Euroopan unionin ristiriitainen ihmisoikeuspolitiikka

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Euroopan unionin ristiriitainen ihmisoikeuspolitiikka"

Transkriptio

1 010 Peruste # Euroopan unionin ristiriitainen ihmisoikeuspolitiikka Ihmisoikeuksien on katsottu toteutuvan Euroopassa paremmin kuin muualla maailmassa. Tätä perinteistä ajattelutapaa on syytä ravistella. Monessa Euroopan unionin jäsenmaassa ihmisoikeustilanne on heikentynyt erityisesti talouskriisin vanavedessä. Eurooppaan on syntymässä uusia jakolinjoja ihmisoikeuksien toteutumisen osalta etelän ja pohjoisen, idän ja lännen sekä enemmistöjen ja vähemmistöjen välille. hanna tuominen

2 Euroopan unionin ristiriitainen ihmisoikeus politiikka 011 enjamin Ward on huomauttanut, että EU:n esimerkillisyys ihmisoikeusasioissa on vain pintaa. Kun asiaa tarkastellaan yksityiskohtaisemmin, huomataan, että ihmisoikeudet ovat Euroopassa jo paikoitellen kriisitilassa (Ward 2012). Euroopan unionin jäsenmailla on useimmiten yhteneviä ongelmia, jotka liittyvät siirtolaisten ja turvapaikanhakijoiden huonoihin olosuhteisiin, vähemmistöjen, kuten romanien ja muslimien, syrjintään, lisääntyneeseen rasismiin ja ulkomaalaisvastaisuuteen. Useimmat näistä ongelmista ovat hautuneet jo pidemmän aikaa, mutta talouskriisi on entisestään kärjistänyt tilannetta monessa maassa. Talouskriisin oloissa ihmisoikeuskysymykset eivät ole myöskään saaneet riittävää huomiota unionin tasolla, ja yhteisiä ratkaisuja on haettu tuskallisen hitaasti. Taloudellisen kriisin jälkiseuraukset ovat kuitenkin vasta aluillaan ja näkyvät Euroopassa valitettavan epätasaisesti. ihmisoikeudet, euroopan neuvosto ja eu Eurooppalaista ihmisoikeusjärjestelmää on pidetty mallikelpoisena alueellisena järjestelmänä. Sen perustana on vanhin eurooppalainen ihmisoikeusjärjestö, Euroopan neuvosto (EN), jonka vuonna 1950 laadittuun ihmisoikeussopimukseen on liittynyt kaikkiaan 47 valtiota. Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimuksen toteutumista jäsenmaissa valvoo Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT). Euroopan unionin (EU) kaikki 27 jäsenmaata ovat myös Euroopan neuvoston jäseniä ja parhaillaan neuvotellaan myös EU:n liittymisestä Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimukseen. Euroopan neuvoston ja EU:n yhteistoiminta maanosan pääasiallisina ihmisoikeustoimijoina on välttämätöntä, muttei täysin ongelmatonta. Euroopan neuvoston jäsenenä on esimerkiksi Venäjä, jonka kanssa EU:lla on ollut kädenvääntöä ihmisoikeuskysymyksissä. EU on pyrkinyt voimakkaasti kehittämään omaa ihmisoikeusulottuvuuttaan erityisesti kylmän sodan päättymisen jälkeen. EU on laatinut Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimuksen rinnalle oman perusoikeuksien 1 julistuksensa (2000), joka suojaa unionin kansalaisten ihmisoikeuksia. EU:n perusoikeudet kattavat pääosin samat oikeudet kuin muut kansainväliset ihmisoikeussopimukset. Samanaikaisesti EU on asettanut ihmisoikeudet ulkopolitiikkansa kulmakiveksi ja pyrkii huomioimaan ne kaikessa ulkoisessa toiminnassaan. EU on myös saanut tunnustusta työstään ihmisoikeuksien hyväksi: vuoden 2012 Nobelin rauhanpalkinnon myöntämisperusteena oli rauhan, demokratian ja ihmisoikeuksien edistäminen viimeisen 1 Useimmiten perusoikeuksilla viitataan valtioiden perustuslaeissa turvattuihin kansallisen tason oikeuksiin, kun taas ihmisoikeudet viittaavat kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa turvattuihin oikeuksiin. EU:ssa perusoikeudet käsittävät EU:n sisäiset oikeudet.

3 012 Peruste # Nopeasti lisääntyneen ja laajoja kansanosia kattavan avuntarpeen vuoksi kansainvälinen Punainen Risti on tulkinnut jo osan Eurooppaa kriisialueeksi. kuuden vuosikymmenen aikana. Nykyhetken valossa palkinnon saaminen herättää kysymyksiä ja ihmetystäkin. Monet EU-maat kamppailevat talousvaikeuksissa ja säästötoimenpiteiden kurimuksessa pyrkien vain selviytymään seuraavaan päivään. Ihmisten taloudelliset ja sosiaaliset oikeudet ovat vaakalaudalla. Työttömyys ja köyhyys uhkaavat yhä useampia ihmisiä ja ovat omiaan nostattamaan poliittisia ääriliikkeitä. Toisaalta epävakaisuus Euroopan lähialueilla on kasvattanut Eurooppaan pyrkivien siirtolaisten määrää. Näitä tulijoita ei katsota EU:n rajoilla suopeasti. tie talouskriisistä ihmisoikeuskriisiin Taloudelliset taantumat vaikuttavat yleensä jo muutenkin heikommassa asemassa olevien ryhmien ihmisoikeustilanteeseen. Näitä ryhmiä Euroopassa ovat erityisesti siirtolaiset, turvapaikanhakijat ja erilaiset kansalliset vähemmistöt, mutta myös esimerkiksi vammaiset, vanhukset, nuoret, lapset ja naiset. Ihmisoikeusongelmat näyttäisivät olevan vakavimpia niissä maissa, joissa säästötoimenpiteet ovat olleet ankarimpia. Nopeasti lisääntyneen ja laajoja kansanosia kattavan avuntarpeen vuoksi kansainvälinen Punainen Risti on tulkinnut jo osan Eurooppaa kriisialueeksi. Eurooppaan on syntymässä uudenlaisia jakolinjoja ihmisoikeuksien toteutumisen suhteen. Eteläisen Euroopan maat kärsivät tällä hetkellä erityisesti EU:n naapurustossa tapahtuvan poliittisen myllerryksen aikaansaamasta muuttoliikkeestä. Heikossa taloudellisessa tilanteessa nämä maat eivät kykene kansallisesti ratkaisemaan muuttoliikkeen aikaansaamia paineita. Toisaalta taas lännen ja idän maiden välillä on eroja historiallisista syitä. Itäisen Euroopan maissa demokratian perinne on vielä nuori ja ihmisoikeuskysymykset eivät liittymisprosessin jälkeen ole saaneet suurta painoarvoa. Myös kansallisella tasolla on syntynyt jakolinjoja enemmistön ja erilaisten vähemmistöjen välille. Euroopan unionin jäsenmaista ehkä huolestuttavin tilanne on tällä hetkellä Kreikassa. Kreikan maantieteellinen sijainti asettaa sen epäsuotuisaan asemaan suhteessa Eurooppaan suuntautuviin siirtolaisvirtoihin. Aasiasta ja Afrikasta saapuvat siirtolaiset ja turvapaikanhakijat käyttävät Kreikkaa pääasiallisena kauttakulkumaana. Laskelmien mukaan jopa 300 uutta siirtolaista saapuu Kreikkaan päivittäin (Human Rights Watch 2012). Tämä asettaa suuria paineita maan vastaanottojärjestelmälle. Kreikka on pyrkinyt viimeisen vuoden aikana parantamaan kapasiteettiaan, mutta talouskurimuksessa painivalle maalle se ei ole ollut helppoa. Kreikassa onkin jouduttu pidentämään

4 Euroopan unionin ristiriitainen ihmisoikeus politiikka 013 turvapaikkahakemusten käsittelyaikoja ja hakijoiden säilöönottoa. Eriäviin turvapaikkamenetelmiin ja vastaanotto-oloihin on haettu vastausta EU-tasolta, ja järjestelmän tuli olla käytössä jo vuoden 2012 lopussa. EU:n turvapaikkapolitiikan mukaan turvapaikkahakemukset tulisi käsitellä siinä jäsenmaassa, johon hakija on ensimmäisenä saapunut ja hakija myös palautetaan tähän maahan muualta Euroopasta. Käytäntöä on kuitenkin jouduttu muokkaamaan, sillä Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on suosittanut, ettei turvapaikanhakijoita tulisi palauttaa Kreikkaan huonojen olosuhteiden vuoksi. Siirtolaisiin ja turvapaikanhakijoihin kohdistuneet rasistiset hyökkäykset lisääntyivät Kreikassa viime vuoden aikana (Human Rights Watch 2012). Oikeistopuolue Kultainen aamunkoitto on lisännyt kannatustaan, ja sen on katsottu mobilisoivan järjestelmällistä muukalaisvihamielistä liikehdintää. Kreikassa myös poliisien on raportoitu syyllistyneen ulkomaalaisten pelotteluun ja kyseenalaisiin pidätyksiin. Useimpien ulkomaalaisten on lähes mahdotonta saada osakseen oikeutta, ja monet heistä pelkäävät kuollakseen. Kreikan poliisivoimiin on jouduttu perustamaan erikoisyksikkö, joka vastaa rasistisen väkivallan ja viharikosten torjunnasta. Turvapaikanhakijoiden vastaanottoolosuhteiden on todettu olevan erittäin huonot myös Italiassa ja Maltalla. Ongelmallisimmat tapaukset liittyvät alaikäisten ilman saattajia saapuvien turvapaikanhakijoiden kohteluun. Italia on ollut julkisuudessa myös maan romaniväestön kohtelun vuoksi. Huolimatta lukuisista kehotuksista parantaa romanien elinolosuhteita ja mahdollisuuksia yhteiskunnassa, tilanne ei ole muuttunut. Romaneita kohtaan suunnatut viharikokset ovat yleistyneet Italiassa, kuten myös muualla Euroopassa. Taloudellisen tilanteen aiheuttamat turhautumat puretaan näihin väestöryhmiin, joiden asema Euroopassa on aina ollut huono. (Euroopan neuvosto 2012.) Espanjassa yli kaksi miljoonaa kansalaista on joutunut turvautumaan avustusjärjestöjen hätäapuun. Espanjan ongelmana ovat siirtolaistulvan ohella korkeat työttömyyslukemat erityisesti nuorison keskuudessa. Espanjan ankara asuntolainalaki on johtanut maksuvaikeuksiin joutuneiden ihmisten pikahäätöihin ja asuntojen omistajuuden siirtymiseen pankeille. Nämä espanjalaiset joutuvat asumaan sukulaisten ja ystävien nurkissa, tai huonoimmassa tapauksessa kadulla. EU-tuomioistuin on vaatinut Espanjaa pikaisesti muuttamaan lainsäädäntöään. Espanjan heikko taloustilanne on vaatinut myös tiukkaa valtion menojen karsimista, joka taas on jättänyt monet ihmiset peruspalvelujen, kuten terveydenhuollon, ulkopuolelle. Vaikea tilanne on saanut espanjalaiset liikkeelle. Mielenosoitukset ja avustusjonot ovat arkipäivää, mutta myös laajempi liikehdintä työn perässä muualle Eurooppaan. Entisistä Itä-Euroopan maista erityisesti Unkari on ollut viime aikoina esillä perustuslakimuutostensa takia. Näiden muutosten katsotaan heikentävän oikeusvaltioperiaatetta, vähemmistöjen asemaa ja uskonnonvapautta. Myös median toimintavapauksia on rajoitettu erilaisin toimin. Huolimatta EU:n komission, parlamentin ja Euroopan neu-

5 014 Peruste # voston kritiikistä, Unkari on jatkanut EU:n perusarvojen vastaisten lakimuutostensa läpiviemistä. Mutta ihmisoikeusongelmat eivät rajoitu yksin niihin maihin, joilla menee taloudellisesti huonosti. Esimerkiksi Saksassa ja Hollannissa ulkomaalaisvastaisuus on nousussa. Samalla kun uusia siirtolaisia tarvitaan työvoimaksi, tulijoiden kriteereitä halutaan tarkentaa. Tervetulleiksi toivotetaan sellaiset siirtolaiset, joilla on korkea koulutus ja kielitaito. Sosiaalijärjestelmää kuormittavat ja sosiaalisia ongelmia synnyttävät siirtolaiset halutaan pitää rajojen ulkopuolella. Vaikka kaikilla EU-mailla ihmisoikeusongelmat eivät olisikaan vakavia, nykyiseen kehitykseen tarvitaan EUtason reagointia. Esimerkiksi yhtenäiset turvapaikkaolosuhteiden standardit auttaisivat puuttumaan yksittäisten maiden puutteisiin. Toisaalta myös jäsenmaille epätasaisesti jakautuva taakka siirtolaisten vastaanottajamaina tulisi ottaa huomioon ja myöntää apua tulijamäärien mukaisesti. Romanien huonolle asemalle tulisi myös löytää yhteinen EU-tason ratkaisu, sillä ongelma on Euroopan laajuinen. EU:n erilaisia rahastoja tulisi käyttää laajemmin talouskriisin kauaskantoisempien seu-

6 Euroopan unionin ristiriitainen ihmisoikeus politiikka 015 Raisa Marja Suksi Bye-bye bird, valokuva 2012 rauksien, kuten nuorisotyöttömyyden, vähentämiseen ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn. euroopan unioni ihmisoikeuksien edistäjänä maailmalla Ulkoisessa ihmisoikeuspolitiikassaan Euroopan unioni on viime aikoina ottanut suuria harppauksia. EU:n uusi ihmisoikeusstrategia hyväksyttiin kesäkuussa 2012 ja sen tarkoituksena on määritellä kehys EU:n ihmisoikeuspolitiikalle seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi. EU mainostaa uutta ihmisoikeusstrategiaa vedenjakajana EU:n ihmisoikeuspolitiikassa (Euroopan unionin neuvosto 2012b, 3). Uudessa strategiassa sitoudutaan ensimmäistä kertaa EU-instituutioiden ja jäsenmaiden yhteiseen politiikkaan, jota on täydennetty konkreettisella toimintaohjelmalla. Ihmisoikeudet pyritään myös huomioimaan keskeisenä tekijänä kaikessa EU:n politiikassa ja ulkosuhteissa. (Euroopan unionin neuvosto 2012a.) Osana strategiaa EU:lle nimettiin syyskuussa uusi temaattinen ihmisoikeuserityisedustaja, Stavros Lambrinidis. Olennaista uuden strategian lanseeraamisessa on EU:n johdonmukaisuuden parantaminen ihmisoikeuskysymyksissä. Johdonmukaisuuden

7 016 Peruste # Nobelin rauhanpalkinto voi olla hyvä muistutus Euroopan unionille siitä, mikä lopulta on ollut tärkeää sen yhdentymiskehityksessä. Unioni on kyennyt palauttamaan rauhan Eurooppaan ja turvannut eurooppalaisten perustavia ihmisoikeuksia. odotetaan vahvistavan EU:n ihmisoikeuspolitiikkaa sekä valtioiden kahdenvälisissä suhteissa että kansainvälisillä foorumeilla, joista tärkeimpänä mainitaan YK:n ihmisoikeusneuvosto. Valitettavasti juuri YK:n kontekstissa EU:lla on ollut hankaluuksia. Euroopan ja USA:n vaikutusvalta YK:n ihmisoikeuselimissä on olennaisesti vähentynyt viime vuosina, samalla kun esimerkiksi Venäjän ja Kiinan suosio on noussut. 2 Nousevat valtiot tulkitsevat ihmisoikeuksia omista lähtökohdistaan, jotka eivät välttämättä tue ihmisoikeuksien universaaliutta. Esimerkiksi ASEAN:in 3 vuoden lopulla julkaisema ihmisoikeusjulistus korostaa kontekstin, oli se sitten poliittinen, kulttuurinen tai uskonnollinen, huomiointia ihmisoikeuskysymyksissä. Toisaalta myös johdonmukaisuuden puute EU:n sisäisen ja ulkoisen ihmisoikeuspolitiikan välillä vie uskottavuutta EU:n ulkoiselta ihmisoikeustoiminnalta. Useat maat, joita EU on arvostellut ihmisoikeusrikkomuksista, voivat käyt- tää tilannetta hyväkseen. Esimerkiksi Venäjä julkaisi joulukuussa kriittisen raportin EU:n sisäisestä ihmisoikeustilanteesta (Venäjän ulkoministeriö 2012). Sen mukaan EU:n omat ongelmat osoittavat, että EU ei voi toimia erityisasemassa ihmisoikeuksien puolestapuhujana. Venäjä edellyttääkin EU:lta tasaveroista vuoropuhelua ihmisoikeuskysymyksissä. Merkitseekö EU:n uusi strategia kokonaisvaltaisempaa ja keskustelevampaa asennetta suhteessa muihin maailmanpolitiikan toimijoihin? Se jää nähtäväksi. Ainakin EU on pyrkinyt vuodesta 2011 lähtien laatimaan maakohtaisia ihmisoikeusraportteja ja parantamaan suhteitaan paikallisiin järjestöihin. Tuki paikallisille järjestöille on erityisen tärkeää, jotta ihmisoikeusongelmien laajuus ja luonne kyetään hahmottamaan ja tehtyjen tukitoimien vaikutus arvioimaan. lopuksi Nobelin rauhanpalkinto voi olla hyvä muistutus Euroopan unionille siitä, mikä lopulta on ollut tärkeää sen yhdentymiskehityksessä. Unioni on kyennyt palauttamaan rauhan Eurooppaan ja turvannut eurooppalaisten perustavia ihmisoikeuksia. Oman onnistuneen esimerkkinsä varassa EU on myös ryhtynyt edistämään ihmisoikeuksia maailmalla. Ulkoinen ihmisoikeuksien edistäminen rakentuu kuitenkin pitkälti oman hyvän esimerkin varaan. Tällä het- 2 ECFR on seurannut EU:n asemaa YK:n ihmisoikeuskontekstissa vuodesta 2008 projektissaan The EU and human rights in a post-western world. Raportit ovat saatavilla osoitteessa: in_a_post-western_world 3 ASEAN = Association of South East Asian Nations

8 Euroopan unionin ristiriitainen ihmisoikeus politiikka 017 kellä Euroopan antama esimerkki on vähintäänkin ristiriitainen. Monen jäsenmaan ihmisoikeustilanne on huolestuttava ja ihmisoikeuksien toteutumisen osalta on syntymässä jako hyväja huono-osaisiin kansalaisiin. EU ei voi uskottavasti esittää vaatimuksia muille toimijoille, mikäli se ei itse saa ratkaistua omia ihmisoikeusongelmiaan. Uudet pyrkimykset parantaa EU:n ulkoista ihmisoikeuspolitiikkaa ovat kuitenkin positiivisia kehityskulkuja talouskriisin kanssa kamppailevassa Euroopassa. Olisi toivottavaa, että näille pyrkimyksille löytyisi tukea jäsenmaista ja että EU-maat todella löytävät poliittista tahtoa toimia yhdessä ihmisoikeuksien edistämiseksi maailmalla. Ihmisoikeusstrategian täytäntöönpano on pidempi prosessi, joka on vasta alkuvaiheessaan. Parhaimmillaan EU:n toimet vievät kohti Lissabonin sopimuksen lupauksia tehokkaammasta ja johdonmukaisemmasta ihmisoikeuspolitiikasta. Pahimmillaan taas uudet linjaukset ovat vain halpaa retoriikkaa, jolla EU pyrkii osoittamaan omaa olematonta erinomaisuuttaan ja ylenkatsovaa suhtautumistaan muuhun maailmaan. Kirjoittaja on valtiotieteiden maisteri ja tohtorikoulutettava Eurooppa-tutkimuksen verkostossa Helsingin yliopistossa. Hän valmistelee väitöskirjaa EU:n vallasta ja vaikutusmahdollisuuksista YK:n ihmisoikeusneuvostossa. lähteet Euroopan neuvosto (2012): Human Rights and Travellers in Europe, Council of Europe Publications, helmikuu Saatavilla osoitteessa: prems79611_gbr_couvhumanrightsofroma_web.pdf ( ) Euroopan unionin neuvosto (2012a): EU Strategic Framework and Action Plan on Human Rights and Democracy, Saatavilla osoitteessa: documents/news/ _en.pdf ( ) Euroopan unionin neuvosto (2012b): Press release EU adopts Strategic Framework on Human Rights and Democracy, ( ) Human Rights Watch (2012): Hate on the Streets, saatavilla osoitteessa features/greece-hate-on-the-streets ( ) Human Rights Watch (2013): World Report 2013, saatavilla osoitteessa ( ) Venäjän ulkoministeriö (2012): Report on the Human Rights Situation in the European Union, Moskova , saatavilla osoitteessa F6501F42C40A25EE44257ACC004971FC ( ) Ward, Benjamin (2012): Europe s Own Human Rights Crisis, Human Rights Watch Essay, tammikuu Saatavilla osoitteessa: ( )

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla

Lisätiedot

Kapeampi mutta terävämpi EU.

Kapeampi mutta terävämpi EU. Kapeampi mutta terävämpi EU. 2014 Keskustapuolue haluaa kapeamman mutta terävämmän EU:n. Työskentelemme sellaisen unionin puolesta, joka tekee vähemmän asioita mutta tekee ne paremmin. Keskustapuolue suhtautuu

Lisätiedot

EU-Turkki pakolaissopimus

EU-Turkki pakolaissopimus EU-Turkki pakolaissopimus 18.3.2016 sopimuksen pääkohdat & arviointia Toni Alaranta/Ulkopoliittinen instituutti Sopimuksen pääkohdat: 1) Yksi yhdestä periaate: jokainen Kreikkaan saapuva pakolainen (koskee

Lisätiedot

Eurooppa. Euroopan tulevaisuus. eu Rauhan vai rahan projekti? Eurooppalainen äärioikeisto. yhteiskunnallinen aikakauslehti #2/2013

Eurooppa. Euroopan tulevaisuus. eu Rauhan vai rahan projekti? Eurooppalainen äärioikeisto. yhteiskunnallinen aikakauslehti #2/2013 Eurooppa yhteiskunnallinen aikakauslehti #2/2013 Euroopan tulevaisuus eu Rauhan vai rahan projekti? Susan George Eurooppalainen äärioikeisto Jokainen imperiumi kuitenkin kertoo itselleen ja maailmalle,

Lisätiedot

KANSALLINEN RAPORTTI SUOMI. Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012

KANSALLINEN RAPORTTI SUOMI. Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012 KANSALLINEN RAPORTTI Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012 SUOMI Euroopan komission Suomen-edustustolle Standard Eurobarometri 78 / Syksy 2012 TNS Opinion & Social

Lisätiedot

Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009. Invalidiliitto

Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009. Invalidiliitto Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009 Invalidiliitto Euroopan unionissa elää 50 miljoonaa vammaista kansalaista. Vammaisten kansalaisten oikeudet ja osallistumismahdollisuudet

Lisätiedot

Vapaaehtoistyön mittarit EU:ssa ja Suomessa

Vapaaehtoistyön mittarit EU:ssa ja Suomessa Vapaaehtoistyön mittarit EU:ssa ja Suomessa Miksi vapaaehtoistyötä edistetään ja mitataan EU:ssa? EU:n politiikassa vapaaehtoistyö on nähty muutosvoimana, joka osaltaan edistää Eurooppa 2020 kasvustrategian

Lisätiedot

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,

Lisätiedot

Päivätyökeräys 2015 2016. Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta.

Päivätyökeräys 2015 2016. Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Päivätyökeräys 2015 2016 Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Kuka on pakolainen? Pakolainen on henkilö, jolle on myönnetty turvapaikka kotimaansa ulkopuolella. Hän on paennut sotaa,

Lisätiedot

Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB79.5) VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROVAALEJA Toimielimiä koskeva osa TIIVISTELMÄ

Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB79.5) VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROVAALEJA Toimielimiä koskeva osa TIIVISTELMÄ Viestinnän pääosasto Yleisen mielipiteen seurantayksikkö Bryssel, 21. elokuuta 2013 Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB79.5) VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROVAALEJA Toimielimiä koskeva osa TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

Lasten ja lapsiperheiden toimeentulo Suomessa ja Euroopassa. Lasten ja lapsiperheiden elinolot -seminaari 26.2.2014 Kaisa-Mari Okkonen

Lasten ja lapsiperheiden toimeentulo Suomessa ja Euroopassa. Lasten ja lapsiperheiden elinolot -seminaari 26.2.2014 Kaisa-Mari Okkonen Lasten ja lapsiperheiden toimeentulo Suomessa ja Euroopassa Lasten ja lapsiperheiden elinolot -seminaari 26.2.2014 Kaisa-Mari Okkonen Tarkastelussa Lasten ja lapsiperheiden tulot, pienituloisuus ja koettu

Lisätiedot

Pakolaiset tarvitsevat kodin. TURVAA JA SUOJAA

Pakolaiset tarvitsevat kodin. TURVAA JA SUOJAA Pakolaiset tarvitsevat kodin. Termistö Siirtolainen Henkilö joka muuttaa tai siirtyy toiseen maahan työn, opiskelun, ihmissuhteen tms. perusteella tavoitteena parempi elämä, uudet kokemukset, avioliitto

Lisätiedot

Yritykset & ihmisoikeudet. 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen

Yritykset & ihmisoikeudet. 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen Yritykset & ihmisoikeudet 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen Valtioneuvosto, yhteiskuntavastuu ja ihmisoikeudet mistä on kyse? Valtioneuvoston yhteiskuntavastuupolitiikan isoimpia kysymyksiä tällä hetkellä

Lisätiedot

EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä

EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä Eeva Raevaara, tasa-arvoyksikkö EU:n tasa-arvoinstituutti European Institute for Gender Equality (EIGE) 1990-luvun lopulla Ruotsi teki aloitteen instituutin

Lisätiedot

International Migration Outlook 2012. Katsaus kansainvälisen muuttoliikkeeseen 2012. Summary in Finnish. Suomenkielinen tiivistelmä

International Migration Outlook 2012. Katsaus kansainvälisen muuttoliikkeeseen 2012. Summary in Finnish. Suomenkielinen tiivistelmä International Migration Outlook 2012 Summary in Finnish Katsaus kansainvälisen muuttoliikkeeseen 2012 Suomenkielinen tiivistelmä Read the full book on: 10.1787/migr_outlook-2012-en Maailmanlaajuisen talouskriisin

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.3.2015 COM(2015) 117 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Jäsenvaltioiden myöntämät rautatieliikenteen matkustajien oikeuksista ja velvollisuuksista

Lisätiedot

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Asia C-540/03 Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Maahanmuuttopolitiikka Kolmansien maiden kansalaisten alaikäisten lasten oikeus perheenyhdistämiseen Direktiivi 2003/86/EY Perusoikeuksien

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-15. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2130(INI) 17.12.2013. Lausuntoluonnos Nuno Melo. PE524.619v01-00

TARKISTUKSET 1-15. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2130(INI) 17.12.2013. Lausuntoluonnos Nuno Melo. PE524.619v01-00 EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 17.12.2013 2013/2130(INI) TARKISTUKSET 1-15 Nuno Melo (PE524.605v01-00) Lissabonin sopimuksen täytäntöönpanosta

Lisätiedot

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys. EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.fi Kaksi rahoituslähdettä Yhteisön kehitysyhteistyön rahoitus

Lisätiedot

SUOMEN AEPF-VERKOSTON TYÖSTÄ VUOSINA 2007-2008

SUOMEN AEPF-VERKOSTON TYÖSTÄ VUOSINA 2007-2008 SUOMEN AEPF-VERKOSTON TYÖSTÄ VUOSINA 2007-2008 I Taustaa ja ajankohtaista Helsingissä syyskuussa 2006 pidetyssä Aasian ja Euroopan kansalaisfoorumissa AEPF 6 korostettiin tarvetta vahvistaa AEPF -verkoston

Lisätiedot

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1 Demokratiakehitys Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Helsinki, 12.11.2014 Juhana Aunesluoma Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies / Juhana Aunesluoma

Lisätiedot

Kansanedustajat, syksy 2015

Kansanedustajat, syksy 2015 Kansanedustajat, syksy 215 1. Puolue 1 2 4 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen kansanpuolue Sosialidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät 4 2. Vastaajan sukupuoli 1 2 Nainen

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

Suomen maksut EU:n budjettiin vuonna 2012

Suomen maksut EU:n budjettiin vuonna 2012 Suomen maksut EU:n budjettiin vuonna 2012 2/8 SUOMEN JÄSENMAKSUT EU:LLE 2012 Suomi on Euroopan unionin budjetin nettomaksaja: unionin kassaan maksetaan enemmän kuin sieltä saadaan. Vuonna 2012 Suomi maksoi

Lisätiedot

EU ja Välimeren maahanmuuttopaineet. EMN-seminaari 17.12.2013. Erityisasiantuntija Tuomas Koljonen SM/maahanmuutto-osasto

EU ja Välimeren maahanmuuttopaineet. EMN-seminaari 17.12.2013. Erityisasiantuntija Tuomas Koljonen SM/maahanmuutto-osasto EU ja Välimeren maahanmuuttopaineet EMN-seminaari 17.12.2013 Erityisasiantuntija Tuomas Koljonen SM/maahanmuutto-osasto 30.1.2014 Korkean tason toimintaryhmä (TFM) Perustettiin OSA-neuvostossa 8.10.2013

Lisätiedot

25.11.2014. Eduskunnan suuri valiokunta. Viite: VNS 6/2014 vp Valtioneuvoston ihmisoikeusselonteko 2014

25.11.2014. Eduskunnan suuri valiokunta. Viite: VNS 6/2014 vp Valtioneuvoston ihmisoikeusselonteko 2014 25.11.2014 Eduskunnan suuri valiokunta Viite: VNS 6/2014 vp Valtioneuvoston ihmisoikeusselonteko 2014 Asia: Valtioneuvoston ihmisoikeusselonteko 2014 Yleiset huomiot: Ihmisoikeusliitto kiittää mahdollisuudesta

Lisätiedot

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat

Lisätiedot

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Lehdistötiedote 6.3.2015 Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Naisjohtajien määrässä on ollut havaittavissa hidasta laskua viimeisen

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä

Lisätiedot

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla

Lisätiedot

9146/16 team/eho/si 1 DG E - 1C

9146/16 team/eho/si 1 DG E - 1C Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 19. toukokuuta 2016 (OR. en) 9146/16 AUDIO 64 CULT 44 DIGIT 53 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Neuvosto Ed. asiak. nro: 8668/16 AUDIO 53 CULT

Lisätiedot

Eduskunnan hallintovaliokunnalle

Eduskunnan hallintovaliokunnalle Eduskunnan hallintovaliokunnalle AMNESTY INTERNATIONAL SUOMEN OSASTO Hietaniemenkatu 7 A 00100 Helsinki P: 09 5860 440 F: 09 5860 4460 E: amnesty@amnesty.fi W: www.amnesty.fi Amnesty Internationalin lausunto

Lisätiedot

Ongelmallisia suhteita - Suomen asekaupan perusteista

Ongelmallisia suhteita - Suomen asekaupan perusteista Ongelmallisia suhteita - Suomen asekaupan perusteista Syksy Räsänen Israeli Committee Against House Demolitions (ICAHD) Finland 1 Politiikkaa Valtioiden kannalta asekauppaa ohjaavat poliittiset tavoitteet,

Lisätiedot

Sisällys. Esipuhe toiseen uudistettuun laitokseen... KESKEISET LYHENTEET... xxiii

Sisällys. Esipuhe toiseen uudistettuun laitokseen... KESKEISET LYHENTEET... xxiii vii Esipuhe toiseen uudistettuun laitokseen... LÄHTEET... xiii xv KESKEISET LYHENTEET... xxiii I JOHDANTO... 1 1. Teoksen painopistealueista ja keskeisistä näkökulmista... 1 2. Keskeisiä käsitteitä...

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

EU:n metsästrategia; missä mennään. Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011

EU:n metsästrategia; missä mennään. Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011 EU:n metsästrategia; missä mennään Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011 Esityksen sisältö tilanne EU:ssa metsäasioiden käsittelyn osalta nykyinen EU:n metsästrategia EU:n metsästrategian

Lisätiedot

99 der Beilagen XXIII. GP - Staatsvertrag - 06 Finnischer Vertragstext (Normativer Teil) 1 von 8

99 der Beilagen XXIII. GP - Staatsvertrag - 06 Finnischer Vertragstext (Normativer Teil) 1 von 8 99 der Beilagen XXIII. GP - Staatsvertrag - 06 Finnischer Vertragstext (Normativer Teil) 1 von 8 NEUVOSTOSSA KOKOONTUNEIDEN JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN SISÄINEN SOPIMUS AKT EY-KUMPPANUUSSOPIMUKSEN

Lisätiedot

Sadonkorjuujuhlat. Muutoksessa. Vilja-asiamies Max Schulman, MTK

Sadonkorjuujuhlat. Muutoksessa. Vilja-asiamies Max Schulman, MTK Sadonkorjuujuhlat Viljamarkkinat Muutoksessa Vilja-asiamies Max Schulman, MTK Viljamarkkinat muutoksessa Viljamarkkinat ennen Nykytilanne y Muuttuvat maailman markkinat Eurooppa muutoksen kourissa Itämeren

Lisätiedot

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA FI IKÄSYRJINNÄN TORJUMINEN EU:SSA JA KANSALLISESTI Ikäsyrjintä on koko yhteiskuntaa koskeva monitahoinen kysymys. Sen tehokas torjuminen on vaikea tehtävä. Ei ole yhtä ainoaa keinoa, jolla tasa-arvo eri

Lisätiedot

Turvapaikanhakija: Perheen pitkä matka uuteen kotimaahan Spirit-hanke

Turvapaikanhakija: Perheen pitkä matka uuteen kotimaahan Spirit-hanke Turvapaikanhakija: Perheen pitkä matka uuteen kotimaahan Afganistanissa on käyty sisällissotaa vuodesta 1978 lähtien. Vuosien saatossa konfliktin osapuolet ovat vaihdelleet, ja siihen on osallistunut myös

Lisätiedot

(Ilmoitukset) HALLINNOLLISET MENETTELYT KOMISSIO

(Ilmoitukset) HALLINNOLLISET MENETTELYT KOMISSIO 7.6.2008 C 141/27 V (Ilmoitukset) HALLINNOLLISET MENETTELYT KOMISSIO Ehdotuspyyntö 2008 Kulttuuriohjelma (2007 2013) Ohjelmatoimien toteutus: monivuotiset yhteistyöhankkeet, yhteistyötoimet, erityistoimet

Lisätiedot

Maakuntien yhteistyöryhmien y y valtakunnalliset neuvottelupäivät Jyväskylässä 23.-24.3.2010 EU:N ALUE- JA RAKENNEPOLITIIKKA VUODEN.

Maakuntien yhteistyöryhmien y y valtakunnalliset neuvottelupäivät Jyväskylässä 23.-24.3.2010 EU:N ALUE- JA RAKENNEPOLITIIKKA VUODEN. Maakuntien yhteistyöryhmien y y valtakunnalliset neuvottelupäivät Jyväskylässä 23.-24.3.2010 EU:N ALUE- JA RAKENNEPOLITIIKKA VUODEN 2013 JÄLKEEN Paavo Mäkinen Euroopan komission i Suomen-edustusto t Eurooppa

Lisätiedot

amnesty international Kohti johdonmukaista ja uskottavaa ihmisoikeuspolitiikkaa

amnesty international Kohti johdonmukaista ja uskottavaa ihmisoikeuspolitiikkaa Kohti johdonmukaista ja uskottavaa ihmisoikeuspolitiikkaa Amnesty Internationalin 10 kohdan asialista Suomen EU-puheenjohtajakaudelle 19.5.2006 amnesty international Suomen osasto Ruoholahdenkatu 24 D,

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 1-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 1 / 2014 Timo Vuori, maajohtaja, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 World Economic

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ja sen Hudoc-tietokanta. Eduskunnan kirjasto 4.11.2014 Marja Autio

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ja sen Hudoc-tietokanta. Eduskunnan kirjasto 4.11.2014 Marja Autio Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ja sen Hudoc-tietokanta Eduskunnan kirjasto 4.11.2014 Marja Autio Koulutuksen runko Yleistä Euroopan neuvostosta Euroopan ihmisoikeussopimus EIS Euroopan ihmisoikeustuomioistuin

Lisätiedot

Kansalaisten Eurooppa -ohjelma

Kansalaisten Eurooppa -ohjelma Kansalaisten Eurooppa -ohjelma Minkälaisen Euroopan sinä haluat? Euroopan unionin jäsenmaissa elää yli 500 miljoonaa ihmistä. Jokainen jäsenmaan kansalainen on myös EU-kansalainen. Identiteettimme Euroopan

Lisätiedot

EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi

EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille www.kehys.fi EU:n budjetti 2007-2013 Viisi päälohkoa: Yhteensä 974,7 miljardia 1. Kestävä kasvu 433,0 miljardia 2. Luonnonvarojen kestävä kehitys ja suojelu

Lisätiedot

Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa

Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa Seminaari: EMIN Vähimmäistoimeentulon jäljillä 30. syyskuuta 2014 Ismo Grönroos-Saikkala

Lisätiedot

neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7

neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7 Romaniasiain neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7 Romaniasiain neuvottelukunta Romaniasian neuvottelukunnan tehtävänä on edistää romaniväestön tasavertaisia yhteiskunnallisia osallistumismahdollisuuksia

Lisätiedot

Talouskriisi sosiaaliindikaattoreiden

Talouskriisi sosiaaliindikaattoreiden Talouskriisi sosiaaliindikaattoreiden valossa Euroopan talouskriisi ja elinolot Tilastokeskus, 11.3.2012 Hannele Sauli Kaisa-Mari Okkonen Kotitalouksien reaalitulokehitys kriisimaissa ja Itä- Euroopassa

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009 EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009 1 KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 2 2 MITKÄ ASIAT HUOLESTUTTAVAT,

Lisätiedot

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros: kolme näkökulmaa 1. Teollisuuden murros: uudet teknologiat sekä tuhoavat että luovat uutta 2. Politiikan murros: poliittiset

Lisätiedot

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu 1 Suomen Pakolaisapu Työtä uutta alkua varten Suomen Pakolaisapu tukee pakolaisia ja maahanmuuttajia toimimaan aktiivisesti yhteiskunnassa

Lisätiedot

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa

Lisätiedot

PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ?

PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ? PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ? 27.5.2015 Markus Himanen Puh. +358 400 409 596 vapaaliikkuvuus@gmail.com www.vapaaliikkuvuus.net www.facebook.com/vapaaliikkuvuus

Lisätiedot

Kirkot ihmisoikeuksista: Emme ole tehneet tarpeeksi

Kirkot ihmisoikeuksista: Emme ole tehneet tarpeeksi Kirkot ihmisoikeuksista: Emme ole tehneet tarpeeksi Euroopan kirkkojen konferenssin kirkko ja yhteiskunta-komissio järjesti yhdessä Suomen ortodoksien kirkon ja Suomen evankelisluterilaisen kirkon sekä

Lisätiedot

***I MIETINTÖLUONNOS

***I MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 12.7.2010 2010/0137(COD) ***I MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luettelon

Lisätiedot

EUROOPAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN VASTAINEN TOIMIKUNTA

EUROOPAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN VASTAINEN TOIMIKUNTA CRI(98)29 Version finnoise Finnish version EUROOPAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN VASTAINEN TOIMIKUNTA YLEISTÄ POLITIIKKAA KOSKEVA SUOSITUS NRO 3: ROMANEIHIN KOHDISTUVAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN

Lisätiedot

Laajamittainen maahantulo 2015- Tilaisuus xx.1.2016

Laajamittainen maahantulo 2015- Tilaisuus xx.1.2016 Laajamittainen maahantulo 2015- Tilaisuus xx.1.2016 Mikä käynnisti vuoden 2015 maahantuloaallon EU:iin? Afrikan pohjoisosien ja Lähi-idän maiden sisäinen kehitys. Koulutettuja nuoria ilman töitä ja tiedonsaannin

Lisätiedot

Timo Jetsu, Komission huumekoordinaatioyksikkö. (Virkavapaalla marraskuun alkuun asti)

Timo Jetsu, Komission huumekoordinaatioyksikkö. (Virkavapaalla marraskuun alkuun asti) Timo Jetsu, Komission huumekoordinaatioyksikkö (Virkavapaalla marraskuun alkuun asti) Bad Ems Päihdetiedotusseminaari, Saksa, 7-10 Sep 2006 EU, Päihteet & Väkivalta Päihdetietodusseminaari Saksa, 9.9.2006

Lisätiedot

Euroopan Unionin talouskriisi ja Suomen talouden näkymät

Euroopan Unionin talouskriisi ja Suomen talouden näkymät Euroopan Unionin talouskriisi ja Suomen talouden näkymät Sixten Korkman ETLA Suuryritysten riskienhallintapäivä, Finlandia talo 25.1.2012 If Vahinkovakuutusyhtiö Globaalinen talouskehitys Iso murros: muuttuva

Lisätiedot

WWW.OFM.FI VÄHEMMISTÖVALTUUTETTU MINORITETSOMBUDSMANNEN OMBUDSMAN FOR MINORITIES VEHÁDATÁITTARDEADDJI

WWW.OFM.FI VÄHEMMISTÖVALTUUTETTU MINORITETSOMBUDSMANNEN OMBUDSMAN FOR MINORITIES VEHÁDATÁITTARDEADDJI WWW.OFM.FI Kertomus 2014: Ydinkohdat ja suositukset Ylitarkastaja, oikeustieteen tohtori Venla Roth WWW.OFM.FI Kansallinen ihmiskaupparaportoija Tehtävänä on: seurata ihmiskauppaan liittyviä ilmiöitä,

Lisätiedot

Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 82.4) Parlametri 2014 ANALYYTTINEN YHTEENVETO

Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 82.4) Parlametri 2014 ANALYYTTINEN YHTEENVETO Directorate-General for Communication Public Opinion Monitoring Unit Bryssel 30. tammikuuta 2015 Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 82.4) Parlametri 2014 ANALYYTTINEN YHTEENVETO Otos: Perusjoukko:

Lisätiedot

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/2210(INI) 18.3.2015. perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI))

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/2210(INI) 18.3.2015. perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI)) EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta 18.3.2015 2014/2210(INI) MIETINTÖLUONNOS perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI)) Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

BELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA, IRLANTI,

BELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA, IRLANTI, PÖYTÄKIRJA EUROOPAN UNIONISTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN, EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN JA EUROOPAN ATOMIENERGIAYHTEISÖN PERUSTAMISSOPIMUKSEEN LIITETYN, SIIRTYMÄMÄÄRÄYKSISTÄ TEHDYN PÖYTÄKIRJAN

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 3-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 3 / 2014 Maajohtaja Timo Vuori, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 Maailmantalouden

Lisätiedot

LISÄTALOUSARVIOESITYS NRO 1 VUODEN 2016 YLEISEEN TALOUSARVIOON. Uusi väline hätätilanteen tuen antamiseksi unionin sisällä

LISÄTALOUSARVIOESITYS NRO 1 VUODEN 2016 YLEISEEN TALOUSARVIOON. Uusi väline hätätilanteen tuen antamiseksi unionin sisällä EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 9.3.2016 COM(2016) 152 final LISÄTALOUSARVIOESITYS NRO 1 VUODEN 2016 YLEISEEN TALOUSARVIOON Uusi väline hätätilanteen tuen antamiseksi unionin sisällä FI FI Euroopan komissio

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.5.2016 COM(2016) 302 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Filippiinien tasavallan hallituksen välisen tiettyjä lentoliikenteen

Lisätiedot

Julkinen kuuleminen työvoiman muuttoliikkeeseen liittyvästä EU:n politiikasta ja EU:n sinisestä kortista

Julkinen kuuleminen työvoiman muuttoliikkeeseen liittyvästä EU:n politiikasta ja EU:n sinisestä kortista Case Id: 3089c594-b72b-4e83-859d-30a60afe4acd Date: 24/06/2015 11:15:00 Julkinen kuuleminen työvoiman muuttoliikkeeseen liittyvästä EU:n politiikasta ja EU:n sinisestä kortista Tähdellä (*) merkityt kentät

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - info 13.2.2013 Maajohtaja Timo Vuori Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi 1. Maailmantalouden tila ja suunta World Economic Survey Q 1 2013 2. Kasvun eväitä kansainvälisestä kaupasta European Council

Lisätiedot

Eurooppalaistuva rikosoikeus OTT, VT, dosentti Sakari Melander Nuorten akatemiaklubi, ma 21.11.2011

Eurooppalaistuva rikosoikeus OTT, VT, dosentti Sakari Melander Nuorten akatemiaklubi, ma 21.11.2011 Eurooppalaistuva rikosoikeus OTT, VT, dosentti Sakari Melander Nuorten akatemiaklubi, ma 21.11.2011 21.11.2011 1 Rikosoikeus kansallista vai jotakin muuta? 21.11.2011 2 Rikosoikeuden eurooppalaistuminen

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 2/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: SOPIMUS EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille toimitetaan

Lisätiedot

Kv-päivät 2013, Levi. Ihmisoikeusperustaisuus korkeakoulujen kehitysyhteistyössä. Esimerkkinä North-South-South hanke

Kv-päivät 2013, Levi. Ihmisoikeusperustaisuus korkeakoulujen kehitysyhteistyössä. Esimerkkinä North-South-South hanke Kv-päivät 2013, Levi Ihmisoikeusperustaisuus korkeakoulujen kehitysyhteistyössä Esimerkkinä North-South-South hanke Katarina Frostell Ihmisoikeusinstituutti Åbo Akademi kfrostel@abo.fi 02-2154751 Åbo Akademi

Lisätiedot

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. marraskuuta 2015 (OR. fr) 14098/15 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 17. marraskuuta 2015 Vastaanottaja: Valtuuskunnat

Lisätiedot

EUROOPAN INNOVAATIOALAN PAINOPISTEET

EUROOPAN INNOVAATIOALAN PAINOPISTEET EUROOPAN INNOVAATIOALAN PAINOPISTEET J. M. Barroso, Euroopan komission puheenjohtaja, puhe Eurooppa-neuvostossa 4.2.2011 Sisältö 1 I. Eurooppa on vaarassa menettää asemiaan II. Mikä Euroopassa on vialla?

Lisätiedot

Euroopan talousnäkymät

Euroopan talousnäkymät Sixten Korkman, ETLA TAF-seminaari Suomi vuonna 2025, Helsingin Messukeskus, 27.1.2012 Euroopan talousnäkymät 1. Missä mennään? 2. Mistä lähdettiin liikkeelle? 3. Mikä meni pieleen? 4. Minkälaisen rahaliiton

Lisätiedot

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 14. toukokuuta 2012 (OR. en) CIG 1/12 Asia: Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista CIG 1/12 HKE/phk PÖYTÄKIRJA

Lisätiedot

Suomalaiset ja kenkien eettisyys. Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta

Suomalaiset ja kenkien eettisyys. Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta Suomalaiset ja kenkien eettisyys Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta Johdanto Suomalaiset ostavat 21 miljoonaa paria kenkiä vuosittain.

Lisätiedot

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA SUOMEKSI TILASTOTIETOJA Virolle 14,1 miljardin kruunun matkailutulot! Matkailu on merkittävä tulonlähde Virolle. Vuonna 2004 Viroon tuli matkailukruunuja 14,1 miljardin kruunun edestä, 15 prosenttia enemmän

Lisätiedot

Eurooppalainen kansainvälisyyskasvatus, onko sitä?

Eurooppalainen kansainvälisyyskasvatus, onko sitä? Eurooppalainen kansainvälisyyskasvatus, onko sitä? Kansainvälisyyskasvatus, miksi ja miten? Studia Generalia-luentosarja 28.3.2007 Rilli Lappalainen, President Development Education Forum - rilli.lappalainen@kehys.fi

Lisätiedot

Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko

Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko STETEn seminaari 20.2.2009 Erityisasiantuntija Karoliina Honkanen Puolustuspoliittinen osasto Esityksen sisältö Toimintaympäristö

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet Pysyvät painopisteaiheet (sivut 6-8) korvataan seuraavasti: Painopisteaiheet Vuoden

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Kansalaisvapauksien ja -oikeuksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta VÄLIAIKAINEN 2002/0026(CNS) 2002/0027(CNS) 14. maaliskuuta 2003 * MIETINTÖLUONNOS komission ehdotuksesta

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 8: Eurojärjestelmän perusteista ja euron kriisistä 1 1 Tämän luennon tekstit on poimittu lähteistä: http://www.ecb.int/home/html/index.en.html

Lisätiedot

Sosiaaliviraston Maahanmuuttoyksikkö. 16.10.14 Merlin Seidenschwarz 1

Sosiaaliviraston Maahanmuuttoyksikkö. 16.10.14 Merlin Seidenschwarz 1 Sosiaaliviraston Maahanmuuttoyksikkö 16.10.14 Merlin Seidenschwarz 1 Oleskelulupalajit Määräaikainen - tilapäinen (B) - jatkuva (A) Pysyvä (P) - voimassa toistaiseksi - 4 vuoden jatkuvan (A) oleskelun

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

Kirjoituskilpailu. "Niin samanlaisia, niin erilaisia, niin eurooppalaisia."

Kirjoituskilpailu. Niin samanlaisia, niin erilaisia, niin eurooppalaisia. Kirjoituskilpailu "Niin samanlaisia, niin erilaisia, niin eurooppalaisia." Tiesitkö, että Euroopan unioni (EU) on peräkkäisten laajentumisten ansiosta maailman suurin talousalue, jossa on yli 500 miljoonaa

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita.

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. 1. Miten laki ja perustuslaki säädetään Suomessa 3 4 p. 5 6 p. Hallitus valmistelee ja antaa

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä

Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Johdanto Turun yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto linjasi joulukuussa 2007, että TYY tulee näyttämään mallia YK:n vuosituhattavoitteiden toteuttamisessa. Poliittisessa

Lisätiedot

KANSAINVÄLISEN OIKEUDEN KÄSIKIRJA

KANSAINVÄLISEN OIKEUDEN KÄSIKIRJA KANSAINVÄLISEN OIKEUDEN KÄSIKIRJA KANSAINVÄLISEN OIKEUDEN KÄSIKIRJA LAURI HANNIKAINEN TIMO KOIVUROVA TIETOSANOMA Tietosanoma ja Lauri Hannikainen 2014 ISBN 978-951-885-375-9 KL 33.1 Tietosanoma Bulevardi

Lisätiedot

Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet

Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet Lindorff Suomen Profittable 2012 -seminaari Helsingin musiikkitalo, Black Box 29.3.2012 Paavo Suni, ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Mrd. USD 600 Maailmantalous

Lisätiedot

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlannin tilanne Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlanti pyysi lainaa rahoitusmarkkinoidensa vakauttamiseksi Irlannin hallitus pyysi eilen Euroopan rahoitusvakausjärjestelyjen

Lisätiedot

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Mikä perustuslaki on? Perustuslaki on kaiken lainsäädännön ja julkisen vallan käytön perusta. Perustuslaista löytyvät suomalaisen kansanvallan keskeisimmät pelisäännöt,

Lisätiedot

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunta 22.6.2010 98, liite Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Kansanterveyslaki 22 127,63 Kiireellinen

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta 2009 7.3.2008 TYÖASIAKIRJA ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi ohjelman käynnistämisestä korkea-asteen koulutuksen laadun

Lisätiedot