Esa Kirkkopelto Yleistetyn antropomorfismin manifesti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Esa Kirkkopelto Yleistetyn antropomorfismin manifesti"

Transkriptio

1 Esa Kirkkopelto Yleistetyn antropomorfismin manifesti Siinä missä muut taiteenlajit ovat 1800 luvulta lähtien saavuttaneet maksimaalisen ilmaisullisen ja keinollisen vapauden, kärsii teatteri yhä 2000 luvulle siirryttäessä rajoituksista, jotka estävät sitä kehittymästä muiden taiteenlajien veroiseksi ja yhtä vakavasti otettavaksi ilmiöksi. Kysymys ei ole enää poliittisista, siveellisistä tai uskonnollisista rajoituksista, joiden kanssa länsimainen teatteri on saanut kamppailla syntyajoistaan lähtien. Suhteessa ympäröivään yhteiskuntaan teatteri on vapaampaa kuin koskaan. Yhteiskunnallinen vapautuminen ei ole kuitenkaan vapauttanut teatteria sen sisäisistä rajoituksista. Nuo rajoitukset eivät toki koske pelkästään teatteria, mutta ne lankeavat juuri teatterin osaksi, tulevat siellä esiin, vaikeuttavat sen tekoa ja muodostavat näin ongelman, joka teatterin tulisi kohdata. Yksinkertaisimmassa ja ilmeisimmässä muodossaan kyseiset rajoitukset ilmenevät siinä, että teatteri enää harvoin koskettaa ketään, ei kykene haastamaan ympäröivää todellisuutta, eristyy, ei pysty perustelemaan olemassaoloaan muiden taiteenlajien rinnalla kuin traditionaalisin ja institutionaalisin syin. Mutta ongelmana ei varmasti ole ideoiden puute tai lahjakkaimpien kykyjen ohjautuminen teatterin ohi muille, "muodikkaammille" taiteen alueille. Ongelma ei ole myöskään tukipoliittinen. Varsinkaan syy ei ole yleisön huonossa maussa teatteri maistuu pahalta, jos se ei edes itse kykene pitämään itsestään. Ongelman ydin sijaitsee pisteessä, jossa teatterillisen esittämisen ehdot leikkaavat modernin kokemuksen perustavimmat metafyysiset ja ideologiset ennakkoluulot. Kysymys kuuluu: pystyykö teatteri kohtaamaan jälkimmäiset omin ehdoin vai antautuuko se niille tiedostamattaan, jolloin se on aina jo hävinnyt pelin ennen kuin tämä on alkanutkaan? Tähän asti tuo kriittinen piste on jätetty tahallisesti tai tahattomasti kulissien kätköön. Kuitenkin joka kerta, kun teatteri on osunut johonkin, on myös tuo kohtaamisen piste tullut enemmän tai vähemmän tahattomasti esiin. Mistä leikkauspiste siis muodostuu ja mikä siinä sijaitsee? Vastaus on mitä ilmeisin: siinä sijaitsee ihmisen figuuri, hahmo. Teatterin ongelma, niin kuin se tässä tematisoidaan, koskee koko länsimaista tapaa kokea. Se koskee yhtä lailla ihmismuotoon rajoittumista kuin ihmismuodon itsensä rajoittuneisuutta, ihmismuotoa kaiken rajoittamisen ja rajanvedon perustana ja perimmäisenä periaatteena. Kuvataiteet, musiikki, runous sekä näyttämötaiteista tanssi ovat onnistuneet viime vuosisatojen kuluessa murtautumaan tilaan, jota tavataan kutsua "nonfiguratiiviseksi", ei esittäväksi. Teatterille vastaavanlaista vaatimusta ei ole koskaan esitetty samalla tavalla. Miksi ei? Syynä lienee se, että teatteri on sitoutunut perustavan ilmaisuvälineensä, inhimillisen toimijan, ennalta oletettuihin rajoituksiin. Ihminen on mielletty milloin minkäkin olemuspuolensa vangiksi ruumiinsa, ajallisuutensa, tietämättömyytensä, An article from 1/6

2 sukupuolensa, taustansa, historiansa, yhteisönsä, rotunsa. Moderni teatteri on puolestaan keskittynyt kuvaamaan ihmisen kamppailua näiden lähtökohtaisten rajoitustensa kanssa: milloin teemana on ollut rajoitusten murtaminen ja poistaminen niiden liiallisen alistavuuden, ahdistavuuden, epäoikeudenmukaisuuden ja väkivaltaisuuden tähden; milloin taas kaikkien rajojen ylitys ja hukkaaminen, tästä seuraava hulluus ja veren vuodatus, ja lopulta rajojen uudelleentunnustaminen. Yhtä kaikki, teatteri on ensisijaisesti ollut kiinnostunut rajojen siirtelystä, venyttämisestä tai uudelleenvetämisestä. Vapaus on tunnustettu arvojen arvoksi, vapautuminen modernin draaman aiheeksi, mutta tuo vapautuminen on perimmältään ymmärretty projektiksi, joka määrittyy dialektisesti mainittujen rajojen ja rajoituksien poistamiseksi tai tunnistamiseksi. Tähän on tiivistynyt lopulta myös vastuu, jota teatteri on tuntenut ja kantanut maailmasta ja sen tilasta. Toive toisesta, paremmasta ja oikeudenmukaisemmasta maailmasta ("pessimismi" tai "optimismi" ovat tässä suhteessa täysin vaihdannaisia), on opetus, mikä on haluttu kuulla ja nähdä jokaisen esityksen viimeiseksi sanaksi. Näyttämön yhteiskunnallisuus, mistä on tullut on sen merkittävyyden synonyymi, on ymmärretty utopistisesti. Asettaessaan näin mitan ja mallin todellisuudelle teatteri on samalla kuitenkin aina salaa allekirjoittanut todellisuuden logiikan; tehdessään itsestään mahdollisen maailman se on tehnyt itsestään sellaisen vain suhteessa olemassa olevaan maailmaan. Tämän maailman tulevaisuutena teatteri on saman tien salaa oikeuttanut vallitsevan järjestyksen, joka myös toki tarvitsee unelmansa. Dramaatikko, ohjaaja, joka allekirjoittaa yhteisen todellisuuden, avaa tiensä valtaan mutta allekirjoittaa samalla oman kuolemantuomionsa taiteilijana. Aiemmille ohjelmilleen uskollisena teatteri on pyrkinyt esittämään maailman muutettavaksi ja perimmältään ihmisen tekemäksi. Mutta julistaessaan maailman muuttamisen sanomaa teatteri on samalla yhtynyt siihen ideologiaan, jonka vallassa kaikki globaali vääryys tapahtuu. Tuo ideologia nojaa ihmisen ideaan, ideaan ihmisestä perimmäisenä mahtina ja muodon antajana, hahmojen hahmona, maailman hahmottajana ja muotoilijana. Edistyksen aate, joka kohtaamastaan kritiikistään huolimatta käytännössä velvoittaa erotuksetta kaikkia maailman kansantalouksia, elää tästä samasta myytistä. Se tai mikä edistyy on ihmisen itsetoteutus. Samassa mielessä oma aikamme asettuu kaikkia edeltäneitä aikakausia vastaan, joiden kokemuksen lähtökohtana on ollut olosuhteiden muuttumattomuus ja tuon tilan vaaliminen. Edistyksen näkökulmasta jokainen askel muuhun suuntaan on väistämättä askel taaksepäin, huonompaan. Edistyksellä on siten hallussaan monopoli koko paremman käsitteeseen. Myytti paremmasta maailmasta, joka toteutuu maailmaa muuttamalla, on vain eräänlainen maallistunut käänne kristillisestä tuonpuoleisesta, oletus utopistisesta tilasta, jota kohden ollaan loputtomasti matkalla. Tätä myyttiä myös teatteri on tähän päivään asti toistanut ja vaalinut. Sikäli kuin teatteri määritelmällisesti seuraa ja kuvaa ihmis oliota, sen edesottamuksia maailmassa muiden kaltaistensa kesken, teatteri ei ole kyennyt kyseenalaistamaan näitä, kuten ei monia muitakaan luonteeltaan metafyysisiä oppeja. Voimme yhä olla yhtä mieltä Aristoteleen kanssa, että teatteri "jäljittelee toimintaa" (mimeesis prakseoos), mutta tällöin ongelma on, miten tuo toiminta ymmärretään. Otammeko toiminnan ilmiön annettuna, jonkin ennalta annetun käsitteen määrittämänä? Tällöin on selvää, että jotakin todellakin vain jäljitellään ja matkitaan, olivatpa tarinat sitten keksittyjä tai kerran todella tapahtuneita. Vaihtoehtona ei voi kuitenkaan olla toiminnan katkaisu, tyrehdyttäminen tai siitä pidättäytyminen. Sillä mitä muuta se olisi lopulta kuin itsemurhan suosittelemista? (Erilaiset spekulatiiviset teoriat ovat An article from 2/6

3 tässä suhteessa tuoneet jo ajat sitten esiin kaiken oleellisen.) Ongelma on pikemmin siinä, että emme uskalla kohdata toimintaa ilmiönä, sellaisenaan, lähtökohtaisessa määrittelemättömyydessään ja outoudessaan, joka ei palaa tuttuun vaan vie meidät loputtomalle tutkimusmatkalle. Näemme toimivassa ihmisessä yhä vain saman hahmojen hahmon, kuvittelukykymme ruumiillistuman, sisäisten näkyjensä ja ideoittensa toteuttajan, haaveilijan, taiteilijan, tieteilijän, poliitikon, kasvattajan tai yhteiskunnallisen roolinsa edustajan aina kuitenkin jonkun joko rajoituksissaan viihtyvän ja niitä hyödyntävän tai sitten niiden uhrin, niistä kärsivän olennon. Siunaamme rajat ja etenemme niiden ehdoilla. Rajaamme ihmiskokemuksen samalla irti kaikista muista olioista, joita laajoista tuhotoimenpiteistämme huolimatta maailmankaikkeudessa on yhä lukuisia. Rajaamme ihmisen erilleen ja samalla siunaamme hänen projektinsa ja progressionsa, hänen tehtävänsä muuttaa kaikki omaksi kuvakseen. Tilanteessa, jossa mikään korkeampi instanssi ei ole tarjoamassa ihmiselle esikuvaa, teemme itsestämme sellaisen, kohotamme ihmisen arvojen arvoksi. Uskomme näin kulkevamme ko hden parempaa maailmaa, ja uskallamme luvata sen itsellemme, koska näemme, että muovaava työmme kantaa silminnähtäviä tuloksia, että kaikki ympärillämme alkaa toimia yhä enemmän samalla tavalla kuin me itse... Teatteri on osaltaan ollut vapauttamassa ihmiskuntaa uskonnollisten ja poliittisten ideologioiden ikeestä. Tuon emansipaatioprosessin jäljiltä se kuitenkin itse kituu voitetussa vapauden tilassa, samaisen vapauden, jonka nimissä samaan aikaan ihminen vain orjuuttaa itseään ja lähimmäistään. Miten syvällä silloin ollaankaan, kun teatteri joutuu todistelemaan hyödyllisyyttään kansanmurhia ja yleistä kodittomuutta tuottavalle prosessille! Miksi näin on käynyt? Olisiko ollut parempi olla koskematta kirkon pyhiin oppeihin tai hallitsijoiden mystisiin valtaoikeuksiin? Vai onko pikemmin käynyt niin, että vapaus kuvittelee saavuttaneensa itsensä ja pyrkii enää vain vakiinnuttamaan saavutetut edut ja linnoittautumaan nykyisiin asemiinsa? Mutta miten vapaus voisi saavuttaa itsensä, ellei se asettaisi ennalta itselleen rajoja, olemusta tai määritelmää? Vapaus määrittelee itsensä yhä edelleen vain inhimillisiksi teoiksi ja aikaansaannoksiksi, voitetuiksi mahdollisuuksiksi, toimintatilaksi, padotuksi joeksi, metsään raivatuksi aukioksi, tyrannin hirmuvallasta vapautetuksi kansaksi, kansalaisoikeuksiksi, keskinäisen vaihdon yhteisesti sovittuiksi pelisäännöiksi. Ei ymmärretä, ei haluta kuullakaan, että vapaus menisi ihmisen yli, tai että se saapuisi jostakin, joka edeltää tykkänään kokemustamme, saatikka että se velvoittaisi meitä muuttumaan muuksikin kuin vain toimintakykyisemmiksi, tehokkaimmiksi ja kekseliäimmiksi ennalta määritellyn vapauden markkinoilla. Mutta toisin kuin nykyisin kaikissa leireissä halutaan uskoa ja uskotella, vapautta ei saavuteta rajoittamalla ja vetämällä rajoja, nostamalla tai laskemalla puomeja, kohdistamalla järkeviä toimenpiteitä "luontoon" tai vähempiarvoisiin eli takapajuisempiin maan tai kansanosiin. Teatterin eikä minkään muunkaan taiteenlajin ole syytä kumartaa ja edistää tätä logiikkaa. Jos teatteri ei välineensä vapaudessa ole nykyään yhtä kehittynyt kuin muut taiteet, tämä voi tarkoittaa, että sille varattu vapautumisen askel on vielä ottamatta. Teatterin voi kenties olla vaikeampi ottaa tätä askelta kuin muiden taiteiden. Koska sen ilmaisuvälineenä on ihmisolento itse, kaikki muutokset tuon välineen suhteen muuttavat suoraan suhdettamme omaan olemisen tapaamme, josta emme kenties ole valmiit tinkimään. Kokemuksemme ankkuroituminen ennalta annettuun ihmisen hahmoon estää An article from 3/6

4 meitä kohtaamasta ihmisen ilmiötä. Emme kenties pohjimmiltamme edes halua tietää siitä mitään. Siksi manifesti, vaatimus ilmaisun vapautumisen puolesta, on teatterin kohdalla vielä mahdollinen. Tuo vaatimus kuuluu kaikessa yksinkertaisuudessaan: ihmisen ilmiö on vapautettava ihmisen hahmosta. Tätä tavoitetta ei voi toteuttaa mikään yksittäinen näyttämöteos. Siihen ei johda mikään yksittäinen keino. Kysymys on jatkuvasta muodonmuutoksesta, johon tämä manifesti kutsuu yhtäläisesti ja erotuksetta kaikkia näyttämötaiteen parissa työskenteleviä. Ihmisen esikuvasta luopuminen merkitsee, että käännämme ensin todenteolla katseemme toistemme puoleen tilanteessa, jossa meitä ei todellakaan kaitse enää mikään instanssi, aate eikä ihanne. Meidän on kysyttävä itseltämme ja toisiltamme, mitä tämän kaiken jälkeen meistä on jäänyt jäljelle. Mitä katseestamme on jäänyt jäljelle mitä yhä näkyy, kuuluu, ilmenee? Tavoitteena on pyrkiä yhä uudestaan ja erilaisin keinoin loitontumaan siitä rajoitetusta antropomorfismista, joka on antanut kaikelle antropomorfismille perinteisesti kielteisen kaiun. Uskonnollisesta maailmankuvasta on vapauduttu arvostelemalla sen antropomorfisuutta. Samalla näkökulma on kuitenkin käännetty vain toisinpäin, jolloin ihmisestä itsestään on tehty kaiken luomakunnan esikuva ja luoja. Näin perusteltu antropomorfismi on kuitenkin yhtä rajoittunutta kuin aiemmin tai kenties vain vielä rajoittuneempaa, sikäli kuin se pyrkii saamaan meidät vakuuttumaan siitä, että ei ole olemassa muuta kuin tämä maailma, että sille on tämän elämän rajoissa tehtävä kaikki mahdollinen. Progression kiihtyvyys ja sen sumeilematon kiihkeys juontuvat samasta vihasta, jota vanki tuntee selliään kohtaan. Havaintomme ihmiskasvoista, puhuvasta päästä, käsistä ja jaloista, samoin kuin niiden välineellisestä arvosta on piirtynyt meihin syvälle. Tuosta jäsennyksestä, jolla on ihmisolon kannalta olennainen merkityksensä, ei pidä kiirehtiä pois. Totaalinen hahmon kieltäminen, sen itsetarkoituksellinen murtaminen, vääristäminen tai defiguraatio johtaa helposti jälleen vain dialektiikkaan hahmon eli figuurin kanssa, jolloin tuloksena on enemmän tai vähemmän herooista ja subliimia kärsimysnäytelmää, kulttia, jossa uhrina on nyt hahmo itse ja jossa voiton perii jokin entistä mahtavampi metafyysinen taho. Viime vuosisadan näyttämötaide tuntee lukuisia tällaisia yrityksiä murtautua ulos, joissa aikaansaadun reiän kautta on päädytty vain viereiseen, edellistä ehkä hiukan avarampaan selliin. Ihmisen ilmiön voi kohdata vain vahvistamalla ja edistämällä siinä esiin tulevaa ääretöntä äärellisyyttä. Erotuksena edelliseen, rajoitettuun ihmismuotoisuuteen, kutsumme tätä asennetta yleistetyksi antropomorfismiksi. Sen keinona on laajentaa ihmisen ilmiö kaikkeen olevaan. Tämän kuvittelukyvyn harjaannuksen myötä ihmishahmo kokee liukenemisen ja irtautuu niistä identifikatorisista kiinnikkeistä, joihin olemme sen havainnossamme vuosituhansien saatossa kytkeneet. Eräällä tavalla palaamme ajattelemaan ja havainnoimaan leikkivän lapsen tavoin. Mutta teatteriksi kutsumallamme leikillä etsimme eri asiaa kuin lapsi. Emme tavoittele maailman hallittavuutta, emme muunna maailmaa omaksi kuvaksemme, vaan päinvastoin pyrimme purkamaan tuota rakentamaamme liian täydellistä kuvaa, niin että oliot voisivat tästä lähin tulla meitä vastaan ja puhutella meitä enemmän niiden omin ehdoin, kaikessa vieraudessaan ja ainutlaatuisuudessaan, joka ei palaudu omiin määrityksiimme ja omaan tapaamme olla olemassa. Ihmisellä on omalaatuinen oikeus jäljitellä An article from 4/6

5 muita maailmassa kohtaamiaan olioita, osallistua toisiin kokemuksiin. Tästä oikeudesta voisi nyt tulla nyt meidän velvollisuutemme. Kysymyksessä on uudestisyntymisen harjoittaminen, oman syntyneisyytensä, oliona olemisen tosiasian tunnistaminen, ja sen kautta, erotuksetta ja yhtaikaa, muiden olioiden ja oliolajien moninaisuuden kohtaaminen. Ei moniarvoisuus, ei erilaisuus arvona, vaan kokemus itsen ja muiden olioiden syntyneisyydestä. Tällöin kohtaaminen olioiden välillä ei enää perustu minän ja muiden, subjektin ja objektin tai katsojan ja esiintyjän vastakkaisuuteen. Naiivius, joka aina on ollut kaikkein tasokkaimman taiteen tunnusmerkki, ei ole hyväuskoisuutta, lapsellisuutta, vaan ilmiön kohtaamista ja vahvistamista kaikkien ennakkoluulojen ja etukäteismääreiden tuolla puolen, sen omaan olemassaoloon liittyvän ainutlaatuisuuden ja loiston esiin loihtimista. Ihmisen kohdalla tämä merkitsee menemistä ihmisen tuolle puolen noudattaen ja vahvistaen sitä kaiken kuvittelukyvyn ylittävää liikettä, joka ilmenee ihmisessä. Kurottuminen ulos ihmisen hahmosta ei ole progressiota eikä projektia vaan oudon ja ei inhimillisen kohtaamista ja sille avautumista. Se on avoimuutta muille universumin muodoille ja kokemuksille, joista eräät ovat ihmisolomuotoon verrattuina yksinkertaisempia, toiset taasen ylittävät sen käsittämättömällä tavalla. Näyttämöllä ei ole esikuvaa. Tämä esikuvattomuus ilmenee juuri näyttämöllä positiivisena luovana tilana, kokemuksen kokemuksena omasta loputtomuudestaan. Tämä ei tarkoita, että ihminen alkaisi jälleen luulla itsestään liikoja, yleistäisi oman totutun tapansa kokea. Tämä tarkoittaa, että itsen ulkopuolelle ulottuminen on otettava kirjaimellisesti, astumisena toisiin, itselle perustavalla tavalla vieraisiin ja omaan palautumattomiin tiloihin. Ihmismuotoisuuden yleistäminen ja sen ilmentäminen, että voin olla halutessani kaikki tai mikä tahansa, tarkoittaa tässä, että tunnustan kokemusten rikkauden, kohtaan erilaisten kokemusten äärettömän moninaisuuden enkä yritä palauttaa kaikkia kokemuksia omaan, inhimilliseen tapaani kokea. Lainaan kasvoni naamion tavoin sille, mikä ei ole inhimillistä, ja annan ei inhimillisen katsoa naamion läpi. Tämä kokemus ei lisää mahtiani, vaan on yhtäaikaisen mahdottomuuteni ja loputtoman erilaisuuteni tunnustamista. Ymmärrys maailman ja kokemuksen yhteydestä sekä kaikkien kokemusten keskinäisestä vaikuttavuudesta on teatterille luonteenomaista ajattelua, se on idea, jota jokainen teatteritaiteilija kunnioittaa. Tämän ymmärryksen kieltäminen on tapahtunut aina "todellisuuden" nimissä, jota teatteri on pelännyt ja jonka kanssa se joko halusta tai pakosta on tavannut veljeillä. Jos teatterin täytyisi vapautua jostain, se olisi modaalinen vankila, johon se koko länsimaisen historiansa ajan on ollut suljettuna ja jonka mukaan teatteri koostuu maailman mahdollisista esityksistä. Tällöin teatteritapahtuma on aina jo ennalta sovitusti rajattu tapahtumaan illuusioiden epätodellisessa aavepiirissä, suhteessa johonkin toiseen, olemassaolevaan maailmaan. Moderni teatteritalo, joka sulkee teatterin synkkiin ja monin tavoin eristettyihin tiloihin, palvelee omalta osaltaan ideaa ulkopuolisen maailman toisintamisesta. Ei tarvitse kuitenkaan rikkoa mitään konventioita saati muureja tästä tilasta vapautumiseksi. Riittää, että esitys alkaa suhtautua itse itseensä todellisuutena, että teatteri alkaa uskoa itseensä tapahtumana ja että ymmärretään jokainen koettu kokemus sinällään kaikkia koskettavaksi tapahtumaksi ja kokemuksen tuottaminen itselle ja toiselle toiminnaksi. Näin teatterilaisten piirissä aina puhutaan, mutta miksi niin harvoin, jos koskaan, näkee esityksiä, jotka pyrkisivät ilmentämään tämän vakaumuksen todellisuutta? Miksi teatteri häpeää omintaan ja sortuu itsesensuuriin? Siksikö, että sen viesti on alusta lähtien ollut liian suuressa ristiriidassa ympäristönsä kanssa tullakseen ajateltavaksi, saati lausutuksi julki? Ihmisen toivo on kaiken rajoittuneen An article from 5/6

6 ihmismuotoisuuden, kaiken humanismiksi itseään kutsuvan selän takana, päättäväisesti ei inhimillisessä. Se, mikä meitä toisessa ihmisessä kauneimmillaan kohtaa, ylittää aina ihmisen. Ihminen voi luottaa varauksetta vain siihen, mitä hän ei ole kiveen, kasviin, eläimeen, mereen, maahan ja avaruuteen. Vain sitä vasten hän voi kohdata, ymmärtää ja saada takaisin myös oman kokemuksensa erityislaadun. Kuinka ihminen voisi odottaa saavansa vastakaikua avaruudesta, kun hän ei onnistu saamaan sitä edes lähimmältä elävältä ympäristöltään? Avaruudestakin hän löytää vain uuden autiomaan. Tämänkaltainen vapautuminen ei ole tulosta rajojen ylittämisestä tai niiden kunnioittamisesta, vaan avautumisesta rajoittamattomalle. Tuo avautuminen on itsessään näyttämöllistä, ja se kutsuu kaikkia olentoja ääreensä, koska se on avautumista olemiselle sen moninaisuudessa ja ainutkertaisuudessa. Ihmisen ilmiö on näyttämön ilmiö ja teatteri on tuon ilmiön kohtaamisen paikka. Published Original in Finnish Contribution by Nuori Voima Nuori Voima Eurozine An article from 6/6

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta

Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta Saattohoito seminaari 27. -28.10.2015, Aholansaari, Nilsiä Hanna Hävölä TtM, sh, kouluttaja Ihmisen on hyvä syntyä syliin,

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

Tiede ja usko KIRKKO JA KAUPUNKI 27.2.1980

Tiede ja usko KIRKKO JA KAUPUNKI 27.2.1980 Tiede ja usko Jokaisen kristityn samoin kuin jokaisen tiedemiehenkin velvollisuus on katsoa totuuteen ja pysyä siinä, julistaa professori Kaarle Kurki-Suonio. Tieteen ja uskon rajankäynti on ollut kahden

Lisätiedot

Yhteisöllisyys ja yksilön tuki riittääkö tavallisuus? Jyri Hakala

Yhteisöllisyys ja yksilön tuki riittääkö tavallisuus? Jyri Hakala Yhteisöllisyys ja yksilön tuki riittääkö tavallisuus? Jyri Hakala Urbaani syrjäytyminen Koskaan ei ole ollut näin paljon tietoa ja tarjontaa eri opiskeluvaihtoehdoista. Oppilashuollon palvelut ovat parantuneet

Lisätiedot

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI VTT/ Sosiologi Hanna Vilkka Opetusmenetelmät ja opetuksen arviointi -seminaari/ Turun kesäyliopisto 11.12.2010 RAKENTEISTA TOIMIJAAN Oma kasvu merkityksissä,

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento

Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento Filosofian kurssi 2008 Tavoitteet Havaita filosofian läsnäolo arjessa Haastaa nykyinen maailmankuva Saada

Lisätiedot

Vertaistoiminnan ikuisuusvastauksia? Marja Vuorinen Asiantuntija Espoon kaupunki, mielenterveys- ja päihdepalvelut

Vertaistoiminnan ikuisuusvastauksia? Marja Vuorinen Asiantuntija Espoon kaupunki, mielenterveys- ja päihdepalvelut Vertaistoiminnan ikuisuusvastauksia? Marja Vuorinen Asiantuntija Espoon kaupunki, mielenterveys- ja päihdepalvelut Vertaisuus ja kokemus = inhimillisen toiminnan perusasioita Hoito- ja kuntoutusjärjestelmissä

Lisätiedot

II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen taustaa

II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen taustaa Sisältö Alkusanat... 11 I Sattuma vai tarkoitus? Elämä on mutta mitä?... 17 Kirjan rakenne ja lukuohje.... 23 Kaksi uudistamisen ja itsekasvatuksen tapaa... 28 Sydämen ajattelu... 31 II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

JUMALAN VALTAKUNTA ALKAA MURTAUTUA ESIIN Jeesus voitti kiusaukset erämaassa. Saarna 12.10.2008 Ari Puonti

JUMALAN VALTAKUNTA ALKAA MURTAUTUA ESIIN Jeesus voitti kiusaukset erämaassa. Saarna 12.10.2008 Ari Puonti JUMALAN VALTAKUNTA ALKAA MURTAUTUA ESIIN Jeesus voitti kiusaukset erämaassa Saarna 12.10.2008 Ari Puonti Herra Jumala asetti ihmisen Eedenin puutarhaan viljelemään (abad) ja varjelemaan (shamar) sitä.

Lisätiedot

Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen

Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen Asuminen, kuntouttava työote ja integraatio Jenni Mäki Sampo Järvelä 07.11.2011 Tampere AE-periaate ja lainrikkojat Asunnon

Lisätiedot

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Etiikka Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Wittgensteinin määritelmät etiikalle Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on hyvää. Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on arvokasta. Etiikka

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

RANTALENTISSÄÄNNÖT 2016 Rantalentisturnaus 9.7.2016. 15.6.2016 Paukarlahden kyläyhdistys RY

RANTALENTISSÄÄNNÖT 2016 Rantalentisturnaus 9.7.2016. 15.6.2016 Paukarlahden kyläyhdistys RY RANTALENTISSÄÄNNÖT 2016 Rantalentisturnaus 9.7.2016 15.6.2016 Paukarlahden kyläyhdistys RY Sisällys 1. TURNAUKSEN TARKOITUS... 2 2. OTTELUJÄRJESTELMÄ... 2 3. JOUKKUEEN KOKOONPANO JA VAIHTOPELAAJIEN KÄYTTÖ...

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Arjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry

Arjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry Arjen ankkurit selviytymisen mittarit Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry Mitä tarvitaan? Mistä riippuu? Kuka määrittää? Turvallisuus Mistä riippuu? Turvallisuus Katse eteenpäin Katse hetkessä Mistä riippuu?

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella

Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella Työpajatyöskentelyä Aika: pe 9.10.2015, klo 10 15, Paikka: Kumppanuustalo Artteli ry.,

Lisätiedot

VÄLITTÄMISESTÄ. Lasse Siurala

VÄLITTÄMISESTÄ. Lasse Siurala VÄLITTÄMISESTÄ Lasse Siurala Välittäminen on myös sitä, että rakennetaan keskinäisen huolehtimisen yhteisöjä, jossa nuori ei ole pelkkä tuen kohde vaan aktiivinen osa solidaarista yhteiskuntaa. VÄLITTÄMINEN

Lisätiedot

Taiteen ja sosiaalityön rajalla. Arja Honkakoski

Taiteen ja sosiaalityön rajalla. Arja Honkakoski Taiteen ja sosiaalityön rajalla Aikuissosiaalityön i i päivät ä 18.-19.1.201119 1 Työryhmä 19.1.2011: Taiteen avaamat mahdollisuudet d sosiaalityössä Arja Honkakoski Mahdollisuus enemmän kuin todellisuus?

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Kurssin tarkoituksesta ja tavoitteista Kurssilla avataan ja pohditaan keskeisimpiä oppimiseen liittyviä käsitteitä

Lisätiedot

Jeremia, kyynelten mies

Jeremia, kyynelten mies Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein.

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein. Mark.12:28-34: Muuan lainopettaja oli seurannut heidän väittelyään ja huomannut, miten hyvän vastauksen Jeesus saddukeuksille antoi. Hän tuli nyt Jeesuksen luo ja kysyi: "Mikä käsky on kaikkein tärkein?"

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

3. Jumalan läsnäolo. Isak Pensiev

3. Jumalan läsnäolo. Isak Pensiev 1 Isak Pensiev 3. Jumalan läsnäolo Jatkamme edellistä opetustuntia ja aiheemme on Jumala ja Jumalan läsnäolo. Viime opetustunnilla käsittelimme aihetta Jumala on yksi. Teimme johtopäätöksen, että juutalainen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Miina ja Ville etiikkaa etsimässä

Miina ja Ville etiikkaa etsimässä Miina ja Ville etiikkaa etsimässä Elämänkatsomustieto Satu Honkala, Antti Tukonen ja Ritva Tuominen Sisällys Opettajalle...4 Oppilaalle...5 Työtavoista...6 Elämänkatsomustieto oppiaineena...6 1. HYVÄ ELÄMÄ...8

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15)

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Aluksi Ainoa tapa ennustaa tulevaisuutta, on keksiä se (Alan Kay) Tulevaisuus

Lisätiedot

Persoonallisuushäiriö ja pahuus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala

Persoonallisuushäiriö ja pahuus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Persoonallisuushäiriö ja pahuus Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Esitys Pahan käsitykset Persoonallisuushäiriö Pahan kielioppi Paha ja sosiaalinen Pahan mallit

Lisätiedot

Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa. Anna Kanerva / CUPORE

Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa. Anna Kanerva / CUPORE Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa Anna Kanerva / CUPORE Cuporen toimeksianto Verrokkiselvitys Kyselyt toimijoille Loppuraportti ja luetteloinnin kriteeristöluonnos maaliskuussa

Lisätiedot

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä

Lisätiedot

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Suvi von Becker Miksi yhdessä tekeminen? Johtoporras: Ymmärrys valuu kuin vesi hanhen selästä Ovat niin hankalia, asennevamma. Eikö sana kuulu vai eikö se mene perille?

Lisätiedot

Susanna Anglé. PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011

Susanna Anglé. PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011 Susanna Anglé PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011 I Toiveikkuuden määritelmästä ja merkityksestä Mitä toiveikkuus, toivo, on? Miksi toivo on tärkeää? II Toiveikkuuden ylläpitämisestä

Lisätiedot

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA? ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

Kristillisyys vangin ja vapautujan tukena. Kriminaalityön foorumi 24.10.2012 Pekka Lund Sininauhaliitto

Kristillisyys vangin ja vapautujan tukena. Kriminaalityön foorumi 24.10.2012 Pekka Lund Sininauhaliitto Kriminaalityön foorumi 24.10.2012 Pekka Lund Sininauhaliitto Seminaarin tavoitteita: - Näkökulmia siihen, miten kristillisyys voi tukea vankia ja vapautujaa - Mahdollisuus keskustella ja vaihtaa ajatuksia

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut

Lisätiedot

PERIAATELAUSUMA 31.7.2010 Julkaisuvapaa heti

PERIAATELAUSUMA 31.7.2010 Julkaisuvapaa heti PERIAATELAUSUMA 31.7.2010 Julkaisuvapaa heti Muutos 2011:n ensisijainen tavoite on Suomen kansalaisten etu ja keinot sen ajamiseksi ovat suora demokratia sekä sananvapaus. Muutos 2011 nostaa esimerkeiksi

Lisätiedot

John Zerzan. Nihilistin sanakirja: Teknologia

John Zerzan. Nihilistin sanakirja: Teknologia John Zerzan Nihilistin sanakirja: Teknologia Websterin sanakirjan mukaan: teollista tai sovellettua tiedettä. Todellisuudessa: työnjaon/tuotannon/industrialismin kokonaisuus ja sen vaikutus meihin ja luontoon.

Lisätiedot

ONKO ONNELLISUUS SEURAUS VAI SYY?

ONKO ONNELLISUUS SEURAUS VAI SYY? ONKO ONNELLISUUS SEURAUS VAI SYY? ONKO ONNELLISUUS JOTAKIN, JONKA VOIMME SAAVUTTAA SAAMALLA ITSELLEMME SEN, MIKÄ TEKISI MEISTÄ ONNELLISIA? TUTKITTUANI ITSEÄNI JA ELÄMÄÄNI OLEN TULLUT TODISTANEEKSI ITSELLENI,

Lisätiedot

Märsky 29.10.2012. Heikki Pajunen Novetos Oy. Luomme menestystarinoita yhdessä

Märsky 29.10.2012. Heikki Pajunen Novetos Oy. Luomme menestystarinoita yhdessä Märsky 29.10.2012 Heikki Pajunen Novetos Oy Luomme menestystarinoita yhdessä Aamun ajatus By Positiivarit: Maanantai 29.10.2012 AAMUN AJATUS Elämä on 10-prosenttisesti sitä miten elää ja 90-prosenttisesti

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ - 2 - Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas alkaa

Lisätiedot

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka TUOTESEMANTIIKAN TEORIA kreik. semeion = merkki Tuotesemantiikka kiinnostaa tutkimusmielessä monia erilaisia tuotteiden kanssa tekemisiin joutuvia elämänalueita. Sellaisia ovat esimerkiksi Markkinointi,

Lisätiedot

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN,,, Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako -työryhmä 18.11.2009 Pirkko Pohjakallio

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

Dialogi kuvina. Syyskuu 2013. Partus Oy, Finland

Dialogi kuvina. Syyskuu 2013. Partus Oy, Finland Syyskuu 2013 Partus Oy, Finland Milloin viimeksi olet keskustellut niin innostavasti, että ideat tuntuvat syntyvän kuin itsestään ja kehittyvän omaa kulkuaan keskustelun myötä? Rosenberg: Myötäelämisen

Lisätiedot

Minua opastaa vapaa tahto! Minua tasapainottaa tunneälykkyys. Luomisvoimani ovat yllätys ja mielenselkeys.

Minua opastaa vapaa tahto! Minua tasapainottaa tunneälykkyys. Luomisvoimani ovat yllätys ja mielenselkeys. Päivä 67 3.8 Sininen Lunaarinen Käsi Mistä pitää kiinni kaksin käsin ja mistä irrottaa ote? Haasteen lunaarinen sointu tarjoilee valintoja ja vastakohtia. On aika valita niin että oma voima saa virrata

Lisätiedot

8. Skolastiikan kritiikki

8. Skolastiikan kritiikki 8. Skolastiikan kritiikki luterilaisen ja katolisen reformaation ristiriidat kehittyivät Lutherin myöhäiskeskiajan teologiaan kohdistuvan kritiikin pohjalta reformoitu traditio omaksui suuren osan luterilaista

Lisätiedot

Esityslista Kestävä kehitys

Esityslista Kestävä kehitys Esityslista Kestävä kehitys Tasa-arvo, Integraatio ja Moninaisuus Ympäristö Saamen kielen käyttö Yhteenveto Kestävä kehitys Kehitys, joka huolehtii meidän tarpeistamme vaarantamatta tulevien sukupolvien

Lisätiedot

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti

Lisätiedot

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään.

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään. 28.12.2007 HN Palvelun tuotteistaminen, palvelutuote Miksi on oltava tuote? Jotta olisi jotain myytävää! Voiko osaaminen olla tuote? Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta

Lisätiedot

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille?

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Maailman Alzheimer -päivän muistiseminaari 20.9.2013 Seminaarin teema: Välitä Timo Järvensivu, KTT, tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu KESTÄVÄ

Lisätiedot

1) Kirjoittamisen aiheen tai näkökulman on tunnuttava tuoreelta, maistuttava uudelta.

1) Kirjoittamisen aiheen tai näkökulman on tunnuttava tuoreelta, maistuttava uudelta. Juhani Niemi ALKUOPPIA KIRJOITTAMISEEN Perustavia lähtökohtia: 1) Kirjoittamisen aiheen tai näkökulman on tunnuttava tuoreelta, maistuttava uudelta. 2) Suhteen käsiteltävään aiheeseen on oltava omakohtainen,

Lisätiedot

Syyslukukauden 2012 opintotarjonta

Syyslukukauden 2012 opintotarjonta Syyslukukauden 2012 opintotarjonta ELOKUVA JA TELEVISIO Elokuvan ja median historia 5 op MUOTOILU Taiteen ja kulttuurin historia 3 op MUSIIKKI Musiikin historia 5 op VIESTINTÄ Taidehistoria 5 op Viestintä

Lisätiedot

Lapsen osallistava opetus. = Lapsilähtöisyys = Toiminnallisuus/ Kokemuksellisuus

Lapsen osallistava opetus. = Lapsilähtöisyys = Toiminnallisuus/ Kokemuksellisuus Lapsen osallistava opetus = Lapsilähtöisyys = Toiminnallisuus/ Kokemuksellisuus Teemu Lappalainen 2008 Osallistavan opetuksen tavoite Lapsi ymmärtää Lapsi ymmärtää kokemusten kautta Ei toiminnallisuutta

Lisätiedot

amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa

amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa 3,2 M vuosibudjetti amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa hdessä koulutustakuuseen seminaari 22.4.2015 65 työntekijää 5 yksikköä Nuoriso- ja koulutustakuu ovat hyviä asioita, mutta monen opiskelun ja

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

Maailmankansalaisen etiikka

Maailmankansalaisen etiikka Maailmankansalaisen etiikka Olli Hakala Maailmankansalaisena Suomessa -hankkeen avausseminaari Opetushallituksessa 4.2.2011 Maailmankansalaisen etiikka Peruskysymykset: Mitä on maailmankansalaisuus? Mitä

Lisätiedot

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10. Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.2013 MYRSKY-HANKE mahdollistaa nuorille suunnattuja, nuorten omia voimavaroja

Lisätiedot

Laatua ja demokratiaa palveluihin kansalaisosallistumisella

Laatua ja demokratiaa palveluihin kansalaisosallistumisella Laatua ja demokratiaa palveluihin kansalaisosallistumisella Valtakunnalliset päihde- ja mielenterveyspäivät, Tampere 11.10.11 Aila-Leena Matthies Asiakasosallisuus kansalaisosallistuminen Orastava demokratisoitumisliike

Lisätiedot

Peliteoria Strategiapelit ja Nashin tasapaino. Sebastian Siikavirta sebastian.siikavirta@helsinki.fi

Peliteoria Strategiapelit ja Nashin tasapaino. Sebastian Siikavirta sebastian.siikavirta@helsinki.fi Peliteoria Strategiapelit ja Nashin tasapaino Sebastian Siikavirta sebastian.siikavirta@helsinki.fi Helsinki 11.09.2006 Peliteoria Tomi Pasanen HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Sisältö

Lisätiedot

SURF IDEA BOOK 2013. www.surfaces.fi YOUR IDEA. OUR SURFACES.

SURF IDEA BOOK 2013. www.surfaces.fi YOUR IDEA. OUR SURFACES. SURF IDEA BOOK 2013 Arkkitehti: Ota yhteyttä saat 15 itunes App Store -lahjakortin käytettäväksi iphone ja ipad -applikaatioihin! Linkki sisällä 1 2 Vapaus keskittyä arkkitehtuurin suunnitteluun Puucomp

Lisätiedot

Mitä ymmärrys tarkoittaa? Mitä tarkoittaa kun sanomme; hän on fiksu tyyppi, tai hän on tosi kummallinen, vähän outo.

Mitä ymmärrys tarkoittaa? Mitä tarkoittaa kun sanomme; hän on fiksu tyyppi, tai hän on tosi kummallinen, vähän outo. Eläköön erilaisuus Miksi minua ei ymmärretä? Miksi hän ei voi rakastaa minua? Oletko joskus asettanut itsellesi näitä kysymyksiä? Mitä ymmärrys tarkoittaa? Mitä tarkoittaa kun sanomme; hän on fiksu tyyppi,

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana - egroupjr - Villihiiret - Karttaketut (aloittelijat) - Karttaketut - Karttaketut aloittelevat - Karttaketut

Lisätiedot

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt)

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt) Draama-Taakankantajat Kirjoittanut Irma Kontu Draama perustuu Raamatunjakeisiin: Fil. 4:6-7 Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan

Lisätiedot

Kant Arvostelmia. Informaatioajan Filosofian kurssin essee. Otto Opiskelija 65041E

Kant Arvostelmia. Informaatioajan Filosofian kurssin essee. Otto Opiskelija 65041E Kant Arvostelmia Informaatioajan Filosofian kurssin essee Otto Opiskelija 65041E David Humen radikaalit näkemykset kausaaliudesta ja siitä johdetut ajatukset metafysiikan olemuksesta (tai pikemminkin olemattomuudesta)

Lisätiedot

JUHANI-07. Tampereen ammattikorkeakoulu Taiteen koulutusohjelman opinnäytetyö Kuvataiteen suuntautumisvaihtoehto Kevät 2007 Juhani Tuomi

JUHANI-07. Tampereen ammattikorkeakoulu Taiteen koulutusohjelman opinnäytetyö Kuvataiteen suuntautumisvaihtoehto Kevät 2007 Juhani Tuomi Tampereen ammattikorkeakoulu Taiteen koulutusohjelman opinnäytetyö Kuvataiteen suuntautumisvaihtoehto Kevät 2007 Juhani Tuomi OPINNÄYTETIIVISTELMÄ Osasto Kuvataide Tekijä Juhani Tuomi Työn nimi Lopputyön

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Carol Ehrlich. 70-luvun naisliike

Carol Ehrlich. 70-luvun naisliike Carol Ehrlich 70-luvun naisliike 1980 Miten paljon naisliike on muuttunut viimeisten kymmenen vuoden aikana? Liberaali haara ei ole muuttunut juuri lainkaan. Yhä yritetään saada 52% vallasta siinä taloudellisessa

Lisätiedot

Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn

Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,

Lisätiedot

Fundamentalismi ja uskonnollinen terrorismi

Fundamentalismi ja uskonnollinen terrorismi Fundamentalismi ja uskonnollinen terrorismi Kimmo Ketola Kirkon tutkimuskeskus Joitakin havaintoja brittiläisistä terroristeista Etnisesti kirjava ryhmä Ei psykopatologioita Koulutustaso vaihteleva Eivät

Lisätiedot

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle - ratkaisu vai ongelma? Educa-messut 24.1.2014 Leena Jokinen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Vaihtoehtoisten henkilökohtaisten tulevaisuuksien hahmottamista

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015 Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015 Petteri Mikkola Koko päivä pedagogiikkaa Lapsen itsetunnon ja minäkuvan vahvistaminen Lapsen sosiaalinen asema on aina aikuisten vastuulla Yhteinen

Lisätiedot

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET Yli vuoden kansalaisnavigoinnin jälkeen on hyvä koota yhteen tähänastisia kokemuksia draaman ja soveltavan teatterin mahdollisuuksista.

Lisätiedot

GREDDY PROFEC B SPEC II säätäminen

GREDDY PROFEC B SPEC II säätäminen GREDDY PROFEC B SPEC II säätäminen Päätin tehdä tällaisen ohjeen, koska jotkut ovat sitä kyselleet suomeksi. Tämä on vapaa käännös eräästä ohjeesta, joka on suunnattu Evoille (joka on koettu toimivaksi

Lisätiedot

Vankeudesta vapauteen ja opiskelusta työpaikalle 1.8.2010-31.12.2013. Kirsi Ek projektipäällikkö

Vankeudesta vapauteen ja opiskelusta työpaikalle 1.8.2010-31.12.2013. Kirsi Ek projektipäällikkö Vankeudesta vapauteen ja opiskelusta työpaikalle 1.8.2010-31.12.2013 9.00 Aamukahvit 9.25 Tervetuloa Vanajan vankilalle 9.40 Johtamis- ja ohjaus menetelmiä vankityössä 10.35 Tauko 10.45 Viestinnän merkitys

Lisätiedot

11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska. Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön

11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska. Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön 11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön Sisältö Yhteisöllisyydestä ja sen muutoksesta Vanhemmat päihdekasvattajina Käytännön esimerkkejä Päihde- ja mielenterveyspäivät

Lisätiedot

PALUUMUUTTAJAN HAASTEET

PALUUMUUTTAJAN HAASTEET PALUUMUUTTAJAN HAASTEET YKSI PERHE MONTA KULTTUURIA Siirtolaisuusinstituutti, Turku 16.-17.11.2010 Päivi Oksi-Walter psykologi Tampereen kaupungin perheneuvola Monikulttuurisuus kasvava pääoma Suomessa

Lisätiedot

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita Tapiolan lukiossa Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita kursseja mielenkiintonsa mukaan vapaassa

Lisätiedot

Vuorovaikutusneuvosto Perustettu 1983

Vuorovaikutusneuvosto Perustettu 1983 Vuorovaikutusneuvosto Perustettu 1983 YLEISMAAILMALLINEN IHMISEN VELVOLLISUUKSIEN JULISTUS Vuorovaikutusneuvoston ehdotus 1. syykuuta 1997 Vuorovaikutusneuvosto YLEISMAAILMALLINEN IHMISEN VELVOLLISUUKSIEN

Lisätiedot

Konsultaatiotyö on sovellettua dramaturgiaa

Konsultaatiotyö on sovellettua dramaturgiaa Konsultaatiotyö on sovellettua dramaturgiaa Organisaatiodramaturgia (OD) tuomassa organisaatioon/konsultaatioon prosessien ymmärrystä -tragediassa siirtymä tapahtuu kriisin kautta, komediassa vastakohdat

Lisätiedot

Hae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä!

Hae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä! Hae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä! Tiedeasiamies Kalle Korhonen syyskuu 2015 6.9.15 KONEEN SÄÄTIÖ 1 Koneen Säätiö Koneen Säätiö on itsenäinen ja riippumaton v. 1956 perustettu yleishyödyllinen säätiö

Lisätiedot

Ammatti: Pelisuunnittelija

Ammatti: Pelisuunnittelija Ammatti: Pelisuunnittelija Ville Vuorela 2011 Quo Vadis? Ville Vuorela 37 vuotta (pelaajien keski-ikä) Paheksuttava ikiopiskelija Pelialalle 1996, kokopäiväisesti 2004 (Sumea) Nykyisin pelisuunnittelun

Lisätiedot

D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E

D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E Draamatyöpajassa ryhmä ideoi ja tuottaa synopsiksen pohjalta musiikkiteatteriesityksen käsikirjoituksen. Käsikirjoitus

Lisätiedot

TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA KEVÄT 2015

TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA KEVÄT 2015 TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA ULLA PIIRONEN-MALMI METROPOLIA KEVÄT 2015 KIELELLINEN SAMAUTTAMINEN IHMISELLÄ ON SOSIAALISISSA TILANTEISSA MUUNTUMISEN TARVE HÄN HALUAA MUOKATA JA SOVITTAA OMAA

Lisätiedot

VAPAAEHTOISUUS - AMMATILLISUUS

VAPAAEHTOISUUS - AMMATILLISUUS VAPAAEHTOISUUS - AMMATILLISUUS 28.9.2011 Diakoniatyöntekijöiden neuvottelupäivät Kirkon vapaaehtoistoiminnan kehittämishanke 2009-2012 Etsitään ja löydetään yhdessä seurakuntien kanssa vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot