-liike on ihmisen muotoinen. yhteiskuntavastuu nuoret hyväksyntä vaihtoehtokoulutus uniikki sillanrakentaja tre testamentti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "-liike on ihmisen muotoinen. yhteiskuntavastuu nuoret hyväksyntä vaihtoehtokoulutus uniikki sillanrakentaja tre testamentti"

Transkriptio

1 -liike on ihmisen muotoinen yhteiskuntavastuu nuoret hyväksyntä vaihtoehtokoulutus uniikki sillanrakentaja tre testamentti

2 [ pääkirjoitus ] Setlemettisanasto Yhteiskuntavastuuta kantamassa Suomi tarvitsee jälleen sillanrakentajaa Jarmo Peltola kirjoitti Kalliolan historian Naisenergia pyörittää Berliinin naapurustokeskus Ula-Fabrikia [ tässä ja nyt ] Ajankohtaista [ liikkeessä ] Syrjäytyvät nuoret vai mitä? Timo Harrikarin kolumni Nuorisokahvila Uniikki avasi ovensa ella Vaihtoehtoisen ammattikoulun oppilaat työllistyvät hyvin Hyväksyvä ilmapiiri saa ihmeitä aikaan Ilpo Kurosen väitöstutkimus [ keskeltä kenttää ] Anja Strömberg testamenttasi omaisuutensa Setlementtiliiton nuorisotyölle [ toimii ] Setlementtiliitto Suomessa Setlementti Sana on suora lainaus englanninkielestä (settlement, to settle). Se tarkoittaa asutusta, asettumista asumaan, sopeutumista ja sovittamista. Setlementti-sana tarkoittaa myös Suomen Setlementtiliiton paikallista jäsenyhdistystä. Setlementtityö Setlementtityö Suomessa on osa kansainvälistä verkostoa. Setlementtityö käynnistyi 1880-luvulla Lontoossa, jolloin köyhien ihmisten asuinalueilla käynnistettiin sosiaaliseen ja sivistykselliseen kehitykseen tähtääviä työmuotoja. Ensimmäiset toimijat olivat yliopistojen opiskelijoita ja opettajia. Setlementtityö Suomessa alkoi vuonna Ensimmäinen Lontoon-mallin mukainen Setlementtitalo perustettiin Helsingin Kallioon. Setlementtiliitot Suomessa toimii kaksi valtakunnallista setlementtijärjestöä. Suomen Setlementtiliiton ohella toimii Setlementtinuorten liitto ry, joka nimensä mukaisesti organisoi setlementeissä tehtävää nuorisotyötä. Molempia liittoja ja niiden jäsenyhteisöjä kutsutaan setlementtiliikkeeksi. Molempien liittojen keskustoimistot ovat Helsingissä. Setlementtiyhtiöt Setlementtiliiton yhtiöihin kuuluvat sosiaalista asuntotuotantoa rakennuttava S-Asunnot Oy, vuokrataloista muodostuva Ässäkodit Oy ja päihdekuntoutujille tarkoitettu Oskelakoti. Setlementtiarvot Setlementtiliikkeen perusarvot ovat arjen keskellä toteutuva lähimmäisenrakkaus, yhteisöllisyys ja erilaisten ihmisten välinen yhteistyö. Kristillisyys setlementissä Setlementin alkujuuri on kristillisen lähimmäisyyden ihanteessa tehdä toisille ihmisille niin kuin toivoisi heidän tekevän itselle. Setlementti ei julista eikä vaadi osallistujiaan ajattelemaan samalla tavalla. Eri tavoin ajattelevia ja uskovia ihmisiä yhdistää setlementeissä halu toimia toisten, varsinkin heikoimmassa asemassa olevien, ihmisten parhaaksi. Monikulttuuriset yhteisöt mahdollistavat eri uskontojen arvostavan kohtaamisen. Setlementti liike on ihmisen muotoinen on suomalaisen setlementtiliikkeen lehti, jota julkaisevat Suomen Setlementtiliitto ja Setlementtinuorten liitto ry. O s o i t e Setlementti-lehti Läntinen Brahenkatu 2 (4.krs) V a s t a a v a p ä ä t o i m i t t a j a Pentti Lemmetyinen p T o i m i t u s s i h t e e r i Helena Hyvärinen p M u u t o i m i t u s k u n t a Pirkko Ruuskanen-Parrukoski Harri Sarjanoja Sami Uusi-Rauva Heidi Liehu T i l a u k s e t, o s o i t t e e n m u u t o k s e t Olga Annala p , U l k o a s u j a t a i t t o Jaakko Bashmakov p P a i n o Painokurki Oy,, 2010 ISSN Yhteiskuntavastuuta kantamassa Jo parinkymmenen vuoden ajan on Suomessakin keskusteltu yritysten yhteiskuntavastuusta. Sen myötä yrityksiä on haastettu osoittamaan taloudellisen voitontavoittelun lisäksi asennetta ja tekoja myös sosiaalisesti ja ympäristön kannalta kestävän kehityksen puolesta. Kuluneena keväänä myös järjestöjä on haastettu selvittämään rooliaan yhteiskuntavastuun kantajana. Kysymys saattaa kuulostaa oudolta. Eivätkö järjestöt lähtökohdallisesti ole olemassa juuri yhteiskuntavastuuta kantamassa? Järjestöissä toimivat ihmiset ovat järjestäytyneet hoitamaan tai edistämään jotakin itselleen tärkeätä asiaa yhdessä toisten samanmielisten kanssa. Näin se ainakin aluksi on mennyt. Sitten koitti aika, jolloin monet järjestöt keskittyivät palvelutuotantoon ja alkoivat muistuttaa yhä enemmän liikelaitoksia. Nyt olemme tulossa tilanteeseen, jossa kaiken kilpailuttaminen ja asioiden arvon mittaaminen pelkästään rahassa saattaa järjestöt hankaluuksiin. Pitääkö kiinni arvolähtöisen työn ihanteesta, vai lähteäkö markkinoille polkuhinnoin? Tämä tilanne viimeistään haastaa järjestöt miettimään yhteiskuntavastuutaan. Meitä haastetaan nyt määrittelemään millaista yhteiskuntaa haluamme ja miten asemoimme itsemme ja toimintamme tämän tavoitteen saavuttamisessa. Saamme taatusti kumppaneita toisistamme ja kansalaisista jotka etsivät polkuja ollakseen mukana kansalaisyhteiskunnan rakentamisessa, jos haluamme yhteiskunnan, jossa jokainen kansalainen on osallinen hyvästä elämästä, ja jossa erilaisuuden suvaitsemisen sijasta aletaan puhua moninaisuuden rikkaudesta. P e n t t i L e m m e t y i n e n P ä ä s i h t e e r i 3 [setlementtiliike] [pääkirjoitus]

3 t e k s t i H e l e n a H y v ä r i n e n 4 Suomi tarvitsee jälleen sillanrakentajaa Historiantutkija Jarmo Peltolan mielestä Kalliolan setlementin historia osoittaa, että sirpaloitunut Suomi tarvitsee setlementtiliikettä kipeämmin kuin koskaan ennen. Historiantutkija Jarmo Peltolan mielestä Kalliolan ja koko setlementtiliikkeen suurin haaste on jatkossa oman identiteetin säilyttäminen ja jatkuva vahvistaminen. V iime vuonna 90 vuotta täyttänyt Kalliolan setlementti on reagoinut talouden taantuman aiheuttamiin yhteiskunnallisiin ongelmiin muun muassa lisäämällä lasten suojelun resurssejaan ja kehittämällä kansalaistoimintaa. Kalliolan juhlavuodeksi tilattu historiateos Yksilö, yhteisö ja yhteiskunta Kalliolan setlementti , osoittaa, että toimintalinjauksia on tehty kautta Kalliolan historian. Teos keskittyy kuvaamaan, miten suomalaisen yhteiskunnan muuttuminen maatalous- ja maaseutuvaltaisesta yhteiskunnasta moderniksi kaupungistuneeksi valtioksi on vaikuttanut Kalliolan toimintaan vuosikymmenten varrella. Kalliolan linja muuttui melko joustavasti yhteiskunnan muuttuessa, ja sen työmuodot mukautuivat yhteiskunnan murroksiin parhaimmillaan hienosti. Joskus jotain työmuotoa saatettiin jatkaa, vaikka sen aika oli selvästi ohitse, kertoo historian kirjoittanut en yliopiston historiantutkija, filosofian tohtori Jarmo Peltola, joka valitsi historiatoimikunnan toivomuksesta tarkkailijan roolin työstäessään teosta. Kun pastori Sigfrid Sirenius oli perustamassa Kalliolan setlementtiä vuonna 1919, takana oli katkera sisällissota.kalliolan tärkeimmäksi tehtäväksi tuli toimia sillanrakentajana valtaa käyttävien ryhmien, kuten sivistyneistön ja kirkonmiesten, sekä toisaalta sodan hävinneiden sosiaalidemokraattien ja radikaaleimmillaan kommunistien välillä. Kalliola halusi murtaa toiminnallaan ihmisten välisiä muureja ja edistää korkeampaa elämänlaatua. Tärkeänä pidettiin myös ystävystymistä lähiympäristön ihmisten kanssa ja erityisesti köyhien ja syrjäytyneiden huomioon ottamista. Isänmaallista toimintaa Setlementin ensimmäisiä työmuotoja olivat luennot ja esitelmätilaisuudet, lapsi- ja nuorisotyö, retket ja leirit, urheilu ja liikunta sekä sosiaalinen auttamistyö. Setlementtitoiminta oli luonteeltaan hyvin isänmaallista, ja vallalla oli ylhäältä katsomisen meininki. Sivistyneistölle tyypilliseen tapaan Kalliolassa lähdettiin siitä, että siellä tiedetään, miten perheiden tulee elää. Ei ymmärretty, että työväenliikkeessä mukana olevat haluavat määritellä itse omat arvonsa. Kalliolan suhde työnantajiin ei ollut ongelmaton, koska työnantajat rahoittivat sen toimintaa suurilla summilla. Vastapalveluksi odotettiin sitä, että setlementtejä perustettaisiin sellaisille paikkakunnille, joilla teollisuustyöväestön radikaalisuuden kärki piti saada taittumaan. Sirenius ratkaisi tilanteen käyttmällä diplomatiaa. Rahoituksen takia lähti tietynlaista viestiä työnantajan suuntaan. Toisenlaista viestiä lähti taas sillanrakentajan roolin takia työväen- ja ammattiyhdistysliikkeeseen. Peltola arvelee, että Sireniuksen oli vaikea hahmottaa, miltä hänen toimintansa näytti ulkoapäin. Tai ehkä hän tiesi sen hyvinkin. Hän oli vain valinnut tällaisen tien ja onnistui valitsemallaan tiellä melko hyvin. Paradoksaalista on, että onnistuminen sillanrakentajana vaati täysin alas lyödyn kansanosan. Yhteistyötä työväenliikkeen kanssa Kalliolan ensimmäinen murrosvaihe ajoittuu vuosiin , jolloin Sireniuksen aika vaihtui pastori Armas Tolsan aikaan. Samoihin aikoihin työväestö aloitti Suomessa poliittisen toimintansa niin, että myös äärivasemmisto pystyi osallistumaan siihen. Murrosvaihe muutti työväenliikkeen asemaa siten, että sen mahdollisuudet määritellä omaa itsenäisyyttään paranivat olennaisesti. Kalliola 5

4 6 reagoi tähän ryhtymällä tekemään yhteistyötä työväenliikkeen suuntaan. Tolsan liittyminen Suomi-Neuvostoliitto-seuraan voidaan nähdä yrityksenä ilmaista, ettei Kalliola ollut työväestöä vastaan. Tolsan jäsenyyteen ei liittynyt ilmeisesti mitään aatteellista, vaan se jäi samanlaiseksi eleeksi kuin joidenkin teollisuusjohtajien liittyminen Suomi-Neuvostoliitto-seuraan, koska se oli eduksi kauppasuhteille. Tolsan toiminta edusti Peltolan mukaan tietyllä tavalla kekkoslaista politiikkaa, vaikka ei sitä varsinaisesti ollutkaan. Tolsakin näytti ajattelevan, ettei vastakkaisasettelua synny, kun ei olla tiukasti vastaan, hyväksytään tietyt asiat ja yritetään ymmärtää toisenlaista arvomaailmaa. Tällä tavalla vasemmistoa ja työväestöä saatiin mukaan suomalaiseen yhteiskuntaan. Tässä mielessä Tolsan toiminta oli johdonmukaista jatkoa Sireniuksen sillanrakennuspolitiikalle. Sireniuksen sillanrakentajan roolihan oli periaatteessa ohi siinä vaiheessa, kun työväenliike ja työnantaja pääsivät samaan pöydän ääreen, Uutta vaihetta ei vastustettu Kalliolassa missään vaiheessa näkyvästi, vaikka kristilliset piirit kritisoivatkin Tolsan yhteistyötä vasemmiston kanssa. Tolsa suhtautui työväenliikkeeseen myönteisemmin kuin Sirenius, mutta oli silti monessa asiassa samoilla linjoilla kuin tämä. Jos uudessa vaiheessa jotain myötäiltiin, niin sosiaalidemokraattisen puolueen kansallista siipeä. Se näki työväenliikkeen nimenomaan kansallisena eikä kansainvälisenä, kuten asia oli hahmotettu sosialidemokraattien keskuudessa ennen vuotta Kalliolan työmuodot pysyivät Tolsan toimintakaudella suurimmaksi osaksi ennallaan, ja sen toiminta alkoi kangistua. Samalla heräsi kysymys, oliko Tolsalla kykyä vastata yhteiskunnassa tapahtuneisiin muutoksiin. Kysymys jäi kuitenkin avoimeksi Tolsan sairastuttua ja kuoltua 1960-luvun alussa. Toiminta painottuu sosiaalityön suuntaan Setlementtitoiminnan tavoitteena on ollut aina elinikäisen oppimisen mahdollistaminen, elämänhallinnan lisääminen, ihmisten välisen vuorvaikutuksen tukeminen ja yhteisöllisyyden toteuttaminen. Kalliola oli toisen murrosvaiheen edessä 60-luvulla, jolloin yhteiskunnassa tapahtui merkittävä poliittinen ja sukupolvien välinen muutos: naiset lähtivät työelämään, palvelusektori laajeni ja kaupungit kasvoivat nopeasti. Kallion kaupunginosassa rakennemuutos näkyi siten, että lapsiperheet muuttivat asuntojen pienuuden vuoksi lähiöihin. Setlementin olisi pitänyt lähteä lähiöihin ihmisten perässä, mutta niin ei tehty riittävän laajassa mittakaavassa. Ehkä setlementissä ei oltu kiinnostuneita lähiötyöstä. Toinen syy saattoi olla se, että setlementin kanssa kilpailivat lähiöissä urheiluseurat, joiden toiminta vastasi paremmin ajan henkeä kuin setlementtien kansantanssi- ja näytelmäkerhot. Kilpailu sieluista kiihtyi muutenkin, sillä Suomeen perustettiin koko ajan lissää erilaisia järjestöjä ja tarjolla oli muitakin uusia virikkeitä. Kalliola ei ollut enää muutoksen airut, kuten Sireniuksen aikana, koska ärsykkeet uusiin työaloihin ja niiden sisältöihin tulivat toiminnanjohtaja, pastori Arvo Hatakan loppuvuosina setlementin ulkopuolelta. Setlementille oli ehdotettu jo 80-luvulla, että se ottaisi hoitaakseen esimerkiksi päihdetyön. Näin Kalliolan toiminta laajeni entisten toimialojen ulkopuolelle. Henkilökuntaa tuli lisää ja kalliolaisten itseymmärrys omasta toiminnasta alkoi rakoilla. Enää ei tunnettu setlementin muita työntekijöitä, ja näin kasvu heikensi setlementin sisällä työilmapiiriä. Tämä johtui siitä, että Hatakka piti kaikki langat käsissään, eivätkä työalojen johtajat esimerkiksi tunteneet toisiaan. Kun nykyinen toiminnanjohtaja, pastori Timo Lemmetyinen perusti johtoryhmän toimialojen johtajille ja tiivisti setlementin sisäistä yhteistyötä, ilmapiiri parani tuntuvasti Kalliolan kolmas totuudenpaikka oli maatamme 1990-luvulla halvaannuttanut lama. Sosiaalitoimen alaan kuuluvia pyyntöjä tuli laman aikana lisää, ja toiminta on painottunut sen jälkeen aina vain enemmän sosiaalityön suuntaan. Kalliolan mahdollisuuksia uusiin avauksiin kahlitsi laman jälkeen toisaalta uusien työmuotojen valtava kasvu, toisaalta se, että samaan aikaan organisaatiota piti muuttaa vastaamaan uutta tilannetta. Henkilökunnan kasvu johti siihen, että Kalliolan suhde rahoittajiin tiivistyi koko ajan, samoin riippuvuus julkisesta sektorista. Kohottajasta patoajaksi Kalliolaa voidaan Peltolan mielestä pitää nykyään osana julkisen sektorin palveluverkostoa. Toiminnan painopisteet ovat ajan kuluessa muuttuneet, ja Kalliolan tärkein tehtävä on nykyään syrjäytymisen ehkäiseminen. Samalla sen rooliksi on muotoutunut yhteiskunnan toiminnan paikkaaja. Yhteiskunnan arvojen koventuminen on vaikuttanut myös setlementtityön luonteeseen. Alkuvaiheessa setlementtityö oli kohottavaa, kun huono-osaisia ihmisiä haluttiin tukea elämässään sosiaaliseen nousuun. Nyt toiminta on patoavaa. Ihmisiä tuetaan, jotta he eivät putoaisi vielä alemmaksi. Peltola on sitä mieltä, että patoamisen lisäksi pitäisi lähteä muuttamaan yhteiskunnallisia arvoja laajemminkin. Työelämää hallitsee sirpaloituneisuus, ja työyhteisöissä vaikuttaa epäonnistuneiden organisaatiomuutosten ja irtisanomisten seurauksena vahva epäluottamuksen ilmapiiri. Se läpäisee kaikki pyrkimykset, joiden avulla pyritään nostamaan ja kehittämään työn tuottavuutta. Näin ihmisiä työnnetään lähemmäksi kuilua. Peltolasta on huolestuttavaa, ettei missään käydä keskustelua muutosten hyödyllisyydestä. Pitäisi miettiä, lisääväkö ne oikeasti tuottavuutta ja ihmisten työmotivaatiota, joka on tärkeä tuottavuuden osa-alue. Mitä setlementtiliike voi ammentaa Kalliolan historiasta tulevaisuutta ajatellen? Sen, että setlementti voi parhaimmillaan vaikuttaa myös päättäjien yhteiskunnallisiin arvoihin ja auttaa tällä tavoin yhteiskunnan rattaiden puristuksissa ahtaalle joutuneita. Setlementti voi toimia siten sillanrakentajana nykyajan yhteiskunnassa. Arvoiltaan ja etiikaltaan oikeudenmukaisempi yhteiskunta vähentää syrjäytymistä ja on voimavara koko maalle ja sen kansalaisille. 7

5 K u v a t j a t e k s t i T u u l a A i n a s o j a Berliinin 3,4 miljoonan asukkaan kaupunkialueella sijaitsevassa Ufa-Fabrikissa käydään pitkänkin matkan takaa, ja osa työntekijöistä asuu alueella. Naisenergia pyörittää Berliinin Setlementtityö Saksassa naapurustokeskus Ufa-Fabrikia 8 Naapurustokeskuksen toiminnanjohtaja Renate Wilkening on ylpeä siitä, että yhdistyksen toiminta on laajentunut vuosi vuodelta kattamaan yhä useampia suurkaupunkilaisten hyvinvointia tukevia osaalueita kulttuurista sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä monenlaiseen kansalais- ja ikäryhmiä yhdistävään toimintaan. Berliinin eteläosassa sijaitsevan Ufa-Fabrikin nykyinen toiminta juontaa juurensa reilun kolmenkymmenen vuoden takaa. Vuonna 1979 satapäinen joukko vaihtoehtoista kulttuuria ja sosiaalista toimintaa kaipaavia aktivisteja valloitti tyhjilleen jääneet Ufa -elokuvan tuotantorakennukset. Ajat olivat otolliset oma-aloitteiselle toiminnalle, kaupunki solmi muutamaa viikkoa myöhemmin valtaajien kanssa ensimmäisen vuokrasopimuksen. Lähes puolet valtaajista jäi asumaan Ufa-kommuuniin ja toteuttamaan unelmaansa omaehtoisen kulttuuri- ja oma-aputoiminnan luomisesta. He halusivat toimia myös ympäristön asukkaiden elämänlaadun parantamiseksi ja vaikuttaa siten yhteiskuntapoliittisestikin. Tätä nykyä osa entisistä talonvaltaajista ja monet uudet tulokkaat ylläpitävät ammattimaisesti kansainvälistä kulttuurikeskusta ufafabrik -yhdistyksen nimissä. Vuonna 1987, myös yhdistykseen kuuluva naapurusto- ja oma-apukeskus vastaa monenlaisesta yhteisöllisestä toiminnasta. Me olemme ainutlaatuinen naapurustokeskus, sillä osa työntekijöistämme asuu Ufa- Fabrikin asuintalossa, sanoo Renate Wilkening, toinen yhdistyksen kahdesta toiminnanjohtajasta. Erityinen Ufa-Fabrik on myös siinä mielessä, 9

6 ...Ufa-Fabrik 10 että paikka on avoin kaikille ja kaikenlaiselle toiminnalle. Läheisen rakennustyömaan duunarit lounastavat Ufa-Farikin ravintolassa, kaupungin virasta eläkkeelle jäänyt rouva opiskelee espanjan kielikurssilla, yliopistoprofessori käy äiti-lapsiryhmässä, koulunsa keskeyttänyt nuori hakeutuu sosiaalipsykologiseen neuvontaan. Syrjäytyneillä ei ole vaaraa tulla leimatuksi, koska kaikki yhteiskuntaryhmät kohtaavat Ufa- Fabrikin alueella. Rakennamme myös siltoja eri ikäpolvien ja kansalaisryhmien välille. Iäkkäät saattavat tehdä yhdessä nuorten kanssa musiikkia tai teatteria. Ufa-Fabrikin historiasta juontuva vaihtoehtokulttuurin leima on kuitenkin edelleen jäljellä. Vastapainoa valtakulttuurille etsivä käyttää mielellään naapurustokeskuksen kurssitarjontaa, jopa Berliinin muistakin kaupunginosista. Moni asiakas ja osallistuja arvostaa myös sitä, että ekologisuus on valttia Ufa-Fabrikin kaikessa toiminnassa. Odottavien äitien tukiryhmästä Alkuvuosina Renate Wilkening toimi sosiaalityöntekijänä Ufa-Fabrikissa. Hän veti ensimmäisiä synnytysvalmennus- ja odottavien äitien ryhmiä, joista toiminta sai varsin pienimuotoisena alkunsa. Nyt monitahoisen naapurustokeskuksen toiminnanjohtaja istuu alueen hallintorakennuksen ylimmässä kerroksessa. Naisenergia on vahvoilla koko yhdistyksen toiminnassa. Kaikki kahdeksan yhdistyksen hallinnossa työskentelevää ovat naisia. Naapurustokeskuksessa on nykyään noin 200 työntekijää. Kuutisenkymmentä henkilöä toimii vapaaehtoisina erilaisissa työtehtävissä, joita naapurustokeskuksen työntekijä koordinoi. Vahva sitoutuminen on avainsana sekä palkallisille että vapaaehtoistyöntekijöille. Mielestäni työyhteisössä pitää olla sellainen henki, että kaikki tuntevat olevansa naapurustolaisia. Olen todella ylpeä pätevistä työntekijöistäni, ja erityisesti nuoria pyrin kannustamaan, että he kehittäisivät ammattiosaamistaan. Toiminnanjohtajan positiivinen ja innostava ote näyttää tarttuneen koko työtiimiin, johon kuuluu varsin monen alan ammattilaisia. Naapurustokeskuksen sosiaali- ja terveyspalvelut kattavat nykyään koko elämän kirjon raskausajasta saattohoitoon. Lisäksi on tarjolla monenlaisia työpajoja, seminaareja ja kursseja, joiden myötä kartutetaan osallistujien hyvinvointia ja koulutusta sekä panostetaan sosiaalikulttuuriseen yhteiseloon. Naapurustokeskus ylläpitää myös kahta päiväkotia ja tekee läheisen koulun kanssa yhteistyötä järjestämällä 200 lapselle aamu- ja iltapäivätoimintaa. Tämän ohella naapurustokeskuksella on eri puolella Tempelhofin kaupunginosaa kansalais- ja oma-aputoimintaa tukevia kohtaamispaikkoja. Halumme levittää mahdollisimman laajasti ideologiaamme aktiivisuudesta ja osallisuudesta. Toimintamme johtoajatus on tehdä itsemme tarpeettomiksi. Pyrimme tukemaan asiakkaitamme niin, että he pystyvät ennen pitkää huolehtiman itse itsestään ja myös läheisistään, Renate Wilkening tähdentää. Koulujen ylläpito kolmannelle sektorille Sosiaalisten verkostojen merkitys on keskeinen setlementtiliikkeessä sekä yksilö- että yhteisötasolla. Verkostot ja yhteistyökumppanit ovat välttämättömiä tässä toiminnassa. Olemme verkostoituneet myös maailmanlaajuisesti Setlementtiliikkeen kautta. Meillä on uskomattoman paljon kansainvälisiä kontakteja, Renate Wilkening toteaa. Naapurustokeskus kuuluu kansainväliseen setlementtiliittoon (International Federation of Settlements and Neighbourhood Centres). IFS:ssä on jäsenistöä yli 50 maasta erilaista pienistä oma-apuryhmistä satojen työntekijöiden organisaatioihin. IFS:n hallituksessa istuva Renate Wilkening arvelee, että setlementin periaate tarjota paikka ja resurssit kansalaistoiminnan kehittämiseksi on yhteistä kaikille jäsenille eri maissa, mutta toiminnan haasteet poikkeavat etenkin rahoituksen suhteen. Monissa maissa Setlementtien työtä ei tueta lainkaan julkisella rahoituksella. Vaihtoohjelmien ja vierailujen kautta olemme nähneet, että pienelläkin rahoituksella voi tehdä hyviä ja Ylinnä vasemmalla. Renate Wilkeningin työympäristössä on historian havinaa. Berliiniläissyntyinen Marlene Dietrich koreilee sisäänkäynnin seinällä, sillä 1920-luvulla Ufa-Fabrikin studiotiloissa äänitettiin matalasta ja tummasta äänestään tunnetun valkokankaan suuren tähden elokuvia. Ylinnä oikealla. Johdon assistentti Angelika Benzin on ollut alusta alkaen 1987 käynnistyneen naapurustokeskuksen toiminnassa mukana. Hänen lisäkseen naapuristokeskuksen hallinnossa työskentelee nykyään seitsemän muuta naista. Keskellä. Asuminen ja työ, kulttuuri sekä luovuus ja yhteisöllisyys ovat hyvän elämän rakennuspalikoita, joita Ufa-Fabrikin toiminnassa pyritään yhdistämään hyvinvointia edistäväksi kokonaisuudeksi. Lähes kahden hehtaarin kaupungin vuokratontilla sijaitsee useita rakennuksia, jotka ovat kaikki täynnä toimintaa ja yhteiseloa. Alinna. Iloiset lapset ovat tavallinen näky naapurustokeskuksessa. Angelika Benzin tervehtii äiti-lapsiryhmän osallistujia. Rakennamme siltoja eri ikäpolvien ja kansalaisryhmien välille. Iäkkäät saattavat tehdä yhdessä nuorten kanssa musiikkia tai teatteria. 11

7 [tässä ja nyt] 12...Ufa-Fabrik tärkeitä asioita. Kansainväliset yhteydet avartavat näkemyksiämme ja saavat meidät toisaalta tuntemaan kiitollisuutta siitä, että meillä on niin hyvät toimintaedellytykset. Berliinin kaupunki on sitoutunut tukemaan jokaisessa kaupunginosassa sijaitsevia naapurustokeskuksia tai vastaavia taloja. Sairaskassat maksavat hoivatoimenpiteistä lakisääteisen taksan mukaan, ja säätiöt sekä sponsorit rahoittavat tiettyjä toimintoja. Kirkkaiden visioiden toteuttajaksi Renate Wilkening näyttää työhuoneensa ikkunasta naapurustokeskuksen kotieläinpihaa ja alueen 20- ja 30-luvulta peräisin olevia pienehköjä rakennuksia. Leipomorakennusta peruskorjataan parhaillaan, sillä kaupunki on myöntänyt siihen vihdoin avustusta. Harras toiveeni on, että saamme myös ulkoiset puitteet vastaamaan nykyistä paremmin laadukasta toimintaamme. Renate Wilkening myöntää tyytyväisenä, että moni naapurustokeskuksen toimintaan liittyvä toive ja visio on toteutunut. Jopa niin hyvin, että hän käy eri puolilla Saksaa ja kauempanakin luennoimassa Ufa-Fabrikin saavutuksista ja toimintatavoista. Viimeksi berliiniläisen toiminnanjohtajan konsultointiapua sai tanskalainen Setlementti, jonka toimijat ovat perustamassa vastaavaa toimipaikkaa omaan kaupunkiinsa. Mutta Renate Wilkening ei suinkaan aio jäädä lepäämään laakereilleen. Hän tarttuu mielellään uusiin haasteisiin, ja niitä riittää. Berliinin kaupunki luopuu yhä useammasta päiväkodistaan ja antaa jopa koulujen ylläpidon kolmannen sektorin toimijoiden vastuulle. Olemme valmiita ottamaan vastuun päiväkotitoiminnasta ja ylläpitämään myös kouluja. Pääasia on, että voimme toteuttaa tavoitettamme ja luoda sekä lapsille että aikuisille hyvän ilmapiirin työskennellä ja elää. Se tuo suurkaupunkiimme sosiaalista vakautta ja takaa yhteiskuntarauhan. Hyvinvoivilla ihmisillä ei ole tarvetta käyttäytyä aggressiivisesti eikä vahingoittaa itseään tai muita. Setlementtityö Saksassa Saksan setlementtityö sai alkunsa Englannin esimerkin mukaisesti, joskin vaatimattomissa mittasuhteissa, kun kansankoti Volksheim Hamburg perustettiin vuonna Kymmenen vuotta myöhemmin Berliinissä alkoi vastaava toiminta, jolla pyrittiin kaventamaan luokkaeroja käytännön sosiaalityön myötä perustettiin nykyistä valtakunnallista setlementtiliittoa edeltänyt kansallinen naapurustoyhdistys. Yhdistystoiminta lakkautettiin vuonna 1933 kansallissosialistien noustessa valtaan. Yksittäiset talot jatkoivat vielä jonkin aikaa toimintaansa, kunnes viimeisenä lakkautettiin Berliinin toiminta vuonna Toisen maailmansodan jälkeen alettiin rakentaa eri puolille maata ns. naapurustokoteja, joiden päämääränä oli rakentaa uudenlaista yhteisöllisyyttä kansallissosialismin romahdettua. Saksan liittotasavaltaan perustettiin 1951 naapurustokotienyhdistys, eli valtakunnallinen Setlementtityön kattojärjestö. Sosialistisessa DDR:ssä Setlementtitoimintaa ei ollut Saksan kattojärjestö hyväksyttiin kansainväliseen Setlementtiyhdistykseen IFS:ään. Jäsenyydellä oli suuri merkitys sekä arvostuksen että tuen saannin kannalta yhdistyksen nimeksi muutetettiin sosiaalikulttuurisen työn liitto, joka toimi naapurustokotien kattojärjestönä. Pian Saksojen yhdistymisen jälkeen, vuonna 1992 Berliiniin perustettiin ns. Itä-Länsi- Kontaktitoimisto, jonka pääasiallisena tehtävänä oli neuvoa ja tukea naapurustokeskusten perustamisessa uusissa itäisissä osavaltioissa. Eri puolilla yhtenäistä Berliiniä on nykyään lähes 40 kattojärjestöön kuuluvaa itsenäisesti toimivaa jäsenyhdistystä isoista naapurustokeksukuksista pienempiin kohtaamispaikkoihin. TRE-menetelmä lievittää traumaoireita Amerikkalainen PhD David Berceli on käynyt talven aikana opettamassa suomalaisille kehittämäänsä itsehoitomenetelmää, jonka avulla voidaan purkaa traumaattisia kokemuksia. K oulutettavien joukossa on ollut muun muassa eri alojen terapeutteja, sosiaalityöntekijöitä, tanssitaiteilijoita, opettajia, lääkäreitä ja hierojia. Äiti Teresan työtoverina toiminut Berceli alkoi kehittää menetelmäänsä toimiessaan lähetys- ja avustustyöntekijänä muun muassa Jemenissä, Etiopiassa, Libanonissa ja Egyptissä. - Kiinnostuin traumojen vaikutusten lievittämisestä, kun sairastuin posttraumaattiseen stressireaktioon nähtyäni Lähi-Idässä jatkuvasti väkivaltaa. Kävin kotiin palattuani terapiassa, mutta huomasin sen vaikuttavan vain mieleeni. Terapia ei poistanut kehooni jääneitä traumoja, jotka aiheuttivat muun muassa keskittymisvaikeuksia ja unettomuutta, kertoi Berceli toukokuussa ella Varalan Urheiluopistolla järjestetyssä koulutustilaisuudessa Ihmisen biologista itsesuojelukykyä hyödyntävä Trauma Releasing Exercises -menetelmä perustuu helposti opittaviin lihasharjoitteisiin. Menetelmää käytetään Isästä vieraannuttaminen tuhoaa Oikeustieteen lisensiaatti Anja Hannuniemen mukaan huonosti hoidetut avioerot ovat yksi keskeisiä syitä nuorten ja erityisesti poikien syrjäytymiseen. Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan tutkijana toimiva Hannuniemi huomasi ajaessaan vaikeita lapsiasioita, että riitaisten erojen yhteydessä esiintyy ns. vierannuttamisilmiötä, jossa toinen vanhemmista estää lasta tapaamasta toista vanhempaa ja manipuloi lasta tätä vastaan. Hän ryhtyi tutkimaan ilmiötä, ja häneltä on valmistumassa aiheesta väitöskirja. - Manipulointia toista vanhempaa vastaan tapahtuu noin 80 prosentissa katkeria erokiistoja, jotka ovat kestäneet yli kaksi vuotta. Kansainvälisten ja omien tutkimusteni mukaan manipulointia harrastavalla vanhemmalla on usein persoonallisuushäiriö. Manipulointiin syyllistyvät sekä äidit että isät, mutta äidit useammin, koska lapset määrätään yleensä äidille, Hannuniemi kertoo. Vieraannuttamisen kohteeksi joutuvat lapset kärsivät usein psyykkisistä ongelmista. - Vieraanuttaminen on erityisen tuhoisaa pojille, jotka jäävät erossa usein äidin luokse asumaan. Tällöin ja side isään heikkenee tai katkeaa kokonaan. Kehityspsykologian mukaan lapsi tarvitsee erityisesti 6-12-vuoden iässä samaa sukupuolta edustavan vanhemman mallia, mutta tämä toteutuu usein vain tyttöjen kohdalla. Poikien elämä lähtee luisumaan sivuraiteille, koska sosiaalistumisen kannalta ratkaiseva miehen malli puuttuu. Hannuniemen mukaan ilman isää kasvaneista pojista tulee helposti työttömiä, päihdeongelmaisia ja syrjäytyneitä. Hän ennustaa syrjäytymisen lisääntyvän entisestään, jos oikeusjärjestyksemme ei pysty ratkaisemaan huoltajuuskysymyksiä lasten edun mukaisesti. - Suomessa pitäisi tehdä laaja tutkimus nuorten syrjäytymisen syistä ja selvittää, mitä roolia siinä näyttelevät vanhempien huonosti hoidetut avioerot. Ilman kattavaa selvitystä tilannetta ei osata eikä tahdota korjata. tällä hetkellä sotien ja katastrofien aiheuttamien kroonisten jännitystilojen lievittämiseen noin 30 maassa. Berceli on hoitanut muun muassa Kiinan maanjäristyksen uhreja sekä Afganistanissa olleita amerikkalaisia sotilaita, jotka kärsivät posttraumaattisesta stressireaktiosta. Berceli on opettanut menetelmäänsä myös ensiaputehtävissä työskenteleville henkilöille, palomiehille ja poliiseille. Yksinkertaisilla lihasharjoitteilla voidaan helpottaa myös stressiä, joka johtuu pehmeistä traumoista, kuten koulu- ja työpaikkakiusaamisesta, taloudellisista huolista ja vaikeista ihmissuhteista. Lisätietoa aiheesta löytyy osoitteesta 13

8 14 T i m o H a r r i k a r i Kirjoittaja on Helsingin yliopiston tutkijatohtori, yhteiskuntapolitiikan dosentti ja Nuorisotutkimusseuran puheenjohtaja [liikkeessä] Syrjäytyvät nuoret vai mitä? Nykypäivän poliittiset ohjelmat pursuavat puhetta nuorten syrjäytymisestä. Se on nostettu 1990-luvulta lähtien keskeiseksi nuoria koskevaksi yhteiskuntapoliittiseksi tavoitteeksi niin koulutuksen, sosiaali- ja terveydenhuollon kuin oikeushallinnon alalla. Sisäasianministeriön sisäisen turvallisuuden ohjelmissa syrjäytymisen ehkäisemistä pidetään merkittävimpänä rikoksentorjunnan ja turvallisuuden edistämisen keinona Harvoin on pysähdytty miettimään, mitä syrjäytymisellä tarkoitetaan, millaisia sisäänrakennettuja oletuksia käsitteeseen liittyy ja mitä yksilöön velvoittavia normeja syrjäytymiseen kytkeytyy. Syrjäytyminen piirtyy julkisessa keskustelussa helposti absoluuttiseksi käsitteeksi ja se näyttäytyy syrjään jäämiseltä jostain sellaisesta elämisen tavasta tai yhteiskunnallisesta statuksesta, jonka saavuttamista pidetään verrattain ehdottomana ja välttämättömänä. Nuorten koulutukseen hakeutumista ja sieltä siirtymistä palkansaajaksi pidetään tarkoituksenmukaisina. Terveellistä ja turvallista elämäntapaa halutaan tunnetusti edistää. Suomi vilisee näiltä ja monilta muilta sektoreilta kerättyä tietoa siitä, kuinka moni nuori on riskissä tai syrjäytymisvaarassa. Toimenpiteeksi yleensä ehdotetaan, että syrjäytymiskulku tulee katkaista entistä varhaisemmassa vaiheessa. Perustelut ovat usein moraalisia, mutta taustalta pilkottaa vääjäämättä myös julkisen sektorin kustannuskasvun patoamisen tavoite Tunnettu polarisaatiokeskustelun slogan on, että samaan aikaan kun entistä laajempi joukko nuoria voi entistä paremmin, pieni, mutta laajentuva osa nuorista voi entistä huonommin. Jälkimmäisen ryhmän osalta on usein tukeuduttu 10 prosentin näppituntumaan, mutta luvut vaihtelevat tuntuvasti riippuen siitä, mistä syrjäytymisen indikaattorista puhutaan Vaikka päteviä syrjäytymistä mittaavia indikaattoreita on tarjolla paljon, on syytä muistuttaa siitä, että syrjäytyminen on pohjimmiltaan suhdekäsite. Käsitteeseen on sisäänrakennettuna oletus, että yksilö on syrjässä jostain tai ainakin sen reunamailla, marginaalissa Syrjäytymiskeskustelun lähtökohdaksi asetetaan usein, että se, mistä ollaan syrjässä, on lähtökohtaisesti vähintäänkin suotavaa ja tavoiteltavaa, joskus jopa täysin välttämätöntä. Syrjäytymiskeskustelu lähtee helposti siitä, että yhteiskuntamme on hyvä, oikeudenmukainen ja siihen kannattaa liittyä. On kuitenkin syytä kysyä, haluavatko nuoret olla osa sellaista yhteiskuntaa, johon syrjäytymiskeskustelu haluaa heidän liittyvän? Vai onko mielekkäämpää olla ja elää marginaalissa? Entäpä jos tietoisesti haluaakin olla syrjässä niistä tavoitteista ja oikean elämisen tavan malleista, joita nykyisessä yhteiskunnassamme asetetaan ja tarjotaan? Huono-osaisuus on syrjäytymiselle monella tapaa rinnasteinen käsite. Se ilmaisee selkeämmin sen, että nuorelle on olemassa jokin osa yhteisestä kakusta, mutta se on huono. Edellisiä perinteisempi, usein marxilaisissa keskusteluissa käytetty vieraantumisen käsite on yksilöä kohtaan edelleen suopeampi herkistyessään myös yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon kysymyksille. Rousseaun vuonna 1755 kirjoittamiin teeseihin perustuva vieraantumisen käsite pähkinänkuoressaan esittää, että yksilö on vieraantunut alkuperäisestä luonnostaan. Käsitteen uudelleen lämmittäminen voisi tuoda lisävalaistusta vaikkapa niiden nuorten valintoihin, jotka pyrkivät etsimään vaihtoehtoisia elämäntapoja sille oravanpyörälle, johon taloudellisuutta ja tehokkuutta korostava nykyeetos nuoret helposti sitoo. Nuoria koskevaan yhteiskunnalliseen keskusteluun ja tutkimukseen vieraantumisen käsitteellä voisi olla laajemminkin kiinnostavia kontribuutioita. Ehkä sitä olisi aika kokeilla. Uniikki Ahjolan pyörittämä nuorisokahvila Uniikki Johtava nuorisotyöntekijä Kimmo Uotila. Kaikkien nuorten avasi ovensa ella. Ikkunasta avautuu kansallismaisema: Koski ja punatiiliset tehtaat, ihmisvirta Tammerkosken sillalla. Ei olisi nuoret voineet parempaa paikkaa kahvilalleen saada, johtava nuorisotyöntekijä Kimmo Uotila sanoo. Kaunis on myös itse rakennus. Ovi käy tiuhaan, kun nuoret kulkevat sisään ja ulos. Kahvila Uniikki on tarkoitettu vuotiaiden nuorten kohtaamispaikaksi. Kolmen kuukauden aikana siellä on käynyt nuorta joka arkipäivä ja viikonloppuisin noin sata. Tyttöjä ja poikia on jotakuinkin yhtä paljon. Kävijöistä noin puolet on maahanmuuttaja- T e k s t i M a r i a n n a L a i h o taustaisia. Talven aikana ehti syntyä jo väärinkäsitys, että Uniikki olisi tarkoitettu pelkästään maahanmuuttajanuorille. Ihmiset keskustelivat aiheesta kiivaasti Aamulehden nettisivulla. Nuorten kohdalla kaikki jatkui kuitenkin entiseen malliin. Nyt erhe lienee jo menneisyyttä, Uotila sanoo. Nuorten ehdoilla K u v a t E m i l B o b y r e v Kauan se kesti ennen kuin elle saatiin päivittäin auki oleva nuorisokahvila. Monissa kaupungeissa se on ollut arkipäivää jo vuosia, esimerkiksi Helsingissä, Mikkelissä, Turussa ja jopa Ylöjärvellä. Kun nuorisokahvilan avaaminen sai vihreää valoa en kaupungilta, asiaa esittelevässä kokouksessa oli hankkeesta kiinnostuneita yhdistyksiä ja ryhmiä kuin entisajan hollituvassa. Kilpailutukseen osallistui kuitenkin lopulta vain neljä yhdistystä. Uotila arvelee Ahjolan Kannatusyhdistys ry:n tulleen valituksi pitkän nuorisotyökokemuksensa ja vakavaraisuutensa vuoksi. Korostimme hakemuksessa nuorten omaa panosta kahvilan toiminnan kehittämisessä. He tekevät kahvilaa omaksi paikakseen yhdessä aikuisten kanssa, hän sanoo. Nuorten ehdotuksesta siellä on pidetty muun muassa diskoja ja konsertteja. Esiintyjinä on ollut 15

9 Uniikki stand up -koomikkoja ja improvisaatioryhmä. Koska Ahjolalla on paljon harrastuskerhotoimintaa, esiintyjiä löytyy myös omasta takaa. Tarkoitus on, että nuoret eivät ole vain ideoimassa, vaan myös toteuttamassa ideoitaan. Aina ei ole helppo saada heitä valmisteluvaiheeseen mukaan, Uotila sanoo. Diskoon on riittänyt kuitenkin tiskijukkia. Äänentoistolaitteiden vuokraaminen on puolestaan aikuisen vastuulla. Kiinnostuneita nuoria koulutetaan hoitamaan kahvilatuotteiden myyntiä. Kaksi nuorta on parhaillaan kahvilassa harjoittelussa. Näin nuoret saavat kokemusta työnteosta ja rahankäytöstä. Asioita ratkotaan 16 Playstation puuttuu Käyn täällä noin kerran viikossa, lähinnä pelaamassa korttia. Viikonloppuisin tulen viiden, kuuden aikaan. Jos ostan jotain, niin yleensä limsaa. Olen tutustunut täällä aika moneen uuteen ihmiseen. Playstation täältä puuttuu. Erilaiset kilpailut voisi olla ok. Ennen Uniikkia pyörin Koskikeskuksessa. Abdiwali Halane (18) Uniikki-kahvila on päihteetön tila. Ilman solmukohtia ensimmäisistä kolmesta kuukaudesta ei ole luonnollisestikaan selvitty. Aina on niitä, jotka uhmaavat sääntöjä. Joku yrittää tulla kännissä diskoon, tuoda salaa pulloa tai polttaa tupakkaa paikassa, jossa se on kiellettyä. Myös epäilyjä huumeidenkäytöstä on ollut, vaikkei näyttöä olekaan. Nämä ovat kuitenkin niitä hetkiä, jolloin ohjaajat näyttävät rajat ja että säännöt pitävät eikä sormien läpi katsota. Moisista yrityksistä seuraa välittömästi rangaistus: vähintään viikon porttikielto. Uotilan mukaan osa sääntöjä rikkovista mukautuu talon tavoille, osa häipyy maisemista kokonaan. Viikonloppuisin nuoria puhallutetaan, jos on aihetta. Automaattinen toimenpide se ei ole. Verkostoituminen tärkeää Ajatus on, että nuorisokahvilan asioista, myös ongelmista, puhutaan avoimesti. Näin nuoretkin näkevät, että hankalia tilanteita voi yrittää ratkaista. Työntekijät ovat verkostoituneet muiden kaupungin nuorisotyötä tekevien, esimerkiksi etsivän nuorisotyön ja sosiaalitoimen kanssa. Tätä Ahjola korosti jo hakemuksessaankin. Tapaamisia on kerran kuukaudessa. Niissä käydään läpi hankalia tilanteita. Joskus voidaan 17

10 Uniikki pohtia yksittäisenkin nuoren asiaa, Uotila sanoo. Poliisi pistäytyy kahvilassa silloin tällöin. Tämä siksi, että he tulisivat nuorille tutuksi. Järjestyshäiriöiden vuoksi poliisia ei ole tarvinnut kutsua paikalle. Verkostoitumisella pyritään myös estämään nuorten eriasteista syrjäytymistä. Nuorisotyöttömyys on tällä hetkellä kaksikymmentä prosenttia. Se on luku, jonka pitäisi olla nolla, Uotila sanoo. Työ koulun ohella pitää ihmisen kiinni arjessa ja yhteiskunnassa ja antaa onnistumisen kokemuksia. Näin on siitä huolimatta, että nuoret eivät välttämättä suhtaudu työhön yhtä juhlallisesti kuin edelliset sukupolvet. Ilman työpaikkaa on kuitenkin vaikea itsenäistyä ja oppia vastuullisuutta. Meidän nuorityöntekijöiden tehtävä onkin opastaa nuoria suhtautumaan työhön vakavasti. Kipinä muille Uotila on huolissaan erityisesti nuorista miehistä, joista monet ovat turhautuneita ja tulevaisuus näyttää näköalattomalta. Päihteet eivät paranna asiaa. Jos vanhemmillakin on vielä tiukkaa ja kotona ollaan uupuneita, ei voi odottaa, että nuoret jaksavat. Myös maahanmuuttajanuorien määrä kasvaa ella kaiken aikaa. Uotila sanoo, että nykyistä enemmän pitäisi miettiä konkreettisia keinoja, miten auttaa heitä sopeutumaan muiden nuorten joukkoon ja kantasuomalaisia heihin. Syrjäytymisuhka ei koske kuitenkaan kaikkia nuoria. Päinvastoin: osalla menee oikein hyvin. Myös Uniikissa ehdoton valtaosa on hyvin käyttäytyviä, iloisia ja tavallisia nuoria. Nuorisokahvila on yksi erinomainen keino saada kontakti paikkakunnan nuoriin ja olla heidän kanssaan vuoropuhelussa. Toivottavasti muiden kaupunkien setlementtiyhdistykset saavat en esimerkistä kipinän perustaa nuorisokahviloita omille paikkakunnilleen. Ennen harrastuksia Tulemme tänne aika usein koulun jälkeen. Muut kaverimme eivät täällä käy. Me jutellaan, maataan säkkien päällä tai katsotaan televisiota, odotellaan treenien tai muun harrastuksen alkamista. Läksyjä me ei täällä tehdä. Muihin nuoriin ei olla tutustuttu, vaikka monesti täällä on samoja ihmisiä samaan aikaan kuin me. Vaikea sanoa miksi. Täällä voisi olla jotain kilpailuja, joita ratkaistaan ryhmissä. Siten tutustuisi paremmin. Vaikka tietokilpailuja. Tietokoneita pitäisi olla enemmän. Ne ovat aina varattuja. Nyt kun Vuoltsun nuorisotalo suljetaan, kaikenlaisille tapahtumille on varmaan enemmän tarvetta. Niitä voisi järjestää Uniikissa. Avaruuteen asti Uniikissa on kaksi aikuista paikalla joka päivä. Pyöritämme kahvilaa, mutta olemme ennen kaikkea läsnä nuoria varten. Kuunteleville korville on kyllä käyttöä ollutkin. Tämän tästä istumme porukalla pöydässä ja juttelemme, yleensä nuoren itsensä esiin ottamasta aiheesta tai vihjeestä. Keskustelu voi lähteä myös tv-ohjelmasta tai nuorelle sattuneesta tapahtumasta. Vain taivas on aiheille kattona, eikä aina sekään: Koulusta, ystävistä, vanhemmista, uskosta ja uskonnosta, väkivallasta, juomisesta, ulkonäköpaineista, paino-ongelmista, riittämättömyydentunteesta.. Joskus nuori haluaa puhua kahden kesken. Silloin istahdetaan kahvilan takahuoneeseen. Haastateltavina Uniikin nuorisotyöntekijät Eerika Nyberg ja Vesa Laurila sekä harjoittelija Marianna Mäkiniemi. Myös näitä suunnitellaan: omaa toimintaa Tyttöjen tupa -projektin kautta tytöille ja Kölvi-projektin kautta pojille. kahvilan aukiolon ulkopuolella tilaa voidaan käyttää kokouksiin, muskaritoimintaan, lapsiperheiden kokoontumispaikkana jne. luentoja esim. seksuaalisuudesta, opiskelusta, ammateista harrastukista jne. seinätilaa hyödynnetään nuorten näyttelytilana. luodaan kontakteja muiden suomalaisten, kenties muiden Euroopan kaupunkien nuorisokahviloihin. Vierailua toisten luona. 18 Haastateltavina Vivika Viikari (14) ja Ella Bäcklund (15) 19

11 T e k s t i h e l e n a h y v ä r i n e n 20 Sovinto ry:n työntekijät etsivät eri väyliä pitkin nuoria, jotka elävät vuodesta toiseen tyhjän päällä. Osa nuorista lähtee kouluttautumaan Vaihtoehtoiseen ammatti- ja oppisopimuskouluun, jonka oppilaat ovat kysyttyjä työntekijöitä. Vaihtoehtokoulutus nostaa nuoria jaloilleen Sovinto ry:n toiminnanjohtaja Ulla-Maija Nikula. Sovinto ry:n Vaihtoehtoinen ammatti- ja oppisopimuskoulu on kouluttanut 20 vuotta nuoria, joiden kyvyt ilmenevät käden taidoissa luokkahuoneessa istumisen ja teoreettisen opiskelun sijaan. Opiskelu koulussamme on työvoimapoliittista koulutusta ja näin opiskelijalle ilmaista. Edellytämme opiskelijalta, että hän on työtön työnhakija, ja että hän on motivoitunut sen ammattitaidon hankkimisesta, jota hän ryhtyy opettelemaan, kertoo Sovinto ry:n toiminnanjohtaja Ulla-Maija Nikula. Herttoniemen teollisuusalueella sijaitsevan monikulttuurisen koulun opetusmetodina on tekemällä oppiminen, ja koulu huolehtii oppilaittensa sijoittumisesta työelämään. Teemme tiivistä yhteistyötä noin sadan alan yrityksen kanssa, ja yksi koulumme työntekijöistä etsii koko ajan uusia yhteistyökumppaneita. Vaihtoehtokoulun oppilaat ovat kysyttyjä työntekijöitä, ja koulu saa yrityksiltä pienen korvauksen siitä, että saavat nuoria töihin. Joka kurssilla on nuoria, jotka ovat huippuja käden taidoissa. Yhteistyökumppanimme, kuten isot autotalot ja venefirmat vievät heidät käsistä. Osaavimmille oppilaille tarjotaan oppisopimusmahdollisuutta, joten tässä suhteessa olemme todella aito vaihtoehto, Nikula sanoo. Nikulasta on ollut hienoa nähdä, miten elämä saa uuden suunnan, kun nuori löytää koulutukseen päästyään oman paikkansa niin työelämässä kuin yhteiskunnassa. Toivon, että järjestöpuolelle oivallettaisiin koulutuksen merkitys. Toimin vuosia Sininauhan hallituksessa, ja huomasin siellä koulutuksen merkityksen. Monissa järjestöissä on hyviä toimijoita ja hyviä hankkeita, mutta harva työllistyy vain hankkeiden avulla. Vahvaa elämänvoimaa Vaihtoehtoisen ammatti ja oppisopimuskoulun oppilaista puolet on maahanmuuttajia, ja ruokalassa voi olla oppilaita 30 eri maasta. Kielten sekamelska on hauskaa kuultavaa. Nuoret ovat kehittäneet myös oman suomen kielensä, jolla eri maasta tulevat nuoret kommunikoivat keskenään, Nikula kertoo. Osa nuorista hakeutuu kouluun omatoimisesti, mutta tyhjän päällä eläviä nuoria etsitään myös aktiivisesti Valmis väylä- ja Aito vaihtoehto koulutuksesta ja työelämästä syrjäytyneille -hankkeiden avulla. Syrjäytymisuhan alla elävien nuorten joukossa on paljon 90-laman lapsia, jotka kokevat laman vaikutukset uudelleen nyt aikuisina. Monet näistä nuorista ovat joutuneet kasvamaan ilman vastuullista vanhemmuutta, ja heidän sisäinen maailmansa on hajanainen ja epärealisti- nen. Nuori ilmoittaa yllättävän usein kouluun tullessaan, että hän haluaa työtä, jossa voi olla heti toimitusjohtaja. Arjen taidot ovat myös usein olemattomat. Jotkut nuoret puhuvat koko ajan puhelimeen tai ovat tietokoneella. Osasta on liian rankkaa herätä kouluun kolmena aamuna peräkkäin, Nikula kuvaa ilman kodin tukea ja ohjausta kasvaneita nuoria. Etsivä työ vaatii työntekijöiltä Nikulan mukaan elämänkokemusta ja kykyä antautua aitoon vuorovaikutukseen. On osattava kuunnella niin, että nuori todella kokee tulevansa kuulluksi Tarinat ovat usein niin rankkoja, että työntekijöidemme jaksaminen on koetuksella. Kun kahdelle 15-vuotiaalle on tulossa lapsi ja molemmat ovat moniongelmaisista perheistä, arjen järjestämiseen liittyvät kysymykset eivät ole kenenkään kannalta helppoja Nikula on tyytyväinen, että vaihtoehtoisen ammatti- ja oppisopimuskoulun koulutusmalli on saatu mallinnettua. Malli on tarkoitus saada siirretyksi maakuntiin, mikä on hänestä tärkeää, koska nuorten joukko, joka ei mahdu viralliseen koulutusjärjestelmään, kasvaa koko ajan. Ajattelen usein, että voi kun yhteiskunta ymmärtäisi, miten pienillä tukitoimilla nuoria voidaan auttaa jaloilleen. Nuorten oma elämänvoima on niin vahva. S o v i n to ry o n S u o m e n S e t l e m e n t t i l i i t o n j a S i n i n a u h a l i i to n j äs e n Va l m i s väy l ä - h a n k e Hanketta toteutetaan siten, että Sovinto ry:n katutyöntekijät kiertävät kaduilla, kahviloissa ja esimerkiksi festareilla, joista löytyy nuoria, jotka elävät tekemättä mitään. Nuorten kanssa keskustellaan ja heille kerrotaan Vaihtoehtoisesta ammattikoulusta. Kun tieto koulun toiminnasta leviää, nuoria alkaa hakeutua Sovinto ry:n toimipisteisiin. Työntekijät kartoittavat toimipisteissä nuoren elämäntilanteen ja auttavat häntä löytämään väylän turvalliseen aikuisuuteen. Nuorta autetaan löytämään oma asunto, ja moni on päässyt opiskelemaan joko Vaihtoehtoiseen ammattikouluun tai muihin oppilaitoksiin. Opetusministeriön rahoittama hanke käynnistyi alkukesästä 2008 A i to va i h to e h to ko u lu t u k s e sta j a t yö e l ä m ästä sy r j äy t y n e i l l e - h a n k e Vaihtoehto sossun jonolle. Tuettava voi olla esimerkiksi Malmilla asuva työtön nuorimies, jolla ei ole koulutusta. Nuori käyttää päihteitä, psyykelääkkeitä ja mielenterveyspalveluja. Kaupunki on järjestänyt asunnon, mutta elämää rajoittaa vaikea paniikkioireilu. Nuori ei ole kyennyt käymään kolmeen vuoteen Helsingin keskustassa. Näin maailma on kaventunut, jos se on koskaan auki ollutkaan. Hankkeeseen mukaan saadun nuoren kanssa mietitään joko yksilö- tai ryhmäkeskustelussa, mitä elämä voi hänelle antaa. Nuorella on mahdollisuus päästä työharjoitteluun ja sen jälkeen kouluttautumaan. Jos nuori ei selviä opinnoista, häntä ei jätetä tyhjän päälle. Hänen tilanteensa kartoitetaan uudelleen. ja etsitään uusia ratkaisuja. 100 nuorta on ohjautunut hankkeen avulla koulutukseen. Asiakkaita on niin paljon kuin työntekijät pystyvät vastaanottamaan Hanketta rahoittaa RAY. Ko u lu n o p i n to l i n j at korjausrakentaminen jalkojenhoitaja hoiva-alalle kauneudenhoitajat pienkonekorjaajat ajoneuvoasentajat autokorinkorjaajat puusepät, kalusteasentajat veneasentajat 21

12 T e k s t i h e l e n a h y v ä r i n e n 22 Pääsy vaihtoehtoiseen koulutukseen on usein käännekohta nuorelle, jonka peruskouluaikaa ja elämää ovat leimanneet pettymykset, epäonnistumiset ja usein myös rankka kiusaaminen. Ilpo Kuronen: Tutkija Ilpo Kuronen selvitti kasvatustieteen alaan kuuluvassa väitös- Peruskoulusta elämänkouluun. tutkimuksessaan, miten syrjäytymisvaarassa olevat nuoret kokivat Ammatillisesta koulutuksesta peruskouluaikansa ja millaista heidän elämänsä oli ollut sen jälkeen. syrjäytymisvaarassa olevien nuorten Tutkimuksessa oli mukana useita ammatillisessa aikuisten tarinoita koulutuksessa keskeyttäneitä ja alaansa etsiviä peruskoulusuhteesta nuoria aikuisia, joiden peruskoulusuhde oli ollut ja elämänkulusta eri syistä ongelmallinen. Haastatteluhetkellä peruskoulun jälkeen. nuoret aikuiset olivat valmistumassa erilaisista Jyväskylän yliopisto. vaihtoehtoisista koulutuksista, ja osalla koulutus Koulutuksen oli päättynyt parisen vuotta sitten tutkimuslaitos. Käytin narratiivista lähestymistapaa. Haastattelin 22 itä-suomalaista nuorta aikuista, jotka kertoivat minulle elämäntarinansa. Haastateltavista oli nuoria miehiä yksi kolmasosa ja naisia kaksi kolmasosaa, Ilpo Kuronen kertoo. Osa nuorista aikuisista oli leimautunut peruskoulussa jännittäjiksi ja osa levottomiksi. Omat ryhmänsä muodostivat kiusatut sekä nuoret, jotka olivat kyllästyneet kouluun yläasteella. Monilla oli rikkonainen kotitausta. Peruskoulussa ongelmat alkoivat kasaantua ja kuormittaa lasta, joka leimautui epäonnistujaksi usein jo ala-asteella. Moni oireili myös psyykkisesti ja takana oli sairaalajaksoja, kertoo Kuronen, jolla oli haastattelutilanteissa apua sairaanhoitajan koulutuksestaan. Kuronen kertoo yllättyneensä nuoria kuunnellessaan, miten rankkoja elämänvaiheita ja kriisejä he olivat kokeneet elämänsä aikana. Oli kuitenkin rohkaisevaa huomata, että nuorilla on mahdollisuus selviytyä, jos he saavat Väitöstutkimus vahvistaa tarvitsemaansa tukea ja välittämistä. Tutkimuksessani mukana olleet saivat sitä vaihtoehtoisessa koulutuksessa. Hyväksyntää ja aitoa kiinnostusta Tutkimuksessa mukana olleet nuoret aikuiset kokivat, etteivät he tulleet peruskoulussa riittävästi kuulluiksi. Opettajat eivät tunnistaneet heidän henkistä pahoinvointiaan, vaan odottivat heidän pärjäävän siinä missä muutkin. Myös kiusaamisen puheeksi ottamisessa on liian korkea kynnys. Koulukiusatut tunsivat jääneensä ongelmineen yksin, ja he olivat sinnitelleet kestämisensä rajoilla. Kun epäonnistumisen kokemuksia tuli toistuvasti, nuorelle saattoi jäädä vuosiksi sellainen käsitys, että hän on kyvytön tai huono sekä erilainen kuin toiset. Monen nuoren negatiiviset kokemukset peruskouluajasta johtivat koulukielteisyyteen, ja näin ammatilliseen koulutukseen hakeutuminen jäi. Osa oli aloittanut opiskelun, mutta opinnot olivat jääneet kesken, Kuronen kertoo Haastateltavien kokemukset muuttuivat päinvastaisiksi, kun he pääsivät vaihtoehtoiseen kouluun, jossa opettajien työfilosofiaan kuului opiskelijan kokonaisvaltainen ja tasa-arvoinen kohtaaminen. Nuoret kokivat, että koulussa vallitsi hyväksyvä ilmapiiri, ja että opettajat olivat heistä aidosti kiinnostuneita. Nuorille oli tärkeää myös se, ettei vaihtoehtoisessa koulussa pyritty samanlaisuuteen, vaan opettajat lähtivät siitä, että kaikki nuoret saavat olla erilaisia oppijoita. Myönteistä oli, että opiskelijoista pidettiin kokonaisvaltaista huolta, heidän mielialansa ja jaksamisensa tunnistettiin ja asioista puhuttiin avoimesti. Tärkeää oli myös se, että ongelmiin etsittiin ratkaisut viipymättä. Nuorten voimavarat pitäisi tunnistaa ja vähentää puhetta syrjäytymisvaarasta. Vaikka nuoren tilanne olisi vaikea, jokaiselle tulisi suoda mahdollisuus rakentaa oma selviytymistarinansa, tutkija Ilpo Kuronen sanoo. Nuorten kokemuksia vaihtoehtoisesta koulusta + välittävä ja hyväksyvä ilmapiiri + kuulluksi tuleminen + opettajien aito kiinnostus + tasa-arvoinen kohtelu + jatkuva ja oikea-aikainen tuki + erilaisuuden hyväksyminen + itsetuntoa nostattava kannustus ja myönteinen palaute + ongelmien välitön puheeksi ottaminen + turvallisuuden tunne, luottamus, joustavuus + tunne omasta pärjäämisestä + uusi alku Hyväksyvä ilmapiiri saa ihmeitä aikaan 23

13 [keskeltä kenttää] 4 t e k s t i H e l e n a H y v ä r i n e n k u v a A n u M y l l ä r i Aattele aina omalla ottamitallas Setlementtiliiton pääsihteeri Pentti Lemmetyinen sai alkuvuodesta yllättävän puhelun. Soittaja oli Anja Strömberg, joka kertoi, että hän on testamentannut omaisuutensa liitossa tehtävälle nuorisotyölle. 24 Helsingin Kalliossa asuva Anja Strömbergin viimeinen tahto on, että hänen omaisuutensa käytetään työläisperheiden lasten koulutukseen ja terveydenhoitoon. Pidän tärkeänä oikeudenmukaisuutta. Kaikilla ihmisillä pitäisi olla kouluttautumiseen samanlaiset mahdollisuudet, sanoo Anja Strömberg. Hänestä on huolestuttavaa, että varakkaidenkin perheiden lapset ovat alkaneet menettää mahdollisuuksiaan päästä elämässä eteenpäin. Vanhemmat pitäisi laittaa siitä vastuuseen. He käyttäytyvät samalla tavalla kuin Neuvostoliitossa, jossa lapset jätettiin valtion kasvatettavaksi. Vanhemmat kävivät työssä, ja työntekoa arvostettiin yli kaiken, kuten meillä nykyään. Takana on ahneus. Se pilaa kaiken. Sama ahneus pyörittää KUKA? Anja Strömberg, syntynyt Harrastukset: Lukeminen, Mozartin ja venäläisten romanssien kuunteleminen, vasemmistokulttuuri, järjestötoiminta, eläkeläisten kerhot Jäsen: Muun muassa Bibliofiilinen seura, Elvi Sinervo-seura, Suomi-Venäjä-seura, Kallio-Vallilan Eläkeläiset Suosittelee kaikille: Väinö Linna Tuntemattoman sotilaan lukemista. Elämänviisaus: Ei elämää kuin peltoa voi ylittää. (Boris Pasternak) nykyään Kiinaa, Intiaa ja Japania, joiden hienoja filosofioita ihailin nuorena. Strömberg muistelee kaiholla nuoruuttaan, jolloin appelsiinit ja suklaa olivat harvojen herkkua, mutta silti pärjättiin ja elämässä oli toivoa. Ei toivo ole mennyt täysin vieläkään, vaikka maailmanmeno hirvittää. Näen toivoa nuorissa. Olen käynyt Maailma kylässä -festivaalien aikana lämpimiä keskusteluja muun muassa setlementtinuorten kanssa. Olen huomannut, että moni nuori haluaa huolehtia lapsistaan ja tehdä elämässään muutakin kuin ansaita rahaa. Väärän väriset kengät Kiuruvedellä syntynyt Strömberg omaksui vasemmistolaisen elämänfilosofian vanhemmiltaan jo nuorena, sillä kodissa ei hyväksytty ihmisten eriarvoisuutta, joka näkyi ja tuntui Pohjanmaalla vuoden 1918 sodan seurauksena. Vaikka kotini oli köyhä, se oli hyvä koti. Rautateillä työskentelevä isäni oli ajatteleva ja oikeudenmukainen ihminen. Hän arvosti sivistystä, ja sain käydä oppikoulua, vaikka viisihenkisen perheemme rahat olivat tiukalla. Kiuruveden oppikoulussa 50-luvulla vallinnutta henkeä kuvaa Strömbergin mukaan osuvasti kirjailija Anu Kaipainen, joka toimi koulussa jonkin aikaa suomen kielen opettajana. Kaipainen kertoo eräässä kirjassaan, miten hän tuli kouluun kerran punaisissa kengissä Hänelle tehtiin heti selväksi, ettei koulussa kuljeta sen värisissä jalkineissa. 25

14 [keskeltä kenttää] 4 [toimii] 26 Kun minä lähdin kirkolle samaan oppikouluun, isä evästi minua muistuttamalla, että aattele aina omalla ottamitallas. Strömberg haaveili opiskelusta Helsingissä, mutta oppikoulun viimeisellä luokalla puhjennut epilepsia oli koitua hänen kohtalokseen. Hän sairasteli paljon muutenkin ja joutui olemaan pitkiä aikoja koulusta pois. Kelan asiamiehenä toiminut poliisi kertoi isälleni, että minä voisin saada epilepsian takia kansaneläkkeen. Se olisi ollut tervetullut lisätulo perheellemme, ja uskon, että kuka tahansa pienen mökin isäntä olisi valinnut rahan. Kun isä otti asian kanssani puheeksi, menin sanattomaksi, sillä se olisi merkinnyt koulunkäynnin lopettamista. Nähdessään pettymykseni isä totesi, että asia on selvä. Sinä menet syksyllä kouluun. Epilepsia oli estää Strömbergin opiskeluhaaveet myös taloudellisista syistä, sillä sairaus esti häntä saamasta henkivakuutusta. Kun ei ollut vakuutusta, ei saanut lainaakaan. Laina olisi myönnetty, jos olisin pyytänyt vanhempiani takaamaan sen, mutta en halunnut tehdä sitä. Ratkaisin asian niin, että työskentelin vuoden opettajana paikallisessa kansakoulussa. Sain sen verran rahaa säästöön, että pystyin lähtemään in. Loistavia luennoitsijoita Strömbergin oli ensitöikseen etsittävä pääkaupungista työtä voidakseen rahoittaa opiskelunsa Työnhaku kaatui aina epilepsiaan, kunnes pääsin lopulta harjoittelijaksi ylioppilaskunnan kirjastoon. Sillä kertaa en puhunut sairaudestani mitään. Uuden oppimisesta innostunut Strömberg oli elementissään kuunnellessaan filosofian, historian, kirjallisuustieteen ja sosiologian luentoja. Tunnen olleeni etuoikeutettu, koska sain kuunnella sellaisten persoonallisuuksien kuin Paavo Kolin, Jaakko Suolahden, Väinö Kaukosen ja Henrik von Wrightin luentoja. Opintojen edetessä Strömbergille järjestyi työpaikka yliopiston kirjastossa, missä hän työskenteli kirjastoamanuenssina 37 vuotta eläkkeelle jäämiseensä asti. Työssä ollessaan Strömberg pyrki vaalimaan oikeudenmukaisuutta, ja samanlaista palvelua saivat niin opiskelijat kuin arvonsa tuntevat professorit, vaikka joku joskus odottikin erityiskohtelua. Eräs monien ihailema professori suuttui minulle, kun pidin kirjojen lainaamisessa kiinni samoista säännöistä kuin muidenkin kohdalla. Hän osoitti myöhemmin käytöksellään, että hän arvosti ja kunnioitti minua. Strömbergin liikuttavin työhön liittyvä muisto liittyy nuoreen nainen, joka etsi hätääntyneenä pääsykoekirjoja ylipiston kirjastossa. Palvelin samaan aikaan toista asiakasta, mutta sain huikattua tytölle, että kirjojen pitäisi löytyä hyllyltä. Hän ei löytänyt niitä, ja näin, miten hän oli lähdössä pois itkien. Juoksin tytön perään, ja lupasin etsiä hänelle kirjat, vaikka kuinka monta asiakasta olisi tulossa. Kirjat löytyivät kuin löytyivätkin, ja harvoin olen nähnyt kyyneleiden vaihtuvan sellaiseen iloon. Elämän tarkoitus Kirjallisuutta rakastavan Strömbergin oma kotikin muistuttaa pientä kirjastoa, sillä seiniä peittävät kattoon saakka ulottuvat kirjahyllyt, ja kirjoja on vähän joka puolella. Minua lähellä ovat erityisesti Nikolai Gogol, Anna Ahmatova sekä Kjell Wästö, joiden kirjoista olen pitänyt alustuksia kirjallisuuspiireissä. Rakastan venäläistä kulttuuria ja venäläisiä ihmisiä niin paljon, että opettelin kielenkin, jotta pystyn keskustelemaan kielellä edes auttavasti. Strömbergin arvostamiin ihmisiin kuuluu myös pastori Sigfrid Sirenius, joka teki työtä Suomen kansan yhdistämiseksi sisällissodan jälkeen. Tiedän, että samoihin aikoihin moni muu pappi kieltäytyi tulemasta Suomenlinnaan vankileirille, vaikka moni kuoleva punavanki halusi tavata papin. Kesken haastattelua silmä osuu Strömbergin vieressä lattialla olevaan kirjaan, jossa esittelee yhteiskunnan vähäosaisten elämää kuvaavan elokuvaohjaaja Aki Kaurismäen taidetta. Kirja on auki kohdasta, jossa lukee elokuvaohjaajan motto: Elämän tarkoitus on löytää moraali ja elää sen mukaisesti. Eikö ole hieno ajatus? Voisin laittaa sen vaikka kuolinilmoitukseeni. Suomen Setlementtiliitto Ahjolan kannatusyhdistys ry Auralan kannatusyhdistys ry Turku Harjulan Setlementti ry Lahti Harjulan Setlementtisäätiö Lahti Hyvinkään Setlementtiyhdistys Hyvinkää Hämeenlinnan setlementti ry Hämeenlinna Joensuun Setlementtiyhdistys ry Joensuu Jyränkölän Setlementti ry Heinola Jyvälän setlementti ry Jyväskylä Kainulan kannatusyhdistys ry Kajaani Kalliolan kannatusyhdistys ry Setlementti Korson Arkki ry Vantaa Koskelan Setlementti ry Äänekoski Kuopion setlementti Puijola ry Kuopio Kurikkalan Setlementti ry Kurikka Setlementti Kyröskoskela ry Kyröskoski Lievestuoreen Setlementti ry Lievestuore Linnalan Setlementti ry Savonlinna Setlementti Louhela ry Järvenpää Mikkelin Setlementti ry Mikkeli Setlementtiyhdistys Naapuri ry Omapolku ry Setlementti Onnenkenkä ry Espoo Otsolan kannatusyhdistys ry Pori Oulun Seudun Setlementti ry Oulu Parkanon setlementti ry Parkano Pohjois-Kymen setlementti ry Kuusankoski Rientolan setlementti ry Rovalan Setlementti ry Rovaniemi Saukkolan Setlementti ry Setlementtinuorten liitto ry Toimelan setlementti ry Toivola-Luotolan Setlementti ry Kemi Toukolan Setlementti ry Kotka Setlementti Tunturila ry Kemijärvi Setlementti Ukonhattu ry Leppävirta Vaasan Setlementtiyhdistys ry Vaasa Vaihtoehtoisen ammatillisen koulutuksen kannatusyhdistys Sovinto ry Viittakiven Tuki ry Setlementtinuorten liitto ry H Ä M E E N P I I R I Ahjolan kannatusyhdistys ry Hämeenlinnan setlementti Hämeenlinna Kyröskoskelan setlementti Kyröskoski Rientolan setlementti Saukkolan Setlementti ry Siivikkalan Nuoret ry Ylöjärvi Seinäjoen setlementtinuoret ry Seinäjoki Setlementtiyhdistys Naapuri ry Torkku ry Vaasan Setlementtiyhdistyksen nuorisotyö Vaasa I T Ä - S U O M E N P I I R I Enonkosken Linnalan Nuoret ry Enonkoski Kerimäen Linnalan Nuoret ry Kerimäki Kulennoisten Nuoret Kulennoinen Kuopion Setlementti Puijola ry/ Puijolan Nuoret Kuopio Linnalan Nuoret ry Savonlinna K E S K I - S U O M E N P I I R I Jyvälän Nuoret ry Jyväskylä Koskelan Nuoret ry Äänekoski Lievestuorelan Nuoret ry Lievestuore Siilinjärven Kansantanssijat ry Siilinjärvi K Y M E N P I I R I Kotkan-Toukolan Nuoret Karhulan-Toukolan Nuoret, Pyhtään-Toukolan Nuoret Vehka-Toukolan Nuoret Kotka L A P I N P I I R I Luotolan Nuoret ry Kemi Rovalan Nuoret ry Rovaniemi Tunturilan Nuoret ry Kemijärvi O U L U N P I I R I Kainulan Nuoret ry Kajaani Oulun Setlementtinuoret ry Oulu Syötekylän Setlementtinuoret ry Syöte T U R U N J A P O R I N P I I R I Auralan Kerhokeskus ry Turku Auralan Kerhonjohtajat ry Turku Otsolan Nuoret ry Pori Turun Seudun Tanssioppilaitos Turku U U D E N M A A N P I I R I Harjulan nuorisotyö Lahti Jyränkölän Nuoret ry Heinola Kalliolan Nuoret ry Koivukylän Setlementtinuoret Vantaa Korson Setlementtinuoret ry Vantaa Louhelan Nuoret ry Järvenpää Pajamäen Nuoret ry Toiskun Nuoret ry Vaihtoehtoisen ammatillisen koulutuksen kannatusyhdistys Sovinto ry

15 Ole mukana liikkeessä! Yhteinen ääni tarvitsee tukesi. Tilaa Setlementti itselle, ystäville, työpaikalle, työkavereille, yhteistyökumppaneille, päättäjille Nyt! Setlementti liike on ihmisen muotoinen on ajankohtainen lehti järjestötyön, erityisesti setlementtityön ympärillä puhuttavista aiheista ja ajankohtaisista ilmiöistä. Kaksi kertaa vuodessa ilmestyvän lehden vuosikerta maksaa 25 euroa. Tilauksen voi tehdä sähköpostitse tai täyttää tilauslomakkeen osoitteessa Setlementti-lehti, Läntinen Brahenkatu 2, Puhelin

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Maahanmuuttajien valmennus työpajoilla Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Työpaja monialainen yhteistyökumppani työpajojen kanssa yhteistyössä toimivia tahoja ovat muun muassa työ-

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Mukana ihmisten arjessa

Mukana ihmisten arjessa Mukana ihmisten arjessa LÄHIÖKESKUS HÄMEENLINNA Lähiökeskusten toiminnan mahdollistaa Kotilähiö ry:n, jonka jäsenet muodostavat alueella toimivien virkamiesten, yhdistysten ja asukkaiden edustajien yhteistyöverkoston.

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen

Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen Mistä puhun Miltä poterot näyttävät arjen turvan näkökulmasta Ilkeät ongelmat ja niiden ratkaisuja Miten muuttaa tulevaisuutta? 23.9.2014 2 Miltä poterot

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World!

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! SENIORIPYSÄKKI Senioripysäkki -toiminta on tarkoitettu eläkeikäisille (60+), jotka ovat kokeneet elämässään muutoksia ja luopumisia

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Lapsen kuuleminen Minun ihannepäiväkodissani lasten ajatuksia kuullaan seuraavalla tavalla: Lapsi saisi kertoa omat toiveet, ne otettaisiin huomioon.

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN. Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila

MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN. Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila MITÄ ON? Perheoppimisella tarkoitetaan eri sukupolveen kuuluvien ihmisten yhteistä usein informaalia oppimista,

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino ESPOON JÄRJESTÖJEN YHTEISÖ Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY on alueellinen sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan järjestöjen

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014 Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla TPY:n symposium 27.5.2014 OIVA - Ohjauksen interventioilla vaikuttavuutta läpäisyn tehostamiseen 1.9.2013-31.12.2014 OIVA on osa Opetushallituksen

Lisätiedot

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta - toimintaa järjestetään perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Toiminnan

Lisätiedot

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PERUSTEHTÄVÄ / MISSIO Seurakunta kutsuu ihmisiä armollisen ja kolmiyhteisen Jumalan yhteyteen, julistaa evankeliumia ja rohkaisee

Lisätiedot

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Tuettu Oppisopimus Itä-Uudenmaan oppisopimuskeskus SISÄLLYS 1 AMMATILLISEN VERKOSTON KEHITTÄMISEN PROSESSI 1 2 HYVÄT KÄYTÄNNÖT 2 2.1 Yritysten kanssa

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

Laiskuus on katsojan silmissä

Laiskuus on katsojan silmissä Laiskuus on katsojan silmissä Nuorten hyvinvointia tukemassa Ilmiöitä syrjään jäämisen taustalla Vamoksen näkökulmia Ketä kiinnostaa!!! - Välineitä ja välittämistä nuoren elämään 21.11.2013 Keskiuudenmaan

Lisätiedot

TUAS - Nuorten tuettu asuminen

TUAS - Nuorten tuettu asuminen TUAS - Nuorten tuettu asuminen Turun Kaupunkilähetys ry. Liisa Love Mitä TUAS toiminta on? Tukea 18 25 -vuotiaille aikuistuville nuorille itsenäisen elämän ja yksin asumisen alkutaipaleella Nuoria tuetaan

Lisätiedot

RAHA EI RATKAISE. Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT

RAHA EI RATKAISE. Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT RAHA EI RATKAISE Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT Anna Anttila & Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Hyvä vapaa-aika -hanke

Lisätiedot

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi ry Hyvinkään kaupunki Lohjan kaupunki Porvoon kaupunki Nuorisotutkimusseura ry Nuorisotakuu Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Lisätiedot

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta?

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Katja Björklund Johtava psykologi Psykososiaaliset palvelut 27.4.12

Lisätiedot

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät 10.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät SOS-lapsikylän toimintakäsikirjan mukaisesti lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen lasten asioista vastaaville

Lisätiedot

Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla

Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla Oululaisten lapsiperhejärjestöjen ja kaupungin toimijoiden työryhmä ja järjestöjen välisen sekä järjestö-kaupunki yhteistyön toimintamalli Tavoitteena:

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Komiasti opintiellä -hanke. Pohojalaasta kyyditystä

Komiasti opintiellä -hanke. Pohojalaasta kyyditystä Komiasti opintiellä -hanke Pohojalaasta kyyditystä Nuorten Ystävät järjestökonserni Valtakunnallista järjestötoimintaa ja palveluliiketoimintaa Tehtävänä on toimia alan vaikuttajana ja asiantuntijana sekä

Lisätiedot

OSALLISUUSTUTKIMUKSEN SATOA TUULIKKI VENNINEN JA JONNA LEINONEN, VKK-Metro. Lapsen osallisuus pääkaupunkiseudun päiväkodeissa

OSALLISUUSTUTKIMUKSEN SATOA TUULIKKI VENNINEN JA JONNA LEINONEN, VKK-Metro. Lapsen osallisuus pääkaupunkiseudun päiväkodeissa OSALLISUUSTUTKIMUKSEN SATOA TUULIKKI VENNINEN JA JONNA LEINONEN, VKK-Metro Lapsen osallisuus pääkaupunkiseudun päiväkodeissa Tulosten pohjalta lasten osallisuus voidaan kuvata seuraavalla tavalla: Lapsella

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJANUORET LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKASSA. Mikko Cortés Téllez

MAAHANMUUTTAJANUORET LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKASSA. Mikko Cortés Téllez MAAHANMUUTTAJANUORET LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKASSA Mikko Cortés Téllez Nuoret maahanmuuttajat Nuoret ovat maahanmuuttajaväestössä yliedustettuina pääväestöön verrattuna (noin kymmenen prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa

Lisätiedot

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän

Lisätiedot

Työpajassa pohdittiin monin eri keinoin, esimerkiksi ryhmätöin, draaman avulla, luennoin, tutustumiskäynnein ja keskusteluin: miten tunnistetaan uusnatsit, miten he toimivat, minkälaisia alakulttuureita

Lisätiedot

Isyyttä arjessa ja ihanteissa. KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto

Isyyttä arjessa ja ihanteissa. KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto Isyyttä arjessa ja ihanteissa KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto Mitä on tehty ja miksi? Tilannekatsaus tämän hetken isyyden tutkimuksen sisältöihin ja menetelmiin Tarkoituksena vastata kysymyksiin mitä

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Turun Kaupunkilähetys ry

Turun Kaupunkilähetys ry Turun Kaupunkilähetys ry Perustettu vuonna 1880. Toiminta pohjautuu kristillis-sosiaalisiin arvoihin. Tavoitteena on syrjäytymisen ehkäisy, yksinäisyyden kokemuksen lievittäminen ihmisten omia voimavaroja

Lisätiedot

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10. Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.2013 MYRSKY-HANKE mahdollistaa nuorille suunnattuja, nuorten omia voimavaroja

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen Miksi tämä seminaari? Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa päätettyjen moniammatillisten toimintamallien esittely niille,

Lisätiedot

UIMASEUROJEN YHDISTYMISHANKE

UIMASEUROJEN YHDISTYMISHANKE UIMASEUROJEN YHDISTYMISHANKE YLEISTÄ SYNTYESSÄÄN UUSI SEURA OLISI SUOMEN KOLMEN SUURIMMAN UINTIURHEILUSEURAN JOUKOSSA Lisenssiuimarit (320 350), budjetti (n. 900 000) YHDISTYMISEN PERUSTEET Allastilan

Lisätiedot

Välähdyksiä lasten maailmasta (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat)

Välähdyksiä lasten maailmasta (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat) (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat) Länsi- ja Keski-Uusimaalaisten lasten hyvinvointia kartoitettiin syksyn 2011 aikana Kokemuksia pienten lasten kotoa ja päivähoidosta (376 4 -vuotiasta lasta, neljästä kunnasta

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Miten monikulttuurisuus ja tasa arvo kohtaavat nuorisotyössä? Veronika Honkasalo 27.1.2011

Miten monikulttuurisuus ja tasa arvo kohtaavat nuorisotyössä? Veronika Honkasalo 27.1.2011 Miten monikulttuurisuus ja tasa arvo kohtaavat nuorisotyössä? Veronika Honkasalo 27.1.2011 Esityksen rakenne 1) Nuorisotyön tyttökysymys mistä kaikki alkoi? 2) Nuorisotyö ja sukupuolten tasa arvo (tasa

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja II: palvelut ja osallisuus Nurmijärvellä. Valtuustosali 5.2.2014

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja II: palvelut ja osallisuus Nurmijärvellä. Valtuustosali 5.2.2014 Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020 Asukastyöpaja II: palvelut ja osallisuus Nurmijärvellä Valtuustosali 5.2.2014 Vaihe 1A. Osallistujia pyydettiin kertomaan, millaiset olisivat Nurmijärven hyvät lasten

Lisätiedot

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu?

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? 11 Esipuhe Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? (Nalle Puh) Paula Määtän kirjoittama Perhe asiantuntijana -teos päätyi kymmenen vuotta

Lisätiedot

Toivon pedagogiikka. KT, tutkimuspäällikkö Anna-Liisa Lämsä Ammattiopisto Luovi. Anna-Liisa Lämsä Oulu 8.10.2011. Toivon pedagogiikka

Toivon pedagogiikka. KT, tutkimuspäällikkö Anna-Liisa Lämsä Ammattiopisto Luovi. Anna-Liisa Lämsä Oulu 8.10.2011. Toivon pedagogiikka KT, tutkimuspäällikkö Anna-Liisa Lämsä Ammattiopisto Luovi Mistä toivon pedagogiikka sai alkunsa? Elämänhallinta Syrjäytymisvaara Syrjäytyminen Selviytyminen Toivo Syrjäytyminen Toivottomuus Nuorten syrjäytymisen

Lisätiedot

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Suvi von Becker Miksi yhdessä tekeminen? Johtoporras: Ymmärrys valuu kuin vesi hanhen selästä Ovat niin hankalia, asennevamma. Eikö sana kuulu vai eikö se mene perille?

Lisätiedot

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia Kestävä kehitys on päiväkodin yhteinen asia Kestävän kehityksen eli keken päämääränä on taata terveelliset, turvalliset ja oikeudenmukaiset elämisen mahdollisuudet nykyisille ja tuleville sukupolville

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

Ei kenenkään maalta kaikkien maalle. Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus

Ei kenenkään maalta kaikkien maalle. Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Ei kenenkään maalta kaikkien maalle Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus Arvioinnin julkaisu 12.9.2012 1 Esityksen sisältö Arvioinnin

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali.

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali. Maailman terveysjärjestön WHO:n määritelmän mukaan aktiivinen ikääntyminen on prosessi, jossa optimoidaan mahdollisuudet pysyä terveenä, osallistua ja elää turvattua elämää ja pyritään siten parantamaan

Lisätiedot

Turku 20.11.2013/Anu Nurmi

Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Toiminnan taustaa Kehitetty Lohjan erityisnuorisotyössä 2007-2011. Koulutettu suuri määrä nuorten parissa toimivia ammattilaisia ympäri Suomen. Linkki-toiminta järjestänyt Turussa

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA The English Playschool of Asikkala, 31.12.2011 THE ENGLISH PLAYSCHOOL OF ASIKKALA -kannatusyhdistys ry The English Playschool of Asikkala on kannatusyhdistyksen ylläpitämä, yksityinen

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin ja Härmälän asuinalueilla.

Lisätiedot

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo)

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI? Puhumista Lapsen ja aikuisen välillä ITSETUNTO?

Lisätiedot