Investointien elpymiseen uskotaan Venäjällä

Transkriptio

1 15 vuotta Investointien elpymiseen uskotaan Venäjällä Venäjä menetti kolmasosan ulkomaisista investoinneistaan Venäjällä kiinteät investoinnit supistuivat viime vuonna 17 prosenttia vuoteen 2008 verrattuna. Rosstatin mukaan Investointien kokonaisarvo jäi 7 539,9 miljardiin ruplaan eli noin 185,9 miljardiin euroon. Kiinteiden investointien osuus bruttokansantuotteesta pieneni kaksi prosenttiyksikköä ja oli 20 prosenttia. Kuluvan vuoden tammikuussa kiinteiden investointien summa oli enää 8,7 prosenttia alempi kuin vastaavana ainana vuonna Kuukausivertailussa investoinnit sen sijaan romahtivat 72,6 prosenttia. Tähän oli kuitenkin selityksenä se, että viime vuoden lopulla joulukuussa toteutui todellinen investointien vyöry ja niiden arvo hypähti 66.9 prosenttia marraskuun tasosta. Talousministeriö odottaa kiinteiden investointien pääsevän tänä vuonna pysyvän kasvun tielle. Vuosille laaditussa Venäjän sosiaalisen ja taloudellisen kehityksen ennusteraportissa on investointien ennusteissa käytettä kahta skenaariota. Ennusteet lupaavat siten 1,1-4 prosentin haarukassa olevaa investointien kasvua vuodelle Vuonna 2011 kasvu olisi 3,6-9,4 prosenttia ja seuravana vuonna 8,6-12 prosenttia. Venäjällä tehdyt suorat ulkomaiset investoinnit olivat ennakkolaskelmien perusteella 44,9 miljardin dollarin suuruiset vuonna Vuonna 2008 investoinnit olivat 72,9 miljardia dollaria, joten investoinnit vähenivät vuositasolla 38,4 prosenttia. Investoinnit elpyivät kuitenkin vuoden loppua kohden tultaessa. Viimeisellä neljänneksellä investointien arvo oli 13,8 miljardia dollaria eli 15 prosenttia suurempi kuin kolmannella neljänneksellä. Loka-joulukuussa investoinnit lisäksi ylittivät 16 prosenttia vuotta aiemmin saavutetun tason. Ennen finanssikriisin alkua Venäjälle tehtiin vuositasolla 70 miljardin dollarin arvosta suoria ulkomaisia investointeja. Hyvä investointien virta oli seurausta Venäjän tiukasta talous- ja budjettipolitiikasta sekä pääomaliikenteen rajoitusten poistamisesta vuonna Finanssiministeri Alexei Kudrin on taantuman nyt hellittäessä vakuuttunut, että suorat ulkomaiset investoinnit Venäjälle palautuvat parin kolmen vuoden sisällä ainakin miljardin dollarin tasolle, TÄSSÄ NUMEROSSA: Investointien elpymiseen uskotaan Venäjällä...1 Venäjä menetti kolmasosan ulkomaisista investoinneistaan...1 Maailmanpankki tukee Venäjää tänä vuonna jopa miljardilla eurolla...2 Putin patisti Venäjän energiayhtiöitä sovittuihin investointihin...2 Suuri joukko venäläisiä pakoilee ulkomailla...2 Venäjän talouden elvytystä jatketaan...3 Venäjän teollisuustuotannossa selvä pudotus Venäjän ulkomaankauppa vahvaan nousuun...3 Ukraina otti aikalisän tulliliittoon...4 Ulkomaisten pankkien rooli heikentyy Venäjällä...4 Viro panostaa kotimaisiin energialähteisiin...5 Talouden elpyminen tukee Viron pyrkimystä euroon...6 Viron ulkomaankauppa on kärsinyt pahoin...6 Baltian ainoan öljyjalostamon kohtalo vaakalaudalla...7 Työttömyys hidastaa Puolan talouskasvua...7 EU palkitsee Puolan hyvästä talouskehityksestä...8 Kriisipaketti toimi tehokkaasti Kazakstanissa...8 Presidentin teollisuus-ohjelma käyntiin Kazakstanissa...8

2 Maailmanpankki tukee Venäjää tänä vuonna jopa miljardilla dollarilla Maailmanpankki on tänä vuonna varautunut rahoittamaan erilaisia kehityshankkeita Venäjällä aina miljardiin dollariin asti. Pankin suunnitelmissa on jakaa varat karkeasti puoliksi pankkijärjestelmän ja tuotantosektorin kesken. Tuotannon aloilla sen intresseissä on erityisesti energiatehokkuuden parantaminen. Pankki pitää mahdollisena osallistumista venäläisiin investointihankkeisiin myös kolmansissa maissa, joka käytännössä tarkoittaisi lähinnä Keski-Aasian maita. Tässä tulisi kysymykseen myös Euraasian kehityspankin EDB:n mukaantulo. Maailmanpankilla on jo entuudestaan käynnissä suuria hankkeita Venäjällä sillä se investoi maahan viime vuonna noin 3,3 miljardin dollaria, josta osa oli suunnattu talouskriisin vaikutusten torjumiseen. Nykytilanteessa Maailmanpankki luottaa Venäjän talouden elpymiseen. Vaikka Venäjän jatkaisi taantumaa edeltänyttä talousmalliaan pankki odottaa silti talouden kasvavan 3-4 prosenttia tänä ja ensi vuonna. Uudenlaisella talouspolitiikalla Venäjä voi päästä vielä parempiin tuloksiin. Talousrakennettaan monipuolistamalla ja tuotantoa modernisoimalla Venäjä kykenisi parantamaan tuottavuuttaan niin paljon, että talouskasvu voisi parhaassa tapauksessa yltää 6.8 prosenttiin. Putin patisti Venäjän energiayhtiöitä sovittuihin investointihin Venäjän pääministeri Vladimir Putin on puuttunut yksityisten kotimaisten voimayhtiöiden omistajien investoíntihaluttomuuteen. Monet sähköalalla toimivat yhtiöt ovat laiminlyöneet niille asetetut investointivelvoitteet. Uutistoimisto Prime-Tassin mukaan pääministeri pitää laiminlyöntejä niin vakavina, että niistä on määrättävä sanktioita. Putinin nimeltä mainitsemat sähköyhtiöt ovat Venäjän johtavien oligarkkien kokonaan omistamia tai ainakin kontrolloimia. Listalla ovat EGC-1, TGC-2, TGC-4 ja IES. Johtavista kotimaisista investoijista ainoastaan Lukoilin TGC-8 on hoitanut velvoitteensa. Venäjän energiasektorin uudelleen Suuri joukko venäläisiä pakoilee ulkomailla järjestelyiden yhteydessä sähköyhtiöt keräsivät osakeanneillaan 450 miljardin ruplan eli noin 11 miljardin euron varat. Tästä summasta kuitenkin vain 270 miljoonaa ruplaa on investoitu kansallisen energiaohjelman edellyttämällä tavalla. Pääministeri Putin nosti toisaalta esille myös ne valtiolliset ja ulkomaiset omistajat, jotka ovat investoineet alaan sovitulla tavalla. Tähän joukkoon kuuluvat Gazprom, RZD, Inter RAO UES sekä Fortum, Enel ja E.ON. Venäjän hallitus valmistelee parhaillaan ohjelmaa, jonka tarkoituksena on tarjota vakaat ja kannattavat markkinat niille energiayhtiöille, jotka ovat valmiita investoimaan alan tulevaan kehitykseen. Venäjän valtionsyyttäjän viraston mukaan eri puolilla maailmaa pakoilee yli Venäjällä etsintäkuulutettua maan omaa kansalaista, kertoo Pravda.ru. Etsintäkuulutetuista huomattava osa on talousrikollisia, jotka jatkavat edelleen uusissa asuinpaikoissaan Venäjään liittyvää rikollista toimintaa, kuten rahanpesua. Venäjän etsintäkuuluttamat rikoksista tuomitut tai niistä epäillyt henkilöt ovat pakomatkoillaan suosineet erityisesti Britanniaa ja Israelia. Britannia on varakkaiden pakoilijoiden suosiossa, koska Lontoo tarjoaa yhtenä maailman johtavista finanssikeskuksista erinomaisia toimintaedellytyksiä. Israel on hyvä paikka siksi, että maassa on suhteellisesti enemmän entisiä Venäjän kansalaisia kuin ehkä missään muualla. Viime vuonna Venäjälle palautettiin ulkomailta 289 talousrikollista, mikä oli enemmän kuin edellisenä vuonna. Ulkomailta palautettujen varojen määrä oli vain murto-osa Venäjältä muiden maihin laittomasti siirretystä varallisuuden. 2 Toimitus/ Markkinointia Idänkaupan Vientipalvelut/ Muut informaatiotuotteet 16. vuosikerta Oy Compiler Ab Osuuskunnantie 50 B Helsinki Puh. 09) Fax (09) klaus. lehmuskallio@compiler.fi Klaus Lehmuskallio Kaija Pasila-Lehmuskallio Puh. (09) Fax (09) Compiler Trade Web Site Compiler enews Idänkaupan Vientipalvelut -eextra Suomalaisyritykset Venäjällä -tutkimus

3 3 Venäjän talouden elvytystä jatketaan Viime vuoden federaatiobudjettiin sisältyi miljardia ruplaa (27 mrd. euroa) varoja talouskriisin vastaisia toimia varten. Summa muodosti 12 % budjetin menoista ja se vastasi 3 % bkt:stä. Tämän lisäksi elvytysrahaa tuli myös keskuspankilta. Yrityssektorin tukiin käytettiin noin 300 miljardia ruplaa budjettirahaa. Tuen piiriin valittiin mm. runsaat 340 strategista tai muuten merkittävää yritystä. Suurin osa tuesta oli lainoja. Eniten tukea sai vakavissa vaikeuksissa oleva autonvalmistaja AvtoVAZ. Pankkisektori sai budjettitukea 280 miljardia ruplaa, jonka lisäksi se sai tukea myös keskuspankilta. Budjettituki ohjattiin kahden valtionomisteisen pankin, VTB:n ja kehityspankki VEB:n kautta muiden pankkien rahoittamiseen. Lisäksi aluebudjettien tasapainottamiseksi maksettiin noin 200 miljardia ruplaa ylimääräisiä tukia. Sosiaalisektorin elvytystoimiin sisältyvät mm. ylimääräiset työllistämistoimet, joihin käytettiin 36 miljardia ruplaa. Viime vuoden budjetista jäi käyttämättä 230 miljardia ruplaa kriisitukirahaa, joka siirrettiin käytettäväksi kuluvana vuonna. Vuoden 2010 budjettiin sisältyvän kriisitulipaketin kokonaissumma on huomattavasti viimevuotista pienempi, 195 miljardia ruplaa (4,7 mrd. euroa). Suuri osa varoista suunnataan tuotantosektorille. Talouden kannalta merkittävät yritykset saavat tukea yhteensä 63 miljardia ruplaa, josta asuntorahasto saa 15 miljardia ruplaa asuntojen rakentamiseen ja peruskorjaukseen. Venäjän teollisuustuotannossa selvä pudotus 2009 Venäjän tehdasteollisuuden tuotanto väheni viime vuonna 16 %, mutta lasku hidastui kesästä alkaen. Eniten supistui kuljetusvälineiden tuotanto (- 38 %), sähkölaitteiden tuotanto (- 32 %) sekä koneiden ja laitteiden tuotanto (- 28 %). Yksittäisissä tuoteryhmissä supistuminen oli huomattavaa mm. henkilöautojen tuotannossa, joka väheni 59 % sekä työstökoneiden tuotan- nossa, joka laski noin 40 %. Elintarvikkeiden tuotanto sen sijaan pysyi lähes edellisvuoden tasolla. Rakentaminen väheni viime vuonna 16 %. Supistuminen oli pienintä asuinrakentamisessa. Uusia asuntoja valmistui 7 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Raakaöljyn tuotanto kasvoi viime vuonna runsaan prosentin Itä-Siperian uusien öljykenttien käyttöön oton myötä. Venäjä tuotti raakaöljyä ennätykselliset 494 miljoonaa tonnia päivässä, jolla keskimääräisellä tuotannolla Venäjä ohitti niukasti tähän asti suurimman öljyntuottajan Saudi-Arabian. Maakaasun tuotannossa Venäjä puolestaan menetti ykkössijan Yhdysvalloille, sillä sen kaasun tuotanto väheni 12 % vientimarkkinoiden kysynnän supistuessa. Tämä pudotus palautti Venäjän maakaasun tuotannon vuoden 2008 tasolle. Venäjän koko maatalous kasvoi runsaan prosentin. Viljasato oli 97 miljoonaa tonnia, joka jäi kuitenkin vuoden 2008 huippusadosta. Lihantuotanto lisääntyi puolestaan 7 %, vaikka karjan määrä supistui edelleen hieman. Maan rahtikuljetukset vähenivät 10 %. Lasku oli suurin auto- ja sisävesikuljetuksissa (- 17 %), mutta myös rautatiekuljetukset supistuivat 12 %. Merikuljetukset sen sijaan kasvoivat 6 %. Lähde: Suomen Pankki. BOFIT Viikkokatsaus: toimittaja Seija Lainela (bofit@bof.fi) Venäjän ulkomaankauppa vahvaan nousuun Ennakkotietojen mukaan Venäjän vienti teki tammikuussa hurjan avauksen kasvamalla vuositasolla 55,3 prosenttia. Tämä nosti viennin arvon 27,8 miljardiin dollariin. Venäjän tuonnissa kasvu oli sen sijaan maltillisempi, 11,4 prosenttia ja tuonnin arvo oli 11,7 miljardiin dollaria. Ulkomaankaupan rakenteen äkillisestä muutoksesta johtuen kauppataseen ylijäämä nousi 16,1 miljardiin dollariin, kun se samaan aikaan viime vuonna oli 7,4 miljardia dollaria. Kauppataseen ylijäämä enemmän kuin kaksinkertaistui kasvaen 117,6 prosenttia. Viime vuonna Venäjän kauppataseen ylijäämä jäi miljardiin dollariin. Tämä summa oli 38,5 prosenttia pienempi kuin vuonna Talousministeriön helmikuun alussa antaman ennusteen mukaan Venäjän viennin arvo nousisi tänä vuonna 350 miljardiin dollariin. Tuonnin arvo olisi ennusteen mukaan 226,4 miljardia dollaria.

4 4 Ulkomaisten pankkien rooli heikentyy Venäjällä Huoli ulkomaisten pankkiomistusten kasvusta ei tällä hetkellä ole enää ajankohtaista, todetaan Ros- BusinessConsultingin analyysissä. Vaikka Venäjän talous on nousemassa taantumasta on ulkomaisilla pankeilla kylliksi ongelmia ratkottavana kotimarkkinoillaankin. Myös ulkomaisten pankkien tarjoaman rahoituksen tarve on vähentynyt, koska hallitus on kanavoinut huomattavia summia valtionpankeille jälleenlainaustoimintaa varten. Ulkomaisten pankkien aktiviteetti saavutti lakipisteensä vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä, jolloin ulkomaisen pääoman osuus pankkisektorilla nousi 31 prosenttiin. Viime vuoden loppuun mennessä osuus kuitenkin laski 24,5 prosenttiin, joka vastasi vuoden 2007 tilannetta. Ulkomaiset pankit eivät ole ainakaan vielä mikään ongelma Venäjän pankkiyhdistys ei nykytilanteessa usko ulkomaisten sijoitusten kasvuun pankkialalla. Yksittäisiä pankkeja saattaa toki aika ajoin tulla Venäjälle, josta tuoreita esimerkkejä ovat Uniastrum Bankin siirtyminen Bank of Cyprus Groupille ja Troika Dialogin siirtyminen Standard Bankin omistukseen. Pankkiyhdistyksen kannan mukaan ulkomaisen omistuksen kasvulle ei olisi jatkossa mitään periaatteellisia esteitä. Tilannetta pitäisi pohtia kansallisen turvallisuuden kannalta vasta sitten, kun ulkomaisen omistuksen osuus lähenee 50 prosentin rajaa. Venäjän pääministeri Vladimir Putin on puuttunut yksityisten kotimaisten voimayhjuttu Ukraina otti aikalisän tulliliittoon Hankkeiden valmistelua ja toteutusta Venäjällä, IVY-maissa, Intiassa ja Kiinassa Buslink Oy suunnittelee ja kehittää vientiin ja tuontiin liittyviä hankkeita itäisessä Euroopassa sekä osallistuu myös niiden alkuvaiheen toteutukseen. Toimialojamme ovat teollisuus, tukkukauppa ja vähittäiskauppa. Toimimme paikallisesti kohdemarkkinoilla. Helsingin ohella meillä on toimistot Pietarissa ja Kaunasissa. Meillä on eri maissa pysyvä yhteistyöverkosto, jolla vahvistamme resurssejamme projektikohtaisten tarpeiden mukaisesti. Buslinkin palvelulinjat ovat: Business Linkage Verkostoituminen, ulkoistaminen ja alihankinnat Adviser Service Start-up-järjestelyt, johdon konsultointi ja taloushallinnon organisointi Trade Services Markkinoinnin konsultointi sekä käytännön vienti- ja tuontipalvelut Ukrainan suhde Venäjän, Valko- Venäjän ja Kazakstanin tulliliittoon on tällä hetkellä hämärän peitossa. Ukrainan presidentinkanslia antoi pari päivää Viktor Janukovytshin presidentinvalan vannomisen jälkeen lausunnon, jonka mukaan Ukraina ei sittenkään suunnittele kolmen IVY-valtion tulliliittoon liittymistä, koska se hankaloittaisi maan omaa asemaa maailman kauppajärjestön WTO:n jäsenenä. Ukraina haluaisi pikemminkin auttaa ja tukea muita IVY-maita, jotka aikovat hakea kauppajärjestön jäsenyyttä. Uusi presidentti Viktor Janukovytsh liputti presidentinvaalien aikana kiinnostustaan suurten IVY-maiden vaaliliittoon, mutta nyt hän on valmis ainoastaan sellaisiin kansainvälisiin yhteistyöhankkeisiin, jotka eivät haittaa maan nykyisiä järjestelyjä. Tuoreen, viime viikkoisen mielipidetiedustelun mukaan valtaosa ukrainalaisista eli 81 prosenttia, kannattaa tulliliittoa. Yhteystiedot: Toimitusjohtaja Hannu Kemiläinen Buslink Oy Helsinki Puh: Fax

5 MENESTY VENÄJÄLLÄ! Venäjän-kaupan erikoistumisopinnot (30 op) Koulutukset 2010 Kansainvälistyminen Venäjälle verkkokurssi (laajuus: 3 op) Markkinointi Venäjällä lähiopetus (laajuus: 2 op) Logistiikka ja ostotoiminta Venäjän-kaupassa lähiopetus (laajuus: 2 op) Liiketoimintasuunnitelman laatimisen periaatteet ja työkalut lähiopetus (laajuus: 2 op) Sertifiointi ja tullaus Venäjän-kaupassa lähiopetus (laajuus: 3 op) Maksuliikenne ja vientisaatavan turvaaminen Venäjän-kaupassa lähiopetus (laajuus: 2 op) Sopimukset Venäjän-kaupassa lähiopetus (laajuus: 3 op) Yritystoiminta Venäjällä lähiopetus (laajuus: 3 op) Venäjän talous ja Venäjän markkinat (laajuus: 3 op) Kysy lisää! Merja Ryökäs, merja.ryokas@pyk.hkkk.fi puh PIENYRITYSKESKUS Helsinki, Mikkeli, Pietari, Tallinna Viro panostaa kotimaisiin energialähteisiin Kylmän talvisään seurauksena öljyliuskeen eli palavan kiven tuotanto on Virossa noussut kymmenen vuoden takaiselle huipputasolleen. Öljyliuske toimii tällä hetkellä Viron kahden suurimman sähkövoimalan pääasiallisena raaka-ainelähteenä. Sähköenergian kysyntää on Virossa, kuten myös koko Baltissa lisännyt myös Ignalinan ydinvoimalan lopullinen sulkeminen viime vuodenvaihteessa. Viron koko kaivannaisteollisuus tuotti tammikuussa 1,45 miljoonaa tonnia öljyliusketta ja aikaisempien varastojen ansiosta raaka-ainetta voitiin toimittaa asiakkaille kaikkiaan 1,66 miljoonaa tonnia. Viron suurin ja modernein öljyliuskekaivos kykenee yksinään tuottamaan noin tonnia kuukaudessa, määrän joka vastaa noin 40 prosenttia alan kokonaistuotannosta. Öljyliuske on edelleen tärkeä tekijä Viron energiaomavaraisuuden kannalta ja maa on myös tuntuvasti panostanut teknologiaan, joka mahdollistaa raaka-aineen tehokkaamman käytön. Virolaiselle osaamiselle on jo avautunut vientimarkkinoita. Jordanian kanssa on jo sovittu hankkeista ja modernit prosessimenetelmät ovat alustavasti kiinnostaneet esimerkiksi Valko-Venäjää. Halu vähentää ulkomaisen energian ja energialähteiden käyttöä on kannustanut virolaisia myös kotimaisen puuraaka-aineen käyttöön. Viron metsähallinto on ryhtynyt tarjoamaan huonolaatuista tukkipuuta hakkeena kahdelle ensimmäiselle asiakkaalle. Eesti Energian Narvan voimala käyttää kuukaudessa jo kuutiota haketta ja Dalkian Vao-voimala kuutiota. 5

6 Talouden elpyminen tukee Viron pyrkimystä euroon Finanssiministeriö arvioi, että Viron talous saattaa päästä niukasti plussalle jo vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Kasvu jää silti selvästi huonommaksi kuin vuoden 2009 viimeisellä neljänneksellä, jolloin bruttokansantuote nousi 2,6 prosenttia. Tässä on kuitenkin huomioitava satunnaisvaihtelu, joka johtui varastojen täyttämisestä ennen eräiden nautintoaineiden veronkorotuksia. Ministeriö on edelleen hyvin varovainen koko vuotta 2009 koskevissa arvioissaan eikä usko vielä loppuvuodenkaan tuovan mitään oleellista käännettä. Siksi se tyytyy tässä vaiheessa nollakasvuun. Kasvuennuste paremmaksi SEB-pankin ekonomistit pitävät ministeriön ennustetta turhan pessimistisenä. Pankki korjaakin uusimmassa Nordic Outlook -raportissaan syksyistä vuosiennustettaan - 0,3 prosentista 2,0 prosenttiin. Pankki paransi Viron kasvuennustetta, koska se paransi myös Viron tärkeimpien vientimaiden, Suomen, Ruotsin ja Saksan talousnäkymiä. Viron odotetaan nyt saavan vientinsä parempaan vauhtiin. VENÄJÄ UKRAINA VALKO- VENÄJÄ KAZAKSTAN VIRO LATVIA LIETTUA PUOLA Tiivis talous- ja markkinakatsaus kahden viikon välein suoraan sähköpostiisi. lmestynyt vuodesta Kustantaja Oy Compiler Ab. SEB pitää myös Viron eurokelpoisuutta entistä todennäköisempänä. Heti kun myös markkinat uskovat siihen odotettavissa on investointitoiminnan elpyminen. Viron finanssiministeriö on jo viran puolesta vakuuttunut Viron liittymisestä euroalueeseen kolmantena itäisenä jäsenmaana Slovenian ja Tshekin jälkeen. Yksi ehto jo täytetty Viro on jo valmiiksi täyttänyt yhden Maastrichtin sopimuksen ehdoista. Maan julkisen velan määrä täyttää selvästimääräyksen, jonka mukaan velan osuus saisi nousta enintään 60 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Virolla on kuitenkin vielä tekemistä valtionbudjetin tasapainottamisessa, sillä kustannusleikkausten tie on kohta kuljettu loppuun. Juuri tällä hetkellä näyttää kuitenkin siltä, että valtion verotulot ovat kääntymässä selvään nousuun. Taantuma on puolestaan normalisoinut vuosia kovatahtisen laukanneen inflaation, mutta se on saatava todella alas, sillä Maastrichtin sopimuksen mittatikkuna ovat EU-maiden alimmat inflaatioluvut. Tilaa Compiler enews -sähköpostimuistio AJANKOHTAISTA MARKKINOILTA Tiedustele, pyydä näytenumero: Klaus Lehmuskallio: puh. (09) klaus.lehmuskallio@compiler.fi Katso: Talous Markkinat Toimijat Investoinnit Viron ulkomaankauppa on kärsinyt pahoin Viron vienti laski viime vuonna 24 prosenttia edellisvuotisesta ja tuonnissa pudotus oli 33 prosenttia, selviää paikallisen tilastoviraston ennakkotiedoista. Viennin arvo oli 101,3 miljrdia kruunua eli noin 6,47 miljardia euroa. Tuonti putosi puolestaan 114,2 miljardiin kruunuun eli noin 7,29 miljardiin euroon. Tuonnin vientiä jyrkemmän pudotuksesta vuoksi kauppataseen alijäämä supistui 12,9 miljardiin kruunuun. Vaihtotaseen alijäämä oli vain kolmannes vuoden 2008 alijäämästä ja yhtä pieni se oli viimeksi vuonna EU säilyi Viron tärkeimpänä vientimarkkinana. Tavaravienti EU-alueelle oli arvoltaan 70,3 miljardia euroa, joka edusti 69 prosentti maan kokonaisviennistä. Viro kärsi kuitenkin EU-maiden heikosta kysynnästä ja vienti väheni myös tällä markkina-alueella. Suomi oli viime vuonna yhä Viron tärkein vientimaa 18 prosentin osuudella. Kaksi muuta suurempaa vientikohdetta olivat Ruotsi (13 %) ja Latvia (10 %). Suomi ja Ruotsi olivat toisaalta ne maat, joissa virolaisten tuotteiden kysyntä heikkeni eniten. Suomi oli myös tuonnin kärkimaa 14 prosentin osuudella Heti perässä tulivat Liettua (11 %) sekä Saksa ja Latvia, kumpikin 10 prosentin osuudella. Viro vähensi tuontiaan kaikilta tärkeimmiltä kauppakumppaneiltaan. Tuonti Saksasta ja Ruotsista kutistui autokaupan heikon tilanteen takia. Suomesta taas tuotiin tuntuvasti vähemmän koneita ja laitteita. Viron tavaranviennissä painottuivat koneet ja laitteet, joiden osuus oli neljännes. Suuria tavararyhmiä olivat myös mineraalituotteet (17 %) sekä maataloustuotteet ja elintarvikkeet (10 %). Samat tavarat olivat myös tuonnin kärjessä, joten voi päätellä, että osa viennistä oli maahan tuotujen tavaroiden jälleenvientiä. 6

7 7 Baltian ainoan öljyjalostamon kohtalo vaakalaudalla Baltian toistaiseksi ainoa öljyjalostamo Orlen Lietuva, entinen Mazeikiu Nafta, on yksityistämisestään lähtien pysynyt otsikoissa. Silloin kun uudet omistajat eivät ole kiistelleet valtion kanssa ovat jalostamon raaka-aineongelmat tai onnettomuudet tarjonneet aiheita. Lisäksi jalostamo on kaiken aikaa kannattanut heikosti. Jalostamon nykyinen omistaja puolalainen PKN Orlen on parhaillaan kypsymässä Liettuan valtion vastahankaiseen käyttäytymiseen. Orlen haluaisi ostaa Klaipedan satamassa toimivan, valtion omistaman Klaipedos Nafta -terminaaliyhtiön. Orlen Lietuva on terminaaliyhtiön ylivoimaisesti suurin asiakas, sillä se tuottaa reilusti yli puolet sen liikevaihdosta. Orlen Lietuva maksaa huomattavia summia myös valtiolliselle rautatieyhtiö LG:lle, joka kuljettaa jalostamon tuotteita laitokselta terminaaliin. PKN Orlen on julkisesti ilmoittanut tutkivansa mahdollisuuksia siirtää öljyjalosteiden vientikuljetukset latvialaiseen satamaan. Huhumylly pyörii Hankala tilanne ulkomaisen omistajan ja Liettuan valtion välillä on synnyttänyt huhumyllyn, jonka mukaan puolalaiset olisivat myymässä jalostamon venäläisille ostajille Jo helmikuun alkupäivinä Warsaw Business Journal kertoi, että Puolan valtiovarainministeriö olisi antanut valtion omistaman PKN Orlenin johdolle valtuudet neuvotella kaupasta Lukoilin ja TNK-BP:n kanssa. Tämän jälkeen on saatu tieto, jonka mukaan Orlen Lietuvan ostamista olisi käsitelty Venäjän johdon tasolla. Tämän tiedon PKN Orlen on kuitenkin kiireisesti kiistänyt todeten, ettei mahdollisesta kaupasta ole neuvoteltu sen enempää venäläisten kuin kenenkään muunkaan kanssa. Se mitä yhtiö pitää tavoitteenaan on vientikuljetuksia hoitavan Kleipedos Naftan ostaminen tai ainakin täyden hallintaoikeuden saaminen yrityksessä. Tässä on kuitenkin vastassa Liettuan valtio, joka määrittelee terminaaliyhtiön kansallisesti arvokkaaksi yritykseksi. Pari päivää sitten venäläinen uutislähde väitti kuitenkin, että Surgutneftegas tavoittelee PKN Orlenia ja olisi valmis vaihtamaan jalostamon koko osakekannan 21,2 prosentin omistukseen unkarilaisessa MOLöljy-yhtiössä. Mollin osakkeiden arvioitu markkina-arvo on noin 56 miljardia zlotya eli noin 14 miljardia euroa. PKN Orlen hankki vuonna 2006 enemmistöosuuden Mazeiukiu Naftasta, nykyisestä Orlen Lietuvasta, ja maksoi siitä runsaat kaksi miljardia dollaria. Mikäli venäläistieto pitää paikkansa olisi tarjous kieltämättä houkutteleva houkutteleva, mutta Liettuan kannalta poliittisesti epätoivottava. Työttömyys hidastaa Puolan talouskasvua Puolan bruttokansantuote kasvoi viime vuonna 1,7 prosenttia. Tulos oli hyvä vaikeassa kansainvälisessä taloustilanteessa ja merkitsi samalla, että Puolasta tuli ainoa maa koko EU27-alueelle, jonka talous ylsi edes jonkinlaiseen kasvuun. Talousasiantuntijat ennakoivat helmikuussa, että Puolan talouden kasvu kiihtyisi tänä vuonna noin kolmen prosentin kasvuun. Kasvun odotetaan jatkuvan tämänkin jälkeen ja esimerkiksi Morgan Stanley arvioi tässä vaiheessa, että maan talous voisi kasvaa 2,5 prosenttia vuonna Puolan finanssiministeriö on kuitenkin optimistisempi ja pitää edelleen kiinni ennusteestaan, jonka mukaan talous kasvaa 4,5 prosenttia vuonna 2011 ja 4,2 prosenttia vuonna Puolalla on kuitenkin omat vaikeutensa, eikä nykyoloissa kohtuullisen hyvä talouskehitys riitä torjumaan yhä heikkenevää työllisyystilannetta. Maassa oli tammikuussa noin 2,05 miljoonaa rekisteröitynyttä työnhakijaa, joten virallinen työttömyysaste nousi jo 12,7 prosenttiin. Heikko työllisyys tuntuu kulutuskysynnässä Heikko työllisyystilanne näkyy nyt myös kotimaisessa kulutuskysynnässä. Vaikka vähittäiskaupan myynti kääntyi viime vuonna surkean tammi-helmikuun jälkeen hienoiseen nousuun on myynnin kehitys kuitenkin ollut heikkoa. Tämän vuoden tammikuussa käyvin hinnoin laskettu myynti ylitti vuoden takaisen tuloksen vain 2,5 prosenttia. Puolan hallituksen euroon tähtäävässä konvergenssiohjelmassa työllisyyden uskotaan paranevan varsin hitaasti. Ennusteiden mukaan työttömyysprosentti olisi kuluvan vuoden lopussa 9,2 prosenttia, vuonna 2011 se olisi 9,3 prosenttia ja vuonna 2012 vielä 8,9 prosenttia. Puolan työllisyystilannetta on heikentänyt tuntuva yrityskato. Maassa oli viime vuoden lopussa rekisteröityneenä 3,742 miljoonaa yritystä eli yritystä edellisvuotista vähemmän.

8 8 EU palkitsee Puolan hyvästä talouskehityksestä Euroopan komissio harkitsee ylimääräisen tuen myöntämistä Puolalle eräänlaisena palkintona siitä, että maa pystyi viime vuonna parhaaseen talouskasvuun koko EU27- alueella. Puolan radion saamien, toistaiseksi epävirallisten tietojen mukaan EU on varannut palkitsemiseen kaikkiaan kolme miljardia euroa, josta Puolan osuus olisi miljardi euroa. Ehdokkaina vastaavalle kannustimelle ovat myös Tshekki ja Slovakia. Puolalla olisi rahalle käyttöä muutamissa suurkohteissa, joilla on jatkuva rahoitustarve. Sellaisia ovat maan köyhimpien osien tukeminen, kansallisen infrastruktuurin kehittäminen sekä ympäristöhankkeet. Puolan talous kasvoi viime vuonna 1,7 prosenttia ja EU:n komissio odottaa maan pysyvän alueen kärkiryhmässä myös tänä vuonna. Komissio korottikin helmikuun lopussa Puolan kasvuennusteen marraskuisesta 1,8 prosentista 2,6 prosenttiin. Vuotta 2011 koskeva ennuste on toistaiseksi 3,1 prosenttia. Toisaalta komissio myös heikensi Puolan inflaatioennustetta vuodelle Hintojen odotetaan nyt nousevan 2,3 prosenttia, kun arvio marraskuussa oli 1,9 prosenttia. Presidentin teollisuusohjelma käyntiin Kazakstanissa Kazakstanin parlamentti on hyväksynyt pitkään valmistellun Presidentin teollistamisohjelman. Ohjelma muodostaa rungon maan teollisuuden ja innovaatiotoiminnan kehittämiselle vuona Maan kauppa- ja teollisuusministeriö on laatinut ohjelman osa-alueita varten neljä eri rahoitusbudjettia. Presidentin teollisuusohjelman tavoitteita ovat uusyritystoiminnan edistäminen Kazakstanin alueilla, kaasu- ja öljyteollisuuden ulkopuolisten alojen vahvistaminen vientiä varten, tuotantoteknologian kaikkinainen modernisointi, tuottavuuden parantaminen sekä suurten ulkomaisten yhtiöiden houkutteleminen paikallisiin investointeihin. Presidentti Nursultan Nazarbajevin toimeenpanemaan teollisuusohjelmaan sisältyy konkreettisia, mitattavissa olevia tavoitteita. Maan bruttokansantuotteen on noustava vuoden 2008 tasosta 50 prosenttia vuoteen 2014 mennessä. Työn tuottavuutta jalostusteollisuudessa on parannettava samoin 50 prosenttia ja eräillä muilla tuotannonaloilla peräti 100 prosenttia. Kaasu- ja öljyteollisuuden ulkopuolisille aloille on asetettu tavoitteeksi 40 prosentin viennin lisäys. Myös energia on huomioitu ja tavoitteena on vähentää bruttokansantuotteeseen suhteutettua energiaintensiteettiä 10 prosentin verran. Lopuksi presidentti haluttaa kasvattaa innovaatioiden parissa toimivien yritysten lukumäärää 10 prosenttia. Kriisipaketti toimi tehokkaasti Kazakstanissa Kazakstanin talousministeriön mukaan hallituksen kriisintorjuntaohjelma tuotti viime vuonna varsin hyviä tuloksi, kertoo uutistoimisto Kazinform. Kaikkien tehtyjen toimien kokonaisvaikutuksena Kazakstanin talous ylsi plussan puolelle bruttokansantuotteen kasvaessa 1,1 prosenttia. Maan sekavaan tilaan ajautunutta pankkisektoria kyettiin riittävästi stabilisoimaan, työttömyyden kasvu voitiin pysäyttää ja rakennusalan rahoitusongelmia pystyttiin ratkomaan. Talouden resurssit riittivät myös turvaamaan kansalaisten reaalisen tulotason sekä kattamaan valtion sosiaalimenot. Talousministeriö arvioiden mukaan kriisintorjuntaohjelman positiiviset vaikutukset tukivat Kazakstanin bruttokansantuotetta kolmen prosenttiyksikön verran. Myös Kazakstanin teollisuus selvisi viime vuodesta odotettua paremmin. Koko teollisuudessa päästiin 1,7 prosentin kasvuun ja tehdasteollisuuden tuotanto supistui vain 4,5 prosenttia, kun ennakkoarviona oli 8,3 prosentin lasku. Myönteinen kehitys ulottui myös maatalousviljelyyn. Sen kokonaistuotanto kasvoi 13,0 prosenttia ja peltoviljelyssä lisäys oli peräti 23,1 prosenttia. Olosuhteisiin nähden hyvää talouskehitystä vahvisti vielä kiinteiden investointien kasvu. Investoinnit nousivat viime vuonna 2,1 prosenttia ja ne tulivat pääosin kotimaan yksityissektorilta ja ulkomailta.