Imuohjaukseen siirtyminen Gemalto Vantaan tehtaalla - Uuden konseptin käyttöönotto interventiolla tuettuna ekspansiivisena oppimisena

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Imuohjaukseen siirtyminen Gemalto Vantaan tehtaalla - Uuden konseptin käyttöönotto interventiolla tuettuna ekspansiivisena oppimisena"

Transkriptio

1 Imuohjaukseen siirtyminen Gemalto Vantaan tehtaalla - Uuden konseptin käyttöönotto interventiolla tuettuna ekspansiivisena oppimisena Pro gradu tutkielma Anna-Maija Muroke Maaliskuu 2008 Helsingin yliopisto Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Kasvatustieteen laitos Ohjaaja: Jaakko Virkkunen

2 ii Sisällysluettelo 1. Johdanto: Uuden lean manufacturing tuotantokonseptin oppimisen haaste Gemalto Vantaan tehtaalla Tuotantokonseptin muutos Esimerkkinä Berettan tuotantojärjestelmän historiallinen muutos Victorin ja Boyntonin teoria työn historiallisista tyypeistä tuotantokonseptien taustalla... 8 Käsityö... 9 Massatuotanto... 9 Prosessien parantaminen Massaräätälöinti Yhteiskehittely Tuotantokonseptin muutos Victorin ja Boyntonin mukaan Tuotantokonseptin muutos ekspansiivisena oppimisprosessina Tuotanto toimintajärjestelmänä Ekspansiivisen oppimisen sykli Toiminnan ekspansiivinen, kohdetta laajentava kehitys Oppimisjärjestelmän muutos osana tuotantokonseptin muutosta Lean manufacturing tuotantokonsepti Lean manufacturing tuotantokonseptin synty Tuotantokonseptin peruspiirteet Hukan eliminointi Arvon tuottaminen asiakkaalle ja arvoketju Imuohjauksen perusteita Kanban imuohjauksen väline Imuohjaus- ja kanban-sovellukset tutkimusten mukaan Tiimit osana lean manufacturing tuotantokonseptia Siirtyminen hierarkisesta funktionaalisesta tuotantokonseptista lean manufacturing konseptiin Muutoksen edellyttämät ekspansiiviset siirtymät Siirtymää koskevat tutkimukset Gemalto Vantaan tehtaan tuotannon kehitys Tuotannon kehityksen päävaiheet Toiminnan taustalla funktionaalinen tuotanto- ja kehittämismalli Säännöt ohjaamassa toimintaa Toimintajärjestelmä ennen tuotantokonseptin muutosta Yrityskauppojen myötä syntyneet uudet haasteet Lean manufacturing periaatteiden soveltaminen Vantaan tehtaalla: World Class Manufacturing konsepti annettuna uutena Imuohjauksen soveltaminen Vantaan tehtaan tuotantoon Ohjaustavan ja toiminnan suunnittelu Tuotannonohjausjärjestelmän rooli... 57

3 Suunnittelu- ja käyttöönottoprojektien aikataulu Suunnitellun imuohjausjärjestelmän mukanaan tuomat muutostarpeet Muutoksia sääntöjen ja työnjaon alueella Muutoksia yhteisössä Muutoksia kohteessa ja tuotoksessa Muutoksia välineissä Erot uuden ja vanhan välillä Tutkimuksen tavoitteet ja menetelmä Kehittävän työntutkimuksen ote Tutkimusta ohjaava työhypoteesi Tuotantokonseptin kehitysvaihe: uuden ja vanhan väliset ristiriidat Oppimisen tukeminen käsittelemällä häiriöitä ja ongelmia yhdessä Tutkimuskysymykset Tutkimusasetelma ja aineisto Käyttöönottoryhmän häiriöiden käsittelykokoukset muodostavat pääaineiston Häiriökokoukset tukemassa käyttöönottoa Suunnittelu- ja käyttöönottoryhmän dokumentaatio tukiaineistona Aineiston tallentaminen ja purkaminen kirjalliseen muotoon Aineistojen yhteys tutkimuskysymyksiin Tutkimusaineiston analysointi Havaintoyksikköjen muodostaminen ja linkittäminen teemoihin Ensimmäiseen tutkimuskysymykseen liittyvä analyysi Havaintoyksiköiden luokittelu Teemojen muodostaminen ja suhteuttaminen uuden ja vanhan välisiin ristiriitoihin. 80 Yhteenveto analyysimenetelmästä Toiseen tutkimuskysymykseen liittyvä analyysi Puheenvuorojen ja keskustelualoitteiden analysointi Ratkaisun kaavojen muodostaminen ja analysointi Yhteenveto analyysimenetelmästä Kolmanteen tutkimuskysymykseen liittyvä analyysi Tutkimuksen tulokset Tutkimuskysymys 1: Minkälaisia häiriöitä ja jännitteitä imuohjausmallin käyttöönoton yhteydessä esiintyy? Tuotannon ja kehittämisen kohteet puheen kohteet Avainlausumat konkreettiset puhumisen kohteet Aineistosta luodut teemat Ongelmat, häiriöt ja jännitteet teemoissa Teemojen luokittelu uuden ja vanhan konseptin suhteiden mukaan Yhteenveto tuloksista tutkimuskysymykseen 1 liittyen Tutkimuskysymys 2: Miten ratkaisut häiriöihin syntyvät? Puheenvuorot Keskustelualoitteet Puheen kaavat analysoinnin välivaiheena Miten ratkaisut syntyvät keskustelussa? Yhteenveto tuloksista tutkimuskysymykseen 2 liittyen iii

4 iv 8.3 Tutkimuskysymys 3: Minkälainen on käyttöönotettu malli suhteessa suunniteltuun (edelleen kehitelty, samanlainen, mukana paljon piirteitä vanhasta)? Yhteenveto tuloksista tutkimuskysymykseen 3 liittyen Tutkimuksen tulosten pohdintaa Tutkimuksen luotettavuuden arviointi Jatkotutkimuksen ja edelleen kehittämisen tarpeet Lähdeviitteet LIITE 1. Analyysissa tunnistetut ja nimetyt havaintoyksiköt, tuotannon ja kehittämisen kohteet ja niistä muodostetut teemat LIITE 2. Puheenvuorojen ja keskustelualoitteiden määrät henkilöittäin ja kokouksittain LIITE kokouksen keskusteluista muodostetut puheen kaavat LIITE kokouksen keskusteluista muodostetut puheen kaavat LIITE 5. Kokousaineistosta muodostetut ratkaisun kaavat

5 1 1. Johdanto: Uuden lean manufacturing tuotantokonseptin oppimisen haaste Gemalto Vantaan tehtaalla Uuden konseptin käyttöönotto interventiolla tuettuna ekspansiivisena oppimisena - lopputyöni on osa Helsingin yliopiston aikuiskasvatustieteen ja työn kehittämisen maisteriohjelman opintojani. Tämä tutkimusaihe liittyy omassa työpaikassani, Gemaltokonsernin Vantaan tehtaalla käynnistyneeseen muutosprosessiin, missä aiemmin Setec Oy:nä toiminut yritys integroituu kansainväliseen konserniin ja tehtaan toimintaa on lähdetty kehittämään konsernimme World Class Manufacturing periaatteiden mukaan, missä toimintaa ohjataan ja kehitetään lean manufacturing periaatteiden (Bicheno, 2004; Womack & Jones, 2003) mukaisesti. Gemalto Oy:llä (ent. Setec Oy) on pitkä historia turvapainotuotteiden osaajana ja valmistajana. Toimintaa on organisoitu pitkälti että massatuotannon periaatteiden mukaisesti, vaikka käsityöläisyyden elementtejä on myös nähtävissä. Keväällä 2006 on tehty päätös konsernin toimintakonseptin käyttöönotosta Gemalto Oy:n operatiivisissa toiminnoissa, mikä tarkoittaa lean manufacturing periaatteiden soveltamista Vantaan tehtaalla. Tutkimukseni kohdistuu tehtaan yhteen tuotantolinjaan, missä uuden tuotantokonseptin suunnittelutyö on tehty aiemmin, ja suunniteltu uusi konsepti otettiin käyttöön kevään 2007 aikana. Samanaikaisesti yrityksessä on käynnistynyt myös koko tehtaan toiminnot kattava erp-projekti, mikä osaltaan tulee tuomaan muutoksia työn tekemisen kokonaisuuteen. Keskityn tässä tutkimuksessa tarkastelemaan tuotantokonseptin muutosta ekspansiivisen oppimisen viitekehyksen kautta, missä annettu uusi tuotantokonseptin, suunnittelemamme imuohjausmalli, käyttöönotetaan. Tutkimukseni on interventiotutkimus, missä interventio koostuu käyttöönottovaiheessa pidetyistä häiriökokouksista. Näissä kokouksissa tutkimuskohteen tuotantolinjan henkilöstö ja johto, tehtaan tuotannonsuunnittelu ja tehtaan kehittämisestä vastaavat henkilöt käsittelevät, keskustelevat ja ratkovat käyttöönoton yhteydessä esiin nousseita häiriöitä ja edelleen kehittelevät ja suunnittelevat konseptin toimintatapoja konkreettisimmiksi teoiksi. Tutkimukseni ohjaajana on ollut professori Jaakko Virkkunen Helsingin yliopistosta.

6 2 Tuotantokonseptin muutos ekspansiivisena oppimisena sisältää ajatuksen siitä, että toimintaan osallistuvien henkilöiden työn tekemisen, toiminnan kohde laajenee. Tällöin henkilöstön on opittava käsittelemään ja omaksumaan uusia asioita, käsitteitä ja toimintamalleja. Mielenkiintoista on myös se, minkälainen oppiminen ja erityisesti organisaation oppimisjärjestelmä tukevat toiminnan kohteen laajenemisesta tulevia vaatimuksia ja haasteita ja miten tutkimuskohteessani toiminnan kohde laajenee. Tekemäni historiallisen analyysin perusteella oletan, että käyttöönottamamme imuohjausmalli ratkaisee tutkimuskohteessani esille nousseita ongelmia ja tulevaisuuden haasteita tuotannon hallittavuuteen, volyymien nousuun ja kustannuspaineisiin liittyen. Uuden mallin käyttöönotossa syntyy törmäyksiä uuden ja vanhan toimintatavan ja - periaatteiden välille, mitkä ilmenevät häiriönä prosessissa. Tutkimuksessani oletan, että ristiriitoja ja ongelmatilanteita syntyy käyttöönottoprosessimme edetessä. Nostamalla nämä havaitut ongelmat yhteisen käsittelyn kohteeksi meillä on mahdollisuus muuttaa toimintaa kohti uutta tuotantokonseptia suunniteltua imuohjausmallia. Käytännön kysymyksenäni on siis se, minkälaisia häiriötä käyttöönoton yhteydessä esiintyy, miten esiin nousseet esteet, ongelmat ja häiriöt ylitetään, miten ratkaisut syntyvät, tehdäänkö kompromisseja uuden ja vanhan suhteen, kehitetäänkö uutta toimintamallia entistä paremmaksi vai palataanko kenties vanhaan, ja minkälainen muutos loppujen lopuksi tapahtuu sekä toiminta- että kehittämismallissa. Häiriötä tutkimalla, niistä keskustelemalla ja ratkaisuja kehittelemällä tutkimuskohteessani on mahdollista saavuttaa imuohjausmallin suunnittelussa asetetut tuottavuustavoitteet sekä ekspansiivisen oppimisen kautta laajentaa kyseisen henkilöstön työn kohdetta perinteisestä aika kapea-alaisesta tehtäväjaosta kohti kokonaisuutta, missä toimintojen kehittäminen ongelmanratkaisun avulla on osa jokaisen työntekijän normaalia arkea ja kehittäminen ja tuotanto eivät ole enää erillään toisista. Tällaisen toiminnan tason saavuttaminen olisi tulevaisuutta ajatellen välttämätöntä. Muutosten tahti ja laajuus vain nopeutuvat tulevaisuudessa ja yrityksen toimintaedellytyksien takaamiseksi tarvitaan valmiuksia

7 3 toteuttaa toimintakonseptin muutoksia entistä nopeammin ja useammin, jolloin jokaisen panosta kehittämistyössä tarvitaan. Tutkimukseni alkuvaiheessa tekemäni tietojen haun perusteella etsin kirjallisuudesta artikkeleita siitä, mitä lean manufacturing periaatteiden käyttöönottoon, siihen kuuluvaan jatkuvan parantamiseen ja tiimityöhön liittyen on 2000-luvulla tutkittu ja julkaistu. Tämän alustavan haun tulosten perusteella näyttäisi siltä, että tiimit valmistuksessa ja tiimityö ovat olleet tutkijoiden kiinnostuksen kohteita (Bokhorst, Slomp, & Molleman, 2004; Buzacott, 2004; Doolen, Hacker, & Van Aken, 2003; Doorewaard, Van Hootegem. G., & Huys, 2002; Gitlow & McNary, 2006; Molleman, 2000; Santos & Powell, 2001; Tranfield & Smith, 2002; Yauch, 2007; Yeatts & Hyten, 1998; Åhlström & Karlsson, 2000). Jatkuvaan parantamiseen toimintaa (Ala-Laurinaho, 2004; Bhuiyan & Baghel, 2005; Lillrank, 1998) ja erityisesti lean manufacturing tuotantokonseptia (Comm & Mathaisel, D. F. X., 2000; de Paula Berros Neto, J. & da C.L. Alves, T., 2007; Fujimoto, 2002; Laborie, Chatty, & Reuteroy, 2005; Victor, Boynton, & Stephens-Jahng, 2000; Wallace, 2004), niiden käyttöönottoon ja toiminnan muutokseen liittyviä ongelmia ja ristiriitoja on tutkittu varsin vähän. Uuden ja vanhan tuotantojärjestelmän välisten ristiriitojen tutkiminen lean manufacturing tuotantokonseptin muutoksessa näyttäisi siis ainakin tällä vuosikymmenellä olleen suhteellisen vähäistä. Julkaistuissa edellä mainituissa tutkimuksissa pääpaino on ollut muutosprosessin kuvailemisessa hyvin yleisellä tasolla eikä niinkään uuden käyttöönoton ja muutoksen aikaansaamisen taitekohdassa, missä olisi tarkasteltu muutoksen toteuttamista uuden ja vanhan toimintajärjestelmän ristiriitojen näkökulmasta, henkilöstön roolia muutoksen tekemiseen ja uuden toimintatavan käytäntöön saattamisen, työn laajentamisen ja oppimisen näkökulmista. Minua on tutkimukseni edetessä mietityttänyt lean manufacturing konseptiin sisältyvä ajatus toiminnan jatkuvasta kehittämisestä, missä toiminnan kehittäminen ongelmien ratkaisun kautta muotoutuu osaksi henkilöstön normaalia työtä. Oman tulkintani mukaan

8 4 tutkimuskohteeni tuotantokonseptin muutoksen yhteydessä tarvitaan muutosta sekä tavassa tehdä tuotantoa, tuotantomallissa, että tavassa kehittää toimintaa ja tuotantoa, kehittämismallissa. Tämä kaksijakoinen ja rinnakkainen muutostarve ja erityisesti kehittämismallin muutos lean manufacturing tuotantokonseptin muutoksen yhteydessä ei ole ulottunut tieteellisen keskustelun piiriin viime vuosina luvulla julkaistuista tutkimuksista, kuten myös Womackin (Womack & Jones, 2003) leaniin liittyvästä käsikirjasta saa käyttöönotosta hyvin yksipuolisen kuvan eikä niissä juurikaan pureuduta muutoksen aikaansaamisen problematiikkaan ja siihen, minkälaista muutosta käyttöönotto edellyttää toimintaan osallistuvilta osapuolilta. Tutkimukseni tuo näin ollen uutta tietoa lean manufacturing konseptin käyttöönotosta ja erityisesti tässä yhteydessä uuden ja vanhan toimintajärjestelmän välisistä ongelmista muutostarpeineen. Interventiokohteeni kannalta tutkimukseni merkittävyys korostuu siinä, että kohdistamalla interventio häiriöiden ja ongelmien käsittelyyn ja ratkaisujen löytymiseen uskon edesauttavani todellisen ja konkreettisen tuotantokonseptin muutoksen aikaansaamista. Uuden tuotantokonseptin suunnitteluprojektissa asioita suunniteltiin kohtuullisen yksityiskohtaiselle tasolle, mutta aivan varmaa on se, että kaikkia asioita ei voi etukäteen suunnitella siten, että ne myös käytännön elämässä toimivat. Henkilökohtaisella tasolla toivon löytäväni itselleni työvälineitä vastaavien konseptimuutosten toteuttamiseen jatkossa. Tutkimukseni näkökulmasta oma tutkijan roolini on ristiriitainen. Tutkijana minulla on hyvin helppo pääsy aineistoon, tilanteisiin ja sisälle kohteeseen, koska työskentelen kohdeyrityksessä. Työuraani Gemaltossa minulla on takana kahdeksan vuotta, ja olen työskennellyt vuosien varrelle tuotantopäällikkönä linjavastuussa useilla tuotantoalueilla. Tällä hetkellä vastaan Vantaan tehtaan toimintojen ja menetelmien kehittämisestä, joten uuden tuotantokonseptin käyttöönoton tukeminen ja aikaan saaminen on normaalia työtäni. Tutkimani tuotantolinjan näkökulmasta edustan itse annettua uutta tuotantokonseptia. Ristiriitaa tutkimukseni tulosten objektiivisuuden näkökulmasta voivat aiheuttaa pitkä kokemukseni kohteessa työskentelystä ja tätä kautta omat vakiintuneet käsitykset asioista,

9 5 ongelmista ja niiden taustoista. Näin ollen tulosten analysoinnin yhteydessä minun on kiinnitettävä erityisesti huomiota objektiivisuuden säilyttämiseen reflektoimalla käsittelemiäni asioita, tuloksia ja tulkintoja omien esioletuksien, aiempien kokemusteni ja motiivieni suhteen. Myös intervention läpivienti asettaa omat haasteensa työskentelylleni ja tutkimukselleni. Olen itse sisäistänyt hyvin uuden toimintakonseptin johtaessani suunnitteluprojektia ja interventiossa tämä voi osoittautua ongelmalliseksi. Kysymys on, pystynkö viemään eteenpäin henkilöstön oppimisprosessia ilman, että tarjoilen valmiita vastauksia uudesta tuotantokonseptista oman kokemukseni ja ymmärrykseni pohjalta ja mahdollisesti estän tuotantolinjan henkilöstöä kehittämästä omaa työtään ja laajentamasta toiminnan kohdettaan. Parhaimmillaan tuotantolinjan henkilöstö kehittelee, parantelee ja ottaa käyttöön uutta tuotantokonseptia ja pahimmillaan he vain kuuntelevat ohjeitani toiminnan muuttamista ja uusien mallien käytäntöön vientiä. Raportoin tässä pro gradu tutkielmassa tutkimuksen sisällön, etenemisen ja tulokset. Tutkimuksen alussa perehdyn yleisesti tuotantokonsepteihin ja tuotantokonseptien muutoksiin tarkastelemalla näitä eri näkökulmista. Perehtyminen alkaa yhden tunnetun tutkimusesimerkin kautta, minkä jälkeen esitän kirjallisuuteen perustuvan katsauksen tuotantokonsepteista ja tuotantokonseptien muutokseen liittyvistä tutkimuksista ja käyttämästäni ekspansiivisen oppimisen teoreettisen viitekehyksen keskeisimmistä teorian perusteista ja käsitteistä (luku 2). Tuotantokonseptien yleisen tarkastelun jälkeen siirryn kuvailemaan tutkimuskohteeni uuden konseptin taustalla vaikuttavaa lean manufacturing tuotantokonseptia (luku 3) ja kyseiseen konseptimuutokseen liittyviä tutkimuksia ja muutoksen edellyttämiä ekspansiivisia siirtymiä. Tämän jälkeen kuvailen tutkimuskohteeni historiallista kehitystä (luku 4) ja sen jälkeen edelleen tutkimuskohteessani käyttöönotettavaa World Class Manufacturing konseptia ja sen soveltamisen tapaa Gemalto Vantaan tehtaalla (luku 6).

10 6 Tutkimukseni perustuu kehittävän työntutkimuksen kehittämisotteeseen ja metodologiaan ja keskittyy uuden toimintajärjestelmän käyttöönoton vaiheeseen. Luvussa 6 kerron tarkemmin käyttämästäni tutkimusotteesta ja menetelmästä, sekä tuon esiin tutkimustani ohjaavan hypoteesin ja edelleen määrittelen tutkimuskysymykseni. Lisäksi kuvailen tässä yhteydessä käyttämäni aineiston. Edelleen luvussa 7 kuvailen yksityiskohtaisesti käyttämäni analyysimenetelmät tutkimuskysymyksittäin jaoteltuna. Tämän jälkeen esitän tutkimuksen tulokset luvussa 8 tutkimuskysymyksittäin jaoteltuna ja pohdin viimeisessä luvussa tutkimukseni luotettavuutta, johtopäätöksiä ja jatkotutkimusaiheita. 2. Tuotantokonseptin muutos Tutkimuskohteessani on käynnistynyt muutosprosessi, missä siirrytään perinteisestä funktionaalisesti johdetusta ja ohjatusta valmistustehtaasta kohti toyotalaista lean manufacturing viitekehykseen perustuvaa tuotantojärjestelmää. Kohdeyrityksessäni tätä uutta tuotantokonseptia, ja siihen liittyvää muutosprosessia, kutsutaan World Class Manufacturing konseptiksi ja -ohjelmaksi. Lean manufacturing toimintaperiaatteita, ja näin ollen myös tutkimuskohteeni World Class Manufacturing kehittämismallia voitaneen näin ollen kutsua yhdenlaiseksi toiminta- tai tuotantokonseptiksi tuodaanhan siinä esiin tuotannon ohjaamisen, kehittämisen ja johtamisen periaatteet. Tuotantoon liittyvää toimintajärjestelmää voidaan nimittää myös tuotantojärjestelmäksi ja toimintakonseptia tuotantokonseptiksi, jolloin näiden käsiteiden etuliite korostaa tuotannollisen toiminnan luonnetta ja periaatteita tarkasteltavassa kohteessa. Virkkusen mukaan ( s. 16) organisaatio koostuu monitahoisesta toimintajärjestelmien verkosta, missä liiketoiminta kuvaa koko toteuttavien toimintojen verkon toimintalogiikkaa, kun taas toimintakonsepti kuvaa yhden toiminnan toteuttamisen periaatetta. Ja edelleen hän (Virkkunen & Ahonen, 2007 s. 46) määrittelee toimintakonseptin seuraavasti: Toimintakonsepti voidaan ymmärtää toiminnan kokonaisuutta jäsentäväksi periaatteeksi, jonka pohjalta toimintaan osallistuvien tekoja koordinoidaan.

11 7 Aloitan tuotantokonsepteihin ja konseptimuutoksiin perehtymisen yhden tunnetun esimerkin kautta, missä kerron lyhyesti Jaikumarin (Jaikumar, 1998) Beretta-tutkimuksista. Tämän jälkeen esittelen Victorin ja Boyntonin (Victor & Boynton, 1998) näkemyksiä työn historiallisista tyypeistä, mitkä kukin muodostavat omanlaisensa tuotantokonseptin, ja edelleen tuotantokonseptien muutoksen taustalla olevista tekijöistä. Koska tarkastelen tutkimuskohteeni tuotantokonseptin muutosta ekspansiivisen oppimisen teoreettisen viitekehyksen avulla, esitän myös toimintajärjestelmän käsitteen ja kuvailen ekspansiivisen oppimisen teoriaa ja siihen liittyviä keskeisiä käsitteitä. Lisäksi tarkastelen oppimista ja oppimisjärjestelmiä tuotantokonseptin osana. 2.1 Esimerkkinä Berettan tuotantojärjestelmän historiallinen muutos Jaikumar (1998) kuvaa työpaperissaan Berettan tuotantojärjestelmän historiallista muutosta 1800-luvulta luvulle. Laajassa tutkimuksessaan hän kuvailee kunkin tuotantojärjestelmän muutosvaiheen käynnistäneitä ulkoisia voimia, tuotantojärjestelmän uusien ideoiden soveltamista sekä muutamassa esiin nostamassaan referenssiyrityksissä että Berettalla. Tämän lisäksi hän analysoi ja vertailee työntekijöiden ja koneiden määrien, työntekijöiden ja toimihenkilöiden välisten suhteiden ja tuotteiden määrän muutoksia sekä toiminnan ja ohjauksen tavoitteiden, ammattitaitovaatimusten ja organisatorisia muutoksia, joita tuotantojärjestelmien muutokset ovat käynnistäneet ja saaneet aikaan. Keskeisimpinä tuloksina Jaikumar (1998 s. 4) nostaa esiin tuotantojärjestelmien muutosta koskevassa tutkimuksessaan seuraavat johtopäätökset: - Jokainen toimintajärjestelmän periaatteellinen muutos saa aikaan muutoksen ihmisten / henkilöstön tavassa ajatella ja suhtautua tuotannon ongelmiin. - Suurin osa tutkimuskohteen merkittävistä tuottavuuden, laadun ja prosessikontrollin parantamisista on saavutettu uuden tuotantojärjestelmän käyttöönoton yhteydessä. - Jokainen kehityksen aikakausi tuo mukanaan uuden tuotantojärjestelmän ja edelleen sille tyypilliset koneet, työtehtävät ja organisoitumisen muodot.

12 8 - Vanhan ja uuden kauden murrosvaiheessa muutosten vakiinnuttaminen on kestänyt noin 10 vuotta. - Jokainen muutos kuvastaa ratkaisua vallitsevaan prosessin kontrollin ongelmaan ja ratkaisua on haettu aina isoimpaan vaihtelun lähteeseen. - Kaikki muutokset ovat käynnistyneet yrityksen ulkopuolella kehitetyistä uusista teknologioista. 2.2 Victorin ja Boyntonin teoria työn historiallisista tyypeistä tuotantokonseptien taustalla Victor ja Boynton (1998 s. 6, 233) esittävät jaottelun työn historiallisille tyypeille, joita ovat käsityö, massatuotanto, prosessien parantaminen, massaräätälöinti ja yhteiskehittely. Kuvassa 1 esitetään Victorin ja Boyntonin historialliset työn tyypit. Heidän mukaansa jokainen työn historiallinen tyyppi on kilpailukykyinen tietyssä markkinatilanteessa ja toimintaympäristössä, ja jokainen työn muoto vaatii omanlaista osaamista ja organisaatiota, ja siirtyminen työn historiallisesta tyypistä seuraavaan kullekin historialliselle tyypille ominaisia tekoja ja toimenpiteitä sekä kokemuksen ja osaamisen kumuloimista edellisistä vaiheista. (1998 s. 7) Yhteiskehittely Massatuotanto Prosessien parantaminen Massaräätälöinti Käsityö Kuva 1. Työn historialliset tyypit Victorin ja Boyntonin mukaan. (1998 s. 233) Jokaista heidän esittämäänsä tyyppiä voidaan ajatella pidettävän yhdenlaisena toimintakonseptina tai samankaltaisten toimintakonseptien ryhmänä. Esimerkiksi kevyt tuotanto, lean manufacturing tuotantokonsepti on prosessien parantamisen työn tyypin yksi sovellus valmistavassa teollisuudessa. Tämän perusteella tutkimuskohteeni on

13 9 siirtymässä Victorin ja Boyntonin jaottelulla massatuotannosta kohti prosessien parantamista. Esittelen seuraavissa alakohdissa kullekin työn tyypille ominaiset piirteet. Käsityö Victorin ja Boyntonin (1998 s. 19) määritelmän mukaan käsityö on henkilön osaamisen (know-how, tacit knowledge) soveltamista arvon tuottamiseen. Heidän mukaansa (emt s. 20) käsityö soveltuu mm. liiketoimintaan, missä uudet markkinat ja vaatimukset kasvavat ja erilaistuvat ja missä asiakkaat odottavat saavansa yksilöllisiä ja uniikkeja tuotteita. Käsityön etuina tällaisessa ympäristössä voidaan pitää tuotannon nopeaa vastaavuutta asiakkaan tarpeisiin oppimisen helppoutta uudistuvassa ympäristössä tekemällä oppimalla ja tiedon luomisessa, sillä käsityö on uuden tiedon luomisen perusta (emt s ). Tässä tuotantomallissa haittoina kirjoittavat taas pitävät sitä, että tieto tulee ja menee työntekijöiden mukana luoden organisaatioon haavoittuvuuden ja yksilöriippuvuuden ympäristön ja laatu voi vaihdella henkilön ja tilanteen mukaan (emt s. 42). Lisäksi he (emt s. 43) nostavat esiin hiljaisen tiedon johtamiseen liittyvät ongelmat ja vaikeudet. Massatuotanto Massatuotanto perustuu kirjoitettuun tietoon, missä tekemisen tapa ja menetelmä yksityiskohtineen on yhtenäistetty, standardoitu ja kuvattu oikeine suorituksineen. Massatuotannon tehokkuus perustuu (Victor & Boynton, 1998 s. 50) laadun vaihtelun eliminointiin ohjeistettuja työprosesseja kontrolloimalla, ohjeistusten myötä tuotteen spesifikaatioiden noudattamiseen ja asiakastyytyväisyyden luomiseen ennustettavan ja ennakoitavan toiminnan ja laadun myötä. Tämän konseptin heikkoudet (emt s ) nousevat esiin liiketoiminnan murroksissa ja häiriötilanteissa heikolla ja hitaalla muuntautumiskyvyllä tuotteiden ja prosessien muutostilanteissa sekä organisaatiollaan, missä erikoistuneet henkilöt suorittavat erikoistuneita työtehtäviä ja silloin, kun asiakkaat odottavat saavansa jotain muuta kuin perustuotteita. Massatuotannossa muutetaan näkyväksi käsityössä syntynyt tieto, minkä pohjalta toiminnat yhtenäistetään ja standardoidaan.

14 10 Prosessien parantaminen Prosessien parantamisen työn tyyppi perustuu laadun jatkuvaan kehittämiseen ja taustalla on Toyotalainen tapa (myös lean manufacturing) kehittää toimintaa ja laatua. Laadun jatkuva kehittäminen tapahtuu (Victor & Boynton, 1998 s. 74) tekemällä oppimalla, missä luodaan käytännön tietoa ongelmasta, muutetaan prosessia ja luodaan uutta tietoa kokeilemalla tätä, tehdään uutta rutiinia ja edelleen saadaan uutta tietoa sovellettavaksi prosessin parantamiseen. Keskeiseksi tässä konseptissa muodostuu se, että työntekijöillä on kahtalainen rooli (emt s. 79), missä he ovat yhtäältä työnsä tekijöitä ja toisaalta ajattelijoita ja kehittäjiä. Toimiakseen jatkuvan laadun kehittämisen periaatteiden mukaisesti tarvitsee organisaation suunnannäyttäjäkseen vision (emt s. 80), mitä kohti ollaan menossa, ja rakenteellista joustavuutta (emt s. 84), missä rakenteet tukevat työntekijöiden työn tekemistä ja kehittämistä. Tämä tuotantokonsepti soveltuu vain tietynlaisiin yrityksiin ja tilanteisiin. Jos esimerkiksi yritys kilpailee perustuotteiden hinnalla, niin asiakkaalle arvon luontiin perustuvat konsepti ei sovellu tuotannon tekemisen periaatteiksi. Lisäksi omat haasteensa tuovat konseptin edellyttämät aiemmista konsepteista poikkeavat ajattelu- ja toimintaperiaatteet. Kehittämisen perustalla ovat massatuotannossa luodut prosessit ja kuvaukset, joiden pohjalta toimintoja ja laatua lähdetään jatkuvien kokeilujen ja ongelmanratkaisujen kautta parantamaan. (emt s. 87) Massaräätälöinti Massaräätälöinti mahdollistaa yrityksille tuote- ja palveluvariaatioiden tarjoamisen asiakkaille kohtuullisin kustannuksin. Massaräätälöinti perustuu etukäteen suunniteltuun ja toteutettuun tuotteiden vakioituun muunneltavuuteen, mikä asiakkaan näkökulmasta näyttää räätälöinniltä ja yksilölliseltä. Taustalla on rutiiniprosessit, jotka ovat helposti uudelleen määriteltäviä, ja prosessien tehokkuus perustuu henkilöstön korkeaan ammattitaitoon ja monitaitoisuuteen, sekä massatuotantokonseptissa opeteltuun tiedon artikulointiin ja edelleen prosessien parantamisessa hyödynnettävään kehittämiseen ja joustavuuteen. Tyypillisesti informaatioteknologia ja informaatiojärjestelmät luovat perustan ja kontrollivälineet massaräätälöinnin toteuttamiselle. Massaräätälöinti tarvitsee toimiakseen markkinavetoisen ympäristön, missä asiakkaat, tuotteet ja tuotevariaatiot perustuvat asiakkaiden tarpeeseen ja oikeaan ajoitukseen. Vääristä tuotelähtökohdista tai

15 11 organisaation valmiuksien puutteista johtuen massaräätälöinti ei välttämättä ratkaise toivottuja ongelmia. (Victor & Boynton, 1998 s , 114) Yhteiskehittely Viimeisimpänä työn historiallisena tyyppinä Victor ja Boynton esittelevät yhteiskehittelyn, jonka he ovat nostaneet neljän edelle kuvatun työn tyypin ja organisaatiolta vaadittavien kyvykkyyksien rinnalle seuraavaksi kehitysaskeleeksi. Heidän mukaansa (Victor & Boynton, 1998 s. 200) yhteiskehittelyssä luodaan tuotteita, joita voidaan päivittää, laajentaa ja perusteellisesti muuttaa korvaamatta kuitenkaan alkuperäistä tuotetta. Yhteiskehittelyn taustalla ovat asiakkaan ja tuottajan yhteistyö, partnerius, missä tuotetaan ja kehitellään tuotetta avoimelta pohjalta jatkuvassa ja syvenevässä yhteistyössä yksittäisen tuotteen ja toimituksen hämärtyessä ja korvautuessa yhteistyössä muuttuvalla tuotteella (emt s. 207). 2.3 Tuotantokonseptin muutos Victorin ja Boyntonin mukaan Victorin ja Boyntonin mukaan tuotantokonseptin muutokseen liittyy muutosprosessi, jota he kutsuvat transformaatioksi tai siirtymäksi (transformation) (1998 s. 120). Heidän mukaansa jokainen työn historiallinen tyyppi, tuotantokonsepti, on suhteessa toisiinsa erityisessä ja ennalta määrätyllä tavalla ( emt s. 120) ja edelleen siirtymät ovat mahdollisia heidän esittämän tuotantokonseptien kehittymisen sarjan mukaisessa järjestyksessä (1998 s. 233). Käytännössä tämä tarkoittanee sitä, että siirryttäessä yhdestä tuotantokonseptista toiseen täytyy siirtymän tapahtua askel kerrallaan eli siirtyminen on mahdollista omaa tuotantokonseptia seuraavaan tuotantokonseptiin. Yhden tuotantokonseptin yli loikkaaminen ei näin olisi mahdollista, koska konseptin muutos rakentuu edellisen konseptin varaan. Välineiksi eri tuotantokonseptien välisille siirtymille he (Victor & Boynton, 1998 s. 126) esittävät neljä erilaista perusmallia, joilla siirtymä työn tyypistä toiseen mahdollistetaan. Nämä ovat kuvan 2 mukaisesti kehittäminen, linkittäminen, modulointi ja uudistaminen,

16 12 mitä kuvailen tarkemmin seuraavassa kappaleessa. Myöhemmin he ( emt s. 233) nostavat esiin viidennen tavan uudistaa osaamista, jota he kutsutuvat verkostoitumiseksi. Verkostoituminen Modulointi Yhteiskehittely Kehittäminen Linkittäminen Massatuotanto Prosessien parantaminen Massaräätälöinti Käsityö Uudistaminen Kuva 2. Tuotantokonseptin muuttamisen polku Victorin ja Boyntonin mukaan. (1998 s. 233) Victorin ja Boyntonin mukaan kehittäminen on prosessi, missä yritys vie tuotteet ja prosessi-ideat käsityöstä massatuotantoon. Siirtymä perustuu siihen, että käsityömäisessä tuotannossa syntynyt tieto artikuloidaan ja dokumentoidaan koko organisaation käyttöön. Tyypillisesti tämä tarkoittaa prosessi-insinöörityötä, aika-liikesarjatutkimuksia, automaatiota ja insinööritieteiden hyödyntämistä työn kehittämisessä. Siirryttäessä seuraavaan työn historiallisen tyypin muutokseen siirtymään massatuotannossa prosessien jatkuvaan parantamiseen tapahtuu tämä linkittämisen kautta, missä linkittäminen luo siltoja massatuotannon ja jatkuvan parantamisen välille. Työvälineinä tässä vaiheessa käytetään mm. prosessidokumentaatiota, tiimityötä, asiakastyytyväisyysmittauksia sekä erilaisia prosessien kehittämisen työkaluja ja tekniikoita. Moduloinnissa taas työn muutos tapahtuu luomalla modulaaristen prosessien verkosto, missä aiemmin kehitelty osaaminen ja prosessit järjestetään dynaamiseen verkostoon vastaamaan asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin. Uudistamisessa työn muoto palautuu käsityöhön, minkä kautta asiakkailta saatua palautetta, uusia tuotteita sekä prosessi- ja työskentelytapoja kehitellään ja viedään läpi työn tyyppien portaat palaten kehittelyn jälkeen alkuperäiselle tai seuraavalle tasolle. (1998 s )

17 Tuotantokonseptin muutos ekspansiivisena oppimisprosessina Tarkastelen tutkimuksessani tuotantokonseptin muutosta osana ekspansiivisen oppimisen prosessia, missä tutkimukseni keskittyy uuden mallin käyttöönottoon. Ekspansiivisessa oppimisessa on taustalla ajatus työn kohteen laajenemisesta, missä uuden konseptin käyttöönotossa toiminnan kohde jäsennetään uudelleen ja tyypillisesti kohde myös laajenee. Esitän seuraavissa alaluvuissa toiminnan teoriaan ja ekspansiiviseen oppimiseen liittyviä, tutkimukseni kannalta keskeisiä ajatuksia, malleja ja käsitteitä, jotka auttavat minua teoreettisesti jäsentämään, mallintamaan, selittämään ja ymmärtämään tutkimuskohteeni muutosta ja siinä havaitsemiani ilmiötä. Tuotanto toimintajärjestelmänä Engeström tuo esiin Kehittävän työntutkimuksen teoksessaan (Engeström, 2001) toimintajärjestelmän käsitteen, missä toimintajärjestelmän muodostuu tekijöiden, sääntöjen, välineiden, yhteisön, työnjaon ja toiminnan kohteen ja tuloksen yhteisten perusosien ja niiden välisten suhteiden kokonaisuudeksi, mikä esitetään kuvassa 3. Toimintajärjestelmällä tarkoitetaan useiden henkilöiden yhteisen, samaan kohteeseen suuntautuneen toiminnan vakiintunutta rakennetta. (Virkkunen & Ahonen, 2007 s. 45) Kuva 3. Yhteisöllinen toimintajärjestelmän Engeströmin ja Virkkusen mukaan (Engeström, 2001 s. 47; Virkkunen & Ahonen, 2007 s. 46)

18 14 Tyypillistä tarkastelun kohteena olevalla keskustoiminnalle on se, että toimintajärjestelmät muodostavat verkkoja ja on löydettävissä esim. välineitä, tekijöitä ja sääntöjä tuottavat toimintajärjestelmät tarkastellun kohdetoiminnan ympäriltä. (Engeström, 1998 s. 54) Edellä kuvatun toimintajärjestelmä kolmiomallin kärjet tekijä, välineet, säännöt, yhteisö, työnjako ja toiminnan kohde määrittelevät siis yksilön tekojen ja kollektiivisen toiminnan välistä suhdetta kiinnitettynä vakiintuneeseen toimintakontekstiin. Toimintajärjestelmää voidaan tarkastella myös mallin sisällä olevien pienenpien kolmioiden osaprosessien - avulla, missä sääntöjen, tekijän ja yhteisön välinen alue muodostaa vaihtoon liittyvät osaprosessit. Yhteisön, työnjaon ja toiminnan kohteen välimaasto muodostaa jakoon liittyvät osaprosessit ja tekijän, välineiden ja toiminnan kohteen väliin tuottamisen tai tuotannon osaprosessit. Kolmion keskelle jää kulutukseen liittyvät osaprosessit, jotka tapahtuvat tekijän, toiminnan kohteen ja yhteisön kesken. (Engeström, 2001 s. 47) Kun toimintajärjestelmän joku osa muuttuu laadullisesti, ei muutosta tapahdu automaattisesti järjestelmän muissa osissa, vaan ne pyrkivät jäämään ennalleen, jolloin syntyy ristiriitoja uuden ja vanha välillä. Toimintakonseptin muutoksella tarkoitetaan tilannetta, kun toimintajärjestelmän useimmat tai kaikki osatekijät muuttuvat. Ristiriitoja syntyy usealla eri tasolla. Engeström esittää ekspansiivisen oppimissyklin toimintajärjestelmäkonseptin muutokseen työvälineeksi. (Engeström, 2001 s. 92) Ekspansiivisen oppimisen sykli Ekspansiivinen oppiminen on monitahoinen, moniääninen ja kollektiivinen prosessi, missä oppiminen lähtee siitä, että toimintajärjestelmän eri tekijöiden erilaiset näkökulmat ja intressit ovat vuoropuhelussa ja yhteisen kehittelyn kohteena. Oppimisen kohteena on toimintajärjestelmä ja sen laadullinen muutos. Syklissä on löydettävissä erilaisia oppimisprosesseja, joiksi Engeström (1998 s.87, 97) määrittelee kritiikki- ja analyysiluonteiset, keksimisluonteiset ja soveltamis- ja käyttämisluonteiset oppimisprosessit. Keskeisiä oppimisen välineitä ovat kokeet, käsitteelliset mallit, esimerkit, analogiat, havainnolliset simulaatiot, puhe ja kertomukset. Ekspansiivisessa

19 15 oppimisessa annettu uusi muuttuu käytännön ristiriitojen ratkomisen kautta luoduksi uudeksi. Kuvassa 4 on kaavio ekspansiivisen oppimisen syklistä karkealla ja hienojakoisemmalla tavalla esitettynä. (1998 s ) (Engeström, 1998 s. 92) (Engeström, 2001 s. 152) (Engeström, 2007) Kuva 4. Ekspansiivisen oppimisen vaiheet ja sykli. Tarvetilalle tyypillistä on tyytymättömyys nykytilanteeseen ja vielä määrittelemätön tarve saada aikaan muutos. Vaikka taustalla ovat toimintajärjestelmän rakenteelliset ongelmat, kohdistuu tyytymättömyys henkilöihin tai henkilöryhmiin. Nykyisessä toiminnassa ja toimintajärjestelmässä on aistittavissa tarve muutokselle ja nykytilan kyseenalaistetaan tietämättä vielä mihin suuntaan pitäisi muuttua. (Engeström, 1998 s ) Seuraavassa ekspansiivisen oppimisen syklin vaiheessa joidenkin toimintajärjestelmän osatekijöiden välille muodostuu kärjistyvä ristiriita, ja selkeää ulospääsyä ei ole näkyvissä. Tätä kutsutaan kaksoissidokseksi, missä ristiriidat ja vaihtoehdot koetaan yhtä sietämättöminä tai mahdottomina. Ongelmia analysoidaan ja tämä toimii ponnahduslautana kohti uutta toimintamallia. (Engeström, 1998 s ) Uuden kohteen ja motiivin hahmottaminen ja uuden toimintamallin luominen ovat syklin kolmas vaihe, missä hahmotetaan laadullisesti uutta kokonaisuutta ja uutta käsitystä kohteesta uutta toimintaa mallinnetaan. Tyypillistä tälle vaiheelle on uusien strategisten

20 16 työvälineiden, työnjako- ja yhteistoimintamuotojen kehittely. Työskentely pohjautuu sekä muualta käytännöstä tai tutkimuksista löydettävien mallien ja esimerkkien tutkimiselle että työyhteisön toiminnan ristiriitojen analysoinnille. (Engeström, 1998 s ) Toimintajärjestelmän muuttaminen tapahtuu ekspansiivisen oppimisen syklimallissa uuden toimintamallin soveltamisen ja yleistämisen kautta. Tämä tapahtuu esimerkiksi erilaisten kokeilujen ja pilottien avulla ja edelleen mallin käyttöönoton kautta. Tyypillistä on, että tässä vaiheessa esiintyy häiriöitä ja konflikteja, jotka tulkitaan muutosvastarinnaksi vaikka kyseessä on uuden ja vanhan toimintajärjestelmän välisen jännitteen aiheuttama ristiriita. Näistä päästään eteenpäin mm. tekemällä kompromisseja, perääntymällä kohti vanhaa ja suunnittelemalla entistä parempia ratkaisuja. (Engeström, 1998 s. 91) Laadullisesti uusi toimintatapa vakiintuu, kun uudet toimintatavat vakiintuvat ja systematisoituvat syklin viimeisessä vaiheessa mm. toiminnan ja prosessin arvioinnin kautta. Tällöin uuden toimintatavan ympärille syntyy uusia sosiaalisen kanssakäymisen muotoja, symboleja, ajattelutapoja ja tottumuksia. Tämä luo pohjaa uusien ristiriitojen esiin nousulle ja uuden ekspansiivisen oppimissyklin käynnistymiselle. (Engeström, 1998 s. 91) Huomioitavaa on se, että tämä syklimalli on teoreettinen pelkistys todellisuudesta. Sykli voi katketa, haarautua tai palata aikaisempaan eikä oppiminen ja toimintajärjestelmän muutos etene käytännössä näin suoraviivaisesti. (Engeström, 1998 s. 91) Engestömin (1998 s. 93) mukaan kokonaisen kollektiivisen toimintajärjestelmän tasolla lähikehityksen vyöhyke merkitsee välimatkaa vallitsevan epätyydyttäväksi koetun toimintatavan ja sen ristiriitoihin ratkaisun tuovan, historiallisesti mahdollisen uuden toimintatavan välillä. Toimintajärjestelmän lähikehityksen vyöhyke muodostuu toisaalta toimintajärjestelmän oman historian ja uuden toimintamallin välisestä maastosta ja toisaalta ylhäältä ja ulkoa päin tulevien muutospaineiden ja vertailukohtien ja toiminnassa ilmenevien häiriöiden, oireiden ja innovaatioiden välisestä maastosta. Näistä syntyy

21 17 epävarmuuden ja muutosmahdollisuuksien alue, joka muotoutuu ja hahmottuu ekspansiivisen oppimissyklin edetessä. (Engeström, 1998 s. 94) Nykypäivänä toimintajärjestelmät muodostavat verkostoja ja ristiriitoja syntyy myös eri toimintajärjestelmien välille. Tyypillisesti tällöin puhutaan rajoista eri toimintojen välillä. Kerosuo (2006 s. 4; 2007b s. 5-6) mukaan rajan käsite viittaa toiminnassa ilmeneviin eroihin ja erotteluihin, jotka kattavat monia sosiaaliseen vuorovaikutukseen, organisaatioihin ja instituutioihin liittyviä ilmiöitä Edelleen hän (2006 s. 4; emt. Kerosuo, 2007b s. 5-6) määrittelee rajan historiallisesti kehkeytyneiksi yhteiskunnan makrorakenteita, missä ryhmät ja yksittäiset toimijat luovat rajoja ja sopivat niistä pitkien aikojen kuluessa osallistuessaan toimintaan. Näin ollen toimintajärjestelmää ja konseptia kehitettäessä on kyse myös olemassa olevien rajojen ylittämisestä ja muuttamisesta. Toiminnan ekspansiivinen, kohdetta laajentava kehitys Toimintajärjestelmän muutoksen yhteydessä taustalla on ajatus työn ja toiminnan kohteen laajenemisesta suhteessa aikaisempaan. Mervi Hasu on väitöskirjaansa liittyvässä erillisjulkaisussa (Hasu, 2001) tarkastellut prototyypiksi kuvaillun tuotteen ja sen käytön muuntumista elinvoimaiseksi, kollektiivisessa käytössä olevaksi tuotteeksi ja käytön prosessiksi. Tutkimuksensa johtopäätöksinä hän esittää, että kyseisen kaltainen prosessi on integraatioprosessi, missä tapahtuu ekspansio useaan eri ulottuvuuteen. Vaikka tutkimus kuvailee uuden laitteiston ja siihen liittyvän prosessin käyttöönottoa, voitaneen havaittuja ekspansion ulottuvuuksia laajentaa koskemaan myös laajemminkin uuden konseptin käyttöönottoa. Hasun jaottelee (2001 s. 37) ekspansion ulottuvuudet neljään eri ryhmään, joista ensimmäinen on sosiaalis-spatiaalinen (Social-spatial ekspansion) ekspansio, minkä kautta muotoutuu laajempi toiminnallinen kokonaisuus. Toiseksi ekspansion ulottuvuudeksi hän määrittelee ennakoivaan ja ajalliseen laajenemiseen liittyvän ekspansion (Anticipatorytemporal ekspansion), missä huomio kiinnittyy tulevaisuuden ennakointiin ja tämän huomioon ottamiseen toiminnassa. Kolmas ekspansio tapahtuu moraalis-ideologiseen suuntaan (Moral-ideological ekspansion), missä korostuu muutos yksilö- ja toimintokohtaisesta vastuusta kohti yhteisvastuusta. Viimeisenä ekspansion ulottuvuutena hän

22 18 määrittelee systeemisen ja kehittymisen ulottuvuuden, (Systemic-developmental dimensions), missä toiminta laajenee suorittamisesta ja toimenpiteistä järjestelmän kehittämiseen ja edelleen välittömästä ongelmanratkaisusta ongelmien esiintymisen estämiseen. (Hasu, 2001 s ) 2.5 Oppimisjärjestelmän muutos osana tuotantokonseptin muutosta Oppimisjärjestelmällä tarkoitetaan kullekin toiminnalle ja toimintamuodolle syntyneitä ja kehittyneitä oppimisen tapoja ja välineitä. Toiminnan ja toimintajärjestelmän kehittyessä myös oppimisjärjestelmä kehittyy ja muuttuu. Virkkunen ja Ahonen määrittelevät oppimisjärjestelmän seuraavasti: Eri toimintojen ja erilaisten toimintakonseptien yhteydessä kehittyy erilaisia oppimiseen liittyvän työnjaon ja yhteistyön rakenteita sekä oppimisen menettelytapoja ja niissä käytettäviä välineistöjä, toisin sanoen oppimisjärjestelmiä ja käytäntöjä. (Virkkunen, s. 54) Pihlajan (2005b s. 233) mukaan tuotannollinen oppiminen ja oppimisjärjestelmät ovat kytköksissä työn historialliseen tyyppiin kuten massatuotantoon tai prosessien jatkuvaan kehittämiseen, ja oppimisjärjestelmän muutosta tulisi tutkia historiallisen muutoksen näkökulmasta. Näin ollen kullekin tuotantomuodolle on olemassa oma oppimisjärjestelmänsä, jolla tuotetaan yleistyksiä. Pihlaja ( emt. 2005a) kiteyttää väitöskirjan tiivistelmässä tutkimuskohteeni tavoittelemaa uutta tuotantokonseptia vastaavan uudenlaisen joustavan tuotannon oppimisjärjestelmän seuraavasti: Joustavan massatuotannon oppimisjärjestelmissä yleistäminen perustuu työntekijöiden ja suunnittelijoiden jatkuvaan keskinäiseen dialogiin. Vaikka oppimisjärjestelmät muodostuivat näissä massatuotannon muodoissa hyvin erilaisiksi, niissä kaikissa yleistäminen perustuu empiiriseen vertailuun ja niille oli yhteistä se, että ne tähtäävät tuotantovirran sujuvuuden ja nopeuden lisäämiseen Tietotekniikkaan perustuva tuotantotapa edellyttää yleistämistapoja, joissa pystytään hallitsemaan useiden toimintajärjestelmien välistä yhteystyötä ja työnjakoa sekä yhteisesti muokattavaa tuotannon kohdetta. Tuotantovirran

23 19 sujuvuuden ja nopeuden sijaan laadullisten muutosten hallinta edellyttää tuotannon historiallista kehityksen erittelyä. Virkkunen ja Ahonen (2007 s. 63) jaottelevat oppimisjärjestelmää kuvaavat piirteet oppimisen kohteeseen ja aineistoon, oppimisen menetelmään, oppimisen tuloksen kantajaan ja työnjakoon sekä yhteistoimintaan oppimisessa. Lisäksi he kuvailevat kullekin työn historialliselle tyypille (tuotantokonseptille) ominaisia oppimisjärjestelmän piirteitä alla olevan taulukon mukaisesti (taulukko 1). Tutkimuskohteessani tavoiteltavan uuden konseptin, prosessien jatkuvan parantamisen työtyypille ominaista ovat tilaus-toimitusprosessissa esiintyvien häiriöiden ja hukan vähentäminen, häiriöiden syiden jäljittäminen ja poistaminen työohjeita muuttamalla, missä tulokset taltioidaan prosessi- ja menetelmäkuvauksiin suunnittelijoiden ja toteuttajien yhteistyössä sekä siirtymällä joustavasti tuotannosta häiriöiden selvittämiseen ja menetelmien parantamiseen ja edelleen takaisin tuotantoon. Taulukko 1. Oppimisjärjestelmien piirteitä eri työtyypeissä. (emt. s. 63) Toimintakonseptin tyyppi Käsityö Oppimisen kohde / aineisto Tuotteen valmistaminen perinteisellä tavalla / työkokemus Massatuotanto Paras työmenetelmä / olemassa olevat eri työtavat Prosessien jatkuva parantaminen Massatuotannon asiakaskohtaistaminen Tilaus-toimitus prosessissa esiintyvän tuhlauksen ja häiriöiden vähentäminen / häiriöprosessit Osaratkaisujen asiakaskohtaisten yhdistelymahdollisuuksie n hallinta/ havainnot eri tekijöiden merkityksestä eri asiakkaille Oppimisen menetelmä Yritys ja erehdys, jäljittely, opastus, järjestelmällinen kokeilu Kuvauksiin ja mittauksiin perustuva vertailu ja rationalisointi Häiriöiden syiden jäljittäminen ja poistaminen työohjeita muuttamalla Rajojen yli tapahtuva, neuvotteleva ongelmanratkaisu Oppimisen tuloksen kantaja Työnjako ja yhteistoiminta oppimisessa Työvälineet, Mestari/oppilas-suhde, nyrkkisäännöt, asteittain vaikeampien yksilön muisti ja tehtävien suorittamiseen taidot Vaihemalleina Suunnittelija tutkivat ja esitetyt prosessi- ja määrittävät parhaat menetelmäkuvauks menetelmät, jotka opetetaan et työntekijöille Tilaus-toimitus - Suunnittelijoiden ja prosessin ja toteuttajien yhteistyö, menetelmien työntekijöiden joustava kuvaukset siirtyminen tuotannon häiriöiden selvittämiseen ja menetelmien parantamiseen Alusta/moduulirake Sisäiset neuvonta- ja nteita koskevat opastussuhteet, yhteistyö yli yhteiset tiedostot, organisaatiorajojen rajapintoja koskevat vakioratkaisut Tutkiessaan Toyotan tuotantojärjestelmän kehitystä toteaa Fujimoto (2002 s. 245) sen, että Toyotan tuotantokonsepti on kehittynyt ja muuttunut aikojen kuluessa ja rinnastaa tämän siihen, että yrityksellä täytyy olla evolutionaarisia kyvykkyyksiä muuttaa tuotantokonseptia perinteisteisten staattisten (mm. korkea laatu, tuottavuus, ) kyvykkyyksien lisäksi. Hän (Fujimoto 2002 s. 246) luokittelee organisaation kyvykkyydet kolmeen eri luokkaan, jotka ovat suorituskyky (static capability), oppimiskyky

24 20 (improvement capability) ja uudistumiskyky (evolutionary capability). Näistä suorituskyky ja oppimiskyky liittyvät Toyotan ylivoimaisiin vahvuuksiin operatiivisessa toiminnassa. Uudistumiskyvyn Fujimoto ( emt s. 246) liittää organisaation kykyyn muuttaa tuotantokonseptia. Taulukossa 2 esitetään näiden kolmen kyvykkyyden jaottelu kyvykkyyden luonteen, vaikutuksen ja osasten suhteen. Taulukko 2. Organisaation kyvykkyydet Fujimoton mukaan. (Fujimoto, 2002 s. 246) Virkkunen ja Ahonen ( 2007 s. 52) muokkaavat Fujimoton edellä kuvattuja ajatuksia organisaation kyvykkyyksien pohjalta organisaation oppimisen toiminnan hallinnan ja oppimisen tasojen väliseksi vuoropuheluksi, minkä periaatekaavio esitettään kuvassa 5. Tässä mallissa oppimisjärjestelmä kuvattuna toiminnan hallinnan tasojen ja oppimisen avulla jakautuu toiminnan uudistavaan hallintaan, toiminnan jatkuvan parantamisen hallintaan ja suorituksen hallintaan. Kullekin tasolle on olemassa sille tyypilliset haasteet ja vaikutukset, missä toiminnan uudistamisen hallinnassa pääpaino on toimintaperiaatteiden uudistamisessa, jatkuvan parantamisen hallinnassa toiminnan kehittämisessä prosessikuvausten kautta ja suorituksen hallinnassa yksilön osaamisessa ja työtehtävien soveltuvuudesta ja yhteensopivuudesta. (Virkkunen, s. 52)

25 21 Kuva 5. Toiminnan hallinnan ja oppimisen tasot. (emt. s. 52) Victorin ja Boyntonin mukaan työn histroallisille tyypeille, eri tuotantokonsepteille, on ominaista erilainen tieto ja osaaminen. Käsityö työn tyyppi perustuu hiljaiselle tiedolle (tacit knowledge) ja massatuotanto taas nojaa artikuloidun tiedon (articulated knowledge) varaan. Prosessien kehittäminen pohjaa käytännön tiedon (practical knowledge) ja massaräätälöinti arkkitehtoonisen tiedon (architechtural knowledge) hyödyntämiseen. He ovat kiteyttäneet kussakin tuotantokonseptissa tarvittavan osaamisen ja sen ilmenemismuotojen ja näiden suhteen seuraavaan tuotantokonseptin osaamisten väliseksi jännitteeksi kuvan 6 mukaisesti. Osaamisen kehittämisen ja tarvittavan oppimisjärjestelmän näkökulmasta kehittämisen polku ja tarve muodostuvat kunkin kahden työn historiallisen tyypin ominaisten osaamisten välisistä eroista. (Victor & Boynton, 1998 s. 121, 187)

26 22 Kuva 6. Tuotantokonseptimuutoksessa tarvittava osaaminen työn historiallisten tyyppien mukaan jaoteltuna. (Victor & Boynton, 1998 s. 187) 3. Lean manufacturing tuotantokonsepti Lean manufacturing tuotantokonseptista on kirjoitettu paljon. Tuotantokonsepti perustuu aikanaan Japanissa Toyotan autotehtailla kehitettyyn kevyen tuotannon malliin (Ohno, 1978), jota on edelleen jatkokehitetty ja sovellettu useille eri teollisuuden aloille ja useissa eri muodoissa. Perusperiaatteena lean-tuotannossa on hukan eliminointi laajasti ymmärtäen ja tätä sovelletaan koko tehtaan toiminnoissa. Kuvailen seuraavassa lyhyesti Toyotan tuotantojärjestelmän synnyn taustalla olleita tekijöitä, lean manufacturing konseptia yleisellä tasolla ja erityisesti imuohjauksen perusteita sekä tutkimuskohteeni soveltamaa World Class Manufacturing konseptin perusperiaatteita. Koska tiimityö ja sen taustalla olevat kehittämisen ja johtamisen muutostarpeet ovat merkittävässä roolissa lean manufacturing konseptissa, esitän tässä yhteydessä myös katsauksen siitä, mitä on 2000-luvulla tutkittu tiimeistä tuotannossa ja valmistuksessa kyseiseen konseptiin liittyen. Lisäksi esitän lyhyen katsauksen siitä, minkälaisia teorioita ja tutkimuksia on julkaisu siirtymästä kohti tätä tuotantokonseptia ja esitän itse kehittelemäni kuvauksen toimintajärjestelmämallin avulla siitä, mitä

27 23 ekspansiivisia siirtymiä tuotantojärjestelmämuutos kohti lean manufacturing tuotantokonseptia edellyttää. 3.1 Lean manufacturing tuotantokonseptin synty Toyotan tuotantojärjestelmä (Toyota Production System) on aikanaan syntynyt tarpeeseen lisätä tuottavuutta ja alentaa kustannuksia Toyotan tehtailla pärjätäkseen Yhdysvaltojen autoteollisuuden dominoimilla markkinoilla. Tämän taustalla ovat myös japanilaisten ja myös Toyotan teollisuuteen liittyvät haasteet, missä kokonaisvolyymit ovat suhteellisen pieniä johtaen tarpeeseen tehdä autoja pienissä sarjoissa markkinoiden rajallisesta koosta johtuen, pääomien vähäisyys ja yritysten pysyvät työsuhteet. Oman erityispiirteensä muutoksen haasteille ja Toyotan tuotantojärjestelmän kehittämiselle ovat tuoneet Yhdysvalloista kopioidut suuren volyymin massatuotantomainen valmistustapa ja tekniikka, mikä on johtanut pitkiin asetusaikoihin ja sen mukanaan tuomaan ristiriitaan pienissä sarjoissa, Toyotan kokemukset tekstiiliteollisuudesta ja sieltä opittujen käytäntöjen soveltaminen autojen valmistukseen. Huomionarviosta on se, tuotantojärjestelmän kehittäminen on kestänyt useita vuosikymmeniä ja työ jatkuu edelleen. (Fujimoto, 1999 s ; Ohno, 1978 s ) Ohnon mukaan (Ohno, 1978 s. 17) Toyotan tuotantojärjestelmän kehittymisen ja kehittämisen taustalla on ollut systemaattinen toimintamalli ongelmien ratkaisun suhteen, missä ongelman esiinnyttyä pysähdytään ja kysytään viisi kertaa miksi. Tämä metodi on auttanut paljastamaan ongelman taustalla olevan juurisyyn (root cause), todellisen ongelman syyn. Tuotantojärjestelmän kehittelyn muiksi menetelmiksi ja periaatteiksi ovat nousseet perinpohjainen hukan analysointi, työn standardointi ja yksinkertaistaminen, tiimityön hyödyntäminen ja jatkuva harjoittelun ja oppimisen tarve. Tuotantojärjestelmämallin taustalla oleva imuun perustuva ohjaustapa on sovellettu päivittäistavarakaupan supermarkettien käytännöstä hyllyjen täydentämisestä niiden tyhjentyessä. (Ohno, 1978 s )

SOSIAALISET INNOVAATIOT JA EKSPANSIIVINEN OPPIMINEN RAKENNUSALALLA. Yrjö Engeström CRADLE Helsingin yliopisto

SOSIAALISET INNOVAATIOT JA EKSPANSIIVINEN OPPIMINEN RAKENNUSALALLA. Yrjö Engeström CRADLE Helsingin yliopisto SOSIAALISET INNOVAATIOT JA EKSPANSIIVINEN OPPIMINEN RAKENNUSALALLA Yrjö Engeström CRADLE Helsingin yliopisto SOSIAALISET INNOVAATIOT TEKNISTEN INNOVAATIOIDEN ONNISTUMINEN OVAT YHÄ SELVEMMIN RIIPPUVAISTA

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Lean johtaminen ja työkalut. Työpaja 16.3.2016

Lean johtaminen ja työkalut. Työpaja 16.3.2016 Lean johtaminen ja työkalut Työpaja 16.3.2016 Lean ja Lean Construction Teoriainformoidut käytännön ihmiset MITÄ ON LEAN? LEAN on johtamisfilosofia joka on koko organisaatiota koskeva laaja-alainen muutosprosessi,

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004

MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004 MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004 5.5.2004 Hannu Soini, Kasope, 2004 Luennon teemat Muuttuva oppimiskäsitys

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Oppivat tuotantokonseptit välineitä verkoston kehittämiseen 17.4.2012 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Helsingin yliopisto Lappeenrannan

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Työhyvinvointia työtä kehittämällä

Työhyvinvointia työtä kehittämällä Työhyvinvointia työtä kehittämällä Arja Ala-Laurinaho Tiimipäällikkö, TkL Työn kehittäminen -tiimi, Työterveyslaitos 1 Häiritsevätkö muutokset toimivaa organisointia ja sujuvaa työtä? TYÖ ENNEN (n. 1980-luvulle

Lisätiedot

Uudistuva palvelurakenne uudistuvat osaamistarpeet? Ajatellaanko henkilöstön kehittämistä rakenteita uudistettaessa

Uudistuva palvelurakenne uudistuvat osaamistarpeet? Ajatellaanko henkilöstön kehittämistä rakenteita uudistettaessa Uudistuva palvelurakenne uudistuvat osaamistarpeet? Ajatellaanko henkilöstön kehittämistä rakenteita uudistettaessa Tarja Myllärinen Suomen Kuntaliitto Johtaja, sosiaali ja terveys Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

YHTEISET TYÖPAIKAT TUTKIMUS-, VALVONTA- JA VIESTINTÄHANKKEEN TUTKIMUSOSIO YHTEISET TYÖPAIKAT KOKOUS 4/2016, PÄIVI KEKKONEN, SUUNNITTELIJA

YHTEISET TYÖPAIKAT TUTKIMUS-, VALVONTA- JA VIESTINTÄHANKKEEN TUTKIMUSOSIO YHTEISET TYÖPAIKAT KOKOUS 4/2016, PÄIVI KEKKONEN, SUUNNITTELIJA YHTEISET TYÖPAIKAT TUTKIMUS-, VALVONTA- JA VIESTINTÄHANKKEEN TUTKIMUSOSIO YHTEISET TYÖPAIKAT KOKOUS 4/2016, 6.9.2016 PÄIVI KEKKONEN, SUUNNITTELIJA TUTKIMUSOSION TOTEUTUS Ajoittuu aikavälille heinäkuu-joulukuu

Lisätiedot

Esimiestyö muutoksessa - oppimisverkosto

Esimiestyö muutoksessa - oppimisverkosto Esimiestyö Kevan Kaari-työpaja & Kunteko2020 14.4.2016 Helsinki, Paasitorni Oppimisverkosto Open space työskentelyn tulokset Kokemuksia verkostoista: olen ollut Hyödyllisissä verkostoissa Hyödyttömissä

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Työhyvinvointi muuttuvassa työssä

Työhyvinvointi muuttuvassa työssä Hyvinvointia työstä Työhyvinvointi muuttuvassa työssä Arja Ala-Laurinaho arja.ala-laurinaho@ttl.fi 7.6.2016 Työterveyslaitos Ala-Laurinaho www.ttl.fi 2 Muutos kirjastoissa: kävijän kokemus Kuvat: Noor

Lisätiedot

OPPIMINEN JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2002

OPPIMINEN JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2002 OPPIMINEN JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2002 Luennon teemat Oppimista koskevien käsitysten muuttuminen Koulutuskulttuurin uudistaminen

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...

Lisätiedot

QL Excellence -käsikirja

QL Excellence -käsikirja QL Excellence -käsikirja QL Laatutoiminta Oy:n laadunhallinta 2010 Sisällysluettelo: QL Excellence -käsikirja...3 Yleiskuvaus... 3 Laatupolitiikka...3 Laatukäsikirja...3 Laadunhallintajärjestelmän kuvaus...

Lisätiedot

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Markus Kajanto Teollisuuden digitalisaation myötä johdon käsitykset organisaation resursseista, osaamisesta ja prosesseista ovat avainasemassa

Lisätiedot

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Kemia vuosiluokat 7-9

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Kemia vuosiluokat 7-9 2016 Kemia vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma Kemia vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun kemian opetuksen pohjana ovat perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden kemian opetuksen

Lisätiedot

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 10.9.2009 Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 2. LAADULLISEN TUTKIMUKSEN KÄSITTEITÄ... 9 1.1 TUTKIMUKSEN TEKEMISEN TAUSTAFILOSOFIAT... 10 1.2 LAADULLINEN TUTKIMUS VS. MÄÄRÄLLINEN

Lisätiedot

Yleistä kanditutkielmista

Yleistä kanditutkielmista Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 21.1.2009 Yleistä kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle aiheelle Pääsääntöisesti

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

Arviointikortti 1: Pölykenttä

Arviointikortti 1: Pölykenttä Arviointikortti 1: Pölykenttä Minne ratkaisut kohdistuvat? Tämä kortti auttaa arvioimaan yhdessä kehitettyjen ratkaisujen vaikutusta työntekijöiden jauhopölyaltistumiseen. Jauhopölyn torjunta tehostuu,

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan?

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Matkailun laatu laatukäsikirja osaksi yrityksen sähköistä liiketoimintaa Sähköinen aamuseminaari matkailualan toimijoille 24.8.2010 Riitta Haka

Lisätiedot

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA Minna-Maria Behm, TtT, henkilöstöasiantuntija Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Pykälistä käytäntöön: ehkäisevän

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa Työpaikkaohjaajakoulutus 1,5 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa arvioida opiskelijaa

Lisätiedot

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Aika 27.11.11.2013 klo 9.45 10.30 Kouluttaja: Koulutus- ja kehitysjohtaja Miten hankkeen toimintaa voidaan motivoida, keinoja viedä hanketta

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot

OSAAMISEN KEHITTÄMISEN UUDET ULOTTUVUUDET. Esa Poikela 15.5.2013 ETAPPI 13 Lapin aikuiskoulutusfoorumi

OSAAMISEN KEHITTÄMISEN UUDET ULOTTUVUUDET. Esa Poikela 15.5.2013 ETAPPI 13 Lapin aikuiskoulutusfoorumi OSAAMISEN KEHITTÄMISEN UUDET ULOTTUVUUDET Esa Poikela 15.5.2013 ETAPPI 13 aikuiskoulutusfoorumi Osaamisen kehittämisen uudet ulottuvuudet A Oppimisen ja osaamisen tuottaminen Maailman hypoteesit Osaamisen

Lisätiedot

Ethical Leadership and Management symposium

Ethical Leadership and Management symposium www.laurea.fi Ethical Leadership and Management symposium Hyvinvointipalvelut ekosysteemien tietojen mallintaminen 6.10.2016 Dos. Jorma Jokela 2 3 MORFEUS hanke WORKSHOP työskentelyn taustalla yliopettaja

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen piirteitä

Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisen aineiston luotettavuus Kasvatustieteiden laitos/ Erityispedagogiikan yksikkö Eeva Willberg 16.2.09 Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan ihmisten elämää, tarinoita,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Miten ihminen kohtaa annetun ympäristön

Miten ihminen kohtaa annetun ympäristön Miten ihminen kohtaa annetun ympäristön Oppimisen ja ymmärtämisen ongelmien vaikutus ihmisen mahdollisuuksiin selviytyä muuttuvassa toimintaympäristössä Veijo Nikkanen Kehitysvammaisten Tukiliitto ry /

Lisätiedot

Mitä on tutkimus ja tutkijan työ? Luonnonvarakeskus

Mitä on tutkimus ja tutkijan työ? Luonnonvarakeskus Mitä on tutkimus ja tutkijan työ? Tutkiminen on jokapäiväinen asia Tutkit usein itse - esimerkiksi: Verkko ei toimi. Et kuitenkaan ajattele, että netti on noiduttu vaan että vika on tekninen. Vaihtoehtoisia

Lisätiedot

Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat. Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020

Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat. Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020 Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020 Miksi tämä työ tehtiin? Henkilöstöhallinto on osa henkilöstöjohtamisen kokonaisuutta. Valtion henkilöstöjohtamisessa

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Ketterän. Hannu Salmela, Mikko Hallanoro, Seppo Sippa, Tommi Tapanainen, Jari Ylitalo organisaation IT

Ketterän. Hannu Salmela, Mikko Hallanoro, Seppo Sippa, Tommi Tapanainen, Jari Ylitalo organisaation IT Ketterän Hannu Salmela, Mikko Hallanoro, Seppo Sippa, Tommi Tapanainen, Jari Ylitalo organisaation IT Talentum Helsinki 2010 Talentum Media Oy ja tekijät ISBN 978-952-14-1505-0 Kansi: Jarkko Nikkanen Taitto:

Lisätiedot

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus AALTO PK-JOKO 79 Uuden sukupolven johtamisvalmennus Kenelle PK-JOKO soveltuu? Pienten ja keskisuurten yritysten toimitusjohtajille nykyisille ja tuleville avainhenkilöille tulosyksiköiden johdolle Joilla

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely.

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely. Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osa ei sisällä ammattiosaamisen näyttöä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Palvelujen käyttöönotto ja tuki Tutkinnon osaan kuuluvat opinnot: Työasemaympäristön suunnittelu ja toteuttaminen Kouluttaminen ja asiakastuki

Lisätiedot

Näkökulmia ja työskentelytapoja

Näkökulmia ja työskentelytapoja Näkökulmia ja työskentelytapoja Oppilas osaa jäsentää kuultua ja nuotinnettua musiikkia, on tietoinen sointujen käytön ja äänenkuljetuksen lainalaisuuksista On saanut valmiuksia itsenäisesti analysoida

Lisätiedot

Arjen elämyksistä globaalia bisnestä klo 12 alkaen

Arjen elämyksistä globaalia bisnestä klo 12 alkaen Arjen elämyksistä globaalia bisnestä 29.1.2015 klo 12 alkaen Oulun Kaupunginteatteri, Pikisali #northernserviceday Yhteinen ymmärrys asiakkaan kanssa ja oman organisaation sisällä Oulu 29.1.2015 Marja

Lisätiedot

Henkilöstövoimavarojen johtaminen muutoksessa

Henkilöstövoimavarojen johtaminen muutoksessa Henkilöstövoimavarojen johtaminen muutoksessa Käytännön keinoja Kokkolassa 1 Muutoksen hallinnan keinoja Kehittämiskohdekohtaiset toimenpiteet Muutosjohtamisen malli Koulutukset esimiehille Miten toimia

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

KEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet

KEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet KEMIA 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Merkitys, arvot ja asenteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja kannustaa oppilasta tunnistamaan

Lisätiedot

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä 14.3.2016-13.3.2019 Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI. Piia Tienhaara & Pasi-Heikki Rannisto

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI. Piia Tienhaara & Pasi-Heikki Rannisto KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI Piia Tienhaara & Pasi-Heikki Rannisto 25.10.2016 TOIMEKSIANTO JA TAVOITE Keski-Suomen SOTE 2020 -hankkeen ulkoinen loppuarviointi Ajalla 1.10.-25.10.2016

Lisätiedot

Työn kehittäminen vertaisryhmässä Informaatikkotiimi. Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastopäivät Elina Kauppila

Työn kehittäminen vertaisryhmässä Informaatikkotiimi. Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastopäivät Elina Kauppila Työn kehittäminen vertaisryhmässä Informaatikkotiimi Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastopäivät 30.11.2016 Elina Kauppila Tiimin lähtötilanne toimeksianto kirjaston johdolta tavoitteena luoda pohja systemaattiseen

Lisätiedot

Voiko työtä tehden oikeasti oppia? Sirpa Rintala projektityöntekijä Tekemällä oppii projekti

Voiko työtä tehden oikeasti oppia? Sirpa Rintala projektityöntekijä Tekemällä oppii projekti Voiko työtä tehden oikeasti oppia? Sirpa Rintala projektityöntekijä Tekemällä oppii projekti Muistele kokemuksiasi ensimmäisistä työpaikoista. Oliko Sinulla aiempaa kokemusta tai koulutusta sen tekemiseen?

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Tutkimusorganisaatio Rahoitus yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille Strategiseen tutkimusavaukseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus

Lisätiedot

Etelä- Suomen aluehallintovirasto Ulla Rasimus. Ulla Rasimus. PRO koulutus ja konsultointi

Etelä- Suomen aluehallintovirasto Ulla Rasimus. Ulla Rasimus. PRO koulutus ja konsultointi Etelä- Suomen aluehallintovirasto 15.- 16.9. 2015 Ulla Rasimus Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi 20.9.2015 Osallisuuden muodot 1) Sosiaalinen osallisuus Kouluyhteisö muodostaa suhdeverkoston, johon

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Tekstianalyysi Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos

Tekstianalyysi Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos Viestinnän menetelmät I Tekstianalyysi 03.12. 2008 Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos Tekstintutkimuksen konstruktivistinen lähtl htökohta Sosiaalinen konstruktivismi -> > todellisuuden sosiaalinen rakentuminen.

Lisätiedot

Osallisuuden taitojen harjoittelua yhteisöllisesti kirjoittamalla. Anne Jyrkiäinen ja Kirsi-Liisa Koskinen-Sinisalo Tampereen yliopisto

Osallisuuden taitojen harjoittelua yhteisöllisesti kirjoittamalla. Anne Jyrkiäinen ja Kirsi-Liisa Koskinen-Sinisalo Tampereen yliopisto Osallisuuden taitojen harjoittelua yhteisöllisesti kirjoittamalla Anne Jyrkiäinen ja Kirsi-Liisa Koskinen-Sinisalo Tampereen yliopisto Havaintoja työtavan kehittämisen taustaksi yksin kirjoittamisen perinne

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

Kokemuksia eportfolion käyttöönotosta. KT Jukka Lerkkanen Tievie-seminaari JKL

Kokemuksia eportfolion käyttöönotosta. KT Jukka Lerkkanen Tievie-seminaari JKL Kokemuksia eportfolion käyttöönotosta KT Jukka Lerkkanen 10.1.2008 Tievie-seminaari JKL eportfolio Tietokoneohjelma Valitun materiaalin esittämistapa Kokonaissisältö, josta on valittu haluttu materiaali

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

TEKSTITAIDOT JA ARVIOINTI. Mirja Tarnanen

TEKSTITAIDOT JA ARVIOINTI. Mirja Tarnanen TEKSTITAIDOT JA ARVIOINTI Mirja Tarnanen mirja.tarnanen@jyu.fi Miksi arviointia tulisi kehittää? 2000-luvun muutokset; globaalius, muuttoliikkeet, digitalisaatio, kestävä kehitys Kansalaisena elämisen

Lisätiedot

Kuntoutuksen ohjaajan arviointipassi

Kuntoutuksen ohjaajan arviointipassi Kuntoutuksen ohjaajan arviointipassi Sisällysluettelo JOHDANTO OSAAMISEN KEHITTYMINEN ARVIOINNIT: JAMKin yhteiset osaamiset Sosiaali- ja terveysalan yhteiset osaamiset Kuntoutuksen ohjauksen ammattikohtaiset

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

FUTUREX Future Experts

FUTUREX Future Experts FUTUREX Future Experts 2010-2013 Työnantajahaastattelujen satoa miksi laajoja osaamiskokonaisuuksia tarvitaan, millaista osaamista tarvitaan? Sirke Pekkilä, Sibelius-Akatemia, Taideyliopisto Miksi laajoja

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. työskentelee matkailutapahtuman

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. työskentelee matkailutapahtuman Hyväksymismerkinnät 1 (5) Näytön kuvaus Matkailutapahtumien näyttö toteutetaan osallistumalla matkailutapahtuman toimintaan omalla työosuudellaan. Tutkinnon osan tavoitteisiin on osallistua 7 matkailutapahtuman

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5) Lapin ammattiopisto D Visualisointi - josta työssäopp. Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Opiskelija osoittaa ammattitaitonsa suunnittelemalla, toteuttamalla ja visualisoimalla

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Katetta kumppanuudelle

Katetta kumppanuudelle JUKKA VESALAINEN Katetta kumppanuudelle Hyöty ja sen jakaminen asiakas-toimittaja-suhteessa Esipuhe T ämä teos on jatkoa vuonna 2002 julkaistulle Kaupankäynnistä kumppanuuteen -kirjalle, jossa tarkastelin

Lisätiedot

SOSNET: Muutosjohtaminen sosiaalityössä. Sanna Lähteinen Arja Kilpeläinen Tea Teppo

SOSNET: Muutosjohtaminen sosiaalityössä. Sanna Lähteinen Arja Kilpeläinen Tea Teppo SOSNET: Muutosjohtaminen sosiaalityössä Sanna Lähteinen Arja Kilpeläinen Tea Teppo Muutosjohtamisen ensimmäinen kurssi (2010) Tekijänä ja opettajana professori Marjaana Seppänen Lapin yliopistosta Osa

Lisätiedot

Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL

Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL 1 Hankekohelluksesta ketterään ja kokeilevaan toimintatapojen kehittämiseen Hankesuunnittelu, -arviointi ja -raportointi on usein

Lisätiedot

Markus Kaakinen Tampereen yliopisto

Markus Kaakinen Tampereen yliopisto Markus Kaakinen Tampereen yliopisto 9.12.2010 1. Ympäristöekspertti-toiminta 2. Organisaatioiden tutkiminen ja kehittäminen 3. Teoreettiset lähtökohdat 4. Tutkimuskysymykset 5. Tapaustutkimus, tutkimusaineisto

Lisätiedot

Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta

Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta Kansallinen laatuverkosto 3-2012 Keuda 12.10. 2012 klo 9.00-15.00 Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta Opetusneuvos Opetusneuvos Opetushallitus Email: leena.koski@oph.fi KESU 85. Vahvistetaan

Lisätiedot

OPISKELIJOIDEN AIKAISEMPIEN TIETOJEN MERKITYS OPPIMISELLE AVOIMEN PEDAKAHVILA TELLE HAILIKARI

OPISKELIJOIDEN AIKAISEMPIEN TIETOJEN MERKITYS OPPIMISELLE AVOIMEN PEDAKAHVILA TELLE HAILIKARI OPISKELIJOIDEN AIKAISEMPIEN TIETOJEN MERKITYS OPPIMISELLE AVOIMEN PEDAKAHVILA TELLE HAILIKARI 29.10.2013 TAVOITTEET TÄNÄÄN Osallistujat Tunnistavat mikä merkitys opiskelijoiden aikaisemmalla tiedolla on

Lisätiedot

TERV108 V luento. Tutkimus terveystiedossa, 3op. syyslukukausi 2009 Raili Välimaa puh (260) 2014, L-328

TERV108 V luento. Tutkimus terveystiedossa, 3op. syyslukukausi 2009 Raili Välimaa puh (260) 2014, L-328 TERV108 V luento Tutkimus terveystiedossa, 3op syyslukukausi 2009 Raili Välimaa puh (260) 2014, L-328 raili.valimaa@jyu.fi Ryhmän yhteisen lukupiiritehtävän työstäminen ARVIOI RYHMÄN PROSESSIA PUHEKÄYTÄNTÖJEN

Lisätiedot

Simulation and modeling for quality and reliability (valmiin työn esittely) Aleksi Seppänen

Simulation and modeling for quality and reliability (valmiin työn esittely) Aleksi Seppänen Simulation and modeling for quality and reliability (valmiin työn esittely) Aleksi Seppänen 16.06.2014 Ohjaaja: Urho Honkanen Valvoja: Prof. Harri Ehtamo Työn saa tallentaa ja julkistaa Aalto-yliopiston

Lisätiedot

Munkkiniemen ala-aste

Munkkiniemen ala-aste Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein

Lisätiedot

Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli Heta Malinen

Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli Heta Malinen Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli 3.9.2015 Heta Malinen Nuorten tieto- ja neuvontatyö nuorisotyön tavoitteellisena peruspalveluna sisältää Ammattitaitoista tietoa, neuvontaa ja ohjausta kaikissa

Lisätiedot

Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT

Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä Tuija Luoma, VTT RÄJÄHDYSVAARALLISEN TYÖYMPÄRISTÖN HENKILÖTURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Tekijät määritetty

Lisätiedot

Toimintaterapeuttiopiskelijan arviointipassi

Toimintaterapeuttiopiskelijan arviointipassi Toimintaterapeuttiopiskelijan arviointipassi Kuvitus: Suvi Harvisalo Sisällysluettelo JOHDANTO OSAAMISEN KEHITTYMINEN ARVIOINNIT: JAMKin yhteiset osaamiset Sosiaali- ja terveysalan yhteiset osaamiset Toimintaterapeutin

Lisätiedot

Liite A: Kyselylomake

Liite A: Kyselylomake 1/4 2/4 3/4 4/4 Liite B: Kyselyyn liitetty viesti 1/1 Hei, olen Saija Vuorialho Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitokselta. Teen Pro gradu tutkielmaani fysiikan historian käytöstä lukion

Lisätiedot

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu Reflektoiva oppiminen harjoittelussa 17.9.2015 Insinööritieteiden korkeakoulu Psykologi, uraohjaaja Seija Leppänen Reflektointiprosessi aloittaa oppimisen 1. Orientoituminen ja suunnittelu: millainen tehtävä

Lisätiedot

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 30.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 1 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS OPS2016 Laaja-alainen osaaminen, monialaiset oppimiskokonaisuudet, uudistuvat oppiaineet sekä vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu paikallisessa opetussuunnitelmassa Oulu 26.2.2015 Irmeli Halinen

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan. Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan. Ammattitaidon osoittamistavat 1(6) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Palvelinohjelmistojen ja virtualisointi 15 osp Työssäoppimisen keskeinen sisältö: työtehtävien suunnittelu ja valmistelu oman työn ja työn

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot