KOHDUSSAKIN ON PIMEÄÄ Keskoslapsen kehitystä tukevan tehohoitoympäristön turvaaminen sairaanhoitajien kokemana

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KOHDUSSAKIN ON PIMEÄÄ Keskoslapsen kehitystä tukevan tehohoitoympäristön turvaaminen sairaanhoitajien kokemana"

Transkriptio

1 KOHDUSSAKIN ON PIMEÄÄ Keskoslapsen kehitystä tukevan tehohoitoympäristön turvaaminen sairaanhoitajien kokemana Janina Blom Opinnäytetyö, syksy 2005 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö Diakoninen sosiaali- terveys ja kasvatusalan koulutusohjelma Sairaanhoitaja (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Blom, Janina. Kaikki vaikuttaa kaikkeen keskoslapsen kehitystä tukevan tehohoitoympäristön turvaaminen sairaanhoitajien kokemana. Helsinki, syksy sivua, 3 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö, diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, terveysala, sairaanhoitaja (AMK). Kvalitatiivisen eli laadullisen tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää miten sairaanhoitajat ottavat työssään huomioon tehohoitoympäristön ja sen turvaamisen tärkeyden osana keskoslapsen hoitotyötä ja millaisia keinoja heillä on tehohoitoympäristön kehittämiseen keskoslapsen kehitystarpeita vastaavaksi. Tutkimuksessa haluttiin selvittää sairaanhoitajien kokemuksia omasta työstään ja sen vaikuttavuudesta sekä kuulla heidän kehittämisehdotuksiaan keskoslapsen hoitotyön kehittämiseksi. Tutkimusaineisto kerättiin keväällä 2005 Lastenklinikan vastasyntyneiden tehoosastolla 21 sairaanhoitajalta. Tutkimuksen tiedonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua avoimen kyselylomakkeen muodossa. Kyselylomakkeet jaettiin osastolla tutkimukseen valituille sairaanhoitajille. Tutkimusaineisto analysoitiin sisällönanalyysilla. Tutkimustulokset osoittivat, että sairaanhoitajilla on laaja tietopohja tehohoitoympäristön merkityksestä keskoslapsen voinnille ja kehitykselle. Sairaanhoitajat ottavat tehohoitoympäristön huomioon päivittäisessä hoitotyössä ja kokevat tehohoitoympäristön merkityksen suureksi. Sairaanhoitajat kokevat myös voivansa vaikuttaa keskoslapsen tehohoitoympäristöön osastolla. Sairaanhoitajat kokivat myös omaavansa erilaisia keinoja ympäristön kehittämiseksi. Sairaanhoitajat nimesivät kehittämishaasteiksi omalle työskentelylleen hoidon suunnittelun ja toiminnan suunnitelmallisuuden, työskentelyn ahtaissa tiloissa sekä laitteiden käytön. Osaston kehittämishaasteina sairaanhoitajat toivoivat uudempia ja isompia tiloja sekä lisää henkilökuntaa. Sairaanhoitajat toivoivat myös lisäkoulutusta erityisesti NIDCAP-ohjelmasta (Newborn Individualized Developmental and Care Assesment Program). Sairaanhoitajien esittämiä kehittämishaasteita olisi hyvä pohtia ja lähteä työstämään osastolla eteenpäin keskoslasten tehohoidon kehittämiseksi ja työhyvinvoinnin edistämiseksi. Tutkimuksen perusteella osaston sairaanhoitajat hyötyisivät säännöllisestä koulutuksesta, sillä uutta tietoa tulee jatkuvasti lisää ja toimintatapoja kehitetään. Asiasanat: keskonen; keskosen hoitotyö; tehohoitoympäristö; kvalitatiivinen tutkimus; teemahaastattelu; sisällönanalyysi.

3 ABSTRACT Blom, Janina. Securing preterm babies development in the intensive care environment: nurses experiences. Helsinki, Autumn Language: Finnish. 87 p., 3 appendices. Diaconia Polytechnic, Helsinki Unit, Degree Programme in Health Care, Option in nursing. The purpose of the study was to find out how nurses experienced the intensive care environment as part of nursing. The overall objective was to find out how nurses thought they could affect to the Neonatal Intensive Care Unit (NICU) environment. The second objective was to find out how nurses experienced their own work and its effectiveness. Also, the aim of the study was to examine nurses opinions on the developmental challenges in the NICU environment. This study was a qualitative research. The material was collected from 21 nurses in the Hospital District of Helsinki and Uusimaa, Children s hospital, Neonatal Intensive Care Unit during spring As the method of this study an open-ended questionnaire was used. Questionnaires were delivered to the nurses by the hospital. Nurses were selected to the study based on their working experience; half of them had been working a long time with premature babies and half of them only a short period. The material was analysed by content analysis. The main results showed that nurses had much information on intensive care environment and its effects on preterm babies. Nurses also took the environment into account when working; e.g. how light and noise affected the baby. Nurses experienced that they could influence the NICU environment. They also felt that they could improve the environment by their own work e.g. by planning their work. However, nurses also thought that some aspects should be done differently at the unit. These were issues such as planning the work better and considering noise and light at the unit. More space and facilities were called for as well as more training to the unit s nurses e.g. by the Newborn Individualized Developmental and Care Assesment Program (NIDCAP). These results may indicate that these experiences of 21 nurses should be reflected upon in the NICU. Especially it would be important to consider issues that emerged while nurses were thinking how to improve the environment for the baby. The results may also indicate that the units nurses would need more training on intensive care environment and its effects to the baby and the baby s development. Key words: preterm baby; preterm babys nursing; intensive care environment; neonatal intensive care environment.

4 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO OPINNÄYTETYÖN TAUSTA JA KESKEISET KÄSITTEET Keskoslapsi Keskosuuden syyt ja ongelmat Keskoslapsen riskit Keskoslapsen tehohoito Keskoslapsen kehityksen tukeminen tehohoidossa Unen ja lepoajan turvaaminen keskoslapselle Lapsen tukeminen hoitojen aikana Keskoslapsen kehityksen tukeminen vuorovaikutuksen avulla NIDCAP -ohjelma Keskoslapsen ympäristö ja hoitotyö Tehohoitoympäristön keskoslapselle aiheuttamat ongelmat Ääniympäristö teho-osastolla Keskoslapsen vaste ympäristön ärsykkeille teho-osastolla Tehohoitoympäristön keskoselle aiheuttama stressi Hoitoympäristön merkitys keskosen kasvulle ja kehitykselle Keskosen kehitystä tukeva tehohoitoympäristö EMPIIRINEN OSIO Tutkimuksen lähtökohdat Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimuskysymykset Tutkimusmenetelmät Avoin kyselylomake Sisällönanalyysi Tutkimusympäristön kuvaus ja tutkimushenkilöt TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Aineiston kerääminen Aineiston analysointi... 39

5 4 TUTKIMUSTULOKSET Tehohoitoympäristö ja sen turvaamisen tärkeys sairaanhoitajien kokemana Sairaanhoitajien tieto ja kokemus ympäristön vaikutuksesta keskoslapseen Sairaanhoitajien keinot vaikuttaa keskoslapsen tehohoitoympäristöön Sairaanhoitajien esiintuomat hoitotyön kehittämishaasteet Sairaanhoitajien kokemukset perehdytyksen riittävyydestä ja lisäkoulutuksen tarpeesta POHDINTA Tutkimustulosten tarkastelua Johtopäätökset Tutkimuksen luotettavuus Tutkimuksen eettiset kysymykset Jatkotutkimusaiheet Oman ammatillisuuden kehittyminen tutkimusprosessin aikana Lopuksi LÄHTEET LIITTEET Liite 1: Kyselylomake Liite 2: Tutkimuslupa Liite 3: Ryhmittely pää-, ylä- ja alaluokkiin... 81

6 JOHDANTO Keitä pienet keskoslapset ovat, miten heitä pitäisi hoitaa ja miksi? Nämä ovat kysymyksiä, joihin pyrin työssäni vastaamaan. Työni käsittelee keskoslapsen kehitystä tukevan tehohoitoympäristön turvaamisen menetelmiä: mitä menetelmät ovat, miten niitä voidaan hyödyntää hoitotyössä, miten niiden avulla voidaan auttaa keskosia ja miten niitä käytännössä hyödynnetään. Työ on suunnattu ensisijaisesti vastasyntyneiden teho-osastolla ja muissa toimipisteissä keskoslasten kanssa työskenteleville terveydenhuoltoalan ammattilaisille.. Toivon työni kuitenkin antavan tietoa ja pohdittavaa myös muille aiheesta kiinnostuneille. Toivon työn myös herättävän yhä enemmän keskustelua tehohoitoympäristön merkityksestä keskoslapsen hoitotyössä. Aihe on mielestäni ajankohtainen, sillä yhä pienemmät keskoslapset jäävät henkiin, heitä voidaan hoitaa ja hoidolla vaikutetaan näiden lasten tulevaisuuteen. Keskosten hoidon tarkastelun ja tutkimuksen tekee ajankohtaiseksi myös se, että yhä pienempien lasten jäädessä henkiin, myös keskosuuteen liittyvien ongelmien määrä lisääntyy. Tutkimusten mukaan tehohoitoympäristöllä on suuria vaikutuksia keskosen kehitykseen, mutta ympäristön merkitystä ei aina hoidossa tiedosteta. (mm. Raivio 1996; Graven 2000; Appleton 1994; Glass 1994; Korhonen 1996b.) Käsittelen työssäni tehohoitoympäristöä ja sen keskoslapselle aiheuttamia ongelmia kokonaisvaltaisesti, olen rajannut käsittelyn erityisesti keskoslapsen ääniympäristöön. Tutkiessani teoriatietoa huomasin keskoslapsen ääniympäristöä painotettavan useimmissa julkaisuissa ja tutkimuksissa. Sitä pidettiin myös haitallisimpana ympäristön ongelmana, joten päätin keskittyä työssäni erityisesti siihen. Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia, millaista tietoa sairaanhoitajilla on keskoslapsen tehohoitoympäristön merkityksestä lapsen kehitykselle ja voinnille. Tarkoituksena oli tutkia myös, miten sairaanhoitajat ottavat työssään huomioon tehohoitoympäristön ja sen turvaamisen tärkeyden osana keskoslapsen hoitotyötä. Tarkoituksena oli lisäksi tutkia, millaisia keinoja sairaanhoitajilla on tehohoitoympäristön kehittämiseen kes-

7 7 koslapsen kehitystarpeita vastaavaksi. Tarkoituksena oli tutkia näitä asioita sairaanhoitajien omien kokemusten pohjalta. Lisäksi tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää sairaanhoitajien kokemia kehittämishaasteita keskoslapsen hoitotyölle oman työskentelynsä sekä koko osaston toiminnan kannalta. Opinnäytetyöni on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Valitsin laadullisen tutkimustavan, sillä sen avulla kykenin tutkimaan nimenomaan sairaanhoitajien kokemuksia. Tutkimusmenetelminä olivat teemahaastattelu ja sisällönanalyysi. Aineisto kerättiin teemahaastattelun muodossa avoimen kyselylomakkeen avulla ja analysoitiiin sisällönanalyysilla. Työ ja sen aihe liittyvät vahvasti ammatilliseen kehittymiseeni, sillä olen erittäin kiinnostunut keskoslasten hoitotyöstä. Tavoitteenani on joskus työskennellä keskoslasten parissa, esimerkiksi vastasyntyneiden teho-osastolla. Koen tarvitsevani tätä työtä varten keräämääni tietoa tulevaisuudessa ja voivani tietojeni avulla kehittää keskoslasten hoitotyötä. Opinnäytetyön ja sen aiheeseen liittyvän vastasyntyneiden tehoosaston työssäoppimisjakson avulla olen päässyt tutustumaan keskoslasten hoitotyöhön ja tehohoitoympäristön vaikutuksiin konkreettisesti, mikä on syventänyt osaamistani.

8 8 1 OPINNÄYTETYÖN TAUSTA JA KESKEISET KÄSITTEET 1.1 Keskoslapsi Arkkiatri Arvo Ylppö ehdotti 1900-luvun alussa keskoslapsen määritelmäksi lasta, joka on syntyessään alle 2500 grammaa painava. Määritelmä on sittemmin tullut kansainväliseen käyttöön ja on nykyisin kansainvälisen tautiluokituksen perusteena, kun puhutaan keskoslapsista. Yleisesti käytössä olevat luokittelut määrittelevät keskoseksi lapsen, jonka syntymäpaino on alle 2500 grammaa ja joka on syntynyt 37. raskausviikolla tai aikaisemmin. Pikkukeskosesta puhutaan, kun lapsen syntymäpaino on alle 1500 grammaa. Keskoslapsi luokitellaan erittäin pienipainoiseksi, kun syntymäpaino on alle 1000 grammaa ja lapsi on syntynyt ennen 30. raskausviikkoa. (Korhonen 1996b, 20; Raivio 1996, 8.) World Health Organisation (WHO) määrittelee pienipainoiseksi lapsen, jonka syntymäpaino on alle 2500 grammaa. Pienipainoisena syntyneet lapset eivät aina ole ennenaikaisesti syntyneitä, mutta pieni syntymäpaino ja ennenaikaisuus liittyvät usein yhteen. Pienipainoisena syntyneet lapset jaetaan kolmeen ryhmään: pieni syntymäpaino (alle 2500 g), hyvin pieni syntymäpaino (alle 1500 g) ja erittäin pieni syntymäpaino (alle 1000 g). WHO:n määritelmän mukaan enneaikaiseksi puolestaan luokitellaan lapset, jotka ovat syntyneet ennen kuin 37 raskausviikkoa on täynnä. Myös ennenaikaisesti syntyneet lapset jaetaan kolmeen ryhmään: ennenaikainen (syntynyt ennen 37. raskausviikkoa, mutta 32 raskausviikon jälkeen), hyvin ennenaikainen (ennen 32 raskausviikkoa, mutta 28 raskausviikon jälkeen), erittäin ennenaikainen (ennen 28 raskausviikkoa). (Wallin 2001, 12.) Suomessa vastasyntyneet luokitellaan sikiöiän ja syntymäpainon mukaan. Lapsi voidaan myös luokitella yhdistämällä sikiöikä ja syntymäpaino, mutta tästä luokittelusta ollaan Suomessa luopumassa, sillä sikiöviikkojen ja syntymäpainon yhdistäminen määrittelyssä on usein hämmentävää. Lapsen luokittelulla sikiöiän ja painon mukaan on merkitystä ennakoitaessa lapselle mahdollisesti kehittyviä kliinisiä ongelmia. Toi-

9 9 saalta taas selkeä ja yksiselitteinen määrittely sikiöviikkojen mukaan kuvaa lapsen todellista tilannetta paremmin, koska elimistön kypsyminen kohdunulkoiseen elämään tapahtuu tietyn ajanjakson aikana eikä painon mukaan. Keskoset on kuitenkin tarpeellista luokitella syntymäpainon mukaan, kun puhutaan hoito-ongelmista ja pitkäaikaisseurauksista. (Korhonen 1996b, 19. Korhonen 1999, ) Keskosuuden syyt ja ongelmat Useimmissa tapauksissa ennenaikainen synnytys on syynä lapsen keskosuuteen ja pienipainoisuuteen (Raivio 1996, 8). Synnytyksen käynnistyminen ennenaikaisesti voi johtua monista yksittäisistä tekijöistä tai niiden yhteisvaikutuksista. Esimerkiksi äidin sairaudella (esimerkiksi diabetes) saattaa olla vaikutuksia istukan toimintaan ja siten synnytyksen ennenaikaiseen käynnistymiseen tai käynnistämiseen. Istukasta ja sen toiminnasta johtuvia ennenaikaisen synnytyksen syitä ovat esimerkiksi istukan vajaatoiminta, epänormaali napanuoran paikka tai istukan irtoaminen kohdun seinämästä. Sikiöstä johtuvia syitä ovat esimerkiksi monisikiöinen raskaus, synnynnäiset epämuodostumat ja sikiön kromosomipoikkeavuus. Ennenaikaisen synnytyksen käynnistäneen tekijän tunteminen auttaa lapsen hoidon ennakkosuunnittelussa ja toteutuksessa.(korhonen 1996b, 21.) Keskoslapsen elimistön epäkypsyydestä aiheutuu lapselle sekä toiminnallisia ongelmia että keskoselle tyypillisiä sairauksia. Elimistön epäkypsyys on myös keskoslasten kuoleman- ja vammautumisen vaaran taustalla. Tarkasteltaessa elimistön epäkypsyyteen liittyviä ongelmia on otettava huomioon, että keskonen reagoi kaikkeen kokonaisvaltaisesti, jolloin jonkin alueen ongelmat saattavat laajentua koskemaan kaikkia elintoimintoja. Esimerkiksi keuhkojen epäkypsyydestä johtuva hengitysvaikeusoireyhtymä (RDS) ei ilmene ainoastaan hengitystoiminnan ongelmina, vaan siihen liittyy esimerkiksi lapsen suuri kipuherkkyys, riski aivoverenvuotoihin sekä peruselintoimintojen, verenpaineen ja lämmönsäätelyn epävakaisuus ja erilaiset suoliston toimintaan liittyvät ongelmat. Keskosen elimistön epäkypsyyden vuoksi lapselle saattaa kehittyä myös monia lisäongelmia, kuten mm. aivoverenvuodot, infektiot ja erilaiset

10 10 keskoslapsen pitkäaikaisongelmat, kuten neurologiset jälkitilat ja keskosten verkkokalvosairaudet. (Korhonen 1996b, 22; Heinonen ja Fellman 1997, ) Keskoslapsen riskit Yhä pienempien keskoslasten jäädessä nykyisin henkiin, myös keskosuuteen liittyvien ongelmien määrä lisääntyy. Lapsen kannalta keskosena syntyminen on koko elämää uhkaava riskitekijä, joka altistaa lapsen monille fyysisille, psyykkisille ja sosioemotionaalisille seurauksille. Keskosuuden mukanaan tuomia riskejä ovat perinataalikuolleisuuden (perinataaliajaksi lasketaan raskausaika ja ensimmäinen elinviikko) suurentunut riski sekä sairastavuuden ja pysyvän vammautumisen riskit. (Korhonen 1996b, 17.) raskausviikolla syntyneiden keskosten osuus kaikista synnytyksistä Suomessa on 0,4 %, mutta tämä pieni ryhmä edustaa silti yli puolta perinataalikuolleisuudesta Suomessa. Pienten keskosten kuoleman riski on noin 200-kertainen täysiaikaisena syntyneisiin verrattuna. Keskoslasten kuolleisuuteen vaikuttavat tekijät liittyvät synnytyksen ennenaikaisuuteen ja siihen yhteydessä olevaan hengitysvaikeusoireyhtymään, aivoverenvuotoihin ja infektioihin. Lapsen sikiöiällä on kuolleisuuteen suurempi merkitys kuin syntymäpainolla. Keskoslasten kuolleisuutta lisää myös hidastunut kohdunsisäinen kasvu 26. raskausviikon jälkeen. Tärkeimpiä keskoslapsen ensimmäisen elinviikon kuolinsyitä ovat epämuodostumat, hengitysvaikeudet sekä elimistön epäkypsyys sinänsä. (Korhonen 1996b, 23 24; Korhonen 1999, 16.) Sairastuvuuteen ja vammautumiseen liittyviä keskosuuden riskejä ovat esimerkiksi pysyvä motorinen aivovaurio, liikuntavamma, kuten CP-oireyhtymä ja retinopatia. Raivion mukaan tutkimuksissa on kuitenkin havaittu, että vammautuneiden keskoslasten osuus on pysynyt koko ajan samana, kun taas normaalisti kehittyneiden lasten osuus on lisääntynyt Keskoslapsen pitkäaikaisongelmien syntyyn vaikuttaa vamman tai kehitystä häiritsevien tekijöiden ajoittuminen suhteessa lapsen elimistön kypsyneisyyteen ja hermoston kehittymiseen. Keskosuuteen liittyviä pitkäaikaisongelmia ovat esimerkiksi krooniset neurologiset ongelmat, maha-suolikanavat toiminnan ongelmat

11 11 ja hengityselimistön ongelmat. (Korhonen 1996b, 23; Korhonen 1999, 16; Raivio 1996, 8, 11.) Riskien määrä lisääntyy, mitä pienempi lapsi on syntyessään. Esimerkiksi CPoireyhtymän riski on alle 2500-grammaisena syntyneillä kolminkertainen verrattuna suurempiin lapsiin. Keskosen psykoneurologisen kehityksen riskitekijöitä ovat mm. perinataalinen asfyksia (synnytyksen aikainen hapenpuute), aivoverenkierron häiriöt, kouristukset ja muut neurologiset oireet sekä autismi. Näiden riskitekijöiden taustalla ovat esimerkiksi aivoverenvuodot, traumat, hypoglykemia, hypokalsemia ja infektiot. Noin kolmelle prosentille keskoslapsista kehittyy tutkimisten mukaan CP-oireyhtymä tai krooninen keuhkosairaus BPD. (Korhonen 1996b, 23; Korhonen 1999, 16; Raivio 1996, 8, 11.) 1.2 Keskoslapsen tehohoito Noin kolme prosenttia kaikista vastasyntyneistä lapsista Suomessa tarvitsee tehohoitoa. Sekä vastasyntyneiden lasten tehohoidon kesto että siihen liittyvä kuolleisuus ovat kääntäen verrannollisia raskauden kestoon. Alle 700-grammaisten keskoslasten ryhmässä lapsi on tehohoidossa keskimäärin 28 vuorokautta ja sairaalahoidossa yhteensä 57 vuorokautta. Viimeisen kymmenen vuoden aikana vastasyntyneiden lasten tehohoito on kehittynyt Suomessa huomattavasti. Nykyisin yhä pienemmät keskoslapset jäävät eloon ja siten hoidon painopiste on siirtynyt komplikaatioiden hoitamisesta niiden ehkäisemiseen. Keskoslasten hoidon kehityksestä kertoo myös se, että nykyisin osa lapsista, jotka olisivat kuolleet hoidon alkuvaiheessa, on kehittyneen hoidon ansiosta jäänyt eloon, mutta vammautunut. Ne lapset, jotka aikaisemmin olisivat saaneet pysyvän aivovaurion, ovat nyt parantuneen hoidon ansiosta puolestaan siirtyneet terveiden lasten ryhmään. (Fellman ja Luukkainen 2002, 5-6; Raivio 1996, 10, 13.) Keskoslapsi reagoi kokonaisvaltaisesti kaikkeen, jonka vuoksi vointia on seurattava kokonaisvaltaisesti eikä huomiota tule kohdistaa vain yhteen elintoimintoon ja sen ongelmiin. Kokonaisvaltainen lapsen voinnin seuranta auttaa ennakoimaan lisäon-

12 12 gelmia ja mahdollisesti estää niitä. Hoidosta tekee hyvin kokonaisvaltaista myös se, että puhuttaessa vastasyntyneiden keskosten tehohoidosta, ei puhuta vain yhdestä potilaasta, vaan keskoslapsen syntyminen koskettaa koko perhettä. Perheitä hoidetaankin nykyisin kokonaisuutena. Keskoslapsen hoitotyössä pyritään toteuttamaan lasten hoitotyön periaatteita. Lasten hoitotyön periaatteiden mukaan hoidon suunnittelussa ja toteutuksessa otetaan huomioon lapsen yksilöllisyys, turvallisuus, perhekeskeisyys ja omatoimisuus sekä kasvun ja kehityksen turvaaminen ja hoidon jatkuvuus. (Korhonen 1996b, 22; Raivio 1996, 7; Suni 1997, 306.) Vastasyntyneiden lasten tehohoidon perustana ovat tehokas ensihoito syntymän jälkeen, huolelliset valmistelut ennen lapsen saapumista teho-osastolle, hellävarainen hengitystuki tai ventilaatiohoito, jatkuva monitorointi, neste- ja lääkehoito, rauhallinen ympäristö tehohoidosta toipumista varten ja perheen kriisihoito. Keskoslapsen tehohoidon tavoitteeksi ei riitä lapsen eloonjääminen, vaan hoidolla on pyrittävä myös siihen, että eloonjääneet lapset ovat normaaleja kasvun ja kehityksen potentiaalin suhteen. Tehohoidon tavoitteena on siis lapsen elämää uhkaavan tilanteen hoitaminen. Ensisijainen tavoite on tällöin pyrkiä vakauttamaan lapsen elintoiminnot. Tämän lisäksi hoitotyön tavoitteena on tukea lapsen itsesäätelytaitojen kehittymistä, jotta lapsi voi saavuttaa jäsentyneen ja stressittömän olotilan kaikilla elintoimintojen alueilla. (Fellman ja Luukkainen 2002, 6. Raivio 1996, Korhonen 1999, 62.) Lapsen kivun hoito tuo omalta osaltaan haasteita keskoslapsen tehohoitotyöhön. Fellmanin (2002) mukaan hengityskonehoidossa olevalla vastasyntyneellä lapsella on sekä sairaudesta että lukuisista pienistä toimenpiteistä aiheutuva jatkuva kipu, johon tarvitaan tehokas kivunlievitys lähes välittömästi syntymän jälkeen. Myös Korpela ja Mildh (2003) painottavat tehohoidossa olevien lapsipotilaiden kivun hoidon tärkeyttä. He tuovat esiin kivun mukanaan tuomien riskien näkökulman: hoitamaton kipu lisää tehohoitopotilaiden kuolleisuutta altistamalla heitä epäsuotuisille immunologisille ja hormonaalisille muutoksille. Vastasyntyneiden lasten tehohoidon ongelmat puolestaan painottuvat lähinnä ravitsemukseen ja keuhkojen kypsymättömyyteen. Lasten tehohoidon hoitoprosessi vaatii suurempaa tarkkuutta kuin aikuisten tehohoito, koska keskoslapsen pienen koon vuoksi pienetkin epätarkkuudet saavat suhteellisesti suuremman merkityksen. (Ranta 1999, 40; Fellman 2002, 16; Korpela & Mildh 2003, 16.)

13 Keskoslapsen kehityksen tukeminen tehohoidossa Lapsen eri aistijärjestelmien kypsyminen tapahtuu pääosin tehohoidon aikana, mikä asettaa suuria haasteita niiden huomioon ottamiselle hoidon alusta asti. Keskoslapsen hoidossa on muistettava, että lapsi ei ole passiivinen hoidon vastaanottaja. Lapsi osallistuu aktiivisesti hoitoon, vaikka joskus resurssit ovatkin niin vähäisiä, että osallistumista voi tuskin havaita. Keskoslapsen kehityksen tukeminen heti hoidon alkuvaiheista lähtien alkaa viestittämällä lapselle positiivista kuvaa ulkomaailmasta. Tähän on mielekkäintä käyttää sitä aistikanavaa, joka on pisimmälle kehittynyt. Päivittäisten hoitotoimien yhteydessä toteutettu kasvun ja kehityksen tukeminen antaa lapselle mahdollisuuden saavuttaa niitä kehityksellisiä valmiuksia, joihin hän ei yksin tai ilman apua kykenisi. Samalla tämä antaa vanhemmille mallia ottaa huomioon lapsen kehitys myöhemmin kotona. He oppivat hoidon alusta asti keskosen kehityksen tukemisen osana päivittäisiä normaalitoimia. (Korhonen 1996b, 45 46; Korhonen 1999, 64.) Keskoslapsen hoidon tärkeimpiin toimintaperiaatteisiin kuuluu lapsen stressin vähentäminen kaikin mahdollisin keinoin. Keskoslapsen stressiä vähentävän hoidon lähtökohtana on, että lapsi nähdään ihmisenä, joka epäkypsyytensä, sairautensa tai muun syyn vuoksi tarvitsee suojelua erilaisia stressiä aiheuttavia ympäristötekijöitä vastaan. Keskoslapsen hoidossa voidaan erottaa selvästi toimenpiteitä, joilla voidaan vähentää lapsen stressiä. Näitä toimenpiteitä ovat esimerkiksi hoitotoimenpiteiden mukauttaminen lapsen mukaan, uni-valverytmin ylläpitäminen ja edistäminen, lapsen kokoaminen hoitotoimenpiteiden aikana ja lapsen asennon huomioiminen aistijärjestelmien kypsyyden mukaan sekä hoitoympäristön ärsykekuormituksen vähentäminen. Näiden toimenpiteiden lisäksi tärkeä keskoslapsen stressiä vähentävä tekijä on vanhempi-lapsisuhteen tukeminen, sillä lapsella on peruspsykologinen tarve olla jatkuvassa yhteydessä äitiinsä. (Korhonen 1996b, 46. Korhonen 1999,64.) Lapsen tehohoidon aiheuttaman stressin vähentämiseen sisältyy turvallisuuden tunteen vahvistaminen kohtuympäristöä imitoimalla: Lapselle luodaan kokonaisvaltainen taktillinen stimulaatio peitteiden avulla, ympäristö on hämärä, melua vähennetään ja lasta hoidetaan sikiöasentoa muistuttavassa asennossa aina kun se on mahdollista. Kun hoitotoimenpiteet suoritetaan lapsen hereillä oloaikana, turvallisuudentunne

14 14 järkkyy vähiten. Lapsi kokee turvallisuuden tunnetta siitä, että samat, tutut kädet hoitavat häntä mahdollisimman paljon; vastasyntyneiden on huomattu havaitsevan erot eri hoitajien välillä jo kymmenen päivän ikäisenä. (Hyvönen ja Airaksinen 1996, Korhonen 1996b, 55.) Unen ja lepoajan turvaaminen keskoslapselle Glass (1994) on tutkinut keskoslapsiin kohdistuvien kontaktien määrää tehohoidossa. Tutkimuksen mukaan sairaaseen vastasyntyneeseen saattaa kohdistua yli 150 kontaktia vuorokaudessa, keskimäärin kuusi kontaktia tunnissa ja mitä sairaampi lapsi on, sitä useammin häneen kosketaan. Myös Appleton (1997) on tutkinut keskoslapsiin kohdistuvia kontakteja, mutta videoseurannan avulla. Hänen tutkimuksessaan kontaktien määrä vaihteli kertaa vuorokaudessa ja lasten häiriintymätön lepoaika vaihteli kahdesta minuutista 59 minuuttiin. Appleton vertasi tulosta tietoon siitä, että lapsi nukkuu kohdussa keskimäärin 80 % ajasta ja uneen sisältyy vain harvoin levon keskeyttäviä ärsykkeitä. Tutkimuksessa kävi ilmi myös, että hoitajat arvioivat lapseen kohdistuvien kosketuskontaktien määrän pienemmäksi. Näiden tutkimusten lukuja voidaan pitää suurina, kun niitä tarkastellaan lapsen häiriintymättömän unen kannalta. (Glass 1994, 77 93; Appleton 1997, ) Lapselle voidaan mahdollistaa lepoaikaa, kun hoitotoimet mukautetaan lapsen univalverytmiin. Uni-valverytmin huomioimisella on merkitystä, sillä hiljaisen unen tehtävänä on parantaa. Korhonen lainaa Oehleria (1993) kertoessaan, että aktiivinen uni, jota on noin 75 % kokonaisunen ajasta, on tarpeellinen lapsen aivojen kehittymiselle. Hiljaisen unen aikana lapsen hapettuminen on tasaisempaa kuin aktiivisen unen aikana, jolloin veren happiosapaine voi olla matalampi kuin syvän unen aikana. Mikäli lapsi herätetään usein hoitoja varten sekä hiljaisen että aktiivisen unen määrä vähenee ja tästä seuraa unen vajausta. (Korhonen 1999; 64, ) Kaikkia toimenpiteitä ei voida tehohoidossa kuitenkaan ajoittaa lapsen vireystilan mukaan. Tehohoitovaiheessa ei voida odotella lapsen heräämistä, kun erilaisia toimenpiteitä joudutaan suorittamaan. Esimerkiksi iv-kanyyli on uusittava heti tarvittaes-

15 15 sa, jotta verensokeri saadaan pysymään optimaalisella tasolla ja laboratorionäytteistä ja keuhkokuvista tarvitaan vastaukset niin, että lapsen hoitoa voidaan suunnitella lääkärinkierrolla. Jos lapsi on tasaisessa vaiheessa ja hieman isompi keskoslapsi, esimerkiksi iv-kanyylin uusiminen voidaan ajoittaa lapsen kannalta sopivaan tilanteeseen, sillä kokonaistilanne ei ole niin akuutti kuin pienellä keskoslapsella. (Korhonen 1999, 65.) Tehohoidossa on myös tilanteita, jolloin lapsen vireystila ja uni-valverytmi voidaan ottaa hoidossa ja sen suunnittelussa huomioon. Lapsen vireystilan vaihtelua seuraamalla hoidot voidaan pyrkiä keskittämään. Vireystilaa arvioidaan seuraamalla lapsen motorista aktiivisuutta, hengitysrytmiä, silmien liikkeitä ja ilmeitä. Hoitotoimenpiteiden mukauttaminen lapsen uni-valverytmiin edellyttää hoitajalta harjaantumista lapsen vireystilojen havainnointiin. Keskoslapsen uni- ja valvetilan erottamista esimerkiksi häiritsee se, että lapsi näyttää olevan puolittain unessa lähes koko ajan. Kypsemmillä keskoslapsilla uni-valverytmi on tosin selkeämpi kuin pikkukeskosilla. Rutiiniomaiset, päivittäiset hoitotoimet, kuten vaippojen vaihto, voidaan ajoittaa niin, että ne suoritetaan lapsen ollessa hereillä, eikä lapsen unta keskeytetä. Myös ateriat voidaan letkuttaa keskosen nenämahaletkuun käyttämällä väliletkua, jolloin keskoskehdon luukkuja ei tarvitse avata ja näin häiritä lasta. Lisäksi nykyteknologia mahdollistaa myös etämonitoroinnin, joka antaa lapselle aikaa häiriöttömään uneen. (Korhonen 1999, ) Lapsen tukeminen hoitojen aikana Lasta voidaan tukea hoitojen aikana asentohoidoin, kuten kokoamalla lapsi. Lapsen kokoamisella tarkoitetaan lapsen tukemista niin, että raajojen hallitsemattomat liikkeet estyvät ja lapsi on tiiviissä suppu -asennossa kuten kohdussa. Tämä asento on lapselle tuttu sikiöajalta, joten se rauhoittaa lasta ja vähentää heijasteiden stimuloitumista. Myös lapsen makuuttaminen vatsallaan liennyttää lapsen stressiä, sillä lapsi on hieman koukistuneessa asennossa, hengittää ja hapettuu paremmin ja on vähemmän aktiivinen. Vatsalla makuu myös lisää hiljaisen unen jaksoja ja antaa lapselle vatsan ja kasvojen ihon kautta kokonaisvaltaisia ihokokemuksia ja turvallisuuden

16 16 tunnetta. Lasta voidaan koota myös toiminnan ympärille tukemalla lapsen oma nyrkki tai tutti suuhun imettäväksi toimenpiteiden aikana ja niiden jälkeen, sillä imemisen aikana lapsi sietää enemmän muuta stimulaatiota ja oppii tyynnyttämään itseään. (Korhonen 1999, ) Lasta voidaan lisäksi tukea myös peitteiden avulla esimerkiksi kipeiden hoitotoimenpiteiden aikana ja lohduttaa niiden jälkeen. Lasta voidaan tyynnyttää peittojen läpi kiinnipitämisellä, jonka lapsi sietää paremmin kuin paljaan ihokontaktin. Tämän taustalla saattaa olla se, että kevyt kosketusärsytys kiihottaa lapsen hermojärjestelmää enemmän kuin luja, liikkumaton paineärsytys (Ayres 1979, 90.). Peitteillä voidaan lisäksi koota lapsen raajoja terapeuttiseen asentoon ja estää morottamista. Peitteet myös vähentävät lapsen stressiä mahdollistaen lapselle rauhallisen unen hoitojen välillä. Lapsi kiedotaan tiukasti, mahdollisimman paljon sikiöasentoa muistuttavasti peitteisiin, jotta hän tuntisi olonsa kohdunomaiseksi ja voisi levätä. Korhonen kertoo Morrisin (1994) päätelleen, että tämä asento vastannee loppuraskaudessa kohdun ulkopuolella saatavia merkityksellisiä aistiärsykkeitä joita ilman keskoslapsi on jäänyt. (Korhonen 1996a, 21.) Keskoslapsen kehityksen tukeminen vuorovaikutuksen avulla Glassin (1994), joka on tutkinut keskosen tehohoitoympäristöä ja sen vaikutuksia kertoo, että lapsi tarvitsee kehittyäkseen ääniä sekä puheen että ei-sanallisen stimulaation muodossa. Glassin mukaan hoidossa tulisikin käyttää lapselle tuttuja ääniä, kuten äidin ja isän äänet. Toiminnan tarkoituksena on tällöin lapsen turvallisuuden tunteen lisääminen sekä kehityksen tukeminen ja lapsen stressin vähentäminen. (Glass 1994, ) Brazelton (1994) kertoo artikkelissaan vastasyntyneen lapsen nukkuvan suurimman osan päivästään, mutta lapsella on ajoittaisia lyhyitä valppauden jaksoja. Brazeltonin mukaan lapsi kykenee näinä valppauden hetkinä vuorovaikutukseen häntä hoitavan aikuisen kanssa. Lapsi kykenee tällöin myös ottamaan vastaan joitakin aististimulaatioita, erityisesti visuaalista stimulaatiota. Keskoslapsen kypsyessä normaali kehi-

17 17 tysprosessi mahdollistaa vielä tiheämmät ja pidemmät valppauden jaksot. (Brazelton 1994, ) Sehnalin ja Palmerin (1989) suuri-riskisistä lapsista tekemän tutkimuksen mukaan näiden valppaana olemisen ajanjaksojen vajaakäyttö voi aiheuttaa keskoslapselle vuorovaikutuksen ongelmia, syömisongelmia ja sensomotorisia vaikeuksia. Sehnalin ja Palmerin mukaan varhaisilla sikiöviikoilla syntyneillä lapsilla havaitaan muutenkin tavallista vähemmän valppauden jaksoja. Tämän seurauksena lapselle saattaa kehittyä valppauden jaksojen puute sekä vaikeuksia valpastua ja kiinnostua ympäröivästä maailmasta. Korhosen (1999) mukaan keskoslapset saattavat toisaalta taas olla ylireagoivia ja yliärtyviä. Korhosen mukaan keskosilla onkin usein vaikeuksia vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. Samoin näillä lapsilla on usein puutteelliset itsesäätelyn ja itsensä tyynnyttämisen taidot. (Sehnal ja Palmeri 1989, ; Korhonen 1999, 67.) Sehnal ja Palmeri ovat myös kartoittaneet keinoja, miten keskoslasta voidaan tukea uni-valverytmin vaihteluissa. Hiljaisuuden ja valppauden vaihteluita voidaan edistää esimerkiksi kapaloimalla lapsi, sitomalla lapsen kädet varovasti rinnan päälle, työskentelemällä hämärässä ja hiljaisessa ympäristössä sekä keinuttelemalla lasta hiljaa. Kapaloimisella voidaan edistää myös itsensä tyynnyttämisen ja käyttäytymisen jäsentymistoimintoja. Muita keinoja ovat ympäristöärsykkeiden määrän vähentäminen ja lapsen auttaminen imemään esimerkiksi sormiaan, nyrkkiään tai tuttia. Hyviä keinoja herätellä lasta on lapsen nostaminen puoli-istuvaan asentoon, stimuloiminen puhumalla, koskettamalla ja liikuttamalla lasta kevyesti sekä käsittelemällä lasta hitain, rauhallisin ottein. (Sehnal ja Palmeri 1989, ) 1.4 NIDCAP -ohjelma NIDCAP ohjelma (Newborn Individualized Developmental and Care Assesment Program) asettaa vaatimukset vastasyntyneen hoitotyölle ja hoitoympäristölle sekä sisältää keskoslapsen kehitystä tukevan hoidon. NIDCAP ohjelman mukainen hoito ja hoitoympäristö tukevat lapsen yksilöllistä kehitystä tarjoten mahdollisimman koh-

18 18 dunkaltaisen olotilan: rauhallisen, hämärän ja hiljaisen. Lapsi on hoitajan ja vanhempiensa kanssa jatkuvassa vuorovaikutuksessa, jolloin molemmat osapuolet vastaavat toistensa reaktioihin, lapsi ilmeillä ja eleillä, hoitaja ja vanhemmat avustaen ja tukien lasta. (Suni 1997, 306.) 1. NIDCAP -ohjelman mukainen hoitotyön perustuukin yhteistyösuhteeseen lapsen ja hoitajan, lapsen perheen ja hoitajan sekä hoitajien ja muun henkilökunnan välillä. Ohjelma auttaa hoitajaa sovittamaan hoidon ja hoitoympäristön lapsen tarpeisiin. Ohjelman mukaisessa hoitotyössä työ on perhekeskeistä ja perhe nähdään lapsen tärkeimpänä hoivaajana. Perheen tukeminen tässä tehtävässä on tärkeää. Vanhempia ohjataan ja kannustetaan paitsi tunnistamaan lapsen viestit sekä myös vastaamaan niihin. Perheelle tulisi mahdollistaa lapsen vierellä oleminen ja siten hoitoon osallistuminen. Vanhemmat voivat osallistua hoitoon ja rakentaa suhdetta lapseen esimerkiksi valitsemalla lapselle mieleiset vaatteet ja tuomalla kotoa lapselle esineitä, kuten leluja. (Kleberg 2001, 53; Kleberg, Nyqvist, Stjernqvist, Westrup 1995, 37) NIDCAP -ohjelman mukainen hoitotyö on lapsen kehitystä tukevaa. Hoitotyössä pyritään tukemaan lapsen kehitystä kokonaisvaltaisesti rakentamalla lapselle optimaalinen ympäristö kehitystä varten. Lasta ei altisteta kirkkaalle, johon hän ei ole kohdussa tottunut, vaan keskoskehdon peittelystä huolehditaan. Valon avulla lasta kuitenkin totutetaan normaaliin vuorokausirytmiin esimerkiksi päivänvalon avulla. Myös lapsen ääniympäristöstä huolehditaan välttämällä melua ja kovia ääniä erityisesti lapsen läheisyydessä. Lapsen lähellä tulisi puhua mahdollisimman hiljaa erityisesti esimerkiksi lääkärinkierrolla, jolloin ihmisiä on paljon vauvan ympärillä. Kleberg huomauttaa lisäksi, että radio ei kuulu keskoslapsen hoitohuoneeseen. Keskoslapsen kehitystä tukevaan hoitotyöhön kuuluu myös rauhallinen työskentelytapa sekä lapsen rauhoittelu ja lohduttaminen hoitotilanteissa turvallisen tunteen luomiseksi. Lapsen turvallisuudentunnetta tuetaan lisäksi keskoskehtoon rakennettavan pesän, lämmön, vaatteiden ja peitteiden avulla. (Kleberg 2001, 53 56; Kleberg, Nyqvist, Stjernqvist, Westrup 1995, 38 45)

19 Keskoslapsen ympäristö ja hoitotyö Ympäristön käsitteellä tarkoitetaan hoitotieteessä yleensä ihmisen fyysistä, sosiaalista ja symbolista ympäristöä. Erityisesti Florence Nightingalen suuri hoitotyön teoria keskittyi nimenomaan ihmisen ympäristöön. Nightingale ei käyttänyt kirjoituksissaan varsinaista ympäristön käsitettä, mutta hänen tärkeimmät hoitotieteelliset käsitteensä (esimerkiksi lämpö, valo, melu) muodostavat yhdessä ympäristön käsitteen osatekijät. Ympäristön tärkeyttä ihmisen terveyden kannalta on korostettu hoitotieteessä ja hoitotyön tutkimuksessa, sillä ympäristön on katsottu luovan ihmiselle puitteet ja mahdollisuudet ylläpitää tai edistää terveyttään tai hoitaa sairauttaan. (Lauri ja Elomaa 1995, 69 71; Marriner-Tomey 1994, 73.) Ihmisen fyysisen ympäristön käsitteellä tarkoitetaan ihmisen laajan elinympäristön lisäksi konkreettisen olemisen ympäristöä eli sitä ympäristöä, jossa ihminen juuri nyt on. Ihmisen fyysinen ympäristö voidaan nähdä toiminnan ja erilaisten virikkeiden mahdollistajana, mutta toisaalta myös stressin aiheuttajana. Sosiaalisella ympäristöllä puolestaan käsitetään ihmisen sosiaalinen verkosto sekä sen tuomat haasteet ja tuki ihmisen elämälle. Sosiaalisen verkoston olemassaolo on ihmiselle ensimmäinen askel tuen saamiseen ja saadun tuen riittävyydellä on todettu olevan yhteys ihmisen subjektiiviseen hyvinvointiin. (Lauri ja Elomaaa 1995, 71; Parviainen ja Pelkonen 1998, 40.) Raivio (1996) on suomentanut British Medical Journalissa joulukuussa 1995 julkaistun kuvitteellisen kertomuksen keskoslapsen kokemasta ympäristön muutoksesta: Se päivä alkoi kuten mikä päivä tahansa. Olin viettänyt aikaa vähän jumppaamalla, imeskelemällä vähän peukaloani, hengittelemällä syvään, taivuttelemalla ja ojentelemalla vartaloani. Siinä taisin hiukan potkaista istukkaa. Maailmani täyttyi syvän punaisista pyörteistä, sameni ja tunsin, etten enää hallinnut tilannetta. hetken kuluttua tunsin voimakasta ravistelua, viiltävän tunteen ja sitten suunnaton kuminen käsi tuli sisään ja yritti tarttua minuun. Yritin parhaani mukaan taistella ja väistellä häntä, mutta hän sai kiinni jaloistani eikä minulla ollut voimaa vastustella. Minut oli napattu. Meteli oli aluksi sietämätön, huutoja ja kiirettä. valot olivat häikäisevät. Avasin suuni huutaakseni apua, mutta he työnsivät paksun pölynimurin letkun kurkustani alas. Silloin ajattelin, että on parasta alistua, joten ma-

20 20 kasin vain liikkumatta. Tämä näytti raivostuttavan heitä. He alkoivat hakata minua jalkapohjiin. Tuokaa kiireesti kuljetusryhmä, kuulin jonkun huutavan puhelimeen. Ryhmä saapui jonkin ajan kuluttua, joskin minun oli vaikea seurata ajankulua, kun aina välillä vajosin tajuttomuuteen. He valokuvasivat minut paketoivat minut ja käärivät huopaan ja työnsivät muoviputken kurkkuuni, jotten voisi huutaa apua. Minut kannettiin laatikkoon, joka muistutti ruumisarkkua ja kansi lyötiin kiinni. He kutsuivat sitä raa an ironisesti inkubaattoriksi. Laatikko kiikutettiin hieman hankalasti ulos ja lastattiin nopeasti pakettiautoon, jonka moottori jo kävi. Kiireesti nyt, kivahti toinen, ja auto lähti nopeasti liikkeelle. Sydämeni pamppaili niin kovaa, että melkeinpä kuulin sen hakkaavan. He kurkistelivat minua laatikossa. Mahtaako se selvitä, toinen kysyi -- (Raivio 1996, ) Keskoslapsi joutuu heti syntymänsä jälkeen vastaanottamaan kohdun olosuhteista radikaalisti poikkeavia aistimuksia. Nämä kokemukset lapsi aistii sitä voimakkaammin mitä pienempi hän on. Kosketus liittyy tavallisimmin kivuliaisiin ja hankaliin toimenpiteisiin: lapsi intuboidaan, hänelle laitetaan erilaisia kanyyleita, hänet punnitaan ja otetaan keuhkokuvia. Lasta käsitellään jatkuvasti ja sitä enemmän, mitä sairaampi hän on. Kosketukselle on keskoslapsen hoidossa tyypillistä sen paikallisuus; kohdusta tuttu kokonaisvaltainen kokemus puuttuu. Korhosen mukaan keskoslapsen tilannetta voidaan jäsentää soveltaen Gorskin (1991) esittämää kolmijakoa, joka koostuu seuraavista osa-alueista: Ensinnäkin äidin kohdun tarjoamat kokonaisvaltaiset, kivuttomat kokemukset puuttuvat tai ne ovat vähäisiä. Toiseksi tehohoitoympäristö lisää jo sinällään lapsen stressiä ja kolmanneksi lapselta puuttuu kohdun antama, kokonaisvaltainen taktillinen aistimus, samoin kuin puuttuu kohdun äänten tuttu kumu ja niiden tilalla on äkillisesti vaihtelevia ääniärsykkeitä. (Korhonen 1996a, ) Raivion (1996) mukaan keskosten hoitoa olisi hyvä pohtia toisen osapuolen, keskoslapsen, näkökulmasta. Näin hoitohenkilökunnalle voisi muodostua intuitiivinen käsitys siitä, miltä toiminta hoidon kohteena olevasta lapsesta saattaa tuntua. Raivion mukaan tämä on se näkökulma, jonka kautta hoitoa on mahdollista kehittää. Hoitohenkilökunnan näkökulmasta katsottuna pieniltä tuntuvat asiat saattavat tuntua hoidettavasta lapsesta mahdottoman suurilta, vaikka hän ei nyt eikä jälkikäteenkään pysty näistä asioista kertomaan. (Raivio 1996, 16.) -- En tiedä kuinka kauas ajoimme, mutta matka kesti noin tunnin kovalla nopeudella. Huovat tempaistiin pois, yritin peitellä itseäni, mutta minut

21 21 heitettiin alastomana selliini. Tunsin hirvittävää kipua, kun kädenselkääni iskettiin neuloja ja ranteet sidottiin. Suukapula pidettiin paikallaan. Tunsin tukehtuvani ja panin kaikin voimin vastaan. Ja sitten he tyrmäsivät minut. Minut pidettiin huumattuna ainakin viikon tai kaksi. Joskus uneksin menneisyydestäni, väliin näytti kuin äitini olisi ollut sellini ulkopuolella, joskus itkevänä, joskus vain hiljaa istumassa. Ajoittain valot olivat kirkkaat, väliin silmäni peitettiin ja kärsin aistimustyhjiöstä. Yöllä ja päivällä ei ollut eroa. Raajojeni kiinnitysköysiä muutettiin ajoittain ja satunnaisesti. Vähitellen kun tulin tajuihini, he poistivat suukapulan ja putken pitemmäksi ajaksi -- (Raivio 1996, ) Tehohoitoympäristö poikkeaa suuresti kohdun ympäristöstä, mikä ilmenee erityisesti lapsen mahdollisuudessa lepoon. Lapsen kasvu ja kehitys kohdussa tapahtuu jatkumona, jonka normaalin etenemisen keskosen ennenaikainen syntymä pysäyttää. Tehohoitoympäristö kuormittaa keskosen kehittyvää aistijärjestelmää ärsykkeiden liiallisuuden ja toisaalta tarvittavien ärsykkeiden puuttumisen kautta. Keskoslapsen hoitoympäristö teho-osastolla sisältää lisäksi runsaasti hoitoteknologiaa. Teknologian tärkeydestä ja välttämättömyydestä huolimatta se aiheuttaa lapselle stressiä, jonka vähentämiseen tulee pyrkiä kaikin mahdollisin keinoin. (Korhonen 1996b, 44) Hoitoympäristön tulisi voida tarjota keskoslapsen kasvulle ja kehitykselle optimaalinen ympäristö. Keskoslapsen kehitystä tukevan tehohoitoympäristön tavoitteita ovat ärsykkeiden minimointi, suojan ja tuen antaminen sekä fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen kehityksen tukeminen heti hoidon alusta asti. Sairaan keskoslapsen hoidon painopiste on fyysisen alueen tarpeisiin vastaamisessa, mutta muut osa-alueet ovat kiinteästi sidoksissa siihen. Näin ollen esimerkiksi lapsen peitteleminen ei vain suojele lapsen lämpöä, vaan antaa lapselle myös turvallisuuden tunteen ja vastaa samalla sosiaalisen alueen tarpeisiin antamalla lapselle positiivista viestiä ulkomaailmasta. Vaatteiden ja peitteiden avulla voidaan lisätä lapsen turvallisuuden tunnetta asettamalla raja lapsen ja ympäristön välille. Vaatteet ja peitteet myös estävät lapsen lämpötasapainon vaihtelua hoitojen ja tutkimusten aikana iholta tapahtuvan lämmönhaihtumisen estyessä. Niillä on merkitystä myös lapsen intimiteettisuojan kannalta. (Korhonen 1996a, 17, 19 20; Korhonen 1996b, 44; Korhonen 1999, 61.) -- Kun voimani vahvistuivat, he siirsivät minut eristyssellistä avoimeen laatikkoon huoneeseen, jossa oli muitakin. Tänä aikana kärsin yhden pahimmista nöyryytyksistäni. Yksi vartijoista, johon aloin jo vähän tutustua, päättikin ryhtyä heille tavanomaiseen rituaaliin. Minut kannettiin kyl-

22 22 pyyn ja pidettiin siellä alastomana ja kirkuvana ja he ottivat minusta videon. Kuulin myöhemmin, että se oli lähetetty kotiini. Loppu tuli melko nopeasti ja yllättäen. Olin kuullut sivusta joitakin mutinoita neuvotteluista ja mahdollisesta kotiuttamisesta. Minut käärittiin taas vaippoihin ja kärrättiin takaisin pakettiautoon, mutta tällä kertaa ei pantu suukapulaa. Pitkähkön ajan kuluttua saavuimme sairaalaan. En koskaan unohda äitini kasvoja enkä paikalle saapunutta pientä perheenjäsenten joukkoa. Minua pidettiin sairaalassa pari viikkoa ennen vapauttamistani, herätin melkoista huomiota paikallisessa sanomalehdessä. Kaikkien mielestä oli ihme, että selvisin. (Raivio 1996, ) 1.6 Tehohoitoympäristön keskoslapselle aiheuttamat ongelmat Häiriötön, syvä uni on pienelle keskoslapselle parasta lääkettä. Tehohoitoympäristössä ongelmaksi nousee se, miten pienelle keskoslapselle voidaan taata pitkät lepohetket, kun ympärillä on paljon melua, kirkasta valoa ja muita ärsykkeitä, joita keskoslapsi kuitenkin tarvitsee selviytyäkseen elämään. Nämä ärsykkeet pitäisi saada niin vähäisiksi, ettei niistä aiheudu häiriöitä tai hankaluuksia lapselle. Ympäristön kehittäminen on kuitenkin haasteellista, sillä täydellistä hiljaisuutta on mahdotonta saavuttaa, liian vähäisistä hoitotoimenpiteistä lapsi kärsisi ja pirteys taas estäisi lapsen riittävän tarkkailun. (Hyvönen ja Airaksinen 1996, 24.) Hyvönen ja Airaksinen kertovat seminaariesityksessään, miten ympäristön häiriöitä on pyritty vähentämään Kuopion Yliopistollisen sairaalan vastasyntyneiden tehostetun valvonnan osastolla. Keskoskehto peitetään keskoslapsen lepohetkien ajaksi, sillä se takaa melun vaimentumisen ja kirkkaiden valojen aiheuttaman häiriön vähentymisen. Lisäksi peitto keskoskehdon päällä on merkki kaikille siitä, että nyt ei sovi häiritä. Osastolla pyritään hämärään valaistukseen ja monitorien hälytysrajat säädetään väljiksi, etteivät turhat hälytykset aiheuttaisi häiriötä ja levottomuutta. Lisäksi osastolla keskustellaan hiljaisella äänellä eikä ääntä koroteta turhaan. (Hyvönen ja Airaksinen 1996, 26.)

23 Ääniympäristö teho-osastolla Glass (1994), kertoo tutkimuksessaan, että tehohoitoympäristön ääniin sisältyy keskosen kannalta katsottuna kohdun äänitasosta poikkeavia voimakkaita äänihuippuja, eikä niihin liity minkäänlaista äänimallia kuten kohdun ääniin. Vaihteleva äänitaso saattaa aiheuttaa keskoslapselle sensoneuraalisia vaurioita. Lisäksi se lisää lapsen stressiä. Tehohoitoympäristön äänimaailma on lisäksi myötävaikuttamassa lapsen kielelliseen kehitykseen ja kuulemiseen liittyvien patologisten prosessien ilmaantumiseen. (Glass 1994, ) Lasta ympäröivät äänet teho-hoitoympäristössä muodostuvat muun muassa koneista, laitteiden toiminta- ja hälytysäänistä, henkilökunnan keskustelusta ja puhelimien soimisesta. Keskoslapsen tehohoitoympäristön taustaäänien voimakkuus on noin db eli se on tasoltaan samanlainen kuin kohdussa. Keskoslapselle aiheuttavat kuitenkin ongelmia ympäristön äänitason nopeat vaihtelut, jolloin äänen voimakkuus saattaa nousta hetkellisesti jopa 100 db:n tasolle. Korhonen (1999) kertoo Thomasin (1989) tutkineen keskoskehtoon kantautuvien äänien voimakkuuksia. Esimerkiksi kirjoittaminen keskoskaapin päällä aiheuttaa db:n äänen, keskoskehdon hälytysäänet 67 db, hoitoluukkujen avaaminen db, keskoskehdon luukkujen varomaton sulkeminen aiheuttaa jopa db:n äänen ja nesteensiirtolaitteen hälytysäänet db:n äänen. (Korhonen 1999, ) Graven (2000) Etelä-Floridan yliopistosta on tutkinut teho-osaston ääniympäristön vaikutuksia kehittyvään keskoslapseen ja laatinut tutkimuksensa pohjalta hoitosuositukset. Gravenin (2000) mukaan teho-osaston ongelmana on se, miten lapselle voidaan turvata paras mahdollinen hoito mahdollisimman vähin ääniärsykkein; laadukas teknologia on myös äänekästä. Ongelmaksi nousee Gravenin mukaan myös se, että teho-osastoilla ääniympäristöä ei pidetä tärkeänä. Myös se, ettei ympäristöön voi vaikuttaa, on henkilökunnan keskuudessa yleinen käsitys, vaikka tietoa ympäristön vaikutuksista keskoslapseen on ollut saatavilla yli 25 vuotta. (Graven 2000, ) Graven (2000) painottaakin henkilökunnan tiedon lisäämisen tärkeyttä: henkilökunnan tulee olla tietoisia siitä, miten ääniympäristö vaikuttaa keskoslapseen ja vastasyntyneeseen sekä siitä, miten äänet vaikuttavat lapseen. Hänen mukaansa henki-

24 24 lökunnan tulisi ymmärtää, miten ihmisen äänet ja puhe vaikuttavat lapsen hermoston ja aivojen kehitykseen, sillä teho-osastolla keskoslapsi joutuu paljon suuremman äänimäärän ympäröimäksi kuin kohdussa. Henkilökunnan tulisi Gravenin mukaan lisäksi suunnitelmallisesti vähentää ääniä teho-osastolla pitääkseen melutason alle 50 db. Hän painottaa myös henkilökunnan yhteistyön ja motivaation tärkeyttä tämän tavoitteen onnistumiseksi. (Graven 2000, ) Graven (2000) laati tutkimuksensa pohjalta suositukset vastasyntyneiden tehohoitoympäristölle melun välttämiseksi. Hänen mukaansa lasten tehohoitoympäristöissä tulisi luoda toimintatavat äänimäärien vähentämiseksi ja osastojen äänien voimakkuuksia tulisi tarkkailla. Gravenin mukaan teho-osastojen tulisi myös luoda ohjelma äänien vähentämiseksi sekä laatia suositukset osastojen äänimäärille. Tehoosastojen tulisi lisäksi laskea äänimääriä niin alhaisiksi, että lapsi voi kuulla vanhempiensa äänet ja näin olla vuorovaikutuksessa vanhempiensa kanssa. Graven mainitsee myös, että mikäli lasta halutaan rauhoittaa musiikilla, korvakuulokkeita ei saa asettaa lapsen korville missään tilanteessa, sillä se voi olla haitallista lapsen kuulolle ja kehitykselle, eikä siitä ole tarpeeksi tutkittua tietoa. Graven on tutkimuksensa pohjalta päätynyt tulokseen, että jos teho-osaston ääniympäristöön kiinnitettäisiin enemmän huomiota ja siitä tehtäisiin lapselle edullisempi, voitaisiin vaikuttaa moniin asioihin lapsen kehityksessä. Ääniympäristön muokkaamisella voitaisiin hänen mukaansa vaikuttaa lasten fyysisen tilan vakauteen hoidon kriittisessä vaiheessa, lasten kasvuun, neurosensoriseen kehitykseen, vanhempi-lapsisuhteeseen sekä pitkäaikaisongelmiin. (Graven 2000, 88, ) Johnson (2003) Delawaren yliopistosta laati vastasyntyneiden teho-osastoille ohjeistuksen äänimäärien vähentämiseksi ja tutki miten se vaikutti teho-osastojen ääniympäristöön. Ohjeistuksessa henkilökuntaa kehotettiin pohtimaan äänien lähteitä osastolla sekä etsiä keinoja ääniympäristön kehittämiseen siten, että äkillisiä äänihuippuja olisi mahdollisimman vähän. Henkilökuntaa kehotettiin lisäksi tiedostamaan ääniympäristö työssään ja hankkimaan tietoa ääniympäristön merkityksestä. Osastoille asennettiin äänen voimakkuutta mittaavat laitteet, jolloin henkilökunta kykeni havainnoimaan arvioimaan ääniympäristöä paremmin. (Johnson 2003, 280, 284.)

25 25 Johnsonin tutkimuksesta saatiin hyviä tuloksia vastasyntyneiden tehohoitoympäristön kehittämiseen. Tutkimustuloksista kävi ilmi, että tekemällä tavoitteita, minimoimalla ympäristön ärsykkeitä, muuttamalla henkilökunnan työtapoja ja kontrolloimalla äänenkäyttöä voitiin vaikuttaa osaston ääniympäristöön ja siitä saatiin lapsen kehitykselle optimaalisempi. (Johnson 2003, 287.) Keskoslapsen vaste ympäristön ärsykkeille teho-osastolla Lapsen äkillinen siirtyminen kohdusta ulkopuoliseen maailmaan asettaa suuria vaatimuksia kehittymättömälle hermojärjestelmälle. Normaalissa raskaudessa sikiö saa raskauden loppupuolella kohdun ahtaudesta ja supistelusta johtuvia erilaisia tuntoaistimuksia, mutta keskoslapsella nämä kaikki jäävät kokematta. Korhonen lainaa seminaariesityksessään Morrisia (1994), jonka mukaan tehohoitoympäristön on korvattava tuntoaistimukset lapselle. (Korhonen 1996a, 18.) Äidin kohtu tarjoaa kehittyvälle lapselle optimaalisen ympäristön. Tällöin ympäristön ärsykkeet ovat normaalitilanteessa suhteessa lapsen aistijärjestelmien kehitystasoon. Kohdussa ollessaan sikiö on tasalämpöisessä nesteympäristössä, jossa sikiö aistii ympäristöään kokonaisvaltaisesti. Lapsen aistijärjestelmien kehittymisen ja kypsymisen kannalta on tärkeää, että hän saa jo kohdussa sopivan määrän ärsykkeitä. Liian vähäiset ärsykkeet tai liialliset aistimukset kuitenkin vaikuttavat epäsuotuisasti kehittyviin aivoihin. Lapsi on haavoittuvimmillaan aivojen nopean kasvun ja neuronisen erilaistumisen aikaan, joka sijoittuu raskausviikolle. Tämä on juuri se ajanjakso, jonka keskoslapsi viettää teho-osastohoidossa. (Ayres 1984, 20, 34; Korhonen 1996a, 17 18; Korhonen 1996b, ) Keskoslapsen vastetta ympäristön erilaisille ärsykkeille on tutkittu paljon. Korhonen lainaa Gorskia (1991), jonka mukaan tutkimuksissa on lähdetty usein liikkeelle kolmesta näkökulmasta: Ensinnäkin tehohoitoympäristö estää lapselta tarpeellisen, kehitystä tukevan stimulaation saamisen. Toiseksi tehohoitoympäristö aiheuttaa lapselle kumulatiivista stressiä eli rasittaa lasta jatkuvasti läsnä olevin ärsykkein tai kolmanneksi, säännöllisen stimulaatiomallin puuttuminen aivojen kypsymisvaiheessa

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT

VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT 11.4.2016 OPAS VANHEMMILLE EFJKVF Joskus pienimmät asiat ottavat suurimman paikan sydämessäsi. A. A. Milne, Nalle Puh Emmi Ristanen, Laura Kolari &

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Keskosen hoitotyö tehohoidon aikana. Opas perusjakson sairaanhoitajaopiskelijalle

Keskosen hoitotyö tehohoidon aikana. Opas perusjakson sairaanhoitajaopiskelijalle Keskosen hoitotyö tehohoidon aikana Opas perusjakson sairaanhoitajaopiskelijalle Jonna Luukkonen & Juuli Saloranta Lahden ammattikorkeakoulu 2016 SAATEKIRJE Keskosen hoitotyö tehohoidon aikanaopas on tehty

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA Jonna Kylli Terhi Manninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustoja

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Tahdomme parantaa. Uudistuva KYS KAARISAIRAALA

Tahdomme parantaa. Uudistuva KYS KAARISAIRAALA Tahdomme parantaa Uudistuva KYS KAARISAIRAALA Tahdomme PARANTAA Sairaalan rooli on muuttumassa. Siellä vietetty aika on entistä lyhyempi ja kohdistuu tarkoin harkittuihin hoitoihin. Kaikki perustuu yhteistyöhön.

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003).

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). ERILAISET OPPIJAT Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). Perustana aito kohtaaminen Nuoren tulee kokea

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY 2007 Mary K. Rothbart, D. E. Evans. All Rights Reserved. Finnish translation: Professor Katri Räikkönen-Talvitie and the Developmental Psychology Research Group, University of Helsinki, Finland The Adult

Lisätiedot

Lapsen näkökulma hyvään hoitoon

Lapsen näkökulma hyvään hoitoon Lapsen näkökulma hyvään hoitoon Tiina Pelander TtT, SH Väitöskirja The Quality of Paediatric Nursing Care Children s Perspective 2008 https://oa.doria.fi/handle/10024/42602 MIKSI LASTEN NÄKÖKULMASTA? LASTEN

Lisätiedot

NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN

NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN Tekijät: Miranda Grönlund Veera Hyytiäinen Elina Oja Psykologinen tutkimus Lohjan Yhteislyseon Lukio Toukokuu 2016 Opettaja: Simo Jouhi 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto....

Lisätiedot

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy Kuoleman lähellä 3.4. Kotka sh Minna Tani KymSy Hyvästi jää, on vaikeaa Nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa Kun kevät saapuu nauraen Kukka kaunis jokainen, mä luonas oon kun näet sen Sairastumisen merkityksestä

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys 7.4.2016 Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Mitä yksinäisyys on? THL:n mukaan jopa 400 000 ihmistä Suomessa kärsii yksinäisyydestä. Suomalaisista joka

Lisätiedot

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke asiakastapaaminen kestää ehkä 30-60 min x 2/ vuosi // miten

Lisätiedot

PÄÄ, OLKAPÄÄ, PEPPU, POLVET, VARPAAT - ERGONOMIAOHJEISTUSTA VANHEMMILLE

PÄÄ, OLKAPÄÄ, PEPPU, POLVET, VARPAAT - ERGONOMIAOHJEISTUSTA VANHEMMILLE PÄÄ, OLKAPÄÄ, PEPPU, POLVET, VARPAAT - ERGONOMIAOHJEISTUSTA VANHEMMILLE Tekijät: Ritva Paukku, Lotta-Maria Stenholm & Iina Toukonen Fysioterapian opinnäytetyö, Turun AMK (2015) Hyvä vanhempi, Luet parhaillaan

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

OLEN YSTÄVYSTYN MIELESSÄNI OLEVAAN APINAAN. Andrea Phillips, LCSW Child and Youth Military Family Life Consultant

OLEN YSTÄVYSTYN MIELESSÄNI OLEVAAN APINAAN. Andrea Phillips, LCSW Child and Youth Military Family Life Consultant OLEN YSTÄVYSTYN MIELESSÄNI OLEVAAN APINAAN Utah National Guard Family Programs Kelly Barnes State Youth Coordinator 801.878.5796 Andrea Phillips, LCSW Child and Youth Military Family Life Consultant 801.598.0729

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

FinCC luokituskokonaisuuden käyttöopas. SHTaL 3.0, SHToL 3.0, SHTuL 3.0

FinCC luokituskokonaisuuden käyttöopas. SHTaL 3.0, SHToL 3.0, SHTuL 3.0 FinCC luokituskokonaisuuden käyttöopas SHTaL 3.0, SHToL 3.0, SHTuL 3.0 Pia Liljamo, Ulla-Mari Kinnunen, Anneli Ensio 28.2.2012 FinCC-seminaari Käyttäjäoppaan tarkoitus on auttaa hoitajaa kirjaamaan sähköiseen

Lisätiedot

Tutkimus Lohjan yhteislyseon oppilaiden unitottumuksista. Jesse Palmroos Psykologian tutkimuskurssi

Tutkimus Lohjan yhteislyseon oppilaiden unitottumuksista. Jesse Palmroos Psykologian tutkimuskurssi Tutkimus Lohjan yhteislyseon oppilaiden unitottumuksista Jesse Palmroos Psykologian tutkimuskurssi 5.2.2015 Sisällysluettelo: 1. Johdanto 1 2. Oma tutkimusongelma 1 3. Tutkimusmenetelmät 1 4. Tutkimustulokset

Lisätiedot

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus Opinnäytetyömme teoria pohjautuu laajaan 4- vuotistarkastukseen

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Uusien toimintatapojen painopisteet

Uusien toimintatapojen painopisteet Miksi muutos? Tavoitteena kokonaisvaltaisempi ohjausrooli organisaation ja henkilöstön kehittämiseen ja työhyvinvointiin koko UH:ssa Valtavirtaistetaan 70-20-10 ajattelu- ja toimintatapa koko organisaatioon.

Lisätiedot

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta TAIKA-hanke Anu-Liisa Rönkä Palmenian tutkijaseminaari 27.8.2010 Taustaa Kulttuurimessut lahtelaisille peruskoulunopettajille 21. 25.9.2009. Lahden kaupungin

Lisätiedot

Stressinhallintaa itsensä johtamisen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin avulla Anne Karilahti

Stressinhallintaa itsensä johtamisen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin avulla Anne Karilahti Stressinhallintaa itsensä johtamisen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin avulla Anne Karilahti Valmennuksen sisältö Mitä stressi on? Mielen ja tunteiden johtaminen Itsensä johtaminen stressin hallinnan työkaluna

Lisätiedot

Lääkärin kokemuksia ensitiedon antamisesta. Kaija Mikkola Neonatologian erikoislääkäri HUS/LaNu/Neonatologian yksikkö/jorvin sairaala

Lääkärin kokemuksia ensitiedon antamisesta. Kaija Mikkola Neonatologian erikoislääkäri HUS/LaNu/Neonatologian yksikkö/jorvin sairaala Lääkärin kokemuksia ensitiedon antamisesta Kaija Mikkola Neonatologian erikoislääkäri HUS/LaNu/Neonatologian yksikkö/jorvin sairaala SAIRAALA KOTI Lapsi Lääkäri Vanhemmat Hoitohenkilökunta Suku ja ystävät

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Turvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry.

Turvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry. TERVETULOA SEMINAARIIMME: LAPSI KUTSUU TURVALLISUUTEEN - mikä luo turvaa vauva- ja pikkulapsiperheiden kotielämään? Turvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry. Piirun verran

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Huom: Tämä valmisteyhteenveto, myyntipäällysmerkinnät ja pakkausseloste on laadittu referral-menettelyn tuloksena. Jäsenvaltion

Lisätiedot

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys

Lisätiedot

KESKOSEN KEHITYSTÄ TUKEVA HOITOTYÖ. Opas hoitohenkilökunnalle. Leena Sauvamäki Mari Summanen

KESKOSEN KEHITYSTÄ TUKEVA HOITOTYÖ. Opas hoitohenkilökunnalle. Leena Sauvamäki Mari Summanen KESKOSEN KEHITYSTÄ TUKEVA HOITOTYÖ Opas hoitohenkilökunnalle Leena Sauvamäki Mari Summanen Opinnäytetyö Lokakuu 2009 Hoitotyön koulutusohjelma Hoitotyön suuntautumisvaihtoehto Pirkanmaan ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

TERVETULOA TOIMENPITEESEEN. Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille

TERVETULOA TOIMENPITEESEEN. Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille TERVETULOA TOIMENPITEESEEN Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille Hyvä vanhempi Tämä opas on tarkoitettu Sinulle, kun lapsesi on tulossa kita- tai nielurisaleikkaukseen.

Lisätiedot

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti

Lisätiedot

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA?

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? Perheaikaa 18.2.2016 Tytti Solantaus Lastenpsykiatri, emeritatutkimusprofessori Toimiva lapsi & perhe hankejohtaja (SMS) OMA TAUSTA Työ lasten ja perheiden parissa

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen

Lisätiedot

Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet Koripallovalmennuksen tukitoimet

Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet Koripallovalmennuksen tukitoimet Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet 2.1. Koripallovalmennuksen tukitoimet Kehittymisen pyhä kolmiyhteys HARJOITTELU KEHITYS Kuormitus-kolmion pinta-alan kasvua eli harjoittelun lisääntymistä

Lisätiedot

Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa. Anne Korhonen TtT, kliinisen hoitotieteen asiantuntija OYS / Lasten ja nuorten ty 16.4.

Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa. Anne Korhonen TtT, kliinisen hoitotieteen asiantuntija OYS / Lasten ja nuorten ty 16.4. Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa Anne Korhonen TtT, kliinisen hoitotieteen asiantuntija OYS / Lasten ja nuorten ty 16.4.2012 Miksi lapsen valmistaminen on tärkeää? Lapsen kyky hahmottaa

Lisätiedot

Raskauden aikainen suun terveys. Martta Karttunen, Johanna Widerholm 2016

Raskauden aikainen suun terveys. Martta Karttunen, Johanna Widerholm 2016 Raskauden aikainen suun terveys Raskaus ja suun terveys Odottavan äidin suun terveys Raskaus, perhe ja suut Sikiön suun terveys Tupakointi Ravinto Hampaiden puhdistus Suun hoitotoimenpiteet raskausaikana

Lisätiedot

anna minun kertoa let me tell you

anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa I OSA 1. Anna minun kertoa sinulle mitä oli. Tiedän että osaan. Kykenen siihen. Teen nyt niin. Minulla on oikeus. Sanani voivat olla puutteellisia mutta

Lisätiedot

Kainuun omahoitolomake

Kainuun omahoitolomake Kainuun omahoitolomake Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen tuloasi hoitajan tai lääkärin vastaanotolle. Lomake on pohjana, kun yhdessä laadimme Sinulle hoitosuunnitelman, johon kirjaamme

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN

SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN SYNNYTYKSEN VAIHEET 1. Avautumisvaihe Pisin vaihe Alkaa säännöllisistä ja kohdunsuuta avaavista supistuksista Voit olla kotona niin kauan kuin pärjäät supistuskivun

Lisätiedot

Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä

Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä Taustaa Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueen Kaste-ohjelman Remontti-hankkeen pilotti 9/2009-9/2012 Kasteohjelman tavoitteet: 1.

Lisätiedot

MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle

MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle Hyvä 5.- ja 6. -luokkalaisen opettaja, Mennään ajoissa nukkumaan! on 5.- ja 6. -luokkalaisille tarkoitettu vuorovaikutteinen kotitehtävävihko,

Lisätiedot

NEro-hankkeen arviointi

NEro-hankkeen arviointi NEro-hankkeen arviointi Marja Kiijärvi-Pihkala MKP Aikamatka www.mkp-aikamatka.fi marja@mkp-aikamatka.fi NEro-hankkeen arviointi Tilli Toukka -vertaisryhmämallin arviointi Vastauksia kysymyksiin 1. Minkälainen

Lisätiedot

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Kuvattu ja tulkittu kokemus Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu 15.4.2011 VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Esityksen taustaa Tekeillä oleva sosiaalipsykologian väitöskirja nuorten naisten ruumiinkokemuksista,

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot

Kuka on näkövammainen?

Kuka on näkövammainen? Näkövammat 1 Sisältö Kuka on näkövammainen? 3 Millaisia näkövammat ovat? 4 Näöntarkkuus 4 Näkökenttä 4 Kontrastien erotuskyky 6 Värinäkö 6 Silmien mukautuminen eri etäisyyksille 6 Silmien sopeutuminen

Lisätiedot

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

Erityislapset partiossa

Erityislapset partiossa Erityislapset partiossa Neuropsykiatristen häiriöiden teoriaa ja käytännön vinkkejä Inkeri Äärinen Psykologi Teoriaa Neuropsykiatrinen häiriö on aivojen kehityksellinen häiriö, joka vaikuttaa usein laaja-alaisesti

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Avoin eettinen foorumi Neonatologi Mari Juuti

Avoin eettinen foorumi Neonatologi Mari Juuti Avoin eettinen foorumi Neonatologi Mari Juuti 2.12.2013 Hoidon rajat Syntymä ja kuolema - elämän ääripäät Aletaanko hoitaa? Milloin hoito lopetetaan? Kuinka jaksaa vaikeiden päätösten äärellä Aletaanko

Lisätiedot

KTO etaitava. 1. Viikko. KTO alkuperehdyttämisen kysymykset Työssäoppimispaikkasi, lapsiryhmäsi, työpaikkaohjaajasi ja (ryhmäsi)yhteystiedot?

KTO etaitava. 1. Viikko. KTO alkuperehdyttämisen kysymykset Työssäoppimispaikkasi, lapsiryhmäsi, työpaikkaohjaajasi ja (ryhmäsi)yhteystiedot? KTO etaitava 1. Viikko KTO alkuperehdyttämisen kysymykset Työssäoppimispaikkasi, lapsiryhmäsi, työpaikkaohjaajasi ja (ryhmäsi)yhteystiedot? Kerro alkutunnelmia työssäoppimisestasi KTO perehdyttämisen kysymykset

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Unified Parkinson's Disease Rating Scale (UPDRS Fin, III) PARKINSON POTILAAN MOTORINEN TUTKIMUS. Pvm ja aika (off vaihe / on vaihe).

Unified Parkinson's Disease Rating Scale (UPDRS Fin, III) PARKINSON POTILAAN MOTORINEN TUTKIMUS. Pvm ja aika (off vaihe / on vaihe). Unified Parkinson's Disease Rating Scale (UPDRS Fin, III) PARKINSON POTILAAN MOTORINEN TUTKIMUS ID: Pvm ja aika (off vaihe / on vaihe). Lääke klo Puheen tuotto 0 Normaalia. Puheen ilmeikkyys, ääntäminen

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Ylitarkastaja Anu Liljeström Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Anu Liljeström, ISAVI OKT-vastuualue 5.10.2016

Lisätiedot

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Sodankylä Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Kotihoidon palveluohjaaja, muistihoitaja Tuula Kettunen 17.2.2014 2014 DEMENTIAINDEKSI Sodankylässä geriatri 2005 2013, muistineuvolatoiminta aloitettiin

Lisätiedot

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Pienen lapsen kiukku KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Sisältö: Lapsen psyykkisen kehityksen vaiheet Temperamentti Mikä lasta kiukuttaa? Konstit ja keinot kiukkutilanteissa Tavoitteet:

Lisätiedot

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TEKNISTALOUDELLINEN TIEDEKUNTA Tuotantotalouden koulutusohjelma KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA Diplomityöaihe on hyväksytty Tuotantotalouden

Lisätiedot

RIVER projekti. Idea projektin takana

RIVER projekti. Idea projektin takana RIVER projekti Idea projektin takana This project has been funded with support from the European Commission (Reference: 517741-LLP-1-2011-1-AT-GRUNDTVIG-GMP) This publication reflects the views only of

Lisätiedot

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi.

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Kivunlievitys Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Huomaa, että tämä kivunlievitysohje pätee vain, jos lapsella

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

Psykologi Kirsi Salonen. Luontokokemuksen. Psykologipalvelut Hyvän MielenTila www.psykologihyvanmielentila.fi

Psykologi Kirsi Salonen. Luontokokemuksen. Psykologipalvelut Hyvän MielenTila www.psykologihyvanmielentila.fi Psykologi Kirsi Salonen Luontokokemuksen pinnan alla Psykologipalvelut Hyvän MielenTila www.psykologihyvanmielentila.fi Eko- ja ympäristöpsykologi Psykologipalvelut Hyvän MielenTila PsM, laillistettu psykologi,

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Paljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät hanke

Paljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät hanke Paljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät hanke Tavoitteena on asiakkaan osallisuuden lisääminen, sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toiminnallisen integraation kehittäminen,

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Arviointitutkimuksen johtopäätökset Paltamo-kokeilusta

Arviointitutkimuksen johtopäätökset Paltamo-kokeilusta Arviointitutkimuksen johtopäätökset Paltamo-kokeilusta Paltamo-kokeilun arviointitutkimuksen päätösseminaari 26.11.2013 Työllisyysvaikutuksia Työttömyys aleni Paltamossa jyrkästi, 17 prosentista noin 4

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot

HYP on lyhenne sanoista Huomioivaa Yhdessäoloa Päivittäin HYP on asenne ja yhdessäolotapa:

HYP on lyhenne sanoista Huomioivaa Yhdessäoloa Päivittäin HYP on asenne ja yhdessäolotapa: Huomioivaa Yhdessäoloa Päivittäin ihmisille, jotka ovat vaarassa jäädä yksin HYP jakson käynnistyskokous Tutustu myös opasvihkoon Sheridan Forster: Huomioivan yhdessäolon malli HYP Mikä HYP on HYP on lyhenne

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

Uni ja lepo töissä sallittua vai kiellettyä?

Uni ja lepo töissä sallittua vai kiellettyä? Uni ja lepo töissä sallittua vai kiellettyä? 21.8.2014 Professori, KTT, Anu Valtonen Lapin yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Tausta Tutkimusprojekti New Sleep Order Mitä on tapahtumassa unen ja

Lisätiedot

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Tukea vapaaehtoistoiminnasta Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Lohduttaminen ei tarvitse suuria sanoja, ei valmiita vastauksia.

Lisätiedot

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä 8.12.2016 Dos. Erja Rappe Al Esityksen sisältö Luonto, hyvinvointi ja terveys Ulkoiluun vaikuttavia tekijöitä Ulkoilun hyödyt Luonto

Lisätiedot

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori OSA 1 Tutkimus Mitä on lapsen seksuaalisuus Väestöliitossa tehty LASEKE-tutkimus Ammattilaisten ajatuksia lasten

Lisätiedot

KONKREETTINEN TAVOITE OHJAA. Motivaatio ja osaaminen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kehittämiseen. Varhaisen välittämisen toimintakulttuuri

KONKREETTINEN TAVOITE OHJAA. Motivaatio ja osaaminen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kehittämiseen. Varhaisen välittämisen toimintakulttuuri Motivaatio ja osaaminen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kehittämiseen Varhaisen välittämisen toimintakulttuuri ActPRO Tomi Leskinen 15.3.2013 KONKREETTINEN TAVOITE OHJAA MIKSI? Motivaatio MITÄ? Fokusointi

Lisätiedot

Naturalistinen ihmiskäsitys

Naturalistinen ihmiskäsitys IHMISKÄSITYKSET Naturalistinen ihmiskäsitys Ihminen on olento, joka ei poikkea kovin paljon eläimistä: ajattelulle ja toiminnalle on olemassa aina jokin syy, joka voidaan saada selville. Ihminen ei ole

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys I. Alle vuoden ikäisen vanhemmille. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys I. Alle vuoden ikäisen vanhemmille. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys I Alle vuoden ikäisen vanhemmille www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 LAPSEN KIELEN KEHITYS Lapsen kieli kehittyy rinnan hänen muun kehityksensä kanssa. Puhetta

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot