KOHDUSSAKIN ON PIMEÄÄ Keskoslapsen kehitystä tukevan tehohoitoympäristön turvaaminen sairaanhoitajien kokemana

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KOHDUSSAKIN ON PIMEÄÄ Keskoslapsen kehitystä tukevan tehohoitoympäristön turvaaminen sairaanhoitajien kokemana"

Transkriptio

1 KOHDUSSAKIN ON PIMEÄÄ Keskoslapsen kehitystä tukevan tehohoitoympäristön turvaaminen sairaanhoitajien kokemana Janina Blom Opinnäytetyö, syksy 2005 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö Diakoninen sosiaali- terveys ja kasvatusalan koulutusohjelma Sairaanhoitaja (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Blom, Janina. Kaikki vaikuttaa kaikkeen keskoslapsen kehitystä tukevan tehohoitoympäristön turvaaminen sairaanhoitajien kokemana. Helsinki, syksy sivua, 3 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö, diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, terveysala, sairaanhoitaja (AMK). Kvalitatiivisen eli laadullisen tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää miten sairaanhoitajat ottavat työssään huomioon tehohoitoympäristön ja sen turvaamisen tärkeyden osana keskoslapsen hoitotyötä ja millaisia keinoja heillä on tehohoitoympäristön kehittämiseen keskoslapsen kehitystarpeita vastaavaksi. Tutkimuksessa haluttiin selvittää sairaanhoitajien kokemuksia omasta työstään ja sen vaikuttavuudesta sekä kuulla heidän kehittämisehdotuksiaan keskoslapsen hoitotyön kehittämiseksi. Tutkimusaineisto kerättiin keväällä 2005 Lastenklinikan vastasyntyneiden tehoosastolla 21 sairaanhoitajalta. Tutkimuksen tiedonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua avoimen kyselylomakkeen muodossa. Kyselylomakkeet jaettiin osastolla tutkimukseen valituille sairaanhoitajille. Tutkimusaineisto analysoitiin sisällönanalyysilla. Tutkimustulokset osoittivat, että sairaanhoitajilla on laaja tietopohja tehohoitoympäristön merkityksestä keskoslapsen voinnille ja kehitykselle. Sairaanhoitajat ottavat tehohoitoympäristön huomioon päivittäisessä hoitotyössä ja kokevat tehohoitoympäristön merkityksen suureksi. Sairaanhoitajat kokevat myös voivansa vaikuttaa keskoslapsen tehohoitoympäristöön osastolla. Sairaanhoitajat kokivat myös omaavansa erilaisia keinoja ympäristön kehittämiseksi. Sairaanhoitajat nimesivät kehittämishaasteiksi omalle työskentelylleen hoidon suunnittelun ja toiminnan suunnitelmallisuuden, työskentelyn ahtaissa tiloissa sekä laitteiden käytön. Osaston kehittämishaasteina sairaanhoitajat toivoivat uudempia ja isompia tiloja sekä lisää henkilökuntaa. Sairaanhoitajat toivoivat myös lisäkoulutusta erityisesti NIDCAP-ohjelmasta (Newborn Individualized Developmental and Care Assesment Program). Sairaanhoitajien esittämiä kehittämishaasteita olisi hyvä pohtia ja lähteä työstämään osastolla eteenpäin keskoslasten tehohoidon kehittämiseksi ja työhyvinvoinnin edistämiseksi. Tutkimuksen perusteella osaston sairaanhoitajat hyötyisivät säännöllisestä koulutuksesta, sillä uutta tietoa tulee jatkuvasti lisää ja toimintatapoja kehitetään. Asiasanat: keskonen; keskosen hoitotyö; tehohoitoympäristö; kvalitatiivinen tutkimus; teemahaastattelu; sisällönanalyysi.

3 ABSTRACT Blom, Janina. Securing preterm babies development in the intensive care environment: nurses experiences. Helsinki, Autumn Language: Finnish. 87 p., 3 appendices. Diaconia Polytechnic, Helsinki Unit, Degree Programme in Health Care, Option in nursing. The purpose of the study was to find out how nurses experienced the intensive care environment as part of nursing. The overall objective was to find out how nurses thought they could affect to the Neonatal Intensive Care Unit (NICU) environment. The second objective was to find out how nurses experienced their own work and its effectiveness. Also, the aim of the study was to examine nurses opinions on the developmental challenges in the NICU environment. This study was a qualitative research. The material was collected from 21 nurses in the Hospital District of Helsinki and Uusimaa, Children s hospital, Neonatal Intensive Care Unit during spring As the method of this study an open-ended questionnaire was used. Questionnaires were delivered to the nurses by the hospital. Nurses were selected to the study based on their working experience; half of them had been working a long time with premature babies and half of them only a short period. The material was analysed by content analysis. The main results showed that nurses had much information on intensive care environment and its effects on preterm babies. Nurses also took the environment into account when working; e.g. how light and noise affected the baby. Nurses experienced that they could influence the NICU environment. They also felt that they could improve the environment by their own work e.g. by planning their work. However, nurses also thought that some aspects should be done differently at the unit. These were issues such as planning the work better and considering noise and light at the unit. More space and facilities were called for as well as more training to the unit s nurses e.g. by the Newborn Individualized Developmental and Care Assesment Program (NIDCAP). These results may indicate that these experiences of 21 nurses should be reflected upon in the NICU. Especially it would be important to consider issues that emerged while nurses were thinking how to improve the environment for the baby. The results may also indicate that the units nurses would need more training on intensive care environment and its effects to the baby and the baby s development. Key words: preterm baby; preterm babys nursing; intensive care environment; neonatal intensive care environment.

4 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO OPINNÄYTETYÖN TAUSTA JA KESKEISET KÄSITTEET Keskoslapsi Keskosuuden syyt ja ongelmat Keskoslapsen riskit Keskoslapsen tehohoito Keskoslapsen kehityksen tukeminen tehohoidossa Unen ja lepoajan turvaaminen keskoslapselle Lapsen tukeminen hoitojen aikana Keskoslapsen kehityksen tukeminen vuorovaikutuksen avulla NIDCAP -ohjelma Keskoslapsen ympäristö ja hoitotyö Tehohoitoympäristön keskoslapselle aiheuttamat ongelmat Ääniympäristö teho-osastolla Keskoslapsen vaste ympäristön ärsykkeille teho-osastolla Tehohoitoympäristön keskoselle aiheuttama stressi Hoitoympäristön merkitys keskosen kasvulle ja kehitykselle Keskosen kehitystä tukeva tehohoitoympäristö EMPIIRINEN OSIO Tutkimuksen lähtökohdat Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimuskysymykset Tutkimusmenetelmät Avoin kyselylomake Sisällönanalyysi Tutkimusympäristön kuvaus ja tutkimushenkilöt TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Aineiston kerääminen Aineiston analysointi... 39

5 4 TUTKIMUSTULOKSET Tehohoitoympäristö ja sen turvaamisen tärkeys sairaanhoitajien kokemana Sairaanhoitajien tieto ja kokemus ympäristön vaikutuksesta keskoslapseen Sairaanhoitajien keinot vaikuttaa keskoslapsen tehohoitoympäristöön Sairaanhoitajien esiintuomat hoitotyön kehittämishaasteet Sairaanhoitajien kokemukset perehdytyksen riittävyydestä ja lisäkoulutuksen tarpeesta POHDINTA Tutkimustulosten tarkastelua Johtopäätökset Tutkimuksen luotettavuus Tutkimuksen eettiset kysymykset Jatkotutkimusaiheet Oman ammatillisuuden kehittyminen tutkimusprosessin aikana Lopuksi LÄHTEET LIITTEET Liite 1: Kyselylomake Liite 2: Tutkimuslupa Liite 3: Ryhmittely pää-, ylä- ja alaluokkiin... 81

6 JOHDANTO Keitä pienet keskoslapset ovat, miten heitä pitäisi hoitaa ja miksi? Nämä ovat kysymyksiä, joihin pyrin työssäni vastaamaan. Työni käsittelee keskoslapsen kehitystä tukevan tehohoitoympäristön turvaamisen menetelmiä: mitä menetelmät ovat, miten niitä voidaan hyödyntää hoitotyössä, miten niiden avulla voidaan auttaa keskosia ja miten niitä käytännössä hyödynnetään. Työ on suunnattu ensisijaisesti vastasyntyneiden teho-osastolla ja muissa toimipisteissä keskoslasten kanssa työskenteleville terveydenhuoltoalan ammattilaisille.. Toivon työni kuitenkin antavan tietoa ja pohdittavaa myös muille aiheesta kiinnostuneille. Toivon työn myös herättävän yhä enemmän keskustelua tehohoitoympäristön merkityksestä keskoslapsen hoitotyössä. Aihe on mielestäni ajankohtainen, sillä yhä pienemmät keskoslapset jäävät henkiin, heitä voidaan hoitaa ja hoidolla vaikutetaan näiden lasten tulevaisuuteen. Keskosten hoidon tarkastelun ja tutkimuksen tekee ajankohtaiseksi myös se, että yhä pienempien lasten jäädessä henkiin, myös keskosuuteen liittyvien ongelmien määrä lisääntyy. Tutkimusten mukaan tehohoitoympäristöllä on suuria vaikutuksia keskosen kehitykseen, mutta ympäristön merkitystä ei aina hoidossa tiedosteta. (mm. Raivio 1996; Graven 2000; Appleton 1994; Glass 1994; Korhonen 1996b.) Käsittelen työssäni tehohoitoympäristöä ja sen keskoslapselle aiheuttamia ongelmia kokonaisvaltaisesti, olen rajannut käsittelyn erityisesti keskoslapsen ääniympäristöön. Tutkiessani teoriatietoa huomasin keskoslapsen ääniympäristöä painotettavan useimmissa julkaisuissa ja tutkimuksissa. Sitä pidettiin myös haitallisimpana ympäristön ongelmana, joten päätin keskittyä työssäni erityisesti siihen. Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia, millaista tietoa sairaanhoitajilla on keskoslapsen tehohoitoympäristön merkityksestä lapsen kehitykselle ja voinnille. Tarkoituksena oli tutkia myös, miten sairaanhoitajat ottavat työssään huomioon tehohoitoympäristön ja sen turvaamisen tärkeyden osana keskoslapsen hoitotyötä. Tarkoituksena oli lisäksi tutkia, millaisia keinoja sairaanhoitajilla on tehohoitoympäristön kehittämiseen kes-

7 7 koslapsen kehitystarpeita vastaavaksi. Tarkoituksena oli tutkia näitä asioita sairaanhoitajien omien kokemusten pohjalta. Lisäksi tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää sairaanhoitajien kokemia kehittämishaasteita keskoslapsen hoitotyölle oman työskentelynsä sekä koko osaston toiminnan kannalta. Opinnäytetyöni on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Valitsin laadullisen tutkimustavan, sillä sen avulla kykenin tutkimaan nimenomaan sairaanhoitajien kokemuksia. Tutkimusmenetelminä olivat teemahaastattelu ja sisällönanalyysi. Aineisto kerättiin teemahaastattelun muodossa avoimen kyselylomakkeen avulla ja analysoitiiin sisällönanalyysilla. Työ ja sen aihe liittyvät vahvasti ammatilliseen kehittymiseeni, sillä olen erittäin kiinnostunut keskoslasten hoitotyöstä. Tavoitteenani on joskus työskennellä keskoslasten parissa, esimerkiksi vastasyntyneiden teho-osastolla. Koen tarvitsevani tätä työtä varten keräämääni tietoa tulevaisuudessa ja voivani tietojeni avulla kehittää keskoslasten hoitotyötä. Opinnäytetyön ja sen aiheeseen liittyvän vastasyntyneiden tehoosaston työssäoppimisjakson avulla olen päässyt tutustumaan keskoslasten hoitotyöhön ja tehohoitoympäristön vaikutuksiin konkreettisesti, mikä on syventänyt osaamistani.

8 8 1 OPINNÄYTETYÖN TAUSTA JA KESKEISET KÄSITTEET 1.1 Keskoslapsi Arkkiatri Arvo Ylppö ehdotti 1900-luvun alussa keskoslapsen määritelmäksi lasta, joka on syntyessään alle 2500 grammaa painava. Määritelmä on sittemmin tullut kansainväliseen käyttöön ja on nykyisin kansainvälisen tautiluokituksen perusteena, kun puhutaan keskoslapsista. Yleisesti käytössä olevat luokittelut määrittelevät keskoseksi lapsen, jonka syntymäpaino on alle 2500 grammaa ja joka on syntynyt 37. raskausviikolla tai aikaisemmin. Pikkukeskosesta puhutaan, kun lapsen syntymäpaino on alle 1500 grammaa. Keskoslapsi luokitellaan erittäin pienipainoiseksi, kun syntymäpaino on alle 1000 grammaa ja lapsi on syntynyt ennen 30. raskausviikkoa. (Korhonen 1996b, 20; Raivio 1996, 8.) World Health Organisation (WHO) määrittelee pienipainoiseksi lapsen, jonka syntymäpaino on alle 2500 grammaa. Pienipainoisena syntyneet lapset eivät aina ole ennenaikaisesti syntyneitä, mutta pieni syntymäpaino ja ennenaikaisuus liittyvät usein yhteen. Pienipainoisena syntyneet lapset jaetaan kolmeen ryhmään: pieni syntymäpaino (alle 2500 g), hyvin pieni syntymäpaino (alle 1500 g) ja erittäin pieni syntymäpaino (alle 1000 g). WHO:n määritelmän mukaan enneaikaiseksi puolestaan luokitellaan lapset, jotka ovat syntyneet ennen kuin 37 raskausviikkoa on täynnä. Myös ennenaikaisesti syntyneet lapset jaetaan kolmeen ryhmään: ennenaikainen (syntynyt ennen 37. raskausviikkoa, mutta 32 raskausviikon jälkeen), hyvin ennenaikainen (ennen 32 raskausviikkoa, mutta 28 raskausviikon jälkeen), erittäin ennenaikainen (ennen 28 raskausviikkoa). (Wallin 2001, 12.) Suomessa vastasyntyneet luokitellaan sikiöiän ja syntymäpainon mukaan. Lapsi voidaan myös luokitella yhdistämällä sikiöikä ja syntymäpaino, mutta tästä luokittelusta ollaan Suomessa luopumassa, sillä sikiöviikkojen ja syntymäpainon yhdistäminen määrittelyssä on usein hämmentävää. Lapsen luokittelulla sikiöiän ja painon mukaan on merkitystä ennakoitaessa lapselle mahdollisesti kehittyviä kliinisiä ongelmia. Toi-

9 9 saalta taas selkeä ja yksiselitteinen määrittely sikiöviikkojen mukaan kuvaa lapsen todellista tilannetta paremmin, koska elimistön kypsyminen kohdunulkoiseen elämään tapahtuu tietyn ajanjakson aikana eikä painon mukaan. Keskoset on kuitenkin tarpeellista luokitella syntymäpainon mukaan, kun puhutaan hoito-ongelmista ja pitkäaikaisseurauksista. (Korhonen 1996b, 19. Korhonen 1999, ) Keskosuuden syyt ja ongelmat Useimmissa tapauksissa ennenaikainen synnytys on syynä lapsen keskosuuteen ja pienipainoisuuteen (Raivio 1996, 8). Synnytyksen käynnistyminen ennenaikaisesti voi johtua monista yksittäisistä tekijöistä tai niiden yhteisvaikutuksista. Esimerkiksi äidin sairaudella (esimerkiksi diabetes) saattaa olla vaikutuksia istukan toimintaan ja siten synnytyksen ennenaikaiseen käynnistymiseen tai käynnistämiseen. Istukasta ja sen toiminnasta johtuvia ennenaikaisen synnytyksen syitä ovat esimerkiksi istukan vajaatoiminta, epänormaali napanuoran paikka tai istukan irtoaminen kohdun seinämästä. Sikiöstä johtuvia syitä ovat esimerkiksi monisikiöinen raskaus, synnynnäiset epämuodostumat ja sikiön kromosomipoikkeavuus. Ennenaikaisen synnytyksen käynnistäneen tekijän tunteminen auttaa lapsen hoidon ennakkosuunnittelussa ja toteutuksessa.(korhonen 1996b, 21.) Keskoslapsen elimistön epäkypsyydestä aiheutuu lapselle sekä toiminnallisia ongelmia että keskoselle tyypillisiä sairauksia. Elimistön epäkypsyys on myös keskoslasten kuoleman- ja vammautumisen vaaran taustalla. Tarkasteltaessa elimistön epäkypsyyteen liittyviä ongelmia on otettava huomioon, että keskonen reagoi kaikkeen kokonaisvaltaisesti, jolloin jonkin alueen ongelmat saattavat laajentua koskemaan kaikkia elintoimintoja. Esimerkiksi keuhkojen epäkypsyydestä johtuva hengitysvaikeusoireyhtymä (RDS) ei ilmene ainoastaan hengitystoiminnan ongelmina, vaan siihen liittyy esimerkiksi lapsen suuri kipuherkkyys, riski aivoverenvuotoihin sekä peruselintoimintojen, verenpaineen ja lämmönsäätelyn epävakaisuus ja erilaiset suoliston toimintaan liittyvät ongelmat. Keskosen elimistön epäkypsyyden vuoksi lapselle saattaa kehittyä myös monia lisäongelmia, kuten mm. aivoverenvuodot, infektiot ja erilaiset

10 10 keskoslapsen pitkäaikaisongelmat, kuten neurologiset jälkitilat ja keskosten verkkokalvosairaudet. (Korhonen 1996b, 22; Heinonen ja Fellman 1997, ) Keskoslapsen riskit Yhä pienempien keskoslasten jäädessä nykyisin henkiin, myös keskosuuteen liittyvien ongelmien määrä lisääntyy. Lapsen kannalta keskosena syntyminen on koko elämää uhkaava riskitekijä, joka altistaa lapsen monille fyysisille, psyykkisille ja sosioemotionaalisille seurauksille. Keskosuuden mukanaan tuomia riskejä ovat perinataalikuolleisuuden (perinataaliajaksi lasketaan raskausaika ja ensimmäinen elinviikko) suurentunut riski sekä sairastavuuden ja pysyvän vammautumisen riskit. (Korhonen 1996b, 17.) raskausviikolla syntyneiden keskosten osuus kaikista synnytyksistä Suomessa on 0,4 %, mutta tämä pieni ryhmä edustaa silti yli puolta perinataalikuolleisuudesta Suomessa. Pienten keskosten kuoleman riski on noin 200-kertainen täysiaikaisena syntyneisiin verrattuna. Keskoslasten kuolleisuuteen vaikuttavat tekijät liittyvät synnytyksen ennenaikaisuuteen ja siihen yhteydessä olevaan hengitysvaikeusoireyhtymään, aivoverenvuotoihin ja infektioihin. Lapsen sikiöiällä on kuolleisuuteen suurempi merkitys kuin syntymäpainolla. Keskoslasten kuolleisuutta lisää myös hidastunut kohdunsisäinen kasvu 26. raskausviikon jälkeen. Tärkeimpiä keskoslapsen ensimmäisen elinviikon kuolinsyitä ovat epämuodostumat, hengitysvaikeudet sekä elimistön epäkypsyys sinänsä. (Korhonen 1996b, 23 24; Korhonen 1999, 16.) Sairastuvuuteen ja vammautumiseen liittyviä keskosuuden riskejä ovat esimerkiksi pysyvä motorinen aivovaurio, liikuntavamma, kuten CP-oireyhtymä ja retinopatia. Raivion mukaan tutkimuksissa on kuitenkin havaittu, että vammautuneiden keskoslasten osuus on pysynyt koko ajan samana, kun taas normaalisti kehittyneiden lasten osuus on lisääntynyt Keskoslapsen pitkäaikaisongelmien syntyyn vaikuttaa vamman tai kehitystä häiritsevien tekijöiden ajoittuminen suhteessa lapsen elimistön kypsyneisyyteen ja hermoston kehittymiseen. Keskosuuteen liittyviä pitkäaikaisongelmia ovat esimerkiksi krooniset neurologiset ongelmat, maha-suolikanavat toiminnan ongelmat

11 11 ja hengityselimistön ongelmat. (Korhonen 1996b, 23; Korhonen 1999, 16; Raivio 1996, 8, 11.) Riskien määrä lisääntyy, mitä pienempi lapsi on syntyessään. Esimerkiksi CPoireyhtymän riski on alle 2500-grammaisena syntyneillä kolminkertainen verrattuna suurempiin lapsiin. Keskosen psykoneurologisen kehityksen riskitekijöitä ovat mm. perinataalinen asfyksia (synnytyksen aikainen hapenpuute), aivoverenkierron häiriöt, kouristukset ja muut neurologiset oireet sekä autismi. Näiden riskitekijöiden taustalla ovat esimerkiksi aivoverenvuodot, traumat, hypoglykemia, hypokalsemia ja infektiot. Noin kolmelle prosentille keskoslapsista kehittyy tutkimisten mukaan CP-oireyhtymä tai krooninen keuhkosairaus BPD. (Korhonen 1996b, 23; Korhonen 1999, 16; Raivio 1996, 8, 11.) 1.2 Keskoslapsen tehohoito Noin kolme prosenttia kaikista vastasyntyneistä lapsista Suomessa tarvitsee tehohoitoa. Sekä vastasyntyneiden lasten tehohoidon kesto että siihen liittyvä kuolleisuus ovat kääntäen verrannollisia raskauden kestoon. Alle 700-grammaisten keskoslasten ryhmässä lapsi on tehohoidossa keskimäärin 28 vuorokautta ja sairaalahoidossa yhteensä 57 vuorokautta. Viimeisen kymmenen vuoden aikana vastasyntyneiden lasten tehohoito on kehittynyt Suomessa huomattavasti. Nykyisin yhä pienemmät keskoslapset jäävät eloon ja siten hoidon painopiste on siirtynyt komplikaatioiden hoitamisesta niiden ehkäisemiseen. Keskoslasten hoidon kehityksestä kertoo myös se, että nykyisin osa lapsista, jotka olisivat kuolleet hoidon alkuvaiheessa, on kehittyneen hoidon ansiosta jäänyt eloon, mutta vammautunut. Ne lapset, jotka aikaisemmin olisivat saaneet pysyvän aivovaurion, ovat nyt parantuneen hoidon ansiosta puolestaan siirtyneet terveiden lasten ryhmään. (Fellman ja Luukkainen 2002, 5-6; Raivio 1996, 10, 13.) Keskoslapsi reagoi kokonaisvaltaisesti kaikkeen, jonka vuoksi vointia on seurattava kokonaisvaltaisesti eikä huomiota tule kohdistaa vain yhteen elintoimintoon ja sen ongelmiin. Kokonaisvaltainen lapsen voinnin seuranta auttaa ennakoimaan lisäon-

12 12 gelmia ja mahdollisesti estää niitä. Hoidosta tekee hyvin kokonaisvaltaista myös se, että puhuttaessa vastasyntyneiden keskosten tehohoidosta, ei puhuta vain yhdestä potilaasta, vaan keskoslapsen syntyminen koskettaa koko perhettä. Perheitä hoidetaankin nykyisin kokonaisuutena. Keskoslapsen hoitotyössä pyritään toteuttamaan lasten hoitotyön periaatteita. Lasten hoitotyön periaatteiden mukaan hoidon suunnittelussa ja toteutuksessa otetaan huomioon lapsen yksilöllisyys, turvallisuus, perhekeskeisyys ja omatoimisuus sekä kasvun ja kehityksen turvaaminen ja hoidon jatkuvuus. (Korhonen 1996b, 22; Raivio 1996, 7; Suni 1997, 306.) Vastasyntyneiden lasten tehohoidon perustana ovat tehokas ensihoito syntymän jälkeen, huolelliset valmistelut ennen lapsen saapumista teho-osastolle, hellävarainen hengitystuki tai ventilaatiohoito, jatkuva monitorointi, neste- ja lääkehoito, rauhallinen ympäristö tehohoidosta toipumista varten ja perheen kriisihoito. Keskoslapsen tehohoidon tavoitteeksi ei riitä lapsen eloonjääminen, vaan hoidolla on pyrittävä myös siihen, että eloonjääneet lapset ovat normaaleja kasvun ja kehityksen potentiaalin suhteen. Tehohoidon tavoitteena on siis lapsen elämää uhkaavan tilanteen hoitaminen. Ensisijainen tavoite on tällöin pyrkiä vakauttamaan lapsen elintoiminnot. Tämän lisäksi hoitotyön tavoitteena on tukea lapsen itsesäätelytaitojen kehittymistä, jotta lapsi voi saavuttaa jäsentyneen ja stressittömän olotilan kaikilla elintoimintojen alueilla. (Fellman ja Luukkainen 2002, 6. Raivio 1996, Korhonen 1999, 62.) Lapsen kivun hoito tuo omalta osaltaan haasteita keskoslapsen tehohoitotyöhön. Fellmanin (2002) mukaan hengityskonehoidossa olevalla vastasyntyneellä lapsella on sekä sairaudesta että lukuisista pienistä toimenpiteistä aiheutuva jatkuva kipu, johon tarvitaan tehokas kivunlievitys lähes välittömästi syntymän jälkeen. Myös Korpela ja Mildh (2003) painottavat tehohoidossa olevien lapsipotilaiden kivun hoidon tärkeyttä. He tuovat esiin kivun mukanaan tuomien riskien näkökulman: hoitamaton kipu lisää tehohoitopotilaiden kuolleisuutta altistamalla heitä epäsuotuisille immunologisille ja hormonaalisille muutoksille. Vastasyntyneiden lasten tehohoidon ongelmat puolestaan painottuvat lähinnä ravitsemukseen ja keuhkojen kypsymättömyyteen. Lasten tehohoidon hoitoprosessi vaatii suurempaa tarkkuutta kuin aikuisten tehohoito, koska keskoslapsen pienen koon vuoksi pienetkin epätarkkuudet saavat suhteellisesti suuremman merkityksen. (Ranta 1999, 40; Fellman 2002, 16; Korpela & Mildh 2003, 16.)

13 Keskoslapsen kehityksen tukeminen tehohoidossa Lapsen eri aistijärjestelmien kypsyminen tapahtuu pääosin tehohoidon aikana, mikä asettaa suuria haasteita niiden huomioon ottamiselle hoidon alusta asti. Keskoslapsen hoidossa on muistettava, että lapsi ei ole passiivinen hoidon vastaanottaja. Lapsi osallistuu aktiivisesti hoitoon, vaikka joskus resurssit ovatkin niin vähäisiä, että osallistumista voi tuskin havaita. Keskoslapsen kehityksen tukeminen heti hoidon alkuvaiheista lähtien alkaa viestittämällä lapselle positiivista kuvaa ulkomaailmasta. Tähän on mielekkäintä käyttää sitä aistikanavaa, joka on pisimmälle kehittynyt. Päivittäisten hoitotoimien yhteydessä toteutettu kasvun ja kehityksen tukeminen antaa lapselle mahdollisuuden saavuttaa niitä kehityksellisiä valmiuksia, joihin hän ei yksin tai ilman apua kykenisi. Samalla tämä antaa vanhemmille mallia ottaa huomioon lapsen kehitys myöhemmin kotona. He oppivat hoidon alusta asti keskosen kehityksen tukemisen osana päivittäisiä normaalitoimia. (Korhonen 1996b, 45 46; Korhonen 1999, 64.) Keskoslapsen hoidon tärkeimpiin toimintaperiaatteisiin kuuluu lapsen stressin vähentäminen kaikin mahdollisin keinoin. Keskoslapsen stressiä vähentävän hoidon lähtökohtana on, että lapsi nähdään ihmisenä, joka epäkypsyytensä, sairautensa tai muun syyn vuoksi tarvitsee suojelua erilaisia stressiä aiheuttavia ympäristötekijöitä vastaan. Keskoslapsen hoidossa voidaan erottaa selvästi toimenpiteitä, joilla voidaan vähentää lapsen stressiä. Näitä toimenpiteitä ovat esimerkiksi hoitotoimenpiteiden mukauttaminen lapsen mukaan, uni-valverytmin ylläpitäminen ja edistäminen, lapsen kokoaminen hoitotoimenpiteiden aikana ja lapsen asennon huomioiminen aistijärjestelmien kypsyyden mukaan sekä hoitoympäristön ärsykekuormituksen vähentäminen. Näiden toimenpiteiden lisäksi tärkeä keskoslapsen stressiä vähentävä tekijä on vanhempi-lapsisuhteen tukeminen, sillä lapsella on peruspsykologinen tarve olla jatkuvassa yhteydessä äitiinsä. (Korhonen 1996b, 46. Korhonen 1999,64.) Lapsen tehohoidon aiheuttaman stressin vähentämiseen sisältyy turvallisuuden tunteen vahvistaminen kohtuympäristöä imitoimalla: Lapselle luodaan kokonaisvaltainen taktillinen stimulaatio peitteiden avulla, ympäristö on hämärä, melua vähennetään ja lasta hoidetaan sikiöasentoa muistuttavassa asennossa aina kun se on mahdollista. Kun hoitotoimenpiteet suoritetaan lapsen hereillä oloaikana, turvallisuudentunne

14 14 järkkyy vähiten. Lapsi kokee turvallisuuden tunnetta siitä, että samat, tutut kädet hoitavat häntä mahdollisimman paljon; vastasyntyneiden on huomattu havaitsevan erot eri hoitajien välillä jo kymmenen päivän ikäisenä. (Hyvönen ja Airaksinen 1996, Korhonen 1996b, 55.) Unen ja lepoajan turvaaminen keskoslapselle Glass (1994) on tutkinut keskoslapsiin kohdistuvien kontaktien määrää tehohoidossa. Tutkimuksen mukaan sairaaseen vastasyntyneeseen saattaa kohdistua yli 150 kontaktia vuorokaudessa, keskimäärin kuusi kontaktia tunnissa ja mitä sairaampi lapsi on, sitä useammin häneen kosketaan. Myös Appleton (1997) on tutkinut keskoslapsiin kohdistuvia kontakteja, mutta videoseurannan avulla. Hänen tutkimuksessaan kontaktien määrä vaihteli kertaa vuorokaudessa ja lasten häiriintymätön lepoaika vaihteli kahdesta minuutista 59 minuuttiin. Appleton vertasi tulosta tietoon siitä, että lapsi nukkuu kohdussa keskimäärin 80 % ajasta ja uneen sisältyy vain harvoin levon keskeyttäviä ärsykkeitä. Tutkimuksessa kävi ilmi myös, että hoitajat arvioivat lapseen kohdistuvien kosketuskontaktien määrän pienemmäksi. Näiden tutkimusten lukuja voidaan pitää suurina, kun niitä tarkastellaan lapsen häiriintymättömän unen kannalta. (Glass 1994, 77 93; Appleton 1997, ) Lapselle voidaan mahdollistaa lepoaikaa, kun hoitotoimet mukautetaan lapsen univalverytmiin. Uni-valverytmin huomioimisella on merkitystä, sillä hiljaisen unen tehtävänä on parantaa. Korhonen lainaa Oehleria (1993) kertoessaan, että aktiivinen uni, jota on noin 75 % kokonaisunen ajasta, on tarpeellinen lapsen aivojen kehittymiselle. Hiljaisen unen aikana lapsen hapettuminen on tasaisempaa kuin aktiivisen unen aikana, jolloin veren happiosapaine voi olla matalampi kuin syvän unen aikana. Mikäli lapsi herätetään usein hoitoja varten sekä hiljaisen että aktiivisen unen määrä vähenee ja tästä seuraa unen vajausta. (Korhonen 1999; 64, ) Kaikkia toimenpiteitä ei voida tehohoidossa kuitenkaan ajoittaa lapsen vireystilan mukaan. Tehohoitovaiheessa ei voida odotella lapsen heräämistä, kun erilaisia toimenpiteitä joudutaan suorittamaan. Esimerkiksi iv-kanyyli on uusittava heti tarvittaes-

15 15 sa, jotta verensokeri saadaan pysymään optimaalisella tasolla ja laboratorionäytteistä ja keuhkokuvista tarvitaan vastaukset niin, että lapsen hoitoa voidaan suunnitella lääkärinkierrolla. Jos lapsi on tasaisessa vaiheessa ja hieman isompi keskoslapsi, esimerkiksi iv-kanyylin uusiminen voidaan ajoittaa lapsen kannalta sopivaan tilanteeseen, sillä kokonaistilanne ei ole niin akuutti kuin pienellä keskoslapsella. (Korhonen 1999, 65.) Tehohoidossa on myös tilanteita, jolloin lapsen vireystila ja uni-valverytmi voidaan ottaa hoidossa ja sen suunnittelussa huomioon. Lapsen vireystilan vaihtelua seuraamalla hoidot voidaan pyrkiä keskittämään. Vireystilaa arvioidaan seuraamalla lapsen motorista aktiivisuutta, hengitysrytmiä, silmien liikkeitä ja ilmeitä. Hoitotoimenpiteiden mukauttaminen lapsen uni-valverytmiin edellyttää hoitajalta harjaantumista lapsen vireystilojen havainnointiin. Keskoslapsen uni- ja valvetilan erottamista esimerkiksi häiritsee se, että lapsi näyttää olevan puolittain unessa lähes koko ajan. Kypsemmillä keskoslapsilla uni-valverytmi on tosin selkeämpi kuin pikkukeskosilla. Rutiiniomaiset, päivittäiset hoitotoimet, kuten vaippojen vaihto, voidaan ajoittaa niin, että ne suoritetaan lapsen ollessa hereillä, eikä lapsen unta keskeytetä. Myös ateriat voidaan letkuttaa keskosen nenämahaletkuun käyttämällä väliletkua, jolloin keskoskehdon luukkuja ei tarvitse avata ja näin häiritä lasta. Lisäksi nykyteknologia mahdollistaa myös etämonitoroinnin, joka antaa lapselle aikaa häiriöttömään uneen. (Korhonen 1999, ) Lapsen tukeminen hoitojen aikana Lasta voidaan tukea hoitojen aikana asentohoidoin, kuten kokoamalla lapsi. Lapsen kokoamisella tarkoitetaan lapsen tukemista niin, että raajojen hallitsemattomat liikkeet estyvät ja lapsi on tiiviissä suppu -asennossa kuten kohdussa. Tämä asento on lapselle tuttu sikiöajalta, joten se rauhoittaa lasta ja vähentää heijasteiden stimuloitumista. Myös lapsen makuuttaminen vatsallaan liennyttää lapsen stressiä, sillä lapsi on hieman koukistuneessa asennossa, hengittää ja hapettuu paremmin ja on vähemmän aktiivinen. Vatsalla makuu myös lisää hiljaisen unen jaksoja ja antaa lapselle vatsan ja kasvojen ihon kautta kokonaisvaltaisia ihokokemuksia ja turvallisuuden

16 16 tunnetta. Lasta voidaan koota myös toiminnan ympärille tukemalla lapsen oma nyrkki tai tutti suuhun imettäväksi toimenpiteiden aikana ja niiden jälkeen, sillä imemisen aikana lapsi sietää enemmän muuta stimulaatiota ja oppii tyynnyttämään itseään. (Korhonen 1999, ) Lasta voidaan lisäksi tukea myös peitteiden avulla esimerkiksi kipeiden hoitotoimenpiteiden aikana ja lohduttaa niiden jälkeen. Lasta voidaan tyynnyttää peittojen läpi kiinnipitämisellä, jonka lapsi sietää paremmin kuin paljaan ihokontaktin. Tämän taustalla saattaa olla se, että kevyt kosketusärsytys kiihottaa lapsen hermojärjestelmää enemmän kuin luja, liikkumaton paineärsytys (Ayres 1979, 90.). Peitteillä voidaan lisäksi koota lapsen raajoja terapeuttiseen asentoon ja estää morottamista. Peitteet myös vähentävät lapsen stressiä mahdollistaen lapselle rauhallisen unen hoitojen välillä. Lapsi kiedotaan tiukasti, mahdollisimman paljon sikiöasentoa muistuttavasti peitteisiin, jotta hän tuntisi olonsa kohdunomaiseksi ja voisi levätä. Korhonen kertoo Morrisin (1994) päätelleen, että tämä asento vastannee loppuraskaudessa kohdun ulkopuolella saatavia merkityksellisiä aistiärsykkeitä joita ilman keskoslapsi on jäänyt. (Korhonen 1996a, 21.) Keskoslapsen kehityksen tukeminen vuorovaikutuksen avulla Glassin (1994), joka on tutkinut keskosen tehohoitoympäristöä ja sen vaikutuksia kertoo, että lapsi tarvitsee kehittyäkseen ääniä sekä puheen että ei-sanallisen stimulaation muodossa. Glassin mukaan hoidossa tulisikin käyttää lapselle tuttuja ääniä, kuten äidin ja isän äänet. Toiminnan tarkoituksena on tällöin lapsen turvallisuuden tunteen lisääminen sekä kehityksen tukeminen ja lapsen stressin vähentäminen. (Glass 1994, ) Brazelton (1994) kertoo artikkelissaan vastasyntyneen lapsen nukkuvan suurimman osan päivästään, mutta lapsella on ajoittaisia lyhyitä valppauden jaksoja. Brazeltonin mukaan lapsi kykenee näinä valppauden hetkinä vuorovaikutukseen häntä hoitavan aikuisen kanssa. Lapsi kykenee tällöin myös ottamaan vastaan joitakin aististimulaatioita, erityisesti visuaalista stimulaatiota. Keskoslapsen kypsyessä normaali kehi-

17 17 tysprosessi mahdollistaa vielä tiheämmät ja pidemmät valppauden jaksot. (Brazelton 1994, ) Sehnalin ja Palmerin (1989) suuri-riskisistä lapsista tekemän tutkimuksen mukaan näiden valppaana olemisen ajanjaksojen vajaakäyttö voi aiheuttaa keskoslapselle vuorovaikutuksen ongelmia, syömisongelmia ja sensomotorisia vaikeuksia. Sehnalin ja Palmerin mukaan varhaisilla sikiöviikoilla syntyneillä lapsilla havaitaan muutenkin tavallista vähemmän valppauden jaksoja. Tämän seurauksena lapselle saattaa kehittyä valppauden jaksojen puute sekä vaikeuksia valpastua ja kiinnostua ympäröivästä maailmasta. Korhosen (1999) mukaan keskoslapset saattavat toisaalta taas olla ylireagoivia ja yliärtyviä. Korhosen mukaan keskosilla onkin usein vaikeuksia vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. Samoin näillä lapsilla on usein puutteelliset itsesäätelyn ja itsensä tyynnyttämisen taidot. (Sehnal ja Palmeri 1989, ; Korhonen 1999, 67.) Sehnal ja Palmeri ovat myös kartoittaneet keinoja, miten keskoslasta voidaan tukea uni-valverytmin vaihteluissa. Hiljaisuuden ja valppauden vaihteluita voidaan edistää esimerkiksi kapaloimalla lapsi, sitomalla lapsen kädet varovasti rinnan päälle, työskentelemällä hämärässä ja hiljaisessa ympäristössä sekä keinuttelemalla lasta hiljaa. Kapaloimisella voidaan edistää myös itsensä tyynnyttämisen ja käyttäytymisen jäsentymistoimintoja. Muita keinoja ovat ympäristöärsykkeiden määrän vähentäminen ja lapsen auttaminen imemään esimerkiksi sormiaan, nyrkkiään tai tuttia. Hyviä keinoja herätellä lasta on lapsen nostaminen puoli-istuvaan asentoon, stimuloiminen puhumalla, koskettamalla ja liikuttamalla lasta kevyesti sekä käsittelemällä lasta hitain, rauhallisin ottein. (Sehnal ja Palmeri 1989, ) 1.4 NIDCAP -ohjelma NIDCAP ohjelma (Newborn Individualized Developmental and Care Assesment Program) asettaa vaatimukset vastasyntyneen hoitotyölle ja hoitoympäristölle sekä sisältää keskoslapsen kehitystä tukevan hoidon. NIDCAP ohjelman mukainen hoito ja hoitoympäristö tukevat lapsen yksilöllistä kehitystä tarjoten mahdollisimman koh-

18 18 dunkaltaisen olotilan: rauhallisen, hämärän ja hiljaisen. Lapsi on hoitajan ja vanhempiensa kanssa jatkuvassa vuorovaikutuksessa, jolloin molemmat osapuolet vastaavat toistensa reaktioihin, lapsi ilmeillä ja eleillä, hoitaja ja vanhemmat avustaen ja tukien lasta. (Suni 1997, 306.) 1. NIDCAP -ohjelman mukainen hoitotyön perustuukin yhteistyösuhteeseen lapsen ja hoitajan, lapsen perheen ja hoitajan sekä hoitajien ja muun henkilökunnan välillä. Ohjelma auttaa hoitajaa sovittamaan hoidon ja hoitoympäristön lapsen tarpeisiin. Ohjelman mukaisessa hoitotyössä työ on perhekeskeistä ja perhe nähdään lapsen tärkeimpänä hoivaajana. Perheen tukeminen tässä tehtävässä on tärkeää. Vanhempia ohjataan ja kannustetaan paitsi tunnistamaan lapsen viestit sekä myös vastaamaan niihin. Perheelle tulisi mahdollistaa lapsen vierellä oleminen ja siten hoitoon osallistuminen. Vanhemmat voivat osallistua hoitoon ja rakentaa suhdetta lapseen esimerkiksi valitsemalla lapselle mieleiset vaatteet ja tuomalla kotoa lapselle esineitä, kuten leluja. (Kleberg 2001, 53; Kleberg, Nyqvist, Stjernqvist, Westrup 1995, 37) NIDCAP -ohjelman mukainen hoitotyö on lapsen kehitystä tukevaa. Hoitotyössä pyritään tukemaan lapsen kehitystä kokonaisvaltaisesti rakentamalla lapselle optimaalinen ympäristö kehitystä varten. Lasta ei altisteta kirkkaalle, johon hän ei ole kohdussa tottunut, vaan keskoskehdon peittelystä huolehditaan. Valon avulla lasta kuitenkin totutetaan normaaliin vuorokausirytmiin esimerkiksi päivänvalon avulla. Myös lapsen ääniympäristöstä huolehditaan välttämällä melua ja kovia ääniä erityisesti lapsen läheisyydessä. Lapsen lähellä tulisi puhua mahdollisimman hiljaa erityisesti esimerkiksi lääkärinkierrolla, jolloin ihmisiä on paljon vauvan ympärillä. Kleberg huomauttaa lisäksi, että radio ei kuulu keskoslapsen hoitohuoneeseen. Keskoslapsen kehitystä tukevaan hoitotyöhön kuuluu myös rauhallinen työskentelytapa sekä lapsen rauhoittelu ja lohduttaminen hoitotilanteissa turvallisen tunteen luomiseksi. Lapsen turvallisuudentunnetta tuetaan lisäksi keskoskehtoon rakennettavan pesän, lämmön, vaatteiden ja peitteiden avulla. (Kleberg 2001, 53 56; Kleberg, Nyqvist, Stjernqvist, Westrup 1995, 38 45)

19 Keskoslapsen ympäristö ja hoitotyö Ympäristön käsitteellä tarkoitetaan hoitotieteessä yleensä ihmisen fyysistä, sosiaalista ja symbolista ympäristöä. Erityisesti Florence Nightingalen suuri hoitotyön teoria keskittyi nimenomaan ihmisen ympäristöön. Nightingale ei käyttänyt kirjoituksissaan varsinaista ympäristön käsitettä, mutta hänen tärkeimmät hoitotieteelliset käsitteensä (esimerkiksi lämpö, valo, melu) muodostavat yhdessä ympäristön käsitteen osatekijät. Ympäristön tärkeyttä ihmisen terveyden kannalta on korostettu hoitotieteessä ja hoitotyön tutkimuksessa, sillä ympäristön on katsottu luovan ihmiselle puitteet ja mahdollisuudet ylläpitää tai edistää terveyttään tai hoitaa sairauttaan. (Lauri ja Elomaa 1995, 69 71; Marriner-Tomey 1994, 73.) Ihmisen fyysisen ympäristön käsitteellä tarkoitetaan ihmisen laajan elinympäristön lisäksi konkreettisen olemisen ympäristöä eli sitä ympäristöä, jossa ihminen juuri nyt on. Ihmisen fyysinen ympäristö voidaan nähdä toiminnan ja erilaisten virikkeiden mahdollistajana, mutta toisaalta myös stressin aiheuttajana. Sosiaalisella ympäristöllä puolestaan käsitetään ihmisen sosiaalinen verkosto sekä sen tuomat haasteet ja tuki ihmisen elämälle. Sosiaalisen verkoston olemassaolo on ihmiselle ensimmäinen askel tuen saamiseen ja saadun tuen riittävyydellä on todettu olevan yhteys ihmisen subjektiiviseen hyvinvointiin. (Lauri ja Elomaaa 1995, 71; Parviainen ja Pelkonen 1998, 40.) Raivio (1996) on suomentanut British Medical Journalissa joulukuussa 1995 julkaistun kuvitteellisen kertomuksen keskoslapsen kokemasta ympäristön muutoksesta: Se päivä alkoi kuten mikä päivä tahansa. Olin viettänyt aikaa vähän jumppaamalla, imeskelemällä vähän peukaloani, hengittelemällä syvään, taivuttelemalla ja ojentelemalla vartaloani. Siinä taisin hiukan potkaista istukkaa. Maailmani täyttyi syvän punaisista pyörteistä, sameni ja tunsin, etten enää hallinnut tilannetta. hetken kuluttua tunsin voimakasta ravistelua, viiltävän tunteen ja sitten suunnaton kuminen käsi tuli sisään ja yritti tarttua minuun. Yritin parhaani mukaan taistella ja väistellä häntä, mutta hän sai kiinni jaloistani eikä minulla ollut voimaa vastustella. Minut oli napattu. Meteli oli aluksi sietämätön, huutoja ja kiirettä. valot olivat häikäisevät. Avasin suuni huutaakseni apua, mutta he työnsivät paksun pölynimurin letkun kurkustani alas. Silloin ajattelin, että on parasta alistua, joten ma-

20 20 kasin vain liikkumatta. Tämä näytti raivostuttavan heitä. He alkoivat hakata minua jalkapohjiin. Tuokaa kiireesti kuljetusryhmä, kuulin jonkun huutavan puhelimeen. Ryhmä saapui jonkin ajan kuluttua, joskin minun oli vaikea seurata ajankulua, kun aina välillä vajosin tajuttomuuteen. He valokuvasivat minut paketoivat minut ja käärivät huopaan ja työnsivät muoviputken kurkkuuni, jotten voisi huutaa apua. Minut kannettiin laatikkoon, joka muistutti ruumisarkkua ja kansi lyötiin kiinni. He kutsuivat sitä raa an ironisesti inkubaattoriksi. Laatikko kiikutettiin hieman hankalasti ulos ja lastattiin nopeasti pakettiautoon, jonka moottori jo kävi. Kiireesti nyt, kivahti toinen, ja auto lähti nopeasti liikkeelle. Sydämeni pamppaili niin kovaa, että melkeinpä kuulin sen hakkaavan. He kurkistelivat minua laatikossa. Mahtaako se selvitä, toinen kysyi -- (Raivio 1996, ) Keskoslapsi joutuu heti syntymänsä jälkeen vastaanottamaan kohdun olosuhteista radikaalisti poikkeavia aistimuksia. Nämä kokemukset lapsi aistii sitä voimakkaammin mitä pienempi hän on. Kosketus liittyy tavallisimmin kivuliaisiin ja hankaliin toimenpiteisiin: lapsi intuboidaan, hänelle laitetaan erilaisia kanyyleita, hänet punnitaan ja otetaan keuhkokuvia. Lasta käsitellään jatkuvasti ja sitä enemmän, mitä sairaampi hän on. Kosketukselle on keskoslapsen hoidossa tyypillistä sen paikallisuus; kohdusta tuttu kokonaisvaltainen kokemus puuttuu. Korhosen mukaan keskoslapsen tilannetta voidaan jäsentää soveltaen Gorskin (1991) esittämää kolmijakoa, joka koostuu seuraavista osa-alueista: Ensinnäkin äidin kohdun tarjoamat kokonaisvaltaiset, kivuttomat kokemukset puuttuvat tai ne ovat vähäisiä. Toiseksi tehohoitoympäristö lisää jo sinällään lapsen stressiä ja kolmanneksi lapselta puuttuu kohdun antama, kokonaisvaltainen taktillinen aistimus, samoin kuin puuttuu kohdun äänten tuttu kumu ja niiden tilalla on äkillisesti vaihtelevia ääniärsykkeitä. (Korhonen 1996a, ) Raivion (1996) mukaan keskosten hoitoa olisi hyvä pohtia toisen osapuolen, keskoslapsen, näkökulmasta. Näin hoitohenkilökunnalle voisi muodostua intuitiivinen käsitys siitä, miltä toiminta hoidon kohteena olevasta lapsesta saattaa tuntua. Raivion mukaan tämä on se näkökulma, jonka kautta hoitoa on mahdollista kehittää. Hoitohenkilökunnan näkökulmasta katsottuna pieniltä tuntuvat asiat saattavat tuntua hoidettavasta lapsesta mahdottoman suurilta, vaikka hän ei nyt eikä jälkikäteenkään pysty näistä asioista kertomaan. (Raivio 1996, 16.) -- En tiedä kuinka kauas ajoimme, mutta matka kesti noin tunnin kovalla nopeudella. Huovat tempaistiin pois, yritin peitellä itseäni, mutta minut

21 21 heitettiin alastomana selliini. Tunsin hirvittävää kipua, kun kädenselkääni iskettiin neuloja ja ranteet sidottiin. Suukapula pidettiin paikallaan. Tunsin tukehtuvani ja panin kaikin voimin vastaan. Ja sitten he tyrmäsivät minut. Minut pidettiin huumattuna ainakin viikon tai kaksi. Joskus uneksin menneisyydestäni, väliin näytti kuin äitini olisi ollut sellini ulkopuolella, joskus itkevänä, joskus vain hiljaa istumassa. Ajoittain valot olivat kirkkaat, väliin silmäni peitettiin ja kärsin aistimustyhjiöstä. Yöllä ja päivällä ei ollut eroa. Raajojeni kiinnitysköysiä muutettiin ajoittain ja satunnaisesti. Vähitellen kun tulin tajuihini, he poistivat suukapulan ja putken pitemmäksi ajaksi -- (Raivio 1996, ) Tehohoitoympäristö poikkeaa suuresti kohdun ympäristöstä, mikä ilmenee erityisesti lapsen mahdollisuudessa lepoon. Lapsen kasvu ja kehitys kohdussa tapahtuu jatkumona, jonka normaalin etenemisen keskosen ennenaikainen syntymä pysäyttää. Tehohoitoympäristö kuormittaa keskosen kehittyvää aistijärjestelmää ärsykkeiden liiallisuuden ja toisaalta tarvittavien ärsykkeiden puuttumisen kautta. Keskoslapsen hoitoympäristö teho-osastolla sisältää lisäksi runsaasti hoitoteknologiaa. Teknologian tärkeydestä ja välttämättömyydestä huolimatta se aiheuttaa lapselle stressiä, jonka vähentämiseen tulee pyrkiä kaikin mahdollisin keinoin. (Korhonen 1996b, 44) Hoitoympäristön tulisi voida tarjota keskoslapsen kasvulle ja kehitykselle optimaalinen ympäristö. Keskoslapsen kehitystä tukevan tehohoitoympäristön tavoitteita ovat ärsykkeiden minimointi, suojan ja tuen antaminen sekä fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen kehityksen tukeminen heti hoidon alusta asti. Sairaan keskoslapsen hoidon painopiste on fyysisen alueen tarpeisiin vastaamisessa, mutta muut osa-alueet ovat kiinteästi sidoksissa siihen. Näin ollen esimerkiksi lapsen peitteleminen ei vain suojele lapsen lämpöä, vaan antaa lapselle myös turvallisuuden tunteen ja vastaa samalla sosiaalisen alueen tarpeisiin antamalla lapselle positiivista viestiä ulkomaailmasta. Vaatteiden ja peitteiden avulla voidaan lisätä lapsen turvallisuuden tunnetta asettamalla raja lapsen ja ympäristön välille. Vaatteet ja peitteet myös estävät lapsen lämpötasapainon vaihtelua hoitojen ja tutkimusten aikana iholta tapahtuvan lämmönhaihtumisen estyessä. Niillä on merkitystä myös lapsen intimiteettisuojan kannalta. (Korhonen 1996a, 17, 19 20; Korhonen 1996b, 44; Korhonen 1999, 61.) -- Kun voimani vahvistuivat, he siirsivät minut eristyssellistä avoimeen laatikkoon huoneeseen, jossa oli muitakin. Tänä aikana kärsin yhden pahimmista nöyryytyksistäni. Yksi vartijoista, johon aloin jo vähän tutustua, päättikin ryhtyä heille tavanomaiseen rituaaliin. Minut kannettiin kyl-

22 22 pyyn ja pidettiin siellä alastomana ja kirkuvana ja he ottivat minusta videon. Kuulin myöhemmin, että se oli lähetetty kotiini. Loppu tuli melko nopeasti ja yllättäen. Olin kuullut sivusta joitakin mutinoita neuvotteluista ja mahdollisesta kotiuttamisesta. Minut käärittiin taas vaippoihin ja kärrättiin takaisin pakettiautoon, mutta tällä kertaa ei pantu suukapulaa. Pitkähkön ajan kuluttua saavuimme sairaalaan. En koskaan unohda äitini kasvoja enkä paikalle saapunutta pientä perheenjäsenten joukkoa. Minua pidettiin sairaalassa pari viikkoa ennen vapauttamistani, herätin melkoista huomiota paikallisessa sanomalehdessä. Kaikkien mielestä oli ihme, että selvisin. (Raivio 1996, ) 1.6 Tehohoitoympäristön keskoslapselle aiheuttamat ongelmat Häiriötön, syvä uni on pienelle keskoslapselle parasta lääkettä. Tehohoitoympäristössä ongelmaksi nousee se, miten pienelle keskoslapselle voidaan taata pitkät lepohetket, kun ympärillä on paljon melua, kirkasta valoa ja muita ärsykkeitä, joita keskoslapsi kuitenkin tarvitsee selviytyäkseen elämään. Nämä ärsykkeet pitäisi saada niin vähäisiksi, ettei niistä aiheudu häiriöitä tai hankaluuksia lapselle. Ympäristön kehittäminen on kuitenkin haasteellista, sillä täydellistä hiljaisuutta on mahdotonta saavuttaa, liian vähäisistä hoitotoimenpiteistä lapsi kärsisi ja pirteys taas estäisi lapsen riittävän tarkkailun. (Hyvönen ja Airaksinen 1996, 24.) Hyvönen ja Airaksinen kertovat seminaariesityksessään, miten ympäristön häiriöitä on pyritty vähentämään Kuopion Yliopistollisen sairaalan vastasyntyneiden tehostetun valvonnan osastolla. Keskoskehto peitetään keskoslapsen lepohetkien ajaksi, sillä se takaa melun vaimentumisen ja kirkkaiden valojen aiheuttaman häiriön vähentymisen. Lisäksi peitto keskoskehdon päällä on merkki kaikille siitä, että nyt ei sovi häiritä. Osastolla pyritään hämärään valaistukseen ja monitorien hälytysrajat säädetään väljiksi, etteivät turhat hälytykset aiheuttaisi häiriötä ja levottomuutta. Lisäksi osastolla keskustellaan hiljaisella äänellä eikä ääntä koroteta turhaan. (Hyvönen ja Airaksinen 1996, 26.)

23 Ääniympäristö teho-osastolla Glass (1994), kertoo tutkimuksessaan, että tehohoitoympäristön ääniin sisältyy keskosen kannalta katsottuna kohdun äänitasosta poikkeavia voimakkaita äänihuippuja, eikä niihin liity minkäänlaista äänimallia kuten kohdun ääniin. Vaihteleva äänitaso saattaa aiheuttaa keskoslapselle sensoneuraalisia vaurioita. Lisäksi se lisää lapsen stressiä. Tehohoitoympäristön äänimaailma on lisäksi myötävaikuttamassa lapsen kielelliseen kehitykseen ja kuulemiseen liittyvien patologisten prosessien ilmaantumiseen. (Glass 1994, ) Lasta ympäröivät äänet teho-hoitoympäristössä muodostuvat muun muassa koneista, laitteiden toiminta- ja hälytysäänistä, henkilökunnan keskustelusta ja puhelimien soimisesta. Keskoslapsen tehohoitoympäristön taustaäänien voimakkuus on noin db eli se on tasoltaan samanlainen kuin kohdussa. Keskoslapselle aiheuttavat kuitenkin ongelmia ympäristön äänitason nopeat vaihtelut, jolloin äänen voimakkuus saattaa nousta hetkellisesti jopa 100 db:n tasolle. Korhonen (1999) kertoo Thomasin (1989) tutkineen keskoskehtoon kantautuvien äänien voimakkuuksia. Esimerkiksi kirjoittaminen keskoskaapin päällä aiheuttaa db:n äänen, keskoskehdon hälytysäänet 67 db, hoitoluukkujen avaaminen db, keskoskehdon luukkujen varomaton sulkeminen aiheuttaa jopa db:n äänen ja nesteensiirtolaitteen hälytysäänet db:n äänen. (Korhonen 1999, ) Graven (2000) Etelä-Floridan yliopistosta on tutkinut teho-osaston ääniympäristön vaikutuksia kehittyvään keskoslapseen ja laatinut tutkimuksensa pohjalta hoitosuositukset. Gravenin (2000) mukaan teho-osaston ongelmana on se, miten lapselle voidaan turvata paras mahdollinen hoito mahdollisimman vähin ääniärsykkein; laadukas teknologia on myös äänekästä. Ongelmaksi nousee Gravenin mukaan myös se, että teho-osastoilla ääniympäristöä ei pidetä tärkeänä. Myös se, ettei ympäristöön voi vaikuttaa, on henkilökunnan keskuudessa yleinen käsitys, vaikka tietoa ympäristön vaikutuksista keskoslapseen on ollut saatavilla yli 25 vuotta. (Graven 2000, ) Graven (2000) painottaakin henkilökunnan tiedon lisäämisen tärkeyttä: henkilökunnan tulee olla tietoisia siitä, miten ääniympäristö vaikuttaa keskoslapseen ja vastasyntyneeseen sekä siitä, miten äänet vaikuttavat lapseen. Hänen mukaansa henki-

24 24 lökunnan tulisi ymmärtää, miten ihmisen äänet ja puhe vaikuttavat lapsen hermoston ja aivojen kehitykseen, sillä teho-osastolla keskoslapsi joutuu paljon suuremman äänimäärän ympäröimäksi kuin kohdussa. Henkilökunnan tulisi Gravenin mukaan lisäksi suunnitelmallisesti vähentää ääniä teho-osastolla pitääkseen melutason alle 50 db. Hän painottaa myös henkilökunnan yhteistyön ja motivaation tärkeyttä tämän tavoitteen onnistumiseksi. (Graven 2000, ) Graven (2000) laati tutkimuksensa pohjalta suositukset vastasyntyneiden tehohoitoympäristölle melun välttämiseksi. Hänen mukaansa lasten tehohoitoympäristöissä tulisi luoda toimintatavat äänimäärien vähentämiseksi ja osastojen äänien voimakkuuksia tulisi tarkkailla. Gravenin mukaan teho-osastojen tulisi myös luoda ohjelma äänien vähentämiseksi sekä laatia suositukset osastojen äänimäärille. Tehoosastojen tulisi lisäksi laskea äänimääriä niin alhaisiksi, että lapsi voi kuulla vanhempiensa äänet ja näin olla vuorovaikutuksessa vanhempiensa kanssa. Graven mainitsee myös, että mikäli lasta halutaan rauhoittaa musiikilla, korvakuulokkeita ei saa asettaa lapsen korville missään tilanteessa, sillä se voi olla haitallista lapsen kuulolle ja kehitykselle, eikä siitä ole tarpeeksi tutkittua tietoa. Graven on tutkimuksensa pohjalta päätynyt tulokseen, että jos teho-osaston ääniympäristöön kiinnitettäisiin enemmän huomiota ja siitä tehtäisiin lapselle edullisempi, voitaisiin vaikuttaa moniin asioihin lapsen kehityksessä. Ääniympäristön muokkaamisella voitaisiin hänen mukaansa vaikuttaa lasten fyysisen tilan vakauteen hoidon kriittisessä vaiheessa, lasten kasvuun, neurosensoriseen kehitykseen, vanhempi-lapsisuhteeseen sekä pitkäaikaisongelmiin. (Graven 2000, 88, ) Johnson (2003) Delawaren yliopistosta laati vastasyntyneiden teho-osastoille ohjeistuksen äänimäärien vähentämiseksi ja tutki miten se vaikutti teho-osastojen ääniympäristöön. Ohjeistuksessa henkilökuntaa kehotettiin pohtimaan äänien lähteitä osastolla sekä etsiä keinoja ääniympäristön kehittämiseen siten, että äkillisiä äänihuippuja olisi mahdollisimman vähän. Henkilökuntaa kehotettiin lisäksi tiedostamaan ääniympäristö työssään ja hankkimaan tietoa ääniympäristön merkityksestä. Osastoille asennettiin äänen voimakkuutta mittaavat laitteet, jolloin henkilökunta kykeni havainnoimaan arvioimaan ääniympäristöä paremmin. (Johnson 2003, 280, 284.)

25 25 Johnsonin tutkimuksesta saatiin hyviä tuloksia vastasyntyneiden tehohoitoympäristön kehittämiseen. Tutkimustuloksista kävi ilmi, että tekemällä tavoitteita, minimoimalla ympäristön ärsykkeitä, muuttamalla henkilökunnan työtapoja ja kontrolloimalla äänenkäyttöä voitiin vaikuttaa osaston ääniympäristöön ja siitä saatiin lapsen kehitykselle optimaalisempi. (Johnson 2003, 287.) Keskoslapsen vaste ympäristön ärsykkeille teho-osastolla Lapsen äkillinen siirtyminen kohdusta ulkopuoliseen maailmaan asettaa suuria vaatimuksia kehittymättömälle hermojärjestelmälle. Normaalissa raskaudessa sikiö saa raskauden loppupuolella kohdun ahtaudesta ja supistelusta johtuvia erilaisia tuntoaistimuksia, mutta keskoslapsella nämä kaikki jäävät kokematta. Korhonen lainaa seminaariesityksessään Morrisia (1994), jonka mukaan tehohoitoympäristön on korvattava tuntoaistimukset lapselle. (Korhonen 1996a, 18.) Äidin kohtu tarjoaa kehittyvälle lapselle optimaalisen ympäristön. Tällöin ympäristön ärsykkeet ovat normaalitilanteessa suhteessa lapsen aistijärjestelmien kehitystasoon. Kohdussa ollessaan sikiö on tasalämpöisessä nesteympäristössä, jossa sikiö aistii ympäristöään kokonaisvaltaisesti. Lapsen aistijärjestelmien kehittymisen ja kypsymisen kannalta on tärkeää, että hän saa jo kohdussa sopivan määrän ärsykkeitä. Liian vähäiset ärsykkeet tai liialliset aistimukset kuitenkin vaikuttavat epäsuotuisasti kehittyviin aivoihin. Lapsi on haavoittuvimmillaan aivojen nopean kasvun ja neuronisen erilaistumisen aikaan, joka sijoittuu raskausviikolle. Tämä on juuri se ajanjakso, jonka keskoslapsi viettää teho-osastohoidossa. (Ayres 1984, 20, 34; Korhonen 1996a, 17 18; Korhonen 1996b, ) Keskoslapsen vastetta ympäristön erilaisille ärsykkeille on tutkittu paljon. Korhonen lainaa Gorskia (1991), jonka mukaan tutkimuksissa on lähdetty usein liikkeelle kolmesta näkökulmasta: Ensinnäkin tehohoitoympäristö estää lapselta tarpeellisen, kehitystä tukevan stimulaation saamisen. Toiseksi tehohoitoympäristö aiheuttaa lapselle kumulatiivista stressiä eli rasittaa lasta jatkuvasti läsnä olevin ärsykkein tai kolmanneksi, säännöllisen stimulaatiomallin puuttuminen aivojen kypsymisvaiheessa

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Kasvu äidiksi Nainen siirtyy vauvan myötä äitiystilaan (Stern) Pystynkö pitämään pienen

Lisätiedot

VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT

VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT 11.4.2016 OPAS VANHEMMILLE EFJKVF Joskus pienimmät asiat ottavat suurimman paikan sydämessäsi. A. A. Milne, Nalle Puh Emmi Ristanen, Laura Kolari &

Lisätiedot

Keskosen hoitotyö tehohoidon aikana. Opas perusjakson sairaanhoitajaopiskelijalle

Keskosen hoitotyö tehohoidon aikana. Opas perusjakson sairaanhoitajaopiskelijalle Keskosen hoitotyö tehohoidon aikana Opas perusjakson sairaanhoitajaopiskelijalle Jonna Luukkonen & Juuli Saloranta Lahden ammattikorkeakoulu 2016 SAATEKIRJE Keskosen hoitotyö tehohoidon aikanaopas on tehty

Lisätiedot

Opas keskoslapsen vanhemmille kenguruhoidosta

Opas keskoslapsen vanhemmille kenguruhoidosta KENGURUUN! Opas keskoslapsen vanhemmille kenguruhoidosta 2 Vanhemmalle! Onnea vauvaperheelle! Vauvasi on hoidossa keskoslasten hoitoon erikoistuneessa yksikössä vastasyntyneiden teho- tai valvontaosastolla.

Lisätiedot

Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia. Hannele Haapala, TYKS, Keskola

Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia. Hannele Haapala, TYKS, Keskola Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia Hannele Haapala, TYKS, Keskola Separaation vähentäminen Hoitojaksot keskolassa saattavat kestää kuusikin kuukautta. Keskosvauva kotiutuu

Lisätiedot

Vauvan itkuherkkyys ja koliikki

Vauvan itkuherkkyys ja koliikki Vauvan itkuherkkyys ja koliikki Juulia Ukkonen Kätilö ja perheneuvoja, BSc Health Communication Miksi vauvat itkevät? Kaikki vauvat itkevät ja itku kuuluu normaalina osana vauvan elämään. Itkun avulla

Lisätiedot

Voidaanko ennenaikaisuutta ehkäistä?

Voidaanko ennenaikaisuutta ehkäistä? Voidaanko ennenaikaisuutta ehkäistä? Ryhmä F: Kokkonen T, Luukkonen J, Mikkonen H, Mäentausta M, Mäkelä M, Nauha M, Niinimäki P, Peltokangas T, Poteri H. Määritelmiä WHO:n mukaan yli kolme viikkoa ennen

Lisätiedot

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten

Lisätiedot

Tarja Ketola 17.11.2015. Uni ja univaje. Vireyden säätely. Väsyvyys (fatiikki)

Tarja Ketola 17.11.2015. Uni ja univaje. Vireyden säätely. Väsyvyys (fatiikki) Tarja Ketola 17.11.2015 Uni ja univaje Vireyden säätely Väsyvyys (fatiikki) Nukumme noin 1/3 elämästämme. Ideaali unen määrä on 7 tuntia/vrk (alle 6 yli 9) Sekä lyhyemmät että pidemmät unimäärät nostavat

Lisätiedot

Miten vauvan unirytmi kehittyy?

Miten vauvan unirytmi kehittyy? Miten vauvan unirytmi kehittyy? Perheaikaa.fi nettiluento Juulia Ukkonen - Kätilö, TtK 25.1.2013 Uni-valverytmin kehittyminen Vauvan uni-valverytmi kehittyy vähitellen ensimmäisten 3-4 kuukauden aikana.

Lisätiedot

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN Marianne Isopahkala Pre-eklampsiaan sairastuneelle MITÄ PRE-EKLAMPSIA ON? Pre-eklampsiasta on käytetty vanhastaan nimityksiä raskausmyrkytys ja toksemia.

Lisätiedot

KESKOSEN KEHITYSTÄ TUKEVA HOITOTYÖ. Opas hoitohenkilökunnalle. Leena Sauvamäki Mari Summanen

KESKOSEN KEHITYSTÄ TUKEVA HOITOTYÖ. Opas hoitohenkilökunnalle. Leena Sauvamäki Mari Summanen KESKOSEN KEHITYSTÄ TUKEVA HOITOTYÖ Opas hoitohenkilökunnalle Leena Sauvamäki Mari Summanen Opinnäytetyö Lokakuu 2009 Hoitotyön koulutusohjelma Hoitotyön suuntautumisvaihtoehto Pirkanmaan ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

ÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ

ÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ ÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ Riikka Korja PIPARI-projekti Lastenklinikka, TYKS 24.11.2009 Lastenpsykiatriyhdistys, Helsinki 24.11.2009/Korja Varhainen vuorovaikutus lapsen kehityksen

Lisätiedot

HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS

HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS Sisällysluettelo: 1. Vanhemmuus 2. Odotus ja synnytys 3. Vauva 0-2kk 4. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva 2kk 5. Vauva 2-6kk 6. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva

Lisätiedot

Melun terveysvaikutukset alle 80dB:n äänitasoilla

Melun terveysvaikutukset alle 80dB:n äänitasoilla Melun terveysvaikutukset alle 80dB:n äänitasoilla Irja Korhonen Ylilääkäri, Työterveys Aalto Lähteet: Suomen Lääkärilehti 36/2012 v sk 67 sivut 2445 2450b; Carter & Beh 1989; Miedema 2007; 3T Työturvallisuus

Lisätiedot

Synnytyksen käynnistäminen

Synnytyksen käynnistäminen Synnytyksen käynnistäminen Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28) www.eksote.fi Synnytys on täysiaikainen, jos se käynnistyy raskausviikoilla 37 42. Vasta kun laskettu aika on ylittynyt 14 vrk eli raskausviikkoja

Lisätiedot

Sikiöseulonnat. Opas raskaana oleville. www.eksote.fi

Sikiöseulonnat. Opas raskaana oleville. www.eksote.fi Sikiöseulonnat Opas raskaana oleville www.eksote.fi Raskauden seuranta ja sikiötutkimukset ovat osa suomalaista äitiyshuoltoa. Niiden tarkoitus on todeta, onko raskaus edennyt normaalisti, sekä saada tietoja

Lisätiedot

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1 Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto 11/04/2014 Arja Isola 1 Välittäminen Välittäminen! Mitä se merkitsee? 1. Toisistamme välittäminen 2.

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja

Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja Lyhyesti projektista: Folkhälsans Förbund on yhteistyössä TYKS:in ja Turun yliopiston tutkijoiden ja kliinikoiden kanssa kehittänyt raskausajan päiväkirjan jota on

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Terveystietoa ja fysiikkaa 3h/vko Terveystiedon osaamiskokonaisuus ja ammattipätevyystunnit. Taulukon jälkeisessä osiossa on tummennettu ne ammattipätevyysosat,

Lisätiedot

Potilaiden kokemuksia fyysisen hoitoympärist. llisyydestä ja turvallisuudesta neurologisella kuntoutusosastolla

Potilaiden kokemuksia fyysisen hoitoympärist. llisyydestä ja turvallisuudesta neurologisella kuntoutusosastolla Potilaiden kokemuksia fyysisen hoitoympärist ristön n esteettisyydestä, yksilöllisyydest llisyydestä ja turvallisuudesta neurologisella kuntoutusosastolla Heidi Kesseli Katriina Manner Seamk Johdanto Fyysisellä

Lisätiedot

VALJAIDEN VARASSA ROIKKUMISEN TERVEYSRISKIT. KANNATTELUONNETTOMUUDEN SYNTY Alku

VALJAIDEN VARASSA ROIKKUMISEN TERVEYSRISKIT. KANNATTELUONNETTOMUUDEN SYNTY Alku VALJAIDEN VARASSA ROIKKUMISEN TERVEYSRISKIT Valjaassa roikkuminen on kuin asennossa seisoisi. Veri pakkautuu jalkoihin. Tajuton on suuressa vaarassa Ongelmia voi tulla jo minuuteissa Veri kertyy jalkoihin

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003).

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). ERILAISET OPPIJAT Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). Perustana aito kohtaaminen Nuoren tulee kokea

Lisätiedot

SGA-lapsi, pienikokoisena

SGA-lapsi, pienikokoisena SGA-lapsi, pienikokoisena syntynyt Keskosvanhempien yhdistys Kevyt MLL Meilahden yhdistys ry 2009 2SGA-lapsi, pienikokoisena syntynyt Keskoslapsen vanhemmille, Kevyt-yhdistys on teettänyt tämän tietopaketin

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

Sikiöseulonnat OPAS LASTA ODOTTAVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista

Sikiöseulonnat OPAS LASTA ODOTTAVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista Tämä esite on tarkoitettu kaikille lasta odottaville vanhemmille. Vanhempien toivotaan tutustuvan esitteeseen yhdessä. Sikiö seulontoihin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnat OAS LASTA ODOTTAVILLE

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa

Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen Kehittämispäällikkö Minna Piispa 11.10.2013 Neuvolapäivät/ Minna Piispa 2 Väkivallan yleisyydestä raskauden aikana Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä tehdyn

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Mistä kyse? Kyse on ollut palveluiden piirissä olevien hoitoprosessin parantaminen toimintamallin avulla sekä terveydentilassa ja toimintakyvyssä

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan

Lisätiedot

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy Pesutilanteet Vastustelu pesutilanteissa on aika yleistä Voi johtua pelosta Alapesu voi pelottaa, jos ihmistä on käytetty hyväksi seksuaalisesti tai hän on

Lisätiedot

TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN!

TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN! TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN! Perhevalmennuksen tavoitteena on tukea ja vahvistaa vanhempia heidän hoito- ja kasvatustehtävässään jotta arki vauvan kanssa sujuisi hyvin. Valmennus toteutetaan vuorovaikutteisesti

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!!

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!! PERHE JA PÄIHDEKASVATUS meille myös!!! Pohdinnan pohjaksi päihteistä Lapsen kanssa on hyvä keskustella päihteiden vaikutuksista niissä tilanteissa, joissa asia tulee luontevasti puheeksi. Tällainen tilanne

Lisätiedot

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon koulutuskokeilu Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon osaamisen painopistealueita kokeilun suunnittelussa Ensihoitotyön osaaminen Itsearviointi,

Lisätiedot

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013 www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

Alkaako syrjäytyminen jo kohdussa?

Alkaako syrjäytyminen jo kohdussa? Alkaako syrjäytyminen jo kohdussa? Eero Kajantie, Petteri Hovi, Johan Eriksson, Hannele Laivuori, Sture Andersson, Katri Räikkönen 1 Helsinki Study of Very Low Birth Weight Adults Eero Kajantie Skidi-kids

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

Keskosen matka rinnalle kuulumisia Wienistä. Pia Ruohotie, Sh, Imetysohjaajakouluttaja Kuvat: PR, TP

Keskosen matka rinnalle kuulumisia Wienistä. Pia Ruohotie, Sh, Imetysohjaajakouluttaja Kuvat: PR, TP Keskosen matka rinnalle kuulumisia Wienistä Pia Ruohotie, Sh, Imetysohjaajakouluttaja Kuvat: PR, TP Wien 2008 ILCA & VELB Conference 30.9.-3.10.2008 Austria Center Wien 9 osallistujaa Suomesta konferenssiin

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

Anna Axelin Lectio praecursoria 20.10.2010. Mistä keskosten kivun hoito on saanut alkunsa?

Anna Axelin Lectio praecursoria 20.10.2010. Mistä keskosten kivun hoito on saanut alkunsa? Anna Axelin Lectio praecursoria 20.10.2010 Mistä keskosten kivun hoito on saanut alkunsa? 25 vuotta ajassa taaksepäin, 1980-luvulle, sijoittuu ajankohta, jota voidaan pitää vedenjakajana keskoslasten kivunhoidossa

Lisätiedot

IMETYS Luonnollinen ravinto vauvallesi

IMETYS Luonnollinen ravinto vauvallesi IMETYS Luonnollinen ravinto vauvallesi IMETYKSEN EDUT Vahvistaa itseluottamusta, herkistää vauvan viesteille, tärkeä merkitys äidin ja vauvan väliselle vuorovaikutukselle Nopeuttaa äidin toipumista synnytyksestä,

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Mielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop 22.10.2013

Mielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop 22.10.2013 Mielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop 22.10.2013 Ansa Haavikko Maahanmuuttajavanhemman näkökulma Maahanmuutto ja erityisesti pakolaisuus kuormittaa mielenterveyttä

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Huom: Tämä valmisteyhteenveto, myyntipäällysmerkinnät ja pakkausseloste on laadittu referral-menettelyn tuloksena. Jäsenvaltion

Lisätiedot

SYNNYTTÄJIEN ARVIOINNIT HOIDON LAADUSTA SYNNYTYKSEN AIKANA

SYNNYTTÄJIEN ARVIOINNIT HOIDON LAADUSTA SYNNYTYKSEN AIKANA SYNNYTTÄJIEN ARVIOINNIT HOIDON LAADUSTA SYNNYTYKSEN AIKANA Pilottitutkimuksen tuloksia Anne Kantanen, Klö, TtM, TtT-opisk., Itä-Suomen yo Tarja Kvist, TtT, Itä-Suomen yo Seppo Heinonen, LT, HUS Hannele

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi ESIINTYMINEN Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi Jännitys hyvä renki huono isäntä Kumpi kuvaa sinua? Jännitys auttaa minua. Jännitys lamaannuttaa ja vaikeuttaa esillä oloani. Jännitys

Lisätiedot

SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN

SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN SYNNYTYKSEN VAIHEET 1. Avautumisvaihe Pisin vaihe Alkaa säännöllisistä ja kohdunsuuta avaavista supistuksista Voit olla kotona niin kauan kuin pärjäät supistuskivun

Lisätiedot

KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen

KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen 0 Hyvät tulevat vanhemmat, Raskaus ja vanhemmaksi tulo on yksi merkittävimpiä elämän siirtymävaiheita. Tulevan uuden roolin omaksuminen on molemmilla vanhemmilla

Lisätiedot

Havainnointi. Tiedonkeruumenetelmänä. Terhi Hartikainen UEF

Havainnointi. Tiedonkeruumenetelmänä. Terhi Hartikainen UEF Havainnointi Tiedonkeruumenetelmänä Terhi Hartikainen UEF Luentorunko * Fiilis tällä hetkellä? (janalla ) * Mitä havainnointi tarkoittaa, milloin sitä käytetään ja miten? * Esimerkkejä... * Ohje havainnointi

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa

Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa Anne Korhonen TtT, kliinisen hoitotieteen asiantuntija OYS / Lasten ja nuorten ty 16.5.2012 Kuva Google.com Miksi lapsen valmistaminen on tärkeää? Lapsen

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen

Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Maarit Engberg vt. Perhekonsultti 16.03.2015 Tampere Esityksen rakenne: 1) Ensi kieli ja kehittyvä minuus 2) Kuulon merkitys ja huomioiminen arjessa 3) Tukea

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)

Lisätiedot

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä kun lapsi omalla olemassaolollaan tuottaa vanhemmilleen iloa ja tyydytystä kun lapsi tulee hyväksytyksi, ymmärretyksi ja rakastetuksi omana itsenään kun lapsen

Lisätiedot

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY 2007 Mary K. Rothbart, D. E. Evans. All Rights Reserved. Finnish translation: Professor Katri Räikkönen-Talvitie and the Developmental Psychology Research Group, University of Helsinki, Finland The Adult

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

PUUTARHATERAPIA DEMENTIATYÖN TUKENA

PUUTARHATERAPIA DEMENTIATYÖN TUKENA PUUTARHATERAPIA DEMENTIATYÖN TUKENA Aistikokemuksia vahvistamassa Opinnäytetyö HAMK Sosiaalialankoulutusohjelma Raija-Leena Löövi 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSYMPÄRISTÖ JA KESKEISET TEORIAT... 2 2.1 Keskeisiä

Lisätiedot

Vanhemmille, joiden raskaus jäi kesken 12-22 raskausviikolla

Vanhemmille, joiden raskaus jäi kesken 12-22 raskausviikolla POTILASOHJE 1 (8) Vanhemmille, joiden raskaus jäi kesken 12-22 raskausviikolla Ohje päivitetty: POTILASOHJE 2 (8) Osanottomme menetyksenne vuoksi Olette saaneet juuri kuulla, että odottamanne vauva on

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

15. Syksyllä 2010. Jannika Herala, Sari Hänninen. Tampereen ammattikorkeakoulu

15. Syksyllä 2010. Jannika Herala, Sari Hänninen. Tampereen ammattikorkeakoulu 15. Olemme tehneet tämän oppaan yhteistyössä Kevyt-yhdistyksen (Keskosvanhempien yhdistys, Mannerheimin lastensuojeluliiton Meilahden yhdistys ry) kanssa. Oppaan pohjana olemme käyttäneet tekemäämme opinnäytetyötä

Lisätiedot

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Pohjanmaa hankkeen toiminta alue Vaasan sairaanhoitopiiri väestömäärä n. 174 300 pinta ala 7930 km 2 Etelä Pohjanmaan

Lisätiedot

SAIRAANHOITAJAN OSAAMINEN AKUUTIN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN. - Osaamisen kuvantamismalli

SAIRAANHOITAJAN OSAAMINEN AKUUTIN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN. - Osaamisen kuvantamismalli Jaana Kurki SAIRAANHOITAJAN OSAAMINEN AKUUTIN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN HOITOTYÖSSÄ SYDÄNTOIMIALUEELLA - Osaamisen kuvantamismalli Kehittämisprojektin tausta Kehittämisprojekti oli osa laajempaa T-Pro

Lisätiedot

VAUVAPERHEEN VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE. Lapsi: Vanhempi: Haastattelija: Päivä ja paikka:

VAUVAPERHEEN VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE. Lapsi: Vanhempi: Haastattelija: Päivä ja paikka: VAUVAPERHEEN VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi: Vanhempi: Haastattelija: Päivä ja paikka: 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen lapsesi on mielestäsi? Onko hän sellainen, joka osaa

Lisätiedot

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus Opinnäytetyömme teoria pohjautuu laajaan 4- vuotistarkastukseen

Lisätiedot

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja

Lisätiedot

PÄÄ, OLKAPÄÄ, PEPPU, POLVET, VARPAAT - ERGONOMIAOHJEISTUSTA VANHEMMILLE

PÄÄ, OLKAPÄÄ, PEPPU, POLVET, VARPAAT - ERGONOMIAOHJEISTUSTA VANHEMMILLE PÄÄ, OLKAPÄÄ, PEPPU, POLVET, VARPAAT - ERGONOMIAOHJEISTUSTA VANHEMMILLE Tekijät: Ritva Paukku, Lotta-Maria Stenholm & Iina Toukonen Fysioterapian opinnäytetyö, Turun AMK (2015) Hyvä vanhempi, Luet parhaillaan

Lisätiedot

Fellmannian kulma 5.10.2013 Virpi Koskela LUT/Lahti School of Innovation

Fellmannian kulma 5.10.2013 Virpi Koskela LUT/Lahti School of Innovation Fellmannian kulma 5.10.2013 Virpi Koskela LUT/Lahti School of Innovation Jokaisessa uudessa kohtaamisessa kannamme mukanamme kehoissamme kaikkien edellisten kohtaamisten historiaa. Jako kahteen! - Ruumis

Lisätiedot

ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN

ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos MITÄ ENSIHOITOTYÖN KUORMITTAVUUS ON TEIDÄN MIELESTÄ? Työn kuormittavuus on moniulotteinen

Lisätiedot

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012 Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo UUPUMUS /MASENNUS/AHDISTUS SYNNYTYKSEN JÄLKEEN n. 10% synnyttäjistä alkaa ensimmäisen vuoden kuluessa synnytyksestä tai ulottuu raskauden

Lisätiedot

Sikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista

Sikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista Tämä esite on tarkoitettu kaikille raskaana oleville. Vanhempien toivotaan tutustuvan esitteeseen yhdessä. Sikiö seulontoihin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE Tietoa

Lisätiedot

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Arja Holopainen, TtT, tutkimusjohtaja Hoitotyön Tutkimussäätiö Suomen JBI yhteistyökeskus WHOn Hoitotyön yhteistyökeskus Esityksen sisältö Hoitotyön

Lisätiedot

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen

Lisätiedot

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke asiakastapaaminen kestää ehkä 30-60 min x 2/ vuosi // miten

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Käytösoireiden lääkkeetön hoito

Käytösoireiden lääkkeetön hoito Käytösoireiden lääkkeetön hoito Motivoinnin ja yksilökeskeisen hoidon mahdollisuudet Muistihoitaja Merete Luoto Turun Sosiaali- ja terveystoimi 24.1.2013 1 Käytösoireet Esiintyvyys; lähes jokaisella sairastuneella

Lisätiedot

Synnytykseen liittyvä kipu ei lääkkeellinen hoito

Synnytykseen liittyvä kipu ei lääkkeellinen hoito Synnytykseen liittyvä kipu ei lääkkeellinen hoito Pia Laitio, kätilö, Tyks, sype-poliklinikka, rentoutusvalmennukset, Kätilön kammari / synnytyspelon hoito Naisen Kipu 13.3 2014. Kokonaiskivun muodostuminen

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan. 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke

Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan. 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan näkökulmasta 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke Alustuksen runko Varhainen puuttuminen päivähoidossa Kasperin ja päivähoidon yhteistyö,

Lisätiedot

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Vaikeuksien kasautumisen ja vakavampien käytösongelmien ennaltaehkäisy myönteisen

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Rodun lisääntymistilanteen selvittäminen. Tampere 23.10.2010 Outi Niemi

Rodun lisääntymistilanteen selvittäminen. Tampere 23.10.2010 Outi Niemi Rodun lisääntymistilanteen selvittäminen Tampere 23.10.2010 Outi Niemi Miten lähteä liikkeelle? Suunnittelu Tietojen keruusta sopiminen rotuyhdistyksessä Sitouttaminen Tiedottaminen Tekninen toteutus Suunnittelu

Lisätiedot

Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen. 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström

Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen. 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström Adoptiolapsella on aina takanaan ero syntymävanhemmistaan ja joillakin lapsilla saattaa olla useita kiintymyssuhteen

Lisätiedot

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Erikoistumiskoulutus työelämän kasvun näkökulmasta Ultraäänikoulutuksen arviointi ja kehittäminen KASVATUSTIETEIDEN AINEOPINNOT PROSEMINAARI Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Tutkimuksen

Lisätiedot

Vastasyntyneiden aineenvaihduntaseula. 24.9.2015 Risto.Lapatto@Hus.Fi HY ja HYKS Lastenklinikka

Vastasyntyneiden aineenvaihduntaseula. 24.9.2015 Risto.Lapatto@Hus.Fi HY ja HYKS Lastenklinikka Vastasyntyneiden aineenvaihduntaseula 24.9.2015 Risto.Lapatto@Hus.Fi HY ja HYKS Lastenklinikka Esityksen tavoitteet Ymmärrät mistä tässä on kyse Seulontoja on erilaisia Näyte otetaan vauvasta Ketään ei

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

KUVAUS EPILEPSIAN LUONTEESTA

KUVAUS EPILEPSIAN LUONTEESTA KUVAUS EPILEPSIAN LUONTEESTA Epilepsia on joukko oireyhtymiä, joiden syyt, hoito ja kohtaukset vaihtelevat suuresti. Tämän lomakkeen tavoitteena on tuoda esiin yksilöllinen kuvaus oman epilepsian erityispiirteistä

Lisätiedot

Vastasyntyneen ECMO-hoidon (ECMO = veren kehonulkoinen happeuttaminen; engl. extracorporeal membrane oxygention) vaikuttavuus

Vastasyntyneen ECMO-hoidon (ECMO = veren kehonulkoinen happeuttaminen; engl. extracorporeal membrane oxygention) vaikuttavuus Finohtan nopea vastaus 1(2) Jaana Leipälä 2011 Vastasyntyneen ECMO-hoidon (ECMO = veren kehonulkoinen happeuttaminen; engl. extracorporeal membrane oxygention) vaikuttavuus Tausta Kysely Vaasan keskussairaalasta

Lisätiedot

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti Terveydenhuoltoalan l siirtoergonomian i asiantuntija ij ja työseminaari 10.6.2010 Kannattavaa kumppanuuttakuntouttavallakuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväkikoti Kartanonväki kodit kdit

Lisätiedot