MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Juha Vanhatalo

Transkriptio

1 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Juha Vanhatalo VALTIONEUVOSTON ASETUS HEVOSKASVATUKSEN JA HEVOSURHEILUN EDIS- TÄMISEEN KÄYTETTÄVÄSTÄ OSUUDESTA VEIKKAUS OY:N TUOTOSTA 1 Yleistä Arpajaislain (1047/2001) muutos muutti aiemmin voimassa olleen arpajaislain mukaista käytäntöä, jossa pääosa totopeleistä muodostuvista tuotoista ohjattiin Fintoto Oy:n tuottoina suoraan hevosalalle käytettäväksi arpajaislain mukaisesti hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistämiseen. Arpajaislakia koskevan muutoksen mukaan hevosalalle tarkoitettu osa uuden rahapeliyhtiön tuotosta (neljä prosenttia) otetaan vuosittain valtion talousarvioon. Rahapeliyhtiö tilittää tuoton maa- ja metsätalousministeriölle jaettavaksi valtionavustuslain mukaisesti avustuksina hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistämiseen. Arpajaislainsäädännön muutoksen yhteydessä on tärkeää, että hevostalouden tukijärjestelmällä alan toimintaedellytykset voidaan turvata myös jatkossa. Tärkeimpiä tukitoimia ovat hevoskasvattajille ja -omistajille suunnattava kasvatustuki sekä raviratojen ja alan kehitystoiminnan tukeminen toisaalta valtakunnallisen kilpailutarjonnan että riittävän palkintotason turvaamiseksi. Arpajaislain 17 :ssä säädetyn rahapelitoiminnan tuottojen hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistämiseen tarkoitetun tuotto-osuuden myöntämiseen ja maksamiseen nyt ehdotettujen sääntöjen lisäksi avustuksen myöntämisessä toimittaisiin valtionavustuslain (688/2001) nojalla siten kuin arpajaislain 17 c :ssä asiasta säädettään. Muutoksen yhteydessä kumottiin totopelien tuottojen käyttämisestä hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistämiseen annettu laki (1055/2001). Euroopan komissio on hyväksynyt SA (2016/N) -valtiontuen hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistämiseen siten kuin siitä säädettään arpajaislain muutoksen ja valtionavustuslain nojalla. Valtiontuen myöntämisen mahdollistava säädöskehikko tulisi olla valmiina jo heti vuoden 2017 alussa hevosurheilun toimintaedellytysten turvaamiseksi häiriöttömästi. Tämän vuoksi asetusluonnos hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistämiseen käytettävästä osuudesta Veikkaus Oy:n tuotosta toimitettiin lausunnoille jo ennen arpajaislain muutoksen hyväksymistä ja näin ollen lausunnoilla oleva asetusluonnos oli riippuvainen tukiehdotuksen komissiokäsittelystä sekä eduskunnan lainsäädännön edistymisvaiheesta. Tavoitteena on kuitenkin saattaa ehdotus voimaan mahdollisimman aikaisin vuoden 2017 alusta, nyt esitetty asetus on tarkoitettu tulemaan voimaan Avustukset on pääosin tarkoitus myöntää mahdollisen komission hyväksymän valtiontuen sallimalla tavalla, osittain vähämerkityksisenä nk. de minimistukena ja eräiltä osin avustuksena, jota ei ole katsottu valtiontueksi. 2 Asetuksen pääasiallinen sisältö Asetuksessa ehdotetaan säädettäväksi valtionavustuslain nojalla hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistämiseen käytettävästä osuudesta Veikkaus Oy:n tuotosta. Valtionavustuslain nojalla annettavan valtioneuvoston asetusluonnoksen mukaan avustusta voitaisiin myöntää hevosjalostus- ja raviurheilujärjestöjen keskusjärjestölle sekä

2 2 ratsastusurheilujärjestöjen keskusjärjestölle ja näiden jäsenyhteisöille sekä tiettyihin tarkoituksiin myös kunnalle. 3 Pykälien yksityiskohtaiset perustelut 1 Asetuksen 1 :ssä säädettäisiin soveltamisalasta. Asetusta sovellettaisiin arpajaislain 17 :ssä säädettyyn rahapelitoiminnan tuottojen hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistämiseen tarkoitetun tuotto-osuuden talousarvion mukaisesta myöntämisestä, maksamisesta ja käytöstä valtionavustuslain nojalla siten kuin arpajaislain 17 c ja 20 :ssä asiasta säädetään. 2 Keskusjärjestölle myönnettävien avustusten käyttötarkoitukset. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi niistä käyttötarkoituksista, joihin keskusjärjestölle voidaan myöntää avustusta. Pykälässä yksilöidyt käyttökohteet vastaavat nykyistä totopelien tuottojen käyttämisestä hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistämiseen annettua lakia. Keskusjärjestöjen tehtävänä on tukea, kehittää ja ohjata valtakunnallisesti alueorganisaatioidensa ja jäsenjärjestöjensä toimintaa sekä edistää hevoskasvatusta ja urheilutoimintaa. Toiminta painottuu suunnitteluun, tiedotukseen, koulutukseen, tilastointiin, neuvontaan sekä kehittämis- ja julkaisutoimintaan. Raviurheilun ja hevosjalostuksen keskusjärjestönä toimii Suomen Hippos ry (Hippos). Hippos pitää rekisteriä ja kantakirjaa suomenhevosista, lämminverisistä ravihevosista ja lämminverisistä ratsuhevosista ja poneista sekä kilpailurekisteriä ravihevosista. Hippos, Suomen Irlannincobyhdistys ry:stä ja Eestin raskaat vetohevoset ry on hyväksytty myös Euroopan Unionin säädösten mukaisesti hevosrotujen kantakirjoja ylläpitäväksi yhteisöksi. Jalostus- ja kilpailutoiminnan osalta tärkeä asema on Hippoksen ylläpitämä selainpohjainen Heppa-rekisteri, josta löytyvät lähes kaikkien Suomessa olevien hevosten tiedot sekä ravi- ja kilpailutoiminnan tiedot. Heppa tietokannassa pidetään suojatussa tietokannassa hevosrekisteriä. Myös Suomen Irlannincobyhdistys ry ja Eestin Raskaat Vetohevoset ry. pitävät rotunsa rekisteriä ja kantakirjaa ja tällä on tärkeä merkitys rotujen jalostus-, kilpailu- ja näyttelytoiminnalle. Rekisteri sisältää mm. tiedot rodun DNA-testauksista ja kilpailu- ja näyttelytuloksista Keskusjärjestöjen tehtävänä on kilpailuissa hevosten suorituskykyyn keinotekoisesti vaikuttavien lääkeaineiden tai vastaavien aineiden ja valmisteiden käytön valvonta. Lääkeaineiden käyttöä eläinurheilussa rajoitetaan lainsäädännön, sääntöjen ja kansainvälisten sopimusten mukaisesti. Totalisaattoriraveissa otetaan vähintään yksi arvottu dopingnäyte ja myös koelähdöissä arvotaan testattavaksi joutuva hevonen. Ratsastusurheilussa dopingtestausta tehdään sekä harjoitus- että kilpailutilanteissa. Ratsastusurheilujärjestöjen keskusjärjestön, Suomen Ratsastajainliitto ry:n (SRL), toiminnallinen tuki myönnetään rahapelitoiminnan tuotoista opetusministeriön kautta. Ratsastajainliiton avustus valtion vedonlyöntiosuudesta on kohdistunut erityiskohteisiin kuten kilpailukaluston hankintaan ja peruskorjaukseen sekä tulospalvelujärjestelmän ja kilpailutoiminnankehittämiseen. SRL:n tehtävänä on edistää ratsastusta maassamme niin harrastus-, kunto-, kuntoutus-, liikunta-kuin urheilumuotona. SRL on yksi Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n (SLU) jäsenjärjestöistä. SLU:n tavoitteena on tasa-arvoinen liikuntakulttuuri, jossa kaikilla Suomessa on yhdenvertaiset mahdollisuudet harrastaa, toimia ja päättää liikunnassa ja urheilussa. SRL:n toimintaa paikallistasolla organisoivat ja koordinoivat paikalliset aluejaostot. Liiton varsinaisia jäseniä ovat paikalliset rekisteröidyt ratsastusseurat. Lisäksi yhteisöjäseninä on liiton

3 3 hyväksymiä ratsastuskouluja ja harrastetalleja. SRL on kansainvälisen Federation Equestre Internationalen (FEI) jäsen. 3. Jäsenyhteisölle myönnettävien avustusten käyttötarkoitukset. Tässä tarkoitetut jäsenyhteisöt ovat lähinnä hevosjalostusliitot, raviradat ja ratsastusseurat. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi kohteista, joihin jäsenyhteisölle voidaan myöntää avustusta. Kohteet vastaavat voimassa olevaa totopelien tuottojen käyttämisestä hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistämiseen annettua lakia. Neuvontaa sekä hevosten jalostusja kantakirjaukseen liittyvää näyttelytoimintaa toteutetaan Suomen Hippos ry:n koordinoimien alueellisten hevosjalostusliittojen kautta. Liitot koostuvat paikallisista hevosseuroista ja yhdistyksistä. Liittojen tehtäviä ovat hevosten rekisteröinti, mikä muodostaa pohjan hevosten kantakirjaamiselle Hippoksen rekisterin osalta. Kahden hevosrodun osalta rekisteröinti on mahdollista myös kahden muun hyväksytyn kantakirjanpitäjän pitäjän ylläpitämään rekisteriin. Tämä muodostaa siten perustan jalostus- ja kilpailutoiminnalle. Hevoset tunnistetaan niiden rekisteröinnin yhteydessä. Tunnistaminen tapahtuu noudattaen neuvoston direktiivien 90/427/ETY ja 2009/156/EY mukaisten sääntöjen vahvistamisesta hevoseläinten tunnistusmenetelmien osalta (hevospassista annettu asetus) annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/262 määräyksiä, joiden mukaisesti tunnistetietoihin liitetään mm. hevosen väritys, otetaan verikoe ja asetetaan nahan alle mikrosiru hevosen tunnistamisen varmistamiseksi kilpailusuoritusten yhteydessä sekä hevosten identiteetin vaihtamisen estämiseksi. Liittojen tehtäviä ovat kurssi-, neuvonta- ja järjestötoiminta, omistajan vaihdoksiin liittyvät asiat sekä raviratojen avustaminen. Myös Suomen Irlannincobyhdistys ry. ja Eestin Raskaat Vetohevoset ry. toteuttavat rotunsa osalta hevosten rekisteröintiä, mikä muodostaa pohjan hevosten kantakirjaamiselle ja siten jalostus- ja kilpailutoiminnalle annettujen säädösten ja määräysten mukaisesti. Lisäksi toteutetaan kurssi-, neuvonta- ja järjestötoimintaa ja omistajan vaihdoksiin liittyvät toimenpiteitä. Raviratoja kehitettiin ja luvuilla ympärivuotiseen toimintaan soveltuvien maakunnallisten keskusratojen verkoston aikaan saamiseksi. Raviratojen investointeja on rakennusten rakentamiseen ja laitehankintoihin rahoitettu valtion totopeliosuudesta ja vastaavasti on tuettu ratsastusseurojen tallihankkeita. 4. Kunnalle myönnettävien avustusten käyttötarkoitukset. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi mahdollisuus myöntää avustusta kunnalle raviurheilutoiminnassa tarvittavan radan, muiden alueiden ja rakennusten rakentamiseen sekä rakennusten perusparantamiseen. Pykälä vastaa voimassa olevaa totopelien tuottojen käyttämisestä hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistämiseen annettua lakia. Kunnat ovat mukana raviurheilutoiminnassa kiinteistöjen omistajina ja raviurheilun alueellisen tasavertaisuuden vuoksi on tarkoituksenmukaista, että kuntien omistamille raviradoille voidaan myöntää avustusta rakentamis- ja perusparannushankkeisiin. 5 Avustuksen hakeminen. Pykälässä säädettäisiin avustuksen hakemisesta kirjallisesti maa- ja metsätalousministeriölle osoitetulla hakemuksella, jossa tulisi ilmoittaa hakijan nimi, kotipaikka ja yhteystiedot. Hakemuksessa tulisi yksilöidä avustuksen käyttötarkoitus, haettava avustuksen määrä, avustuksen käyttö- ja jakoperusteet ja hakemusvuotta koskeva toimintasuunnitelma sekä talousarvio. Jos avustusta haettaisiin vain osaan toiminnasta, toimintasuunnitelma ja talousarvio tulisi laatia siten, että niissä esitetään selkeästi erikseen se toiminta, mihin valtionavustus on tarkoitus käyt-

4 4 tää. Lisäksi hakijan tulisi antaa selvitys muista samaa tarkoitusta varten saaduista ja haetuista avustuksista ja tuista. Jäsenyhteisöjen tulisi myös liittää hakemukseen keskusjärjestön lausunto. Erityisavustuksen osalta haettaessa olisi lisäksi ilmoitettava avustuskohteen yksilöity kustannusarvio. Kunnan tekemään hakemukseen tulisi liittää ote hyväksytystä talousarviosta kohteen osalta. Yleisavustusta koskeva hakemus olisi toimitettava maa- ja metsätalousministeriölle hakemusta koskevaa toimintavuotta edeltävän kalenterivuoden loppuun mennessä ja erityisavustusta koskeva hakemus hakemuksessa tarkoitetun varainhoitovuoden lokakuun loppuun mennessä. 6 Avustuksen myöntämisen rajoitukset. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi Euroopan unionin valtiontukisäädännön yleisten periaatteiden mukaiset rajoitukset tuen myöntämiselle tilanteissa, joissa tuen hakija on ns. vaikeuksissa oleva yritys. Tällä määritelmällä tarkoitettaisiin kulloinkin voimassa olevan komission aiheesta antaman ohjauksen mukaista tulkintaa vaikeuksissa olevasta yrityksestä sellaisena kuin se on tiettyjen tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi perussopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti annetussa komission asetuksessa (EU) N:o 651/ artiklan 18 kohdassa sekä valtiontuesta rahoitusalan ulkopuolisten vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseen ja rakenneuudistukseen (2014/C 249/01) annetuissa komission suuntaviivoissa. Lisäksi pykälässä säädettäisiin tilanteista, joissa tuen hakija ei ole noudattanut eräitä valtion tuen takaisinperintää koskevia määräyksiä (nk. Deggendorf-ehto). Näitä ehtoja sisältyy komission valtiontuen hyväksyvään päätökseen ja ilmoitus niiden ottamisesta asiasta säätävään kansalliseen normikehikkoon oli valtiontuki-ilmoituksen käsittelyn ennakkoedellytyskin. 7 Avustuksen käyttäminen. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi siitä, että yleisavustus olisi käytettävä sen kalenterivuoden aikana, jolloin se on myönnetty. Ehdotus on tarpeen varmistamaan sen, että Arpajaislain periaate tukien käyttämisestä mahdollisimman tehokkaasti momentissa tarkoitetusta osuudesta myönnettävien avustusten vuosittaisen jakosuunnitelman mukaisesti toteutuisi. 8 Voimaantulo. Asetus ehdotetaan tulevaksi voimaan ja samalla kumottaisiin valtion ja Fintoto Oy:n osuudesta totopelien tuotoista annettu valtioneuvoston asetus (577/2012). 4 Taloudelliset vaikutukset Ehdotuksella on tarkoitus säätää valtionavustuksen yleisistä ehdoista määrärahan käyttöön joka osoitetaan vuosittain valtion talousarviossa hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistämiseen käytettäväksi osuudeksi Veikkaus oy:n tuotosta. Valtion talousarvion momentilla (Hevostalouden edistäminen hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistämiseen tarkoitetulla rahapelitoiminnan tuotolla) on vuonna 2017 osoitettu varat yhteensä 39,77 miljoonan euron suuruiseen hevoskasvatuksen ja hevosurheilun tukeen. Vastaavat Arpajaislain tuotto-osuutena saatavat tulot tuloutetaan momentille (Hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistämiseen käytettävä osuus rahapelitoiminnan tuotosta) jolle vuoden 2017 talousarviossa on arvioitu kertyvän 40,1 miljoonaa euroa. Vuosittainen alustava jakosuunnitelma Veikkaus oy:n tuoton käyttämisestä hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistämiseen tarkoitettujen valtionavustusten myöntämiseen on tarkoitus käsitellä valtioneuvoston rahaasiainvaliokunnan istunnossa ennen ministeriön myöntöpäätösten tekemistä.

5 5 5 Lausunnot 6 Laintarkastus Asetusehdotuksesta on pyydetty lausuntoja opetus- ja kulttuuriministeriöstä, sisäministeriöstä, sosiaali- ja terveysministeriöstä, valtiovarainministeriöstä, Maaseutuvirastosta, Elintarviketurvallisuusvirastosta, Luonnonvarakeskusta, Suomen Kuntaliitosta, Suomen Hippos ry:stä, Fintoto Oy:stä, Suomen Ratsastajainliitto ry:stä, Suomen Irlannincobyhdistys ry:stä, Eestin raskaat vetohevoset ry:stä, Suomen Ratsastajainliitto ry:stä, Suomenratsut ry:stä, Suomen Islanninhevosyhdistys ry:stä, Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ry:stä, Svenska Lantbruksproducenternas centralförbund SLC r.f.:stä, Pro Agria Keskusten Liitto ry:stä, ProAgria Svenska Lantbrukssällskapens Förbund ry:stä sekä maakuntaraviradoilta. Valtiovarainministeriö ilmoitti, että sillä ei ole huomautettavaa asetusluonnoksesta. Suomen kuntaliitto ilmoitti, että sillä ei ole asiassa lausuttavaa. Sisäministeriö totesi asetusluonnoksen liittymisen lainsäädäntöhankkeeseen ja tämän vuoksi olevan syytä huomioida eduskuntakäsittelyn aikana esille nousseiden näkemyksiä. Asetusluonnosta pidettiin sinänsä hyvänä ja tarpeellisena useimmissa lausunnoissa eikä sitä suoranaisesti vastustettu. Maaseutuvirasto, Suomen Hippos ry, MTK ry, Valkealan hevosystävät ry ja Keski-Suomen Ravirata Oy puolsivat asetusluonnoksessa ehdotettua tuotonjakomallia sellaisenaan ja osin jopa sen vahventamista perusteluissa. Elintarviketurvallisuusvirasto, Suomen Irlannincobyhdistys ry ja Eestin raskaat vetohevoset ry kiinnittävät kuitenkin huomiota siihen, että Hippoksen lisäksi kantakirjanpitäjänä toimii kaksi muutakin yhteisö mikä tulisi mainita asetusluonnoksen perusteluihin sekä Suomen Irlannincobyhdistys ry:n mukaan myös rajaa tarpeettomasti tuensaajia asetusehdotuksessa. Suomen Ratsastajainliitto ry Esittää tukikohteiden tarkennuksia eräisiin tukikohteisiin sekä laajentaa perusteluja näiden osin sekä tukimuodon muuttamista omalta osaltaan muuksi kuin nk. vähämerkityksiseksi tueksi. Suoranaisia asetuksen pykälämuutoksia koskevia ehdotuksia oli lähinnä tuen saajia ja tuen kohteita koskevilta osin, mutta näiden johdosta ei tehty muutoksia lausunnolla olleeseen luonnokseen. Tuen saajia ei katsottu perustelluksi laajentaa esim. kantakirjaa pitäviin tahoihin koska pelkästään kantakirjan pitäjänä toimiminen ei ole sinänsä tukeen oikeuttavaa vaan perusperiaatteena on tältä osin kustannusten periminen kantakirjauspalvelujen käyttäjiltä, perusteluihin otettiin toisaalta maininta siitä että muitakin kantakirjan pitäjiä kuin Suomen Hippos ry tällä hetkellä Suomessa toimii. Tukikohteita ei laajennettu eräissä lausunnoissa esitetyllä tavalla koska jo esitettyjen tukikohteiden katsottiin pääosin kattavan esitettyjä lisäyksiä tarpeellisin osin ja toisaalta katsottiin tarkoituksenmukaiseksi tukea toimintaa enemmän kuin vuokratilojen vuokraa. Lisäksi Suomen Hippos esitti tukikohteiden laajentamista enemmän markkinointityyppisiin toimenpiteisiin joita ei katsottu mahdolliseksi ottaa esitetyn asetuksen piiriin. Asetusehdotus on tarkastettu oikeusministeriön lainvalmisteluosaston laintarkastusyksikössä.