PÄIVÄKOTIPIHAT LAPSEN MOTORISEN KEHITYKSEN TUKENA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PÄIVÄKOTIPIHAT LAPSEN MOTORISEN KEHITYKSEN TUKENA"

Transkriptio

1 Sanna Ikonen, Riikka Kilpeläinen & Raisa Muhonen PÄIVÄKOTIPIHAT LAPSEN MOTORISEN KEHITYKSEN TUKENA Tapausesimerkkeinä Tuokkolan ja Miekkoniemen päiväkodit Opinnäytetyö Fysioterapian koulutusohjelma Marraskuu 2007

2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Sanna Ikonen, Riikka Kilpeläinen & Raisa Muhonen Koulutusohjelma ja suuntautuminen Fysioterapian koulutusohjelma, Savonlinna Nimeke Päiväkotipihat lapsen motorisen kehityksen tukena. Tapausesimerkkeinä Tuokkolan ja Miekkoniemen päiväkodit. Tiivistelmä Opinnäytetyömme tarkoituksena oli kartoittaa, minkälaisia leikkipaikkoja Tuokkolan ja Miekkoniemen päiväkotien pihaympäristöt tarjoavat, sekä selvittää, antavatko ne riittävän monipuolisia mahdollisuuksia lapsen motoriseen kehitykseen. Lisäksi vertailimme päiväkotien pihaympäristöjä sekä annoimme tulosten pohjalta kehittämisehdotuksia. Opinnäytetyömme on kvalitatiivinen tapaustutkimus. Tapaustutkimukselle on tyypillistä, että se tutkii nykyistä tapahtumaa tai toimivaa ihmistä tietyssä ympäristössä. Tutkimuksessa käytämme etnografista lähestymistapaa. Etnografinen tutkimus kuvaa tutkittavaa ihmisryhmää ja yhteisöä havainnoinnin keinoin. Käytännössä toteutimme työmme siten, että kävimme havainnoimassa kolme kertaa Tuokkolan ja Miekkoniemen päiväkotien pihaympäristöjä huhtikuussa Seurasimme havainnointilomaketta apuna käyttäen lasten toimintaa pihaympäristössä, minkä pohjalta teimme kummastakin pihaympäristöstä kartoituksen millaisia mahdollisuuksia pihat tarjoavat lapsen motoriselle kehitykselle. Tutkimustehtäviimme saimme tulokseksi tiedon siitä, millaisia Tuokkolan ja Miekkoniemen päiväkotien pihaympäristöt ovat. Kummankin päiväkodin pihaympäristöt tarjoavat riittävän monipuolisia virikkeitä lapsen motorisen kehityksen tukemiseksi. Kehittämisehdotukseksi nousi molempien päiväkotien osalta asennonhallintataitojen kehittämisen tukeminen. Opinnäytetyöstämme hyötyvät tapaustutkimuksen kohteena olleet päiväkodit, lasten leikki-pihojen suunnittelijat ja rakentajat, lasten vanhemmat sekä muut päiväkodit. Edellä mainitut voivat saada ideoita oman pihaympäristönsä suunnitteluun ja rakentamiseen. Asiasanat (avainsanat) lapsen motorinen kehitys, päiväkoti, pihaympäristö, etnografia Sivumäärä Kieli URN 34 s. + liitt. 7 s. Suomi URN:NBN:fi:mamkopinn Huomautus (huomautukset liitteistä) Ohjaavan opettajan nimi Opinnäytetyön toimeksiantaja Helka Löppönen & Merja Reunanen

3 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis Author(s) Sanna Ikonen, Riikka Kilpeläinen & Raisa Muhonen Degree programme and option Degree programme in physiotherapy, Savonlinna Name of the bachelor's thesis Do day nursery yards support children s motor development? Case examples Tuokkola and Miekkoniemi day nurseries. Abstract The objective of our thesis is to study what kind of playgrounds the day nurseries Tuokkola and Miekkoniemi offer. We also want to find out if their yards give versatile opportunities for children s motor development. We also compare day nursery yards and give improvement proposals on the basis of the results of our thesis. Our scholarly thesis is a qualitative case research. It is typical for a case research to examine the present situation or a functioning person in particular environment. We used ethnographical approaching method in our thesis. Ethnographical research describes the research group or community by means of observation. We carried out our research in April We observed the day nurseries Tuokkola and Miekkoniemi three times each. We followed children s actions in the yard and made notes in our observation forms. According to the results of our observation we evaluated if the day nursery yards support children s motor development. We found out what kind of yards the day nurseries Tuokkola and Miekkoniemi have. Both of them give enough versatile opportunities for children s motor development. As an improvement for both day nurseries we proposed to concentrate more in supporting the development of postural control. Our scholarly thesis can be of use e.g. for the day nurseries Tuokkola and Miekkoniemi, the builders and designers of playgrounds, parents and other day nurseries. Above-mentioned can have ideas for planning and building their environment. Subject headings, (keywords) children motor development, day nursery, environment, ethnography Pages Language URN 34 p. + app. 7 p. Finnish Remarks, notes on appendices Tutor Bachelor s thesis assigned by Helka Löppönen & Merja Reunanen

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO MOTORINEN OPPIMINEN Motorisen oppimisen teoriat Motorisen kehityksen teoriat LAPSEN MOTORINEN KEHITYS Refleksiivisten liikkeiden vaihe Varhaisten liiketaitojen vaihe Liikkeiden perustaitojen vaihe Erikoistuneiden liiketaitojen vaihe Liiketaidot HYVÄLLE PÄIVÄKODIN PIHAYMPÄRISTÖLLE ASETETTAVAT VAATIMUKSET OPINNÄYTETYÖN TOTEUTUS Tutkimustehtävät Tutkimusmenetelmät Havainnointi aineistonkeruumenetelmänä Havainnointilomakkeen kuvaus Aineiston analyysiprosessi TULOKSET Miekkoniemen päiväkoti Tuokkolan päiväkoti Pihaympäristöjen mahdollisuudet motoriselle kehitykselle Miekkoniemen pihaympäristö Tuokkolan pihaympäristö JOHTOPÄÄTÖKSET OPINNÄYTETYÖN EETTISYYS JA LUOTETTAVUUS POHDINTA LÄHTEET LIITTEET

5 1 1 JOHDANTO Opinnäytetyömme tarkoituksena oli kartoittaa, minkälaisia leikkipaikkoja Tuokkolan ja Miekkoniemen päiväkotien pihaympäristöt tarjoavat, sekä selvittää, antavatko ne riittävän monipuolisia mahdollisuuksia lapsen motoriseen kehitykseen. Opinnäytetyömme idea nousi siitä, että halusimme tehdä lapsiin liittyvän opinnäytetyön. Tutkimme lapsiin kohdistuvia tutkimuksia ja huomasimme, että lasten omaehtoinen liikunta ja liikuntaympäristöt olivat jääneet vähälle huomiolle. Nykyaikana lapsen elämän täyttää peli- ja viihdeteollisuus sekä vanhempien kiireisyys. Lapsia kuljetetaan paikasta toiseen autoilla, ja teollisesti valmistettua ruokaa suositaan kotona sen helppouden takia. Koko ajan kasvaa kuitenkin huoli lasten liikunnan vähenemisestä ja ylipainoisten lasten määrän lisääntymisestä. On syytä miettiä, onko lapsilla edes mahdollisuutta liikkua innoittavassa ja kehittävässä ympäristössä. Koulujen autiot hiekkakentät tai lähiöiden pienet asfalttipihat tuskin edistävät lapsen mielenkiintoa omaehtoiseen liikuntaan. Tähän asiaan on alettu kiinnittää huomiota, ja muun muassa Keravalla on perustettu lähiliikuntaprojekti, jonka tarkoituksena on kannustaa urheiluseuroihin kuulumattomia lapsia liikkumaan välitunneilla ja koulun jälkeen. Paikkakunnalle suunnitellaan ja rakennetaan lähiliikuntaverkostoa, yhteensä kahdeksan eri liikuntapaikkaa, jotka on tarkoitettu lapsille. (Raivio 2006, ) Viimeisinä vuosikymmeninä lapsille on rakennettu uusia päiväkoteja hienoine uusine tiloineen. Rakennetuista päiväkodeista on usein tullut aikuisen silmää visuaalisesti miellyttäviä siistejä paikkoja, mutta lapsen liikuntaan liittyvien tarpeiden kannalta tilat ovat jääneet puutteelliseksi. Uusissa tiloissa ei ole useinkaan sopivia pimeitä nurkkia lasten piiloleikeille, eivätkä lapset pääse käyttämään liikuntavälineitä vapaasti, vaan ne on usein suljettujen ovien takana odottamassa liikuntatuokioita. Lapsen motorisen kehityksen kannalta olisikin tärkeää, että lapsi saisi leikkiä monipuolisessa ympäristössä. Motoriset taidot kehittyvät toistojen myötä, ja jos lapsi saisikin harjoitella kyseisten taitojen kehittämistä omien leikkien ohessa, se vaikuttaisi positiivisesti lapsen motoriseen kehitykseen. (Kokljuschkin 2001, )

6 2 Lapsen motorinen kehitys ja sen kautta tarjoutuvat uudet mahdollisuudet toimivat pohjana myös sosiaaliselle ja kognitiiviselle kehitykselle. Alle kouluikäisten lasten viivästymät motorisessa kehityksessä johtavat siihen, että lapselta jää moni asia kokematta, näkemättä ja oppimatta. Liikuntataitojen oppimisella on vaikutusta lapsen itsetunnon kehittymiselle sekä oman pätevyyden kokemiselle. Liikuntataitojen puute voi taas johtaa lapsen syrjään vetäytymiseen, jolloin myös muiden osa-alueiden kehitys vaikeutuu ja lapsi voi jäädä oppimisvaikeuksien kierteeseen. (Rintala ym. 2005, 5 22.) Käytännössä toteutimme työmme siten, että kävimme havainnoimassa kolme kertaa Tuokkolan ja Miekkoniemen päiväkotien pihaympäristöjä huhtikuussa Päätimme käydä havainnoimassa päiväkoteja vain kevätaikaan, koska meillä ei ollut mahdollisuutta käydä havainnoimassa jokaisena vuodenaikana. Seurasimme havainnointilomaketta (liite 1) apuna käyttäen lasten toimintaa pihaympäristössä, jonka pohjalta teimme kummastakin pihaympäristöstä kartoituksen, millaisia mahdollisuuksia pihat tarjoavat lapsen motoriselle kehitykselle. Tarkoituksena oli siis havainnoida pihaympäristöä silloin, kun lapset olivat siellä leikkimässä. Tällöin voimme nähdä muun muassa, riittääkö leikkivälineitä kaikille lapsille, käytetäänkö kaikkia leikkivälineitä ja onko leikkivälineillä useampia käyttötarkoituksia. Jos huomasimme pihaympäristöissä joitakin puutteita, annoimme niistä kehittämisehdotuksia päiväkodeille. 2 MOTORINEN OPPIMINEN Motorisella oppimisella tarkoitetaan motoristen taitojen kehittymistä. Shumway-Cook ja Woollacott esittelevät (2001, 31) motoriseen kontrolliin eli kehon asennon ja liikkeiden hallintaan sekä motoriseen oppimiseen liittyvät neljä teoriamallia. Kyseiset teoriamallit ovat Fittsin ja Posnerin motorisen oppimisen teoriamalli, suljetun säätelyjärjestelmän teoria, skeemateoria sekä tehtäväorientoitunut teoria. 2.1 Motorisen oppimisen teoriat Fitts ja Posner kehittivät 1960-luvun loppupuolella motorisen oppimisen teoriamallin (model for motor skill learning), jossa motorinen oppiminen etenee kolmevaiheisena prosessina. Ensimmäisenä vaiheena on kognitiivinen vaihe, jossa muodostetaan mieli-

7 3 kuva aiotusta suorituksesta, kokeillaan eri toimintastrategioita ja valitaan niistä toimivin sekä karsitaan virheitä. Kognitiivisessa vaiheessa tiedon prosessointi ja eri vaiheiden läpikäynti edistää oppimista. Teoriamallin toinen vaihe on assosiatiivinen vaihe, jolloin henkilö on jo valinnut parhaimman strategian tehtävän suorittamiseen ja alkaa kehittää taitoaan. Suoritettava tehtävä on tässä vaiheessa hyvin pelkistetty ja toiminta hidasta. Henkilön tietoisuus kohdistuu tällöin pelkästään suoritettavaan toimintoon. Kolmantena vaiheena on autonominen vaihe, jolloin liike on automatisoitunut ja prosessoinnin tarve on enää vähäistä. Henkilö pystyy keskittymään toissijaisiin asioihin suorittaessaan liikettä. (Shumway-Cook & Woollacott 2001, 36.) Suljetun säätelyjärjestelmän teoria (closed-loop theory) on kehitetty luvun alussa motoriseen kontrolliin ja oppimiseen liittyvän suuren mielenkiinnon johdosta. Adamsin mukaan motorinen kontrolli on suljettuun säätelyjärjestelmään perustuva prosessi, jossa sensorinen palaute auttaa asennon ja liikkeiden hallinnan kehittymisessä. Motorista oppimista tapahtuu, kun sisäistä palautetta suoritettavasta liikkeestä verrataan aikaisempiin muistijälkiin kyseisestä suorituksesta. Tällöin malli aiotusta suorituksesta ohjailee ja korjaa liikettä. Adamsin teorian mukainen malli edellyttää liikemuistia asennon ja liikkeiden hallinnasta. Erilaisten liikkeiden harjoittelu ja lukuisat toistamiset täydentävät muistijälkiä, jolloin muodostuu voimakkaampi muistikuva, jossa yksityiskohdat ovat tarkempia. Motorinen oppiminen etenee asteittain kohti yhä hallitumpia liikesarjoja. (Shumway-Cook & Woollacott 2001, 31.) Kolmantena motorista oppimista kuvaavana teoriamallina on Schmidtin 1970-luvulla kehittämä skeemateoria (schema theory). Schmidt täydentää Adamsin teoriamallia avoimen säätelyjärjestelmän ja motoristen ohjelmien teorialla. Skeemateorian mukaan motorisia taitoja opitaan varioimalla liikkeiden yleismalleja. Monipuolisten muistikuvien avulla pystytään saavuttamaan optimaalinen suorittaminen uudessa yhteydessä. Liikkeiden suorituksesta varastoituu tietoa esimerkiksi kehon asennosta, esineiden painosta sekä aistien kautta saadusta informaatiosta. Informaatio varastoituu kahdessa eri muodossa, motorisena ja sensorisena skeemana, käyttöönotettavaksi tiedostoksi. Skeemoja päivitetään liikkeen aikana vastaanotetun sensorisen informaation avulla ja samalla rakennetaan ennakoivaa kontrollia. (Shumway-Cook & Woollacott 2001, )

8 4 Newellin tehtäväorientoitunut teoria (task oriented theory) kehitettiin 1990-luvulla. Newellin mukaan motorinen oppiminen on prosessi, jossa motorinen ja sensorinen systeemi tehostuvat koko ajan uusien tehtävien ja vaihtuvien ympäristöolosuhteiden vaatimalla tavalla. Motorinen oppiminen on siis Newellin mukaan tehtäväkeskeistä ja sidoksissa ympäristöön. Motorinen suoristus edellyttää aistien kautta tulevan informaation havaitsemista ja organisointia sekä sen yhdistämistä motoriseen informaatioon. Käyttäytymisessä tapahtuu pysyvä muutos, kun havainnoinnin kautta saatu informaatio liitetään yhteen toiminnan kanssa. (Shumway-Cook & Woollacott 2001, ) 2.2 Motorisen kehityksen teoriat Motorisen kehityksen teorioita on kolme, joita ovat kognitiiviset teoriat, neurofysiologiset teoriat ja dynaamisten toimintajärjestelmien teoria. Opinnäytetyössämme lähestymme aihetta dynaamisten toimintajärjestelmien teorian näkökulmasta. (Vuoskoski, Pirjo 2006.) Kognitiivinen suuntaus alkoi kehittyä 1950-luvulla, jolloin kognitiivisia toimintoja, kuten ajattelua, muistia ja kieltä, alettiin tutkia tarkemmin. Oppiminen nähtiin tässä suuntauksessa tiedon taltioimisena muistiin erilaisten prosessien seurauksena. Tiedon ei enää oletettu pysyvän yhtenä pakettina, vaan oppijan aikaisemmat kokemukset sekä oppimistilanteet katsottiin luovan omat merkityksensä opittavaan tietoon. Yksi kognitiivisen suuntauksen tunnetuimpia teoreetikkoja oli sveitsiläinen psykologi Jean Piaget, joka tunnetaan etenkin lasten älyllistä kehittymistä selittävistä teorioista. Piaget n mukaan lapsi muodostaa oppimisprosessin aikana erilaisten havaintojensa perusteella jäsentyneitä toiminta- tai tietokokonaisuuksia eli skeemoja. Lapsen älyllinen kehittyminen ja oppiminen tapahtuvat Piaget n mukaan kognitiivisten konfliktien välityksellä, jolloin lapsi huomaa omien tietorakenteidensa puutteellisuuden ja tämän pohjalta muodostuu uusi skeema. (Salovaara & Järvelä 1997). Yhtenä motorisen kehityksen teoriasuuntauksena ovat 1900-luvun alussa kehittyneet neurofysiologiset teoriat. Tunnetuin neurofysiologinen teoreetikko oli Arnold Gesell, joka näki kehityksen hierarkkisena eli päästä jalkoihin ja kehon keskiosista ääreisosiin etenevänä motorisena kehityksenä. Keskushermosto nähtiin kehityksen perustana. Kypsymisprosessin edetessä yhä monimutkaisempien taitojen hallinta kehittyi. Gesell ei

9 5 nähnyt kehitystä lineaarisesti etenevänä vaan ennemminkin yksilön henkilökohtaisista kyvyistä ja mielenkiinnon kohteista lähtevänä prosessina, jota ympäristön vaikutus tuki joko positiivisesti tai negatiivisesti. (Shumway-Cook & Woollacott 2001, 193.) Dynaamisten toimintajärjestelmien teorioissa suoritusta katsotaan kokonaisuutena, jolloin uutta taitoa opeteltaessa harjoitellaan aina kokonaissuoritusta. Kyseisen teorian mukaan harjoittelun tulee myös tapahtua aina luonnollisessa ja vaihtelevissa ympäristöissä. Tavoitteena on tehdä runsaasti toistoja sekä varioida harjoittelua. Vaihtelevan ympäristön, toistojen ja variaatioiden tarkoituksena on, että oppija oppii toimimaan muuttuvissa tilanteissa tarkoituksenmukaisella tavalla. Tämä edellyttää hermoston ja lihasten mahdollisimman hyvää yhteistyötä. (Shumway-Cook & Woollacott 2001, ) Dynaamisten toimintajärjestelmien teoria soveltuu meidän aiheeseemme, koska pihaympäristössä harjoitellaan taitoa kokonaissuorituksena ja harjoittelu tapahtuu luonnollisessa ja vaihtelevassa ympäristössä. Tällöin motoristen taitojen oppiminen on optimaalisinta. 3 LAPSEN MOTORINEN KEHITYS Olemme opinnäytetyössämme perehtyneet lapsen motoriseen kehitykseen Gallahuen ja Ozmunin tiimalasimallin mukaisesti (kuva 1). Tiimalasimallissa keskeisenä on tiimalasi, jonka alaosaa reunustaa kolmio. Kolmio edustaa yksilön, ympäristön ja tehtävään liittyvien tekijöiden vaikutusta. Kannut, jotka kaatavat kolmion kautta tiimalasiin hiekkaa, edustavat perimän ja ympäristön vaikutusta lapsen kehitykseen. Perimäkannun kansi on suljettu, koska hiekan määrään ei yksilö pysty vaikuttamaan. Perimästä saadut vaikutteet saadaan jo syntymästä, kun taas ympäristö kannu on avoin, koska sen vaikutus on jatkuvaa. Tiimalasimalli jaetaan neljään vaiheeseen, jotka ovat refleksiivisten liikkeiden vaihe, varhaisten liiketaitojen vaihe, liikkeiden perustaitojen vaihe ja erikoistuneiden liiketaitojen vaihe. Vaiheet jakautuvat kukin omiin tasoihinsa. (Gallahue ja Ozmun 2002, )

10 6 KUVA 1. Tiimalasimalli (mukaellen Gallahue & Ozmun 2002, 5) 3.1 Refleksiivisten liikkeiden vaihe Ensimmäinen vaihe on refleksiivisten liikkeiden vaihe. Refleksit ovat tahdosta riippumattomia liikkeitä, jotka luovat perustan motorisen kehityksen luokitukselle. Vauvat reagoivat kosketukseen, valoon ja erilaisiin ääniin. Refleksit jaetaan primitiivisiin reflekseihin ja asentoreflekseihin. Primitiivisillä reflekseillä vauva kerää tietoa ympäristöstä sekä käyttää niitä selviytymiskeinoina ravinnon saamiseksi. Esimerkiksi ilman imemisrefleksiä vastasyntynyt vauva ei saisi ravintoa. Asentorefleksit ovat toinen muoto tahdosta riippumattomista liikkeistä, ja ne ilmaantuvat primitiivisten refleksien jälkeen. Asentorefleksejä ovat esimerkiksi astumis-, ryömimis- ja tarttumisrefleksi. Asentorefleksit

11 7 luovat perustan tasapainon, kehon liikkeiden ja liikkumisen hallinnan sekä käsittelytaitojen kehittymiselle. Astumisrefleksi liittyy esimerkiksi myöhemmällä iällä kävelyn oppimiseen. (Gallahue & Ozmun 2002, 47.) Gallahuen ja Ozmunin mukaan (2002, 47) refleksiivisten liikkeiden vaihe jaetaan informaation keräämisen ja käsittelyn tasoihin. Informaation keräämistaso kestää vastasyntyneellä 0 4 kuukautta. Tämän vaiheen aikana alempien aivojen keskukset ovat kehittyneempiä kuin motorinen korteksi, ja ne ovat yhteydessä sikiön ja vastasyntyneen liikkeisiin. Kyseisen vaiheen aikana refleksit ovat vastasyntyneelle ainut keino kerätä tietoa, hankkia ravintoa sekä suojella itseään. Informaation käsittelytaso alkaa noin neljän kuukauden iässä. Ylemmät aivokeskukset jatkavat kehittymistään, ja alemmat aivokeskukset luovuttavat vaiheittain vartalon liikkeiden kontrollointia. Aivokuoren motorinen alue alkaa korvata tahdosta riippumattomia liikkeitä tahdonalaisilla liikkeillä. 3.2 Varhaisten liiketaitojen vaihe Tiimalasimallin toinen vaihe on varhaisten liiketaitojen vaihe, joka käsittää ikäkaudet 0 2 vuoteen. Varhaiset liiketaidot kuten esimerkiksi pään pyöritys, niskan ja vartalon lihasten hallinta, tarttuminen ja irti päästäminen, ryömiminen sekä kävely kehittyvät jokaisella lapsella yksilöllisesti. Varhaiset liiketaidot edustavat tahdonalaisia liikkeitä, joita tarvitaan selviytymiseen. Perimä, ympäristö ja tehtävän tuomat omat erityishaasteet vaikuttavat kunkin liiketaidon oppimiseen. Varhaisten liiketaitojen vaihe on jaettu tiimalasimallissa kahteen tasoon. Refleksien estotasossa vastasyntyneen liikkeet koostuvat tahdosta riippumattomista liikkeistä, joita kutsutaan reflekseiksi. Lapsen kehonhallinnan kehittyessä refleksiiviset liikkeet häviävät vähitellen. Esikontrollitasossa vauva on noin yhden vuoden ikäisenä. Tällöin lapsi alkaa itse tuoda tarkkuutta ja kontrollointia liikkeisiinsä. Tason aikana lapsi alkaa hallita vartalonsa liikkeitä, tasapainoa sekä erilaisten esineiden hallintaa. (Gallahue & Ozmun 2002, ) Painovoiman eli gravitaatiovoiman johdosta pallo tippuu maahaan eikä jää leijumaan ilmaan (Lehto & Luoma 2004, 83). Lapsen on siis ensin opittava hallitsemaan omat liikkeensä suhteessa painovoimaan. Kyseiset taidot kehittyvät riittäviksi kahden ensimmäisen ikävuoden aikana. Lapsi tarvitsee paljon harjoitusta leikkien pihamaalla vapaana siten, että hän saa paljon erilaisia kokemuksia erimuotoisista maaston osista ja välineis-

12 tä harjoittaen näin kehonhallintaa eri olosuhteissa. (Gallahue & Ozmun 2002, 47; Shumway-Cook & Woollacott 2001, ) Liikkeiden perustaitojen vaihe Toiseen ikävuoteen mennessä lapset ovat kehittyneet hyviksi varhaisissa liiketaidoissa. Liikkeiden perustaidot lapsi oppii noin 2 7-vuotiaana. Tämä tiimalasimallin kolmas vaihe jaetaan alkeis-, perus- ja kehittyneeseen tasoon. Vaiheen aikana lapsi tutkii, kokeilee ja yhdistelee aktiivisesti oman kehonsa liikkeitä. Alkeistasossa lapsi on noin 2 3 vuoden ikäisenä. Toiminta alkaa olla yhä kehittyneempää ja päämääräsuuntautuneempaa. Liikkeet ovat hyvin laajoja ja liioiteltuja, usein liikkeiden rytmisyys ja koordinaatio ovat vielä hukassa. Usein 2 3-vuotias lapsi on alkeistasossa esimerkiksi kehon hallinnan, käsittelytaitojen tai tasapainon suhteen. Samanikäisten lasten kesken löytyy eroja, jotkut voivat olla ylittäneet jo alkeistason jollakin osa-alueella, kun taas toisella alueella ollaan vielä alkuvaiheessa. (Gallahue & Ozmun 2002, ) Perustasolla lapsi on noin 4 5 vuoden ikäisenä. Liikkeiden perustaitojen liikemallisto on edelleen rajoittunut ja liikkeet liioiteltuja, mutta paremmin koordinoituja kuin aikaisemmin, myös rytminen koordinaatio on kehittynyt. Niin aikuisilla kuin lapsillakin monet liikkeet voivat jäädä jopa pysyvästi perustasolle. Esimerkiksi pallon heitossa voidaan jäädä perustasolle ilman riittäviä toistomääriä. (Gallahue & Ozmun 2002, ) Kehittyneessä tasossa liikkeiden perustaidot ovat jo kehittyneitä, koordinoituja ja paremmin kontrolloituja. Kyseisellä tasolla ollaan joissakin liikkeissä noin 5 6 vuoden ikäisenä. Tämä vaatii kuitenkin paljon harjoittelua sekä jatkuvaa tukea ja kannustusta ympäristöstä. Ilman harjoittelua on lähes mahdotonta saavuttaa kyseinen taso, joten kyseisinä ikäkausina on erityisen tärkeää harjoittaa motorisia taitoja. (Gallahue & Ozmun 2002, ) Esimerkiksi pallonheitossa kehitystasot näyttäytyvät seuraavalla tavalla: Alkeistasolla (kuva 2) pallonheitossa liike vartalossa tapahtuu kyynärpäässä. Muu osa vartalosta on suora ja kohtisuorassa heitettävää kohdetta kohti. Heittävän käden liike on vartalon suuntaista ja heitto muistuttaa työntöä, joka lähtee korvan juuresta ja työntyy eteen ja

13 alas. Heiton aikana voi vartalossa olla hieman rotaatiota. Jalat ovat paikallaan, tai niiden liikkeellä ei ole heiton kannalta merkitystä. (Gallahue & Ozmun 2001, 222.) 9 KUVA 2. Alkeistason pallonheitto (Gallahue & Ozmun 2001, 223) Perustasolla (kuva 3) pallo lähtee pään takaa, liike etenee kyynärpää edellä korvan ohi ja irtoaa kyynärpään ollessa noin 90 asteen kulmassa. Vartalossa on enemmän kiertoa kuin alkeistasolla, ja se koukistuu hieman heiton viimeisessä vaiheessa. Jaloista heittokäden puoleinen jalka on edessä. (Gallahue & Ozmun 2001, 222.) KUVA 3. Perustason pallonheitto (Gallahue & Ozmun 2001, 223) Kehittyneen tason heitossa (kuva 4) alkuasennossa heittokäsi on takana ja vastakkaisen käden kyynärpää on tasapainottamassa heittoa vartalon edessä. Heittokäden kyynärvar-

14 10 si kiertyy heiton aikana niin, että loppuvaiheessa peukalo osoittaa alaspäin. Heittävän käden olkapää putoaa hiukan samalla kun lantiossa, jaloissa, selkärangassa ja olkapäässä tapahtuu kiertoa. Heittokäden vastakkaisen puolen jalka on edessä ja paino siirtyy takajalalta etummaiselle jalalle heiton aikana. (Gallahue & Ozmun 2001, 222.) KUVA 4. Kehittyneen tason pallonheitto (Gallahue & Ozmun 2001, 223) Lapsien kehittymistahti on yksilöllistä perimästä, ympäristöstä ja suoritettavasta tehtävästä riippuen. Jokainen lapsi kehittyy omalla vauhdillaan. Lapsi voi olla jossakin liiketaidossa alkeistasolla, toisessa perustasolla ja kolmannessa kehittyneellä tasolla. Esimerkiksi hän voi olla alkeistasolla pallonheitossa, perustasolla kuperkeikassa ja kehittyneellä tasolla juoksemisessa. Samassakin liiketaidoissa voi kehon eri osa-alueiden suorittamat tehtävät olla eri kehitystasolla. Esimerkiksi pallon heitossa sormien työskentely voi olla perustasolla, jalat kehittyneellä tasolla, mutta vartalo alkeistasolla. (Gallahue & Ozmun 2002, ) 3.4 Erikoistuneiden liiketaitojen vaihe Neljäntenä ja viimeisenä vaiheena tiimalasimallissa on erikoistuneiden liiketaitojen vaihe. Tällöin erikoistuneet liiketaidot ovat ylittäneet liikkeiden perustaitojen vaiheen. Perustaitoa kuten esimerkiksi tasapainoa on kehitetty edelleen, yhdistelty sekä huoliteltu soveltuvaksi jatkuvasti vaativimpiin olosuhteisiin. Erikoistuneista liikkeistä on tullut esimerkiksi urheilussa päivittäiseen käyttöön tarvittava työkalu. Erikoistuneet liiketaidot jaetaan kolmeen tasoon: siirto, soveltaminen ja elinikäinen oppiminen. Siirtotasolla lapsi on noin 7 8 vuoden ikäisenä. Kyseisellä tasolla lapsi alkaa kehittää erikoistuneita

15 11 liiketaitojaan pärjätäkseen muun muassa urheilussa. Jalkapallon pelaamisessa on esimerkiksi kyseessä erikoistuneiden liiketaitojen harjoittaminen. Tällä ikäkaudella lapsi on aktiivinen ja erityisen kiinnostunut kokeilemaan ja yhdistelemään useita liikkeitä. Tärkeää olisikin, että lapsella olisi useita eri harrastuksia, etteivät taidot kehittyisi yksipuolisesti. (Gallahue & Ozmun 2002, 50.) vuoden iässä voidaan saavuttaa soveltamisen taso. Nuoren kognitiivinen kehitys ja kokemuspohja ovat laajentuneet siinä määrin, että yksilölliset ratkaisut nousevat tärkeiksi. Kyseisenä ikäkautena mielenkiinto suunnataan lähinnä yhteen harrastukseen monien sijasta. Harrastuksen valintaan vaikuttavat yksilöllinen taitotaso sekä ympäristöstä saadut mahdollisuudet. (Gallahue & Ozmun 2002, ) Elinikäisen oppimisen taso alkaa 14 ikävuodesta ja jatkuu läpi koko elämän. Tasoon vaikuttavat aika, raha, välineet, taitotaso sekä fyysiset ja henkiset tekijät. Kehitystason ensisijaisena tavoitteena on auttaa yksilöä tulemaan onnelliseksi ja pysymään terveenä yhteiskunnan jäsenenä. (Gallahue & Ozmun 2002, ) 3.5 Liiketaidot Gallahuen ja Ozmunin (2002, ) mukaan liiketaidot jaetaan kolmeen osaalueeseen. Näitä ovat asennonhallintataidot, liikkumistaidot ja käsittelytaidot. Kaikissa liiketaidoissa tarvitaan asennonhallintaa, jolla tarkoitamme tasapainon ja vartalonhallinnan säilyttämistä. Tasapaino jaetaan staattiseen (paikallaan pysyvään) ja dynaamiseen (liikkeessä tapahtuvaan) tasapainoon. Staattisessa tasapainossa tukipinta-ala pysyy paikallaan ja alueen koko pysyy samana. Tukipinnalla tarkoitetaan aluetta, joka on kehon kosketuksen ja pinnan rajaama alue. Dynaamisessa tasapainossa tukipinta-ala liikkuu ja muuttuu liikkeen myötä. Asennonhallintaa säätelee monimutkainen säätelyjärjestelmä, joka tarvitsee sensorisen järjestelmän, luurankolihasten ja keskushermoston yhteistyötä. Sensoriseen järjestelmään kuuluvat aistien, kuten näön, ihon kosketustunnon sekä korvan tasapainoelimen, tuomat viestit. (Paksuniemi & Saira 2004, 2-3.) Asennonhallintataitoihin kuuluvat esimerkiksi keskilinjasta poikkeava liikkuminen eli liikkeet, joissa lapsi ylittää kehonsa keskilinjan, kuperkeikka, väistely, yhden jalan tasapaino ja viivakävely. Asennonhallintataitoihin kuuluu myös pää alaspäin tapahtuva kehonhallinta, jossa tukipinnan tarve vähenee kehitystasojen edetessä. Liikkumistaitoihin

16 12 kuuluvat muun muassa kävely, juoksu, alaspäin hyppy, hyppy korkealle, hyppy eteenpäin, hyppy yhdellä jalalla, sivuaskel, laukka-askel, loikkiminen sekä hyppy esteen yli. Käsittelytaitoja ovat kaikki, jossa käytetään apuna jotain kehon ulkopuolista esinettä. Hyviä esimerkkejä tästä ovat pallon vieritys, heittäminen, kiinniotto käsin, kiinniotto jaloin sekä pallon potkaiseminen. Lapsi voi harjoittaa näitä kaikkia liiketaitoja yhtä aikaa joissakin liikkeissä, kuten esimerkiksi pallon kuljettamista jaloilla. Pystyasennon säilyttäminen vaatii asennonhallintaa, pallon käsittely liikkeessä vaatii liikkumis- ja käsittelytaitoja. (Gallahue & Ozmun 2002, ) 4 HYVÄLLE PÄIVÄKODIN PIHAYMPÄRISTÖLLE ASETETTAVAT VAATIMUKSET Päiväkodin oppimisympäristö ei koostu pelkästään fyysisestä ympäristöstä vaan siihen liitetään myös sosiaalinen ympäristö. Näin ollen on muistettava, että oppimisympäristö on kokonaisuus, jossa lapsen kasvu ja oppiminen tapahtuvat sekä fyysisessä että sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. Voidaankin sanoa, että kaikki psyykkiset prosessit edellyttävät vuorovaikutusta ympäristön kanssa. (Nykänen & Kinnunen 1992, 16, 42.) Opinnäytetyössämme olemme rajanneet oppimisympäristön pihaympäristöön ja tarkastelemme sitä lapsen motorisen kehityksen kannalta. Päiväkodin pihaympäristöllä tarkoitamme ympäristöä, joka kuuluu lapsen leikkialueeseen hänen ulkoillessaan päiväkodin ohjaajien valvonnan alla. Hyvässä pihaympäristössä on motorisen kehityksen kannalta riittävä määrä liikunta- ja leikkivälineitä. Brasiliassa tehdyn tutkimuksen mukaan lasten kehitys kärsi negatiivisesti ympäristöllisistä riskitekijöistä, joita olivat muun muassa sopivien leikkivälineiden puute tietyssä iässä. (de Barros ym ) Hautalan (2003, 38 40) tekemässä tutkimuksessa kävi myös ilmi, että lapset viihtyvät leikkiympäristössä, jossa on muita lapsia sekä riittävästi virikkeitä. Esineiden laatu on määrää tärkeämpi, kuitenkin niin, että jokaiselle lapselle riittäisi oma leikkiväline. Leikkivälineistä osan tulisi olla sellaisia, että ne eivät ohjaa liikaa lapsen toimintaa vaan jättävät lapsen omalle luovuudelle tilaa. (Karvonen 2000, 74; Munter 1980, 5.)

17 13 Lapsi oppii luovaa toimintaa luonnollisessa ympäristössä paremmin kuin rakennetussa ympäristössä. Siksi päiväkodin pihoilla tai niiden yhteydessä tulisi olla myös luonnonmukaista ympäristöä. Lapsen vapaa ulkoleikki luonnollisessa ympäristössä voi olla motorisesti hyvin haasteellista. Hyvässä leikkipaikassa on pensaita, joiden alle voi mennä leikkimään, puita sekä kiviä, joille voi kiivetä ja hyppiä alas. Pihaympäristössä tulisi olla myös vapaata ja monipuolista liikkumistilaa. Esimerkiksi juoksemaan oppimisen kannalta olisi tärkeää, että lapsi saisi harjoitusta vaihtelevista maastoista, kuten ylämäki, alamäki, asfaltti, vesi, lumi, hiekka ja metsä. (Karvinen & Norra 2002,10,16; Taylor & Kuo 2006, ) Dynaamisten toimintajärjestelmien teoria tukeekin tällaista harjoitteiden variointia, koska tässä teoriassa motorisia taitoja opitaan tekemällä runsaasti toistoja erilaisissa ja vaihtelevissa ympäristöissä. Pienet kävelemään opettelevat lapset tarvitsevat eniten tilaa sekä sopivan korkuisia esineitä, joiden varaan tukeutua seisomaan. Alle 3-vuotiaat lapset leikkivät joko aikuisten tai vanhempien lasten kanssa. Samanikäiset lapset voivat leikkiä samassa tilassa rinnakkain, mutta kuitenkin jokainen omaa leikkiään. Oppimismuotona tässä iässä on ensisijaisesti aikuisten toiminnan jäljittely. Lapsi tarvitsee leikkiessään paljon pieniä esineitä, kuten ulkoleikeissä ämpäreitä, lapioita ja kakkumuotteja. Seuraavana vaiheena lapsen leikin kehityksessä on esittävien leikkien vaihe, jolloin lapsi muistelee kokemuksiaan leikkiessään, esimerkiksi keksii nurkkaan kiukaan, johon heittää leikisti vettä tai rakentaa palikoista nuotion. Esitettävien leikkien vaiheesta siirrytään roolileikkeihin. Roolileikeissä lapset asettuvat jäljittelemänsä rooliesikuvan asemaan, jolloin roolileikkeihin tarvittavat välineet nousevat tärkeään asemaan. Välineitä ovat esimerkiksi hatut, laukut, merkit, viitat, kotileikkeihin padat ja kauhat. Ulkona roolileikkejä helpottavat isot rakennelmat, kuten leikkimökit ja laivat sekä talvella lasten rakentamat lumilinnat. (Helenius & Mäntynen 2001, ) 5 OPINNÄYTETYÖN TOTEUTUS Luvussa 5 tuomme esille tutkimustehtävämme, opinnäytetyössämme käytettävät tutkimusmenetelmät sekä aineistonkeruumenetelmän. Lisäksi esittelemme havainnointilo-

18 makkeemme (liite 1) ja aineiston analyysiprosessimme. Opinnäytetyömme etenemistä kuvaamme liitteessä Tutkimustehtävät Tutkimustehtävämme ovat seuraavat: 1. Millaisia lasten leikki- ja toimintapaikkoja välineineen Tuokkolan ja Miekkoniemen päiväkotien pihaympäristöt tarjoavat? 2. Antavatko pihaympäristöt riittävän monipuolisia virikkeitä lapsen motorisen kehityksen kannalta? 3. Miten Tuokkolan ja Miekkoniemen päiväkotien pihaympäristöistä mahdollisesti havaittuja puutteita voisi parantaa? 4. Miten Tuokkolan ja Miekkoniemen päiväkotien pihaympäristöt eroavat lasten liiketaitojen tukemisessa? 5.2 Tutkimusmenetelmät Opinnäytetyömme on kvalitatiivinen tapaustutkimus. Kvalitatiivisessa tutkimuksessa tyypillistä on, että tutkimus on luonteeltaan kokonaisvaltaista tiedonhankintaa ja aineisto kootaan luonnollisessa, todellisessa tilanteessa. Kohdejoukko valitaan tarkoituksenmukaisesti, ei satunnaisotoksen menetelmää käyttäen. (Hirsjärvi ym. 2003, 155.) Valitsimme tapaustutkimuksemme kohteeksi Tuokkolan ja Miekkoniemen päiväkodit, koska halusimme vertailla kahden päiväkodin pihaympäristön eroja. Kävimme keskustelemassa päivähoidon vastuuhenkilön Seija Pesosen kanssa päiväkotien valinnasta, ja hän ehdottikin useita eri päiväkoteja valittavaksi. Hänen ehdotustensa pohjalta valitsimme sattumanvaraisesti Tuokkolan ja Miekkoniemen päiväkotien pihaympäristöt kartoituksemme kohteeksi. Valittavana olevien päiväkotien joukosta karsimme pois ne päiväkodit, jotka olivat meille ennestään tuttuja. Emme rajanneet mitään tiettyä ikä-

19 luokkaa havainnoinnin kohteeksi, koska mielestämme päiväkodin pihan tulee palvella kaikkia päiväkoti-ikäisiä lapsia. 15 Tapaustutkimuksessa ei pyritä tilastolliseen yleistämiseen, vaan tutkittavia tapauksia on yleensä vähän. Tutkimus voidaan toteuttaa myös kahden tai useamman tapauksen vertailuna, tarkoituksena on tuottaa intensiivistä ja yksityiskohtaista tietoa tutkittavasta tapauksesta. (Jokinen & Kuronen 2005.) Tapaustutkimukselle on myös tyypillistä, että se tutkii nykyistä tapahtumaa tai toimivaa ihmistä tietyssä ympäristössä. Tutkimuksessa käytämme etnografista lähestymistapaa. Etnografinen tutkimus kuvaa tutkittavaa ihmisryhmää ja yhteisöä havainnoinnin keinoin. (Metsämuuronen 2003, 169, 171, ) 5.3 Havainnointi aineistonkeruumenetelmänä Valitsimme havainnoinnin aineistonkeruumetelmäksemme, koska havainnoimalla saadaan tietää, mitä todella tapahtuu, kun taas kyselyillä ja haastatteluilla saadaan tietoa siitä, mitä henkilöt ajattelevat, tuntevat ja uskovat. Havainnointi on menetelmänä hyvin työläs, joten kyselyt ja haastattelut ovat alkaneet syrjäyttää niitä. Havainnoinnin avulla päästään luonnollisiin ympäristöihin ja sen avulla saadaan suoraa ja välitöntä tietoa yksilöiden tai ryhmien toiminnasta ja käyttäytymisestä. (Hirsjärvi ym. 2001, ) Havainnoinnissa tutkija tarkkailee tutkimuksen kohdetta ja tekee siitä muistiinpanoja tai kenttäraporttia. Havainnointi jaetaan neljään eriasteiseen osallistumiseen, joita ovat havainnointi ilman varsinaista osallistumista, havainnoija osallistujana, osallistuja havainnoijana sekä täydellinen osallistuja. Työssämme käytämme havainnointia ilman osallistumista, mitä yleensä käytetään etnografisen tutkimuksen alkuvaiheessa sekä laittomia asioita tutkittaessa. (Metsämuuronen 2003, 171, ) Opinnäytetyössämme havainnointi ilman osallistumista on mielestämme perusteltua, koska osallistuvalla havainnoinnilla tulisimme vaikuttamaan kartoituksemme tuloksiin. Havainnoinnin apuna käytimme havainnointilomaketta (liite 1) sekä valokuvausta. Käytännössä toteutimme havainnoinnin siten, että vierailimme päiväkodeissa kolme kertaa. Jokainen tutkijoista havainnoi samoja asioita havainnointilomaketta (liite1) apuna käyttäen. Näin pyrimme lisäämään kartoituksen luotettavuutta. Päiväkodin pihaympäristössä sijoituimme siten, että hajaannuimme eri puolille pihaa saadaksemme monipuolisen kuvan pihaympäristön mahdollisuuksista. Kukin havainnoitsija aloitti havainnoinnin lomakkeen eri sivuilta, jotta ehtisimme vastata kaikkiin havainnointilomak-

20 16 keen kysymyksiin lasten ulkona olon aikana. Havainnoinnissa ongelmaksi saattaa muodostua havainnoitsijoiden läsnäolon vaikutus tutkittavaan ilmiöön. Tämä pyritään ratkaisemaan sillä, että tutkija tekee itsensä tutuiksi tutkittaville. Luotettavan ilmapiirin luomisessa oleellista on myös se, että tutkija kertoo tutkittaville rehellisesti aikomuksistaan, mutta ei välttämättä varsinaisia tutkimusongelmia. (Hautala 1999, 8.) Ensimmäinen käyntikertamme olikin tutustumiskerta, jolloin pyrimme tekemään itsemme tutuiksi lapsille, jotta he tottuisivat meidän läsnäoloon pihaympäristössä. Tutustumiskertojen ansiosta lapset eivät kiinnittäneet meihin enää huomiota varsinaisilla havainnointikerroilla, joten meidän läsnäolomme ei vaikuttanut heidän toimintaansa pihaympäristössä. Mikäli lapset tulivat kysymään meiltä läsnäolomme tarkoitusta, kerroimme heille, että olemme tutustumassa heidän päiväkotinsa pihaympäristöön. Vanhemmille ja päiväkodin työntekijöille tiedotimme opinnäytetyöstämme tarkemmin ja pyysimme heitä olemaan tiedollisesti vaikuttamatta lasten toimintaan pihaympäristössä. Vanhemmille tiedotimme asiasta kirjeen avulla (liite 3), jossa myös pyysimme lupaa valokuvaamiseen. Päiväkodin johtajan kanssa keskustelimme henkilökohtaisesti ja sovimme, että päiväkodin johtaja tiedottaa asiasta muille päiväkodin työntekijöille. 5.4 Havainnointilomakkeen kuvaus Havainnointilomakkeemme (liite 1) koostui pihaympäristöön ja välineisiin sekä materiaaleihin liittyvistä kysymyksistä. Kaikki kysymykset olivat avoimia kysymyksiä, joista osaan vastattiin kuvaillen. Osaan kysymyksistä pystyi vastamaan kyllä tai ei vastauksilla, mutta emme jättäneet vastauksia kyseiselle tasolle. Havainnointilomakkeemme oli tarkoitettu pelkästään meidän havainnoitsijoiden käyttöön, ja sitä käytettiin apuvälineenä havainnointimme tueksi. Havainnointilomake on koottu opinnäytetyössämme esitetyn teoriataustan pohjalta. Kysymyksillä saimme hyvän yleiskäsityksen päiväkodin pihaympäristöstä. Lisäksi tarkastelimme lasten toimintaa Gallahuen ja Ozmunin (2002, ) asennonhallinta-, käsittely- ja liikkumistaitojen näkökulmasta. Kokosimme tutkimustehtävämme ja niihin vastaavat havainnointilomakkeen kysymykset taulukkoon 1. Taulukossa tummennetulla ovat ne kysymykset, jotka ensisijaisesti vastaavat kuhunkin tutkimustehtävään.

21 17 TAULUKKO 1. Tutkimustehtävät ja niihin vastaavat havainnointilomakkeen kysymykset Tutkimustehtävät: 1. Millaisia lasten leikki- ja toimintapaikkoja välineineen Tuokkolan ja Miekkoniemen päiväkotien pihaympäristöt tarjoavat? Havainnointilomakkeen kysymykset, jotka vastaavat tutkimustehtävään 1, 2, 3, 4, 5, 6,7 2. Antavatko pihaympäristöt riittävän monipuolisia virikkeitä lapsen motorisen kehityksen kannalta? 8, 9, 10 (1, 2, 3, 4, 5, 6, 7) 3. Miten Tuokkolan ja Miekkoniemen päiväkotien pihaympäristöistä mahdollisesti havaittuja puutteita voisi parantaa? 11, 12 (1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9, 10) 4. Miten Tuokkolan ja Miekkoniemen päiväkotien pihaympäristöt eroavat lasten liiketaitojen tukemisessa? 8, 9, 10 (1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 11, 12) 5.5 Aineiston analyysiprosessi Etnografisessa tutkimuksessa aineiston keruu ja analyysi kulkevat rinnakkain. Analyysin eteneminen voi perustua haastattelurungon antamiin valmiisiin teemoihin ja kysymyksiin tai se voi edetä empiiriseen aineistoon perustuvana luokitteluna. Molemmissa luokittelua voidaan tarkentaa alustavan karkean luokituksen jälkeen niin, että teemat ja luokat jaetaan edelleen alateemoihin ja -luokkiin. Tästä seuraa luokkien vertailu, jonka jälkeen niiden välisiä yhtäläisyyksiä ja eroja tarkastellaan kriittisesti. Aineiston analyysin lopuksi syntyvät tutkimuksen johtopäätökset. (Janhonen & Nikkonen (toim.) 2001,

22 18 69.) Työmme analyysi eteni havainnointilomakkeen teemoihin ja kysymyksiin perustavana luokitteluna. Purimme ja kokosimme yhteen havainnoinnista saadut muistiinpanot kummastakin päiväkodista. Analysoimme aineiston kirjoittamalla muistiinpanot puhtaaksi kunkin havainnointikerran jälkeen, jolloin tiedot olivat vielä tuoreessa muistissa ja pystyimme vielä keskustellen käymään epäselviä asioita läpi. Kartoituksemme tulokset ja johtopäätökset kirjoitimme tutkimustehtäviemme mukaisesti. Tutkimustehtäviimme yksi ja kaksi vastaamme luvussa tulokset ja tutkimustehtäviin kolme ja neljä luvussa johtopäätökset. 6 TULOKSET Käsittelemme tässä luvussa ensiksi, millaisia leikki- ja toimintapaikkoja Miekkoniemen päiväkodin pihaympäristö tarjoaa, sekä arvioimme, onko pihaympäristö riittävän monipuolinen lapsen motorisen kehityksen kannalta. Toiseksi käymme samat asiat läpi Tuokkolan päiväkodin osalta. 6.1 Miekkoniemen päiväkoti Miekkoniemen päiväkodin pihaympäristö on L-kirjaimen muotoinen, ja se sijoittuu päiväkodin edustalle. Päiväkodin piha-alue on aidattu kauttaaltaan, etupiha ja sivut puuaidalla ja takaa verkkoaidalla. Pihaympäristöön saavuttaessa alue alkaa alarinteestä, jossa sijaitsee leikkimökki ja tasainen pieni pelialue, jonka jälkeen maasto kohoaa kallioksi. Päiväkodin pääovien edessä on rykelmä pöytiä ja penkkejä sekä taloa reunustavat erilaiset istutukset. Piha jatkuu oikealle päiväkodin julkisivun puolelle, jossa suurin osa kiinteistä leikkivälineistä sijaitsee. Päiväkodin edustalla on kivetetty käytävä, muutoin maasto on kaltevaa nurmialuetta. Kuvassa 5 on Miekkoniemen päiväkodin pihaympäristön karkea pohjapiirros.

23 19 KUVA 5. Miekkoniemen päiväkodin pihaympäristön pohjapiirustus KUVA 6. Miekkoniemen päiväkodin pihaympäristöä Miekkoniemen päiväkodin pihaympäristön (kuva 6) maastosta löytyy hiekkaa, multaa, nurmea, betonikivetystä, kalliota ja sää olosuhteiden mukaan lunta tai vesilammikoita. Pihaympäristön kiinteisiin leikkivälineisiin kuuluvat leikkimökki, leikkikatos, jossa on kiipeilyverkko, puolapuut, kurkistusreiät ja matalat kaiteet kiipeämistä sekä istumista varten. Pihamaalla on kolme kiikkua, joista kaksi on suunnattu isommille lapsille ja yksi pienemmille. Lisäksi pihalta löytyy neljä hiekkalaatikkoa, kaksi tarkkuusheittotau-

24 lua, pallon potkimisseinä, uima-allas, joka on käytössä vain kesäisin, sekä liukumäkikiipeilyteline (kuva 7). 20 KUVA 7. Liukumäkikiipeilyteline asennon- ja liikkumistaitojen harjaannuttajana 6.2 Tuokkolan päiväkoti Tuokkolan päiväkodin pihaympäristö alkaa autojen pysäköintialueelta, jatkuen suorana ja leveänä kaistaleena vajaan parin sadan metrin matkan, jonka jälkeen kaartuu oikealle, jossa on luonnonmukaista metsämaastoa ja päiväkodin pienempien lasten mussukoiden oma aidattu alueensa. Lisäksi päiväkodin sisäpihalla on myös erillinen aidattu leikkialue, johon jo puetut lapset jäävät odottamaan ohjaajien saapumista ennen siirtymistä isolle pihalle. Tuokkolan pihaympäristö on kaiken kaikkiaan todella laaja ja se on aidattu verkkoaidalla. Päiväkotirakennuksen edustalla on leveä asfalttikaistale, josta nurmikkoinen rinne viettää alas piha-alueelle. Kuvassa 8 on Tuokkolan päiväkodin pihaympäristön karkea pohjapiirros.

25 21 KUVA 8. Tuokkolan päiväkodin pihaympäristön pohjapiirustus KUVA 9. Tuokkolan päiväkodin pihaympäristöä Tuokkolan päiväkodin pihaympäristöstä (kuva 9) löytyy nurmikkoa, asfalttia, hiekkaa sekä luonnonmukaista metsämaastoa. Päiväkodin pihaympäristössä kiinteitä leikkivälineitä ovat ison pihan alueella leikkimökki, pyöritettävä karuselli, hiekkalaatikko, kolme kiikkua, ryhmäkiikku, kaksi kiipeily-/pallonpotkimisseinää, liikennemerkkejä, kiikkulauta, penkit, pukkitaistelupuomit, kiipeilyteline, jossa on puolapuut sekä kiipeämisverkkoa sivulla ja telineen päällä. Lisäksi isolta pihalta löytyy rinneliukumäki ja kiipeilytorni, jossa on liukumäki ja kiipeilyverkko (kuva 10).

26 22 KUVA 10. Asennonhallinnan ja liikkumistaitojen harjaannuttaminen kiipeilytornissa Pienten lasten aidatun alueen kiinteisiin leikkivälineisiin kuuluu kiikku, hiekkalaatikko, puinen liukumäki, jonka alle voi piiloutua, kaksi jousikeinua, leikkikatos/varasto ja puinen tunneli. Sisäpihalla kiinteitä välineitä on hiekkalaatikko, kiipeilyteline, jossa on puolapuut, verkkoa ja laskeutumisköysi, liukumäki, kiikkulauta, kiikku ja tunnelit. 6.3 Pihaympäristöjen mahdollisuudet motoriselle kehitykselle Toisena tutkimustehtävänämme oli se, antavatko pihaympäristöt riittävän monipuolisia virikkeitä lapsen motorisen kehityksen kannalta. Käytämme tarkastelussamme Gallahuen ja Ozmunin liiketaitoja, jotka jaetaan kolmeen osa-alueeseen: asennonhallinta-, liikkumis- ja käsittelytaidot (Gallahue & Ozmun 2002, ) Miekkoniemen pihaympäristö Pihaympäristön mahdollisuudet Asennonhallinta taitoihin kuuluvat muun muassa keskilinjasta poikkeava liikkuminen, kuperkeikka, väistely, yhden jalan tasapaino ja viivakävely sekä pää alaspäin tapahtuva

27 23 kehonhallinta (Gallahue & Ozmun 2002, ). Miekkoniemessä asennonhallinta taitoja voi harjoittaa tasaisella ja vaihtelevassa maastossa erilaisten pelien avulla, jossa lapsille tulee äkillisiä suunnanmuutoksia. Kuperkeikan teko onnistuu nurmikolla. Hiekkalaatikon ja uima-altaan reunoilla lapset voivat harjoitella viivakävelyä ja yhden jalan seisomista. Lisäksi asennonhallintaa lapset voivat harjoitella kahdessa eri telineessä sekä erilaisissa kiikuissa. Liukumäkikiipeilytelineessä (kuva 7) lapset voivat roikkua sekä harjoittaa asennonhallintataitoja kiikkerällä kävelysillalla. Toisessa kiipeilytelineessä sekä leikkimökin kuistilla lapset voivat tasapainoilla kaiteella sekä roikkua pää alaspäin. Muun muassa hiekkalaatikolla leikkiessään lapset harjoittavat keskilinjasta poikkeavaa liikkumista. Liikkumistaitoihin kuuluvat muun muassa kävely, juoksu sekä erilaiset hyppelyt ja loikat (Gallahue & Ozmun 2002, ). Miekkoniemessä on tasaista ja vaihtelevaa maastoa kävelyä ja juoksua varten. Puunkanto, hiekkalaatikon ja uima-altaan reunat toimivat mainiosti hyppimisen apuna. Lapset voivat hyppiä niiden päälle, niiden yli tai niiltä alas. Miekkoniemessä lapsilla on runsaasti mahdollisuuksia loikkimiseen, laukkaja sivuaskelhyppimiseen. Käsittelytaitoihin kuuluvat kaikki sellaiset toiminnot, joissa käytetään kehon ulkopuolista esinettä. Tällaisia taitoja ovat muun muassa pallon heittäminen ja kiinniottaminen. Miekkoniemen pihaympäristössä lapset voivat heittää, potkaista, vierittää ja kiinniottaa palloja. Lapset pystyvät kiipeilemään ja roikkumaan kiipeilytelineissä sekä kiikkumaan kiikuissa. Kantamaan ja kuljettamaan lapset pystyvät leluja ja luonnonmateriaaleja, kuten vettä ja risuja. Työntäminen ja vetäminen onnistuvat peräkärryä ja potkumopoja käyttämällä. Pihaympäristössä lapset voivat kaivaa, hämmentää ja lapioida hiekkaa ja vettä hiekkalaatikoissa, rapakoissa ja räystäiden alla (kuva 11).

28 24 KUVA 11. Käsittelytaitojen harjaannuttaminen vettä lapioimalla Pihaympäristön käyttö Miekkoniemessä lapset pelasivat erilaisia pelejä hyödyntäen pihaympäristöön rakennettua pelikenttää. Peleissä heille tuli paljon nopeita suunnanvaihdoksia. Lisäksi näimme lasten kiipeilevän telineissä, roikkuvan kaiteilla sekä tasapainoilevan kävelysillalla. Lapset kävelivät hiekkalaatikon ja uima-altaan reunaa pitkin. Yhden jalan seisomisen harjoittelua emme nähneet. Lapset hyödynsivät hiekkalaatikoiden ja uima-altaan reunoja sekä kantoa hyppimiseen. Kivilaatoituksella lapset työnsivät ja vetivät erilaisia kärryjä. Lisäksi lapset hyödynsivät Miekkoniemessä olevaa kalliota kiipeilyyn ja leikkimiseen. Lapset leikkivät päiväkotileikkejä, joissa siivosivat, valmistivat ruokaa vedestä, hiekasta ja havunneuloista sekä leikkivät kotia ja kioskia leikkimökissä. Lapset vetivät peräkärryä sekä kuljettivat potkumopoja eri tyyleillä. Käsittelytaitoja lapset harjoittelivat kiipeilytelineissä sekä kiikuissa. Hiekkalaatikoilla ja vesilammikoilla lapset leikkivät lapioilla ja ämpäreillä. Lisäksi isommat lapset pelasivat kentällä pallopelejä sekä hyppivät narua. Miekkoniemessä lapsilla on mahdollisuus harjoittaa kaikkia liiketaitoja. Havainnointikertojemme aikana kuitenkin korostui käsittelytaitojen harjoittaminen. Tuloksiin vaikuttaa se, että kävimme havainnoimassa pihaympäristöä vain kolme kertaa. Havaitsemamme tilanteet eivät vastaa kuitenkaan koko kuvaa, jonka olisimme saaneet olemalla havainnoimassa kaikilla ulkoilukerroilla pidemmällä aikavälillä.

29 6.3.2 Tuokkolan pihaympäristö 25 Pihaympäristön mahdollisuudet Tuokkolassa asennonhallintaitoja voi harjoittaa tasaisessa ja vaihtelevassa maastossa erilaisten joukkuepelien ja leikkien avulla, joissa vaihdetaan nopeasti suuntaa. Viivakävelyä ja tasapainoilua voi Tuokkolassa harjoitella hiekkalaatikon reunalla sekä pukkitaistelupuomeilla. Hiekkalaatikolla ja luonnonmateriaaleilla leikkiessä lapset voivat harjoittaa keskilinjasta poikkeavaa liikkumista. Lukuisia kiipeilytelineitä lapset voivat hyödyntää roikkumalla verkoissa sekä kieppumalla rekkitankojen päällä. Asennonhallintataitoja lapset voivat harjoittaa myös erilaisissa kiikuissa sekä pyöritettävässä karusellissa. Tuokkolan pihaympäristössä on ryhmäkiikku, johon mahtuu useampi lapsi kerrallaan kiikkumaan (kuva12). KUVA 12. Kiikkumisessa tarvitaan asennonhallinta taitoja Tuokkolassa lapsilla on erinomaiset mahdollisuudet hyödyntää suurta pihaa liikkumistaitojen osalta. Tuokkolassa lapsilla on mahdollisuus liikkua asfaltilla, metsässä, nurmikolla, soralla sekä kulkea ylä- tai alamäkeä. Lapset pystyvät hyppimään hiekkalaatikoi-

30 den reunoilla, pukkitaistelupuomilla, portailla ja penkeillä. Tuokkolassa on lisäksi runsaasti tilaa ja mahdollisuuksia loikkimiseen sekä sivuaskel hyppimiseen. 26 Käsittelytaitoihin liittyen Tuokkolassa lapset pystyvät pelaamaan palloa potkien, heittäen, vierittäen ja kiinniottaen. Kiipeäminen onnistuu pihalla olevissa kiipeilytelineissä. Lapsilla on lukuisia mahdollisuuksia harjoitella työntämistä ja vetämistä erilaisten kärryjen avulla. Potku- ja polkumopoilla/autoilla lapsilla oli mahdollisuus harjoittaa käsittelytaitoja. Tuokkolassa on runsaasti ämpäreitä, lapioita, kakkumuotteja, leikkiuuneja ynnä muita pieniä kodin tarvikkeita, joilla lapset voivat harjoittaa käsittelytaitoja. Lisäksi pihaympäristössä on paljon luonnonmateriaaleja, kuten puiden oksia, käpyjä, lehtiä, varpuja sekä havunneuloja (kuva 13). KUVA 13. Luonnonmateriaaleilla leikkiminen harjoittaa käsittelytaitoja

31 Pihaympäristön käyttö 27 Havainnointikertojemme aikana lapset kiipeilivät ja roikkuivat telineissä ja puissa, tasapainoilivat pukkitaistelupuomilla, pelasivat pallopelejä ja kiikkuivat. Pihaympäristössä lapset pelasivat erilaisia pelejä, liikkuivat luonnonmukaisessa ympäristössä, hyppelivät erilaisissa telineissä, portailla ja penkeillä. Tuokkolassa lapset kiikkuivat ja kiipeilivät telineissä, pyörivät karusellissä, pyörittivät ja heittelivät lumipalloja sekä lastasivat lunta leikkikuorma-autoihin. Pihaympäristössä olevalla liikennepihalla lapset ajoivat polku- ja potkumopoilla (kuva 14). Lapset leikkivät luonnonmateriaaleilla muun muassa kantamalla oksia ja miekkailemalla niillä sekä rakentamalla yhdessä majaa. Hiekkalaatikolla lapset tekivät hiekkakakkuja ja kaivoivat koloja. Tuokkolan pihaympäristö on monipuolinen kokonaisuus, jossa lapset voivat harjoittaa asennonhallinta-, liikkumis- ja käsittelytaitoja. Piha tarjoaa mäkistä maastoa muun muassa mäenlaskua varten, tasaista aluetta erilaisille peleille sekä luonnonmukaista ympäristöä vapaalle leikille. Havainnointikertojemme aikana lasten leikeissä korostui luonnonmateriaalien hyödyntäminen leikeissä. KUVA 14. Liikennepiha

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet Miksi lapset tarvitsevat liikuntaa? Selviytyäkseen jokapäiväisen elämän tarpeista ja vaatimuksista Päivittäisen hyvinvoinnin tueksi Saavuttaakseen uusien asioiden oppimiseen vaadittavia edellytyksiä Terveyden

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

S1 Valitaan monipuolisesti erilaisia liikuntamuotoja erilaisissa ympäristöissä ja eri vuodenaikoina.

S1 Valitaan monipuolisesti erilaisia liikuntamuotoja erilaisissa ympäristöissä ja eri vuodenaikoina. Oppiaineen nimi: LIIKUNTA 3-6 Vuosiluokat Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen Fyysinen toimintakyky 3 T1 kannustetaan oppilaita fyysiseen aktiivisuuteen, kokeilemaan erilaisia liikuntatehtäviä

Lisätiedot

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat LEIKKIKOONTI Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat 21.5.2014 ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Leikin filosofisia lähtökohtia 2. Leikki ja oppiminen 3. Leikki ja didaktiikka 4. Leikki ja pedagogiikka 5. Leikin

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Loikkien ketteräksi. Motoriikan kehittämisestä tukea tulevaisuuteen

Loikkien ketteräksi. Motoriikan kehittämisestä tukea tulevaisuuteen Loikkien ketteräksi Motoriikan kehittämisestä tukea tulevaisuuteen Helena Viholainen, Tutkijatohtori, KT, elto Jyväskylän yliopisto, Erityispedagogiikka MIKSI TUKEA MOTORISTA KEHITYSTÄ? 26.10.2011 Tampere

Lisätiedot

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Ylitarkastaja Anu Liljeström Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Anu Liljeström, ISAVI OKT-vastuualue 5.10.2016

Lisätiedot

Oppiminen ja oivaltaminen

Oppiminen ja oivaltaminen Oppiminen ja oivaltaminen OPPIMINEN Oppimiseen liittyy usein jotain vanhaa, tai osatun käyttöä uudella tavalla Oppiminen on hyödyllistä liittää jo osattuun Oppiminen on prosessi emme tule koskaan valmiiksi

Lisätiedot

- pallon tarkkuusheitto ( esim. sulkapallon heittäminen yläkautta korilevyyn tai esteen yli)

- pallon tarkkuusheitto ( esim. sulkapallon heittäminen yläkautta korilevyyn tai esteen yli) Jonot mataliksi pesäpallo 3-6 lk. PELI 1. Pesishippa Välineet: räpylöitä, palloja, mailoja ja kartioita Leikitään pesishippaa, jossa hipan tehtävänä on saada mahdollisimman monta ryhmäläistä kiinni. Kenttäalue

Lisätiedot

PELAAJAPOLKU F1 - E2

PELAAJAPOLKU F1 - E2 HARJOITUSRYHMÄT PELAAJAPOLKU F1 - E2 KAKSI RYHMÄÄ TASORYHMÄHARJOITTELU 2 3 x VKO, OHEISHARJOITUS JOKA KERRALLA JOUKKUEMÄÄRÄ JA JOUKKUEJAKO MAHDOLLISIMMAN MONTA JOUKKUETTA (F) 8+1, (E) 10+1 PELAAJAA/JOUKKUE

Lisätiedot

Oppiminen ja oivaltaminen

Oppiminen ja oivaltaminen Oppiminen ja oivaltaminen Pohdittavaa Kuinka hyvä lapsestasi tulee, jos opetat hänelle kaiken sen mitä jo osaat? Riittääkö tämä lapselle? Kuinka hyvä pelaajasta tulee 2025, jos hän tekee kaiken sen, mitä

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti.

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti. 1 Lisäys Luostarivuoren koulun opetussuunnitelmaan lukuun 1.4 LIIKUNTA Painotettu opetus Painotetussa liikunnanopetuksessa tuetaan oppilaiden kehittymistä omassa lajissaan sekä kokonaisvaltaista kasvua

Lisätiedot

Luokat 1 2: Fyysinen toimintakyky

Luokat 1 2: Fyysinen toimintakyky Vuosiluokat 1-2 Liikutaan yhdessä leikkien Tavoitteet Sisällöt Sisältöjen avaaminen ja tarkentaminen Arviointi Laaja-alainen Fyysinen T1 kannustaa oppilasta fyysiseen aktiivisuuteen, kokeilemaan itsenäisesti

Lisätiedot

TÄRKEINTÄ ON LIIKKUMISEN ILO

TÄRKEINTÄ ON LIIKKUMISEN ILO MUISTAKAAHAN OHJAAJAT Lapsille testit ovat iloinen ja hauska mahdollisuus päästä kokeilemaan omia taitojaan. Te ohjaajat näytätte esimerkkiä, joten ilo ja innostus liikkeelle kun näytätte lapsille miten

Lisätiedot

Liikkuminen ja hyvinvointi varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa

Liikkuminen ja hyvinvointi varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Liikkuminen ja hyvinvointi varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa 19.9.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus VASU2017 työskentelyä ohjanneet keskeiset asiakirjat Varhaiskasvatuslaki (2015) - Perustetyön

Lisätiedot

HALLILAN PÄIVÄKOTI. Varhaiskasvatussuunnitelma - VASU

HALLILAN PÄIVÄKOTI. Varhaiskasvatussuunnitelma - VASU HALLILAN PÄIVÄKOTI Varhaiskasvatussuunnitelma - VASU Päiväkodissamme toimii 6 ryhmää: Nuput Pallerot Tenavat Naperot Nappulat Muksut Toiminta-ajatus Meille on tärkeää, että lapsi kokee olonsa turvalliseksi

Lisätiedot

Tekijät: Kerstin Wallner ja Klaus Miltenberger ( 2010) Lisenssi Projekt Spiel:n kautta

Tekijät: Kerstin Wallner ja Klaus Miltenberger ( 2010) Lisenssi Projekt Spiel:n kautta Art. Nr. 22421 Move & Twist Iloinen toimintapeli, jossa pienet leppäkertut yrittävät kiivetä kukan vartta pitkin ylös päästäkseen kauniin kukan luo. Tehtävästä suoriutumiseen leppäkertut tarvitsevat kuitenkin

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Mailaote on perusasia, joka tulee opetella heti alusta alkaen oikein. Myöhemmin virheiden korjaaminen on vaikeampaa ja vie enemmän aikaa.

Mailaote on perusasia, joka tulee opetella heti alusta alkaen oikein. Myöhemmin virheiden korjaaminen on vaikeampaa ja vie enemmän aikaa. PERUSTEKNIIKKA MAILAOTE Mailaote on perusasia, joka tulee opetella heti alusta alkaen oikein. Myöhemmin virheiden korjaaminen on vaikeampaa ja vie enemmän aikaa. Tärkeitä ohjeita: - ranteen tulee olla

Lisätiedot

Kati Sarva. VÄLKKÄLIIKUNTA-AKTIVITEETTIEN VALMISTAMINEN Välkkäpäivään 29.5.

Kati Sarva. VÄLKKÄLIIKUNTA-AKTIVITEETTIEN VALMISTAMINEN Välkkäpäivään 29.5. VÄLKKÄLIIKUNTA-AKTIVITEETTIEN VALMISTAMINEN Välkkäpäivään 29.5. Opettajainfo klo 8-9 Viertokadun juhlasalissa Pajapäivät omissa kotiluokissa (5-9 lk) Työskentelyryhmien koko porukan mukaan klo 9.00 omaan

Lisätiedot

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys

Lisätiedot

1. Kentän Kuningas. Pallon hallinta, kuljettaminen ja suojaaminen

1. Kentän Kuningas. Pallon hallinta, kuljettaminen ja suojaaminen 1. Kentän Kuningas Pallon hallinta, kuljettaminen ja suojaaminen Toimintamuoto: Pelit ja leikit Kesto väh: 10 min Liikuntataidot: Juokseminen, kuljettaminen, koukistaminen-ojentaminen, pallonhallinta maassa/ilmassa,

Lisätiedot

3. JUNIORIVALMENNUKSEN TAVOITTEET

3. JUNIORIVALMENNUKSEN TAVOITTEET 3. JUNIORIVALMENNUKSEN TAVOITTEET Valmentajalla pitää olla näkemys siitä, mitä taitoja pelaajan pitää oppia ja omaksua ja minkä ikäisenä. Lasten kehityskäyrä kulkee yksilöillä eri tavalla. Toinen oppii

Lisätiedot

TELINERATA. Ikäryhmä 9-12-vuotiaat, 1 osio (10 min)

TELINERATA. Ikäryhmä 9-12-vuotiaat, 1 osio (10 min) Ikäryhmä 9-12-vuotiaat, 1 osio (10 min) Salipallo/ikuisuuspolttopallo Polttopallosta johdettu leikki, jossa on enemmän toimintaa. Toimintamuoto Pelit ja leikit Kesto 10 min Liikuntataidot Juokseminen,

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

PELAAJAPOLKU Kiekkokoulu - F2

PELAAJAPOLKU Kiekkokoulu - F2 PELAAJAPOLKU Kiekkokoulu - F2 HARJOITUSRYHMÄT KAKSI RYHMÄÄ TASORYHMÄHARJOITTELU 2 x VKO, OHEISHARJOITUS JOKA KERRALLA JOUKKUEMÄÄRÄ JA JOUKKUEJAKO MAHDOLLISIMMAN MONTA JOUKKUETTA => 8+1 PELAAJAA/JOUKKUE

Lisätiedot

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...

Lisätiedot

KÄDEN TAITOJA KEHITTÄVÄÄ TOIMINTAA KÄSIEN YHTEISTYÖTÄ EDISTÄVÄT LEIKIT, (KOORDINAATIO)

KÄDEN TAITOJA KEHITTÄVÄÄ TOIMINTAA KÄSIEN YHTEISTYÖTÄ EDISTÄVÄT LEIKIT, (KOORDINAATIO) 4-5 -vuotias Käden taitojen kehittymisessä merkityksellistä: - käsien perusliikkeiden eriytyminen - kahden käden yhteistyötaidot - kolmisormiotteen kehittyminen, kätisyys eriytymässä Silmien ja käsien

Lisätiedot

FITLANDIA-TREENIOPAS. - Juoksijan keskivartalotreeni -

FITLANDIA-TREENIOPAS. - Juoksijan keskivartalotreeni - FITLANDIA-TREENIOPAS - Juoksijan keskivartalotreeni - ASIANTUNTIJA Sanna Malinen Sanna Malinen on 27-vuotias viittä vaille valmis lääkäri. Sanna on harrastanut liikuntaa pikkutytöstä lähtien, ja urheilulajeista

Lisätiedot

Tiedot, taidot ja osaaminen oppivassa yhteiskunnassa

Tiedot, taidot ja osaaminen oppivassa yhteiskunnassa Tiedot, taidot ja osaaminen oppivassa yhteiskunnassa Prof. Sanna Järvelä Oulun yliopisto Oppijan taidot & oppivan yhteiskunnan haasteet Tarvitaan ehjät ja pidemmät työurat. Pään sisällä tehtävän työn osuus

Lisätiedot

OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä

OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä Sami Kalaja Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Kuntotestauspäivät 2015 Kisakallio OPS2016 Käyttöönotto lukuvuoden 2016 alusta Keskiössä

Lisätiedot

KYÖSTIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

KYÖSTIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA KYÖSTIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA Kyöstin päiväkoti Kyöstin päiväkoti on 105-paikkainen yksikkö, joka on kahdessa eri rakennuksessa toimiva kokonaisuus. Idyllisessä Kartano-rakennuksessa

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma 1 Kurikka lapsen nimi Kansilehteen lapsen oma piirros Lapsen ajatuksia ja odotuksia esiopetuksesta (vanhemmat keskustelevat kotona lapsen kanssa ja kirjaavat) 2 Eskarissa

Lisätiedot

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson LAPSET JA LIIKUNTA Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari 20.11.2007 Teemu Japisson Lasten ja nuorten osalta terveyttä edistävä liikunta kiteytyy päivittäisen liikunnan

Lisätiedot

INNOSTU KEHITY HYÖDYNNÄ

INNOSTU KEHITY HYÖDYNNÄ INNOSTU KEHITY HYÖDYNNÄ Olli Cajan Ski Sport Finland Training Center Santasport 2015- Ski Slopestyle ja Ski Half Pipe maajoukkueen päävalmentaja 2012-2015 OC Taito 2014- Taitoc-konseptin kehittäminen ja

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Havusten varhaiskasvatussuunnitelma

Havusten varhaiskasvatussuunnitelma Havusten varhaiskasvatussuunnitelma 2010 2011 Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 SAARENKYLÄ Havusten ryhmän puh. 050 5710814 Puh.klo16.30 jälk. 040 5197574 Tervetuloa Havusiin! Havuset on tällä hetkellä

Lisätiedot

OMATOIMIKAUDEN HARJOITUSOHJELMA HARJOITUS 1. OHJEITA OMATOIMIKAUDELLE:

OMATOIMIKAUDEN HARJOITUSOHJELMA HARJOITUS 1. OHJEITA OMATOIMIKAUDELLE: OMATOIMIKAUDEN HARJOITUSOHJELMA OHJEITA OMATOIMIKAUDELLE: Harjoittele omatoimikauden aikana omia kehityskohteitasi tavoitteesi mukaisesti ja tee joukkueen omatoimiharjoitukset. Suunnittele viikon harjoittelu

Lisätiedot

VASUtyö Salossa Anna-Kaisa Törrönen ja Saana Kallioniemi.

VASUtyö Salossa Anna-Kaisa Törrönen ja Saana Kallioniemi. VASUtyö Salossa 2017 Anna-Kaisa Törrönen ja Saana Kallioniemi Mitä olemme jo tehneet Kentän näkökulma: vanhojen lomakkeiden läpikäynti, mitä hyvää, mitä kehitettävää? Selkeys, prosessinomaisuus, pedagogisuus

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU Honkajoen kunta Sivistystoimi Varhaiskasvatus KIS KIS KISSANPOIKA KISSA TANSSII JÄÄLLÄ SUKAT KENGÄT KAINALOSSA HIENO PAITA PÄÄLLÄ VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU 3-5 VUOTIAAT Lapsen nimi Syntymäaika Päivähoitopaikka

Lisätiedot

LIIKUNTALUOKAN SOVELTUVUUSTESTIT 2017

LIIKUNTALUOKAN SOVELTUVUUSTESTIT 2017 LIIKUNTALUOKAN SOVELTUVUUSTESTIT 2017 A. FYSIIKKA 1. Voima (etunojapunnerrus rintakehä nyrkkiä koskettaen) Suoritusohjeet: Oikeaa suoritustekniikkaa saa kokeilla kaksi toistoa. Lähtöasento on etunoja,

Lisätiedot

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLLYS JOHDANTO 1. TAIDETASSUJEN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI 2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 3. KASVATTAJA 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5. SISÄLTÖALUEET 6. ARVIOINTI JA SEURANTA

Lisätiedot

LÖYTYMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT

LÖYTYMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT LIIKUNTAHARRASTUKSEN LÖYTYMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT VALTTI-HANKKEESSA OULUN ALUEELLA -ERITYISLASTEN JA HEIDÄN PERHEIDENSÄ KOKEMANA Ronja Ronkainen ja Marjo Vesala Opinnäytetyö: TAUSTA Työn tilaaja: Suomen

Lisätiedot

AC Kajaani valmennuslinja 2017

AC Kajaani valmennuslinja 2017 ACK pelitapa-oppaassa kerrotaan selkeästi millaista jalkapalloa ACK:ssa halutaan pelata! Pelitapa pyritään valitsemaan asetettujen tavoitteiden mukaan; junioreissa tavoitteet ovat pelaajakehityksessä ja

Lisätiedot

KONTIOLAHDEN KUNNAN. Onttolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

KONTIOLAHDEN KUNNAN. Onttolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma KONTIOLAHDEN KUNNAN Onttolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Onttolan päiväkodin henkilökunta: Touhula (3-5 v.) 040 5781151 Päiväkodinjohtaja Mervi Ignatius Lastentarhanopettaja Mirja Torniainen

Lisätiedot

Siilinjärven OPS-veso / Marja Rytivaara TAVOITTEENA LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN

Siilinjärven OPS-veso / Marja Rytivaara TAVOITTEENA LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN Siilinjärven OPS-veso / Marja Rytivaara TAVOITTEENA LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN 19.4.2016 Laaja-alainen osaaminen Tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon muodostama kokonaisuus Kykyä käyttää tietoja

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

HYP on lyhenne sanoista Huomioivaa Yhdessäoloa Päivittäin HYP on asenne ja yhdessäolotapa:

HYP on lyhenne sanoista Huomioivaa Yhdessäoloa Päivittäin HYP on asenne ja yhdessäolotapa: Huomioivaa Yhdessäoloa Päivittäin ihmisille, jotka ovat vaarassa jäädä yksin HYP jakson käynnistyskokous Tutustu myös opasvihkoon Sheridan Forster: Huomioivan yhdessäolon malli HYP Mikä HYP on HYP on lyhenne

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Leikitään! karoliina räty johanna saarinen 1

Leikitään! karoliina räty johanna saarinen 1 Leikitään! karoliina räty johanna saarinen 1 Teoskokonaisuus Karoliina Räty, Johanna Saarinen ja Ensi- ja turvakotien liitto, 2014 Toimittanut Karoliina Räty ja Johanna Saarinen, 2014 Sävel ja sanat kansanlauluja

Lisätiedot

Liiketaitotestit ja tuloskortti

Liiketaitotestit ja tuloskortti Liiketaitotestit ja tuloskortti 1 taso Perus liiketaidot Syväkyykky 1 - integroitu liikkuvuus käsivarret vaakatasossa edessä - suorita kyykkyliike niin alas kuin sujuvasti liike on mahdollista - lantiotason

Lisätiedot

2-LUOKAN SARJOJEN ARVIOINTI

2-LUOKAN SARJOJEN ARVIOINTI 2-LUOKAN SARJOJEN ARVIOINTI Kilpa-aerobicin lasten ja harrastajien kilpailujärjestelmä (oma kuva) Nimi Puh.nro Seura Valmentaja AEROSPORT SARJA 1. DYNAAMINEN kilpa-aerobicin lasten ja harrastajien kilpailujärjestelmä

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

VAUVAN MOTORISTA KEHITYSTÄ TUKEVA KÄSITTELY - OHJEET VANHEMMILLE

VAUVAN MOTORISTA KEHITYSTÄ TUKEVA KÄSITTELY - OHJEET VANHEMMILLE VAUVAN MOTORISTA KEHITYSTÄ TUKEVA KÄSITTELY - OHJEET VANHEMMILLE Vauvan motorista kehittymistä voidaan edistää kiinnittämällä huomio lapsen asentoon sekä monipuoliseen ja tarkoituksenmukaiseen käsittelyyn.

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Hyvää hoitoa vuorotta! Amurinlinna on ympärivuorokauden auki oleva päiväkoti. Tarjoamme hoitoa lapsille, joiden vanhemmat tekevät

Lisätiedot

Nokian Palloseura - Valmennuslinjaus ja pelitapa F6-E11 2016

Nokian Palloseura - Valmennuslinjaus ja pelitapa F6-E11 2016 Nokian Palloseura - Valmennuslinjaus ja pelitapa F6-E11 2016 Tausta Valmennus on pitkäjänteistä työtä. Yhdessä vuodessa ehditään vähän mutta 10-vuodessa enemmän. Emme pysty kehittämään kaikkia asioita

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot

HANKI KESTÄVÄ KESKIVARTALO SELKÄSI TUEKSI!

HANKI KESTÄVÄ KESKIVARTALO SELKÄSI TUEKSI! Miesten jumppaopas HANKI KESTÄVÄ KESKIVARTALO SELKÄSI TUEKSI! TÄSMÄLIIKUNTAA KESKIVARTALOON 2-3 kertaa viikossa 15 min. päivässä HARJOITTELE KEHOLLESI HYVÄ PERUSTA rankasi pysyy hyvässä ryhdissä ja löydät

Lisätiedot

Kandityön kirjoittaminen. Opinnäyteseminaari

Kandityön kirjoittaminen. Opinnäyteseminaari Kandityön kirjoittaminen Opinnäyteseminaari Lue ja kirjoita Ajatukset eivät kasva tyhjästä. Ruoki niitä lukemalla ja kirjoittamalla lukemastasi. Älä luota muistiisi Merkitse alusta asti muistiinpanoihin

Lisätiedot

LIPPUPALLODEMO 90min 1

LIPPUPALLODEMO 90min 1 LIPPUPALLODEMO 90min 1 1.TUTUSTUMINEN PALLOON pareittain heittoharjoittelua kahdessa rivissä huomioi turvallisuusseikat - rauhallisia, tarkkoja heittoja 2 2.OPETUSKESKUSTELU a) OTE PALLOSTA HEITOSSA etusormi

Lisätiedot

320075 Mitä nyt (4) What now?

320075 Mitä nyt (4) What now? 320075 Mitä nyt (4) What now? Lapset joutuvat usein tilanteisiin, joissa on hyvä miettiä omia reaktioitaan ennen toimimista. Tässä korttisarjassa esitetään erilaisia hankalia tilanteita, joihin jokainen

Lisätiedot

SVINGIN KIINNITYSKOHDAT

SVINGIN KIINNITYSKOHDAT Antti Mäihäniemi opettaa kesäisin Master Golfissa ja talvisin Golfin Vermon House Prona. Hän on tutkinut golfsvingiä omatoimisesti yli kymmenen vuoden ajan. Hän on oppinut, että vain kyseenalaistamalla

Lisätiedot

1. Alkulämmittely kuntopyörällä 15min, josta viimeinen 5min aerobisen kynnyksen. 2. Keskivartalojumppa 15min jumppa kiertävänä, 30 työtä/ 1 palautus

1. Alkulämmittely kuntopyörällä 15min, josta viimeinen 5min aerobisen kynnyksen. 2. Keskivartalojumppa 15min jumppa kiertävänä, 30 työtä/ 1 palautus Pyöräilyvoimaa Lihaskunto- ohjelma pyöräilijälle Harjoituksilla on tarkoitus parantaa liikkuvuutta, nostaa jalkojen voimatasoa, harjoittaa tukilihaksia sekä parantaa keskivartalon lihaskestävyyttä. Keskity

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Vaihtelu virkistää taidon oppimisessa - Kisakallion taitokongressin antia. Kuntotestauspäivät 19.3.2016 Sami Kalaja

Vaihtelu virkistää taidon oppimisessa - Kisakallion taitokongressin antia. Kuntotestauspäivät 19.3.2016 Sami Kalaja Vaihtelu virkistää taidon oppimisessa - Kisakallion taitokongressin antia Kuntotestauspäivät 19.3.2016 Sami Kalaja Non-lineaarinen pedagogiikka / Keith Davids Urheilija, tehtävä ja ympäristö ovat jatkuvassa

Lisätiedot

5 vuotiaan kokonaiskehityksen seuranta ja arviointilomake

5 vuotiaan kokonaiskehityksen seuranta ja arviointilomake Rovaniemen kaupunki Päivähoidon palvelukeskus 1 5 vuotiaan kokonaiskehityksen seuranta ja arviointilomake Lapsen nimi: syntymäaika: Neuvola: Lomakkeen täytössä ja keskustelussa mukana: Päivähoidon yhteyshenkilö:

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

Äidinkielen tukeminen. varhaiskasvatuksessa. Taru Venho. Espoon kaupunki

Äidinkielen tukeminen. varhaiskasvatuksessa. Taru Venho. Espoon kaupunki Äidinkielen tukeminen varhaiskasvatuksessa Taru Venho Suomi toisena kielenä -lastentarhanop. Espoon kaupunki Äidinkieli voidaan Nissilän, Martinin, Vaaralan ja Kuukan (2006) mukaan määritellä neljällä

Lisätiedot

Märynummen varhaiskasvatusyksikön varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelma

Märynummen varhaiskasvatusyksikön varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelma Joku hajatelma, lausahdus tähän etusivulle. Märynummen varhaiskasvatusyksikön varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelma Yhdessä käsikkäin samaan suuntaan matkaamme, elämän pienillä poluilla. Tervetuloa

Lisätiedot

Harjoite 3: Piirrä ja kirjoita suoritus osiksi

Harjoite 3: Piirrä ja kirjoita suoritus osiksi Harjoite 3: Piirrä ja kirjoita suoritus osiksi Aikaa kuluu yksilöllisesti 10-20 min/suoritus Harjoituslomakkeet ja kynät Tavoitteet: Harjoitus on erittäin tehokas harjoite varmistamaan, että urheilija

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkoti Onnenkenkä sijaitsee Orimattilassa Pennalan kylässä. Vieressä toimivat koulu sekä kaupungin päiväkoti, joiden kanssa teemme yhteistyötä. Lasten kanssa teemme retkiä

Lisätiedot

Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä. Neuropsykologia tutkii aivojen ja mielen suhdetta MITEN AIVOT TOIMIVAT?

Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä. Neuropsykologia tutkii aivojen ja mielen suhdetta MITEN AIVOT TOIMIVAT? SISÄLLYS I IHMINEN KÄSITTELEE JATKUVASTI TIETOA 10 1 Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä 12 Ympäristöön sopeudutaan kognitiivisten toimintojen avulla Kaikki asiat eivät tule tietoisuuteen

Lisätiedot

TerveysInfo. Lasten ja nuorten omaehtoinen liikunta Vinkkejä ja ajatuksia lasten omaehtoisesta liikunnasta.

TerveysInfo. Lasten ja nuorten omaehtoinen liikunta Vinkkejä ja ajatuksia lasten omaehtoisesta liikunnasta. TerveysInfo Innosta urheilemaan : viesti 7 12 vuotiaiden urheilevien lasten vanhemmille maksuton, kuv. : vär. http:///files/ns2/urheiluseurat_pdf/ Innosta_urheilemaan_200612_www.pdf Kohderyhmät: vanhemmat

Lisätiedot

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,

Lisätiedot

TOP 4 Tehokkaimmat liikkuvuusharjoitteet

TOP 4 Tehokkaimmat liikkuvuusharjoitteet TOP 4 Tehokkaimmat liikkuvuusharjoitteet Miksi minun tulisi parantaa liikkuvuuttani? Hyvä liikkuvuus on valtavan tärkeä ominaisuus kaikille, jotka välittävät fyysisestä terveydestään ja/tai suorituskyvystään.

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

TESTIOHJEET APM- TESTIÄ VARTEN

TESTIOHJEET APM- TESTIÄ VARTEN TESTIOHJEET APM- TESTIÄ VARTEN HAVAINTOMOTORISET TAIDOT 1. Itsensä tunnistaminen: - Mikä on sinun nimesi? Tulos on KYLLÄ jos lapsi tietää nimensä ja EI jos hän ei tiedä sitä. - Tässä on peili. Kuka sieltä

Lisätiedot

MALIKE MALIKE. matkalle - liikkeelle - keskelle elämää. Malike- Keskus, Sumeliuksenkatu 18, Tampere, Puhelin

MALIKE MALIKE. matkalle - liikkeelle - keskelle elämää. Malike- Keskus, Sumeliuksenkatu 18, Tampere, Puhelin MALIKE matkalle - liikkeelle - keskelle elämää Malike- Keskus, Sumeliuksenkatu 18, 33100 Tampere, Puhelin 0206 90 282 Malike aloitti toimintansa 1.12.1997, tukemaan vaikeavammaisen lapsen perheen toimintaa

Lisätiedot

KODU. Lumijoen peruskoulu

KODU. Lumijoen peruskoulu KODU Lumijoen peruskoulu Sisällysluettelo 1. Aloitus... 2 1.1 Pelin tallennuspaikka... 2 1.2 Kodu Game lab... 3 2 Maan luominen... 4 2.1. Seinän tekeminen... 5 2.2. Vesialueen tekeminen peliin... 6 2.3.

Lisätiedot

S Ihminen ja tietoliikennetekniikka. Syksy 2005, laskari 1

S Ihminen ja tietoliikennetekniikka. Syksy 2005, laskari 1 Syksy 2005, laskari 1 Sisältö Tarvekartoituksen periaatteet Tutkimusmenetelmät Raportin laatiminen Tehtävä Kirjaa ylös: mitä tarvekartoituksen menetelmiä tunnet? Mitä hyötyjä tai haasteita tiedät niihin

Lisätiedot

Vieraan kielen viestinnällinen suullinen harjoittelu skeema- ja elaborointitehtävien

Vieraan kielen viestinnällinen suullinen harjoittelu skeema- ja elaborointitehtävien Vieraan kielen viestinnällinen suullinen harjoittelu skeema- ja elaborointitehtävien avulla Pirjo Harjanne Vieraiden kielten opetuksen tutkimuskeskus http://www.edu.helsinki.fi/vk/index.htm Soveltavan

Lisätiedot

Dinox FitBars. - Harjoitusopas

Dinox FitBars. - Harjoitusopas Dinox FitBars - Harjoitusopas Tässä harjoitusoppaassa on pieni otos miten Dinox FitBareilla voi harjoitella. Liikkeitä ja erilaisia muunnelmia on kymmeniä. Oman kehonpainolla harjoittelu on todella tehokasta

Lisätiedot

Liikkuvuus ja stabiliteetti. 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet

Liikkuvuus ja stabiliteetti. 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet Liikkuvuus ja stabiliteetti 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet Liikkuvuus Liikkuvuuden määrittelyä Kykyä tehdä mahdollisimman laajoja liikkeitä joko omin voimin tai jonkin ulkoisen voiman avustamana

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1 Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen vasun tekeminen perustuu varhaiskasvatuslakiin. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta 30-60 minuuttia valmentajan aikaa, ja Harjoituslomake ja kynä noin 1-2 viikkoa oman työn tarkkailuun. Tavoitteet Harjoite on kokonaisvaltainen

Lisätiedot

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE LIHASVOIMA Lihaksen suurin mahdollinen kyky tuottaa voimaa laskee 50 ikävuoden jälkeen noin 1,5 % vuosittain. Edistettäessä aktiivista ja energistä ikääntymistä lihasvoiman

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Gradu-seminaari (2016/17)

Gradu-seminaari (2016/17) Gradu-seminaari (2016/17) Tavoitteet Syventää ja laajentaa opiskelijan tutkimusvalmiuksia niin, että hän pystyy itsenäisesti kirjoittamaan pro gradu -tutkielman sekä käymään tutkielmaa koskevaa tieteellistä

Lisätiedot

Havainnoitavan ryhmän lasten arviointi

Havainnoitavan ryhmän lasten arviointi Havainnoitavan ryhmän lasten arviointi Jyrki Reunamo Helsinki, Hämeenlinna, Kouvola & Turku Tammi-Helmikuu 2014 16.2.2015 1 Koulutuksen sisältö Lasten arviointi Oppimisympäristön arviointi Johtajien tekemä

Lisätiedot

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Oppimiskäsityksen kuvaus Helsinki 6.3.2015 1 Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Perusteissa kuvataan oppimiskäsitys, jonka pohjalta opetussuunnitelman

Lisätiedot

Lyhyet harjoitteiden kuvaukset: Keskittymisen valmiudet, perustaidot ja huipputaidot

Lyhyet harjoitteiden kuvaukset: Keskittymisen valmiudet, perustaidot ja huipputaidot Lyhyet harjoitteiden kuvaukset: Keskittymisen valmiudet, perustaidot ja huipputaidot Keskittymisen valmiuksien tavoitteita Mitä keskittyminen tarkoittaa sekä omien keskittymisen tapojen ja taitojen tunnistaminen

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista

Lisätiedot