Asiakirjayhdistelmä 2015
|
|
- Olivia Sanna-Kaisa Hämäläinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 77. Väyläverkon kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Talousarvioesitys HE 131/2014 vp ( ) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) momentille budjetoitujen väyläverkon kehittämisinvestointien toteuttamisesta aiheutuviin menoihin 2) sijoitusmenomomenteilta rahoitettavien investointihankkeiden hankesuunnittelusta aiheutuviin menoihin ennen kuin hankkeen aloittamisesta tehdään päätös valtion talousarvion yhteydessä. Valtuus Valtuus tehdä sitoumuksia uusiin väylähankkeisiin: Liikennevirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia alla olevassa taulukossa yksilöityihin hankkeisiin siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja enintään taulukossa mainittu määrä (sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä): Uudet väylähankkeet Sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä (euroa) Vt 3 Tampere Vaasa Laihian kohta, 1. vaihe Vt 22 Oulu Kajaani Vartius Riihimäen kolmioraide Helsinki Riihimäki rataosan kapasiteetin lisääminen, 1. vaihe Pännäinen Pietarsaari, sähköistys Savonlinnan syväväylän siirtäminen Valtuus tehdä sitoumuksia aiempina varainhoitovuosina päätettyihin väylähankkeisiin: Liikennevirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia alla olevassa taulukossa yksilöityihin, aiemmissa talousarvioissa päätettyihin hankkeisiin siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja aiemmin tehdyt sitoumukset mukaan lukien enintään taulukossa mainittu määrä (sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä, ml. aiempina varainhoitovuosina tehtyjen sitoumusten aiheuttamat menot): Aiempina varainhoitovuosina päätetyt väylähankkeet Sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä (euroa) Tiehankkeet Vt 6 Lappeenranta Imatra Vt 4 Kemin kohta ja sillat Kt 51 Kirkkonummi Kivenlahti Vt 5 Päiväranta Vuorela Vt 6 Joensuun kohta E18 Haminan ohikulkutie Vt 8 Sepänkylän ohikulkutie Vt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie E18 Koskenkylä Kotka erillishanke Vt 8 Turku Pori Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 1
2 Sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä (euroa) Länsimetron liityntäyhteydet Vt 4 Rovaniemen kohta Vt 5 Mikkelin kohta Mt 101 Kehä I parantaminen Vt 6 Taavetti Lappeenranta Mt 148 parantaminen Keravan kohdalla Vt 3 Arolammin eritasoliittymä Kt 77 Viitasaari Keitele Ratahankkeet Rovaniemi Kemijärvi, sähköistys Ilmalan ratapiha Keski-Pasila palvelutason parantaminen Kehärata Pohjanmaan rata Keski-Pasila, länsiraide Vesiväylähankkeet Pietarsaaren meriväylä Uudenkaupungin meriväylä Rauman meriväylä Yhteiset väylähankkeet Vt 14 Savonlinnan keskusta, 1. vaihe Vt 14 Savonlinnan keskusta, 2. vaihe S e l v i t y s o s a : Momentille budjetoidaan kaikki valtion suoralla talousarviorahoituksella toteutettavien väylähankkeiden määrärahat. Hankkeiden ulkopuoliset rahoitusosuudet otetaan huomioon momentilla silloin, kun Liikennevirasto maksaa ensin ja laskuttaa ulkopuolista tahoa sen jälkeen. Vastaavasti tämän momentin määrärahatarve jää pienemmäksi. Ulkopuolisella rahoitusosuudella tarkoitetaan muiden tahojen osallistumista valtion vastuulle kuuluvien väylähankkeiden kustannuksiin. Hanke-erittely Hyväksytty Valmis liikenteelle Sopimusvaltuus Ulkopuolisen rahoituksen osuus sopimusvaltuudesta Arvioitu käyttö Määräraha v Rahoitustarve myöhemmin Keskeneräiset väylähankkeet Tiehankkeet E18 Haminan ohikulkutie TA ,0 5,2 155,3 11,2 13,5 Vt 8 Sepänkylän ohikulkutie TA ,0 51,0 4,0 - Vt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie TA ,5 2,8 41,1 24,6 9,8 E18 Koskenkylä Kotka erillishanke TA ,0 16,4 21,0 12,0 - Vt 8 Turku Pori LTA ,5 2,5 33,1 33,5 25,9 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 2
3 Hyväksytty Valmis liikenteelle Sopimusvaltuus Ulkopuolisen rahoituksen osuus sopimusvaltuudesta Arvioitu käyttö Määräraha v Rahoitustarve myöhemmin Länsimetron liityntäyhteydet LTA 2013/LTA ,9 6,8 8,0 9,9 2,0 Vt 4 Rovaniemen kohta TA ,0 2,0 5,0 14,0 4,0 Vt 5 Mikkelin kohta TA ,0 3,0 2,0 10,0 12,0 Mt 101 Kehä I parantaminen TA ,0 6,0 5,5 20,5 Vt 6 Taavetti Lappeenranta LTA ,0 1,5 3,0 71,5 Ratahankkeet Kehärata Pohjanmaan rata TA 2009/LTA 2013/ LTA ,0 22,5 474,7 14,3 - TA 2011/LTA III ,0 414,2 166,7 93,1 Keski-Pasila, länsiraide TA ,0 5,0 4,0 31,0 Vesiväylähankkeet Pietarsaaren meriväylä TA ,4 9,3 2,1 - Rauman meriväylä LTAE II ,0 1,0 19,0 Yhteiset väylähankkeet Pisara radan suunnittelu TA ,8 27,0 2,0 11,0 Muu kehittämisen hankesuunnittelu - 8,0 - Keskeneräiset väylähankkeet yhteensä 1 850,3 68, ,2 324,8 313,3 Uudet väylähankkeet Vt 3 Tampere Vaasa Laihian kohta, 1. vaihe TA ,0-2,0 25,0 Vt 22 Oulu Kajaani Vartius TA ,0 2,7 12,3 Riihimäen kolmioraide TA ,0-4,5 5,5 Helsinki Riihimäki rataosan kapasiteetin lisääminen, 1. vaihe TA ,0-2,0 148,0 Pännäinen Pietarsaari, sähköistys TA ,0 0,5 3,5 Savonlinnan syväväylän siirtäminen TA ,0-2,0 38,0 Uudet väylähankkeet yhteensä 246,0-13,7 232,3 Keskeneräiset ja uudet väylähankkeet yhteensä 2 096,3 68, ,2 338,5 545,6 Keskeneräisten tässä talousarviossa määrärahaa saavien hankkeiden sopimusvaltuudet ilman hankesuunnittelua ovat yhteensä 1 850,3 milj. euroa, josta ulkopuolisten rahoitusosuus on 68,0 milj. euroa. Vuoden 2014 loppuun mennessä arvioidaan näiden hankkeiden määrärahojen kumulatiiviseksi käytöksi 1 228,2 milj. euroa. Vuonna 2015 momentin Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 3
4 mitoituksessa on otettu huomioon määrärahoja 324,8 milj. euroa. Uusista hankkeista aiheutuu valtiolle menoja vuonna 2015 yhteensä 13,7 milj. euroa. Väylähankkeiden suunnittelusta aiheutuu menoja lisäksi yhteensä 10,0 milj. euroa. Momentin 338,5 milj. euron määrärahasta on valtion rahoitusosuutta 326,8 milj. euroa. Vuodelle 2015 kertyy ulkopuolisia rahoitusosuuksia noin 11,7 milj. euroa, jotka on otettu huomioon momentilla Aikaisemmin päätetyn hankkeen valtuuksien tarkistuksina esitetään seuraavaa: Pohjanmaan rata Seinäjoki Oulu palvelutason parantaminen II-vaihe loppuunsaattaminen ja Kokkola Ylivieska 2. raide on yhdistetty synergiaedun ja liikenteelle aiheutuvien viiveiden minimoimiseksi Pohjanmaan rata -hankkeeksi valtuudeltaan 654 milj. euroa vuoden 2014 talousarviossa. Tässä talousarviossa hankkeelle myönnettyä 654 milj. euron valtuutta tarkistetaan 20 milj. eurolla 674 milj. euroon. Tarkistus aiheutuu huonokuntoisten ratasiltojen ennakoitua suuremmasta korjaustarpeesta sekä siitä, että päällysrakennustöiden hintataso on ollut ennakoitua korkeampi. Uusien hankkeiden perusteluna esitetään seuraavaa: Vt 3 Tampere Vaasa Laihian kohta, 1. vaihe Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa toteutetaan vt 3 ja vt 18 Maunulan eritasoliittymä ja siihen liittyviä tiejärjestelyitä, joilla saadaan valtateiltä poistettua mm. kaksi vaarallista valo-ohjattua risteystä. Lisäksi toteutetaan liittymäjärjestelyt Ratinkylään sekä parannetaan kevyen liikenteen yhteyksiä. Hankkeen H/K-suhde on 1,2. Vt 22 Oulu Kajaani Vartius Hankkeen tavoitteena on liikenteen sujuvuuden parantaminen lähinnä Oulun kaupunkiseudulla ja lisäksi liikenneturvallisuuden parantaminen koko yhteysvälillä. Hankkeessa on tehty uudelleenarviointi, joka on osoittanut, että kustannustehokkaimmat kohteet ovat Oulun ja Kajaanin päissä. Hanke sisältää Oulun päässä lähinnä valtatie 22 parantamisen välillä Joutsentie Iinatti. Lisäksi koko yhteysvälillä tehdään pienimuotoisia turvallisuutta parantavia liikennejärjestelyjä useissa kohdissa. Hankkeen kustannusarvio on valtion menojen osalta 15,0 milj. euroa (MAKU-indeksi 150, 2005=100). Lisäksi hankkeessa on kunnan omien töiden rahoitusosuuksia. Hankkeen hyötykustannussuhde (H/K) on noin 2,8. Riihimäen kolmioraide Hankkeen tavoitteena on tavaraliikenteen tehostaminen. Hankkeessa rakennetaan Kouvolan suunnasta Tampereen suuntaan johtava noin 1,2 kilometrin pituinen Riihimäen kolmioraide, joka mahdollistaa tavarajunien suoran ja joustavan liikennöinnin rataverkon vilkkaimpien järjestelyratapihojen välillä. Hanke mahdollistaa myös vaihdottoman henkilöliikenteen. Hankkeen kustannusarvio on 10 milj. euroa (MAKU-indeksi 150, 2005=100). Hankkeen H/Ksuhde on 2,8. Helsinki Riihimäki rataosan kapasiteetin lisääminen, 1. vaihe Hankkeen tavoitteena on parantaa rautatieliikenteen toimintaedellytyksiä lisäämällä rataosan välityskykyä. Hanke toteutetaan kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa junaliikenteen toimintavarmuus parantuu ja häiriö- ja poikkeustilanteista aiheutuvat viivytykset vähenevät. Hanke sisältää Kyrölä Purola -välin lisäraiteiden rakentamisen, raide- ja vaihdejärjestelyjä sekä laitureiden kunnostuksia (mm. Riihimäellä). Junaliikenteen säännöllinen junatarjonta voidaan kasvattaa kahdella junaparilla tunnissa Helsingin ja Riihimäen välillä nykyisen kahden lisäksi. Junatarjonnan merkittävä lisääminen on kuitenkin mahdollista vasta toisessa vaiheessa rakennettavien muiden lisäraiteiden myötä. Hankkeen kustannusarvio on 150,0 milj. euroa (MAKU-indeksi 150, 2005=100). Hankkeen H/K-suhde on 1,2. Pännäinen Pietarsaari, sähköistys Hankkeen tavoitteena on parantaa rautatiekuljetusten kustannustehokkuutta ja vähentää kuljetusten aiheuttamia haitallisia päästöjä. Hankkeessa tehdään rataosan Pännäinen Pietarsaari Alholma (11 km) sähköistys ja sähköistyksen edellyttämät ratatyöt. Hankkeen kustannusarvio on 4,0 milj. euroa (MAKU-indeksi 150, 2005=100). Hankkeen H/K-suhde on 3,9. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 4
5 Savonlinnan syväväylän siirtäminen Hankkeessa siirretään Saimaan syväväylä kulkemaan Laitaatsalmeen Savonlinnan kohdalla. Laitaatsalmi avarretaan ja oikaistaan syväväyläliikenteen tarpeita vastaavaksi ja vt:lle 14 rakennetaan tarvittavat kiinteät alikulkukorkeudeltaan 24,5 metrin sillat. Hankkeen H/K-suhde on 0,5. Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa) Yhteensä vuodesta 2015 lähtien Keskeneräiset väylähankkeet Uudet väylähankkeet Menot yhteensä Aikaisempien vuosien valtuuksia arvioidaan uusittavan noin 360 milj. euroa. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Pääratojen routa- ja pehmeikköalueiden korjaukset (siirto momentille ) Raakapuuterminaalit (siirto momentille ) Tie-, meri- ja rataliikenteen ohjausjärjestelmien uusiminen (siirto momentille ) Ulkopuolisten rahoitusosuuksien muutos Väylähankkeiden määrärahatarpeiden muutos Uudelleenkohdentaminen Yhteensä talousarvio II lisätalousarvio I lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Täydentävä talousarvioesitys HE 247/2014 vp ( ) Momentille myönnetään euroa. Valtuus Aiempina varainhoitovuosina päätetyt väylähankkeet Sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä (euroa) Tiehankkeet Vt 6 Lappeenranta Imatra Vt 4 Kemin kohta ja sillat Kt 51 Kirkkonummi Kivenlahti Vt 5 Päiväranta Vuorela Vt 6 Joensuun kohta E18 Haminan ohikulkutie Vt 8 Sepänkylän ohikulkutie Vt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 5
6 Sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä (euroa) E18 Koskenkylä Kotka erillishanke Vt 8 Turku Pori Länsimetron liityntäyhteydet Vt 4 Rovaniemen kohta Vt 5 Mikkelin kohta Mt 101 Kehä I parantaminen Vt 6 Taavetti Lappeenranta Mt 148 parantaminen Keravan kohdalla Vt 3 Arolammin eritasoliittymä Kt 77 Viitasaari Keitele Ratahankkeet Rovaniemi Kemijärvi, sähköistys Keski Pasila palvelutason parantaminen Kehärata Pohjanmaan rata Keski Pasila, länsiraide Vesiväylähankkeet Pietarsaaren meriväylä Uudenkaupungin meriväylä Rauman meriväylä Yhteiset väylähankkeet Vt 14 Savonlinnan keskusta, 1. vaihe Vt 14 Savonlinnan keskusta, 2. vaihe S e l v i t y s o s a : Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen ja päätösosan valtuuskohdan taulukko korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan valtuuskohdan Aiempina varainhoitovuosina päätetyt väylähankkeet -taulukon. Muutos talousarvioesityksen euroon nähden on euroa, missä on otettu huomioon vuoden 2014 kolmannessa lisätalousarvioesityksessä ehdotetusta valtuuden tarkistuksesta aiheutuvana lisäyksenä euroa E18 Koskenkylä Kotka erillishankkeelle ja euroa Kehärata-hankkeelle. Lisäksi on otettu huomioon lisäyksenä Seinäjoen kaupungin osoittaman rahoituksen tarkistuminen eurolla Seinäjoen itäinen ohikulkutie -hankkeessa ja vähennyksenä euroa Kotkan kaupungin rahoituksen kohdentamisesta suoraan ohi valtion urakoitsijoille E18 Koskenkylä Kotka erillishankkeessa sekä euroa Espoon kaupungin rahoituksen kohdentamisesta suoraan urakoitsijoille Länsimetron liityntäyhteydet -hankkeessa. Vastaavat muutokset on otettu huomioon momentin tuloarvion mitoituksessa. Vähennyksenä on myös otettu huomioon euroa hankkeiden tarvitseman määrärahatarvemuutoksen johdosta ja euroa muun kehittämisen hankesuunnittelun siirtona momentille suurten kaupunkiseutujen raideliikennehankkeiden suunnittelun avustamiseen. Edellä mainittujen muutosten johdosta Hanke-erittely ja Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot -taulukko muuttuvat seuraaviksi: Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 6
7 Hanke-erittely Hyväksytty Valmis liikenteelle Sopimusvaltuus milj. Ulkopuolisen rahoituksen osuus sopi- musvaltuudes- ta Arvioitu käyttö Määräraha v Rahoitustarve myöhemmin Keskeneräiset väylähankkeet Tiehankkeet E18 Haminan ohikulkutie TA ,0 5,2 155,3 11,2 13,5 Vt 8 Sepänkylän ohikulkutie TA ,0 51,0 4,0 - Vt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie TA ,5 2,8 41,1 24,6 9,8 E18 Koskenkylä Kotka erillishanke TA 2012/ LTAE III ,0 18,4 21,0 11,2 - Vt 8 Turku Pori LTA ,5 2,5 30,6 33,5 25,9 Länsimetron liityntäyhteydet LTA 2013/ LTA ,9 6,8 7,2 5,9 - Vt 4 Rovaniemen kohta TA ,0 2,0 5,0 14,0 4,0 Vt 5 Mikkelin kohta TA ,0 3,0 2,0 10,0 12,0 Mt 101 Kehä I parantaminen TA ,0 6,0 5,5 20,5 Vt 6 Taavetti Lappeenranta LTA ,0 1,5 3,0 71,5 Ratahankkeet Kehärata TA 2009/ LTA 2013/ LTA 2014/ LTAE III ,0 22,5 485,2 23,8 - Pohjanmaan rata TA 2011/ LTA III ,0 414,2 166,7 93,1 Keski-Pasila, länsiraide TA ,0 5,0 4,0 31,0 Vesiväylähankkeet Pietarsaaren meriväylä TA ,4 9,3 2,1 - Rauman meriväylä LTA II ,0 1,0 19,0 Yhteiset väylähankkeet Pisara radan suunnittelu TA ,8 27,0 2,0 11,0 Muu kehittämisen hankesuunnittelu - 4,9 - Keskeneräiset väylähankkeet yhteensä 1 874,3 70, ,4 326,4 311,3 Uudet väylähankkeet Vt 3 Tampere Vaasa Laihian kohta, 1. vaihe TA ,0-2,0 25,0 Vt 22 Oulu Kajaani Vartius TA ,0 2,7 12,3 Riihimäen kolmioraide TA ,0-4,5 5,5 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 7
8 Hyväksytty Valmis liikenteelle Sopimusvaltuus milj. Ulkopuolisen rahoituksen osuus sopi- musvaltuudes- ta Arvioitu käyttö Määräraha v Rahoitustarve myöhemmin Helsinki Riihimäki rataosan kapasiteetin lisääminen, 1. vaihe TA ,0-2,0 148,0 Pännäinen Pietarsaari, sähköistys TA ,0 0,5 3,5 Savonlinnan syväväylän siirtäminen TA ,0-2,0 38,0 Uudet väylähankkeet yhteensä 246,0-13,7 232,3 Keskeneräiset ja uudet väylähankkeet yhteensä 2 120,3 70, ,4 340,1 543,6 Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa) Yhteensä vuodesta lähtien Keskeneräiset väylähankkeet Uudet väylähankkeet Menot yhteensä talousarvio III lisätalousarvio II lisätalousarvio I lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2014 vp ( ) Momentin määräraha on 340,1 milj. euroa, jota käytetään keskeneräisten hankkeiden ohella kuuden uuden kehittämishankkeen käynnistämiseen. Valtaosa momentin määrärahasta (326,4 milj. euroa) käytetään käynnissä olevien hankkeiden rahoitukseen. Uusien hankkeiden sopimusvaltuudet ovat yhteensä 246 milj. euroa, mutta niiden rahoitustarve ajoittuu pääosin myöhempiin vuosiin. Edellä mainittujen lisäksi käynnissä on myös jälkirahoitus- ja elinkaarihankkeita, joiden rahoitus on momenteilla ja Liikenneverkon kehittämiseen (mom , ja ) on siten osoitettu ensi vuodelle kaiken kaikkiaan lähes 460 milj. euroa. Valiokunta pitää uusia hankkeita perusteltuina, ja ne vastaavat myös liikennepoliittisen selonteon linjauksia. Merkittävää on myös se, että jo vuoden 2014 toisessa lisätalousarviossa suunnattiin panostuksia työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistamiseen ja mm. neljän uuden kehittämishankkeen käynnistämiseen (mm. vt 3 Arolammen eritasoliittymä ja kt 77 Viitasaari Keitele). Uudet hankkeet vastaavat myös eduskunnan viime vuonna hyväksymään lausumaan, jossa edellytettiin, että keskisuuret liikennehankkeet kootaan erilliseksi teemaohjelmaksi, jolla edistetään teollisuuden tarvitsemien logististen kuljetusketjujen toimivuutta. Liikennepoliittisen selonteon hankkeet ovat käynnistyneet, lukuun ottamatta rataosuuden Ylivieska Iisalmi Kontiomäki parantamista ja sähköistystä, josta ei ole vielä käynnistyspäätöstä. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan hankkeen tavoitteisiin ja sisältöön on tullut uusia näkökulmia, sillä on mm. ehdotettu, että Vartiuksen transitoreitti nykyiseltä Kontiomäki Oulu-reitiltä siirtyisi tälle reitille. Ratasuunnitelmaan ollaan lisäämässä myös liikennepaikkoja ja niiden pidentämisiä, mikä nostaa hankkeen kustannuksia. Uudelleen ar- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 8
9 vioinnin vuoksi suunnittelu on tässä vaiheessa kesken, joten liikenne- ja viestintäministeriö ei ole voinut ehdottaa hanketta käynnistettäväksi. Valiokunta kiirehtii hankkeen suunnittelua ja toteaa, että kyseessä on mm. metsä- ja kaivosteollisuuden raaka-ainekuljetusten kannalta tärkeä ratayhteys. Valiokunta on lisännyt 1,5 milj. euroa momentille Ylivieskan ratapihan muutostöihin, jotka ovat kasvavan tavarajunaliikenteen ja aseman toimivuuden kannalta välttämättömiä. Valiokunta viittaa myös Hanko Hyvinkää-radan sähköistystä koskeviin kannanottoihinsa (mm. VaVM 39/2012 vp ja VaVM 34/2013 vp) ja pitää hankkeen käynnistämistä tärkeänä talouden ja työllisyyden edellytysten vahvistamiseksi. Valiokunta osoitti kuluvan vuoden talousarviossa myös rahoitusta hankkeen suunnittelu- ja toteutusvalmiuden nostoon. Valiokunta toteaa, että ratojen sähköistystä koskevat ratkaisut vaikuttavat VR:n veturihankintoja koskeviin päätöksiin. Mikäli ratojen sähköistys siirtyy huomattavasti, VR:n on varauduttava uusien dieselvetureiden hankintaan. Valiokunta pitää tarkoituksenmukaisena, että Fennovoiman tieyhteyksien suunnitteluun ja rakentamiseen on varauduttu siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 7,4 milj. euroa ( ). Hanke rakennetaan jälkirahoitusmallilla, ja valtio maksaa kulut vasta tien rakennusurakan valmistuttua ja edellyttäen, että ydinvoimalan rakennustyöt ovat käynnissä. Pisararadan hankesuunnittelu käynnistettiin vuonna 2012, josta lähtien talousarviossa on varattu erillinen määräraha hankesuunnittelua varten. Liikennevirasto on arvioinut, että hankkeesta saatavat hyödyt ovat kustannuksia suuremmat (hyöty-/kustannussuhde 1,54), mutta marraskuussa 2014 valmistuneen hankearvioinnin mukaan hankkeen hyöty-/kustannussuhde on 0,5. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan kannattavuuslaskelmat on tehty hyvin erilaisista lähtökohdista käsin, joten luvut eivät ole suoraan verrattavissa toisiinsa. Pisararadan on katsottu olevan liikenteellisesti perusteltu, sillä sen arvioidaan mm. vähentävän huomattavasti Helsingin ratapihan ruuhkaisuutta, parantavan kauko- ja lähiliikenteen täsmällisyyttä ja lisäävän rataverkon kapasiteettia. Hankkeella on myös selkeitä yhdyskuntarakenteeseen ulottuvia vaikutuksia, sillä se on hallitusohjelmassa sovittu keskeinen kasvuhanke, joka on sidottu pääkaupunkiseudun kuntien ns. MAL-sopimukseen ja alueen asuntotuotannon lisäämiseen. Valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että EU:n TEN-rahoitukseen kohdistuvat hakemukset ohjelmakaudelle on jätettävä vuoden 2015 alkupuolella. Muita painopisteitä Valiokunta painottaa toimivan väyläverkon merkitystä elinkeinoelämän kilpailukyvylle ja koko kansantaloudelle ja kiinnittää huomiota siihen, että Suomessa toimivien yritysten logistiikkakustannukset ovat monia kilpailijamaita korkeammat. Liikenneväylien toimivuus on yrityksille merkittävä sijainti- ja investointipäätösten peruste, joten syrjäisen sijainnin, pitkien välimatkojen ja ilmaston vuoksi on pidettävä huolta siitä, että liikenneinfrastruktuuri ja liikennepalvelut edistävät osaltaan yritysten toimintaedellytyksiä. Liikennepolitiikka on kytkettävä kokonaisvaltaisesti ja poikkihallinnollisesti elinkeinoelämän, talouden, työllisyyden sekä alueiden kehittämisen kehykseen, mikä edellyttää tiivistä yhteistyötä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Valiokunta korostaa varautumista metsäteollisuuden kaavailemiin investointeihin, jotka toteutuessaan lisäävät kotimaisen puun vuotuista tarvetta noin 15 prosentilla vuoteen 2017 mennessä. Uusien investointien myötä kuljetusvolyymit niin rautateillä kuin maanteillä kasvavat tuntuvasti ja raakapuukuljetusten lisäksi myös tuotekuljetukset lisääntyvät ja edellyttävät toimivia yhteyksiä tuotantolaitosten ja satamien välillä. Esim. Äänekoskelle suunniteltuun biotuotetehtaaseen tulisi raakapuukuljetus rekalla joka viides minuutti, minkä lisäksi puuta kuljetettaisiin 70 junavaunullista päivässä. Häiriötön puuhuolto edellyttää koko logistiikkaketjulta sujuvuutta ja toimintavarmuutta ympäri vuoden. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 9
10 Valiokunta kiirehtii myös vt:n 4 korjaustarpeita ja nostaa esille erityisesti Oulun kaupungin alueella kulkevan ns. Pohjantien, joka on Perämerenkaaren raskaan teollisuuden ja Lapin matkailun pääväylä, sekä Mikkeli Juva-osuuden kunnostamisen valtatiellä 5. Molempien hankkeiden pikainen käynnistäminen on välttämätöntä, sillä liikennemäärät ovat kasvaneet ja liikenteen sujuvuus ja liikenneturvallisuus heikentyneet. Valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että vt 4 kuuluu TEN-T-asetuksen mukaiseen ydinverkkoon ja että vt 5 on toinen tärkeä pohjois-eteläsuuntainen päätie. Valiokunta korostaa, että väyläverkon kehittämisessä on otettava aiempaa paremmin huomioon ne maakunta- ja ELY-rajat ylittävät kuljetusreitit, jotka ovat elinkeinoelämän kuljetusten kannalta keskeisiä. Valiokunta viittaa myös kuluvan vuoden talousarviomietintöön sisältyvään lausumaan, jossa edellytetään keskisuurten liikennehankkeiden kokoamista erilliseksi teemaohjelmaksi. Valiokunta pitää tärkeänä, että Suomi toimii aktiivisesti pohjoisten alueiden liikenneyhteyksiä koskevassa suunnittelutyössä ja että pohjoisten alueiden liikennepolitiikka perustuu selkeään strategiseen, Suomen kansalliset edut ja tulevaisuuden haasteet huomioon ottavaan näkemykseen. Mm. kaivannaisteollisuuden lisääntyminen sekä pohjoisten merireittien avautuminen merkitsevät huomattavia muutoksia kuljetustarpeisiin ja -reitteihin, mihin on varauduttava ajoissa. Suomi toimii Arktisen neuvoston puheenjohtajamaana vuosina , joten Suomen tulee määrittää omat arktiset tavoitteensa hyvissä ajoin ennen puheenjohtajakautta. Valiokunta kiinnittää huomiota myös Suomen ja Venäjän välisen rajaliikenteen kehittämistarpeisiin. Vaikka rajaliikenne on viime aikoina vähentynyt talouden taantuman ja Venäjän tilanteen vuoksi, arvioidaan tilanteen muuttuvan ja pitkällä aikajänteellä liikenteen lisääntyvän. Edunvalvonta Valiokunta korostaa vahvan ja ennakollisen vaikuttamisen merkitystä EU:ssa ja muilla kansainvälisillä foorumeilla tapahtuvassa liikennepoliittisessa päätöksenteossa. Erityisen tärkeää on varautua ajoissa TEN-T-asetuksen tarkistukseen vuonna Nykyinen TEN-T-verkko on harva, eikä se kata koko Suomea, sillä yhteydet mm. arktiselle alueelle puuttuvat. Valiokunta korostaa myös aktiivista toimintaa kansainvälisessä merenkulkujärjestössä IMOssa, jossa sovitaan kansainvälisistä merenkulun säädöksistä. Tehokas edunvalvonta edellyttää, että Suomella on IMO:ssa pysyvä edustaja. On myös tärkeää, että Suomi ottaa tavoitteekseen hakea IMO:n neuvoston jäsenyyttä vuoden 2017 yleiskokouksessa, mihin valmistautuminen edellyttää näkyvää läsnäoloa järjestön toiminnassa. Lisäksi valiokunta painottaa liikenne- ja viestintäministeriön, Liikenneviraston sekä Liikenteen turvallisuusviraston saumattoman yhteistyön ja hyvän koordinaation merkitystä ennakollisessa vaikuttamisessa ja liikennepoliittisessa päätöksenteossa. Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp ( ) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) momentille budjetoitujen väyläverkon kehittämisinvestointien toteuttamisesta aiheutuviin menoihin 2) sijoitusmenomomenteilta rahoitettavien investointihankkeiden hankesuunnittelusta aiheutuviin menoihin ennen kuin hankkeen aloittamisesta tehdään päätös valtion talousarvion yhteydessä. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 10
11 Valtuus Valtuus tehdä sitoumuksia uusiin väylähankkeisiin: Liikennevirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia alla olevassa taulukossa yksilöityihin hankkeisiin siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja enintään taulukossa mainittu määrä (sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä): Uudet väylähankkeet Sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä (euroa) Vt 3 Tampere Vaasa Laihian kohta, 1. vaihe Vt 22 Oulu Kajaani Vartius Riihimäen kolmioraide Helsinki Riihimäki rataosan kapasiteetin lisääminen, 1. vaihe Pännäinen Pietarsaari, sähköistys Savonlinnan syväväylän siirtäminen Valtuus tehdä sitoumuksia aiempina varainhoitovuosina päätettyihin väylähankkeisiin: Liikennevirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia alla olevassa taulukossa yksilöityihin, aiemmissa talousarvioissa päätettyihin hankkeisiin siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja aiemmin tehdyt sitoumukset mukaan lukien enintään taulukossa mainittu määrä (sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä, ml. aiempina varainhoitovuosina tehtyjen sitoumusten aiheuttamat menot): Aiempina varainhoitovuosina päätetyt väylähankkeet Sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä (euroa) Tiehankkeet Vt 6 Lappeenranta Imatra Vt 4 Kemin kohta ja sillat Kt 51 Kirkkonummi Kivenlahti Vt 5 Päiväranta Vuorela Vt 6 Joensuun kohta E18 Haminan ohikulkutie Vt 8 Sepänkylän ohikulkutie Vt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie E18 Koskenkylä Kotka erillishanke Vt 8 Turku Pori Länsimetron liityntäyhteydet Vt 4 Rovaniemen kohta Vt 5 Mikkelin kohta Mt 101 Kehä I parantaminen Vt 6 Taavetti Lappeenranta Mt 148 parantaminen Keravan kohdalla Vt 3 Arolammin eritasoliittymä Kt 77 Viitasaari Keitele Ratahankkeet Rovaniemi Kemijärvi, sähköistys Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 11
12 Sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä (euroa) Keski Pasila palvelutason parantaminen Kehärata Pohjanmaan rata Keski Pasila, länsiraide Vesiväylähankkeet Pietarsaaren meriväylä Uudenkaupungin meriväylä Rauman meriväylä Yhteiset väylähankkeet Vt 14 Savonlinnan keskusta, 1. vaihe Vt 14 Savonlinnan keskusta, 2. vaihe I lisätalousarvioesitys HE 362/2014 vp ( ) Momentille myönnetään lisäystä euroa. Valtuus Momentin perusteluja täydennetään siten, että Liikennevirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia 1) hankkeeseen Äänekosken biotuotetehtaan liikenneyhteydet liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään euroa 2) hankkeeseen vt 8 Pyhäjoen ydinvoimalan edellyttämät tieinvestoinnit liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään euroa 3) hankkeeseen vt 8 Sepänkylän ohikulkutie liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään euroa. S e l v i t y s o s a : Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä euroa hankkeesta Äänekosken biotuotetehtaan liikenneyhteydet aiheutuviin menoihin, euroa hankkeesta vt 8 Pyhäjoen ydinvoimalan edellyttämät tieinvestoinnit aiheutuviin menoihin ja euroa hankkeesta vt 8 Sepänkylän ohikulkutie aiheutuviin menoihin. Lisäksi määrärahan muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä euroa momentille vuonna 2014 tuloutetun Lahti Vainikkala -hankkeelle EU:n myöntämän TEN-tukea vastaavan määrärahan osoittamisesta väyläverkon kehittämiseen. Lisämääräraha on tarkoitus käyttää uusien kehittämishankkeiden suunnitteluun. Uusien hankkeiden perusteluina esitetään seuraavaa: Äänekosken biotuotetehtaan liikenneyhteydet Äänekosken uusi sellutehdas lisää huomattavasti kuljetuksia lähialueen rata- ja tieverkolla. Paikoin huonokuntoinen ja lisääntyviin kuljetuksiin alimitoitettu liikenneverkko vaatii huomattavat korjaukset. Jyväskylä Äänekoski -rataosan pituus on noin 47,4 km ja rataosalle rakennetaan sähköistys. Sähköistyksen rakentaminen kestää n. 2,5 vuotta, koska osuudella on useita siltoja, joissa alikulkukorkeus sähköistykselle ei ole riittävä. Äänekoski Jyväskylä on 1- raiteinen rataosa, jonka akselipaino on 22,5 tonnia. Rataosa vaatii perusparantamista. Rataosalla on tarve tehdä myös pehmeikkökorjauksia. Kangasvuoren tunneli (pituus 2735 m) vaatii korjausta, koska tunneli on huonokuntoinen ja seinien kallio on rikkonaista. Tampere Jämsänkoski -rataosalla on 25 tonnin akselipaino. Rataosalla on tarve tehdä kiskonvaihtoja ja korjata Sulkusalmen ratasilta. Tampere Orivesi välille rakennetaan suojastus sekä turvavaihteet rakennetaan kolmelle liikennepaikalle (Taiviainen, Torkkeli ja Länkipohja). Jämsänkoski Jyväskylä välillä on tarve Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 12
13 rautatietunnelien korjaamiselle. Näiden toteuttaminen vaatii merkittäviä liikennejärjestelyjä työn ajaksi. Valtatien 4 parantaminen Äänekosken kohdalla on sekä sujuvuus- että liikenneturvallisuushanke. Valtatietä kehitetään pääosin nykyisellä paikalla 2+2-kaistaisena keskikaiteellisena tienä. Huutomäen liittymä (vt 13) muutetaan eritasoliittymäksi. Niittuniemeen ja Akanniemeen tehdään uudet eritasoliittymät. Äänekosken keskustassa muutetaan kaksi liittymää kiertoliittymiksi ja tehdään lisäksi tiejärjestelyitä. Alemman tieverkon lisääntyvä raskas liikenne edellyttää myös kunnostustoimenpiteitä ja kiertoliittymän rakentamista. Hankkeen määrärahatarve on 13 milj. euroa vuonna 2015, 56 milj. euroa vuonna 2016, 44 milj. euroa vuonna 2017 ja 25 milj. euroa vuonna Rakentamistöitä ei aloiteta ennen kuin yhtiö on tehnyt päätöksen tehtaan rakentamisesta. Vt 8 Pyhäjoen ydinvoimalan edellyttämät tieinvestoinnit Fennovoima Oy:n Pyhäjoen ydinvoimalan rakentaminen edellyttää parantamistoimenpiteitä valtatie 8:lla välillä Himanka Liminka. Voimalan rakentaminen käynnistynee vuonna 2018 ja liikennejärjestelyt on tehtävä ennen sitä. Valtatieltä 8 voimala-alueelle rakennetaan uusi tieyhteys ja kevyen liikenteen väylä jälkirahoitushankkeena. Tästä on tehty päätös vuoden 2015 talousarviossa. Valtatie 8:n parantamiseen sisältyy Pyhäjoen pääliittymän sekä Pyhäjoen etelähaaran ja pohjoishaaran vesistösiltojen kunnostus, Raahen kohdan tasoliittymien parantaminen sekä valtatien ja radan ylikulkusillan leventäminen, keskikaiteelliset ohituskaistaparit välille Pattijoki Revonlahti ja välille Revonlahti Lapinkangas, Lapinkankaan kohdalla valtatien ja radan ylikulkusillan leventäminen sekä kt 86 liittymän kanavointi. Lisäksi hankkeeseen sisältyy tievalaistusta ja riista-aitoja sekä taajamien kohdalla liittymien parantamista ja kevyen liikenteen järjestelyjä. Valtatie 8 on osa suurten erikoiskuljetusten tieverkkoa ja rannikon teollisuuden ja elinkeinoelämän tärkeä kuljetusreitti ja siksi parannustoimet hyödyttävät myös jo olemassa olevan elinkeinotoiminnan kuljetuksia. Valtatiellä 8 on jo nykyisin paljon varsinkin Raahesta lähteviä raskaita kuljetuksia. Erityisesti sillat tulee korjata ja vahventaa, sillä ne eivät kestä voimalan rakentamisen aiheuttamia lisäkuormituksia. Muutoinkin nämä sillat ovat yli 50 vuoden ikäisiä ja edellyttämässä peruskunnostusta tulevina vuosina. Osa silloista on lisäksi jo nyt leveysja/tai painorajoitteisia. Hankkeen määrärahatarve on 3 milj. euroa vuonna 2015, 14,5 milj. euroa vuonna 2016 ja 5 milj. euroa vuonna Aikaisemmin päätetyn hankkeen valtuuden tarkistus: Vt 8 Sepänkylän ohikulkutie Valtuuden tarkistus 2,5 milj. eurolla 55,0 milj. eurosta 57,5 milj. euroon aiheutuu kustannusarvion tarkentumisesta. Hankkeen lähtötietojen mukaiset kallionmäärät ja laadut eivät ole pitäneet paikkaansa maastossa, ja näistä yllätyksistä osa on tilaajan vastuun mukaisesti korvattava sidottujen suoritteiden mukaisesti. Hankkeella on myös parannettu alkuperäistä suunnitelmaa laajemmin pintavesien hallintaa. Selvitystyö näiden seikkojen kustannusvaikutuksista on käynnissä ja valmistuu vuoden 2015 keväällä. Ongelmana on urakoitsijan ja suunnittelijoiden määrätietojen vertaaminen ja niiden oikeellisuus. Valtuuden tarkistuksesta aiheutuva lisämäärärahan tarve on 2,5 milj. euroa vuonna Aikaisemmin päätettyjen hankkeiden hankekuvausten tarkistus: Rauman meriväylä Rauman meriväylähankkeen kuvaus tarkistetaan siten, että mahdollistetaan 12 metrin kulkusyvyys. Vuoden 2014 toisessa lisätalousarviossa kulkusyvyys määriteltiin 11 metriksi. Hankkeen sopimusvaltuus ei tämän johdosta muutu. Pisara-radan suunnittelu Vuoden 2012 talousarviossa hyväksytyn Pisara-radan suunnittelun kuvausta muutetaan siten, että hankesuunnitteluun myönnettyä 40 milj. euron määrärahaa voidaan käyttää ennakkoon tehtäviin rakentamisiin erityisesti kohteissa, joissa muiden toimijoiden rakentamisurakoihin joudutaan investoimaan ja näin pitämään kustannukset kohtuullisina tai ylipäänsä mahdollistamaan Pisara-radan toteuttaminen sille varattavissa kustannusraameissa ja aikataulussa. Hankkeen rahoitusta ei ehdoteta muutettavaksi. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 13
14 2015 I lisätalousarvio talousarvio III lisätalousarvio II lisätalousarvio I lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös I lisätalousarvioesitys täydentävä HE 367/2014 vp ( ) Valtuus Momentin perusteluja täydennetään siten, että Liikennevirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia 1) hankkeeseen Äänekosken biotuotetehtaan liikenneyhteydet liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään euroa. S e l v i t y s o s a : Päätösosan valtuuskohdan kohta 1) korvaa vuoden 2015 lisätalousarvioesityksen momentin päätösosan valtuuskohdan kohdan 1). Valtuuden euron lisäys lisätalousarvioesityksen euron valtuuteen nähden aiheutuu hankkeen lisärahoitustarpeesta. Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa I lisätalousarvio talousarvio III lisätalousarvio II lisätalousarvio I lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 48/2014 vp ( ) Momentin määrärahaan ehdotetaan 18,7 milj. euron lisäystä, minkä lisäksi momentin perusteluihin ehdotetaan lisättäväksi valtuus kahden uuden hankkeen käynnistämiseen. Näistä toinen liittyy Äänekosken biotuotetehtaan vaatimien liikenneyhteyksien parantamiseen, johon osoitetaan 158 milj. euron valtuus. Äänekosken uusi sellutehdas on mittava teollinen investointi, joka lisää huomattavasti kuljetuksia lähialueen rata- ja tieverkolla ja edellyttää näin liikenneverkon merkittävää korjaamista. Rakentamistyöt käynnistyvät sen jälkeen kun yhtiö on tehnyt päätöksen tehtaan rakentamisesta. Toinen valtuus on 22,5 milj. euroa ja se liittyy Pyhäjoen ydinvoimalan edellyttämiin tieinvestointeihin. Voimalan rakentamisen arvioidaan käynnistyvän vuonna 2018 ja liikennejärjestelyt on tehtävä sitä ennen. Näiden kahden uuden hankkeen lisäksi hankkeen Vt 8 Sepänkylän ohikulkutie valtuuteen ehdotetaan 2,5 milj. euron korotusta hankkeen loppuunsaattamiseksi. Valiokunta on tyytyväinen uusiin hankkeisiin, jotka ovat elinkeinopoliittisesti merkittäviä väyläinvestointeja ja välttämättömiä niin biotuotetehtaan kuin ydinvoimalan rakentamiselle ja toiminnalle. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 14
15 On myös tärkeää, että esimerkiksi Ääneskoskelle suunnitellun investoinnin vaatimat liikenneverkon kehittämistarpeet on arvioitu ja suunniteltu kokonaisvaltaisesti yhdessä asianomaisen yrityksen kanssa. Valiokunta pitää välttämättömänä, että liikennejärjestelmän toimivuus suunnitellaan kattavasti elinkeinopolitiikan tarpeiden pohjalta myös niissä muissa vastaavanlaisissa tilanteissa, joissa useat eri toimijat tekevät samalle alueelle yhtä aikaa suuria liikennevirtoja ja muita logistisia vaikutuksia aiheuttavia investointeja. Tällainen tilanne on esimerkiksi Keski-Savossa, jossa toteutetaan parhaillaan useita suuria teollisia investointeja. Valiokunta painottaa Liikenneviraston ja ELY-keskusten aktiivista ja ennakoivaa otetta, jotta kasvaviin liikennemääriin ja niiden tuomiin kehittämistarpeisiin voidaan reagoida kokonaisvaltaisesti ja hyvissä ajoin. Valiokunta pitää valitettavana, että ratojen sähköistyshankkeet eivät ole edenneet toivotulla tavalla. Liikennepoliittiseen selontekoon (VNS 2/2012 vp) sisältyneen Ylivieska Iisalmi Kontiomäki-ratayhteyden parantaminen on edelleen käynnistämättä ja se on näin ainoa selontekoon sisältyneistä hankkeista, josta ei tehdä tällä vaalikaudella käynnistyspäätöstä. Valiokunta kiirehtii hankkeen toteutusta tarkoituksenmukaisessa laajuudessa ja toteaa, että kyseessä on mm. metsä- ja kaivosteollisuuden raaka-ainekuljetusten kannalta tärkeä ratayhteys. Valiokunta pitää myös rataosan Hanko Hyvinkää sähköistämistä välttämättömänä talouden ja työllisyyden edellytysten vahvistamiseksi. Valiokunta osoitti jo vuoden 2014 talousarviossa 2,6 milj. euroa hankkeen suunnittelu- ja toteutusvalmiuden nostoon ja nyt käsiteltävänä olevaan lisätalousarvioesitykseen sisältyy 3 milj. euron määräraha mm. radan turvallisuuden parantamiseen ( ). Valiokunnan mielestä nykyisessä suhdannetilanteessa olisi myös perusteltua suunnata VR:n mahdollista voitontuloutusta kasvua ja kilpailukykyä tukevien ratahankkeiden sähköistyksen vauhdittamiseen. Valiokunta toteaa, että ratojen sähköistystä koskevat ratkaisut vaikuttavat merkittävällä tavalla myös VR:n veturihankintoja koskeviin päätöksiin, sillä ratojen sähköistyksen viivästyessä VR:n on varauduttava uusien dieselvetureiden hankintaan. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan sähköistystä koskevien hankkeiden siirtyminen voi johtaa yli 20 uuden dieselveturin hankkimiseen, mistä aiheutuu VR:lle noin 50 milj. euron kustannukset. Tällaisia epätarkoituksenmukaisia investointeja tulisi välttää. Valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että dieselveturien hankintahinta vastaa suuruusluokaltaan Hanko Hyvinkää-radan sähköistyksen kustannuksia. Pisara-rataa koskevaa rakentamispäätöstä ei tehdä tällä vaalikaudella, mutta valiokunta pitää tärkeänä, että Pisara-radan suunnittelutyö jatkuu. Valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että EU:n TEN-tukea koskevat hakemukset ohjelmakaudelle on jo jätetty, mutta niitä voidaan täydentää vielä kuluvan vuoden kesäkuun loppupuolelle asti. On siksi tärkeää, että seuraava hallitus arvioi ja tekee sen pohjalta em. ajankohtaan mennessä Pisara-radan toteutusta ja sen kansallista rahoitusta koskevat päätökset. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että Pisara-rataa koskeva TEN-tuki on noin 60 prosenttia Suomen hakeman TEN-tuen kokonaismäärästä. Pisara-radan hankesuunnittelu käynnistettiin vuonna 2012, josta lähtien talousarviossa on varattu erillinen määräraha hankesuunnittelua varten. Liikennevirasto on aiemmin arvioinut, että hankkeesta saatavat hyödyt ovat kustannuksia suuremmat (hyöty-kustannussuhde 1,54), mutta marraskuussa 2014 valmistuneen hankearvioinnin mukaan hankkeen hyöty-kustannussuhde on 0,5. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan kannattavuuslaskelmat on kuitenkin tehty täysin erilaisista lähtöoletuksista käsin, joten luvut eivät ole verrattavissa toisiinsa. Pisara-radan on katsottu olevan liikenteellisesti perusteltu, sillä sen arvioidaan mm. vähentävän huomattavasti Helsingin ratapihan ruuhkaisuutta, parantavan kauko- ja lähiliikenteen täsmällisyyttä ja lisäävän rataverkon kapasiteettia. Hankkeella on myös selkeitä yhdyskuntarakenteeseen ulottuvia vaikutuksia, sillä se on hallitusohjelmassa sovittu kasvuhanke, joka on sidottu pääkaupunkiseudun kuntien ns. MAL-sopimukseen ja alueen asuntotuotannon lisäämiseen. Valiokunta kiinnittää myös huomiota väylähankkeiden arviointiin käytettävän hyöty-kustannusanalyysin kehittämistarpeisiin. Hyöty-kustannussuhdeanalyysillä pyritään varmistamaan hankkeiden kannattavuus ja se on tärkeä tieto hankkeiden käynnistämistä koskevassa päätöksenteossa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 15
16 Valiokunnan saaman selvityksen mukaan hyöty-kustannussuhde ei kuitenkaan ota huomioon kaikkia hankkeen vaikutuksia. Hanke ei siten ole välttämättä kannattava, vaikka H/K-suhde olisi yli yhden eikä vastaavasti kannattamaton, vaikka se jäisi alle yhden. Joukkoliikenneinvestoinneissa ja erityisesti ratahankkeissa H/K-suhde jää saadun selvityksen mukaan usein alle yhden, sillä hankearviointi ei ota huomioon esim. työvoiman liikkuvuuden parantumista tai yhdyskuntarakenteen tiivistymistä. H/K-suhdetta arvioitaessa ei myöskään arvioida hankkeen vaikutusta toimintavarmuuteen, joka on keskeisin liikenneverkon ominaisuus. Liikennehankkeet ovat kalliita ja niitä voidaan toteuttaa vain hyvin rajallinen määrä. On siksi tärkeä kehittää hankkeiden arviointimenettelyä siten, että päätöksenteko voi perustua kokonaisvaltaiseen ja hankkeen vaikutukset laajasti huomioon ottavaan arvioon. Eduskunnan kirjelmä EK 55/2014 vp ( ) Momentille myönnetään lisäystä euroa. Valtuus Momentin perusteluja täydennetään siten, että Liikennevirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia 1) hankkeeseen Äänekosken biotuotetehtaan liikenneyhteydet liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään euroa 2) hankkeeseen vt 8 Pyhäjoen ydinvoimalan edellyttämät tieinvestoinnit liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään euroa 3) hankkeeseen vt 8 Sepänkylän ohikulkutie liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään euroa. IV lisätalousarvioesitys HE 101/2015 vp ( ) Valtuus Momentin perusteluja muutetaan siten, että Liikennevirasto oikeutetaan tekemään uusia sopimuksia 1) hankkeeseen Kehärata liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään euroa. Liikennevirasto oikeutetaan tekemään uusia sopimuksia mainittuun summaan sisältyvän aiemmin myönnetyn euron peruuntuneen valtuuden osalta 2) hankkeeseen Rovaniemi Kemijärvi, sähköistys liittyen aiemmin myönnetyn euron peruuntuneen valtuuden osalta 3) hankkeeseen Rauman meriväylä liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään euroa. S e l v i t y s o s a : Aikaisemmin päätettyjen hankkeiden valtuuksien tarkistus: Kehärata Kehärata -hankkeen valtuutta tarkistetaan 5 milj. eurolla 509 milj. eurosta 514 milj. euroon. Valtuuden tarkistus aiheutuu hankkeen aikataulun venymisestä ja teknisistä ongelmista. Valtuuden tarkistaminen ei edellytä lisämäärärahaa. Lisäksi hankkeessa uusitaan aiemmin myönnettyä valtuutta euroa. Hankkeessa aiemmin tehdyistä sopimuksista ei tule aiheutumaan valtuuden käyttöä vastaavia menoja. Sen sijaan on tarve tehdä uusia sopimuksia hankkeen Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 16
17 eräissä kohteissa, joiden lopullinen menotarve on kasvanut alkuperäiseen suunnitelmaan verrattuna. Valtuuden uusiminen ei aiheuta lisämäärärahan tarvetta. Rovaniemi Kemijärvi, sähköistys Hankkeessa uusitaan aiemmin myönnettyä valtuutta euroa. Hankkeessa aiemmin tehdyistä sopimuksista ei tule aiheutumaan valtuuden käyttöä vastaavia menoja. Sen sijaan on tarve tehdä uusia sopimuksia hankkeen eräissä kohteissa, joiden lopullinen menotarve on kasvanut alkuperäiseen suunnitelmaan verrattuna. Valtuuden uusiminen ei aiheuta lisämäärärahan tarvetta. Rauman meriväylä Rauman meriväylä -hankkeen valtuutta tarkistetaan 8 milj. eurolla 20 milj. eurosta 28 milj. euroon. Hankkeen vesilupa sai lainvoiman tammikuussa Valtuuden tarkistaminen aiheutuu pääasiassa vesiluvan ehdoissa vaaditusta erittäin kalliista ruoppausmassojen läjitysratkaisusta, jota ei oltu huomioitu yleissuunnitelmavaiheen kustannusarviossa. Valtuuden tarkistaminen ei edellytä lisämäärärahaa. Hankkeen H/K-suhde 12 metrin kulkusyvyydellä on 1,5. Aikaisemmin päätetyn hankkeen hankekuvauksen tarkistus: Äänekosken biotuotetehtaan liikennejärjestelyt Äänekosken uusi biotuotetehdas lisää merkittävästi kuljetuksia lähialueen rata- ja tieverkolla. Paikoin huonokuntoinen ja lisääntyviin kuljetuksiin alimittainen liikenneverkko vaatii huomattavat korjaukset. Rataverkolla hankkeessa Jyväskylä Äänekoski rataosalle rakennetaan sähköistys. Lisäksi rataosa perusparannetaan varsinkin päällysrakenteen osalta ja tehdään korjaustoimenpiteitä Kangasvuoren tunnelille. Rataosalle Tampereen ja Jyväskylän välille tehdään korjauksia esimerkiksi tunnelien ja turvalaitteiden osalta. Työn aikaiset liikennejärjestelyt saattavat aiheuttaa pienimuotoisia toimenpiteitä myös rataosalla Orivesi Haapamäki Jyväskylä. Valtatien 4 parantaminen Saarijärventien ja Äänekosken välillä on sekä sujuvuus- että liikenneturvallisuushanke. Valtatietä parannetaan Hirvaskankaan ohituskaistaosuuden jatkeena pääosin nykyisellä paikalla keskikaiteellisena tienä. Liittymät toteutetaan eritasoliittymäratkaisuin Huutomäessä ja Äänekoskella. Valtatielle muodostuu siten Hirvaskankaan ja Äänekosken välille yhtenäinen osuus, jossa hidas- ja paikallinen liikenne ohjataan rinnakkaistielle. Äänekosken keskustassa tehdään kiertoliittymä- ja muita tiejärjestelyjä. Alemman tieverkon lisääntyvä raskas liikenne edellyttää myös rakenteen parantamis- ja kunnostustoimenpiteitä sekä liittymientiejärjestelyitä raakapuun tärkeimmillä kuljetusreiteillä. Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa IV lisätalousarvio 2015 I lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös tilinpäätös Eduskunnan kirjelmä EK 16/2015 vp ( ) Valtuus Momentin perusteluja muutetaan siten, että Liikennevirasto oikeutetaan tekemään uusia sopimuksia 1) hankkeeseen Kehärata liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään euroa. Liikennevirasto oikeutetaan tekemään uusia sopimuksia mainittuun summaan sisältyvän aiemmin myönnetyn euron peruuntuneen valtuuden osalta 2) hankkeeseen Rovaniemi Kemijärvi, sähköistys liittyen aiemmin myönnetyn euron peruuntuneen valtuuden osalta Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 17
18 3) hankkeeseen Rauman meriväylä liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään euroa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 18
Talousarvioesitys 2017
77. Väyläverkon kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 272 800 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) momentille budjetoitujen väyläverkon kehittämisinvestointien toteuttamisesta aiheutuviin
LisätiedotPääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA
Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto ja toimialan yhteiset menot 01. Liikenne- ja viestintäministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa
LisätiedotPääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA
Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto ja toimialan yhteiset menot 01. Liikenne- ja viestintäministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä
LisätiedotPääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA
Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto ja toimialan yhteiset menot 01. Liikenne- ja viestintäministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa
LisätiedotAsiakirjayhdistelmä 2014
77. Väyläverkon kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013) Momentille myönnetään 391 041 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) momentille budjetoitujen väyläverkon
LisätiedotLiikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa
Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa 27.2.2014 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Martti Norrkniivilä Sisältö Pohjolan ja Suomen liikennekäytävät Kaivostoiminnan liikenteelliset
LisätiedotVuoden 2017 lisätalousarvio. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala Valtiovarainvaliokunta, liikennejaosto
Vuoden 2017 lisätalousarvio Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala Valtiovarainvaliokunta, liikennejaosto 8.6.2017 1 Liikenneverkko (mom. 31.10.77) Uudet käynnistettävät liikennehankkeet (mom.
LisätiedotPääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLIN- NONALA
Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLIN- NONALA 01. Hallinto ja toimialan yhteiset menot 01. Liikenne- ja viestintäministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä
LisätiedotValtion MAL-työ raideliikenteen edistäjänä
Valtion MAL-työ raideliikenteen edistäjänä Pro Rautatien 20-vuotisjuhlaseminaariin "Raideliikenne luo maankäyttöä" ke 29.11.2017 Mervi Karhula Toimivat liikenne- ja viestintäverkot ovat edellytys yhteiskunnan
LisätiedotKimolan kanavahanke. Harri Liikanen, Liikennevirasto
Kimolan kanavahanke Harri Liikanen, Liikennevirasto 19.9.2017 Vastaamme osaltamme Suomen liikennejärjestelmästä Vastaamme Suomen teistä, rautateistä ja vesiväylistä sekä liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta
LisätiedotLiikenne- ja viestintäpoliittisen ministerityöryhmän rahoitusesitykset vuosiksi 2009 11
LVM/11.3.2008 Liikenne- ja viestintäpoliittisen ministerityöryhmän rahoitusesitykset vuosiksi 2009 11 Esko Ahon metsätyöryhmän tekemät perusväylänpitoa ja yksityisteiden avustuksia koskevat esitykset sisältyvät
LisätiedotLiikenneviraston katsaus
Liikenneviraston katsaus Sami Petäjä 11.12.2018 Liikenne- ja viestintävirasto Traficom kilpaillun markkinan ja turvallisten palveluiden mahdollistaja Väylävirasto edeltäjäänsä vaikuttavampi Uusi Liikenne-
LisätiedotRautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja
Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja Tavaraliikenteessä 25%:n markkinaosuus Yhtenäiset 25 tonnin akselipainon reitit tärkeitä esim. tehtaalta satamaan (Jämsänkoski Rauma) Tavaraliikennemarkkina
LisätiedotRataverkon nykytila ja kehitysnäkymät
Rataverkon nykytila ja kehitysnäkymät Anne Herneoja liikennejohtaja Puutavaran rautatiekuljetusten kehittäminen 17.4.2007 Metsäteho Oy 17.4.2007 Anne Herneoja 1 Ratahallintokeskus vastaa Suomen rataverkosta
LisätiedotVNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille , Liikennevirasto
VNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017-2020, Liikennevirasto 26.4.2016 Liikenneverkon rahoitus 2 Perusväylänpidon rahoitus 3 JTS 2017-2020, perusväylänpito
LisätiedotVNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille , Liikennevirasto
VNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017-2020, Liikennevirasto 3.5.2016 Liikenneverkon rahoitus 2 Perusväylänpidon rahoitus 3 JTS 2017-2020, perusväylänpito
LisätiedotOsasto 12 SEKALAISET TULOT 31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
Osasto 12 SEKALAISET TULOT 31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala 10. Liikenneviraston tulot Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä 11 118 000 euroa. Selvitysosa: Tulot ovat EU:n suoran rakentamistuen
LisätiedotPohjois-Suomen liikennejärjestelmän kehittäminen toimiva liikennejärjestelmä alueellisen kilpailukyvyn edellytyksenä
Pohjois-Suomen liikennejärjestelmän kehittäminen toimiva liikennejärjestelmä alueellisen kilpailukyvyn edellytyksenä 9.6.2009 Jussi Rämet Suunnittelupäällikkö Keski-Pohjanmaan liitto Sisältö Toimintaympäristön
LisätiedotLiikenne- ja viestintäministeriön asetus maanteiden ja rautateiden runkoverkosta ja niiden palvelutasosta
Liikenne- ja viestintäministeriön asetus maanteiden ja rautateiden runkoverkosta ja niiden palvelutasosta Liikenne- ja viestintäministeriön päätöksen mukaisesti säädetään liikennejärjestelmästä ja maanteistä
LisätiedotPääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA
Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Liikenne- ja viestintäministeriö 21. Liikenne- ja viestintäministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä
LisätiedotLiikenneverkko nyt ja tulevaisuudessa. Pohjoinen kilpailukyky ja liikenneyhteydet Ylijohtaja Rami Metsäpelto, Lapin liikennepäivä 2017
Liikenneverkko nyt ja tulevaisuudessa Pohjoinen kilpailukyky ja liikenneyhteydet Ylijohtaja Rami Metsäpelto, Lapin liikennepäivä 2017 Talousarvioesitys 2018 Panostukset liikenneväyliin Vuosibudjetti noin
LisätiedotVt 8 ja Pyhäjoen ydinvoimalan edellyttämät tieinvestoinnit
Vt 8 ja Pyhäjoen ydinvoimalan edellyttämät tieinvestoinnit Risto Leppänen 30.10.2013 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtakunnalliset kärkihankkeet Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa
LisätiedotLiikennejärjestelmä elinkeinoelämän mahdollistajana
Liikennejärjestelmä elinkeinoelämän mahdollistajana Ylijohtaja Anne Herneoja 13.10.2011 Vastuu teistä, radoista ja vesiväylistä Liikennevirasto kehittää ja ylläpitää rautatie-, meri- ja tieliikennettä
LisätiedotVNS 4/2017 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille , Liikennevirasto
VNS 4/2017 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2018-2021, Liikennevirasto 23.5.2017 Talousjohtaja Kristiina Tikkala Liikenneverkon rahoitus 2017-2021 1 400 000 000 1
LisätiedotVesiväylähankkeet. Hankesuunnittelupäivä 6.5.2015 Olli Holm
Vesiväylähankkeet Hankesuunnittelupäivä 6.5.2015 Olli Holm Vesiväylähankkeet Hankkeiden keskeiset tavoitteet Kuljetustalouden parantaminen (suuruuden ekonomia kuljetuksissa) Uudet tavaralajit (esim. LNG)
Lisätiedot40. Ratahallintokeskus
40. Ratahallintokeskus S e l v i t y s o s a : Radanpidon tavoitteena on edistää rautatieliikenteen toimintaedellytyksiä tehokkaana, turvallisena ja ympäristöystävällisenä osana kotimaista ja kansainvälistä
LisätiedotLiikenne- ja viestintäministeriön asetus
Liikenne- ja viestintäministeriön asetus maanteiden ja rautateiden pääväylistä ja niiden palvelutasosta Liikenne- ja viestintäministeriön päätöksen mukaisesti säädetään liikennejärjestelmästä ja maanteistä
LisätiedotRaideliikenteen näkymiä. Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari 1.6.2016 Pekka Petäjäniemi
Raideliikenteen näkymiä Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari 1.6.2016 Pekka Petäjäniemi Sitten aloitusseminaarin Liikenneverkon kehittäminen Liikenne- ja viestintäministeriö käynnistää valmistelun liikenneverkon
LisätiedotTyöryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi
Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Taustaa LVM:n työryhmän raportti 38/2003 Valtakunnallisesti merkittävät liikenneverkot ja terminaalit. Lausuntokierros. 20.2.200 työryhmä määrittämään
LisätiedotLiikenneviraston talousarvioesitys 2017 Liikenne- ja viestintävaliokunta Talousjohtaja Kristiina Tikkala
Liikenneviraston talousarvioesitys 2017 Liikenne- ja viestintävaliokunta 06.10.2016 Talousjohtaja Kristiina Tikkala Talousarvioesitys 2017 JTS määrärahakehykset 2016-2021 Hallitus esittää Liikenneverkolle
LisätiedotHankkeet nyt ja tulevaisuudessa Kari Ruohonen Ylijohtaja 10.9.2013
Hankkeet nyt ja tulevaisuudessa Kari Ruohonen Ylijohtaja 10.9.2013 Liikenneviraston organisaatio Pääjohtaja Sisäinen tarkastus ELY-liikenne Viestintä Strategia Toiminnan ohjaus Suunnittelu Hankkeet Väylänpito
Lisätiedot40. Ratahallintokeskus
40. Ratahallintokeskus S e l v i t y s o s a : Radanpidon tavoitteena on edistää rautatieliikenteen toimintaedellytyksiä tehokkaana, turvallisena ja ympäristöystävällisenä liikennemuotona niin kotimaassa
LisätiedotLiikennevirasto uuden liikennepolitiikan toteuttajana Kari Ruohonen
Liikennevirasto vastaa liikennejärjestelmästä Liikennevirasto uuden liikennepolitiikan toteuttajana Kari Ruohonen Liikenteen asiantuntijaorganisaatio, joka vastaa Suomen liikenneväylistä ja liikennejärjestelmän
LisätiedotYsiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta
1 Ysiväylä kansallinen kehityskäytävä -seminaari Helsinki 23.3.2006 Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta Tiejohtaja Mauri Pukkila Tiehallinto
LisätiedotLiikennepoliittisen selonteon keskeiset elementit
Liikennepoliittisen selonteon keskeiset elementit 9.10.2007 MAL seminaari, Siuntio Liikenneneuvos Petri Jalasto 1 Liikenne 2030 Liikennepolitiikan valinnat ovat osa Suomen hyvinvoinnin perustaa Ihmisten
LisätiedotLiikenteen näkymät ylijohtaja Rami Metsäpelto
Liikenteen näkymät 6.5.2015 ylijohtaja Rami Metsäpelto Vastaamme osaltamme Suomen liikennejärjestelmästä Mahdollistamme toimivat, tehokkaat ja turvalliset matkat ja kuljetukset. Vastaamme Suomen teistä,
LisätiedotBOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN
BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN Euroopan tulevaisuuden kilpailukyvyn ydintekijä on TEN-T liikenneverkkoon perustuva saavutettavuus. Botnian käytävä on osa TEN-T ydinverkkoa kulkee pohjois-etelä-suuntaisesti
LisätiedotRiihimäki-Tampere -rataosan tarveselvitys
Riihimäki-Tampere -rataosan tarveselvitys Liikennejärjestelmäasiantuntija Erika Helin 17.11.2017 Selvityksen tekemisestä Selvitys käynnistynyt alkuvuonna 2017, valmistuu loppuvuonna 2017. Kokonaisvaltainen
LisätiedotOULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä
11.2.2015 Pasi Heikkilä SISÄLTÖ Seudulliset kärkihankkeet Vt4, Vt8, satama ja ratapihat Oulun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Oulun seudun liikenteen johtoryhmä POHJOIS-POHJANMAAN LIIKENTEEN KÄRKIHANKKEET
LisätiedotTiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa
Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa 17.2.2017 Timo Mäkikyrö Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue Toimialue
LisätiedotAsiakirjayhdistelmä 2015
02. Hätäkeskuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Talousarvioesitys HE 131/ vp (15.9.) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 53 318 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Sisäministeriö asettaa Hätäkeskuslaitokselle
LisätiedotMAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA
MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA Matti Viialainen 14.9.2015 9.9.2015 1 LUUMÄKI-IMATRA IMATRANKOSKI KAKSOISRAIDE ON KÄRKIHANKE Yhteysväli on priorisoitu ensimmäiseksi Kaakkois-Suomen
LisätiedotSuomi tarvitsee vetävät väylät!
Kauppakamariryhmä 2.3.2011 Suomi tarvitsee vetävät väylät! Yritysten kilpailukyvyn vahvistaminen ja toimintaedellytysten turvaaminen valtakunnallisesti edellyttää tehokkaita liikenneyhteyksiä. Toimivat
LisätiedotPääradan kehittämisen edunvalvonta ja organisointi
Pääradan kehittämisen edunvalvonta ja organisointi Kaupungin jory 23.1.2018 Yhteistyötapaaminen 5.2.2018 Esityksen lähteinä mm. Pirkanmaan liiton materiaalia 1 15.2.2018 Mikko Nurminen EU:n prioriteetti-käytävät
LisätiedotTalousarvioesitys HE 134/2016 vp, PL 31
Talousarvioesitys 2017 HE 134/2016 vp, PL 31 Ylijohtaja Rami Metsäpelto, 29.9.2016 Talousarvioesitys 2017 Liikenneviraston rooli yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden ja hallinnonalan painopisteiden
LisätiedotAsiakirjayhdistelmä 2014
83. Lainat tutkimus- ja innovaatiotoimintaan (arviomääräraha) Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013) Momentille myönnetään 90 400 000 euroa. innovaatiotoimintaan. Lainat voidaan myöntää vakuutta
LisätiedotPääteiden kehittämisen periaatteet / Aulis Nironen
1 15.12.2003 Aulis Nironen 2 PÄÄTEIDEN KÄSITTEITÄ Pääteillä tarkoitetaan valta- ja kantateitä Valtatiet palvelevat tärkeiden asutus- ja liikennekeskusten välistä kaukoliikennettä ja muodostavat maantieverkon
LisätiedotAsiakirjayhdistelmä 2014
64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013) Momentille myönnetään 565
LisätiedotAsiakirjayhdistelmä 2015
01. Nettolainanotto ja velanhallinta Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014) Momentille merkitään nettotuloa 4 467 821 000 euroa. Tuloina otetaan huomioon uusien valtionlainojen nimellisarvot, emissiovoitot,
LisätiedotHE 232/2004 vp. HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2004 KOLMANNEN LISÄTALOUSARVIO- ESITYKSEN (HE 207/2004 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ
HE 232/2004 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2004 KOLMANNEN LISÄTALOUSARVIO- ESITYKSEN (HE 207/2004 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ Viitaten tämän esityksen yleisperusteluihin ja yksityiskohtaisten perustelujen
LisätiedotRataverkon kokonaiskuva
Rataverkon kokonaiskuva Hankesuunnittelupäivä 1.2.2018/ Erika Helin & Kristiina Hallikas 1.2.2018 Työn lähtökohtia ja tavoitteita (1/2) Ajantasainen kokoava käsitys rataverkkoa koskevista tavoitteista,
LisätiedotLuumäki-Imatra ratahanke LuIma
Luumäki-Imatra ratahanke LuIma Joonas Hämäläinen, Liikennevirasto Kiertotalous kuntien maanrakentamisessa, Seminaari 3.10.2017 Luumäki Imatra ratahankkeen taustaa Hankkeesta aiemmin tehdyt suunnitelmat
LisätiedotTalousarvioesitys Liikenneverkko
10. Liikenneverkko S e l v i t y s o s a : Valtion liikenneverkko muodostuu maantieverkosta, rataverkosta ja vesiväylistä. Maantieverkon pituus oli 78 013 km, rataverkon pituus 5 962 km ja vesiväylien
LisätiedotS e l v i t y s o s a : Tulot ovat valtion talousarviosta annetun lain (423/1988) mukaisia tuloja.
03. Valtion nettolainanotto ja velanhallinta Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013) S e l v i t y s o s a : Valtion velanhoidon strategisena tavoitteena on velasta aiheutuvien kustannusten minimointi
LisätiedotELO-EGLO -seminaari 24.11.2005. Valtiosihteeri Perttu Puro
ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005 Valtiosihteeri Perttu Puro 1 Esityksen sisältö Toimenpideohjelma Suomen logistisen aseman vahvistamiseksi Ministeriön ajankohtaiset logistiikka-asiat Tulevaisuuteen valmistautuminen
LisätiedotPäärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso. Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9.
Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9.2013 Pääradan merkitys Suomen rataverkolla Päärata on Suomen
LisätiedotHE 103/2004 vp. HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2004 LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 93/2004 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ
HE 103/2004 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2004 LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 93/2004 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ Viitaten tämän esityksen yleisperusteluihin ja yksityiskohtaisten perustelujen selvitysosiin
LisätiedotKeskeiset ratahankkeet 2015-2025 Liikenteen taloudellinen toimintaympäristö
Keskeiset ratahankkeet 2015-2025 Liikenteen taloudellinen toimintaympäristö Perusväylänpidon rahoitus ei riitä pitämään liikenneväyliä kunnossa Rataverkon huono kunto haittaa päivittäistä liikennöintiä
LisätiedotPääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA
Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto 01. Työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä 895 000 euroa. Lisäksi momentin perusteluja
LisätiedotItäinen Suomi - arvoa koko Suomelle!
1 LIITE 1 Itäinen Suomi - arvoa koko Suomelle! Panostukset Itäisen Suomen liikennejärjestelmän kehittämiseen ovat välttämättömiä koko maan kilpailukyvylle. Itäisen Suomen merkitys osana Suomen kilpailukykyä
LisätiedotLIITTEET. 50 Valtatien 6 parantaminen välillä Taavetti - Lappeenranta, yleissuunnitelma
50 Valtatien 6 parantaminen välillä Taavetti - Lappeenranta, yleissuunnitelma LIITTEET LIITTEET LIITE 1: Yhteysviranomaisen lausunto YVA-selostuksesta (23.6.2008) LIITE 2: Hankekortti LIITE 3 MELUTARKASTELU:
LisätiedotKymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö
Kymenlaakson Liitto Maakuntavaltuustoseminaari 24.10.2016 Jatkuva liikennejärjestelmätyö 24.10.2016 Esitys Liikennejärjestelmäryhmä ja sen tehtävät Seudulliset liikennejärjestelmäryhmät ja niiden tehtävät
LisätiedotPääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA
Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Liikenne- ja viestintäministeriö 21. Liikenne- ja viestintäministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä
LisätiedotItäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa
Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa Sujuva arki tärkeä osa alueen kilpailukykyä Työ- ja asiointimatkojen helppous Joukkoliikenteen
LisätiedotSuomikäytävä
Suomikäytävä 18.8.2015 Suomikäytävä Suomikäytävä on osa TEN-T ydinverkkoa ja sen muodostavat päärata Helsinki Kemi Tornio Rautatietä 810 km Neliraiteinen osuus 3 % Kaksiraiteinen osuus 30 % Yksiraiteinen
LisätiedotUUMA 2 Vuosiseminaari: UUMA - suunnittelu ja hankintaprosessit. Kristiina Laakso 10.9.2015
UUMA 2 Vuosiseminaari: UUMA - suunnittelu ja hankintaprosessit Kristiina Laakso 10.9.2015 Vastaamme osaltamme Suomen liikennejärjestelmästä Mahdollistamme toimivat, tehokkaat ja turvalliset matkat ja kuljetukset.
LisätiedotAjankohtaista POS-ELYstä
Ajankohtaista POS-ELYstä Tiemerkintäpäivät Kuopiossa 16.2.2017 Pohjois-Savon ELY-keskus / Airi Muhonen Sisältö Toimintaympäristö Itä-Suomen liikennestrategia Tienpidon rahoitus Tiehankkeet Pohjois-Savon
LisätiedotLuonnos liikenne- ja viestintäministeriön asetukseksi maanteiden ja rautateiden runkoverkosta ja niiden palvelutasosta
Liikenne- ja viestintäministeriö Lausunto 1 (5) Lausuntopyyntönne 28.8.2018, LVM/1436/03/2018 Luonnos liikenne- ja viestintäministeriön asetukseksi maanteiden ja rautateiden runkoverkosta ja niiden palvelutasosta
LisätiedotValtatien 8 lähitulevaisuuden parantamistoimenpiteet
Toteutuvatko "kasitien" kehittämistoimet lähitulevaisuudessa? Tällä hetkellä Monilla vilkkailla pääteillä 100 km/h on jo vaarallisen korkea - tilanne on tyydyttävä vain paperilla! 60 % liikennekuolemista
LisätiedotMillaisella väyläverkolla kuljetat vuonna 2019? Väylänpidon rahoitusnäkymät
Millaisella väyläverkolla kuljetat vuonna 2019? Väylänpidon rahoitusnäkymät Liikenneviraston pääjohtaja Kari Wihlman 3.10.2018 3.10.2018 Kari Wihlman Suuret ratahankkeet 14.5.2018 3 Globaalit megatrendit
LisätiedotVARTIUKSEN JA KOKKOLAN SATAMAN VÄLISEN TRANSITOLIIKENTEEN REITIN KEHITTÄMINEN RATA 2018, , TURKU/LOGOMO
VARTIUKSEN JA KOKKOLAN SATAMAN VÄLISEN TRANSITOLIIKENTEEN REITIN KEHITTÄMINEN RATA 2018, 23.-24.1.2018, TURKU/LOGOMO Pekka Iikkanen, Ramboll Finland Oy 1 ESITYKSEN LÄHTÖAINEISTO Tämä esitys perustuu kahteen
LisätiedotRatahanke Seinäjoki-Oulu
Ratahanke Seinäjoki-Oulu Mediatilaisuus 20.6.2016 20.6.2016 Ratahanke Seinäjoki-Oulu Mediatilaisuus 24.8.2015 Ohjelma: 11:00 Ratahankkeen yleisinfo, Tommi Rosenvall (Liikennevirasto) Kempele: Kempeleen
LisätiedotAsiakirjayhdistelmä 2016
64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015) Momentille myönnetään 242
LisätiedotFiksut väylät ja älykäs liikenne sinua varten
Fiksut väylät ja älykäs liikenne sinua varten 20.10.2015 Suunnittelu ja hankkeet Infrastruktuuri on kasvun alusta Liikenneviraston väyläomaisuus Tällä hetkellä on rakenteilla kehittämishankkeita yhteensä
LisätiedotKehä III:sta uusi Vaalimaa 12.12.2007 Tiehallinnon suunnitelmat Kehä III:n liikenneongelmien ratkaisemiseksi
Tiehallinnon suunnitelmat Kehä III:n liikenneongelmien Kehä III on osa E 18 tietä 2 Vanhasen II hallituksen ohjelma: "Suomi on sitoutunut toteuttamaan Helsinki Vaalimaa -moottoritien E 18 vuoteen 2015
LisätiedotTalousarvioesitys 2016. 10. Liikenneverkko
10. Liikenneverkko S e l v i t y s o s a : Valtion liikenneverkon ylläpidon ja kehittämisen lisäksi valtio antaa avustusta erikseen päätettyihin kaupunkien liikenneinvestointeihin (vuonna 2016 länsimetron
LisätiedotAsiakirjayhdistelmä 2014
01. Verohallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 429 907 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) kansainvälisten
LisätiedotAsiakirjayhdistelmä 2016
61. Vesien- ja ympäristönhoidon edistäminen (siirtomääräraha 3 v) Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015) Momentille myönnetään 5 842 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) vesien- ja merenhoidon järjestämisestä
LisätiedotRATAOMAISUUDEN JAKO ALUEISIIN JA RATAOSIIN
1 (5) ALUE 1 Uusimaa 1101 Helsinki (Pasila) sis. Pasilan henkilöaseman laiturialueet 1102 (Pasila) (Riihimäki) 1103 (Riihimäki) (Lahti) 1104 (Pasila) Kirkkonummi 1105 (Huopalahti) Vantaankoski (Havukoski)
LisätiedotRadanpitäjän näkökulma. Keski-Suomi raiteille Keski-Suomen liikennefoorumi Toimialajohtaja Mirja Noukka
Radanpitäjän näkökulma Keski-Suomi raiteille Keski-Suomen liikennefoorumi 2018 5.11.2018 Toimialajohtaja Mirja Noukka Sisältö Yhteiskunnan ja asiakkaiden odotuksista Radanpito 2019 Rataverkon kunnossapito
LisätiedotMiten liikennejärjestelmää tulisi kehittää
Miten liikennejärjestelmää tulisi kehittää Yleinen liikennepolitiikka Liikennepolitiikan tulee olla pitkäjänteistä, yli vaalikauden ulottuvaa Suurista väylähankkeista päätökset pitää tehdä myös rahoituksen
LisätiedotPääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto 22. Tutkimus ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään lisäystä 510 000 euroa. S e l v i t y s o s a : 1.1.2015 toimintansa
LisätiedotRataverkon pitkän aikavälin kehittäminen. Kari Ruohonen
Rataverkon pitkän aikavälin kehittäminen Kari Ruohonen Radanpidon suurimmat investointikohteet 2010 KOLARI 146 M Ylläpito- ja korvausinvestoinnit 223 M Kehittämisinvestoinnit TORNIO KEMI ROVANIEMI OULU
LisätiedotItäinen Suomi - arvoa koko Suomelle!
1 25.4.2019 LIITE 1 Itäinen Suomi - arvoa koko Suomelle! Panostukset Itäisen Suomen liikennejärjestelmän kehittämiseen ovat välttämättömiä koko maan kilpailukyvylle. Itäisen Suomen merkitys osana Suomen
LisätiedotLIIKENNEMINISTERI VEHVILÄISEN TIEDOTUSTILAISUUS
LIIKENNEMINISTERI VEHVILÄISEN TIEDOTUSTILAISUUS 13.10.2010 Esillä tiedotustilaisuudessa Liikennepolitiikan toimintaympäristö 2010-luvulla: Kiristyvä julkinen talous Talous- ja elinkeinorakenteen muutos
LisätiedotHE 185/2005 vp. HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2005 TOISEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 161/2005 vp) TOISESTA TÄYDENTÄMISESTÄ
HE 185/2005 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2005 TOISEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 161/2005 vp) TOISESTA TÄYDENTÄMISESTÄ Viitaten tämän esityksen yleisperusteluihin ja yksityiskohtaisten perustelujen
LisätiedotHE 208/2013 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2013 VIIDENNEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI
HE 208/2013 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2013 VIIDENNEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI Viitaten yleisperusteluihin ja yksityiskohtaisten perustelujen selvitysosiin ehdotetaan, että Eduskunta päättäisi
LisätiedotTiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä
Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä 27.5.2013 Timo Mäkikyrö 29.5.2013 1 Sisältö POP ELY Tieluokituksesta, mikä on vähäliikenteinen tie Vähäliikenteisten
LisätiedotJKr/Janne T isojen ratatöiden aiheuttamat liikennekatkot rataverkolla
JKr/Janne T 2019 isojen ratatöiden aiheuttamat liikennekatkot rataverkolla 16.5.2019 Juhannuksen liikennekatkot Helsinki Kirkkonummi 24h: Luoma-Masala rumpu- ja pehmeikkötyö 22.6. klo 5:00-23.6.2019 klo
LisätiedotHE 112/2011 vp. HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2011 KOLMANNEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 38/2011 vp) TOISESTA TÄYDENTÄMISESTÄ
HE 112/2011 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2011 KOLMANNEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 38/2011 vp) TOISESTA TÄYDENTÄMISESTÄ Viitaten tämän esityksen yleisperusteluihin ja yksityiskohtaisten
LisätiedotPORI-PARKANO-HAAPAMÄKI RADAN UUDELLEEN KÄYTTÖÖNOTON TOTEUTETTAVUUSSELVITYS
PORI-PARKANO-HAAPAMÄKI RADAN UUDELLEEN KÄYTTÖÖNOTON TOTEUTETTAVUUSSELVITYS PPH -RATATYÖRYHMÄN JOHTOPÄÄTÖKSET Marko Rajamäki Kaasuvetureiden käytön edellytykset Suomessa nyt selvitetty Selvitystyöllä uutuusarvo,
LisätiedotRaideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014
Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä Otto Lehtipuu 19.2.2014 Matkustajamäärät Lähteneet ja saapuneet asemittain Matkat 2013 Matkat 2012 Muutos % Kemi 169 251 168 820 0,3 % Kemijärvi 25 103 26
LisätiedotHALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2015 LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 362/2014 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ
HE 367/2014 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2015 LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 362/2014 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ Viitaten yleisperusteluihin ja yksityiskohtaisten perustelujen selvitysosiin ehdotetaan,
LisätiedotSaavutettava Pirkanmaa Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Pirkanmaan liitto
Saavutettava Pirkanmaa 16.1.2018 Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Pirkanmaan liitto Saavutettavuus Saavutettavuus = kohteen mahdollisimman helppo lähestyttävyys Saavutettavuus palveluissa
LisätiedotHämeen liitto. Kanta-Hämeen kehittämisen kärjet Eduskuntavaalit Häme, onnellisten ihmisten sydänmaa. Kanta-Häme kartalle 12.3.
Hämeen liitto Kanta-Hämeen kehittämisen kärjet Eduskuntavaalit 2019 Häme, onnellisten ihmisten sydänmaa Kanta-Häme kartalle 12.3.2019 Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä Hämeen liiton tehtävät
LisätiedotKatsaus suunnitteluohjelmaan vuodelle Päivi Nuutinen
Katsaus suunnitteluohjelmaan vuodelle 2017 Päivi Nuutinen 25.10.2016 Uudet kehittämisinvestoinnit kaudelle 2017-2020 suunnittelua viedään puuttuvilta osin eteenpäin RATAHANKKEET 1. Luumäki - Imatra - Venäjän
LisätiedotTieverkollinen selvitys valtatien 26 ja maantien 387 palvelutasosta, rooleista ja kehittämisestä
Tieverkollinen selvitys valtatien 26 ja maantien 387 palvelutasosta, rooleista ja kehittämisestä Jussi Kailasto Yksikön päällikkö, Liikennejärjestelmä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Vetävät väylät 13.9.2017
LisätiedotHE 244/2006 vp. HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2006 TOISEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 208/2006 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ
HE 244/2006 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2006 TOISEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 208/2006 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ Viitaten tämän esityksen yleisperusteluihin ja yksityiskohtaisten perustelujen
LisätiedotLiikenneverkko nyt ja tulevaisuudessa Parlamentaarinen liikenneverkkotyöryhmä Rami Metsäpelto ja Mirja Noukka
Liikenneverkko nyt ja tulevaisuudessa Parlamentaarinen liikenneverkkotyöryhmä Rami Metsäpelto ja Mirja Noukka 20.9.2017 2 Tiet, radat ja vesiväylät Suomen rataverkon pituus on 6000 kilometriä, josta 90
LisätiedotKaskisten radan tehostetun kunnossapidon malli. Perusteluja
Kaskisten radan tehostetun kunnossapidon malli Perusteluja Liikenneviraston linjaus rataverkon kunnossapitämiseksi: Miten tehokasta tämä on ollut viimeisen 10 vuoden aikana? Onko ollut havaittavissa muutosta
Lisätiedot