Opettajankouluttajat kannustavat liikuntaa opettavia oman työnsä arvostamiseen
|
|
- Mika Saaristo
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Opettajankouluttajat kannustavat liikuntaa opettavia oman työnsä arvostamiseen LIIKUNTA & TIEDE 51 6 /
2 Teksti: HEIMO NUPPONEN, SEPPO PENTTINEN Opettajan työn keskiössä on aina lapsi. Lapsen tarpeita kunnioittavan liikuntakasvattajan tunnistaa muun muassa siitä, että hän uskaltaa olla erityisesti heikkojen ja arkojen tukija ja seisoa erilaisten oppilaiden rinnalla oppimiseen kannustajana ja innostajana, korostavat kokeneet didaktikot. Työtään arvostava liikuntakasvattaja osaa hyödyntää omat vahvuutensa ja oppiaineen erilaiset mahdollisuudet eikä solahda valmiisiin muotteihin. Vuonna 1971 säädetty opettajankoulutuslaki (844/1971) merkitsi yli satavuotiaan seminaarilaitoksen ja väliaikaisten opettajakorkeakoulujen lakkaamista. Luokanopettajakoulutus siirtyi (Jyväskylässä ja Joensuussa ) alkaen yliopistojen vastuulle. Läpi suomalaisen opettajankoulutuksen liikuntakasvatus on ollut eri nimikkeillä eräs sen sisältöalue. Vaikka opettajia, opettajankoulutusta ja koululiikuntaa on tutkittu jokseenkin runsaasti, opettajankouluttajia koskevat tutkimukset ovat niin kansallisesti kuin kansainvälisesti harvinaisia. Tässä artikkelissa on kyse Suomen opettajankoulutuslaitoksissa pitkän päivätyön tehneiden liikunnan didaktiikan lehtoreiden (tai vastaavien) hiljaisen tiedon, kokemusten ja näkemysten tallentamisesta. Käsitteen hiljainen tieto keksijänä pidetään amerikkalaista Michael Polanyitä (1966). Hän määritteli hiljaisen tiedon ytimen toteamalla, että tiedämme enemmän kuin pystymme kertomaan. Kaikilla ihmisillä on siis paljon tietoisuutta, jota he eivät osaa ilmaista, mutta joka näkyy heidän toiminnassaan erilaisina tapoina, rutiineina, käytäntöinä ja tuntemuksina. Artikkelin lähteenä olleen END-kirjan (Penttinen & Nupponen 2014)* eräänä tavoitteena on ollut tavoittaa joitakin kunkin opettajankouluttajan kokemuksia, periaatteita, käytänteitä, työssä koettuja muutoksia ja eräitä koululiikuntaan liittyviä näkemyksiä. Seuraavassa tarkastellaan lyhyesti opettajankouluttajien esiin nostamia teemoja ja peilataan niitä ajankohtaisiin liikuntakasvatusta sivuaviin kysymyksiin. Teemat eivät ole tärkeysjärjestyksessä, ja ne kattavat vain pieneltä osin kirjaan sisältyviä kouluttajien kertomuksia, kokemuksia ja näkemyksiä. Avarakatseisuutta ja inhimillisiä arvoja Jokaiselle kouluttajalle tarjottiin haastatteluissa ja vapaamuotoisissa kirjoituksissa mahdollisuus kuvata niitä periaatteita ja käytänteitä, joita kukin koki toteuttaneensa omassa työssään. Periaatteissa, käytänteissä ja kertomusten laajuuksissa oli vaihtelua, mutta yhteistä opettajankouluttajien työlle oli avarakatseisuus ja inhimillisiä arvoja painottava koulutusideologia. Tämä konkretisoitui muun muassa pyrkimyksinä ottaa liikunnallisesti epävarmemmat ja lähtövalmiuksiltaan heikommat opiskelijat hieno tunteisesti huomioon koulutustilanteissa. Ominaisia piirteitä olivat myös myönteisyyden, vuorovaikutuksellisuuden, kannustavuuden ja ehdottoman oikeudenmukaisuuden ylläpitäminen koulutustyössä. Mainitut esimerkit osoittavat kasvatuksellisten näkökulmien olleen kiinteä osa heidän kouluttajatehtäväänsä. Toki myös liikuntaan kasvattamisen ulottuvuudet, kuten taitojen oppimisen ohjaaminen, olivat olennainen osa monien kouluttajien työtä. Omien pedagogisten periaatteiden toteutuminen koettiin voitavan luonnollisimmin tuoda esiin opetusharjoittelussa ja sen ohjauksessa. Moni pitikin huolestuttavana kehityssuuntausta, mikäli opetusharjoittelun ohjauksen osuus edelleen vähenee opettajankouluttajien työnkuvassa. Kun erityisesti ja 1990-luvuilla kansainvälisessä opettajankoulutustraditiossa korostui teacher thinking -periaate (mm. Calderhead 1992), tämä aineisto osoitti, että opettajan ajattelua korostava näkökulma oli selkeästi esillä myös suomalaisten opettajankouluttajien pedagogisessa toiminnassa. Konkreettisina esimerkkeinä opiskelijoiden omaan ajatteluun rohkaisuista mainittiin muun muassa pyrkimykset saada opiskelijat hahmottamaan koulutyö koko naisvaltaisesti ja laaja-alaisesti, ravistelemaan omia ennakkoasenteitaan liikuntaa kohtaan ja jatkuvasti pohtimaan opetus- ja kasvatustyöhön liittyviä miksi -kysymyksiä sekä vaatia heidät perustelemaan omia pedagogisia valintojaan. Henkilökuvauksissa oli lisäksi lukuisia muita pedagogisia periaatteita ja käytänteitä, joiden käyttöä työssään haastateltavat perustelivat. Arvosta omaa työtäsi kehitä itseäsi Tutkimusten perusteella hyväksi ja arvostetuksi opettajaksi voivat erilaisten oppilaiden silmissä tulla monenlaiset opettajat (mm. Uusikylä 2006). Omaa opettajuuttaan pohtiville opiskelijoille ja tuleville opettajille kokeneet opettajankouluttajat viestittivät eräitä itsekasvatuksellisia haasteita. Keskeisimpiä viestejä oli sen tiedostaminen, että opettajan työn keskiössä on aina lapsi. Lapsen tarpeita kunnioittavan liikuntakasvattajan veteraanikouluttajat totesivat tunnistettavan muun muassa siitä, että hän uskaltaa olla erityisesti heikkojen ja arkojen tukija ja seisoa erilaisten oppilaiden rinnalla oppimisen kannustajana ja innostajana. Myös oppilaantuntemuksen 16 LIIKUNTA & TIEDE 51 6 / 2014
3 merkitystä painotettiin, samoin opettajan valmiutta kohdata erilaisuutta ja toimia työssään hienotunteisesti, tahdikkaasti ja tilanneherkästi sekä myönteisesti ja palkitsevasti. Muihin viesteihin kuuluivat muun muassa oppi misympäristöjen muokkaaminen lasten ehdoilla ja lasten kannustaminen auttamaan ja tukemaan toisiaan ja ottamaan vastuuta myös itsestä. Liikuntakasvatustyössä keskeisenä pidettiin sitä, että liikuntaa opettava opettaja on itse turvallinen, lämmin, kuunteleva, kannustava ja innostava aikuinen. Monet opettajankouluttajat kannustivat tulevaisuuden liikuntaa opettavia opettajia oman työnsä arvostamiseen. Sen he katsoivat ilmenevän muun muassa omana innostuneisuutena ja aitona kannustavuutena myös lapsille. Työtään arvostava liikuntakasvattaja osaa hyödyntää omat vahvuutensa ja oppiaineen erilaiset mahdollisuudet eikä solahda valmiisiin muotteihin. Työtään arvostavan opettajan tunnistaa myös siitä, että hän kykenee perustelemaan tekemänsä pedagogiset valinnat ja suunnittelee opetuksensa aina huolella. Viestinään tuleville opettajille END-lehtorit viestittivät myös kasvatuksellisten tavoitteiden sekä kollegoitten ja kotien kanssa tehtävän yhteistyön tekemisen tärkeydestä. Laadukkaan liikuntaa opettavan opettajan tunnistaa muun muassa siitä, etteivät kasvatukselliset tavoitteet jää hänen toiminnassaan vain sanoiksi, vaan hän huomioi ne myös työtavoissaan ja arvioineissaan. Laadukkaan opettajan työssä vallitsee myös tasapaino yksilöllisten ja yhteisöllisten oppimis- ja kasvatustavoitteiden kesken. Viesteinään nykyisille ja tuleville opettajankouluttajille Entiset Nuoret Didaktikot toivat esille muun muassa kokonaisvaltaisuuden näkemisen tärkeyden. Laajasti työnsä näkevän opettajankouluttajan he painottivat ymmärtävän paitsi koulun kokonaisuuden, myös liikuntakasvatuksen erilaisia yhteiskunnallisia merkityksiä ja etenkin liikunnan monet mahdollisuudet lasten ja nuorten kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemisessa. Yhteistyön veteraanikouluttajat toivoivat toteutuvan niin saman yksikön lähikollegoitten kuin eri koulutuslinjojen, opetusalojen ja koulutusyksiköiden kouluttajien kesken. Monet viestittivät myös opettajankouluttajien oman opetusfilosofian jatkuvan pohtimisen ja kehittämisen tärkeyttä. Konkreettisesti sen katsottiin ilmenevän muun muassa eettisyytenä ja perusteltujen arvo valintojen tekemisenä, syvällisenä itsetuntemuksena ja omien pedagogisten valintojen ja ratkaisujen perustelemisena niin itselle kuin opiskelijoillekin. Välttämättömänä pidettiin myös opiskelijoiden kannustamista kriittiseen ajatteluun ja harkittujen valintojen tekemiseen. Myös kasvatuksellisten merkitysten sekä myönteisyyden ja humanismin esillä pitämistä tähdennettiin kouluttajan työssä. Kouluttajien herkkyyttä tunnistaa ja tukea erityisesti epävarmoja opiskelijoita pidettiin tärkeänä samoin opettajankouluttajien omien vuorovaikutustaitojen kehittämistä läpi ammattiuran. Monet Entisistä Nuorista Didaktikoista viestittivät myös jatkuvan itsensä kehittämisen merkityksen tärkeyttä. Sen katsottiin voivan ilmetä monin tavoin, muun muassa lukemisena, oman työn tutkimisena, rohkeutena katsella asioita eri näkökulmista, luovuuden ja mielikuvituksen käyttämisenä, kansallisten ja kansainvälisten kontaktien hyödyntämisenä, tieteellisenä tutkimustyönä, oppikirjojen teke misenä jne. Erästä didaktikko totesi opettajankouluttajan jatkuvan itsekasvatuksen haasteet nasevasti: Itsellä tulee säilyttää innostus asioiden kaiveluun ja asioiden silmäilyyn 360 asteen katselukulmalla. Käytännön tason viestinään moni kokenut opettajankouluttaja suositti tulevaisuuden opettajankouluttajille rohkeutta puolustaa etenkin kontaktiopetuksen asemaa opettajankoulutuksessa. Vaikka kukin koulutusyksikkö profiloituisi omien vahvuuksiensa suunnassa, huolestuttavana pidettiin jo oppilaiden tasa-arvon vuoksi kehityssuuntausta, jos valtakunnallisen opettajankoulutuksen liikuntakasvatuksesta katoavat yhteiset linjat ja joka yksikössä tehdään vain pitkälle eriytyneitä ratkaisuja. Kontaktiopetuksen väheneminen, hallinnolliset muutokset huolen aiheita Akateemisen opettajankoulutuksen aikana moni didaktikko koki huomattaviakin työhön liittyneitä muutoksia. Osan muutoksista todettiin tapahtuneen opettajien omien valintojen myötä, osa muutoksista oli kunkin aikakauden muutosilmiöiden seurausta. Esimerkkeinä opetuksessa tapahtuneista muutoksista useat nimesivät kontaktiopetuksen selkeän laskun verrattaessa esimerkiksi luokanopettajan monialaisten opintojen kontaktiopetusten määriä ja 2010-luvulla. Määrien todettiin lähes puolittuneen. Tästä oltiin yleisesti huolestuneita. Kun tentit ovat valtaosin korvautuneet opiskelijoiden esseillä tai Moni kokenut opettajankouluttaja suositti tulevaisuuden opettajankouluttajille rohkeutta puolustaa etenkin kontaktiopetuksen asemaa opettajankoulutuksessa. LIIKUNTA & TIEDE 51 6 /
4 raporteilla, opettajankouluttajien istumiseen käyttämän aika on selkeästi kasvanut. Oppimiskäsityksen vaihtumisen ja tietotekniikan yleistymisen kokivat opettajankouluttajat heijastuneen monin tavoin omaan työnkuvaansa. Kansainvälisyys vaihtoopiskelijoineen oli tuonut myös oman vivahteensa kouluttajien arkeen. Osa opetukseen liittyneistä muutoksista koettiin myönteisiksi, osan katsottiin kasvattaneen opettajien työkuormaa. Painospisteen siirtyminen opettajankoulutuksessa opetuksesta tutkimukseen oli merkinnyt kertomusten perusteella muutoksia monen kouluttajan työhön. Osalle se oli merkinnyt oman tutkimustyön vahvistumista, kansainvälisten kontaktien lisääntymistä ja opiskelijoiden opinnäytetöiden ohjauksen tulemista aiemman käytännön opetuksen tilalle. Kolmasosa liikunnan didaktiikan lehtoreista oli tehnyt akateemisen opettajankoulutuksen vuosien aikana tieteellisen jatkotutkinnon ja monilla oli aktiivista julkaisutoimintaa ja kansainvälisissä konferensseissa vierailuja. Osa kouluttajista totesi realistisesti, ettei heidän energiansa riitä samanaikaisesti kahden tehtävän laadukkaan opetuksen ja laadukkaan tutkimuksen toteuttamiseen. Osa oli valinnut painopisteeksi vain toisen laadukkaan opetuksen kuitenkin siten, että he seuraavat aktiivisesti uutta tutkimustietoa ja hyödyntävät sitä opetuksessaan. Suurin huolenaihe kouluttajilla olivat kuitenkin työvuosien aikana tapahtuneet hallinnolliset muutokset. Monet opettajankoulutusyksiköiden toimielimet (mm. laitosneuvostot ja opetusharjoittelun ohjauskunnat) ovat ajan myötä kadonneet ja siten vieraannuttaneet monet kouluttajat mahdollisuudesta osallistua lähidemokratiaan. Kun kouluttajien kasvokkain tapahtuva pohtiminen on lisäksi korvautunut sähköpostiviestinnällä ja erilaisten nettialustojen käytöllä, sen koettiin osaltaan vieneen yhteisöllisyyttä ja yhteishenkeä aiempaan verrattuna huonompaan suuntaan. Uuden palkkausjärjestelmän katsottiin tuoneen aiempaan verrattuna mukanaan salailua, keskinäistä kilpailua ja samalla yhteisöllisyyden katoamista. Moni koki hallinnollisten rutiinien kasvun ja tulostavoitteiden lisänneen tuntuvasti opettajankouluttajien työn henkistä kuormittavuutta. Keskeisimpiä viestejä oli sen tiedostaminen, että opettajan työn keskiössä on aina lapsi. Lapsen tarpeita kunnioittavan liikuntakasvattajan veteraanikouluttajat totesivat tunnistettavan muun muassa siitä, että hän uskaltaa olla erityisesti heikkojen ja arkojen tuki ja ja seisoa erilaisten oppilaiden rinnalla oppimisen kannustajana ja innostajana. Aktiivista täydennyskoulutusta ja uuden liikuntapedagogisen tiedon tuottamista Vuonna 1971 säädetyn opettajankoulutuslain 11 :n perusteella opettajankouluttajilla oli ajanjaksolla oikeus ja velvollisuus osallistua joka seitsemäs vuosi täysin palkkaeduin yhden lukukauden ajan itsensä ja alansa kehittämiseen luvun alun talouslaman seurauksena tämä sapattilukukausi poistui. Liikunnan didaktiikan lehtoreilla on ollut viral lisen täydennyskoulutuksen ohella omaa vapaaehtoista täydennyskoulutusta 1970-luvun lopulta lähtien. Tämä koulutus käynnistyi silloisen Kouluhallituksen ylitarkastaja Leena Jääskeläisen aktiivisuuden ansiosta. Vuosien myötä kehittyi ainutlaatuinen verkosto ja yhteistyöfoorumi, joka on jatkunut säännöllisenä jo yli 35 vuotta ja jatkuu edelleen yhteistyössä Jyväskylän liikuntakasvatuksen laitoksen kanssa. Myös liikuntapedagogisen tutkimustiedon kasvu alkoi 1970-luvulta lähtien. Opettajankoulutuslaitokset ovat osallistuneet varsin aktiivisesti alan uuden tiedon tuottamiseen. Tätä ilmentävät opettajankouluttajien omat jatkotutkinnot ja muu tutkimus sekä eri opettajankoulutuslaitoksien runsas liikuntakasvatukseen suuntautuneiden pro gradu -tutkielmien kokonaismäärä. Ajanjaksolla näitä tutkielmia on tehty Useat END-lehtorit ovat osallistuneet tutkielmien ohjaukseen. Yhteistyön perinnettä ja jakamisen kulttuuria odotetaan myös tulevaisuudessa END-aineisto antoi perusteita eräille opettajankoulutuksen liikuntakasvatuksen tulevaisuustoiveille: 1. Maan opettajankoulutusyksiköiden liikunnan didaktiikan lehtoreilla on pitkä ja arvokas keskinäisen yhteistyön perinne. Sen toivomme jatkuvan myös tulevaisuudessa. Se olisi kunnianosoitus edellisten kouluttajasukupolvien viitoittamalle yhteistyön linjalle. Työ, jolla saadaan kodit ja ympäröivä yhteiskunta aidosti tukemaan varhaiskasvatuksen ja koulujen liikuntakasvatusta, on merkityksellistä. Siinä jokaisella opettajankouluttajalla ja liikuntaa opettavalla opettajalla on jatkuvasti haastetta. 18 LIIKUNTA & TIEDE 51 6 / 2014
5 2. Liikunnan opettajankouluttajien kesken on vallinnut jo kauan myös jakamisen ja keskinäisen auttamisen kulttuuri. Vaikka laitokset profiloituisivat edelleen ja vaikka paineet kasvaisivat muun muassa kansainvälistymisen suhteen, on tärkeää, että maan opettajankoulutuslaitoksissa työskentelevät opettajankouluttajat toimisivat toisiaan auttaen suomalaisten lasten ja nuorten liikuntakasvatustyön hyväksi. Omalla esimerkillä voidaan samalla kannustaa tulevaisuuden koulujen opettajia yhteistoiminnan ja keskinäisen auttamisen ilmapiirin synnyttämiseen. 3. Koululiikunta on ainoa organisoidun liikunnan muoto, joka tavoittaa kaikki kansalaiset jopa 12 vuoden ajan. Työ, jolla saadaan kodit ja ympäröivä yhteiskunta aidosti tukemaan varhaiskasvatuksen ja koulujen liikuntakasvatusta, on merkityksellistä. Siinä jokaisella opettajankouluttajalla ja liikuntaa opettavalla opettajalla on jatkuvasti haastetta. 4. Liikunta on ollut koulun oppiaineista yksi kaikkein suosituimpia. Jotta näin olisi myös tulevaisuudessa, jokaisen opettajankouluttajan ja liikuntaa opettavan opettajan tulee olla valmis tekemään työtä monipuolisen, laadukkaan ja kaikille oppilaille positiivisia oppimiskokemuksia tarjoavan liikuntakasvatuksen hyväksi. 5. Opetus ja tutkimus, samoin kuin käytäntö ja teoria eivät koskaan saisi muodostua toistensa vaihtoehdoiksi. Myös tulevaisuuden liikuntakasvatustyössä tarvitaan näitä kaikkia tasapainoisella tavalla toteutettuna. Nopeatempoisuutta ja muutoshakuisuutta painottavassa uudistuskeskustelussa on vaarana synnyttää usein tahattomastikin vastakkainasettelua uuden ja olemassa olevan vanhan välille. Toivottavasti 2000-luvun koulu- ja opettajankoulutuskeskustelussa ei rakenneta vastakkainasetteluja, vaan sallitaan moniarvoisuus ja osataan hyödyntää viisaudella myös aikaisempien ikäpolvien parhaimmat opetukset ja kokemukset. Koulukasvatus ja sen aikana tapahtuva lasten ja nuorten kasvu ja kehitys edellyttävät jatkuvuutta ja pitkien kaarien näkemistä. Toivomme, että END-aineisto voisi tarjota yhden lisävaihtoehdon vuosikymmenten kokemusten hyödyntämiseen liikuntakasvatustyössä. HEIMO NUPPONEN, LitT Liikuntakasvatuksen emeritusprofessori Kuhmoinen Sähköposti: SEPPO PENTTINEN, KT, LitM Liikunnan didaktiikan emerituslehtori Savonlinna Sähköposti: *Artikkeli perustuu raporttiin: Penttinen, S. & Nupponen, H END Entiset Nuoret Didaktikot. Opettajankoulutuksen ja siihen liittyvän liikuntakasvatuksen kehitysvaiheita vuosina opettajankoulutuslaitosten didaktiikan lehtoreiden toteuttamana ja kokemana. Tilaukset: Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen Rauman yksikkö NÄIN TUTKITTIIN END (Entiset Nuoret Didaktikot) on kuvaus opettajankoulutuksen keskeisistä kehitysvaiheista akateemisen opettajankoulutuksen neljänä vuosikymmenenä ( ) opettajankoulutuslaitosten liikunnan didaktiikan lehtoreiden näkökulmasta tarkasteltuna. Kuvauksen taustana ovat yliopistollisen opettajankoulutuksen vuosikymmenien ja koulutusyksiköiden kehitysvaiheiden ydinkuvaukset. Tarkastelun painopiste on opettajankoulutusyksiköissä palvelleissa ja pääosin jo eläkkeelle siirtyneissä liikunnan didaktiikan lehtoreissa (N=36). Henkilökuvaukset rakentuvat haastatteluihin, osin kunkin omiin kirjoituksiin sekä virallisiin henkilö-, ura- ja julkaisutietoihin. Taustoituksessa on hyödynnetty mm. historiikkeja, tutkimuksia ja komiteanmietintöjä. Kuvauksiin sisältyvät myös katsaukset liikunnan opettajankouluttajien täydennyskoulutuksesta eri vuosikymmeninä sekä eri yliopistoissa vuosina valmistuneiden liikuntakasvatusaiheisten pro gradu tutkielmien määristä. LIIKUNTA & TIEDE 51 6 /
6 Teksti: HEIMO NUPPONEN, SEPPO PENTTINEN Yhdessä vai erikseen? Kysymys liikuntaryhmien muodostamisesta koululiikunnassa on monisäikeinen. END-kirjaan haastatelluilta opettajankouluttajaemerituksilta kysyttiin heidän näkemyksiään eräistä tulevaisuuden koululiikuntaa ja opettajankoulutuksen liikuntaa koskevista kysymyksistä. Näitä olivat muun muassa näkemykset siitä, keiden tulisi toimia alakoulussa lasten liikuntakasvattajina, mitä ryhmittelyperusteita tulisi käyttää liikuntakasvatuksen toteuttamisessa sekä näkemykset toisen sukupuolen opettamisesta ja erilaisuuden kohtaamisesta liikuntakasvatuksessa. Vilkkainta julkista keskustelua on viime aikoina käyty siitä, tulisiko liikunnan opetus toteuttaa sekaryhmissä vai sukupuolen mukaan jaetuissa ryhmissä. Se, että Suomessa on liikuntaryhmien muodostamisessa pääsääntönä etenkin yläkoulussa oppilaiden sukupuoli, nousi hiljakkoin eräissä julkisen sanan kannanotoissa (mm. HS ) näkyvän negatiivisesti esiin. Suomen koululiikunnan katsottiin kuuluvan eurooppalaisissa vertailuissa konservatiivien joukkoon. Niinpä Helsingin kaupungin opetusvirasto päätyi syksyllä 2014 esitykseen, että kaupungin koululiikunnassa siirrytään pääsääntöisesti sekaryhmäopetukseen. Päätösesityksessä viitattiin joihinkin tutkimustuloksiin, joilla perusteltiin siirtymistä sekaryhmäopetukseen. Kysymys liikuntaryhmien muodostamisesta on kuitenkin monisäikeinen. Niinpä kriteerit ryhmien muodostamisperusteista eivät olleet yhtenäisiä END -aineistossakaan. Jokseenkin kaikki vastaajat pitivät parhaimpana alkuopetusluokkien ryhmien muodostusperusteena perusopetusryhmiä. Luokka-asteilla 3 6 osan mielestä olisi perustelluinta opettaa lapsia sukupuolen mukaan jaetuissa ryhmissä, osa katsoi mahdolliseksi myös sekaryhmien käytön. Joka kolmas haastateltu toivoi voitavan käyttää joustavasti muodostettuja opetusryhmiä, joiden muodostaminen rakentuisi opettajien keskinäisen yhteistyön ja oppilaantuntemuksen pohjalle. Näin joskus olisi sekaryhmiä, joskus sukupuoliryhmiä, joskus oppilaat, jotka haluavat pelata kovempaa, saisivat olla omana ryhmänään ja höntsäilevät saisivat nauttia sen tason toiminnasta. Tämän kaltaisia ja muita pedagogisia yhteistyöratkaisuja katsottiin esiintyvän jo nykyisin opettajien kesken. Koska sukupuoli on vain yksi oppilaiden ryhmittelyjen luokitusperuste, END-aineisto kannustaa luottamaan korkeasti koulutettujen opettajien kykyyn ratkaista pedagogisia asioita ammattitaidollaan ilman poliittisten päättäjien tai hallinnon ulkopuolista viisautta. Jos siirrytään kaavamaisesti sekaryhmäopetukseen, tärkeää on tuolloin pohtia, keiden ehdoilla silloin toimitaan ja erityisesti tiedostaa epävarmuus, jota monilla tytöillä ja pojilla on murrosiän vuosina. Erityisesti noina vuosina arimmat ja herkimmät oppilaat kaipaavat muiden oppilaiden taholta hienotunteisuutta, tahdikkuutta ja ennen muuta turvallisen aikuisen tarjoamaa välittämistä ja kannustusta. Siksi tasa-arvon ja samanlaisuuden käsitteet eivät saisi sekaantua keskenään. LÄHTEET: Calderhead, J The professional development of teachers in changing Europe. Teoksessa A-L. Leino, P. Hellgren & K. Hämäläinen (toim.) Integration of technology and reflection in teaching: a challenge for European teacher education. ATEE Conference Proceedings. University of Helsinki, Nupponen, H., Penttinen, S., Pehkonen, M., Kalari J. & Palosaari, A-M KOULULIIKUNNAN VAIKUTTAVUUS -TUTKIMUS: Lähtökohdat, menetelmät ja aineiston kuvaus. Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen Rauman yksikkö. Lauritsalo, K Usually I like school PE, but : school physical education described in Internet discussion forums. Jyväskylän yliopisto. Studies in Sport, Physical Education and Health 207. Liikuntapedagogiikan väitöskirja. Penttinen, S Hyvä, paha, tärkeä koululiikunta. Liikunta & Tiede 45 (4), Polanyi, M The tacit dimension. Garden City, NY: Doubleday & Company. Uusitalo, K Hyvä, paha opettaja. Helsinki: Minerva. MUITA: Helsingin Sanomat (Nykänen, A-S.) Monissa Euroopan maissa ihmetellään Suomen koululiikuntaa. Miksi tyttöjen ja poikien koululiikuntaa ei voisi Suomessa järjestää yhdessä? 20 LIIKUNTA & TIEDE 51 6 / 2014
Ilmiölähtöinen opiskelu liikunnanopettajakoulutuksessa
Ilmiölähtöinen opiskelu liikunnanopettajakoulutuksessa PEDAFORUM Jyväskylä 2016 Nelli Lyyra Pilvikki Heikinaro-Johansson Liikuntakasvatuksen laitos Sisältö Taustaa Liikunnan- ja terveystiedon opettajakoulutus
LisätiedotArviointikulttuuri. Oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa. Katriina Sulonen
Arviointikulttuuri Oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa Katriina Sulonen Hyvä arviointikulttuuri keskeisiä piirteitä ovat yhteisesti laaditut selkeät tehtävät ja periaatteet
LisätiedotKohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017
Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017 kohtaa lapsen Välittää lapsista aidosti ja on töissä heitä varten Suhtautuu lapsiin ja heidän tunteisiinsa ja tarpeisiinsa empaattisesti On
LisätiedotTuomas Korhonen & Annu Kaivosaari. Opettajankoulutus lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäjänä
Tuomas Korhonen & Annu Kaivosaari Opettajankoulutus lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäjänä T ä y d e n n y s k o u l u t u s Liikuntakasvatuksen koulutusjärjestelmä Suomessa Koulutus (liikuntakasvatus)
LisätiedotLIIKUNNAN DIDAKTIIKAN PERUSOPINTOKOKONAISUUS (25 op) TUTKINTOVAATIMUKSET VUOSILLE
LIIKUNNAN DIDAKTIIKAN PERUSOPINTOKOKONAISUUS (25 op) TUTKINTOVAATIMUKSET VUOSILLE 2012 2015 LIIKUNNAN DIDAKTIIKAN PERUSOPINTOKOKONAISUUS 25 OP (TUNNISTE 61640) Biämnesstudier i fysisk fostrans didaktik
LisätiedotUusi opetussuunnitelma ja Taidetestaajat. Eija Kauppinen Opetushallitus Mitä mieltä sä oot? -seminaari Helsinki
Uusi opetussuunnitelma ja Taidetestaajat Eija Kauppinen Opetushallitus Mitä mieltä sä oot? -seminaari Helsinki 13.4.2018 17/04/2018 Opetushallitus 2 17/04/2018 Opetushallitus 3 Kulttuurinen osaaminen,
LisätiedotJuliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen
Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Marja-Kaisa Pihko, Virpi Bursiewicz Varhennettua kielenopetusta, kielisuihkuttelua, CLIL-opetusta Alakoulun luokkien 1 6 vieraiden
LisätiedotLIIKUNTAPEDAGOGIIKAN PERUSOPINTOKOKONAISUUS 25 op TUTKINTOVAATIMUKSET VUOSILLE
LIIKUNTAPEDAGOGIIKAN PERUSOPINTOKOKONAISUUS 25 op TUTKINTOVAATIMUKSET VUOSILLE 2016 2021 RAKENNE 1. LIIKUNTAPEDAGOGIIKKA 5op 2. LIIKUNTAPEDAGOGIIKAN SOVELTAMINEN 10 op 3. KOULULIIKUNNAN HAVAINNOINTI JA
LisätiedotSeinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)
Seinäjoen opetustoimi Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, henkilöstön kehittäminen Henkilöstön kehittäminen 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten suunnitelmallista
LisätiedotLisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.
27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen
LisätiedotLiikuntapedagogiikka. Esipuhe
Esipuhe Lukuisat tutkimustulokset ovat paljastaneet fyysisen aktiivisuuden, kuntotekijöiden ja motoristen taitojen heikentyneen viime vuosina erityisesti lapsilla ja nuorilla, mikä on herättänyt runsaasti
LisätiedotKoulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).
Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen
LisätiedotYMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi
YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan
LisätiedotOppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista. Kaisa Nuikkinen
Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista Kaisa Nuikkinen 10.5.2006 kaisa.nuikkinen@edu.hel.fi TYÖTURVALLISUUSLAKI TYÖYMPÄRISTÖ on tarkoituksenmukainen toimintaan nähden,
LisätiedotMUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen
MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata
LisätiedotPerusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)
LisätiedotHelsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit
n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa
LisätiedotKemia. Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo
Kemia Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kemian opetus tukee oppilaan luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. auttaa ymmärtämään
LisätiedotThe Caring Ethics, The Caring Teacher Välittäminen on opetuksen kulmakivi, jonka avulla voimme uudistaa koko nykyisen koulujärjestelm
The Caring Ethics, The Caring Teacher Välittäminen on opetuksen kulmakivi, jonka avulla voimme uudistaa koko nykyisen koulujärjestelm rjestelmämme! mme! (Noddings,N., 2005, The Challenge to Care in Schools,
LisätiedotOSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA
OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA SVV-seminaari Tampere 18.-19.1.2013 Päivi Majoinen! TUTKIMUKSELLISET LÄHTÖKOHDAT Kansalaisopistoissa paljon tuntiopettajia, jopa 80
LisätiedotKÄSITYÖ JAANA INKI TAMPEREEN NORMAALIKOULU ALAKOULU
KÄSITYÖ JAANA INKI TAMPEREEN NORMAALIKOULU ALAKOULU OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Ohjata oppilaita kokonaiseen käsityöprosessin hallintaan Kehittää moniaistista, teknistä, materiaalista sekä teknologista ja kielellistä
LisätiedotPerusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)
LisätiedotTutkimustulokset luokat Vuokatti Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria Oy, Jyväskylä
LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen Tutkimustulokset 2014 5 9 luokat Vuokatti 20.5.2014 Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria
LisätiedotSanomalehtien Liitto
12.6.2019 Sanomalehtien Liitto Mediakasvatuksen asema perusopetuksessa Terhi Hyvönen, Emilia Valtola & Kati Valta TIIVISTELMÄ Mediakasvatuksen tärkeys Kuinka tärkeänä näet mediakasvatuksen? Erittäin tärkeänä
LisätiedotLiikuntaKasVissa saatuja kokemuksia ja hyviä käytänteitä yliopistojen välisestä yhteistyöstä
LiikuntaKasVissa saatuja kokemuksia ja hyviä käytänteitä yliopistojen välisestä yhteistyöstä Virtuaalisten kurssien ja moduulien kehittäminen luokanopettajakoulutuksen monialaisiin opintoihin Vokke seminaari
LisätiedotPerusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia Erja Vitikka 25.11.2014 1 Ops-uudistuksen keskeisiä lähtökohtia Pedagoginen uudistus Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan? Kysymykseen MITEN opitaan?
LisätiedotYleistä kanditutkielmista
Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 21.1.2009 Yleistä kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle aiheelle Pääsääntöisesti
LisätiedotArvokasvatus urheilujärjestöissä ja -seuroissa: Uuden tutkimusprojektin ensiaskeleet ja esittely. Lauri Keskinen lokesk[ät] utu.fi
Arvokasvatus urheilujärjestöissä ja -seuroissa: Uuden tutkimusprojektin ensiaskeleet ja esittely Lauri Keskinen lokesk[ät] utu.fi 24.11. TUL:n Seurapäivät Aluksi: seurahengestä ja kasvatuksesta Seurahenki
LisätiedotPalvelualueiden palvelulupausten koonnit valmis / / TiK. Kuva 4
Palvelualueiden palvelulupausten koonnit valmis / 170112 / TiK Kuva 4 MEILLÄ LAPSIA KUULLAAN JA HE SAAVAT IKÄTASONSA MUKAISESTI OLLA OSALLISIA ITSEÄÄN KOSKEVISSA ASIOISSA. 1 Lapsi osallistuu oman esiopetussuunnitelmansa
LisätiedotTähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika.
Leikki ja vapaa-aika Lähes aina 1. Yhteisössäni minulla on paikkoja leikkiin, peleihin ja urheiluun. 2. Löydän helposti yhteisöstäni kavereita, joiden kanssa voin leikkiä. 3. Minulla on riittävästi aikaa
LisätiedotROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien
LisätiedotKOULUN MONET KIELET JA USKONNOT (KUSKI) -TUTKIMUSHANKE
KOULUN MONET KIELET JA USKONNOT (KUSKI) -TUTKIMUSHANKE Kuva: Yliopisto-lehti 08/17, Veikko Somerpuro 25/10/2017 1 Koulujen monet kielet ja uskonnot on Valtioneuvoston kanslian rahoittama tutkimushanke,
LisätiedotKUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä
KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä Mikko Hartikainen 18.11.2009 Kuvataide oppiaineena perusopetuksessa Visuaalista kulttuurikasvatusta Osa
LisätiedotIlmastovastuun oppimisen kysely 2019
Ilmastovastuun oppimisen kysely 2019 Kysely ilmastovastuun oppimisesta oppilaille, opiskelijoille, opettajille ja koulutuksen toimijoille ja sidosryhmille Kevät 2019 Ilmastovastuu koulutuksessa -vaikutusohjelma
LisätiedotSähköiset oppimateriaalit osana opetusta
Tutkimus opettajien odotuksista ja asenteista: Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta #digikoulu Tutkimuksen taustaa Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää peruskoulun ja lukion opettajien odotuksia ja
LisätiedotOsaamisryhmän käsitys nykytilanteesta JA SIITÄ MITÄ TAVOITELLAAN OSAAMISEN NÄKÖKULMASTA
Osaamisryhmän käsitys nykytilanteesta JA SIITÄ MITÄ TAVOITELLAAN OSAAMISEN NÄKÖKULMASTA Koulutusta antavat yksiköt LitM-koulutus: Jyväskylän yliopisto, Liikuntakasvatuksen laitos: yksi vapaasti valittava
LisätiedotTykätäänkö koululiikunnasta ja Move!- mittauksista?
Tykätäänkö koululiikunnasta ja Move!- mittauksista? Tutkimustietoa koululiikuntamotivaatiosta Säätytalo 31.1.2019 Timo Jaakkola, LitT, dosentti, Jyväskylän yliopisto Mikko Huhtiniemi, LitM, Jyväskylän
LisätiedotPienten lasten kerho Tiukuset
Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri
LisätiedotOhjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto
4.11.2015 Liikkuva koulu seminaari Hämeenlinna Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto Vähän liikkuville liikuntatunnit merkityksellisiä: Vapaa-ajallaan fyysisesti
LisätiedotPerusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi
Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien
LisätiedotSeinäjoen opetustoimi. Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)
Seinäjoen opetustoimi Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, koulu työyhteisönä Koulu työyhteisönä 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten yhteistyö koulussanne toimii opetushenkilöstön
LisätiedotVaativa erityinen tuki - VIP-verkostotyö. Pirjo Koivula Opetushallitus Espoo
Vaativa erityinen tuki - VIP-verkostotyö Pirjo Koivula Opetushallitus Espoo 28.11.2018 Konsultaatiopalvelu Opetushallitus - Valteri Opetushallitus ja Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri ovat yhteistyössä
LisätiedotJuttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi
JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,
LisätiedotKOULUN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Liite koulun opetussuunnitelmaan
KOULUN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Liite koulun opetussuunnitelmaan KOULU: Sepon koulu SUUNNITELMAN LAATIMINEN Koulut laativat oman tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman. Se on tärkeä
LisätiedotMiten me teemme arjesta antoisampaa?
Miten me teemme arjesta antoisampaa? Varhaiskasvatuksen johtajuusfoorumi Jyväskylä 25.-26.3.2015 Rinnakkaissessio 26.3.2015 Hanna Rousku / varhaiskasvatuksen esimies, Masku kasv.. kandidaatti (KM-opiskelija),
LisätiedotYHTEISKUNTAOPPI. Mervi Kemppainen Oulun normaalikoulu Linnanmaa 0-6
YHTEISKUNTAOPPI Mervi Kemppainen Oulun normaalikoulu Linnanmaa 0-6 OPPIAINEEN TEHTÄVÄ on tukea oppilaan kasvua aktiiviseksi, vastuuntuntoiseksi ja yritteliääksi toimijaksi ohjata oppilasta toimimaan erilaisuutta
LisätiedotYleistä OPE-linjan kanditutkielmista
Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 10.9.2009 Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle
LisätiedotEräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä. Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki Opetusneuvos Kristiina Ikonen
Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki 5.11.2010 Opetusneuvos Kristiina Ikonen Oppilaan arvioinnin merkitys ja tehtävä opetussuunnitelman perusteissa
LisätiedotPÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO
7.4.2013 PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO HARRY SILFVERBERG: Matematiikka kouluaineena yläkoulun oppilaiden tekemien oppiainevertailujen paljastamia matematiikkakäsityksiä Juho Oikarinen 7.4.2013 PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO
LisätiedotOsallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa
Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Lapsen kuuleminen Minun ihannepäiväkodissani lasten ajatuksia kuullaan seuraavalla tavalla: Lapsi saisi kertoa omat toiveet, ne otettaisiin huomioon.
LisätiedotNäkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись
Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät 7. 8.11.2012 Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä Живи и учись. Век живи - век учись Mitä on Venäjä-osaaminen?
LisätiedotJuoksusankarit huomioivat erilaiset liikkujatyypit
Juoksusankarit huomioivat erilaiset liikkujatyypit 30.10.2017 Vierumäki Matti Hannikainen Koululiikuntaliitto Kysymys Kuinka moni tuntee Juoksusankarit? Kuinka moni on kuullut erilaisista liikkujatyypeistä?
LisätiedotOsaava-verkostossa opittua mikä toimii opettajien osaamisen kehittämisessä. Tarja Tuomainen, Jyväskylän kaupunki, projektipäällikkö
Osaava-verkostossa opittua mikä toimii opettajien osaamisen kehittämisessä Tarja Tuomainen, Jyväskylän kaupunki, projektipäällikkö Osaava-ohjelma 2010-2017 lyhyt tausta Kolmas osa opettajista ilmoitti
LisätiedotPerusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat
LisätiedotOsaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011
Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Taustaa Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat osallistuneet
LisätiedotOhjatun harjoittelun palaute
Ohjatun harjoittelun palaute Raportti harjoittelukouluissa lukuvuonna 2007 2008 suoritetusta palautekyselystä Lähtökohta tavoitteena oli kerätä palautetietoa yliopistojen harjoittelukouluissa ohjattuun
LisätiedotYmpäristöoppia opettamaan
Ympäristöoppia opettamaan Kalle Juuti Ympäristöoppi palaa vuonna 2016 voimaan tulevan opetussuunnitelman myötä peruskoulun alaluokkien oppiaineeksi. Vuoden 2004 opetussuunnitelmassa biologia ja maantiede
LisätiedotOsviitaksi opinnäytteeseen Hanna Vilkka
1 Osviitaksi opinnäytteeseen Hanna Vilkka 21.11.2017 Kuva: Hanna Vilkka, Kivimuseo, Vapriikki 2 Lue: Ammattikasvatuksen aikauskirja Kasvatus & Aika Kasvatus-lehti Aikuiskasvatus-lehti Journal of Education
LisätiedotLeikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa
Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki
LisätiedotSanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos
Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä Pirjo Koivula Opetusneuvos 12 Sanallinen arviointi 2 Arviointi lukuvuoden päättyessä Opintojen aikainen arviointi sisältää myös oppimisprosessin
LisätiedotYläkouluseminaari. Joni Kuokkanen, Åbo Akademi Helsinki
Yläkouluseminaari Joni Kuokkanen, Åbo Akademi Helsinki 14-15.3.2019 Seurantatutkimuksen kulku Mixed-methods pitkittäistutkimus Seuranta-aika syksy 2017 kevät 2021 Määrällinen: Webropol-kyselylomakkeet
LisätiedotLUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9
LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 15.3 Vuosiluokkien 7-9 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 15.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta
LisätiedotOPETTAJANKOULUTUSLAITOS, RAUMA
OPETTAJANKOULUTUSLAITOS, RAUMA Verme-hankkeen Vastuullinen johtaja Tuula Laes Koordinaattori Susanne Leväniemi TURUN YLIOPISTO, OPETTAJANKOULUTUSLAITOKSEN RAUMAN YKSIKKÖ JÄRJESTÄÄ VERME VERTAISRYHMÄMENTOROINNIN
LisätiedotOhjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.
Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint
LisätiedotVuorovaikutus koulun työyhteisössä ja oppilaiden vanhempien kanssa. Hannele Cantell ja Ria Kataja Educa Helsinki 27.1.2012
Vuorovaikutus koulun työyhteisössä ja oppilaiden vanhempien kanssa Hannele Cantell ja Ria Kataja Educa Helsinki 27.1.2012 Mihin työaika hupenee? Mikä opettajan työssä stressaa? Miten ratkoa hankalia tilanteita?
LisätiedotTasa-arvosuunnitelma KAURASLAMMEN KOULU (LUOKAT 7-9) LUKUVUOSI 2017/2018
Tasa-arvosuunnitelma KAURASLAMMEN KOULU (LUOKAT 7-9) 1.1.2017- LUKUVUOSI 2017/2018 Mikä tasa-arvosuunnitelma on? Tasa-arvosuunnitelman tavoitteena edistää eri sukupuolten tasa-arvoa koulussamme Muodostetaan
LisätiedotLÄKSYT TEKIJÄÄNSÄ NEUVOVAT
LÄKSYT TEKIJÄÄNSÄ NEUVOVAT Perusopetuksen matematiikan oppimistulokset 9. vuosiluokalla 2015 Arvioinnin tulokset Oppilaiden keskimääräinen ratkaisuosuus oli 43 % arviointitehtävien kokonaispistemäärästä
LisätiedotMeri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma
Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt
LisätiedotKoulutilastoja Kevät 2014
OPETTAJAT OPPILAAT OPETTAJAT OPPILAAT Koulutilastoja Kevät. Opiskelijat ja oppilaat samaa Walter ry:n työpajat saavat lähes yksimielisen kannatuksen sekä opettajien, että oppilaiden keskuudessa. % opettajista
LisätiedotLUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6
LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 14.3 Vuosiluokkien 3-6 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 14.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja
Lisätiedot31.5.2013. Arkkitehtien tasa-arvosuunnitelma
31.5.2013 Arkkitehtien tasa-arvosuunnitelma 01 Johdanto miksi tasa-arvosuunnitelma? Tasa-arvo tarkoittaa kaikkien ihmisten yhtäläistä arvoa yksilöinä ja yhteiskunnan jäseninä. Yhdenvertaisuus on perusoikeus
LisätiedotSummanen Anna-Mari TERVEYSTIEDON OPPIMISTULOKSET PERUSOPETUKSEN PÄÄTTÖVAIHEESSA 2013
TERVEYSTIEDON OPPIMISTULOKSET PERUSOPETUKSEN PÄÄTTÖVAIHEESSA 2013 OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTI Kevät 2013 Perusopetuksen päättövaihe Arviointiin osallistui 3 652 oppilasta, joista 1. tyttöjä 1 754 (48,0 %)
LisätiedotTurva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten
LisätiedotHISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku)
HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) 1. Historia ja tulevaisuuden valmiudet Lähtökohtakysymyksiä: MIKSI historiaa opetetaan,
LisätiedotTervetuloa YVI-sirkukseen!
Tervetuloa YVI-sirkukseen! Henkekumppanien logot Jonna hoitaa tämän! YVIn tavoitteet suomalaisessa opettajankoulutuksessa: 1. Pedagogiset valmiudet, itsearviointimittariston kehittäminen 2. Verkostoyhteistyö
LisätiedotUnesco-koulujen seminaari
Unesco-koulujen seminaari Opetushallitus 7.9.2016 Uudet opsit ja uusi opettajuus globaalikasvatuksen näkökulmasta 1. Mitä on globaalikasvatus? 2. Mitä uudet opsit sanovat? 3. Mitä sitten? Mitä on globaalikasvatus?
LisätiedotYritysten ja oppilaitosten kumppanuudella kilpailuetua
Yritysten ja oppilaitosten kumppanuudella kilpailuetua KUNTAMARKKINAT 12.9.2019 Työn murros - nuorten uudet polut työhön ja yrittäjyyteen maaseudulla Timo Suutari Maaseudun nuoret ja pk-yritykset ammatillisten
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata
LisätiedotKuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014
Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut Annukka Muuri 18.11.2014 Maahanmuuttajataustaiset oppilaat Maahanmuuttajaoppilaiden määrä on kasvanut seitsemässä vuodessa noin
LisätiedotToimenpiteet luku- ja kirjoitustaidon parantamiseksi: laaja-alaista ja jatkuvaa kehittämistä
Toimenpiteet luku- ja kirjoitustaidon parantamiseksi: laaja-alaista ja jatkuvaa kehittämistä Sari Sulkunen Yliopistonlehtori, FT sari.sulkunen@jyu.fi JYU. Since 1863. 13.10.2017 1 Tekstimaisema muuttuu
LisätiedotLÄÄKÄRI 2013. Kyselytutkimus lääkäreille
LÄÄKÄRI 2013 Kyselytutkimus lääkäreille Tutkimusryhmän jäsenet Teppo Heikkilä LL, tutkijalääkäri Kuopion yliopistollinen sairaala Jukka Vänskä VTM, tutkimuspäällikkö Suomen Lääkäriliitto Hannu Halila LKT,
LisätiedotPedagoginen johtaminen
Pedagoginen johtaminen Pedagogisten johtajien koulutus 30.10.2006 Pedagoginen johtaminen Opetustoiminnan tukeminen Yhteisöllisyyden muodostumisen tukeminen Tavoite I Tavoite II Oppimisen edistäminen Laadukas
LisätiedotAlakoululaisten hyvinvointikysely 2017 Joensuun kaupunki
Alakoululaisten hyvinvointikysely 2017 Joensuun kaupunki Tulkintaohjeita Tässä raportissa käytetty seuraavia värikoodeja: - Suorat jakaumat (kaikki vastaajat), keskiarvot 1,0 2,99 Heikko taso 3,0 3,19
LisätiedotSEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ
Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? SEURA YHTEISÖLLISYYS JA YKSILÖLLISYYS RYHMÄ YKSILÖ HARJOITTELEMINEN JA KILPAILEMINEN Omien motiivien mukaista kasvua ja kehitystä tukevaa toimintaa VIESTINTÄ
LisätiedotMatti Pietillä Opetushallitus Liikkuva koulu_turku ja sisäinen liikuntamotivaatio
Matti Pietillä Opetushallitus Liikkuva koulu_turku 12.4.2016 ja sisäinen liikuntamotivaatio Työikäisten määrä vähenee Suomessa 2050: 27,9 % 2014: 42,9 % Lähde: Valtiovarainministeriö Haasteenamme ISTUVA
LisätiedotLappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022
Lappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022 Painopistealueet Kivijalka: Turvallinen oppisympäristö Yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen Kannustava ilmapiiri
LisätiedotViestiseinä ideoita vuorovaikutuksen lisäämiseen ja opetuksen monipuolistamiseen luennoilla
Viestiseinä ideoita vuorovaikutuksen lisäämiseen ja opetuksen monipuolistamiseen luennoilla Anette Lundström & Emma Kostiainen, Agora Center, Jyväskylän yliopisto 1 Viestiseinä on virtuaalinen viestintäväline,
LisätiedotOpetuksen tavoite: T1 ohjata oppilasta kuuntelemaan toisten oppilaiden mielipiteitä ja ajattelua
Elämänkatsomustiedon opetuksen tavoitteet ja sisällöt T1 ohjata oppilasta kuuntelemaan toisten oppilaiden mielipiteitä ja ajattelua Oppilas harjoittelee tulemaan toimeen toisten lasten kanssa ja kuuntelemaan
Lisätiedot1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään
Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus
LisätiedotPISA 2012 ENSITULOKSIA Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto
PISA 2012 ENSITULOKSIA Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA 2012 Programme for International Student Assessment Viides tutkimus PISA-ohjelmassa: pääalueena matematiikan
LisätiedotJuoksusankarit huomioivat erilaiset liikkujat
Juoksusankarit huomioivat erilaiset liikkujat 3.11.2017 Silja Galaxi Matti Hannikainen Koululiikuntaliitto Osallistujille jaettava materiaali Työpajassa emme käy kaikkia materiaaleja läpi. Tässä paketissa
LisätiedotFysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus
Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset
LisätiedotLausuntoja tuntijaosta
Turun Lasten Parlamentti 11.11.2014 Pitäisikö kaikissa koulussa opettaa eri oppiaineita yhtä paljon? Kyllä. Mille luokille lisätunti liikunnassa pitäisi lukujärjestyksessä sijoittaa? 5 6 luokille. Kenen
LisätiedotKOPPI-mallin toimivuuden edellytykset lukiokursseilla
Oppimaisemafestivaali 2017, 3.5.2017, Scandic Marina Congress Center, Helsinki KOPPI-mallin toimivuuden edellytykset lukiokursseilla Minna Koskinen, projektityöntekijä Jyväskylän koulutuskuntayhtymä KAIKKIALLA
LisätiedotNEro-hankkeen arviointi
NEro-hankkeen arviointi Marja Kiijärvi-Pihkala MKP Aikamatka www.mkp-aikamatka.fi marja@mkp-aikamatka.fi NEro-hankkeen arviointi Tilli Toukka -vertaisryhmämallin arviointi Vastauksia kysymyksiin 1. Minkälainen
LisätiedotKysely tehtiin loka-marraskuussa 2015 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin , vastausprosentti noin 25 YTN-teemana
Kysely tehtiin loka-marraskuussa 2015 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin 11 000, vastausprosentti noin 25 YTN-teemana työtyytyväisyys ja työn muutokset Tuunia Keränen @TEK_akateemiset
LisätiedotOpettaja ja seksuaalisuuden kirjo
Opettaja ja seksuaalisuuden kirjo Educa-messut 29.1.2011, Helsinki Jukka Lehtonen Tutkimuskoordinaattori, VTT, Kasvatussosiologian dosentti TASUKO Tasa-arvo- ja sukupuolitietoisuus opettajankoulutuksessa
Lisätiedot7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio
7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea
LisätiedotMotoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY
Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea
Lisätiedot