Opettajankouluttajat kannustavat liikuntaa opettavia oman työnsä arvostamiseen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Opettajankouluttajat kannustavat liikuntaa opettavia oman työnsä arvostamiseen"

Transkriptio

1 Opettajankouluttajat kannustavat liikuntaa opettavia oman työnsä arvostamiseen LIIKUNTA & TIEDE 51 6 /

2 Teksti: HEIMO NUPPONEN, SEPPO PENTTINEN Opettajan työn keskiössä on aina lapsi. Lapsen tarpeita kunnioittavan liikuntakasvattajan tunnistaa muun muassa siitä, että hän uskaltaa olla erityisesti heikkojen ja arkojen tukija ja seisoa erilaisten oppilaiden rinnalla oppimiseen kannustajana ja innostajana, korostavat kokeneet didaktikot. Työtään arvostava liikuntakasvattaja osaa hyödyntää omat vahvuutensa ja oppiaineen erilaiset mahdollisuudet eikä solahda valmiisiin muotteihin. Vuonna 1971 säädetty opettajankoulutuslaki (844/1971) merkitsi yli satavuotiaan seminaarilaitoksen ja väliaikaisten opettajakorkeakoulujen lakkaamista. Luokanopettajakoulutus siirtyi (Jyväskylässä ja Joensuussa ) alkaen yliopistojen vastuulle. Läpi suomalaisen opettajankoulutuksen liikuntakasvatus on ollut eri nimikkeillä eräs sen sisältöalue. Vaikka opettajia, opettajankoulutusta ja koululiikuntaa on tutkittu jokseenkin runsaasti, opettajankouluttajia koskevat tutkimukset ovat niin kansallisesti kuin kansainvälisesti harvinaisia. Tässä artikkelissa on kyse Suomen opettajankoulutuslaitoksissa pitkän päivätyön tehneiden liikunnan didaktiikan lehtoreiden (tai vastaavien) hiljaisen tiedon, kokemusten ja näkemysten tallentamisesta. Käsitteen hiljainen tieto keksijänä pidetään amerikkalaista Michael Polanyitä (1966). Hän määritteli hiljaisen tiedon ytimen toteamalla, että tiedämme enemmän kuin pystymme kertomaan. Kaikilla ihmisillä on siis paljon tietoisuutta, jota he eivät osaa ilmaista, mutta joka näkyy heidän toiminnassaan erilaisina tapoina, rutiineina, käytäntöinä ja tuntemuksina. Artikkelin lähteenä olleen END-kirjan (Penttinen & Nupponen 2014)* eräänä tavoitteena on ollut tavoittaa joitakin kunkin opettajankouluttajan kokemuksia, periaatteita, käytänteitä, työssä koettuja muutoksia ja eräitä koululiikuntaan liittyviä näkemyksiä. Seuraavassa tarkastellaan lyhyesti opettajankouluttajien esiin nostamia teemoja ja peilataan niitä ajankohtaisiin liikuntakasvatusta sivuaviin kysymyksiin. Teemat eivät ole tärkeysjärjestyksessä, ja ne kattavat vain pieneltä osin kirjaan sisältyviä kouluttajien kertomuksia, kokemuksia ja näkemyksiä. Avarakatseisuutta ja inhimillisiä arvoja Jokaiselle kouluttajalle tarjottiin haastatteluissa ja vapaamuotoisissa kirjoituksissa mahdollisuus kuvata niitä periaatteita ja käytänteitä, joita kukin koki toteuttaneensa omassa työssään. Periaatteissa, käytänteissä ja kertomusten laajuuksissa oli vaihtelua, mutta yhteistä opettajankouluttajien työlle oli avarakatseisuus ja inhimillisiä arvoja painottava koulutusideologia. Tämä konkretisoitui muun muassa pyrkimyksinä ottaa liikunnallisesti epävarmemmat ja lähtövalmiuksiltaan heikommat opiskelijat hieno tunteisesti huomioon koulutustilanteissa. Ominaisia piirteitä olivat myös myönteisyyden, vuorovaikutuksellisuuden, kannustavuuden ja ehdottoman oikeudenmukaisuuden ylläpitäminen koulutustyössä. Mainitut esimerkit osoittavat kasvatuksellisten näkökulmien olleen kiinteä osa heidän kouluttajatehtäväänsä. Toki myös liikuntaan kasvattamisen ulottuvuudet, kuten taitojen oppimisen ohjaaminen, olivat olennainen osa monien kouluttajien työtä. Omien pedagogisten periaatteiden toteutuminen koettiin voitavan luonnollisimmin tuoda esiin opetusharjoittelussa ja sen ohjauksessa. Moni pitikin huolestuttavana kehityssuuntausta, mikäli opetusharjoittelun ohjauksen osuus edelleen vähenee opettajankouluttajien työnkuvassa. Kun erityisesti ja 1990-luvuilla kansainvälisessä opettajankoulutustraditiossa korostui teacher thinking -periaate (mm. Calderhead 1992), tämä aineisto osoitti, että opettajan ajattelua korostava näkökulma oli selkeästi esillä myös suomalaisten opettajankouluttajien pedagogisessa toiminnassa. Konkreettisina esimerkkeinä opiskelijoiden omaan ajatteluun rohkaisuista mainittiin muun muassa pyrkimykset saada opiskelijat hahmottamaan koulutyö koko naisvaltaisesti ja laaja-alaisesti, ravistelemaan omia ennakkoasenteitaan liikuntaa kohtaan ja jatkuvasti pohtimaan opetus- ja kasvatustyöhön liittyviä miksi -kysymyksiä sekä vaatia heidät perustelemaan omia pedagogisia valintojaan. Henkilökuvauksissa oli lisäksi lukuisia muita pedagogisia periaatteita ja käytänteitä, joiden käyttöä työssään haastateltavat perustelivat. Arvosta omaa työtäsi kehitä itseäsi Tutkimusten perusteella hyväksi ja arvostetuksi opettajaksi voivat erilaisten oppilaiden silmissä tulla monenlaiset opettajat (mm. Uusikylä 2006). Omaa opettajuuttaan pohtiville opiskelijoille ja tuleville opettajille kokeneet opettajankouluttajat viestittivät eräitä itsekasvatuksellisia haasteita. Keskeisimpiä viestejä oli sen tiedostaminen, että opettajan työn keskiössä on aina lapsi. Lapsen tarpeita kunnioittavan liikuntakasvattajan veteraanikouluttajat totesivat tunnistettavan muun muassa siitä, että hän uskaltaa olla erityisesti heikkojen ja arkojen tukija ja seisoa erilaisten oppilaiden rinnalla oppimisen kannustajana ja innostajana. Myös oppilaantuntemuksen 16 LIIKUNTA & TIEDE 51 6 / 2014

3 merkitystä painotettiin, samoin opettajan valmiutta kohdata erilaisuutta ja toimia työssään hienotunteisesti, tahdikkaasti ja tilanneherkästi sekä myönteisesti ja palkitsevasti. Muihin viesteihin kuuluivat muun muassa oppi misympäristöjen muokkaaminen lasten ehdoilla ja lasten kannustaminen auttamaan ja tukemaan toisiaan ja ottamaan vastuuta myös itsestä. Liikuntakasvatustyössä keskeisenä pidettiin sitä, että liikuntaa opettava opettaja on itse turvallinen, lämmin, kuunteleva, kannustava ja innostava aikuinen. Monet opettajankouluttajat kannustivat tulevaisuuden liikuntaa opettavia opettajia oman työnsä arvostamiseen. Sen he katsoivat ilmenevän muun muassa omana innostuneisuutena ja aitona kannustavuutena myös lapsille. Työtään arvostava liikuntakasvattaja osaa hyödyntää omat vahvuutensa ja oppiaineen erilaiset mahdollisuudet eikä solahda valmiisiin muotteihin. Työtään arvostavan opettajan tunnistaa myös siitä, että hän kykenee perustelemaan tekemänsä pedagogiset valinnat ja suunnittelee opetuksensa aina huolella. Viestinään tuleville opettajille END-lehtorit viestittivät myös kasvatuksellisten tavoitteiden sekä kollegoitten ja kotien kanssa tehtävän yhteistyön tekemisen tärkeydestä. Laadukkaan liikuntaa opettavan opettajan tunnistaa muun muassa siitä, etteivät kasvatukselliset tavoitteet jää hänen toiminnassaan vain sanoiksi, vaan hän huomioi ne myös työtavoissaan ja arvioineissaan. Laadukkaan opettajan työssä vallitsee myös tasapaino yksilöllisten ja yhteisöllisten oppimis- ja kasvatustavoitteiden kesken. Viesteinään nykyisille ja tuleville opettajankouluttajille Entiset Nuoret Didaktikot toivat esille muun muassa kokonaisvaltaisuuden näkemisen tärkeyden. Laajasti työnsä näkevän opettajankouluttajan he painottivat ymmärtävän paitsi koulun kokonaisuuden, myös liikuntakasvatuksen erilaisia yhteiskunnallisia merkityksiä ja etenkin liikunnan monet mahdollisuudet lasten ja nuorten kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemisessa. Yhteistyön veteraanikouluttajat toivoivat toteutuvan niin saman yksikön lähikollegoitten kuin eri koulutuslinjojen, opetusalojen ja koulutusyksiköiden kouluttajien kesken. Monet viestittivät myös opettajankouluttajien oman opetusfilosofian jatkuvan pohtimisen ja kehittämisen tärkeyttä. Konkreettisesti sen katsottiin ilmenevän muun muassa eettisyytenä ja perusteltujen arvo valintojen tekemisenä, syvällisenä itsetuntemuksena ja omien pedagogisten valintojen ja ratkaisujen perustelemisena niin itselle kuin opiskelijoillekin. Välttämättömänä pidettiin myös opiskelijoiden kannustamista kriittiseen ajatteluun ja harkittujen valintojen tekemiseen. Myös kasvatuksellisten merkitysten sekä myönteisyyden ja humanismin esillä pitämistä tähdennettiin kouluttajan työssä. Kouluttajien herkkyyttä tunnistaa ja tukea erityisesti epävarmoja opiskelijoita pidettiin tärkeänä samoin opettajankouluttajien omien vuorovaikutustaitojen kehittämistä läpi ammattiuran. Monet Entisistä Nuorista Didaktikoista viestittivät myös jatkuvan itsensä kehittämisen merkityksen tärkeyttä. Sen katsottiin voivan ilmetä monin tavoin, muun muassa lukemisena, oman työn tutkimisena, rohkeutena katsella asioita eri näkökulmista, luovuuden ja mielikuvituksen käyttämisenä, kansallisten ja kansainvälisten kontaktien hyödyntämisenä, tieteellisenä tutkimustyönä, oppikirjojen teke misenä jne. Erästä didaktikko totesi opettajankouluttajan jatkuvan itsekasvatuksen haasteet nasevasti: Itsellä tulee säilyttää innostus asioiden kaiveluun ja asioiden silmäilyyn 360 asteen katselukulmalla. Käytännön tason viestinään moni kokenut opettajankouluttaja suositti tulevaisuuden opettajankouluttajille rohkeutta puolustaa etenkin kontaktiopetuksen asemaa opettajankoulutuksessa. Vaikka kukin koulutusyksikkö profiloituisi omien vahvuuksiensa suunnassa, huolestuttavana pidettiin jo oppilaiden tasa-arvon vuoksi kehityssuuntausta, jos valtakunnallisen opettajankoulutuksen liikuntakasvatuksesta katoavat yhteiset linjat ja joka yksikössä tehdään vain pitkälle eriytyneitä ratkaisuja. Kontaktiopetuksen väheneminen, hallinnolliset muutokset huolen aiheita Akateemisen opettajankoulutuksen aikana moni didaktikko koki huomattaviakin työhön liittyneitä muutoksia. Osan muutoksista todettiin tapahtuneen opettajien omien valintojen myötä, osa muutoksista oli kunkin aikakauden muutosilmiöiden seurausta. Esimerkkeinä opetuksessa tapahtuneista muutoksista useat nimesivät kontaktiopetuksen selkeän laskun verrattaessa esimerkiksi luokanopettajan monialaisten opintojen kontaktiopetusten määriä ja 2010-luvulla. Määrien todettiin lähes puolittuneen. Tästä oltiin yleisesti huolestuneita. Kun tentit ovat valtaosin korvautuneet opiskelijoiden esseillä tai Moni kokenut opettajankouluttaja suositti tulevaisuuden opettajankouluttajille rohkeutta puolustaa etenkin kontaktiopetuksen asemaa opettajankoulutuksessa. LIIKUNTA & TIEDE 51 6 /

4 raporteilla, opettajankouluttajien istumiseen käyttämän aika on selkeästi kasvanut. Oppimiskäsityksen vaihtumisen ja tietotekniikan yleistymisen kokivat opettajankouluttajat heijastuneen monin tavoin omaan työnkuvaansa. Kansainvälisyys vaihtoopiskelijoineen oli tuonut myös oman vivahteensa kouluttajien arkeen. Osa opetukseen liittyneistä muutoksista koettiin myönteisiksi, osan katsottiin kasvattaneen opettajien työkuormaa. Painospisteen siirtyminen opettajankoulutuksessa opetuksesta tutkimukseen oli merkinnyt kertomusten perusteella muutoksia monen kouluttajan työhön. Osalle se oli merkinnyt oman tutkimustyön vahvistumista, kansainvälisten kontaktien lisääntymistä ja opiskelijoiden opinnäytetöiden ohjauksen tulemista aiemman käytännön opetuksen tilalle. Kolmasosa liikunnan didaktiikan lehtoreista oli tehnyt akateemisen opettajankoulutuksen vuosien aikana tieteellisen jatkotutkinnon ja monilla oli aktiivista julkaisutoimintaa ja kansainvälisissä konferensseissa vierailuja. Osa kouluttajista totesi realistisesti, ettei heidän energiansa riitä samanaikaisesti kahden tehtävän laadukkaan opetuksen ja laadukkaan tutkimuksen toteuttamiseen. Osa oli valinnut painopisteeksi vain toisen laadukkaan opetuksen kuitenkin siten, että he seuraavat aktiivisesti uutta tutkimustietoa ja hyödyntävät sitä opetuksessaan. Suurin huolenaihe kouluttajilla olivat kuitenkin työvuosien aikana tapahtuneet hallinnolliset muutokset. Monet opettajankoulutusyksiköiden toimielimet (mm. laitosneuvostot ja opetusharjoittelun ohjauskunnat) ovat ajan myötä kadonneet ja siten vieraannuttaneet monet kouluttajat mahdollisuudesta osallistua lähidemokratiaan. Kun kouluttajien kasvokkain tapahtuva pohtiminen on lisäksi korvautunut sähköpostiviestinnällä ja erilaisten nettialustojen käytöllä, sen koettiin osaltaan vieneen yhteisöllisyyttä ja yhteishenkeä aiempaan verrattuna huonompaan suuntaan. Uuden palkkausjärjestelmän katsottiin tuoneen aiempaan verrattuna mukanaan salailua, keskinäistä kilpailua ja samalla yhteisöllisyyden katoamista. Moni koki hallinnollisten rutiinien kasvun ja tulostavoitteiden lisänneen tuntuvasti opettajankouluttajien työn henkistä kuormittavuutta. Keskeisimpiä viestejä oli sen tiedostaminen, että opettajan työn keskiössä on aina lapsi. Lapsen tarpeita kunnioittavan liikuntakasvattajan veteraanikouluttajat totesivat tunnistettavan muun muassa siitä, että hän uskaltaa olla erityisesti heikkojen ja arkojen tuki ja ja seisoa erilaisten oppilaiden rinnalla oppimisen kannustajana ja innostajana. Aktiivista täydennyskoulutusta ja uuden liikuntapedagogisen tiedon tuottamista Vuonna 1971 säädetyn opettajankoulutuslain 11 :n perusteella opettajankouluttajilla oli ajanjaksolla oikeus ja velvollisuus osallistua joka seitsemäs vuosi täysin palkkaeduin yhden lukukauden ajan itsensä ja alansa kehittämiseen luvun alun talouslaman seurauksena tämä sapattilukukausi poistui. Liikunnan didaktiikan lehtoreilla on ollut viral lisen täydennyskoulutuksen ohella omaa vapaaehtoista täydennyskoulutusta 1970-luvun lopulta lähtien. Tämä koulutus käynnistyi silloisen Kouluhallituksen ylitarkastaja Leena Jääskeläisen aktiivisuuden ansiosta. Vuosien myötä kehittyi ainutlaatuinen verkosto ja yhteistyöfoorumi, joka on jatkunut säännöllisenä jo yli 35 vuotta ja jatkuu edelleen yhteistyössä Jyväskylän liikuntakasvatuksen laitoksen kanssa. Myös liikuntapedagogisen tutkimustiedon kasvu alkoi 1970-luvulta lähtien. Opettajankoulutuslaitokset ovat osallistuneet varsin aktiivisesti alan uuden tiedon tuottamiseen. Tätä ilmentävät opettajankouluttajien omat jatkotutkinnot ja muu tutkimus sekä eri opettajankoulutuslaitoksien runsas liikuntakasvatukseen suuntautuneiden pro gradu -tutkielmien kokonaismäärä. Ajanjaksolla näitä tutkielmia on tehty Useat END-lehtorit ovat osallistuneet tutkielmien ohjaukseen. Yhteistyön perinnettä ja jakamisen kulttuuria odotetaan myös tulevaisuudessa END-aineisto antoi perusteita eräille opettajankoulutuksen liikuntakasvatuksen tulevaisuustoiveille: 1. Maan opettajankoulutusyksiköiden liikunnan didaktiikan lehtoreilla on pitkä ja arvokas keskinäisen yhteistyön perinne. Sen toivomme jatkuvan myös tulevaisuudessa. Se olisi kunnianosoitus edellisten kouluttajasukupolvien viitoittamalle yhteistyön linjalle. Työ, jolla saadaan kodit ja ympäröivä yhteiskunta aidosti tukemaan varhaiskasvatuksen ja koulujen liikuntakasvatusta, on merkityksellistä. Siinä jokaisella opettajankouluttajalla ja liikuntaa opettavalla opettajalla on jatkuvasti haastetta. 18 LIIKUNTA & TIEDE 51 6 / 2014

5 2. Liikunnan opettajankouluttajien kesken on vallinnut jo kauan myös jakamisen ja keskinäisen auttamisen kulttuuri. Vaikka laitokset profiloituisivat edelleen ja vaikka paineet kasvaisivat muun muassa kansainvälistymisen suhteen, on tärkeää, että maan opettajankoulutuslaitoksissa työskentelevät opettajankouluttajat toimisivat toisiaan auttaen suomalaisten lasten ja nuorten liikuntakasvatustyön hyväksi. Omalla esimerkillä voidaan samalla kannustaa tulevaisuuden koulujen opettajia yhteistoiminnan ja keskinäisen auttamisen ilmapiirin synnyttämiseen. 3. Koululiikunta on ainoa organisoidun liikunnan muoto, joka tavoittaa kaikki kansalaiset jopa 12 vuoden ajan. Työ, jolla saadaan kodit ja ympäröivä yhteiskunta aidosti tukemaan varhaiskasvatuksen ja koulujen liikuntakasvatusta, on merkityksellistä. Siinä jokaisella opettajankouluttajalla ja liikuntaa opettavalla opettajalla on jatkuvasti haastetta. 4. Liikunta on ollut koulun oppiaineista yksi kaikkein suosituimpia. Jotta näin olisi myös tulevaisuudessa, jokaisen opettajankouluttajan ja liikuntaa opettavan opettajan tulee olla valmis tekemään työtä monipuolisen, laadukkaan ja kaikille oppilaille positiivisia oppimiskokemuksia tarjoavan liikuntakasvatuksen hyväksi. 5. Opetus ja tutkimus, samoin kuin käytäntö ja teoria eivät koskaan saisi muodostua toistensa vaihtoehdoiksi. Myös tulevaisuuden liikuntakasvatustyössä tarvitaan näitä kaikkia tasapainoisella tavalla toteutettuna. Nopeatempoisuutta ja muutoshakuisuutta painottavassa uudistuskeskustelussa on vaarana synnyttää usein tahattomastikin vastakkainasettelua uuden ja olemassa olevan vanhan välille. Toivottavasti 2000-luvun koulu- ja opettajankoulutuskeskustelussa ei rakenneta vastakkainasetteluja, vaan sallitaan moniarvoisuus ja osataan hyödyntää viisaudella myös aikaisempien ikäpolvien parhaimmat opetukset ja kokemukset. Koulukasvatus ja sen aikana tapahtuva lasten ja nuorten kasvu ja kehitys edellyttävät jatkuvuutta ja pitkien kaarien näkemistä. Toivomme, että END-aineisto voisi tarjota yhden lisävaihtoehdon vuosikymmenten kokemusten hyödyntämiseen liikuntakasvatustyössä. HEIMO NUPPONEN, LitT Liikuntakasvatuksen emeritusprofessori Kuhmoinen Sähköposti: SEPPO PENTTINEN, KT, LitM Liikunnan didaktiikan emerituslehtori Savonlinna Sähköposti: *Artikkeli perustuu raporttiin: Penttinen, S. & Nupponen, H END Entiset Nuoret Didaktikot. Opettajankoulutuksen ja siihen liittyvän liikuntakasvatuksen kehitysvaiheita vuosina opettajankoulutuslaitosten didaktiikan lehtoreiden toteuttamana ja kokemana. Tilaukset: Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen Rauman yksikkö NÄIN TUTKITTIIN END (Entiset Nuoret Didaktikot) on kuvaus opettajankoulutuksen keskeisistä kehitysvaiheista akateemisen opettajankoulutuksen neljänä vuosikymmenenä ( ) opettajankoulutuslaitosten liikunnan didaktiikan lehtoreiden näkökulmasta tarkasteltuna. Kuvauksen taustana ovat yliopistollisen opettajankoulutuksen vuosikymmenien ja koulutusyksiköiden kehitysvaiheiden ydinkuvaukset. Tarkastelun painopiste on opettajankoulutusyksiköissä palvelleissa ja pääosin jo eläkkeelle siirtyneissä liikunnan didaktiikan lehtoreissa (N=36). Henkilökuvaukset rakentuvat haastatteluihin, osin kunkin omiin kirjoituksiin sekä virallisiin henkilö-, ura- ja julkaisutietoihin. Taustoituksessa on hyödynnetty mm. historiikkeja, tutkimuksia ja komiteanmietintöjä. Kuvauksiin sisältyvät myös katsaukset liikunnan opettajankouluttajien täydennyskoulutuksesta eri vuosikymmeninä sekä eri yliopistoissa vuosina valmistuneiden liikuntakasvatusaiheisten pro gradu tutkielmien määristä. LIIKUNTA & TIEDE 51 6 /

6 Teksti: HEIMO NUPPONEN, SEPPO PENTTINEN Yhdessä vai erikseen? Kysymys liikuntaryhmien muodostamisesta koululiikunnassa on monisäikeinen. END-kirjaan haastatelluilta opettajankouluttajaemerituksilta kysyttiin heidän näkemyksiään eräistä tulevaisuuden koululiikuntaa ja opettajankoulutuksen liikuntaa koskevista kysymyksistä. Näitä olivat muun muassa näkemykset siitä, keiden tulisi toimia alakoulussa lasten liikuntakasvattajina, mitä ryhmittelyperusteita tulisi käyttää liikuntakasvatuksen toteuttamisessa sekä näkemykset toisen sukupuolen opettamisesta ja erilaisuuden kohtaamisesta liikuntakasvatuksessa. Vilkkainta julkista keskustelua on viime aikoina käyty siitä, tulisiko liikunnan opetus toteuttaa sekaryhmissä vai sukupuolen mukaan jaetuissa ryhmissä. Se, että Suomessa on liikuntaryhmien muodostamisessa pääsääntönä etenkin yläkoulussa oppilaiden sukupuoli, nousi hiljakkoin eräissä julkisen sanan kannanotoissa (mm. HS ) näkyvän negatiivisesti esiin. Suomen koululiikunnan katsottiin kuuluvan eurooppalaisissa vertailuissa konservatiivien joukkoon. Niinpä Helsingin kaupungin opetusvirasto päätyi syksyllä 2014 esitykseen, että kaupungin koululiikunnassa siirrytään pääsääntöisesti sekaryhmäopetukseen. Päätösesityksessä viitattiin joihinkin tutkimustuloksiin, joilla perusteltiin siirtymistä sekaryhmäopetukseen. Kysymys liikuntaryhmien muodostamisesta on kuitenkin monisäikeinen. Niinpä kriteerit ryhmien muodostamisperusteista eivät olleet yhtenäisiä END -aineistossakaan. Jokseenkin kaikki vastaajat pitivät parhaimpana alkuopetusluokkien ryhmien muodostusperusteena perusopetusryhmiä. Luokka-asteilla 3 6 osan mielestä olisi perustelluinta opettaa lapsia sukupuolen mukaan jaetuissa ryhmissä, osa katsoi mahdolliseksi myös sekaryhmien käytön. Joka kolmas haastateltu toivoi voitavan käyttää joustavasti muodostettuja opetusryhmiä, joiden muodostaminen rakentuisi opettajien keskinäisen yhteistyön ja oppilaantuntemuksen pohjalle. Näin joskus olisi sekaryhmiä, joskus sukupuoliryhmiä, joskus oppilaat, jotka haluavat pelata kovempaa, saisivat olla omana ryhmänään ja höntsäilevät saisivat nauttia sen tason toiminnasta. Tämän kaltaisia ja muita pedagogisia yhteistyöratkaisuja katsottiin esiintyvän jo nykyisin opettajien kesken. Koska sukupuoli on vain yksi oppilaiden ryhmittelyjen luokitusperuste, END-aineisto kannustaa luottamaan korkeasti koulutettujen opettajien kykyyn ratkaista pedagogisia asioita ammattitaidollaan ilman poliittisten päättäjien tai hallinnon ulkopuolista viisautta. Jos siirrytään kaavamaisesti sekaryhmäopetukseen, tärkeää on tuolloin pohtia, keiden ehdoilla silloin toimitaan ja erityisesti tiedostaa epävarmuus, jota monilla tytöillä ja pojilla on murrosiän vuosina. Erityisesti noina vuosina arimmat ja herkimmät oppilaat kaipaavat muiden oppilaiden taholta hienotunteisuutta, tahdikkuutta ja ennen muuta turvallisen aikuisen tarjoamaa välittämistä ja kannustusta. Siksi tasa-arvon ja samanlaisuuden käsitteet eivät saisi sekaantua keskenään. LÄHTEET: Calderhead, J The professional development of teachers in changing Europe. Teoksessa A-L. Leino, P. Hellgren & K. Hämäläinen (toim.) Integration of technology and reflection in teaching: a challenge for European teacher education. ATEE Conference Proceedings. University of Helsinki, Nupponen, H., Penttinen, S., Pehkonen, M., Kalari J. & Palosaari, A-M KOULULIIKUNNAN VAIKUTTAVUUS -TUTKIMUS: Lähtökohdat, menetelmät ja aineiston kuvaus. Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen Rauman yksikkö. Lauritsalo, K Usually I like school PE, but : school physical education described in Internet discussion forums. Jyväskylän yliopisto. Studies in Sport, Physical Education and Health 207. Liikuntapedagogiikan väitöskirja. Penttinen, S Hyvä, paha, tärkeä koululiikunta. Liikunta & Tiede 45 (4), Polanyi, M The tacit dimension. Garden City, NY: Doubleday & Company. Uusitalo, K Hyvä, paha opettaja. Helsinki: Minerva. MUITA: Helsingin Sanomat (Nykänen, A-S.) Monissa Euroopan maissa ihmetellään Suomen koululiikuntaa. Miksi tyttöjen ja poikien koululiikuntaa ei voisi Suomessa järjestää yhdessä? 20 LIIKUNTA & TIEDE 51 6 / 2014

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Marja-Kaisa Pihko, Virpi Bursiewicz Varhennettua kielenopetusta, kielisuihkuttelua, CLIL-opetusta Alakoulun luokkien 1 6 vieraiden

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

LIIKUNNAN DIDAKTIIKAN PERUSOPINTOKOKONAISUUS (25 op) TUTKINTOVAATIMUKSET VUOSILLE

LIIKUNNAN DIDAKTIIKAN PERUSOPINTOKOKONAISUUS (25 op) TUTKINTOVAATIMUKSET VUOSILLE LIIKUNNAN DIDAKTIIKAN PERUSOPINTOKOKONAISUUS (25 op) TUTKINTOVAATIMUKSET VUOSILLE 2012 2015 LIIKUNNAN DIDAKTIIKAN PERUSOPINTOKOKONAISUUS 25 OP (TUNNISTE 61640) Biämnesstudier i fysisk fostrans didaktik

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

LIIKUNTAPEDAGOGIIKAN PERUSOPINTOKOKONAISUUS 25 op TUTKINTOVAATIMUKSET VUOSILLE

LIIKUNTAPEDAGOGIIKAN PERUSOPINTOKOKONAISUUS 25 op TUTKINTOVAATIMUKSET VUOSILLE LIIKUNTAPEDAGOGIIKAN PERUSOPINTOKOKONAISUUS 25 op TUTKINTOVAATIMUKSET VUOSILLE 2016 2021 RAKENNE 1. LIIKUNTAPEDAGOGIIKKA 5op 2. LIIKUNTAPEDAGOGIIKAN SOVELTAMINEN 10 op 3. KOULULIIKUNNAN HAVAINNOINTI JA

Lisätiedot

Kemia. Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo

Kemia. Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo Kemia Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kemian opetus tukee oppilaan luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. auttaa ymmärtämään

Lisätiedot

Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista. Kaisa Nuikkinen

Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista. Kaisa Nuikkinen Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista Kaisa Nuikkinen 10.5.2006 kaisa.nuikkinen@edu.hel.fi TYÖTURVALLISUUSLAKI TYÖYMPÄRISTÖ on tarkoituksenmukainen toimintaan nähden,

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä

KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä Mikko Hartikainen 18.11.2009 Kuvataide oppiaineena perusopetuksessa Visuaalista kulttuurikasvatusta Osa

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia Erja Vitikka 25.11.2014 1 Ops-uudistuksen keskeisiä lähtökohtia Pedagoginen uudistus Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan? Kysymykseen MITEN opitaan?

Lisätiedot

Yleistä kanditutkielmista

Yleistä kanditutkielmista Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 21.1.2009 Yleistä kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle aiheelle Pääsääntöisesti

Lisätiedot

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 15.3 Vuosiluokkien 7-9 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 15.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

Ohjatun harjoittelun palaute

Ohjatun harjoittelun palaute Ohjatun harjoittelun palaute Raportti harjoittelukouluissa lukuvuonna 2007 2008 suoritetusta palautekyselystä Lähtökohta tavoitteena oli kerätä palautetietoa yliopistojen harjoittelukouluissa ohjattuun

Lisätiedot

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 14.3 Vuosiluokkien 3-6 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 14.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä Pirjo Koivula Opetusneuvos 12 Sanallinen arviointi 2 Arviointi lukuvuoden päättyessä Opintojen aikainen arviointi sisältää myös oppimisprosessin

Lisätiedot

31.5.2013. Arkkitehtien tasa-arvosuunnitelma

31.5.2013. Arkkitehtien tasa-arvosuunnitelma 31.5.2013 Arkkitehtien tasa-arvosuunnitelma 01 Johdanto miksi tasa-arvosuunnitelma? Tasa-arvo tarkoittaa kaikkien ihmisten yhtäläistä arvoa yksilöinä ja yhteiskunnan jäseninä. Yhdenvertaisuus on perusoikeus

Lisätiedot

Tutkimustulokset luokat Vuokatti Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria Oy, Jyväskylä

Tutkimustulokset luokat Vuokatti Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria Oy, Jyväskylä LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen Tutkimustulokset 2014 5 9 luokat Vuokatti 20.5.2014 Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä. Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki Opetusneuvos Kristiina Ikonen

Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä. Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki Opetusneuvos Kristiina Ikonen Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki 5.11.2010 Opetusneuvos Kristiina Ikonen Oppilaan arvioinnin merkitys ja tehtävä opetussuunnitelman perusteissa

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 10.9.2009 Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle

Lisätiedot

Ympäristöoppia opettamaan

Ympäristöoppia opettamaan Ympäristöoppia opettamaan Kalle Juuti Ympäristöoppi palaa vuonna 2016 voimaan tulevan opetussuunnitelman myötä peruskoulun alaluokkien oppiaineeksi. Vuoden 2004 opetussuunnitelmassa biologia ja maantiede

Lisätiedot

Matti Pietillä Opetushallitus Liikkuva koulu_turku ja sisäinen liikuntamotivaatio

Matti Pietillä Opetushallitus Liikkuva koulu_turku ja sisäinen liikuntamotivaatio Matti Pietillä Opetushallitus Liikkuva koulu_turku 12.4.2016 ja sisäinen liikuntamotivaatio Työikäisten määrä vähenee Suomessa 2050: 27,9 % 2014: 42,9 % Lähde: Valtiovarainministeriö Haasteenamme ISTUVA

Lisätiedot

P-klubin palautekysely 2012

P-klubin palautekysely 2012 P-klubin palautekysely 2012 P-klubi keräsi toiminnastaan jälleen vuoden 2012 keväällä palautetta, jotta jatkossa yhdistystä voitaisiin kehittää entistä enemmän palvelemaan jäsenistönsä toiveita. Klubikyselyyn

Lisätiedot

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 13.3 Vuosiluokkien 1-2 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 13.3.1 Siirtyminen esiopetuksesta perusopetukseen

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

NEro-hankkeen arviointi

NEro-hankkeen arviointi NEro-hankkeen arviointi Marja Kiijärvi-Pihkala MKP Aikamatka www.mkp-aikamatka.fi marja@mkp-aikamatka.fi NEro-hankkeen arviointi Tilli Toukka -vertaisryhmämallin arviointi Vastauksia kysymyksiin 1. Minkälainen

Lisätiedot

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Pohjoisen puolesta maailmaa varten l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta pohjoisen puolesta Kasvatuksen ja koulutuksen pohjoiset maisemat piirtyvät eteesi Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa.

Lisätiedot

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN Uudistustyön suunta Missä perusteiden linjauksissa muutos ilmenee? (1) Koulun ja opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Arvoperusta, tehtävä ja velvoitteet Toimintakulttuuri ja koulutyön järjestäminen

Lisätiedot

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Pohjoisen puolesta maailmaa varten l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta pohjoisen puolesta Kasvatuksen ja koulutuksen pohjoiset maisemat piirtyvät eteesi Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa.

Lisätiedot

SIVISTYSTYÖSTÄ TUTKITTUA Vapaa sivistystyö korkeakoulujen opinnäytetöissä

SIVISTYSTYÖSTÄ TUTKITTUA Vapaa sivistystyö korkeakoulujen opinnäytetöissä SIVISTYSTYÖSTÄ TUTKITTUA Vapaa sivistystyö korkeakoulujen opinnäytetöissä 2010-2015 Vapaan sivistystyön päivät 27.-28.8.2015 Joensuu Heidi Luukkainen ja Leena Saloheimo Opinnäytteiden hakutapa: hakusanoilla

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Terveystieto, valinnainen Avaimet hyviin elintapoihin, 1 ov (YV8TT1) (HUOM! Suorituksesta saa merkinnän Työkykypassiin)

Terveystieto, valinnainen Avaimet hyviin elintapoihin, 1 ov (YV8TT1) (HUOM! Suorituksesta saa merkinnän Työkykypassiin) Kuvaukset 1 (5) Avaimet hyviin elintapoihin, 1 ov (YV8TT1) Tavoite tunnistaa elintapojen vaikutukset omaan sä oman vastuunsa ja mahdollisuutensa vaikuttaa omaan sä hyvinvoinnista huolehtimisen osana ammattitaitoa

Lisätiedot

Koulutilastoja Kevät 2014

Koulutilastoja Kevät 2014 OPETTAJAT OPPILAAT OPETTAJAT OPPILAAT Koulutilastoja Kevät. Opiskelijat ja oppilaat samaa Walter ry:n työpajat saavat lähes yksimielisen kannatuksen sekä opettajien, että oppilaiden keskuudessa. % opettajista

Lisätiedot

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit Kysymys 1. Nimeä tieteellisen tiedon kriteerit ja määrittele niiden sisältö (5 pistettä) (sivut 24-29) Eriksson K, Isola A, Kyngäs H, Leino-Kilpi H, Lindström U, Paavilainen E, Pietilä A-M, Salanterä S,

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky. Kauniainen, Kasavuori. Joulukuu 2013

Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky. Kauniainen, Kasavuori. Joulukuu 2013 Pääkaupunkiseudun. luokkien palvelukyky Kauniainen, Kasavuori Joulukuu 0 Väittämät koko kunnan alueella Koulupaikka, oppimiskäsitys ja -ympäristö Kauniainen, n= KOULUPAIKAN MÄÄRÄYTYMINEN. Lapsellamme on

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky. Helsinki. Maaliskuu 2014

Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky. Helsinki. Maaliskuu 2014 Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky Helsinki Maaliskuu 2014 Väittämät / Helsinki vs. koko pk-seutu Koulupaikka, oppimiskäsitys ja -ympäristö Helsinki=960: Väittämien jakaumat Vuosivertailu Helsinki

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo

A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo A-jakso: viikot 44 49 B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti 25.10.2016 klo 12.30-14.00 paikka L302 A-jakson Infotilaisuus 25.10. 2016 klo 14.15 14.35 Normaalikoulun

Lisätiedot

Kasvatuskeskustelu Yleiset tukikäytännöt ja tehostettu tuki

Kasvatuskeskustelu Yleiset tukikäytännöt ja tehostettu tuki Kasvatuskeskustelu Yleiset tukikäytännöt ja tehostettu tuki Aika: 10.9.2011, klo: 9 15 Paikka: Pulkkila / Ylämäkelän koulu Kouluttaja: Liisa Vilppola KOULUTUKSEN SISÄLTÖ JA OHJELMA 9:00 9:15 9:15 11:15

Lisätiedot

Pedagoginen johtaminen

Pedagoginen johtaminen Pedagoginen johtaminen Pedagogisten johtajien koulutus 30.10.2006 Pedagoginen johtaminen Opetustoiminnan tukeminen Yhteisöllisyyden muodostumisen tukeminen Tavoite I Tavoite II Oppimisen edistäminen Laadukas

Lisätiedot

A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo

A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo A-jakso: viikot 44 49 B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti 25.10.2016 klo 12.30-14.00 paikka L302 1 A-jakson Infotilaisuus 25.10. 2016 klo 14.15 14.35

Lisätiedot

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...

Lisätiedot

LASTEN KERTOMUKSIA PÄIVÄHOIDON ARJESTA

LASTEN KERTOMUKSIA PÄIVÄHOIDON ARJESTA LASTEN KERTOMUKSIA PÄIVÄHOIDON ARJESTA Varhaiskasvatusjohdon päivä 15.52014 Eila Estola 1 Kaksi tutkimushanketta TELL I S - H A N K E (2010-2013) - Lapset kertovat hyvinvoinnistaan kuka kuuntelee? Kohdistuu

Lisätiedot

Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016

Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016 Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016 Taiteen perusopetuksen seminaari15.4.2016 Minna Harmanen Jan Hellgren Matti Pietilä

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö 4.12.2008 Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Muuttuva akateeminen professio-hanke Lähtökohtana järjestelmien

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

Peruskoululaisten toimintakyky ja hyvinvointi. Pääjohtaja Timo Lankinen 17.3.2011

Peruskoululaisten toimintakyky ja hyvinvointi. Pääjohtaja Timo Lankinen 17.3.2011 Peruskoululaisten toimintakyky ja hyvinvointi Pääjohtaja Timo Lankinen 17.3.2011 Liikunta -oppiaineen päämäärä peruskoulussa Vaikuttaa myönteisesti oppilaan Fyysiseen Psyykkiseen toimintakykyyn ja hyvinvointiin

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Osallisuuden taitojen harjoittelua yhteisöllisesti kirjoittamalla. Anne Jyrkiäinen ja Kirsi-Liisa Koskinen-Sinisalo Tampereen yliopisto

Osallisuuden taitojen harjoittelua yhteisöllisesti kirjoittamalla. Anne Jyrkiäinen ja Kirsi-Liisa Koskinen-Sinisalo Tampereen yliopisto Osallisuuden taitojen harjoittelua yhteisöllisesti kirjoittamalla Anne Jyrkiäinen ja Kirsi-Liisa Koskinen-Sinisalo Tampereen yliopisto Havaintoja työtavan kehittämisen taustaksi yksin kirjoittamisen perinne

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Ylitarkastaja Anu Liljeström Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Anu Liljeström, ISAVI OKT-vastuualue 5.10.2016

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

Vanhempien näkemyksiä kouluhyvinvoinnista Vanhempien Barometri 2013

Vanhempien näkemyksiä kouluhyvinvoinnista Vanhempien Barometri 2013 Vanhempien näkemyksiä kouluhyvinvoinnista Vanhempien Barometri 2013 OPStuki 2016 koulutus, Helsinki 29.4.2014 Tuija Metso www.vanhempainliitto.fi/filebank/1656-barometri_2013_verkko.pdf Myönteisiä viestejä

Lisätiedot

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa KT 1.9.2016 Taustaa Valtioneuvoston asetus ammatilliseen aikuiskoulutukseen liittyvästä henkilökohtaistamisesta 1.8.2015 Näyttötutkinto-opas 2015 Näyttötutkinto-oppaan

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

MAANTIETO. Oppiaineen tehtävä

MAANTIETO. Oppiaineen tehtävä MAANTIETO Oppiaineen tehtävä Maantiedon opetuksen tehtävänä on tukea oppilaan maailmankuvan rakentumista. Oppilasta ohjataan seuraamaan ajankohtaisia tapahtumia omassa lähiympäristössä ja koko maailmassa

Lisätiedot

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Antti Yli-Tainio Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Tervetuliaissanat Arvoisa rehtori, hyvät opiskelijatoverit ja henkilökunnan edustajat, Haluan toivottaa

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Tässä PowerPoint -esityksessä esitellään syksyllä talvella 2016 kerätyn DAGIS - tutkimuksen kartoituksen tuloksia

Tässä PowerPoint -esityksessä esitellään syksyllä talvella 2016 kerätyn DAGIS - tutkimuksen kartoituksen tuloksia Tässä PowerPoint -esityksessä esitellään syksyllä 2015 - talvella 2016 kerätyn DAGIS - tutkimuksen kartoituksen tuloksia 1 2 3 4 5 Eniten henkilökunta koki ongelmaksi lasten liiallisen ruutuajan. Lisäksi

Lisätiedot

Sukupuolisensitiivisen työotteen arkea

Sukupuolisensitiivisen työotteen arkea Sukupuolisensitiivisen työotteen arkea Sukupuolisensitiivisuus tarkoittaa kykyä ja herkkyyttä huomioida sukupuolen erilaiset vaikutukset lasten ja nuorten kasvussa ja kehityksessä. Siihen liittyy myös

Lisätiedot

Esitykseni perustuu pääosin

Esitykseni perustuu pääosin Opetustoiminnan johtaminen osana Helsingin yliopiston akateemisten johtajien työnkuvaa. Anne Nevgi 17.3.2009 Esitykseni perustuu pääosin Maija Viitasalo: pro gradu tutkielma: Opetustoiminnan johtaminen

Lisätiedot

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Lisätiedot

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI L U O N N O S P E R U S O P E T U K S E N O P E T U S S U U N N I T E L M A N P E R U S T E I K S I 2 0 1 4 ( 1 4. 1 1. 2 0 1 2 ) KOULUN TOIMINTAKULTTUURI Historiallisesti

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on sekä perusopetuslain että lastensuojelulain kautta tuleva velvoite huolehtia oppilaiden sosiaalisesta,

Lisätiedot

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ Tuija Vidgren 23.2.2015 GeroMetro verkosto (Socca) Käytäntötutkimuksen päivässä esittelemässä vanhustyöhön liittyviä

Lisätiedot

Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari Jyväskylä Marja-Liisa

Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari Jyväskylä Marja-Liisa Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari 21.9.2016 Jyväskylä Marja-Liisa Keski-Rauska, KT ylitarkastaja (varhaiskasvatus) Länsi-

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun 5. luokkien palvelukyky. Kauniainen. Tammikuu 2015

Pääkaupunkiseudun 5. luokkien palvelukyky. Kauniainen. Tammikuu 2015 Pääkaupunkiseudun. luokkien palvelukyky Kauniainen Tammikuu 201 Väittämät / Kauniainen vs. koko pk-seutu Koulupaikka, oppimiskäsitys ja -ympäristö Kauniainen=8: Väittämien jakaumat Vuosivertailu Kauniainen

Lisätiedot

oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville.

oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville. etwinning on eurooppalainen kansainvälistymisen verk kotyökalu opettajille, oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville. Satojentuhansien opettajien joukosta löydät helposti kollegoita, joiden kanssa

Lisätiedot

Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4

Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4 Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4 ESIMIESKYSELY 1. Perustietoja TAIKA II-hankkeen alku- ja loppukartoituskyselyn tarkoituksena oli kerätä tietoa projektiin osallistuneiden työyhteisöjen

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Valtiosihteeri Heljä Misukka 8.12.2010 Helsinki Tuottava ja uudistuva Suomi- Digitaalinen agenda vv. 2011-2020

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Toimintasuunnitelma 2014 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin osana

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIA MENTOROINNISTA. Anni Paalumäki Turun kauppakorkeakoulu. Työhyvinvointi ja työssä jaksaminen Labquality Days 2016, 12.2.

TYÖHYVINVOINTIA MENTOROINNISTA. Anni Paalumäki Turun kauppakorkeakoulu. Työhyvinvointi ja työssä jaksaminen Labquality Days 2016, 12.2. TYÖHYVINVOINTIA MENTOROINNISTA Anni Paalumäki Turun kauppakorkeakoulu Työhyvinvointi ja työssä jaksaminen Labquality Days 2016, 12.2.2016 JOHTAVA AJATUSKULKU TÄSSÄ Lähtökohtana yksilön vastuu omasta työhyvinvoinnistaan

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto AIKUISKOULUTUKSEN LAATU- JA VAIKUTTAVUUS, OPISKELIJAPALAUTE kevät 2016 Vastausprosentti: 46,0 % Koulutuksen sisällöt ja tavoitteet Sivu 1 / 11 Koulutuksen sisällöt

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

PISA 2012 ENSITULOKSIA Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto

PISA 2012 ENSITULOKSIA Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA 2012 ENSITULOKSIA Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA 2012 Programme for International Student Assessment Viides tutkimus PISA-ohjelmassa: pääalueena matematiikan

Lisätiedot

Osaamista opintojen ohessa -pilotti Jyväskylän yliopistossa

Osaamista opintojen ohessa -pilotti Jyväskylän yliopistossa Osaamista opintojen ohessa -pilotti Jyväskylän yliopistossa Leena Penttinen, projektipäällikkö Jyväskylän yliopisto leena.penttinen@jyu.fi yliopistostatyoelamaan.fi Peda-Forum-päivät 20.-21.8.2013 Tampere

Lisätiedot

SOHO - Training Course Sigulda, Latvia

SOHO - Training Course Sigulda, Latvia 1 SOHO - Training Course 16.-20.10.2013 Sigulda, Latvia Eija Kauniskangas Keravan nuorisopalvelut eija.kauniskangas@kerava.fi p. 040 3182196 2 SOHO - European Training Course Siguldassa, Latviassa pidetty

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Lapset luovina luonnontutkijoina tutkimusperustainen opiskelu esija alkuopetuksessa

Lapset luovina luonnontutkijoina tutkimusperustainen opiskelu esija alkuopetuksessa Lapset luovina luonnontutkijoina tutkimusperustainen opiskelu esija alkuopetuksessa Sari Havu-Nuutinen Itä-Suomen yliopisto Esme Glauert Institute of Education, London, UK Fani Stylianidou, Ellinogermaniki

Lisätiedot

Helsingin suomenkielisen työväenopiston LAKE-hankkeen tulokset. FT Emilia Valkonen

Helsingin suomenkielisen työväenopiston LAKE-hankkeen tulokset. FT Emilia Valkonen Helsingin suomenkielisen työväenopiston LAKE-hankkeen tulokset FT Emilia Valkonen Hankkeen tarkoitus Selvittää: työväenopiston opetuksen tarve määritellä opetusresurssien jakamisessa käytetyt perusteet

Lisätiedot

PORTFOLIO-OHJEET. 1. Periodi. Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet

PORTFOLIO-OHJEET. 1. Periodi. Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet PORTFOLIO-OHJEET Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet 1. Periodi portfolioryhmä, keskustelu, kirjoitus (2-3 sivua) Palautuspäivä: ennen keskustelua tai viimeistään 20.10.2006 klo 16:00 Perusharjoittelun

Lisätiedot

Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016

Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016 Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö Opetushallitus Raportti 30.6.2016 Janne Jauhiainen ja Anu Valtari / Fountain

Lisätiedot

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK Esi- ja peruskouluikäisille maahanmuuttajataustaisille lapsille voidaan järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta perusopetuslain (628/1998) mukaisesti. Sitä voidaan

Lisätiedot

Opetussuunnitelma ja yhdysluokkaopetuksen mahdollisuudet. Arja-Sisko Holappa Opetusneuvos Opetushallitus

Opetussuunnitelma ja yhdysluokkaopetuksen mahdollisuudet. Arja-Sisko Holappa Opetusneuvos Opetushallitus Opetussuunnitelma ja yhdysluokkaopetuksen mahdollisuudet Arja-Sisko Holappa Opetusneuvos Opetushallitus Alanteen koulu, Suomussalmi Peruskoulujen määrä vähenee edelleen Muutokset peruskoulujen lukumäärässä

Lisätiedot

Palkansaajien tutkimuslaitoksen sidosryhmäkartoitus Tiivistelmä selvityksen keskeisimmistä löydöksistä

Palkansaajien tutkimuslaitoksen sidosryhmäkartoitus Tiivistelmä selvityksen keskeisimmistä löydöksistä Palkansaajien tutkimuslaitoksen sidosryhmäkartoitus Tiivistelmä selvityksen keskeisimmistä löydöksistä Selvityksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Palkansaajien tutkimuslaitos teetti heinä-syyskuussa 2016

Lisätiedot