Miten Suomi nousuun? O s a a v a s u o m a l a i n e n p e r h e y h t i ö w w w. l u j a. f i

Transkriptio

1 Miten Suomi nousuun?

2 Talous pohjalukemissa Julkisen talouden kestävyysvaje edelleen 4-5 mrd / vuosi Veroja korotettu kauttaaltaan. Korotusten tie kuljettu loppuun. Kuntien tehtävien karsinta ei ole lähtenyt liikkeelle Kunnilla iso sopeutus edessä Julkistalous elää velalla Valtion velkamäärä 102 mrd Kuntien velkamäärä 19 mrd Suomen luottoluokituksen lasku nostaa korkoja Isoja rakenteellisia uudistuksia ei pystytä tekemään SOTE?? Kuntarakenne Työmarkkinoiden jäykkyys Palkitseva ansiosidottu työttömyysturva (muutoksia hitaasti)

3 Miten muualla?

4 Kilpailukyky

5 Tuottavuus heikko ilman Nokiaakin

6 Yksikkökustannukset, palkansaajakorvaukset palkansaajaa kohti ja tuottavuus

7 Suuryrityksillä vaisu vuosi

8 Teollisuuden kilpailukyky tavattoman heikko

9 Suomen viennin määrä ja vientimarkkinat

10 Euro heikentynyt dollaria vastaan tuntuvasti kesän jälkeen

11 Raakaöljy

12 Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä

13 Verohallinnon keräämät verot ja maksut

14 Hyvinvointiyhteiskunta ei voi säilyä velalla

15 Missä seurassa ollaan?

16 Ruotsalaiset ovat pärjänneet BKT:ssä (Norjalaisista puhumattakaan)

17 Suomen hintaindeksi suhteessa Saksaan ja euroalueen keskiarvoon

18 Hintatason muutosten osatekijät tulojen kautta tarkasteltuna %

19 Tavaroiden ja palveluiden tase sekä vaihtotase

20 Heikko kilpailukyky pitää viennin alhaalla

21 Mutta miten jakautuu reaalitulojen muutos?

22 Näin tulotasot ovat eri ryhmissä kehittyneet

23 Vähittäiskaupan myynnin määrä, 2005=100

24

25 Toimialojen kannattavuus

26 Kuluttajien luottamus kohenee, teollisuuden ei

27 Julkistalouden velanoton seuraukset näkyvät hitaasti Kotitalouksien velkaantuminen on ollut maltillista Verojen korotukset näkyvät vähitellen 2015 Maksajat eli keskituloiset ovat tyytyneet osaansa Kulutukseen käytettävissä oleva raha vähenee hitaasti Varovaisuus kulutuksessa on lisääntynyt Kaupan myynti ei kasva Asuntokauppa on hiljentynyt Autokauppa on hiljentynyt Elintarvikekauppa on siirtynyt halvempiin merkkeihin Onko hyvinvointivaltio elänyt aikansa? Ellei kasvua saada aikaan, on elintason lasku vääjäämättä edessä Tällä hetkellä tuloerot kasvavat ja palveluista leikataan. Leipäjonot ovat tulleet jäädäkseen. Hyvinvointivaltio luo pahoinvointia.

28 Suomi on saatava uuteen nousuun. Ongelmat on tunnistettu, käydään siis niiden kimppuun Suurin ongelma on kilpailukyvyn lasku Keinoja olisivat Palkkojen alentaminen (toteutunut esim. Espanjassa) Devalvaatio (Kuvitellaan, että vika Eurossa, siis paluu markkaan) Euron arvon heikkeneminen suhteessa Dollariin auttaa Kaikilla Euromailla samantyyppisiä ongelmia. Jonkin tasoinen devalvaatio siis tapahtuu Nämä keinot kuitenkin hitaita. Palkat voivat käytännössä alentua 0-sopimuksin Pirstoutunut edunvalvonta estää muutokset. Lepokitka! Halutaan säilyttää ansaintalogiikka ja monopoolit Montako päätoimista edunvalvojaa on Suomessa? Tehoton toiminta lopetetaan, ellei tehokkuutta löydy. Eli sopeutus lopettamalla ei tehostamalla

29 Kilpailukyky nousee eniten tehokkuutta parantamalla Tuottavuutta voidaan nostaa kauttaaltaan (Andreas Borg tuli myös tähän johtopäätökseen) Jokainen tietää toimintaympäristössään paljon asioita, missä tehokkuutta voidaan selkeästi nostaa Rakenneuudistukset on vain tehtävä Loputon suunnittelu ja lykkääminen vain vaikeuteen niiden toteutumista IT, Robotiikka ja automaatio Isot IT-hankkeet etenevät toivottoman hitaasti Asiointi verkon kautta (vrt. pankit julkishallinto) Teollisuudessa, kaupassa ja palveluissa toimintatavat uudistuvat myös hitaasti Innovaatioissa kova pöhinä. Tuloksia vähitellen.

30 Mikroyritykset loivat runsaasti työpaikkoja

31 Säästöjä voidaan tehdä myös supistuksin ja leikkauksin Masentavaa! Valtio hakee tehokkuutta leikkaamalla työntekijämäärää Kunnat eivät ole päässeet vielä liikkeelle Palvelutuotantoa ei oikeasti voida paljon vähentää Vain tehokkuuden kasvu säilyttää nykyiset palvelut Yritykset oppivat läksynsä 1990-luvulla Taseet ovat melko vahvat. Kuitenkin kannattavuus heikkenee. Toiminta sopeutetaan kysyntään. Yrityksen tulojen on oltava jatkuvasti vähintään menojen suuruisia. Jos tehokkuus nousee 20 % vaihtotase tasapainottuu, työllisyys paranee, julkinen talous tasapainottuu ja julkiset palvelut voidaan ylläpitää.

32 Tuottavuuden ja tehokkuuden parantaminen tapahduttava kauttaaltaan Työmarkkinat jäykät (vuokratyö, nollasopimukset auttavat) Teollisuus IT tehostaminen, netin kattava käyttö, robotit Terveydenhoito ja sairaudenhoito Hoitoketjut (vrt. Pohjola-sairaalat) Koulutus Kouluverkko Käänteinen opetus Ryhmäkoot Sosiaalihuolto? Kauppa Verkkokauppa? Julkiset palvelut Kilpailutus Netin yli asiointi (vrt. verotus, pankit) Hyvä ajatus, mutta ei sovi meille

33 Tuottavuuden ja tehokkuuden parantaminen tapahduttava kauttaaltaan, mutta Tehokkuuden nostaminen vaatii paljon työtä. Osataanko? Monentasoinen edunvalvonta jarruttaa tehokkaasti. IT-järjestelmät ovat kalliita ja isotkin hankkeet saattavat epäonnistua Muutokset aiheuttavat epävarmuutta ja jarrutusta Onko työnteossa motivaatio-ongelma? Toisaalta Korkotaso on alhainen Energian hinta tukee hetkellisesti kasvua Elvytys jatkuu Pessimisti ei pety Muutosten läpivieminen vaatii yhteistä tahtotilaa, tavoitteiden läpinäkyvyyttä ja selkeyttä, prosesseissa vahvaa johtajuutta ja hyvää organisointia.

34 Matti Alahuhdan teesit, lyhyen tähtäimen tehtävälista 1) Kustannuskilpailukyky kuntoon Palkkamalttia pitää jatkaa. "Eroa keskeisiin kilpailijamaihin tuli viime vuosina paljon." Työelämän jäykkyyksistä eroon. "Tarvitsemme työajan joustoja. 2) Kannustava verotus "Tuloveron lasku kompensoi palkkamalttia ja kannustaa työn tekemiseen. Tarvitsemme lisää omistajia Suomeen ja sen vuoksi omistamiseen liittyvää verotusta tulee keventää." 3) Julkisen sektorin menot kuriin Kun toimintaa kehitetään palvelun käyttäjän näkökulmasta, on mahdollista samanaikaisesti parantaa sekä laatua että tuottavuutta. Julkisen sektorin päällekkäisyyksiä tulee poistaa ja palveluja karsia.

35 Näiden rinnalla työstettäviä asioita: 1) Koulutus ja tutkimus. "Tämän merkitys seuraavan 20 vuoden aikana on vielä paljon tärkeämpää kuin kuluneen 20 vuoden aikana. Kehitys yliopistojen alueella on maailmassa kiihtyvää, Aasia on sielläkin nousussa." 2) Sääntely. "EU:ssa on noin sitovaa säädöstä, ei-sitovia on yli Ympäristökysymyksiin liittyviä säädöksiä syntyy vuodessa noin 100. Tämän päälle tulevat kansalliset säädökset. Merkittävä osa säädöksistä on varmasti tarpeellisia, mutta syvällisempi vaikuttavuusanalyysi olisi kyllä tarpeen." "Olen kuullut esimerkkejä maista, joissa aina kun tehdään uusi säädös, niin samalla täytyy löytää kaksi mitä puretaan. Tällainen ajattelutapa on tervettä." 3) Teknologinen kehitys, erityisesti digitaalisuus. "Meillä on vuosia toistettu, että teollinen toiminta ajautuu Suomesta ulos vähitellen, ensin tuotanto, sitten tuotekehitys. Näin ei suinkaan tarvitse tapahtua, sillä digitaalisuus ja robotiikka tuovat paljon mahdollisuuksia ja työn kustannusten erot mantereiden välillä tasoittuvat."

36 Herää Suomi! Bruce Oreck teesit (USA suulähettiläs)

37

38 Siis kuinka kauan etsimme ratkaisuja sen sijaa että toteuttaisimme ne?

39 Suhdanne-ennuste vuodelta 1914

40 Näinkin homma toimii hitaasti. Työpaikkojen paluu Aasiasta alkanut

41

42 Mitä vielä? Euroalueen kasvu heiveröistä Venäjän, Ukrainan ja Krimin kriisi on tullut jäädäkseen Venäjän talouden heikkeneminen hidastaa Suomen kehitystä Palkkojen kehitys pakostakin hidasta tulevaisuudessa Kaikkia esityksiä voidaan vastustaa ja niin tehdäänkin Mitä tässä odotetaan?

43 Rakentamisen määrän kehitys (kausitasoitettu ja työpäiväkorjattu)

44 Asuntoaloitukset talotyypeittäin, kpl

45 Valmiiden myynnissä olevien asuntojen määrä

46 Rakennustuoteteollisuuden tuotannon määrä

47 O S A A V A S U O M A L A I N E N P E R H E Y H T I Ö