VANTAA VANHENEE VIISAASTI Vantaan ikääntymispoliittinen ohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VANTAA VANHENEE VIISAASTI Vantaan ikääntymispoliittinen ohjelma 2010 2015"

Transkriptio

1 VANTAA VANHENEE VIISAASTI Vantaan ikääntymispoliittinen ohjelma Kaupunginhallitus

2 Vantaa vanhenee viisaasti Vantaan ikääntymispoliittinen ohjelma Kaupunginhallitus

3 Ohjelman valmistelun yhteyshenkilöt: Apulaiskaupunginjohtaja Jukka Peltomäki Apulaiskaupunginjohtaja Jukka T. Salminen Vanhus- ja vammaispalvelujen johtaja Matti Lyytikäinen Erityisasiantuntija Anne Aaltio Vantaan ikääntymispoliittisen ohjelman valmistelu on tehty Muutosvoimaa vanhustyön osaamiseen -hankkeen tuella, jota rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto, ELY-virasto ja Vantaan ja Espoon kaupungit. Hanketta on hallinnoinut Laurea -ammattikorkeakoulu ja se on toteutettu yhteistyössä Vantaan kaupungin, Espoon kaupungin, Laurea -ammattikorkeakoulun ja Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun kanssa. 2

4 Johdanto Ikääntymispoliittisen ohjelman laatiminen käynnistyi vuoden 2009 alussa. Joulukuussa 2009 ohjelman valmisteluaikaa jatkettiin ja työryhmän työ valmistui Ohjelman sisältö on työstetty sosiaalija terveysministeriön Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksen linjausten mukaisesti. Ikääntymispoliittinen ohjelma muodostuu kahdesta osasta. Kaikkia toimijoita koskeva kokonaisuus, jossa tarkastellaan kaupunkitasoisia linjauksia on nimeltään Viksu - Ikääntymispoliittinen ohjelma ja toimeenpanosuunnitelma. Sosiaali- ja terveystoimen palveluja koskevassa kokonaisuudessa. käsitellään vanhuksille suunnattujen sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelurakennetta. Tämän osan nimenä on Palvelurakenteen kehittämisohjelma - Vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisohjelma. Kuva 1. Laatusuosituksen malli ikääntymispoliittisesta strategiasta 1 Viksun on valmistellut kaupunginjohtajan nimeämä työryhmä. Sen ohjausryhmänä toimi kaupungin hyvinvointiryhmä HYRY. Työryhmä vahvisti rivejään senioriosaajilla ja jalkautui työn loppuvaiheessa kuntalaisten ja asiantuntijoiden pariin kokoamaan kommentteja ohjelmaan. Työn tukena oli myös netissä Viksu -blogi, johon saatiin vantaalaisten päättäjien, työntekijöiden ja kuntalaisten kirjoituksia ja kuntalaisten kommentteja. 1 Ikäihmisten palvelujen laatusuositus. Sosiaali- ja terveysministeriö. Julkaisuja 2008:3. 3

5 Viksun sisältö: Luvuissa 1-4 kuvataan ohjelman lähtökohtia ja Vantaan toimintaympäristössä vuoteen 2015 mennessä tapahtuvia tärkeimpiä muutoksia sekä ikäihmisten palvelutuotannon työnjaon periaatteita Luvussa 5 esitetään ohjelman laadintaa ohjaavat arvot ja periaatteet Luvussa 6 kiteytetään kaupunkitasoiset ikäihmisten hyvinvoinnin kehittämisen strategiset painopisteet, kuntalaisille annettavat palvelulupaukset ja toimenpiteet niiden lunastamiseksi Luku 7 kuvaa verkostotyötä ja sisältää ehdotuksen ohjelman seurannasta ja arvioinnista Palvelurakenteen kehittämisohjelma on valmisteltu vanhus- ja vammaispalvelujen johtoryhmän toimesta. Palvelurakenteen kehittämisohjelman sisältö: Luvuissa 1-2 kuvataan Vantaan vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelurakenteen nykyistä tilannetta ja minkälaisia haasteita toimintaympäristön muutokset asettavat vanhusten erityispalveluille Luku 3 kiteyttää Vantaa-sopimuksen vaikutukset palveluihin Luvussa 4 linjataan palvelujen kehittämisen keskeiset periaatteet Luvuissa 5-12 kuvataan eri toimintojen palvelurakenteen kehittämislinjaukset, määrälliset tavoitteet ja palveluverkko. Palvelutarpeen arviointi, muistipotilaan hoitopolku, geriatrinen kuntoutus ja vanhustenkeskusten toimintamalli on nostettu strategisesti merkittävinä aiheina erityistarkasteluun. Ohjelma on laadittu vuosille , mutta tietyiltä osin katsotaan pidemmälle. 4

6 Viksu - Ikääntymispoliittinen ohjelma ja toimeenpanosuunnitelma 5

7 Viksu - Ikääntymispoliittinen ohjelma ja toimeenpanosuunnitelma Vanda stads äldrepolitiska program Viksu Vantaa vanhenee viisaasti Ikääntymispoliittinen ohjelma tiivistää yhteisen vastuun verkostoja Kehityskulku yhteisen vastuun jaossa Yhteistyö ikäihmisten hyvinvoinnin edistämisessä ja palvelujen järjestämisessä Ohjelman valtakunnalliset ja vantaalaiset lähtökohdat Yhtä vanhuutta ei ole Erilaiset ikäihmiset Ikäihmisten määrä lisääntyy nopeasti Kuntatalouden haasteita Ikääntymispoliittisen ohjelman arvot ja periaatteet Vantaa vanhenee viisaasti - toimenpiteet palvelulupausten toteuttamiseksi Tieto muuttaa asenteita Osallistumalla voi vaikuttaa Asuminen on elämänmakuista Ympäristö on esteetön Ennaltaehkäisevät palvelut edistävät hyvinvointia Uusi teknologia on käytössä Ikääntymispoliittisen ohjelman toimeenpano ja seuranta

8 Vanda stads äldrepolitiska program Viksu Det äldrepolitiska programmet Viksu utarbetades som ett samarbete mellan olika sektorer våren Programmet utgår från de riksomfattande kvalitetsrekommendationerna om tjänster för äldre och består av stadsvisa riktlinjer och principer om hur servicen bör utvecklas och genomföras.. Målsättningen för det äldrepolitiska programmet och planen för dess verkställande är att dra upp riktlinjer för samarbetet när servicen planeras i samarbete med stadens egna organisatoriska enheter, den privata sektorn, föreningarna, organisationerna och församlingens familjerådgivningscentral. Nätverk bestående av en mångfald aktörer uppstår i praktiken för att rent konkret fullfölja det gemensamma ansvaret. Programmets målsättning är att ge vårt gemensamma ansvarstagande en ny dimension, att göra serviceutbudet mera mångsidigt samt skapa en modell för samarbetsnätverken i Vanda. Både den riksomfattande kvalitetsrekommendationen och Vanda stads äldrepolitiska program Viksu betonar främjande av hälsa och välfärd, den preventiva verksamheten och stödet för hemmaboende som förstahandsalternativ samt en heltäckande individuell utvärdering av servicebehovet. Serviceutbudet bör göras mångsidigare genom rådgivning och preventiv service och hälsa, funktionsförmåga och rehabilitering bör stödjas i all service. I samband med programarbetet föddes visionen för Vanda stads äldrepolitiska program : Vanda åldras med värdighet Vandas åldrande befolkning är en tillgång. Våra seniormedborgare lever ett meningsfullt liv som resten av världen låter sig inspireras av. Denna vision växte fram i arbetet med Vanda stads äldrepolitiska program. I visionen betonas den livserfarenhet och visdom seniorerna samlat på sig under livets lopp vilket bör värdesättas och utnyttjas. Visionen betonar också vikten av att fatta kloka beslut i Vanda i frågor som ansluter till organiseringen av servicen, så att man kan svara på de framtida utmaningarna inom serviceutbudet för seniorer. Det är viktigt att välja rätta serviceformer, sätt att anordna servicen och samarbetspartner samt att ge rum för nytänkande inom servicen. En gemensam värdegrund för serviceproduktionen I och med det äldrepolitiska programmet befästes de gemensamma värderingarna och principerna som staden och andra serviceproducenter inom seniorsektorn (de privata serviceproducenterna inom samarbetsnätverket, föreningarna, organisationerna och församlingen) beaktar i sin serviceproduktion. De ger uttryck för det som är viktigt och som vi strävar mot i vår verksamhet. Värderingarna och principerna som styr verksamheten utgör grunden för vår verksamhet och styr beslutsfattandet på verksamhetens alla nivåer. Värderingarna är innovativitet, hållbar utveckling, samhörighet, normalitetsprincipen, valfrihet och självbestämmanderätt, rättvisa, trygghet. Läs mer: 7

9 1. Vantaa vanhenee viisaasti Kädessäsi on Vantaan ikääntymispoliittinen ohjelma ja sen toimeenpanosuunnitelma (Viksu). Ohjelman pääviesti on, että kasvava ikäihmisten määrä on myönteinen asia. Se on osoitus väestön parantuneesta terveydentilasta ja pidemmästä eliniästä. Vantaa koetaan myös ikäihmisille hyvänä kotikuntana. Ikääntymispoliittisen ohjelman visio vuodelle 2015: Vantaa vanhenee viisaasti Vantaan ikääntyvä väestö on rikkaus. Meillä ikäihmiset elävät mielekästä elämää tavalla, josta muu maailma ottaa mallia. Visio korostaa, että ikäihmisillä on paljon elämän eri vaiheissa kertynyttä kokemusta ja viisautta, jota tulee arvostaa ja hyödyntää. Se painottaa myös, että Vantaalla on kyettävä tekemään viisaita päätöksiä palvelujen järjestämisessä, jotta tulevaisuuden haasteisiin pystytään vastaamaan. On tärkeää valita oikeat palvelut, palvelujen järjestämistavat ja yhteistyökumppanit sekä antaa tilaa innovaatioille. Henkilöstöpolitiikassa kaupungin ja muiden työnantajien kannattaa toteuttaa mallikasta ikäjohtamista. Ikääntymispoliittisen ohjelman ja sen toimeenpanosuunnitelman tavoitteena on antaa suuntaviivat yhteistyölle ja palvelujen kehittämiselle huomioiden kaikki toimijat : kaupungin toimialat, yksityinen ja kolmas sektorin sekä järjestöt ja seurakunta. Käytännössä yhteisen vastuun konkreettiseksi toteuttamiseksi muodostuu monenlaisia toimijaverkostoja. Ohjelman tavoitteena on nostaa yhteistä vastuunottoamme uudelle tasolle, monipuolistaa palvelutarjontaa sekä luoda malli, miten yhteistyöverkostot Vantaalla toimivat. Ikääntymispoliittisen ohjelman visio on linjassa Vantaan kaupungin vision kanssa: Vantaa viisas valinta. Palvelujen tuottaminen nopeasti kasvavalle ikääntyvien kuntalaisten ryhmälle on erityisen haasteellista tilanteessa, jossa palvelujen tarpeet kasvavat nopeammin kuin käytettävät voimavarat. Hyvänä lähtökohtana ohjelmatyölle on ollut jo aiempina vuosina syntynyt yhteinen tahtotila, mikä on konkretisoitunut Vantaa-strategian kriittiseen menestystekijään: yhteinen vastuu hyvästä vanhuudesta. Tarvitsemme kaikkien tahojen saumatonta yhteistyötä ikäihmisten hyvinvoinnin edistämiseksi. On myös tärkeää, että kuntalainen voi kokea palvelun tulevan yhdestä paikasta, vaikka tosiasiassa palvelun tuottajia on useita. Kuntatalouden haasteiden vuoksi tarvitaan kaikkien toimijoiden tiivistä yhteistyötä, jotta palvelut tuotetaan mahdollisimman kustannustehokkaasti. Kaikessa toiminnassa on kuitenkin huomattava, että ikäihmisiä ei kohdata yhtenä stereotyyppisesti luokiteltuna ryhmänä, vaan otetaan huomioon ikäryhmän moninaisuus. Ikäihmisellä tarkoitetaan tässä ohjelmassa perinteisen eläkeiän saavuttaneita 65 vuotta täyttäneitä henkilöitä. Nykyisin eläkkeelle siirtyvät henkilöt ovat usein toimintakykyisiä ja aktiivisia toimijoita, eikä termi ikäihminen tai seniori tai mikään muukaan yksi termi riitä kuvaamaan tähän laajaan ikäryhmään kuuluvia henkilöitä kattavasti. 8

10 2. Ikääntymispoliittinen ohjelma tiivistää yhteisen vastuun verkostoja 2.1 Kehityskulku yhteisen vastuun jaossa Vantaan kaupungissa ei ole aikaisemmin laadittu toimialojen yhteistä ikääntymispoliittista ohjelmaa. Sen sijaan Vantaan kaupungin strategisena tavoitteena on ollut "Yhteinen vastuu hyvästä vanhuudesta". Kaikki toimialat ovat näin ollen tietoisia ikäihmisten määrän nopeasta kasvusta ja sen vaikutuksista toimialansa palvelutuotantoon. Kuva 2. Kehityskulku yhteisen vastuun jaossa Ennen vuosituhannen vaihdetta puhuttiin vanhustenhuollosta ja sitä pidettiin lähinnä sosiaalitoimen tehtävänä. Jo sanavalinta kuvastaa sen ajan työskentelyn "holhoavaa" lähtökohtaa. Vuosituhannen alussa alettiin puhua yhteisen vastuun kantamisesta kaikkien hallintokuntien kesken. Kuitenkin konkreettisesti suunnittelussa painottui sosiaali- ja terveystoimen vanhuksille suunnatut erityispalvelut. Vuonna 2006 kaupungin kriittiseksi menestystekijäksi nostettiin "Yhteinen vastuu hyvästä vanhuudesta". Tämä lisäsi kaikilla toimialoilla ikäihmisille suunnattua palvelutuotantoa ja tiivisti toimialojen välistä yhteistyötä. Toimialat laativat yhdessä ikäihmisiä käsittelevän hyvinvointikatsauksen (Hyvä elämä 2007) ja ovat toimittaneet yhdessä "Ikäihmisten palveluoppaan". Sen sijaan toimialoilla ei ole ollut poikkihallinnollista tavoite- ja tahtotilan tarkempaa määrittelyä eikä yhteistä palvelujen suunnittelua ja arviointia. Yhteistyö yksityisten, kolmannen sektorin, seurakunnan ja kuntalaisten kanssa on ollut koordinoimatonta. 2.2 Yhteistyö ikäihmisten hyvinvoinnin edistämisessä ja palvelujen järjestämisessä Kaikkien toimijoiden on otettava huomioon väestön ikääntymisen aiheuttamat muutokset palvelutarpeessa ja palvelutarjonnassa. Normaaliuden periaatteen mukaisesti kaupungin jokainen toimiala vastaa omalta osaltaan ikäihmisten palvelujen järjestämisestä oman ydintoimintansa osalta. 9

11 Kuva 3. Ikäihmisten palvelujen tuottaminen Työnjaon periaate ilmenee kuvasta 3. Ensisijaista on esteettömyys, joka tarkoittaa lähinnä fyysistä esteettömyyttä, mutta myös asenteellista esteettömyyttä. Sisimmillä kehillä olevat palvelut koskettavat kaikkia kuntalaisia, siis myös ikäihmisiä. Ne luovat hyvinvoinnin perustan. Kaksi ulointa kehää kuvaavat ikäihmisille suunnattuja palveluja. Ikäihmiselle suunnatuista palveluista osa on kaikille avoimia ja osa on ns. erityispalveluja, joita saa jos on olemassa palvelutarve ja ao. henkilö täyttää erikseen määritellyt asiakkuuskriteerit. Jokaisella kehällä olevan toimijan on tärkeää tuntea toistensa palvelut ja tehdä yhteistyötä. Viksussa pyritään ylittämään toimialojen raja-aitoja ja siirtämään verkostoyhteistyö aiempaa laajemmalle ja intensiivisemmälle tasolle. Peruspalvelu tapahtuu jatkossakin toimialojen omana työnä. Viksun palvelulupaukset toteutetaan toimialojen yhteistyöverkostossa. Tämä (ikäihmisten määrän kasvu) ei tarkoita sitä, että ryhtyisimme joka vuosi automaattisesti siirtämään vapaa-ajan ja asukaspalveluiden ja sivistystoimen budjeteista rahaa Jukka Salmiselle sosiaali- ja terveystoimeen väestön prosentuaalisten ikäjakaumien muutosten tahtiin. Sen sijaan meidän täytyy pyrkiä madaltamaan eri hallinnonalojen rajaaitoja palvellessamme seniori-ikäisiä kuntalaisia. Timo Juurikkalan johtama vapaa-ajan toimi ei tarjoa palveluja vain lapsille ja nuorille, eikä Salmisen sosteri hoida yksinään senioreiden palveluita tulevaisuudessa. Kun haastamme hallintojen raja-aidat, haastamme mielestäni samalla koko vanhuuden. Antti Lindtman, valtuuston puheenjohtaja. Viksu blogi Vanhuspolitiikka ei ole pelkästään sosiaali- ja terveyspolitiikkaa, vaan kaikkien asia Professori Antti Karisto Finland-Sendai seminaarissa Vantaan Laureassa 10

12 3. Ohjelman valtakunnalliset ja vantaalaiset lähtökohdat Ikäihmisten palvelujen valtakunnallisia linjauksia Hallitusohjelmassa kiinnitetään huomio palvelujen monipuolistamiseen ja inhimillisen hyvinvoinnin lisäämiseen. Sosiaali- ja terveysministeriö korostaa vanhusten palvelurakenteiden ja sisällön kehittämisessä toimintakyvyn parantamista, itsenäisen selviytymisen vahvistamista, aktiivisen osallistumisen lisäämistä, esteettömän ympäristön luomista ja kansalaisten yhdenvertaista oikeutta palveluihin. 2 Ikääntyneiden neuvontaa ja ohjausta pidetään tärkeänä palvelumuotona, jolla vahvistetaan itsenäistä elämää. 3 Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksessa kiteytetään nämä valtakunnalliset linjaukset. Suositus painottaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä, ehkäisevän toiminnan ja kotona asumisen tukemisen ensisijaisuutta sekä kattavaa yksilökohtaista palvelutarpeen arviointia. Palveluvalikoimaa on monipuolistettava neuvonta- ja ehkäisevillä palveluilla. Terveyttä, toimintakykyä ja kuntoutumista on tuettava kaikissa palveluissa. Laatusuositus velvoittaa kuntia laatimaan toimialojen yhteistyönä ikääntymispoliittisen strategian, jossa luodaan yhteinen tavoite hyvinvoinnin ja terveyden edistämiselle ja palvelurakenteen kehittämiselle. 4 Vantaan kaupungin tasapainotetussa strategiassa ikäihmisten hyvinvointiin liittyvät linjaukset ovat hajallaan. Tämä ohjelma kokoaa yhteen ikäihmisten hyvinvoinnin kannalta tärkeät tavoitteet ja toimenpiteet sekä Vantaa-sopimukseen sisältyvän velvoitteen vanhusväestön määrän kasvuun varautumisesta. Vantaan kaupunkistrategian linjaukset konkretisoituvat Viksussa kestävän kehityksen periaatteet mukana kaupunkisuunnittelussa sekä uudisja korjausrakentamisessa hyvin toimiva joukkoliikenne toimialojen yhteistyö palvelujen järjestämisessä tiivistyy yhteisöllisiä arvoja ja toimintatapoja edistävä avoin toimintakulttuuri ja päätöksenteko sähköistä palvelua ja asiointia lisätään Lähde: Vantaan kaupunki. Talousarvio Taloussuunnitelma Vantaan kaupungin strateginen tavoite "Yhteinen vastuu hyvinvoinnista ja ympäristöstä" konkretisoituu Viksussa ennaltaehkäisyn periaate: terveyden, toimintakyvyn ja viihtyvyyden turvaaminen eri keinoin sekä osallisuuden ja yhteisöllisyyden edistäminen, riskiryhmään kuuluville henkilöille suunnatut palvelut toimivat peruspalvelut kaupunkisuunnittelu: selvitys vanhojen asuinalueiden keskustojen ja niiden palvelujen kehittämisestä elinkaaritarkastelu ohjaa sekä uudisrakentamisen että rakennusten korjausten suunnittelua, hankintaa ja käyttöä Lähde: Vantaan kaupunki. Talousarvio Taloussuunnitelma Tie hyvään vanhuuteen, Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2007:8. 3 Neuvonta- ja palveluverkosto ikääntyneiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2009:24. 4 Ikäihmisten palvelujen laatusuositus, Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisuja 2008:3. 11

13 4. Yhtä vanhuutta ei ole Tässä luvussa on kuvattu tärkeimmät taustatekijät, jotka vaikuttavat vantaalaisten ikäihmisten hyvinvoinnin ja palvelujen kehittämiseen. Näitä ovat ikäihmisten ikäryhmän moninaisuus, ikäihmisten määrän ja siitä aiheutuva palvelutarpeen kasvu sekä käytössä olevien voimavarojen rajallisuus. 4.1 Erilaiset ikäihmiset Koetut elämänvaiheet, koulutus- ja työhistoria, terveys, toimintakykyisyys sekä hyvinvoinnin odotukset vaihtelevat yksilöllisesti. Yksilöinä, miehinä ja naisina, olemme aina erilaisia - yhtä vanhuutta ei ole. Naisten osuus kasvaa vanhimmissa ikäryhmissä 65 vuotta täyttäneistä naisia on 58 % 85 vuotta täyttäneistä heitä on jo 76 %. Kolmas ja neljäs ikä Odotettavissa oleva elinikä on miehillä 76,3 vuotta ja naisilla 83 vuotta 5. Gerontologisessa kirjallisuudessa ikääntyminen jaotellaan kahteen vaiheeseen, ns. kolmanteen ja neljänteen ikään. Kolmannella iällä tarkoitetaan elämän vaihetta, joka alkaa eläkkeelle siirryttäessä. Sen kesto vaihtelee yksilöittäin. Tässä vaiheessa ikäihminen on itsenäinen ja toimintakykyinen. Uuteen elämänvaiheeseen kohdistuu myös paljon myönteisiä odotuksia. Elämänvaihe on aktiivisen toiminnan vaihetta. Neljännen iän vaihe alkaa silloin kun sairaudet ja ikääntymiseen liittyvä haurastuminen alkavat heikentää toimintakykyä siten, että ulkopuolinen tuki arkipäiväisistä toiminnoista selviämiseksi on tarpeen. Eri selvitysten mukaan pitkäaikaisten vanhuspalvelujen piirissä (kotihoito, omaishoidon tuki, palvelutaloasuminen, ympärivuorokautinen hoito) 75 vuotta täyttäneestä väestöstä on noin 25%. Neljättä ikää elävien määrä on todellisuudessa tätä jonkin verran suurempi, koska osa selviytyy omaisten/ läheisten tuella ja osa hankkii palvelut itse yksityiseltä sektorilta. Johtopäätöksenä voi todeta, valtaosa 65 vuotta täyttäneistä ja suurin osa 75 vuotta täyttäneistä on itsenäisiä, kolmatta ikää eläviä senioreita ja vain pieni osa tarvitsee vanhuksille tarkoitettuja erityispalveluja. Kieli ja kulttuuritaustoja Vuonna 2009 Vantaalla on vuotta täyttänyttä kuntalaista. Heistä puhuu äidinkielenään suomea 92 % ja ruotsia 6%. Vuonna 2009 tehdyn Vantaan ruotsinkielisten väestöennusteen mukaan ruotsinkielisten 65 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa vuoteen 2015 mennessä 1550:een (V ). Vuonna 2010 heidän osuutensa kaikista 65 vuotta täyttäneistä on noin 5,5% ja vuonna 2015 hieman alle 5%. Vantaalaisten juuret ovat eri puolilla Suomea Vuosi 2009: 65 vuotta täyttäneistä 3% eli 650 on syntyperäisiä vantaalaisia 25% on syntynyt Uudellamaalla 11% on syntynyt luovutetussa Karjalassa 11% on syntynyt Savossa 7 % on syntynyt Pohjois-Karjalassa 5% on syntynyt Pirkanmaalla 2% on ulkomaalaisia Tilastokatsaus 14:2009: Vantaan kaupungin tietopalvelu 5 Tilastokeskus. Väestötilasto

14 Muita kieliä äidinkielenään puhuvia 65 vuotta täyttäneitä on 2 %. Tänne muuttaneet ulkomaalaiset kuuluvat pääosin nuorempiin ikäryhmiin ja heidän vanhetessaan seniorimaahanmuuttajien määrä kasvaa. Vuoden 2009 alkaessa monikulttuurisia senioreita oli 398. Eniten heitä on Myyrmäessä ja Hakunilassa. On muistettava, että maahanmuuttajien ohella, meillä on romaniväestöä, jonka kulttuuriset erityispiirteet on myös otettava huomioon palveluissa. Kuva 4. Muu kuin suomen- tai ruotsinkielinen väestö ja 75+ -vuotiaita. Vantaan suuralueittain vuodenvaihteessa 2008/2009 Terveys ja hyvinvointi Hyvinvointia synnyttäviä tekijöitä on monia ja niihin liittyy aina yksilökohtaisuutta. Terveys on yksi hyvinvoinnin keskeisimmistä ulottuvuuksista. Muita osatekijöitä ovat koulutus, työllisyys, asumisolot, asuinympäristö, perhesuhteet, sosiaaliset suhteet sekä taloudelliset ja poliittiset voimavarat. Eläkkeelle siirryttäessä samat tekijät ovat edelleen löydettävissä hyvinvoinnin taustalta, vaikka seniorit eivät enää ole työelämässä. Iäkkäiden toimintakyky, terveys, sairastavuus ja kuolleisuus vaihtelevat huomattavasti mm. koulutuksen, aiemman ammatin, tulojen ja asumismuodon mukaan. Erot ovat osittain limittäisiä sukupuolen, siviilisäädyn ja etnisen ryhmän kanssa. 6 Suomalaisten keskimääräinen terveydentila on viime vuosikymmeninä monessa suhteessa kohentunut, mutta sosioekonomiset terveyserot ovat pääosin säilyneet ennallaan tai jopa kasvaneet. Elinajan odotteessa erot ilmenevät selvästi. Ylempiin toimihenkilöihin kuuluva 35 -vuotias mies voi odottaa elävänsä kuusi vuotta pidempään kuin samanikäinen työntekijämies. Naisilla vastaava elinajanodotteen ero on runsaat kolme vuotta. Pitkäaikaissairastavuus on alemmissa koulutus- ja sosiaaliryhmissä noin 50 prosenttia yleisempää kuin ylemmissä ryhmissä. Vakavat mielenterveyden häiriöt ovat yleisempiä alemmissa sosioekonomisissa ryhmissä. Näin on myös alkoholin suurkulutuksen ja humalahakuinen juomisen laita. 6 Kansallinen terveyserojen kaventamisen toimintaohjelma Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2008:16 Sosioekonomisten terveyserojen kaventamishanke Teroka 13

15 Terveellinen elämä: Vantaa verrattuna muuhun Suomeen tupakoimme enemmän ja olemme lihavampia vähemmän koulutetut miehet syövät kasviksia liian vähän vähemmän koulutettujen naisten liikuntakyky kaipaa kohentamista alkoholikuolemiin menetämme miehiä vähemmän kuin Suomessa keskimäärin. Lähde: Terveyserot Vantaalla. Kaste, Etelä-Suomen materiaali. Toimintakyvyn heikentyessä ikääntyneen haavoittuvaa asemaa lisää huono taloudellinen tilanne, yksin ja varsinkin syrjässä asuminen, puutteellinen asunto ja asuinympäristö sekä omien tukihenkilöiden puute. Kaikissa ikäryhmissä yksinasuvia naisia on huomattavasti enemmän kuin miehiä. Yli 85 -vuotiaita vantaalaisia asuu yksin 821 henkilöä. Taulukko 1. Kaikki yksinasuvat asuntokunnat ja yksinasuvat, vähintään 65 vuotta täyttäneiden asuntokunnat suuralueittain sukupuolen mukaan ja heidän osuutensa kaikista 65 vuotta täyttäneistä yksinasuvista asuntokunnista. Tilastokatsaus 14:2009: Vantaan kaupungin tietopalvelu Alue Vantaan 65+v yksin asuvat asuntokunnat, lkm Osuus Vantaan 65+v yksinasuvista, % Naiset Miehet Naisista Miehistä Myyrmäki ,7 31,8 Kivistö ,6 4,5 Aviapolis ,9 2,6 Tikkurila ,4 21,2 Koivukylä ,6 12,6 Korso ,7 14,3 Hakunila ,2 13,1 VANTAA Asunnon mukavuudet vuonna vuotta täyttäneiden yksinasuvien koti 97% yksiasuvalla on kodissaan hyvät mukavuudet 3% yksinasuvalla on kodissaan puutteelliset mukavuudet Tilastokatsaus 14:2009: Vantaan kaupungin tietopalvelu Erilaiset toimintakyvyn rajoitteet, kuten liikkumisrajoitteet ja aistitoimintojen vaikeudet, yleistyvät huomattavasti eläkeiän saavuttamisen jälkeen. Kognitiiviset ongelmat, jotka lisääntyvät merkittävästi 80 ikävuoden jälkeen, ovat suurin palvelutarpeen aiheuttaja, erityisesti pitkäaikaishoidon tarve lisääntyy. Hyvä taloudellinen tilanne on sekä miehillä että naisilla yhteydessä hyvään toimintakykyyn. Toimintakyvyn sosioekonomisten erojen taustalla on useita tekijöitä. Esimerkiksi liikkumiskyvyn koulutusryh- 14

16 mittäisiä eroja selittävät lihavuus, tupakointi, fyysinen työkuormitus ja krooniset sairaudet. Koettu terveys ja toimintakyky ovat riippuvaisia biologisesta, fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta vanhenemisesta sekä elämäntavoista, kuten ravitsemuksesta, alkoholin käytöstä, tupakoinnista, liikunnasta ja sosiaalisesta osallistumisesta. Eläkkeelle siirtyminen ei yleensä aiheuta köyhyyttä vaan usein työikäisten köyhyys jatkuu eläkeiässä. Suomessa ei ole määritelty varsinaista minimitulotasoa, joka henkilön pitäisi saada. Täyden kansaneläkkeen määrää, yksin asuvalla 584 euroa kuukaudessa ja parisuhteessa elävällä 518 euroa kuukaudessa, pidetään toimeentulotuen pohjana. Kansaneläke määräytyy Suomessa oloajan ja työeläketulojen perusteella. Kansaneläkettä ei makseta, jos yksinäisen henkilön vuositulot ovat euroa vuodessa tai parisuhteisella euroa. Pelkän kansaneläkkeen tasoisilla kuukausituloilla elävällä on erityisen korkea pitkäaikaisköyhyysriski. Suomessa köyhien osuus 75 vuotta täyttäneistä naisista on EU-maiden keskitasoa korkeampi. Vantaalla 65 vuotta täyttäneiden naisten tulot ovat merkittävästi pienemmät kuin miesten. Meillä on täyden kansaneläkkeen varassa eläviä 328, joista on naisia Taulukko 2. Tulot ja tulonsaajat vuosina 2000 ja 2007 iän mukaan. Tilastokatsaus 14:2009: Vantaan kaupungin tietopalvelu Ikä- tulonsaajat? muutos (%) keskim. tulot/tulonsaaja, muutos (%) ryhmä miehet naiset miehet naiset miehet naiset miehet naiset miehet naiset miehet naiset 65+v ,5 34, ,5 47,1 muut ,0 3, ,2 30,2 Taulukosta 2 ilmenee vantaalaisten naisten miehiä heikompi taloudellinen tilanne. Naisten keskimääräiset tulot ovat alle 1500 euroa kuukaudessa kun taas 65 vuotta täyttänee miesten tulot ovat yli 2000 euroa. Naisten ja miesten välinen tuloero on hieman kaventunut vuosien kuluessa. 4.2 Ikäihmisten määrä lisääntyy nopeasti Vantaa on ollut ja on edelleen nuorten ja lapsiperheiden kaupunki. Ikäihmisten osuus kaupungin väestöstä on ollut pieni. Tilanne on kuitenkin muuttumassa. Samaan aikaan kun lapsien määrä on vielä kasvamassa, ikäihmisten määrä myös kasvaa. Vuodesta 1990 lähtien Vantaan väestönkasvu kaikkiaan on ollut 28 %, mutta samassa ajassa 65 vuotta täyttäneiden määrä kasvoi 138 %. Olemme väestöltämme yksi Suomen nopeimmin vanhenevista kunnista ja tämä kasvusuunta jatkuu edelleen nopeana. Vuosi vuotta täyttäneitä vantaalaisia on Heistä 58 % on naisia. Tilastokatsaus 14:2009: Vantaan kaupungin tietopalvelu 7 Kelan eläke-etuuksien osat ja niiden suuruus raportti WIT092A. Kansallinen terveyserojen kaventamisen toimintaohjelma Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2008:16 15

17 Vantaalla väestömäärän ennustetaan kasvavan kaikissa ikäryhmissä, paitsi vuotiaiden ryhmässä, vuoteen 2020 mentäessä. 75+ v v v ikäryhmä v v v 7-12 v 0-6 v henkilöitä, lkm Kuva 5. Vantaan väestön muutoksen ennuste ikäryhmittäin vuosina 2009, 2015 ja Lähde: Vantaan väestöennuste 2009/A5:2009. Ikäryhmien vertailussa 65 vuotta täyttäneiden väestöryhmän kasvu on suurinta. Kasvuvauhti on lähimmän viiden vuoden aikana keskimäärin 1600 henkilöä vuodessa. Vuoden 2015 alussa 65 vuotta täyttäneitä ennustetaan olevan (37 %) nykyistä enemmän ja vuoden 2020 alussa (68 %) nykymäärää enemmän. 75 vuotta täyttäneiden määrän ennustetaan kasvavan nykyisestä vajaasta 8 000:sta runsaan viidensadan henkilön vuosivauhdilla noin henkilöön vuonna Vähintään 85 vuotta täyttäneitä on ennusteen mukaan vuonna 2020 yli kaksinkertainen määrä nykytilaan verrattuna v v 85+ v Kuva vuotta täyttäneiden määrän kehitys vuoteen 2020 mennessä 16

18 Väestötilastojen ja -ennusteiden kanssa hieman puuhastelleena olen jo aikaisemmin ihmetellyt yhteiskunnan vaatimatonta panostusta kansamme geriatriseen tulevaisuuteen. Monessa tilastojulkaisussa on tähdennetty väestön ikääntymistä ja sen aiheuttamaa huoltosuhteen huononemista. Keskustelu on ollut hyttysen ininää. Jaana Huhta kaupunginhallituksen varajäsen, varavaltuutettu. Viksu blogi Kaupunginosien välillä on eroja. Seniorivaiheen kuntalaisia on eniten Myyrmäen, Martinlaakson, Simonkylän, Havukosken ja Hakunilan alueilla (Kuva 7, tummin alue). Kuva 7. Yli 65-vuotiaat kaupunginosittain. Lähde: Facta kuntarekisteri/rakennustason väestön poikkileikkaustilanne

19 Vuoteen 2020 mennessä 75 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa kaikilla alueilla, eniten Myyrmäessä ja Martinlaaksossa Kuva 8. Yli 75 -vuotiaiden määrän muutos sekä kokonaisväestömäärän ennuste v kaupunginosittain. Lähde: Lähde: Vantaan väestö 2008/2009/B14:2009 ja Vantaan väestöennuste 2009/A5: Kuntatalouden haasteita Kolmanneksi toimintaympäristön keskeisistä muutostekijöistä nousee kuntatalouden haasteet. Ikääntyneen väestön määrän kasvu merkitsee myös lisääntyvää palvelutarvetta. Toisaalta ainakin lähivuosien talousnäkymät viittaavat siihen, että käytössä olevat voimavarat eivät kasva merkittävästi. Lähivuosina saatamme olla tilanteessa, jossa palvelutarpeet ylittävät käytettävissä olevat voimavarat. Vantaalla lamaa edeltävää tilannetta leimasi suuri velkamäärä, joten ilman lamaakin Vantaan tilanne olisi ollut haastava. Asukasta kohti laskettuna velkamäärä, hieman yli 3000 euroa, on keskimääräistä suurempi verrattuna muihin kuntiin. Menojen nopea kasvu suhteessa verotulojen kasvuun ei ole tasapainossa. Tämä johtuu mm. siitä, että ikärakenteen muutoksen vaikutuksesta huoltosuhde heikkenee ts. hoitoa ja huolenpitoa tarvitsevien kuntalaisten määrä kasvaa enemmän kuin veronmaksajien määrä. Toisaalta valtiolta ja kuntalaisilta tulee painetta palvelujen laadun ja määrän kasvattamiseen. 18

20 Kuva 9. Sosiaali- ja terveydenhuollon 75 täyttäneiden asukaskohtaisten kustannusten kehitys Kuusikon kunnissa vuosina suhteutettuna Kuusikon aritmeettiseen keskiarvoon vuonna 2004=1 (kustannukset 2008 arvossa) ja Vantaa-sopimuksen 2% tuottavuustavoite Vantaa on pystynyt viime vuosien aikana alentamaan asukaskohtaisia vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannuksia, kun ne ovat muissa suurissa kaupungeissa kasvaneet tai pysyneet ennallaan. 8 Vantaa-sopimuksen linjaukset ohjaavat jatkamaan tätä kehityssuuntaa. Kuvassa 9 on kuvattu viime vuosien kehitys sekä, mitä Vantaa-sopimuksessa edellytetty 2%:n tuottavuuden parantaminen merkitsee lähivuosina. Sen mukaan vuonna 2012 Vantaa panostaisi yli 75 -vuotiaiden sosiaali- ja terveyspalveluihin vuoden 2008 rahan arvossa laskettuna 14% vähemmän kuin viisi suurinta kaupunkia keskimäärin vuonna Tästä huolimatta kustannukset kasvaisivat absoluuttisesti, koska palvelutarpeen kasvu vuosittain on suurempi kuin 2%. Laskusuunta kustannuksissa herättää kysymään, onko odotettavissa palvelujen vähentämistä tai palvelutason laskua vai jotain muuta? Palvelutason madaltaminen ei ole houkutteleva vaihtoehto. Taloushaasteisiin vastaamisessa parhaana vaihtoehtona pidetään tuottavuuden parantamista. Se merkitsee tuotannollisen tehokkuuden kasvattamista tehostamalla toimintakäytäntöjä ja tilojen käyttöä sekä uudistamalla työtapoja ja palvelurakenteita. Toisena vaihtoehtona on tarkentaa työpanoksen suuntaamista, jolloin erityisesti ennaltaehkäisyn merkitys korostuu. Palvelun kohdistuminen juuri oikealle henkilölle on tärkeää. 8 Aila Kumpulainen. Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen ja kustannusten vertailu Kuusikko-työryhmän julkaisusarja 6/

21 5. Ikääntymispoliittisen ohjelman arvot ja periaatteet Vantaan kaupungin arvot ovat ohjelmatyön lähtökohta 9. Arvot ilmaisevat sen, mikä on tärkeää ja mihin päämääriin toiminnassa pyrimme. Innovatiivisuus Innovatiivisuus tarkoittaa kykyä tuottaa Vantaalle uusia hyödyllisiä muutoksia, toimia suunnannäyttäjänä ja rohkeutta etsiä uusia, entistä parempia tapoja järjestää palveluja kuntalaisen hyväksi. Innovaatiot syntyvät usein eri toimintojen välisessä rajapinnassa. Toimialojen, seurakunnan, yksityisten ja kolmannen sektorin sekä ikäihmisten yhteistyö mahdollistaa uusien palveluratkaisujen löytymisen. Kestävä kehitys Kestävä kehitys tarkoittaa hyvien elinmahdollisuuksien turvaamista nykyisille ja tuleville sukupolville. Ratkaisuissa ja päätöksenteossa huomioidaan ekologiset näkökohdat ja oikeudenmukaisuus sekä pidetään talous tasapainossa. Palvelutuotannon ennakoiva suunnittelu on tärkeää. Painopisteenä on ennaltaehkäisevä terveyden edistäminen ja turvallisuuden luominen. Oikeudenmukaisuus ja kuntalaisten yhdenvertaisuuden toteutuminen on toiminnan lähtökohtana. Yhteisöllisyys Yhteisöllisyys tarkoittaa kuntalaisen osallisuuden ja aktiivisuuden edistämistä sekä syrjäytymisen ehkäisyä. Ikäihmisiä tuetaan osallistumaan täysivaltaisesti toimintaan ja päätöksentekoon. Huolehtimisen ja välittämisen kulttuuri toteutuu toiminnassa ja erilaisuutta arvostetaan. Vanhustyön arvoja ovat myös lämpö ja läsnäolo, koskettaminen, pysähtyminen, kuunteleminen ja välittäminen. Kaarina Suonperä, kaupunginhallituksen jäsen, kaupunginvaltuutettu. Viksu blogi Ohjelmaa ohjaavat periaatteet. Arvot ja toimintaa ohjaavat periaatteet luovat perustan toiminnalle. Periaatteet näyttävät suuntaa uusien palveluratkaisujen ja toimintatapojen kehittämiselle sekä ohjaavat päätöksentekoa toiminnan kaikilla tasoilla. 10 Normaaliuden periaate Normaaliuden periaatteen mukaan ikäihminen on kuten muutkin ihmiset. Ikääntyminen on elämänkaareen kuuluvana luonnollinen osa. Ikäihminen voi luottaa, että hän saa kunnioitusta ja arvostusta sekä voi osallistua valitsemaansa toimintaan ja palveluun. Hän on yhtä arvokas ja hänen elämänsä on yhtä merkityksellistä kuin kenen tahansa elämä. Palvelussa tunnustetaan ikäihmisen omat voimavarat. Valinnanvapaus ja itsemääräämisoikeus Valinnanvapaus ja itsemääräämisoikeus tarkoittaa, että kuntalaisella on oikeus tehdä omaa elämäänsä koskevia valintoja ja päätöksiä kaikissa elämänvaiheissa, myös elämän loppuvaiheessa. Päätöksentekoa tuetaan riittävällä tiedolla erilaisista palvelujen vaihtoehdoista. Julkisia palveluja kehitetään niin, että kuntalaisen ja asiakkaan valinnanvapaus lisääntyy. 9 Vantaan tasapainotettu strategia Eurooppalainen peruskirja naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta paikallishallinnossa. Ikäihmisten palvelujen laatusuositus STM Vantaan kaupungin työkirja tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta. Vantaan monikulttuurisuusohjelma Turvallisuussuunnitelma , luonnos

22 Oikeudenmukaisuus Oikeudenmukaisuuden periaatteella tarkoitetaan tasavertaisia mahdollisuuksia saada samantasoista palvelua samanlaiseen tarpeeseen sukupuolesta, etnisestä taustasta, kielestä, iästä, vammaisuudesta, seksuaalisesta suuntautumisesta, uskonnosta, vakaumuksesta tai muusta henkilöön liittyvästä syystä riippumatta. Tasavertaisten lähtökohtien turvaamiseksi ikäihminen voi tarvita erityistä huomiota voidakseen käyttää palvelua. Ikäihminen voi luottaa siihen, että hän saa palvelun kuten muutkin vastaavassa tilanteessa olevat kuntalaiset, ettei hän joudu syrjityksi osallistuessaan toimintaan tai hakiessaan palveluja. Suunnittelun ja päätöksenteon on oltava läpinäkyvää ja yhteneväisesti perusteltua. Turvallisuus Turvallisuuden periaatteella tarkoitetaan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista turvallisuutta. Ikäihminen voi luottaa siihen, että hänen ympäristönsä on turvallinen. Turvallisuus merkitsee myös tapaturmien ehkäisyä sekä palo- ja muuta turvallisuutta. Hän voi luottaa siihen, että hän ei joudu väkivallan tai kaltoin kohtelun uhriksi. 6. Vantaa vanhenee viisaasti - toimenpiteet palvelulupausten toteuttamiseksi Vantaan ikääntymispoliittinen ohjelma sisältää kuusi palvelulupausta, joille asetetut tavoitteet ohjaavat ikäihmisten hyvinvoinnin parantamista ja palvelujen kehittämistä. Lupaukset ovat aihekokonaisuuksia, joille asetetaan tavoitteet ja laaditaan toimeenpanosuunnitelma. Suunnitelman toteutumista arvioidaan ohjelmaan varten perustetussa - koordinaatioryhmässä. Ohjelman toteutuksen etenemisestä raportoidaan vuosittain valtuustolle. Viksun palvelulupaukset 1. Tieto muuttaa asenteita. Myönteinen asenne ikäihmisiin ilmenee kaupungin toimialojen ja muiden toimijoiden yhteisenä tahtona ottaa toiminnassa huomioon ikäihmisten näkökulma. Ikäihmisten palvelutarpeet on huomioitu kaikkien toimialojen palveluissa. Vantaalla on paras tieto ikääntymisestä. Kuntalaisille tarjotaan tietoa palveluista ja vanhenemisesta. Ikäihmisiä palvelevilla työntekijöillä on uusin ikääntymiseen liittyvä gerontologinen tieto ja osaaminen. 2. Osallistumalla voi vaikuttaa. Hyvinvoinnin perustana ovat ikäihmisten omat voimavarat. Ikäihmisten kokemus ja viisaus tulevat näkyväksi osallistumisessa. Samalla ikäihmisillä on mahdollisuus vaikuttaa yhteiskuntaan. Ihmisen omia vahvuuksia ja kykyjä arvostetaan, ja palvelut suunnitellaan niitä hyödyntäen ja täydentäen. 3. Asuminen on elämänmakuista. Ikäihmisille on tarjolla monipuolisia asumisvaihtoehtoja ja kaikille ikäihmisille turvataan riittävä asumistaso. Ikäihmiset voivat asua elämänmakuisesti. Omassa kodissa on turvallista ja hyvä asua pitkään. Silloin kun kotina on palvelutalo tai hoivakoti, on kiinnitetään huomiota kodinomaisuuteen. Perinteinen laitoshoito muuttuu aktiiviseksi hoiva-asumiseksi 4.Ympäristö on esteetön. Toimintakyvyn rajoituksista huolimatta ikäihminen voi harrastaa, hoitaa asioita ja asua itsenäisesti. 5. Ennaltaehkäisevät palvelut edistävät hyvinvointia. Ennaltaehkäisy tarkoittaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä. Ikäihmiselle luodaan mielekkään elämän edellytykset tarjoamalla mahdollisuus harrastaa, kokea taidetta ja oppia uutta. Monipuolisia ennaltaehkäiseviä palveluja tai itsehoitomahdollisuuksia on tarjolla kaikille ikäihmisille. 6. Uusi teknologia on käytössä. Ikäihmiset ovat uuden teknologian käyttäjiä. Teknologia on huomaamatonta, helppoa ja elämänlaatua parantavaa. Ikäihmiset ovat täysivaltaisia tietoyhteiskunnan jäseniä. 21

23 Kuva 10. Viksu pähkinänkuoressa 22

24 6.1 Tieto muuttaa asenteita Myönteinen asenne ikäihmisiin ilmenee kaupungin toimialojen ja muiden toimijoiden yhteisenä tahtona ottaa toiminnassa huomioon ikäihmisten näkökulma. Ikäihmisten palvelutarpeet on huomioitu kaikkien toimialojen palveluissa. Vantaalla on paras tieto ikääntymisestä. Kuntalaisille tarjotaan tietoa palveluista ja vanhenemisesta. Ikäihmisiä palvelevilla työntekijöillä on uusin gerontologinen tieto ja osaaminen. Ikääntyminen on luonnollinen normaaliin elämään kuuluva asia. Asenteiden muuttaminen on pitkäjänteistä ja vaativaa työtä. Käytännössä asenteet muuttuvat, kun sekä kaupunkilaiset että kaupungin työntekijät saavat oikeaa tietoa. Samoin ikäihmisiin liittyvät myönteiset kokemukset muuttavat asenteita. Kuntalaiset, seniorit itse ja palveluja tuottava henkilökunta tarvitsee tutkittua tietoa ikävaiheen erityispiirteistä. Tieto auttaa ymmärtämään seniorin elämäntilannetta ja muotoilemaan palvelun asiakaskeskeiseksi. Tavoite Toimenpiteet Vastuu 11 Vantaalaisilla on tietoa ikääntymiseen liittyvistä erityispiirteistä Ikäihminen saa tietoa palveluista ja niihin liittyvistä valinnanmahdollisuuksista Uusimman tiedon ja osaamisen hyödyntäminen Toteutetaan vuosittain ajankohtaisia kampanjoita esimerkiksi kaupunkijuhlassa Järjestetään kaikille kuntalaisille avoimia ikääntymistä käsitteleviä luentoja Toteutetaan gerontologisen osaamisen koulutusta kaupungin henkilökunnalle Kootaan senioreille suunnatut Internet sivut Päivitetään vuosittain palveluopas Avataan Seniori-infot yhteispalvelupisteisiin Kirjastoissa on senioriohjausta Tehdään yhteistyötä yliopistojen ja korkeakoulujen sekä koulutus- ja kehittämisyksiköiden kanssa Toimialat Sito Henkilöstökeskus Toimialat Vapas ja toimialojen tiedotusryhmä Vapas, Soster, Sito Vapas, Soster, Sito Soster, Sito Kaikki toimialat Ikäsyrjinnälle nollatoleranssi Sirkka-Liisa Kivelä verkostoseminaarissa Vastuutaulukossa käytetyt lyhenteet Keskushallinnon toimiala Keha Maankäytön ja ympäristön toimiala Mato Sivistystoimen toimiala Sito Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala Soster Tilakeskuksen toimiala Tike Vapaa-ajan ja asukaspalveluiden toimiala Vapas 23

25 6.2 Osallistumalla voi vaikuttaa Hyvinvoinnin perustana ovat ikäihmisten omat voimavarat. Ikäihmisten kokemus ja viisaus tulevat näkyväksi osallistumisessa. Samalla ikäihmisillä on mahdollisuus vaikuttaa yhteiskuntaan. Ihmisen omia vahvuuksia ja kykyjä arvostetaan, ja palvelut suunnitellaan niitä hyödyntäen ja täydentäen. Seniorivaihe on pitkä jakso elämää. Useimmat seniorit ovat varsin toimintakykyisiä ja aktiivisia. He ovat kartuttaneet osaamistaan eri työaloilla ja elämänkokemustensa kautta. On tärkeää, että tätä viisautta ja kokemusta hyödynnetään palvelujen suunnittelussa ja toteutuksessa. Osallisuus ja vaikuttaminen lisäävät elämän mielekkyyttä ja tarjoavat mahdollisuuksia yhteisöllisyyteen. Tavoite Toimenpiteet Vastuu Ikäihmiset ovat mukana päätöksenteossa, toiminnassa ja sen arvioinnissa Eri ikäisillä kuntalaisten kohtaaminen on mahdollista Vanhusneuvoston roolia vahvistetaan Senioriosaajakoulutus vakiinnutetaan kaupungin omana toimintana Luodaan mahdollisuuksia toimia vapaaehtoistyössä Viksu-ohjelman sisältöön liittyviä tilaisuuksia järjestetään vuosittain kuntalaisille ja asiantuntijoille Toteutetaan kysely ikäihmisten palveluodotuksista Toimialat ja yhteisöt järjestävät eri ikäisten yhteistyöprojekteja ja tapahtumia Soster, vanhusneuvosto Vapas, Sito Vapas, toimialat Vapas, Soster ja vanhusneuvosto Soster, Keha, vanhusneuvosto Kaikki toimialat omassa toiminnassaan 24

26 6.3 Asuminen on elämänmakuista 12 Ikäihmisille on tarjolla monipuolisia asumisvaihtoehtoja ja kaikille ikäihmisille turvataan riittävä asumistaso. Ikäihmiset voivat asua elämänmakuisesti. Omassa kodissa on turvallista ja hyvä asua pitkään. Silloin kun kotina on palvelutalo tai hoivakoti, on kiinnitetään huomiota kodinomaisuuteen. Perinteinen laitoshoito muuttuu aktiiviseksi hoiva-asumiseksi Koti on merkittävä elämän perusasia, jolle muu hyvinvointi rakentuu. Yleinen pelko "laitokseen joutumisesta" tulee usein uhkana esille ikäihmisten tulevaisuuskeskusteluissa. Toisaalta yksinäiset ikäihmiset toivovat usein hoitopaikkaan pääsyä. Koti tarkoittaa paitsi rakennettua kotia myös ihmissuhteita, joissa voi olla oma itsensä, toimia riippumattomasti ja toteuttaa itseään. Toimintatavat on suunniteltava siten, että ne hyödyntävät ikäihmisen voimavaroja ja kunnioittavat hänen itsemääräämisoikeuttaan. Tavoitteena on, että ikäihminen voi asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Tarpeettomia siirtoja hoitopaikasta toiseen vältetään. Tavoite Toimenpiteet Vastuu Ikäihmisille on tarjolla monipuolisia asumisvaihtoehtoja Kaupunkitason työryhmä koordinoi kaavoitusta ja ikäihmisten asumisvaihtoehtojen suunnittelua Vanhustenkeskusten yhteyteen/läheisyyteen tulee erilaisia asumisen vaihtoehtoja, esteettömiä senioritaloja/vuokra-, asumisoikeus-, omistusasuntoja, kunnallisia ja yksityisiä palvelutaloja, myös uudenlaisia yhteisöllisiä asumisen vaihtoehtoja Mato, Soster Mato, Soster, rakennuttajat, yksityiset palveluntuottajat Ikäihmisen asuinalueella on jokapäiväiseen elämään tarvittavat palvelut Selvitetään puutteellisesti asuvien ikäihmisten asumisolosuhteet Kaavoituksessa ja rakentamisessa on ikäihmisten näkökulma otettu huomioon Kehitetään Asukastalonmies - toimintamalli vrt. asukashuoltaja tai sosiaalitalonmies Vapas, soster Mato Mato, Soster, rakennuttajat Vuosi 2009 Kotona asuu 91,3 % 75 vuotta täyttäneistä. 12 Kts. Elämänmakuista asumista Vantaalla. Vantaan asunto-ohjelma

27 6.4 Ympäristö on esteetön 13 Toimintakyvyn rajoituksista huolimatta ikäihminen voi harrastaa, hoitaa asioita ja asua itsenäisesti. Esteettömyys tulee esille kodin arkkitehtuurissa ja kotiovelta ulos lähdettäessä. Vaikka kaikki palvelut olisivat hyvin järjestetyt, liikennejärjestelyt, hissittömyys, liukkaus tai portaat voivat estää liikkumisen ja tehdä palveluihin pääsyn mahdottomaksi. Esteettömyysnäkökulman tulee olla mukana kaikessa ympäristön, palvelujen ja rakennusten suunnittelussa. Esteettömyyteen sisältyy myös tavoite lähipalvelujen turvaamisesta. Tavoite Toimenpiteet Vastuu Ikäihminen pääsee liikkumaan kotinsa ulkopuolella kaikkina vuodenaikoina Uudet kaupunginosat ja rakennukset ovat esteettömiä Palvelut ovat saavutettavissa joukkoliikenteellä Asuinympäristö on turvallinen Arvioidaan alueiden ja niillä olevien julkisten tilojen esteettömyys ja korjataan epäkohdat Toteutetaan Esteettömyysohjelma ja Hissiselvityksen (2008) toimenpide-ehdotukset Priorisoidaan yhdessä korjaukset ja muutostyöt Toteutetaan asumiseen liittyvää info-palvelua Alueet, joilla asuu paljon ikäihmisiä priorisoidaan teiden ja väylien kunnossapidossa Esteettömyysnäkökulman toteuttaminen alueiden suunnittelussa ja uudisrakennusten rakennusvalvonnassa Esteettömyyden ja palvelujen saavutettavuuden korostaminen joukkoliikenteen suunnittelussa ja hankinnassa Arvioidaan ja kehitetään palvelulinjojen toimivuutta Ehkäistään paikallinen häiriökäyttäytyminen Vapas, Mato, Tike, vanhusneuvosto Mato Mato ja Soster Mato Mato ja Tike Mato Mato, Soster, Helsingin seutuliikenne Poliisi, Vapas vanhusneuvosto 13 Kts. Vantaan esteettömyysohjelma. Hissiselvitys 2008 Vantaan turvallisuussuunnitelma

28 Vuosi % 65 vuotta täyttäneistä asuu 3-4 kerroksisessa hissittömässä kerrostalossa Myyrmäessä 834 Kivistö 24 Aviapolis 7 Tikkurila 1039 Koivukylä 227 Korso 462 Hakunila 240 Tilastokatsaus 14:2009: Vantaan kaupungin tietopalvelu Palvelut saatava rollaattorin kantaman päähän. Kuntalaiskommentti Myyrmäessä 27

29 6.5 Ennaltaehkäisevät palvelut edistävät hyvinvointia Ennaltaehkäisy tarkoittaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä. Ikäihmiselle luodaan mielekkään elämän edellytykset tarjoamalla mahdollisuus harrastaa, kokea taidetta ja oppia uutta. Monipuolisia ennaltaehkäiseviä palveluja tai itsehoitomahdollisuuksia on tarjolla kaikille ikäihmisille. Hyvinvoiva ikäihminen kokee elämänsä mielekkäänä. Mielekkään elämän kokemisessa keskeistä on tekeminen, esimerkiksi harrastaminen, vapaaehtoistyön tekeminen tai opiskelu. Tarve oppia uusia asioita säilyy läpi elämän. Ennaltaehkäisyn vaikuttavat painopisteet ovat liikunta, terveellinen ruokavalio, rokotukset, kaatumisten ja murtumien ehkäisy sekä sydän- ja verisuonitaudin riskitekijöiden vähentäminen. Muistiin liittyvien häiriöiden varhainen tunnistaminen ja hoito on keskeistä ikäihmisten terveyden näkökulmasta. Terveelliset elämäntavat ovat myös ikäihmisille tärkeitä. Milloinkaan ei ole myöhäistä aloittaa. Tavoite Toimenpiteet Vastuu Ikäihmisellä on mahdollisuus harrastaa, oppia uutta,vaikuttaa asioihin ja tehdä valintoja Ikäihminen pysyy toimintakykyisenä ja hänen sairastumistaan ehkäistään Ikäihmisiä ohjataan terveyteen ja hyvinvointiin liittyvissä aiheissa Luodaan mahdollisuudet kokea ja vastaanottaa kulttuuria sekä taidetta Tarjotaan mahdollisuus harrastaa Tarjotaan mahdollisuus oppia Luodaan kohtaamispaikkoja ja foorumeja, joissa on mahdollista osallistua, oppia, antaa palautetta ja saada tietoa Kehitetään avointa päivätoimintaa yhteistyössä kolmannen sektorin ja seurakunnan kanssa Lisätään ikäihmisten liikuntamahdollisuuksia: lisätään tietoisuutta olemassa olevista palveluista ja ohjataan niiden käyttöön lisätään liikuntamahdollisuuksia elin- ja asuinympäristössä. kannustetaan järjestöjä ikäihmisten liikunnan järjestämisessä tehostetaan liikuntaan sopivien tilojen käyttöä Tehdään keskeisten kansansairauksien ehkäisemiseksi toimintaohjelma Seniorineuvola Tehdään toimintaohjelma muistisairauksien ennaltaehkäisyyn, varhaiseen tunnistamiseen ja hoitoon Vapas ja Sito Vapas ja Sito Kaupungin tiedotusryhmä ja toimialat Soster, Vapas Vapas, Sito ja Soster Soster Soster, Sito, Vapas Soster 28

30 Elämän laadun keskeiset tekijät merkitykselliset roolit emotionaalinen hyvinvointi läheissuhteet aineellinen hyvinvointi ja terveys Professori Kaisu Pitkälän (Helsingin yliopisto, yleislääketieteen laitos) Yhteinen vastuu hyvästä vanhuudesta verkostoseminaarissa

31 6.6 Uusi teknologia on käytössä Ikäihmiset ovat uuden teknologian käyttäjiä. Teknologia on huomaamatonta, helppoa ja elämänlaatua parantavaa. Ikäihmiset ovat täysivaltaisia tietoyhteiskunnan jäseniä. Ikäihmiselle on tärkeää olla mukana ajassa. Yksi käytännön edellytys siihen on tietoyhteiskuntavalmiuksien hallinta. Tässä suhteessa nuoret ikäpolvet ovat eturintamassa ja monet seniorit opettelevat tietoyhteiskuntataitoja eläkkeelle siirtymisen jälkeen. Tämä onkin hyvä ajankohta, koska myöhemmässä vaiheessa lievätkin muistiongelmat voivat vaikeuttaa mm. teknologisten apuvälineiden käyttöä. Ajalle on myös ominaista erilaisten teknologisten apuvälineiden nopea kehittyminen. Teknologia tarjoaa mahdollisuuden edistää itsenäistä selviytymistä ja parantaa turvallisuutta. Tavoite Toimenpiteet Vastuu Ikäihmisillä on mahdollisuus saada hyvät tietoyhteiskuntavalmiudet Järjestetään tietoyhteiskuntataitojen opetusta ja ohjausta sekä käyttömahdollisuuksia Sito Ikäihmisellä on mahdollisuus käyttää teknologiaa palveluissa ja jokapäiväisen elämän tukena Osallistutaan teknologian kehittämiseen yhdessä yritysten sekä tutkimus- ja kehittämislaitosten kanssa Ohjataan hyödyntämään teknologiaa: kaupungin kotisivut, jatkuva näyttely ja käytön ohjaus, teknologiahoitaja, teknologia "help desk" Keha, Soster, Sito Keha, Soster, Sito Ikäihminen ohjataan käyttämään apuvälineitä, jotka edistävät osallistumista ja itsenäistä selviytymistä Laaditaan hoivateknologian hyödyntämissuunnitelma Mahdollisuuksista tiedottaminen: kaupungin kotisivut, jatkuva näyttely esimerkiksi netissä Keha, Soster Soster 30

Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena

Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena Case: Muutosvoimaa vanhustyön osaamiseen/ Vantaa Matti Lyytikäinen Vanhus- ja vammaispalvelujen johtaja, Vantaa 16.3.2011 Hankkeen lähtökohdat

Lisätiedot

Tilastokatsaus 1:2014

Tilastokatsaus 1:2014 Tilastokatsaus 1:2014 Vantaa 3.1.2014 Tietopalvelu B1:2014 1 Vähintään 65 vuotta täyttäneet Vantaalla Vuoden 2013 alussa 65 vuotta täyttäneitä tai sitä vanhempia vantaalaisia oli 27 579 henkilöä. Heistä

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi Ikääntyminen voimavarana seminaari SYO, Kauhava 3.5.2011 Ikäpoliittinen ohjelma v. 2011-2015 Visio:

Lisätiedot

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA 29.8.2013 VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA VALVANNE SYMPOSIUM - HYVÄN VANHUUDEN PUOLESTA 26.8.2013 Ismo Rautiainen Vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen johtaja Lahden sosiaali- ja terveystoimiala

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui

Lisätiedot

Sukupuolivaikutusten arviointi

Sukupuolivaikutusten arviointi Sukupuolivaikutusten arviointi talousarvion laadinnassa: talousarviotavoitteet 2011 Tasa-arvon Eurooppalainen peruskirja -ESR-hanke Kuntaliitto, Helsinki 12.4.2011 Susanna Taipale-Vuorinen, talous- ja

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä KASTE-ohjelman

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito RAI-seminaari 24.3.2011 Kirsi Kiviniemi TtT, kehittämispäällikkö Sisältö Ihmislähtöisen asumisen sekä hoidon ja huolenpidon yhdistäminen Iäkäs ihminen Asuminen

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

Vanhusneuvoston uutiskirje 18.6.2013

Vanhusneuvoston uutiskirje 18.6.2013 Vanhusneuvoston uutiskirje 18.6.2013 Jos et halua jatkossa uutiskirjettä, lähetä viesti, poistan Sinut jakelulistalta Terveisin Anne Aaltio vanhusneuvoston sihteeri 1. Vanhusneuvoston edustus erilaisissa

Lisätiedot

Vanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita

Vanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita Vanhuksia on moneksi Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita Itsenäisesti kotona asuvat, mutta jotka ovat haurastumisen riskissä Hyväkuntoiset eläkeläiset

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta 10.2.2011 Markku Tervahauta palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki ASIAKASVOLYYMI Potentiaaliset asiakkaat (yritykset,

Lisätiedot

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistäminen on strateginen valinta Terveyden edistäminen on Seinäjoen kaupungin strateginen valinta, jossa terveysnäkökohdat otetaan huomioon kaikissa

Lisätiedot

Hämeenlinnan vanhusneuvosto

Hämeenlinnan vanhusneuvosto Hämeenlinnan vanhusneuvosto 1 n toiminta lakisääteistä Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista, 28.12.2012/980 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Valtuustoseminaari 21.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta

Lisätiedot

Viksun koordinaatioryhmä

Viksun koordinaatioryhmä Viksun koordinaatioryhmä Aika: 10.2.2014 klo 12 13.30 Paikka: Sosiaali- ja terveystoimi, Peltolantie 2 D, pieni kokoushuone Osallistujat: vanhus- ja vammaispalvelujen johtaja Matti Lyytikäinen, puheenjohtaja

Lisätiedot

12.11.2008. Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm

12.11.2008. Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm Kansallinen Ikääntymisen foorumi 12.11.2008 Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari Nordic Healthcare Group Oy Presiksen nimi, pvm 1 YHTEENVETO 1. Katsaus perustuu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen vuosille

Lisätiedot

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Iisalmi 20.11.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNKI Pöytäkirja 2/2011. Aika 28.3.2011 klo 13-15.15 Paikka Sosiaali- ja terveystoimi, Peltolantie 2 D, 3. kerros, Iso kokoushuone

VANTAAN KAUPUNKI Pöytäkirja 2/2011. Aika 28.3.2011 klo 13-15.15 Paikka Sosiaali- ja terveystoimi, Peltolantie 2 D, 3. kerros, Iso kokoushuone VANTAAN KAUPUNKI Pöytäkirja 2/2011 Sosiaali- ja terveysvirasto Vanhusneuvosto Aika 28.3.2011 klo 13-15.15 Paikka Sosiaali- ja terveystoimi, Peltolantie 2 D, 3. kerros, Iso kokoushuone Osallistujat: Simo

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla 21.8.2014 Ilkka Luoma Terveyspalvelujohtaja/johtava ylilääkäri, Kokkolan kaupunki Johtava lääkäri, Peruspalveluliikelaitos

Lisätiedot

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2. Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.2013 Rakenne ja ihminen/vanhus Palvelurakenteet ja niiden uudistaminen

Lisätiedot

Vaikuttavia ratkaisuja vanhustyöhön

Vaikuttavia ratkaisuja vanhustyöhön Vaikuttavia ratkaisuja vanhustyöhön -seminaari 11.11.2010 Kauhava Pirjo Knif Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Ikääntyvä yhteiskunta Suomi on nopeimmin vanheneva EU-maa Suomalaisten

Lisätiedot

Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio

Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä Eila Metsävainio Sisältö Kunnan nykytila, väestörakenne Suunnitelmakausi 2010-2012 Terveyden edistämisen haasteita Keminmaan kunnan visio Ihmisten hyvinvoinnin,

Lisätiedot

Miksi terveyden edistäminen kiinnostaisi kuntajohtajaa?

Miksi terveyden edistäminen kiinnostaisi kuntajohtajaa? Miksi terveyden edistäminen kiinnostaisi kuntajohtajaa? Terveyden edistäminen tylsät hampaat vai sitkeä liha? Terve-Sos 14.5.2009 Riitta Simoila kehittämisjohtaja Helsingin kaupungin terveyskeskus Terveyden

Lisätiedot

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö Vantaan kaupunki A 5 : 2008 Tilasto ja tutkimus VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö Koko kaupungin ennuste 2008-2040 Suuralueiden ennuste 2008-2018 A5:2008 ISBN 978-952-443-259-7 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Vaikutukset tasa-arvoon? Eeva Honkanummi va Kehittämispäällikkö Espoon kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi Turku

Vaikutukset tasa-arvoon? Eeva Honkanummi va Kehittämispäällikkö Espoon kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi Turku Vaikutukset tasa-arvoon? Eeva Honkanummi va Kehittämispäällikkö Espoon kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi Turku Vaikuttavuus Tämän seminaarin esittelyteksti: pohditaan naisten ja miesten tasaarvon merkitystä

Lisätiedot

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Sähköinen hyvinvointikertomus kuntasuunnittelun ja päätöksenteon välineeksi Timo Renfors Ulla Ojuva Rakenteet & Hyvinvointikertomus Terveydenhuollon

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR)

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR) HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR) Metropolia, Hyto Tuula Mikkola Projektipäällikkö 28.2..2013 1 HEA pähkinän kuoressa Kesto 2.5 vuotta: 9/11 2/14 hankekokonaisuus, jossa

Lisätiedot

Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013

Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013 Etelä-Kymenlaaksoon turvallisuutta yhteistyöllä Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013 KyAMK Sosiaali- ja terveysala / EK-ARTU-hanke 21.5.2013 1 Virojoella 19.11.2012 tapaamisessa tuotettuja turvallisuuteen

Lisätiedot

Mistä vauhtia ja tehoa ikäihmisten palveluihin? Johtava asiantuntija Tuomo Melin 3.6.2015

Mistä vauhtia ja tehoa ikäihmisten palveluihin? Johtava asiantuntija Tuomo Melin 3.6.2015 Mistä vauhtia ja tehoa ikäihmisten palveluihin? Johtava asiantuntija Tuomo Melin 3.6.2015 Avainalueen tavoitteet Strategiset tavoitteet Aktiivinen ja hyvinvoiva kansalainen - kansalaiset osallistuvat yhteisen

Lisätiedot

Kuntalaisten tarpeiden arviointi

Kuntalaisten tarpeiden arviointi Kuntalaisten tarpeiden arviointi Sähköinen hyvinvointikertomus tutuksi Anne Sormunen/ erityisasiantuntija 1 Se on tiedolla johtamisen tiimityöväline kuntalaisen hyvinvointi ja kokemus palveluiden toimivuus

Lisätiedot

Verkostoja ja verkosto-osaamista kehittämällä toimivampiin vanhusten avopalveluihin Espoossa ja Vantaalla

Verkostoja ja verkosto-osaamista kehittämällä toimivampiin vanhusten avopalveluihin Espoossa ja Vantaalla Verkostoja ja verkosto-osaamista kehittämällä toimivampiin vanhusten avopalveluihin Espoossa ja Vantaalla Hannele Niiniö, projektipäällikkö, Laurea-ammattikorkeakoulu Timo Järvensivu, KTT, tutkimuspäällikkö

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

Ikääntymispoliittiset strategiat/ ohjelmat paikkakunnittain

Ikääntymispoliittiset strategiat/ ohjelmat paikkakunnittain Ikääntymispoliittiset strategiat/ ohjelmat paikkakunnittain Paikkakunnan nimi 1. Espoo (kaupunki) 2. Jyväskylä (seutu) 3. Järvenpää (kaupunki) Seudulliset vanhuspalvelujen strategiset Strategian nimi:

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Täyttä elämää eläkkeellä -hanke

Lisätiedot

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua?

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? STTK:N TULEVAISUUSLUOTAIN Tavoitteena on hakea tuoreita näkemyksiä vuoden 2012 kunnallisvaalien ohjelmatyötä varten sekä omaan edunvalvontaan. Luotaus oli avoinna

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaa. Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016

Keski-Pohjanmaa. Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016 Keski-Pohjanmaa Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016 SenioriKaste Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Tavoitteena on kehittää vanhustyön palveluja ja toimintatapoja,

Lisätiedot

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA 1 2 Hallitusohjelman tarkoitus ja merkitys Pirkkalan pormestarimalliin kuuluu toimintatapa, jossa uusi pormestari ryhtyy heti valintansa jälkeen kokoamaan hallitusohjelmaa.

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Koko kunta ikääntyneen asialla

Koko kunta ikääntyneen asialla 1 Kuka hoitaa ikäihmiset tulevaisuudessa? 21.9.2010 Rita Oinas palvelujohtaja Vanhuspalvelut Oulun kaupunki Koko kunta ikääntyneen asialla 2 Oulun kaupungin vanhustyötä ohjaa kaupungin strateginen tavoite,

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2015

TILASTOKATSAUS 4:2015 Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4

POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4 POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4 Kuntastrategian tavoitteena on antaa tavoitteellinen, suunnitelmallinen ja määrätietoinen pohja kaikelle kuntaorganisaatiossa tapahtuvalle päätöksenteolle, valmistelulle

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Asumisen lähipalvelujen kehittämisen teemapäivä Yhteistyöseminaari, Kongressihotelli Linnasmäki Turku 16.11.2012 Jaana Huhta, STM Näkökulmia palvelujen kehittämiseen

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Hissillä kotiin Valtakunnallinen hissiseminaari, 8.5.2014, Lahti Ohjelmapäällikkö, FT Sari Hosionaho, ympäristöministeriö Ikääntyminen koskettaa yhteiskuntaa

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS Strategia tarkoittaa valintojen tekemistä. Mitkä ovat kaikkein suurimmat haasteet porvoolaisten hyvinvoinnille vuosina 2013-2017? STRATEGIA RAKENNETTIIN YHDESSÄ

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin PYLL-seminaari 30.3.2011 Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin Sairaalajohtaja Jari Välimäki PYLL -menetelmä perustuu kuolleen iän ja odotettavissa olevan eliniän

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Kainuun sote - kunnat / Saara Pikkarainen/ terveyden edistämisen erikoissuunnittelija Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä /Saara

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Turvallisuus osana hyvinvointia

Turvallisuus osana hyvinvointia Turvallisuus osana hyvinvointia Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 12.5.2009 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@helsinki.fi Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi =

Lisätiedot

IKÄIHMISET YHTEISKUNNASSA: kohti arjen osallisuutta

IKÄIHMISET YHTEISKUNNASSA: kohti arjen osallisuutta AIJJOOS-HANKE Päätösseminaari 21.11.2012 IKÄIHMISET YHTEISKUNNASSA: kohti arjen osallisuutta Jyrki Jyrkämä Sosiaaligerontologia, sosiologia Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Taustaa ja koulutuksen tarkoitus Vaasan eläkeikäisen

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /3 Organisaatiot Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2015-2017 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä Väestöennusteen mukaan yli

Lisätiedot

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa

Lisätiedot

Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta?

Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta? Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta? Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari 14.6.2011 Sinikka Tyynelä Yksikön johtaja Ikääntyvien asumispalvelut / Keski-Suomi

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys 1.2.2011 Anne Korhonen Toteutus etsittiin viitteitä Green Care -malliin soveltuvista palvelutarpeista palvelustrategiat, palvelutarve- ja väestöselvitykset,

Lisätiedot

IKÄÄNTYVIEN PALVELUOHJELMA 2013-2016. Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta

IKÄÄNTYVIEN PALVELUOHJELMA 2013-2016. Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta IKÄÄNTYVIEN PALVELUOHJELMA 2013-2016 Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta JOENSUUN STRATEGIAA TOTEUTETAAN TOTEUTTAMISOHJELMILLA JA TALOUSARVIOLLA Elämänkaarimallin mukaiset toteuttamisohjelmat 1. Lasten

Lisätiedot

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola Ikääntyminen on mahdollisuus Ministeri Helena Pesola Väestö iän ja sukupuolen mukaan 2000, 2020 ja 2050 2 Kela/Aktuaariryhmä 14.6.2013 Yli 80-vuotiaat ja yli 100-vuotiaat 3 Kela/Aktuaariryhmä14.6.2013

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 1. Kaste-ohjelmalla uudistetaan sosiaali- ja terveyspolitiikkaa Ohjelmassa määritellään keskeisimmät sosiaali- ja

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9. HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1 MITÄ HYVINVOINTI ON? Perustarpeet: ravinto, asunto Terveys: toimintakyky, mahdollisuus hyvään hoitoon

Lisätiedot

Kymppi-Moni -hanke. Väestöennusteen laatiminen Vantaalla. Väestöennustetyöpaja 22.3.2012, Tampere. Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija

Kymppi-Moni -hanke. Väestöennusteen laatiminen Vantaalla. Väestöennustetyöpaja 22.3.2012, Tampere. Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Kymppi-Moni -hanke Väestöennusteen laatiminen Vantaalla Väestöennustetyöpaja 22.3.2012, Tampere Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Väestöennusteen laadinta Vantaalla väestöennuste laaditaan Vantaalla

Lisätiedot