Helsingin seudun ympäristöpalvelut Helsingforsregionens miljötjänster. Pääkaupunkiseudun. heinäkuu joulukuu 2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Helsingin seudun ympäristöpalvelut Helsingforsregionens miljötjänster. Pääkaupunkiseudun. heinäkuu joulukuu 2013"

Transkriptio

1 Helsingin seudun ympäristöpalvelut Helsingforsregionens miljötjänster Pääkaupunkiseudun heinäkuu joulukuu 2013

2 Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt pysyivät vuonna 2012 edellisvuosien tasolla sekä päästökauppasektorilla että päästökaupan ulkopuolisilla sektoreilla Vuoden 2013 lopussa valmistuneiden lopullisten tulosten mukaan pääkaupunkiseudulla syntyi vuonna 2012 kasvihuonekaasupäästöjä 5,8 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Tästä päästökauppasektorin osuus oli 61 prosenttia ja päästökaupan ulkopuolisten sektoreiden 39 prosenttia. Helsingin seudun ympäristöpalvelut laskee vuosittain pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt. Pääkaupunkiseudulla päästökaupan piiriin kuuluu ainoastaan energiantuotanto, sillä seudulla ei ole energiaintensiivistä teollisuutta. Vuodesta 2010 kaukolämmön päästöt ovat kasvaneet, mutta kulutussähkön pienentyneet. Yhteenlaskettuna päästökauppasektorin päästöissä ei ole viime vuosina tapahtunut merkittäviä muutoksia. Päästökaupan ulkopuolelle jäävät liikenne, rakennusten erillislämmitys, teollisuuden ja työkoneiden polttoaineiden kulutus sekä jätteiden käsittely ja maatalous. Vuodesta 2007 kasvihuonekaasupäästöt ovat pääkaupunkiseudulla näillä sektoreilla erillislämmitystä lukuun ottamatta laskeneet.

3 Kuvassa 1 esitetään erikseen päästökauppasektorin ja päästökaupan ulkopuolisten sektorien päästöjen kehitys pääkaupunkiseudulla vuosina 1990 ja Lisäksi kuvataan EU:n tavoitteet vuodelle 2020 ja komission esitys uusista tavoitteista vuodelle Päästökauppasektorin vuoden 2020 tavoite on -21 prosenttia vuoteen 2005 verrattuna. Tähän johtavasta lineaarisesta kehitysurasta on pääkaupunkiseudulla jääty jälkeen. Toisaalta tavoite koskee yhteisesti kaikkia EU:n päästökaupan alaisia toimijoita, eikä sitä ole asetettu seudullisesti. Vuodelle 2030 esitetty uusi tavoite on vastaavasti -43 prosenttia. Päästökaupan ulkopuolisilla sektoreilla pääkaupunkiseudun kehitys näyttää sen sijaan paremmin tukevan EU:n tavoitteita. EU:n vuodelle 2020 asettama Suomen kansallinen tavoite ei-päästökauppasektorille on -16 prosenttia vuoteen 2005 verrattuna. Komission esittämä uusi tavoite on -30 prosenttia khk-päästöt (1000 t CO 2 -ekv.) vuosi EU:n tavoitteet 2020 ja 2030 Ei-päästökauppasektori Päästökauppasektori

4 Liikenne HSL-alueen joukkoliikenne pysyy Euroopan kärjessä HSL-alueen joukkoliikenne sijoittui eurooppalaisen joukkoliikennetutkimuksen (BEST) kärkeen jo neljättä vuotta peräkkäin. HSL-alueen asukkaat antoivat vuoden 2013 kyselyssä entistä enemmän kiitosta muun muassa liikennepalvelun luotettavuudesta. Asukkaista 77 prosenttia on tyytyväisiä joukkoliikenteeseen. HSL:n voittamassa kilpailussa toiseksi tuli Geneve ja kolmanneksi Tukholma. HSL:n ilmaiset matkakortit kiinnostivat yli odotusten Huhti-toukokuussa 2013 toteutettu Ota kevätlomaa autoilusta -kampanja onnistui yli odotusten. Kampanjan aikana autoilijat saivat tilata kotiinsa maksutta HSL:n matkakortin, jossa oli kaksi viikkoa ilmaista matkustusaikaa. Kampanjalla saatiin lähes uutta matkakorttitilausta. Ilmaiset matkakortit kiinnostivat etenkin miehiä, mikä on hyvä, sillä kaksi kolmasosaa joukkoliikenteen matkustajista ovat naisia. Kampanjan onnistumiseen vaikutti hyvän edun lisäksi kortin tilausmahdollisuus suoraan netistä. HSL:n Ota kevätlomaa autoilusta -kampanja valittiin AdProfit -markkinointiviestintäkilpailussa vuoden 2013 parhaaksi kampanjaksi.

5 Arvostettu Reittiopas uudistettiin ja palkittiin HSL:n Reittiopas, joka on Suomen tunnetuimpia verkkobändejä, uudistettiin keväällä Uudistuksen myötä käyttäjät voivat luoda itselleen Oma Reittiopas-tilin, jonne on mahdollista tallentaa tärkeitä reittejä ja pysäkkejä. Tilille voi myös tilata Poikkeusinfon häiriötiedotteet halutuista linjoista. Lisäksi Reittioppaan uudistus toi mukanaan parannusta reitti- ja linjakarttojen toimintaan. Reittioppaalle myönnettiin elokuussa Helsinki hauskemmaksi -palkinto. Perustelujen mukaan Reittiopas on oiva apuväline menemisten suunnitteluun. Palvelun kehitystyössä on myös seurattu aikaa ja kuunneltu käyttäjiä. Espoo tähtää pyöräilyn merkittävään kasvuun Espoossa on laadittu pyöräilyn edistämisohjelma vuosille Keskeisimpänä tavoitteena on tehdä Espoosta pyöräilyn matkaketjujen ja laatureittien mallikaupunki ja kasvattaa Espoon pyörämatkojen kulkumuoto-osuus nykyisestä noin 8 prosentista 15 prosenttiin vuoteen 2024 mennessä. Länsimetron rakentaminen etenee Länsimetron rakentamisessa on siirrytty louhinnasta asemien ja kahden rinnakkaisen ratatunnelin rakennusvaiheeseen. Rakentaminen on käynnistynyt Niittykumpua lukuun ottamatta kaikilla asemilla. Rakentamisen lisäksi metron käyttöönotto vaatii vanhojen metrojunien automatisointia sekä ohjausjärjestelmän toteuttamista. Automatisointi ja laituriovien toimittaminen ovat siirtämässä liikennöinnin aloittamista syksyyn Vihdintien, Mannerheimintien ja Hakamäentien risteys. Kuva HSY/Kai Widell

6 Maankäyttö Espoossa tutkimus alueellisista energiaratkaisuista Espoossa on selvitetty kaupunkisuunnittelun keinoja energia- ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Lähienergiaratkaisujen toteutumiseen vaikuttavia yksityissektorin arvotekijöitä, jotka mahdollistavat Espoon kaupungin kaava-alueiden energiankäyttötavoitteet, on tutkittu diplomityössä (Antti Rousi). Työssä tarkasteltiin myös alueellisten energiantuotantoratkaisujen toteutumista. Diplomityö on tehty yhteistyössä Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen kanssa. Sähkönkulutus Helsinki selvittää julkisten tilojen valaistuksen muuttamista ledeiksi Helsingin valtuustoryhmät ovat päättäneet teettää selvityksen mahdollisuuksista muuttaa julkisten tilojen valaistus ledeiksi vuoteen 2016 mennessä. Helsingin kaupungin rakennusvirasto vastaa muutostyöhön liittyvistä selvityksistä. Espoo tavoittelee säästöjä ulkovalaistukseen monin keinoin Espoon kaupungin hallinnoimissa yli katuvalopisteessä käytetään pääasiassa energiataloudellisia suurpainenatriumlamppuja ja osin myös induktiolamppuvalaisimia. Vanhoja elohopealamppuja on käytössä enää noin kappaletta. Espoo on tutkinut led-valaisimien soveltuvuutta mm. Aalto-yliopiston kanssa, mutta led-valaisimien käyttöönotto ei ole vielä suunnitteilla. Led-valaisimien sijaan säästöjä haetaan hyvällä suunnittelulla ja kilpailuttamisella.

7 Herttoniemen ranta. Kuva HSY/Jenni-Justiina Niemi

8 Rakennukset Helsingin energiankulutus laskusuunnassa Helsingin energiankulutuksessa on tapahtumassa merkittävä positiivinen käänne. Selkein muutos on tapahtunut uudisrakennuksissa. Uudisrakennusten energiatehokkuus on parantunut aiempiin vuosiin verrattuna. Vuonna 2011 valmistuneet kerrostalot kuluttivat kaukolämpöä lähes puolet vähemmän kuin vuonna 2002 rakennetut kerrostalot. Vastaavalla tavalla energiankulutuksen nopea kehittyminen näkyy energialuokissa koko rakennuskannassa. A-energialuokan osuus myönnettyjen rakennuslupien kerrosalasta kasvoi vuoden 2009 viidestä prosentista jo 51 prosenttiin vuonna A-energialuokan yleistymiseen on vaikuttanut yleisten rakennusten energiatehokkuusmääräysten kiristymisen lisäksi myös kaupungin vuonna 2011 määräämä A-energialuokkavaatimus kaupungin tonteille rakennettaville asuinrakennuksille. Koko kaupungin energiankulutuksen kasvu on samalla pysähtynyt ja kokonaiskulutus on pysynyt ennallaan viime vuodet rakennuskannan kasvusta huolimatta. Asukaskohtaisesti energiankulutus on pudonnut seitsemän prosenttia vuodesta 2005 vuoteen Uudisrakennusten energiatehokkuuden paranemisen lisäksi myös vanhempien rakennusten energiankulutus on saatu putoamaan peruskorjaus- ja kiinteistöteknisillä toimilla kuten huoneistokohtaisilla vesimittareilla ja lämmitysverkoston perussäädöllä. Myös kaupungin omien rakennusten energiatehokkuus on parantunut. Kaupungin omistamat asuinja palvelurakennukset vastaavat noin kuudesosaa kaupunkialueen kiinteistöistä. Kaupungin omistamien rakennusten lämmön ominaiskulutus on pudonnut seitsemän prosenttia ja sähkön kulutus viisi prosenttia vuodesta 2005 vuoteen Säästetty energia vastaa tasoltaan noin kuutta miljoonaa euroa vuonna Yksi merkittävä toimenpide palvelukiinteistöissä on ollut vuonna 2010 alkanut EkoTeko-projekti, joka jalkautettiin yhteensä noin 430 kouluun ja päiväkotiin vuoden 2012 loppuun mennessä. EkoTeko-projektissa rakennuskannan energiatehokkuutta parannettiin opastamalla käyttäjiä, huoltohenkilökuntaa ja omistajia. Rakentamisen energiatehokkuus on lisääntynyt Espoossa ja Vantaalla Espoossa uusien rakennusten, erityisesti omakotitalojen, energiatehokkuus on lisääntynyt huomattavasti. Valmistuneista omakotitaloista 70 prosenttia oli A-energialuokkaa vuonna 2012, kun taas vuonna 2009 vain noin 30 % omakotitaloista oli vastaavassa luokassa. Rakentamisen energiatehokkuus on lisääntynyt myös Vantaalla vuonna 2012 edellisvuoteen verrattuna erityisesti suurten asuinrakennusten osalta. Energiatehokkuuden parantuminen on seurausta rakentamismääräysten tiukentumisesta. Energiatietopalvelu kiinteistöjen uusiutuvan energian tuotantopotentiaalin selvittämiseen Espoon kaupunkisuunnittelu on kehittänyt selainpohjaisen energiamuotojen vertailupalvelun, Energiatietopalvelun uusiutuvaan energiaan siirtymistä harkitseville. Palvelu voitti vuoden 2013 lopulla sekä kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun että kansainvälisessä Vuoden laatuinnovaatio -kilpailussa vastuullisten innovaatioiden sarjan. Palvelussa tarjotaan espoolaisille asukkaille ja Espoon alueen toimijoille tausta- ja kustannustietoa oman päätöksenteon tueksi. Energiatietopalvelu on osaltaan vauhdittamassa uusiutuvan energian käyttöönottoa Espoossa tarjotessaan informaatiota alueen rakennuksista. Palvelu tarjoaa riippumatonta tietoa energiajärjestelmien kustannuksista ja hyödyistä sekä kohtauspaikan toimittajien ja kuluttajien välille. Vantaalla suuret säästöt energianhallintapalvelulla Vantaalla toukokuusta 2012 lähtien käynnissä ollut kiinteistöjen energianhallintapalveluhanke on tuottanut ensimmäisen vuoden aikana noin euron säästöt. Hankkeen investoinnit ovat yhteensä noin euroa ja siinä on mukana 15 kiinteistöä. Energianhallintapalvelussa käytetään ja hyödynnetään olemassa olevaa talotekniikkaa.

9 Herttoniemen ranta. Kuva HSY/Jenni-Justiina Niemi

10

11 ..Rakennukset, jatkuu.. Helsingin ja Espoon kouluja mukana 50/50-energiansäästöhankkeessa Seitsemän Helsingin koulua ja yhdeksän Espoon koulua on liittynyt mukaan energiansäästöä edistävään 50/50-hankkeeseen. Hankkeessa kouluille palautetaan puolet siitä rahallisesta säästöstä, jonka nämä saavat aikaan energiansäästöllään. Hankkeen tavoitteena on saavuttaa kouluissa vähintään 8 % säästöt aiempaan kulutukseen verrattuna. Energiankulutusta pyritään pienentämään ensisijaisesti tietoisuutta lisäämällä sekä asenteita ja kulutustottumuksia muuttamalla. Koulu saa itse päättää, mihin energiansäästöllä saadut rahat käytetään. Sähköä säästämällä lisärahaa Vantaan kouluille ja päiväkodeille Vantaalla kokeiltiin kymmenessä koulukiinteistössä käyttäjiä kannustavaa sähkönsäästöä kaudella Kokeilussa koulut saivat puolet sähkönsäästöllä saavutetusta taloudellisesta hyödystä. Kaudella sähkönsäästöön on liittynyt mukaan myös päiväkoteja sekä sosiaali- ja terveydenhuollon kolme toimipaikkaa. Energiansäästö jatkuu edelleen Helsingin pilottikiinteistöissä Vuosina toteutetussa Julia hankkeessa hyvin alkanut energiansäätö jatkuu Helsingin yhdeksässä pilottikiinteistöissä. Pilottikiinteistöistä seitsemän osalta on selvitetty vuoden 2012 kulutustiedot ja on nähtävissä, että kulutus on edelleen laskusuunnassa. Kiinteistöjen kokonaisenergiankulutus on laskenut 14 % vuodesta Rahallinen säästö on vuosittain jo yli euroa vuoteen 2009 verrattuna. Pirkkolan liikuntapuistossa merkittäviä energiansäästöjä Pirkkolan liikuntapuiston kiinteistöissä on vuosien aikana toteutettu useita eri sähköenergiaa säästäviä toimenpiteitä. Vuosien 2010 ja 2012 aikana sähköenergiankulutus laski keskimäärin 5 % vuosittain. Vuodesta 2009 lähtien Pirkkolassa on saatu sähköenergiaa säästetyksi yhteensä yli kwh, joka vastaa yli euron säästöä. Energiansäästö on saatu aikaan teknisillä muutostöillä ja optimoimalla järjestelmiä sekä opastamalla henkilökuntaa. Helsinge skolanin ympäristöryhmä hankki aurinkopaneelit koululle Vantaalaisen Helsinge skolanin Green Team Helsinge -ympäristöryhmä on hankkinut koululle aurinkopaneelit joulukuussa Helsingin seudun ilmastojuniori -palkinnolla vuonna 2013 palkittu ympäristöryhmä hankki rahat aurinkopaneeleihin mm. myymällä koulussa ympäristöystävällisiä välipaloja ja kierrätysmateriaaleista valmistettuja kortteja. Aurinkopaneelit tuottavat sähköä biologian luokkiin. Helsinki laati ensimmäiset lähes nollaenergiarakentamisohjeet Helsingin kaupungin ensimmäiset yleisohjeet julkisten palvelurakennusten lähes nollaenergiarakentamisesta valmistuivat joulukuussa Vuoden 2014 aikana yleisohjeiden tueksi laaditaan suunnittelualakohtaiset ohjeet. Laki edellyttää julkisten toimijoiden rakennushankkeissa sovellettavan lähes nollaenergiarakentamista vuoden 2019 alusta lähtien.

12 Hankinnat, kulutus ja jätteet Helsingistä tuli Reilun kaupan kaupunki Helsinki sai Reilun kaupan -arvonimen lokakuussa Helsinki sitoutuu edistämään reilua kauppaa ja tekemään omissa hankinnoissaan eettisiä valintoja. Palmian yhden lautasen malli Palmia on kehittänyt oivan tavan säästää energiaa omissa toiminnoissaan, sillä kahdessa lounasravintolassa on luovuttu tarjottimien käytöstä. Tiskin määrän vähentymisen myötä astianpesun energiankulutus on vähentynyt 15 % ja samalla säästyy vettä ja pesuaineita. Ravintoloiden astianpesun aiheuttama hiilijalanjälki on pienentynyt yhden lautasen mallin ansiosta yhteensä noin 15 %. Jäähyväiset tarjottimille. Kuva HSY/Jenni-Justiina Niemi

13 Kiitos kun lajittelet! HSY aloitti kiinteistökohtaisen lasin ja pienmetallin keräyksen HSY aloitti kiinteistökohtaisen lasin ja pienmetallin keräyksen pääkaupunkiseudulla ja Kirkkonummella marraskuussa Jätehuoltomääräysten muutos koski vuoden 2014 alusta lähtien kaikkia vähintään 20 huoneiston kiinteistöjä. Pienemmätkin kiinteistöt voivat halutessaan liittyä keräykseen. Kerätty metalli ja lasi hyödynnetään uusien tuotteiden valmistuksessa, mikä vähentää maasta louhittavan raaka-aineen tarvetta. Kierrätys säästää energiaa jopa 90 prosenttia ja vähentää samalla myös hiilidioksidipäästöjä. Materiaalitehokas jätehuolto -hankkeella hyviä tuloksia Vuonna toteutetulla Materiaalitehokas jätehuolto -hankkeella pyrittiin vähentämään jätteiden määrää, tehostamaan kierrätystä ja hyötykäyttöä sekä lisäämään ympäristötietoa mm. kotitalouksissa, julkisella sektorilla, oppilaitoksissa ja yrityksissä. Kotitalouksien projektissa toteutettiin ruokahävikkikampanja keväällä Kampanjan ohella tuotettiin myös malli alle kouluikäisten lasten vanhemmille kohdennetun asennekampanjan toteuttamiseen. Julkisen sektorin osalta Materiaalitehokas jätehuolto -hanke tuotti tietoa jätteen vähentämistoimien ympäristö- ja kustannusvaikutuksista. Lisäksi ravintoloille luotiin Lean-filosofiaan perustuva toimintamalli ja sitä tukeva työkalu ruokahävikin seuraamiseen ja vähentämiseen sekä asiakasviestintään tarkoitettu Ruokaa vai roskaa -kampanjamateriaali. Oppilaitoksia varten päivitettiin Fiksu-oppimateriaaleja ja tuotettiin uusia interaktiivisilla esitystauluilla toimivia tehtäviä, Puuhakirja esikoululaisille ja yläkouluikäisille nettipeli (www.hsy.fi/sepi) kulutusvalinnoista ja jätteiden lajittelusta. Isännöitsijöiden projektissa helpotettiin isännöitsijöiden työtä jätehuollon käytännön järjestelyissä. Projektissa tuotettiin toimintaohjeita, tarkastuslistoja ja esityksiä sekä kuvalliseen viestintään perustuvia materiaaleja ja Remontoinnin parhaan käytännön malli. Hankkeen aikana laajennettiin myös Petra-jätevertailu -palvelu Päijät-Hämeen Jätehuollon ja Turun Seudun Jätehuollon alueelle. Yritysten ja yhteisöjen jätemäärien seurantaan ja vertailuun käytettävä Pet-ra-jätevertailu -palvelu fi on toiminut aiemmin pääkaupunkiseudulla ja Kirkkonummella. Vantaan ateriapalvelut pienentävät hiilidioksidipäästöjä Vantaan kaupungin ateriapalvelut tuottava Vantaan tilapalvelut Vantti Oy on vuodesta 2010 lähtien pyrkinyt vähentämään naudanlihan käyttöä aterioissa. Ruokalistasuunnittelussa on vähennetty naudanlihan osuutta ja sitä on korvattu vähemmän hiilidioksidipäästöjä tuottavilla kalkkunalla ja broilerilla. Syksyllä 2013 koulujen ja päiväkotien kuuden viikon pituisilta ruokalistoilta poistettiin yksi naudanliharuoka, joka korvattiin kalaruoalla. Ateriapalvelut noudattaa kalan hankinnassa WWF:n kalaoppaan liikennevaloja, eikä punaisella merkittyä kalaa käytetä ollenkaan. Ruokalistasuunnittelun ohella ateriapalvelut pyrkivät pienentämään hiilidioksidipäästöjään mm. tehostamalla ruokakuljetuksia ja kiinnittämällä huomiota keittiölaitteiden järkevään käyttöön. Esimerkiksi kylmälaitteet on mahdollisuuksien mukaan suljettu kesäajaksi. Palmian catering-palvelujen hiilijalanjälki on selvitetty Palmian ruokapalvelujen hiilijalanjälki on arvioitu syksyn 2013 aikana. Ruokapalvelujen päästöt ovat vuosittain noin tonnia hiilidioksidiekvivalenttia, joka vastaa noin kuutta prosenttia koko kaupunkiorganisaation suorista kasvihuonepäästöistä sekä lähes puolta kaupungin joukkoliikenteen polttoaineiden päästöistä. Kasvihuonekaasupäästöt koostuvat pääosin raakaaineista ja energiankulutuksesta. Selvityksessä on mukana eri ruoka-aineiden ilmastovaikutuksia, joita voidaan hyödyntää myös muissa laskennoissa. julkaisu_16_13_net.pdf

14 Energiantuotanto Helsingin Energialle palkinto maailman energiatehokkaimmasta kaupunkienergiaratkaisusta Helsingin Energialle on myönnetty kansainvälinen Global District Energy Climate Award -ympäristöpalkinto maailman energiatehokkaimmasta sähkön, kaukolämmön ja kaukojäähdytyksen yhdistävästä kaupunkienergiaratkaisusta. Ainoana maailmassa toteutetun kaukolämmön ja kaukojäähdytyksen integroinnin ansiosta on mahdollista hyödyntää hukkaenergiaa tehokkaasti ja ympäristöystävällisesti. Yleiset keinot 30 % päästövähennysselvitys aloitettu Helsingissä Helsingissä käynnistettiin syksyllä 2013 selvitys koko kaupunkialuetta koskevista kustannustehokkaimmista toimenpiteistä, joilla Helsingin alueen päästöjä voidaan vähentää 30 % vuoteen 2020 mennessä vuoteen 1990 verrattuna. Selvityksen yhteydessä laaditaan päästöpolut hiilineutraaliin Helsinkiin 2050 saakka. Selvitys valmistuu huhtikuussa Espoossa vastaava selvitys toteutetaan vuonna Ilmastoveivillä ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään HSY on kehittänyt maksuttoman Ilmastoveivi-työkalun, jolla voi luoda erilaisia kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisskenaarioita pääkaupunkiseudulla. Työkalun avulla voidaan havainnollistaa, minkälaisia muutoksia on tehtävä päästöjen vähentämiseksi ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Ilmastoveivissä ovat mukana merkittävimmät kasvihuonekaasupäästösektorit eli rakennusten lämmittäminen, sähkönkulutus ja liikenne. Työkalulla voi tehdä kaupunkikohtaisia tai koko pääkaupunkiseutua koskevia tarkasteluja. Ilmastoveivi tuottaa tietoa päätöksentekijöille, kaupungin virkamiehille ja suunnittelijoille sekä muille ympäristöasioista kiinnostuneille ihmisille. Ilmastoveivi perustuu pääkaupunkiseudun viralliseen kasvihuonekaasupäästöjen seurantaan ja laskentatapaan, jonka vuoksi sitä voi käyttää myös tutkimustyössä. Työkalu soveltuu myös opetustarkoituksiin esimerkiksi yliopistoissa tai lukioissa. Millainen on sinun tulevaisuuden metropolisi? Luo kaupungillesi yksityiskohtainen päästöskenaario verkossa. Ruutukaappaus Ilmastoveivistä.

15 Espoo, Helsinki ja Vantaa jatkavat kuntien energiatehokkuussopimusta vuoteen 2020 Espoo, Helsinki ja Vantaa allekirjoittivat joulukuussa 2013 yhdessä kolmen muun kaupungin ja työ- ja elinkeinoministeriön kanssa KETS-aiesopimuksen, jolla ne sitoutuvat jatkamaa kuntien energiatehokkuussopimusta vuoden 2020 loppuun asti. Kuntien energiatehokkuussopimuksen tarkoituksena on tukea ensisijaisesti energiatehokkuuden parantamista, mutta myös edistää uusiutuvan energian käyttöön liittyviä tavoitteita, toimenpiteitä ja energiatehokkuusviestintää. KETS-aiesopimuksessa määritellään kaupunkikohtaisesti kumulatiiviset energiansäästötavoitteet vuoteen 2020 mennessä sekä sitoudutaan aloittamaan uuden sopimuksen valmistelu vuonna Nykyinen energiatehokkuussopimus päättyy vuonna HSY on myös mukana kuntien energiatehokkuussopimuksessa. Ekokompassi-ympäristöjärjestelmä laajenee Helsingin virastoissa Helsingin kaupungin ympäristöpolitiikan tavoitteena on, että kaikki virastot sisällyttävät ympäristöjohtamiseensa kevennettyjen ympäristöjärjestelmien periaatteet vuoteen 2020 mennessä. Kaupungin virastoista uusimpana kevennetyn Ekokompassiympäristöjärjestelmän on ottanut käyttöön Stara, joka pyrkii hiilineutraaliksi jo vuonna Vantaan lukiolaisille uutta tietoa ilmastonmuutoksesta Vantaan kaupunki kehittää yhteistyössä Ilmatieteen laitoksen kanssa uudenlaisia opetusmateriaaleja sään ja ilmastonmuutoksen käsittelyyn lukioissa. Tarjolla on muun muassa videoita, testejä ja tehtäviä. Opetushallituksen tukemassa kaksivuotisessa hankkeessa on kehitetty muun muassa asiantuntijuuteen ja vuorovaikutukseen perustuvaa opetusta. Hankkeen saadun palautteen mukaan tärkeää on ollut saada tietoa asioista, joita ei käsitellä vielä oppikirjoissa. ASIAA!-hankkeessa neuvottu 1800 henkilöä Asukkaiden ilmastoteot asuinalueilla (ASIAA!) -hankkeessa on tavoitettu 1800 henkilöä vuoden 2013 aikana ja tapahtumia on järjestetty yhteensä 64. Hankkeen puitteissa on muun muassa osallistuttu Aalto-yliopiston koordinoimaan Lähiö2072 korjausrakentamisen pilottiin Mellunkylässä. ASIAA!- hanke on Helsingin, Espoon ja Vantaan yhteinen energianeuvonnan hanke, joka tarjoaa kuluttajille maksuttomia neuvontapalveluita. Ekokompassi on Staran lisäksi käytössä myös neljässä helsinkiläisessä kirjastossa ja ympäristökeskuksessa. Lisäksi rakennusvirasto rakentaa parhaillaan Ekokompassi-järjestelmää. Ekokompassissa on yhteensä mukana 78 yritysten toimipaikkaa, 29 kaupunkien toimipaikkaa ja 13 tapahtumaa.

16 Tapahtumia ja kampanjoita Espoon kaupungin joukkueet keräsivät Kilometrikisassa Suomen suurimman hyväntekeväisyyspotin Kilometrikisa innostaa vuosittain tuhansia ihmisiä säännölliseen työmatkapyöräilyyn. Vuonna 2013 Espoon kaupungilta osallistui Kilometrikisaan 471 työntekijää, jotka polkivat yhteensä km. Pyöräilyn avulla kaupungin joukkueet keräsivät rahaa Punaisen Ristin katastrofirahastoon yli euroa, joka oli Suomen suurin Kilometrikisassa kerätty summa. MITÄ VALO TEKEE TYHJÄSSÄ HUONEESSA? Sammuta valot perässäsi ja muita keinoja vähentää turhaa valaistusta: KUKAPELKAAPIMEAA.FI Kuka pelkää pimeää? Energiansäästöviikkoa vietettiin eri kaupungeissa monin eri tapahtumin. Energiansäästöviikon yhteydessä Ilmastoinfo käynnisti Kuka pelkää pimeää -kampanjan, jossa kiinnitettiin huomiota yhteisten tilojen valaistukseen. Kampanjaan osallistui lähes 1800 organisaatiota tai yksityishenkilöä. Ruokaa vai roskaa? Jokainen meistä heittää vuodessa noin 23 kiloa alun perin syömäkelpoista ruokaa roskiin. Kotitalouksissa syntyvä ruokahävikki vastaa noin auton hiilidioksidipäästöjä, sillä ruoan tuotanto vaatii paljon luonnonvaroja ja energiaa. Yllä: Toimistoissa voidaan usein poistaa käytöstä jopa kolmannes yleistilojen valaisimista tarpeettoman voimakkaan valaistuksen vuoksi. Ilmastoinfo ja HSY järjestivät syksyllä 2013 Palmian, HYY:n ja HUS:n noin 40 henkilöstöravintolassa Ruokaa vai roskaa -lautashävikkikampanjan, jossa kiinnitettiin huomiota linjastoravintoloiden hävikkiin. Oikealla: Kuinka sinä toimit?

17 Anna jotain muuta -palvelu Mitä antaa lahjaksi, kun saajan kaapit tursuavat jo kippoa ja kuppoa ja oma kukkarokin on rajallinen? Antamalla lahjaksi palveluja, elämyksiä, aikaa tai hyvää mieltä voit konkreettisesti vähentää syntyvän jätteen määrää. HSY:n annajotainmuuta.fi -palvelu tarjoaa lahjavinkkejä juhlaan kuin juhlaan. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Helsingin ilmastotyö Turun ja Lahden arvioinnissa Alkuvuodesta 2013 toteutettiin Helsingin, Turun ja Lahden kaupunkien välinen vertaisarviointi, jossa tarkasteltiin kaupunkien ilmastopolitiikkaa ja hulevesien hallintaa osana ilmastonmuutokseen sopeutumista. Arviointi on osa Helsingin ympäristökeskuksen koordinoimaa Ilmastonkestävä kaupunki (ILKKA) työkaluja suunnitteluun -hanketta. Vertaisarvion mukaan Helsingin resurssit ilmastotyöhön ovat Suomessa poikkeuksellisen suuret ja toimenpiteitä toteutetaan jo laajasti eri sektoreilla. Toimet ovat kuitenkin osittain keskenään ristiriitaisia ja selkeä koordinointivastuu ilmastotyöstä puuttuu. Hulevesistrategia, poikkihallinnollinen toiminta sekä pilottikokeilut saavat kiitosta, haasteena ovat puolestaan heikko kaupungin sisäinen tiedonkulku sekä epäselvä vastuunkanto toimenpiteiden toteutuksesta. Hulevesitutkimusta Vantaalla Vantaan kaupungin hulevesiohjelman (2009) linjaukset näkyvät ja toteutuvat uusissa asemakaavoissa. Vuoden 2013 merkittäviä hulevesikohteita olivat Meiramitien ja Tikkurilantien varteen toteutetut biosuodatusalueet. Tikkurilantien varteen syksyllä 2013 valmistuneet sadepuutarhapilottikohteet kuuluvat Suomen ympäristökeskuksen toteuttamaan HULEGREEN-hankkeeseen, jossa selvitetään kasvillisuudeltaan sekä rakenne- ja materiaaliratkaisuiltaan erilaisten biosuodatuspainanteiden tehoa hulevesien käsittelyssä. Lisää tietoa kaupunkien ilmastotyöstä: Helsinki: Espoo: Vantaa: Kauniainen: Helsingille ehdotettiin arvioinnissa kattavan hillintä- ja sopeutumisohjelman laatimista ja hulevesistrategian päivittämistä sekä sidosryhmien tehokkaampaa osallistamista. Ehdotuksista on jo toteutettu ilmastoasioiden koordinointivastuun määrittely ympäristötoimelle. Ympäristölautakunta on myös tehnyt kaupunginhallitukselle esityksen ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen tiekartan laadinnasta.

18 PÄÄKAUPUNKISEUDUN ILMASTO Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit Tavoitteiden saavuttaminen tällä kehityksellä vaikeaa ja edellyttää suuria muutoksia Toimenpiteet oikean suuntaisia, mutta tavoitteita ei saavuteta sovitussa aikataulussa Kehityksen suunta on positiivinen suhteessa annettuihin tavoitteisiin Tietoja ei saatavilla Energia asukasta kohden Kokonaisenergiankulutus Sähkö Sähkönkulutus asukasta kohden Kaukolämpö Uusiutuvat energialähteet Yhdyskuntar Väestö- työpaikkat Päästöt Pääkaupunkiseudun kasvihuonepäästöt

19 TOINDIKAATTORIT ntarakenne estö- ja aikkatiheys Raideliikenteen Liikkuminen käyttäjäpotentiaali kulkutapajakauma Asukkaiden Materiaalitehokkuus Kotitalousjätteen määrä ja hyödyntämisaste Ympäristöperusteiset Hankinnat hankinnat

20 002 Ilmastonmuutoksesta huolestuneet kansalaiset muodostivat ihmisketjun sille rajalle, jolle vesi voi nousta Helsingissä seuraavan sadan vuoden aikana. Kuvaaja: Sonja Vartiala Helsingin seudun ympäristöpalvelut PL 100, HSY, Opastinsilta 6 A, Helsinki Puh , Fax , Helsingforsregionens miljötjänster PB 100, HRM, Semaforbron 6 A, Helsingfors Tfn , Fax , 4/2014

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Marketta Karhu, ympäristönsuojeluyksikön päällikkö, Oulun seudunympäristötoimi, Oulun kaupunki Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa

Lisätiedot

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.6.2009 Energiatehokkuustoimikunnan mietintö 9.6.2009 Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energian loppukulutus vuosina 1990 2006 sekä perusurassa

Lisätiedot

Tartu tositoimiin! Ilmastonmuutos Helsingin seudulla hillintä ja sopeutuminen

Tartu tositoimiin! Ilmastonmuutos Helsingin seudulla hillintä ja sopeutuminen Tartu tositoimiin! Ilmastonmuutos Helsingin seudulla hillintä ja sopeutuminen Ilmasto vuonna 2030 Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kirkkonummi ja Kerava ovat päättäneet yhdessä ryhtyä toimiin ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (1) 40 Asianro 3644/11.03.00/2016 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt: Vuoden 2014 vahvistetut päästöt ja ennakkotieto vuodelta 2015 Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma 18.11.2013 Lappeenrannan ilmasto-ohjelma Seurantaindikaattorien toteutuma vuonna 2012 1 Johdanto Lappeenrannan kaupunginhallitus hyväksyi 28.9.2009 kaupungille laaditun ilmasto-ohjelman. Lappeenrannan

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 10/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 10/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/ Helsingin kaupunki Esityslista 10/2015 1 (5) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 11.05.2015 498 HEL 2014-012200 T 00 00 03 Päätös Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa: päättää katsoa valtuutettu

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 209. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 209. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 20.06.2016 Sivu 1 / 1 1339/2016 00.01.02 209 Espoon ilmasto-ohjelman hyväksyminen (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Pasi Laitala, puh. 043 824 5427 Leena Sjöblom, puh. 043 826 5214

Lisätiedot

ILMASTO-OHJELMA Pienillä arjen muutoksilla VAIKUTTAVIIN ILMASTOTEKOIHIN

ILMASTO-OHJELMA Pienillä arjen muutoksilla VAIKUTTAVIIN ILMASTOTEKOIHIN ILMASTO-OHJELMA 2016 2020 Pienillä arjen muutoksilla VAIKUTTAVIIN ILMASTOTEKOIHIN Espoon kaupunki haluaa olla vastuullinen edelläkävijä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Kaupunki on laatinut ilmasto-ohjelman,

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Rovaniemen ilmasto-ohjelma

Rovaniemen ilmasto-ohjelma Rovaniemen ilmasto-ohjelma 2012-2020 Miksi ilmasto-ohjelma? Ilmastonmuutos on suuri globaali ympäristöongelma Kansainväliset ja kansalliset sitoumukset Maakunnallinen ilmastostrategiatyö Kunnille ei ole

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli KUNTIEN ILMASTOTYÖ Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli Marita Savo, ympäristötarkastaja Mikkelin kaupunki/mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut Kuntaliiton selvitys 2012:

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen

Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki 25.8.2011 Jukka Noponen Haaste: energiankäytön ja päästöjen vähentäminen rakennetussa ympäristössä Kansainväliset ilmastoneuvottelut Ilmasto-

Lisätiedot

Helsingin, Turun ja Lahden hulevesiohjelmien vertaisarviointi

Helsingin, Turun ja Lahden hulevesiohjelmien vertaisarviointi Helsingin, Turun ja Lahden hulevesiohjelmien vertaisarviointi Ilmastonkestävä kaupunki työkaluja suunnitteluun (ILKKA) http://www.ilmastotyokalut.fi/ ILKKA -hankkeessa edistetään ilmastonkestävää kaupunkisuunnittelua.

Lisätiedot

SUOMALAISET YRITYKSET

SUOMALAISET YRITYKSET SUOMALAISET YRITYKSET Suomalaiset yritykset tehostavat aktiivisesti energiankäyttöään. Vapaaehtoisissa energiatehokkuussopimuksissa on mukana yli 600 yritystä ja niiden noin 5000 toimipaikkaa. Yritysten

Lisätiedot

Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt

Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt Satakunnassa ja Nakkilassa vuonna 2014 Ilmastoasiantuntija Anu Pujola, Satahima-hanke Satahima Kohti hiilineutraalia Satakuntaa -hanke Kuntien ja pk-yritysten

Lisätiedot

energiatehokkuussopimus

energiatehokkuussopimus HUS-kuntayhtymän energiatehokkuussopimus Liittyjä Tämän sopimuksen kiinteänä osana ovat liittymistiedot sekä työ- ja elinkeinoministeriön, Energiaviraston ja Kuntaliiton allekirjoittama Kunta-alan energiatehokkuussopimus.

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma:

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Seurantaindikaattorit ja kyselyn tulokset 2012 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 24.7.2012 PL 302, 53101 Lappeenranta Pohjolankatu 14 puh. (05) 6161 faksi (05) 616 4375

Lisätiedot

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet

Lisätiedot

KOHTI TEHOKKAAMPAA ENERGIANKÄYTTÖÄ. Ympäristöasiat Kuopiossa Tapio Kettunen

KOHTI TEHOKKAAMPAA ENERGIANKÄYTTÖÄ. Ympäristöasiat Kuopiossa Tapio Kettunen KOHTI TEHOKKAAMPAA ENERGIANKÄYTTÖÄ Ympäristöasiat Kuopiossa 10.4.2014 Tapio Kettunen Toimenpide Säästö vuodessa Vuotavan wc-istuimen tai hanan korjaaminen 100-900 Huonelämpötilan laskeminen yhdellä asteella

Lisätiedot

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.

Lisätiedot

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G Lapin ilmastostrategia vuoteen 2030 asti E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S 1 0. 1 0. 2 0 1 2 A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G TAUSTA Ilmastonmuutos

Lisätiedot

PALVELUJA KOKO KIINTEISTÖN ELINKAARELLE

PALVELUJA KOKO KIINTEISTÖN ELINKAARELLE PALVELUJA KOKO KIINTEISTÖN ELINKAARELLE Tarjoamme asiakkaillemme talotekniikan palvelut uudiskohteiden urakoinnista kiinteistön ylläpitoon ja huoltoon sekä korjausrakentamiseen. Yhteistyössä asiakkaan

Lisätiedot

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos www.ekokymenlaakso.fi Pia Outinen 1 1 Tavoite ja tarkoitus Tehtävä Kymenlaaksolle Strategia sisältää Kymenlaakson vision, toiminnalliset

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Kuntien ja maakuntien ilmastotyön tilanne Alustavia tuloksia kuntamarkkinoille

Kuntien ja maakuntien ilmastotyön tilanne Alustavia tuloksia kuntamarkkinoille Kuntien ja maakuntien ilmastotyön tilanne 2015 Alustavia tuloksia kuntamarkkinoille 9.9.2015 Selvityksen tausta ja menetelmät Selvitys on jatkumoa Kuntaliiton vuoden 2009 (Savikko) ja 2012 (Mattsson) selvityksille.

Lisätiedot

Mitä uutta energiatehokkuussopimuksessa on kunnille kuntien mielestä? Katri Kuusinen

Mitä uutta energiatehokkuussopimuksessa on kunnille kuntien mielestä? Katri Kuusinen Mitä uutta energiatehokkuussopimuksessa on kunnille kuntien mielestä? Katri Kuusinen 12.5.2016 Helsingin energiatehokkuussopimukset Mukana kaikilla energiatehokkuussopimuskausilla (pilotointi alkaen vuodesta

Lisätiedot

Ilmastonmuutos Stadissa

Ilmastonmuutos Stadissa Ilmastonmuutos Stadissa koulujen mahdollisuudet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi Timo Posa 3.3.2010 HELSINGIN KAUPUNGIN KOKONAISKULUTUS VUONNA 2008 ja 2007 2008 2007 GWh % GWh % KIINTEISTÖT Sähkö 479,84

Lisätiedot

Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä

Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä 30.11.2016 Luotettavaa tietoa ja vaikuttavia ratkaisuja resurssitehokkaisiin toimiin

Lisätiedot

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton

Lisätiedot

Resurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille. Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6.

Resurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille. Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6. Resurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6.2015 Resurssiviisaus on valtava mahdollisuus Sitra Lari Rajantie

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Imatran ympäristöohjelma

Imatran ympäristöohjelma Imatran ympäristöohjelma Imatran kaupungin ympäristöohjelma on laadittu osana EAKRrahoitteista Etelä-Karjalan kuntien ympäristöohjelma -hanketta. Hankkeessa laadittiin ympäristöohjelmat jokaiselle Etelä-

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Helsingin ilmastotavoitteet skenaariotyöpajojen tulokset

Helsingin ilmastotavoitteet skenaariotyöpajojen tulokset Helsingin ilmastotavoitteet 2030 -skenaariotyöpajojen tulokset 31.3.2016 Jari Viinanen 1 30.11.2016 Petteri Huuska Helsingin ilmastotyöryhmän tehtävänä Vuoteen 2030 tähtäävät ilmastopoliittiset tavoitteet

Lisätiedot

OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA?

OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA? OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA? Seudullisen ilmastostrategian ohjausryhmä (Kaupunginjohtajan työryhmän asettamispäätös 18.2.2008 41 ja Oulun seudun seutuhallituksen seudun kuntien nimeämispäätös 21.2.2008

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS KIINTEISTÖNVÄLITTÄJÄN NÄKÖKULMASTA

ENERGIATODISTUS KIINTEISTÖNVÄLITTÄJÄN NÄKÖKULMASTA ENERGIATODISTUS KIINTEISTÖNVÄLITTÄJÄN NÄKÖKULMASTA Tämän lain tarkoituksena on erityisesti lisäämällä mahdollisuuksia rakennusten energiatehokkuuden vertailuun edistää rakennusten energiatehokkuutta ja

Lisätiedot

Roihuvuori seuran energia ilta

Roihuvuori seuran energia ilta Roihuvuori seuran energia ilta Asuinkerrostalon energiatehokkuuden parantaminen Johtava asiantuntija 13.10.2010 Alustuksen sisältö Motivan toimialueet Asuinkerrostalon energiankulutus ja säästömahdollisuudet

Lisätiedot

50/50 - Energiansäästöä julkisissa rakennuksissa

50/50 - Energiansäästöä julkisissa rakennuksissa www.euronet50-50max.eu 50/50 - Energiansäästöä julkisissa rakennuksissa Rauma 9.11.16 Merja Pakkanen Vaasan yliopisto 50/50; idea Hankkeen tarkoituksena on vähentää energiankulutusta kouluissa (ja muissa

Lisätiedot

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka Jaakko Kiander 28.10.2008 Selvityksen rakenne Ilmastopolitiikan tavoitteet Kuinka paljon kotitalouksien energiankulutusta pitää rajoittaa? Energian hinnan

Lisätiedot

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN Kaukolämpöpäivät 25.8.2016 Juhani Aaltonen Vähemmän päästöjä ja lisää uusiutuvaa energiaa Tavoitteenamme on vähentää hiilidioksidipäästöjä

Lisätiedot

Kunnat ja kaupungit toimivat

Kunnat ja kaupungit toimivat Kunnat ja kaupungit toimivat Vauhtia päästövähennyksiin! -seminaari 17.4.2013 Säätytalo Lotta Mattsson, Kuntaliitto Kaupungistuminen ja päästökehitys Tällä hetkellä puolet maailman väestöstä elää kaupungeissa.

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Tampereen tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Tampereen tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Tampereen tulevaisuusfoorumi 9.2.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA

ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA Energiansäästö työpaikalla Miksi energiaa kannattaa säästää? Mistä työpaikan energiankulutus muodostuu? Miten töissä voi säästää energiaa? Lämmitys Jäähdytys Sähkö Valaistus

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA SANNA KOPRA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA SANNA KOPRA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 6.5.2011 SANNA KOPRA Kainuun ilmastostrategia 2020 Maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi Toteuttaa paikallisella tasolla Suomen

Lisätiedot

LUT 2016 ENERGIA. Energiankulutuksen vähentäminen

LUT 2016 ENERGIA. Energiankulutuksen vähentäminen 1 YMPÄRISTÖOHJELMA @ LUT 2016 ENERGIA Energiankulutuksen vähentäminen 1) Sähköenergian kokonaiskulutuksen/opiskelija-fte vähentäminen 5% vuoden 2015 tasosta vuoteen 2018 loppuun mennessä - toimenpiteet:

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 14/ (6) Kaupunginvaltuusto Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 14/ (6) Kaupunginvaltuusto Kj/ Helsingin kaupunki Esityslista 14/2013 1 (6) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 09.09.2013 896 HEL 2013-003028 T 00 00 03 Päätös Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä. Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari Outi Aalto

Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä. Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari Outi Aalto Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari 9.2.2013 Outi Aalto Esityksen sisältö Taustaa Hankkeen rahoitus Mitä hankkeessa tehdään? Lyhyesti ilmasto-ohjelmista

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö LIVE-vuositapaaminen 23.11.2011 Liikkumisen ohjauksen hankehaku

Lisätiedot

ECO 2 - EKOTEHOKAS TAMPERE Hankkeen johtaja Pauli Välimäki

ECO 2 - EKOTEHOKAS TAMPERE Hankkeen johtaja Pauli Välimäki ECO 2 - EKOTEHOKAS TAMPERE 2020 Hankkeen johtaja Pauli Välimäki 15.2.2010 ECO 2 EKOTEHOKAS TAMPERE 2020 Mikä on ECO 2? Tampereen kaupungin energia- ja ilmastohanke, jota Suomen itsenäisyyden juhlarahasto

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne, asuminen ja ympäristö

Yhdyskuntarakenne, asuminen ja ympäristö Yhdyskuntarakenne, asuminen ja ympäristö - Yhdyskuntarakenne - Liikenne ja liikkumisen kestävyys - Asunto- ja toimitilarakentaminen - Asuminen - Ympäristö ja ilmasto, HSL ja Uudenmaan liitto Yhdyskuntarakenne,

Lisätiedot

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa INURDECO TYÖPAJA 25.8.2014 ENERGIA- JA ILMASTOTAVOITTEET ASEMAKAAVOITUKSESSA Paikka: Business Kitchen, Torikatu 23 (4.krs) Eini Vasu, kaavoitusarkkitehti

Lisätiedot

Älykkäämpiä kaupunkeja perusparantamalla, EU-GUGLE ja TARMO+ Ilari Rautanen Tampereen kaupunki ja Ekokumppanit oy

Älykkäämpiä kaupunkeja perusparantamalla, EU-GUGLE ja TARMO+ Ilari Rautanen Tampereen kaupunki ja Ekokumppanit oy Älykkäämpiä kaupunkeja perusparantamalla, EU-GUGLE ja TARMO+ Ilari Rautanen Tampereen kaupunki ja Ekokumppanit oy EU-GUGLE European Cities Serving as Green Urban Gates Towards Leadership in Sustainable

Lisätiedot

Ilmastokatu Vähähiilinen ja viihtyisä kaupunkiympäristö. Projektikoordinaattori Mikko Martikka

Ilmastokatu Vähähiilinen ja viihtyisä kaupunkiympäristö. Projektikoordinaattori Mikko Martikka Ilmastokatu Vähähiilinen ja viihtyisä kaupunkiympäristö Projektikoordinaattori Mikko Martikka 15.6.2016 Mitä? Miksi? Etsitään ja kokeillaan asukkaiden, kiinteistöjen omistajien ja yritysten tarpeiden mukaan

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Edessä väistämätön muutos

Edessä väistämätön muutos Edessä väistämätön muutos 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen -tilaisuus Pirkko Heikinheimo, VNK Ennakoitu lämpeneminen tällä vuosisadalla Ilman ilmastopolitiikkaa Sen kanssa Lähde: MIT Sektorit kuvaavat

Lisätiedot

KIINTEISTÖT JA ENERGIATEHOKKUUS Y-SÄÄTIÖ

KIINTEISTÖT JA ENERGIATEHOKKUUS Y-SÄÄTIÖ KIINTEISTÖT JA ENERGIATEHOKKUUS Y-SÄÄTIÖ 10.11.2016 OMINAISKULUTUKSET 2016, KAIKKI KOHTEET (265 KPL) Lämmitys 39,8 kwh/rm3 Vesi 355 l/rm3 Sähkö 5,48 kwh/rm3 ENERGIAKUSTANNUKSET VS. MUUT HOITOKUSTANNUKSET

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (6) Ympäristölautakunta Ypst/5 19.11.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (6) Ympäristölautakunta Ypst/5 19.11.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (6) 5 Helsingin, Lahden ja Turun vertaisarvio ilmastopolitiikasta ja hulevesien hallinnasta sekä esitys kaupunginhallitukselle tiekartan laatimisesta HEL 2011-005934

Lisätiedot

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Taustaa Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia Kymenlaakson maakuntaohjelma Kuntien tavoitteet, strategiat, alueellisen yhteistyön tarve ja kuntaliiton

Lisätiedot

Myyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla

Myyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla Myyrmäen keskusta 001925 Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla Vantaan kaupunki 23.9.2016 Vaikutukset ympäristöön ja ilmastoon Kaavaan esitettyjen uusien kortteleiden 15403, 15406 ja 15422,

Lisätiedot

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Antto Kulla, kehityspäällikkö Turku Energia Kuntien 8. ilmastokonferenssi 12.-13.5.2016 Tampere Turun seudun kaukolämmityksen CO2-päästöt 2015 n. 25 % (Uusiutuvien

Lisätiedot

Suomen kestävän kehityksen toimikunta, kokous 3/ 2010

Suomen kestävän kehityksen toimikunta, kokous 3/ 2010 Suomen kestävän kehityksen toimikunta, kokous 3/ 2010 Säätytalo 13.10.2010 10 1 Yhteistyöllä, rohkeudella ja luovuudella kohti hiilineutraalia kuntaa! Kari koski Uudenkaupungin kaupunginjohtaja Hinku-hanke

Lisätiedot

Taksa. HSY:n vesihuollon taksa alkaen

Taksa. HSY:n vesihuollon taksa alkaen Taksa HSY:n vesihuollon taksa 1.1.2016 alkaen 2 HSY:n vesihuollon taksa 1.1.2016 alkaen HSY:n hallitus päätti 16.10.2015 kokouksessaan 1.1.2016 alkaen voimassa olevan HSY:n vesihuollon taksan. Lisätietoja

Lisätiedot

KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region)

KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region) KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region) Ympäristönsuojelutarkastaja Kuopio, 29.11.2010 YMPÄRISTÖHALLINTO SUOMESSA ALUEHALLINTOVIRAS TOT - Ympäristölupien

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kuntakatselmus. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy

Uusiutuvan energian kuntakatselmus. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy Uusiutuvan energian kuntakatselmus Fredrik Åkerlund, Motiva Oy Kuntien KETS ja KEO sopimukset KETS (Kuntien energiatehokkuussopimus) yli 20 000 asukkaan kunnat yli 20 000 MWh/a:n kuntayhtymät KEO (Kuntien

Lisätiedot

Siemens 160 vuotta Suomessa - juhlaseminaari CASE Lahden kaupunki: Kiinteistöjen energiatehokkuus julkisella sektorilla

Siemens 160 vuotta Suomessa - juhlaseminaari CASE Lahden kaupunki: Kiinteistöjen energiatehokkuus julkisella sektorilla Siemens 160 vuotta Suomessa - juhlaseminaari 10.12.2015 CASE Lahden kaupunki: Kiinteistöjen energiatehokkuus julkisella sektorilla Lahden Tilakeskus Kiinteistöpäällikkö DI Jouni Arola Lahden kaupunki 110

Lisätiedot

Resurssiviisaus Energiateema Tiedonantotilaisuus KV:lle

Resurssiviisaus Energiateema Tiedonantotilaisuus KV:lle Resurssiviisaus Energiateema 30.5.2016 Tiedonantotilaisuus KV:lle Resurssiviisaus Jyväskylä sitoutunut resurssiviisauden edistämiseen pitkäjänteisesti Resurssien viisas käyttö kärkenä kaupunkistrategiassa

Lisätiedot

Kiristyvät ilmasto- ja energiatehokkuustavoitteet Suomessa ja Euroopassa

Kiristyvät ilmasto- ja energiatehokkuustavoitteet Suomessa ja Euroopassa Kiristyvät ilmasto- ja energiatehokkuustavoitteet Suomessa ja Euroopassa Erkki Laitinen, rakennusneuvos ympäristöministeriö, rakennetun ympäristön osasto Rakennusfysiikka 2009 27.-29.10.2009 Tampere TTY

Lisätiedot

Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus. Maija Neva, ympäristöministeriö

Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus. Maija Neva, ympäristöministeriö Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus Maija Neva, ympäristöministeriö Mitä kestävällä alueidenkäytön suunnittelulla tarkoitetaan? FIGBC:n Kestävät alueet toimikunnan

Lisätiedot

Kaupunginjohtajien ilmastoverkoston uudet aloitteet

Kaupunginjohtajien ilmastoverkoston uudet aloitteet Kaupunginjohtajien ilmastoverkoston uudet aloitteet 7. Selvitetään suurten kaupunkien mahdollisuudet vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 30 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. 8. Tuetaan kuntien ja valtion

Lisätiedot

KUUMA-johtokunta Liite 85 JULKISTEN KIINTEISTÖJEN ENERGIATEHOKKUUS 2016

KUUMA-johtokunta Liite 85 JULKISTEN KIINTEISTÖJEN ENERGIATEHOKKUUS 2016 KUUMA-johtokunta 30.11.2016-85 Liite 85 JULKISTEN KIINTEISTÖJEN ENERGIATEHOKKUUS 2016 JULKISTEN KIINTEISTÖJEN ENERGITEHOKKUUS Vuosina 2013-2016. Ekotukitoiminnalla pyritään vaikuttamaan käyttäjiin ja kiinteistönhoitajiin,

Lisätiedot

Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä. Satakunnan ympäristötietoisuus ja -kasvatusverkosto 12.4.2013 Outi Aalto

Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä. Satakunnan ympäristötietoisuus ja -kasvatusverkosto 12.4.2013 Outi Aalto Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä Satakunnan ympäristötietoisuus ja -kasvatusverkosto 12.4.2013 Outi Aalto Esityksen sisältö Taustaa Hankkeen rahoitus Mitä hankkeessa tehdään? Hankkeen

Lisätiedot

Tuhlataanko teillä maksettua lämmitysenergiaa harakoille?

Tuhlataanko teillä maksettua lämmitysenergiaa harakoille? Tuhlataanko teillä maksettua lämmitysenergiaa harakoille? Rakennusten osuus Suomen energiankulutuksesta on 40% ja ilmastopäästöistä 30%. Yli 30 000 kerrostalokiinteistöön energiatehokkuustoimenpiteitä

Lisätiedot

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5)

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) 13 Helsingin kaupungin ilmastotyöryhmän asettaminen HEL 2013-007804 T 00 00 02 Päätös Kaupunginjohtaja päätti johtajistokäsittelyssä asettaa työryhmän ilmastotyön

Lisätiedot

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Mitä päästöjä tarkastellaan? Kansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä keskipitkän aikavälin ilmastopoliittinen suunnitelma koskevat ainoastaan

Lisätiedot

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ympäristöohjelman ja Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian yhteinen seurantaseminaari Pirkanmaan ilmasto-

Lisätiedot

Savon ilmasto-ohjelma Kuntalaisten silmin

Savon ilmasto-ohjelma Kuntalaisten silmin Savon ilmasto-ohjelma Kuntalaisten silmin www.ymparisto.fi/savonilmasto-ohjelma Pohjois-Savon ELY-keskuksen kuntakoulutus 5.12.2012 Suonenjoki 12.12.2012 Mikkeli 1 Maapallon ilmasto muuttuu - nopeus? 2

Lisätiedot

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin joukkoliikenteelle elokuussa 2008. Sopimus on voimassa vuoden 2016 loppuun

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 23. Kulttuurilautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 23. Kulttuurilautakunta Sivu 1 / 1 Kulttuurilautakunta 24.05.2016 Sivu 1 / 1 1339/2016 00.01.02 23 Kulttuurilautakunnan lausunto Espoon ilmasto-ohjelmasta 2016-2020 Valmistelijat / lisätiedot: Tiina Kasvi, puh. 050 301 9426 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun Smart & Clean säätiö. Resurssiviisaudesta elinvoimaa FISU-vuosiseminaari 8.6.2016 Helsinki Tiina Kähö

Pääkaupunkiseudun Smart & Clean säätiö. Resurssiviisaudesta elinvoimaa FISU-vuosiseminaari 8.6.2016 Helsinki Tiina Kähö Pääkaupunkiseudun Smart & Clean säätiö Resurssiviisaudesta elinvoimaa FISU-vuosiseminaari 8.6.2016 Helsinki Tiina Kähö Suomi tarvitsee kansainvälisen mittaluokan hiilineutraalin kiertotalouden referenssialueita

Lisätiedot

Vaasan kaupungin energia- ja ilmasto-ohjelma

Vaasan kaupungin energia- ja ilmasto-ohjelma Vaasan kaupungin energia- ja ilmasto-ohjelma Toni Lustila Kaavoitus 22.9.2016 toni.lustila@vaasa.fi Tässä esityksessä: Energia- ja ilmasto-ohjelma yleisesti Ohjelman tavoitteet ja vaikutukset Aikaansaannoksia

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010 LOPPURAPORTTI 1(12) 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, ja Imatralla ja Lappeenrannassa suoritettiin ilmastonmuutos-kysely kolmannen kerran syksyllä. Kysely kohdistettiin kuntalaisille.

Lisätiedot

Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet. Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta Hille Hyytiä

Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet. Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta Hille Hyytiä Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta 201311 Hille Hyytiä Taustaa YK:n ilmastosopimuksen osapuolten 15. konferenssi Kööpenhaminassa

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari

Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari 10.11.2016 Eurooppa-neuvosto lokakuu 2014 : EU:n 2030 ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Thermopolis Oy. - Kestävän kehityksen ja energia-asioiden kehittämisen asiantuntija

Thermopolis Oy. - Kestävän kehityksen ja energia-asioiden kehittämisen asiantuntija Thermopolis Oy - Kestävän kehityksen ja energia-asioiden kehittämisen asiantuntija Energiatehokkuuden hanketreffit 28.1.2016 Mika Yli-Petäys, Thermopolis Oy Thermopolis Oy:n tavoitteet Parantaa energiateollisuuden

Lisätiedot

Helen tänään Jarmo Karjalainen. Helsingin Energia

Helen tänään Jarmo Karjalainen. Helsingin Energia 17.2.2010 Helen tänään Jarmo Karjalainen 1 EU:n tavoite sähkömarkkinoiden kehittymisestä Harmonisoitujen alueellisten markkinoiden kautta...... yhtenäiseen eurooppalaiseen markkina-alueeseen Pohjola Brittein

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Energiansäästö kerros- ja rivitalojen korjauksissa

Energiansäästö kerros- ja rivitalojen korjauksissa Energiansäästö kerros- ja rivitalojen korjauksissa Arttu Niemikorpi Korjausrakentamisen asiantuntija 3.2.2017 Sisältö Energiansäästöpotentiaali kerros- ja rivitaloissa Mitä laki sanoo energiatehokkuudesta?

Lisätiedot

COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017. Prof. Juha Vinha 28.1.2016

COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017. Prof. Juha Vinha 28.1.2016 COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017 Prof. RAKENUSTEN ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMISEN NYKYINEN AIKATAULU Uudisrakennukset 2016 lähes nollaenergiarakentamista koskevat määräykset tulevat lausunnolle. 2017

Lisätiedot

Miksi kaukojäähdytystä? Kaukojäähdytys - vaihtoehto lämmitysmarkkinoiden muutoksessa

Miksi kaukojäähdytystä? Kaukojäähdytys - vaihtoehto lämmitysmarkkinoiden muutoksessa Miksi kaukojäähdytystä? Kaukojäähdytys - vaihtoehto lämmitysmarkkinoiden muutoksessa Marko Riipinen Kaukolämpöpäivät 29.-30.8.2012 DIPOLI Lämmitysmarkkinat Uudella mallilla vastataan joustavammin asiakkaiden

Lisätiedot

Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin. Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut

Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin. Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut 24.11.2016 Turku Energia -konserni 2015 Konsernihallinto ja Konsernipalvelut Energialiiketoiminnot

Lisätiedot