Imuohjaukseen siirtyminen Gemalto Vantaan tehtaalla - Uuden konseptin käyttöönotto interventiolla tuettuna ekspansiivisena oppimisena

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Imuohjaukseen siirtyminen Gemalto Vantaan tehtaalla - Uuden konseptin käyttöönotto interventiolla tuettuna ekspansiivisena oppimisena"

Transkriptio

1 Imuohjaukseen siirtyminen Gemalto Vantaan tehtaalla - Uuden konseptin käyttöönotto interventiolla tuettuna ekspansiivisena oppimisena Pro gradu tutkielma Anna-Maija Muroke Maaliskuu 2008 Helsingin yliopisto Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Kasvatustieteen laitos Ohjaaja: Jaakko Virkkunen

2 ii Sisällysluettelo 1. Johdanto: Uuden lean manufacturing tuotantokonseptin oppimisen haaste Gemalto Vantaan tehtaalla Tuotantokonseptin muutos Esimerkkinä Berettan tuotantojärjestelmän historiallinen muutos Victorin ja Boyntonin teoria työn historiallisista tyypeistä tuotantokonseptien taustalla... 8 Käsityö... 9 Massatuotanto... 9 Prosessien parantaminen Massaräätälöinti Yhteiskehittely Tuotantokonseptin muutos Victorin ja Boyntonin mukaan Tuotantokonseptin muutos ekspansiivisena oppimisprosessina Tuotanto toimintajärjestelmänä Ekspansiivisen oppimisen sykli Toiminnan ekspansiivinen, kohdetta laajentava kehitys Oppimisjärjestelmän muutos osana tuotantokonseptin muutosta Lean manufacturing tuotantokonsepti Lean manufacturing tuotantokonseptin synty Tuotantokonseptin peruspiirteet Hukan eliminointi Arvon tuottaminen asiakkaalle ja arvoketju Imuohjauksen perusteita Kanban imuohjauksen väline Imuohjaus- ja kanban-sovellukset tutkimusten mukaan Tiimit osana lean manufacturing tuotantokonseptia Siirtyminen hierarkisesta funktionaalisesta tuotantokonseptista lean manufacturing konseptiin Muutoksen edellyttämät ekspansiiviset siirtymät Siirtymää koskevat tutkimukset Gemalto Vantaan tehtaan tuotannon kehitys Tuotannon kehityksen päävaiheet Toiminnan taustalla funktionaalinen tuotanto- ja kehittämismalli Säännöt ohjaamassa toimintaa Toimintajärjestelmä ennen tuotantokonseptin muutosta Yrityskauppojen myötä syntyneet uudet haasteet Lean manufacturing periaatteiden soveltaminen Vantaan tehtaalla: World Class Manufacturing konsepti annettuna uutena Imuohjauksen soveltaminen Vantaan tehtaan tuotantoon Ohjaustavan ja toiminnan suunnittelu Tuotannonohjausjärjestelmän rooli... 57

3 Suunnittelu- ja käyttöönottoprojektien aikataulu Suunnitellun imuohjausjärjestelmän mukanaan tuomat muutostarpeet Muutoksia sääntöjen ja työnjaon alueella Muutoksia yhteisössä Muutoksia kohteessa ja tuotoksessa Muutoksia välineissä Erot uuden ja vanhan välillä Tutkimuksen tavoitteet ja menetelmä Kehittävän työntutkimuksen ote Tutkimusta ohjaava työhypoteesi Tuotantokonseptin kehitysvaihe: uuden ja vanhan väliset ristiriidat Oppimisen tukeminen käsittelemällä häiriöitä ja ongelmia yhdessä Tutkimuskysymykset Tutkimusasetelma ja aineisto Käyttöönottoryhmän häiriöiden käsittelykokoukset muodostavat pääaineiston Häiriökokoukset tukemassa käyttöönottoa Suunnittelu- ja käyttöönottoryhmän dokumentaatio tukiaineistona Aineiston tallentaminen ja purkaminen kirjalliseen muotoon Aineistojen yhteys tutkimuskysymyksiin Tutkimusaineiston analysointi Havaintoyksikköjen muodostaminen ja linkittäminen teemoihin Ensimmäiseen tutkimuskysymykseen liittyvä analyysi Havaintoyksiköiden luokittelu Teemojen muodostaminen ja suhteuttaminen uuden ja vanhan välisiin ristiriitoihin. 80 Yhteenveto analyysimenetelmästä Toiseen tutkimuskysymykseen liittyvä analyysi Puheenvuorojen ja keskustelualoitteiden analysointi Ratkaisun kaavojen muodostaminen ja analysointi Yhteenveto analyysimenetelmästä Kolmanteen tutkimuskysymykseen liittyvä analyysi Tutkimuksen tulokset Tutkimuskysymys 1: Minkälaisia häiriöitä ja jännitteitä imuohjausmallin käyttöönoton yhteydessä esiintyy? Tuotannon ja kehittämisen kohteet puheen kohteet Avainlausumat konkreettiset puhumisen kohteet Aineistosta luodut teemat Ongelmat, häiriöt ja jännitteet teemoissa Teemojen luokittelu uuden ja vanhan konseptin suhteiden mukaan Yhteenveto tuloksista tutkimuskysymykseen 1 liittyen Tutkimuskysymys 2: Miten ratkaisut häiriöihin syntyvät? Puheenvuorot Keskustelualoitteet Puheen kaavat analysoinnin välivaiheena Miten ratkaisut syntyvät keskustelussa? Yhteenveto tuloksista tutkimuskysymykseen 2 liittyen iii

4 iv 8.3 Tutkimuskysymys 3: Minkälainen on käyttöönotettu malli suhteessa suunniteltuun (edelleen kehitelty, samanlainen, mukana paljon piirteitä vanhasta)? Yhteenveto tuloksista tutkimuskysymykseen 3 liittyen Tutkimuksen tulosten pohdintaa Tutkimuksen luotettavuuden arviointi Jatkotutkimuksen ja edelleen kehittämisen tarpeet Lähdeviitteet LIITE 1. Analyysissa tunnistetut ja nimetyt havaintoyksiköt, tuotannon ja kehittämisen kohteet ja niistä muodostetut teemat LIITE 2. Puheenvuorojen ja keskustelualoitteiden määrät henkilöittäin ja kokouksittain LIITE kokouksen keskusteluista muodostetut puheen kaavat LIITE kokouksen keskusteluista muodostetut puheen kaavat LIITE 5. Kokousaineistosta muodostetut ratkaisun kaavat

5 1 1. Johdanto: Uuden lean manufacturing tuotantokonseptin oppimisen haaste Gemalto Vantaan tehtaalla Uuden konseptin käyttöönotto interventiolla tuettuna ekspansiivisena oppimisena - lopputyöni on osa Helsingin yliopiston aikuiskasvatustieteen ja työn kehittämisen maisteriohjelman opintojani. Tämä tutkimusaihe liittyy omassa työpaikassani, Gemaltokonsernin Vantaan tehtaalla käynnistyneeseen muutosprosessiin, missä aiemmin Setec Oy:nä toiminut yritys integroituu kansainväliseen konserniin ja tehtaan toimintaa on lähdetty kehittämään konsernimme World Class Manufacturing periaatteiden mukaan, missä toimintaa ohjataan ja kehitetään lean manufacturing periaatteiden (Bicheno, 2004; Womack & Jones, 2003) mukaisesti. Gemalto Oy:llä (ent. Setec Oy) on pitkä historia turvapainotuotteiden osaajana ja valmistajana. Toimintaa on organisoitu pitkälti että massatuotannon periaatteiden mukaisesti, vaikka käsityöläisyyden elementtejä on myös nähtävissä. Keväällä 2006 on tehty päätös konsernin toimintakonseptin käyttöönotosta Gemalto Oy:n operatiivisissa toiminnoissa, mikä tarkoittaa lean manufacturing periaatteiden soveltamista Vantaan tehtaalla. Tutkimukseni kohdistuu tehtaan yhteen tuotantolinjaan, missä uuden tuotantokonseptin suunnittelutyö on tehty aiemmin, ja suunniteltu uusi konsepti otettiin käyttöön kevään 2007 aikana. Samanaikaisesti yrityksessä on käynnistynyt myös koko tehtaan toiminnot kattava erp-projekti, mikä osaltaan tulee tuomaan muutoksia työn tekemisen kokonaisuuteen. Keskityn tässä tutkimuksessa tarkastelemaan tuotantokonseptin muutosta ekspansiivisen oppimisen viitekehyksen kautta, missä annettu uusi tuotantokonseptin, suunnittelemamme imuohjausmalli, käyttöönotetaan. Tutkimukseni on interventiotutkimus, missä interventio koostuu käyttöönottovaiheessa pidetyistä häiriökokouksista. Näissä kokouksissa tutkimuskohteen tuotantolinjan henkilöstö ja johto, tehtaan tuotannonsuunnittelu ja tehtaan kehittämisestä vastaavat henkilöt käsittelevät, keskustelevat ja ratkovat käyttöönoton yhteydessä esiin nousseita häiriöitä ja edelleen kehittelevät ja suunnittelevat konseptin toimintatapoja konkreettisimmiksi teoiksi. Tutkimukseni ohjaajana on ollut professori Jaakko Virkkunen Helsingin yliopistosta.

6 2 Tuotantokonseptin muutos ekspansiivisena oppimisena sisältää ajatuksen siitä, että toimintaan osallistuvien henkilöiden työn tekemisen, toiminnan kohde laajenee. Tällöin henkilöstön on opittava käsittelemään ja omaksumaan uusia asioita, käsitteitä ja toimintamalleja. Mielenkiintoista on myös se, minkälainen oppiminen ja erityisesti organisaation oppimisjärjestelmä tukevat toiminnan kohteen laajenemisesta tulevia vaatimuksia ja haasteita ja miten tutkimuskohteessani toiminnan kohde laajenee. Tekemäni historiallisen analyysin perusteella oletan, että käyttöönottamamme imuohjausmalli ratkaisee tutkimuskohteessani esille nousseita ongelmia ja tulevaisuuden haasteita tuotannon hallittavuuteen, volyymien nousuun ja kustannuspaineisiin liittyen. Uuden mallin käyttöönotossa syntyy törmäyksiä uuden ja vanhan toimintatavan ja - periaatteiden välille, mitkä ilmenevät häiriönä prosessissa. Tutkimuksessani oletan, että ristiriitoja ja ongelmatilanteita syntyy käyttöönottoprosessimme edetessä. Nostamalla nämä havaitut ongelmat yhteisen käsittelyn kohteeksi meillä on mahdollisuus muuttaa toimintaa kohti uutta tuotantokonseptia suunniteltua imuohjausmallia. Käytännön kysymyksenäni on siis se, minkälaisia häiriötä käyttöönoton yhteydessä esiintyy, miten esiin nousseet esteet, ongelmat ja häiriöt ylitetään, miten ratkaisut syntyvät, tehdäänkö kompromisseja uuden ja vanhan suhteen, kehitetäänkö uutta toimintamallia entistä paremmaksi vai palataanko kenties vanhaan, ja minkälainen muutos loppujen lopuksi tapahtuu sekä toiminta- että kehittämismallissa. Häiriötä tutkimalla, niistä keskustelemalla ja ratkaisuja kehittelemällä tutkimuskohteessani on mahdollista saavuttaa imuohjausmallin suunnittelussa asetetut tuottavuustavoitteet sekä ekspansiivisen oppimisen kautta laajentaa kyseisen henkilöstön työn kohdetta perinteisestä aika kapea-alaisesta tehtäväjaosta kohti kokonaisuutta, missä toimintojen kehittäminen ongelmanratkaisun avulla on osa jokaisen työntekijän normaalia arkea ja kehittäminen ja tuotanto eivät ole enää erillään toisista. Tällaisen toiminnan tason saavuttaminen olisi tulevaisuutta ajatellen välttämätöntä. Muutosten tahti ja laajuus vain nopeutuvat tulevaisuudessa ja yrityksen toimintaedellytyksien takaamiseksi tarvitaan valmiuksia

7 3 toteuttaa toimintakonseptin muutoksia entistä nopeammin ja useammin, jolloin jokaisen panosta kehittämistyössä tarvitaan. Tutkimukseni alkuvaiheessa tekemäni tietojen haun perusteella etsin kirjallisuudesta artikkeleita siitä, mitä lean manufacturing periaatteiden käyttöönottoon, siihen kuuluvaan jatkuvan parantamiseen ja tiimityöhön liittyen on 2000-luvulla tutkittu ja julkaistu. Tämän alustavan haun tulosten perusteella näyttäisi siltä, että tiimit valmistuksessa ja tiimityö ovat olleet tutkijoiden kiinnostuksen kohteita (Bokhorst, Slomp, & Molleman, 2004; Buzacott, 2004; Doolen, Hacker, & Van Aken, 2003; Doorewaard, Van Hootegem. G., & Huys, 2002; Gitlow & McNary, 2006; Molleman, 2000; Santos & Powell, 2001; Tranfield & Smith, 2002; Yauch, 2007; Yeatts & Hyten, 1998; Åhlström & Karlsson, 2000). Jatkuvaan parantamiseen toimintaa (Ala-Laurinaho, 2004; Bhuiyan & Baghel, 2005; Lillrank, 1998) ja erityisesti lean manufacturing tuotantokonseptia (Comm & Mathaisel, D. F. X., 2000; de Paula Berros Neto, J. & da C.L. Alves, T., 2007; Fujimoto, 2002; Laborie, Chatty, & Reuteroy, 2005; Victor, Boynton, & Stephens-Jahng, 2000; Wallace, 2004), niiden käyttöönottoon ja toiminnan muutokseen liittyviä ongelmia ja ristiriitoja on tutkittu varsin vähän. Uuden ja vanhan tuotantojärjestelmän välisten ristiriitojen tutkiminen lean manufacturing tuotantokonseptin muutoksessa näyttäisi siis ainakin tällä vuosikymmenellä olleen suhteellisen vähäistä. Julkaistuissa edellä mainituissa tutkimuksissa pääpaino on ollut muutosprosessin kuvailemisessa hyvin yleisellä tasolla eikä niinkään uuden käyttöönoton ja muutoksen aikaansaamisen taitekohdassa, missä olisi tarkasteltu muutoksen toteuttamista uuden ja vanhan toimintajärjestelmän ristiriitojen näkökulmasta, henkilöstön roolia muutoksen tekemiseen ja uuden toimintatavan käytäntöön saattamisen, työn laajentamisen ja oppimisen näkökulmista. Minua on tutkimukseni edetessä mietityttänyt lean manufacturing konseptiin sisältyvä ajatus toiminnan jatkuvasta kehittämisestä, missä toiminnan kehittäminen ongelmien ratkaisun kautta muotoutuu osaksi henkilöstön normaalia työtä. Oman tulkintani mukaan

8 4 tutkimuskohteeni tuotantokonseptin muutoksen yhteydessä tarvitaan muutosta sekä tavassa tehdä tuotantoa, tuotantomallissa, että tavassa kehittää toimintaa ja tuotantoa, kehittämismallissa. Tämä kaksijakoinen ja rinnakkainen muutostarve ja erityisesti kehittämismallin muutos lean manufacturing tuotantokonseptin muutoksen yhteydessä ei ole ulottunut tieteellisen keskustelun piiriin viime vuosina luvulla julkaistuista tutkimuksista, kuten myös Womackin (Womack & Jones, 2003) leaniin liittyvästä käsikirjasta saa käyttöönotosta hyvin yksipuolisen kuvan eikä niissä juurikaan pureuduta muutoksen aikaansaamisen problematiikkaan ja siihen, minkälaista muutosta käyttöönotto edellyttää toimintaan osallistuvilta osapuolilta. Tutkimukseni tuo näin ollen uutta tietoa lean manufacturing konseptin käyttöönotosta ja erityisesti tässä yhteydessä uuden ja vanhan toimintajärjestelmän välisistä ongelmista muutostarpeineen. Interventiokohteeni kannalta tutkimukseni merkittävyys korostuu siinä, että kohdistamalla interventio häiriöiden ja ongelmien käsittelyyn ja ratkaisujen löytymiseen uskon edesauttavani todellisen ja konkreettisen tuotantokonseptin muutoksen aikaansaamista. Uuden tuotantokonseptin suunnitteluprojektissa asioita suunniteltiin kohtuullisen yksityiskohtaiselle tasolle, mutta aivan varmaa on se, että kaikkia asioita ei voi etukäteen suunnitella siten, että ne myös käytännön elämässä toimivat. Henkilökohtaisella tasolla toivon löytäväni itselleni työvälineitä vastaavien konseptimuutosten toteuttamiseen jatkossa. Tutkimukseni näkökulmasta oma tutkijan roolini on ristiriitainen. Tutkijana minulla on hyvin helppo pääsy aineistoon, tilanteisiin ja sisälle kohteeseen, koska työskentelen kohdeyrityksessä. Työuraani Gemaltossa minulla on takana kahdeksan vuotta, ja olen työskennellyt vuosien varrelle tuotantopäällikkönä linjavastuussa useilla tuotantoalueilla. Tällä hetkellä vastaan Vantaan tehtaan toimintojen ja menetelmien kehittämisestä, joten uuden tuotantokonseptin käyttöönoton tukeminen ja aikaan saaminen on normaalia työtäni. Tutkimani tuotantolinjan näkökulmasta edustan itse annettua uutta tuotantokonseptia. Ristiriitaa tutkimukseni tulosten objektiivisuuden näkökulmasta voivat aiheuttaa pitkä kokemukseni kohteessa työskentelystä ja tätä kautta omat vakiintuneet käsitykset asioista,

9 5 ongelmista ja niiden taustoista. Näin ollen tulosten analysoinnin yhteydessä minun on kiinnitettävä erityisesti huomiota objektiivisuuden säilyttämiseen reflektoimalla käsittelemiäni asioita, tuloksia ja tulkintoja omien esioletuksien, aiempien kokemusteni ja motiivieni suhteen. Myös intervention läpivienti asettaa omat haasteensa työskentelylleni ja tutkimukselleni. Olen itse sisäistänyt hyvin uuden toimintakonseptin johtaessani suunnitteluprojektia ja interventiossa tämä voi osoittautua ongelmalliseksi. Kysymys on, pystynkö viemään eteenpäin henkilöstön oppimisprosessia ilman, että tarjoilen valmiita vastauksia uudesta tuotantokonseptista oman kokemukseni ja ymmärrykseni pohjalta ja mahdollisesti estän tuotantolinjan henkilöstöä kehittämästä omaa työtään ja laajentamasta toiminnan kohdettaan. Parhaimmillaan tuotantolinjan henkilöstö kehittelee, parantelee ja ottaa käyttöön uutta tuotantokonseptia ja pahimmillaan he vain kuuntelevat ohjeitani toiminnan muuttamista ja uusien mallien käytäntöön vientiä. Raportoin tässä pro gradu tutkielmassa tutkimuksen sisällön, etenemisen ja tulokset. Tutkimuksen alussa perehdyn yleisesti tuotantokonsepteihin ja tuotantokonseptien muutoksiin tarkastelemalla näitä eri näkökulmista. Perehtyminen alkaa yhden tunnetun tutkimusesimerkin kautta, minkä jälkeen esitän kirjallisuuteen perustuvan katsauksen tuotantokonsepteista ja tuotantokonseptien muutokseen liittyvistä tutkimuksista ja käyttämästäni ekspansiivisen oppimisen teoreettisen viitekehyksen keskeisimmistä teorian perusteista ja käsitteistä (luku 2). Tuotantokonseptien yleisen tarkastelun jälkeen siirryn kuvailemaan tutkimuskohteeni uuden konseptin taustalla vaikuttavaa lean manufacturing tuotantokonseptia (luku 3) ja kyseiseen konseptimuutokseen liittyviä tutkimuksia ja muutoksen edellyttämiä ekspansiivisia siirtymiä. Tämän jälkeen kuvailen tutkimuskohteeni historiallista kehitystä (luku 4) ja sen jälkeen edelleen tutkimuskohteessani käyttöönotettavaa World Class Manufacturing konseptia ja sen soveltamisen tapaa Gemalto Vantaan tehtaalla (luku 6).

10 6 Tutkimukseni perustuu kehittävän työntutkimuksen kehittämisotteeseen ja metodologiaan ja keskittyy uuden toimintajärjestelmän käyttöönoton vaiheeseen. Luvussa 6 kerron tarkemmin käyttämästäni tutkimusotteesta ja menetelmästä, sekä tuon esiin tutkimustani ohjaavan hypoteesin ja edelleen määrittelen tutkimuskysymykseni. Lisäksi kuvailen tässä yhteydessä käyttämäni aineiston. Edelleen luvussa 7 kuvailen yksityiskohtaisesti käyttämäni analyysimenetelmät tutkimuskysymyksittäin jaoteltuna. Tämän jälkeen esitän tutkimuksen tulokset luvussa 8 tutkimuskysymyksittäin jaoteltuna ja pohdin viimeisessä luvussa tutkimukseni luotettavuutta, johtopäätöksiä ja jatkotutkimusaiheita. 2. Tuotantokonseptin muutos Tutkimuskohteessani on käynnistynyt muutosprosessi, missä siirrytään perinteisestä funktionaalisesti johdetusta ja ohjatusta valmistustehtaasta kohti toyotalaista lean manufacturing viitekehykseen perustuvaa tuotantojärjestelmää. Kohdeyrityksessäni tätä uutta tuotantokonseptia, ja siihen liittyvää muutosprosessia, kutsutaan World Class Manufacturing konseptiksi ja -ohjelmaksi. Lean manufacturing toimintaperiaatteita, ja näin ollen myös tutkimuskohteeni World Class Manufacturing kehittämismallia voitaneen näin ollen kutsua yhdenlaiseksi toiminta- tai tuotantokonseptiksi tuodaanhan siinä esiin tuotannon ohjaamisen, kehittämisen ja johtamisen periaatteet. Tuotantoon liittyvää toimintajärjestelmää voidaan nimittää myös tuotantojärjestelmäksi ja toimintakonseptia tuotantokonseptiksi, jolloin näiden käsiteiden etuliite korostaa tuotannollisen toiminnan luonnetta ja periaatteita tarkasteltavassa kohteessa. Virkkusen mukaan ( s. 16) organisaatio koostuu monitahoisesta toimintajärjestelmien verkosta, missä liiketoiminta kuvaa koko toteuttavien toimintojen verkon toimintalogiikkaa, kun taas toimintakonsepti kuvaa yhden toiminnan toteuttamisen periaatetta. Ja edelleen hän (Virkkunen & Ahonen, 2007 s. 46) määrittelee toimintakonseptin seuraavasti: Toimintakonsepti voidaan ymmärtää toiminnan kokonaisuutta jäsentäväksi periaatteeksi, jonka pohjalta toimintaan osallistuvien tekoja koordinoidaan.

11 7 Aloitan tuotantokonsepteihin ja konseptimuutoksiin perehtymisen yhden tunnetun esimerkin kautta, missä kerron lyhyesti Jaikumarin (Jaikumar, 1998) Beretta-tutkimuksista. Tämän jälkeen esittelen Victorin ja Boyntonin (Victor & Boynton, 1998) näkemyksiä työn historiallisista tyypeistä, mitkä kukin muodostavat omanlaisensa tuotantokonseptin, ja edelleen tuotantokonseptien muutoksen taustalla olevista tekijöistä. Koska tarkastelen tutkimuskohteeni tuotantokonseptin muutosta ekspansiivisen oppimisen teoreettisen viitekehyksen avulla, esitän myös toimintajärjestelmän käsitteen ja kuvailen ekspansiivisen oppimisen teoriaa ja siihen liittyviä keskeisiä käsitteitä. Lisäksi tarkastelen oppimista ja oppimisjärjestelmiä tuotantokonseptin osana. 2.1 Esimerkkinä Berettan tuotantojärjestelmän historiallinen muutos Jaikumar (1998) kuvaa työpaperissaan Berettan tuotantojärjestelmän historiallista muutosta 1800-luvulta luvulle. Laajassa tutkimuksessaan hän kuvailee kunkin tuotantojärjestelmän muutosvaiheen käynnistäneitä ulkoisia voimia, tuotantojärjestelmän uusien ideoiden soveltamista sekä muutamassa esiin nostamassaan referenssiyrityksissä että Berettalla. Tämän lisäksi hän analysoi ja vertailee työntekijöiden ja koneiden määrien, työntekijöiden ja toimihenkilöiden välisten suhteiden ja tuotteiden määrän muutoksia sekä toiminnan ja ohjauksen tavoitteiden, ammattitaitovaatimusten ja organisatorisia muutoksia, joita tuotantojärjestelmien muutokset ovat käynnistäneet ja saaneet aikaan. Keskeisimpinä tuloksina Jaikumar (1998 s. 4) nostaa esiin tuotantojärjestelmien muutosta koskevassa tutkimuksessaan seuraavat johtopäätökset: - Jokainen toimintajärjestelmän periaatteellinen muutos saa aikaan muutoksen ihmisten / henkilöstön tavassa ajatella ja suhtautua tuotannon ongelmiin. - Suurin osa tutkimuskohteen merkittävistä tuottavuuden, laadun ja prosessikontrollin parantamisista on saavutettu uuden tuotantojärjestelmän käyttöönoton yhteydessä. - Jokainen kehityksen aikakausi tuo mukanaan uuden tuotantojärjestelmän ja edelleen sille tyypilliset koneet, työtehtävät ja organisoitumisen muodot.

12 8 - Vanhan ja uuden kauden murrosvaiheessa muutosten vakiinnuttaminen on kestänyt noin 10 vuotta. - Jokainen muutos kuvastaa ratkaisua vallitsevaan prosessin kontrollin ongelmaan ja ratkaisua on haettu aina isoimpaan vaihtelun lähteeseen. - Kaikki muutokset ovat käynnistyneet yrityksen ulkopuolella kehitetyistä uusista teknologioista. 2.2 Victorin ja Boyntonin teoria työn historiallisista tyypeistä tuotantokonseptien taustalla Victor ja Boynton (1998 s. 6, 233) esittävät jaottelun työn historiallisille tyypeille, joita ovat käsityö, massatuotanto, prosessien parantaminen, massaräätälöinti ja yhteiskehittely. Kuvassa 1 esitetään Victorin ja Boyntonin historialliset työn tyypit. Heidän mukaansa jokainen työn historiallinen tyyppi on kilpailukykyinen tietyssä markkinatilanteessa ja toimintaympäristössä, ja jokainen työn muoto vaatii omanlaista osaamista ja organisaatiota, ja siirtyminen työn historiallisesta tyypistä seuraavaan kullekin historialliselle tyypille ominaisia tekoja ja toimenpiteitä sekä kokemuksen ja osaamisen kumuloimista edellisistä vaiheista. (1998 s. 7) Yhteiskehittely Massatuotanto Prosessien parantaminen Massaräätälöinti Käsityö Kuva 1. Työn historialliset tyypit Victorin ja Boyntonin mukaan. (1998 s. 233) Jokaista heidän esittämäänsä tyyppiä voidaan ajatella pidettävän yhdenlaisena toimintakonseptina tai samankaltaisten toimintakonseptien ryhmänä. Esimerkiksi kevyt tuotanto, lean manufacturing tuotantokonsepti on prosessien parantamisen työn tyypin yksi sovellus valmistavassa teollisuudessa. Tämän perusteella tutkimuskohteeni on

13 9 siirtymässä Victorin ja Boyntonin jaottelulla massatuotannosta kohti prosessien parantamista. Esittelen seuraavissa alakohdissa kullekin työn tyypille ominaiset piirteet. Käsityö Victorin ja Boyntonin (1998 s. 19) määritelmän mukaan käsityö on henkilön osaamisen (know-how, tacit knowledge) soveltamista arvon tuottamiseen. Heidän mukaansa (emt s. 20) käsityö soveltuu mm. liiketoimintaan, missä uudet markkinat ja vaatimukset kasvavat ja erilaistuvat ja missä asiakkaat odottavat saavansa yksilöllisiä ja uniikkeja tuotteita. Käsityön etuina tällaisessa ympäristössä voidaan pitää tuotannon nopeaa vastaavuutta asiakkaan tarpeisiin oppimisen helppoutta uudistuvassa ympäristössä tekemällä oppimalla ja tiedon luomisessa, sillä käsityö on uuden tiedon luomisen perusta (emt s ). Tässä tuotantomallissa haittoina kirjoittavat taas pitävät sitä, että tieto tulee ja menee työntekijöiden mukana luoden organisaatioon haavoittuvuuden ja yksilöriippuvuuden ympäristön ja laatu voi vaihdella henkilön ja tilanteen mukaan (emt s. 42). Lisäksi he (emt s. 43) nostavat esiin hiljaisen tiedon johtamiseen liittyvät ongelmat ja vaikeudet. Massatuotanto Massatuotanto perustuu kirjoitettuun tietoon, missä tekemisen tapa ja menetelmä yksityiskohtineen on yhtenäistetty, standardoitu ja kuvattu oikeine suorituksineen. Massatuotannon tehokkuus perustuu (Victor & Boynton, 1998 s. 50) laadun vaihtelun eliminointiin ohjeistettuja työprosesseja kontrolloimalla, ohjeistusten myötä tuotteen spesifikaatioiden noudattamiseen ja asiakastyytyväisyyden luomiseen ennustettavan ja ennakoitavan toiminnan ja laadun myötä. Tämän konseptin heikkoudet (emt s ) nousevat esiin liiketoiminnan murroksissa ja häiriötilanteissa heikolla ja hitaalla muuntautumiskyvyllä tuotteiden ja prosessien muutostilanteissa sekä organisaatiollaan, missä erikoistuneet henkilöt suorittavat erikoistuneita työtehtäviä ja silloin, kun asiakkaat odottavat saavansa jotain muuta kuin perustuotteita. Massatuotannossa muutetaan näkyväksi käsityössä syntynyt tieto, minkä pohjalta toiminnat yhtenäistetään ja standardoidaan.

14 10 Prosessien parantaminen Prosessien parantamisen työn tyyppi perustuu laadun jatkuvaan kehittämiseen ja taustalla on Toyotalainen tapa (myös lean manufacturing) kehittää toimintaa ja laatua. Laadun jatkuva kehittäminen tapahtuu (Victor & Boynton, 1998 s. 74) tekemällä oppimalla, missä luodaan käytännön tietoa ongelmasta, muutetaan prosessia ja luodaan uutta tietoa kokeilemalla tätä, tehdään uutta rutiinia ja edelleen saadaan uutta tietoa sovellettavaksi prosessin parantamiseen. Keskeiseksi tässä konseptissa muodostuu se, että työntekijöillä on kahtalainen rooli (emt s. 79), missä he ovat yhtäältä työnsä tekijöitä ja toisaalta ajattelijoita ja kehittäjiä. Toimiakseen jatkuvan laadun kehittämisen periaatteiden mukaisesti tarvitsee organisaation suunnannäyttäjäkseen vision (emt s. 80), mitä kohti ollaan menossa, ja rakenteellista joustavuutta (emt s. 84), missä rakenteet tukevat työntekijöiden työn tekemistä ja kehittämistä. Tämä tuotantokonsepti soveltuu vain tietynlaisiin yrityksiin ja tilanteisiin. Jos esimerkiksi yritys kilpailee perustuotteiden hinnalla, niin asiakkaalle arvon luontiin perustuvat konsepti ei sovellu tuotannon tekemisen periaatteiksi. Lisäksi omat haasteensa tuovat konseptin edellyttämät aiemmista konsepteista poikkeavat ajattelu- ja toimintaperiaatteet. Kehittämisen perustalla ovat massatuotannossa luodut prosessit ja kuvaukset, joiden pohjalta toimintoja ja laatua lähdetään jatkuvien kokeilujen ja ongelmanratkaisujen kautta parantamaan. (emt s. 87) Massaräätälöinti Massaräätälöinti mahdollistaa yrityksille tuote- ja palveluvariaatioiden tarjoamisen asiakkaille kohtuullisin kustannuksin. Massaräätälöinti perustuu etukäteen suunniteltuun ja toteutettuun tuotteiden vakioituun muunneltavuuteen, mikä asiakkaan näkökulmasta näyttää räätälöinniltä ja yksilölliseltä. Taustalla on rutiiniprosessit, jotka ovat helposti uudelleen määriteltäviä, ja prosessien tehokkuus perustuu henkilöstön korkeaan ammattitaitoon ja monitaitoisuuteen, sekä massatuotantokonseptissa opeteltuun tiedon artikulointiin ja edelleen prosessien parantamisessa hyödynnettävään kehittämiseen ja joustavuuteen. Tyypillisesti informaatioteknologia ja informaatiojärjestelmät luovat perustan ja kontrollivälineet massaräätälöinnin toteuttamiselle. Massaräätälöinti tarvitsee toimiakseen markkinavetoisen ympäristön, missä asiakkaat, tuotteet ja tuotevariaatiot perustuvat asiakkaiden tarpeeseen ja oikeaan ajoitukseen. Vääristä tuotelähtökohdista tai

15 11 organisaation valmiuksien puutteista johtuen massaräätälöinti ei välttämättä ratkaise toivottuja ongelmia. (Victor & Boynton, 1998 s , 114) Yhteiskehittely Viimeisimpänä työn historiallisena tyyppinä Victor ja Boynton esittelevät yhteiskehittelyn, jonka he ovat nostaneet neljän edelle kuvatun työn tyypin ja organisaatiolta vaadittavien kyvykkyyksien rinnalle seuraavaksi kehitysaskeleeksi. Heidän mukaansa (Victor & Boynton, 1998 s. 200) yhteiskehittelyssä luodaan tuotteita, joita voidaan päivittää, laajentaa ja perusteellisesti muuttaa korvaamatta kuitenkaan alkuperäistä tuotetta. Yhteiskehittelyn taustalla ovat asiakkaan ja tuottajan yhteistyö, partnerius, missä tuotetaan ja kehitellään tuotetta avoimelta pohjalta jatkuvassa ja syvenevässä yhteistyössä yksittäisen tuotteen ja toimituksen hämärtyessä ja korvautuessa yhteistyössä muuttuvalla tuotteella (emt s. 207). 2.3 Tuotantokonseptin muutos Victorin ja Boyntonin mukaan Victorin ja Boyntonin mukaan tuotantokonseptin muutokseen liittyy muutosprosessi, jota he kutsuvat transformaatioksi tai siirtymäksi (transformation) (1998 s. 120). Heidän mukaansa jokainen työn historiallinen tyyppi, tuotantokonsepti, on suhteessa toisiinsa erityisessä ja ennalta määrätyllä tavalla ( emt s. 120) ja edelleen siirtymät ovat mahdollisia heidän esittämän tuotantokonseptien kehittymisen sarjan mukaisessa järjestyksessä (1998 s. 233). Käytännössä tämä tarkoittanee sitä, että siirryttäessä yhdestä tuotantokonseptista toiseen täytyy siirtymän tapahtua askel kerrallaan eli siirtyminen on mahdollista omaa tuotantokonseptia seuraavaan tuotantokonseptiin. Yhden tuotantokonseptin yli loikkaaminen ei näin olisi mahdollista, koska konseptin muutos rakentuu edellisen konseptin varaan. Välineiksi eri tuotantokonseptien välisille siirtymille he (Victor & Boynton, 1998 s. 126) esittävät neljä erilaista perusmallia, joilla siirtymä työn tyypistä toiseen mahdollistetaan. Nämä ovat kuvan 2 mukaisesti kehittäminen, linkittäminen, modulointi ja uudistaminen,

16 12 mitä kuvailen tarkemmin seuraavassa kappaleessa. Myöhemmin he ( emt s. 233) nostavat esiin viidennen tavan uudistaa osaamista, jota he kutsutuvat verkostoitumiseksi. Verkostoituminen Modulointi Yhteiskehittely Kehittäminen Linkittäminen Massatuotanto Prosessien parantaminen Massaräätälöinti Käsityö Uudistaminen Kuva 2. Tuotantokonseptin muuttamisen polku Victorin ja Boyntonin mukaan. (1998 s. 233) Victorin ja Boyntonin mukaan kehittäminen on prosessi, missä yritys vie tuotteet ja prosessi-ideat käsityöstä massatuotantoon. Siirtymä perustuu siihen, että käsityömäisessä tuotannossa syntynyt tieto artikuloidaan ja dokumentoidaan koko organisaation käyttöön. Tyypillisesti tämä tarkoittaa prosessi-insinöörityötä, aika-liikesarjatutkimuksia, automaatiota ja insinööritieteiden hyödyntämistä työn kehittämisessä. Siirryttäessä seuraavaan työn historiallisen tyypin muutokseen siirtymään massatuotannossa prosessien jatkuvaan parantamiseen tapahtuu tämä linkittämisen kautta, missä linkittäminen luo siltoja massatuotannon ja jatkuvan parantamisen välille. Työvälineinä tässä vaiheessa käytetään mm. prosessidokumentaatiota, tiimityötä, asiakastyytyväisyysmittauksia sekä erilaisia prosessien kehittämisen työkaluja ja tekniikoita. Moduloinnissa taas työn muutos tapahtuu luomalla modulaaristen prosessien verkosto, missä aiemmin kehitelty osaaminen ja prosessit järjestetään dynaamiseen verkostoon vastaamaan asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin. Uudistamisessa työn muoto palautuu käsityöhön, minkä kautta asiakkailta saatua palautetta, uusia tuotteita sekä prosessi- ja työskentelytapoja kehitellään ja viedään läpi työn tyyppien portaat palaten kehittelyn jälkeen alkuperäiselle tai seuraavalle tasolle. (1998 s )

17 Tuotantokonseptin muutos ekspansiivisena oppimisprosessina Tarkastelen tutkimuksessani tuotantokonseptin muutosta osana ekspansiivisen oppimisen prosessia, missä tutkimukseni keskittyy uuden mallin käyttöönottoon. Ekspansiivisessa oppimisessa on taustalla ajatus työn kohteen laajenemisesta, missä uuden konseptin käyttöönotossa toiminnan kohde jäsennetään uudelleen ja tyypillisesti kohde myös laajenee. Esitän seuraavissa alaluvuissa toiminnan teoriaan ja ekspansiiviseen oppimiseen liittyviä, tutkimukseni kannalta keskeisiä ajatuksia, malleja ja käsitteitä, jotka auttavat minua teoreettisesti jäsentämään, mallintamaan, selittämään ja ymmärtämään tutkimuskohteeni muutosta ja siinä havaitsemiani ilmiötä. Tuotanto toimintajärjestelmänä Engeström tuo esiin Kehittävän työntutkimuksen teoksessaan (Engeström, 2001) toimintajärjestelmän käsitteen, missä toimintajärjestelmän muodostuu tekijöiden, sääntöjen, välineiden, yhteisön, työnjaon ja toiminnan kohteen ja tuloksen yhteisten perusosien ja niiden välisten suhteiden kokonaisuudeksi, mikä esitetään kuvassa 3. Toimintajärjestelmällä tarkoitetaan useiden henkilöiden yhteisen, samaan kohteeseen suuntautuneen toiminnan vakiintunutta rakennetta. (Virkkunen & Ahonen, 2007 s. 45) Kuva 3. Yhteisöllinen toimintajärjestelmän Engeströmin ja Virkkusen mukaan (Engeström, 2001 s. 47; Virkkunen & Ahonen, 2007 s. 46)

18 14 Tyypillistä tarkastelun kohteena olevalla keskustoiminnalle on se, että toimintajärjestelmät muodostavat verkkoja ja on löydettävissä esim. välineitä, tekijöitä ja sääntöjä tuottavat toimintajärjestelmät tarkastellun kohdetoiminnan ympäriltä. (Engeström, 1998 s. 54) Edellä kuvatun toimintajärjestelmä kolmiomallin kärjet tekijä, välineet, säännöt, yhteisö, työnjako ja toiminnan kohde määrittelevät siis yksilön tekojen ja kollektiivisen toiminnan välistä suhdetta kiinnitettynä vakiintuneeseen toimintakontekstiin. Toimintajärjestelmää voidaan tarkastella myös mallin sisällä olevien pienenpien kolmioiden osaprosessien - avulla, missä sääntöjen, tekijän ja yhteisön välinen alue muodostaa vaihtoon liittyvät osaprosessit. Yhteisön, työnjaon ja toiminnan kohteen välimaasto muodostaa jakoon liittyvät osaprosessit ja tekijän, välineiden ja toiminnan kohteen väliin tuottamisen tai tuotannon osaprosessit. Kolmion keskelle jää kulutukseen liittyvät osaprosessit, jotka tapahtuvat tekijän, toiminnan kohteen ja yhteisön kesken. (Engeström, 2001 s. 47) Kun toimintajärjestelmän joku osa muuttuu laadullisesti, ei muutosta tapahdu automaattisesti järjestelmän muissa osissa, vaan ne pyrkivät jäämään ennalleen, jolloin syntyy ristiriitoja uuden ja vanha välillä. Toimintakonseptin muutoksella tarkoitetaan tilannetta, kun toimintajärjestelmän useimmat tai kaikki osatekijät muuttuvat. Ristiriitoja syntyy usealla eri tasolla. Engeström esittää ekspansiivisen oppimissyklin toimintajärjestelmäkonseptin muutokseen työvälineeksi. (Engeström, 2001 s. 92) Ekspansiivisen oppimisen sykli Ekspansiivinen oppiminen on monitahoinen, moniääninen ja kollektiivinen prosessi, missä oppiminen lähtee siitä, että toimintajärjestelmän eri tekijöiden erilaiset näkökulmat ja intressit ovat vuoropuhelussa ja yhteisen kehittelyn kohteena. Oppimisen kohteena on toimintajärjestelmä ja sen laadullinen muutos. Syklissä on löydettävissä erilaisia oppimisprosesseja, joiksi Engeström (1998 s.87, 97) määrittelee kritiikki- ja analyysiluonteiset, keksimisluonteiset ja soveltamis- ja käyttämisluonteiset oppimisprosessit. Keskeisiä oppimisen välineitä ovat kokeet, käsitteelliset mallit, esimerkit, analogiat, havainnolliset simulaatiot, puhe ja kertomukset. Ekspansiivisessa

19 15 oppimisessa annettu uusi muuttuu käytännön ristiriitojen ratkomisen kautta luoduksi uudeksi. Kuvassa 4 on kaavio ekspansiivisen oppimisen syklistä karkealla ja hienojakoisemmalla tavalla esitettynä. (1998 s ) (Engeström, 1998 s. 92) (Engeström, 2001 s. 152) (Engeström, 2007) Kuva 4. Ekspansiivisen oppimisen vaiheet ja sykli. Tarvetilalle tyypillistä on tyytymättömyys nykytilanteeseen ja vielä määrittelemätön tarve saada aikaan muutos. Vaikka taustalla ovat toimintajärjestelmän rakenteelliset ongelmat, kohdistuu tyytymättömyys henkilöihin tai henkilöryhmiin. Nykyisessä toiminnassa ja toimintajärjestelmässä on aistittavissa tarve muutokselle ja nykytilan kyseenalaistetaan tietämättä vielä mihin suuntaan pitäisi muuttua. (Engeström, 1998 s ) Seuraavassa ekspansiivisen oppimisen syklin vaiheessa joidenkin toimintajärjestelmän osatekijöiden välille muodostuu kärjistyvä ristiriita, ja selkeää ulospääsyä ei ole näkyvissä. Tätä kutsutaan kaksoissidokseksi, missä ristiriidat ja vaihtoehdot koetaan yhtä sietämättöminä tai mahdottomina. Ongelmia analysoidaan ja tämä toimii ponnahduslautana kohti uutta toimintamallia. (Engeström, 1998 s ) Uuden kohteen ja motiivin hahmottaminen ja uuden toimintamallin luominen ovat syklin kolmas vaihe, missä hahmotetaan laadullisesti uutta kokonaisuutta ja uutta käsitystä kohteesta uutta toimintaa mallinnetaan. Tyypillistä tälle vaiheelle on uusien strategisten

20 16 työvälineiden, työnjako- ja yhteistoimintamuotojen kehittely. Työskentely pohjautuu sekä muualta käytännöstä tai tutkimuksista löydettävien mallien ja esimerkkien tutkimiselle että työyhteisön toiminnan ristiriitojen analysoinnille. (Engeström, 1998 s ) Toimintajärjestelmän muuttaminen tapahtuu ekspansiivisen oppimisen syklimallissa uuden toimintamallin soveltamisen ja yleistämisen kautta. Tämä tapahtuu esimerkiksi erilaisten kokeilujen ja pilottien avulla ja edelleen mallin käyttöönoton kautta. Tyypillistä on, että tässä vaiheessa esiintyy häiriöitä ja konflikteja, jotka tulkitaan muutosvastarinnaksi vaikka kyseessä on uuden ja vanhan toimintajärjestelmän välisen jännitteen aiheuttama ristiriita. Näistä päästään eteenpäin mm. tekemällä kompromisseja, perääntymällä kohti vanhaa ja suunnittelemalla entistä parempia ratkaisuja. (Engeström, 1998 s. 91) Laadullisesti uusi toimintatapa vakiintuu, kun uudet toimintatavat vakiintuvat ja systematisoituvat syklin viimeisessä vaiheessa mm. toiminnan ja prosessin arvioinnin kautta. Tällöin uuden toimintatavan ympärille syntyy uusia sosiaalisen kanssakäymisen muotoja, symboleja, ajattelutapoja ja tottumuksia. Tämä luo pohjaa uusien ristiriitojen esiin nousulle ja uuden ekspansiivisen oppimissyklin käynnistymiselle. (Engeström, 1998 s. 91) Huomioitavaa on se, että tämä syklimalli on teoreettinen pelkistys todellisuudesta. Sykli voi katketa, haarautua tai palata aikaisempaan eikä oppiminen ja toimintajärjestelmän muutos etene käytännössä näin suoraviivaisesti. (Engeström, 1998 s. 91) Engestömin (1998 s. 93) mukaan kokonaisen kollektiivisen toimintajärjestelmän tasolla lähikehityksen vyöhyke merkitsee välimatkaa vallitsevan epätyydyttäväksi koetun toimintatavan ja sen ristiriitoihin ratkaisun tuovan, historiallisesti mahdollisen uuden toimintatavan välillä. Toimintajärjestelmän lähikehityksen vyöhyke muodostuu toisaalta toimintajärjestelmän oman historian ja uuden toimintamallin välisestä maastosta ja toisaalta ylhäältä ja ulkoa päin tulevien muutospaineiden ja vertailukohtien ja toiminnassa ilmenevien häiriöiden, oireiden ja innovaatioiden välisestä maastosta. Näistä syntyy

21 17 epävarmuuden ja muutosmahdollisuuksien alue, joka muotoutuu ja hahmottuu ekspansiivisen oppimissyklin edetessä. (Engeström, 1998 s. 94) Nykypäivänä toimintajärjestelmät muodostavat verkostoja ja ristiriitoja syntyy myös eri toimintajärjestelmien välille. Tyypillisesti tällöin puhutaan rajoista eri toimintojen välillä. Kerosuo (2006 s. 4; 2007b s. 5-6) mukaan rajan käsite viittaa toiminnassa ilmeneviin eroihin ja erotteluihin, jotka kattavat monia sosiaaliseen vuorovaikutukseen, organisaatioihin ja instituutioihin liittyviä ilmiöitä Edelleen hän (2006 s. 4; emt. Kerosuo, 2007b s. 5-6) määrittelee rajan historiallisesti kehkeytyneiksi yhteiskunnan makrorakenteita, missä ryhmät ja yksittäiset toimijat luovat rajoja ja sopivat niistä pitkien aikojen kuluessa osallistuessaan toimintaan. Näin ollen toimintajärjestelmää ja konseptia kehitettäessä on kyse myös olemassa olevien rajojen ylittämisestä ja muuttamisesta. Toiminnan ekspansiivinen, kohdetta laajentava kehitys Toimintajärjestelmän muutoksen yhteydessä taustalla on ajatus työn ja toiminnan kohteen laajenemisesta suhteessa aikaisempaan. Mervi Hasu on väitöskirjaansa liittyvässä erillisjulkaisussa (Hasu, 2001) tarkastellut prototyypiksi kuvaillun tuotteen ja sen käytön muuntumista elinvoimaiseksi, kollektiivisessa käytössä olevaksi tuotteeksi ja käytön prosessiksi. Tutkimuksensa johtopäätöksinä hän esittää, että kyseisen kaltainen prosessi on integraatioprosessi, missä tapahtuu ekspansio useaan eri ulottuvuuteen. Vaikka tutkimus kuvailee uuden laitteiston ja siihen liittyvän prosessin käyttöönottoa, voitaneen havaittuja ekspansion ulottuvuuksia laajentaa koskemaan myös laajemminkin uuden konseptin käyttöönottoa. Hasun jaottelee (2001 s. 37) ekspansion ulottuvuudet neljään eri ryhmään, joista ensimmäinen on sosiaalis-spatiaalinen (Social-spatial ekspansion) ekspansio, minkä kautta muotoutuu laajempi toiminnallinen kokonaisuus. Toiseksi ekspansion ulottuvuudeksi hän määrittelee ennakoivaan ja ajalliseen laajenemiseen liittyvän ekspansion (Anticipatorytemporal ekspansion), missä huomio kiinnittyy tulevaisuuden ennakointiin ja tämän huomioon ottamiseen toiminnassa. Kolmas ekspansio tapahtuu moraalis-ideologiseen suuntaan (Moral-ideological ekspansion), missä korostuu muutos yksilö- ja toimintokohtaisesta vastuusta kohti yhteisvastuusta. Viimeisenä ekspansion ulottuvuutena hän

22 18 määrittelee systeemisen ja kehittymisen ulottuvuuden, (Systemic-developmental dimensions), missä toiminta laajenee suorittamisesta ja toimenpiteistä järjestelmän kehittämiseen ja edelleen välittömästä ongelmanratkaisusta ongelmien esiintymisen estämiseen. (Hasu, 2001 s ) 2.5 Oppimisjärjestelmän muutos osana tuotantokonseptin muutosta Oppimisjärjestelmällä tarkoitetaan kullekin toiminnalle ja toimintamuodolle syntyneitä ja kehittyneitä oppimisen tapoja ja välineitä. Toiminnan ja toimintajärjestelmän kehittyessä myös oppimisjärjestelmä kehittyy ja muuttuu. Virkkunen ja Ahonen määrittelevät oppimisjärjestelmän seuraavasti: Eri toimintojen ja erilaisten toimintakonseptien yhteydessä kehittyy erilaisia oppimiseen liittyvän työnjaon ja yhteistyön rakenteita sekä oppimisen menettelytapoja ja niissä käytettäviä välineistöjä, toisin sanoen oppimisjärjestelmiä ja käytäntöjä. (Virkkunen, s. 54) Pihlajan (2005b s. 233) mukaan tuotannollinen oppiminen ja oppimisjärjestelmät ovat kytköksissä työn historialliseen tyyppiin kuten massatuotantoon tai prosessien jatkuvaan kehittämiseen, ja oppimisjärjestelmän muutosta tulisi tutkia historiallisen muutoksen näkökulmasta. Näin ollen kullekin tuotantomuodolle on olemassa oma oppimisjärjestelmänsä, jolla tuotetaan yleistyksiä. Pihlaja ( emt. 2005a) kiteyttää väitöskirjan tiivistelmässä tutkimuskohteeni tavoittelemaa uutta tuotantokonseptia vastaavan uudenlaisen joustavan tuotannon oppimisjärjestelmän seuraavasti: Joustavan massatuotannon oppimisjärjestelmissä yleistäminen perustuu työntekijöiden ja suunnittelijoiden jatkuvaan keskinäiseen dialogiin. Vaikka oppimisjärjestelmät muodostuivat näissä massatuotannon muodoissa hyvin erilaisiksi, niissä kaikissa yleistäminen perustuu empiiriseen vertailuun ja niille oli yhteistä se, että ne tähtäävät tuotantovirran sujuvuuden ja nopeuden lisäämiseen Tietotekniikkaan perustuva tuotantotapa edellyttää yleistämistapoja, joissa pystytään hallitsemaan useiden toimintajärjestelmien välistä yhteystyötä ja työnjakoa sekä yhteisesti muokattavaa tuotannon kohdetta. Tuotantovirran

23 19 sujuvuuden ja nopeuden sijaan laadullisten muutosten hallinta edellyttää tuotannon historiallista kehityksen erittelyä. Virkkunen ja Ahonen (2007 s. 63) jaottelevat oppimisjärjestelmää kuvaavat piirteet oppimisen kohteeseen ja aineistoon, oppimisen menetelmään, oppimisen tuloksen kantajaan ja työnjakoon sekä yhteistoimintaan oppimisessa. Lisäksi he kuvailevat kullekin työn historialliselle tyypille (tuotantokonseptille) ominaisia oppimisjärjestelmän piirteitä alla olevan taulukon mukaisesti (taulukko 1). Tutkimuskohteessani tavoiteltavan uuden konseptin, prosessien jatkuvan parantamisen työtyypille ominaista ovat tilaus-toimitusprosessissa esiintyvien häiriöiden ja hukan vähentäminen, häiriöiden syiden jäljittäminen ja poistaminen työohjeita muuttamalla, missä tulokset taltioidaan prosessi- ja menetelmäkuvauksiin suunnittelijoiden ja toteuttajien yhteistyössä sekä siirtymällä joustavasti tuotannosta häiriöiden selvittämiseen ja menetelmien parantamiseen ja edelleen takaisin tuotantoon. Taulukko 1. Oppimisjärjestelmien piirteitä eri työtyypeissä. (emt. s. 63) Toimintakonseptin tyyppi Käsityö Oppimisen kohde / aineisto Tuotteen valmistaminen perinteisellä tavalla / työkokemus Massatuotanto Paras työmenetelmä / olemassa olevat eri työtavat Prosessien jatkuva parantaminen Massatuotannon asiakaskohtaistaminen Tilaus-toimitus prosessissa esiintyvän tuhlauksen ja häiriöiden vähentäminen / häiriöprosessit Osaratkaisujen asiakaskohtaisten yhdistelymahdollisuuksie n hallinta/ havainnot eri tekijöiden merkityksestä eri asiakkaille Oppimisen menetelmä Yritys ja erehdys, jäljittely, opastus, järjestelmällinen kokeilu Kuvauksiin ja mittauksiin perustuva vertailu ja rationalisointi Häiriöiden syiden jäljittäminen ja poistaminen työohjeita muuttamalla Rajojen yli tapahtuva, neuvotteleva ongelmanratkaisu Oppimisen tuloksen kantaja Työnjako ja yhteistoiminta oppimisessa Työvälineet, Mestari/oppilas-suhde, nyrkkisäännöt, asteittain vaikeampien yksilön muisti ja tehtävien suorittamiseen taidot Vaihemalleina Suunnittelija tutkivat ja esitetyt prosessi- ja määrittävät parhaat menetelmäkuvauks menetelmät, jotka opetetaan et työntekijöille Tilaus-toimitus - Suunnittelijoiden ja prosessin ja toteuttajien yhteistyö, menetelmien työntekijöiden joustava kuvaukset siirtyminen tuotannon häiriöiden selvittämiseen ja menetelmien parantamiseen Alusta/moduulirake Sisäiset neuvonta- ja nteita koskevat opastussuhteet, yhteistyö yli yhteiset tiedostot, organisaatiorajojen rajapintoja koskevat vakioratkaisut Tutkiessaan Toyotan tuotantojärjestelmän kehitystä toteaa Fujimoto (2002 s. 245) sen, että Toyotan tuotantokonsepti on kehittynyt ja muuttunut aikojen kuluessa ja rinnastaa tämän siihen, että yrityksellä täytyy olla evolutionaarisia kyvykkyyksiä muuttaa tuotantokonseptia perinteisteisten staattisten (mm. korkea laatu, tuottavuus, ) kyvykkyyksien lisäksi. Hän (Fujimoto 2002 s. 246) luokittelee organisaation kyvykkyydet kolmeen eri luokkaan, jotka ovat suorituskyky (static capability), oppimiskyky

24 20 (improvement capability) ja uudistumiskyky (evolutionary capability). Näistä suorituskyky ja oppimiskyky liittyvät Toyotan ylivoimaisiin vahvuuksiin operatiivisessa toiminnassa. Uudistumiskyvyn Fujimoto ( emt s. 246) liittää organisaation kykyyn muuttaa tuotantokonseptia. Taulukossa 2 esitetään näiden kolmen kyvykkyyden jaottelu kyvykkyyden luonteen, vaikutuksen ja osasten suhteen. Taulukko 2. Organisaation kyvykkyydet Fujimoton mukaan. (Fujimoto, 2002 s. 246) Virkkunen ja Ahonen ( 2007 s. 52) muokkaavat Fujimoton edellä kuvattuja ajatuksia organisaation kyvykkyyksien pohjalta organisaation oppimisen toiminnan hallinnan ja oppimisen tasojen väliseksi vuoropuheluksi, minkä periaatekaavio esitettään kuvassa 5. Tässä mallissa oppimisjärjestelmä kuvattuna toiminnan hallinnan tasojen ja oppimisen avulla jakautuu toiminnan uudistavaan hallintaan, toiminnan jatkuvan parantamisen hallintaan ja suorituksen hallintaan. Kullekin tasolle on olemassa sille tyypilliset haasteet ja vaikutukset, missä toiminnan uudistamisen hallinnassa pääpaino on toimintaperiaatteiden uudistamisessa, jatkuvan parantamisen hallinnassa toiminnan kehittämisessä prosessikuvausten kautta ja suorituksen hallinnassa yksilön osaamisessa ja työtehtävien soveltuvuudesta ja yhteensopivuudesta. (Virkkunen, s. 52)

25 21 Kuva 5. Toiminnan hallinnan ja oppimisen tasot. (emt. s. 52) Victorin ja Boyntonin mukaan työn histroallisille tyypeille, eri tuotantokonsepteille, on ominaista erilainen tieto ja osaaminen. Käsityö työn tyyppi perustuu hiljaiselle tiedolle (tacit knowledge) ja massatuotanto taas nojaa artikuloidun tiedon (articulated knowledge) varaan. Prosessien kehittäminen pohjaa käytännön tiedon (practical knowledge) ja massaräätälöinti arkkitehtoonisen tiedon (architechtural knowledge) hyödyntämiseen. He ovat kiteyttäneet kussakin tuotantokonseptissa tarvittavan osaamisen ja sen ilmenemismuotojen ja näiden suhteen seuraavaan tuotantokonseptin osaamisten väliseksi jännitteeksi kuvan 6 mukaisesti. Osaamisen kehittämisen ja tarvittavan oppimisjärjestelmän näkökulmasta kehittämisen polku ja tarve muodostuvat kunkin kahden työn historiallisen tyypin ominaisten osaamisten välisistä eroista. (Victor & Boynton, 1998 s. 121, 187)

26 22 Kuva 6. Tuotantokonseptimuutoksessa tarvittava osaaminen työn historiallisten tyyppien mukaan jaoteltuna. (Victor & Boynton, 1998 s. 187) 3. Lean manufacturing tuotantokonsepti Lean manufacturing tuotantokonseptista on kirjoitettu paljon. Tuotantokonsepti perustuu aikanaan Japanissa Toyotan autotehtailla kehitettyyn kevyen tuotannon malliin (Ohno, 1978), jota on edelleen jatkokehitetty ja sovellettu useille eri teollisuuden aloille ja useissa eri muodoissa. Perusperiaatteena lean-tuotannossa on hukan eliminointi laajasti ymmärtäen ja tätä sovelletaan koko tehtaan toiminnoissa. Kuvailen seuraavassa lyhyesti Toyotan tuotantojärjestelmän synnyn taustalla olleita tekijöitä, lean manufacturing konseptia yleisellä tasolla ja erityisesti imuohjauksen perusteita sekä tutkimuskohteeni soveltamaa World Class Manufacturing konseptin perusperiaatteita. Koska tiimityö ja sen taustalla olevat kehittämisen ja johtamisen muutostarpeet ovat merkittävässä roolissa lean manufacturing konseptissa, esitän tässä yhteydessä myös katsauksen siitä, mitä on 2000-luvulla tutkittu tiimeistä tuotannossa ja valmistuksessa kyseiseen konseptiin liittyen. Lisäksi esitän lyhyen katsauksen siitä, minkälaisia teorioita ja tutkimuksia on julkaisu siirtymästä kohti tätä tuotantokonseptia ja esitän itse kehittelemäni kuvauksen toimintajärjestelmämallin avulla siitä, mitä

27 23 ekspansiivisia siirtymiä tuotantojärjestelmämuutos kohti lean manufacturing tuotantokonseptia edellyttää. 3.1 Lean manufacturing tuotantokonseptin synty Toyotan tuotantojärjestelmä (Toyota Production System) on aikanaan syntynyt tarpeeseen lisätä tuottavuutta ja alentaa kustannuksia Toyotan tehtailla pärjätäkseen Yhdysvaltojen autoteollisuuden dominoimilla markkinoilla. Tämän taustalla ovat myös japanilaisten ja myös Toyotan teollisuuteen liittyvät haasteet, missä kokonaisvolyymit ovat suhteellisen pieniä johtaen tarpeeseen tehdä autoja pienissä sarjoissa markkinoiden rajallisesta koosta johtuen, pääomien vähäisyys ja yritysten pysyvät työsuhteet. Oman erityispiirteensä muutoksen haasteille ja Toyotan tuotantojärjestelmän kehittämiselle ovat tuoneet Yhdysvalloista kopioidut suuren volyymin massatuotantomainen valmistustapa ja tekniikka, mikä on johtanut pitkiin asetusaikoihin ja sen mukanaan tuomaan ristiriitaan pienissä sarjoissa, Toyotan kokemukset tekstiiliteollisuudesta ja sieltä opittujen käytäntöjen soveltaminen autojen valmistukseen. Huomionarviosta on se, tuotantojärjestelmän kehittäminen on kestänyt useita vuosikymmeniä ja työ jatkuu edelleen. (Fujimoto, 1999 s ; Ohno, 1978 s ) Ohnon mukaan (Ohno, 1978 s. 17) Toyotan tuotantojärjestelmän kehittymisen ja kehittämisen taustalla on ollut systemaattinen toimintamalli ongelmien ratkaisun suhteen, missä ongelman esiinnyttyä pysähdytään ja kysytään viisi kertaa miksi. Tämä metodi on auttanut paljastamaan ongelman taustalla olevan juurisyyn (root cause), todellisen ongelman syyn. Tuotantojärjestelmän kehittelyn muiksi menetelmiksi ja periaatteiksi ovat nousseet perinpohjainen hukan analysointi, työn standardointi ja yksinkertaistaminen, tiimityön hyödyntäminen ja jatkuva harjoittelun ja oppimisen tarve. Tuotantojärjestelmämallin taustalla oleva imuun perustuva ohjaustapa on sovellettu päivittäistavarakaupan supermarkettien käytännöstä hyllyjen täydentämisestä niiden tyhjentyessä. (Ohno, 1978 s )

Toimintakonseptit Kohaus-hankkeen näkökulmasta

Toimintakonseptit Kohaus-hankkeen näkökulmasta Toimintakonseptit Kohaus-hankkeen näkökulmasta Hanna Toiviainen Jiri Lallimo, Riikka Ruotsala, Marika Schaupp, Laura Seppänen Kohaus-seminaari 25.4.2013 Yhteistyö ja asiakasymmärrys palveluverkostoissa

Lisätiedot

SOSIAALISET INNOVAATIOT JA EKSPANSIIVINEN OPPIMINEN RAKENNUSALALLA. Yrjö Engeström CRADLE Helsingin yliopisto

SOSIAALISET INNOVAATIOT JA EKSPANSIIVINEN OPPIMINEN RAKENNUSALALLA. Yrjö Engeström CRADLE Helsingin yliopisto SOSIAALISET INNOVAATIOT JA EKSPANSIIVINEN OPPIMINEN RAKENNUSALALLA Yrjö Engeström CRADLE Helsingin yliopisto SOSIAALISET INNOVAATIOT TEKNISTEN INNOVAATIOIDEN ONNISTUMINEN OVAT YHÄ SELVEMMIN RIIPPUVAISTA

Lisätiedot

Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä

Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä Tuotanto, konseptit, oppiminen yritystoiminnan kehittämisen uudet näkökulmat 25.5.2011 Aalto-yliopiston

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Lean johtaminen ja työkalut. Työpaja 16.3.2016

Lean johtaminen ja työkalut. Työpaja 16.3.2016 Lean johtaminen ja työkalut Työpaja 16.3.2016 Lean ja Lean Construction Teoriainformoidut käytännön ihmiset MITÄ ON LEAN? LEAN on johtamisfilosofia joka on koko organisaatiota koskeva laaja-alainen muutosprosessi,

Lisätiedot

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Ohjelman tavoitteet Yritysten liiketoiminnan ja kilpailukyvyn uudistaminen: Ihmiset

Lisätiedot

FlowIT virtaa IT-hankintoihin

FlowIT virtaa IT-hankintoihin FlowIT virtaa IT-hankintoihin Virpi Kalakoski, Matti Gröhn, Kirsi Jääskeläinen, Tiina Kalliomäki-Levanto, Jani Lukander, Kristian Lukander, Jarno Turunen, Teppo Valtonen, Tiina Vihtonen, Tuija Virtanen

Lisätiedot

MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004

MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004 MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004 5.5.2004 Hannu Soini, Kasope, 2004 Luennon teemat Muuttuva oppimiskäsitys

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ. Rovaniemi 13.04.2010 4.5.2010 AN 1

SOSIAALITYÖN TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ. Rovaniemi 13.04.2010 4.5.2010 AN 1 SOSIAALITYÖN PROSESSIKUVAUKSET TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ Rovaniemi 13.04.2010 Asta Niskala 4.5.2010 AN 1 Sosiaalityön määritelmä Sosiaalityö kohdistuu ihmisten ja heidän sosiaalisessa ympäristössään olevien

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

hyvä osaaminen. osaamisensa tunnistamista kuvaamaan omaa osaamistaan

hyvä osaaminen. osaamisensa tunnistamista kuvaamaan omaa osaamistaan MERKITYS, ARVOT JA ASENTEET FYSIIKKA 8 T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas harjoittelee kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää lämpöilmiöiden tuntemisen

Lisätiedot

Ratkaisuja arkeen. 18.11.2014 Suomen metsäkeskus Tuula Jusko HR-tiimin esimies, työsuojelupäällikkö

Ratkaisuja arkeen. 18.11.2014 Suomen metsäkeskus Tuula Jusko HR-tiimin esimies, työsuojelupäällikkö Ratkaisuja arkeen 18.11.2014 Suomen metsäkeskus Tuula Jusko HR-tiimin esimies, työsuojelupäällikkö Muutoksesta toiseen Yksityismetsätalouden organisaatioissa merkittäviä muutoksia Vuoden 2012 alussa Metsäkeskuksia

Lisätiedot

hyvä osaaminen

hyvä osaaminen MERKITYS, ARVOT JA ASENTEET FYSIIKKA T2 Oppilas tunnistaa omaa fysiikan osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti. T3 Oppilas ymmärtää fysiikkaan (sähköön

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Lean ajattelu: Kaikki valmennuksemme perustuvat ajatukseen: yhdessä tekeminen ja tekemällä oppiminen. Yhdessä tekeminen vahvistaa keskinäistä luottamusta luo positiivisen

Lisätiedot

Osaaminen ja innovaatiot

Osaaminen ja innovaatiot Osaaminen ja innovaatiot "Yhtenä ohjelman tärkeimmistä tavoitteista on tukea ja edistää uuden teknologian käyttöönottoa. Kullekin kehityshankkeelle pyritään löytämään kumppaniksi hanke, jossa uutta tietämystä

Lisätiedot

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Miksi Tutkivaa oppimista? Kasvatuspsykologian Dosentti Soveltavan kasvatustieteenlaitos Helsingin yliopisto Tarjolla olevan tietomäärän valtava kasvu Muutoksen nopeutuminen

Lisätiedot

Miten kehittyy yksityismetsien metsäsuunnittelu?

Miten kehittyy yksityismetsien metsäsuunnittelu? Miten kehittyy yksityismetsien metsäsuunnittelu? Taksaattoriklubin kevätseminaari 25.3.2014 Raili Hokajärvi Miten kehittyy yksityismetsien metsäsuunnittelu? Hokajärvi, Raili: Metsäsuunnitteluprosessin

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Työhyvinvointia työtä kehittämällä

Työhyvinvointia työtä kehittämällä Työhyvinvointia työtä kehittämällä Arja Ala-Laurinaho Tiimipäällikkö, TkL Työn kehittäminen -tiimi, Työterveyslaitos 1 Häiritsevätkö muutokset toimivaa organisointia ja sujuvaa työtä? TYÖ ENNEN (n. 1980-luvulle

Lisätiedot

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Oppivat tuotantokonseptit välineitä verkoston kehittämiseen 17.4.2012 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Helsingin yliopisto Lappeenrannan

Lisätiedot

Konenäköpilotti ja muutoslaboratorio. Jani Kemppainen Rakennusteollisuus ry

Konenäköpilotti ja muutoslaboratorio. Jani Kemppainen Rakennusteollisuus ry Konenäköpilotti ja muutoslaboratorio Jani Kemppainen Rakennusteollisuus ry Esiteltävät asiat Konenäköpilotti Muutoslaboratorio Miten muutoslaboratoriota on tarkoitus kokeilla konenäköpilotti-hankkeessa

Lisätiedot

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös

Lisätiedot

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa. 30.8.2010 Matti Alahuhta

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa. 30.8.2010 Matti Alahuhta Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa 30.8.2010 Matti Alahuhta Agenda Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa Mitä liiketaloustieteiden tutkimus antaa suomalaiselle elinkeinoelämälle? 2 KONE Corporation

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

Lean Leadership -valmennusohjelma

Lean Leadership -valmennusohjelma Lean Leadership -valmennusohjelma Näkökulmia johtajuuteen Tule kehittämään ja kehittymään! Valmennuksen tavoitteet Arjen kehittäminen: yksinkertaisilla kehitystoimenpiteillä merkittäviä parannuksia Henkilöstö

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 26.11.2014 Tiina Kalliomäki-Levanto. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 26.11.2014 Tiina Kalliomäki-Levanto. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä FlowIT virtaa IT-hankintoihin Tietoa työstä hankintaa varten - Työn sujuminen ennen hankintaa Tiina Kalliomäki-Levanto 26.11.2014 Suomen kansallismuseo Tapaustutkimus: Työvuorosuunnittelun

Lisätiedot

Metsäkeskus muutoksessa toimivat prosessit hyvinvoiva henkilöstö. 21.10.2015 Suomen metsäkeskus Tuula Jusko HR-tiimin esimies, työsuojelupäällikkö

Metsäkeskus muutoksessa toimivat prosessit hyvinvoiva henkilöstö. 21.10.2015 Suomen metsäkeskus Tuula Jusko HR-tiimin esimies, työsuojelupäällikkö Metsäkeskus muutoksessa toimivat prosessit hyvinvoiva henkilöstö 21.10.2015 Suomen metsäkeskus Tuula Jusko HR-tiimin esimies, työsuojelupäällikkö Metsäkeskus on metsänomistajaa ja koko metsäalaa varten

Lisätiedot

Työhyvinvointi muuttuvassa työssä

Työhyvinvointi muuttuvassa työssä Hyvinvointia työstä Työhyvinvointi muuttuvassa työssä Arja Ala-Laurinaho arja.ala-laurinaho@ttl.fi 7.6.2016 Työterveyslaitos Ala-Laurinaho www.ttl.fi 2 Muutos kirjastoissa: kävijän kokemus Kuvat: Noor

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon opinnäytetöissä Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 aiheita Tutkimuksen ja kehittämisen suhde Laatusuositukset ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetöille

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Tuottavuutta tuotemallinnuksella? Infra 2012, Wanha Satama Kimmo Laatunen 6.3.2012

Tuottavuutta tuotemallinnuksella? Infra 2012, Wanha Satama Kimmo Laatunen 6.3.2012 Tuottavuutta tuotemallinnuksella? Infra 2012, Wanha Satama Kimmo Laatunen 6.3.2012 Sisällysluettelo Tuottavuus Tuotemallinnus Miten tuottavuutta tuotemallinnuksella? Tuottavuus Tuottavuus on ollut ja on

Lisätiedot

Verkostossa toimiminen ja yhteinen oppiminen

Verkostossa toimiminen ja yhteinen oppiminen Verkostossa toimiminen ja yhteinen oppiminen Työpaikkojen hyvinvointiverkosto 12.12.2013 Timo Järvensivu, KTT, tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kommentoi alustusta viestiseinällä Verkostoissa

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Ilmaisun monet muodot

Ilmaisun monet muodot Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään

Lisätiedot

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta

Lisätiedot

Käytäntöjen kehittämisen, mallintamisen ja arvioinnin REA-työkalu

Käytäntöjen kehittämisen, mallintamisen ja arvioinnin REA-työkalu Käytäntöjen kehittämisen, mallintamisen ja arvioinnin REA-työkalu Juha Koivisto, THL Pasi Pohjola, THL REA = Relational Evaluation Approach REA-työkalu perustuu relationaalisen arvioinnin lähestymistapaan,

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta

Lisätiedot

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja PHKKn visio 2017 Olemme oppimisen ja kestävän uudistamisen kansainvälinen

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

Uudistuva palvelurakenne uudistuvat osaamistarpeet? Ajatellaanko henkilöstön kehittämistä rakenteita uudistettaessa

Uudistuva palvelurakenne uudistuvat osaamistarpeet? Ajatellaanko henkilöstön kehittämistä rakenteita uudistettaessa Uudistuva palvelurakenne uudistuvat osaamistarpeet? Ajatellaanko henkilöstön kehittämistä rakenteita uudistettaessa Tarja Myllärinen Suomen Kuntaliitto Johtaja, sosiaali ja terveys Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

Lean-implementaation tiekartta VSSHP:ssä Heikki Laurila Lean projektijohtaja VSSHP, Kehittämispalvelut

Lean-implementaation tiekartta VSSHP:ssä Heikki Laurila Lean projektijohtaja VSSHP, Kehittämispalvelut Lean-implementaation tiekartta VSSHP:ssä 8.5.2017 Heikki Laurila Lean projektijohtaja VSSHP, Kehittämispalvelut 1 VSSHP strategia 2017-2018, neljä strategista päämäärää Kaiken toiminnan on tuotettava arvoa

Lisätiedot

YHTEISET TYÖPAIKAT TUTKIMUS-, VALVONTA- JA VIESTINTÄHANKKEEN TUTKIMUSOSIO YHTEISET TYÖPAIKAT KOKOUS 4/2016, PÄIVI KEKKONEN, SUUNNITTELIJA

YHTEISET TYÖPAIKAT TUTKIMUS-, VALVONTA- JA VIESTINTÄHANKKEEN TUTKIMUSOSIO YHTEISET TYÖPAIKAT KOKOUS 4/2016, PÄIVI KEKKONEN, SUUNNITTELIJA YHTEISET TYÖPAIKAT TUTKIMUS-, VALVONTA- JA VIESTINTÄHANKKEEN TUTKIMUSOSIO YHTEISET TYÖPAIKAT KOKOUS 4/2016, 6.9.2016 PÄIVI KEKKONEN, SUUNNITTELIJA TUTKIMUSOSION TOTEUTUS Ajoittuu aikavälille heinäkuu-joulukuu

Lisätiedot

VAIKUTTAVUUS- KETJU 1

VAIKUTTAVUUS- KETJU 1 VAIKUTTAVUUS- KETJU 1 Sisältö Vaikuttavuusketju....... 3 Tarve 4 Visio. 4 Tavoite..... 4 Resurssit...5 Toimenpiteet....5 Tulokset.....5 Vaikuttavuus.....5 Hyvän mitat Tietojen keräämisen suunnitelma 6

Lisätiedot

MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE

MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE 8 ASIAA, JOTKA KANNATTAA HUOMIOIDA, KUN OSTAA MYYNTI- VALMENNUSTA 8 ASIAA, JOKTA KANNATTAA HUOMIOIDA KUN OSTAA MYYNTI- VALMENNUSTA Olen kerännyt

Lisätiedot

OPPIMINEN JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2002

OPPIMINEN JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2002 OPPIMINEN JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2002 Luennon teemat Oppimista koskevien käsitysten muuttuminen Koulutuskulttuurin uudistaminen

Lisätiedot

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Laadullinen, verbaalinen, tulkinnallinen aineisto kootaan esimerkiksi haastattelemalla, videoimalla, ääneenpuhumalla nauhalle, yms. keinoin.

Lisätiedot

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä

Lisätiedot

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Kirjaston tehtävä Sivistys Innoitus Kirjaston tavoitteet Palvelu, jolla on merkitystä ja jota käytetään

Lisätiedot

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 10.9.2009 Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Esimiestyö muutoksessa - oppimisverkosto

Esimiestyö muutoksessa - oppimisverkosto Esimiestyö Kevan Kaari-työpaja & Kunteko2020 14.4.2016 Helsinki, Paasitorni Oppimisverkosto Open space työskentelyn tulokset Kokemuksia verkostoista: olen ollut Hyödyllisissä verkostoissa Hyödyttömissä

Lisätiedot

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Tulevaisuus on hybrideissä

Tulevaisuus on hybrideissä Tulevaisuus on hybrideissä HENRY-seminaari 25.9.2003 Liiketoimintaverkostot ja verkostojohtaminen Kesko Oyj, Strateginen kehitys Lasse Mitronen Sivu 1 Liiketoimintaverkostot ja verkostojohtaminen, HENRY-seminaari

Lisätiedot

konsultointia parhaasta päästä TYÖMME ON ETSIÄ SÄÄSTÖJÄ. HALUATKO SINÄ SÄÄSTÖJÄ.

konsultointia parhaasta päästä TYÖMME ON ETSIÄ SÄÄSTÖJÄ. HALUATKO SINÄ SÄÄSTÖJÄ. konsultointia parhaasta päästä TYÖMME ON ETSIÄ SÄÄSTÖJÄ. HALUATKO SINÄ SÄÄSTÖJÄ. Toimintaperiaatteemme Maailma kehittyy koko ajan. Yksi menestyksekkään liiketoiminnan kulmakivistä on tämän kehityksen mukana

Lisätiedot

Onnistuneen oppimisprosessin edellytyksiä verkossa

Onnistuneen oppimisprosessin edellytyksiä verkossa Onnistuneen oppimisprosessin edellytyksiä verkossa prof. Sanna Järvelä Oulun yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö teknologia kehittyy, mutta ihmisen älykkään toiminnan

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä 10.6.2011 1. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä 10.6.2011 1. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä 10.6.2011 1 Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia- asiantuntijoiden työseminaari 10.6.2011 Oulu Kuinka muuntaa (ergonominen) tieto toiminnaksi? Jorma Mäkitalo Terveys ja työkyky

Lisätiedot

Täydellisen oppimisen malli

Täydellisen oppimisen malli Täydellisen oppimisen malli Yrjö Engeström: Perustietoa opetuksesta. Helsinki 1991 Johtaa korkealaatuiseen tietoon Opittavan aineksen itsenäiseen hallintaan Kykyyn soveltaa sitä uusissa tilanteissa Oppilas

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

Paapu- lapsen parhaaksi - hankkeen 1. foorumi

Paapu- lapsen parhaaksi - hankkeen 1. foorumi Paapu- lapsen parhaaksi - hankkeen 1. foorumi Oman työn n arviointi 22.3.2007 Kouvola Paapu-lapsen parhaaksi- hanke Toiminut Pohjois-Kymenlaakson kuntien varhaiskasvatuksen hankkeena 8/2005 alkaen Tavoitteena

Lisätiedot

QL Excellence -käsikirja

QL Excellence -käsikirja QL Excellence -käsikirja QL Laatutoiminta Oy:n laadunhallinta 2010 Sisällysluettelo: QL Excellence -käsikirja...3 Yleiskuvaus... 3 Laatupolitiikka...3 Laatukäsikirja...3 Laadunhallintajärjestelmän kuvaus...

Lisätiedot

Asiakastarpeiden merkitys ja perusta. asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja

Asiakastarpeiden merkitys ja perusta. asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja Asiakastarpeiden merkitys ja perusta asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja Mihin asiakastarpeiden selvittämistä tarvitaan yhteisen kielen/tarkastelutavan

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön arvioinnin ja kehittämisen työvälineet - auditointi ja osaamiskartta

Nuorten tieto- ja neuvontatyön arvioinnin ja kehittämisen työvälineet - auditointi ja osaamiskartta Nuorten tieto- ja neuvontatyön arvioinnin ja kehittämisen työvälineet - auditointi ja osaamiskartta Arviointityövälineiden kehittämisen taustaa Kolme nuorten tieto- ja neuvontatyön aluekoordinointialuetta

Lisätiedot

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Käsitteellisesti osaamisen johtaminen määritellään organisaation strategiaan perustuvaksi osaamisen kehittämiseksi, joka

Lisätiedot

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Kemia vuosiluokat 7-9

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Kemia vuosiluokat 7-9 2016 Kemia vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma Kemia vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun kemian opetuksen pohjana ovat perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden kemian opetuksen

Lisätiedot

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 2. LAADULLISEN TUTKIMUKSEN KÄSITTEITÄ... 9 1.1 TUTKIMUKSEN TEKEMISEN TAUSTAFILOSOFIAT... 10 1.2 LAADULLINEN TUTKIMUS VS. MÄÄRÄLLINEN

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Opiskelija tekee työasemaympäristöön ja sen hankintaan liittyviä toimistotehtäviä ja laskutoimituksia sekä hyödyntää kielitaitoaan.

Opiskelija tekee työasemaympäristöön ja sen hankintaan liittyviä toimistotehtäviä ja laskutoimituksia sekä hyödyntää kielitaitoaan. 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa : Järjestelmän hankinta ja käyttöönotto 20 osp Tavoitteet: Opiskelija toimii työasemaympäristössä asentaen sekä laitteistoja että ohjelmistoja,

Lisätiedot

Lean Management käytännössä - Arjen kehittäminen ytimessä - tuottavuuden kehittämistilaisuus

Lean Management käytännössä - Arjen kehittäminen ytimessä - tuottavuuden kehittämistilaisuus Lean Management käytännössä - Arjen kehittäminen ytimessä - tuottavuuden kehittämistilaisuus JTO LEAN LEARNING CENTER OY 6.11.2015 klo 11.00 16.00 Finlandia Hotel Airport Oulu Vihiluoto 10, Kempele JTO

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5) Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä suunnittelemalla ja ohjaamalla itsenäisesti kerhotoimintaa. Keskeisinä taitoina kerhontoiminnan ohjauksessa ovat kasvatuksellisesti

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Kuuntele organisaatiosi ääntä! Herkkyys on johtamisen apuväline

Kuuntele organisaatiosi ääntä! Herkkyys on johtamisen apuväline Kuuntele organisaatiosi ääntä! Herkkyys on johtamisen apuväline TIE EHTYMÄTTÖMIIN IHMISSUHTEISIIN Reflekta pähkinänkuoressa Reflekta Oy on työhyvinvoinnin kehittämiseen ja kestävään kehitykseen erikoistunut

Lisätiedot

Arviointikortti 1: Pölykenttä

Arviointikortti 1: Pölykenttä Arviointikortti 1: Pölykenttä Minne ratkaisut kohdistuvat? Tämä kortti auttaa arvioimaan yhdessä kehitettyjen ratkaisujen vaikutusta työntekijöiden jauhopölyaltistumiseen. Jauhopölyn torjunta tehostuu,

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

Yleistä kanditutkielmista

Yleistä kanditutkielmista Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 21.1.2009 Yleistä kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle aiheelle Pääsääntöisesti

Lisätiedot

Mitä Lean on? Lean5 Europe Oy Ltd

Mitä Lean on? Lean5 Europe Oy Ltd Mitä Lean on? Lean5 Europe Oy Ltd Tommi Elomaa MITÄ ON LEAN? 1. ARVO TEHDÄÄN VAIN SITÄ, MIKÄ TUOTTAA ARVOA ASIAKKAALLE. EI TEHDÄ MITÄÄN MUUTA. Leanin keskeinen ajatus on päinvastainen Tarkoitus ei ole

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Lyhyet harjoitteiden kuvaukset Kilpailuun valmistautumisen ja kilpailemisen valmiudet, perustaidot ja huipputaidot

Lyhyet harjoitteiden kuvaukset Kilpailuun valmistautumisen ja kilpailemisen valmiudet, perustaidot ja huipputaidot Lyhyet harjoitteiden kuvaukset Kilpailuun valmistautumisen ja kilpailemisen valmiudet, perustaidot ja huipputaidot Valmistautumisen ja kilpailemisen valmiuksien tavoitteita Tutustuminen omiin, valmistautumiseen

Lisätiedot

FARAX johtamisstrategian räätälöinti

FARAX johtamisstrategian räätälöinti FARAX johtamisstrategian räätälöinti Sisältö Taustaa Johtamisstrategian luominen ja instrumentin luominen Hyödyt ja referenssit Esimerkkejä matriiseista Prosessi Taustaa Esityksessä käydään läpi FaraxGroupin

Lisätiedot

Ilkka Kouri. Lean taskukirja

Ilkka Kouri. Lean taskukirja Ilkka Kouri Lean taskukirja Tämän teoksen osittainenkin kopiointi ja saattaminen yleisön saataviin on tekijänoikeuslain (404/61, siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen) mukaisesti kielletty ilman nimenomaista

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI. Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti

KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI. Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti 1 KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti 2 Tuotetaan käytännöstä tietoa yhdessä Käytännön kuvaamisen tarkoituksena on

Lisätiedot

Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat. Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020

Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat. Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020 Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020 Miksi tämä työ tehtiin? Henkilöstöhallinto on osa henkilöstöjohtamisen kokonaisuutta. Valtion henkilöstöjohtamisessa

Lisätiedot

Organisaation osaamisen muutokset ja yksilön osaamishaasteiden tunnistaminen

Organisaation osaamisen muutokset ja yksilön osaamishaasteiden tunnistaminen Organisaation osaamisen muutokset ja yksilön osaamishaasteiden tunnistaminen Jaakko Virkkunen Prof. emer. Toiminnan, kehityksen ja oppimisen tutkimuksen yksikkö, CRADLE Helsingin yliopisto Kaksi näkökulmaa

Lisätiedot

AMMATTITAITOVAATIMUKSET, ARVIOINNIN KOHTEET JA YLEISET ARVIOINTIKRITEERIT

AMMATTITAITOVAATIMUKSET, ARVIOINNIN KOHTEET JA YLEISET ARVIOINTIKRITEERIT AMMATTITAITOVAATIMUKSET, KOHTEET JA YLEISET ARVIOINTIKRITEERIT Tämän luvun ammattitaitovaatimusten määrittely sekä arvioinnin kohteet ja yleiset arviointikriteerit on tarkoitettu koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

Yritysverkoston strateginen kehittäminen ja kehittämisen välineet. Verka- menetelmäpaketti Katri Valkokari VTT

Yritysverkoston strateginen kehittäminen ja kehittämisen välineet. Verka- menetelmäpaketti Katri Valkokari VTT Yritysverkoston strateginen kehittäminen ja kehittämisen välineet Verka- menetelmäpaketti Katri Valkokari VTT Sisältö Verkostojen elinkaarimalli Verka- mentelmäkehitysprojektin aineisto strategisen kehittämisen

Lisätiedot

VIRTAUSTEHOKKUUDEN LISÄÄMINEN PATOLOGIAN LABORATORIOSSA

VIRTAUSTEHOKKUUDEN LISÄÄMINEN PATOLOGIAN LABORATORIOSSA VIRTAUSTEHOKKUUDEN LISÄÄMINEN PATOLOGIAN LABORATORIOSSA Mikko Laiho 6.2.2015 TEHOKKUUSMATRIISI LEAN ON TÄHDEN TAVOITTELUA VAIHTELUA VÄHENTÄMÄLLÄ RESURSSITEHOKKUUS VIRTAUSTEHOKKUUS Vaihtelu Voi syntyä mm.

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

Cynefin viitekehys eri toimintaympäristöt

Cynefin viitekehys eri toimintaympäristöt 1 Cynefin viitekehys eri toimintaympäristöt Cynefin on Dave Snowdenin 1999 kehittämä viitekehys sopivan johtamisstrategian valitsemiseen erilaisissa ympäristöissä Cynefin 2 Helpottaa johtajia lähestymistavoissa,

Lisätiedot

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi Prosessikonsultaatio Lähtötilanteessa kumpikaan, ei tilaaja eikä konsultti, tiedä mikä organisaation tilanne oikeasti on. Konsultti ja toimeksiantaja yhdessä tutkivat organisaation tilannetta ja etsivät

Lisätiedot