Sisältö. 5 / 2011 Kiinteistöliitto Uusimaa

Transkriptio

1 Sisältö Yhdistys- ja konsernikuulumisia... 3 Paperinen jäsentiedote tilattava erikseen... 3 Uudenmaan Asuntokiinteistöyhdistyksen sääntömuutosesitys... 3 Vaaliohjesääntö Uudenmaan Asuntokiinteistöyhdistyksen vuosikokoukseen... 3 Tilaisuudet... 3 Suomen Talokeskus ostaa LVI-LeeVi:n... 4 Ajankohtaista... 4 Talousarvio-ohje vuodelle 2012 on julkaistu... 4 Muutoksia ARAn korjausavustuksiin... 4 Taloyhtiöiden hallitusten palkkiot eivät vastaa vaadittavaa osaamista ja ajankäyttöä... 5 Kiinteistö- ja rakentamisala tarjoaa ohjeistusta rikollisten yrittäjien tunnistamiseksi... 5 TEM asetti työryhmän valmistelemaan tilaajavastuulain uudistusta... 6 Eduskunta selvittää rakennusten kosteus- ja homeongelmien syitä ja vaikutuksia... 6 Taloyhtiö.Nyt -lehti ilmestyi Helsingin Sanomien välissä Uudellamaalla... 7 Vaikuttaminen... 7 Yksityiseen pysäköinninvalvontaan tarvitaan pikaisesti selkeät pelisäännöt... 7 Lakiasiat... 7 Miten sopia kiinteistön talvikunnossapidosta?... 7 Työryhmä: Asuntojen kuntotarkastuksiin sääntelyä ja korvausvastuu... 9 Veronumero käyttöön jo alkuvuodesta?... 9 Oikeustapaukset... 9 Ikkunaremontin toteuttaminen... 9 Kotitalousvähennystä ei saanut osakkaan itse toteuttamasta ja kustantamasta kattoremontista10 Vakituisena asuntona käytetyn liikehuoneiston myynti Tutkimus ja kehitys...11 Tutkimus: Rakennusten energiatarpeet muuttuvat ilmastonmuutoksen myötä Markkina ja suhdanteet...11 Pk-seudulle nousemassa asuinkerrostaloja enemmän kuin vuosikymmeniin Asunto-osakeyhtiöiden hoitokulut nousivat 4,5 % edellisvuodesta Indeksitalovertailu 2011: Energiaverot nostaneet eniten kiinteistökustannuksia viime syksystä12 Asuntojen hintojen laskuvauhti loiveni Talous ja verot...14 Valtion asuntorahastosta siirretään 130 miljoonaa talousarvioon Julkaisut ja tapahtumat...15 Isännöintitehtäväluettelo ilmestynyt uudistettuna Uusi Taloyhtiön energiakirja julkistettiin Kiinteistö messuilla

2 YHDISTYS- JA KONSERNIKUULUMISIA Paperinen jäsentiedote tilattava erikseen Kiinteistöliitto Uusimaa ilmoitti jäsentiedotteessa 3/ siirtyvänsä sähköiseen jäsentiedotteeseen. Otamme kuitenkin huomioon ne jäsentiedotteiden lukijat, jotka eivät vielä ole sähköisten palvelimien tavoitettavissa ja tulemme toistaiseksi toimittamaan heille paperisen jäsentiedotteen. Tätä varten tarvitsemme erillisen ilmoituksen siitä, kenelle paperinen tiedote lähetetään. Tavoitteena kuitenkin on, että sähköiseen tiedottamiseen siirrytään kokonaan, sillä se on ajantasaista, edullista ja helpommin kaikkien yhtiönne vastuuhenkilöiden saavutettavissa. Ohjeet sähköisen tiedotteen lukemiseen löytyvät jäsentiedotteesta nro 3/ sekä Kiinteistöliitto Uusimaan kotisivuilta osoitteesta Ilmoitus paperisen tiedotteen tilaamisesta erillisellä lomakkeella Tiedotteen liitteenä on täytettävä ilmoituslomake, jonka pyydämme toimittamaan Kiinteistöliitto Uusimaan toimistolle viimeistään mennessä (postimaksu maksettu). Uudenmaan Asuntokiinteistöyhdistyksen sääntömuutosesitys Kiinteistöliitto Uusimaan hallituksen kokouksessaan hyväksymä sääntömuutosesitys on nähtävillä yhdistyksen nettisivuilla osoitteessa Vaaliohjesääntö Uudenmaan Asuntokiinteistöyhdistyksen vuosikokoukseen Kiinteistöliitto Uusimaan hallituksen kokouksessaan hyväksymä vaaliohjesääntö on nähtävillä yhdistyksen nettisivuilla osoitteessa Tilaisuudet Talous- ja tilinpäätösiltapäivä Kiinteistöliitto Uusimaa järjestää perinteisen Talous- ja tilinpäätösiltapäivän tammikuussa 2012 Helsingissä. Tilaisuus on maksuton Kiinteistöliitto Uusimaan jäsentaloyhtiöiden edustajille. Aika ja paikka: - tiistai klo Sokos Hotel Presidentti, Auditorio, Eteläinen Rautatiekatu 4, Helsinki Tilaisuuksien lisätiedot ja ilmoittautumisohjeet: Kaikkien tilaisuuksien lisätiedot löytyvät Kiinteistöliitto Uusimaan kotisivuilta osoitteesta Tapahtumat otsakkeen alta. 3

3 Suomen Talokeskus ostaa LVI-LeeVi:n Suomen Talokeskus Oy ostaa lahtelaisen suunnittelutoimisto LVI-LeeVi Oy:n liiketoiminnan. Vuonna 2000 perustettu LVI-LeeVi on erikoistunut lämmitys-, vesi- ja ilmanvaihtojärjestelmien suunnitteluun. Kaupan myötä LVI-LeeVin viisi työntekijää siirtyvät Talokeskuksen palvelukseen vanhoina työntekijöinä ja LVI-LeeVin pääomistaja, toimitusjohtaja Marko Pekurinen jatkaa Talokeskuksessa suunnittelupäällikkönä. AJANKOHTAISTA Talousarvio-ohje vuodelle 2012 on julkaistu Kiinteistöliitto julkaisee vuosittain talousarvio-ohjeen taloyhtiöiden seuraavan vuoden talousarvion laadinnan tueksi. Talousarvio-ohje vuodelle 2012 on laadittu Syksyn aikana luvut voivat täsmentyä, joka tulee huomioida kunkin taloyhtiön talousarvion laadinnassa. Jäsentaloyhtiöiden hallitukset ja isännöitsijät saavat ohjeesta hyödyllistä tietoa talousarvion laadinnassa hyödynnettäväksi. Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat 10,2 prosenttia vuoden 2011 toisella neljänneksellä vuoden 2010 vastaavasta ajanjaksosta. Indeksiluku kuvaa vuoden 2011 toisen vuosineljänneksen tilannetta. Muutokset ylläpitokustannuksissa aiheuttavat paineita taloyhtiöiden talouteen. Vuoden 2012 hoitokulujen arvioinnissa on otettava huomioon niin kiinteistö- kuin paikkakuntakohtaiset erityispiirteet. Kunnalliset maksut ja kiinteistöverot on tarkistettava paikkakuntakohtaisesti talousarviota tehtäessä. Taloyhtiön tuloista huomattavin osa eli hoitovastikkeet kehittyvät yleensä hoitokulujen mukaisesti. Vuoden 2011 niin verojen korotukset kuin muut kustannusten nousut on katettava pääsääntöisesti hoitovastikkeilla. Käyttökorvaukset ja vuokrat on pidettävä ajan tasalla, jottei näiden erien liian alhaista tasoa tarvitse kattaa hoitovastikkeilla. Talousarvio-ohje suosituksineen Kiinteistöliiton jäsentaloille Talousarvio-ohje vuodelle 2012 on kokonaisuudessaan luettavissa Taloyhtio.netin sivuilta: Jäsentaloyhtiöiden hallitus, isännöitsijät ja tilintarkastajat pääsevät kirjautumaan jäsensivuille tunnuksen ja salasanan avulla. Jäsenkäyttäjäksi rekisteröitymiseen ohjeet löytyvät osoitteesta Muutoksia ARAn korjausavustuksiin Hallituksen vuodelle 2012 tekemässä talousarvioesityksessä on esitetty muutoksia Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) myöntämiin korjausavustuksiin. Hissien jälkiasennushankkeisiin tukea voi hakea entiseen tapaan jatkuvana hakuna ja se on suuruudeltaan 50 prosenttia hankkeen kokonaiskustannuksista (suunnittelu, rakennustyöt ja hissi). Sen sijaan vanhojen hissien peruskorjausavustukset loppuvat kokonaan. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että vuoden 2012 keväällä ei ole enää korjausavustusten hakua vanhojen hissien peruskorjausten osalta. Vuonna 2011 hakuun osallistuneiden tukipäätökset käsitellään normaaliin tapaan vuoden 2011 loppuun mennessä. Muutokset tuissa eivät poista tarvetta vanhojen hissien peruskorjauksille vaan päinvastoin peruskorjaustarve kasvaa koko ajan hissikannan ikääntyessä. Suomessa hissien keski-ikä on jo selvästi yli 30 vuotta ja Tukesin arvion mukaan peruskorjaustarpeessa on lähivuosina lähes joka viides Suomen hisseistä eli hissiä. 4

4 Taloyhtiöiden hallitusten palkkiot eivät vastaa vaadittavaa osaamista ja ajankäyttöä Kerrostaloyhtiöistä kaksi kolmesta maksaa hallituksilleen palkkioita. Näistä neljänneksessä kokouspalkkio on alle 40 euroa/kokous, 45 prosentilla euroa kokoukselta ja 30 prosentilla 70 euroa tai enemmän. Rivitaloyhtiöistä vain reilu viidennes maksaa hallituksille palkkioita. Kokouspalkkiot ovat rivitaloissa alemmat kuin kerrostaloissa. Hallitusten palkkiot ovat kovin vaatimattomia verrattuna tehtävän edellyttämään ajankäyttöön, puhumattakaan hallituksen vastuusta. Kiinteistöliitto toteutti kyselytutkimuksen taloyhtiöiden hallitusten valinnasta ja maksettavista palkkioista. Samalla selvitettiin vaikuttiko uudistettu asunto-osakeyhtiölaki hallitushalukkuuteen taloyhtiöissä. Kyselyn tulokset osoittivat, että lakiuudistus ei juurikaan vähentänyt kiinnostusta taloyhtiön hallituksen jäsenyyteen. Elokuussa toteutettuun nettikyselyyn vastasi yhteensä 889 hallituksen jäsentä, joista 610 oli taloyhtiöiden puheenjohtajia. Lue koko tiedote osoitteesta Kiinteistö- ja rakentamisala tarjoaa ohjeistusta rikollisten yrittäjien tunnistamiseksi Kiinteistö- ja rakentamisfoorumin tiedote Mitä tehdä, jos rakennusurakoitsijan tekemä tarjous tuntuu epäilyttävän alhaiselta? Tai jos urakoitsija tekee konkurssin, mutta samat yrittäjät tarjoavat heti töitä uudella nimellä? Rakentamispalveluiden tilaajille on koottu nyt yksiin kansiin ohjeet siihen, miten tunnistaa ja välttää hämäräyrittäjät. Rakenna reilusti! -opas on suunnattu niin taloyhtiöille, isännöitsijöille, rakennuttajille kuin pääurakoitsijoillekin. Tavoitteena on torjua harmaata taloutta ja talousrikollisuutta. Netistä maksutta ladattavan oppaan julkaisijoina ovat Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi KIRA sekä Tilaajavastuu.fi -palvelu. Kiinteistöliitto on yksi KIRA-foorumin keskeisistä toimijoista. Rakenna reilusti! -opas on saatavissa veloituksetta muun muassa Tilaajavastuu.fi -sivustolta sekä KIRAfoorumin ja sen taustayhteisöjen nettisivuilta. Julkaisua on tarkoitus jatkossa päivittää ja täydentää käyttäjiltä tulevan palautteen ja lainsäädännön muutosten mukaan. Oppaasta ei ole toistaiseksi painettua versiota, vaan se on ainoastaan sähköisessä muodossa. Oppaan tiedot ovat koonneet KRP:ssä rikosylikonstaapelina toiminut Ossi Kähönen ja Talonrakennusteollisuus ry:ssä asiamiehenä työskentelevä varatuomari Ville Wartiovaara. Oppaaseen on haastateltu muun muassa useita harmaan talouden torjuntaan erikoistuneita viranomaisia ja asiantuntijoita. Julkaisun on kustantanut Suomen Rakennusmedia Oy. Kolmetoista kiinteistö- ja rakentamisalan yhteisöä muodostavat Kiinteistö- ja rakentamisfoorumin, KIRAfoorumin. Se kokoaa yhteen alan keskeiset toimijat ja tiivistää niiden välistä yhteistyötä. Tilaajavastuu.fi on verkkopalvelu tilaajavastuulain edellyttämään raportointiin. Tilaaja saa palvelusta maksuttomat raportit Luotettava Kumppani -ohjelmaan liittyneistä yrityksistä. Raportti sisältää kaikki tilaajavastuulain edellyttämät selvitykset ja lain perusteella tehtävän tulkinnan. Palvelu soveltuu kiinteistö- ja rakennusalan sekä julkisen sektorin urakoitsijoille. Oppaaseen voi tutustua verkossa osoitteessa: 5

5 TEM asetti työryhmän valmistelemaan tilaajavastuulain uudistusta Työ- ja elinkeinoministeriö on asettanut kaksi työryhmää valmistelemaan harmaan talouden torjuntaa. Toinen työryhmä valmistelee tilaajavastuulain osittaisuudistusta erityisesti rakennusalalla ja toinen lisätoimenpiteitä harmaan talouden torjumiseksi majoitus- ja ravitsemisalalla. Molempien työryhmien toimikausi päättyy vuoden 2011 lopussa. Tilaajavastuulain uudistukseen keskittyvä työryhmä valmistelee lain selvitysvelvollisuuden sisällön muuttamista, korotettua laiminlyöntimaksua ja julkisista hankinnoista poissulkemista sekä toiminnan ja sopimussuhteen vakiintuminen -kohtien tarkistamista rakennusalalla. Lisäksi se tarkastelee tilaajavastuulain soveltamisalan laajentamista majoitus- ja ravitsemisalalla. Harmaan talouden torjunta kuuluu hallituksen kärkihankkeisiin. Työtä vetää valtiovarainministeriö, ja laaja toimenpideohjelma tulee eduskunnan käsittelyyn vuodenvaihteessa. Nyt asetetut työryhmät liittyvät tähän työhön. Molempien perustettujen työryhmien taustalla on maaliskuussa 2011 julkaistu TEM:n työryhmän mietintö "Talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjuminen rakennus- sekä majoitus- ja ravitsemisalalla". Hallitusohjelmaan on kirjattu, että hallitus toteuttaa kyseisen työryhmän ehdotukset. Molemmat työryhmät ovat työ- ja elinkeinoministeriön vetämiä. Tilaajavastuulain osittaisuudistusta valmistelevassa työryhmässä ovat mukana sosiaali- ja terveysministeriö, Kuntaliitto, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Yrittäjät ry, Kunnallinen työmarkkinalaitos KT, Valtion työmarkkinalaitos, Rakennusteollisuus RT ry, Matkailu- ja ravintolapalvelut MaRa ry, Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK ry, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry, Akava ry, Rakennusliitto ry ja Palvelualojen ammattiliitto PAM ry. Eduskunta selvittää rakennusten kosteus- ja homeongelmien syitä ja vaikutuksia Sisäilman huono laatu on arvioitu yhdeksi maamme suurimmista ympäristöterveysongelmista. Yhtenä merkittävimmistä aiheuttajista on rakennusten kosteus- ja homevauriot. Eduskunnan tarkastusvaliokunta tilaa aiheeseen liittyvän tutkimuksen, jonka tehtävänä on tuottaa ajankohtaista tietoa ongelmien syistä, laajuudesta sekä vaikutuksista. Viime vuosina esitettyjen karkeiden arvioiden mukaan huonon sisäilman taloudelliset kokonaiskustannukset ovat yli 3 miljardia euroa vuodessa. Arviolta jopa suomalaista voi altistua päivittäin kosteus- ja homevaurioille kodeissa, työpaikoilla tai muissa julkisissa rakennuksissa. Kosteus- ja homeongelmien on arvioitu aiheuttavan vuosittain terveydenhuoltojärjestelmällemme yli 200 miljoonan euron kustannukset. Laajuudesta huolimatta tiedot kosteus- ja homevaurioista ovat puutteellisia, vanhentuneita ja osin ristiriitaisia. Tarkastusvaliokunnan tutkimuksessa tuotetaan uutta ajankohtaista tietoa aiheesta ja tarkastelun kohteena on koko Suomen rakennuskanta. Erilaisten arvioiden mukaan kosteus- ja homevauriot ovat yleisiä kaikissa rakennustyypeissä käyttötarkoituksesta ja omistuspohjasta riippumatta. Esimerkiksi erilaisissa julkisissa rakennuksissa, kuten sairaaloissa, terveyskeskuksissa, kouluissa ja päiväkodeissa, kosteus- ja homevauriot näyttävät olevan yleisiä. Tutkimuksella selvitetään kosteus- ja home-ongelmien laajuutta sekä kartoitetaan ongelmasta aiheutuvia kansantaloudellisia ja julkistaloudellisia vaikutuksia. Tutkimuksessa pyritään löytämään kosteus- ja homevaurioiden syyt. Tämän lisäksi arvioidaan jo tehtyjen toimenpiteiden vaikutuksia. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa päätöksentekijöille sellaista tietoa, johon pohjautuen on mahdollista vähentää rakennusten kosteus- ja homevaurioiden aiheuttamia taloudellisia menetyksiä ja terveyshaittoja. Tutkimus valmistuu elokuun 2012 loppuun mennessä. Tutkimuksen toteuttaja valitaan avoimella tarjouskilpailulla. Lisätiedot tutkimuksen kohteesta ja tutkimusta koskeva tarjouspyyntö löytyvät osoitteessa 6

6 Kosteus- ja homeongelmia koskeva tutkimus on neljäs tutkimusaihe, josta tarkastusvaliokunta tilaa ulkopuolisen ja riippumattoman asiantuntijatahon tutkimuksen. Vuonna 2008 valiokunta tilasi selvityksen valtion verotuloennusteiden osuvuudesta vuosina , vuonna 2009 harmaan talouden nykytilasta Suomessa sekä vuonna 2010 valtion omistajaohjauksen valvonnasta. Taloyhtiö.Nyt -lehti ilmestyi Helsingin Sanomien välissä Uudellamaalla Kiinteistöliitto Uusimaan ja Kiinteistöliiton toimittama Taloyhtiö.Nyt -teemalehti ilmestyi maanantaina Helsingin Sanomien välissä Uudenmaan alueella. Lehdessä on tietoa taloyhtiöiden asukkaille, hallituksille sekä isännöitsijöille. Pääteemana on taloyhtiön korjaushankkeet sekä osakkaiden remontit. Taloyhtiö.Nyt -teemalehti on 20-sivuinen, 4-värinen tabloid. Kiinteistöliitto Uusimaan julkaiseman ja Suomen Kiinteistöliitto ry:n Palvelu Oy:n kustantaman lehden painosmäärä oli lehteä. Aiemmat lehden numerot ilmestyivät helmikuussa 2011 ja syyskuussa Lokakuun 2011 lehden verkkoversio on luettavissa osoitteessa VAIKUTTAMINEN Yksityiseen pysäköinninvalvontaan tarvitaan pikaisesti selkeät pelisäännöt Kiinteistöliitto vaatii, että oikeusministeri Anna-Maja Henriksson ryhtyy välittömästi toimenpiteisiin, jotta pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmaan kirjattu lakiesitys yksityisestä pysäköinninvalvonnasta saadaan pikaisesti eduskuntakäsittelyyn ja voimaan. Kiinteistöliitto pitää tärkeänä, että ministeriö valmistelee rivakasti uuden lakiesityksen, sillä kiinteistönomistajat tarvitsevat tehokkaita keinoja puuttua virheelliseen pysäköintiin. Virheellinen pysäköinti on turvallisuusuhka, jos pysäköidään esimerkiksi pelastustielle. Yksityiseen pysäköinninvalvontaan tarvitaan pikaisesti selkeät pelisäännöt, vaati Kiinteistöliiton toimitusjohtaja Harri Hiltunen Kiinteistö messujen avajaisissa keskiviikkona Pysäköinti yksityisellä alueella ilman kiinteistönomistajan tai haltijan lupaa on tieliikennelain mukaan kielletty ja kiinteistönomistajalla on oikeus päättää kiinteistönsä käytöstä. - Yleensä hyvin lainkuuliaiset suomalaiset ovat nyt sormi suussa lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovallan edustajien antaessa sekavia ja ristiriitaisia viestejä siitä, miten kiinteistöomistajien tulisi oikein toimia, jotta luvaton pysäköinti saataisiin kuriin, ja toisen omaisuuden luvaton käyttö loppumaan, Hiltunen korosti. LAKIASIAT Miten sopia kiinteistön talvikunnossapidosta? Kiinteistönomistajan tulee huolehtia liukkauden ehkäisemisestä eli jään ja lumen poistosta sekä tarvittavasta hiekoituksesta kiinteistöllä ja tontin kohdalla olevalla jalkakäytävällä, ellei kunta ole ottanut jalkakäytävän talvikunnossapitoa vastuulleen. Lisäksi järjestyslaki edellyttää, että kiinteistönomistaja vastaa mm. siitä, että katolta putoava lumi tai jää ei aiheuta vaaratilanteita. Tämän kiinteistönomistajalle kuulu- 7

7 van turvallisuusvelvoitteen täyttäminen voidaan siirtää sopimuksella esimerkiksi kiinteistöpalveluyritykselle, jolla on edellytykset tehtävien asianmukaiseen hoitamiseen. Kiinteistönomistajalla on kuitenkin ensisijainen vastuu kiinteistöllä liikkuvien turvallisuudesta ja kiinteistöllä tapahtuvista vahingoista. Kiinteistöpalvelusopimukset tulee laatia riittävän kattaviksi ja niissä on otettava huomioon kiinteistön omistajalle kuuluvien velvoitteiden hoitaminen, jos ne halutaan siirtää kiinteistöpalveluyritykselle. Sopimuksessa on määriteltävä kiinteistön ja sen edustalla olevan jalkakäytävän liukkauden ehkäisemisen laatutaso ja mihin aikaan esim. arki- ja viikonloppuaamuisin liukkauden ehkäiseminen on oltava tehtynä. Jos halutaan varmistua siitä, että liukkautta estetään myös iltaisin tai vastaavina ongelma-aikoina sääolosuhteiden vaihdellessa, kuten esim. keväällä, tulee tästäkin olla maininta. Sopimukset tehtävä ohjaamaan toimintaa Kattojen lumi- ja jäätilanteen valvonnasta on perinteisesti sovittu hyvin vaihtelevasti. Joissakin sopimuksissa on selkeästi todettu, että kiinteistöpalveluyrityksen tulee valvoa kattojen lumi- ja jäätilannetta ja tarvittaessa ryhtyä olosuhteiden edellyttämiin toimenpiteisiin vaaratilanteiden ehkäisemiseksi asettamalla puomit, lippusiimat ja varoituskyltit. On myös mahdollista sopia, että kiinteistöpalveluyritys ryhtyy automaattisesti toimenpiteisiin lumen tai jään pudottamiseksi. Sopimukset ja niihin liittyvät velvoitteet tulee määritellä niin tarkasti, että kumpikin osapuoli tietää, miten tehtävät ja vastuu sopijapuolten kesken jakautuu. Esimerkiksi talvikunnossapitotehtävien osalta tulee sopimuksessa määritellä riittävän yksityiskohtaisesti, kenen vastuulla on kattojen lumi- ja jäätilanteen tarkkailu sekä lumen ja jään pudotus. Lisäksi tulee sopia, mitä lumi- ja jäätilanteen tarkkailu käytännön toimenpiteiden tasolla tarkoittaa eli kuinka usein esim. viikossa kiinteistöllä käydään tarkistamassa kattolumien ja jään tilanne tai mitä valvonta "24/7" konkreettisesti pitää sisällään. Sama koskee hiekoitusta sekä lumenaurausta. Kiinteähintaisiin sopimuksiin tulisi määritellä talvikauden, 1. lokakuuta huhtikuuta, osalta hiekoituskertojen sekä lumilähtöjen lukumäärät. Sopimuksen mukaisten lukumäärien ylittävät hiekoituskerrat ja lumilähdöt talvikauden ajalta tulee kiinteistönomistajan aina tilata ja korvata erikseen. Palveluntoimittajan tulisi kirjata suorittamansa hoito- ja ylläpitotehtävät (esim. hiekoituspäiväkirja, aurauspäiväkirja), josta tehdyt työt voidaan helposti todentaa myös jälkikäteen. Kattolumien pudotuksessa tulee erityisesti kiinnittää huomiota työturvallisuusmääräysten riittävään hallintaan. Palveluntoimittaja ei saa päästää kokemattomia henkilöitä lumenpudotustehtäviin. Palvelujen laajuus, sopimukseen kirjattavat ehdot ja niistä maksettava korvaus on aina sovittava yhteisesti osapuolten kesken, eikä toinen osapuoli voi yksipuolisesti lisätä tai vähentää velvoitteita. Älä aiheuta vaaratilannetta Vaikka erillisiä sopimusehtoja talvikunnossapitoon liittyen ei olisikaan, mutta sopimuksessa on sovittu noudatettavaksi Kiinteistöpalvelualan yleisiä sopimusehtoja (KP YSE 2007), palveluntoimittaja on näiden ehtojen mukaan velvollinen viipymättä ilmoittamaan tilaajalle kiinteistöllä havaitsemansa viat ja puutteet, jotka saattavat aiheuttaa haittaa tai vahingonvaaran kiinteistölle tai henkilölle. Palveluntoimittajalla on myös oikeus havaittuaan välitöntä korjausta vaativan vian tai puutteen tehdä tai teettää korjaus tilaajan lukuun heti, mikäli se suuremman vahingon välttämiseksi on tarpeellista eikä tilaajan vastuuhenkilö ole välittömästi tavoitettavissa. Jos havaittu vika tai puute voi aiheuttaa hengenvaaran, palveluntoimittajalla on oikeus ja velvollisuus eristää vaarallinen alue, tai jos se ei ole mahdollista, järjestää opastus, jonka perusteella vaarallinen paikka voidaan turvallisesti kiertää. Jos vahinko sattuu Mahdollisessa vahinkotapauksessa - sopimuksista huolimatta - ensisijainen korvausvastuu vahingonkärsineeseen nähden on kiinteistönomistajalla. Jos siis osakas tai muu kiinteistön vastuualueella liikkuva liukastuu ja loukkaa itsensä, joutuu kiinteistöosakeyhtiö / kiinteistönomistaja korvaamaan syntyneen vahingon, yleensä lääkäri- tai sairaanhoitokustannukset ja mahdollisesti vaatteet. Kiinteistönomistaja voi vaatia puolestaan sopijakumppaniltaan korvausta. Korvauksen saaminen edellyttää luonnollisesti, että kiinteistöpalveluyritys ei ole noudattanut sopimusta, vaan on laiminlyönyt siihen liittyviä velvoitteitaan. Tämän vuoksi on tärkeää, että sopimukset laaditaan riittävän kattaviksi ja niissä otetaan huomioon kiinteistönomistajalle kuuluvien velvoitteiden hoitaminen. 8

8 Muista vakuutukset Taloudellisen riskin minimoimiseksi tilaajan/omistajan kannattaa hankkia ja pitää voimassa kiinteistön vakuutus ja toimeksisaajan puolestaan vastuuvakuutus. Myös kiinteistöpalvelualan yleiset sopimusehdot (KP YSE 2007) edellyttävät osapuolilta asianmukaisten vakuutusten ottamista. Vahinkoja voi tapahtua kaikesta varautumisesta ja hyvästä hoidosta huolimatta, mutta tuolloin ei voi tulla henkilökohtaista vastuuta vahingosta - rikosoikeudellisesta vastuusta puhumattakaan. Työryhmä: Asuntojen kuntotarkastuksiin sääntelyä ja korvausvastuu Ympäristöministeriön koordinoiman viisivuotisen Kosteus- ja hometalkoo -ohjelman osana on käynnissä asunto- ja kiinteistökaupan ongelmiin keskittyvä selvitys- ja kehityshanke. Työryhmä esittää tuoreessa väliraportissaan lukuisia ehdotuksia asunto- ja kiinteistökaupan turvan parantamiseksi. Muun muassa nykykäytännön mukaisissa kuntotarkastuksissa työryhmä näkee paljon kehitettävää. Kuntotarkastusjärjestelmän laadun parantamiseksi rakennusten tarkastamistoiminnasta tulisi työryhmän mielestä säätää laissa. Kuntotarkastusjärjestelmän on oltava sellainen, että tarkastuksen tilaaja voi luottaa suorittajan pätevyyteen, tarkastuksen laatuun ja sitä kautta saatuun tietoon. Kuntotarkastusten suorittamisen pitäisi olla luvanvaraista tai sertifioitua, jotta niiden laatu olisi nykyistä parempi. Kuntotarkastajille tulee olla pätevyysvaatimukset ja heitä tulee valvoa, jotta väärinkäytöksiin on mahdollista puuttua, työryhmä korostaa. Suomessa asuntojen ja kiinteistöjen kuntotarkastuksiin ryhdytään pääsääntöisesti kaupanteon yhteydessä. Kosteus- ja hometalkoo -ohjelman ohjausryhmässä ovat edustettuina sosiaali- ja terveysministeriö, opetusja kulttuuriministeriö, valtiovarainministeriö, ympäristöministeriö, Kiinteistöliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos, Senaatti-kiinteistöt, Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto Rakli, Rakennusteollisuus RT, Kuntaliitto ja Itä-Suomen yliopisto. Veronumero käyttöön jo alkuvuodesta? Rakennusalan työntekijöille pakolliseksi tulevan veronumeron valmistelu on lähtenyt ripeästi liikkeelle. Uusi hallitus on vauhdittanut lainuudistusta, jonka mukaan veronumero on tarkoitus ottaa käyttöön ensi vuonna. Tämänhetkisten tietojen mukaan jokainen suomalainen saa henkilökohtaisen veronumeron jo alkuvuodesta verokortin mukana. Heinäkuun alusta alkaen käynnistyvillä rakennustyömailla tulee myös kaikilla ulkomaisilla työntekijöillä olla veronumero haettuna. OIKEUSTAPAUKSET Ikkunaremontin toteuttaminen Korkein hallinto-oikeus on ottanut kantaa 1900-luvun alkuvuosina rakennetun keskustakiinteistön korjaushankkeen kaavanmukaisuuteen ratkaisussaan KHO:2011:83. Rakennushankkeessa oli kyse rakennuksen kadunpuoleisten ikkunoiden uusimisesta siten, että ulkopuoliset puurakenteiset ikkunapuitteet korvattaisiin alumiinirakenteisilla ikkunapuitteilla alkuperäistä tyyliä mukaillen. Rakennus oli asemakaavassa määrätty suojeltavaksi kaavamerkinnällä sr-4, jonka mukaan rakennuksessa ei saa suorittaa sellaisia julkisivun lisärakentamis- tai muutostöitä, jotka tärvelevät julkisivun rakennustaiteellista tai kulttuurihistoriallista arvoa tai tyyliä. 9

9 Korkeimman hallinto-oikeuden mielestä rakennukseen suunnitellut ikkunat erosivat ulkoapäin rakenteeltaan ja materiaalinsa vuoksi myös ulkonäöltään alkuperäisistä ikkunoista, jotka ovat olennainen osa rakennuksen julkisivua. Näillä perusteilla korkein hallinto-oikeus totesi, että suunniteltu muutostyö muuttaisi rakennuksen julkisivun ilmettä siten, että muutostyö olisi asemakaavan suojelumääräyksen vastainen. Kotitalousvähennystä ei saanut osakkaan itse toteuttamasta ja kustantamasta kattoremontista A ja B toteuttivat hallitsemansa huoneiston yläpuolisen katon muutostyön vuonna Turun hallintooikeus (Turun HAO , taltionumero 11/0686/3) katsoi, ettei ulkokatto liittynyt osakeomistuksen perusteella hallittuun huoneistoon siten, että se olisi ollut osa asuntoa kotitalousvähennyksen myöntämisedellytyksiä arvioitaessa. A ja hänen puolisonsa B omistivat yhdessä rivitalomuotoisen asunto-osakeyhtiö C:n osakkeen, joka oikeutti hallitsemaan yhtä huoneistoa. A ja B olivat vaatineet, että heille myönnetään kotitalousvähennys kustannuksista, jotka olivat aiheutuneet heidän hallitsemansa huoneiston katon muutostöistä tasakatosta harjakatoksi. Yhtiölle oli vuonna 2003 myönnetty toimenpidelupa tasakaton muuttamiseksi harjakatoksi. Yhtiö oli päättänyt, että kukin osakas saa halutessaan toteuttaa työn itsenäisesti omalla kustannuksellaan. A ja B toteuttivat hallitsemansa huoneiston yläpuolisen katon muutostyön vuonna Asunto-osakeyhtiö vastaa muun muassa omistamansa rakennuksen katon muutostöistä ja muusta kunnossapidosta. Ulkokatto ei liity osakeomistuksen perusteella hallittuun huoneistoon siten, että se olisi osa asuntoa kotitalousvähennyksen myöntämisedellytyksiä arvioitaessa. A:lla ja B:llä ei siten yhtiön yhden huoneiston hallintaan oikeuttavan osakkeen omistajina ollut hallinto-oikeuden mukaan oikeutta vaatimaansa kotitalousvähennykseen. Todettakoon, että korkeimmassa hallinto-oikeudessa on paraikaa käsiteltävänä Rovaniemen hallintooikeuden ratkaisu (Rovaniemen HAO , taltionumero 10/0483/1), jossa oli putkiremontin kustannusten osalta päädytty päinvastaiseen, verovelvolliselle myönteiseen ratkaisuun. Hallinto-oikeuden näkemyksen mukaan osakkeenomistajalla oli kiinteistötason remontissakin oikeus kotitalousvähennykseen. Vakituisena asuntona käytetyn liikehuoneiston myynti Verovelvollinen oli asunut 156 neliömetrin suuruisessa liikehuoneistossa väestötietojärjestelmän mukaan välisen ajan käyttäen huoneistoa tuona aikana vakituisena asuntonaan. Yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiön kaikki huoneistot olivat teollisuus- tai liikehuoneistoja. Verovelvollinen ei ollut väittänytkään muuttaneensa huoneistoa asuinhuoneistoksi. Näin ollen kysymys ei ollut tilanteesta, jossa huoneiston käyttötarkoitus olisi tosiasiallisesti muutettu yhtiöjärjestyksestä poikkeavaksi. Korkein hallinto-oikeus katsoi, ettei muun huoneiston kuin asuinhuoneiston hallintaan oikeuttavien osakkeiden luovutus voi sisältyä luovutusvoiton verovapauden piiriin sillä perusteella, että verovelvollinen ilmoittaa väestötietojärjestelmään merkittyjen tietojen mukaisesti asuneensa tällaisessa muuhun kuin asumiseen tarkoitetussa huoneistossa säädetyn määräajan. Verovuosi KHO T:2729 eli vuosikirjassa KHO:2011:82 10

10 TUTKIMUS JA KEHITYS Tutkimus: Rakennusten energiatarpeet muuttuvat ilmastonmuutoksen myötä Ilmaston lämpeneminen vaikuttaa rakennusten lämmitys- ja jäähdytysenergian tarpeeseen. Ilmatieteen laitos ja Aalto-yliopisto selvittivät tuoreessa tutkimuksessa muuttuneita ilmasto-olosuhteita, joita hyödynnetään rakennusten energiamääräysten ja -laskennan uudistuksessa vuonna Uudet uudisrakennusten energiamääräykset tulevat voimaan Ilmatieteen laitoksen ja Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun toteuttamassa tutkimuksessa rakennusten energiamääräyksiä ja energialaskentaa varten määritettiin uusi testivuosi TRY2012, jonka sääaineistot korvaavat aiemmin käytetyn testivuoden Tutkimuksessa arvioitiin myös, että vuoden 2030 tienoilla vuoden keskilämpötila tulee olemaan paikkakunnasta riippuen 1,2-1,5 astetta korkeampi kuin TRY2012:n mukaan. Talvella keskilämpötila nousee noin kaksi astetta, kesällä vajaan asteen. Lämpötilan vaihtelevuus pienenee talvipuolella vuotta noin 10 prosenttia. Auringon säteilyn väheneminen talvella ja keväällä, tuulen vähäinen voimistuminen marrashelmikuussa ja ilman suhteellisen kosteuden pieni kasvu loka-huhtikuussa otettiin myös huomioon rakennusten energiankulutusta koskevissa laskelmissa. Säätietojen valinnassa tarkasteltiin ulkoilman lämpötilaa, kosteutta, auringonsäteilyä ja tuulen nopeutta. Säämuuttujia painotettiin sen mukaan, kuinka paljon kyseinen säämuuttuja vaikuttaa Suomessa rakennusten lämmitys- ja jäähdytystarpeeseen. Ulkoilman lämpötila on rakennusten vuotuisen lämmitys- ja jäähdytysenergian kulutuksen kannalta tärkein säämuuttuja, mutta kesällä auringon säteilyn vaikutus on suunnilleen yhtä suuri. Kokonaisenergiankulutus vähenee ilmaston lämmetessä Tulosten mukaan tutkittujen esimerkkirakennusten lämmitysenergian tarve vähenee vuoteen 2030 mennessä noin prosenttia ja jäähdytysenergian tarve kasvaa vastaavasti prosenttia. Koska rakennusten jäähdytystarve on lämmitystarpeeseen verrattuna melko pieni, rakennusten kokonaisenergiankulutus vähenee vuoteen 2030 mennessä 4-7 prosenttia. Esimerkkirakennukset edustavat tyypillistä suomalaista uudispientaloa sekä toimistorakennusta. Tulokset tarkoittavat, että myös vuonna 2030 rakennukset tulee edelleen varustaa kunnon lämmitysjärjestelmillä, koska raportoidut lämpötilamuutokset eivät olennaisesti alenna lämmitystehon tarvetta. Kesällä tilanne on erilainen, sillä jo nyt jäähdytyksen tarve on aiempaa suurempi. Energialaskennan uusi testivuosi TRY2012 Suomen eri lämpötilavyöhykkeillä muodostettiin Vantaalla, Jyväskylässä ja Sodankylässä tehtyjen säähavaintojen perusteella. Testivuoden kutakin kalenterikuukautta vastaa todellinen historiallinen kuukausi, joka valittiin jaksolta Esimerkiksi Jyväskylässä vuoden 1984 tammikuu oli sääoloiltaan varsin keskimääräinen, joten sen säätiedot otettiin mukaan testivuoteen. Tutkimushankkeen verkkosivusto: MARKKINA JA SUHDANTEET Pk-seudulle nousemassa asuinkerrostaloja enemmän kuin vuosikymmeniin Vaikka kansainvälinen talouskriisi painaa päälle, pääkaupunkiseudun asuinrakentaminen näyttää jatkuvan vahvana vielä ainakin ensi kesään tai syksyyn. Tätä näkemystä tukee se, että pk-seudun asuinkerrostalojen osalta niin lupakuutiot kuin aloituksetkin ovat VTT:n kokoamien tietojen mukaan nousseet alkusyksystä 11

11 korkeammalle tasolle kuin kertaakaan yli kahteen vuosikymmeneen. Rakli varoittaa kuitenkin uusien rakennuskohteiden käynnistymiseen liittyvistä epävarmuustekijöistä. Hyvä suhdanne ja kova asuntojen kysyntä ovat merkinneet pääkaupunkiseudulla vapaarahoitteisen asuntotuotannon kasvua. Koska valmiiden myymättömien asuntojen määrä on vähäinen ja edelleen laskussa, niin rakennusliikkeet eivät ole toistaiseksi pudottaneet suunniteltuja uusien hankkeiden käynnistyksiä. Kysyntätilanteen heikentymiseen reagoidaan kuitenkin nopeasti. Raklin mukaan asuntojen kokonaisaloitusten kasvua on tukenut myös se, että osa vuoden 2010 lopulla rahoituspäätöksen saaneista ARA-hankkeista on käynnistynyt vasta keväällä Muutenhan ARA-tuotanto on supistumassa nopeasti. Valtion tulo- ja menoarviossa on kuluvana vuonna varauduttu korkotukilainoitetun ja 2000 takauslainoitetun ARA-asunnon rakentamiseen. Korkotukilainoituksen määrä tulee olemaan lähes arvioidun mukainen, mutta takauslainalla kohteita käynnistyy hyvin vähän. Jatkossa uusien hankkeiden käynnistyminen saattaa Raklin mukaan kuitenkin vähetä merkittävästi, mikäli talousnäkymät heikkenevät entisestään tai rahoitusmarkkinoiden tilanne kärjistyy. Asunto-osakeyhtiöiden hoitokulut nousivat 4,5 % edellisvuodesta Asunto-osakeyhtiöiden hoitokulut olivat vuonna 2010 keskimäärin 3,49 euroa huoneistoneliöltä kuukaudessa. Hoitokulut nousivat edellisvuodesta 4,5 prosenttia. Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen laatimasta asunto-osakeyhtiöiden taloustilastosta. Kerrostaloasunto-osakeyhtiöiden hoitokulut olivat keskimäärin 4,25 euroa huoneistoneliöltä kuukaudessa, jossa nousua edellisvuodesta oli 5,2 prosenttia. Eniten vuodessa kohosivat ulkoalueiden hoitokulut, jotka yli kaksinkertaistuivat edelliseen vuoteen verrattuna. Hoitokuluista suurin suhteellinen osuus, 28 prosenttia, meni korjauksiin. Lämmityksen osuus hoitokuluista oli 24 prosenttia ja vedenkäytön 8 prosenttia. Rivitaloosakeyhtiöiden hoitokulut olivat keskimäärin 2,61 euroa huoneistoneliöltä kuukaudessa. Kerrostaloasunto-osakeyhtiöiden pääasiallisen tulonlähteen muodostivat edelleen hoitovastikkeet (ml. vesimaksut), jotka olivat vuonna 2010 keskimäärin 3,55 euroa neliöltä kuukaudessa. Asuinhuoneistojen hoitovastikkeet nousivat 5,4 prosenttia vuodesta Hoitovastikkeiden osuus yhtiöiden varsinaisista tuotoista oli 84 prosenttia. Vuokrien osuus oli 6,1 prosenttia ja käyttökorvausten 9,2 prosenttia. Kaikkiaan kerrostaloasunto-osakeyhtiöiden tuotot nousivat 1,8 prosenttia vuodesta Tutustu graafeihin osoitteessa Indeksitalovertailu 2011: Energiaverot nostaneet eniten kiinteistökustannuksia viime syksystä Imatralaistaloyhtiö maksaa veroja ja maksuja yli kolmanneksen oululaisyhtiötä enemmän Asuinkerrostalojen hoitovastikkeista menee jo 60 prosenttia kiinteistöveroon ja kaukolämpö-, vesi- ja jätevesi- sekä sähkö- ja jätehuoltomaksuihin. Kuntien päättämät vero- ja maksuperusteet vaihtelevat kuitenkin varsin paljon. Niinpä asuminen tulee tänä vuonna imatralaiskaksiossa 400 euroa kalliimmaksi kuin vastaavassa kaksiossa Oulussa. Kiinteistöliiton selvityksessä verrattiin samanlaisen ns. indeksitalon kustannuksia 39 maamme kaupungissa käyttäen syyskuussa voimassa olleita maksuperusteita. Indeksitalo on normaali 30-vuotias kuutiometrin asuinkerrostalo, joka sijaitsee kaupunkikeskustan ruutukaava-alueella omalla tontilla ja jossa on 40 asuntoa. Talon energian ja veden kulutukset ovat keskimääräisiä, samoin jäteastioiden määrät ja tyhjennysvälit. Kaikkiaan kiinteistöverot ja ns. kunnalliset maksut vievät vertailukaupungeissa keskimäärin 2,22 euroa neliöltä kuukaudessa eli miltei 50 prosenttia hoitokuluista ja 60 prosenttia hoitovastikkeesta. Kiinteistöveroihin ja maksuihin meni vertailukaupungeissa keskimäärin yhdeksän prosenttia viimevuotista enemmän. Viime 12

12 syksystä eniten ovat suhteellisesti nousseet kiinteistösähkö (16,7 %), tontin kiinteistövero (12,2 %) ja kaukolämpö (11,2 %). Energiakustannusten nousu johtuu pääosin vuoden alusta voimaantulleesta energiaverouudistuksesta. Imatra ja Turku kärjessä Kalleinta asuminen on vertailukaupungeista Imatralla, missä kiinteistöveroihin ja maksuihin menee indeksitalossa yli euroa vuodessa. Seuraavina tulevat Turku, Hamina, Savonlinna ja Lohja, joissa maksut ovat yli euroa. Edullisinta keskusta-asuminen on Oulussa, Kokkolassa ja Raumalla, missä indeksitalon kiinteistöverot ja kunnalliset maksut ovat euroa Imatraa pienemmät. Ero Imatran ja Oulun välillä on esimerkiksi 50 neliön kaksiossa 400 euroa vuodessa eli 33 euroa kuukaudessa. Imatralaiskaksiossa asuva maksaa vastikkeessaan kunnallisia veroja ja maksuja euroa vuodessa, kun Oulussa selviää eurolla. Maamme kymmenen suurimman kaupungin kiinteistöverot ja kunnalliset maksut ovat yhteensä hieman koko maan keskiarvoa pienemmät. Asumiskustannuseroja aiheutuu tietysti myös siitä, että samanlaisen asunnon ostohinta vaihtelee suuresti kunnittain, joskaan tähän ei voida välittömästi vaikuttaa kunnallisin päätöksin. Asumiskustannuksiin vaikuttavat myös muut kiinteistönhoitokustannukset kuten korjauskustannukset ja isännöinnin sekä kiinteistönhoidon työvoimakustannukset. Kiinteistöveroissa ja jätehuollossa suhteellisesti suurimmat erot Kunnallisista maksuista suhteellisesti suurimmat erot ovat jätehuollossa. Kun Tampereella jätehuoltoon menee 10 senttiä asuinneliöltä kuukaudessa, on jätehuoltokustannus Kokkolassa, Rovaniemellä, Savonlinnassa, Imatralla, Kuopiossa, Vaasassa, Haminassa, Uudessakaupungissa ja Salossa yli kaksinkertainen. Varsin suurta vaihtelua aiheuttaa myös tontista perittävä kiinteistövero. Kun Helsingin Töölön indeksitalossa menee vastikkeesta lähes 50 senttiä neliöltä kuukaudessa tontin kiinteistöveroon, on määrä monessa pikkukaupungissa alle kymmenesosa tästä. Erot johtuvat enemmän tontin verotusarvojen eroista kuin itse tontin veroprosenteista. Sen sijaan rakennuksen kiinteistövero vaihtelee vähemmän, sillä erot aiheutuvat vain asuinrakennuksen kiinteistöveroprosenteista. Ankaria asuinrakennusten verottajia ovat mm. Kotka, Heinola, Jyväskylä, Kemi, Kouvola, Lahti ja Ylöjärvi. Kotkassa, joka soveltaa 0,53 prosenttia, vastikevaikutus (23 senttiä neliöltä kuukaudessa) on 65 prosenttia suurempi kuin kaupungeissa, jotka soveltavat asuinrakennuksiin minimiveroprosenttia 0,32. Kaukolämpöön jo toista euroa neliöltä kuukaudessa Kaukolämmön perus- ja energiamaksuihin menee indeksitalossa keskimäärin 1,04 euroa neliöltä kuukaudessa. Kalleinta lämmittäminen on vertailukaupungeista Lohjalla ja Imatralla (1,35 euroa), Haminassa, Turussa, Nokialla, Järvenpäässä ja Heinolassa kaikissa yli 1,20 euroa neliöltä kuukaudessa. Edullisinta kaukolämpö on Kokkolassa (0,75 euroa) ja Oulussa (0,78 euroa). Kun veteen ja jäteveteen menee keskimäärin runsas puoli euroa neliöltä kuukaudessa, on määrä Rovaniemellä 66 senttiä. Edullisinta vesi ja jätevesi on Helsingissä (41 senttiä/m2/kk), Tampereella ja Porvoossa. Indeksitalon sähkölaskuun menee senttiä neliöltä. Asumiskustannukset paljolti kuntapäättäjien käsissä Edellä kuvattu vertailu on koskenut kiinteistöveroista ja kunnallisista maksuista aiheutuvia asumiskustannuseroja. Indeksitaloa on käytetty siksi, että saataisiin todellisuutta vastaava kuva kiinteistöverojen ja kunnallisten maksujen vaikutuksesta eri kaupungeissa. Pelkkien energia-, vesi- ja jätevesimaksujen yksikköhintojen vertailu johtaa harhaan, sillä kaukolämmön, sähkön ja vedenkin perusmaksut määräytyvät kuluttajakiinteistön koon mukaan ja vaihtelevat perusteiltaan kunnittain. Vertailussa mukana olleet ja asumiskustannuksiin vaikuttavat tekijät ovat kunnallisten päättäjien ja osin myös valtiovallan käsissä. Kiinteistöveroista ja kunnallisista maksuista käydään kuitenkin vähemmän keskustelua kuin kunnallisveroprosentista tai päivähoito- tai joukkoliikennemaksuista, vaikka ensin mainitut vaikuttavat kaikkien kuntalaisen asumiskustannuksiin. Kannetaanhan kiinteistöveroja ja kunnallisia maksuja kaikilta - omakotitalon omistajilta suoraan, osakkeenomistajilta vastikkeissa ja vuokralaisilta vuokrissa, oli tuloja tai ei. 13

13 Kiinteistöverojen osalta kuntapäättäjien tulisi pohtia verotuksen kohtaantoa - mm. sitä, millä perusteella asumisen lisäverottaminen olisi oikeudenmukaisempaa kuin kunnallisen tuloverotuksen kiristäminen. Kunnallisten maksujen suhteen olisi lisäksi kysyttävä, määräytyvätkö ne omakustannusperusteisesti vai käytetäänkö niitä piiloveroina. Kysymys on perusteltu, kun vuodesta 2001 alkaen tehty indeksitalovertailu osoittaa, että kiinteistöverot ja maksut ovat nousseet yli 60 prosenttia, mutta inflaatio on samana aikana alle 20 prosenttia. Suurista kaupungeista Oulu on ollut maltillisin (nousua 35 %). Neljä kertaa inflaatiota nopeammin on verojaan ja maksujaan korottanut Lahti, jossa nousu on ollut peräti 79 prosenttia. Asuntojen hintojen laskuvauhti loiveni Vanhojen asuntojen hinnat säilyivät laskussa kuluvan vuoden syyskuussa, mutta laskuvauhti loiveni kuukautta aiemmasta. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vanhojen kerros- ja rivitaloasuntojen hinnat laskivat syyskuussa 2011 koko maassa 0,3 prosenttia elokuuhun verrattuna. Elokuussa hinnat olivat laskeneet 0,7 prosenttia heinäkuusta. Viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna vanhojen asuntojen hinnat säilyivät kuitenkin vielä nousussa syyskuussa. Pääkaupunkiseudulla vanhojen kerros- ja rivitaloasuntojen hinnat kääntyivät kuitenkin jälleen lievään nousuun syyskuussa. Hinnat nousivat pk-seudulla 0,3 elokuuhun verrattuna. Sen sijaan muualla maassa asuntojen hinnat painuivat syyskuussa 0,8 prosenttia elokuusta. Viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna hinnat nousivat syyskuussa koko maassa 1,3 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla nousua kertyi 2,1 prosenttia ja muualla maassa 0,7 prosenttia. Vuoden 2011 syyskuussa vanhan osakehuoneiston keskimääräinen neliöhinta koko maassa oli euroa, pääkaupunkiseudulla euroa ja muualla Suomessa euroa. Asuntojen hintojen kuukausitilastossa on mukana tuoreimman tilastokuukauden osalta noin 40 prosenttia kaikista kaupoista. Kuukausitiedot tarkentuvat seuraavien kuukausien aikana siten, että vuoden lopulliset tiedot julkaistaan seuraavan vuoden ensimmäisen vuosineljänneksen julkaisun yhteydessä. TALOUS JA VEROT Valtion asuntorahastosta siirretään 130 miljoonaa talousarvioon Hallituksen esitys valtion vuoden 2012 talousarvioksi on annettu eduskunnalle keskiviikkona 5. lokakuuta. Hallitus esittää ympäristöministeriön hallinnonalalle yhteensä 270,9 miljoonaa euroa, josta alueidenkäyttöön, asumiseen ja rakentamiseen ehdotetaan 78,4 miljoonaa euroa. Talousarvion ulkopuolisen valtion asuntorahaston varoja arvioidaan lisäksi käytettävän noin 480 miljoonaa euroa asuntotoimen korkotukien ja avustusten sekä rahaston ottamien lainojen korkojen ja lyhennysten maksamiseen. Valtion asuntorahastosta ehdotetaan siirrettäväksi talousarvioon 130 miljoonaa euroa. Korjausavustuksiin 55,5 miljoonaa Korjaus- ja energia-avustuksiin ehdotetaan varattavaksi yhteensä 55,5 miljoonaa euroa. Korjausavustusten painopisteinä ovat hissien rakentaminen sekä vanhusten ja vammaisten henkilöiden asuntojen korjaaminen kotona asumisen mahdollistamiseksi. Hissien korjaamista ei jatkossa enää tueta eikä myöskään perusparannusten suunnittelua. Energia-avustukset kohdennetaan kannustamaan uusiutuvaa energiaa hyödyntävien lämmitystapojen käyttöönottoa. Aiemmin myönnettyjä suhdanneluonteisia korjausavustuksia varaudutaan vielä maksamaan talousarviosta 15 miljoonaa euroa. Osa myönnetyistä avustuksista maksetaan talousarvion ulkopuolisesta valtion asuntorahastosta. 14

14 Asuntopoliittinen ohjelma vuoden loppuun mennessä Hallitusohjelman linjauksia toteuttamaan valmistellaan vuoden 2011 loppuun mennessä asuntopoliittinen toimenpideohjelma, jonka pohjalta toimia suunnataan vuonna Talousarvioehdotuksessa on varauduttu siihen, että valtion asuntorahastosta tuetaan yhteensä noin uuden korkotukiasunnon rakentamista. Lisäksi on varauduttu sellaisen yleishyödyllisyyssäännösten ulkopuolisen niin sanotun välimallin mukaisen vuokra-asunnon rakentamiseen, jolle myönnettäisiin täytetakaus. Omistusasuntojen korkotukilainoja voitaisiin myöntää edelleen sellaisten omakotitalojen rakentamiseen, jotka ovat heinäkuussa 2012 voimaan tulevia uusia energiamääräyksiäkin huomattavasti energiatehokkaampia. JULKAISUT JA TAPAHTUMAT Isännöintitehtäväluettelo ilmestynyt uudistettuna Uuden asunto-osakeyhtiölain mukainen päivitetty Asunto-osakeyhtiön isännöintitehtäväluettelo tarjoaa valmiin mallin isännöintitehtävistä sopimiseen taloyhtiön ja isännöintiyrityksen kesken. Isännöintitehtäväluettelo on laadittu ensisijaisesti asunto-osakeyhtiöille avuksi isännöintiä koskevien tarjouspyyntöjen laatimiseen ja isännöintisopimusten solmimiseen. Isännöintitehtäväluettelosta julkaistiin nyt jo 9. painos. Isännöintitehtäväluettelo koostuu Tehtäväluettelosta, jossa isännöintitehtävät on lueteltu aihealueittain, sekä Selitysosasta, joka sisältää tarkemmat tehtäväkuvaukset. Mallia voi käyttää sellaisenaan, mutta luettelo mahdollistaa myös omat räätälöinnit: kunkin tehtävän kohdalle on jätetty tila omia valintoja ja lisäselvityksiä varten. Luettelossa annetaan valmis malli siitä, mitkä tehtävät sisältyvät isännöitsijän kiinteään kokonaispalkkioon ja mistä tehtävistä sovitaan erillisveloitus. Luettelon lopussa on lisäksi Isännöintipalvelujen yleiset sopimusehdot ISE 2007 sekä Hyvä isännöintitapa - Isännöinnin eettiset ohjeet. Isännöintitehtäväluettelo on laadittu ensisijaisesti asunto-osakeyhtiöille avuksi isännöintiä koskevien tarjouspyyntöjen laatimiseen ja isännöintisopimusten solmimiseen. Siitä on suuri hyöty myös isännöitsijälle tarjousten ja palvelupakettien muodostamisessa. Kun tarjouspyynnöt ja sopimukset tehdään tehtäväluettelon pohjalta, syntyy sekä taloyhtiölle että isännöitsijälle yhtenäinen käsitys sovittujen isännöintitehtävien kokonaisuudesta ja tehtävistä suoritettavista korvauksista. Tehtäväluettelon hinta on 15 euroa, ja sen on kustantanut Kiinteistöalan Kustannus Oy. A4-kokoisessa luettelossa on 32 sivua. Luetteloa voi tilata verkkokaupasta sähköpostitse osoitteesta kirjamyynti@kiinkust.fi sekä puhelimitse numerosta (09) Uusi Taloyhtiön energiakirja julkistettiin Kiinteistö messuilla Uusi Taloyhtiön energiakirja julkistettiin Kiinteistö messuilla torstaina Kirja kertoo, miten monin tavoin taloyhtiöt voivat hillitä energiakulutustaan ja samalla parantaa asumisen laatua. Energian osuus taloyhtiöiden hoitokuluista on tätä nykyä noin kolmannes, ja tämä näkyy suoraan myös asukkaan rahapussissa. Asukkaalla ja taloyhtiöllä on kuitenkin monia keinoja energiakäytön suitsimiseen. Taloyhtiön energiakirja kertoo, mistä asukkaan energialasku muodostuu ja kuinka asukas voi laskuunsa vaikuttaa. Taloyhtiö saa ohjeet siihen, miten kiinteistöä tulisi käyttää ja hoitaa, jotta ostettu energia tulisi hyödynnettyä mahdollisimman tehokkaasti. Kirja esittelee myös energiatehokkuutta parantavat laitevalinnat ja korjausvaihtoehdot, neuvoo korjaushankkeen suunnittelussa sekä antaa esimerkkejä korjausten vaikutuksesta erilaisten kiinteistöjen energiatalouteen, sisäilmastoon ja asumiskustannuksiin. 15

15 Taloyhtiön energiakirjan ovat kirjoittaneet kehityspäällikkö, TkT Jari Virta ja energia-asiantuntija, DI Petri Pylsy Suomen Kiinteistöliitosta. Teos kuuluu Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran julkaisusarjaan (Sitra 295), ja sen on kustantanut Kiinteistöalan Kustannus Oy. Kirja maksaa 38 euroa, ja sitä voi tilata Kiinteistöalan Kustannuksesta osoitteesta tai puhelimitse numerosta (09) KIINTEISTÖLIITTO UUSIMAA 16

16 JÄSENTEN PALVELUKSESSA: Lakineuvonta johtava lakimies MIA PUJALS lakimies ANNIKA KEMPPINEN lakimies SIMO VIHEMÄKI neuvontalakimies MARIA LAUTALA Tekninen neuvonta rakennusinsinööri JARI HÄNNIKÄINEN lvi-insinööri JAAKKO LAKSOLA ma to klo ja pe (09) Talous- ja veroneuvonta talousasiantuntija TAPIO TIKKANEN ma, ke klo (09) Energianeuvonta energia-asiantuntija PETRI PYLSY ti, pe klo (09) Jäsenneuvontaa annetaan vain puhelimitse, ei sähköpostitse. Muistathan pitää esillä yhtiön jäsennumeron soittaessasi puhelinneuvontaan. Muissa asioissa toiminnanjohtaja KAI HAARMA johdon assistentti MARJA TIRRONEN jäsensihteeri RITVA ERBISMANN asiakkuuspäällikkö MARIKA SIPILÄ (09) / vaihde Yhdistyksen yhteystiedot: Sähköinen jäsentiedote: Yhteystietojen päivitykset: Annankatu 24, Helsinki uusimaa@kiinteistoliitto.fi Yhteistoimintayhdistysten oma lakineuvonta PORVOON KIINTEISTÖYHDISTYS BORGÅ FASTIGHETSFÖRENING Asianajaja VT OLAVI KAILARI (019) Asianajotoimisto Kailari Oy, Porvoo HYVINKÄÄN RIIHIMÄEN MÄNTSÄLÄN KIINTEISTÖYHDISTYS Asianajaja VT ERKKI PUSA (019) Asianajotoimisto Erkki Pusa, Hyvinkää Työsuhdeneuvontaa antaa KINTEISTÖPALVELUT RY

17 Hyvä jäsentaloyhtiön vastuuhenkilö Ilmoitimme jäsentiedotteessa 3/ siirtyvämme sähköiseen tiedottamiseen. Vaikka olemme siirtymässä sähköiseen tiedottamiseen, otamme myös huomioon ne jäsentiedotteiden saajat, jotka eivät ole sähköisten palvelimien tavoitettavissa. Tulemme toistaiseksi toimittamaan heille paperisen jäsentiedotteen. Tätä varten tarvitsemme erillisen ilmoituksen siitä, kenelle paperinen tiedote lähetetään. Tavoitteena on siirtyä kokonaan sähköiseen tiedottamiseen, sillä se on ajantasaista, edullista ja helpommin kaikkien yhtiönne vastuuhenkilöiden saatavissa. Ohjeet sähköisen tiedotteen lukemiseen ja tilaamiseen löytyvät edellä mainitusta tiedotteesta sekä sivuiltamme osoitteesta Jos et siis voi lukea sähköistä jäsentiedotetta nettisivujen kautta, ilmoitathan ystävällisesti siitä alla olevalla lomakkeella mennessä. Postimaksu on maksettu. leikkaa ja lähetä Yhtiön nimi Jäsennumero Jäsentiedotteen postitusosoite (vaikka ei muuttunut) UUDENMAAN vastaanottaja maksaa postimaksun Päiväys / 2011 ASUNTOKIINTEISTÖYHDISTYS Tehtävä yhtiössä TUNNUS VASTAUSLÄHETYS Allekirjoitus