Sukelluksia ihmisen äänimaisemaan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sukelluksia ihmisen äänimaisemaan"

Transkriptio

1 2008 Sukelluksiaihmisen äänimaisemaan Audiokinesteettinennäkökulmatarinateatteriin Tarinateatteriohjaajanperuskoulutusjakson(VI)kirjallinenlopputyö PaavoHakulinen Tarinainstituutti

2 JOHDANTO Tässätarinateatteriohjaajanperuskoulutusjaksonkirjallisessalopputyössä,Sukelluksiaihmisenäänimaisemaan Audiokinesteettinennäkökulmatarinateatteriin,asetankeskenäändialogiinitselleni merkittäviäelämyksellisiähavaintojatarinateatterityöstä,tarinoitaohjaajantyönkehityksenkannaltamerkittävistäelämänvaiheista,tämänhetkisenihmiskäsityksenisekäpohdinnanomassaopetus jaohjaustyössätärkeäksimuodostuneestaaudiokinesteettisestänäkökulmasta,jollavoisiollaannettavaatarinateatterityönkehittämisenkannalta. Tämäprosessiliittyyhaluunikehittäätarinateatterimusiikinkouluttajanajamahdollisestitarinateatteriohjaajanaedelleenmusiikkityöskentelyynliittyvääkulttuuriajaajatteluatarinateatteriryhmissä,muttaolenhalunnutlöytääsillesyvempääsidostakokotarinateatterityöhön,etteivätmusiikin prosessitolisiedelleenirrallinensaarekemuistatarinateatteri ilmaisunosa alueista.holistisennäkökulmantakiatutkinitseäniihmisenäjaomaaalatimaailmassamuovautuvaaihmiskäsitystäni. Audiokinesteettisyyskäsitteentutkiminenonosaholististanäkökulmaa.Ihminenonperijuurinkokonaisuus,jossakuuleminen,tunteminen,liikkuminen,laulu,tanssi,rytmijamusiikkikytkeytyvät toisiinsa,ellemmetätäyhteyttäkatkaise. Tämätyöeipyriolemaantieteellinenopinnäytetyö,vaanennemminkinomaataiteellistajapedagogistaajatteluaprosessoivaajatusleikki.Työhönonvaikuttanutlukuisattaiteelliset,pedagogisetja henkilökohtaisetprosessit,kokotarinateatteriurani,työskentelymerkittävienohjaajienkanssa,tarinateatteriohjaajaopinnotvertaisryhmäprosesseineenjasiihenliittynyttutustuminenpsykodraamaan,jalopultasekattavajamerkittäväkirjallisuus,jotaolemmeopiskelleet.olenpistänytitseni likoonjayrittänythahmottaa,mitenseonvaikuttanutajatteluuni.siksienoleyrittänytkäänpurkaa lukemattomiavaikutteitanireferaateintaiviittauksin.uskon,ettätämätyöprovosoiminuatarkistamaanajatteluaniuudelleenjaperusteellisemmin.nytjotiedän,ettäosaaudiokinesteettiseen liittyvääpohdintaaonjäsentymätöntäjakaipaaenemmänperusteita. Kirjallisenesityksenkehyksenäontarina.Siltirakenneonvilli,eikäpyrikäänjohdonmukaisuuteen. Rakenteellapyrinluomaanassosiatiivistakenttääeritasoistentekstienvälille,jaaiheensanäköistä kokonaisuutta. Tämälopputyöonopiskelutehtävä,jotaarvioidaan.Haluantämänolevanmyöskiitosprosessista koulutukselle,ryhmällejapäiviketoselle,jotkatämänyhteisenmatkanovatmahdollistaneet. 2

3 SUKELLUKSIA Tarinateatteriharjoituksetalkavat.Ryhmänjäsenettulevatpaikallekukinomastaolostaanjaomalla tavallaan.hesaavatensikosketuksentoisiinsa.ohjaajaonasettanuttuolitkehäksiniin,ettäniitäon yhtäpaljonkuinryhmäläisiä,jaelleiryhmäläisetjovalmiiksiistuudupaikoilleen,hänaloittaatyöskentelyn pyytämällä ryhmäläisiä istuutumaan tuolirinkiin. Pienen alkutervehdyksen ja tarvittavien selvennysten jälkeen hän pyytää ryhmäläisiä ottamaan mukavan asennon, hiljentymään ja sulkemaan silmänsä noin kymmeneksi minuutiksi ja tällä tavalla tekemään kukin omaa saapumistaan ryhmään. Mitäminulletapahtuukunsuljensilmäni?Tuntuusiltä,ettäkehojatkaisisitätoimintaa,mihinseon virittynyt.josolentulluthälinänkeskeltäkiireestä,niintuntuusiltä,ettäkehovieläolisiryntäämässäpaikastatoiseenjapäässätuntuuhelisevänkaikujaäskeisestätodellisuudesta.josolennukkunut vähän tai huonosti, niin tuntuu siltä, että väsymys nujertaa saman tien lepotilaan. Mielikuvat ovat yhtä aikaa sekä visuaalisia, kinesteettisiä että auditiivisia, niitä voi harvoin rehellisesti sanoa ajatuksiksi tai tunteiksi, vaan ne ovat yhdessä jotakin kokonaisvaltaista ja määrittämätöntä, joka hakeeomaantahtiinsamuttaaktiivisestimuotoaan.tämähetkionuneksuntaaryhmäänsaapumisesta,luovuuteenvirittäväesitila.pysäytyssynnyttääristiriidansuhteessaaiempaanorientaatioon; pysäytettyalkaatunnistaasitämitäoloataitilannettavieläkantaamukanaan,arvioidasitämistäja mitensiitävoiluopuajamitätuodasiitäryhmäänmukanaan. Improvisaatioteatterissajaerityisestitarinateatterissaminulleitsellenikiinnostavimmattyöskentelyn vaiheet, harjoitus tai näyttämötyöskentelyyn virittäytymiset ja kohtaukseen menemiset, ovat kuin sukelluksia,hyppyjätuntemattomaan,netapahtuvathetkessä,niihinvoivirittyä,muttakoskaaneivoiollavarma,mitäihmismielensyvyydestälöytyyjakuinkavirtauksetkuljettavat.vaikka tiedostavatrakenteetkehittyvätnopeasti,niinpohjimmiltaanvaistonvarainenohjaasuurintaosaa ihmisentoimintaa,niinsukelluksessakuintarinateatterinäyttämölläkin. Ideatähänpohdintaaneiolesyntynytsattumalta.Olenpohtinutnäitäkysymyksiäkokoopiskelu ja työuraniajan,muttaenolepystynytsijoittamaanajatteluanimihinkäänviitekehykseen.kunjuuri lukiosta irtautuneena yritin löytää itseäni sosiaalitieteiden akateemisesta maailmasta, minua kiinnosti ihminen sosiaalisena olentona mutta erityisesti esittävien taiteiden, musiikin ja teatterin ihmeellinen yhteisöllinen voima. Mitä minussa ja meissä tapahtuu? Kun musiikki ja teatteri nimenomaan oman osallistumiseni kautta olivat merkittävällä tavalla kantaneet minua nuoruuden kriiseissä,niinolinyksinkertaisestipäätellyt,ettätodennäköisestiniissäolisijotainniinmerkityksellistä,ettäyhteiskunnankinpitäisiseymmärtää.ajatukseniolivatkuitenkinlapsellisiajaeriytymättömiä, enkä tuntenut löytäväni vastakaikua etsinnälleni sosiaalitieteellisestä kirjallisuudesta, jota meilläluetettiin,tahiopiskelijatovereidenisaatiopettajienajattelustasosiaalitieteidenlaitoksella. 3

4 Lähdinetsimäänsieluntovereitaylioppilasteatteristajasivuaineopinnoistayleisenkirjallisuustieteidendraamalinjalla.Tunsinolevanilähempänäjotainsellaista,mihinuskoin,muttaenlöytänythengenheimolaisia.Teatterikoulutukseenliittyvämuutoskriisivaikuttinäissäkinpiireissäluodeninnostuneenmuttasamallahenkisestipainostavanilmapiirin,jossaturkatjaparviaisettaistelivatnuorten teatterintekijöiden sieluista. Tunnelma oli aggressiivinen, eksistentiaalisen ja narsistisen yksilökeskeinenjapostmodernistivieraannuttavatelementitloivatlohdutontayksinäistämaisemaaitseään yhteisöllisyydestäetsivälleepävarmalleteatterinharrastajalle.tuntuikuinpitäisipeittäähämmennyksensä, kovettaa kuorensa ja taistella paikastaan auringossa, ja tähän leikkiin taisin mennäkin mukaan. Ainasillointällöinvaloapilkahtijostakin.ErityisestinäyttämötyönkursseillaläpikäydytViolaSpolinin ja Keith Johnstonen ajatukset improvisaatiosta ja näyttämöllä läsnäolosta tuntuivat avaavan jotaintärkeää.joillakinpuheopinjapuheviestinnänkursseilla,joihinosallistuin,toimittiinkiinnostavalla tavalla ryhmässä yksilöä tukien. Tietyissä teatteriproduktioissa ei ohjattukaan ohjaajan pakkomielteistäkäsinvaannäyttelijöidenideoitajailmaisuatukiensekäkeskeneräisyyttäkunnioittaen. Henkilökohtaisestivahvimmatnäkyväksitulemisenjayhteisöllisyydenkokemuksetliittyivätmusiikkiin, laulamiseen ja soittamiseen. Monivuotinen lapsuus ja nuoruusajan musiikkiharrastus alkoi tullaesiinuudellajaomaehtoisemmallatavalla,jaminulletulikokemuksiajatunnesiitä,ettäjuuri tässäminullaonjotainannettavaa.hakiessanikonservatorionmusiikinohjaajakoulutukseenuskoin toteuttavanimissiotanimusiikillisestiluovastaryhmätyöstä.vähitellenminullevalkeni,ettäkoulutus,jonkatavoitteetolivatyhteisöllisestisoveltavia,olikuitenkinalisteinenklassisenmusiikkikoulutuksenautoritäärisellejayksilösuoritteiselletoimintakulttuurille.monilleopiskelutovereistanikoulutusolivainvälivaihesolistiselleuralle,jatämäarvomaailmatarttuiminuunkinajoittain,kunopettajatalkoivatleipoatähteä.kuitenkintuntuisiltä,ettäteenjonkinlaistakompromissiaomanetsintänisuhteen.kunomatahtoeiolevieläkehittynyt,ontoisentahdollamaaginenvoima. Istuntarinateatteriharjoituksissasilmätkiinnijasisällänikäydääntahtojentaisteluavastustuksenja suostumuksen välillä. Olen virittymässä työskentelyyn ja mieleni näyttämöillä tapahtuu jo suurta dramatiikkaa. Tässä ja nyt hetkessä puhuu kaikki elämäni äänet, vaikken niitä erotakaan. Siinä hahmottomassa kokemuksessa, mikä liikkuu ja velloo sisälläni, on läsnä koko historiani ja tulevaisuuteni. IHMISEN Ohjaaja pyytää silmät kiinni istuvia ryhmäläisiä ajattelemaan ajatuksensa loppuun, hengittämään muutamankerransyvään,avaamaansilmänsäjasaapumaanryhmään.hänpyytääjokaistakäyttämään puheenvuoron siitä miten, mistä ja millaisin ajatuksin tulee tähän hetkeen aloittamaan yhteistä työskentelyä. Puheenvuorot pidetään vapaasti sellaisessa järjestyksessä, jossa kuunnellaan 4

5 kunkin omaa mahdollista tarvetta ja hetkeä liittyä edelliseen, ja jokainen saa puhua ajatuksensa loppuunasti. Mitäminussatapahtuu,kunhiljennynkuuntelemaantoisenihmisentarinaa? Avattuanisilmätihmisetnäyttävätjotenkinerilaisiltakuinnopeassaensikohtaamisessa,jossalähinnähaluantunnistaatuttuajaturvallistaelijotainsiitämielikuvasta,johonolennämäihmisetjoaiemminsijoittanut.Nytomapinnallenoussutsalainenmaailmanivaikuttaasiihen,mitennäenmuut ihmiset.tuntuu,ettätilanteenhämmentäväoutousvaikuttaamyösmuissaryhmäläisissä.tunnen itsenihaavoittuvammaksi,jatutkinomaaturvallisuudentunnettani.yritäntunnistaamuidenihmisten olemuksessa sellaisia viitteitä aikaisempiin elämäni tilanteisiin, joissa olen haavoittunut, jotta tietäisinkuinkareagoidajaasettaaitsenikannaltaturvallisetrajat. Hiljaisuus on samanaikaisesti pelottava ja kiehtova. Tuohon hiljaiseen tilaan välillämme kätkeytyy ryhmän kollektiivinen alitajunta, mielen näyttämö, joka sisältää kaiken mahdollisen, myös uhkan. Kunensimmäinenpuhujaalkaakertoaomastaolostaan,seikäänkuinpuhkaiseeoutoudenkuplan tavalla,jokaalkaamanifestoidaryhmänkäsitystäsiitä,mistätilanteessaonkysymysjamitentässä uudessa tilanteessa toimitaan. Kun kuuntelen kertojaa, tulen tietoiseksi ryhmässä olevista jännitteistäjamelkeinhuomaamattanisijoitanitseänisuhteessatähänjännitteeseen. Vaikka ihmisen mieli on joka kerta ainutlaatuinen yhdistelmä perimän tarjoamia ja ympäristön muokkaamia ominaisuuksia ja taipumuksia, niin rakennuspalikat, elementit, joihin ja joista kokemus jamerkitysmaailma,mielirakentuu,ovatihmisilläpohjimmiltaansamatperustarpeistalähtien.ihmislajinyhteinenesihistoriaonsangenlyhytjanykyisentiedonmukaanperimäaineksenvariaatiosuhteellisenkapeaperustuenpienenilmastonmuutoksessahengissäselvinneenheimongeenipankkiin.heimonselviytymisenuskotaanperustuneenluonnonvalintaan,jokasuosiyhteistyökykyäjakommunikaatiota. Vaikkamusiikinopiskelutuntuiaikanaanitsellenioikealtaratkaisultauravalinnansuhteen,niinriittämättömyydentunneoletustenjaodotustentäyttäjänäkuitenkinahdisti,javiihdyinpienissäteatteriryhmissäjaproduktioissa,joissapystyintoimimaanomaehtoisestijaomientaiteellistentavoitteiden puitteissa. Eräs teatteriohjaaja vaistosi sisälläni olevan palon ja antoi minulle enenevässä määrin taiteellisesti luovia tehtäviä kaikilla teatterityön saroilla, mutta erityisesti teatterimusiikin säveltäjänäjaharjoittajana.uraniteatterimusiikinpedagoginaalkoihänenrinnallaantnl:nnäyttelijäntyönkursseilla. Tämähenkilö,TimoMäkinenolikehittänytGrotowskinjaitseläpikäymänsäänkytysterapianpohjalta näyttelijätyön metodin, jota hän kutsui hitaan lukemisen tekniikaksi, jolla mielestäni nerokkaastiluotiinmahdollisuusylittääläsnäoloaestäviäjahäiritseviädefenssejäjaolla tässäjanyt hetkessä antaen vuorovaikutuksessa syntyvien energiaimpulssien kanavoitua pidätetyn ilmaisun kautta,jolloinintensiteettitihenee.metodioliselkeä,jasaintodistaamonenkeskinkertaisentains. huononkinnäyttelijänsaavuttavanhuikeaaintensiteettiä.lisäksiminuunvetosihänenlähestymis 5

6 tavassaan vallanpitäjiä ja heteronormatiivista keskinkertaisuutta uhmaava eetos. Tajusin monen harrastajanäyttelijänlöytävänkanavanilmaistakapinaansataipahaaoloaan,itsenimukaanlukien. Tuossalähestymistavassaolimielestänimaagistavoimaa.Koskaolinpitänytitseänihitaanajajähmeänä,javaatinutitseltäninopeuttajatehokkuuttaselvitäksenihaastavissatilanteissa,olimullistavahavaintotajutase,kuinkanimenomaantämähökellysjasuorituskeskeisyysoliollutilmaisuni mutta myös opetustyöni esteenä. Metodinen pidättyvyys, omaehtoinen viivyttelevä aloittaminen, valtahallitahiljaisuuttajahitaus,jännitteentiedostavarauhatoimyösomanhenkisenhätähuutoni kirkkaamminkuuluviin.huomasin,ettäajatteluavoisoveltaamihintahansaoppimiseen,jakehittelinajatustamyösmusiikintekemisennäkökulmasta. Toiminvahvaninnostuksenvallassaintuitiivisestijaryhmälähtöisesti,jakoulutusryhmissäyhdessä huumaannuimmenopeastaedistymisestäjanähdyksitulemisenkiihkosta.huomasin,ettäminulle olikehittynytvahvakykyeläytyäempaattisestilaulajanesteisiinjaongelmiinkehollisesti(nykyään sanoisinaudiokinesteettisesti),vaistosinihmisenpersoonastajotainmielestänimerkittävää,jaonneksiolinsaanutpaljontoiminnallisiavälineitäesteidenpoistamiseksijasiihen,kuinkalaulajansiipiävahvistetaan.kuitenkinnäinjälkikäteenarvioin,ettätyöotteeseeniolitarttunutopiskelunalkuvuosien narsistinen uhma ja klassisen taideopetuksen guruilu, mestari kisällisuhde, jossa tietynasteisestadialogisuudestahuolimattaminäohjaajanataiopettajanatiedänkuitenkinainaparemmin kuinohjattavataioppilas,taivähintäänkinolenniinkuintietäisin. Ajattelenihmistäpohjimmiltaanpsykosomaattisenalapsena,jonkaperusorientaatioonvälitöntarpeentyydytys.Ihmiselämänkaikkeatoimintaaajaaeteenpäinvietit,joitapohjimmiltaanrefleksitja refleksejä jo oppimisen kautta koordinoivat vaistot ohjaavat. Ihmisellä kehittyminen avuttomasta lapsestaaikuiseksiyksilöksionkuitenkinsuhteellisenpitkäprosessi,javaikuttaasiltä,ettäsosiaalinen riippuvuus ja kyky välittää selviytymisen ja muuttuviin olosuhteisiin sopeutumisen kannalta olennaista tietoa ovat olleet lajin elinehto. Siten vuorovaikutus ja yhteistyötaidot, kuten nonverbaalijaverbaalitulkintajaviestintäovathitaastikehittyvällejatäysikasvuisenakinfyysisestiavuttomalle ihmislajille elintärkeitä. Lisäksi kontaktin välineet kuten silmät, korvat, kädet ja erityisesti sormet, huulet, kieli, suun limakalvo ja sukupuolielimet ovat kehittyneet hyvin hienovaraisiksi ja herkiksielimiksi,joidenkauttavälittyypaljonärsykkeitäjaerittelevääinformaatiota.niidenkoordinaatio,kykytoimiayhdessä,luomonipuolisestijäsentynyttäkäsitystäympäristöstäjalukemattomia mahdollisuuksiajakeinojamanipuloidasitä. Pitkäaikainensymbioosiäitiintaimuuhunlähimpään maagiseenantajaan synnyttääkasvualustan sille,ettälapsipaitsikehittyyperusluottamuksenkauttatasapainoisestimyöshahmottaaomantehtävänsä, roolinsa tässä symbioosissa ja vähitellen sosiaalisessa atomissa, ja sosiaalistuu vähitellen moninaisiinihmisyhteisönrooleihin,jotkatuottavathänellesenpaikan,jonkakauttahäntuleeyhteisössänähdyksijahyväksytyksijahänentarpeensatulevatkuulluksi.tämäsosialisaationäyttäisi olevanihmiselläyleinenjapysyvätarvejaaikuisenminänkehittymisenedellytys,kriittinenlajiominaisuus.ihminenluoitsensä,kuvanitsestäjatehtävästääneliroolinsa,toimintansajasiitäseuraavan vuorovaikutuksen, sosiaalisen peilauksen kautta. Se, miten yhteisö suhtautuu yksilön toimintaanjarajaasitä,määrittääidentiteettiäjayksilöntilaaluodasitäitse.kehittynytsosiaalistuminen 6

7 antaa yksilölle valmiudet irtautua laumasta ja liittyä toiseen tai uuteen laumaan, tai luoda oman laumansa.varhainkehittyneetroolitjaniidenkehityksessätapahtuneetlaajentumisetjakaventumisetovathyvinmerkityksellisiäsiinä,kuinkajoustavastijatarkoituksenmukaisestiyksilösaa,ottaa jaluoroolejauudessalaumassa,parisuhteessa,ryhmässä,työssäjayhteiskunnassa. Syväsosiaalistumiskehitysmahdollistaneemyöskosmistenroolienkehittymisen,luovuudenrakenteidenkehittymisenmyöspsykosomaattisten,psykodramaattistenjasosiaalistenroolienohieettisestielämäänsuhtautuvaksijatehtäväänsämaailmankuvansapohjaltaluovaksipersoonallisuudeksi.Historiassatämäroolionuseinollut sankarillinen tai pyhä tehtäväihmisyhteisöjenjoutuessa vakaviinkriiseihin.taivierasjauhkaava,josseuhmaamaailmankuvaa,jolleomaidentiteettirakentuu.epävarmuuttajaepäluuloanäidenroolienvilpittömyyttäkohtaanonesiintynytainajaerityisestinykyajanpsykologisoivassajaitsekeskeisessäjatoisaaltastandardisoivassa,erilaisuuteenvieroksuensuhtautuvassakulttuurimaisemassa(esim.kuinkajeesukseensuhtauduttaisiinnyt?). Istumme piirissä ja kuuntelemme toistemme puheenvuoroja arkisia mutta tärkeitä kertomuksia kertojalleitselleenläsnäolevistajatärkeistäasioistajakysymyksistä.pintaannouseekertojanelämässä vaikuttava hankauma, joka tuntuu vaivaavan kertojaa uudestaan ja uudestaan. Kertoja ihmettelee sitä, ja kysymyksen takaa löytyy isompi ristiriita, joka on vaikuttanut hänen elämässään pitkään. Mieleni sisällä minua heitellään koko ajan edestakaisin. Vaikka olen hiljaa paikallani, niin elänvahvastitarinoissamukana.tahtomattanikinjokainenasiasaaminuttarkistamaansuhdettani, positioitumaanuudelleen.välilläliitynjaeläydynvahvasti,sillätunnenvoimakastakohtalonyhteyttä kertojaan, ja välillä ahdistun ja jopa turrun tunnistaessani tarinoista omassakin elämässäni vaikuttavia raskaita, vieraita tai ahdistavia elementtejä, jotka haluaisin torjua, niin kuin torjun niitä omassaarjessani.vähitellensisäinenkuohuntanikertoominulle,ettähiljaisuudenpelottavajaeristäväkalvoonpuhkaistavamyösomaltaosaltani,jottaomasisällämyllertäväkokemuksenisaisilopultamuodon,jotavoikäsitelläjajollavoisinliittyäryhmään. ÄÄNIMAISEMAAN Edellinen kertoja on puhunut, hetken tarkkaileva hiljaisuus ja sekunnin murto osassa tajuan virittyneeniniin,ettäkokoryhmäaistiisensisäänhengityksestänijaodottaaminunkertovantarinani. Kokemuksenialkavatputkahdellaulos,ensiksihajanaisinahavaintoinajatuntemuksina,muttaulos on pyrkimässä kokonainen ajatusvirta, joka kantaa yhteisen virittymisen ja sisällä pidetyn tuottamaapainovoimaa. Sillähetkelläolenpäähenkilö,jonkatodellisuustuleenäkyväksi.Olentietyllätasollatietoinennäkyväksitulemisenvoimasta.Se,mitäsanonjamitensanonvaikuttaasiihen,mitäryhmässätapahtuu 7

8 jamitenpositioidunihmistenmielessä,minkäroolinheidänsisäisillänäyttämöilläsaan.kertoessani vaistomaisestietsinsitänäkökulmaa,jokatekeeminulleryhmässäolemisenhelpommaksi.joskerronomistaoloistani,tunteistanijamielikuvistaniniinitsellenionhelpompaa,kunenergianieienää keskitynäidentuntemustenpeittämiseenjahallintaanvaanvointullanähdyksijakuulluksisellaisena kuin olen. Toisaalta, omissa tuntemuksien ja ajatuksien jakamisessa on aina se mahdollisuus, ettänetulevattorjutuiksi jaminunkintarinassanionhaavojaluottamuksenjärkkymisestä.väistämättä tarinani rakentaa rooliani tässä ryhmässä ja niitä odotuksia, joita minuun kytketään. Koska ryhmänä kannamme toisiamme, osasta tulee helposti enemmän kannettavia ja osasta kantajia. Nämäovatniitärooleja,jotkaluovattoinentoisiaan. Kun alan puhumaan, huomaan jännittyneeni hieman ja yritän laukaista jännitystäni. Yritän katsoa ryhmään,muttaminunonvaikeatavoittaaryhmääyksilöinä.tuntuukuinkaikkitarkkailisivatsivukorvallatoisiaanjaolisivatmuovaamassayhteistätapaasuhtautuajareagoidaminuun.katsonohjaajaan ja hän näyttää levollisen uteliaalta. Jatkan puhettani ja säätelen ääneni tunneherkkyyttä vaistomaisestisenmukaan,kuinkalevolliseksitunnenoloni.josjokuasiasynnyttääitsessäniepävarmuuttasuhteessaryhmään,saatanmuuttuakovaääniseksijapinnalliseksi,jajosminullaontunne,ettävoinpuhualuottamuksellisesti,äänenisaattaapehmetäjahaurastua,niinettämyöshaavoittuvaminäonläsnäpuheessani.jonkuntoisenkertoessatarinaa,hänsaattaareagoidaäänellään juuri päinvastaisesti riippuen siitä, mitä roolia hän ryhmätilanteissa on tottunut kantamaan. Silti juuri se, mitä ihminen yrittää kätkeä sosiaalisen äänensä taakse, kasvaa kiinnostavaksi ja minulle tärkeäksiinformaatioksi. Ihmisen sisälle rakentuvaan äänimaisemaan kertyy hyvinkin tarkasti juuri hänen tunnistamiaan ääniä,jotkaovatjuurihänenelämälleenjaympäristölleentyypillisiäjamerkityksellisiä.neketjuuntuvat prosesseiksi ja kerrostuvat tasoiksi, koostuvat arjen hälystä, kaiuista, luonnon, ihmisten ja ympäristönäänistä,puheesta,tahtoentaitahtomattakuullustamusiikista,imevätsisäänsäkehon reaktiot, tunteet, ajatukset, ihmisen sisäisen tilan, liikkeen, rytmin ja musiikin. Silti hän kokee ja jakaasamaaäänimaisemaa,sentuottamiakokemuksiajamerkityksiäerityisestisamaankulttuuriin kuuluvien kanssa, ja lopulta ihmislajin biologiaan ja kehitykseen kuuluvaa äänimaisemaa koko ihmiskunnankanssa.vaistonvaraisellatasollaihminenonhyvinsamakaikkiallakauttaaikojen,mutta semikärakentaamerkityksenjaidentiteetinvaihteleesuurestikulttuurinelinehtojenjahenkilökohtaisenkehityshistorianmukaan. Konservatorio opintoihini liittyi jonkin verran, muttei kuitenkaan riittävästi, pedagogisia opintoja. Lyhyellä aikuiskasvatuksen jaksolla sain kuitenkin käsiini silloin uusinta uutta olevan taikasanan, yhteistoiminnallisen oppimisen. Kurssilla aktiivisesti ja toiminnallisesti sovellettu menetelmä osui etsintäniytimeen,javähitellenyhteistoiminnallisuudestatulihenkilökohtainenpedagoginenfilosofiani,jokaalkoivähitellensyrjäyttääaikaisemminoppimianimalleja.minulletärkeäksitulinäkökulma,jonkamukaanhenkilökohtaisenkiinnostuksenjaymmärryksensuodattamajaryhmässäjaettu ja prosessoitu tieto tai materiaali muuttui nopeasti sisäistetyksi. Se mikä oli opiskelijan mielestä tärkeääjakiinnostavaaopiskeltavassaasiassatuleepaitsitoiminnalliseksidialogiseksikokemukseksi 8

9 myösryhmänprosessoimaksitiedoksi.tällainenopiskelutuntuiprosessinamielekkäämmältäkuin oletuksiataiodotuksiatäyttäväyksilö taiohjaajakeskeinenopiskelu. Kehitinharjoitustehtävänäyhteistoiminnallistamenetelmääopiskellalaulua,javaikkatietytlaulunopiskelunkannaltalaadullisetkysymykseteivätsyventyneetkäänilmanohjaajanapua,niinsivutuotteena kuin vahingossa syntyi itselleni rakas ja ominainen työmuoto: yhteissävellys. Ensimmäisinä kertoinakunteetinyhteissävellyksen,olivaltavaelämystodeta,kuinkaerilaisuudestatuliyhteisöllinenarvo,kunpersoonallinentapamuotoillaajatuksensasävellyksenmuotoonyhteisessäsointukentässärikastuttiyhteistäsävellystä,jakuinkajännittävääolitehdämatkojatoisenmusiikilliseen ajatteluun. Keskenään erilaiset mutta silti samassa sointikentässä liikkuvat melodiat synnyttivät kiinnostavaasävellyksensisäistädialogia,jännitettäjadraamaa. Sittemmin olen joskus niellyt pettymyksen tunnetta, kun sävellyksistä on toisinaan tullut kuin samanlaisuudenpakostapaikallaanjunnaaviajollotuksia.tätäomaasubjektiivistatunnettaonvaikea ilmaista, koska usein ryhmäläiset ovat samaan aikaan hyvin herkillä ja valtavan ylpeitä siitä, mitä ovatsaaneetaikaan.jakuitenkintuntuusiltä,ettäontapahtunuttylsätasapäistyminen.olenjoutunutmiettimään,mitäsekertooryhmästä,sensisälläolevistapaineistaesimerkiksisuhteessalaulamiseen,rohkeudestahakearajoja,rehellisyydestäitselleen,turvallisuudestajarohkeudestaerottua ja olla erilainen; ja lopulta olen joutunut kysymään, mitä se kertoo minusta itsestäni, minun odotuksistani ja oletuksistani. Oliko nimenomaan kysymys suorittamisen, vastustuksen ja suostumuksensynnyttämästäintohimottomastakompromissista?mitenolinvalmistelluttehtävän?missä luottamuksen tai ryhmäytymisen vaiheessa ryhmä oli? Miten annoin tehtävän? Oliko laatimani sointikenttä riittävän avoin tai riittävän inspiroiva, jotta se houkuttaisi kokeilemaan tai etsimään rajoja? Kuinkavalmisolenitseaitoondialogiseenkohtaamiseen,jossaolenvalmiskatsomaantyöskentelyn merkitystätoisen,erilaisen,muttasiltitasaveroisenprosessinkannaltajajossalopputulosvoiolla jotainihanmuutakuinmitäitsesenkuvittelevanolevan? Minkälainen matka tarvitaan ryhmän aitoon moniäänisyyteen, jossa ryhmäläisen todellisuus saa peilautuajamuovautuahänenomastatodellisuudestaankäsin?mitenihmisenpersoonallinenäänimaisema tulisi hänen omaksi äänekseen? Ryhmään kuulumisen tunne ovat niin keskeisiä ja voimakkaitaasioita,ettäjosihminenjoutuukäymäänkauppaapersoonallisenjasosiaalisenidentiteetin välillä tullakseen hyväksytyksi, niin persoonallisuudestaan, joka hänet erottaa muista hän todennäköisestiluopuuensimmäiseksi.voisikoryhmäntoimintaollavahvaailmantätäyhdenmukaisuudenpakkoa? Kertoessanitarinaanitarinateatteriharjoitustenalkuringissäminuaohjaaajatussiitä,ettätämäon valmistautumistayhteiseentyöskentelyyn.olenryhmässäoppimassamyöstyöskentelyärajojenja vastustuksenkanssajakasvattamassahenkistäliikkumatilaakohdataerilaisuuttajakäsitellämyös ristiriitoja,siksivoinottaariskinjaantaatulla.tässätilanteessamitataanluottamustaniryhmänja senohjaajankykyynkäsitellähankaliakinkysymyksiä,joitakielellisenilmaisunrajoitukset,ajatusten keskeneräisyys ja jäsentymätön impulsiivisuus tuovat esille. Vähitellen virtaus tasaantuu ja alan 9

10 hallitaajatuksenjuoksua,saatanjopatehdähavaintojasiitä,mitenminunjaryhmänvälillätapahtuu.tietyllätasollaolenkokoajanaistinutryhmäntunnelmaa,hengitystä,katseitajaasentoja,jane ovatohjailleettarinanikulkuans.eläintasolla.ohjaajahuomaatarinanijuoksussapatojajataisivuvirtauksia,jahänauttaaminuaohjaamaanvirtaaryhmäntyöskentelynkannaltatarkoituksenmukaisempaansuuntaan.kunlopultaaistin,ettäolenliittynytryhmäntodellisuuteen,yhteiseenvirtaan pyörteineenjakoskineen,tunnenpuhuneenijaodotanuuttatarinaataisiirtymistätoimintaan. AUDIOKINESTEETTINEN Tarinateatteriharjoitustenalkukierrosonpäättynytohjaajanhuomioihinryhmässämerkityksellisiksi havainneistaan kysymyksistä. Hän valmistaa ryhmän seuraavaan työskentelyvaiheeseen. Ihmiset ovathyvinvirittyneitäjatietoisia,muttauupuneitapaikallaanistumisestajasisäisestäpainista,jossaonläpikäytyryhmääntulemisenjännitteitä,paineitajapurkautumisia,kuuntelemisenherättämiä sisäisiäimpulssejajaomankokemuksenjakamiseen,senpidättelyynjailmaisuunliittyvääjännitettä.sanainenarkkuonavattumuttasanoja irtitoiminnasta ontullut jotarpeeksi.kehoontäynnä purkautumatontaenergiaa,jokavaatiitoimintaa tarinoita,joidenpitäätullanäkyväksi. Siirtymätauolla regressiivinen energia etsii väyläänsä. Joku tavallista olotilaa hakeva tuttu toimintamalli, kahvinkeitto tai tupakanpoltto jo toimii tasaavana elementtinä, patoutunein sosiaalinen energia purkautuu vitsailuna, leikkinä, pelehtimisenä, jopa hihhulina. Toimiessaan ihmisen koko kehokertoositätarinaa,mikäeivieläoletullutkerrotuksijase,mitähaluaasanoa,voitullasanotuksipuuhailunsivussaohimennen. Ennenkuinhuomaankaanleikintoistenkanssakuinlapsuuseiolisikoskaanpäättynyt.Haluanravistaakehostanikaikensenmahdollisuudentieltä,ettäminävoinollamikävaantaimitävaan.Siksi suostunhetkeksimelkeinkaikkeen,mitäryhmässäuskalletaanehdottaa.samallayhteisessäleikissä luon itseäni uudestaan ottamalla itselleni enemmän tai vähemmän uusia rooleja ja toiminnallani kerronuuttatarinaaitsestäni.minäolense,jokapystyykuvittelemaanmahdollisiamaailmoja.minä olense,jokavoikiihtyä,innostua,lumoutuajanauraa.minäolense,jokaosaaliittyäuusienihmisienkanssajatoimiauskomattomissauusissatilanteissa.minäolense,jokavoivoittaajase,jokavoi hävitä.minäolense,jokavoimokatamuttajotasiltirakastetaan. Audiokinesteettisestä näkökulmasta ihminen on kokonaisvaltainen, psykofyysinen kokonaisuus. Kaikellaonyhteyskaikkeen.Se,kuinkakehonjamielenyhteystoimii,vaikuttaakaikkeen,ainahengitykseenjaihmisenperusääneen,äänenkäyttöönsaakka.Audiokinesteettinenherkkyysvaikuttaa siihen,kuinkaihminenkuuntelee,kuinkahänkuuleejasamallatuleekuulluksiriippuensiitä,miten 10

11 hänen kanavansa ovat virittyneet kaksisuuntaiseen viestintään. Kysymys on pitkälti sisäisestä kuulemisesta javielätarkemminsisäisenliikkeenkuulemisestaenemmänkuinajattelusta.seon aistimistajavirittymistävaistonvaraiseen.audiokinesteettisyysonprosessi,linkkitunteenjatunnistamisenvälissä,jaollessaannäidenvälissämahdollistaaherkänavoimuuden,jotaesimerkiksimyötätunto,kokemuksenpeilaaminenjanäyttelijäntyöedellyttävät. Ensimmäisetvuodetopiskelunulkopuolellatyöelämässäolivatmonipuolisuudessaanrikastamutta ristiriitaistaaikaa.olintöissähelsingintaide javiestintäoppilaitoksessaopettamassahelsinginensimmäisiäteatteri ilmaisunohjaajaopiskelijoita.samaanaikaanolinkansallisoopperanlisäkuorossa ja opetin peruskoulussa ja lukiossa musiikkia. Elämääni sotkivat toistuvat muuttamiset, taloudellinenhuoli,keskeneräisetopinnot,käsittelemätöneroparisuhteesta,muutihmissuhdesotkutjaepäsäännöllisetelämäntavat.siltiesittäväntaiteenkoulutusohjelmassalöysinpaikan,jolleominaisissa yhteisöllisissä prosesseissa tunnistin löytäväni paikan toteuttaa omaa ryhmälähtöistä ja yhteistoiminnallistadraamallistajamusiikillistaajatteluani.vaikkatunsinlöytäneeniviimeinkinhengenheimolaisiajatietynlaisenhenkisenkodin,niinkaikessatoiminnassanitunsin,ettäminuntäytyytodistaapätevyyteni,jasenettäselviydyn yksin. Työtolivatkuitenkinmääräaikaisia.Kuinjohdatuksenataikiusauksenaminutpyydettiinnäyttelijäksi Savonlinnaan, muutin jälleen kerran, taistelin omalla työlläni itselleni hyväksyntää ja lopulta, kun kuvittelin palikoiden viimein asettuneen paikoilleen, selkäni sanoi sopimuksen irti. Tästä seurasi kriisi, jossa ensiksi en halunnut hyväksyä elämän minulle tarjoamaa kohtaloa ja vastustin ajatusta selkäni leikkaamisesta tai sairaslomasta. Vasta kun magneettikuvat näytettiin minulle, minun oli myönnettävärajallisuuteni. Tajusin,ettäpainottaessaniyksipuolisestimenestystätyöelämässätaiselviytymisenhuolta,enollut antanut itselleni aikaa kuunnella itseäni, pysähtyä sisäisiin prosesseihini arvioimaan mitä ja miten teen ja miksi. Kehoni vaatimuksia olin laiminlyönyt tyystin. Hylätyksi tuleminen oli saanut minut hylkäämään itseni ja tarttumaan maailman syöttämiin tarjouksiin kuin ne voisivat tarjota minulle uudenelämänvanhanjahylätyntilalle. Pysäytys,johonleikkauksestatoipuminenjasentuomatfyysisetrajoituksetpakottivat,oliminulle tärkeä kokemus. Se auttoi minua hyväksymään itseni sellaisena kuin olen ja rakastamaan kaikkea sitä,mitäminullavieläoli,jahuolehtimaanitsestänijakuntouttamaanitseänijuuriomassatahdissani. Jos hylkäsin itseni tavoitellessani jotain malttamattomasti, kehoni muistutti heti tasapainon järkkymisestä. Kun palasin sairaslomalta takaisin teatterityöhön tuntui, että juuri fyysisen rajallisuudensynnyttämäntietoisuudentakiakehonioliläsnäjaaistiva,rytmitajunijamusiikillinenherkkyytenioliherkkääjasyttyvää.muistanmyösettärakastuinsamoihinaikoihinjuuriniinhuikeasti kuinrakastumistajoskususkalletaankuvata. Sana audiokinesteettinen on yhdistelmä sanoista auditiivinen ja kinesteettinen. Auditiivinen tarkoittaakuuloaistiinjakinesteettinenliike,lihas jatuntoaistiinliittyvää.auditiivinenjakinesteettinenliitetäänyhdessävisuaalisenjaloogismatemaattisenkanssapääsääntöisestioppimistyyleihin,ja eri yhteyksissä esim. kinesteettisyys tulkitaan toisinaan enemmän toimintaan ja tekemiseen liitty 11

12 Audiokinesteettinen oppiminenkin on yksi persoonallinen oppimistyyli. Siinä ihminen oppii uusia asioitakytkemälläkuulemansatuntoaistiinjaliikemuistiinjayhdistämälläoppimansakokemukseen, jonkatunnelmanhäntavoittaaaudiokinesteettisestiherkemmin,elikysymyksetmitäteit,miltäse tuntui,mitäkuulittaimiltäsekuulostiohjaavataudiokinesteettisenoppijantehokastaoppimista. Musiikkia ja teatterin tekemistäkin voi opettaa eri oppimistyylien avulla. Silti audiokinesteettisyys leikkaakokotätäosa aluettaniinmerkittävällätavalla,ettäuskonsenolevansyvempääjasamalla primitiivisempää perua ihmisen kehityshistorian kannalta. Rohkenen puhua siitä ominaisuutena, jokaonoppimisentakanaihmisyyteenkuuluvanaperusominaisuutena. vänä,jatoisinaantuntoaistiinliittyvänälaatuna.oppimistyylienyhteydessäajatellaan,ettäihmiset ovatoppimisprosessissaperustaipumuksiltaanerilaisia,jaerilaisenoppijanolisihyvätullatietoiseksiitselleenomastaparhaastatavastaanoppia,jaopettajantulisiopetuksessakäyttäämonipuolisestierilaisiaopetusmenetelmiä,jottamahdollisimmanmonellaolisimahdollisuusoppia. Audiokinesteettisyydestäpuhutaanerityisestilaulunjalaulunopetuksenyhteydessä:puhutaanaudiokinesteettisestä empatiasta ja audiokinesteettisestä arvioinnista. Audiokinesteettinen empatia on keskeinen osa laulunopettajan työtä. Opiskelijan laulaessa opettaja tekee simultaanin roolinvaihdon opiskelijan kanssa, tunnistaa kehossaan laulajan kehossa tapahtuvia prosesseja ja pystyy jäsentämään ja ehkä nimeämäänkin, mistä on kyse (vaikka tämä voi olla hyvinkin eksyttävää ja useimmitentarpeetontakäsitteilläpelaamista)jasitenkokeneempanalaulajanaohjaajamaannäitä prosesseja esim. terveempään, syvempään, helpompaan, kokonaisvaltaisempaan tai hienovaraisempaansuuntaanainasenmukaan,mitätavoitellaan.opettajatunteesamatkiristykset,paineet ja helpottumiset kuin laulajakin ja voi aavistaa, mistä narusta kannattaa nykäistä tai millaiset havainnot, ohjeet tai mielikuvat opastavat opiskelijaa. Ennen kaikkea, hän osaa ehkä tehdä juuri ne kysymykset, jotka herättävät opiskelijan tekemään tarkempia havaintoja omasta toiminnastaan ja viemäänsitähaluamaansasuuntaan. Aavistan,ettätämäempatiatoimiiesimerkiksiteatterissavaistonvaraisestimyösohjaajassa,katsojassataivastanäyttelijässä,muttaosaammenopeastisulkeatietoisuudenjapyrkiäolemaanvaikuttumatta,joskoemmeaudiokinesteettisenmyötäelämisenrajoittavantoimintaammetaiahdistavan meitä.tietoisellatasollapystymmetähänsulkemiseenmuttavaistonvaraisellatasollakanavamme ovataukikokoajan.kaikestasulkemisestahuolimattavaikutummekokoajan. Minulleauditiivisuusjakinesteettisyysliittyvättoisiinsamonellatasolla.Jofysikaalisestiajateltuna äänionliikettä,värähtelyä,jonkakorvamme,elimistömmejaaivommepystyvätäänikokemukseksi muuntamaanjaäänensynnyttäminenonjollainteollaäänivirransynnyttämistä.kuullessammeäänenvaistoamme,ettäjokuliikkuu,vaikkemmesitänäkisikään,jaäänenväri,laatu,virtausjasyke antavat meille myös vihjeen siitä, millaisesta liikkeestä ja impulssista ääni syntyy. Tämä ilmiö voi synnyttääihmisenaistikokemusmaailmassamyöspäinvastaisenhahmotuksen:kunjokuliikkuutai tuntuu jossakin, niin sillä on myös ääni, vaikka fysikaalista ääntä korvamme ei pystyisi sitä kuulemaankaan.useinonkysymysluonnonmukaistenprosessienvaistonvaraisestatulkitsemisesta,tunnistammeluonnonmukaisiarytmejä,koskaaistiemmekanssaväistämättäolemmekokoajanniiden 12

Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen

Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Maarit Engberg vt. Perhekonsultti 16.03.2015 Tampere Esityksen rakenne: 1) Ensi kieli ja kehittyvä minuus 2) Kuulon merkitys ja huomioiminen arjessa 3) Tukea

Lisätiedot

AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS

AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS Hyväksytty sivistyslautakunnassa ( 71/2011) 01.08.2015 OPETUKSEN PAINOPISTEALUEET (HTM)... 2 SUORITETTAVAT KURSSIT (MUSIIKKILEIKKIKOULUN RYHMÄT), NIIDEN

Lisätiedot

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten

Lisätiedot

Paremmilla kehityskeskusteluilla osaaminen tehokäyttöön!

Paremmilla kehityskeskusteluilla osaaminen tehokäyttöön! Paremmilla kehityskeskusteluilla osaaminen tehokäyttöön! Uudista ja Uudista 2013 Intohimona työelämän laadullinen kehittäminen Irma Meretniemi www.bdmoy.com Copyright BDM Oy 2 Asiat, joista puhumme Kehityskeskustelujen

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan

Lisätiedot

Tanssiopetus varhaiskasvatuksessa.

Tanssiopetus varhaiskasvatuksessa. Tanssiopetus varhaiskasvatuksessa. «Liikkumisen ilo näkyy parhaten lapsessa. Maailman kokeminen ja ymmärtäminen edelyttää lapselta jatkuvaa liikettä,koskettamista, tuntemista,tuntemista, erottelemista

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu

Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu Pähkinätie 6 01710 Vantaa Puh. (09) 530 1100 muskari.musike@kolumbus.fi www.kolumbus.fi/muskari.musike Hämeenkylän musiikkileikkikoulun

Lisätiedot

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 TAVOITTEET 12.8.2009 TYÖSKENTELYLLE TEEMA Ammattimainen yhteistyö moniammatillisessa

Lisätiedot

Ilmaisun monet muodot

Ilmaisun monet muodot Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään

Lisätiedot

Pirjo Poutala, kouluttajakoordinaattori Osaava ohjaus -projekti. 21.9.Hämeenlinna/Poutala

Pirjo Poutala, kouluttajakoordinaattori Osaava ohjaus -projekti. 21.9.Hämeenlinna/Poutala Pirjo Poutala, kouluttajakoordinaattori Osaava ohjaus -projekti Jos toimit opettajana tai ohjaajana tai jollain tavalla edistät oppimista, muista aina, että oma ajattelutyylisi todennäköisesti hallitsee

Lisätiedot

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN,,, Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako -työryhmä 18.11.2009 Pirkko Pohjakallio

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin

Lisätiedot

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Kallion musiikkikoulu 2014-2015

Kallion musiikkikoulu 2014-2015 Kallion musiikkikoulu 2014-2015 Opetusta kaiken ikäisille ja tasoisille aloittelijoista edistyneisiin soittajiin. Kallion musiikkikoulu Kallion bändikoulu Musiikkileikkikoulu Pikkukarhu Kallion musiikkikoulu,

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Tutkitaan, improvisoidaan ja sävelletään (EIC1) Kerrotaan tarina eri äänteillä, äänillä tai melodioilla, joita on luotu yhdessä.

Musiikkipäiväkirjani: Tutkitaan, improvisoidaan ja sävelletään (EIC1) Kerrotaan tarina eri äänteillä, äänillä tai melodioilla, joita on luotu yhdessä. Musiikkipäiväkirjani: Tutkitaan, improvisoidaan ja sävelletään (EIC1) Kerrotaan tarina eri äänteillä, äänillä tai melodioilla, joita on luotu yhdessä. Musiikkipäiväkirjani: Tutkitaan, improvisoidaan...

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Kohtaaminen, läsnäolo ja leikki

Kohtaaminen, läsnäolo ja leikki Kohtaaminen, läsnäolo ja leikki näkökulmia pienten pedagogiikkaan Kirsi Järvinen, LTO, työnohjaaja, Peda8eto Oy kirsi.jarvinen@peda8eto.fi Kirsi Järvinen Lahti 19.5.2015 Leikki, läsnäolo ja kohtaaminen

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Ryhmän kehittyminen. Opintokeskus Kansalaisfoorumi Avaintoimijafoorumi

Ryhmän kehittyminen. Opintokeskus Kansalaisfoorumi Avaintoimijafoorumi Ryhmän kehittyminen Opintokeskus Kansalaisfoorumi Avaintoimijafoorumi Ryhmän toiminta Ryhmän toiminnassa on lainalaisuuksia ja kehitysvaiheita, joita kaikki ryhmät joutuvat työskentelynsä aikana käymään

Lisätiedot

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava kissa, puun lehti, puu myrskyssä).

Musiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava kissa, puun lehti, puu myrskyssä). Musiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava kissa, puun lehti, puu myrskyssä). Musiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava

Lisätiedot

Musiikkiteatteri-ilmaisun opetussuunnitelma

Musiikkiteatteri-ilmaisun opetussuunnitelma Vantaan musiikkiopisto 1 Musiikkiteatteri-ilmaisun opetussuunnitelma Musiikkiteatteri-ilmaisu on oppiaine, jonka tavoitteena on oppilaan musiikkikäsityksen monipuolistuminen sekä esiintymisvarmuuden ja

Lisätiedot

TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA KEVÄT 2015

TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA KEVÄT 2015 TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA ULLA PIIRONEN-MALMI METROPOLIA KEVÄT 2015 KIELELLINEN SAMAUTTAMINEN IHMISELLÄ ON SOSIAALISISSA TILANTEISSA MUUNTUMISEN TARVE HÄN HALUAA MUOKATA JA SOVITTAA OMAA

Lisätiedot

Brändäystä lyhyesti. Esittelykappale, lisää: www.helsinkibranding.com/kurssit

Brändäystä lyhyesti. Esittelykappale, lisää: www.helsinkibranding.com/kurssit Brändäystä lyhyesti Esittelykappale, lisää: www.helsinkibranding.com/kurssit BRÄNDÄYSTÄ HELPOSTI -KURSSIN SISÄLTÖ Päivä 1 Päivä 2 PERUSTEET Mitä kurssi sisältää? Mitä on luova ajattelu brändäyksessä? Brändi-aakkoset

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU Honkajoen kunta Sivistystoimi Varhaiskasvatus KIS KIS KISSANPOIKA KISSA TANSSII JÄÄLLÄ SUKAT KENGÄT KAINALOSSA HIENO PAITA PÄÄLLÄ VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU 3-5 VUOTIAAT Lapsen nimi Syntymäaika Päivähoitopaikka

Lisätiedot

Kohtaamisen kolme E:tä

Kohtaamisen kolme E:tä Kohtaamisen kolme E:tä Anita Malinen 1. marraskuuta 2013 Kohtaamisen kolme E:tä viittaa sivistysopettajan - episteemiseen vastuuseen, - eksistentiaaliseen vastuuseen ja - eettiseen vastuuseen I EPISTEEMINEN

Lisätiedot

Kokemuksia Unesco-projektista

Kokemuksia Unesco-projektista Kokemuksia Unesco-projektista Puheviestinnän harjoitusten tavoitteet Kuuden oppitunnin mittaisen jakson aikana asetin tavoitteiksi seuraavia oppimis- ja kasvatustavoitteita: Oppilas oppii esittämään omia

Lisätiedot

Laulajan ilmaisu ja kuuntelijan kokemus

Laulajan ilmaisu ja kuuntelijan kokemus Esitelmä 29.3.2008 / Powerpoint -esityksen tekstit Musiikki ja tutkimus 2008 Esitys, kuulija ja musiikin välittyminen -symposium. Tampereen yliopisto, Musiikintutkimuksen laitos. Anne Tarvainen Tampereen

Lisätiedot

Pentti Haddington Oulun yliopisto englantilainen filologia. Anna Marin OAMK, liiketalouden yksikkö; Oulun yliopisto, UniOGS

Pentti Haddington Oulun yliopisto englantilainen filologia. Anna Marin OAMK, liiketalouden yksikkö; Oulun yliopisto, UniOGS Draaman käy*ö pedagogisena menetelmänä vieraiden kielten yliopisto- opetuksessa: Tutkimuspohjainen opetus, draama ja =eteellisen ar=kkelin kirjoi*aminen Pentti Haddington Oulun yliopisto englantilainen

Lisätiedot

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014 Monilukutaito Marja Tuomi 23.9.2014 l i t e r a c y m u l t i l i t e r a c y luku- ja kirjoitustaito tekstitaidot laaja-alaiset luku- ja kirjoitustaidot monilukutaito Mitä on monilukutaito? tekstien tulkinnan,

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo)

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI? Puhumista Lapsen ja aikuisen välillä ITSETUNTO?

Lisätiedot

22.10.2014 M.Andersson

22.10.2014 M.Andersson 1 Kommenttipuheenvuoro: Reflektiivinen työote Mll:n seminaari Helsinki Maarit Andersson, kehittämispäällikkö Ensi- ja turvakotien liitto 2 Aluksi Vallitseva yhteiskunnallinen tilanne, kuntien taloudellinen

Lisätiedot

Yksilö ja yhteisö. Luennot opintojakso Yhteisöt ja yhteisötyö 2 2013-2014. Pirkko Salo

Yksilö ja yhteisö. Luennot opintojakso Yhteisöt ja yhteisötyö 2 2013-2014. Pirkko Salo Yksilö ja yhteisö Luennot opintojakso Yhteisöt ja yhteisötyö 2 2013-2014 Pirkko Salo Yksilö - yhteisö - yhteiskunta Sosiaalipedagoginen yhteisökäsitys Yksilön suhde yhteiskuntaan - kehittyy yhteisöissä,

Lisätiedot

Sisällys. 1 Yksilö on ryhmä. Kirjoittajasta 5 Saatteeksi 6 Miksi kaikki on niin vaikeaa? 15. 1. Laumasta tiimiin 28

Sisällys. 1 Yksilö on ryhmä. Kirjoittajasta 5 Saatteeksi 6 Miksi kaikki on niin vaikeaa? 15. 1. Laumasta tiimiin 28 Sisällys Kirjoittajasta 5 Saatteeksi 6 Miksi kaikki on niin vaikeaa? 15 Perustehtävästä ja oheistehtävästä 18 Selittämisestä 19 Vuorovaikutus havainto, tulkinta, teko, havainto... 21 Hauskinta on olla

Lisätiedot

Lapsen osallistava opetus. = Lapsilähtöisyys = Toiminnallisuus/ Kokemuksellisuus

Lapsen osallistava opetus. = Lapsilähtöisyys = Toiminnallisuus/ Kokemuksellisuus Lapsen osallistava opetus = Lapsilähtöisyys = Toiminnallisuus/ Kokemuksellisuus Teemu Lappalainen 2008 Osallistavan opetuksen tavoite Lapsi ymmärtää Lapsi ymmärtää kokemusten kautta Ei toiminnallisuutta

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

1 Aikuistumista ja arjen arvoja

1 Aikuistumista ja arjen arvoja 1 Aikuistumista ja arjen arvoja Mikä on parasta nuoruudessa? aikuisuudessa? 1.1 Aikuistuminen Viime vuosikymmenien muutos: - Lapsuus on lyhentynyt ja lasten fyysinen kehitys nopeutunut. - Aikuisuuteen

Lisätiedot

AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS

AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS Hyväksytty sivistyslautakunnassa ( 71/2011) 01.08.2014 OPETUKSEN PAINOPISTEALUEET (HTM)... 2 SUORITETTAVAT KURSSIT, NIIDEN TAVOITTEET JA SISÄLLÖT... 3

Lisätiedot

Myönteinen vuorovaikutus työelämässä

Myönteinen vuorovaikutus työelämässä Myönteinen vuorovaikutus työelämässä Tarkoitus ja arvot tuovat työhön mielekkyyden, innostuksen ja sitoutumisen Suomen Logoterapiainstituutti Oy:n 10-vuotisjuhlaseminaari Turku 12. 13.10.2013 Iina Åman

Lisätiedot

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 4.osa. Aivojen iloksi.

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 4.osa. Aivojen iloksi. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 4.osa Aivojen iloksi. Aivojen aktivointi Ilo ja hyvä mieli ovat aivojen parhaita ystäviä. Meille kaikille on yksilöllistä se, miten painamme mieleen asioita.

Lisätiedot

Paperista bittiin oivalluksia hankepolun varrelta

Paperista bittiin oivalluksia hankepolun varrelta Paperista bittiin oivalluksia hankepolun varrelta Innopark Programmes Oy, Visamäentie 33, 13100 Hämeenlinna, info@innopark.fi Taitto: Mainostoimisto Precis Oy Paino: Kopijyvä Oy Tähän vihkoseen on koottu

Lisätiedot

Lukijalle... 11. Itsetunto mitä sen on?... 15 Itsetunto ja opetussuunnitelmat... 16 Itsetunnon muotoutuminen vuorovaikutuksessa...

Lukijalle... 11. Itsetunto mitä sen on?... 15 Itsetunto ja opetussuunnitelmat... 16 Itsetunnon muotoutuminen vuorovaikutuksessa... Sisällys Lukijalle... 11 Osa 1 Itsetunnon kehittäminen itsetuntemusta ja vuorovaikutustaitoja oppimalla Itsetuntoa vahvistamassa...15 Itsetunto mitä sen on?... 15 Itsetunto ja opetussuunnitelmat... 16

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot

Oppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi

Oppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi Oppiminen yliopistossa Satu Eerola Opintopsykologi Haasteita opinnoissa Opinnot eivät käynnisty Opinnot jumahtavat Opinnot eivät pääty.. Kielipelkoiset Graduttajat Opiskelutaidot puutteelliset Vitkastelijat

Lisätiedot

VARHAINEN VUOROVAIKUTUS. KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen

VARHAINEN VUOROVAIKUTUS. KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen VARHAINEN VUOROVAIKUTUS KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen Varhainen vuorovaikutus on jatkumo, joka alkaa jo raskausaikana ja

Lisätiedot

1) Kirjoittamisen aiheen tai näkökulman on tunnuttava tuoreelta, maistuttava uudelta.

1) Kirjoittamisen aiheen tai näkökulman on tunnuttava tuoreelta, maistuttava uudelta. Juhani Niemi ALKUOPPIA KIRJOITTAMISEEN Perustavia lähtökohtia: 1) Kirjoittamisen aiheen tai näkökulman on tunnuttava tuoreelta, maistuttava uudelta. 2) Suhteen käsiteltävään aiheeseen on oltava omakohtainen,

Lisätiedot

Vaikeat tilanteet esimiestyössä

Vaikeat tilanteet esimiestyössä Vaikeat tilanteet esimiestyössä Workshop esimiehille ja tiiminvetäjille 1.-3.10.2014 Suomen Yhteisöakatemia Oy Saarijärventie 5 B 14, Taitoniekantie 8 D 35 40200 Jyväskylä 40740 Jyväskylä www.sya.fi www.sya.fi

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää?

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? #Ainutlaatuinen- seminaari Antti Ervasti Erityistason seksuaaliterapeutti (NACS) Erityistason perheterapeutti Psykoterapeutti (ET,

Lisätiedot

Elämäntapamuutos valmennusohjelma

Elämäntapamuutos valmennusohjelma Elämäntapamuutos valmennusohjelma Mitä on kokonaisvaltainen hyvinvointi? Fyysinen hyvinvointi -terveys, kunto, lepo, ruoka Henkinen hyvinvointi -suhde omaan itseen, itsetuntemus, itsensä arvostaminen,

Lisätiedot

Terapeuttinen musiikki- kasvatus

Terapeuttinen musiikki- kasvatus Terapeuttinen musiikki- kasvatus Haapavesi 2.10.2013 Pia Kvist Terapeuttinen musiikkikasvatus Lähtökohtana ei opetussuunnitelman sisällöt sinänsä, vaan oppilaiden osallisuus ja sen kautta sisältöjen oppiminen

Lisätiedot

Irmeli Halinen Saatesanat... 13. Aluksi... 15. Kertojat... 20. OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät

Irmeli Halinen Saatesanat... 13. Aluksi... 15. Kertojat... 20. OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät Sisältö Irmeli Halinen Saatesanat... 13 Aluksi... 15 Kertojat... 20 OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät Tulevaisuuden haasteet huomioiva koulu... 26 Kulttuurinen eetos... 28 Koulutuksen taustatekijät...29

Lisätiedot

Lapsen tyypillinen kehitys. -kommunikaatio -kielellinen kehitys

Lapsen tyypillinen kehitys. -kommunikaatio -kielellinen kehitys Lapsen tyypillinen kehitys -kommunikaatio -kielellinen kehitys Kielellinen kehitys Vauvalla on synnynnäinen kyky vastaanottaa kieltä ja tarve olla vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa Kielellinen kehitys

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA 20-20 OMA KUVANI

LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA 20-20 OMA KUVANI LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA 20-20 OMA KUVANI LAPSEN NIMI JA SYNTYMÄAIKA ESIOPETUSPAIKKA JA YHTEYSTIEDOT ESIOPETTAJAT 1. Mistä asioista pidän ja mistä olen kiinnostunut LAPSEN OMA OSIO (täytetään

Lisätiedot

Miksi instrumenttiosaaminen ei riitä? Musiikin ammatillisen koulutuksen vaateet musiikin perusteille.

Miksi instrumenttiosaaminen ei riitä? Musiikin ammatillisen koulutuksen vaateet musiikin perusteille. Miksi instrumenttiosaaminen ei riitä? Musiikin ammatillisen koulutuksen vaateet musiikin perusteille. Webinaari 28.11.2013 Mirja Kopra TAMK Musiikki Tampere University of Applied Sciences 2013 Yleistä:

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon. Kirsi Vainio 24.3.2011

AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon. Kirsi Vainio 24.3.2011 AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon Kirsi Vainio 24.3.2011 1 Kommunikointi Tarkoittaa niitä keinoja joilla ihminen on yhteydessä toisiin Merkittävä tekijä ihmisen persoonallisuuden muodostumisessa

Lisätiedot

Lähtökohta. Lapsen kielellinen tukeminen päivähoidossa on kokonaisuus

Lähtökohta. Lapsen kielellinen tukeminen päivähoidossa on kokonaisuus Lähtökohta Kyky omaksua kieltä on lapsella syntyessään mutta sen kehittyminen riippuu ympäristöstä. Kielellisesti inspiroiva arki päivähoidossa Varhaiskasvatusmessut, 5.10.2012 Johanna Sallinen Kielen

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot

KOSKETUS. -tunteiden tulkki. Pirkko Säily

KOSKETUS. -tunteiden tulkki. Pirkko Säily KOSKETUS -tunteiden tulkki Pirkko Säily Sana koskettaa merkitsee fyysisen kontaktin luomista tai tunteisiin vetoamista Kosketuksessa on aina kyseessä vuorovaikutustapahtuma, jossa on vähintään kaksi osa

Lisätiedot

Opettajuus ja oppiminen, mihin menossa? Askola 1.12.2014 Rauno Haapaniemi

Opettajuus ja oppiminen, mihin menossa? Askola 1.12.2014 Rauno Haapaniemi Opettajuus ja oppiminen, mihin menossa? Askola 1.12.2014 Rauno Haapaniemi Perusopetuslaki: 2 Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja

Lisätiedot

Fellmannian kulma 5.10.2013 Virpi Koskela LUT/Lahti School of Innovation

Fellmannian kulma 5.10.2013 Virpi Koskela LUT/Lahti School of Innovation Fellmannian kulma 5.10.2013 Virpi Koskela LUT/Lahti School of Innovation Jokaisessa uudessa kohtaamisessa kannamme mukanamme kehoissamme kaikkien edellisten kohtaamisten historiaa. Jako kahteen! - Ruumis

Lisätiedot

ESSENTIAL MOTION OHJAAJAKOULUTUS

ESSENTIAL MOTION OHJAAJAKOULUTUS 1/6 ESSENTIAL MOTION OHJAAJAKOULUTUS Perusopetusjakson sisältö, 1. ja 2. vuosi Essential Motion kokemuksena Essential Motionin tarkoitus on luoda ilmapiiri, jossa ihmisillä on mahdollisuus saada syvä kokemuksellinen

Lisätiedot

Mentalisaatiokyvyn kehittyminen

Mentalisaatiokyvyn kehittyminen Mentalisaatiokyvyn kehittyminen RF kyky kehittyy vain vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa varhaiset ihmissuhteet myöhemmät ihmissuhteet terapiasuhde Lapsen mentalisaatiokyky voi kehittyä vain jos

Lisätiedot

Teatteritaide (draama/ilmaisutaito/draamakasvatus) oppiaineena jakaantuu esittävään ja osallistavaan genreen. Molemmissa genreissä opitaan

Teatteritaide (draama/ilmaisutaito/draamakasvatus) oppiaineena jakaantuu esittävään ja osallistavaan genreen. Molemmissa genreissä opitaan Teatteritaide (draama/ilmaisutaito/draamakasvatus) oppiaineena jakaantuu esittävään ja osallistavaan genreen. Molemmissa genreissä opitaan - Itsestä - Toisista - Sisällöstä (oppimistavoite) - Teatteritaiteesta

Lisätiedot

Nuorten elämänhallinnan tukeminen luontoliikunnan avulla

Nuorten elämänhallinnan tukeminen luontoliikunnan avulla Nuorten elämänhallinnan tukeminen luontoliikunnan avulla Tanja Liimatainen 1. SEIKKAILUKASVATUS Seikkailukasvatus tähtää ihmisenä kehittymiseen Seikkailukasvatuksella tarkoitetaan seikkailullisia aktiviteetteja

Lisätiedot

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 30.9.2014 Hämeenlinna Pixabay Minna Rytkönen TtT, TH, tutkija, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos minna.rytkonen@uef.fi

Lisätiedot

Ohjeita kotiopiskelun tueksi. Oppiminen ei ole keino päästä tavoitteeseen vaan se on tavoite itsessään.

Ohjeita kotiopiskelun tueksi. Oppiminen ei ole keino päästä tavoitteeseen vaan se on tavoite itsessään. Ohjeita kotiopiskelun tueksi Oppiminen ei ole keino päästä tavoitteeseen vaan se on tavoite itsessään. Isoniitun koulu 2009 Oppimistyylit Meillä kaikilla on oma tapamme oppia uusia asioita ja muistaa opittua.

Lisätiedot

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv )

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Karl-Magnus Spiik Ky Tiimityöskentely / sivu 1 TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Asiakas: Ryhmä: Uusi päiväkoti Koko henkilöstö Tämän kolmiosaisen valmennuksen päätavoitteena on tiimityöskentelyn kehittäminen.

Lisätiedot

John Steinbeck HIIRIÄ JA IHMISIÄ DRAAMATEHTÄVÄT. Heli Alku, Disa Kamula, Virpi Matala

John Steinbeck HIIRIÄ JA IHMISIÄ DRAAMATEHTÄVÄT. Heli Alku, Disa Kamula, Virpi Matala John Steinbeck HIIRIÄ JA IHMISIÄ DRAAMATEHTÄVÄT Heli Alku, Disa Kamula, Virpi Matala Ennen näiden harjoitusten tekemistä opiskelijoiden olisi hyvä tuntea näytelmän tarina. Voitte esimerkiksi käydä katsomassa

Lisätiedot

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Vanajaveden Rotaryklubi Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Organisaatio, systeemi, verkostot Yksilöiden ja tiimin kasvumahdollisuudet, oppiminen Tiimin tehtäväalue, toiminnan

Lisätiedot

Perustiedot - Kaikki -

Perustiedot - Kaikki - KMO 13+ RTF Report - luotu 27.05.2015 15:22 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet final 13+ 73 40 23 Yhteensä 73 40 23 Perustiedot 1. Ikäni on (39) Ikäni on 2. Olen ollut oppilaana (36) Olen ollut oppilaana

Lisätiedot

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne 7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha tunne Pitäisikö

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1)

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Mitä on oppimaan oppiminen? Kirjoita 3-5 sanaa, jotka sinulle tulevat mieleen käsitteestä. Vertailkaa sanoja ryhmässä. Montako samaa sanaa esiintyy? 1 Oppimaan oppiminen

Lisätiedot

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita Tapiolan lukiossa Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita kursseja mielenkiintonsa mukaan vapaassa

Lisätiedot

Traumatisoituneen nuoren hoito -tapausesimerkkejä. Tuija Turunen, psykologi, psykoterapeutti Nuorisopsykiatrian päivät, Helsinki 4.4.

Traumatisoituneen nuoren hoito -tapausesimerkkejä. Tuija Turunen, psykologi, psykoterapeutti Nuorisopsykiatrian päivät, Helsinki 4.4. Traumatisoituneen nuoren hoito -tapausesimerkkejä Tuija Turunen, psykologi, psykoterapeutti Nuorisopsykiatrian päivät, Helsinki 4.4.2014 Traumatisoituneen nuoren kohtaaminen ja hoito on aina ainutlaatuista

Lisätiedot

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura Myönteisen muistelun kortit Muistelulla voidaan vahvistaa ja lisätä ikäihmisten mielen hyvinvointia. Myönteisen muistelun korteilla vahvistetaan hyvää oloa tarinoimalla mukavista muistoista, selviytymistaidoista,

Lisätiedot

Kielen hallitseminen on muutakin kuin sanojen osaamista MODERSMÅLSCENTRUM I LUND LUNDIN ÄIDINKIELIKESKUS

Kielen hallitseminen on muutakin kuin sanojen osaamista MODERSMÅLSCENTRUM I LUND LUNDIN ÄIDINKIELIKESKUS Kielen hallitseminen on muutakin kuin sanojen osaamista MODERSMÅLSCENTRUM I LUND LUNDIN ÄIDINKIELIKESKUS Äidinkieli oppimisen perusta ja yhdysside Monella Lundin kunnan nuorella on muu äidinkieli kuin

Lisätiedot

D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E

D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E Draamatyöpajassa ryhmä ideoi ja tuottaa synopsiksen pohjalta musiikkiteatteriesityksen käsikirjoituksen. Käsikirjoitus

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Kehitä kuuntelutaitojasi Tarkista, kuulitko oikein Hyvät sanat avaavat korvat Kasvokkain

SISÄLTÖ. Kehitä kuuntelutaitojasi Tarkista, kuulitko oikein Hyvät sanat avaavat korvat Kasvokkain Sanat SISÄLTÖ Puhuminen ja kuunteleminen tie läheisyyteen Mitä on viestintä? Puhumisen tasoja Miten puhun? Keskustelu itsensä kanssa Puhumisen esteitä Kuuntelemisen tasoja Tahdo kuunnella Kehitä kuuntelutaitojasi

Lisätiedot

Musiikki. 1-2. luokat 3-4. luokat. Tavoitteet

Musiikki. 1-2. luokat 3-4. luokat. Tavoitteet Musiikki Musiikin opetuksen tehtävänä on auttaa oppilasta löytämään musiikin alueelta kiinnostuksen kohteensa sekä rohkaista oppilasta musiikilliseen toimintaan, antaa hänelle musiikillisen ilmaisun välineitä

Lisätiedot

TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT Valmentaen vahvoiksi Opso ry syysseminaari Tampereella 30.10.2015

TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT Valmentaen vahvoiksi Opso ry syysseminaari Tampereella 30.10.2015 TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT Valmentaen vahvoiksi Opso ry syysseminaari Tampereella 30.10.2015 Päivi Kalliokoski, projektipäällikkö paivi.kalliokoski@omnia.fi Haasteet - lähtötilanne Työpaikalla tapahtuva koulutus

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Entä sitten kun ei pyyhi hyvin?! keinoja stressin hallintaan ilon psykologian ja läsnäolon avulla

Entä sitten kun ei pyyhi hyvin?! keinoja stressin hallintaan ilon psykologian ja läsnäolon avulla TYÖSSÄ JAKSAMINEN JA HYVINVOINTI Entä sitten kun ei pyyhi hyvin?! keinoja stressin hallintaan ilon psykologian ja läsnäolon avulla Pia Orell-Liukkunen TeraPia; www.terapiaorell.com Flowmeon Oy, www.flowmeon.fi

Lisätiedot

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme pitää sinua välillä joko erittäin hyvänä tai erittäin pahana 0n sinulle ajoittain syyttä vihainen tai

Lisätiedot