VANTAA VANHENEE VIISAASTI Vantaan ikääntymispoliittinen ohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VANTAA VANHENEE VIISAASTI Vantaan ikääntymispoliittinen ohjelma 2010 2015"

Transkriptio

1 VANTAA VANHENEE VIISAASTI Vantaan ikääntymispoliittinen ohjelma Kaupunginhallitus

2 Vantaa vanhenee viisaasti Vantaan ikääntymispoliittinen ohjelma Kaupunginhallitus

3 Ohjelman valmistelun yhteyshenkilöt: Apulaiskaupunginjohtaja Jukka Peltomäki Apulaiskaupunginjohtaja Jukka T. Salminen Vanhus- ja vammaispalvelujen johtaja Matti Lyytikäinen Erityisasiantuntija Anne Aaltio Vantaan ikääntymispoliittisen ohjelman valmistelu on tehty Muutosvoimaa vanhustyön osaamiseen -hankkeen tuella, jota rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto, ELY-virasto ja Vantaan ja Espoon kaupungit. Hanketta on hallinnoinut Laurea -ammattikorkeakoulu ja se on toteutettu yhteistyössä Vantaan kaupungin, Espoon kaupungin, Laurea -ammattikorkeakoulun ja Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun kanssa. 2

4 Johdanto Ikääntymispoliittisen ohjelman laatiminen käynnistyi vuoden 2009 alussa. Joulukuussa 2009 ohjelman valmisteluaikaa jatkettiin ja työryhmän työ valmistui Ohjelman sisältö on työstetty sosiaalija terveysministeriön Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksen linjausten mukaisesti. Ikääntymispoliittinen ohjelma muodostuu kahdesta osasta. Kaikkia toimijoita koskeva kokonaisuus, jossa tarkastellaan kaupunkitasoisia linjauksia on nimeltään Viksu - Ikääntymispoliittinen ohjelma ja toimeenpanosuunnitelma. Sosiaali- ja terveystoimen palveluja koskevassa kokonaisuudessa. käsitellään vanhuksille suunnattujen sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelurakennetta. Tämän osan nimenä on Palvelurakenteen kehittämisohjelma - Vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisohjelma. Kuva 1. Laatusuosituksen malli ikääntymispoliittisesta strategiasta 1 Viksun on valmistellut kaupunginjohtajan nimeämä työryhmä. Sen ohjausryhmänä toimi kaupungin hyvinvointiryhmä HYRY. Työryhmä vahvisti rivejään senioriosaajilla ja jalkautui työn loppuvaiheessa kuntalaisten ja asiantuntijoiden pariin kokoamaan kommentteja ohjelmaan. Työn tukena oli myös netissä Viksu -blogi, johon saatiin vantaalaisten päättäjien, työntekijöiden ja kuntalaisten kirjoituksia ja kuntalaisten kommentteja. 1 Ikäihmisten palvelujen laatusuositus. Sosiaali- ja terveysministeriö. Julkaisuja 2008:3. 3

5 Viksun sisältö: Luvuissa 1-4 kuvataan ohjelman lähtökohtia ja Vantaan toimintaympäristössä vuoteen 2015 mennessä tapahtuvia tärkeimpiä muutoksia sekä ikäihmisten palvelutuotannon työnjaon periaatteita Luvussa 5 esitetään ohjelman laadintaa ohjaavat arvot ja periaatteet Luvussa 6 kiteytetään kaupunkitasoiset ikäihmisten hyvinvoinnin kehittämisen strategiset painopisteet, kuntalaisille annettavat palvelulupaukset ja toimenpiteet niiden lunastamiseksi Luku 7 kuvaa verkostotyötä ja sisältää ehdotuksen ohjelman seurannasta ja arvioinnista Palvelurakenteen kehittämisohjelma on valmisteltu vanhus- ja vammaispalvelujen johtoryhmän toimesta. Palvelurakenteen kehittämisohjelman sisältö: Luvuissa 1-2 kuvataan Vantaan vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelurakenteen nykyistä tilannetta ja minkälaisia haasteita toimintaympäristön muutokset asettavat vanhusten erityispalveluille Luku 3 kiteyttää Vantaa-sopimuksen vaikutukset palveluihin Luvussa 4 linjataan palvelujen kehittämisen keskeiset periaatteet Luvuissa 5-12 kuvataan eri toimintojen palvelurakenteen kehittämislinjaukset, määrälliset tavoitteet ja palveluverkko. Palvelutarpeen arviointi, muistipotilaan hoitopolku, geriatrinen kuntoutus ja vanhustenkeskusten toimintamalli on nostettu strategisesti merkittävinä aiheina erityistarkasteluun. Ohjelma on laadittu vuosille , mutta tietyiltä osin katsotaan pidemmälle. 4

6 Viksu - Ikääntymispoliittinen ohjelma ja toimeenpanosuunnitelma 5

7 Viksu - Ikääntymispoliittinen ohjelma ja toimeenpanosuunnitelma Vanda stads äldrepolitiska program Viksu Vantaa vanhenee viisaasti Ikääntymispoliittinen ohjelma tiivistää yhteisen vastuun verkostoja Kehityskulku yhteisen vastuun jaossa Yhteistyö ikäihmisten hyvinvoinnin edistämisessä ja palvelujen järjestämisessä Ohjelman valtakunnalliset ja vantaalaiset lähtökohdat Yhtä vanhuutta ei ole Erilaiset ikäihmiset Ikäihmisten määrä lisääntyy nopeasti Kuntatalouden haasteita Ikääntymispoliittisen ohjelman arvot ja periaatteet Vantaa vanhenee viisaasti - toimenpiteet palvelulupausten toteuttamiseksi Tieto muuttaa asenteita Osallistumalla voi vaikuttaa Asuminen on elämänmakuista Ympäristö on esteetön Ennaltaehkäisevät palvelut edistävät hyvinvointia Uusi teknologia on käytössä Ikääntymispoliittisen ohjelman toimeenpano ja seuranta

8 Vanda stads äldrepolitiska program Viksu Det äldrepolitiska programmet Viksu utarbetades som ett samarbete mellan olika sektorer våren Programmet utgår från de riksomfattande kvalitetsrekommendationerna om tjänster för äldre och består av stadsvisa riktlinjer och principer om hur servicen bör utvecklas och genomföras.. Målsättningen för det äldrepolitiska programmet och planen för dess verkställande är att dra upp riktlinjer för samarbetet när servicen planeras i samarbete med stadens egna organisatoriska enheter, den privata sektorn, föreningarna, organisationerna och församlingens familjerådgivningscentral. Nätverk bestående av en mångfald aktörer uppstår i praktiken för att rent konkret fullfölja det gemensamma ansvaret. Programmets målsättning är att ge vårt gemensamma ansvarstagande en ny dimension, att göra serviceutbudet mera mångsidigt samt skapa en modell för samarbetsnätverken i Vanda. Både den riksomfattande kvalitetsrekommendationen och Vanda stads äldrepolitiska program Viksu betonar främjande av hälsa och välfärd, den preventiva verksamheten och stödet för hemmaboende som förstahandsalternativ samt en heltäckande individuell utvärdering av servicebehovet. Serviceutbudet bör göras mångsidigare genom rådgivning och preventiv service och hälsa, funktionsförmåga och rehabilitering bör stödjas i all service. I samband med programarbetet föddes visionen för Vanda stads äldrepolitiska program : Vanda åldras med värdighet Vandas åldrande befolkning är en tillgång. Våra seniormedborgare lever ett meningsfullt liv som resten av världen låter sig inspireras av. Denna vision växte fram i arbetet med Vanda stads äldrepolitiska program. I visionen betonas den livserfarenhet och visdom seniorerna samlat på sig under livets lopp vilket bör värdesättas och utnyttjas. Visionen betonar också vikten av att fatta kloka beslut i Vanda i frågor som ansluter till organiseringen av servicen, så att man kan svara på de framtida utmaningarna inom serviceutbudet för seniorer. Det är viktigt att välja rätta serviceformer, sätt att anordna servicen och samarbetspartner samt att ge rum för nytänkande inom servicen. En gemensam värdegrund för serviceproduktionen I och med det äldrepolitiska programmet befästes de gemensamma värderingarna och principerna som staden och andra serviceproducenter inom seniorsektorn (de privata serviceproducenterna inom samarbetsnätverket, föreningarna, organisationerna och församlingen) beaktar i sin serviceproduktion. De ger uttryck för det som är viktigt och som vi strävar mot i vår verksamhet. Värderingarna och principerna som styr verksamheten utgör grunden för vår verksamhet och styr beslutsfattandet på verksamhetens alla nivåer. Värderingarna är innovativitet, hållbar utveckling, samhörighet, normalitetsprincipen, valfrihet och självbestämmanderätt, rättvisa, trygghet. Läs mer: 7

9 1. Vantaa vanhenee viisaasti Kädessäsi on Vantaan ikääntymispoliittinen ohjelma ja sen toimeenpanosuunnitelma (Viksu). Ohjelman pääviesti on, että kasvava ikäihmisten määrä on myönteinen asia. Se on osoitus väestön parantuneesta terveydentilasta ja pidemmästä eliniästä. Vantaa koetaan myös ikäihmisille hyvänä kotikuntana. Ikääntymispoliittisen ohjelman visio vuodelle 2015: Vantaa vanhenee viisaasti Vantaan ikääntyvä väestö on rikkaus. Meillä ikäihmiset elävät mielekästä elämää tavalla, josta muu maailma ottaa mallia. Visio korostaa, että ikäihmisillä on paljon elämän eri vaiheissa kertynyttä kokemusta ja viisautta, jota tulee arvostaa ja hyödyntää. Se painottaa myös, että Vantaalla on kyettävä tekemään viisaita päätöksiä palvelujen järjestämisessä, jotta tulevaisuuden haasteisiin pystytään vastaamaan. On tärkeää valita oikeat palvelut, palvelujen järjestämistavat ja yhteistyökumppanit sekä antaa tilaa innovaatioille. Henkilöstöpolitiikassa kaupungin ja muiden työnantajien kannattaa toteuttaa mallikasta ikäjohtamista. Ikääntymispoliittisen ohjelman ja sen toimeenpanosuunnitelman tavoitteena on antaa suuntaviivat yhteistyölle ja palvelujen kehittämiselle huomioiden kaikki toimijat : kaupungin toimialat, yksityinen ja kolmas sektorin sekä järjestöt ja seurakunta. Käytännössä yhteisen vastuun konkreettiseksi toteuttamiseksi muodostuu monenlaisia toimijaverkostoja. Ohjelman tavoitteena on nostaa yhteistä vastuunottoamme uudelle tasolle, monipuolistaa palvelutarjontaa sekä luoda malli, miten yhteistyöverkostot Vantaalla toimivat. Ikääntymispoliittisen ohjelman visio on linjassa Vantaan kaupungin vision kanssa: Vantaa viisas valinta. Palvelujen tuottaminen nopeasti kasvavalle ikääntyvien kuntalaisten ryhmälle on erityisen haasteellista tilanteessa, jossa palvelujen tarpeet kasvavat nopeammin kuin käytettävät voimavarat. Hyvänä lähtökohtana ohjelmatyölle on ollut jo aiempina vuosina syntynyt yhteinen tahtotila, mikä on konkretisoitunut Vantaa-strategian kriittiseen menestystekijään: yhteinen vastuu hyvästä vanhuudesta. Tarvitsemme kaikkien tahojen saumatonta yhteistyötä ikäihmisten hyvinvoinnin edistämiseksi. On myös tärkeää, että kuntalainen voi kokea palvelun tulevan yhdestä paikasta, vaikka tosiasiassa palvelun tuottajia on useita. Kuntatalouden haasteiden vuoksi tarvitaan kaikkien toimijoiden tiivistä yhteistyötä, jotta palvelut tuotetaan mahdollisimman kustannustehokkaasti. Kaikessa toiminnassa on kuitenkin huomattava, että ikäihmisiä ei kohdata yhtenä stereotyyppisesti luokiteltuna ryhmänä, vaan otetaan huomioon ikäryhmän moninaisuus. Ikäihmisellä tarkoitetaan tässä ohjelmassa perinteisen eläkeiän saavuttaneita 65 vuotta täyttäneitä henkilöitä. Nykyisin eläkkeelle siirtyvät henkilöt ovat usein toimintakykyisiä ja aktiivisia toimijoita, eikä termi ikäihminen tai seniori tai mikään muukaan yksi termi riitä kuvaamaan tähän laajaan ikäryhmään kuuluvia henkilöitä kattavasti. 8

10 2. Ikääntymispoliittinen ohjelma tiivistää yhteisen vastuun verkostoja 2.1 Kehityskulku yhteisen vastuun jaossa Vantaan kaupungissa ei ole aikaisemmin laadittu toimialojen yhteistä ikääntymispoliittista ohjelmaa. Sen sijaan Vantaan kaupungin strategisena tavoitteena on ollut "Yhteinen vastuu hyvästä vanhuudesta". Kaikki toimialat ovat näin ollen tietoisia ikäihmisten määrän nopeasta kasvusta ja sen vaikutuksista toimialansa palvelutuotantoon. Kuva 2. Kehityskulku yhteisen vastuun jaossa Ennen vuosituhannen vaihdetta puhuttiin vanhustenhuollosta ja sitä pidettiin lähinnä sosiaalitoimen tehtävänä. Jo sanavalinta kuvastaa sen ajan työskentelyn "holhoavaa" lähtökohtaa. Vuosituhannen alussa alettiin puhua yhteisen vastuun kantamisesta kaikkien hallintokuntien kesken. Kuitenkin konkreettisesti suunnittelussa painottui sosiaali- ja terveystoimen vanhuksille suunnatut erityispalvelut. Vuonna 2006 kaupungin kriittiseksi menestystekijäksi nostettiin "Yhteinen vastuu hyvästä vanhuudesta". Tämä lisäsi kaikilla toimialoilla ikäihmisille suunnattua palvelutuotantoa ja tiivisti toimialojen välistä yhteistyötä. Toimialat laativat yhdessä ikäihmisiä käsittelevän hyvinvointikatsauksen (Hyvä elämä 2007) ja ovat toimittaneet yhdessä "Ikäihmisten palveluoppaan". Sen sijaan toimialoilla ei ole ollut poikkihallinnollista tavoite- ja tahtotilan tarkempaa määrittelyä eikä yhteistä palvelujen suunnittelua ja arviointia. Yhteistyö yksityisten, kolmannen sektorin, seurakunnan ja kuntalaisten kanssa on ollut koordinoimatonta. 2.2 Yhteistyö ikäihmisten hyvinvoinnin edistämisessä ja palvelujen järjestämisessä Kaikkien toimijoiden on otettava huomioon väestön ikääntymisen aiheuttamat muutokset palvelutarpeessa ja palvelutarjonnassa. Normaaliuden periaatteen mukaisesti kaupungin jokainen toimiala vastaa omalta osaltaan ikäihmisten palvelujen järjestämisestä oman ydintoimintansa osalta. 9

11 Kuva 3. Ikäihmisten palvelujen tuottaminen Työnjaon periaate ilmenee kuvasta 3. Ensisijaista on esteettömyys, joka tarkoittaa lähinnä fyysistä esteettömyyttä, mutta myös asenteellista esteettömyyttä. Sisimmillä kehillä olevat palvelut koskettavat kaikkia kuntalaisia, siis myös ikäihmisiä. Ne luovat hyvinvoinnin perustan. Kaksi ulointa kehää kuvaavat ikäihmisille suunnattuja palveluja. Ikäihmiselle suunnatuista palveluista osa on kaikille avoimia ja osa on ns. erityispalveluja, joita saa jos on olemassa palvelutarve ja ao. henkilö täyttää erikseen määritellyt asiakkuuskriteerit. Jokaisella kehällä olevan toimijan on tärkeää tuntea toistensa palvelut ja tehdä yhteistyötä. Viksussa pyritään ylittämään toimialojen raja-aitoja ja siirtämään verkostoyhteistyö aiempaa laajemmalle ja intensiivisemmälle tasolle. Peruspalvelu tapahtuu jatkossakin toimialojen omana työnä. Viksun palvelulupaukset toteutetaan toimialojen yhteistyöverkostossa. Tämä (ikäihmisten määrän kasvu) ei tarkoita sitä, että ryhtyisimme joka vuosi automaattisesti siirtämään vapaa-ajan ja asukaspalveluiden ja sivistystoimen budjeteista rahaa Jukka Salmiselle sosiaali- ja terveystoimeen väestön prosentuaalisten ikäjakaumien muutosten tahtiin. Sen sijaan meidän täytyy pyrkiä madaltamaan eri hallinnonalojen rajaaitoja palvellessamme seniori-ikäisiä kuntalaisia. Timo Juurikkalan johtama vapaa-ajan toimi ei tarjoa palveluja vain lapsille ja nuorille, eikä Salmisen sosteri hoida yksinään senioreiden palveluita tulevaisuudessa. Kun haastamme hallintojen raja-aidat, haastamme mielestäni samalla koko vanhuuden. Antti Lindtman, valtuuston puheenjohtaja. Viksu blogi Vanhuspolitiikka ei ole pelkästään sosiaali- ja terveyspolitiikkaa, vaan kaikkien asia Professori Antti Karisto Finland-Sendai seminaarissa Vantaan Laureassa 10

12 3. Ohjelman valtakunnalliset ja vantaalaiset lähtökohdat Ikäihmisten palvelujen valtakunnallisia linjauksia Hallitusohjelmassa kiinnitetään huomio palvelujen monipuolistamiseen ja inhimillisen hyvinvoinnin lisäämiseen. Sosiaali- ja terveysministeriö korostaa vanhusten palvelurakenteiden ja sisällön kehittämisessä toimintakyvyn parantamista, itsenäisen selviytymisen vahvistamista, aktiivisen osallistumisen lisäämistä, esteettömän ympäristön luomista ja kansalaisten yhdenvertaista oikeutta palveluihin. 2 Ikääntyneiden neuvontaa ja ohjausta pidetään tärkeänä palvelumuotona, jolla vahvistetaan itsenäistä elämää. 3 Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksessa kiteytetään nämä valtakunnalliset linjaukset. Suositus painottaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä, ehkäisevän toiminnan ja kotona asumisen tukemisen ensisijaisuutta sekä kattavaa yksilökohtaista palvelutarpeen arviointia. Palveluvalikoimaa on monipuolistettava neuvonta- ja ehkäisevillä palveluilla. Terveyttä, toimintakykyä ja kuntoutumista on tuettava kaikissa palveluissa. Laatusuositus velvoittaa kuntia laatimaan toimialojen yhteistyönä ikääntymispoliittisen strategian, jossa luodaan yhteinen tavoite hyvinvoinnin ja terveyden edistämiselle ja palvelurakenteen kehittämiselle. 4 Vantaan kaupungin tasapainotetussa strategiassa ikäihmisten hyvinvointiin liittyvät linjaukset ovat hajallaan. Tämä ohjelma kokoaa yhteen ikäihmisten hyvinvoinnin kannalta tärkeät tavoitteet ja toimenpiteet sekä Vantaa-sopimukseen sisältyvän velvoitteen vanhusväestön määrän kasvuun varautumisesta. Vantaan kaupunkistrategian linjaukset konkretisoituvat Viksussa kestävän kehityksen periaatteet mukana kaupunkisuunnittelussa sekä uudisja korjausrakentamisessa hyvin toimiva joukkoliikenne toimialojen yhteistyö palvelujen järjestämisessä tiivistyy yhteisöllisiä arvoja ja toimintatapoja edistävä avoin toimintakulttuuri ja päätöksenteko sähköistä palvelua ja asiointia lisätään Lähde: Vantaan kaupunki. Talousarvio Taloussuunnitelma Vantaan kaupungin strateginen tavoite "Yhteinen vastuu hyvinvoinnista ja ympäristöstä" konkretisoituu Viksussa ennaltaehkäisyn periaate: terveyden, toimintakyvyn ja viihtyvyyden turvaaminen eri keinoin sekä osallisuuden ja yhteisöllisyyden edistäminen, riskiryhmään kuuluville henkilöille suunnatut palvelut toimivat peruspalvelut kaupunkisuunnittelu: selvitys vanhojen asuinalueiden keskustojen ja niiden palvelujen kehittämisestä elinkaaritarkastelu ohjaa sekä uudisrakentamisen että rakennusten korjausten suunnittelua, hankintaa ja käyttöä Lähde: Vantaan kaupunki. Talousarvio Taloussuunnitelma Tie hyvään vanhuuteen, Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2007:8. 3 Neuvonta- ja palveluverkosto ikääntyneiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2009:24. 4 Ikäihmisten palvelujen laatusuositus, Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisuja 2008:3. 11

13 4. Yhtä vanhuutta ei ole Tässä luvussa on kuvattu tärkeimmät taustatekijät, jotka vaikuttavat vantaalaisten ikäihmisten hyvinvoinnin ja palvelujen kehittämiseen. Näitä ovat ikäihmisten ikäryhmän moninaisuus, ikäihmisten määrän ja siitä aiheutuva palvelutarpeen kasvu sekä käytössä olevien voimavarojen rajallisuus. 4.1 Erilaiset ikäihmiset Koetut elämänvaiheet, koulutus- ja työhistoria, terveys, toimintakykyisyys sekä hyvinvoinnin odotukset vaihtelevat yksilöllisesti. Yksilöinä, miehinä ja naisina, olemme aina erilaisia - yhtä vanhuutta ei ole. Naisten osuus kasvaa vanhimmissa ikäryhmissä 65 vuotta täyttäneistä naisia on 58 % 85 vuotta täyttäneistä heitä on jo 76 %. Kolmas ja neljäs ikä Odotettavissa oleva elinikä on miehillä 76,3 vuotta ja naisilla 83 vuotta 5. Gerontologisessa kirjallisuudessa ikääntyminen jaotellaan kahteen vaiheeseen, ns. kolmanteen ja neljänteen ikään. Kolmannella iällä tarkoitetaan elämän vaihetta, joka alkaa eläkkeelle siirryttäessä. Sen kesto vaihtelee yksilöittäin. Tässä vaiheessa ikäihminen on itsenäinen ja toimintakykyinen. Uuteen elämänvaiheeseen kohdistuu myös paljon myönteisiä odotuksia. Elämänvaihe on aktiivisen toiminnan vaihetta. Neljännen iän vaihe alkaa silloin kun sairaudet ja ikääntymiseen liittyvä haurastuminen alkavat heikentää toimintakykyä siten, että ulkopuolinen tuki arkipäiväisistä toiminnoista selviämiseksi on tarpeen. Eri selvitysten mukaan pitkäaikaisten vanhuspalvelujen piirissä (kotihoito, omaishoidon tuki, palvelutaloasuminen, ympärivuorokautinen hoito) 75 vuotta täyttäneestä väestöstä on noin 25%. Neljättä ikää elävien määrä on todellisuudessa tätä jonkin verran suurempi, koska osa selviytyy omaisten/ läheisten tuella ja osa hankkii palvelut itse yksityiseltä sektorilta. Johtopäätöksenä voi todeta, valtaosa 65 vuotta täyttäneistä ja suurin osa 75 vuotta täyttäneistä on itsenäisiä, kolmatta ikää eläviä senioreita ja vain pieni osa tarvitsee vanhuksille tarkoitettuja erityispalveluja. Kieli ja kulttuuritaustoja Vuonna 2009 Vantaalla on vuotta täyttänyttä kuntalaista. Heistä puhuu äidinkielenään suomea 92 % ja ruotsia 6%. Vuonna 2009 tehdyn Vantaan ruotsinkielisten väestöennusteen mukaan ruotsinkielisten 65 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa vuoteen 2015 mennessä 1550:een (V ). Vuonna 2010 heidän osuutensa kaikista 65 vuotta täyttäneistä on noin 5,5% ja vuonna 2015 hieman alle 5%. Vantaalaisten juuret ovat eri puolilla Suomea Vuosi 2009: 65 vuotta täyttäneistä 3% eli 650 on syntyperäisiä vantaalaisia 25% on syntynyt Uudellamaalla 11% on syntynyt luovutetussa Karjalassa 11% on syntynyt Savossa 7 % on syntynyt Pohjois-Karjalassa 5% on syntynyt Pirkanmaalla 2% on ulkomaalaisia Tilastokatsaus 14:2009: Vantaan kaupungin tietopalvelu 5 Tilastokeskus. Väestötilasto

14 Muita kieliä äidinkielenään puhuvia 65 vuotta täyttäneitä on 2 %. Tänne muuttaneet ulkomaalaiset kuuluvat pääosin nuorempiin ikäryhmiin ja heidän vanhetessaan seniorimaahanmuuttajien määrä kasvaa. Vuoden 2009 alkaessa monikulttuurisia senioreita oli 398. Eniten heitä on Myyrmäessä ja Hakunilassa. On muistettava, että maahanmuuttajien ohella, meillä on romaniväestöä, jonka kulttuuriset erityispiirteet on myös otettava huomioon palveluissa. Kuva 4. Muu kuin suomen- tai ruotsinkielinen väestö ja 75+ -vuotiaita. Vantaan suuralueittain vuodenvaihteessa 2008/2009 Terveys ja hyvinvointi Hyvinvointia synnyttäviä tekijöitä on monia ja niihin liittyy aina yksilökohtaisuutta. Terveys on yksi hyvinvoinnin keskeisimmistä ulottuvuuksista. Muita osatekijöitä ovat koulutus, työllisyys, asumisolot, asuinympäristö, perhesuhteet, sosiaaliset suhteet sekä taloudelliset ja poliittiset voimavarat. Eläkkeelle siirryttäessä samat tekijät ovat edelleen löydettävissä hyvinvoinnin taustalta, vaikka seniorit eivät enää ole työelämässä. Iäkkäiden toimintakyky, terveys, sairastavuus ja kuolleisuus vaihtelevat huomattavasti mm. koulutuksen, aiemman ammatin, tulojen ja asumismuodon mukaan. Erot ovat osittain limittäisiä sukupuolen, siviilisäädyn ja etnisen ryhmän kanssa. 6 Suomalaisten keskimääräinen terveydentila on viime vuosikymmeninä monessa suhteessa kohentunut, mutta sosioekonomiset terveyserot ovat pääosin säilyneet ennallaan tai jopa kasvaneet. Elinajan odotteessa erot ilmenevät selvästi. Ylempiin toimihenkilöihin kuuluva 35 -vuotias mies voi odottaa elävänsä kuusi vuotta pidempään kuin samanikäinen työntekijämies. Naisilla vastaava elinajanodotteen ero on runsaat kolme vuotta. Pitkäaikaissairastavuus on alemmissa koulutus- ja sosiaaliryhmissä noin 50 prosenttia yleisempää kuin ylemmissä ryhmissä. Vakavat mielenterveyden häiriöt ovat yleisempiä alemmissa sosioekonomisissa ryhmissä. Näin on myös alkoholin suurkulutuksen ja humalahakuinen juomisen laita. 6 Kansallinen terveyserojen kaventamisen toimintaohjelma Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2008:16 Sosioekonomisten terveyserojen kaventamishanke Teroka 13

15 Terveellinen elämä: Vantaa verrattuna muuhun Suomeen tupakoimme enemmän ja olemme lihavampia vähemmän koulutetut miehet syövät kasviksia liian vähän vähemmän koulutettujen naisten liikuntakyky kaipaa kohentamista alkoholikuolemiin menetämme miehiä vähemmän kuin Suomessa keskimäärin. Lähde: Terveyserot Vantaalla. Kaste, Etelä-Suomen materiaali. Toimintakyvyn heikentyessä ikääntyneen haavoittuvaa asemaa lisää huono taloudellinen tilanne, yksin ja varsinkin syrjässä asuminen, puutteellinen asunto ja asuinympäristö sekä omien tukihenkilöiden puute. Kaikissa ikäryhmissä yksinasuvia naisia on huomattavasti enemmän kuin miehiä. Yli 85 -vuotiaita vantaalaisia asuu yksin 821 henkilöä. Taulukko 1. Kaikki yksinasuvat asuntokunnat ja yksinasuvat, vähintään 65 vuotta täyttäneiden asuntokunnat suuralueittain sukupuolen mukaan ja heidän osuutensa kaikista 65 vuotta täyttäneistä yksinasuvista asuntokunnista. Tilastokatsaus 14:2009: Vantaan kaupungin tietopalvelu Alue Vantaan 65+v yksin asuvat asuntokunnat, lkm Osuus Vantaan 65+v yksinasuvista, % Naiset Miehet Naisista Miehistä Myyrmäki ,7 31,8 Kivistö ,6 4,5 Aviapolis ,9 2,6 Tikkurila ,4 21,2 Koivukylä ,6 12,6 Korso ,7 14,3 Hakunila ,2 13,1 VANTAA Asunnon mukavuudet vuonna vuotta täyttäneiden yksinasuvien koti 97% yksiasuvalla on kodissaan hyvät mukavuudet 3% yksinasuvalla on kodissaan puutteelliset mukavuudet Tilastokatsaus 14:2009: Vantaan kaupungin tietopalvelu Erilaiset toimintakyvyn rajoitteet, kuten liikkumisrajoitteet ja aistitoimintojen vaikeudet, yleistyvät huomattavasti eläkeiän saavuttamisen jälkeen. Kognitiiviset ongelmat, jotka lisääntyvät merkittävästi 80 ikävuoden jälkeen, ovat suurin palvelutarpeen aiheuttaja, erityisesti pitkäaikaishoidon tarve lisääntyy. Hyvä taloudellinen tilanne on sekä miehillä että naisilla yhteydessä hyvään toimintakykyyn. Toimintakyvyn sosioekonomisten erojen taustalla on useita tekijöitä. Esimerkiksi liikkumiskyvyn koulutusryh- 14

16 mittäisiä eroja selittävät lihavuus, tupakointi, fyysinen työkuormitus ja krooniset sairaudet. Koettu terveys ja toimintakyky ovat riippuvaisia biologisesta, fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta vanhenemisesta sekä elämäntavoista, kuten ravitsemuksesta, alkoholin käytöstä, tupakoinnista, liikunnasta ja sosiaalisesta osallistumisesta. Eläkkeelle siirtyminen ei yleensä aiheuta köyhyyttä vaan usein työikäisten köyhyys jatkuu eläkeiässä. Suomessa ei ole määritelty varsinaista minimitulotasoa, joka henkilön pitäisi saada. Täyden kansaneläkkeen määrää, yksin asuvalla 584 euroa kuukaudessa ja parisuhteessa elävällä 518 euroa kuukaudessa, pidetään toimeentulotuen pohjana. Kansaneläke määräytyy Suomessa oloajan ja työeläketulojen perusteella. Kansaneläkettä ei makseta, jos yksinäisen henkilön vuositulot ovat euroa vuodessa tai parisuhteisella euroa. Pelkän kansaneläkkeen tasoisilla kuukausituloilla elävällä on erityisen korkea pitkäaikaisköyhyysriski. Suomessa köyhien osuus 75 vuotta täyttäneistä naisista on EU-maiden keskitasoa korkeampi. Vantaalla 65 vuotta täyttäneiden naisten tulot ovat merkittävästi pienemmät kuin miesten. Meillä on täyden kansaneläkkeen varassa eläviä 328, joista on naisia Taulukko 2. Tulot ja tulonsaajat vuosina 2000 ja 2007 iän mukaan. Tilastokatsaus 14:2009: Vantaan kaupungin tietopalvelu Ikä- tulonsaajat? muutos (%) keskim. tulot/tulonsaaja, muutos (%) ryhmä miehet naiset miehet naiset miehet naiset miehet naiset miehet naiset miehet naiset 65+v ,5 34, ,5 47,1 muut ,0 3, ,2 30,2 Taulukosta 2 ilmenee vantaalaisten naisten miehiä heikompi taloudellinen tilanne. Naisten keskimääräiset tulot ovat alle 1500 euroa kuukaudessa kun taas 65 vuotta täyttänee miesten tulot ovat yli 2000 euroa. Naisten ja miesten välinen tuloero on hieman kaventunut vuosien kuluessa. 4.2 Ikäihmisten määrä lisääntyy nopeasti Vantaa on ollut ja on edelleen nuorten ja lapsiperheiden kaupunki. Ikäihmisten osuus kaupungin väestöstä on ollut pieni. Tilanne on kuitenkin muuttumassa. Samaan aikaan kun lapsien määrä on vielä kasvamassa, ikäihmisten määrä myös kasvaa. Vuodesta 1990 lähtien Vantaan väestönkasvu kaikkiaan on ollut 28 %, mutta samassa ajassa 65 vuotta täyttäneiden määrä kasvoi 138 %. Olemme väestöltämme yksi Suomen nopeimmin vanhenevista kunnista ja tämä kasvusuunta jatkuu edelleen nopeana. Vuosi vuotta täyttäneitä vantaalaisia on Heistä 58 % on naisia. Tilastokatsaus 14:2009: Vantaan kaupungin tietopalvelu 7 Kelan eläke-etuuksien osat ja niiden suuruus raportti WIT092A. Kansallinen terveyserojen kaventamisen toimintaohjelma Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2008:16 15

17 Vantaalla väestömäärän ennustetaan kasvavan kaikissa ikäryhmissä, paitsi vuotiaiden ryhmässä, vuoteen 2020 mentäessä. 75+ v v v ikäryhmä v v v 7-12 v 0-6 v henkilöitä, lkm Kuva 5. Vantaan väestön muutoksen ennuste ikäryhmittäin vuosina 2009, 2015 ja Lähde: Vantaan väestöennuste 2009/A5:2009. Ikäryhmien vertailussa 65 vuotta täyttäneiden väestöryhmän kasvu on suurinta. Kasvuvauhti on lähimmän viiden vuoden aikana keskimäärin 1600 henkilöä vuodessa. Vuoden 2015 alussa 65 vuotta täyttäneitä ennustetaan olevan (37 %) nykyistä enemmän ja vuoden 2020 alussa (68 %) nykymäärää enemmän. 75 vuotta täyttäneiden määrän ennustetaan kasvavan nykyisestä vajaasta 8 000:sta runsaan viidensadan henkilön vuosivauhdilla noin henkilöön vuonna Vähintään 85 vuotta täyttäneitä on ennusteen mukaan vuonna 2020 yli kaksinkertainen määrä nykytilaan verrattuna v v 85+ v Kuva vuotta täyttäneiden määrän kehitys vuoteen 2020 mennessä 16

18 Väestötilastojen ja -ennusteiden kanssa hieman puuhastelleena olen jo aikaisemmin ihmetellyt yhteiskunnan vaatimatonta panostusta kansamme geriatriseen tulevaisuuteen. Monessa tilastojulkaisussa on tähdennetty väestön ikääntymistä ja sen aiheuttamaa huoltosuhteen huononemista. Keskustelu on ollut hyttysen ininää. Jaana Huhta kaupunginhallituksen varajäsen, varavaltuutettu. Viksu blogi Kaupunginosien välillä on eroja. Seniorivaiheen kuntalaisia on eniten Myyrmäen, Martinlaakson, Simonkylän, Havukosken ja Hakunilan alueilla (Kuva 7, tummin alue). Kuva 7. Yli 65-vuotiaat kaupunginosittain. Lähde: Facta kuntarekisteri/rakennustason väestön poikkileikkaustilanne

19 Vuoteen 2020 mennessä 75 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa kaikilla alueilla, eniten Myyrmäessä ja Martinlaaksossa Kuva 8. Yli 75 -vuotiaiden määrän muutos sekä kokonaisväestömäärän ennuste v kaupunginosittain. Lähde: Lähde: Vantaan väestö 2008/2009/B14:2009 ja Vantaan väestöennuste 2009/A5: Kuntatalouden haasteita Kolmanneksi toimintaympäristön keskeisistä muutostekijöistä nousee kuntatalouden haasteet. Ikääntyneen väestön määrän kasvu merkitsee myös lisääntyvää palvelutarvetta. Toisaalta ainakin lähivuosien talousnäkymät viittaavat siihen, että käytössä olevat voimavarat eivät kasva merkittävästi. Lähivuosina saatamme olla tilanteessa, jossa palvelutarpeet ylittävät käytettävissä olevat voimavarat. Vantaalla lamaa edeltävää tilannetta leimasi suuri velkamäärä, joten ilman lamaakin Vantaan tilanne olisi ollut haastava. Asukasta kohti laskettuna velkamäärä, hieman yli 3000 euroa, on keskimääräistä suurempi verrattuna muihin kuntiin. Menojen nopea kasvu suhteessa verotulojen kasvuun ei ole tasapainossa. Tämä johtuu mm. siitä, että ikärakenteen muutoksen vaikutuksesta huoltosuhde heikkenee ts. hoitoa ja huolenpitoa tarvitsevien kuntalaisten määrä kasvaa enemmän kuin veronmaksajien määrä. Toisaalta valtiolta ja kuntalaisilta tulee painetta palvelujen laadun ja määrän kasvattamiseen. 18

20 Kuva 9. Sosiaali- ja terveydenhuollon 75 täyttäneiden asukaskohtaisten kustannusten kehitys Kuusikon kunnissa vuosina suhteutettuna Kuusikon aritmeettiseen keskiarvoon vuonna 2004=1 (kustannukset 2008 arvossa) ja Vantaa-sopimuksen 2% tuottavuustavoite Vantaa on pystynyt viime vuosien aikana alentamaan asukaskohtaisia vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannuksia, kun ne ovat muissa suurissa kaupungeissa kasvaneet tai pysyneet ennallaan. 8 Vantaa-sopimuksen linjaukset ohjaavat jatkamaan tätä kehityssuuntaa. Kuvassa 9 on kuvattu viime vuosien kehitys sekä, mitä Vantaa-sopimuksessa edellytetty 2%:n tuottavuuden parantaminen merkitsee lähivuosina. Sen mukaan vuonna 2012 Vantaa panostaisi yli 75 -vuotiaiden sosiaali- ja terveyspalveluihin vuoden 2008 rahan arvossa laskettuna 14% vähemmän kuin viisi suurinta kaupunkia keskimäärin vuonna Tästä huolimatta kustannukset kasvaisivat absoluuttisesti, koska palvelutarpeen kasvu vuosittain on suurempi kuin 2%. Laskusuunta kustannuksissa herättää kysymään, onko odotettavissa palvelujen vähentämistä tai palvelutason laskua vai jotain muuta? Palvelutason madaltaminen ei ole houkutteleva vaihtoehto. Taloushaasteisiin vastaamisessa parhaana vaihtoehtona pidetään tuottavuuden parantamista. Se merkitsee tuotannollisen tehokkuuden kasvattamista tehostamalla toimintakäytäntöjä ja tilojen käyttöä sekä uudistamalla työtapoja ja palvelurakenteita. Toisena vaihtoehtona on tarkentaa työpanoksen suuntaamista, jolloin erityisesti ennaltaehkäisyn merkitys korostuu. Palvelun kohdistuminen juuri oikealle henkilölle on tärkeää. 8 Aila Kumpulainen. Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen ja kustannusten vertailu Kuusikko-työryhmän julkaisusarja 6/

21 5. Ikääntymispoliittisen ohjelman arvot ja periaatteet Vantaan kaupungin arvot ovat ohjelmatyön lähtökohta 9. Arvot ilmaisevat sen, mikä on tärkeää ja mihin päämääriin toiminnassa pyrimme. Innovatiivisuus Innovatiivisuus tarkoittaa kykyä tuottaa Vantaalle uusia hyödyllisiä muutoksia, toimia suunnannäyttäjänä ja rohkeutta etsiä uusia, entistä parempia tapoja järjestää palveluja kuntalaisen hyväksi. Innovaatiot syntyvät usein eri toimintojen välisessä rajapinnassa. Toimialojen, seurakunnan, yksityisten ja kolmannen sektorin sekä ikäihmisten yhteistyö mahdollistaa uusien palveluratkaisujen löytymisen. Kestävä kehitys Kestävä kehitys tarkoittaa hyvien elinmahdollisuuksien turvaamista nykyisille ja tuleville sukupolville. Ratkaisuissa ja päätöksenteossa huomioidaan ekologiset näkökohdat ja oikeudenmukaisuus sekä pidetään talous tasapainossa. Palvelutuotannon ennakoiva suunnittelu on tärkeää. Painopisteenä on ennaltaehkäisevä terveyden edistäminen ja turvallisuuden luominen. Oikeudenmukaisuus ja kuntalaisten yhdenvertaisuuden toteutuminen on toiminnan lähtökohtana. Yhteisöllisyys Yhteisöllisyys tarkoittaa kuntalaisen osallisuuden ja aktiivisuuden edistämistä sekä syrjäytymisen ehkäisyä. Ikäihmisiä tuetaan osallistumaan täysivaltaisesti toimintaan ja päätöksentekoon. Huolehtimisen ja välittämisen kulttuuri toteutuu toiminnassa ja erilaisuutta arvostetaan. Vanhustyön arvoja ovat myös lämpö ja läsnäolo, koskettaminen, pysähtyminen, kuunteleminen ja välittäminen. Kaarina Suonperä, kaupunginhallituksen jäsen, kaupunginvaltuutettu. Viksu blogi Ohjelmaa ohjaavat periaatteet. Arvot ja toimintaa ohjaavat periaatteet luovat perustan toiminnalle. Periaatteet näyttävät suuntaa uusien palveluratkaisujen ja toimintatapojen kehittämiselle sekä ohjaavat päätöksentekoa toiminnan kaikilla tasoilla. 10 Normaaliuden periaate Normaaliuden periaatteen mukaan ikäihminen on kuten muutkin ihmiset. Ikääntyminen on elämänkaareen kuuluvana luonnollinen osa. Ikäihminen voi luottaa, että hän saa kunnioitusta ja arvostusta sekä voi osallistua valitsemaansa toimintaan ja palveluun. Hän on yhtä arvokas ja hänen elämänsä on yhtä merkityksellistä kuin kenen tahansa elämä. Palvelussa tunnustetaan ikäihmisen omat voimavarat. Valinnanvapaus ja itsemääräämisoikeus Valinnanvapaus ja itsemääräämisoikeus tarkoittaa, että kuntalaisella on oikeus tehdä omaa elämäänsä koskevia valintoja ja päätöksiä kaikissa elämänvaiheissa, myös elämän loppuvaiheessa. Päätöksentekoa tuetaan riittävällä tiedolla erilaisista palvelujen vaihtoehdoista. Julkisia palveluja kehitetään niin, että kuntalaisen ja asiakkaan valinnanvapaus lisääntyy. 9 Vantaan tasapainotettu strategia Eurooppalainen peruskirja naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta paikallishallinnossa. Ikäihmisten palvelujen laatusuositus STM Vantaan kaupungin työkirja tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta. Vantaan monikulttuurisuusohjelma Turvallisuussuunnitelma , luonnos

22 Oikeudenmukaisuus Oikeudenmukaisuuden periaatteella tarkoitetaan tasavertaisia mahdollisuuksia saada samantasoista palvelua samanlaiseen tarpeeseen sukupuolesta, etnisestä taustasta, kielestä, iästä, vammaisuudesta, seksuaalisesta suuntautumisesta, uskonnosta, vakaumuksesta tai muusta henkilöön liittyvästä syystä riippumatta. Tasavertaisten lähtökohtien turvaamiseksi ikäihminen voi tarvita erityistä huomiota voidakseen käyttää palvelua. Ikäihminen voi luottaa siihen, että hän saa palvelun kuten muutkin vastaavassa tilanteessa olevat kuntalaiset, ettei hän joudu syrjityksi osallistuessaan toimintaan tai hakiessaan palveluja. Suunnittelun ja päätöksenteon on oltava läpinäkyvää ja yhteneväisesti perusteltua. Turvallisuus Turvallisuuden periaatteella tarkoitetaan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista turvallisuutta. Ikäihminen voi luottaa siihen, että hänen ympäristönsä on turvallinen. Turvallisuus merkitsee myös tapaturmien ehkäisyä sekä palo- ja muuta turvallisuutta. Hän voi luottaa siihen, että hän ei joudu väkivallan tai kaltoin kohtelun uhriksi. 6. Vantaa vanhenee viisaasti - toimenpiteet palvelulupausten toteuttamiseksi Vantaan ikääntymispoliittinen ohjelma sisältää kuusi palvelulupausta, joille asetetut tavoitteet ohjaavat ikäihmisten hyvinvoinnin parantamista ja palvelujen kehittämistä. Lupaukset ovat aihekokonaisuuksia, joille asetetaan tavoitteet ja laaditaan toimeenpanosuunnitelma. Suunnitelman toteutumista arvioidaan ohjelmaan varten perustetussa - koordinaatioryhmässä. Ohjelman toteutuksen etenemisestä raportoidaan vuosittain valtuustolle. Viksun palvelulupaukset 1. Tieto muuttaa asenteita. Myönteinen asenne ikäihmisiin ilmenee kaupungin toimialojen ja muiden toimijoiden yhteisenä tahtona ottaa toiminnassa huomioon ikäihmisten näkökulma. Ikäihmisten palvelutarpeet on huomioitu kaikkien toimialojen palveluissa. Vantaalla on paras tieto ikääntymisestä. Kuntalaisille tarjotaan tietoa palveluista ja vanhenemisesta. Ikäihmisiä palvelevilla työntekijöillä on uusin ikääntymiseen liittyvä gerontologinen tieto ja osaaminen. 2. Osallistumalla voi vaikuttaa. Hyvinvoinnin perustana ovat ikäihmisten omat voimavarat. Ikäihmisten kokemus ja viisaus tulevat näkyväksi osallistumisessa. Samalla ikäihmisillä on mahdollisuus vaikuttaa yhteiskuntaan. Ihmisen omia vahvuuksia ja kykyjä arvostetaan, ja palvelut suunnitellaan niitä hyödyntäen ja täydentäen. 3. Asuminen on elämänmakuista. Ikäihmisille on tarjolla monipuolisia asumisvaihtoehtoja ja kaikille ikäihmisille turvataan riittävä asumistaso. Ikäihmiset voivat asua elämänmakuisesti. Omassa kodissa on turvallista ja hyvä asua pitkään. Silloin kun kotina on palvelutalo tai hoivakoti, on kiinnitetään huomiota kodinomaisuuteen. Perinteinen laitoshoito muuttuu aktiiviseksi hoiva-asumiseksi 4.Ympäristö on esteetön. Toimintakyvyn rajoituksista huolimatta ikäihminen voi harrastaa, hoitaa asioita ja asua itsenäisesti. 5. Ennaltaehkäisevät palvelut edistävät hyvinvointia. Ennaltaehkäisy tarkoittaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä. Ikäihmiselle luodaan mielekkään elämän edellytykset tarjoamalla mahdollisuus harrastaa, kokea taidetta ja oppia uutta. Monipuolisia ennaltaehkäiseviä palveluja tai itsehoitomahdollisuuksia on tarjolla kaikille ikäihmisille. 6. Uusi teknologia on käytössä. Ikäihmiset ovat uuden teknologian käyttäjiä. Teknologia on huomaamatonta, helppoa ja elämänlaatua parantavaa. Ikäihmiset ovat täysivaltaisia tietoyhteiskunnan jäseniä. 21

23 Kuva 10. Viksu pähkinänkuoressa 22

24 6.1 Tieto muuttaa asenteita Myönteinen asenne ikäihmisiin ilmenee kaupungin toimialojen ja muiden toimijoiden yhteisenä tahtona ottaa toiminnassa huomioon ikäihmisten näkökulma. Ikäihmisten palvelutarpeet on huomioitu kaikkien toimialojen palveluissa. Vantaalla on paras tieto ikääntymisestä. Kuntalaisille tarjotaan tietoa palveluista ja vanhenemisesta. Ikäihmisiä palvelevilla työntekijöillä on uusin gerontologinen tieto ja osaaminen. Ikääntyminen on luonnollinen normaaliin elämään kuuluva asia. Asenteiden muuttaminen on pitkäjänteistä ja vaativaa työtä. Käytännössä asenteet muuttuvat, kun sekä kaupunkilaiset että kaupungin työntekijät saavat oikeaa tietoa. Samoin ikäihmisiin liittyvät myönteiset kokemukset muuttavat asenteita. Kuntalaiset, seniorit itse ja palveluja tuottava henkilökunta tarvitsee tutkittua tietoa ikävaiheen erityispiirteistä. Tieto auttaa ymmärtämään seniorin elämäntilannetta ja muotoilemaan palvelun asiakaskeskeiseksi. Tavoite Toimenpiteet Vastuu 11 Vantaalaisilla on tietoa ikääntymiseen liittyvistä erityispiirteistä Ikäihminen saa tietoa palveluista ja niihin liittyvistä valinnanmahdollisuuksista Uusimman tiedon ja osaamisen hyödyntäminen Toteutetaan vuosittain ajankohtaisia kampanjoita esimerkiksi kaupunkijuhlassa Järjestetään kaikille kuntalaisille avoimia ikääntymistä käsitteleviä luentoja Toteutetaan gerontologisen osaamisen koulutusta kaupungin henkilökunnalle Kootaan senioreille suunnatut Internet sivut Päivitetään vuosittain palveluopas Avataan Seniori-infot yhteispalvelupisteisiin Kirjastoissa on senioriohjausta Tehdään yhteistyötä yliopistojen ja korkeakoulujen sekä koulutus- ja kehittämisyksiköiden kanssa Toimialat Sito Henkilöstökeskus Toimialat Vapas ja toimialojen tiedotusryhmä Vapas, Soster, Sito Vapas, Soster, Sito Soster, Sito Kaikki toimialat Ikäsyrjinnälle nollatoleranssi Sirkka-Liisa Kivelä verkostoseminaarissa Vastuutaulukossa käytetyt lyhenteet Keskushallinnon toimiala Keha Maankäytön ja ympäristön toimiala Mato Sivistystoimen toimiala Sito Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala Soster Tilakeskuksen toimiala Tike Vapaa-ajan ja asukaspalveluiden toimiala Vapas 23

25 6.2 Osallistumalla voi vaikuttaa Hyvinvoinnin perustana ovat ikäihmisten omat voimavarat. Ikäihmisten kokemus ja viisaus tulevat näkyväksi osallistumisessa. Samalla ikäihmisillä on mahdollisuus vaikuttaa yhteiskuntaan. Ihmisen omia vahvuuksia ja kykyjä arvostetaan, ja palvelut suunnitellaan niitä hyödyntäen ja täydentäen. Seniorivaihe on pitkä jakso elämää. Useimmat seniorit ovat varsin toimintakykyisiä ja aktiivisia. He ovat kartuttaneet osaamistaan eri työaloilla ja elämänkokemustensa kautta. On tärkeää, että tätä viisautta ja kokemusta hyödynnetään palvelujen suunnittelussa ja toteutuksessa. Osallisuus ja vaikuttaminen lisäävät elämän mielekkyyttä ja tarjoavat mahdollisuuksia yhteisöllisyyteen. Tavoite Toimenpiteet Vastuu Ikäihmiset ovat mukana päätöksenteossa, toiminnassa ja sen arvioinnissa Eri ikäisillä kuntalaisten kohtaaminen on mahdollista Vanhusneuvoston roolia vahvistetaan Senioriosaajakoulutus vakiinnutetaan kaupungin omana toimintana Luodaan mahdollisuuksia toimia vapaaehtoistyössä Viksu-ohjelman sisältöön liittyviä tilaisuuksia järjestetään vuosittain kuntalaisille ja asiantuntijoille Toteutetaan kysely ikäihmisten palveluodotuksista Toimialat ja yhteisöt järjestävät eri ikäisten yhteistyöprojekteja ja tapahtumia Soster, vanhusneuvosto Vapas, Sito Vapas, toimialat Vapas, Soster ja vanhusneuvosto Soster, Keha, vanhusneuvosto Kaikki toimialat omassa toiminnassaan 24

26 6.3 Asuminen on elämänmakuista 12 Ikäihmisille on tarjolla monipuolisia asumisvaihtoehtoja ja kaikille ikäihmisille turvataan riittävä asumistaso. Ikäihmiset voivat asua elämänmakuisesti. Omassa kodissa on turvallista ja hyvä asua pitkään. Silloin kun kotina on palvelutalo tai hoivakoti, on kiinnitetään huomiota kodinomaisuuteen. Perinteinen laitoshoito muuttuu aktiiviseksi hoiva-asumiseksi Koti on merkittävä elämän perusasia, jolle muu hyvinvointi rakentuu. Yleinen pelko "laitokseen joutumisesta" tulee usein uhkana esille ikäihmisten tulevaisuuskeskusteluissa. Toisaalta yksinäiset ikäihmiset toivovat usein hoitopaikkaan pääsyä. Koti tarkoittaa paitsi rakennettua kotia myös ihmissuhteita, joissa voi olla oma itsensä, toimia riippumattomasti ja toteuttaa itseään. Toimintatavat on suunniteltava siten, että ne hyödyntävät ikäihmisen voimavaroja ja kunnioittavat hänen itsemääräämisoikeuttaan. Tavoitteena on, että ikäihminen voi asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Tarpeettomia siirtoja hoitopaikasta toiseen vältetään. Tavoite Toimenpiteet Vastuu Ikäihmisille on tarjolla monipuolisia asumisvaihtoehtoja Kaupunkitason työryhmä koordinoi kaavoitusta ja ikäihmisten asumisvaihtoehtojen suunnittelua Vanhustenkeskusten yhteyteen/läheisyyteen tulee erilaisia asumisen vaihtoehtoja, esteettömiä senioritaloja/vuokra-, asumisoikeus-, omistusasuntoja, kunnallisia ja yksityisiä palvelutaloja, myös uudenlaisia yhteisöllisiä asumisen vaihtoehtoja Mato, Soster Mato, Soster, rakennuttajat, yksityiset palveluntuottajat Ikäihmisen asuinalueella on jokapäiväiseen elämään tarvittavat palvelut Selvitetään puutteellisesti asuvien ikäihmisten asumisolosuhteet Kaavoituksessa ja rakentamisessa on ikäihmisten näkökulma otettu huomioon Kehitetään Asukastalonmies - toimintamalli vrt. asukashuoltaja tai sosiaalitalonmies Vapas, soster Mato Mato, Soster, rakennuttajat Vuosi 2009 Kotona asuu 91,3 % 75 vuotta täyttäneistä. 12 Kts. Elämänmakuista asumista Vantaalla. Vantaan asunto-ohjelma

27 6.4 Ympäristö on esteetön 13 Toimintakyvyn rajoituksista huolimatta ikäihminen voi harrastaa, hoitaa asioita ja asua itsenäisesti. Esteettömyys tulee esille kodin arkkitehtuurissa ja kotiovelta ulos lähdettäessä. Vaikka kaikki palvelut olisivat hyvin järjestetyt, liikennejärjestelyt, hissittömyys, liukkaus tai portaat voivat estää liikkumisen ja tehdä palveluihin pääsyn mahdottomaksi. Esteettömyysnäkökulman tulee olla mukana kaikessa ympäristön, palvelujen ja rakennusten suunnittelussa. Esteettömyyteen sisältyy myös tavoite lähipalvelujen turvaamisesta. Tavoite Toimenpiteet Vastuu Ikäihminen pääsee liikkumaan kotinsa ulkopuolella kaikkina vuodenaikoina Uudet kaupunginosat ja rakennukset ovat esteettömiä Palvelut ovat saavutettavissa joukkoliikenteellä Asuinympäristö on turvallinen Arvioidaan alueiden ja niillä olevien julkisten tilojen esteettömyys ja korjataan epäkohdat Toteutetaan Esteettömyysohjelma ja Hissiselvityksen (2008) toimenpide-ehdotukset Priorisoidaan yhdessä korjaukset ja muutostyöt Toteutetaan asumiseen liittyvää info-palvelua Alueet, joilla asuu paljon ikäihmisiä priorisoidaan teiden ja väylien kunnossapidossa Esteettömyysnäkökulman toteuttaminen alueiden suunnittelussa ja uudisrakennusten rakennusvalvonnassa Esteettömyyden ja palvelujen saavutettavuuden korostaminen joukkoliikenteen suunnittelussa ja hankinnassa Arvioidaan ja kehitetään palvelulinjojen toimivuutta Ehkäistään paikallinen häiriökäyttäytyminen Vapas, Mato, Tike, vanhusneuvosto Mato Mato ja Soster Mato Mato ja Tike Mato Mato, Soster, Helsingin seutuliikenne Poliisi, Vapas vanhusneuvosto 13 Kts. Vantaan esteettömyysohjelma. Hissiselvitys 2008 Vantaan turvallisuussuunnitelma

28 Vuosi % 65 vuotta täyttäneistä asuu 3-4 kerroksisessa hissittömässä kerrostalossa Myyrmäessä 834 Kivistö 24 Aviapolis 7 Tikkurila 1039 Koivukylä 227 Korso 462 Hakunila 240 Tilastokatsaus 14:2009: Vantaan kaupungin tietopalvelu Palvelut saatava rollaattorin kantaman päähän. Kuntalaiskommentti Myyrmäessä 27

29 6.5 Ennaltaehkäisevät palvelut edistävät hyvinvointia Ennaltaehkäisy tarkoittaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä. Ikäihmiselle luodaan mielekkään elämän edellytykset tarjoamalla mahdollisuus harrastaa, kokea taidetta ja oppia uutta. Monipuolisia ennaltaehkäiseviä palveluja tai itsehoitomahdollisuuksia on tarjolla kaikille ikäihmisille. Hyvinvoiva ikäihminen kokee elämänsä mielekkäänä. Mielekkään elämän kokemisessa keskeistä on tekeminen, esimerkiksi harrastaminen, vapaaehtoistyön tekeminen tai opiskelu. Tarve oppia uusia asioita säilyy läpi elämän. Ennaltaehkäisyn vaikuttavat painopisteet ovat liikunta, terveellinen ruokavalio, rokotukset, kaatumisten ja murtumien ehkäisy sekä sydän- ja verisuonitaudin riskitekijöiden vähentäminen. Muistiin liittyvien häiriöiden varhainen tunnistaminen ja hoito on keskeistä ikäihmisten terveyden näkökulmasta. Terveelliset elämäntavat ovat myös ikäihmisille tärkeitä. Milloinkaan ei ole myöhäistä aloittaa. Tavoite Toimenpiteet Vastuu Ikäihmisellä on mahdollisuus harrastaa, oppia uutta,vaikuttaa asioihin ja tehdä valintoja Ikäihminen pysyy toimintakykyisenä ja hänen sairastumistaan ehkäistään Ikäihmisiä ohjataan terveyteen ja hyvinvointiin liittyvissä aiheissa Luodaan mahdollisuudet kokea ja vastaanottaa kulttuuria sekä taidetta Tarjotaan mahdollisuus harrastaa Tarjotaan mahdollisuus oppia Luodaan kohtaamispaikkoja ja foorumeja, joissa on mahdollista osallistua, oppia, antaa palautetta ja saada tietoa Kehitetään avointa päivätoimintaa yhteistyössä kolmannen sektorin ja seurakunnan kanssa Lisätään ikäihmisten liikuntamahdollisuuksia: lisätään tietoisuutta olemassa olevista palveluista ja ohjataan niiden käyttöön lisätään liikuntamahdollisuuksia elin- ja asuinympäristössä. kannustetaan järjestöjä ikäihmisten liikunnan järjestämisessä tehostetaan liikuntaan sopivien tilojen käyttöä Tehdään keskeisten kansansairauksien ehkäisemiseksi toimintaohjelma Seniorineuvola Tehdään toimintaohjelma muistisairauksien ennaltaehkäisyyn, varhaiseen tunnistamiseen ja hoitoon Vapas ja Sito Vapas ja Sito Kaupungin tiedotusryhmä ja toimialat Soster, Vapas Vapas, Sito ja Soster Soster Soster, Sito, Vapas Soster 28

30 Elämän laadun keskeiset tekijät merkitykselliset roolit emotionaalinen hyvinvointi läheissuhteet aineellinen hyvinvointi ja terveys Professori Kaisu Pitkälän (Helsingin yliopisto, yleislääketieteen laitos) Yhteinen vastuu hyvästä vanhuudesta verkostoseminaarissa

31 6.6 Uusi teknologia on käytössä Ikäihmiset ovat uuden teknologian käyttäjiä. Teknologia on huomaamatonta, helppoa ja elämänlaatua parantavaa. Ikäihmiset ovat täysivaltaisia tietoyhteiskunnan jäseniä. Ikäihmiselle on tärkeää olla mukana ajassa. Yksi käytännön edellytys siihen on tietoyhteiskuntavalmiuksien hallinta. Tässä suhteessa nuoret ikäpolvet ovat eturintamassa ja monet seniorit opettelevat tietoyhteiskuntataitoja eläkkeelle siirtymisen jälkeen. Tämä onkin hyvä ajankohta, koska myöhemmässä vaiheessa lievätkin muistiongelmat voivat vaikeuttaa mm. teknologisten apuvälineiden käyttöä. Ajalle on myös ominaista erilaisten teknologisten apuvälineiden nopea kehittyminen. Teknologia tarjoaa mahdollisuuden edistää itsenäistä selviytymistä ja parantaa turvallisuutta. Tavoite Toimenpiteet Vastuu Ikäihmisillä on mahdollisuus saada hyvät tietoyhteiskuntavalmiudet Järjestetään tietoyhteiskuntataitojen opetusta ja ohjausta sekä käyttömahdollisuuksia Sito Ikäihmisellä on mahdollisuus käyttää teknologiaa palveluissa ja jokapäiväisen elämän tukena Osallistutaan teknologian kehittämiseen yhdessä yritysten sekä tutkimus- ja kehittämislaitosten kanssa Ohjataan hyödyntämään teknologiaa: kaupungin kotisivut, jatkuva näyttely ja käytön ohjaus, teknologiahoitaja, teknologia "help desk" Keha, Soster, Sito Keha, Soster, Sito Ikäihminen ohjataan käyttämään apuvälineitä, jotka edistävät osallistumista ja itsenäistä selviytymistä Laaditaan hoivateknologian hyödyntämissuunnitelma Mahdollisuuksista tiedottaminen: kaupungin kotisivut, jatkuva näyttely esimerkiksi netissä Keha, Soster Soster 30

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI Liite 1 ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI SUUNNITELMA IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TUKEMISEKSI 2016-2020 27.2.201 SISÄLTÖ 1. SUUNNITELMAN TAUSTAA... 1 2. OSALLISUUS JA TOIMIJUUS... 2 3. ASUMINEN

Lisätiedot

Kuntien toiminta ja ennakointi ikääntyneiden kotona asumisen tukemisessa ja elinympäristöjen kehittämisessä

Kuntien toiminta ja ennakointi ikääntyneiden kotona asumisen tukemisessa ja elinympäristöjen kehittämisessä Kuntien toiminta ja ennakointi ikääntyneiden kotona asumisen tukemisessa ja elinympäristöjen kehittämisessä 6.4.2017 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ym.fi Ikääntyneiden asumisen

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 980/2012 - voimaan 1.7.2013 Kuntamarkkinat

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

IÄN ILOINEN KESÄAMU

IÄN ILOINEN KESÄAMU IÄN ILOINEN KESÄAMU 14.6.2012 Iän iloinen Kainuu 2030 Kainuun ikääntymispoliittinen strategia Suvilaulu JO JOUTUI ARMAS AIKA JA SUVI SULOINEN, KAUNIISTI JOKA PAIKKAA KORISTAA KUKKANEN. NYT LÄMPÖÄNSÄ SUOPI

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman painopisteitä vuosina

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman painopisteitä vuosina Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman painopisteitä vuosina 2016-2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman 2013-2017 väliseminaari, 16.12.2015, Finlandia talo, Helsinki ohjelmapäällikkö Sari Hosionaho,

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

POHJALAISMAAKUNTIEN VANHUSTYÖN KEHITTÄMISKESKUS HANKE OSANA VÄLI-SUOMEN IKÄKASTETTA. Päivi Niiranen HEHKO seminaari 22.3.

POHJALAISMAAKUNTIEN VANHUSTYÖN KEHITTÄMISKESKUS HANKE OSANA VÄLI-SUOMEN IKÄKASTETTA. Päivi Niiranen HEHKO seminaari 22.3. POHJALAISMAAKUNTIEN VANHUSTYÖN KEHITTÄMISKESKUS HANKE OSANA VÄLI-SUOMEN IKÄKASTETTA Päivi Niiranen HEHKO seminaari 22.3.2010 Seinäjoki Ikäkasteen toiminta-alue IKÄKASTE- ÄLDRE-KASTE koostuu kuudesta osahankkeesta

Lisätiedot

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Kotona kokonainen elämä, Hyvinkää6.9.2013 Sirpa Andersson, erikoistutkija VTT, THL, ikäihmisten palvelut -yksikkö 1 Esittelen: vanhuspalvelulakia

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tilannekatsaus

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tilannekatsaus Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tilannekatsaus Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman 2013-2017 väliseminaari, 16.12.2015, Finlandia talo, Helsinki ohjelmapäällikkö Sari Hosionaho, FT Taustaa

Lisätiedot

Kaikkien yhteinen Vantaa

Kaikkien yhteinen Vantaa Kaikkien yhteinen Vantaa Monikulttuurisuusohjelma 2014-2017, monikulttuurisuusasiain päällikkö 12.2.2014 Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta Sisältö 1. Ohjelman tausta - uusia väestötietoja - lähtökohdat

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara mahdollisuus > asenteista on aloitettava! - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja

Lisätiedot

Sukupuolivaikutusten arviointi

Sukupuolivaikutusten arviointi Sukupuolivaikutusten arviointi talousarvion laadinnassa: talousarviotavoitteet 2011 Tasa-arvon Eurooppalainen peruskirja -ESR-hanke Kuntaliitto, Helsinki 12.4.2011 Susanna Taipale-Vuorinen, talous- ja

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta 10.2.2011 Markku Tervahauta palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki ASIAKASVOLYYMI Potentiaaliset asiakkaat (yritykset,

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Rovaniemi 16.6.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan)

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan) Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (1.7.2013 alkaen asteittain voimaan) Vanhuslain toimeenpano Espoossa Story 16.9.2014 5 Kunnan tulee laatia

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Ikääntyvä väestö Asuinalueiden kehittämisohjelmassa

Ikääntyvä väestö Asuinalueiden kehittämisohjelmassa Ikääntyvä väestö Asuinalueiden kehittämisohjelmassa Ikäystävällinen asuinalue -seminaari 12.5.2014 Hanna Dhalmann 12.10.2007 Tekijän nimi Projektipäällikkö, FT 13 kasvukeskuskaupunkia: Helsinki, Vantaa,

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveys

Seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaali- ja lisääntymisterveys 27.10.2015 Rovaniemi Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue 11.11.2015 1 Hallituksen strategiset painopistealueet Työllisyys ja kilpailukyky

Lisätiedot

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Iisalmi 20.11.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen MIKSI PPSHP PANOSTAA TERVEYDEN EDISTÄMISEEN? Sairastavuutemme on korkea maakunnassamme on terveyseroja palvelujen

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

PAIKALLISEN TYÖRYHMÄN KOKEMUKSIA JA UUSIA NÄKÖKULMIA LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ

PAIKALLISEN TYÖRYHMÄN KOKEMUKSIA JA UUSIA NÄKÖKULMIA LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ PAIKALLISEN TYÖRYHMÄN KOKEMUKSIA JA UUSIA NÄKÖKULMIA LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ Valtakunnallinen hissiseminaari Lahdessa 08.05.2014 Ari Juhanila Asuntoasiainpäällikkö Hissi on kiinteistön

Lisätiedot

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008 Terveysalan hallinto ja päätöksenteko Riitta Räsänen syksy 2008 Kurssin tavoitteet ja suoritus suomalaisen sosiaali- ja terveysalan lainsäädäntö ja järjestelmät toimintaympäristö kehittämisen haasteet

Lisätiedot

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Sara Haimi-Liikkanen /Kehittämiskoordinaattori Tarja Viitikko / Projektikoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson

Lisätiedot

Vaikutukset tasa-arvoon? Eeva Honkanummi va Kehittämispäällikkö Espoon kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi Turku

Vaikutukset tasa-arvoon? Eeva Honkanummi va Kehittämispäällikkö Espoon kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi Turku Vaikutukset tasa-arvoon? Eeva Honkanummi va Kehittämispäällikkö Espoon kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi Turku Vaikuttavuus Tämän seminaarin esittelyteksti: pohditaan naisten ja miesten tasaarvon merkitystä

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4.

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4. Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma Kristiina Mustakallio Taustana väestönkehitys Espoossa 2014-2016 suhteellisesti kasvu on nopeinta

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

Strategia Siun sote hallitus Siun soten valtuusto

Strategia Siun sote hallitus Siun soten valtuusto Strategia 2017-2018 Siun sote hallitus 22.11.2016 Siun soten valtuusto 8.12.2016 Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Taustaa Suomi on satavuotisen historiansa aikana kehittynyt

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Simo 29.3.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula Kokkonen

Lisätiedot

HYVINVOINTIJOHTAMINEN OSANA KUNTAJOHTAMISTA LIIKENNESUUNNITTELUN JA KAAVOITUKSEN NÄKÖKULMASTA - ONKO KUNTALAINEN KESKIÖSSÄ?

HYVINVOINTIJOHTAMINEN OSANA KUNTAJOHTAMISTA LIIKENNESUUNNITTELUN JA KAAVOITUKSEN NÄKÖKULMASTA - ONKO KUNTALAINEN KESKIÖSSÄ? HYVINVOINTIJOHTAMINEN OSANA KUNTAJOHTAMISTA LIIKENNESUUNNITTELUN JA KAAVOITUKSEN NÄKÖKULMASTA - ONKO KUNTALAINEN KESKIÖSSÄ? Anne Sormunen/ erityisasiantuntija 1 Elinvoimainen kunta mistä syntyy? Elinvoimaisuus

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen Asiakkaan valinnanvapaus laajenee 1.1.2019 alkaen Uudet maakunnat alkavat vastata sosiaali ja terveyspalvelujen järjestämisestä alueensa asukkaille 1.1.2019. Asiakas voi valita palvelun julkisen, yksityisen

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla

Lisätiedot

Ikääntymispoliittiset strategiat/ ohjelmat paikkakunnittain

Ikääntymispoliittiset strategiat/ ohjelmat paikkakunnittain Ikääntymispoliittiset strategiat/ ohjelmat paikkakunnittain Paikkakunnan nimi 1. Espoo (kaupunki) 2. Jyväskylä (seutu) 3. Järvenpää (kaupunki) Seudulliset vanhuspalvelujen strategiset Strategian nimi:

Lisätiedot

Tilastokatsaus 9:2014

Tilastokatsaus 9:2014 Tilastokatsaus 9:214 Tilastokatsaus 9:213 Vantaa 1 24.6.214 Tietopalvelu B1:214 Tietoja työvoimasta ja työttömyydestä Työvoiman määrä kasvoi 7:lla (,7 %) vuoden 212 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien

Lisätiedot

Alueellinen ja paikallinen hyvinvointi- ja

Alueellinen ja paikallinen hyvinvointi- ja Alueellinen ja paikallinen hyvinvointi- ja turvallisuustyö Lapin maaseutufoorumi 21.2.2012 Ylijohtaja Timo E. Korva Lapin aluehallintovirasto 22.2.2012 1 Ensimmäisestä ohjelmasta kolmanteen Arjen turvaa

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu

Lisätiedot

Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI

Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI 21.9.2016 Toiminta-alue Suomen maakunnista suurin kattaen 30 prosenttia koko maan pinta-alasta 21 kuntaa, seutukuntia 6 Kaksi asukasta

Lisätiedot

Kuhmon vanhusneuvoston toimintasuunnitelma vuodelle 2014

Kuhmon vanhusneuvoston toimintasuunnitelma vuodelle 2014 1 Kuhmon vanhusneuvoston toimintasuunnitelma vuodelle 2014 Vuoden 2014 alusta vanhusneuvostot ovat lakisääteisiä Kuhmon vanhusneuvoston toiminta on käynnistynyt vuonna 2002 eli vanhusneuvosto on toiminut

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Kainuun sote - kunnat / Saara Pikkarainen/ terveyden edistämisen erikoissuunnittelija Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä /Saara

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Hissillä kotiin Valtakunnallinen hissiseminaari, 8.5.2014, Lahti Ohjelmapäällikkö, FT Sari Hosionaho, ympäristöministeriö Ikääntyminen koskettaa yhteiskuntaa

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma 2017 - ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI Keskustalla on yhdessä tekemisestä 110 vuotinen perinne. Keskusta rakentaa politiikkansa ihmisen, ei

Lisätiedot

Isyyslaki uudistuu Rovaniemi. Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue

Isyyslaki uudistuu Rovaniemi. Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Isyyslaki uudistuu 27.10.2015 Rovaniemi Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Lapin 28.10.2015 aluehallintovirasto 1 Hallituksen strategiset painopistealueet Työllisyys

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä) KEMIJÄRVI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 7 892 31,9 % (2617 hlöä) 6 517 6 068 Ikääntynden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 2 544 (32%) 2 901 (45%) kasvu

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN HYVINVOINNIN

IKÄIHMISTEN HYVINVOINNIN IKÄIHMISTEN HYVINVOINNIN PYSYVYYS JA KULUTUSTOTTUMUKSET KÄKÄTE-seminaari 6.9.2012 Sirpa Kärnä YTT, Lehtori (ent.) Savonia-amk, Iisalmen yksikkö LUENNON NÄKÖKULMA JA AIHEALUEET (1) Suomalaisten ikääntyminen

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö Visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa yrittämisen perusedellytykset. Kunnan

Lisätiedot

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Johanna Sinkkonen Koti- ja erityisasumisen johtaja Järvenpään kaupunki Kolme kokeilua menossa: 1. tyhjillään oleva liikehuoneisto muutetaan asumiskäyttöön

Lisätiedot

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa - kärkihankkeen tavoitteet Kärkihanke

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelujen laatu Suositus tulossa !

Ikäihmisten palvelujen laatu Suositus tulossa ! 1 Ikäihmisten palvelujen laatu Suositus tulossa 13.2.2008! Kehittämispäällikkö Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö / Perhe- ja sosiaaliosasto 24.11.2008 2 Ikääntyneiden palvelujen kehittämistä

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula selvityshenkilö Organisaatiotoimikunta 7.2.2011 Valmistelun lähtökohtia: tuetaan toimintakykyä ja

Lisätiedot

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Sn Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa 1 18.1.2017 Tavoitteet Asiakas keskiössä Vaikuttavat ja toimintakykyä ylläpitävät toimintatavat ovat käytössä ja asiakkaiden

Lisätiedot

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! Diak Länsi 29.11.2007 Rehtori, dosentti Jorma Niemelä 1. Ihmisarvoinen vanhuus kuuluu jokaiselle. Siihen kuuluu oikeus olla osallisena ympäröivästä yhteisöstä

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen

Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen palveluissa Edellytykset yy ja haasteet Inari 20.9.2013 Mirja Laiti Työkalupakin arviointia Kokonaisuudessaan erinomainen työväline henkilöstön

Lisätiedot

Vanhuspalvelulaki ja vanhusasioiden valtakunnalliset kuulumiset. Vanhusasiaa! -seminaari Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Vanhuspalvelulaki ja vanhusasioiden valtakunnalliset kuulumiset. Vanhusasiaa! -seminaari Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Vanhuspalvelulaki ja vanhusasioiden valtakunnalliset kuulumiset Vanhusasiaa! -seminaari 4.2.2010 Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Ikääntymisraportti Kokonaisarvio ikääntymisen vaikutuksista ja

Lisätiedot

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI Liite 1 ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI SUUNNITELMA IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TUKEMISEKSI 2016-2020 11.8.2016 SISÄLTÖ 1. SUUNNITELMAN TAUSTAA... 1 2. OSALLISUUS JA TOIMIJUUS... 2 3.

Lisätiedot

Itsenäinen vaan ei yksinäinen Senioriasumisen uusi suunta

Itsenäinen vaan ei yksinäinen Senioriasumisen uusi suunta Itsenäinen vaan ei yksinäinen Senioriasumisen uusi suunta Suomalaiset yksi maailman nopeimmin ikääntyvä kansakunta Taloudellinen kasvu pitkään rajallista Inhimillisiä ja taloudellisia paineita senioreiden

Lisätiedot

Tulevaisuuden Kaukovainio. Asuinalueiden kehittämisohjelma

Tulevaisuuden Kaukovainio. Asuinalueiden kehittämisohjelma Tulevaisuuden Kaukovainio Asuinalueiden kehittämisohjelma 2013-15 Mervi Uusimäki 28.5.2013 KAUKOVAINIO 3 km keskustasta Rakennettu v. 1965-1975 4700 asukasta Kaukovainio kehittämisalueena Kaukovainion

Lisätiedot

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä) KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli 2012-2016 -projekti Etsivä vanhustyö on Yhteisölähtöistä ja sosiaalista toimintaa, jolla tavoitetaan

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus. Erityisasiantuntija Anne Sormunen

Sähköinen hyvinvointikertomus. Erityisasiantuntija Anne Sormunen Sähköinen hyvinvointikertomus Erityisasiantuntija Anne Sormunen 1 = Tiedolla johtamisen tiimityöväline kuntalaisen hyvinvointi ja kokemus palveluiden toimivuus ja prosessit elinvoima, rakenne ja talous

Lisätiedot

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle 21.4.2016 Allianssin strategia 2021 Allianssi edistää nuorten hyvinvointia Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi

Lisätiedot

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 2.-3.2016 Hanna Tainio Varatoimitusjohtaja Kuntaliitto Mitä edistetään?

Lisätiedot

TASA-ARVO - VASEMMISTOLIITTO

TASA-ARVO - VASEMMISTOLIITTO TASA-ARVO - VASEMMISTOLIITTO VASEMMISTOLIITTO - VISIO Visiomme on talouspoliittisten valtarakenteiden demokratia, resurssien oikeudenmukainen jako, yleinen ja yhtäläinen tasa-arvo, ihmisten henkilökohtaisen

Lisätiedot

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi AVI verkostopäivä 17.11.2015 Helsinki Anita Pohjanvuori Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta v v Muistisairaiden ihmisten ja

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä) PELKOSENNIEMI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 947 29,9 % (296 hlöä) 807 766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 289 (30%) 354 (44%) kasvu

Lisätiedot

Hyvinvointijohtamisella onnistumisen poluille ja hyvään arkeen Lapissa

Hyvinvointijohtamisella onnistumisen poluille ja hyvään arkeen Lapissa Hyvinvointijohtamisella onnistumisen poluille ja hyvään arkeen Lapissa HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN KUNNAN TEHTÄVÄNÄ Kuntalain mukaisesti kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu

Lisätiedot

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Pelkosenniemi 15.2.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde

Lisätiedot