Opettajankouluttajat kannustavat liikuntaa opettavia oman työnsä arvostamiseen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Opettajankouluttajat kannustavat liikuntaa opettavia oman työnsä arvostamiseen"

Transkriptio

1 Opettajankouluttajat kannustavat liikuntaa opettavia oman työnsä arvostamiseen LIIKUNTA & TIEDE 51 6 /

2 Teksti: HEIMO NUPPONEN, SEPPO PENTTINEN Opettajan työn keskiössä on aina lapsi. Lapsen tarpeita kunnioittavan liikuntakasvattajan tunnistaa muun muassa siitä, että hän uskaltaa olla erityisesti heikkojen ja arkojen tukija ja seisoa erilaisten oppilaiden rinnalla oppimiseen kannustajana ja innostajana, korostavat kokeneet didaktikot. Työtään arvostava liikuntakasvattaja osaa hyödyntää omat vahvuutensa ja oppiaineen erilaiset mahdollisuudet eikä solahda valmiisiin muotteihin. Vuonna 1971 säädetty opettajankoulutuslaki (844/1971) merkitsi yli satavuotiaan seminaarilaitoksen ja väliaikaisten opettajakorkeakoulujen lakkaamista. Luokanopettajakoulutus siirtyi (Jyväskylässä ja Joensuussa ) alkaen yliopistojen vastuulle. Läpi suomalaisen opettajankoulutuksen liikuntakasvatus on ollut eri nimikkeillä eräs sen sisältöalue. Vaikka opettajia, opettajankoulutusta ja koululiikuntaa on tutkittu jokseenkin runsaasti, opettajankouluttajia koskevat tutkimukset ovat niin kansallisesti kuin kansainvälisesti harvinaisia. Tässä artikkelissa on kyse Suomen opettajankoulutuslaitoksissa pitkän päivätyön tehneiden liikunnan didaktiikan lehtoreiden (tai vastaavien) hiljaisen tiedon, kokemusten ja näkemysten tallentamisesta. Käsitteen hiljainen tieto keksijänä pidetään amerikkalaista Michael Polanyitä (1966). Hän määritteli hiljaisen tiedon ytimen toteamalla, että tiedämme enemmän kuin pystymme kertomaan. Kaikilla ihmisillä on siis paljon tietoisuutta, jota he eivät osaa ilmaista, mutta joka näkyy heidän toiminnassaan erilaisina tapoina, rutiineina, käytäntöinä ja tuntemuksina. Artikkelin lähteenä olleen END-kirjan (Penttinen & Nupponen 2014)* eräänä tavoitteena on ollut tavoittaa joitakin kunkin opettajankouluttajan kokemuksia, periaatteita, käytänteitä, työssä koettuja muutoksia ja eräitä koululiikuntaan liittyviä näkemyksiä. Seuraavassa tarkastellaan lyhyesti opettajankouluttajien esiin nostamia teemoja ja peilataan niitä ajankohtaisiin liikuntakasvatusta sivuaviin kysymyksiin. Teemat eivät ole tärkeysjärjestyksessä, ja ne kattavat vain pieneltä osin kirjaan sisältyviä kouluttajien kertomuksia, kokemuksia ja näkemyksiä. Avarakatseisuutta ja inhimillisiä arvoja Jokaiselle kouluttajalle tarjottiin haastatteluissa ja vapaamuotoisissa kirjoituksissa mahdollisuus kuvata niitä periaatteita ja käytänteitä, joita kukin koki toteuttaneensa omassa työssään. Periaatteissa, käytänteissä ja kertomusten laajuuksissa oli vaihtelua, mutta yhteistä opettajankouluttajien työlle oli avarakatseisuus ja inhimillisiä arvoja painottava koulutusideologia. Tämä konkretisoitui muun muassa pyrkimyksinä ottaa liikunnallisesti epävarmemmat ja lähtövalmiuksiltaan heikommat opiskelijat hieno tunteisesti huomioon koulutustilanteissa. Ominaisia piirteitä olivat myös myönteisyyden, vuorovaikutuksellisuuden, kannustavuuden ja ehdottoman oikeudenmukaisuuden ylläpitäminen koulutustyössä. Mainitut esimerkit osoittavat kasvatuksellisten näkökulmien olleen kiinteä osa heidän kouluttajatehtäväänsä. Toki myös liikuntaan kasvattamisen ulottuvuudet, kuten taitojen oppimisen ohjaaminen, olivat olennainen osa monien kouluttajien työtä. Omien pedagogisten periaatteiden toteutuminen koettiin voitavan luonnollisimmin tuoda esiin opetusharjoittelussa ja sen ohjauksessa. Moni pitikin huolestuttavana kehityssuuntausta, mikäli opetusharjoittelun ohjauksen osuus edelleen vähenee opettajankouluttajien työnkuvassa. Kun erityisesti ja 1990-luvuilla kansainvälisessä opettajankoulutustraditiossa korostui teacher thinking -periaate (mm. Calderhead 1992), tämä aineisto osoitti, että opettajan ajattelua korostava näkökulma oli selkeästi esillä myös suomalaisten opettajankouluttajien pedagogisessa toiminnassa. Konkreettisina esimerkkeinä opiskelijoiden omaan ajatteluun rohkaisuista mainittiin muun muassa pyrkimykset saada opiskelijat hahmottamaan koulutyö koko naisvaltaisesti ja laaja-alaisesti, ravistelemaan omia ennakkoasenteitaan liikuntaa kohtaan ja jatkuvasti pohtimaan opetus- ja kasvatustyöhön liittyviä miksi -kysymyksiä sekä vaatia heidät perustelemaan omia pedagogisia valintojaan. Henkilökuvauksissa oli lisäksi lukuisia muita pedagogisia periaatteita ja käytänteitä, joiden käyttöä työssään haastateltavat perustelivat. Arvosta omaa työtäsi kehitä itseäsi Tutkimusten perusteella hyväksi ja arvostetuksi opettajaksi voivat erilaisten oppilaiden silmissä tulla monenlaiset opettajat (mm. Uusikylä 2006). Omaa opettajuuttaan pohtiville opiskelijoille ja tuleville opettajille kokeneet opettajankouluttajat viestittivät eräitä itsekasvatuksellisia haasteita. Keskeisimpiä viestejä oli sen tiedostaminen, että opettajan työn keskiössä on aina lapsi. Lapsen tarpeita kunnioittavan liikuntakasvattajan veteraanikouluttajat totesivat tunnistettavan muun muassa siitä, että hän uskaltaa olla erityisesti heikkojen ja arkojen tukija ja seisoa erilaisten oppilaiden rinnalla oppimisen kannustajana ja innostajana. Myös oppilaantuntemuksen 16 LIIKUNTA & TIEDE 51 6 / 2014

3 merkitystä painotettiin, samoin opettajan valmiutta kohdata erilaisuutta ja toimia työssään hienotunteisesti, tahdikkaasti ja tilanneherkästi sekä myönteisesti ja palkitsevasti. Muihin viesteihin kuuluivat muun muassa oppi misympäristöjen muokkaaminen lasten ehdoilla ja lasten kannustaminen auttamaan ja tukemaan toisiaan ja ottamaan vastuuta myös itsestä. Liikuntakasvatustyössä keskeisenä pidettiin sitä, että liikuntaa opettava opettaja on itse turvallinen, lämmin, kuunteleva, kannustava ja innostava aikuinen. Monet opettajankouluttajat kannustivat tulevaisuuden liikuntaa opettavia opettajia oman työnsä arvostamiseen. Sen he katsoivat ilmenevän muun muassa omana innostuneisuutena ja aitona kannustavuutena myös lapsille. Työtään arvostava liikuntakasvattaja osaa hyödyntää omat vahvuutensa ja oppiaineen erilaiset mahdollisuudet eikä solahda valmiisiin muotteihin. Työtään arvostavan opettajan tunnistaa myös siitä, että hän kykenee perustelemaan tekemänsä pedagogiset valinnat ja suunnittelee opetuksensa aina huolella. Viestinään tuleville opettajille END-lehtorit viestittivät myös kasvatuksellisten tavoitteiden sekä kollegoitten ja kotien kanssa tehtävän yhteistyön tekemisen tärkeydestä. Laadukkaan liikuntaa opettavan opettajan tunnistaa muun muassa siitä, etteivät kasvatukselliset tavoitteet jää hänen toiminnassaan vain sanoiksi, vaan hän huomioi ne myös työtavoissaan ja arvioineissaan. Laadukkaan opettajan työssä vallitsee myös tasapaino yksilöllisten ja yhteisöllisten oppimis- ja kasvatustavoitteiden kesken. Viesteinään nykyisille ja tuleville opettajankouluttajille Entiset Nuoret Didaktikot toivat esille muun muassa kokonaisvaltaisuuden näkemisen tärkeyden. Laajasti työnsä näkevän opettajankouluttajan he painottivat ymmärtävän paitsi koulun kokonaisuuden, myös liikuntakasvatuksen erilaisia yhteiskunnallisia merkityksiä ja etenkin liikunnan monet mahdollisuudet lasten ja nuorten kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemisessa. Yhteistyön veteraanikouluttajat toivoivat toteutuvan niin saman yksikön lähikollegoitten kuin eri koulutuslinjojen, opetusalojen ja koulutusyksiköiden kouluttajien kesken. Monet viestittivät myös opettajankouluttajien oman opetusfilosofian jatkuvan pohtimisen ja kehittämisen tärkeyttä. Konkreettisesti sen katsottiin ilmenevän muun muassa eettisyytenä ja perusteltujen arvo valintojen tekemisenä, syvällisenä itsetuntemuksena ja omien pedagogisten valintojen ja ratkaisujen perustelemisena niin itselle kuin opiskelijoillekin. Välttämättömänä pidettiin myös opiskelijoiden kannustamista kriittiseen ajatteluun ja harkittujen valintojen tekemiseen. Myös kasvatuksellisten merkitysten sekä myönteisyyden ja humanismin esillä pitämistä tähdennettiin kouluttajan työssä. Kouluttajien herkkyyttä tunnistaa ja tukea erityisesti epävarmoja opiskelijoita pidettiin tärkeänä samoin opettajankouluttajien omien vuorovaikutustaitojen kehittämistä läpi ammattiuran. Monet Entisistä Nuorista Didaktikoista viestittivät myös jatkuvan itsensä kehittämisen merkityksen tärkeyttä. Sen katsottiin voivan ilmetä monin tavoin, muun muassa lukemisena, oman työn tutkimisena, rohkeutena katsella asioita eri näkökulmista, luovuuden ja mielikuvituksen käyttämisenä, kansallisten ja kansainvälisten kontaktien hyödyntämisenä, tieteellisenä tutkimustyönä, oppikirjojen teke misenä jne. Erästä didaktikko totesi opettajankouluttajan jatkuvan itsekasvatuksen haasteet nasevasti: Itsellä tulee säilyttää innostus asioiden kaiveluun ja asioiden silmäilyyn 360 asteen katselukulmalla. Käytännön tason viestinään moni kokenut opettajankouluttaja suositti tulevaisuuden opettajankouluttajille rohkeutta puolustaa etenkin kontaktiopetuksen asemaa opettajankoulutuksessa. Vaikka kukin koulutusyksikkö profiloituisi omien vahvuuksiensa suunnassa, huolestuttavana pidettiin jo oppilaiden tasa-arvon vuoksi kehityssuuntausta, jos valtakunnallisen opettajankoulutuksen liikuntakasvatuksesta katoavat yhteiset linjat ja joka yksikössä tehdään vain pitkälle eriytyneitä ratkaisuja. Kontaktiopetuksen väheneminen, hallinnolliset muutokset huolen aiheita Akateemisen opettajankoulutuksen aikana moni didaktikko koki huomattaviakin työhön liittyneitä muutoksia. Osan muutoksista todettiin tapahtuneen opettajien omien valintojen myötä, osa muutoksista oli kunkin aikakauden muutosilmiöiden seurausta. Esimerkkeinä opetuksessa tapahtuneista muutoksista useat nimesivät kontaktiopetuksen selkeän laskun verrattaessa esimerkiksi luokanopettajan monialaisten opintojen kontaktiopetusten määriä ja 2010-luvulla. Määrien todettiin lähes puolittuneen. Tästä oltiin yleisesti huolestuneita. Kun tentit ovat valtaosin korvautuneet opiskelijoiden esseillä tai Moni kokenut opettajankouluttaja suositti tulevaisuuden opettajankouluttajille rohkeutta puolustaa etenkin kontaktiopetuksen asemaa opettajankoulutuksessa. LIIKUNTA & TIEDE 51 6 /

4 raporteilla, opettajankouluttajien istumiseen käyttämän aika on selkeästi kasvanut. Oppimiskäsityksen vaihtumisen ja tietotekniikan yleistymisen kokivat opettajankouluttajat heijastuneen monin tavoin omaan työnkuvaansa. Kansainvälisyys vaihtoopiskelijoineen oli tuonut myös oman vivahteensa kouluttajien arkeen. Osa opetukseen liittyneistä muutoksista koettiin myönteisiksi, osan katsottiin kasvattaneen opettajien työkuormaa. Painospisteen siirtyminen opettajankoulutuksessa opetuksesta tutkimukseen oli merkinnyt kertomusten perusteella muutoksia monen kouluttajan työhön. Osalle se oli merkinnyt oman tutkimustyön vahvistumista, kansainvälisten kontaktien lisääntymistä ja opiskelijoiden opinnäytetöiden ohjauksen tulemista aiemman käytännön opetuksen tilalle. Kolmasosa liikunnan didaktiikan lehtoreista oli tehnyt akateemisen opettajankoulutuksen vuosien aikana tieteellisen jatkotutkinnon ja monilla oli aktiivista julkaisutoimintaa ja kansainvälisissä konferensseissa vierailuja. Osa kouluttajista totesi realistisesti, ettei heidän energiansa riitä samanaikaisesti kahden tehtävän laadukkaan opetuksen ja laadukkaan tutkimuksen toteuttamiseen. Osa oli valinnut painopisteeksi vain toisen laadukkaan opetuksen kuitenkin siten, että he seuraavat aktiivisesti uutta tutkimustietoa ja hyödyntävät sitä opetuksessaan. Suurin huolenaihe kouluttajilla olivat kuitenkin työvuosien aikana tapahtuneet hallinnolliset muutokset. Monet opettajankoulutusyksiköiden toimielimet (mm. laitosneuvostot ja opetusharjoittelun ohjauskunnat) ovat ajan myötä kadonneet ja siten vieraannuttaneet monet kouluttajat mahdollisuudesta osallistua lähidemokratiaan. Kun kouluttajien kasvokkain tapahtuva pohtiminen on lisäksi korvautunut sähköpostiviestinnällä ja erilaisten nettialustojen käytöllä, sen koettiin osaltaan vieneen yhteisöllisyyttä ja yhteishenkeä aiempaan verrattuna huonompaan suuntaan. Uuden palkkausjärjestelmän katsottiin tuoneen aiempaan verrattuna mukanaan salailua, keskinäistä kilpailua ja samalla yhteisöllisyyden katoamista. Moni koki hallinnollisten rutiinien kasvun ja tulostavoitteiden lisänneen tuntuvasti opettajankouluttajien työn henkistä kuormittavuutta. Keskeisimpiä viestejä oli sen tiedostaminen, että opettajan työn keskiössä on aina lapsi. Lapsen tarpeita kunnioittavan liikuntakasvattajan veteraanikouluttajat totesivat tunnistettavan muun muassa siitä, että hän uskaltaa olla erityisesti heikkojen ja arkojen tuki ja ja seisoa erilaisten oppilaiden rinnalla oppimisen kannustajana ja innostajana. Aktiivista täydennyskoulutusta ja uuden liikuntapedagogisen tiedon tuottamista Vuonna 1971 säädetyn opettajankoulutuslain 11 :n perusteella opettajankouluttajilla oli ajanjaksolla oikeus ja velvollisuus osallistua joka seitsemäs vuosi täysin palkkaeduin yhden lukukauden ajan itsensä ja alansa kehittämiseen luvun alun talouslaman seurauksena tämä sapattilukukausi poistui. Liikunnan didaktiikan lehtoreilla on ollut viral lisen täydennyskoulutuksen ohella omaa vapaaehtoista täydennyskoulutusta 1970-luvun lopulta lähtien. Tämä koulutus käynnistyi silloisen Kouluhallituksen ylitarkastaja Leena Jääskeläisen aktiivisuuden ansiosta. Vuosien myötä kehittyi ainutlaatuinen verkosto ja yhteistyöfoorumi, joka on jatkunut säännöllisenä jo yli 35 vuotta ja jatkuu edelleen yhteistyössä Jyväskylän liikuntakasvatuksen laitoksen kanssa. Myös liikuntapedagogisen tutkimustiedon kasvu alkoi 1970-luvulta lähtien. Opettajankoulutuslaitokset ovat osallistuneet varsin aktiivisesti alan uuden tiedon tuottamiseen. Tätä ilmentävät opettajankouluttajien omat jatkotutkinnot ja muu tutkimus sekä eri opettajankoulutuslaitoksien runsas liikuntakasvatukseen suuntautuneiden pro gradu -tutkielmien kokonaismäärä. Ajanjaksolla näitä tutkielmia on tehty Useat END-lehtorit ovat osallistuneet tutkielmien ohjaukseen. Yhteistyön perinnettä ja jakamisen kulttuuria odotetaan myös tulevaisuudessa END-aineisto antoi perusteita eräille opettajankoulutuksen liikuntakasvatuksen tulevaisuustoiveille: 1. Maan opettajankoulutusyksiköiden liikunnan didaktiikan lehtoreilla on pitkä ja arvokas keskinäisen yhteistyön perinne. Sen toivomme jatkuvan myös tulevaisuudessa. Se olisi kunnianosoitus edellisten kouluttajasukupolvien viitoittamalle yhteistyön linjalle. Työ, jolla saadaan kodit ja ympäröivä yhteiskunta aidosti tukemaan varhaiskasvatuksen ja koulujen liikuntakasvatusta, on merkityksellistä. Siinä jokaisella opettajankouluttajalla ja liikuntaa opettavalla opettajalla on jatkuvasti haastetta. 18 LIIKUNTA & TIEDE 51 6 / 2014

5 2. Liikunnan opettajankouluttajien kesken on vallinnut jo kauan myös jakamisen ja keskinäisen auttamisen kulttuuri. Vaikka laitokset profiloituisivat edelleen ja vaikka paineet kasvaisivat muun muassa kansainvälistymisen suhteen, on tärkeää, että maan opettajankoulutuslaitoksissa työskentelevät opettajankouluttajat toimisivat toisiaan auttaen suomalaisten lasten ja nuorten liikuntakasvatustyön hyväksi. Omalla esimerkillä voidaan samalla kannustaa tulevaisuuden koulujen opettajia yhteistoiminnan ja keskinäisen auttamisen ilmapiirin synnyttämiseen. 3. Koululiikunta on ainoa organisoidun liikunnan muoto, joka tavoittaa kaikki kansalaiset jopa 12 vuoden ajan. Työ, jolla saadaan kodit ja ympäröivä yhteiskunta aidosti tukemaan varhaiskasvatuksen ja koulujen liikuntakasvatusta, on merkityksellistä. Siinä jokaisella opettajankouluttajalla ja liikuntaa opettavalla opettajalla on jatkuvasti haastetta. 4. Liikunta on ollut koulun oppiaineista yksi kaikkein suosituimpia. Jotta näin olisi myös tulevaisuudessa, jokaisen opettajankouluttajan ja liikuntaa opettavan opettajan tulee olla valmis tekemään työtä monipuolisen, laadukkaan ja kaikille oppilaille positiivisia oppimiskokemuksia tarjoavan liikuntakasvatuksen hyväksi. 5. Opetus ja tutkimus, samoin kuin käytäntö ja teoria eivät koskaan saisi muodostua toistensa vaihtoehdoiksi. Myös tulevaisuuden liikuntakasvatustyössä tarvitaan näitä kaikkia tasapainoisella tavalla toteutettuna. Nopeatempoisuutta ja muutoshakuisuutta painottavassa uudistuskeskustelussa on vaarana synnyttää usein tahattomastikin vastakkainasettelua uuden ja olemassa olevan vanhan välille. Toivottavasti 2000-luvun koulu- ja opettajankoulutuskeskustelussa ei rakenneta vastakkainasetteluja, vaan sallitaan moniarvoisuus ja osataan hyödyntää viisaudella myös aikaisempien ikäpolvien parhaimmat opetukset ja kokemukset. Koulukasvatus ja sen aikana tapahtuva lasten ja nuorten kasvu ja kehitys edellyttävät jatkuvuutta ja pitkien kaarien näkemistä. Toivomme, että END-aineisto voisi tarjota yhden lisävaihtoehdon vuosikymmenten kokemusten hyödyntämiseen liikuntakasvatustyössä. HEIMO NUPPONEN, LitT Liikuntakasvatuksen emeritusprofessori Kuhmoinen Sähköposti: SEPPO PENTTINEN, KT, LitM Liikunnan didaktiikan emerituslehtori Savonlinna Sähköposti: *Artikkeli perustuu raporttiin: Penttinen, S. & Nupponen, H END Entiset Nuoret Didaktikot. Opettajankoulutuksen ja siihen liittyvän liikuntakasvatuksen kehitysvaiheita vuosina opettajankoulutuslaitosten didaktiikan lehtoreiden toteuttamana ja kokemana. Tilaukset: Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen Rauman yksikkö NÄIN TUTKITTIIN END (Entiset Nuoret Didaktikot) on kuvaus opettajankoulutuksen keskeisistä kehitysvaiheista akateemisen opettajankoulutuksen neljänä vuosikymmenenä ( ) opettajankoulutuslaitosten liikunnan didaktiikan lehtoreiden näkökulmasta tarkasteltuna. Kuvauksen taustana ovat yliopistollisen opettajankoulutuksen vuosikymmenien ja koulutusyksiköiden kehitysvaiheiden ydinkuvaukset. Tarkastelun painopiste on opettajankoulutusyksiköissä palvelleissa ja pääosin jo eläkkeelle siirtyneissä liikunnan didaktiikan lehtoreissa (N=36). Henkilökuvaukset rakentuvat haastatteluihin, osin kunkin omiin kirjoituksiin sekä virallisiin henkilö-, ura- ja julkaisutietoihin. Taustoituksessa on hyödynnetty mm. historiikkeja, tutkimuksia ja komiteanmietintöjä. Kuvauksiin sisältyvät myös katsaukset liikunnan opettajankouluttajien täydennyskoulutuksesta eri vuosikymmeninä sekä eri yliopistoissa vuosina valmistuneiden liikuntakasvatusaiheisten pro gradu tutkielmien määristä. LIIKUNTA & TIEDE 51 6 /

6 Teksti: HEIMO NUPPONEN, SEPPO PENTTINEN Yhdessä vai erikseen? Kysymys liikuntaryhmien muodostamisesta koululiikunnassa on monisäikeinen. END-kirjaan haastatelluilta opettajankouluttajaemerituksilta kysyttiin heidän näkemyksiään eräistä tulevaisuuden koululiikuntaa ja opettajankoulutuksen liikuntaa koskevista kysymyksistä. Näitä olivat muun muassa näkemykset siitä, keiden tulisi toimia alakoulussa lasten liikuntakasvattajina, mitä ryhmittelyperusteita tulisi käyttää liikuntakasvatuksen toteuttamisessa sekä näkemykset toisen sukupuolen opettamisesta ja erilaisuuden kohtaamisesta liikuntakasvatuksessa. Vilkkainta julkista keskustelua on viime aikoina käyty siitä, tulisiko liikunnan opetus toteuttaa sekaryhmissä vai sukupuolen mukaan jaetuissa ryhmissä. Se, että Suomessa on liikuntaryhmien muodostamisessa pääsääntönä etenkin yläkoulussa oppilaiden sukupuoli, nousi hiljakkoin eräissä julkisen sanan kannanotoissa (mm. HS ) näkyvän negatiivisesti esiin. Suomen koululiikunnan katsottiin kuuluvan eurooppalaisissa vertailuissa konservatiivien joukkoon. Niinpä Helsingin kaupungin opetusvirasto päätyi syksyllä 2014 esitykseen, että kaupungin koululiikunnassa siirrytään pääsääntöisesti sekaryhmäopetukseen. Päätösesityksessä viitattiin joihinkin tutkimustuloksiin, joilla perusteltiin siirtymistä sekaryhmäopetukseen. Kysymys liikuntaryhmien muodostamisesta on kuitenkin monisäikeinen. Niinpä kriteerit ryhmien muodostamisperusteista eivät olleet yhtenäisiä END -aineistossakaan. Jokseenkin kaikki vastaajat pitivät parhaimpana alkuopetusluokkien ryhmien muodostusperusteena perusopetusryhmiä. Luokka-asteilla 3 6 osan mielestä olisi perustelluinta opettaa lapsia sukupuolen mukaan jaetuissa ryhmissä, osa katsoi mahdolliseksi myös sekaryhmien käytön. Joka kolmas haastateltu toivoi voitavan käyttää joustavasti muodostettuja opetusryhmiä, joiden muodostaminen rakentuisi opettajien keskinäisen yhteistyön ja oppilaantuntemuksen pohjalle. Näin joskus olisi sekaryhmiä, joskus sukupuoliryhmiä, joskus oppilaat, jotka haluavat pelata kovempaa, saisivat olla omana ryhmänään ja höntsäilevät saisivat nauttia sen tason toiminnasta. Tämän kaltaisia ja muita pedagogisia yhteistyöratkaisuja katsottiin esiintyvän jo nykyisin opettajien kesken. Koska sukupuoli on vain yksi oppilaiden ryhmittelyjen luokitusperuste, END-aineisto kannustaa luottamaan korkeasti koulutettujen opettajien kykyyn ratkaista pedagogisia asioita ammattitaidollaan ilman poliittisten päättäjien tai hallinnon ulkopuolista viisautta. Jos siirrytään kaavamaisesti sekaryhmäopetukseen, tärkeää on tuolloin pohtia, keiden ehdoilla silloin toimitaan ja erityisesti tiedostaa epävarmuus, jota monilla tytöillä ja pojilla on murrosiän vuosina. Erityisesti noina vuosina arimmat ja herkimmät oppilaat kaipaavat muiden oppilaiden taholta hienotunteisuutta, tahdikkuutta ja ennen muuta turvallisen aikuisen tarjoamaa välittämistä ja kannustusta. Siksi tasa-arvon ja samanlaisuuden käsitteet eivät saisi sekaantua keskenään. LÄHTEET: Calderhead, J The professional development of teachers in changing Europe. Teoksessa A-L. Leino, P. Hellgren & K. Hämäläinen (toim.) Integration of technology and reflection in teaching: a challenge for European teacher education. ATEE Conference Proceedings. University of Helsinki, Nupponen, H., Penttinen, S., Pehkonen, M., Kalari J. & Palosaari, A-M KOULULIIKUNNAN VAIKUTTAVUUS -TUTKIMUS: Lähtökohdat, menetelmät ja aineiston kuvaus. Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen Rauman yksikkö. Lauritsalo, K Usually I like school PE, but : school physical education described in Internet discussion forums. Jyväskylän yliopisto. Studies in Sport, Physical Education and Health 207. Liikuntapedagogiikan väitöskirja. Penttinen, S Hyvä, paha, tärkeä koululiikunta. Liikunta & Tiede 45 (4), Polanyi, M The tacit dimension. Garden City, NY: Doubleday & Company. Uusitalo, K Hyvä, paha opettaja. Helsinki: Minerva. MUITA: Helsingin Sanomat (Nykänen, A-S.) Monissa Euroopan maissa ihmetellään Suomen koululiikuntaa. Miksi tyttöjen ja poikien koululiikuntaa ei voisi Suomessa järjestää yhdessä? 20 LIIKUNTA & TIEDE 51 6 / 2014

LIIKUNTAPEDAGOGIIKAN PERUSOPINTOKOKONAISUUS 25 op TUTKINTOVAATIMUKSET VUOSILLE

LIIKUNTAPEDAGOGIIKAN PERUSOPINTOKOKONAISUUS 25 op TUTKINTOVAATIMUKSET VUOSILLE LIIKUNTAPEDAGOGIIKAN PERUSOPINTOKOKONAISUUS 25 op TUTKINTOVAATIMUKSET VUOSILLE 2016 2021 RAKENNE 1. LIIKUNTAPEDAGOGIIKKA 5op 2. LIIKUNTAPEDAGOGIIKAN SOVELTAMINEN 10 op 3. KOULULIIKUNNAN HAVAINNOINTI JA

Lisätiedot

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Marja-Kaisa Pihko, Virpi Bursiewicz Varhennettua kielenopetusta, kielisuihkuttelua, CLIL-opetusta Alakoulun luokkien 1 6 vieraiden

Lisätiedot

Liikuntapedagogiikka. Esipuhe

Liikuntapedagogiikka. Esipuhe Esipuhe Lukuisat tutkimustulokset ovat paljastaneet fyysisen aktiivisuuden, kuntotekijöiden ja motoristen taitojen heikentyneen viime vuosina erityisesti lapsilla ja nuorilla, mikä on herättänyt runsaasti

Lisätiedot

Kemia. Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo

Kemia. Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo Kemia Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kemian opetus tukee oppilaan luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. auttaa ymmärtämään

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Seinäjoen opetustoimi Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, henkilöstön kehittäminen Henkilöstön kehittäminen 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten suunnitelmallista

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

Tuomas Korhonen & Annu Kaivosaari. Opettajankoulutus lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäjänä

Tuomas Korhonen & Annu Kaivosaari. Opettajankoulutus lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäjänä Tuomas Korhonen & Annu Kaivosaari Opettajankoulutus lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäjänä T ä y d e n n y s k o u l u t u s Liikuntakasvatuksen koulutusjärjestelmä Suomessa Koulutus (liikuntakasvatus)

Lisätiedot

KÄSITYÖ JAANA INKI TAMPEREEN NORMAALIKOULU ALAKOULU

KÄSITYÖ JAANA INKI TAMPEREEN NORMAALIKOULU ALAKOULU KÄSITYÖ JAANA INKI TAMPEREEN NORMAALIKOULU ALAKOULU OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Ohjata oppilaita kokonaiseen käsityöprosessin hallintaan Kehittää moniaistista, teknistä, materiaalista sekä teknologista ja kielellistä

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

YHTEISKUNTAOPPI. Mervi Kemppainen Oulun normaalikoulu Linnanmaa 0-6

YHTEISKUNTAOPPI. Mervi Kemppainen Oulun normaalikoulu Linnanmaa 0-6 YHTEISKUNTAOPPI Mervi Kemppainen Oulun normaalikoulu Linnanmaa 0-6 OPPIAINEEN TEHTÄVÄ on tukea oppilaan kasvua aktiiviseksi, vastuuntuntoiseksi ja yritteliääksi toimijaksi ohjata oppilasta toimimaan erilaisuutta

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia Erja Vitikka 25.11.2014 1 Ops-uudistuksen keskeisiä lähtökohtia Pedagoginen uudistus Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan? Kysymykseen MITEN opitaan?

Lisätiedot

Tutkimustulokset luokat Vuokatti Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria Oy, Jyväskylä

Tutkimustulokset luokat Vuokatti Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria Oy, Jyväskylä LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen Tutkimustulokset 2014 5 9 luokat Vuokatti 20.5.2014 Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria

Lisätiedot

Osaamisryhmän käsitys nykytilanteesta JA SIITÄ MITÄ TAVOITELLAAN OSAAMISEN NÄKÖKULMASTA

Osaamisryhmän käsitys nykytilanteesta JA SIITÄ MITÄ TAVOITELLAAN OSAAMISEN NÄKÖKULMASTA Osaamisryhmän käsitys nykytilanteesta JA SIITÄ MITÄ TAVOITELLAAN OSAAMISEN NÄKÖKULMASTA Koulutusta antavat yksiköt LitM-koulutus: Jyväskylän yliopisto, Liikuntakasvatuksen laitos: yksi vapaasti valittava

Lisätiedot

Ohjatun harjoittelun palaute

Ohjatun harjoittelun palaute Ohjatun harjoittelun palaute Raportti harjoittelukouluissa lukuvuonna 2007 2008 suoritetusta palautekyselystä Lähtökohta tavoitteena oli kerätä palautetietoa yliopistojen harjoittelukouluissa ohjattuun

Lisätiedot

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 15.3 Vuosiluokkien 7-9 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 15.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto 4.11.2015 Liikkuva koulu seminaari Hämeenlinna Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto Vähän liikkuville liikuntatunnit merkityksellisiä: Vapaa-ajallaan fyysisesti

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

OPETTAJANKOULUTUSLAITOS, RAUMA

OPETTAJANKOULUTUSLAITOS, RAUMA OPETTAJANKOULUTUSLAITOS, RAUMA Verme-hankkeen Vastuullinen johtaja Tuula Laes Koordinaattori Susanne Leväniemi TURUN YLIOPISTO, OPETTAJANKOULUTUSLAITOKSEN RAUMAN YKSIKKÖ JÄRJESTÄÄ VERME VERTAISRYHMÄMENTOROINNIN

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

31.5.2013. Arkkitehtien tasa-arvosuunnitelma

31.5.2013. Arkkitehtien tasa-arvosuunnitelma 31.5.2013 Arkkitehtien tasa-arvosuunnitelma 01 Johdanto miksi tasa-arvosuunnitelma? Tasa-arvo tarkoittaa kaikkien ihmisten yhtäläistä arvoa yksilöinä ja yhteiskunnan jäseninä. Yhdenvertaisuus on perusoikeus

Lisätiedot

Opettaja ja seksuaalisuuden kirjo

Opettaja ja seksuaalisuuden kirjo Opettaja ja seksuaalisuuden kirjo Educa-messut 29.1.2011, Helsinki Jukka Lehtonen Tutkimuskoordinaattori, VTT, Kasvatussosiologian dosentti TASUKO Tasa-arvo- ja sukupuolitietoisuus opettajankoulutuksessa

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Ympäristöoppia opettamaan

Ympäristöoppia opettamaan Ympäristöoppia opettamaan Kalle Juuti Ympäristöoppi palaa vuonna 2016 voimaan tulevan opetussuunnitelman myötä peruskoulun alaluokkien oppiaineeksi. Vuoden 2004 opetussuunnitelmassa biologia ja maantiede

Lisätiedot

Seinäjoen opetustoimi. Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Seinäjoen opetustoimi. Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Seinäjoen opetustoimi Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, koulu työyhteisönä Koulu työyhteisönä 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten yhteistyö koulussanne toimii opetushenkilöstön

Lisätiedot

Tervetuloa YVI-sirkukseen!

Tervetuloa YVI-sirkukseen! Tervetuloa YVI-sirkukseen! Henkekumppanien logot Jonna hoitaa tämän! YVIn tavoitteet suomalaisessa opettajankoulutuksessa: 1. Pedagogiset valmiudet, itsearviointimittariston kehittäminen 2. Verkostoyhteistyö

Lisätiedot

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 13.3 Vuosiluokkien 1-2 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 13.3.1 Siirtyminen esiopetuksesta perusopetukseen

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Pohjoisen puolesta maailmaa varten l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta pohjoisen puolesta Kasvatuksen ja koulutuksen pohjoiset maisemat piirtyvät eteesi Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa.

Lisätiedot

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Taustaa Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat osallistuneet

Lisätiedot

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien

Lisätiedot

Arvokasvatus urheilujärjestöissä ja -seuroissa: Uuden tutkimusprojektin ensiaskeleet ja esittely. Lauri Keskinen lokesk[ät] utu.fi

Arvokasvatus urheilujärjestöissä ja -seuroissa: Uuden tutkimusprojektin ensiaskeleet ja esittely. Lauri Keskinen lokesk[ät] utu.fi Arvokasvatus urheilujärjestöissä ja -seuroissa: Uuden tutkimusprojektin ensiaskeleet ja esittely Lauri Keskinen lokesk[ät] utu.fi 24.11. TUL:n Seurapäivät Aluksi: seurahengestä ja kasvatuksesta Seurahenki

Lisätiedot

Terveystieto, valinnainen Avaimet hyviin elintapoihin, 1 ov (YV8TT1) (HUOM! Suorituksesta saa merkinnän Työkykypassiin)

Terveystieto, valinnainen Avaimet hyviin elintapoihin, 1 ov (YV8TT1) (HUOM! Suorituksesta saa merkinnän Työkykypassiin) Kuvaukset 1 (5) Avaimet hyviin elintapoihin, 1 ov (YV8TT1) Tavoite tunnistaa elintapojen vaikutukset omaan sä oman vastuunsa ja mahdollisuutensa vaikuttaa omaan sä hyvinvoinnista huolehtimisen osana ammattitaitoa

Lisätiedot

Vuorovaikutus koulun työyhteisössä ja oppilaiden vanhempien kanssa. Hannele Cantell ja Ria Kataja Educa Helsinki 27.1.2012

Vuorovaikutus koulun työyhteisössä ja oppilaiden vanhempien kanssa. Hannele Cantell ja Ria Kataja Educa Helsinki 27.1.2012 Vuorovaikutus koulun työyhteisössä ja oppilaiden vanhempien kanssa Hannele Cantell ja Ria Kataja Educa Helsinki 27.1.2012 Mihin työaika hupenee? Mikä opettajan työssä stressaa? Miten ratkoa hankalia tilanteita?

Lisätiedot

PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO

PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO 7.4.2013 PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO HARRY SILFVERBERG: Matematiikka kouluaineena yläkoulun oppilaiden tekemien oppiainevertailujen paljastamia matematiikkakäsityksiä Juho Oikarinen 7.4.2013 PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO

Lisätiedot

Viestiseinä ideoita vuorovaikutuksen lisäämiseen ja opetuksen monipuolistamiseen luennoilla

Viestiseinä ideoita vuorovaikutuksen lisäämiseen ja opetuksen monipuolistamiseen luennoilla Viestiseinä ideoita vuorovaikutuksen lisäämiseen ja opetuksen monipuolistamiseen luennoilla Anette Lundström & Emma Kostiainen, Agora Center, Jyväskylän yliopisto 1 Viestiseinä on virtuaalinen viestintäväline,

Lisätiedot

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Pohjoisen puolesta maailmaa varten l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta pohjoisen puolesta Kasvatuksen ja koulutuksen pohjoiset maisemat piirtyvät eteesi Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa.

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Lukio-opintojen säädöstaustaa

Lukio-opintojen säädöstaustaa Lukio-opintojen säädöstaustaa Marjaana Manninen KONSTIT hanke 2009 Lukiodiplomit verkkoon paja Osaamisen ja sivistyksen asialla LUKIOKOULUTUKSEN SÄÄTELYJÄRJESTELMÄ Lukiolaki Yleiset valtakunnalliset tavoitteet

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014

Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014 Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut Annukka Muuri 18.11.2014 Maahanmuuttajataustaiset oppilaat Maahanmuuttajaoppilaiden määrä on kasvanut seitsemässä vuodessa noin

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto AIKUISKOULUTUKSEN LAATU- JA VAIKUTTAVUUS, OPISKELIJAPALAUTE KEVÄT 2015 Vastausprosentti: 43 % Koulutuksen sisällöt ja tavoitteet Sivu 1 / 10 Koulutuksen sisällöt ja

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA Lahden ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmien ja opetuksen tarkastelua kestävän kehityksen näkökulmasta Muotoiluinstituutin sekä sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta

Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta Tutkimus opettajien odotuksista ja asenteista: Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta #digikoulu Tutkimuksen taustaa Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää peruskoulun ja lukion opettajien odotuksia ja

Lisätiedot

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 KOULUTTAJAN MERKITYS Tiedän omaavani taidot, joita ohjaamiseen tarvitaan

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

HILJAINEN TIETO KONKARILTA NOVIISILLE (Hiljaisen tiedon siirtyminen autetussa asumisessa projekti 2005-2006)

HILJAINEN TIETO KONKARILTA NOVIISILLE (Hiljaisen tiedon siirtyminen autetussa asumisessa projekti 2005-2006) HILJAINEN TIETO KONKARILTA NOVIISILLE (Hiljaisen tiedon siirtyminen autetussa asumisessa projekti 2005-2006) Projektityö on ollut osa Johtamisen erikoisammattitutkinnon suorittamista 2005-2007 Projektin

Lisätiedot

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku)

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) 1. Historia ja tulevaisuuden valmiudet Lähtökohtakysymyksiä: MIKSI historiaa opetetaan,

Lisätiedot

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle - ratkaisu vai ongelma? Educa-messut 24.1.2014 Leena Jokinen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Vaihtoehtoisten henkilökohtaisten tulevaisuuksien hahmottamista

Lisätiedot

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika.

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika. Leikki ja vapaa-aika Lähes aina 1. Yhteisössäni minulla on paikkoja leikkiin, peleihin ja urheiluun. 2. Löydän helposti yhteisöstäni kavereita, joiden kanssa voin leikkiä. 3. Minulla on riittävästi aikaa

Lisätiedot

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset

Lisätiedot

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Tavoitteista vuorovaikutusta, joka tähtää oppilaiden persoonallisuudenkehityksen edistämiseen kasvatustavoitteiden suunnassa. (Matti Koskenniemi) Mikä

Lisätiedot

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Lapsen kuuleminen Minun ihannepäiväkodissani lasten ajatuksia kuullaan seuraavalla tavalla: Lapsi saisi kertoa omat toiveet, ne otettaisiin huomioon.

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU

ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU Perusopetuslaki 628/1998 Perusopetusasetus 852/1998 Valtioneuvoston asetus perusopetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja

Lisätiedot

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Tietotekniikka oppiaineeksi peruskouluun Ralph-Johan Back Imped Åbo Akademi & Turun yliopisto 18. maaliskuuta 2010 Taustaa Tietojenkäsittelytieteen professori, Åbo

Lisätiedot

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET Yli vuoden kansalaisnavigoinnin jälkeen on hyvä koota yhteen tähänastisia kokemuksia draaman ja soveltavan teatterin mahdollisuuksista.

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

Kasvatuskeskustelu Yleiset tukikäytännöt ja tehostettu tuki

Kasvatuskeskustelu Yleiset tukikäytännöt ja tehostettu tuki Kasvatuskeskustelu Yleiset tukikäytännöt ja tehostettu tuki Aika: 10.9.2011, klo: 9 15 Paikka: Pulkkila / Ylämäkelän koulu Kouluttaja: Liisa Vilppola KOULUTUKSEN SISÄLTÖ JA OHJELMA 9:00 9:15 9:15 11:15

Lisätiedot

Tässä PowerPoint -esityksessä esitellään syksyllä talvella 2016 kerätyn DAGIS - tutkimuksen kartoituksen tuloksia

Tässä PowerPoint -esityksessä esitellään syksyllä talvella 2016 kerätyn DAGIS - tutkimuksen kartoituksen tuloksia Tässä PowerPoint -esityksessä esitellään syksyllä 2015 - talvella 2016 kerätyn DAGIS - tutkimuksen kartoituksen tuloksia 1 2 3 4 5 Eniten henkilökunta koki ongelmaksi lasten liiallisen ruutuajan. Lisäksi

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

USKONTO. Oppiaineen tehtävä

USKONTO. Oppiaineen tehtävä 1 USKONTO Oppiaineen tehtävä Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää oppilasta opiskeltavaan uskontoon ja sen monimuotoisuuteen,

Lisätiedot

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Valtiosihteeri Heljä Misukka 8.12.2010 Helsinki Tuottava ja uudistuva Suomi- Digitaalinen agenda vv. 2011-2020

Lisätiedot

MAANTIETO. Oppiaineen tehtävä

MAANTIETO. Oppiaineen tehtävä MAANTIETO Oppiaineen tehtävä Maantiedon opetuksen tehtävänä on tukea oppilaan maailmankuvan rakentumista. Oppilasta ohjataan seuraamaan ajankohtaisia tapahtumia omassa lähiympäristössä ja koko maailmassa

Lisätiedot

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit Kysymys 1. Nimeä tieteellisen tiedon kriteerit ja määrittele niiden sisältö (5 pistettä) (sivut 24-29) Eriksson K, Isola A, Kyngäs H, Leino-Kilpi H, Lindström U, Paavilainen E, Pietilä A-M, Salanterä S,

Lisätiedot

LIITE 2: Kyselylomake

LIITE 2: Kyselylomake LIITE 2: Kyselylomake 1. Opistosi Alkio-opisto Paasikivi - opisto Työväen Akatemia 2. Kuinka kiinnostunut olet politiikasta? Erittäin kiinnostunut kiinnostunut Vain vähän kiinnostunut En lainkaan kiinnostunut

Lisätiedot

Hiljaisen tietämyksen johtaminen

Hiljaisen tietämyksen johtaminen Hiljaisen tietämyksen johtaminen Uudista ja uudistu 2009 Hiljainen tietämys on osa osaamista Hiljainen ja näkyvä tieto Hiljainen tieto Tiedämme enemmän kuin kykenemme ilmaisemaan *) kokemusperäistä, alitajuista

Lisätiedot

OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA

OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA SVV-seminaari Tampere 18.-19.1.2013 Päivi Majoinen! TUTKIMUKSELLISET LÄHTÖKOHDAT Kansalaisopistoissa paljon tuntiopettajia, jopa 80

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Lisätiedot

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö 4.12.2008 Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Muuttuva akateeminen professio-hanke Lähtökohtana järjestelmien

Lisätiedot

Vanhempien näkemyksiä kouluhyvinvoinnista Vanhempien Barometri 2013

Vanhempien näkemyksiä kouluhyvinvoinnista Vanhempien Barometri 2013 Vanhempien näkemyksiä kouluhyvinvoinnista Vanhempien Barometri 2013 OPStuki 2016 koulutus, Helsinki 29.4.2014 Tuija Metso www.vanhempainliitto.fi/filebank/1656-barometri_2013_verkko.pdf Myönteisiä viestejä

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Toteutus Kurssilla keskustellaan, tehdään harjoituksia ja ryhmätöitä, tavataan erimaalaisia ihmisiä ja tehdään vierailuja.

Toteutus Kurssilla keskustellaan, tehdään harjoituksia ja ryhmätöitä, tavataan erimaalaisia ihmisiä ja tehdään vierailuja. Kuvaukset 1 (5) Kulttuurien tuntemus Kun kulttuurit kohtaavat, 1 ov (YV13KT2) oppii viestimään eri maista tulevien ihmisten kanssa oppii ymmärtämään, mistä kulttuuri- viestintäerot johtuvat kuinka eri

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016

Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016 Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016 Taiteen perusopetuksen seminaari15.4.2016 Minna Harmanen Jan Hellgren Matti Pietilä

Lisätiedot

Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.

Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04. Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.2008 Opettajan ammattitaidon kehittymisen tukeminen tietoyhteiskunnassa

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...

Lisätiedot

TYÖMIELI-hanke. Johtaminen ja esimiestyö Työnantajien kokemuksia Työnantajien. - yhteenvetoa haastattelutuloksista

TYÖMIELI-hanke. Johtaminen ja esimiestyö Työnantajien kokemuksia Työnantajien. - yhteenvetoa haastattelutuloksista TYÖMIELI-hanke Johtaminen ja esimiestyö Työnantajien kokemuksia Työnantajien sosiaali- palveluohjaus terveysalalla -mallin pilotoinnista 30 op - yhteenvetoa haastattelutuloksista Aikuisopiskelu ja opiskeluvalmiudet

Lisätiedot

Kyvyt ja kiinnostus sukupuolen edelle

Kyvyt ja kiinnostus sukupuolen edelle Kirsi Ikonen Fysiikan ja matematiikan laitos Kyvyt ja kiinnostus sukupuolen edelle Koulutus- ja työurien sukupuolen mukaisen eriytymisen taustatekijät - esiselvityshanke Työ- ja koulutusurien sukupuolen

Lisätiedot

Peruskoululaisten toimintakyky ja hyvinvointi. Pääjohtaja Timo Lankinen 17.3.2011

Peruskoululaisten toimintakyky ja hyvinvointi. Pääjohtaja Timo Lankinen 17.3.2011 Peruskoululaisten toimintakyky ja hyvinvointi Pääjohtaja Timo Lankinen 17.3.2011 Liikunta -oppiaineen päämäärä peruskoulussa Vaikuttaa myönteisesti oppilaan Fyysiseen Psyykkiseen toimintakykyyn ja hyvinvointiin

Lisätiedot

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa KT 1.9.2016 Taustaa Valtioneuvoston asetus ammatilliseen aikuiskoulutukseen liittyvästä henkilökohtaistamisesta 1.8.2015 Näyttötutkinto-opas 2015 Näyttötutkinto-oppaan

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Sosionomin tutkinnon Terveydenhoitajan tutkinto

Sosionomin tutkinnon Terveydenhoitajan tutkinto TÄSMENNETTY RAPORTTI VARHAISKASVATUKSEN VERKOSTON OSAAMISRYHMÄN TYÖN TULOKSENA VUODEN 2012 LOPPUUN MENNESSÄ SYNTYNEESTÄ KÄSITYKSESTÄ VARHAISKASVATUKSEN LIIKUNTAAN LIITTYVÄSTÄ OSAAMISESTA JA KOULUTUKSESTA

Lisätiedot

Lahden englanninkielisten luokkien (0 9) toimintaperiaatteet Tiirismaan koulussa lukuvuonna 2014 2015

Lahden englanninkielisten luokkien (0 9) toimintaperiaatteet Tiirismaan koulussa lukuvuonna 2014 2015 Lahden englanninkielisten luokkien (0 9) toimintaperiaatteet Tiirismaan koulussa lukuvuonna 2014 2015 Tiedote vanhemmille Lahden englanninkieliset luokat 0-9 Lahden englanninkieliset luokat toimivat Tiirismaan

Lisätiedot

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos ERITYISLIIKUNNAN HISTORIA Ennen v. 1900: Lääketieteellinen voimistelu

Lisätiedot

Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari Jyväskylä Marja-Liisa

Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari Jyväskylä Marja-Liisa Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari 21.9.2016 Jyväskylä Marja-Liisa Keski-Rauska, KT ylitarkastaja (varhaiskasvatus) Länsi-

Lisätiedot

Osallisuuden taitojen harjoittelua yhteisöllisesti kirjoittamalla. Anne Jyrkiäinen ja Kirsi-Liisa Koskinen-Sinisalo Tampereen yliopisto

Osallisuuden taitojen harjoittelua yhteisöllisesti kirjoittamalla. Anne Jyrkiäinen ja Kirsi-Liisa Koskinen-Sinisalo Tampereen yliopisto Osallisuuden taitojen harjoittelua yhteisöllisesti kirjoittamalla Anne Jyrkiäinen ja Kirsi-Liisa Koskinen-Sinisalo Tampereen yliopisto Havaintoja työtavan kehittämisen taustaksi yksin kirjoittamisen perinne

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Kaikki ohjaavat tulevaisuutta - työelämän tulevaisuuskuvia ja valmiuksia

Kaikki ohjaavat tulevaisuutta - työelämän tulevaisuuskuvia ja valmiuksia Kaikki ohjaavat tulevaisuutta - työelämän tulevaisuuskuvia ja valmiuksia Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi 25.10.2013 Leena Jokinen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Osaamisen kehittämisen menetelmiä

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998,

Lisätiedot