Pk-yritysten tuen toimintaperiaatteet ja - käytännöt Tiivistelmä Yhteiseurooppalainen benchlearning-raportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pk-yritysten tuen toimintaperiaatteet ja - käytännöt Tiivistelmä Yhteiseurooppalainen benchlearning-raportti"

Transkriptio

1 Pk-yritysten tuen toimintaperiaatteet ja - käytännöt Tiivistelmä Yhteiseurooppalainen benchlearning-raportti Joint European Benchlearning Report SME Support Policies and Practices has been elaborated in English by Sigmund Barczyk, Ph.D. within INTERREG IIIC operation Interregional Entrepreneurial Teams 3E0010I E-teams May 2006

2 This document has been produced within the Interregional Entrepreneurial Teams (E-teams) project, co-ordinated by The Karol Adamiecki University of Economics in Katowice, Poland. The project is part-funded by the European Union under the Community Initiative Programme INTERREG IIIC East Zone. There are two main action components of the project running simultaneously in the involved regions. These include works with Multi-Actor Partnerships (MAPs) and Entrepreneurial Teams (E-teams). MAPs As the first step, Multi-Actor Partnerships (MAPs) are built on regional level consisting of policymakers (heads of regions, mayors, MPs, public administration top managers), universities, development centres, SME support organisations, etc. MAPs members led by Regional Co-ordinators contribute to the operation by analysing: - the organisational structures for SME support with a focus on internationalisation; - the role of local and regional policy-makers as well as universities in these structures; - correspondence of local and regional development policies to the needs of SMEs in the knowledge society in their regions. MAPs identify obstacles for SMEs to access knowledge intensive networks on regional/interregional level and opportunities for internationalisation of SMEs in key sectors/clusters. Best practices as well as areas of improvement will be recognised and reported. In the second step partners and MAPs engage in an interregional benchlearning and exchange program in order to reflect upon their own region in light of another European region. The program reinforces transfer and implementation of experiences, methodologies, know-how, and innovative solutions between regions. Each MAP carries out a study visit to another involved region and evaluates the regional organisational structures, reviews the report produced by the MAP of the hosting region, compares policies and practices in the hosting region with their own region and compiles an interregional report analysing best practices as well as areas for performance improvement in the two regions. In the third step, representatives for MAPs meet at a Search Conference - drawing up action plans for future policies and practices. E-teams E-teams (Entrepreneurial Teams) are informal groupings of companies located in single region, operating in leading and/or prospective sectors or clusters. They play a key role in the project, as they provide real business environment for: - observing obstacles for the development and internationalisation of SMEs; - designing and testing the new approaches for SMEs support. E-teams activities aim at describing best practices analysing development plans, policy documents and support structures as well as at observing how these plans, policies and structures influence SMEs, how SMEs utilise the support structures, what the gaps in support structures are, what the obstacles for development of SMEs and for them to enter international markets are, what the obstacles for accessing knowledge intensive networks are? The E-teams co-operate with and provide constant feedback for MAPs to improve existing policies and practices and implement new ones. E-teams focus on concrete business projects (cases) in the participating SMEs aiming at development and internationalisation. For the implementation of the project, E-team members use existing support structures, thus testing them in real business environment identifying both best practices and gaps in the regional structures. E-teams also identify and describe the obstacles SMEs face while they implement the projects and share information and use the resources of partner regions to overcome these obstacles. E-team Leaders managing E-teams are appointed in every region, in order to ensure a smooth flow of information and close co-operation between E-teams in different regions. Consultants, when expected by SMEs, may facilitate E-teams works in specific problem areas that emerge 2

3 Johdanto - Yhteiseurooppalainen benchlearning raportti Yhteiseurooppalainen benchlearning raportti tutkii E-teams-projektin toimijoiden välisen kumppanuuden osanottajien alueidenvälisiä kokemuksia. Raportti perustuu Pkyritysten tuen toimintaperiaatteet ja -käytännöt 1 benchmarking-raporttien tuloksiin, jotka kerättiin kahdeksalla projektialueella. Benchmarking-raporttien kanssa toimitettiin myös benchlearning-raportit Benchlearning-raportit pk-yritysten tuen toimintaperiaatteista ja -käytännöistä 2, jotka esittivät yhteenvedon Benchlearningvaihto-ohjelmasta. Yhteiseurooppalaisen benchlearning raportin tulokset on esitetty alla viidessä luvussa. Ensimmäinen luku, BENCHLEARNING-MENETELMÄLLÄ PAREMPAA TUKEA PK- YRITYKSILLE, kuvaa lyhyesti benchlearningin, esikuvaoppimisen, metodologisen perustan. Kappaleessa kerrotaan lyhyesti oppimisen ja tutkimuksen käytännön lähtökohdat ja annetaan osviittaa alueellisten benchmarking-raporttien tulkintaan. Toinen luku, TUEN MALLINNUS, käsittelee pk-yritysten kannalta tehokkaan tukipolitiikan muotoa. Jatkoanalyysiä varten esitetään kaksi perustavanlaatuista loogista mallia: looginen toimintaperiaatemalli ja looginen tukijärjestelmämalli, joihin analyysimalli perustuu. Kolmannessa luvussa perehdytään benchmarking-vaiheessa tehtyyn projektityöhön, etenkin pk-yritysten tuen analysoinnin kolmeen peruselementtiin: a) toimintaperiaatteiden, strategioiden ja ohjelmien kartoitus b) toimijat, heidän profiilinsa ja roolimallinsa erityisintressien ja asenteiden tunnistaminen, ja lopuksi c) kehitettävät alueet ja kehitystyökalut. Kolmannen luvun otsikko on TUEN ANALYSOINTI. Neljännessä luvussa esitetään SUOSITUKSET JA ESITYKSET uudistetun strategian luomiseksi toimintaperiaatteiden tekemistä varten. Esityksiin kuuluu ajatuksia ja kysymyksiä pk-yritysten tehokkaan tuen jatkokehittelystä. Viides ja viimeinen luku kertoo tutkimustulosten ulkopuolisista teemoista, joista on hyötyä toimintaperiaatteiden kehittämistyössä ja suunniteltaessa tehokkaampaa tukea pk-yrityksille. Raportissa on kaksi liitettä - Liite 1. Pk-yritysten roolien kartoitus paikallistasolla ja Liite 2. Pk-yritysten tukeminen. Ohjelmat ja toimintaperiaatteet. Toimijat ja keskinäiset suhteet. 1 Lisätietoja: The Report on SMEs Support Policies and Practices (Pk-yritysten tuen toimintaperiaatteet ja käytännöt), E- teams-projekti. Kahdeksan aluetta: Katalonia (Espanja), Centro (Portugali), Liettua, Kriti (Kreikka), Pohjois-Suomi (Suomi), Sachsen (Saksa), Slaskie (Puola) ja West Midlands (Britannia); internet: 2 Lisätietoja: The Benchlearning Reports on SME Support Policies and Practices (Benchlearningraportit Pk-yritysten tuen toimintaperiaatteista ja käytännöistä), E-teams-projekti. Kahdeksan aluetta; internet: 3

4 Benchlearning-prosessin tarkoitus ei ole vertailla alueita keskenään vaan kuvata erityisiä tukikonteksteja, jotta voidaan tehdä perusteltuja yleistyksiä toimintaperiaatteiden ja niiden laatimisprosessin sisällöstä sekä tehokkaasta tuesta paikallisille liiketoimintaedellytyksille. Tämän vuoksi Yhteiseurooppalainen benchlearning raportti toimiikin enemmän jatkotutkimuksen tukimateriaalina kuin yrityksenä tehdä yksinkertaistettuja yleistyksiä kerätyistä parhaista toimintaperiaatteista ja käytännöistä. Raportin tavoite on kuitenkin hyödyntää paikallisissa benchmarking-raporteissa 3 kirjattu tieto parhaista toimintaperiaatteista ja parhaista käytännöistä, jotta voidaan tarjota asianmukainen pohja päättäjien suorittamille jatkoarvioinneille. 3 Jokaisessa kahdeksan alueen raportissa kirjataan ne tiedot ja tosiseikat, jotka ovat olennaisia toimeenpantavan toimintaperiaatteenpolitiikan ja olemassaolevan tukijärjestelmän arvioinnissa. Raportit löytyvät projektin kotisivuilta osoitteesta 4

5 Luku I. Benchlearning-menetelmällä parempaa tukea pk-yrityksille Interregional Entrepreneurial Teams -projektissa partnerialueiden pk-yritysten tukijärjestelmien tutkimus ja raportointi koettiin benchlearning-prosessina, mikä tarkoitti KOLLEKTIIVISTA JATKUVAN PARANTAMISEN PROSESSIA. Tutkimuksen ja alueellisten MAP-ryhmien luomien kontaktien päätavoite oli vahvistaa parhaiden käytäntöjen, metodologioiden, tietotaidon ja innovatiivisten pk-yritysten tuen toimintaperiaatteiden ja käytäntöjen siirtoa ja toimeenpanoa. Koska seudut ja niiden päivittäiseen ja pitkän aikavälin päätöksentekoon osallistuvat toimijat tavoittelevat vaurauden, hyvinvoinnin, kilpailukyvyn ja kestävyyden kaltaisia arvoja, suurin metodologinen haaste oli muokata strategiset tavoitteet ja päivittäinen hyvän suorituksen tavoittelu mukana olevien toimijoiden kannalta merkityksellisiksi aiheiksi ja suoritusmittareiksi. Aiheiden, indikaattoreiden ja esitetyn benchmarkkaustavan tarkoituksena oli helpottaa tutkimuksen selittävän osan tekemistä. Selittävää osaa pidettiin benchlearning-prosessina, joka keskittyi alueelliseen ja alueiden väliseen oppimiskapasiteettiin. Tutkimustuloksena olisi suosituksia niin alueellisiin kuin paikallisiinkin toimintaperiaatteisiin sekä monitasoiseen organisaatioiden väliseen pkyritysten tukijärjestelmään (johtuen pyrkimyksestä parhaaseen käytäntöön ). Tukijärjestelmien kehitysedellytysten tutkimus kulminoitui kahdeksalla projektialueella laadittuihin benchmarking-raportteihin ja niihin liittyviin kahdeksaan benchlearningraporttiin, joissa esitettiin yhteenveto alueidenvälisestä benchlearning-vaihto-ohjelmasta. Alueelliset benchmarking-raportit nähtiin tapana tutkia ja yksilöidä tutkimustuloksia eri alueilta. Benchmarking-raportit sitä vastoin olivat ilmaus yhteisestä benchmarkinglähestymistavasta, ja ne koettiin prosessina, johon kuuluivat seuraavat vaiheet: I. Ensimmäisen vaiheen alueen kartoitus tarkoituksena oli esittää analysoitavan alueen valikoidut erityispiirteet. Kartoitus kohdistui etenkin alueelliseen profiiliin ja siihen liittyviin seikkoihin alueen kilpailukyvyn näkökulmasta. Erityistä huomioita kiinnitettiin alueen pk-sektorin menestyksen edellytyksiin. II. Toisessa vaiheessa Pk-sektorin kartoitus kartoitettiin yksityiskohtaisesti ne edut, rakenteet ja prosessit, jotka heijastaisivat pk-yritysten dynamiikan alueen liike-elämän kehitykseen vaikuttavien päätekijöiden valossa. III. Kolmas vaihe oli Pk-yritysten tukijärjestelmien benchmarkkaus. Pk-yritysten tuki määriteltiin sekä poliittisella päätöksentekotasolla että Pk-sektorin toiminnallisten palveluiden tasolla. Avaintoimijat, heidän päätöksensä ja 5

6 toimintansa tukijärjestelmän rakentamiseksi kartoitettiin muodostamalla mittareita ja teemoja, joiden analysointi muodosti benchmarking-prosessin ytimen. Seuraavaksi muodostettiin kuva siitä, mitä oli jo tehty ja mitä odotettiin tehtäväksi: a) Mitä on jo tehty? - Toimijoiden erityispiirteet: Tuen tarjoajat ja saajat. - Tuen luonne ja pääsuhteet tuen tarjoajien välillä. - Käytettyjen keinojen ja tutkittujen tuki-instrumenttien erityispiirteet. - Päätuotosten arviointi ja käytössä olevan tuen kuvaus sekä tuen tarjoajien että vastaanottajien näkökulmasta. b) Mitä odotetaan tehtäväksi? - Raporttien tulosten yhteenveto. - Pääedellytykset, indikaattorit ja suuntalinjat tukipalveluiden jatkuvaan parantamiseen. Koko tukijärjestelmän arviointi. - Päätöksenteon uudistaminen pk-yrityksille tarjottavan tehokkaan tuen takaamiseksi. Toimijat, laillisuus, profiili, ansiot, roolimallit, keskinäinen päätöksenteko, instrumentit, yrityksen kehitysalueet, hallinto, oppiminen. Kontekstianalyysin kautta päästiin tutkimuksen neljänteen vaiheeseen, joka oli benchlearning-prosessin lopputuotteen oikeiden puitteiden kannalta olennainen: IV. Neljäs vaihe osoittaa benchlearning-prosessin merkityksen. Tämä tarkoittaa, että benchmarking-prosessi seurasi benchmarkattujen aiheiden, prosessien ja ilmiöiden kontekstianalyysiä. Benchmarkattuja tekijöitä tutkittiin laajemmassa perspektiivissä kunkin alueen alueellisessa kontekstissa suhteessa toimijoihin, aiheisiin, prosesseihin ja rakenteisiin liittyviin toiveisiin ja toimintoihin, jotka oli kirjattu aikaisemmissa vaiheissa. Parhaiden käytäntöjen edellytykset siis tunnistettiin bencmarking-prosessin vaiheiden aikana kuvattujen indikaattoreiden ja aiheiden kontekstianalyysissä. Analysoidut tulokset, jotka perustuvat tutkimuksiin kaikilta kahdeksalta alueelta, herättävät pohtimisen arvoisia kysymyksiä paikallistason jatkotyöstä, joka liittyy yllämainitun benchlearning-prosessin neljänteen vaiheeseen. Kysymykset olivat: - Mitä on tehokas tuki ja mitä sillä ymmärretään? (määritelmät, kriteerit, loogiset mallit) - Kuka haluaa saavuttaa, mitä ja miksi? - Mistä tiedämme, että nykyinen tukimalli on oikea? Mitä tarkoitetaan hyvällä, oikealla tai tarpeeksi hyvällä? Kenen mielipiteiden ja arvioiden tulisi olla oikeutetusti vallalla? 6

7 - Mistä tiedämme, mitä pitäisi muuttaa? Miten tiedämme, kenen pitäisi muuttaa, mitä ja miksi? - Mistä tiedetään, että muutokset on tehty? Kuinka niitä arvioidaan? Mitä niistä opitaan toimintaperiaatteiden tekemisen ja toiminnallisen tuen näkökulmasta? Tietyllä alueella tehtäviä toimenpiteitä pohdittaessa pitäisi siis käytännössä kysyä seuraavaa: - Millainen tulisi paikallisen pk-yrityspolitiikan olla? - Mitä muutoksia odotetaan? - Kenestä voisi tulla suuri muutoksentekijä? - Keiden täytyisi osallistua muutokseen? - Kuinka lähestyä päättäjiä? - Millaista julkisuutta tarvitaan? - Mitä parhaita käytäntöjä voitaisiin käyttää/siirtää? - Miten ajoittaa toiminta? Kuinka jakaa vastuu? 7

8 Luku II. Tuen mallinnus Pk-yrityksille tarjottavan tuen tapauksessa on olennaista, kuinka toimintaperiaatteiden tekemisprosessi luodaan, sillä prosessi tarjoaa viitekehyksen tehokkaalle pk-yritysten tukemiselle. Toisin sanoen, se MITÄ täytyy tehdä, on rakentaa LOOGINEN MALLI TUEN TOIMINTAPERIAATTEIDEN JA JÄRJESTELMIEN LAATIMISELLE työkaluksi käytännön analyysin jatkomallinnusta varten. Alueellisia benchmarking-raportteja lukiessa ja yritettäessä löytää niissä määritellyt tavoitteet ja päämäärät, voi ajatella, että kaikki tuettavat aihepiirit voidaan luokitella kuuluviksi seuraaviin kategorioihin: I. Tuki yritysten perustamiselle ja kannattavalle toiminnalle. II. Tuki paikallisen liike-elämän dynamiikalle. III. Tuki paikallisen/alueellisen liike-elämän integraatiolle. IV. Alueen vahvuuksien ja kilpailukyvyn parantaminen. V. Tukijärjestelmässä mukana olevien partnereiden kollektiivisen oppimisen helpottaminen. Pohdittaessa vastausta kysymykseen MITÄ pitäisi tehdä, seuraa väistämättä kysymys siitä, KUKA tekee ja mitä. Tuen onnistumisen kannalta avainasemassa ovat siis sekä päättäjät että tuen tarjoajat, kukin työskennellen omassa erityisessä roolissaan määrättyjen pelisääntöjen ja käytäntöjen asettamassa viitekehyksessä. Päättäjät edustavat alueen pk-yritysten intellektuaalista kapasiteettia ja visiointia, oikeita suuntalinjoja sekä asiaankuuluvien keinojen ja työkalujen käyttämistä linjassa yleisten tavoitteiden kanssa. Strategioita, ohjelmia ja toimintaperiaatteita luotaessa esitetään alueen liiketoiminnalle neuvoteltu kehityslinja ja nimetään prosessin toimijat (sidosryhmät). Tätä ennen määritellään tekijöiden pääroolit, joista seuraavat toimijoiden väliset suhteet ja riippuvuudet käytännön tasolla. Sitten otetaan käyttöön intellektuaaliset resurssit, joiden pohjalta luodaan kehys odotetuille toimenpiteille. Käytettävät toimintaperiaatteet ja tukiohjelmat perustuvat usein selkeisiin kehitysalueisiin, jotka voidaan luokitella seuraavasti: oikeudellinen viitekehys, rahoitus, tieto, pätevyys ja liiketoiminnan dynamiikka. Jokaisella alueella on lukuisia tukimuotoja ja instrumentteja sekä niihin liittyviä tukimahdollisuuksia. Jotta tuen kannattavuutta ja kehitystä voitaisiin arvioida, menettelytapojen muodostamisprosessi täytyy päättää arvioimalla panostukset oikein. Jotta tämä olisi toiminnallisesti mahdollista, strategisten linjauksien lisäksi tarvitaan mitattavia tavoitteita, joilla voidaan mitata käytetystä tukitoimesta seuraavia todellisia muutoksia. Tukijärjestelmän analyysin kannalta on olennaista pystyä mittaamaan ennalta määrättyjä tavoitteita tietyillä arvosanoilla, 8

9 asteikoilla ja indikaattoreilla. Kaikki yllämainitut vaiheet voidaan koota LOOGISEEN TOIMINTAPERIAATEMALLIIN. Toimintaperiaatemalli (asialähtöinen) Tehokkaan tuen toimintaperiaatteiden kehitysmalli osoittaa, miten voidaan asianmukaisesti yhdistää asialähtöinen näkökulma (pääintressinä päättäjät) toimijalähtöisen näkökulman kanssa (keskeisessä asemassa tietyille kohderyhmille tarkoitetut tukipalvelut ja standardit). Malli voi itse asiassa auttaa päättäjien aikomusten ja tukikeinojen sekä koko tukijärjestelmän tehokkuuden välisen fuusion käytännön analysointia. Toimijakeskeisessä tukiprosessissa tuen intellektuaalinen kapasiteetti muutetaan käytännön toiminnaksi, toimenpiteiksi, projekteiksi jne. Päähuomio kiinnitetäänkin siten tuen tarjoajiin ja tarjottuihin palveluihin mukaan lukien palvelupaketit ja muut integroidut toiminnot. Tämän vuoksi on olennaista tunnistaa tuen luonne ja ajoitus sekä oikea kohdentaminen valituille pk-yritysryhmille. Esille nousevat kysymykset ovatkin siis KENELLE ja MILLÄ? Yritysten, toimialojen, sektoreiden ja liikeelämän osa-alueiden tapauksessa kysymys on siis käytettävien keinojen valikoimasta, oikeasta ajoituksesta, asianmukaisista instrumenteista ja oikeista vastaanottajista. Toimijalähtöisen prosessin seuranta antaa perustan arvioinnille, joka pohjautuu ohjelmien ja toimintaperiaatteiden alkuvaiheessa tehtyjen tavoitteiden mittaamiseen. Tukijärjestelmämalli (saajalähtöinen) Mallin tarkoituksena on auttaa analysoimaan käytettyjä toimintaperiaatteita käyttäjän näkökulmasta. Malli osoittaa, millaista lisäarvoa pk-yritys saa ja millä alueilla tarjottu tuki kohdistuu pk-yrityksen todellisiin palvelu- ja tukitarpeisiin. Yleinen vastaus käytettyjen ohjelmien, strategioiden ja toimintaperiaatteiden riittävyyteen ja tehokkuuteen saadaan siis seurannalla ja arvioimalla tuen todellisia vaikutuksia pk-yrityksille. On tärkeää suhtautua avoimesti hyväksyttyjen ohjelmien ja strategioiden muuttamiseen. Tämän tulisi myös johtaa mukana olevien toimijoiden voimasuhteiden uudelleenmäärittelyyn. Seuraavissa Yhteiseurooppalaisen benchlearning raportin luvuissa kuvataan alueellisista benchmarking-raporteista kerätyt tulokset, jotka esitetään molempien ylläkuvattujen mallien yhdistelmän pojalta. Seuraavat analyysitasot ja -osiot luotiin toimeenpantujen toimintaperiaatteiden ja olemassa olevien järjestelmien käyttöä varten: I. Ohjelmien, toimintaperiaatteiden ja strategioiden kartoitus (tavoitteet, päämäärät, prioriteetit, suunnitellut toimenpiteet ja keinot). II. Mukana olevat toimijat tuentarjoajien kartoitus (profiilit, roolimallit, ansiot, luontainen logiikka sekä sisäinen ja ulkoinen toimintakonteksti). Tuotteet, 9

10 tarjonnan tehokkuuden kriteerit, toimintovalikoima. Riittävyys tarpeisiin ja vaatimuksiin. Herkkyys markkinoiden signaaleille. Tarjoajien benchmarkkaus. III. Käytössä olevat instrumentit/mekanismit tuen saajan vaikutusten/seurausten kannalta. (Kovat ja pehmeät keinot. Helpot ja vaikeat keinot. Vastaanottavuus. Riittävyys. Tehokkuus.) IV. Pk-yritysten kehitysalueet tunnistetaan ja kuvataan yrityksissä ja liiketoimintaympäristössä käytettyihin pätevyyteen, resursseihin ja kykyihin liittyviä erityisiä edellytyksiä edellytyksiä luoda uusia arvoja paikalliseen ja seudulliseen liike-elämään. V. Tuen vaikutukset käyttäjien näkökulmasta. (Mitattu vaikutus. Havaitut ja seuratut tulokset. Analysoidut kokemukset ja odotukset.) VI. Tukijärjestelmän toimijoiden väliset suhteet. (Yhteisön yhteistyö-, hallinto- ja kumppanuusstandardien arviointi.) Paikallisen/alueellisen pelin osallistujien oppimiskyky (kyky tuottaa alueen kilpailukyvyn kannalta hyviä tukistandardeja ja oikeita edellytyksiä. Riittävät avustusohjelmat ja tehokkaat palvelupaketit.) 10

11 Luku III. Tuen analysointi Toimintaperiaatteiden, strategioiden ja ohjelmien kartoitus Kohteet, joita pitäisi tukea pk-yritystä tuettaessa, esitetään Benchlearning-vaihtoohjelmaan osallistuneiden alueiden benchmarking- ja benchlearning-raporttien yhteenvetona. Tulokset voidaan kuvata luokiteltuina tavoitteina, jotka on valittu sattumanvaraisesti viittaamatta erityisesti mihinkään tiettyyn alueelliseen dokumentaatioon. Taulukko 1. Strategisten toimintaperiaatteiden ja ohjelmien kartoitus Tavoite Tavoitteiden erittely Toimenpiteiden kohde Yrittäjyyden ja siihen liittyvän menestyksen tukeminen Kannustetaan yrityksen perustamista edeltävää toimintaa, tuetaan aloittavia yrityksiä, kannustetaan spin off yrityksiä. Rohkaisu yrittäjyyteen. Mentorointi ennen yritystoiminnan aloittamista, esihautomo, yleiset tukipaketit yrityksen perustamiseen, yritysten ja oppilaitosten välisten kaupallisten suhteiden parantaminen, tutkimuskeskusten läheisyys, paikallisen innovaatiokulttuurin tukeminen. Olemassa oleviin verkostoihin perustettujen uusien yritysten yhdenmukaistaminen. Liiketoimintamahdollisuuksien havaitseminen, paikallisten kykyjen löytäminen, palkitseminen, menestystarinoiden edistäminen 11

12 Tavoite Tavoitteiden erittely Toimenpiteiden kohde Alueen liike-elämän dynamiikan tukeminen. Liiketoimintaympäristön Uudet työmahdollisuudet, parannusten simulointi. sosiaalinen yhteenkuuluvuus, yrittäjämyönteiset paikalliset työ- ja elinstandardit, yrittäjämyönteinen paikallishallinto. Paikallisen lainsäädännön Aloitteita julkisen ja sekä hallinnollisten yksityisen sektorin toimintojen ja järjestelyjen kumppanuuksista, neuvontaa parantaminen riittävien julkista ja puolijulkista tukea tukipalveluiden hakeville pk-yrityksille, järjestämiseksi ja liiketoiminnan luojille kannattavan yrittäjyyden neuvonantajia/ mentoreita. lisäämiseksi. Kasvun ja erityistaitojen tukeminen, pitkän aikavälin kilpailukyky. Tuki myös vahvoille ja kasvaville/laajentaville yrityksille kaikissa niiden kehitysvaiheissa ja muita lisäarvoa tuovia palveluita. Houkuttelevan ja vahvan paikallisen liiketoimintaprofiilin tukeminen. Räätälöity tukijärjestelmä yrityksen kehityskaarelle: aloittava yritys -> yrittäjyysvaihe -> johtotehtäviä laajentumisen vuoksi (lisäkasvu/laajentuminen)-> yrityksen sisäinen yrittäjyys- > liiketoiminnan uudelleenajattelu/ strategian muodostaminen uudelleen Eri liiketoimintasektoreiden esiintulon ja vakiinnuttamisen tukeminen, kansainvälistymisen tukeminen, klusterien muodostumisen tukeminen, markkinaraot, ainutlaatuiset kyvyt ja kansainvälistyminen. 12

13 Tavoite Tavoitteiden erittely Toimenpiteiden kohde Tuetaan paikallisen/alueellisen liiketoimintayhteisön integraatiota. Parannetaan alueiden mahdollisuuksia ja kilpailukykyä. Parannetaan kollektiivista oppimista tukijärjestelmään Tuetaan parempaa tiedonsaantia, helpotetaan läpimurtoja markkinoiden epätasapainokohdissa. Paikallisen/alueellisen talousympäristön vahvistaminen. Mentorointi, kannustetaan tiedonsiirtoa, jaetaan kustannuksia ja riskejä, tutkimuskeskusten läheisyys, helpotetaan alueen tietotaidon siirtoon tarvittavaa verkottumista, osallistutaan tehokkaammin verkostoihin. Nostetaan paikallisten/alueellisten rahoittajien kykyä toiminnan vahvistamiseen ja monipuolisempiin pääomaresursseihin. Helpotetaan yritysviestintää. Verkottuminen, klustereiden muodostaminen, yhdistykset. Parannetaan paikallisten päättäjien ja liikekumppaneiden verkostojen standardeja. Taloudellisten toimijoiden, teemaverkostojen, liiketoimintaseurojen, sponsoriseurojen ja liiketoimintaoppilaitos-seurojen välisten virallisten ja epävirallisten suhteiden tukeminen. Tuetaan alueen strategisia vahvuuksia priorisoiduilla sektoreilla. Katalysointi, tietotaidon siirto, yritystenvälisten verkostojen syntyminen. Riskisijoituspääoman saatavuus, lisää tukiresursseja toimialoille/markkinaraoille, joita pidetään liian riskialttiina kaupalliseen tukeen. Luodaan paremmat edellytykset hallinnon infrastruktuurin parantamiselle, yrityspalveluiden läheisyydelle, yrittäjyydelle ja yrittäjyyskulttuurille. Parannetaan toimijoiden välisiä suhteita paremmat mallit, käytännöt, suuntalinjat, standardit ja keinot eli tehokkaan tukijärjestelmän tehokas seuranta. 13

14 Tavoite Tavoitteiden erittely Toimenpiteiden kohde kuuluvien välillä. partnereiden Toimijat, niiden profiilit ja roolimallit erityisintressien ja asenteiden tunnistaminen Yksi projektin päätehtävistä oli kerätä mielipiteitä pk-yritysten toimintatavoista ja ohjelmista. E-tiimien johtajat työskentelivät projektialueiden pk-yritysten verkostoissa (E-teams). Vetäjät tapasivat säännöllisesti alueidenvälisissä työryhmäpaneeleissa ja tekivät yhteenvetoja pk-yrityksiltä kootuista mielipiteistä ja kuulivat pk-yritysten äänen sarjana väitteitä ja valituksia. 4 Pk-yritysten kantaa tukijärjestelmään voidaan kuvata parhaiten metaforalla Pk-yritykset matkaavat nopeasti lentokoneilla, kun taas poliitikot ja päättäjät sotkevat yhä polkupyörällään. Tämä voidaan muokata seuraaviin toteamuksiin: I. Pk-yritykset ovat hämmentyneitä pyrkiessään mukaan kasvavaan tukiverkkoon. II. Pk-yritykset eivät näe selkeää työnjakoa tukea tarjoavien organisaatioiden välillä. III. Käyttöpääoman rahallista tukea pidettiin monilla alueilla heikkona ja kannustamattomana. IV. Yhteistyö T&K-laitosten, korkeakoulujen ja pk-yritysten välillä on vaikeaa. V. Paikallishallinnon tukea pidettiin passiivisena. VI. Ammatillisten koulutuslaitosten palvelut ovat usein erittäin kalliita. VII. Lisää investointitukea tarvitaan, pehmeitä tukitoimia on liikaa. VIII. Räätälöityjä tukiohjelmia tarvitaan lisää tietyille toimialoille. IX. Pk-yritykset sanoutuvat irti koulutusohjelmista, sillä niitä ei pidetä hyödyllisinä. Tukiohjelmissa on kuitenkin mukana laaja kirjo erilaisia ihmisiä, organisaatioita, intressejä sekä kulttuurisia ja institutionaalisia koodeja, joten asian monimutkaisuuden vuoksi onkin olemassa riski virheelliseen analyysiin ja vääriin johtopäätöksiin tukijärjestelmän luojia kuvattaessa. Sen vuoksi on tarpeen kehittää toimijoiden oikeiden ominaispiirteiden ja niiden välisten vuorovaikutussuhteiden kartoitusta. Yhteiseurooppalaisen benchlearning raportin tarkoitus on herättää mielenkiinto aiheeseen esittämällä toimijoille analyyttisiä yksiköitä : - Profiili ja fokus. Tavoitteet. - Aiottu tukituote. 4 Lisätietoa: E-teamin projektiraportissa PK-yritysten kokemuksista ja odotuksista tukijärjestelmän suhteen Report on SMEs experiences and expectations within the SME support system. Joulukuu 2005; internet: 14

15 - Ansiot. - Toiminnan logiikka. - Erityiset liiketoiminta-ajurit. - Erityisintressit. - Tärkeimmät liikesuhteet. - Analysoitavuus, mittaus, arviointirutiinit. - Itseluottamus, imago, itsekritiikki. - Vastaanottavuus käyttäjän näkökulmalle, havaitut vaikutukset. Itse asiassa tukijärjestelmään kuuluvien toimijoiden kartoittaminen (niiden eri rooleista, ajureista ja toiminnan logiikasta johtuen) voisi olla mekanismi, joka mahdollistaa huonojen tukijoiden poiston ja niiden korvaamisen hyvillä tukijoilla kuva 1. Kuva 1. Riittävän tuen havaitsemisen edellytykset toimijoiden kartoitus JULKINEN SEKTORI Hierarkia, normit Viranomaiset Poliittinen ajuri/ neuvottelulogiikka Välittäjät Tiedon- Toiminnallinen logiikka /poliittinen tarjoajat ajuri Mahdollistajat Ammatillinen ajuri/byrokraattinen YKSITYINEN SEKTORI Markkinat, hinnat Yhteistyö ja kilpailullinen ajuri YHTEISKUNTA Suhteet, verkottuminen kollektiivisuus kaupallistaminen eriytyminen Puolijulkinen Kaupallinen PK- Rahoitusorganisaatiot Liikekumppanit Liiketoiminta järjestöt Osallistumisajuri/lobbauslogiikka Mahdollista- Osallistumisajuri Tiedontarjoajat jat/tiedon- tarjoajat Mahdollistajat Kaupallinen logiikka/ ammatillinen ajuri Kehittämisalueet ja -instrumentit Kehitysanalyysissä on huomioitava tukikanavat. Tukikanavat kertovat pk-yritysten kehitysalueista sekä sopivista kehitysmekanismeista ja -instrumenteista. Analyysin pohjana olleissa benchmarking-raporteissa esitetty empiirinen materiaali jaettiin kahteen osaan: suora tuki pk-yrityksille ja välillinen tuki pk-yrityksille. Analyysin päätarkoitus on 15

16 siis arvioida paikallisia toimintaedellytyksiä 5. Yhteiseurooppalaisessa benchlearning raportissa yksityiskohtaisesti tutkittuja kanavia ovat: - Oikeudellinen viitekehys ja hallinnollinen ympäristö (mukaan lukien liiketoiminnan ylläpitämisen paikalliset edellytykset ja hallinnolliset standardit). - Tieto. Relevantin, johdonmukaisen ja päivitetyn tiedon saatavuus (helpottaa kilpailukykyyn vaikuttavien epätasapainotilojen ratkaisua). - Osaamisen saatavuus ja välitys (Siirto ja läheisyys). - Rahoitusmahdollisuudet. - Yrittäjyys- ja hallinnollinen pätevyys. - Alueellisen dynamiikan edellytykset. Kuva 2. Kohti tehokasta tukea ja parempaa tukijärjestelmää tuen TARJOAJAT PK-YRITYSTEN KEHITTÄMIS- ALUEET tuen VASTAAN- OTTAJAT Tuotteet Resurssit Instrumentit Strategiat Ohjelmat Toimintaperiaatteet arviointi PANOS Yleisesti Kova Pehmeä Vaikutus Vaikea Vaikutus Toimintalogiikka Ajurit Erityisintressit Sijoittuminen Valinta Uudelleensijoittuminen Oikeudellinen kehys Tieto Osaaminen Rahoitus mahdollisuudet Alueellinen dynamiikka kulttuuri Liiketoiminnan kasvu Tulokset Tulokset TULOS Liiketoiminan dynamiikka Liiketoiminnan integraatio Liiketoiminnan kilpailukyky kohdistetut Toimitus LISÄ- ARVO Havaittu Mitattu Käyttäjien ääni Yhteiseurooppalainen benchlearning raportti kuvaa kaikki instrumenttien toimeenpanokanavat ja antaa tietoa niiden mukaisista toimista. Yllä oleva kuva tiivistää 5 Tarkoitus on esitellä muutamia hyviä käytäntöjä, minkä vuoksi ei ole tarpeen vertailla ja benchmarkata materiaalia yksityiskohtaisemmin. 16

17 tehdyn työn perusteella laaditun analyysin ja toimii esityksenä jatkotoimenpiteiden erityisratkaisuiden ja -käytäntöjen löytämiseksi. 17

18 Luku IV. Suositukset ja esitykset Benchlearning-prosessin aikana esitetyt kannat nostivat esiin kolme näkökulmaa. Toimijoiden välisistä suhteista ja riippuvuuksista johtuen pk-yritysten tukijärjestelmä on monimutkainen. Lisäksi toimijat ja heidän roolimallinsa tulisi siirtää asiakkaille (pkyrityksille) tarjottuun toimituskehykseen. Tarjotut palvelut koetaan yleisesti päällekkäisiksi ja toisiaan toistaviksi, mikä herättää hämmennystä ja tyytymättömyyttä pk-yrityksissä. West Midlandsin benchmarking-raportissa siteeratun OECD:n tutkimuksen perusteella voidaan tehdä jotain ehdotuksia pk-yritysten tukikäytäntöjen parantamiseksi. Ensiksi täytyy segmentoida markkinat, jotta tuki voidaan kohdentaa paremmin. Palveluntarjoajien rakenteiden on oltava selkeät, läpinäkyvät ja johdonmukaiset. Huomio täytyy kiinnittää palvelujen kysyntään eikä siihen, mitä palveluja on tarjolla. Asiaankuuluvat toimet tuen vaikutusten varmistamiseksi ja mittaamiseksi tulisi taata, minkä lisäksi tukea tarjoavien organisaatioiden tulisi olla yrittäjähenkisemmin johdettuja. Lisäksi tarvitaan näkyvämpiä ja helpommin tavoitettavia ensikontaktimahdollisuuksia. Myös konsulttitoiminta koetaan tarpeellisena niille pk-yrityksille, jotka etsivät tukea ja ohjausta. Toiminnan tulisi keskittyä niille markkinasegmenteille, jotka vaikuttavat potentiaalisimmilta. Lisäsuosituksina esitetään hyvää talousympäristöä pk-yritysten tehokkaan tuen takaamiseksi esim. yrityshautomoiden ja niihin liittyvien seurantaohjelmien (mentorointiohjelmat) muodossa, kasvavien pk-yritysten tukemista, johon sisältyy paikallisten/alueellisten toimijoiden investoinnit alkupääomaksi sekä kannustus yhteistyöhön yksityisten pääomasijoittajien (business angels) rahoitus- ja kehitysverkostojen kanssa. Tämä itse asiassa korostaa, että jaettaessa taloudellista tukea keskustasolta pkyrityksille, lähestymistapaa on muutettava sektorikohtaisesta alueelliseksi. Tämän lisäksi se antaa suuntaa sille, että kaupallisten välittäjien ja keinojen kaupallisen jakelun todentamista tulisi helpottaa, eli toisin sanoen rajoittaa pk-yritysten tukimuotoihin liittyviä hallinnollisia prosesseja. Lopuksi ei tulisi unohtaa, että ei-kaupallisista lähteistä tarjottavan rahoituksen (kansallinen ja/tai kansainvälinen rahoitus) seurauksena rahoitusmarkkinoiden toimijat ovat pk-yritysten kannalta tuen välittäjiä. Liiketoiminnan ja liiketoimintaympäristön dynamiikka eri vaiheissa vaatii erilaisia toimia. Tämän vuoksi olisi siis oltava erilaisia instrumentteja, jotka kattaisivat: - Konseptin tuotteistaminen 18

19 - Laajentaminen, aseman vakiinnuttaminen tietyllä markkinasegmentillä - Kansainvälistymisen helpottaminen - Klusterien muodostamisen helpottaminen - Sijoittuminen suhteessa ulkoisiin kilpailijoihin. Käytännössä tämä tarkoittaa räätälöityä tukijärjestelmää yrityksen koko kehityskaarelle: aloittava yritys -> yrittäjyysvaihe -> johtotehtäviä laajentumisen vuoksi (lisäkasvu/laajentuminen)-> yrityksen sisäinen yrittäjyys-> liiketoiminnan uudelleenajattelu/strategian muodostaminen uudelleen -> elinkaaren kriisienhallinta -> uudet lähtökohdat. Julkisten toimijoiden ja välittäjien rooli on menestyksellisen toimitavan ja tukimuotojen kehittämisessä ratkaiseva. Yhteiseurooppalaisessa benchlearning raportissa paikalliset ja alueelliset poliittiset päättäjät nähdään suorien tukien suosijoina, vaikka onkin suositeltavaa siirtyä systemaattisempaan ja yhdenmukaisempaan taloudelliseen tukeen. Tämä tarkoittaa siirtymistä erityisten alueellisten luottorahastojen, riskipääomarahastojen ja takausohjelmien aktivointiin, minkä lisäksi käyttäjien/hakijoiden ja rahoittajien välillä tulisi vallita luottamus varojen käytöstä. Raportissa esitetään tutkimisen arvoisia lisäkysymyksiä tuen tarjoajista. On tärkeää selvittää, miten taata tehokas tuen tarjonta ja valikoida pois heikot tarjoajat. Tuen saajan/käyttäjän näkökulmasta on tärkeä vastata kysymykseen, kuinka menestystä voidaan edesauttaa ja saada lisäarvoa. Todellisuudessa tarvitaankin siis koko päätöksentekojärjestelmän huolellista seurantaa ja arviointia kaikissa paikallisissa konteksteissa. Kontekstin paikallisuus on ehdottoman tärkeää koko tukijärjestelmän parantamisen kannalta. Monessa projektissa esitetyssä tapauksessa oli mukana laaja kirjo toimijoita mukana olevat tuen tarjoajat. Yllä olevan kritiikin johdosta on vaikea tietää, ovatko kaikki mukana olleet tarjoajat ns. oikeita tarjoajia (eli asianmukaiset ansiot, pätevyys ja erityiskohteet). Tukituotteiden soveltuvuudesta ja tuki-instrumenttien riittävyydestä saatiin myös paljon kritiikkiä. Valitettavasti päätöksenteko ja pk-yrityksille tarjottava tuki eivät ole tarpeeksi selkeitä, ja niistä puuttuu asianmukaiset seuranta- ja arviointityökalut ja prosessit. Eri kehitysalueiden toimijoita, instrumentteja ja tukimekanismeja kartoitettaessa ilmeni, että paljon kontaktikenttiä syntyy toimijoiden välisten suhteiden ansiosta. Näiden kenttien luonne riippuu siitä, millainen kehitys on kyseessä ja millaiset toimijat suhteita muodostavat. Lisäksi ilmeni useita eri motiiveja, intressejä ja lähestymistapoja, koska 19

20 mukana oli eri toimijoista johtuvia erilaisia toimintamekanismeja ja -logiikkoja. Tämän vuoksi on olennaisen tärkeää tunnistaa pääkontaktikentät ja seurata keskinäisten riippuvuussuhteiden vakiintuneita malleja. Epäilyjen ja ehdotuksien vastineeksi raportti esittelee ulkoistuspalvelumallin pk-yritysten monimutkaisessa tukijärjestelmässä. Ratkaisu tunnetaan monien maiden kuntasektorilla, jossa tavoite tehostaa hyvinvointipalveluja on johtanut uudistuksiin, jotka korostavat kaupallisempaa (puoliksi markkinasuuntautunutta) lähestymistapaa palveluiden tuottamiseen. Asiakkaan valinta mallia voidaan pitää konseptina, jossa asiakas/käyttäjä/saaja saa vahvemman roolin suhteessa poliitikkoihin ja hallintoon. Mallin lähtökohtana on, kuinka siirtää tukijärjestelmän painotus kohti ns. tunnistettua kysyntää ja tarjoajien vapaata valintaa. Lähtökohtana on saada tietoa todellisista odotuksista ja vaatimuksista sekä halutuimpien kehitystoimien todellisesta kysynnästä. Päättäjät ja jopa välittäjät voivat kehittää omia toimintaperiaatteitaan ja käytäntöjään kohti paremmin suunnattua tukea käyttämällä asianmukaisia keinoja ja instrumentteja. Pitemmällä aikavälillä tämä voi helpottaa sopimuksia, hankkeita ja kumppanuuksia, jotka perustuvat tyydyttävään rahastostandardiin, asianmukaisen ja tehokkaan tuen tarjontaan. 20

21 Luku V. Lopuksi Pk-yritysten tuki ja hallintostandardit kollektiivisena oppimisprosessina Pk-yritysten parempaan tukeen liittyvä jatkotyö on laitettava laajempaan perspektiiviin, jossa pyrkimys hyviin paikallisiin ja alueellisiin hallintostandardeihin korostuu. Nykyinen lähestymistapa aluepolitiikkaan korostaa kommunikatiivisuutta ja vuorovaikutussuhteita, mikä vuorostaan viittaa konkreettisten toimijoiden lähestymistavan muutokseen. Näin voidaan tarkastella alueiden vaurautta ja houkuttelevuutta vuorovaikutuksen ja riippuvuussuhteiden kautta sekä niiden institutionaalisia vaikutuksia kaikille sidosryhmille. Toisin sanoen, hallintoprosessi ja sen institutionaalinen kattavuus ja laatu tulevat olemaan seutujen houkuttelevuuden kannalta ensiarvoisen tärkeitä, mikä voi vaikuttaa pk-yrityksille tarkoitetun institutionaalisen tuen rakenteisiin, jotka voivat vuorostaan vaikuttaa houkuttelevuuteen. Paikalliset hallintokäytännöt vaikuttavat paikalliseen houkuttelevuuteen yhä enemmän ja enemmän, vaikka paikallisen menestyksen kannalta olennaista onkin paikallisten ja alueellisten viranomaisten kyky luoda foorumeita ja liittoja sidosryhminä pidettyjen toimijoiden kehittämiseksi ja integroimiseksi. Tässä nimenomaisessa kontekstissa kattava tuki pk-yrityksille tulisi olla suhteellisen korkealla arvojärjestyksessä, jotta voidaan voittaa poliittisen päätöksenteon kuluneet ja pienimuotoiset lähestymistavat ja päästä tehokkaaseen tukeen. Yhteiseurooppalaisen benchlearning raportin lisäksi on laadittu yksityiskohtainen analyysi pk-yritysten roolien kartoituksesta kahdeksalla projektialueella (liite 1) ja pk-yrityksille eri ohjelmissa ja toimintamenettelyissä tarjotusta tuesta sekä toimijoiden ja niiden välisten suhteiden analyysi kahdeksalla projektialueella (liite 2). Lisätietoja esitetyistä ratkaisuista Yhteiseurooppalaisessa benchlearning raportissa 21

22 INTERREG IIIC East operation Interregional Entrepreneurial Teams 3E0010I E-teams aims at creating European platform with sustainable regional and interregional organisational structures for SME support with a specific focus on internationalisation. Duration: - September 2004 August 2007 Lead Partner: - The Karol Adamiecki University of Economics in Katowice, Slaskie, Poland Project Partners: - Bautzen Innovation Center, Sachsen, Germany - Coventry University Enterprises Ltd., West Midlands, UK - Incubator of New Enterprises of Chania, Kriti, Greece - Institute Pedro Nunes, Centro, Portugal - Klaipeda Regional Development Agency, Lithuania - Södertörns högskola University College, Stockholm, Sweden - Terrassa City Council, Catalunya, Spain - University of Girona Technological Trampoline, Catalunya, Spain - University of Oulu, Pohjois-Suomi, Finland The material reflects the author's views. Managing Authority of the Community Initiative Programme INTERREG IIIC East Zone is not liable for any use that may be made of the information contained. 22

Verkostojen voima saako rahalle vastinetta?

Verkostojen voima saako rahalle vastinetta? Verkostojen voima saako rahalle vastinetta? Kv-kevätpäivät Sessio B1, 13.5.2014 Kirsti Virtanen, Turun ammattikorkeakoulu Mervi Rantanen, Aalto-yliopisto Sisältö 1. Verkostoyhteistyön johtaminen - case

Lisätiedot

Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010. Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille

Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010. Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010 Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille LiikuTe Neuvottelukunta 02 03 2010 Vuoden 2010 lähtöruutu 1. Edetään vuosien 2007 2009 kokemusten pohjalta 2. Tapahtumia toukokuussa

Lisätiedot

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja

Lisätiedot

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation DM 607668 03-2011 Expertise and networks for innovations Tekes services Funding for innovative R&D and business Networking Finnish and global

Lisätiedot

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n

Lisätiedot

EKOSYSTEEMIT INVEST IN TYÖKALUNA?

EKOSYSTEEMIT INVEST IN TYÖKALUNA? EKOSYSTEEMIT INVEST IN TYÖKALUNA? Mitä Invest in -tapahtumat ovat? M&A T&K&I toimintaa GREEN FIELD Jackpot Pääomasijoitus Tutkimus -rahaa Grants Uusi tuotannollinen yritys suomeen Green Field Yritysosto

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe

Lisätiedot

Bench-hanke. Kurki-seminaari Kouvola 24.11.2010. Ph.D. Maija Härkönen Tkt Antero Ollila 3 Nov 2010 Slide 1

Bench-hanke. Kurki-seminaari Kouvola 24.11.2010. Ph.D. Maija Härkönen Tkt Antero Ollila 3 Nov 2010 Slide 1 Bench-hanke Slide 1 Kurki-seminaari Kouvola 24.11.2010 BENCH perustiedot Bench-projektin koko nimi on Beneficial Business Contacts between the Central Baltic Region and China. Perustietoja: Slide 2 Kokonaisbudjetti

Lisätiedot

Strategiset kumppanuushankkeet

Strategiset kumppanuushankkeet Strategiset kumppanuushankkeet Tavoitteet, toiminnot & tuotokset KA2 työpaja 13.1.2016 E. Description of the Project Pyri konkretiaan Jäsentele tekstiä Kerro oma tarinasi älä anna hakulomakkeen viedä 1

Lisätiedot

Kestävä kehitys, vastuullisuus. Työryhmän kokous 26.10

Kestävä kehitys, vastuullisuus. Työryhmän kokous 26.10 Kestävä kehitys, vastuullisuus Työryhmän kokous 26.10 Agenda Kooste haastattelukierrokselta (toimitetaan myöhemmin) Toimintasuunnitelma 2016, alustava ehdotus Raportti 2016 muoto ja sisältö, alustava ehdotus

Lisätiedot

Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys. MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff

Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys. MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff Tunnemme ihmisen Tunnistamme johtajuuden Mittaamme ja analysoimme Luomme arvokasta kasvua jokaiselle Digitaalisuus on

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

Indikaattorit eli mittarit. Kepan verkkokurssi 2006. Jonna Haapanen ja Eija Mustonen

Indikaattorit eli mittarit. Kepan verkkokurssi 2006. Jonna Haapanen ja Eija Mustonen Indikaattorit eli mittarit Kepan verkkokurssi 2006 Jonna Haapanen ja Eija Mustonen Indikaattori on käsitteellinen tai numeerinen muuttuja, joka auttaa arvioimaan muutosta jossain asiantilassa, joko mittaamalla

Lisätiedot

Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet

Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet Aalto yliopiston kauppakorkeakoulun tutkimus rahoittajina: TEKES, EK ja Teknologiateollisuus Erkki Ormala, Sampo Tukiainen ja Jukka Mattila http://urn.fi/urn:isbn:978-952-60-5881-8

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2011

TOIMINTASUUNNITELMA 2011 TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Kepan voimassaolevan strategian ja ohjelman mukainen Tavoitteena poliittinen muutos, köyhdyttävien rakenteiden purkaminen ja köyhdyttämisen lopettaminen 29,3 % rahoituksesta käytetään

Lisätiedot

Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka. Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy

Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka. Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy k Agenda Kansallinen kilpailukyky: Tietoalojen kasvu ja kilpailukyky Liiketoiminnan odotukset tietohallinnolle:

Lisätiedot

Yrittäjyyden edistäminen Satakunnan ammattikorkeakoulussa

Yrittäjyyden edistäminen Satakunnan ammattikorkeakoulussa Yrittäjyyden edistäminen Satakunnan ammattikorkeakoulussa Yrittäjyysfoorumi 11.-12.5.2009 Ari-Pekka Kainu Satakunnan ammattikorkeakoulun yrityskiihdyttämö YRITTÄJÄPOLVENVAIHDOS Yritystoiminnan jatkaminen

Lisätiedot

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA Cleantech-innovaatioiden kaupallistaminen Antti Herlevi Loppuseminaari

Lisätiedot

SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA. TransECO 2011, Jukka Räsänen

SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA. TransECO 2011, Jukka Räsänen SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA ESITYKSEN SISÄLTÖ Tausta ja tavoitteet Tarjonta ja kysyntä Erilaisia lähestymistapoja Suosituksia TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Ryhmätyö 1 EQAVET-suosituksen ohjeellisten kuvaajien hyödyntäminen

Ryhmätyö 1 EQAVET-suosituksen ohjeellisten kuvaajien hyödyntäminen Ryhmätyö 1 EQAVET-suosituksen ohjeellisten kuvaajien hyödyntäminen Taustaa Ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen eurooppalaisen viitekehyksen perustamisesta annetussa suosituksessa (EQAVET-suositus)

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen mittaaminen ohjelmistokehityksen tukena

Kokonaisvaltainen mittaaminen ohjelmistokehityksen tukena Kokonaisvaltainen mittaaminen ohjelmistokehityksen tukena Mittaaminen ja ohjelmistotuotanto seminaari 18.04.01 Matias Vierimaa 1 Miksi mitataan? Ohjelmistokehitystä ja lopputuotteen laatua on vaikea arvioida

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Kesto ja budjetti. Hankkeen kestoaika: 1.1.2012 31.12.2014. INTERREG IVC-hanke

Kesto ja budjetti. Hankkeen kestoaika: 1.1.2012 31.12.2014. INTERREG IVC-hanke Esityksen sisältö Hankkeen tarkoitus Kesto ja budjetti Kumppaniorganisaatiot Hankkeen idea Hyvät käytännöt Tulokset TRAP Kainuussa Yhteys ja lisätiedot Hankkeen tarkoitus Hankehakemuksesta: TRAP deals

Lisätiedot

CxO Mentor Oy. Tarvitaanko Talousjohtajaa? 7.5.2014 Kai Tihilä. CxO Mentor Oy 2014

CxO Mentor Oy. Tarvitaanko Talousjohtajaa? 7.5.2014 Kai Tihilä. CxO Mentor Oy 2014 CxO Mentor Oy Tarvitaanko Talousjohtajaa? 7.5.2014 Kai Tihilä Mikä on tärkeintä? Talousosaaminen Johtaminen Joku muu? Ei ole yhtä oikeaa vastausta Ulkoiset tekijät Yleinen taloustilanne Liiketoiminnan

Lisätiedot

SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY

SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY Anna-Liisa Koskinen SISÄLTÖ Uusi rakenne Uusia määritelmiä Keskeisistä muutoksista 2 ISO 14001 ympäristöjohtamisjärjestelmä ISO 14001 on tunnettu

Lisätiedot

Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena

Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena Case Saudi Arabia EduCluster Finland Ltd. Anna Korpi, Manager, Client Relations AIPA-päivät Kouvolassa 11.6.2013 11.6.2013 EduCluster Finland Ltd Contents

Lisätiedot

Mineral raw materials Public R&D&I funding in Finland and Europe, 2015. Kari Keskinen

Mineral raw materials Public R&D&I funding in Finland and Europe, 2015. Kari Keskinen Mineral raw materials Public R&D&I funding in Finland and Europe, 2015 Kari Keskinen DM1369699 DM1369699 Green Mining (2011-2016) 81 projects started (39 company projects and 42 research projects) 117

Lisätiedot

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi - ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit Tieteiden talo 18.5.2010 Arto Huuskonen, DI TUTKIMUKSEN TAUSTATEKIJÄT Väestö ikääntyy ja palvelutarpeet muuttuvat Ikääntyvä väestö viettää enemmän

Lisätiedot

Sirkka-Liisa Kolehmainen 8.11.2014. http://www.oecd.org/site/cfecpr/ec- OECD%20Entrepreneurial%20Universities%20Framework.pdf

Sirkka-Liisa Kolehmainen 8.11.2014. http://www.oecd.org/site/cfecpr/ec- OECD%20Entrepreneurial%20Universities%20Framework.pdf EU, OECD 2012: A Guiding Framework for Entrepreneurial Universities alustava käännös ja sovellus Metropolia ammattikorkeakoulun tarpeisiin Sirkka-Liisa Kolehmainen 8.11.2014 http://www.oecd.org/site/cfecpr/ec-

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Palveluliiketoimintaa verkostoitumalla

Palveluliiketoimintaa verkostoitumalla 2009-2011 Palveluliiketoimintaa verkostoitumalla Mekatroniikkaklusterin vuosiseminaari Lahti 16.12.2010 Esitys pohjautuu hankkeeseen: VersO Vuorovaikutteinen palvelukehitys verkostossa Taru Hakanen, tutkija

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Tietohallinnon arvo liiketoiminnalle

Tietohallinnon arvo liiketoiminnalle Tietohallinnon arvo liiketoiminnalle Viikko-seminaari 27.9.2007 Lauri Byckling, Deloitte Mitä on arvo Arvon määritelmiä: Hyöty suhteessa hintaan Laatu suhteessa odotuksiin Saatu lisähyöty Tietohallinnon

Lisätiedot

FINBIM: Koulutustarvekartoitus

FINBIM: Koulutustarvekartoitus Oppilaitokset vaikuttavat suoraan alan uusiin osaajiin. Laadukas opetus edellyttää myös sitä, että opettajat perehtyvät alan toimijoiden tarjontaan ja ratkaisuihin. (lainaus kartoituksen kommenteista)

Lisätiedot

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja on osa Yritteliäs ja hyvinvoiva

Lisätiedot

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto Serve Research Brunch 24.10.2013 Esityksen sisältö ATLAS-hanke lyhyesti ATLAS-kartan kehittäminen:

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Tutkimus nuorten 2-3 vuotta toimineiden yritysten palvelutarpeista

Tutkimus nuorten 2-3 vuotta toimineiden yritysten palvelutarpeista Raportti Esitys 3.2.2010 25.5.2010 Tutkimus nuorten 2-3 vuotta toimineiden yritysten palvelutarpeista INNOLINK RESEARCH OY Mikko Kesä Kaisa Mäki-Kihniä Minna Vallo Meri Kokkola TEMPO ECONOMICS OY Tutkimusjohtaja

Lisätiedot

Arviointi ja palaute käytännössä

Arviointi ja palaute käytännössä Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan

Lisätiedot

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene Skene Muokkaa perustyyl. Games Refueled napsautt. @Games for Health, Kuopio Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 2013 kari.korhonen@tekes.fi www.tekes.fi/skene 10.9.201 3 Muokkaa Skene boosts perustyyl.

Lisätiedot

Tervetuloa! Tämä on CHAMP-hankkeen sähköinen esite, jonka sivuja voit kääntää hiiren osoittimella sivujen kulmista tai alareunan nuolipainikkeista.

Tervetuloa! Tämä on CHAMP-hankkeen sähköinen esite, jonka sivuja voit kääntää hiiren osoittimella sivujen kulmista tai alareunan nuolipainikkeista. Tervetuloa! Tämä on CHAMP-hankkeen sähköinen esite, jonka sivuja voit kääntää hiiren osoittimella sivujen kulmista tai alareunan nuolipainikkeista. Ilmastonmuutoksen johdosta toteutettavat tehokkaat paikalliset

Lisätiedot

ORGANISAATION UUDISTUMISKYVYN KEHITTÄMINEN

ORGANISAATION UUDISTUMISKYVYN KEHITTÄMINEN LEAD13 3.9. 2013 Helsinki ORGANISAATION UUDISTUMISKYVYN KEHITTÄMINEN Prof. Aino Kianto Lappeenrannan teknillinen yliopisto aino.kianto@lut.fi Sisältö Organisaation uudistumiskyky Uudistumiskyvyn avaintekijät

Lisätiedot

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi Lähtökohdat eli miksi tarvitaan muutosta 2 kentän toimijat (seuratoimijat, urheilijat, liikkujat,

Lisätiedot

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Kari Karjalainen Kuopio 27.10.2011 Joensuun seudun vahvoja alueita Joensuun kaupunkiseudun vahvuuksia ovat: Globaalin tason vahvuus Metsäteknologia

Lisätiedot

Canon Essential Business Builder Program. Avain yrityksesi menestykseen

Canon Essential Business Builder Program. Avain yrityksesi menestykseen Canon Essential Business Builder Program Avain yrityksesi menestykseen Essential Business Builder Program: esittely Painotoimintaan liittyy monenlaisia haasteita, ja toiminnan kasvattaminen on usein vaikeaa.

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

Pk-instrumentti: Mitä komissio haluaa? Elina Holmberg EUTI, Tekes 3.6.2015

Pk-instrumentti: Mitä komissio haluaa? Elina Holmberg EUTI, Tekes 3.6.2015 Pk-instrumentti: Mitä komissio haluaa? Elina Holmberg EUTI, Tekes 3.6.2015 Komissio haluaa löytää kasvuhaluiset ja -kykyiset pk-yritykset ja auttaa niitä nopeampaan kansainväliseen kasvuun rahoituksen

Lisätiedot

Palvelutuotannon ja palveluinnovaation avoin kehittämismalli älykkäässä kaupungissa: toimintakonsepti ja -malli julkisen päätöksenteon tueksi

Palvelutuotannon ja palveluinnovaation avoin kehittämismalli älykkäässä kaupungissa: toimintakonsepti ja -malli julkisen päätöksenteon tueksi Palvelutuotannon ja palveluinnovaation avoin kehittämismalli älykkäässä kaupungissa: toimintakonsepti ja -malli julkisen päätöksenteon tueksi Laurea University of Applied Sciences, Espoo, Finland Prof.

Lisätiedot

Kansan valta. Citizen Voice and Action. World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa

Kansan valta. Citizen Voice and Action. World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa Kansan valta Citizen Voice and Action World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa Demokratiaa kaikille? Seminaari demokratian tukemisesta kehitysyhteistyössä 27.11.2014 Katri

Lisätiedot

EU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle 2014-2020

EU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle 2014-2020 EU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle 2014-2020 19.12.2014 Työ- ja elinkeinoministeriö ENI CBC yhteistyö 2014-2020 ENI CBC -yhteistyön strategiset päätavoitteet: A. Taloudellisen

Lisätiedot

Finnish way to build competitiveness

Finnish way to build competitiveness Finnish way to build competitiveness Learning Clusters 12th TCI Annual Global Conference Jyväskylä, Finland 14.10.2009 Antti Valle MEE, Innovation Dept. Division of R&D investments Large firms 1 = Share

Lisätiedot

OIA on yhteistyösopimus, jonka sisältönä ovat

OIA on yhteistyösopimus, jonka sisältönä ovat OIA on yhteistyösopimus, jonka sisältönä ovat Innovaatiotoimintaa tukevien yhteistyörakenteiden kehittäminen Innovaatiokeskusten vahvistaminen ja kansainvälistäminen Oulun kaupungin roolin vahvistaminen

Lisätiedot

Kahvittelusta tositoimiin

Kahvittelusta tositoimiin Kahvittelusta tositoimiin Vierailut ja delegaatiot Aaltoon osana kansainvälistymisstrategiaa Toukokuu 2012 Leena Plym-Rissanen Aalto University - Where Science and Art meet Technology and Business A merger

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Venäjän metsäsektorin ennakointi yritysten tarpeet ohjaamaan tutkimusta. Business Café Joensuu, 26.3.2014 Timo Leinonen, Metla

Venäjän metsäsektorin ennakointi yritysten tarpeet ohjaamaan tutkimusta. Business Café Joensuu, 26.3.2014 Timo Leinonen, Metla Venäjän metsäsektorin ennakointi yritysten tarpeet ohjaamaan tutkimusta Business Café Joensuu, 26.3.2014 Timo Leinonen, Metla Esityksen sisältö Metla ennakoi Metsäsektorin ennakointi Venäjällä Tutkimuksen

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen Itämeriyhteistyö elinkeinoelämän agendalla Itämeriyhteistyö

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Oppiminen aluekehittämisen moottorina

Oppiminen aluekehittämisen moottorina Oppiminen aluekehittämisen moottorina Länsi-Uusimaa uuteen nousuun seminaari 9.3.2010 Suuri osa siitä, mitä opimme koulussa ja yliopistossa ei liity talouselämän edellyttämään osaamiseen Adam Smith Kansojen

Lisätiedot

Yritysvuorovaikutus kaupunkiseutujen suunnittelussa. Kotkan-Haminan seutu

Yritysvuorovaikutus kaupunkiseutujen suunnittelussa. Kotkan-Haminan seutu Yritysvuorovaikutus kaupunkiseutujen suunnittelussa Kotkan-Haminan seutu Ohjelma 10.12. 12.00 Salaattilounas 12.30 Avaussanat Pauli Korkiakoski, Cursor Oy 12.40 Kotkan-Haminan seudun suunnittelu muutoksessa

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Työelämäyhteistyö MARIHE-maisteriohjelmassa. Jussi Kivistö & Laura Viitanen Higher Education Group (HEG) Johtamiskorkeakoulu, TaY

Työelämäyhteistyö MARIHE-maisteriohjelmassa. Jussi Kivistö & Laura Viitanen Higher Education Group (HEG) Johtamiskorkeakoulu, TaY Työelämäyhteistyö MARIHE-maisteriohjelmassa Jussi Kivistö & Laura Viitanen Higher Education Group (HEG) Johtamiskorkeakoulu, TaY Master in Research and Innovation in Higher Education (MARIHE) Erasmus Mundus

Lisätiedot

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Häme-ohjelman toteuttaminen - rahoitus Maakunnan kehittämisraha 2014 = 0,25 M /vuosi Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmat 2014-2020 Keskisen Itämeren ohjelma = 122

Lisätiedot

HR! TÄMÄN PÄIVÄN 5 PARASTA KÄYTÄNTÖÄ, SEKÄ 3 KÄYTÄNTÖÄ, JOITA TE EHDOTTOMASTI TULETTE KÄYTTÄMÄÄN TULEVANA VIITENÄ VUOTENA 19 ELOKUU, 2015

HR! TÄMÄN PÄIVÄN 5 PARASTA KÄYTÄNTÖÄ, SEKÄ 3 KÄYTÄNTÖÄ, JOITA TE EHDOTTOMASTI TULETTE KÄYTTÄMÄÄN TULEVANA VIITENÄ VUOTENA 19 ELOKUU, 2015 HR! ü TÄMÄN PÄIVÄN 5 PARASTA KÄYTÄNTÖÄ, ü SEKÄ 3 KÄYTÄNTÖÄ, JOITA TE EHDOTTOMASTI TULETTE KÄYTTÄMÄÄN TULEVANA VIITENÄ VUOTENA 19 ELOKUU, 2015 HUMAN PERFORMANCE EQUATION 3 THE HUMAN PERFORMANCE EQUATION

Lisätiedot

Perustietoa hankkeesta

Perustietoa hankkeesta Perustietoa hankkeesta Kiina-verkosto on perustettu 1990 luvulla. Kam oon China verkoston nimellä toiminta on jatkunut vuodesta 2007 alkaen. Hankkeen hallinnoija: Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä 1.8.2012

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014 Tea Laitimo Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Perustettu vuonna 1982, alansa pioneeri Osakkaana on yhteensä 33 yritystä ja yhteisöä Imatra, Rautjärvi, Ruokolahti Palvelua

Lisätiedot

erisk-työpaja 5. "Yhteistoiminta" 14.9.2005

erisk-työpaja 5. Yhteistoiminta 14.9.2005 erisk-työpaja 5. "Yhteistoiminta" 14.9.2005 Oheisen arviointilomakkeen tarkoituksena on tuottaa päätöksentekoa tukevaa tietoa siitä, minkälaiset sisältöominaisuudet tulisi ensisijaisesti sisällyttää syksyn

Lisätiedot

Johdanto yrityksen viestintään. Päivi Maijanen-Kyläheiko

Johdanto yrityksen viestintään. Päivi Maijanen-Kyläheiko Johdanto yrityksen viestintään Päivi Maijanen-Kyläheiko Viestinnän strateginen merkitys! Mitä viestintä on? Viestintä on vuorovaikutusta, merkitysten välittämistä ja tulkitsemista. Merkitys syntyy vasta

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden

Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden arviointi Elina Harjunen Pro Lukio ry 9.5. Arviointi pohjautuu OKM:n toimeksiantoon Karvi kartoittaa perusopetuksen ja lukiokoulutuksen

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Suomen kansallinen kontaktihenkilö (Fin-RCP) Ohjelma-alueen yhteiset erityispiirteet 1) Syrjäinen, harvaan asuttu ja osittain arktinen

Lisätiedot

Yhteiskunnallisen yrityksen merkki ja muut menestymisen edellytykset

Yhteiskunnallisen yrityksen merkki ja muut menestymisen edellytykset Yhteiskunnallisen yrityksen merkki ja muut menestymisen edellytykset Jaana Merenmies, Syfo Oy - yhteiskunnallinen yritys Yhteiskunnallinen yrittäjyys Nyt! 13.5.2011 Oulu, Pohto Yhteiskunnallisten yritysten

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet

Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet Ympäristöseminaari 3.- 4.2.2011 Lapin ELY keskus 3.2.2011 / Paula Alho Esitys keskittyy kahteen EU:n rahoitusohjelmaan Kilpailukyky ja työllisyys

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

neuvontapalveluja ja liikekumppanuustukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin

neuvontapalveluja ja liikekumppanuustukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin neuvontapalveluja ja liikekumppanuustukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Liikekumppanuusohjelma Finnpartnership Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima. Tavoitteena lisätä suomalaisten

Lisätiedot

Taloudelliset väärinkäytökset: kansainvälinen uhka liiketoiminnalle Whistleblowing

Taloudelliset väärinkäytökset: kansainvälinen uhka liiketoiminnalle Whistleblowing www.pwc.fi/forensics Taloudelliset väärinkäytökset: kansainvälinen uhka liiketoiminnalle Whistleblowing Agenda 1. Whistleblowing tutkimuksen valossa 2. Lainsäädännön asettamat vaatimukset 3. Whistleblowing-järjestelmän

Lisätiedot

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjohdon sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämisfoorumi 30.1.2009 Lahti www.jarvi-hanke.fi Sisältö ja toteutus 30.1. Klo 8.30

Lisätiedot

Tukholma-Pietari kehityskäytävä ( Northern Bridge )

Tukholma-Pietari kehityskäytävä ( Northern Bridge ) Tukholma-Pietari kehityskäytävä ( Northern Bridge ) Kotkan-Haminan seudun kehityskuva 2040 Rakennetaan seudusta kansainvälisesti näkyvä kokonaisuus osana Tukholma Turku Helsinki Kotka Pietari kehityskäytävää.

Lisätiedot

Kuinka hyödynnän EU-rahoitusta yrityksen kehittämisessä

Kuinka hyödynnän EU-rahoitusta yrityksen kehittämisessä Kuinka hyödynnän EU-rahoitusta yrityksen kehittämisessä 18.4.2013 Jukka Hellgren Culmentor EU-hankkeiden ja rahoituksen asiantuntija 2001: Ohjelmisto Reportronic - Projektien ja -salkkujen hallinnon ja

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä?

Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä? Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä? XXI Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari 22.1.2016 Tutkimusjohtaja, dos. Mikko Luoma Vaasan yliopisto Ajan henki Pitkä taantuma koettelee yksityistä ja

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

There is No Wrong Door - ei ole väärää ovea

There is No Wrong Door - ei ole väärää ovea Yhteisenä tavoitteena kansainvälinen osaava metropoli There is No Wrong Door - ei ole väärää ovea Pertti Vuorela 9.6.2011 NoWrongDoor konseptoi kansainväliset asettautumispalvelut metropolialueella Asiakasta

Lisätiedot

Finpro Foresight. Toimitusjohtaja Kari Häyrinen Finpro ry 9-11-2010

Finpro Foresight. Toimitusjohtaja Kari Häyrinen Finpro ry 9-11-2010 Finpro Foresight Toimitusjohtaja Kari Häyrinen Finpro ry 9-11-2010 Finpron Missio Rakentamassa kansainvälisesti menestyvää Suomea Strategy 2010-2012 / Finpro ry 2 Finpron toiminnan perusta Kilpailukykyä

Lisätiedot

Tekesin rahoitus yrityksille

Tekesin rahoitus yrityksille DM xx-2013 How to do business with drones? 26.8.2015 Tekesin rahoitus yrityksille Sampsa Nissinen Palvelujohtaja, Nuoret teollisuustuoteyritykset Tekes Yrityksille joilla on Halu ja kyky kasvaa Intoa ja

Lisätiedot

Seven European regions join their forces to create new opportunities from the needs of an ageing population

Seven European regions join their forces to create new opportunities from the needs of an ageing population Seven European regions join their forces to create new opportunities from the needs of an ageing population Seven regions Västerbotten, Sweden Häme, Finland Lorraine, France North Hungary, Hungary Asturias,

Lisätiedot

KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet. Hakukierros 2016

KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet. Hakukierros 2016 KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet Hakukierros 2016 Erasmus + -ohjelman päätoiminnot (Key Actions) KA1 Liikkuvuus (Learning Mobility of Individuals) KA2 Yhteistyöhankkeet (Cooperation

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

Tuottavuuskehitys pkyrityksissä

Tuottavuuskehitys pkyrityksissä Tuottavuuskehitys pkyrityksissä Mika Maliranta (ETLA & Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu) Talouskasvua pk-yritysten tuottavuutta kehittämällä, TEM, 20.10.2010 1 Johtopäätökset (1/2) Kasvupolitiikka

Lisätiedot