Pk-yritysten tuen toimintaperiaatteet ja - käytännöt Tiivistelmä Yhteiseurooppalainen benchlearning-raportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pk-yritysten tuen toimintaperiaatteet ja - käytännöt Tiivistelmä Yhteiseurooppalainen benchlearning-raportti"

Transkriptio

1 Pk-yritysten tuen toimintaperiaatteet ja - käytännöt Tiivistelmä Yhteiseurooppalainen benchlearning-raportti Joint European Benchlearning Report SME Support Policies and Practices has been elaborated in English by Sigmund Barczyk, Ph.D. within INTERREG IIIC operation Interregional Entrepreneurial Teams 3E0010I E-teams May 2006

2 This document has been produced within the Interregional Entrepreneurial Teams (E-teams) project, co-ordinated by The Karol Adamiecki University of Economics in Katowice, Poland. The project is part-funded by the European Union under the Community Initiative Programme INTERREG IIIC East Zone. There are two main action components of the project running simultaneously in the involved regions. These include works with Multi-Actor Partnerships (MAPs) and Entrepreneurial Teams (E-teams). MAPs As the first step, Multi-Actor Partnerships (MAPs) are built on regional level consisting of policymakers (heads of regions, mayors, MPs, public administration top managers), universities, development centres, SME support organisations, etc. MAPs members led by Regional Co-ordinators contribute to the operation by analysing: - the organisational structures for SME support with a focus on internationalisation; - the role of local and regional policy-makers as well as universities in these structures; - correspondence of local and regional development policies to the needs of SMEs in the knowledge society in their regions. MAPs identify obstacles for SMEs to access knowledge intensive networks on regional/interregional level and opportunities for internationalisation of SMEs in key sectors/clusters. Best practices as well as areas of improvement will be recognised and reported. In the second step partners and MAPs engage in an interregional benchlearning and exchange program in order to reflect upon their own region in light of another European region. The program reinforces transfer and implementation of experiences, methodologies, know-how, and innovative solutions between regions. Each MAP carries out a study visit to another involved region and evaluates the regional organisational structures, reviews the report produced by the MAP of the hosting region, compares policies and practices in the hosting region with their own region and compiles an interregional report analysing best practices as well as areas for performance improvement in the two regions. In the third step, representatives for MAPs meet at a Search Conference - drawing up action plans for future policies and practices. E-teams E-teams (Entrepreneurial Teams) are informal groupings of companies located in single region, operating in leading and/or prospective sectors or clusters. They play a key role in the project, as they provide real business environment for: - observing obstacles for the development and internationalisation of SMEs; - designing and testing the new approaches for SMEs support. E-teams activities aim at describing best practices analysing development plans, policy documents and support structures as well as at observing how these plans, policies and structures influence SMEs, how SMEs utilise the support structures, what the gaps in support structures are, what the obstacles for development of SMEs and for them to enter international markets are, what the obstacles for accessing knowledge intensive networks are? The E-teams co-operate with and provide constant feedback for MAPs to improve existing policies and practices and implement new ones. E-teams focus on concrete business projects (cases) in the participating SMEs aiming at development and internationalisation. For the implementation of the project, E-team members use existing support structures, thus testing them in real business environment identifying both best practices and gaps in the regional structures. E-teams also identify and describe the obstacles SMEs face while they implement the projects and share information and use the resources of partner regions to overcome these obstacles. E-team Leaders managing E-teams are appointed in every region, in order to ensure a smooth flow of information and close co-operation between E-teams in different regions. Consultants, when expected by SMEs, may facilitate E-teams works in specific problem areas that emerge 2

3 Johdanto - Yhteiseurooppalainen benchlearning raportti Yhteiseurooppalainen benchlearning raportti tutkii E-teams-projektin toimijoiden välisen kumppanuuden osanottajien alueidenvälisiä kokemuksia. Raportti perustuu Pkyritysten tuen toimintaperiaatteet ja -käytännöt 1 benchmarking-raporttien tuloksiin, jotka kerättiin kahdeksalla projektialueella. Benchmarking-raporttien kanssa toimitettiin myös benchlearning-raportit Benchlearning-raportit pk-yritysten tuen toimintaperiaatteista ja -käytännöistä 2, jotka esittivät yhteenvedon Benchlearningvaihto-ohjelmasta. Yhteiseurooppalaisen benchlearning raportin tulokset on esitetty alla viidessä luvussa. Ensimmäinen luku, BENCHLEARNING-MENETELMÄLLÄ PAREMPAA TUKEA PK- YRITYKSILLE, kuvaa lyhyesti benchlearningin, esikuvaoppimisen, metodologisen perustan. Kappaleessa kerrotaan lyhyesti oppimisen ja tutkimuksen käytännön lähtökohdat ja annetaan osviittaa alueellisten benchmarking-raporttien tulkintaan. Toinen luku, TUEN MALLINNUS, käsittelee pk-yritysten kannalta tehokkaan tukipolitiikan muotoa. Jatkoanalyysiä varten esitetään kaksi perustavanlaatuista loogista mallia: looginen toimintaperiaatemalli ja looginen tukijärjestelmämalli, joihin analyysimalli perustuu. Kolmannessa luvussa perehdytään benchmarking-vaiheessa tehtyyn projektityöhön, etenkin pk-yritysten tuen analysoinnin kolmeen peruselementtiin: a) toimintaperiaatteiden, strategioiden ja ohjelmien kartoitus b) toimijat, heidän profiilinsa ja roolimallinsa erityisintressien ja asenteiden tunnistaminen, ja lopuksi c) kehitettävät alueet ja kehitystyökalut. Kolmannen luvun otsikko on TUEN ANALYSOINTI. Neljännessä luvussa esitetään SUOSITUKSET JA ESITYKSET uudistetun strategian luomiseksi toimintaperiaatteiden tekemistä varten. Esityksiin kuuluu ajatuksia ja kysymyksiä pk-yritysten tehokkaan tuen jatkokehittelystä. Viides ja viimeinen luku kertoo tutkimustulosten ulkopuolisista teemoista, joista on hyötyä toimintaperiaatteiden kehittämistyössä ja suunniteltaessa tehokkaampaa tukea pk-yrityksille. Raportissa on kaksi liitettä - Liite 1. Pk-yritysten roolien kartoitus paikallistasolla ja Liite 2. Pk-yritysten tukeminen. Ohjelmat ja toimintaperiaatteet. Toimijat ja keskinäiset suhteet. 1 Lisätietoja: The Report on SMEs Support Policies and Practices (Pk-yritysten tuen toimintaperiaatteet ja käytännöt), E- teams-projekti. Kahdeksan aluetta: Katalonia (Espanja), Centro (Portugali), Liettua, Kriti (Kreikka), Pohjois-Suomi (Suomi), Sachsen (Saksa), Slaskie (Puola) ja West Midlands (Britannia); internet: 2 Lisätietoja: The Benchlearning Reports on SME Support Policies and Practices (Benchlearningraportit Pk-yritysten tuen toimintaperiaatteista ja käytännöistä), E-teams-projekti. Kahdeksan aluetta; internet: 3

4 Benchlearning-prosessin tarkoitus ei ole vertailla alueita keskenään vaan kuvata erityisiä tukikonteksteja, jotta voidaan tehdä perusteltuja yleistyksiä toimintaperiaatteiden ja niiden laatimisprosessin sisällöstä sekä tehokkaasta tuesta paikallisille liiketoimintaedellytyksille. Tämän vuoksi Yhteiseurooppalainen benchlearning raportti toimiikin enemmän jatkotutkimuksen tukimateriaalina kuin yrityksenä tehdä yksinkertaistettuja yleistyksiä kerätyistä parhaista toimintaperiaatteista ja käytännöistä. Raportin tavoite on kuitenkin hyödyntää paikallisissa benchmarking-raporteissa 3 kirjattu tieto parhaista toimintaperiaatteista ja parhaista käytännöistä, jotta voidaan tarjota asianmukainen pohja päättäjien suorittamille jatkoarvioinneille. 3 Jokaisessa kahdeksan alueen raportissa kirjataan ne tiedot ja tosiseikat, jotka ovat olennaisia toimeenpantavan toimintaperiaatteenpolitiikan ja olemassaolevan tukijärjestelmän arvioinnissa. Raportit löytyvät projektin kotisivuilta osoitteesta 4

5 Luku I. Benchlearning-menetelmällä parempaa tukea pk-yrityksille Interregional Entrepreneurial Teams -projektissa partnerialueiden pk-yritysten tukijärjestelmien tutkimus ja raportointi koettiin benchlearning-prosessina, mikä tarkoitti KOLLEKTIIVISTA JATKUVAN PARANTAMISEN PROSESSIA. Tutkimuksen ja alueellisten MAP-ryhmien luomien kontaktien päätavoite oli vahvistaa parhaiden käytäntöjen, metodologioiden, tietotaidon ja innovatiivisten pk-yritysten tuen toimintaperiaatteiden ja käytäntöjen siirtoa ja toimeenpanoa. Koska seudut ja niiden päivittäiseen ja pitkän aikavälin päätöksentekoon osallistuvat toimijat tavoittelevat vaurauden, hyvinvoinnin, kilpailukyvyn ja kestävyyden kaltaisia arvoja, suurin metodologinen haaste oli muokata strategiset tavoitteet ja päivittäinen hyvän suorituksen tavoittelu mukana olevien toimijoiden kannalta merkityksellisiksi aiheiksi ja suoritusmittareiksi. Aiheiden, indikaattoreiden ja esitetyn benchmarkkaustavan tarkoituksena oli helpottaa tutkimuksen selittävän osan tekemistä. Selittävää osaa pidettiin benchlearning-prosessina, joka keskittyi alueelliseen ja alueiden väliseen oppimiskapasiteettiin. Tutkimustuloksena olisi suosituksia niin alueellisiin kuin paikallisiinkin toimintaperiaatteisiin sekä monitasoiseen organisaatioiden väliseen pkyritysten tukijärjestelmään (johtuen pyrkimyksestä parhaaseen käytäntöön ). Tukijärjestelmien kehitysedellytysten tutkimus kulminoitui kahdeksalla projektialueella laadittuihin benchmarking-raportteihin ja niihin liittyviin kahdeksaan benchlearningraporttiin, joissa esitettiin yhteenveto alueidenvälisestä benchlearning-vaihto-ohjelmasta. Alueelliset benchmarking-raportit nähtiin tapana tutkia ja yksilöidä tutkimustuloksia eri alueilta. Benchmarking-raportit sitä vastoin olivat ilmaus yhteisestä benchmarkinglähestymistavasta, ja ne koettiin prosessina, johon kuuluivat seuraavat vaiheet: I. Ensimmäisen vaiheen alueen kartoitus tarkoituksena oli esittää analysoitavan alueen valikoidut erityispiirteet. Kartoitus kohdistui etenkin alueelliseen profiiliin ja siihen liittyviin seikkoihin alueen kilpailukyvyn näkökulmasta. Erityistä huomioita kiinnitettiin alueen pk-sektorin menestyksen edellytyksiin. II. Toisessa vaiheessa Pk-sektorin kartoitus kartoitettiin yksityiskohtaisesti ne edut, rakenteet ja prosessit, jotka heijastaisivat pk-yritysten dynamiikan alueen liike-elämän kehitykseen vaikuttavien päätekijöiden valossa. III. Kolmas vaihe oli Pk-yritysten tukijärjestelmien benchmarkkaus. Pk-yritysten tuki määriteltiin sekä poliittisella päätöksentekotasolla että Pk-sektorin toiminnallisten palveluiden tasolla. Avaintoimijat, heidän päätöksensä ja 5

6 toimintansa tukijärjestelmän rakentamiseksi kartoitettiin muodostamalla mittareita ja teemoja, joiden analysointi muodosti benchmarking-prosessin ytimen. Seuraavaksi muodostettiin kuva siitä, mitä oli jo tehty ja mitä odotettiin tehtäväksi: a) Mitä on jo tehty? - Toimijoiden erityispiirteet: Tuen tarjoajat ja saajat. - Tuen luonne ja pääsuhteet tuen tarjoajien välillä. - Käytettyjen keinojen ja tutkittujen tuki-instrumenttien erityispiirteet. - Päätuotosten arviointi ja käytössä olevan tuen kuvaus sekä tuen tarjoajien että vastaanottajien näkökulmasta. b) Mitä odotetaan tehtäväksi? - Raporttien tulosten yhteenveto. - Pääedellytykset, indikaattorit ja suuntalinjat tukipalveluiden jatkuvaan parantamiseen. Koko tukijärjestelmän arviointi. - Päätöksenteon uudistaminen pk-yrityksille tarjottavan tehokkaan tuen takaamiseksi. Toimijat, laillisuus, profiili, ansiot, roolimallit, keskinäinen päätöksenteko, instrumentit, yrityksen kehitysalueet, hallinto, oppiminen. Kontekstianalyysin kautta päästiin tutkimuksen neljänteen vaiheeseen, joka oli benchlearning-prosessin lopputuotteen oikeiden puitteiden kannalta olennainen: IV. Neljäs vaihe osoittaa benchlearning-prosessin merkityksen. Tämä tarkoittaa, että benchmarking-prosessi seurasi benchmarkattujen aiheiden, prosessien ja ilmiöiden kontekstianalyysiä. Benchmarkattuja tekijöitä tutkittiin laajemmassa perspektiivissä kunkin alueen alueellisessa kontekstissa suhteessa toimijoihin, aiheisiin, prosesseihin ja rakenteisiin liittyviin toiveisiin ja toimintoihin, jotka oli kirjattu aikaisemmissa vaiheissa. Parhaiden käytäntöjen edellytykset siis tunnistettiin bencmarking-prosessin vaiheiden aikana kuvattujen indikaattoreiden ja aiheiden kontekstianalyysissä. Analysoidut tulokset, jotka perustuvat tutkimuksiin kaikilta kahdeksalta alueelta, herättävät pohtimisen arvoisia kysymyksiä paikallistason jatkotyöstä, joka liittyy yllämainitun benchlearning-prosessin neljänteen vaiheeseen. Kysymykset olivat: - Mitä on tehokas tuki ja mitä sillä ymmärretään? (määritelmät, kriteerit, loogiset mallit) - Kuka haluaa saavuttaa, mitä ja miksi? - Mistä tiedämme, että nykyinen tukimalli on oikea? Mitä tarkoitetaan hyvällä, oikealla tai tarpeeksi hyvällä? Kenen mielipiteiden ja arvioiden tulisi olla oikeutetusti vallalla? 6

7 - Mistä tiedämme, mitä pitäisi muuttaa? Miten tiedämme, kenen pitäisi muuttaa, mitä ja miksi? - Mistä tiedetään, että muutokset on tehty? Kuinka niitä arvioidaan? Mitä niistä opitaan toimintaperiaatteiden tekemisen ja toiminnallisen tuen näkökulmasta? Tietyllä alueella tehtäviä toimenpiteitä pohdittaessa pitäisi siis käytännössä kysyä seuraavaa: - Millainen tulisi paikallisen pk-yrityspolitiikan olla? - Mitä muutoksia odotetaan? - Kenestä voisi tulla suuri muutoksentekijä? - Keiden täytyisi osallistua muutokseen? - Kuinka lähestyä päättäjiä? - Millaista julkisuutta tarvitaan? - Mitä parhaita käytäntöjä voitaisiin käyttää/siirtää? - Miten ajoittaa toiminta? Kuinka jakaa vastuu? 7

8 Luku II. Tuen mallinnus Pk-yrityksille tarjottavan tuen tapauksessa on olennaista, kuinka toimintaperiaatteiden tekemisprosessi luodaan, sillä prosessi tarjoaa viitekehyksen tehokkaalle pk-yritysten tukemiselle. Toisin sanoen, se MITÄ täytyy tehdä, on rakentaa LOOGINEN MALLI TUEN TOIMINTAPERIAATTEIDEN JA JÄRJESTELMIEN LAATIMISELLE työkaluksi käytännön analyysin jatkomallinnusta varten. Alueellisia benchmarking-raportteja lukiessa ja yritettäessä löytää niissä määritellyt tavoitteet ja päämäärät, voi ajatella, että kaikki tuettavat aihepiirit voidaan luokitella kuuluviksi seuraaviin kategorioihin: I. Tuki yritysten perustamiselle ja kannattavalle toiminnalle. II. Tuki paikallisen liike-elämän dynamiikalle. III. Tuki paikallisen/alueellisen liike-elämän integraatiolle. IV. Alueen vahvuuksien ja kilpailukyvyn parantaminen. V. Tukijärjestelmässä mukana olevien partnereiden kollektiivisen oppimisen helpottaminen. Pohdittaessa vastausta kysymykseen MITÄ pitäisi tehdä, seuraa väistämättä kysymys siitä, KUKA tekee ja mitä. Tuen onnistumisen kannalta avainasemassa ovat siis sekä päättäjät että tuen tarjoajat, kukin työskennellen omassa erityisessä roolissaan määrättyjen pelisääntöjen ja käytäntöjen asettamassa viitekehyksessä. Päättäjät edustavat alueen pk-yritysten intellektuaalista kapasiteettia ja visiointia, oikeita suuntalinjoja sekä asiaankuuluvien keinojen ja työkalujen käyttämistä linjassa yleisten tavoitteiden kanssa. Strategioita, ohjelmia ja toimintaperiaatteita luotaessa esitetään alueen liiketoiminnalle neuvoteltu kehityslinja ja nimetään prosessin toimijat (sidosryhmät). Tätä ennen määritellään tekijöiden pääroolit, joista seuraavat toimijoiden väliset suhteet ja riippuvuudet käytännön tasolla. Sitten otetaan käyttöön intellektuaaliset resurssit, joiden pohjalta luodaan kehys odotetuille toimenpiteille. Käytettävät toimintaperiaatteet ja tukiohjelmat perustuvat usein selkeisiin kehitysalueisiin, jotka voidaan luokitella seuraavasti: oikeudellinen viitekehys, rahoitus, tieto, pätevyys ja liiketoiminnan dynamiikka. Jokaisella alueella on lukuisia tukimuotoja ja instrumentteja sekä niihin liittyviä tukimahdollisuuksia. Jotta tuen kannattavuutta ja kehitystä voitaisiin arvioida, menettelytapojen muodostamisprosessi täytyy päättää arvioimalla panostukset oikein. Jotta tämä olisi toiminnallisesti mahdollista, strategisten linjauksien lisäksi tarvitaan mitattavia tavoitteita, joilla voidaan mitata käytetystä tukitoimesta seuraavia todellisia muutoksia. Tukijärjestelmän analyysin kannalta on olennaista pystyä mittaamaan ennalta määrättyjä tavoitteita tietyillä arvosanoilla, 8

9 asteikoilla ja indikaattoreilla. Kaikki yllämainitut vaiheet voidaan koota LOOGISEEN TOIMINTAPERIAATEMALLIIN. Toimintaperiaatemalli (asialähtöinen) Tehokkaan tuen toimintaperiaatteiden kehitysmalli osoittaa, miten voidaan asianmukaisesti yhdistää asialähtöinen näkökulma (pääintressinä päättäjät) toimijalähtöisen näkökulman kanssa (keskeisessä asemassa tietyille kohderyhmille tarkoitetut tukipalvelut ja standardit). Malli voi itse asiassa auttaa päättäjien aikomusten ja tukikeinojen sekä koko tukijärjestelmän tehokkuuden välisen fuusion käytännön analysointia. Toimijakeskeisessä tukiprosessissa tuen intellektuaalinen kapasiteetti muutetaan käytännön toiminnaksi, toimenpiteiksi, projekteiksi jne. Päähuomio kiinnitetäänkin siten tuen tarjoajiin ja tarjottuihin palveluihin mukaan lukien palvelupaketit ja muut integroidut toiminnot. Tämän vuoksi on olennaista tunnistaa tuen luonne ja ajoitus sekä oikea kohdentaminen valituille pk-yritysryhmille. Esille nousevat kysymykset ovatkin siis KENELLE ja MILLÄ? Yritysten, toimialojen, sektoreiden ja liikeelämän osa-alueiden tapauksessa kysymys on siis käytettävien keinojen valikoimasta, oikeasta ajoituksesta, asianmukaisista instrumenteista ja oikeista vastaanottajista. Toimijalähtöisen prosessin seuranta antaa perustan arvioinnille, joka pohjautuu ohjelmien ja toimintaperiaatteiden alkuvaiheessa tehtyjen tavoitteiden mittaamiseen. Tukijärjestelmämalli (saajalähtöinen) Mallin tarkoituksena on auttaa analysoimaan käytettyjä toimintaperiaatteita käyttäjän näkökulmasta. Malli osoittaa, millaista lisäarvoa pk-yritys saa ja millä alueilla tarjottu tuki kohdistuu pk-yrityksen todellisiin palvelu- ja tukitarpeisiin. Yleinen vastaus käytettyjen ohjelmien, strategioiden ja toimintaperiaatteiden riittävyyteen ja tehokkuuteen saadaan siis seurannalla ja arvioimalla tuen todellisia vaikutuksia pk-yrityksille. On tärkeää suhtautua avoimesti hyväksyttyjen ohjelmien ja strategioiden muuttamiseen. Tämän tulisi myös johtaa mukana olevien toimijoiden voimasuhteiden uudelleenmäärittelyyn. Seuraavissa Yhteiseurooppalaisen benchlearning raportin luvuissa kuvataan alueellisista benchmarking-raporteista kerätyt tulokset, jotka esitetään molempien ylläkuvattujen mallien yhdistelmän pojalta. Seuraavat analyysitasot ja -osiot luotiin toimeenpantujen toimintaperiaatteiden ja olemassa olevien järjestelmien käyttöä varten: I. Ohjelmien, toimintaperiaatteiden ja strategioiden kartoitus (tavoitteet, päämäärät, prioriteetit, suunnitellut toimenpiteet ja keinot). II. Mukana olevat toimijat tuentarjoajien kartoitus (profiilit, roolimallit, ansiot, luontainen logiikka sekä sisäinen ja ulkoinen toimintakonteksti). Tuotteet, 9

10 tarjonnan tehokkuuden kriteerit, toimintovalikoima. Riittävyys tarpeisiin ja vaatimuksiin. Herkkyys markkinoiden signaaleille. Tarjoajien benchmarkkaus. III. Käytössä olevat instrumentit/mekanismit tuen saajan vaikutusten/seurausten kannalta. (Kovat ja pehmeät keinot. Helpot ja vaikeat keinot. Vastaanottavuus. Riittävyys. Tehokkuus.) IV. Pk-yritysten kehitysalueet tunnistetaan ja kuvataan yrityksissä ja liiketoimintaympäristössä käytettyihin pätevyyteen, resursseihin ja kykyihin liittyviä erityisiä edellytyksiä edellytyksiä luoda uusia arvoja paikalliseen ja seudulliseen liike-elämään. V. Tuen vaikutukset käyttäjien näkökulmasta. (Mitattu vaikutus. Havaitut ja seuratut tulokset. Analysoidut kokemukset ja odotukset.) VI. Tukijärjestelmän toimijoiden väliset suhteet. (Yhteisön yhteistyö-, hallinto- ja kumppanuusstandardien arviointi.) Paikallisen/alueellisen pelin osallistujien oppimiskyky (kyky tuottaa alueen kilpailukyvyn kannalta hyviä tukistandardeja ja oikeita edellytyksiä. Riittävät avustusohjelmat ja tehokkaat palvelupaketit.) 10

11 Luku III. Tuen analysointi Toimintaperiaatteiden, strategioiden ja ohjelmien kartoitus Kohteet, joita pitäisi tukea pk-yritystä tuettaessa, esitetään Benchlearning-vaihtoohjelmaan osallistuneiden alueiden benchmarking- ja benchlearning-raporttien yhteenvetona. Tulokset voidaan kuvata luokiteltuina tavoitteina, jotka on valittu sattumanvaraisesti viittaamatta erityisesti mihinkään tiettyyn alueelliseen dokumentaatioon. Taulukko 1. Strategisten toimintaperiaatteiden ja ohjelmien kartoitus Tavoite Tavoitteiden erittely Toimenpiteiden kohde Yrittäjyyden ja siihen liittyvän menestyksen tukeminen Kannustetaan yrityksen perustamista edeltävää toimintaa, tuetaan aloittavia yrityksiä, kannustetaan spin off yrityksiä. Rohkaisu yrittäjyyteen. Mentorointi ennen yritystoiminnan aloittamista, esihautomo, yleiset tukipaketit yrityksen perustamiseen, yritysten ja oppilaitosten välisten kaupallisten suhteiden parantaminen, tutkimuskeskusten läheisyys, paikallisen innovaatiokulttuurin tukeminen. Olemassa oleviin verkostoihin perustettujen uusien yritysten yhdenmukaistaminen. Liiketoimintamahdollisuuksien havaitseminen, paikallisten kykyjen löytäminen, palkitseminen, menestystarinoiden edistäminen 11

12 Tavoite Tavoitteiden erittely Toimenpiteiden kohde Alueen liike-elämän dynamiikan tukeminen. Liiketoimintaympäristön Uudet työmahdollisuudet, parannusten simulointi. sosiaalinen yhteenkuuluvuus, yrittäjämyönteiset paikalliset työ- ja elinstandardit, yrittäjämyönteinen paikallishallinto. Paikallisen lainsäädännön Aloitteita julkisen ja sekä hallinnollisten yksityisen sektorin toimintojen ja järjestelyjen kumppanuuksista, neuvontaa parantaminen riittävien julkista ja puolijulkista tukea tukipalveluiden hakeville pk-yrityksille, järjestämiseksi ja liiketoiminnan luojille kannattavan yrittäjyyden neuvonantajia/ mentoreita. lisäämiseksi. Kasvun ja erityistaitojen tukeminen, pitkän aikavälin kilpailukyky. Tuki myös vahvoille ja kasvaville/laajentaville yrityksille kaikissa niiden kehitysvaiheissa ja muita lisäarvoa tuovia palveluita. Houkuttelevan ja vahvan paikallisen liiketoimintaprofiilin tukeminen. Räätälöity tukijärjestelmä yrityksen kehityskaarelle: aloittava yritys -> yrittäjyysvaihe -> johtotehtäviä laajentumisen vuoksi (lisäkasvu/laajentuminen)-> yrityksen sisäinen yrittäjyys- > liiketoiminnan uudelleenajattelu/ strategian muodostaminen uudelleen Eri liiketoimintasektoreiden esiintulon ja vakiinnuttamisen tukeminen, kansainvälistymisen tukeminen, klusterien muodostumisen tukeminen, markkinaraot, ainutlaatuiset kyvyt ja kansainvälistyminen. 12

13 Tavoite Tavoitteiden erittely Toimenpiteiden kohde Tuetaan paikallisen/alueellisen liiketoimintayhteisön integraatiota. Parannetaan alueiden mahdollisuuksia ja kilpailukykyä. Parannetaan kollektiivista oppimista tukijärjestelmään Tuetaan parempaa tiedonsaantia, helpotetaan läpimurtoja markkinoiden epätasapainokohdissa. Paikallisen/alueellisen talousympäristön vahvistaminen. Mentorointi, kannustetaan tiedonsiirtoa, jaetaan kustannuksia ja riskejä, tutkimuskeskusten läheisyys, helpotetaan alueen tietotaidon siirtoon tarvittavaa verkottumista, osallistutaan tehokkaammin verkostoihin. Nostetaan paikallisten/alueellisten rahoittajien kykyä toiminnan vahvistamiseen ja monipuolisempiin pääomaresursseihin. Helpotetaan yritysviestintää. Verkottuminen, klustereiden muodostaminen, yhdistykset. Parannetaan paikallisten päättäjien ja liikekumppaneiden verkostojen standardeja. Taloudellisten toimijoiden, teemaverkostojen, liiketoimintaseurojen, sponsoriseurojen ja liiketoimintaoppilaitos-seurojen välisten virallisten ja epävirallisten suhteiden tukeminen. Tuetaan alueen strategisia vahvuuksia priorisoiduilla sektoreilla. Katalysointi, tietotaidon siirto, yritystenvälisten verkostojen syntyminen. Riskisijoituspääoman saatavuus, lisää tukiresursseja toimialoille/markkinaraoille, joita pidetään liian riskialttiina kaupalliseen tukeen. Luodaan paremmat edellytykset hallinnon infrastruktuurin parantamiselle, yrityspalveluiden läheisyydelle, yrittäjyydelle ja yrittäjyyskulttuurille. Parannetaan toimijoiden välisiä suhteita paremmat mallit, käytännöt, suuntalinjat, standardit ja keinot eli tehokkaan tukijärjestelmän tehokas seuranta. 13

14 Tavoite Tavoitteiden erittely Toimenpiteiden kohde kuuluvien välillä. partnereiden Toimijat, niiden profiilit ja roolimallit erityisintressien ja asenteiden tunnistaminen Yksi projektin päätehtävistä oli kerätä mielipiteitä pk-yritysten toimintatavoista ja ohjelmista. E-tiimien johtajat työskentelivät projektialueiden pk-yritysten verkostoissa (E-teams). Vetäjät tapasivat säännöllisesti alueidenvälisissä työryhmäpaneeleissa ja tekivät yhteenvetoja pk-yrityksiltä kootuista mielipiteistä ja kuulivat pk-yritysten äänen sarjana väitteitä ja valituksia. 4 Pk-yritysten kantaa tukijärjestelmään voidaan kuvata parhaiten metaforalla Pk-yritykset matkaavat nopeasti lentokoneilla, kun taas poliitikot ja päättäjät sotkevat yhä polkupyörällään. Tämä voidaan muokata seuraaviin toteamuksiin: I. Pk-yritykset ovat hämmentyneitä pyrkiessään mukaan kasvavaan tukiverkkoon. II. Pk-yritykset eivät näe selkeää työnjakoa tukea tarjoavien organisaatioiden välillä. III. Käyttöpääoman rahallista tukea pidettiin monilla alueilla heikkona ja kannustamattomana. IV. Yhteistyö T&K-laitosten, korkeakoulujen ja pk-yritysten välillä on vaikeaa. V. Paikallishallinnon tukea pidettiin passiivisena. VI. Ammatillisten koulutuslaitosten palvelut ovat usein erittäin kalliita. VII. Lisää investointitukea tarvitaan, pehmeitä tukitoimia on liikaa. VIII. Räätälöityjä tukiohjelmia tarvitaan lisää tietyille toimialoille. IX. Pk-yritykset sanoutuvat irti koulutusohjelmista, sillä niitä ei pidetä hyödyllisinä. Tukiohjelmissa on kuitenkin mukana laaja kirjo erilaisia ihmisiä, organisaatioita, intressejä sekä kulttuurisia ja institutionaalisia koodeja, joten asian monimutkaisuuden vuoksi onkin olemassa riski virheelliseen analyysiin ja vääriin johtopäätöksiin tukijärjestelmän luojia kuvattaessa. Sen vuoksi on tarpeen kehittää toimijoiden oikeiden ominaispiirteiden ja niiden välisten vuorovaikutussuhteiden kartoitusta. Yhteiseurooppalaisen benchlearning raportin tarkoitus on herättää mielenkiinto aiheeseen esittämällä toimijoille analyyttisiä yksiköitä : - Profiili ja fokus. Tavoitteet. - Aiottu tukituote. 4 Lisätietoa: E-teamin projektiraportissa PK-yritysten kokemuksista ja odotuksista tukijärjestelmän suhteen Report on SMEs experiences and expectations within the SME support system. Joulukuu 2005; internet: 14

15 - Ansiot. - Toiminnan logiikka. - Erityiset liiketoiminta-ajurit. - Erityisintressit. - Tärkeimmät liikesuhteet. - Analysoitavuus, mittaus, arviointirutiinit. - Itseluottamus, imago, itsekritiikki. - Vastaanottavuus käyttäjän näkökulmalle, havaitut vaikutukset. Itse asiassa tukijärjestelmään kuuluvien toimijoiden kartoittaminen (niiden eri rooleista, ajureista ja toiminnan logiikasta johtuen) voisi olla mekanismi, joka mahdollistaa huonojen tukijoiden poiston ja niiden korvaamisen hyvillä tukijoilla kuva 1. Kuva 1. Riittävän tuen havaitsemisen edellytykset toimijoiden kartoitus JULKINEN SEKTORI Hierarkia, normit Viranomaiset Poliittinen ajuri/ neuvottelulogiikka Välittäjät Tiedon- Toiminnallinen logiikka /poliittinen tarjoajat ajuri Mahdollistajat Ammatillinen ajuri/byrokraattinen YKSITYINEN SEKTORI Markkinat, hinnat Yhteistyö ja kilpailullinen ajuri YHTEISKUNTA Suhteet, verkottuminen kollektiivisuus kaupallistaminen eriytyminen Puolijulkinen Kaupallinen PK- Rahoitusorganisaatiot Liikekumppanit Liiketoiminta järjestöt Osallistumisajuri/lobbauslogiikka Mahdollista- Osallistumisajuri Tiedontarjoajat jat/tiedon- tarjoajat Mahdollistajat Kaupallinen logiikka/ ammatillinen ajuri Kehittämisalueet ja -instrumentit Kehitysanalyysissä on huomioitava tukikanavat. Tukikanavat kertovat pk-yritysten kehitysalueista sekä sopivista kehitysmekanismeista ja -instrumenteista. Analyysin pohjana olleissa benchmarking-raporteissa esitetty empiirinen materiaali jaettiin kahteen osaan: suora tuki pk-yrityksille ja välillinen tuki pk-yrityksille. Analyysin päätarkoitus on 15

16 siis arvioida paikallisia toimintaedellytyksiä 5. Yhteiseurooppalaisessa benchlearning raportissa yksityiskohtaisesti tutkittuja kanavia ovat: - Oikeudellinen viitekehys ja hallinnollinen ympäristö (mukaan lukien liiketoiminnan ylläpitämisen paikalliset edellytykset ja hallinnolliset standardit). - Tieto. Relevantin, johdonmukaisen ja päivitetyn tiedon saatavuus (helpottaa kilpailukykyyn vaikuttavien epätasapainotilojen ratkaisua). - Osaamisen saatavuus ja välitys (Siirto ja läheisyys). - Rahoitusmahdollisuudet. - Yrittäjyys- ja hallinnollinen pätevyys. - Alueellisen dynamiikan edellytykset. Kuva 2. Kohti tehokasta tukea ja parempaa tukijärjestelmää tuen TARJOAJAT PK-YRITYSTEN KEHITTÄMIS- ALUEET tuen VASTAAN- OTTAJAT Tuotteet Resurssit Instrumentit Strategiat Ohjelmat Toimintaperiaatteet arviointi PANOS Yleisesti Kova Pehmeä Vaikutus Vaikea Vaikutus Toimintalogiikka Ajurit Erityisintressit Sijoittuminen Valinta Uudelleensijoittuminen Oikeudellinen kehys Tieto Osaaminen Rahoitus mahdollisuudet Alueellinen dynamiikka kulttuuri Liiketoiminnan kasvu Tulokset Tulokset TULOS Liiketoiminan dynamiikka Liiketoiminnan integraatio Liiketoiminnan kilpailukyky kohdistetut Toimitus LISÄ- ARVO Havaittu Mitattu Käyttäjien ääni Yhteiseurooppalainen benchlearning raportti kuvaa kaikki instrumenttien toimeenpanokanavat ja antaa tietoa niiden mukaisista toimista. Yllä oleva kuva tiivistää 5 Tarkoitus on esitellä muutamia hyviä käytäntöjä, minkä vuoksi ei ole tarpeen vertailla ja benchmarkata materiaalia yksityiskohtaisemmin. 16

17 tehdyn työn perusteella laaditun analyysin ja toimii esityksenä jatkotoimenpiteiden erityisratkaisuiden ja -käytäntöjen löytämiseksi. 17

18 Luku IV. Suositukset ja esitykset Benchlearning-prosessin aikana esitetyt kannat nostivat esiin kolme näkökulmaa. Toimijoiden välisistä suhteista ja riippuvuuksista johtuen pk-yritysten tukijärjestelmä on monimutkainen. Lisäksi toimijat ja heidän roolimallinsa tulisi siirtää asiakkaille (pkyrityksille) tarjottuun toimituskehykseen. Tarjotut palvelut koetaan yleisesti päällekkäisiksi ja toisiaan toistaviksi, mikä herättää hämmennystä ja tyytymättömyyttä pk-yrityksissä. West Midlandsin benchmarking-raportissa siteeratun OECD:n tutkimuksen perusteella voidaan tehdä jotain ehdotuksia pk-yritysten tukikäytäntöjen parantamiseksi. Ensiksi täytyy segmentoida markkinat, jotta tuki voidaan kohdentaa paremmin. Palveluntarjoajien rakenteiden on oltava selkeät, läpinäkyvät ja johdonmukaiset. Huomio täytyy kiinnittää palvelujen kysyntään eikä siihen, mitä palveluja on tarjolla. Asiaankuuluvat toimet tuen vaikutusten varmistamiseksi ja mittaamiseksi tulisi taata, minkä lisäksi tukea tarjoavien organisaatioiden tulisi olla yrittäjähenkisemmin johdettuja. Lisäksi tarvitaan näkyvämpiä ja helpommin tavoitettavia ensikontaktimahdollisuuksia. Myös konsulttitoiminta koetaan tarpeellisena niille pk-yrityksille, jotka etsivät tukea ja ohjausta. Toiminnan tulisi keskittyä niille markkinasegmenteille, jotka vaikuttavat potentiaalisimmilta. Lisäsuosituksina esitetään hyvää talousympäristöä pk-yritysten tehokkaan tuen takaamiseksi esim. yrityshautomoiden ja niihin liittyvien seurantaohjelmien (mentorointiohjelmat) muodossa, kasvavien pk-yritysten tukemista, johon sisältyy paikallisten/alueellisten toimijoiden investoinnit alkupääomaksi sekä kannustus yhteistyöhön yksityisten pääomasijoittajien (business angels) rahoitus- ja kehitysverkostojen kanssa. Tämä itse asiassa korostaa, että jaettaessa taloudellista tukea keskustasolta pkyrityksille, lähestymistapaa on muutettava sektorikohtaisesta alueelliseksi. Tämän lisäksi se antaa suuntaa sille, että kaupallisten välittäjien ja keinojen kaupallisen jakelun todentamista tulisi helpottaa, eli toisin sanoen rajoittaa pk-yritysten tukimuotoihin liittyviä hallinnollisia prosesseja. Lopuksi ei tulisi unohtaa, että ei-kaupallisista lähteistä tarjottavan rahoituksen (kansallinen ja/tai kansainvälinen rahoitus) seurauksena rahoitusmarkkinoiden toimijat ovat pk-yritysten kannalta tuen välittäjiä. Liiketoiminnan ja liiketoimintaympäristön dynamiikka eri vaiheissa vaatii erilaisia toimia. Tämän vuoksi olisi siis oltava erilaisia instrumentteja, jotka kattaisivat: - Konseptin tuotteistaminen 18

19 - Laajentaminen, aseman vakiinnuttaminen tietyllä markkinasegmentillä - Kansainvälistymisen helpottaminen - Klusterien muodostamisen helpottaminen - Sijoittuminen suhteessa ulkoisiin kilpailijoihin. Käytännössä tämä tarkoittaa räätälöityä tukijärjestelmää yrityksen koko kehityskaarelle: aloittava yritys -> yrittäjyysvaihe -> johtotehtäviä laajentumisen vuoksi (lisäkasvu/laajentuminen)-> yrityksen sisäinen yrittäjyys-> liiketoiminnan uudelleenajattelu/strategian muodostaminen uudelleen -> elinkaaren kriisienhallinta -> uudet lähtökohdat. Julkisten toimijoiden ja välittäjien rooli on menestyksellisen toimitavan ja tukimuotojen kehittämisessä ratkaiseva. Yhteiseurooppalaisessa benchlearning raportissa paikalliset ja alueelliset poliittiset päättäjät nähdään suorien tukien suosijoina, vaikka onkin suositeltavaa siirtyä systemaattisempaan ja yhdenmukaisempaan taloudelliseen tukeen. Tämä tarkoittaa siirtymistä erityisten alueellisten luottorahastojen, riskipääomarahastojen ja takausohjelmien aktivointiin, minkä lisäksi käyttäjien/hakijoiden ja rahoittajien välillä tulisi vallita luottamus varojen käytöstä. Raportissa esitetään tutkimisen arvoisia lisäkysymyksiä tuen tarjoajista. On tärkeää selvittää, miten taata tehokas tuen tarjonta ja valikoida pois heikot tarjoajat. Tuen saajan/käyttäjän näkökulmasta on tärkeä vastata kysymykseen, kuinka menestystä voidaan edesauttaa ja saada lisäarvoa. Todellisuudessa tarvitaankin siis koko päätöksentekojärjestelmän huolellista seurantaa ja arviointia kaikissa paikallisissa konteksteissa. Kontekstin paikallisuus on ehdottoman tärkeää koko tukijärjestelmän parantamisen kannalta. Monessa projektissa esitetyssä tapauksessa oli mukana laaja kirjo toimijoita mukana olevat tuen tarjoajat. Yllä olevan kritiikin johdosta on vaikea tietää, ovatko kaikki mukana olleet tarjoajat ns. oikeita tarjoajia (eli asianmukaiset ansiot, pätevyys ja erityiskohteet). Tukituotteiden soveltuvuudesta ja tuki-instrumenttien riittävyydestä saatiin myös paljon kritiikkiä. Valitettavasti päätöksenteko ja pk-yrityksille tarjottava tuki eivät ole tarpeeksi selkeitä, ja niistä puuttuu asianmukaiset seuranta- ja arviointityökalut ja prosessit. Eri kehitysalueiden toimijoita, instrumentteja ja tukimekanismeja kartoitettaessa ilmeni, että paljon kontaktikenttiä syntyy toimijoiden välisten suhteiden ansiosta. Näiden kenttien luonne riippuu siitä, millainen kehitys on kyseessä ja millaiset toimijat suhteita muodostavat. Lisäksi ilmeni useita eri motiiveja, intressejä ja lähestymistapoja, koska 19

20 mukana oli eri toimijoista johtuvia erilaisia toimintamekanismeja ja -logiikkoja. Tämän vuoksi on olennaisen tärkeää tunnistaa pääkontaktikentät ja seurata keskinäisten riippuvuussuhteiden vakiintuneita malleja. Epäilyjen ja ehdotuksien vastineeksi raportti esittelee ulkoistuspalvelumallin pk-yritysten monimutkaisessa tukijärjestelmässä. Ratkaisu tunnetaan monien maiden kuntasektorilla, jossa tavoite tehostaa hyvinvointipalveluja on johtanut uudistuksiin, jotka korostavat kaupallisempaa (puoliksi markkinasuuntautunutta) lähestymistapaa palveluiden tuottamiseen. Asiakkaan valinta mallia voidaan pitää konseptina, jossa asiakas/käyttäjä/saaja saa vahvemman roolin suhteessa poliitikkoihin ja hallintoon. Mallin lähtökohtana on, kuinka siirtää tukijärjestelmän painotus kohti ns. tunnistettua kysyntää ja tarjoajien vapaata valintaa. Lähtökohtana on saada tietoa todellisista odotuksista ja vaatimuksista sekä halutuimpien kehitystoimien todellisesta kysynnästä. Päättäjät ja jopa välittäjät voivat kehittää omia toimintaperiaatteitaan ja käytäntöjään kohti paremmin suunnattua tukea käyttämällä asianmukaisia keinoja ja instrumentteja. Pitemmällä aikavälillä tämä voi helpottaa sopimuksia, hankkeita ja kumppanuuksia, jotka perustuvat tyydyttävään rahastostandardiin, asianmukaisen ja tehokkaan tuen tarjontaan. 20

21 Luku V. Lopuksi Pk-yritysten tuki ja hallintostandardit kollektiivisena oppimisprosessina Pk-yritysten parempaan tukeen liittyvä jatkotyö on laitettava laajempaan perspektiiviin, jossa pyrkimys hyviin paikallisiin ja alueellisiin hallintostandardeihin korostuu. Nykyinen lähestymistapa aluepolitiikkaan korostaa kommunikatiivisuutta ja vuorovaikutussuhteita, mikä vuorostaan viittaa konkreettisten toimijoiden lähestymistavan muutokseen. Näin voidaan tarkastella alueiden vaurautta ja houkuttelevuutta vuorovaikutuksen ja riippuvuussuhteiden kautta sekä niiden institutionaalisia vaikutuksia kaikille sidosryhmille. Toisin sanoen, hallintoprosessi ja sen institutionaalinen kattavuus ja laatu tulevat olemaan seutujen houkuttelevuuden kannalta ensiarvoisen tärkeitä, mikä voi vaikuttaa pk-yrityksille tarkoitetun institutionaalisen tuen rakenteisiin, jotka voivat vuorostaan vaikuttaa houkuttelevuuteen. Paikalliset hallintokäytännöt vaikuttavat paikalliseen houkuttelevuuteen yhä enemmän ja enemmän, vaikka paikallisen menestyksen kannalta olennaista onkin paikallisten ja alueellisten viranomaisten kyky luoda foorumeita ja liittoja sidosryhminä pidettyjen toimijoiden kehittämiseksi ja integroimiseksi. Tässä nimenomaisessa kontekstissa kattava tuki pk-yrityksille tulisi olla suhteellisen korkealla arvojärjestyksessä, jotta voidaan voittaa poliittisen päätöksenteon kuluneet ja pienimuotoiset lähestymistavat ja päästä tehokkaaseen tukeen. Yhteiseurooppalaisen benchlearning raportin lisäksi on laadittu yksityiskohtainen analyysi pk-yritysten roolien kartoituksesta kahdeksalla projektialueella (liite 1) ja pk-yrityksille eri ohjelmissa ja toimintamenettelyissä tarjotusta tuesta sekä toimijoiden ja niiden välisten suhteiden analyysi kahdeksalla projektialueella (liite 2). Lisätietoja esitetyistä ratkaisuista Yhteiseurooppalaisessa benchlearning raportissa 21

22 INTERREG IIIC East operation Interregional Entrepreneurial Teams 3E0010I E-teams aims at creating European platform with sustainable regional and interregional organisational structures for SME support with a specific focus on internationalisation. Duration: - September 2004 August 2007 Lead Partner: - The Karol Adamiecki University of Economics in Katowice, Slaskie, Poland Project Partners: - Bautzen Innovation Center, Sachsen, Germany - Coventry University Enterprises Ltd., West Midlands, UK - Incubator of New Enterprises of Chania, Kriti, Greece - Institute Pedro Nunes, Centro, Portugal - Klaipeda Regional Development Agency, Lithuania - Södertörns högskola University College, Stockholm, Sweden - Terrassa City Council, Catalunya, Spain - University of Girona Technological Trampoline, Catalunya, Spain - University of Oulu, Pohjois-Suomi, Finland The material reflects the author's views. Managing Authority of the Community Initiative Programme INTERREG IIIC East Zone is not liable for any use that may be made of the information contained. 22

Tuloksia ja kokemuksia / results and experiences

Tuloksia ja kokemuksia / results and experiences EUROPEAN REGIONAL DEVELOPMENT FUND INTERREG IVC 2007-2013 interregional cooperation across Europe Tuloksia ja kokemuksia / results and experiences Interreg IVC/ Interreg Europe 26 May 2015, Helsinki INTERREG

Lisätiedot

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman

Lisätiedot

Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010. Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille

Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010. Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010 Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille LiikuTe Neuvottelukunta 02 03 2010 Vuoden 2010 lähtöruutu 1. Edetään vuosien 2007 2009 kokemusten pohjalta 2. Tapahtumia toukokuussa

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Toiminnan tehokkuuden mittaaminen ja arviointi yhteiskunnallisten yritysten kontekstissa

Toiminnan tehokkuuden mittaaminen ja arviointi yhteiskunnallisten yritysten kontekstissa Toiminnan tehokkuuden mittaaminen ja arviointi yhteiskunnallisten yritysten kontekstissa 17.11.2011 FinSERN1 Hannele Mäkelä Laskentatoimen tohtoriopiskelija Tampereen yliopisto hannele.makela@uta.fi Accounting

Lisätiedot

Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE

Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE Koordinaattorin valinta ja rooli Selection and role of the coordinator Painopiste: tiede hallinto

Lisätiedot

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? 10.10.01 Tuomo Suortti Ohjelman päällikkö Riina Antikainen Ohjelman koordinaattori 10/11/01 Tilaisuuden teema Kansainvälistymiseen

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Kokoelmien arviointi

Kokoelmien arviointi Kokoelmien arviointi Sisältö Kokoelmia koskevan laatusuosituksen esittely Parkki-projektin kokemukset JASKAN kokemukset Kv-malleja ryhmätyö Kokoelmia koskeva laatusuositus Kunnan ikä- ja kielijakauma,

Lisätiedot

KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet. Hakukierros 2017

KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet. Hakukierros 2017 KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet Hakukierros 2017 Erasmus + -ohjelman päätoiminnot (Key Actions) KA1 Liikkuvuus (Learning Mobility of Individuals) KA2 Yhteistyöhankkeet (Cooperation

Lisätiedot

World Alliance for Low Carbon Cities. 10. huhtikuuta 2013

World Alliance for Low Carbon Cities. 10. huhtikuuta 2013 World Alliance for Low Carbon Cities 10. huhtikuuta WALCC Finland 10.4. 13.00 Tilaisuuden avaus, Johan Wallin, WALCC 13.10 Mitä yritykset ovat tekemässä? WALCC tilannepäivitys 4-6 yrityspuheenvuoroa +

Lisätiedot

Kansliapäällikön puheenvuoro

Kansliapäällikön puheenvuoro Edessä oli pitkä urakka, mutta päätös oli tehty, ja sehän on aina hyvä juttu. Kansliapäällikön puheenvuoro Haastava tulevaisuus mistä yhteinen suunta? Valtiovarainministeriön ja Tampereen johtamiskorkeakoulun

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Innovation Platform Thinking Jukka P. Saarinen Mika M. Raunio Nadja Nordling Taina Ketola Anniina Heinikangas Petri Räsänen

Innovation Platform Thinking Jukka P. Saarinen Mika M. Raunio Nadja Nordling Taina Ketola Anniina Heinikangas Petri Räsänen Innovation Platform Thinking 17.6.2015 Jukka P. Saarinen Mika M. Raunio Nadja Nordling Taina Ketola Anniina Heinikangas Petri Räsänen Motivation for platform thinking... Normal project with different phases:

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

European Certificate for Quality in Internationalisation. Mafi Saarilammi Korkeakoulujen arviointineuvosto

European Certificate for Quality in Internationalisation. Mafi Saarilammi Korkeakoulujen arviointineuvosto European Certificate for Quality in Internationalisation Mafi Saarilammi Korkeakoulujen arviointineuvosto Quality and Internationalisation BORDERLESS (INTER)CONNECTED DISTINCTIVE Assessment of Internationalisation

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Ajatuksia jatkuvuuden varmistamisen suunnitteluun

Ajatuksia jatkuvuuden varmistamisen suunnitteluun Ajatuksia jatkuvuuden varmistamisen suunnitteluun Hannele Torvinen Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti JAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu hannele.torvinen@jamk.fi Koordinaattori(t) (fasilitaattori(t))

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

KA2 Yhteistyöhankkeet

KA2 Yhteistyöhankkeet KA2 Yhteistyöhankkeet Projekti-idean määrittely ja rajaus KA2 ammatilliselle koulutukselle Hanketyöpaja osa I Ydinidean merkitys Hyvä ydinidea kiteyttää hankkeen tavoitteet, kohderyhmät, tulokset ja odotetut

Lisätiedot

Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden

Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden arviointi Elina Harjunen Pro Lukio ry 9.5. Arviointi pohjautuu OKM:n toimeksiantoon Karvi kartoittaa perusopetuksen ja lukiokoulutuksen

Lisätiedot

INNOCASE projekti Transfer of innovative case study approach in business education Leonardo da Vinci Programme

INNOCASE projekti Transfer of innovative case study approach in business education Leonardo da Vinci Programme INNOCASE projekti Transfer of innovative case study approach in business education Leonardo da Vinci Programme INNOCASE projekti no. 2012-1-PL1-LEO05-27456 Projektin rahoittaa Euroopan Kommissio/ Lifelong

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi. Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin

Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi. Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin Terve! Pieni, nopea kysely kiitos! Lyhyt katsaus osallistujiin

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

Aalto-yliopiston laatujärjestelmä ja auditointi. Aalto-yliopisto Inkeri Ruuska, Head of Planning & Management Support

Aalto-yliopiston laatujärjestelmä ja auditointi. Aalto-yliopisto Inkeri Ruuska, Head of Planning & Management Support Aalto-yliopiston laatujärjestelmä ja auditointi Aalto-yliopisto Inkeri Ruuska, Head of Planning & Management Support 16.11.2016 The quality policy principles governing the activities of Aalto University

Lisätiedot

Tähtäimessä vaikuttavuus turvallisesti. - HTA terveydenhuollon laitteiden näkökulmasta. Tom Ståhlberg Johtaja, Viranomaisasiat

Tähtäimessä vaikuttavuus turvallisesti. - HTA terveydenhuollon laitteiden näkökulmasta. Tom Ståhlberg Johtaja, Viranomaisasiat Tähtäimessä vaikuttavuus turvallisesti - HTA terveydenhuollon laitteiden näkökulmasta Tom Ståhlberg Johtaja, Viranomaisasiat 29.9.2016 FiHTA Tähtäimessä vaikuttavuus turvallisesti - HTA terveydenhuollon

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja

Lisätiedot

Perustietoa hankkeesta

Perustietoa hankkeesta Perustietoa hankkeesta Kiina-verkosto on perustettu 1990 luvulla. Kam oon China verkoston nimellä toiminta on jatkunut vuodesta 2007 alkaen. Hankkeen hallinnoija: Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä 1.8.2012

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo

LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo Miksi julistus? YK:ssa tekeillä uusi kehitysohjelma Vuosituhannen

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK Näkökulmia sosiaalisten yritysten kilpailuedusta alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK Lähtökohdat Miten

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA TOIMINTA-AJATUS Sivistystoimen tuottamat laadukkaat perus- ja hyvinvointipalvelut vaikuttavat merkittävällä ja positiivisella tavalla maaseutukaupungin asukkaiden elämänhallintaan ja laatuun sekä viihtyvyyteen.

Lisätiedot

Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta

Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta Kansallinen laatuverkosto 3-2012 Keuda 12.10. 2012 klo 9.00-15.00 Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta Opetusneuvos Opetusneuvos Opetushallitus Email: leena.koski@oph.fi KESU 85. Vahvistetaan

Lisätiedot

itsmf Finland Conference 2016 Focus Markus Leinonen COBIT ja governance

itsmf Finland Conference 2016 Focus Markus Leinonen COBIT ja governance itsmf Finland Conference 2016 Focus Markus Leinonen COBIT ja governance Markus Leinonen M.Sc. (Econ.), CIA, CISA Senior Manager, Internal Controls Cargotec Oyj 1984 1986 1992 1995 1997 1997 2002 2002 2008

Lisätiedot

Erasmus Charter for Higher Education Hakukierros kevät 2013 Anne Siltala, CIMO

Erasmus Charter for Higher Education Hakukierros kevät 2013 Anne Siltala, CIMO Erasmus Charter for Higher Education 2014-2020 Hakukierros kevät 2013 Anne Siltala, CIMO 2/2009 Mikä on Erasmus-peruskirja? Erasmus-peruskirja (Erasmus Charter for Higher Education, ECHE) säilyy korkeakoulun

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä?

Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä? Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä? XXI Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari 22.1.2016 Tutkimusjohtaja, dos. Mikko Luoma Vaasan yliopisto Ajan henki Pitkä taantuma koettelee yksityistä ja

Lisätiedot

- metodin synty ja kehitys

- metodin synty ja kehitys Toimintaryhmätyö sosiaalisena innovaationa ja pääomana - metodin synty ja kehitys Toimintaryhmätyötä kymmenen vuotta juhlaseminaari 16.10.2006, Ylivieska Torsti Hyyryläinen Esityksen sisältö: Mitä ovat

Lisätiedot

Hankkeistaminen Webinaari Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1)

Hankkeistaminen Webinaari Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1) Hankkeistaminen Webinaari 24.11.2015 Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1) Ulkopuolisen rahoituksen konteksti AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN KONTEKSTI: STRATEGIAT, LINJAUKSET, KEHITTÄMISTARPEET, RESURSSIT,

Lisätiedot

Millainen voisi olla yhteiskunnallisen yrityksen brändi?

Millainen voisi olla yhteiskunnallisen yrityksen brändi? Millainen voisi olla yhteiskunnallisen yrityksen brändi? Ajatusakvaario Onko tilaa, onko tilausta? Työmarkkinoille integroivan yhteiskunnallisen yrittäjyyden mahdollisuudet hoivapalveluissa Dialogifoorumi

Lisätiedot

Suomi EU:n 7. puiteohjelmassa. Tilanne

Suomi EU:n 7. puiteohjelmassa. Tilanne Suomi EU:n 7. puiteohjelmassa Tilanne 19.6.2012 Suomen avainluvut 7. puiteohjelmassa Varmistunut rahoitus 558 M Suomalaisille osallistujille varmistunut rahoitus. Osallistumiset 1 687 Suomalaisten osallistumisten

Lisätiedot

RIVER projekti. Idea projektin takana

RIVER projekti. Idea projektin takana RIVER projekti Idea projektin takana This project has been funded with support from the European Commission (Reference: 517741-LLP-1-2011-1-AT-GRUNDTVIG-GMP) This publication reflects the views only of

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää,

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, 8.6.2016 Neuvonantaja osaksi yrityksen tiimiä Yrityksen tiimi = operatiivinen tiimi + hallitus + neuvonantajat

Lisätiedot

Vaikuttavuus ja arviointi

Vaikuttavuus ja arviointi Vaikuttavuus ja arviointi KA2 ammatilliselle koulutukselle Hanketyöpaja osa II Impact: Effect that the activities and results have on people, practices, organisations and systems Sustainability: Capacity

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Mitkä tekijät selittävät sosiaalisen yrityksen perustamista ja tukevat sen menestymisen mahdollisuuksia? alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Näkökulma Miten sosiaalinen yritys

Lisätiedot

EU:n koulutus- ja nuorisoohjelmien

EU:n koulutus- ja nuorisoohjelmien EU:n koulutus- ja nuorisoohjelmien uusi sukupolvi Mitä ohjelma tarjoaa aikuiskoulutukselle Lokakuu 2012 CIMO 2/2009 Ohjelmaesitys Erasmus for All 2014-2020 Budget Euro 19.2 billion over 7 years (+70%)

Lisätiedot

Ammattillisen koulutuksen laadunhallinta

Ammattillisen koulutuksen laadunhallinta Alueellisen laatuverkoston LAMPPU2015 ensimmäinen tapaaminen 15.2.2013 Ammattillisen koulutuksen laadunhallinta Opetusneuvos Opetusneuvos Opetushallitus Email:leena.koski@oph.fi Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

European Survey on Language Competences (ESLC) EU:n komission tutkimus vieraiden kielten osaamisesta EU-maissa www.surveylang.org

European Survey on Language Competences (ESLC) EU:n komission tutkimus vieraiden kielten osaamisesta EU-maissa www.surveylang.org European Survey on Language Competences (ESLC) EU:n komission tutkimus vieraiden kielten osaamisesta EU-maissa www.surveylang.org ESLC pähkinänkuoressa PISA-tutkimusten kaltainen OECD Organization for

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2013 COM(2013) 621 final 2013/0303 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS yhteisön sisävesiliikenteen aluskapasiteettia koskevista toimintalinjoista sisävesiliikenteen

Lisätiedot

Oulun kaupungin kansainvälinen toiminta osana elinvoiman vahvistamista katsaus nykytilanteeseen. 28.12.2012 Yhteyspäällikkö Anne Rännäli-Kontturi

Oulun kaupungin kansainvälinen toiminta osana elinvoiman vahvistamista katsaus nykytilanteeseen. 28.12.2012 Yhteyspäällikkö Anne Rännäli-Kontturi Oulun kaupungin kansainvälinen toiminta osana elinvoiman vahvistamista katsaus nykytilanteeseen Tahtotilana Uuden Oulun visio Uusi Oulu on pohjoisen kumppanuusverkoston menestyvä keskus. Se on elinvoimaltaan

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.

Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1. Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.2014 Helsingin seudun ilmastoseminaari 2014 Päästöjen odotetaan

Lisätiedot

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Hallituksen tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

MYYNNIN JA MARKKINOINNIN KOULUTUSOHJELMA

MYYNNIN JA MARKKINOINNIN KOULUTUSOHJELMA MYYNNIN JA MARKKINOINNIN KOULUTUSOHJELMA Koulutusohjelma, jonka keskiössä ovat yrityksellesi ajankohtaiset asiat. Myyntikoulutuksessamme keskitytään asiakaslähtöisempien myynti- ja markkinointitoimenpiteiden

Lisätiedot

Rakenteellinen uudistaminen etenee Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 2016 Turku Ylijohtaja Tapio Kosunen

Rakenteellinen uudistaminen etenee Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 2016 Turku Ylijohtaja Tapio Kosunen Rakenteellinen uudistaminen etenee Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 2016 Turku 8.-9.12.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Evolution of the earth s economic center of gravity 2 Lähde: OECD,

Lisätiedot

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Pohjois-Savon maakuntaseminaari Kari Aalto

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Pohjois-Savon maakuntaseminaari Kari Aalto Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto Pohjois-Savon maakuntaseminaari 27.9.2013 Kari Aalto Taustaa Vuoden 2013 alusta Itä- ja Pohjois-Suomi yhdistivät EU-edunvalvontansa yhteen toimistoon. Itä-Suomen EU-toimisto

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Finnish Science Policy in International Comparison:

Finnish Science Policy in International Comparison: Finnish Science Policy in International Comparison: Havaintoja ja alustavia tuloksia Tutkijatohtori, VTT Antti Pelkonen Helsinki Institute of Science and Technology Studies (HIST) Vertailevan sosiologian

Lisätiedot

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Lisätiedot

Verkko-opetus arvon yhteistuotannon ympäristönä Ari-Matti Auvinen

Verkko-opetus arvon yhteistuotannon ympäristönä Ari-Matti Auvinen Verkko-opetus arvon yhteistuotannon ympäristönä Ari-Matti Auvinen Aalto-yliopisto, HEMA-instituutti ama.auvinen@aalto.fi http://www.hema.aalto.fi Mistä arvontuotannossa on kysymys? arvontuotannon tutkimus

Lisätiedot

Vuosi ISO 9001 ja 14001:2015 julkaisusta sertifioijan kokemuksia Sertifioinnilla kilpailuetua - Inspectan tietopäivä

Vuosi ISO 9001 ja 14001:2015 julkaisusta sertifioijan kokemuksia Sertifioinnilla kilpailuetua - Inspectan tietopäivä Sertifioinnilla kilpailuetua - Inspectan tietopäivä 7.9.2016 Seppo Salo, Pääarvioija 1 Tänään iskemme käsiksi näihin Agenda Siirtymäajan toimenpiteet ja mitä päivittäminen vaatii Tärkeimmät muutokset ja

Lisätiedot

AFCEA 3.11.2009 PVTO2010 Taistelija / S4

AFCEA 3.11.2009 PVTO2010 Taistelija / S4 AFCEA 3.11.2009 PVTO2010 Taistelija / S4 -Jukka Lotvonen -Vice President, Government Solutions -NetHawk Oyj NetHawk Government Solutions PRIVILEGED Your Wireless Forces NetHawk in Brief - Complete solutions

Lisätiedot

Kommentteja FinELibin strategiaan

Kommentteja FinELibin strategiaan 24.11.2011 Kommentteja FinELibin strategiaan 2012 2015 http://www.kansalliskirjasto.fi/attachments/5l4xoyz0b/62qj3tbul/files/currentfile/finelib_strategia_2012 2015.pdf Yleistä strategiasta Tiivis esitysmuoto

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana - kokemuksia EU-hankkeista Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, 9.10.2013 Jyrki Raitila, VTT Taustaa VTT (Jyväskylä) ollut mukana useissa EU- ja maakuntaprojekteissa,

Lisätiedot

liikekumppanuustukea ja neuvontapalveluja tuonnin lisäämiseksi kehitysmaista

liikekumppanuustukea ja neuvontapalveluja tuonnin lisäämiseksi kehitysmaista liikekumppanuustukea ja neuvontapalveluja tuonnin lisäämiseksi kehitysmaista 20. elokuuta 2007 Liikekumppanuusohjelma Finnpartnership Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima ohjelma.

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan Kuntajakoselvityksen tavoitteet ja tilannekatsaus 24.9.2007 Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan valtuustot Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Hankkeistaminen Webinaari Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1)

Hankkeistaminen Webinaari Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1) Hankkeistaminen Webinaari 1.11.2016 Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1) Ulkopuolisen rahoituksen konteksti AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN KONTEKSTI: STRATEGIAT, LINJAUKSET, KEHITTÄMISTARPEET, RESURSSIT,

Lisätiedot

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. marraskuuta 2015 (OR. fr) 14098/15 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 17. marraskuuta 2015 Vastaanottaja: Valtuuskunnat

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009

ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009 ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009 18.3.2009 Martti From TIEKE TIEKEn visio, strategia ja strategiset tavoitteet Suomi kilpailukykyiseksi ja ihmisläheiseksi tietoyhteiskunnaksi Missio Kansalaiset Strategia

Lisätiedot

Havaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO 28.5.2015

Havaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO 28.5.2015 Erasmus Charter for Higher Education (ECHE) Havaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO 28.5.2015 Pohjoismainen ECHE-hanke ECHE-dokumenttien tarkastelu ja vertailu

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi

VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi Tutkimusprofessori emeritus, johtaja Antti Hautamäki itutka-hanke Yliopistojen tutkimuksen vaikuttavuus Suomen

Lisätiedot

Yhdessä me se tehdään verkostojen rooli AMKE yhteisössä

Yhdessä me se tehdään verkostojen rooli AMKE yhteisössä Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry. Yhdessä me se tehdään verkostojen rooli AMKE yhteisössä Tellervo Tarko, AMKE ry Mikä on AMKE? Mikä on järjestö Ihmisten yhteenliittymä, joka on organisoitunut

Lisätiedot

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari 15.9.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Mitä arvioinnin jälkeen? Opetus- ja kulttuuriministeriö antaa tämän vuoden

Lisätiedot

Osaamisen laadunhallinta 2. kierroksen auditoinneissa

Osaamisen laadunhallinta 2. kierroksen auditoinneissa Osaamisen laadunhallinta 2. kierroksen auditoinneissa Itsearviointi Itsearvioinnissa pyydetään tutkintotavoitteisen koulutuksen näyttöihin liittyen kuvaamaan, miten oppimistavoitteiden ja niiden määrittelyn

Lisätiedot

FSD2072 Tampereen yliopistossa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään

FSD2072 Tampereen yliopistossa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2072 ssa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään sijoittuminen Kyselylomaketta

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto 27.1.2016

Ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto 27.1.2016 Ammatillisen koulutuksen reformi Ylijohtaja Mika Tammilehto 27.1.2016 Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeet 1. Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin 2. Toisen asteen ammatillisen

Lisätiedot

Oulun yliopiston merkitys Pohjois-Pohjanmaan kehitykselle ja kehittämiselle

Oulun yliopiston merkitys Pohjois-Pohjanmaan kehitykselle ja kehittämiselle Oulun yliopiston merkitys Pohjois-Pohjanmaan kehitykselle ja kehittämiselle Oulun yliopisto Pohjoisen veturi? Nordia-ilta 22.4.2015 Eija-Riitta Niinikoski, maakuntahallituksen jäsen, Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

PAREMMAN SÄÄNTELYN PÄIVÄ UUSIA MENETELMIÄ YRITYSVAIKUTUSTEN ARVIOINTIIN HELSINKI MARRASKUU 25, 2010

PAREMMAN SÄÄNTELYN PÄIVÄ UUSIA MENETELMIÄ YRITYSVAIKUTUSTEN ARVIOINTIIN HELSINKI MARRASKUU 25, 2010 PAREMMAN SÄÄNTELYN PÄIVÄ UUSIA MENETELMIÄ YRITYSVAIKUTUSTEN ARVIOINTIIN HELSINKI MARRASKUU 25, 2010 MIKSI YRITYSTEN PAREMPI OSALLISTAMINEN LAINVALMISTELUUN ON TÄRKEÄÄ? Lainsäädännön yritysvaikutusten arviointi

Lisätiedot

Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus

Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus Kaakkois-Suomen ELO -verkosto järjestää Kymenlaakson toisen Hyvät käytännöt -kiertueen tilaisuuden 29.10.2014 Ohjaus työelämään

Lisätiedot

Yhdessä tunnistettuun ongelmaan tarttuminen nuoren hyvinvoinnin edistämiseksi

Yhdessä tunnistettuun ongelmaan tarttuminen nuoren hyvinvoinnin edistämiseksi Yhdessä tunnistettuun ongelmaan tarttuminen nuoren hyvinvoinnin edistämiseksi Valtakunnallinen tapaturmien ehkäisyn seminaari Seinäjoki OKM/KUPO/NY GH Wrede Hyviä käytäntöjä rakentamassa Nuorisolain uudistus

Lisätiedot

Tutkimustiedon ja vaikuttavuusarviointien käyttö poliittisessa päätöksenteossa Kokemuksia Alankomaista, Tanskasta ja Isosta-Britanniasta

Tutkimustiedon ja vaikuttavuusarviointien käyttö poliittisessa päätöksenteossa Kokemuksia Alankomaista, Tanskasta ja Isosta-Britanniasta 1 Tutkimustiedon ja vaikuttavuusarviointien käyttö poliittisessa päätöksenteossa Kokemuksia Alankomaista, Tanskasta ja Isosta-Britanniasta Markku Harrinvirta Pivotal Consulting Oy 19.8.2010 2 Sisällys

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

WG1 DEC2011 DOC5a annexe A. Ohjeelliset kuvaimet koulutuksen järjestäjien käyttöön vastakkaisia väittämiä hyväksi käyttäen.

WG1 DEC2011 DOC5a annexe A. Ohjeelliset kuvaimet koulutuksen järjestäjien käyttöön vastakkaisia väittämiä hyväksi käyttäen. WG1 DEC2011 DOC5a annexe A koulutuksen järjestäjien käyttöön vastakkaisia väittämiä hyväksi käyttäen Toinen luonnos Laatuvaatimukset - suunnittelu järjestäjä kuvata Onko koulutuksen järjestäjällä näyttöä

Lisätiedot

Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset. Markku Ihonen,

Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset. Markku Ihonen, Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset Markku Ihonen, 23.3.16 Team Finland-kyselyn tausta Tammikuussa 16 Teknologiateollisuuden 16 jäsenyrityksen toimitusjohtajalle, saatu 1 vastausta

Lisätiedot

Menetelmiä sidosryhmäanalyysiin

Menetelmiä sidosryhmäanalyysiin Menetelmiä sidosryhmäanalyysiin Suomalaisten kuntien II työpaja 4.5.2010, Tampere Kirsi-Marja Lonkila Itämeren kaupunkien liitto Sidosryhmäanalyysista Auttaa keräämään ja analysoimaan tietoa siitä, kenen

Lisätiedot

ELY-keskus rahoittajana. Yrityksen kehittämisavustus. 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija

ELY-keskus rahoittajana. Yrityksen kehittämisavustus. 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija ELY-keskus rahoittajana Yrityksen kehittämisavustus 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija Yhteinen Itä-Suomen yritysrahoitusstrategia Yritysrahoitusstrategialla tarkennetaan hankevalintakriteereitä

Lisätiedot

ICT- Go Global. Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma / SKa

ICT- Go Global. Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma / SKa ICT- Go Global Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma 2011 24.2.2011 / SKa Finpro oikea partneri kansainväliseen menestykseen Finpro on kansallinen konsulttiorganisaatio, joka nopeuttaa suomalaisten

Lisätiedot

Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke

Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke 18.6.2010 Hannu Simi, Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä Valtakunnallinen Koulutuksen

Lisätiedot

Korkeakoulujen IT muutoksessa. Trendejä ja vaikutuksia maailmalta ja meiltä

Korkeakoulujen IT muutoksessa. Trendejä ja vaikutuksia maailmalta ja meiltä Korkeakoulujen IT muutoksessa Trendejä ja vaikutuksia maailmalta ja meiltä Miksi me välitämme Trendeistä? Globaalit macro trendit Toimialakohtaiset trendit Teknologia trendit Oma synteesi ja tutkimus Lisää

Lisätiedot