-liike on ihmisen muotoinen. yhteiskuntavastuu nuoret hyväksyntä vaihtoehtokoulutus uniikki sillanrakentaja tre testamentti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "-liike on ihmisen muotoinen. yhteiskuntavastuu nuoret hyväksyntä vaihtoehtokoulutus uniikki sillanrakentaja tre testamentti"

Transkriptio

1 -liike on ihmisen muotoinen yhteiskuntavastuu nuoret hyväksyntä vaihtoehtokoulutus uniikki sillanrakentaja tre testamentti

2 [ pääkirjoitus ] Setlemettisanasto Yhteiskuntavastuuta kantamassa Suomi tarvitsee jälleen sillanrakentajaa Jarmo Peltola kirjoitti Kalliolan historian Naisenergia pyörittää Berliinin naapurustokeskus Ula-Fabrikia [ tässä ja nyt ] Ajankohtaista [ liikkeessä ] Syrjäytyvät nuoret vai mitä? Timo Harrikarin kolumni Nuorisokahvila Uniikki avasi ovensa ella Vaihtoehtoisen ammattikoulun oppilaat työllistyvät hyvin Hyväksyvä ilmapiiri saa ihmeitä aikaan Ilpo Kurosen väitöstutkimus [ keskeltä kenttää ] Anja Strömberg testamenttasi omaisuutensa Setlementtiliiton nuorisotyölle [ toimii ] Setlementtiliitto Suomessa Setlementti Sana on suora lainaus englanninkielestä (settlement, to settle). Se tarkoittaa asutusta, asettumista asumaan, sopeutumista ja sovittamista. Setlementti-sana tarkoittaa myös Suomen Setlementtiliiton paikallista jäsenyhdistystä. Setlementtityö Setlementtityö Suomessa on osa kansainvälistä verkostoa. Setlementtityö käynnistyi 1880-luvulla Lontoossa, jolloin köyhien ihmisten asuinalueilla käynnistettiin sosiaaliseen ja sivistykselliseen kehitykseen tähtääviä työmuotoja. Ensimmäiset toimijat olivat yliopistojen opiskelijoita ja opettajia. Setlementtityö Suomessa alkoi vuonna Ensimmäinen Lontoon-mallin mukainen Setlementtitalo perustettiin Helsingin Kallioon. Setlementtiliitot Suomessa toimii kaksi valtakunnallista setlementtijärjestöä. Suomen Setlementtiliiton ohella toimii Setlementtinuorten liitto ry, joka nimensä mukaisesti organisoi setlementeissä tehtävää nuorisotyötä. Molempia liittoja ja niiden jäsenyhteisöjä kutsutaan setlementtiliikkeeksi. Molempien liittojen keskustoimistot ovat Helsingissä. Setlementtiyhtiöt Setlementtiliiton yhtiöihin kuuluvat sosiaalista asuntotuotantoa rakennuttava S-Asunnot Oy, vuokrataloista muodostuva Ässäkodit Oy ja päihdekuntoutujille tarkoitettu Oskelakoti. Setlementtiarvot Setlementtiliikkeen perusarvot ovat arjen keskellä toteutuva lähimmäisenrakkaus, yhteisöllisyys ja erilaisten ihmisten välinen yhteistyö. Kristillisyys setlementissä Setlementin alkujuuri on kristillisen lähimmäisyyden ihanteessa tehdä toisille ihmisille niin kuin toivoisi heidän tekevän itselle. Setlementti ei julista eikä vaadi osallistujiaan ajattelemaan samalla tavalla. Eri tavoin ajattelevia ja uskovia ihmisiä yhdistää setlementeissä halu toimia toisten, varsinkin heikoimmassa asemassa olevien, ihmisten parhaaksi. Monikulttuuriset yhteisöt mahdollistavat eri uskontojen arvostavan kohtaamisen. Setlementti liike on ihmisen muotoinen on suomalaisen setlementtiliikkeen lehti, jota julkaisevat Suomen Setlementtiliitto ja Setlementtinuorten liitto ry. O s o i t e Setlementti-lehti Läntinen Brahenkatu 2 (4.krs) V a s t a a v a p ä ä t o i m i t t a j a Pentti Lemmetyinen p T o i m i t u s s i h t e e r i Helena Hyvärinen p M u u t o i m i t u s k u n t a Pirkko Ruuskanen-Parrukoski Harri Sarjanoja Sami Uusi-Rauva Heidi Liehu T i l a u k s e t, o s o i t t e e n m u u t o k s e t Olga Annala p , U l k o a s u j a t a i t t o Jaakko Bashmakov p P a i n o Painokurki Oy,, 2010 ISSN Yhteiskuntavastuuta kantamassa Jo parinkymmenen vuoden ajan on Suomessakin keskusteltu yritysten yhteiskuntavastuusta. Sen myötä yrityksiä on haastettu osoittamaan taloudellisen voitontavoittelun lisäksi asennetta ja tekoja myös sosiaalisesti ja ympäristön kannalta kestävän kehityksen puolesta. Kuluneena keväänä myös järjestöjä on haastettu selvittämään rooliaan yhteiskuntavastuun kantajana. Kysymys saattaa kuulostaa oudolta. Eivätkö järjestöt lähtökohdallisesti ole olemassa juuri yhteiskuntavastuuta kantamassa? Järjestöissä toimivat ihmiset ovat järjestäytyneet hoitamaan tai edistämään jotakin itselleen tärkeätä asiaa yhdessä toisten samanmielisten kanssa. Näin se ainakin aluksi on mennyt. Sitten koitti aika, jolloin monet järjestöt keskittyivät palvelutuotantoon ja alkoivat muistuttaa yhä enemmän liikelaitoksia. Nyt olemme tulossa tilanteeseen, jossa kaiken kilpailuttaminen ja asioiden arvon mittaaminen pelkästään rahassa saattaa järjestöt hankaluuksiin. Pitääkö kiinni arvolähtöisen työn ihanteesta, vai lähteäkö markkinoille polkuhinnoin? Tämä tilanne viimeistään haastaa järjestöt miettimään yhteiskuntavastuutaan. Meitä haastetaan nyt määrittelemään millaista yhteiskuntaa haluamme ja miten asemoimme itsemme ja toimintamme tämän tavoitteen saavuttamisessa. Saamme taatusti kumppaneita toisistamme ja kansalaisista jotka etsivät polkuja ollakseen mukana kansalaisyhteiskunnan rakentamisessa, jos haluamme yhteiskunnan, jossa jokainen kansalainen on osallinen hyvästä elämästä, ja jossa erilaisuuden suvaitsemisen sijasta aletaan puhua moninaisuuden rikkaudesta. P e n t t i L e m m e t y i n e n P ä ä s i h t e e r i 3 [setlementtiliike] [pääkirjoitus]

3 t e k s t i H e l e n a H y v ä r i n e n 4 Suomi tarvitsee jälleen sillanrakentajaa Historiantutkija Jarmo Peltolan mielestä Kalliolan setlementin historia osoittaa, että sirpaloitunut Suomi tarvitsee setlementtiliikettä kipeämmin kuin koskaan ennen. Historiantutkija Jarmo Peltolan mielestä Kalliolan ja koko setlementtiliikkeen suurin haaste on jatkossa oman identiteetin säilyttäminen ja jatkuva vahvistaminen. V iime vuonna 90 vuotta täyttänyt Kalliolan setlementti on reagoinut talouden taantuman aiheuttamiin yhteiskunnallisiin ongelmiin muun muassa lisäämällä lasten suojelun resurssejaan ja kehittämällä kansalaistoimintaa. Kalliolan juhlavuodeksi tilattu historiateos Yksilö, yhteisö ja yhteiskunta Kalliolan setlementti , osoittaa, että toimintalinjauksia on tehty kautta Kalliolan historian. Teos keskittyy kuvaamaan, miten suomalaisen yhteiskunnan muuttuminen maatalous- ja maaseutuvaltaisesta yhteiskunnasta moderniksi kaupungistuneeksi valtioksi on vaikuttanut Kalliolan toimintaan vuosikymmenten varrella. Kalliolan linja muuttui melko joustavasti yhteiskunnan muuttuessa, ja sen työmuodot mukautuivat yhteiskunnan murroksiin parhaimmillaan hienosti. Joskus jotain työmuotoa saatettiin jatkaa, vaikka sen aika oli selvästi ohitse, kertoo historian kirjoittanut en yliopiston historiantutkija, filosofian tohtori Jarmo Peltola, joka valitsi historiatoimikunnan toivomuksesta tarkkailijan roolin työstäessään teosta. Kun pastori Sigfrid Sirenius oli perustamassa Kalliolan setlementtiä vuonna 1919, takana oli katkera sisällissota.kalliolan tärkeimmäksi tehtäväksi tuli toimia sillanrakentajana valtaa käyttävien ryhmien, kuten sivistyneistön ja kirkonmiesten, sekä toisaalta sodan hävinneiden sosiaalidemokraattien ja radikaaleimmillaan kommunistien välillä. Kalliola halusi murtaa toiminnallaan ihmisten välisiä muureja ja edistää korkeampaa elämänlaatua. Tärkeänä pidettiin myös ystävystymistä lähiympäristön ihmisten kanssa ja erityisesti köyhien ja syrjäytyneiden huomioon ottamista. Isänmaallista toimintaa Setlementin ensimmäisiä työmuotoja olivat luennot ja esitelmätilaisuudet, lapsi- ja nuorisotyö, retket ja leirit, urheilu ja liikunta sekä sosiaalinen auttamistyö. Setlementtitoiminta oli luonteeltaan hyvin isänmaallista, ja vallalla oli ylhäältä katsomisen meininki. Sivistyneistölle tyypilliseen tapaan Kalliolassa lähdettiin siitä, että siellä tiedetään, miten perheiden tulee elää. Ei ymmärretty, että työväenliikkeessä mukana olevat haluavat määritellä itse omat arvonsa. Kalliolan suhde työnantajiin ei ollut ongelmaton, koska työnantajat rahoittivat sen toimintaa suurilla summilla. Vastapalveluksi odotettiin sitä, että setlementtejä perustettaisiin sellaisille paikkakunnille, joilla teollisuustyöväestön radikaalisuuden kärki piti saada taittumaan. Sirenius ratkaisi tilanteen käyttmällä diplomatiaa. Rahoituksen takia lähti tietynlaista viestiä työnantajan suuntaan. Toisenlaista viestiä lähti taas sillanrakentajan roolin takia työväen- ja ammattiyhdistysliikkeeseen. Peltola arvelee, että Sireniuksen oli vaikea hahmottaa, miltä hänen toimintansa näytti ulkoapäin. Tai ehkä hän tiesi sen hyvinkin. Hän oli vain valinnut tällaisen tien ja onnistui valitsemallaan tiellä melko hyvin. Paradoksaalista on, että onnistuminen sillanrakentajana vaati täysin alas lyödyn kansanosan. Yhteistyötä työväenliikkeen kanssa Kalliolan ensimmäinen murrosvaihe ajoittuu vuosiin , jolloin Sireniuksen aika vaihtui pastori Armas Tolsan aikaan. Samoihin aikoihin työväestö aloitti Suomessa poliittisen toimintansa niin, että myös äärivasemmisto pystyi osallistumaan siihen. Murrosvaihe muutti työväenliikkeen asemaa siten, että sen mahdollisuudet määritellä omaa itsenäisyyttään paranivat olennaisesti. Kalliola 5

4 6 reagoi tähän ryhtymällä tekemään yhteistyötä työväenliikkeen suuntaan. Tolsan liittyminen Suomi-Neuvostoliitto-seuraan voidaan nähdä yrityksenä ilmaista, ettei Kalliola ollut työväestöä vastaan. Tolsan jäsenyyteen ei liittynyt ilmeisesti mitään aatteellista, vaan se jäi samanlaiseksi eleeksi kuin joidenkin teollisuusjohtajien liittyminen Suomi-Neuvostoliitto-seuraan, koska se oli eduksi kauppasuhteille. Tolsan toiminta edusti Peltolan mukaan tietyllä tavalla kekkoslaista politiikkaa, vaikka ei sitä varsinaisesti ollutkaan. Tolsakin näytti ajattelevan, ettei vastakkaisasettelua synny, kun ei olla tiukasti vastaan, hyväksytään tietyt asiat ja yritetään ymmärtää toisenlaista arvomaailmaa. Tällä tavalla vasemmistoa ja työväestöä saatiin mukaan suomalaiseen yhteiskuntaan. Tässä mielessä Tolsan toiminta oli johdonmukaista jatkoa Sireniuksen sillanrakennuspolitiikalle. Sireniuksen sillanrakentajan roolihan oli periaatteessa ohi siinä vaiheessa, kun työväenliike ja työnantaja pääsivät samaan pöydän ääreen, Uutta vaihetta ei vastustettu Kalliolassa missään vaiheessa näkyvästi, vaikka kristilliset piirit kritisoivatkin Tolsan yhteistyötä vasemmiston kanssa. Tolsa suhtautui työväenliikkeeseen myönteisemmin kuin Sirenius, mutta oli silti monessa asiassa samoilla linjoilla kuin tämä. Jos uudessa vaiheessa jotain myötäiltiin, niin sosiaalidemokraattisen puolueen kansallista siipeä. Se näki työväenliikkeen nimenomaan kansallisena eikä kansainvälisenä, kuten asia oli hahmotettu sosialidemokraattien keskuudessa ennen vuotta Kalliolan työmuodot pysyivät Tolsan toimintakaudella suurimmaksi osaksi ennallaan, ja sen toiminta alkoi kangistua. Samalla heräsi kysymys, oliko Tolsalla kykyä vastata yhteiskunnassa tapahtuneisiin muutoksiin. Kysymys jäi kuitenkin avoimeksi Tolsan sairastuttua ja kuoltua 1960-luvun alussa. Toiminta painottuu sosiaalityön suuntaan Setlementtitoiminnan tavoitteena on ollut aina elinikäisen oppimisen mahdollistaminen, elämänhallinnan lisääminen, ihmisten välisen vuorvaikutuksen tukeminen ja yhteisöllisyyden toteuttaminen. Kalliola oli toisen murrosvaiheen edessä 60-luvulla, jolloin yhteiskunnassa tapahtui merkittävä poliittinen ja sukupolvien välinen muutos: naiset lähtivät työelämään, palvelusektori laajeni ja kaupungit kasvoivat nopeasti. Kallion kaupunginosassa rakennemuutos näkyi siten, että lapsiperheet muuttivat asuntojen pienuuden vuoksi lähiöihin. Setlementin olisi pitänyt lähteä lähiöihin ihmisten perässä, mutta niin ei tehty riittävän laajassa mittakaavassa. Ehkä setlementissä ei oltu kiinnostuneita lähiötyöstä. Toinen syy saattoi olla se, että setlementin kanssa kilpailivat lähiöissä urheiluseurat, joiden toiminta vastasi paremmin ajan henkeä kuin setlementtien kansantanssi- ja näytelmäkerhot. Kilpailu sieluista kiihtyi muutenkin, sillä Suomeen perustettiin koko ajan lissää erilaisia järjestöjä ja tarjolla oli muitakin uusia virikkeitä. Kalliola ei ollut enää muutoksen airut, kuten Sireniuksen aikana, koska ärsykkeet uusiin työaloihin ja niiden sisältöihin tulivat toiminnanjohtaja, pastori Arvo Hatakan loppuvuosina setlementin ulkopuolelta. Setlementille oli ehdotettu jo 80-luvulla, että se ottaisi hoitaakseen esimerkiksi päihdetyön. Näin Kalliolan toiminta laajeni entisten toimialojen ulkopuolelle. Henkilökuntaa tuli lisää ja kalliolaisten itseymmärrys omasta toiminnasta alkoi rakoilla. Enää ei tunnettu setlementin muita työntekijöitä, ja näin kasvu heikensi setlementin sisällä työilmapiiriä. Tämä johtui siitä, että Hatakka piti kaikki langat käsissään, eivätkä työalojen johtajat esimerkiksi tunteneet toisiaan. Kun nykyinen toiminnanjohtaja, pastori Timo Lemmetyinen perusti johtoryhmän toimialojen johtajille ja tiivisti setlementin sisäistä yhteistyötä, ilmapiiri parani tuntuvasti Kalliolan kolmas totuudenpaikka oli maatamme 1990-luvulla halvaannuttanut lama. Sosiaalitoimen alaan kuuluvia pyyntöjä tuli laman aikana lisää, ja toiminta on painottunut sen jälkeen aina vain enemmän sosiaalityön suuntaan. Kalliolan mahdollisuuksia uusiin avauksiin kahlitsi laman jälkeen toisaalta uusien työmuotojen valtava kasvu, toisaalta se, että samaan aikaan organisaatiota piti muuttaa vastaamaan uutta tilannetta. Henkilökunnan kasvu johti siihen, että Kalliolan suhde rahoittajiin tiivistyi koko ajan, samoin riippuvuus julkisesta sektorista. Kohottajasta patoajaksi Kalliolaa voidaan Peltolan mielestä pitää nykyään osana julkisen sektorin palveluverkostoa. Toiminnan painopisteet ovat ajan kuluessa muuttuneet, ja Kalliolan tärkein tehtävä on nykyään syrjäytymisen ehkäiseminen. Samalla sen rooliksi on muotoutunut yhteiskunnan toiminnan paikkaaja. Yhteiskunnan arvojen koventuminen on vaikuttanut myös setlementtityön luonteeseen. Alkuvaiheessa setlementtityö oli kohottavaa, kun huono-osaisia ihmisiä haluttiin tukea elämässään sosiaaliseen nousuun. Nyt toiminta on patoavaa. Ihmisiä tuetaan, jotta he eivät putoaisi vielä alemmaksi. Peltola on sitä mieltä, että patoamisen lisäksi pitäisi lähteä muuttamaan yhteiskunnallisia arvoja laajemminkin. Työelämää hallitsee sirpaloituneisuus, ja työyhteisöissä vaikuttaa epäonnistuneiden organisaatiomuutosten ja irtisanomisten seurauksena vahva epäluottamuksen ilmapiiri. Se läpäisee kaikki pyrkimykset, joiden avulla pyritään nostamaan ja kehittämään työn tuottavuutta. Näin ihmisiä työnnetään lähemmäksi kuilua. Peltolasta on huolestuttavaa, ettei missään käydä keskustelua muutosten hyödyllisyydestä. Pitäisi miettiä, lisääväkö ne oikeasti tuottavuutta ja ihmisten työmotivaatiota, joka on tärkeä tuottavuuden osa-alue. Mitä setlementtiliike voi ammentaa Kalliolan historiasta tulevaisuutta ajatellen? Sen, että setlementti voi parhaimmillaan vaikuttaa myös päättäjien yhteiskunnallisiin arvoihin ja auttaa tällä tavoin yhteiskunnan rattaiden puristuksissa ahtaalle joutuneita. Setlementti voi toimia siten sillanrakentajana nykyajan yhteiskunnassa. Arvoiltaan ja etiikaltaan oikeudenmukaisempi yhteiskunta vähentää syrjäytymistä ja on voimavara koko maalle ja sen kansalaisille. 7

5 K u v a t j a t e k s t i T u u l a A i n a s o j a Berliinin 3,4 miljoonan asukkaan kaupunkialueella sijaitsevassa Ufa-Fabrikissa käydään pitkänkin matkan takaa, ja osa työntekijöistä asuu alueella. Naisenergia pyörittää Berliinin Setlementtityö Saksassa naapurustokeskus Ufa-Fabrikia 8 Naapurustokeskuksen toiminnanjohtaja Renate Wilkening on ylpeä siitä, että yhdistyksen toiminta on laajentunut vuosi vuodelta kattamaan yhä useampia suurkaupunkilaisten hyvinvointia tukevia osaalueita kulttuurista sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä monenlaiseen kansalais- ja ikäryhmiä yhdistävään toimintaan. Berliinin eteläosassa sijaitsevan Ufa-Fabrikin nykyinen toiminta juontaa juurensa reilun kolmenkymmenen vuoden takaa. Vuonna 1979 satapäinen joukko vaihtoehtoista kulttuuria ja sosiaalista toimintaa kaipaavia aktivisteja valloitti tyhjilleen jääneet Ufa -elokuvan tuotantorakennukset. Ajat olivat otolliset oma-aloitteiselle toiminnalle, kaupunki solmi muutamaa viikkoa myöhemmin valtaajien kanssa ensimmäisen vuokrasopimuksen. Lähes puolet valtaajista jäi asumaan Ufa-kommuuniin ja toteuttamaan unelmaansa omaehtoisen kulttuuri- ja oma-aputoiminnan luomisesta. He halusivat toimia myös ympäristön asukkaiden elämänlaadun parantamiseksi ja vaikuttaa siten yhteiskuntapoliittisestikin. Tätä nykyä osa entisistä talonvaltaajista ja monet uudet tulokkaat ylläpitävät ammattimaisesti kansainvälistä kulttuurikeskusta ufafabrik -yhdistyksen nimissä. Vuonna 1987, myös yhdistykseen kuuluva naapurusto- ja oma-apukeskus vastaa monenlaisesta yhteisöllisestä toiminnasta. Me olemme ainutlaatuinen naapurustokeskus, sillä osa työntekijöistämme asuu Ufa- Fabrikin asuintalossa, sanoo Renate Wilkening, toinen yhdistyksen kahdesta toiminnanjohtajasta. Erityinen Ufa-Fabrik on myös siinä mielessä, 9

6 ...Ufa-Fabrik 10 että paikka on avoin kaikille ja kaikenlaiselle toiminnalle. Läheisen rakennustyömaan duunarit lounastavat Ufa-Farikin ravintolassa, kaupungin virasta eläkkeelle jäänyt rouva opiskelee espanjan kielikurssilla, yliopistoprofessori käy äiti-lapsiryhmässä, koulunsa keskeyttänyt nuori hakeutuu sosiaalipsykologiseen neuvontaan. Syrjäytyneillä ei ole vaaraa tulla leimatuksi, koska kaikki yhteiskuntaryhmät kohtaavat Ufa- Fabrikin alueella. Rakennamme myös siltoja eri ikäpolvien ja kansalaisryhmien välille. Iäkkäät saattavat tehdä yhdessä nuorten kanssa musiikkia tai teatteria. Ufa-Fabrikin historiasta juontuva vaihtoehtokulttuurin leima on kuitenkin edelleen jäljellä. Vastapainoa valtakulttuurille etsivä käyttää mielellään naapurustokeskuksen kurssitarjontaa, jopa Berliinin muistakin kaupunginosista. Moni asiakas ja osallistuja arvostaa myös sitä, että ekologisuus on valttia Ufa-Fabrikin kaikessa toiminnassa. Odottavien äitien tukiryhmästä Alkuvuosina Renate Wilkening toimi sosiaalityöntekijänä Ufa-Fabrikissa. Hän veti ensimmäisiä synnytysvalmennus- ja odottavien äitien ryhmiä, joista toiminta sai varsin pienimuotoisena alkunsa. Nyt monitahoisen naapurustokeskuksen toiminnanjohtaja istuu alueen hallintorakennuksen ylimmässä kerroksessa. Naisenergia on vahvoilla koko yhdistyksen toiminnassa. Kaikki kahdeksan yhdistyksen hallinnossa työskentelevää ovat naisia. Naapurustokeskuksessa on nykyään noin 200 työntekijää. Kuutisenkymmentä henkilöä toimii vapaaehtoisina erilaisissa työtehtävissä, joita naapurustokeskuksen työntekijä koordinoi. Vahva sitoutuminen on avainsana sekä palkallisille että vapaaehtoistyöntekijöille. Mielestäni työyhteisössä pitää olla sellainen henki, että kaikki tuntevat olevansa naapurustolaisia. Olen todella ylpeä pätevistä työntekijöistäni, ja erityisesti nuoria pyrin kannustamaan, että he kehittäisivät ammattiosaamistaan. Toiminnanjohtajan positiivinen ja innostava ote näyttää tarttuneen koko työtiimiin, johon kuuluu varsin monen alan ammattilaisia. Naapurustokeskuksen sosiaali- ja terveyspalvelut kattavat nykyään koko elämän kirjon raskausajasta saattohoitoon. Lisäksi on tarjolla monenlaisia työpajoja, seminaareja ja kursseja, joiden myötä kartutetaan osallistujien hyvinvointia ja koulutusta sekä panostetaan sosiaalikulttuuriseen yhteiseloon. Naapurustokeskus ylläpitää myös kahta päiväkotia ja tekee läheisen koulun kanssa yhteistyötä järjestämällä 200 lapselle aamu- ja iltapäivätoimintaa. Tämän ohella naapurustokeskuksella on eri puolella Tempelhofin kaupunginosaa kansalais- ja oma-aputoimintaa tukevia kohtaamispaikkoja. Halumme levittää mahdollisimman laajasti ideologiaamme aktiivisuudesta ja osallisuudesta. Toimintamme johtoajatus on tehdä itsemme tarpeettomiksi. Pyrimme tukemaan asiakkaitamme niin, että he pystyvät ennen pitkää huolehtiman itse itsestään ja myös läheisistään, Renate Wilkening tähdentää. Koulujen ylläpito kolmannelle sektorille Sosiaalisten verkostojen merkitys on keskeinen setlementtiliikkeessä sekä yksilö- että yhteisötasolla. Verkostot ja yhteistyökumppanit ovat välttämättömiä tässä toiminnassa. Olemme verkostoituneet myös maailmanlaajuisesti Setlementtiliikkeen kautta. Meillä on uskomattoman paljon kansainvälisiä kontakteja, Renate Wilkening toteaa. Naapurustokeskus kuuluu kansainväliseen setlementtiliittoon (International Federation of Settlements and Neighbourhood Centres). IFS:ssä on jäsenistöä yli 50 maasta erilaista pienistä oma-apuryhmistä satojen työntekijöiden organisaatioihin. IFS:n hallituksessa istuva Renate Wilkening arvelee, että setlementin periaate tarjota paikka ja resurssit kansalaistoiminnan kehittämiseksi on yhteistä kaikille jäsenille eri maissa, mutta toiminnan haasteet poikkeavat etenkin rahoituksen suhteen. Monissa maissa Setlementtien työtä ei tueta lainkaan julkisella rahoituksella. Vaihtoohjelmien ja vierailujen kautta olemme nähneet, että pienelläkin rahoituksella voi tehdä hyviä ja Ylinnä vasemmalla. Renate Wilkeningin työympäristössä on historian havinaa. Berliiniläissyntyinen Marlene Dietrich koreilee sisäänkäynnin seinällä, sillä 1920-luvulla Ufa-Fabrikin studiotiloissa äänitettiin matalasta ja tummasta äänestään tunnetun valkokankaan suuren tähden elokuvia. Ylinnä oikealla. Johdon assistentti Angelika Benzin on ollut alusta alkaen 1987 käynnistyneen naapurustokeskuksen toiminnassa mukana. Hänen lisäkseen naapuristokeskuksen hallinnossa työskentelee nykyään seitsemän muuta naista. Keskellä. Asuminen ja työ, kulttuuri sekä luovuus ja yhteisöllisyys ovat hyvän elämän rakennuspalikoita, joita Ufa-Fabrikin toiminnassa pyritään yhdistämään hyvinvointia edistäväksi kokonaisuudeksi. Lähes kahden hehtaarin kaupungin vuokratontilla sijaitsee useita rakennuksia, jotka ovat kaikki täynnä toimintaa ja yhteiseloa. Alinna. Iloiset lapset ovat tavallinen näky naapurustokeskuksessa. Angelika Benzin tervehtii äiti-lapsiryhmän osallistujia. Rakennamme siltoja eri ikäpolvien ja kansalaisryhmien välille. Iäkkäät saattavat tehdä yhdessä nuorten kanssa musiikkia tai teatteria. 11

7 [tässä ja nyt] 12...Ufa-Fabrik tärkeitä asioita. Kansainväliset yhteydet avartavat näkemyksiämme ja saavat meidät toisaalta tuntemaan kiitollisuutta siitä, että meillä on niin hyvät toimintaedellytykset. Berliinin kaupunki on sitoutunut tukemaan jokaisessa kaupunginosassa sijaitsevia naapurustokeskuksia tai vastaavia taloja. Sairaskassat maksavat hoivatoimenpiteistä lakisääteisen taksan mukaan, ja säätiöt sekä sponsorit rahoittavat tiettyjä toimintoja. Kirkkaiden visioiden toteuttajaksi Renate Wilkening näyttää työhuoneensa ikkunasta naapurustokeskuksen kotieläinpihaa ja alueen 20- ja 30-luvulta peräisin olevia pienehköjä rakennuksia. Leipomorakennusta peruskorjataan parhaillaan, sillä kaupunki on myöntänyt siihen vihdoin avustusta. Harras toiveeni on, että saamme myös ulkoiset puitteet vastaamaan nykyistä paremmin laadukasta toimintaamme. Renate Wilkening myöntää tyytyväisenä, että moni naapurustokeskuksen toimintaan liittyvä toive ja visio on toteutunut. Jopa niin hyvin, että hän käy eri puolilla Saksaa ja kauempanakin luennoimassa Ufa-Fabrikin saavutuksista ja toimintatavoista. Viimeksi berliiniläisen toiminnanjohtajan konsultointiapua sai tanskalainen Setlementti, jonka toimijat ovat perustamassa vastaavaa toimipaikkaa omaan kaupunkiinsa. Mutta Renate Wilkening ei suinkaan aio jäädä lepäämään laakereilleen. Hän tarttuu mielellään uusiin haasteisiin, ja niitä riittää. Berliinin kaupunki luopuu yhä useammasta päiväkodistaan ja antaa jopa koulujen ylläpidon kolmannen sektorin toimijoiden vastuulle. Olemme valmiita ottamaan vastuun päiväkotitoiminnasta ja ylläpitämään myös kouluja. Pääasia on, että voimme toteuttaa tavoitettamme ja luoda sekä lapsille että aikuisille hyvän ilmapiirin työskennellä ja elää. Se tuo suurkaupunkiimme sosiaalista vakautta ja takaa yhteiskuntarauhan. Hyvinvoivilla ihmisillä ei ole tarvetta käyttäytyä aggressiivisesti eikä vahingoittaa itseään tai muita. Setlementtityö Saksassa Saksan setlementtityö sai alkunsa Englannin esimerkin mukaisesti, joskin vaatimattomissa mittasuhteissa, kun kansankoti Volksheim Hamburg perustettiin vuonna Kymmenen vuotta myöhemmin Berliinissä alkoi vastaava toiminta, jolla pyrittiin kaventamaan luokkaeroja käytännön sosiaalityön myötä perustettiin nykyistä valtakunnallista setlementtiliittoa edeltänyt kansallinen naapurustoyhdistys. Yhdistystoiminta lakkautettiin vuonna 1933 kansallissosialistien noustessa valtaan. Yksittäiset talot jatkoivat vielä jonkin aikaa toimintaansa, kunnes viimeisenä lakkautettiin Berliinin toiminta vuonna Toisen maailmansodan jälkeen alettiin rakentaa eri puolille maata ns. naapurustokoteja, joiden päämääränä oli rakentaa uudenlaista yhteisöllisyyttä kansallissosialismin romahdettua. Saksan liittotasavaltaan perustettiin 1951 naapurustokotienyhdistys, eli valtakunnallinen Setlementtityön kattojärjestö. Sosialistisessa DDR:ssä Setlementtitoimintaa ei ollut Saksan kattojärjestö hyväksyttiin kansainväliseen Setlementtiyhdistykseen IFS:ään. Jäsenyydellä oli suuri merkitys sekä arvostuksen että tuen saannin kannalta yhdistyksen nimeksi muutetettiin sosiaalikulttuurisen työn liitto, joka toimi naapurustokotien kattojärjestönä. Pian Saksojen yhdistymisen jälkeen, vuonna 1992 Berliiniin perustettiin ns. Itä-Länsi- Kontaktitoimisto, jonka pääasiallisena tehtävänä oli neuvoa ja tukea naapurustokeskusten perustamisessa uusissa itäisissä osavaltioissa. Eri puolilla yhtenäistä Berliiniä on nykyään lähes 40 kattojärjestöön kuuluvaa itsenäisesti toimivaa jäsenyhdistystä isoista naapurustokeksukuksista pienempiin kohtaamispaikkoihin. TRE-menetelmä lievittää traumaoireita Amerikkalainen PhD David Berceli on käynyt talven aikana opettamassa suomalaisille kehittämäänsä itsehoitomenetelmää, jonka avulla voidaan purkaa traumaattisia kokemuksia. K oulutettavien joukossa on ollut muun muassa eri alojen terapeutteja, sosiaalityöntekijöitä, tanssitaiteilijoita, opettajia, lääkäreitä ja hierojia. Äiti Teresan työtoverina toiminut Berceli alkoi kehittää menetelmäänsä toimiessaan lähetys- ja avustustyöntekijänä muun muassa Jemenissä, Etiopiassa, Libanonissa ja Egyptissä. - Kiinnostuin traumojen vaikutusten lievittämisestä, kun sairastuin posttraumaattiseen stressireaktioon nähtyäni Lähi-Idässä jatkuvasti väkivaltaa. Kävin kotiin palattuani terapiassa, mutta huomasin sen vaikuttavan vain mieleeni. Terapia ei poistanut kehooni jääneitä traumoja, jotka aiheuttivat muun muassa keskittymisvaikeuksia ja unettomuutta, kertoi Berceli toukokuussa ella Varalan Urheiluopistolla järjestetyssä koulutustilaisuudessa Ihmisen biologista itsesuojelukykyä hyödyntävä Trauma Releasing Exercises -menetelmä perustuu helposti opittaviin lihasharjoitteisiin. Menetelmää käytetään Isästä vieraannuttaminen tuhoaa Oikeustieteen lisensiaatti Anja Hannuniemen mukaan huonosti hoidetut avioerot ovat yksi keskeisiä syitä nuorten ja erityisesti poikien syrjäytymiseen. Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan tutkijana toimiva Hannuniemi huomasi ajaessaan vaikeita lapsiasioita, että riitaisten erojen yhteydessä esiintyy ns. vierannuttamisilmiötä, jossa toinen vanhemmista estää lasta tapaamasta toista vanhempaa ja manipuloi lasta tätä vastaan. Hän ryhtyi tutkimaan ilmiötä, ja häneltä on valmistumassa aiheesta väitöskirja. - Manipulointia toista vanhempaa vastaan tapahtuu noin 80 prosentissa katkeria erokiistoja, jotka ovat kestäneet yli kaksi vuotta. Kansainvälisten ja omien tutkimusteni mukaan manipulointia harrastavalla vanhemmalla on usein persoonallisuushäiriö. Manipulointiin syyllistyvät sekä äidit että isät, mutta äidit useammin, koska lapset määrätään yleensä äidille, Hannuniemi kertoo. Vieraannuttamisen kohteeksi joutuvat lapset kärsivät usein psyykkisistä ongelmista. - Vieraanuttaminen on erityisen tuhoisaa pojille, jotka jäävät erossa usein äidin luokse asumaan. Tällöin ja side isään heikkenee tai katkeaa kokonaan. Kehityspsykologian mukaan lapsi tarvitsee erityisesti 6-12-vuoden iässä samaa sukupuolta edustavan vanhemman mallia, mutta tämä toteutuu usein vain tyttöjen kohdalla. Poikien elämä lähtee luisumaan sivuraiteille, koska sosiaalistumisen kannalta ratkaiseva miehen malli puuttuu. Hannuniemen mukaan ilman isää kasvaneista pojista tulee helposti työttömiä, päihdeongelmaisia ja syrjäytyneitä. Hän ennustaa syrjäytymisen lisääntyvän entisestään, jos oikeusjärjestyksemme ei pysty ratkaisemaan huoltajuuskysymyksiä lasten edun mukaisesti. - Suomessa pitäisi tehdä laaja tutkimus nuorten syrjäytymisen syistä ja selvittää, mitä roolia siinä näyttelevät vanhempien huonosti hoidetut avioerot. Ilman kattavaa selvitystä tilannetta ei osata eikä tahdota korjata. tällä hetkellä sotien ja katastrofien aiheuttamien kroonisten jännitystilojen lievittämiseen noin 30 maassa. Berceli on hoitanut muun muassa Kiinan maanjäristyksen uhreja sekä Afganistanissa olleita amerikkalaisia sotilaita, jotka kärsivät posttraumaattisesta stressireaktiosta. Berceli on opettanut menetelmäänsä myös ensiaputehtävissä työskenteleville henkilöille, palomiehille ja poliiseille. Yksinkertaisilla lihasharjoitteilla voidaan helpottaa myös stressiä, joka johtuu pehmeistä traumoista, kuten koulu- ja työpaikkakiusaamisesta, taloudellisista huolista ja vaikeista ihmissuhteista. Lisätietoa aiheesta löytyy osoitteesta 13

8 14 T i m o H a r r i k a r i Kirjoittaja on Helsingin yliopiston tutkijatohtori, yhteiskuntapolitiikan dosentti ja Nuorisotutkimusseuran puheenjohtaja [liikkeessä] Syrjäytyvät nuoret vai mitä? Nykypäivän poliittiset ohjelmat pursuavat puhetta nuorten syrjäytymisestä. Se on nostettu 1990-luvulta lähtien keskeiseksi nuoria koskevaksi yhteiskuntapoliittiseksi tavoitteeksi niin koulutuksen, sosiaali- ja terveydenhuollon kuin oikeushallinnon alalla. Sisäasianministeriön sisäisen turvallisuuden ohjelmissa syrjäytymisen ehkäisemistä pidetään merkittävimpänä rikoksentorjunnan ja turvallisuuden edistämisen keinona Harvoin on pysähdytty miettimään, mitä syrjäytymisellä tarkoitetaan, millaisia sisäänrakennettuja oletuksia käsitteeseen liittyy ja mitä yksilöön velvoittavia normeja syrjäytymiseen kytkeytyy. Syrjäytyminen piirtyy julkisessa keskustelussa helposti absoluuttiseksi käsitteeksi ja se näyttäytyy syrjään jäämiseltä jostain sellaisesta elämisen tavasta tai yhteiskunnallisesta statuksesta, jonka saavuttamista pidetään verrattain ehdottomana ja välttämättömänä. Nuorten koulutukseen hakeutumista ja sieltä siirtymistä palkansaajaksi pidetään tarkoituksenmukaisina. Terveellistä ja turvallista elämäntapaa halutaan tunnetusti edistää. Suomi vilisee näiltä ja monilta muilta sektoreilta kerättyä tietoa siitä, kuinka moni nuori on riskissä tai syrjäytymisvaarassa. Toimenpiteeksi yleensä ehdotetaan, että syrjäytymiskulku tulee katkaista entistä varhaisemmassa vaiheessa. Perustelut ovat usein moraalisia, mutta taustalta pilkottaa vääjäämättä myös julkisen sektorin kustannuskasvun patoamisen tavoite Tunnettu polarisaatiokeskustelun slogan on, että samaan aikaan kun entistä laajempi joukko nuoria voi entistä paremmin, pieni, mutta laajentuva osa nuorista voi entistä huonommin. Jälkimmäisen ryhmän osalta on usein tukeuduttu 10 prosentin näppituntumaan, mutta luvut vaihtelevat tuntuvasti riippuen siitä, mistä syrjäytymisen indikaattorista puhutaan Vaikka päteviä syrjäytymistä mittaavia indikaattoreita on tarjolla paljon, on syytä muistuttaa siitä, että syrjäytyminen on pohjimmiltaan suhdekäsite. Käsitteeseen on sisäänrakennettuna oletus, että yksilö on syrjässä jostain tai ainakin sen reunamailla, marginaalissa Syrjäytymiskeskustelun lähtökohdaksi asetetaan usein, että se, mistä ollaan syrjässä, on lähtökohtaisesti vähintäänkin suotavaa ja tavoiteltavaa, joskus jopa täysin välttämätöntä. Syrjäytymiskeskustelu lähtee helposti siitä, että yhteiskuntamme on hyvä, oikeudenmukainen ja siihen kannattaa liittyä. On kuitenkin syytä kysyä, haluavatko nuoret olla osa sellaista yhteiskuntaa, johon syrjäytymiskeskustelu haluaa heidän liittyvän? Vai onko mielekkäämpää olla ja elää marginaalissa? Entäpä jos tietoisesti haluaakin olla syrjässä niistä tavoitteista ja oikean elämisen tavan malleista, joita nykyisessä yhteiskunnassamme asetetaan ja tarjotaan? Huono-osaisuus on syrjäytymiselle monella tapaa rinnasteinen käsite. Se ilmaisee selkeämmin sen, että nuorelle on olemassa jokin osa yhteisestä kakusta, mutta se on huono. Edellisiä perinteisempi, usein marxilaisissa keskusteluissa käytetty vieraantumisen käsite on yksilöä kohtaan edelleen suopeampi herkistyessään myös yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon kysymyksille. Rousseaun vuonna 1755 kirjoittamiin teeseihin perustuva vieraantumisen käsite pähkinänkuoressaan esittää, että yksilö on vieraantunut alkuperäisestä luonnostaan. Käsitteen uudelleen lämmittäminen voisi tuoda lisävalaistusta vaikkapa niiden nuorten valintoihin, jotka pyrkivät etsimään vaihtoehtoisia elämäntapoja sille oravanpyörälle, johon taloudellisuutta ja tehokkuutta korostava nykyeetos nuoret helposti sitoo. Nuoria koskevaan yhteiskunnalliseen keskusteluun ja tutkimukseen vieraantumisen käsitteellä voisi olla laajemminkin kiinnostavia kontribuutioita. Ehkä sitä olisi aika kokeilla. Uniikki Ahjolan pyörittämä nuorisokahvila Uniikki Johtava nuorisotyöntekijä Kimmo Uotila. Kaikkien nuorten avasi ovensa ella. Ikkunasta avautuu kansallismaisema: Koski ja punatiiliset tehtaat, ihmisvirta Tammerkosken sillalla. Ei olisi nuoret voineet parempaa paikkaa kahvilalleen saada, johtava nuorisotyöntekijä Kimmo Uotila sanoo. Kaunis on myös itse rakennus. Ovi käy tiuhaan, kun nuoret kulkevat sisään ja ulos. Kahvila Uniikki on tarkoitettu vuotiaiden nuorten kohtaamispaikaksi. Kolmen kuukauden aikana siellä on käynyt nuorta joka arkipäivä ja viikonloppuisin noin sata. Tyttöjä ja poikia on jotakuinkin yhtä paljon. Kävijöistä noin puolet on maahanmuuttaja- T e k s t i M a r i a n n a L a i h o taustaisia. Talven aikana ehti syntyä jo väärinkäsitys, että Uniikki olisi tarkoitettu pelkästään maahanmuuttajanuorille. Ihmiset keskustelivat aiheesta kiivaasti Aamulehden nettisivulla. Nuorten kohdalla kaikki jatkui kuitenkin entiseen malliin. Nyt erhe lienee jo menneisyyttä, Uotila sanoo. Nuorten ehdoilla K u v a t E m i l B o b y r e v Kauan se kesti ennen kuin elle saatiin päivittäin auki oleva nuorisokahvila. Monissa kaupungeissa se on ollut arkipäivää jo vuosia, esimerkiksi Helsingissä, Mikkelissä, Turussa ja jopa Ylöjärvellä. Kun nuorisokahvilan avaaminen sai vihreää valoa en kaupungilta, asiaa esittelevässä kokouksessa oli hankkeesta kiinnostuneita yhdistyksiä ja ryhmiä kuin entisajan hollituvassa. Kilpailutukseen osallistui kuitenkin lopulta vain neljä yhdistystä. Uotila arvelee Ahjolan Kannatusyhdistys ry:n tulleen valituksi pitkän nuorisotyökokemuksensa ja vakavaraisuutensa vuoksi. Korostimme hakemuksessa nuorten omaa panosta kahvilan toiminnan kehittämisessä. He tekevät kahvilaa omaksi paikakseen yhdessä aikuisten kanssa, hän sanoo. Nuorten ehdotuksesta siellä on pidetty muun muassa diskoja ja konsertteja. Esiintyjinä on ollut 15

9 Uniikki stand up -koomikkoja ja improvisaatioryhmä. Koska Ahjolalla on paljon harrastuskerhotoimintaa, esiintyjiä löytyy myös omasta takaa. Tarkoitus on, että nuoret eivät ole vain ideoimassa, vaan myös toteuttamassa ideoitaan. Aina ei ole helppo saada heitä valmisteluvaiheeseen mukaan, Uotila sanoo. Diskoon on riittänyt kuitenkin tiskijukkia. Äänentoistolaitteiden vuokraaminen on puolestaan aikuisen vastuulla. Kiinnostuneita nuoria koulutetaan hoitamaan kahvilatuotteiden myyntiä. Kaksi nuorta on parhaillaan kahvilassa harjoittelussa. Näin nuoret saavat kokemusta työnteosta ja rahankäytöstä. Asioita ratkotaan 16 Playstation puuttuu Käyn täällä noin kerran viikossa, lähinnä pelaamassa korttia. Viikonloppuisin tulen viiden, kuuden aikaan. Jos ostan jotain, niin yleensä limsaa. Olen tutustunut täällä aika moneen uuteen ihmiseen. Playstation täältä puuttuu. Erilaiset kilpailut voisi olla ok. Ennen Uniikkia pyörin Koskikeskuksessa. Abdiwali Halane (18) Uniikki-kahvila on päihteetön tila. Ilman solmukohtia ensimmäisistä kolmesta kuukaudesta ei ole luonnollisestikaan selvitty. Aina on niitä, jotka uhmaavat sääntöjä. Joku yrittää tulla kännissä diskoon, tuoda salaa pulloa tai polttaa tupakkaa paikassa, jossa se on kiellettyä. Myös epäilyjä huumeidenkäytöstä on ollut, vaikkei näyttöä olekaan. Nämä ovat kuitenkin niitä hetkiä, jolloin ohjaajat näyttävät rajat ja että säännöt pitävät eikä sormien läpi katsota. Moisista yrityksistä seuraa välittömästi rangaistus: vähintään viikon porttikielto. Uotilan mukaan osa sääntöjä rikkovista mukautuu talon tavoille, osa häipyy maisemista kokonaan. Viikonloppuisin nuoria puhallutetaan, jos on aihetta. Automaattinen toimenpide se ei ole. Verkostoituminen tärkeää Ajatus on, että nuorisokahvilan asioista, myös ongelmista, puhutaan avoimesti. Näin nuoretkin näkevät, että hankalia tilanteita voi yrittää ratkaista. Työntekijät ovat verkostoituneet muiden kaupungin nuorisotyötä tekevien, esimerkiksi etsivän nuorisotyön ja sosiaalitoimen kanssa. Tätä Ahjola korosti jo hakemuksessaankin. Tapaamisia on kerran kuukaudessa. Niissä käydään läpi hankalia tilanteita. Joskus voidaan 17

10 Uniikki pohtia yksittäisenkin nuoren asiaa, Uotila sanoo. Poliisi pistäytyy kahvilassa silloin tällöin. Tämä siksi, että he tulisivat nuorille tutuksi. Järjestyshäiriöiden vuoksi poliisia ei ole tarvinnut kutsua paikalle. Verkostoitumisella pyritään myös estämään nuorten eriasteista syrjäytymistä. Nuorisotyöttömyys on tällä hetkellä kaksikymmentä prosenttia. Se on luku, jonka pitäisi olla nolla, Uotila sanoo. Työ koulun ohella pitää ihmisen kiinni arjessa ja yhteiskunnassa ja antaa onnistumisen kokemuksia. Näin on siitä huolimatta, että nuoret eivät välttämättä suhtaudu työhön yhtä juhlallisesti kuin edelliset sukupolvet. Ilman työpaikkaa on kuitenkin vaikea itsenäistyä ja oppia vastuullisuutta. Meidän nuorityöntekijöiden tehtävä onkin opastaa nuoria suhtautumaan työhön vakavasti. Kipinä muille Uotila on huolissaan erityisesti nuorista miehistä, joista monet ovat turhautuneita ja tulevaisuus näyttää näköalattomalta. Päihteet eivät paranna asiaa. Jos vanhemmillakin on vielä tiukkaa ja kotona ollaan uupuneita, ei voi odottaa, että nuoret jaksavat. Myös maahanmuuttajanuorien määrä kasvaa ella kaiken aikaa. Uotila sanoo, että nykyistä enemmän pitäisi miettiä konkreettisia keinoja, miten auttaa heitä sopeutumaan muiden nuorten joukkoon ja kantasuomalaisia heihin. Syrjäytymisuhka ei koske kuitenkaan kaikkia nuoria. Päinvastoin: osalla menee oikein hyvin. Myös Uniikissa ehdoton valtaosa on hyvin käyttäytyviä, iloisia ja tavallisia nuoria. Nuorisokahvila on yksi erinomainen keino saada kontakti paikkakunnan nuoriin ja olla heidän kanssaan vuoropuhelussa. Toivottavasti muiden kaupunkien setlementtiyhdistykset saavat en esimerkistä kipinän perustaa nuorisokahviloita omille paikkakunnilleen. Ennen harrastuksia Tulemme tänne aika usein koulun jälkeen. Muut kaverimme eivät täällä käy. Me jutellaan, maataan säkkien päällä tai katsotaan televisiota, odotellaan treenien tai muun harrastuksen alkamista. Läksyjä me ei täällä tehdä. Muihin nuoriin ei olla tutustuttu, vaikka monesti täällä on samoja ihmisiä samaan aikaan kuin me. Vaikea sanoa miksi. Täällä voisi olla jotain kilpailuja, joita ratkaistaan ryhmissä. Siten tutustuisi paremmin. Vaikka tietokilpailuja. Tietokoneita pitäisi olla enemmän. Ne ovat aina varattuja. Nyt kun Vuoltsun nuorisotalo suljetaan, kaikenlaisille tapahtumille on varmaan enemmän tarvetta. Niitä voisi järjestää Uniikissa. Avaruuteen asti Uniikissa on kaksi aikuista paikalla joka päivä. Pyöritämme kahvilaa, mutta olemme ennen kaikkea läsnä nuoria varten. Kuunteleville korville on kyllä käyttöä ollutkin. Tämän tästä istumme porukalla pöydässä ja juttelemme, yleensä nuoren itsensä esiin ottamasta aiheesta tai vihjeestä. Keskustelu voi lähteä myös tv-ohjelmasta tai nuorelle sattuneesta tapahtumasta. Vain taivas on aiheille kattona, eikä aina sekään: Koulusta, ystävistä, vanhemmista, uskosta ja uskonnosta, väkivallasta, juomisesta, ulkonäköpaineista, paino-ongelmista, riittämättömyydentunteesta.. Joskus nuori haluaa puhua kahden kesken. Silloin istahdetaan kahvilan takahuoneeseen. Haastateltavina Uniikin nuorisotyöntekijät Eerika Nyberg ja Vesa Laurila sekä harjoittelija Marianna Mäkiniemi. Myös näitä suunnitellaan: omaa toimintaa Tyttöjen tupa -projektin kautta tytöille ja Kölvi-projektin kautta pojille. kahvilan aukiolon ulkopuolella tilaa voidaan käyttää kokouksiin, muskaritoimintaan, lapsiperheiden kokoontumispaikkana jne. luentoja esim. seksuaalisuudesta, opiskelusta, ammateista harrastukista jne. seinätilaa hyödynnetään nuorten näyttelytilana. luodaan kontakteja muiden suomalaisten, kenties muiden Euroopan kaupunkien nuorisokahviloihin. Vierailua toisten luona. 18 Haastateltavina Vivika Viikari (14) ja Ella Bäcklund (15) 19

11 T e k s t i h e l e n a h y v ä r i n e n 20 Sovinto ry:n työntekijät etsivät eri väyliä pitkin nuoria, jotka elävät vuodesta toiseen tyhjän päällä. Osa nuorista lähtee kouluttautumaan Vaihtoehtoiseen ammatti- ja oppisopimuskouluun, jonka oppilaat ovat kysyttyjä työntekijöitä. Vaihtoehtokoulutus nostaa nuoria jaloilleen Sovinto ry:n toiminnanjohtaja Ulla-Maija Nikula. Sovinto ry:n Vaihtoehtoinen ammatti- ja oppisopimuskoulu on kouluttanut 20 vuotta nuoria, joiden kyvyt ilmenevät käden taidoissa luokkahuoneessa istumisen ja teoreettisen opiskelun sijaan. Opiskelu koulussamme on työvoimapoliittista koulutusta ja näin opiskelijalle ilmaista. Edellytämme opiskelijalta, että hän on työtön työnhakija, ja että hän on motivoitunut sen ammattitaidon hankkimisesta, jota hän ryhtyy opettelemaan, kertoo Sovinto ry:n toiminnanjohtaja Ulla-Maija Nikula. Herttoniemen teollisuusalueella sijaitsevan monikulttuurisen koulun opetusmetodina on tekemällä oppiminen, ja koulu huolehtii oppilaittensa sijoittumisesta työelämään. Teemme tiivistä yhteistyötä noin sadan alan yrityksen kanssa, ja yksi koulumme työntekijöistä etsii koko ajan uusia yhteistyökumppaneita. Vaihtoehtokoulun oppilaat ovat kysyttyjä työntekijöitä, ja koulu saa yrityksiltä pienen korvauksen siitä, että saavat nuoria töihin. Joka kurssilla on nuoria, jotka ovat huippuja käden taidoissa. Yhteistyökumppanimme, kuten isot autotalot ja venefirmat vievät heidät käsistä. Osaavimmille oppilaille tarjotaan oppisopimusmahdollisuutta, joten tässä suhteessa olemme todella aito vaihtoehto, Nikula sanoo. Nikulasta on ollut hienoa nähdä, miten elämä saa uuden suunnan, kun nuori löytää koulutukseen päästyään oman paikkansa niin työelämässä kuin yhteiskunnassa. Toivon, että järjestöpuolelle oivallettaisiin koulutuksen merkitys. Toimin vuosia Sininauhan hallituksessa, ja huomasin siellä koulutuksen merkityksen. Monissa järjestöissä on hyviä toimijoita ja hyviä hankkeita, mutta harva työllistyy vain hankkeiden avulla. Vahvaa elämänvoimaa Vaihtoehtoisen ammatti ja oppisopimuskoulun oppilaista puolet on maahanmuuttajia, ja ruokalassa voi olla oppilaita 30 eri maasta. Kielten sekamelska on hauskaa kuultavaa. Nuoret ovat kehittäneet myös oman suomen kielensä, jolla eri maasta tulevat nuoret kommunikoivat keskenään, Nikula kertoo. Osa nuorista hakeutuu kouluun omatoimisesti, mutta tyhjän päällä eläviä nuoria etsitään myös aktiivisesti Valmis väylä- ja Aito vaihtoehto koulutuksesta ja työelämästä syrjäytyneille -hankkeiden avulla. Syrjäytymisuhan alla elävien nuorten joukossa on paljon 90-laman lapsia, jotka kokevat laman vaikutukset uudelleen nyt aikuisina. Monet näistä nuorista ovat joutuneet kasvamaan ilman vastuullista vanhemmuutta, ja heidän sisäinen maailmansa on hajanainen ja epärealisti- nen. Nuori ilmoittaa yllättävän usein kouluun tullessaan, että hän haluaa työtä, jossa voi olla heti toimitusjohtaja. Arjen taidot ovat myös usein olemattomat. Jotkut nuoret puhuvat koko ajan puhelimeen tai ovat tietokoneella. Osasta on liian rankkaa herätä kouluun kolmena aamuna peräkkäin, Nikula kuvaa ilman kodin tukea ja ohjausta kasvaneita nuoria. Etsivä työ vaatii työntekijöiltä Nikulan mukaan elämänkokemusta ja kykyä antautua aitoon vuorovaikutukseen. On osattava kuunnella niin, että nuori todella kokee tulevansa kuulluksi Tarinat ovat usein niin rankkoja, että työntekijöidemme jaksaminen on koetuksella. Kun kahdelle 15-vuotiaalle on tulossa lapsi ja molemmat ovat moniongelmaisista perheistä, arjen järjestämiseen liittyvät kysymykset eivät ole kenenkään kannalta helppoja Nikula on tyytyväinen, että vaihtoehtoisen ammatti- ja oppisopimuskoulun koulutusmalli on saatu mallinnettua. Malli on tarkoitus saada siirretyksi maakuntiin, mikä on hänestä tärkeää, koska nuorten joukko, joka ei mahdu viralliseen koulutusjärjestelmään, kasvaa koko ajan. Ajattelen usein, että voi kun yhteiskunta ymmärtäisi, miten pienillä tukitoimilla nuoria voidaan auttaa jaloilleen. Nuorten oma elämänvoima on niin vahva. S o v i n to ry o n S u o m e n S e t l e m e n t t i l i i t o n j a S i n i n a u h a l i i to n j äs e n Va l m i s väy l ä - h a n k e Hanketta toteutetaan siten, että Sovinto ry:n katutyöntekijät kiertävät kaduilla, kahviloissa ja esimerkiksi festareilla, joista löytyy nuoria, jotka elävät tekemättä mitään. Nuorten kanssa keskustellaan ja heille kerrotaan Vaihtoehtoisesta ammattikoulusta. Kun tieto koulun toiminnasta leviää, nuoria alkaa hakeutua Sovinto ry:n toimipisteisiin. Työntekijät kartoittavat toimipisteissä nuoren elämäntilanteen ja auttavat häntä löytämään väylän turvalliseen aikuisuuteen. Nuorta autetaan löytämään oma asunto, ja moni on päässyt opiskelemaan joko Vaihtoehtoiseen ammattikouluun tai muihin oppilaitoksiin. Opetusministeriön rahoittama hanke käynnistyi alkukesästä 2008 A i to va i h to e h to ko u lu t u k s e sta j a t yö e l ä m ästä sy r j äy t y n e i l l e - h a n k e Vaihtoehto sossun jonolle. Tuettava voi olla esimerkiksi Malmilla asuva työtön nuorimies, jolla ei ole koulutusta. Nuori käyttää päihteitä, psyykelääkkeitä ja mielenterveyspalveluja. Kaupunki on järjestänyt asunnon, mutta elämää rajoittaa vaikea paniikkioireilu. Nuori ei ole kyennyt käymään kolmeen vuoteen Helsingin keskustassa. Näin maailma on kaventunut, jos se on koskaan auki ollutkaan. Hankkeeseen mukaan saadun nuoren kanssa mietitään joko yksilö- tai ryhmäkeskustelussa, mitä elämä voi hänelle antaa. Nuorella on mahdollisuus päästä työharjoitteluun ja sen jälkeen kouluttautumaan. Jos nuori ei selviä opinnoista, häntä ei jätetä tyhjän päälle. Hänen tilanteensa kartoitetaan uudelleen. ja etsitään uusia ratkaisuja. 100 nuorta on ohjautunut hankkeen avulla koulutukseen. Asiakkaita on niin paljon kuin työntekijät pystyvät vastaanottamaan Hanketta rahoittaa RAY. Ko u lu n o p i n to l i n j at korjausrakentaminen jalkojenhoitaja hoiva-alalle kauneudenhoitajat pienkonekorjaajat ajoneuvoasentajat autokorinkorjaajat puusepät, kalusteasentajat veneasentajat 21

12 T e k s t i h e l e n a h y v ä r i n e n 22 Pääsy vaihtoehtoiseen koulutukseen on usein käännekohta nuorelle, jonka peruskouluaikaa ja elämää ovat leimanneet pettymykset, epäonnistumiset ja usein myös rankka kiusaaminen. Ilpo Kuronen: Tutkija Ilpo Kuronen selvitti kasvatustieteen alaan kuuluvassa väitös- Peruskoulusta elämänkouluun. tutkimuksessaan, miten syrjäytymisvaarassa olevat nuoret kokivat Ammatillisesta koulutuksesta peruskouluaikansa ja millaista heidän elämänsä oli ollut sen jälkeen. syrjäytymisvaarassa olevien nuorten Tutkimuksessa oli mukana useita ammatillisessa aikuisten tarinoita koulutuksessa keskeyttäneitä ja alaansa etsiviä peruskoulusuhteesta nuoria aikuisia, joiden peruskoulusuhde oli ollut ja elämänkulusta eri syistä ongelmallinen. Haastatteluhetkellä peruskoulun jälkeen. nuoret aikuiset olivat valmistumassa erilaisista Jyväskylän yliopisto. vaihtoehtoisista koulutuksista, ja osalla koulutus Koulutuksen oli päättynyt parisen vuotta sitten tutkimuslaitos. Käytin narratiivista lähestymistapaa. Haastattelin 22 itä-suomalaista nuorta aikuista, jotka kertoivat minulle elämäntarinansa. Haastateltavista oli nuoria miehiä yksi kolmasosa ja naisia kaksi kolmasosaa, Ilpo Kuronen kertoo. Osa nuorista aikuisista oli leimautunut peruskoulussa jännittäjiksi ja osa levottomiksi. Omat ryhmänsä muodostivat kiusatut sekä nuoret, jotka olivat kyllästyneet kouluun yläasteella. Monilla oli rikkonainen kotitausta. Peruskoulussa ongelmat alkoivat kasaantua ja kuormittaa lasta, joka leimautui epäonnistujaksi usein jo ala-asteella. Moni oireili myös psyykkisesti ja takana oli sairaalajaksoja, kertoo Kuronen, jolla oli haastattelutilanteissa apua sairaanhoitajan koulutuksestaan. Kuronen kertoo yllättyneensä nuoria kuunnellessaan, miten rankkoja elämänvaiheita ja kriisejä he olivat kokeneet elämänsä aikana. Oli kuitenkin rohkaisevaa huomata, että nuorilla on mahdollisuus selviytyä, jos he saavat Väitöstutkimus vahvistaa tarvitsemaansa tukea ja välittämistä. Tutkimuksessani mukana olleet saivat sitä vaihtoehtoisessa koulutuksessa. Hyväksyntää ja aitoa kiinnostusta Tutkimuksessa mukana olleet nuoret aikuiset kokivat, etteivät he tulleet peruskoulussa riittävästi kuulluiksi. Opettajat eivät tunnistaneet heidän henkistä pahoinvointiaan, vaan odottivat heidän pärjäävän siinä missä muutkin. Myös kiusaamisen puheeksi ottamisessa on liian korkea kynnys. Koulukiusatut tunsivat jääneensä ongelmineen yksin, ja he olivat sinnitelleet kestämisensä rajoilla. Kun epäonnistumisen kokemuksia tuli toistuvasti, nuorelle saattoi jäädä vuosiksi sellainen käsitys, että hän on kyvytön tai huono sekä erilainen kuin toiset. Monen nuoren negatiiviset kokemukset peruskouluajasta johtivat koulukielteisyyteen, ja näin ammatilliseen koulutukseen hakeutuminen jäi. Osa oli aloittanut opiskelun, mutta opinnot olivat jääneet kesken, Kuronen kertoo Haastateltavien kokemukset muuttuivat päinvastaisiksi, kun he pääsivät vaihtoehtoiseen kouluun, jossa opettajien työfilosofiaan kuului opiskelijan kokonaisvaltainen ja tasa-arvoinen kohtaaminen. Nuoret kokivat, että koulussa vallitsi hyväksyvä ilmapiiri, ja että opettajat olivat heistä aidosti kiinnostuneita. Nuorille oli tärkeää myös se, ettei vaihtoehtoisessa koulussa pyritty samanlaisuuteen, vaan opettajat lähtivät siitä, että kaikki nuoret saavat olla erilaisia oppijoita. Myönteistä oli, että opiskelijoista pidettiin kokonaisvaltaista huolta, heidän mielialansa ja jaksamisensa tunnistettiin ja asioista puhuttiin avoimesti. Tärkeää oli myös se, että ongelmiin etsittiin ratkaisut viipymättä. Nuorten voimavarat pitäisi tunnistaa ja vähentää puhetta syrjäytymisvaarasta. Vaikka nuoren tilanne olisi vaikea, jokaiselle tulisi suoda mahdollisuus rakentaa oma selviytymistarinansa, tutkija Ilpo Kuronen sanoo. Nuorten kokemuksia vaihtoehtoisesta koulusta + välittävä ja hyväksyvä ilmapiiri + kuulluksi tuleminen + opettajien aito kiinnostus + tasa-arvoinen kohtelu + jatkuva ja oikea-aikainen tuki + erilaisuuden hyväksyminen + itsetuntoa nostattava kannustus ja myönteinen palaute + ongelmien välitön puheeksi ottaminen + turvallisuuden tunne, luottamus, joustavuus + tunne omasta pärjäämisestä + uusi alku Hyväksyvä ilmapiiri saa ihmeitä aikaan 23

13 [keskeltä kenttää] 4 t e k s t i H e l e n a H y v ä r i n e n k u v a A n u M y l l ä r i Aattele aina omalla ottamitallas Setlementtiliiton pääsihteeri Pentti Lemmetyinen sai alkuvuodesta yllättävän puhelun. Soittaja oli Anja Strömberg, joka kertoi, että hän on testamentannut omaisuutensa liitossa tehtävälle nuorisotyölle. 24 Helsingin Kalliossa asuva Anja Strömbergin viimeinen tahto on, että hänen omaisuutensa käytetään työläisperheiden lasten koulutukseen ja terveydenhoitoon. Pidän tärkeänä oikeudenmukaisuutta. Kaikilla ihmisillä pitäisi olla kouluttautumiseen samanlaiset mahdollisuudet, sanoo Anja Strömberg. Hänestä on huolestuttavaa, että varakkaidenkin perheiden lapset ovat alkaneet menettää mahdollisuuksiaan päästä elämässä eteenpäin. Vanhemmat pitäisi laittaa siitä vastuuseen. He käyttäytyvät samalla tavalla kuin Neuvostoliitossa, jossa lapset jätettiin valtion kasvatettavaksi. Vanhemmat kävivät työssä, ja työntekoa arvostettiin yli kaiken, kuten meillä nykyään. Takana on ahneus. Se pilaa kaiken. Sama ahneus pyörittää KUKA? Anja Strömberg, syntynyt Harrastukset: Lukeminen, Mozartin ja venäläisten romanssien kuunteleminen, vasemmistokulttuuri, järjestötoiminta, eläkeläisten kerhot Jäsen: Muun muassa Bibliofiilinen seura, Elvi Sinervo-seura, Suomi-Venäjä-seura, Kallio-Vallilan Eläkeläiset Suosittelee kaikille: Väinö Linna Tuntemattoman sotilaan lukemista. Elämänviisaus: Ei elämää kuin peltoa voi ylittää. (Boris Pasternak) nykyään Kiinaa, Intiaa ja Japania, joiden hienoja filosofioita ihailin nuorena. Strömberg muistelee kaiholla nuoruuttaan, jolloin appelsiinit ja suklaa olivat harvojen herkkua, mutta silti pärjättiin ja elämässä oli toivoa. Ei toivo ole mennyt täysin vieläkään, vaikka maailmanmeno hirvittää. Näen toivoa nuorissa. Olen käynyt Maailma kylässä -festivaalien aikana lämpimiä keskusteluja muun muassa setlementtinuorten kanssa. Olen huomannut, että moni nuori haluaa huolehtia lapsistaan ja tehdä elämässään muutakin kuin ansaita rahaa. Väärän väriset kengät Kiuruvedellä syntynyt Strömberg omaksui vasemmistolaisen elämänfilosofian vanhemmiltaan jo nuorena, sillä kodissa ei hyväksytty ihmisten eriarvoisuutta, joka näkyi ja tuntui Pohjanmaalla vuoden 1918 sodan seurauksena. Vaikka kotini oli köyhä, se oli hyvä koti. Rautateillä työskentelevä isäni oli ajatteleva ja oikeudenmukainen ihminen. Hän arvosti sivistystä, ja sain käydä oppikoulua, vaikka viisihenkisen perheemme rahat olivat tiukalla. Kiuruveden oppikoulussa 50-luvulla vallinnutta henkeä kuvaa Strömbergin mukaan osuvasti kirjailija Anu Kaipainen, joka toimi koulussa jonkin aikaa suomen kielen opettajana. Kaipainen kertoo eräässä kirjassaan, miten hän tuli kouluun kerran punaisissa kengissä Hänelle tehtiin heti selväksi, ettei koulussa kuljeta sen värisissä jalkineissa. 25

14 [keskeltä kenttää] 4 [toimii] 26 Kun minä lähdin kirkolle samaan oppikouluun, isä evästi minua muistuttamalla, että aattele aina omalla ottamitallas. Strömberg haaveili opiskelusta Helsingissä, mutta oppikoulun viimeisellä luokalla puhjennut epilepsia oli koitua hänen kohtalokseen. Hän sairasteli paljon muutenkin ja joutui olemaan pitkiä aikoja koulusta pois. Kelan asiamiehenä toiminut poliisi kertoi isälleni, että minä voisin saada epilepsian takia kansaneläkkeen. Se olisi ollut tervetullut lisätulo perheellemme, ja uskon, että kuka tahansa pienen mökin isäntä olisi valinnut rahan. Kun isä otti asian kanssani puheeksi, menin sanattomaksi, sillä se olisi merkinnyt koulunkäynnin lopettamista. Nähdessään pettymykseni isä totesi, että asia on selvä. Sinä menet syksyllä kouluun. Epilepsia oli estää Strömbergin opiskeluhaaveet myös taloudellisista syistä, sillä sairaus esti häntä saamasta henkivakuutusta. Kun ei ollut vakuutusta, ei saanut lainaakaan. Laina olisi myönnetty, jos olisin pyytänyt vanhempiani takaamaan sen, mutta en halunnut tehdä sitä. Ratkaisin asian niin, että työskentelin vuoden opettajana paikallisessa kansakoulussa. Sain sen verran rahaa säästöön, että pystyin lähtemään in. Loistavia luennoitsijoita Strömbergin oli ensitöikseen etsittävä pääkaupungista työtä voidakseen rahoittaa opiskelunsa Työnhaku kaatui aina epilepsiaan, kunnes pääsin lopulta harjoittelijaksi ylioppilaskunnan kirjastoon. Sillä kertaa en puhunut sairaudestani mitään. Uuden oppimisesta innostunut Strömberg oli elementissään kuunnellessaan filosofian, historian, kirjallisuustieteen ja sosiologian luentoja. Tunnen olleeni etuoikeutettu, koska sain kuunnella sellaisten persoonallisuuksien kuin Paavo Kolin, Jaakko Suolahden, Väinö Kaukosen ja Henrik von Wrightin luentoja. Opintojen edetessä Strömbergille järjestyi työpaikka yliopiston kirjastossa, missä hän työskenteli kirjastoamanuenssina 37 vuotta eläkkeelle jäämiseensä asti. Työssä ollessaan Strömberg pyrki vaalimaan oikeudenmukaisuutta, ja samanlaista palvelua saivat niin opiskelijat kuin arvonsa tuntevat professorit, vaikka joku joskus odottikin erityiskohtelua. Eräs monien ihailema professori suuttui minulle, kun pidin kirjojen lainaamisessa kiinni samoista säännöistä kuin muidenkin kohdalla. Hän osoitti myöhemmin käytöksellään, että hän arvosti ja kunnioitti minua. Strömbergin liikuttavin työhön liittyvä muisto liittyy nuoreen nainen, joka etsi hätääntyneenä pääsykoekirjoja ylipiston kirjastossa. Palvelin samaan aikaan toista asiakasta, mutta sain huikattua tytölle, että kirjojen pitäisi löytyä hyllyltä. Hän ei löytänyt niitä, ja näin, miten hän oli lähdössä pois itkien. Juoksin tytön perään, ja lupasin etsiä hänelle kirjat, vaikka kuinka monta asiakasta olisi tulossa. Kirjat löytyivät kuin löytyivätkin, ja harvoin olen nähnyt kyyneleiden vaihtuvan sellaiseen iloon. Elämän tarkoitus Kirjallisuutta rakastavan Strömbergin oma kotikin muistuttaa pientä kirjastoa, sillä seiniä peittävät kattoon saakka ulottuvat kirjahyllyt, ja kirjoja on vähän joka puolella. Minua lähellä ovat erityisesti Nikolai Gogol, Anna Ahmatova sekä Kjell Wästö, joiden kirjoista olen pitänyt alustuksia kirjallisuuspiireissä. Rakastan venäläistä kulttuuria ja venäläisiä ihmisiä niin paljon, että opettelin kielenkin, jotta pystyn keskustelemaan kielellä edes auttavasti. Strömbergin arvostamiin ihmisiin kuuluu myös pastori Sigfrid Sirenius, joka teki työtä Suomen kansan yhdistämiseksi sisällissodan jälkeen. Tiedän, että samoihin aikoihin moni muu pappi kieltäytyi tulemasta Suomenlinnaan vankileirille, vaikka moni kuoleva punavanki halusi tavata papin. Kesken haastattelua silmä osuu Strömbergin vieressä lattialla olevaan kirjaan, jossa esittelee yhteiskunnan vähäosaisten elämää kuvaavan elokuvaohjaaja Aki Kaurismäen taidetta. Kirja on auki kohdasta, jossa lukee elokuvaohjaajan motto: Elämän tarkoitus on löytää moraali ja elää sen mukaisesti. Eikö ole hieno ajatus? Voisin laittaa sen vaikka kuolinilmoitukseeni. Suomen Setlementtiliitto Ahjolan kannatusyhdistys ry Auralan kannatusyhdistys ry Turku Harjulan Setlementti ry Lahti Harjulan Setlementtisäätiö Lahti Hyvinkään Setlementtiyhdistys Hyvinkää Hämeenlinnan setlementti ry Hämeenlinna Joensuun Setlementtiyhdistys ry Joensuu Jyränkölän Setlementti ry Heinola Jyvälän setlementti ry Jyväskylä Kainulan kannatusyhdistys ry Kajaani Kalliolan kannatusyhdistys ry Setlementti Korson Arkki ry Vantaa Koskelan Setlementti ry Äänekoski Kuopion setlementti Puijola ry Kuopio Kurikkalan Setlementti ry Kurikka Setlementti Kyröskoskela ry Kyröskoski Lievestuoreen Setlementti ry Lievestuore Linnalan Setlementti ry Savonlinna Setlementti Louhela ry Järvenpää Mikkelin Setlementti ry Mikkeli Setlementtiyhdistys Naapuri ry Omapolku ry Setlementti Onnenkenkä ry Espoo Otsolan kannatusyhdistys ry Pori Oulun Seudun Setlementti ry Oulu Parkanon setlementti ry Parkano Pohjois-Kymen setlementti ry Kuusankoski Rientolan setlementti ry Rovalan Setlementti ry Rovaniemi Saukkolan Setlementti ry Setlementtinuorten liitto ry Toimelan setlementti ry Toivola-Luotolan Setlementti ry Kemi Toukolan Setlementti ry Kotka Setlementti Tunturila ry Kemijärvi Setlementti Ukonhattu ry Leppävirta Vaasan Setlementtiyhdistys ry Vaasa Vaihtoehtoisen ammatillisen koulutuksen kannatusyhdistys Sovinto ry Viittakiven Tuki ry Setlementtinuorten liitto ry H Ä M E E N P I I R I Ahjolan kannatusyhdistys ry Hämeenlinnan setlementti Hämeenlinna Kyröskoskelan setlementti Kyröskoski Rientolan setlementti Saukkolan Setlementti ry Siivikkalan Nuoret ry Ylöjärvi Seinäjoen setlementtinuoret ry Seinäjoki Setlementtiyhdistys Naapuri ry Torkku ry Vaasan Setlementtiyhdistyksen nuorisotyö Vaasa I T Ä - S U O M E N P I I R I Enonkosken Linnalan Nuoret ry Enonkoski Kerimäen Linnalan Nuoret ry Kerimäki Kulennoisten Nuoret Kulennoinen Kuopion Setlementti Puijola ry/ Puijolan Nuoret Kuopio Linnalan Nuoret ry Savonlinna K E S K I - S U O M E N P I I R I Jyvälän Nuoret ry Jyväskylä Koskelan Nuoret ry Äänekoski Lievestuorelan Nuoret ry Lievestuore Siilinjärven Kansantanssijat ry Siilinjärvi K Y M E N P I I R I Kotkan-Toukolan Nuoret Karhulan-Toukolan Nuoret, Pyhtään-Toukolan Nuoret Vehka-Toukolan Nuoret Kotka L A P I N P I I R I Luotolan Nuoret ry Kemi Rovalan Nuoret ry Rovaniemi Tunturilan Nuoret ry Kemijärvi O U L U N P I I R I Kainulan Nuoret ry Kajaani Oulun Setlementtinuoret ry Oulu Syötekylän Setlementtinuoret ry Syöte T U R U N J A P O R I N P I I R I Auralan Kerhokeskus ry Turku Auralan Kerhonjohtajat ry Turku Otsolan Nuoret ry Pori Turun Seudun Tanssioppilaitos Turku U U D E N M A A N P I I R I Harjulan nuorisotyö Lahti Jyränkölän Nuoret ry Heinola Kalliolan Nuoret ry Koivukylän Setlementtinuoret Vantaa Korson Setlementtinuoret ry Vantaa Louhelan Nuoret ry Järvenpää Pajamäen Nuoret ry Toiskun Nuoret ry Vaihtoehtoisen ammatillisen koulutuksen kannatusyhdistys Sovinto ry

15 Ole mukana liikkeessä! Yhteinen ääni tarvitsee tukesi. Tilaa Setlementti itselle, ystäville, työpaikalle, työkavereille, yhteistyökumppaneille, päättäjille Nyt! Setlementti liike on ihmisen muotoinen on ajankohtainen lehti järjestötyön, erityisesti setlementtityön ympärillä puhuttavista aiheista ja ajankohtaisista ilmiöistä. Kaksi kertaa vuodessa ilmestyvän lehden vuosikerta maksaa 25 euroa. Tilauksen voi tehdä sähköpostitse tai täyttää tilauslomakkeen osoitteessa Setlementti-lehti, Läntinen Brahenkatu 2, Puhelin

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Kouluyhteistyö. Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus

Kouluyhteistyö. Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Kouluyhteistyö Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingissä Hankkeen tavoitteena on: Saada tietoa laadukkaan vapaaajan vaikutuksesta nuoren

Lisätiedot

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi?

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALO Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALON HISTORIA 2009: YLILYÖNTI AVASI OVENSA OSANA ETSIVÄÄ TYÖTÄ Etsivä työ avasi tammikuussa matalan kynnyksen kohtaamispaikka Ylilyönnin osana perustyötä.

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys 7.4.2016 Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Mitä yksinäisyys on? THL:n mukaan jopa 400 000 ihmistä Suomessa kärsii yksinäisyydestä. Suomalaisista joka

Lisätiedot

Isä seksuaalikasvattaja. Jussi Pekkola, Sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Poikien ja nuortenmiesten keskus&vanhemmuuskeskus

Isä seksuaalikasvattaja. Jussi Pekkola, Sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Poikien ja nuortenmiesten keskus&vanhemmuuskeskus Isä seksuaalikasvattaja Jussi Pekkola, Sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Poikien ja nuortenmiesten keskus&vanhemmuuskeskus Onko eroa isä/äiti seksuaalikasvattajana? Isät äitien kanssa samalla lähtöviivalla

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino ESPOON JÄRJESTÖJEN YHTEISÖ Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY on alueellinen sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan järjestöjen

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT

PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA ON OSA PORIN PERUS- TURVAN PSYKOSOSIAALISIA AVOPALVELUJA. SEN PERUSTEHTÄVÄ ON EDISTÄÄ ASIAKKAAN KOKONAISVALTAISTA

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali.

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali. Maailman terveysjärjestön WHO:n määritelmän mukaan aktiivinen ikääntyminen on prosessi, jossa optimoidaan mahdollisuudet pysyä terveenä, osallistua ja elää turvattua elämää ja pyritään siten parantamaan

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Yksinäisyys lasten silmin Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Tutkimusaihe ja tutkimuskysymykset Lasten yksinäisyys lasten näkökulmasta Sadutusmenetelmällä lasten tieto näkyviin 1) Mitä lapset kertovat

Lisätiedot

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä.

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä. Sakke aloittaa peruskoulun, Eetu ja Karim menee yhdeksännelle luokalle ja Julija, Emma ja Jenna aloittavat kahdeksannen luokan ja ovat siitä innoissaan. Emma ja Julija ovat ottaneet Jennan mukaan ja Jennakin

Lisätiedot

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari Koti, koulu ja lapsen paras Kari Uusikylä MLL -seminaari 30.09.2016 Miksi yhteistyötä? Siksi, että se on lapsen etu Opiskelu tehostuu Ongelmat tunnistetaan Muodostuu aito kouluyhteisö, turvallinen, välittävä,

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Onnellisen kohtaaminen millainen hän on? Outi Reinola-Kuusisto Emäntä Kitinojalta (Psykologi, teologi, toimittaja)

Onnellisen kohtaaminen millainen hän on? Outi Reinola-Kuusisto Emäntä Kitinojalta (Psykologi, teologi, toimittaja) Onnellisen kohtaaminen millainen hän on? Outi Reinola-Kuusisto Emäntä Kitinojalta (Psykologi, teologi, toimittaja) HARJOITUS: MIKÄ SINULLE ON ONNEA? Johtopäätös: Onnen hetket ovat hyvin henkilökohtainen

Lisätiedot

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu?

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? 11 Esipuhe Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? (Nalle Puh) Paula Määtän kirjoittama Perhe asiantuntijana -teos päätyi kymmenen vuotta

Lisätiedot

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua?

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Ja miksi niin tulee tehdä? 15.10.2012 TT, pari- ja seksuaaliterapeutti Heli Pruuki Millaista sinulle on olla nainen? Mitä arvostat

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä

Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä 29.-30.10.2014 Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi, Pohjois-Suomen Aluehallintovirasto 31.10.2014 2 lukumäärä 1 700 1 600 1

Lisätiedot

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys merkitsee parhaimmillaan sitä, että meitä ympäröi ihmisten turvaverkko. Tarvittaessa se auttaa ja tukee

Lisätiedot

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN Anki Mannström Holistinen - Kokonaisvaltainen yksilö Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kaikki vaikuttaa hyvinvointiimme! TASAPAINO? TERVEYS IHMISSUHTEET TYÖ TALOUS Tasapainoa

Lisätiedot

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland ZA5209 Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 269 Haluaisin kysyä muutaman kysymyksen, jotka liittyvät yhteiskuntamme muodostavien eri sukupolvien

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan. Olemme poliittisesti

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 VISIO 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan.

Lisätiedot

Yhteiskuntavastuu kansalaisjärjestötoiminnassa

Yhteiskuntavastuu kansalaisjärjestötoiminnassa Yhteiskuntavastuu kansalaisjärjestötoiminnassa Pentti Lemmetyinen Pääsihteeri Setlementtiliitto Yhteiskuntavastuun käsite Yhteiskuntavastuun käsitettä alettiin Suomessa laajemmin käyttää 1990-luvulla yritystoiminnan

Lisätiedot

Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018

Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 SUOMALAISEN JÄÄKIEKON STRATEGIA 2014 2018 Strategian päämäärä: Jääkiekkoperheen monipuolinen kasvattaminen Toimintaa ohjaavat arvot: Kunnioitus Yhteisöllisyys

Lisätiedot

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Osallisuus ja kumppanuus kuntoutuksen sosiaalisina mahdollisuuksina Janne Jalava & Ullamaija Seppälä 18. 19.3.2010 1 Johdanto 18. 19.3.2010 2 Kuntoutus on monitieteellinen

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

MLL. Tukioppilastoiminta

MLL. Tukioppilastoiminta MLL Tukioppilastoiminta Tukioppilastoiminta on Peruskoulussa toimiva tukijärjestelmä, joka perustuu vertaistuen ajatukseen Tukioppilas on tavallinen, vapaaehtoinen oppilas, joka haluaa toimia kouluyhteisön

Lisätiedot

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Satu Raappana-Jokinen Verkkokriisityön päällikkö Suomen Mielenterveysseura Se mitä oikeasti haluan tietää on epäselvää.

Lisätiedot

Suomalaisen jääkiekon strategia

Suomalaisen jääkiekon strategia Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-18 28.1.2014 SUOMALAISEN JÄÄKIEKON STRATEGIA 2014-2018 Strategian päämäärä: Jääkiekkoperheen monipuolinen kasvattaminen Toimintaa ohjaavat arvot: Kunnioitus Yhteisöllisyys

Lisätiedot

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan?

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? Erilaisia maahanmuuttajia Työperäinen maahanmuutto sekundäärimaahanmuuttajat Pakolaiset Turvapaikanhakijat

Lisätiedot

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle 21.4.2016 Allianssin strategia 2021 Allianssi edistää nuorten hyvinvointia Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa 1 Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa RAY rahoitus; Seniori Vamos 2013-2017, Helsingissä ja Espoossa RAY rahoitus; Löytävä vanhustyö 2014-2017,

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Kriisit ja selviytymisen tukeminen Psykologi,

Lisätiedot

Kotoutujan alkuhaastattelu ja palvelutarpeen arviointi kunnassa

Kotoutujan alkuhaastattelu ja palvelutarpeen arviointi kunnassa Henkilö- ja yhteystiedot Nimi Henkilötunnus Osoite Kansalaisuus ja äidinkieli (-kielet) Puhelin Sähköposti Siviilisääty Maahantulopäivä Muutto pvm. tähän kuntaan Lähimmän omaisen nimi ja yhteystieto Oleskeluluvan

Lisätiedot

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016 HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020 ARVIOINTI 2016 Toteutus Toteutettiin Wilman kyselytoiminnolla huhtikuun 2016 aikana Vastauksia yht. 1118 kpl Perusopetuksen oppilaat (4.,6.,8.lk) oppilaat 610 kpl Lukion

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous 8.3.2016 Vapaamuotoinen palaute ELO-kyselyyn Kokouksien järjestelyt hyviä Asiat ovat sujuneet

Lisätiedot

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa 1 Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa Seniori Vamos 2013-2017, Helsingissä ja Espoossa Löytävä vanhustyö 2014-2017, Turussa Palvelukatveet

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta

Lisätiedot

Suomalaisen jääkiekon strategia

Suomalaisen jääkiekon strategia Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 SUOMALAISEN JÄÄKIEKON STRATEGIA 2014 2018 Strategian päämäärä: Jääkiekkoperheen monipuolinen kasvattaminen Toimintaa ohjaavat arvot: Kunnioitus Yhteisöllisyys

Lisätiedot

Avoimen yliopiston neuvottelupäivät Helsinki Toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen Kansalaisopistojen liitto KoL

Avoimen yliopiston neuvottelupäivät Helsinki Toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen Kansalaisopistojen liitto KoL Avoimen yliopiston neuvottelupäivät Helsinki 15.11.2012 Toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen Kansalaisopistojen liitto KoL YLEISESTÄ TAUSTATILANTEESTA Meneillään suomalaisen talouden ja yhteiskunnan murros

Lisätiedot

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa 27.5.2014 Petri Haltia KANSAINVÄLINEN AIKUISTUTKIMUS PIAAC: Programme for the International Assessment of Adult Competencies OECD:n organisoima,

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - ryhmässä vai ei? Antti Maunu erityissuunnittelija AMIS - Arjen ammattilaiset/ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 3.10.

ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - ryhmässä vai ei? Antti Maunu erityissuunnittelija AMIS - Arjen ammattilaiset/ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 3.10. ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - ryhmässä vai ei? Antti Maunu erityissuunnittelija AMIS - Arjen ammattilaiset/ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 3.10.2013 Esitys 1) Pahoinvoinnin syyt vai hyvinvoinnin? 2) Miten nuorten

Lisätiedot

OPPIVA OPS - OSALLISUUS

OPPIVA OPS - OSALLISUUS + OPPIVA OPS - OSALLISUUS Osallisuuden taustalla nuorilla menestyjien tiedot ja syrjäytyneiden asenteet (Suutarinen) muuta Eurooppaa pienempi halukkuus osallistua yhteiskunnan toimintaan kouluun liittyvät

Lisätiedot

Meillä on yhteinen vastuu! Mutta onko siihen aikaa?

Meillä on yhteinen vastuu! Mutta onko siihen aikaa? Meillä on yhteinen vastuu! Mutta onko siihen aikaa? Väestöliitto Perheaikaa.fi nettiluento ti 12.1.2016 klo 14 Mika Jokinen, Suomen Vanhempainliiton puheenjohtaja Sillä on merkitystä, millaisen yhteistyön

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto 22.11.2006 Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Laajennan puheenvuoroani käsittämään Päihkeestä tehtyjä tutkimuksia. Kommentoin aluksi Päihkeestä viime

Lisätiedot

NEro-hankkeen arviointi

NEro-hankkeen arviointi NEro-hankkeen arviointi Marja Kiijärvi-Pihkala MKP Aikamatka www.mkp-aikamatka.fi marja@mkp-aikamatka.fi NEro-hankkeen arviointi Tilli Toukka -vertaisryhmämallin arviointi Vastauksia kysymyksiin 1. Minkälainen

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi AVI verkostopäivä 17.11.2015 Helsinki Anita Pohjanvuori Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta v v Muistisairaiden ihmisten ja

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä PAAVO KEVÄTSEMINAARI 2014 Teema: Tutkimus ja käytäntö vuoropuhelussa 21.3.2014 Tutkija Riikka Haahtela, Tampereen yliopisto Esityksessäni vastaan

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA

KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA YPÄJÄN KUNTA VARHAISKASVATUS 2016 KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA 1. KOKO HENKILÖKUNTA ON SAANUT KOULUTUSTA VARHAISLAPSUUDESSA TAPAHTUVASTA KIUSAAMISESTA sekä sen havainnoimisesta: pedagoginen palaveri

Lisätiedot

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Stressinhallintaa itsensä johtamisen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin avulla Anne Karilahti

Stressinhallintaa itsensä johtamisen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin avulla Anne Karilahti Stressinhallintaa itsensä johtamisen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin avulla Anne Karilahti Valmennuksen sisältö Mitä stressi on? Mielen ja tunteiden johtaminen Itsensä johtaminen stressin hallinnan työkaluna

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu

Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu Maahanmuuttaja on yksilö! lähtömaa etninen ryhmä perhetausta, perhetilanne ikä (Suomeen tultaessa, nyt) maaseutu

Lisätiedot

Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan. Plan International Suomi/Terhi Joensuu

Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan. Plan International Suomi/Terhi Joensuu Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan Plan International Suomi/Terhi Joensuu 24.5.2016 Maahanmuuttajat Suomessa kokonaiskuva vuodesta 2015 1. oleskeluluvat Suomeen EU-kansalaisten rekisteröinnit

Lisätiedot

Mä osaan ja mä oon hyvä

Mä osaan ja mä oon hyvä Mä osaan ja mä oon hyvä { Oppisopimuskoulutuksen suorittaneet vammaiset ja työelämäosallisuus 1 Marja Irjala, tohtorikoulutettava/oulun yliopisto Nuorten Ystävät ry; koulutustilaisuus Itsemääräämisoikeus

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli 25.9.2012 Helena Hiila-O Brien KUKA LASTA KASVATTAA JA MITÄ VARTEN Lapsi työvoimana Lapsi rakentamassa kansakunnan tulevaisuutta Lapsi jatkamaan sukua

Lisätiedot

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus Sari Kuusela Organisaatioelämää voima ja vaikutus Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja Sari Kuusela Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Janne Harju Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen,

Lisätiedot

Kaupunkilaisista ympäristökansalaisia

Kaupunkilaisista ympäristökansalaisia Kaupunkilaisista ympäristökansalaisia Testattuja malleja ja menetelmiä Tuija Hyyrynen ja Katja Viberg Kaupunkitutkimuksen päivät 6.5.2010 4V-hanke 1.4.2008-31.3.2011 Etelä-Suomen EAKR-ohjelma, toimintalinja

Lisätiedot

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia Sydänliitto Terhi Koivumäki 2015 1 Mistä perheen ääni - Reijo Laatikainen. 2013. Lasten ylipaino. Laadullinen tutkimus. - Ryhmissä saadut palautteet eri puolilta

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring :n juhlaseminaari Kuopio 23.11. 2011 Sandra Gehring Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Terveydenhuollon ohjauksessa etusijalla on sairaus, vammaisuus ja kuntoutuminen.

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Valtakunnallinen vertaistoiminnan koulutus 1 Mona Särkelä-Kukko 18.10.2013 1 Sisältö 1. Osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

Virtuaalinen ohjaus paljon mahdollistajana. Ohjattu etäopiskelun malli aikuisten perusopetuksessa

Virtuaalinen ohjaus paljon mahdollistajana. Ohjattu etäopiskelun malli aikuisten perusopetuksessa Virtuaalinen ohjaus paljon mahdollistajana Ohjattu etäopiskelun malli aikuisten perusopetuksessa Päivi Peltoniemi ja Paula Santapakka Raudaskylän Kristillinen Opisto 2013 Aikuisten perusopetus Raudaskylän

Lisätiedot