MAAILMA KOULUSSA GLOBAALIKASVATUKSEN MAHDOLLISUUDET -SEMINAARI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MAAILMA KOULUSSA GLOBAALIKASVATUKSEN MAHDOLLISUUDET -SEMINAARI"

Transkriptio

1 MAAILMA KOULUSSA GLOBAALIKASVATUKSEN MAHDOLLISUUDET -SEMINAARI 1

2 Sisällys Tehtävä materiaalitorin kävijälle 3 Mitä ihmeen globaalikasvatusta? 4 Ihmisoikeuskasvatus 6 Yhdenvertaisuuskasvatus 9 Rauhankasvatus 10 Ympäristökasvatus 12 Kehityskasvatus 15

3 Tehtävä materiaalitorin kävijälle listaa torilta löytämäsi järjestöt taulukkoon. Merkitse rastilla järjestön perään, mihin globaalikasvatuksen teemaan sen tarjoamat materiaalit ja toiminta- mahdollisuudet liittyvät. järjestön nimi ihmisoikeudet yhdenvertaisuus rauha ympäristö kehitys 3

4 Mitä ihmeen globaalikasvatusta? globaalikasvatus on toimintaa, jolla pyritään herättämään ihmisten kiinnostus maailman asioihin tarjoamalla heille tietoa ja kannustamalla heitä itse ottamaan selvää tapahtumista, niiden taustoista ja suhteista toisiinsa. Globaalikasvatuksella halutaan innostaa ihmisiä toimimaan aktiivisesti globaalin oikeudenmukaisuuden edistämiseksi. Globaalikasvatuksen alle mahtuu monenlaista toimintaa ja monenlaisia toimijoita. Globaalikasvatusta ohjaavat arvot ihmisoikeudet, tasa-arvo ja oikeudenmukaisuuden kunnioittaminen tulevat esille jo YK:n yleismaailmallisessa ihmisoikeuksien julistuksessa vuodelta Myös Unesco on korostanut kansainvälisyyskasvatuksen merkitystä sekä yhteisiä, kansainvälisiä koulutustavoitteita kansainvälisen ymmärryksen, rauhan ja ihmisoikeuksien opettamiseksi. Globaalikasvatustoimintaa Euroopassa on määritelty niin kutsutussa Maastrichtin julistuksessa, joka luotiin kansainvälisten järjestöjen konferenssissa vuonna Maastrichtin julistuksessa globaalikasvatus kuvataan seuraavasti: globaalikasvatus on kasvatusta, joka avaa ihmisten silmät ja mielen maailman todellisuudelle ja herättää heidät toimimaan kaikille kuuluvien ihmisoikeuksien sekä oikeudenmukaisemman ja tasa-arvoisemman maailman puolesta. Maastrichtin julistus jakaa globaalikasvatuksen viiteen aihealueeseen, joita ovat: ihmisoikeudet, kestävä kehitys, monikulttuurisuus, rauhan edistäminen ja konfliktinehkäisy sekä kehitysyhteistyö. Maailma koulussa -seminaarissa noudatamme tätä jaottelua, mutta puhumme monikulttuurisuuden sijaan laajemmin yhdenvertaisuudesta. Globaalikasvatuksella on tärkeä rooli koulumaailmassa. Kestävän kehityksen ja globaalin vastuun näkökulmat ovat mukana opetussuunnitelmissa ja koulut nähdään keskeisenä kanavana globaalikasvatukselle, koska ne tavoittavat kaikki tiettyihin ikäryhmiin kuuluvat lapset ja nuoret. Koulujen keskeinen tehtävä on tarjota oppilaille mahdollisuus oppia elämään aktiivisina ja vastuullisina kansalaisina. Maailmanlaajuisten riippuvuussuhteiden ymmärtäminen, globaalihallinta, kriittinen ajattelu ja omien vaikutusmahdollisuuksien tuntemus ovat niin ikään kansalaistaitoja, joita nykymaailmassa tarvitaan. Globaalikasvatuksen saralla toimivat kansalaisjärjestöt tarjoavat monenlaisia opetussuunnitelmien tavoitteita tukevia resursseja opetus- ja kasvatustyön tueksi. Järjestöt tuottavat erilaisia opetusmateriaaleja ja -menetelmiä, joiden avulla vaikeidenkin asioiden käsittely helpottuu. Useat järjestöt tekevät myös kouluvierailuja ja tarjoavat koulutusta opettajille. 4

5 Lisätietoa Global Education in Europe to 2015: coe.int/t/dg4/nscentre/resources/publications/ge_maastricht_nov2002.pdf Globaalikasvatus.fi tarjoaa tietoa globaalikasvatuksesta sekä järjestöjen ja muiden toimijoiden tarjoamista globaalikasvatusmateriaaleista, opetus- menetelmistä ja kouluvierailupalveluista. Maailmankoulu.fi tarjoaa hyödyllistä tietoa ja materiaalia globaalikasvatuksesta opetustyön tueksi. Sivustolla on myös laaja globaalikasvatuksen linkkilista. Kylässä koulussa järjestöjen kouluvierailuopas kansainvälisyyskasvatukseen (2008). Pdf-versio löytyy osoitteesta: globaalikasvatus.fi/mika-globaalikasvatus/julkaisut Laatua kehittämään järjestöjen kouluvierailutoiminnan laatukriteeristö globaalikasvatukseen (2011). Tilausohjeet ja pdf-versio löytyy osoitteesta: globaalikasvatus.fi/mika-globaalikasvatus/julkaisut Globaaliin vastuuseen kasvaminen näkökulmia maailman hahmottamisen pedagogiikkaan (2008) on ulkoministeriön julkaisema globaalikasvatuksen käsikirja opettajille ja kasvattajille. Tilausohjeet ja pdf-versio ovat saatavilla osoitteesta: formin.finland.fi/public/default. aspx?contentid=105709&contentlan=1&culture=fi-fi Polkka.info on opetushallituksen ylläpitämä kansainvälisyyssivusto, jossa esitellään hyviä käytäntöjä ja materiaalia peruskoulujen ja lukioiden kansainvälistymiseen ja globaalikasvatukseen. 5

6 Ihmisoikeuskasvatus ihmisoikeuksilla tarkoitetaan oikeuksia, jotka kuuluvat yhtäläisesti ja poikkeuksetta jokaiselle ihmiskunnan jäsenelle. Ihmisoikeudet perustuvat ajatukseen ihmisestä moraalisena olentona ja jokaiselle ihmiselle ihmisyyden osana kuuluvasta ihmisarvosta. Ihmisoikeudet ovat ihmisten määrittelemiä, ja monet oikeudet, kuten ihmisarvon mukainen oikeudenkäynti tai oikeus osallistua maansa hallintoon, liittyvät läheisesti yhteiskuntaan. Ihmisoikeuksia ei siis voi erottaa sosiaalisesta ja poliittisesta kontekstista. Ihmisoikeudet listattiin ensimmäistä kertaa kattavasti ja maailmanlaajuisesti ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa, jonka YK:n yleiskokous hyväksyi Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus ei ole valtioita oikeudellisesti velvoittava asiakirja, mutta sen poliittinen ja moraalinen vaikutusvalta on huomattavan suuri. Mikä tärkeintä, julistus on ollut perustana kaikille myöhemmin solmituille kansainvälisille ihmisoikeussopimuksille, joihin kuuluu myös lapsen oikeuksien sopimus. Nämä sopimukset ovat valtioita oikeudellisesti velvoittavia. Lapsen oikeudet Ihmisoikeudet kuuluvat jokaiselle iästä riippumatta. YK:n lapsen oikeuksien sopimus solmittiin vuonna 1989 turvaamaan lasten erityisiä tarpeita ja etua. Sopimus määrittelee lapsiksi kaikki alle 18-vuotiaat. Lapsen oikeuksien sopimus on maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus: tällä hetkellä vain kolmessa maassa (Yhdysvallat, Somalia ja Etelä-Sudan) sopimus ei ole oikeudellisesti sitova. Sopimuksen tavoitteet voidaan tiivistää kolmeen ydinkäsitteeseen: oikeus osuuteen yhteiskunnan voimavaroista, oikeus suojeluun ja huolenpitoon sekä oikeus osallistua. Sopimuksen neljä yleistä periaatetta ovat syrjinnän kielto, lapsen edun huomioiminen, oikeus elämään ja kehitykseen sekä oikeus osallistua ja tulla kuulluksi. Lasten oikeuksien toteutumisessa on maailmanlaajuisesti vielä paljon puutteita. Lapsen oikeuksien sopimus asettaa valtioille velvollisuuden tiedottaa lasten oikeuksista sekä lapsille että aikuisille. 6

7 Ihmisoikeuskasvatus koulussa Ihmisoikeuskasvatus on oppia ihmisoikeuksista sekä ihmisoikeuksiin kasvattamista ja kasvamista. Ihmisoikeuskasvatuksen perustana on tapa, jolla ihminen ymmärtää itseään, muita ja yhteiskuntaa. Ihmisarvon, oikeuden, kunnioituksen ja velvollisuuden käsitteiden sisäistäminen on suvaitsevan, välittävän, erilaisuutta ja kaikkien oikeuksia kunnioittavan yhteiskunnan kivijalka. Perusopetuksen ja lukion opetussuunnitelmien perusteiden mukaisesti ihmisoikeuskasvatus kuuluu kaikkiin oppiaineisiin. Koulut ovat ensiarvoisen tärkeässä asemassa ihmisoikeuksien opettamisessa. Oikeuksia on tärkeää toteuttaa tietoisesti myös käytännössä koulun arjessa. Ihmisoikeudet elämäntapana, käsitys omista oikeuksista ja vastuuntunto muiden oikeuksien toteutumisesta kehittyvät jatkuvan omakohtaisen kokemuksen kautta. Kansalaisjärjestöt tarjoavat kouluille monenlaisia toiminnallisia harjoituksia ja opetusmateriaaleja, joiden avulla ihmisoikeuksia voi käsitellä lasten ja nuorten kanssa. Hyödyllisiä linkkejä Amnesty International Suomen nettisivuilta (amnesty.fi) löydät opetusmateriaalia ihmisoikeuksista. Amnestyltä voit myös tilata kouluvierailijan osoitteessa: amnesty.fi/tyomme/ihmisoikeuskasvatus/ Ihmisoikeudet.net -sivusto on usean järjestön yhteinen sivusto, jolle on koottu runsaasti tietoa ihmisoikeuksista.opetusmateriaalia-osiosta löytyy valmiita harjoituksia ihmisoikeuksien käsittelemiseen koulussa sekä linkkejä eri järjestöjen tuottamiin opetusmateriaaleihin: ihmisoikeudet.net/index.php?page=opetusmateriaalia Planin sähköisestä Globaalikoulu-oppimisympäristöstä (globaalikoulu.plan.fi/) löydät runsaasti materiaalia ja vinkkejä muun muassa vinkkejä lapsen oikeuksiin liittyvien teemojen käsittelyyn eri-ikäisten kanssa. Sivuston kautta voi myös tilata globaalikasvatusmateriaalia opetuskäyttöön. Suomen Unicef tarjoaa kouluille materiaaleja ja oppiainekohtaisia tuntiohjeita, joiden avulla voi lapsen oikeuksia eri oppiaineissa. Oikeuspohjaiset opetusmateriaalit liittyvät mm. ympäristöön, veteen, terveyteen, moninaisuuteen ja koulutukseen. Globaalikasvatusmateriaalit on koottu osoitteeseen: unicef.fi/koulut/globaalikasvatusmateriaalit/. 7

8 Compasito Lasten ihmisoikeuskasvatuksen käsikirja (2009) on Euroopan neuvoston tuottama opas ihmisoikeuskasvatukseen: lapsiasia.fi/julkaisut/julkaisu/-/view/ Taksvärkki ry:n Oikeesti!-menetelmäopas (taksvarkki.fi/oikeesti) sisältää innostavia harjoituksia lapsen oikeuksien käsittelyyn. Oppaassa on mm. orientoivia leikkejä, draamaharjoituksia ja syväluotaavia pohdintatehtäviä. Saatavilla sekä suomeksi että ruotsiksi. Punainen Risti tarjoaa aineistoja opettajille sekä muille opetus- ja kasvatusalan ammattilaisille. Verkkosivuilla punainenristi.fi/koulusivut sekä eirasismille.fi esitellään toimintamalleja rasismiin puuttumiseen ja aiheen käsittelyyn koulumaailmassa. Sodan oikeussäännöillä eli kansainvälisen humanitaarisen oikeuden sopimuksilla pyritään rajoittamaan aseellisten selkkausten vaikutuksia. Tiedon levittäminen sodan säännöistä on Punaisen Ristin perustehtäviä. Lisätietoa löydät Punaisen Ristin verkkosivuilta: punainenristi.fi/tutustu-punaiseen-ristiin/ humanitaarinen-oikeus. Ihmisoikeuskasvatukseen liittyvät järjestöjen tarjoamat materiaalit, joita aion hyödyntää omassa opetuksessani: 8

9 Yhdenvertaisuuskasvatus yhdenvertaisuus on jokaisen perusoikeus, joka on taattu sekä Suomen perustuslaissa että alemmanasteisessa lainsäädännössä: yhdenvertaisuuslaki, rikoslaki, tasa-arvolaki ja työlainsäädäntö tarkentavat yleistä syrjinnän kieltoa eri elämänalueilla. Yhdenvertaisuuslain mukaan ketään ei saa syrjiä iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Laissa on myös yhdenvertaisuuden edistämisen velvoite kaikille viranomaisille. Tosiasiallisen yhdenvertaisuuden toteutuminen edellyttää yhteiskunnassa esiintyvän eriarvoisuuden aktiivista poistamista. Yhdenvertaisuuskasvatuksen avulla voidaan käsitellä monenlaisia oikeudenmukaisuuteen, syrjintään, tasa-arvoon, monikulttuurisuuteen ja ihmisten monimuotoisuuteen liittyviä kysymyksiä. Esimerkkinä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt Kasvu omaan sukupuoleen oikeanlaiseen mieheyteen ja naiseuteen pohdituttaa kaikkia nuoria. Koulun sukupuolitettu arki ja rakenteet on luotu käsitykselle sukupuolesta, johon kaikki eivät mahdu. Todellisuudessa sukupuoli on moninainen: ihminen saattaa esimerkiksi kokea olevansa sukupuoleton tai että hänellä on kaksi su- kupuolta. Myös seksuaaliseen suuntautumiseen liittyvät kysymykset ovat nuoruudessa läsnä. Koulujen heteronormatiivinen ilmapiiri ahdistaa monia nuoria heidän seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta. Tätä ilmapiiriä tulisi purkaa sekä oppisisältöjen että yleisen toimintakulttuurin osalta. Yksi yhdenvertaisuuskasvatuksen tärkeistä osa-alueista on hlbti-sensitiivinen kasvatus, joka huomioi homot, lesbot, biseksuaalit, transihmiset ja intersukupuoliset (hlbti) eli seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen edustajat yhdenvertaisesti muiden kanssa. Yhdenvertaisuuskasvatus koulussa Yhdenvertaisuuskasvatus on keskeisellä sijalla yhteiskunnan jäseneksi kasvamisessa. Oppilaiden moninaisuuden tunnistaminen, ymmärtäminen ja hyväksyminen on myös yksi kouluviihtyvyyden ja oppimisympäristön turvallisuuden ulottuvuus. Opettajalle on tärkeää tietää, miten opetuksesta voi tehdä entistäkin sensitiivisempää ihmisten monimuotoisuudelle. Tähän kuuluu esimerkiksi monikulttuurisuuden edistäminen, vammaisuuden käsitteleminen ja sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien nuorten tukeminen. Etniseen taustaan liittyvään nimittelyyn, homotteluun ja muuhun epäasialliseen kielenkäyttöön puuttuminen on ensiarvoisen tärkeää. 9

10 Hyödyllisiä linkkejä Yhdenvertaisuus.fi on kattava tiedon materiaalipankki yhdenvertaisuudesta ja syrjimättömyydestä. Kaikki erilaisia, kaikki samanarvoisia -sivusto (keks.fi) on Allianssin ylläpitämä menetelmäsivusto yhdenvertaisuuskasvatuksesta. Moninaisuus mahtuu kouluun -oppaassa on paljon perustietoa opettajalle siitä, miten opetusta voi tehdä moninaisuutta arvostavammaksi. Oppaassa on myös vinkkejä homotteluun puuttumiseen. Opas on saatavilla Setan sivuilta pdf-muodossa: seta.fi/materiaali. R-sana-kirja rasismista ja siihen puuttumisesta antaa lasten ja nuorten kanssa toimiville tietoa ja välineitä rasisminvastaiseen toimintaan. Kirjan voi ladata osoitteesta: pelastakaalapset.fi/toiminta/rasisminvastainen-tyo/. Yhdenvertaisuuskasvatukseen liittyvät järjestöjen tarjoamat materiaalit, joita aion hyödyntää omassa opetuksessani: Rauhankasvatus rauhankasvatus herättää pohtimaan ihmisarvoon ja oikeudenmukaisuuteen liittyviä kysymyksiä. Se pyrkii kehittämään moraalista ja sosiaalista vastuuta ja kasvattamaan yhteiskunta- ja kulttuurirajat ylittävään ymmärrykseen. Rauhankasvatuksella pyritään pysyvän rauhan luomiseen. Se auttaa ymmärtämään konfliktien ja väkivallan syitä ja vaikutuksia ja rakentaa edellytyksiä ihmisten väliselle rauhanomaiselle rinnakkaiselolle. Rauhankasvatuksessa käsitellään monipuolisesti ja virikkeellisesti eri- 10

11 laisia globaaleja ongelmia ja tärkeitä arvoja ja taitoja, kuten demokratiaa, yhdenvertaisuutta, väkivallatonta konfliktinratkaisua, sosiaalisesti kestävää kehitystä ja erilaisten ihmisten ja ryhmien välistä dialogia. Rauhan käsitteeseen liittyy kiinteästi myös YK:n kehitysohjelma UNDP:n Inhimillisen kehityksen raportissa lanseerattu inhimillisen turvallisuuden käsite. Raportin mukaan inhimillinen turvallisuus on lapsi, joka ei kuollut, tauti, joka ei levinnyt, työpaikka, jota ei lakkautettu, etninen jännite, joka ei räjähtänyt väkivallaksi, toisinajattelija, jota ei vaiennettu. Inhimillisen turvallisuuden huolenaiheena eivät ensisijaisesti ole aseet, vaan inhimillinen elämä ja arvokkuus. Rauhankasvatus on arvoilmapiiriin vaikuttavaa kasvatusta, joka pohjautuu Unescon vuonna 1974 antamaan suositukseen yhteisymmärryksen, yhteistyön ja rauhan sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien opetuksesta. Rauhankasvatuksella pyritään siihen, että jokainen yksilö oivaltaisi ne yleismaailmalliset arvot ja toimintatavat, joiden varaan rauhankulttuuria voidaan rakentaa. Ihmisten ja ryhmien välinen dialogi ja vuorovaikutus ovat rauhankasvatuksen keskiössä. Rauhankasvatus koulussa Rauhankasvatus sisällytetään usein esimerkiksi historian, uskonnon ja yhteiskuntaopin opetukseen, mutta sitä voi käsitellä myös muilla tunneilla sen monitieteellisen luonteen vuoksi. Se linkittyy kiinteästi myös kulttuurikasvatukseen, talouskysymyksiin, terveyskasvatukseen ja ympäristökysymyksiin. Elämän kunnioitus, väkivallattomuus ja moniarvoisuus ovat aiheita, joita voi käsitellä kaikessa opetuksessa. Rauhankasvatuksen tavoitteena on herätellä yksilön kriittistä ajattelukykyä. Koululaiset ja opiskelijat voivat esimerkiksi pohtia, mikä on syynä maailman eriarvoisuuteen, mitä jokainen voi tehdä ihmisoikeuksien, rauhan ja ympäristön puolesta, miten opimme kunnioittamaan toistemme kulttuuria ja uskontoa ja mitkä tekijät aktivoivat ihmisen potentiaalia toimia väkivaltaisesti, mitkä taas kannustavat vuorovaikutukseen ja yhteisymmärrykseen. Opetusmetodeina käytetään usein osallistavia menetelmiä, kuten draamaa ja roolipeliä. Niiden avulla voi asettua hetkeksi toisen asemaan, kohdata miltä epätasa-arvoinen kohtelu tuntuu ja oivaltaa, miten tärkeää on kunnioittaa muita ihmisiä ja heidän oikeuksiaan. Draaman avulla voidaan tutkia väkivallan luonnetta ja sen vaikutuksia uhriin ja tekijään. Tarkoituksena on selvittää syitä konfliktien taustalla, ymmärtää näkemyseroja sekä oppia sovittelutaitoa ja konfliktien väkivallattomia ratkaisutapoja. 11

12 Hyödyllisiä linkkejä Rauhankasvatusinstituutin verkkosivulta (rauhankasvatus.fi) löytyy tietoa rauhankasvatuksesta ja vinkkejä sen käsittelemiseen kouluissa. Rauhankoulun sivuille (rauhankoulu.fi) on koottu runsaasti erilaisia harjoituksia ja tehtäväkokonaisuuksia eri ikäisille. YK-liiton Säväytä sovittelemalla YK:n teemapäivät koulussa -verkkoaineisto tarjoaa kouluille käyttövalmiita päivänavauksia sovittelusta. Oppaan tehtävävinkit tukevat teemojen käsittelyä luokkahuoneessa. Aineisto löytyy YK-liiton verkkosivuilta: ykliitto.fi/sites/ykliitto.fi/files/sovittelu_opeopas_0408.pdf. Suomen sovittelufoorumin kouluihin sijoittuva vertaissovitteluhanke Verso: ssf-ffm.com/vertaissovittelu. Rauhankasvatukseen liittyvät järjestöjen tarjoamat materiaalit, joita aion hyödyntää omassa opetuksessani: Ympäristökasvatus Ihmisen ja ympäristön vuorovaikutuksen ymmärtäminen on ympäristökasvatuksen ydin. Meillä kaikilla on vastuu ympäristöstämme: olemme siitä riippuvaisia ja se luo meille monenlaisia mahdollisuuksia. Kestävän kehityksen päämääränä on taata terveelliset, turvalliset ja oikeudenmukaiset elämisen mahdollisuudet nykyisille ja tuleville sukupolville sekä turvata ympäristön kantokyvyn ja luonnon monimuotoisuuden säilyminen. Kestävä kehitys koostuu ekologisesta, sosiaalisesta, taloudellisesta ja kulttuurisesta ulottuvuudesta. Ne näkyvät meidän kaik- 12

13 kien arjessa monin eri tavoin. Vastuu ympäristöstä on kestävän kehityksen kivijalka. Ympäristökasvatuksen tavoitteena on lisätä ihmisten tietoisuutta ympäristöstä ja siihen liittyvistä kysymyksistä sekä ennen kaikkea siitä, millä tavoin me itse vaikutamme omalla toiminnallamme ympäristöön. Ympäristökasvatuksella edistetään sellaisten asenteiden ja arvojen omaksumista, jotka ohjaavat ympäristön kannalta eettisesti vastuulliseen toimintaan. Toisin sanoen kehitetään ihmisten ymmärrystä, taitoja ja arvomaailmaa niin, että he kykenevät osallistumaan aktiivisesti kestävän ja sosiaalisesti oikeudenmukaisen yhteiskunnan ja maailman rakentamiseen. Ympäristökasvatus koulussa Kouluja kestävän kehityksen työhön velvoittavat opetussuunnitelmien perusteet sekä monet kansalliset ja kansainväliset lait ja sopimukset. Koulujen ja oppilaitosten tehtävänä on tukea oppilaiden kasvua kestävään elämäntapaan. Ympäristöstä ja kanssaihmisistä vastuuta kantavat kansalaiset ja ammattilaiset osaavat ottaa huomioon kestävän kehityksen arjen valinnoissaan ja työssään. Koulujen ympäristökasvatuksella on merkittävä rooli vastuullisten ympäristökansalaisten kasvamisessa. Ympäristökasvatuksen avulla säästetään vettä, energiaa ja luonnonvaroja sekä heti että tulevaisuudessa. Samalla säästetään usein myös rahaa. Erityisesti pienempien oppilaiden näkökulmasta kestävä kehitys tarkoittaa hyvin konkreettisia asioita, kuten kavereista huolehtimista, lähiympäristön tutkimista ja kestävämpien arkikäytäntöjen oppimista. Koulun arki järjestetään niin, että ympäristöä kuormitetaan mahdollisimman vähän ja että lapset pääsevät osallistumaan päätöksentekoon. Kestävä kehitys otetaan mukaan opetuksen sisältöihin luokka-asteelle ja oppiaineeseen sopivalla tavalla. Kestävän kehityksen teemojen tarkastelu eri oppiaineiden näkökulmista auttaa oppilaita hahmottamaan luonnon, talouden ja yhteiskunnan toimintaa ja vuorovaikutussuhteita. Samalla kasvaa ymmärrys yhteistyön merkityksestä ympäristökysymyksissä. Toiminnalliset menetelmät ovat ympäristökasvatuksessa tärkeitä, sillä näin lapset ja nuoret oppivat tärkeitä osallistumisen ja vaikuttamisen taitoja. Kasvatus kestävään kehitykseen ja aktiiviseen kansalaisuuteen ovat vahvasti esillä myös Suomen kansallisessa kestävän kehityksen strategiassa (Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 5/2006). Strategian mukaan kaikilla koulutusorganisaatioilla tulee olla kestävän kehityksen toimintaohjelma vuoteen 2010 mennessä. 13

14 Hyödyllisiä linkkejä Suomen Ympäristökasvatuksen Seuran verkkosivulle (ymparistokasvatus.fi) on koottu tietoa eri toimijoiden tuottamista ympäristökasvatusmateriaaleista. Vihreä lippu -ohjelman verkkosivuilla (vihrealippu.fi) saa tietoa päiväkotien ja koulujen kestävän kehityksen ohjelmasta, toiminnasta, mukaan pääsystä, tukitoiminnasta ja materiaaleista. Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifioinnin verkkosivut (koulujaymparisto.fi) antavat tukea ympäristökasvatustyöhön. Keke koulussa Kestävän kehityksen opas antaa perustiedot kestävän kehityksen ohjelman laatimiseen koulussa: 4v.fi/kekekoulussa Useiden järjestöjen kotisivuilta (esim. wwf.fi, luontoliitto. fi, sll.fi) löytyy paljon virikkeitä aihepiiriin liittyen. Ympäristökasvatukseen liittyvät järjestöjen tarjoamat materiaalit, joita aion hyödyntää omassa opetuksessani: 14

15 Kehityskasvatus suomi on kehityspolitiikassaan sitoutunut YK:n vuosituhattavoitteisiin. YK:n yleiskokous hyväksyi syyskuussa 2000 vuosituhatjulistuksen, joka asetti yhteiset tavoitteet. Vuosituhatjulistus on poliittinen sitoumus, joka keskittyy maailmassa vallitsevaan epätasa-arvoon ja syviin kehitysongelmiin. Kehitystavoitteiden saavuttaminen edellyttää aktiivista toimintaa myös kansalaisilta. He voivat vaatia päättäjiltä poliittisia toimia ja johdonmukaista politiikkaa, osallistua kehitysyhteistyöhön ja edistää globaalia oikeudenmukaisuutta monilla omilla valinnoillaan. Kehityskasvatuksella pyritään herättämään ihmisten kiinnostus globaaleihin kehityskysymyksiin ja toimintaan köyhyyden ja epätasa-arvon poistamiseksi. Kehityskasvatuksen taustalla vaikuttaa käsitys siitä, ettei kukaan ole köyhä syntyessään. Ihminen köyhtyy tai rikastuu tultuaan osaksi yhteisöään, jonka elämän edellytyksiin vaikuttavat taloudelliset, sosiaaliset, poliittiset rakenteet ja päätökset. Globaali epätasa-arvo on ihmisten toiminnan tai toimimatta jättämisen tulosta. Globaalia oikeudenmukaisuutta edistävällä toiminnalla ja sitä vahvistavilla poliittisilla päätöksillä voidaan vaikuttaa köyhdyttäviin rakenteisiin ja maailman huono-osaisten asemaan. Kehityskasvatus koulussa Kehityskasvatuksessa olennaista on kertoa globaaleista ongelmista ratkaisulähtöisesti. Vaihtoehtoisia toimintatapoja on olemassa ja asioihin voidaan vaikuttaa. Myös yksittäisen ihmisen rooli on tärkeä. Kehityskasvatus rohkaisee oppilaita kriittiseen ajatteluun, jonka kautta he voivat itse arvioida toimintatapoja ja käytäntöjä globaalissa taloudessa, politiikassa ja omassa elämässään. Oppilaiden kanssa voidaan pohtia myös perustavanlaatuisia kysymyksiä kuten mitä on kehitys, kuka sen määrittelee ja miten sitä voidaan edistää. Toiminnalliset harjoitukset auttavat eläytymään kehitysmaiden ihmisten tilanteeseen ja konkretisoivat sitä, mitä kehitysyhteistyö oikeastaan on. Harjoitukset havainnollistavat myös sitä, miten globalisoitunut talousjärjestelmä vaikuttaa yksittäisen ihmisen elämään niin eteläisen pallonpuoliskon maissa kuin pohjoisessa ja mitä nuoret voivat omalta osaltaan tehdä oikeudenmukaisemman maailman puolesta. Kehityskasvatuksessa tärkeätä on tuoda esille myös ihmisten yhtäläisyyksiä erojen korostamisen sijasta. Ihmiset etelässä tekevät ja tarvitsevat erilaisista elinympäristöistä huolimatta samanlaisia asioita kuin pohjoisessa: koulutusta, työtä, kodin ja läheisiä ihmisiä. Samaistuminen edistää halua vaikuttaa ja toimia oikeudenmukaisuuden edistämiseksi. 15

16 Hyödyllisiä linkkejä Ulkoministeriön Global.finland.fi -verkkosivustolle on koottu tietoa kehitysyhteistyöstä ja globaalikasvatuksesta sekä hyödyllistä aineistoa opettajan työn tueksi. Taksvärkki ry:n kehityskasvatusmateriaalit tutustuttavat suomalaisnuoret heidän ikätovereittensa elämään kehitysmaissa ja innostavat toimimaan oikeudenmukaisemman maailman puolesta. Järjestön verkkosivuilta löytyy monipuolisesti materiaaleja oppilaitoksille ja opettajille: taksvarkki.fi/tv/category/opettajille/oppimateriaalit YK-liiton Globalis.fi-sivusto on interaktiivinen tietokanta, joka sisältää maatietoutta, artikkeleita ajankohtaisista konflikteista eri puolilla maailmaa, inhimillisen kehityksen tilastoindikaattoreita, satelliittikuvia sekä tietoa keskeisistä kansainvälisistä sopimuksista. Tehtäviä YK:n vuosituhattavoitteista kouluille: ykliitto.fi/koulutus/vuosituhattavoitteet_tehtavat Dóchasin Kuvien ja viestien käyttöopas (2009) auttaa käyttämään kuvia ja viestejä rakentavasti apuna opetuksessa, jolla voidaan vaikuttaa asenteisiin kehitysmaita kohtaan: kehys.fi/julkaisut/kehyksen-julkaisut/kuvien-ja-viestien-kayttoopas/ (suomeksi) sekä dochas.ie/shared/files/5/guide_to_code.pdf (englanniksi) Eettisen kaupan puolesta ry:n koulumateriaalit arkisten kulutusvalintojen ja globaalien kehityskysymysten välisistä yhteyksistä sekä ympäristön ja ihmisten kannalta vastuullisesta kuluttamisesta löytyvät osoitteesta: eetti.fi/kouluille. Suomen Unicef tarjoaa lapsenoikeuspohjaista kehityskasvatusmateri aalia osoitteessa: unicef.fi/globaalikasvatusmateriaalit Punaisen Ristin verkkosivuille on koottu kaikille kouluasteille sopivaa aineistoa ja materiaalia Punaisen Ristin toteuttamasta kehitysyhteis työstä ja katastrofiavusta: punainenristi.fi/koulusivut/opetusmateriaalit sekä punainenristi.fi/tyomme-maailmalla Plan Suomen sähköisestä materiaalipankista (plan.fi/oppimis ymparisto) löydät kehityskasvatuksen vinkkejä ja materiaaleja opet tajan työn tueksi. 16

17 Kehityskasvatukseen liittyvät järjestöjen tarjoamat materiaalit, joita aion hyödyntää omassa opetuksessani: 17

18 Muistiinpanoja 18

19 19

20

MAAILMA KOULUSSA GLOBAALIKASVATUKSEN MAHDOLLISUUDET -SEMINAARI

MAAILMA KOULUSSA GLOBAALIKASVATUKSEN MAHDOLLISUUDET -SEMINAARI MAAILMA KOULUSSA GLOBAALIKASVATUKSEN MAHDOLLISUUDET -SEMINAARI Sisällys Tehtävä materiaalitorin kävijälle Tehtävä materiaalitorin kävijälle 3 Mitä ihmeen globaalikasvatusta? 4 Ihmisoikeuskasvatus 6 listaa

Lisätiedot

MAAILMANKOULU. Globaalikasvatuksen verkostohanke ja tukipalvelu opettajille. Paula Hyväri 17.11.2011

MAAILMANKOULU. Globaalikasvatuksen verkostohanke ja tukipalvelu opettajille. Paula Hyväri 17.11.2011 MAAILMANKOULU Globaalikasvatuksen verkostohanke ja tukipalvelu opettajille Paula Hyväri 17.11.2011 MITÄ ON GLOBAALIKASVATUS? Kansainvälisyyskasvatus (KVK) = Globaalikasvatus = Kasvaminen maailmanlaajuiseen

Lisätiedot

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia Kestävä kehitys on päiväkodin yhteinen asia Kestävän kehityksen eli keken päämääränä on taata terveelliset, turvalliset ja oikeudenmukaiset elämisen mahdollisuudet nykyisille ja tuleville sukupolville

Lisätiedot

Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa

Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Kun kulttuurit kohtaavat - opettajana monikulttuurisessa oppimisympäristössä - seminaari, SOOL, Helsinki 11.3.2011 Jari

Lisätiedot

Kv+ops=Koulun perustehtävä

Kv+ops=Koulun perustehtävä Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät 20. - 21.11.2013 Kuopiossa Kv+ops=Koulun perustehtävä Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen Perusopetuksen opetussuunnitelmauudistuksen rakenne- ja tavoitetyöryhmä

Lisätiedot

MOD mukana erilaisuuden kohtaamisessa? monimuotoisuus ja vuoropuhelu? moniarvoisuus ja dialogi? moninaisuus oivallus dialogi www.evl.

MOD mukana erilaisuuden kohtaamisessa? monimuotoisuus ja vuoropuhelu? moniarvoisuus ja dialogi? moninaisuus oivallus dialogi www.evl. MOD mukana erilaisuuden kohtaamisessa? monimuotoisuus ja vuoropuhelu? moniarvoisuus ja dialogi? moninaisuus oivallus dialogi www.evl.fi/mod Kenelle MOD on tarkoitettu? * kansalaisjärjestöjen työntekijät

Lisätiedot

Ritaharjun koulun globaalikasvatus-suunnitelma

Ritaharjun koulun globaalikasvatus-suunnitelma Ritaharjun koulun globaalikasvatus-suunnitelma 1. Globaalikasvatuksen tavoite Ritaharjun koulu on osa Ritaharjun monitoimitaloa. Tämä erityispiirre tekee koulumme kansainvälisestä toiminnasta paitsi moniammatillista

Lisätiedot

USKONTO. Oppiaineen tehtävä

USKONTO. Oppiaineen tehtävä 1 USKONTO Oppiaineen tehtävä Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää oppilasta opiskeltavaan uskontoon ja sen monimuotoisuuteen,

Lisätiedot

Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa

Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Globaaliin ja lokaaliin (glokaaliin) vastuuseen kasvaminen Voimaa verkostoista -seminaari Helsinki, Hotelli Arthur 27.1.2011 Jari Kivistö/globaalikasvatuksen

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Miltä maailma näyttää?

Miltä maailma näyttää? Miltä maailma näyttää? Globaali näkökulma lasten ja nuorten tulevaisuuteen (Jari Kivistö) Kasvava ihminen ja tulevaisuuden koulu -seminaari Kokkolassa 7.8.2013 Globaalikasvatuksen tehtävä on

Lisätiedot

Esityslista Kestävä kehitys

Esityslista Kestävä kehitys Esityslista Kestävä kehitys Tasa-arvo, Integraatio ja Moninaisuus Ympäristö Saamen kielen käyttö Yhteenveto Kestävä kehitys Kehitys, joka huolehtii meidän tarpeistamme vaarantamatta tulevien sukupolvien

Lisätiedot

Kansalaisjärjestöjen ja korkeakoulujen yhteistyömahdollisuuksia kehitysyhteistyössä

Kansalaisjärjestöjen ja korkeakoulujen yhteistyömahdollisuuksia kehitysyhteistyössä Kansalaisjärjestöjen ja korkeakoulujen yhteistyömahdollisuuksia kehitysyhteistyössä Korkeakoulujen kevätpäivät 23.5.2012 Lahti Järjestökoordinaattori Sanna Rekola / Kepa 09 584 23 271, sanna.rekola@kepa.fi

Lisätiedot

Miten kansainvälisyys ja globaalit haasteet näkyvät opetussuunnitelmauudistuksessa

Miten kansainvälisyys ja globaalit haasteet näkyvät opetussuunnitelmauudistuksessa Kansainvälisyyttä Yyterissä 5.-6.9.2013 Miten kansainvälisyys ja globaalit haasteet näkyvät opetussuunnitelmauudistuksessa Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen Perusopetuksen opetussuunnitelmauudistuksen rakenne-

Lisätiedot

ROHKAISEVAA KANSAINVÄLISYYTTÄ. Työkaluja ja ideoita luokkaan ja koululle

ROHKAISEVAA KANSAINVÄLISYYTTÄ. Työkaluja ja ideoita luokkaan ja koululle ROHKAISEVAA KANSAINVÄLISYYTTÄ Työkaluja ja ideoita luokkaan ja koululle Uusi OPS ja ilmiöpohjaisuus Uusi opetussuunnitelma edellyttää globaalikasvatuksen olevan kaikki oppiaineet ja luokka-asteet läpileikkaavaa.

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN HENKILÖSTÖPOLIITTINEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2015 2017 Hyväksytty hallintojaostossa 17.8.2015. 2 (6) 1. Johdanto Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus

Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus Aura Linnapuomi, Kulttuuria kaikille - palvelu, Valtion taidemuseo 9.11.2011 Esityksen rakenne Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

Rauhankasvatusinstituutti ry

Rauhankasvatusinstituutti ry Rauhankasvatusinstituutti ry Poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton kansalaisjärjestö. Perustettu 1981 Yrjö Kallisen rauhanopiston kannatusyhdistys ry:n nimellä. Nimi vaihdettu Rauhankasvatusinstituutiksi

Lisätiedot

Yhdenvertaisuussuunnittelun tarkoituksena on tunnistaa ja poistaa käytäntöjä, jotka aiheuttavat ja ylläpitävät eriarvoisuutta.

Yhdenvertaisuussuunnittelun tarkoituksena on tunnistaa ja poistaa käytäntöjä, jotka aiheuttavat ja ylläpitävät eriarvoisuutta. Suomen Sulkapalloliiton yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma Hyväksytty liittohallituksessa 9.12.2015 Yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta heidän sukupuolestaan,

Lisätiedot

Lahden kv-syyspäivät 12.11.2014. etwinning: Vastauksia opsuudistuksen kansainvälistymisen ja tieto- ja viestintäteknologian haasteisiin

Lahden kv-syyspäivät 12.11.2014. etwinning: Vastauksia opsuudistuksen kansainvälistymisen ja tieto- ja viestintäteknologian haasteisiin Lahden kv-syyspäivät 12.11.2014 etwinning: Vastauksia opsuudistuksen kansainvälistymisen ja tieto- ja viestintäteknologian haasteisiin Paula Mattila, OPS-osuus! Opetushallitus Perusopetuksen ops-perusteiden

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

Mitä tarkoitetaan monimuotoisuudella ja yhdenvertaisuudella?

Mitä tarkoitetaan monimuotoisuudella ja yhdenvertaisuudella? Työpaikkavalmenta koulutusmateriaali Mitä tarkoitetaan monimuotoisuudella yhdenvertaisuudella? Sisältö Mitä monimuotoisuus ssä tarkoittaa? Yhdenvertaisuus syrjinnän kielto ssä lakien puitteissa Positiivinen

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

KOTIKANSAINVÄLISYYS. Kansainvälisyystaitoja kaikille

KOTIKANSAINVÄLISYYS. Kansainvälisyystaitoja kaikille KOTIKANSAINVÄLISYYS Kansainvälisyystaitoja kaikille Sisältö Miksi kotikansainvälisyyttä?... 3 Kotikansainvälisyys haastaa pohtimaan arvoja ja asenteita... 4 Kotikansainvälisyys on mahdollisuus kaikille...

Lisätiedot

Syrjinnän sääntely ja työelämä

Syrjinnän sääntely ja työelämä 1 Syrjinnän sääntely ja työelämä Esiteteksti heinäkuu 2004 (vain sähköisenä) Sisällysluettelo Lainsäädäntö... 2 Suomen perustuslaki (731/1999)... 2 Yhdenvertaisuuslaki (21/2004)... 2 Työsopimuslaki (55/2001)...

Lisätiedot

Opetushallitus www.oph.fi 1990/9B/15 6.5.2015. Viite Avoin verkkokysely lukion opetussuunnitelman perusteiden luonnoksesta

Opetushallitus www.oph.fi 1990/9B/15 6.5.2015. Viite Avoin verkkokysely lukion opetussuunnitelman perusteiden luonnoksesta Opetushallitus www.oph.fi Diaarinumero Päiväys 1990/9B/15 6.5.2015 Viite Avoin verkkokysely lukion opetussuunnitelman perusteiden luonnoksesta Asia Lukion opetussuunnitelman perusteiden päivittäminen Opetushallitus

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan

Lisätiedot

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.

Lisätiedot

Uudistuvissa opetussuunnitelmissa jokainen opettaja on globaalikasvattaja

Uudistuvissa opetussuunnitelmissa jokainen opettaja on globaalikasvattaja Opettajat ilman rajoja Maailman opettajien päivänä 4.10.2014 Uudistuvissa opetussuunnitelmissa jokainen opettaja on globaalikasvattaja Opetusneuvos Liisa Jääskeläistä mukaillen Paula Mattila OPETUSHALLITUS

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki lapsen oikeuksien näkökulmasta

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki lapsen oikeuksien näkökulmasta Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki lapsen oikeuksien näkökulmasta Ohjelmajohtaja L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O Arm feltintie 1, 00150 Helsinki Puh. (09) 329 6011 toim isto@lskl.fi Lapsen

Lisätiedot

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma.

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma. Keskeiset käsitteet Alkukartoitus Työttömille työnhakijoille, toimeentulotuen saajille ja sitä pyytäville tehtävä kartoitus, jossa arvioidaan alustavasti työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet.

Lisätiedot

OPS 2016. historia ja yhteiskuntaoppi. Riia Palmqvist, Marko van den Berg, Jukka Rantala Pekka Rahkonen (kuvitus)

OPS 2016. historia ja yhteiskuntaoppi. Riia Palmqvist, Marko van den Berg, Jukka Rantala Pekka Rahkonen (kuvitus) OPS 2016 historia ja yhteiskuntaoppi Riia Palmqvist, Marko van den Berg, Jukka Rantala Pekka Rahkonen (kuvitus) Uusi opetussuunnitelma tuo alakouluun uuden oppiaineen, yhteiskuntaopin. Me nyt -sarja rakentuu

Lisätiedot

SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS. Hanna Vilkka

SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS. Hanna Vilkka SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS Hanna Vilkka Mistä on pienet tytöt tehty? Sokerista, kukkasista, inkivääristä, kanelista. Niistä on pienet tytöt tehty. Mistä on pienet pojat tehty? Etanoista,

Lisätiedot

YHDENVERTAISUUS JA TASA-ARVO ETSIVÄSSÄ NUORISOTYÖSSÄ. Lotte Heikkinen Nuorisotyön koordinaattori Seta ry

YHDENVERTAISUUS JA TASA-ARVO ETSIVÄSSÄ NUORISOTYÖSSÄ. Lotte Heikkinen Nuorisotyön koordinaattori Seta ry YHDENVERTAISUUS JA TASA-ARVO ETSIVÄSSÄ NUORISOTYÖSSÄ Lotte Heikkinen Nuorisotyön koordinaattori Seta ry 27.4.2016 Seta Valtakunnallinen ihmisoikeus- ja sosiaalialanjärjestö Perustettu vuonna 1974 24 jäsenjärjestöä

Lisätiedot

Mitä ihmisoikeuskasvatus

Mitä ihmisoikeuskasvatus Mitä ihmisoikeuskasvatus on? 1 Artikkeli on alun perin julkaistu selvityksessä Ihmisoikeuskasvatus ja -koulutus Suomessa (Ihmisoikeuskeskus 2014). Osa artikkelista perustuu suoraan Mia Matilaisen väitöskirjaan

Lisätiedot

DEMOKRATIA JA OPPILAIDEN OSALLISUUS KOULUJEN KANSAINVÄLISTÄMISESSÄ

DEMOKRATIA JA OPPILAIDEN OSALLISUUS KOULUJEN KANSAINVÄLISTÄMISESSÄ DEMOKRATIA JA OPPILAIDEN OSALLISUUS KOULUJEN KANSAINVÄLISTÄMISESSÄ 5.9.2014 Kristina Kaihari Perusopetuksen ops-uudistuksen keskiössä oppilaiden osallisuutta vahvistava toimintakulttuuri TAVOITTEET Luoda

Lisätiedot

Oppimisympäristöjen merkitys kestävän kehityksen taitojen oppimiselle. Kati Lundgren

Oppimisympäristöjen merkitys kestävän kehityksen taitojen oppimiselle. Kati Lundgren Oppimisympäristöjen merkitys kestävän kehityksen taitojen oppimiselle Kati Lundgren 1 Oppimisympäristön määrittelyä Paikka, tila tai toimintakäytäntö, jonka tarkoitus on edistää oppimista (Manninen & Pesonen

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Kestävän kehityksen ohjelma

Kestävän kehityksen ohjelma Kestävän kehityksen ohjelma Kestävä kehitys on koulun yhteinen asia Kestävän kehityksen ohjelma Kestävän kehityksen työn tulee olla pitkäjänteistä ja tähdätä jatkuvaan parantamiseen. Oppilaiden osallisuus

Lisätiedot

YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä. pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry

YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä. pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry Vammaisfoorumi ry. Vammaisjärjestöjen yhteinen ääni 24 kansallisen vammaisjärjestön

Lisätiedot

Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma

Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma Deutsche Schule Helsinki / Helsingin Saksalainen koulu Malminkatu 14 00100 Helsinki Finnland ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Elämänkatsomustieto

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY 1. Sukupuoli nmlkj Nainen nmlkj Mies nmlkj Ei yksiselitteisesti määriteltävissä 2. Ikä nmlkj alle 31 vuotta nmlkj 31 40 vuotta nmlkj 41 0 vuotta nmlkj yli 0 vuotta 3.

Lisätiedot

Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi

Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi Suomalainen yhteiskunta muuttunut Aikaisempaa moniarvoisemmaksi ja monikulttuurisemmaksi suomalainen

Lisätiedot

: Perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen ja sukupuolten tasa-arvo

: Perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen ja sukupuolten tasa-arvo Sukupuoli päiväkotien ja koulujen arjessa -seminaari : Perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen ja sukupuolten tasa-arvo Liisa Jääskeläinen 16.5.2013 Opetussuunnitelmat uudistuvat 2012-2016

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

EDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA. VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010

EDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA. VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010 EDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010 1) MIHIN LAPSELLA ON OIKEUS SUKUPUOLISENA? 2) MIHIN LAPSELLA ON OIKEUS SEKSUAALISENA?

Lisätiedot

Globaalikasvatusta ja maailman hahmottamisen pedagogiikkaa

Globaalikasvatusta ja maailman hahmottamisen pedagogiikkaa Globaalikasvatusta ja maailman hahmottamisen pedagogiikkaa Aktiivisena maailmankansalaisena tässä ajassa Kansainvälistyvä kansanopisto Satu Korpela 28.11.2007 Kestävä kehitys Kansalaisvaikuttajasta aktiiviseksi

Lisätiedot

Ilmiökeskeinen pedagogiikka. Hannele Cantell Dosentti Aineenopettajan koulutuksen johtaja OKL, Helsingin yliopisto

Ilmiökeskeinen pedagogiikka. Hannele Cantell Dosentti Aineenopettajan koulutuksen johtaja OKL, Helsingin yliopisto Ilmiökeskeinen pedagogiikka Hannele Cantell Dosentti Aineenopettajan koulutuksen johtaja OKL, Helsingin yliopisto Ilmiöperustaisuus oppiaineperustaisuus, esimerkkinä globalisaatio Oppiaineittainen oppiminen

Lisätiedot

Maailmankansalaisena Suomessa. Liisa Jääskeläinen Opetusneuvos 18.2.2011

Maailmankansalaisena Suomessa. Liisa Jääskeläinen Opetusneuvos 18.2.2011 Maailmankansalaisena Suomessa Liisa Jääskeläinen Opetusneuvos 18.2.2011 Opetussuunnitelman perusteiden uudistamistyö Opetussuunnitelman perusteiden laadintatyö alkaa välittömästi valtioneuvoston asetuksen

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Tiivistelmä Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura haluaa esittää seuraavan lausunnon

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tavoitteet: Ymmärtää keskeinen lainsäädäntö sukupuolten välisestä tasa-arvosta organisaation näkökulmasta Ymmärtää sukupuolten välisen tasa-arvon

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Maailmankansalaisen etiikka

Maailmankansalaisen etiikka Maailmankansalaisen etiikka Olli Hakala Maailmankansalaisena Suomessa -hankkeen avausseminaari Opetushallituksessa 4.2.2011 Maailmankansalaisen etiikka Peruskysymykset: Mitä on maailmankansalaisuus? Mitä

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

9.12.2011. www.kepa.fi

9.12.2011. www.kepa.fi 9.12.2011 www.kepa.fi Mikä Kepa? Vuonna 1985 perustettu Kepa on kehitysyhteistyön kattojärjestö. Kepaan kuuluu lähes 300 kehitysmaa- ja globaalikysymysten kanssa työskentelevää tai niitä seuraavaa järjestöä.

Lisätiedot

Maailmankansalaisuus, 2 ov

Maailmankansalaisuus, 2 ov Keva-hanke Maailmankansalaisuus, 2 ov Ammattitaitovaatimukset: osaa kertoa globalisaation vaikutuksista ja hahmottaa elämää maapallolla eri näkökulmista arvioida ihmisoikeuksien kunnioittamisen ja suvaitsevaisuuden

Lisätiedot

Kepan tavoite ja tehtävät

Kepan tavoite ja tehtävät www.kepa.fi Mikä Kepa? Vuonna 1985 perustettu Kepa on kehitysyhteistyön kattojärjestö Kepaan kuuluu lähes 300 kehitysmaa- ja globaalikysymysten kanssa työskentelevää järjestöä Marttaliitosta Maan ystäviin

Lisätiedot

Palvelujen saavutettavuus yhdenvertaisuus ja tasa-arvo

Palvelujen saavutettavuus yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Palvelujen saavutettavuus yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Kalvomateriaali: Sinikka Mustakallio ja Inkeri Tanhua Sukupuolivaikutusten arviointi säädösvalmistelussa opetus- ja kulttuuriministeriössä 14.4.2015

Lisätiedot

Me, media ja maailma. - kansalaisjärjestö globaalikasvattajana

Me, media ja maailma. - kansalaisjärjestö globaalikasvattajana Me, media ja maailma - kansalaisjärjestö globaalikasvattajana 14.5.2008 Planin kansainvälisyyskasvatus kansainvälisyyskasvatus mahdollistaa ei vain perusymmärryksen lapsen oikeuksista ja kehitysyhteistyöstä

Lisätiedot

Suomen YK-liitto. Tietoa YK:sta, kansainvälisyydestä ja meitä ympäröivästä maailmasta! www.ykliitto.fi

Suomen YK-liitto. Tietoa YK:sta, kansainvälisyydestä ja meitä ympäröivästä maailmasta! www.ykliitto.fi Suomen YK-liitto Tietoa YK:sta, kansainvälisyydestä ja meitä ympäröivästä maailmasta! www.ykliitto.fi KATTOJÄRJESTÖ - Perustettu vuonna 1954 - Noin 60 jäsenjärjestöä, lisäksi henkilöjäseniä - Paikalliset

Lisätiedot

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen ARVOKAS VANHUUS:MONINAISUUS NÄKYVÄKSI SEMINAARI 5.11.201, HELSINKI KÄÄNNÖS PUHEEVUOROSTA FRÉDÉRIC LAUSCHER, DIRECTOR OF THE BOARD ASSOCIATION

Lisätiedot

Kulttuurisesti kestävän kehityksen huomioiminen täydennyskoulutuksissa

Kulttuurisesti kestävän kehityksen huomioiminen täydennyskoulutuksissa Kulttuurisesti kestävän kehityksen huomioiminen täydennyskoulutuksissa Helsinki 24.01.2013 Risto Tenhunen Osuuskunta Eco-One & Erkka Laininen OKKA-säätiö Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifiointi

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Lausunto: Demokratia ja ihmisoikeuskasvatus opettajankoulutuksessa (OKM/38/040/2013)

Lausunto: Demokratia ja ihmisoikeuskasvatus opettajankoulutuksessa (OKM/38/040/2013) Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29, 00023 Valtioneuvosto AMNESTY INTERNATIONAL SUOMEN OSASTO Hietaniemenkatu 7 A 00100 Helsinki P: 09 5860 440 F: 09 5860 4460 E: amnesty@amnesty.fi W: www.amnesty.fi

Lisätiedot

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla

Lisätiedot

Kuinka tunnistaa syrjintä?

Kuinka tunnistaa syrjintä? Kuinka tunnistaa syrjintä? Pirkko Mahlamäki Pääsihteeri, Vammaisfoorumi ry Uutta lainsäädäntöä Nykytilanne Uudistettu yhdenvertaisuuslaki voimaan 1.1.2015 Käytäntöjä YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia

Lisätiedot

Monikulttuurisuus ja moninaisuus kasvatuksessa

Monikulttuurisuus ja moninaisuus kasvatuksessa Monikulttuurisuus ja moninaisuus kasvatuksessa EDUCA 2014 Heini Paavola, PkO, EO, KT Kasvatuksen ja koulutuksen keskeinen tavoite on pyrkimys hyvään kasvatukseen ja opetukseen. Millaista on hyvä kasvatus

Lisätiedot

Lastentarhanopettajan ammattietiikka

Lastentarhanopettajan ammattietiikka Lastentarhanopettajan ammattietiikka Johdanto Erityisosaamista edustavat ammattikunnat ovat perinteisesti sitoutuneet erilaisiin eettisiin periaatteisiin, arvoihin ja toimintakäytänteisiin, jotka ilmaisevat

Lisätiedot

"Kieli- ja kulttuuritietoinen koulu" Arto Kallioniemi

Kieli- ja kulttuuritietoinen koulu Arto Kallioniemi "Kieli- ja kulttuuritietoinen koulu" Arto Kallioniemi Suomalainen yhteiskunta ja sen kasvatusjärjestelmät ovat perinteisesti olleet hyvin yksikulttuurisia ja perustuneet ajatukselle kulttuurisesta homogeenisuudesta

Lisätiedot

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI suvaitsevaisuus rohkeus oikeudenmukaisuus vastuullisuus MAAILMANKANSALAINEN aktiivisuus terve itsetunto avoimuus muutosvalmius RAAHEN OPETUSTOIMI Kansainvälisyysstrategia

Lisätiedot

Kestävän kehityksen strategia

Kestävän kehityksen strategia Kestävän kehityksen strategia Yhtymähallitus xx.xx.2012 Sisällysluettelo 1. Kestävä kehitys... 1 2. Oppilaitosten ympäristösertifiointi... 1 3. Kestävä kehitys Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymässä...

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

Kestävän kehityksen ohjelmat kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin

Kestävän kehityksen ohjelmat kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin Kestävän kehityksen ohjelmat kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin Kestävä kehitys on koulun yhteinen asia Kuvat: Keke koulussa -esite/seppo Leinonen Aino Alasentie, Vihreä lippu -päällikkö Suomen Ympäristökasvatuksen

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016 Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella Heikki Blom 20.5.2016 Selvitykset ja arvioinnit Lukion tuottamat jatkokoulutusvalmiudet korkeakoulutuksen näkökulmasta. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja

Lisätiedot

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Yleistä Sääntelyä kansainvälisellä tasolla YK:n lasten oikeuksien sopimus EU:n valkoinen kirja Sääntelyä yleislaeissa Perustuslaki, kuntalaki Erityislait

Lisätiedot

ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri

ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri Perehtyminen kotona: Millainen on oppimista tukeva arviointikulttuuri? Palauta mieleen OPSin luku 6. Koonti ja keskustelu opettajainkokouksessa: Mikä

Lisätiedot

EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2

EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2 EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2 Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 1-2 Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaille laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää

Lisätiedot

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatin toimintaa rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tuella veikkausvoittomäärärahoista.

Lisätiedot

LAPSEN OIKEUDET KOTONA

LAPSEN OIKEUDET KOTONA LAPSEN OIKEUDET KOTONA Kannusta minut vahvaksi! hanke suunnittelija Johanna Matikka johanna.matikka@ensijaturvakotienliitto.fi Vanhemmat alkavat moittia lapsia, kun niistä on tullut yhtä viisaita kuin

Lisätiedot

Koulun toimintakulttuuri ja toimintaympäristö. Arto Vaahtokari Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu

Koulun toimintakulttuuri ja toimintaympäristö. Arto Vaahtokari Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Koulun toimintakulttuuri ja toimintaympäristö Arto Vaahtokari Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Toimintakulttuurin hahmottelua Mikä asia keskusteluttaa teidän koulussanne opettajia vuodesta toiseen

Lisätiedot

Keke päiväkodissa ja koulussa

Keke päiväkodissa ja koulussa Keke päiväkodissa ja koulussa 4V -hankkeen loppuseminaari Katja Viberg 23.11.2010 Mistä puhe? Keke opseissa ja vasuissa Keke-työn raamit ja resurssit Keke koulussa ja Keke päiväkodissa -oppaat Keke-työn

Lisätiedot

Biologian ja maantieteen kouluopetus on työtä kestävän tulevaisuuden hyväksi. Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry Jukka Talvitie

Biologian ja maantieteen kouluopetus on työtä kestävän tulevaisuuden hyväksi. Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry Jukka Talvitie Biologian ja maantieteen kouluopetus on työtä kestävän tulevaisuuden hyväksi Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry Jukka Talvitie 1. Luontosuhde on tärkeä itsetunnon osa Tarvitaan käsitys

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Johtaja Jorma Kauppinen Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät 21.11.2013 Kuopio Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Suitsutusta

Lisätiedot

Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta

Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta Lusto 20.5.2013 Opetusneuvos Lea Houtsonen OPETUSHALLITUS lea.houtsonen@oph.fi Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma 22.6.2011:

Lisätiedot

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta O P A S K A U N I A I S T E N V I R A N H A L T I J O I L L E J A L U O T T A M U S H E N K I L Ö I L L E L A S T E N J A N U O R T E N K U U L E M I S E E N 1

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret

Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret Finlands FN-Ungdom UN Youth of Finland Strategia 2016-2018 Suomen YK-nuoret ry on poliittisesti sitoutumaton valtakunnallinen nuorisojärjestö, jonka tehtävänä on tiedottaa

Lisätiedot

Saamelaisalueen koulutuskeskus Sámi oahpahusguovddáš Säämi máttááttâskuávdáš Sää mvuu d škoou l jemkõõskõs KULTTUURISET JA EETTISET OHJEET

Saamelaisalueen koulutuskeskus Sámi oahpahusguovddáš Säämi máttááttâskuávdáš Sää mvuu d škoou l jemkõõskõs KULTTUURISET JA EETTISET OHJEET Saamelaisalueen koulutuskeskus Sámi oahpahusguovddáš Säämi máttááttâskuávdáš Sää mvuu d škoou l jemkõõskõs KULTTUURISET JA EETTISET OHJEET KULTTUURISET JA EETTISET OHJEET 1. YLEISTÄ Opetusalan työtä säätelevät

Lisätiedot

VATES-päivät 2014: Dialogin paikka!

VATES-päivät 2014: Dialogin paikka! VATES-päivät 2014: Dialogin paikka! Arcada, Helsinki 9.4.2014 Henrik Gustafsson, lakimies, ry 1 Syrjinnän kielto työelämässä Perustuslaki 6 - yhdenvertaisuus: ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2011

TOIMINTASUUNNITELMA 2011 TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Kepan voimassaolevan strategian ja ohjelman mukainen Tavoitteena poliittinen muutos, köyhdyttävien rakenteiden purkaminen ja köyhdyttämisen lopettaminen 29,3 % rahoituksesta käytetään

Lisätiedot

Kestävän kehityksen ohjelma

Kestävän kehityksen ohjelma Kestävän kehityksen ohjelma tavoitteita, toimintaa ja tuloksia Annukka Luomi ja Laura Virta 8.10.2010 Tervetuloa pajaan! 4V-hanke Keke koulussa ja Keke päiväkodissa -oppaat Keke-työn käynnistäminen Keke

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

MAANTIETO. Oppiaineen tehtävä

MAANTIETO. Oppiaineen tehtävä MAANTIETO Oppiaineen tehtävä Maantiedon opetuksen tehtävänä on tukea oppilaan maailmankuvan rakentumista. Oppilasta ohjataan seuraamaan ajankohtaisia tapahtumia omassa lähiympäristössä ja koko maailmassa

Lisätiedot

Kansalaisten Eurooppa -ohjelma

Kansalaisten Eurooppa -ohjelma Kansalaisten Eurooppa -ohjelma Minkälaisen Euroopan sinä haluat? Euroopan unionin jäsenmaissa elää yli 500 miljoonaa ihmistä. Jokainen jäsenmaan kansalainen on myös EU-kansalainen. Identiteettimme Euroopan

Lisätiedot