Kirkonseutu. Leppäsalot kirkkotiellä. Herätysliikkeet pysyneet kirkon sisällä. Kanttorit musisoivat kesällä ympäri Päijät-Hämettä

Transkriptio

1 Kanttorit musisoivat kesällä ympäri Päijät-Hämettä Herätysliikkeet pysyneet kirkon sisällä Marian olohuoneessa tavataan elokuussa kesätauon jälkeen Kirkonseutu SIVU 3 SIVU 9 SIVU 16 Lauantaina Numero 10 Leppäsalot kirkkotiellä HELVI SANTIO SIVU 8 SEURAKUNTALEHTI JOKAISEEN KOTIIN Asikkalan, Heinolan, Hollolan, Kärkölän, Lahden ja Nastolan seurakunnat

2 2 Kirkonseutu 10/ Kirkonseutu 10/ vuosikerta ISSN Äänite Kustantaja Omnipress Oy puh Julkaisija Asikkalan seurakunta, puh. (03) , Heinolan seurakunta, puh. (03) , Hollolan seurakunta, puh. (03) , Kärkölän seurakunta, puh. (03) , Lahden seurakuntayhtymä, puh. (03) , Nastolan seurakunta, puh Päätoimittaja Maritta Roslakka, puh , Toimitussihteeri Laura Visapää, puh , Toimitus Kirkkokatu 5, 1. krs., PL Lahti, Lahden seurakuntayhtymän ilmoitukset puh , fax (03) , Seuraava lehti ilmestyy Ilmoitusaineistot toimitettava 2.6. klo 12 mennessä Ilmoitusmyynti Paula Kontio, puh , Taitto Omnipress Oy, puh Painopaikka SLY-Lehtipainot Oy, Tuusula Painosmäärä kpl Jakelu Lahden Jakelut Oy Jakelupalautteet jakelupalaute.fi/kirkonseutu tai puh asikkalanseurakunta.fi heinolanseurakunta.fi hollolanseurakunta.fi karkolanseurakunta.fi lahdenseurakuntayhtyma.fi nastolan.seurakunta.net Pyhänseutu HELLUNTAI Pyhän Hengen vuodattaminen Helluntain raamatuntekstit puhuvat Pyhästä Hengestä lupauksena ja lahjana. Hänet on lähetetty meille puolustajaksi, auttajaksi ja lohduttajaksi. Tässä Hengessä Kristus on kirkossaan jatkuvasti läsnä. Pyhä Henki liittää maailman kaikki kristityt Kristuksen kirkkoon, yhteen Herraan ja yhteen uskoon. Liturginen väri: Punainen Tekstit: Ps. 68:5-11, Joel 3:1-5, Ap.t. 2:1-13, Joh. 3:16-21 SUNNUNTAI Pyhän Kolminaisuuden päivä Salattu Jumala. Läntisessä kirkossa määrättiin vuonna 1334, että helluntain jälkeistä sunnuntaita vietetään Pyhän Kolminaisuuden juhlana. Raamatuntekstit puhuvat Virsi Jumalan salatusta olemuksesta, joka ylittää kaiken ihmisymmärryksen. Jumala on yksi, mutta hän on ilmoittanut meille itsensä Isänä, Poikana ja Pyhänä Henkenä. Liturginen väri: Valkoinen Tekstit: Ps. 95:1-2, 6-7, 4. Moos. 6:22-27 tai Jes. 66:1-2, Ef. 1:3-6 (7-10) 11-14, Matt. 28:16-20 SUNNUNTAI 7.6. Katoavat ja katoamattomat aarteet Tämän sunnuntain sisältönä ovat katoamattomat taivaalliset aarteet ja toisaalta katoavat ja petolliset maalliset rikkaudet. Rikkauksien tavoittelu johtaa itsekkyydestä kasvaviin tekoihin, Jumalan rakkaus johtaa hänen tahtonsa mukaiseen palvelevaan elämään. Liturginen väri: Vihreä Tekstit: Ps. 49:6-10, 16-21, Sananl. 30:7-9, 1. Tim. 6:6-12, Matt. 16:24-27 Kosketa minua, Henki, kosketa, kirkkaus! Anna elämälle suunta ja tarkoitus. VK 125:1 Pääkirjoitus Ajatukset Nepalissa Maanjäristyksen tuhot ovat valtavat muutenkin köyhässä ja hauraassa Nepalissa. Hätä ja tuska maassa ovat mittaamattomia. Erityisesti lapset ovat katastrofin keskellä haavoittuvaisia. Maailmalta onneksi virtaa apua Nepaliin ja omalta osaltaan sitä ovat viemässä Suomen Lähetysseura ja Kirkon Ulkomaanapu. Kun maanjäristyksen tuhot ja seuraukset ovat esillä mediassa ja otsikoissa, apua annetaan mielellään ja helposti. Tuhojen korjaaminen kestää kuitenkin vuosia. Joidenkin arvioiden mukaan jopa 15 vuotta. Ollaan siis aivan alussa. Seuraavan 15 vuoden aikana tulee eri puolilla maailmaa varmastikin tapahtumaan muita katastrofeja. Apua annetaan pikaisesti aina sinne, missä juuri sillä hetkellä tapahtuu. Näin tuleekin olla, että apua kohdennetaan sinne missä tarve on suurin. Kun yrittää ajatella kaikkia maailman menneitä, nykyisiä ja tulevia luonnonmullistuksia, sotia ja muita katastrofeja kerralla, voi tulla toivoton olo. Eihän avulla ole mitään merkitystä. Kun yhden paikan maailmassa saa jollain tavoin toimimaan, niin jo on seuraava kohde odottamassa apua. Nepali unohtuu pian ja rahaa annetaan jonnekin muualle. Kysymys kuuluukin, millä tavalla heikossa asemassa olevia yhteiskuntia voitaisiin jo ennakolta tukea kohtaamaan katastrofeja. Mitä esimerkiksi Nepalissa pitäisi tehdä, jotta vastaavan katastrofin sattuessa maassa olisi nykyistä enemmän valmiutta auttaa omia kansalaisiaan. Koulutus on varmastikin yksi asia, jolla on vaikutusta pitkälle tulevaisuuteen. Toimiva koulujärjestelmä on perusta vakaalle yhteiskunnalle ja sitä kautta se edistää valmiutta myös kohdata katastrofeja. Juuri nyt Nepalissa tarvitaan telttoja, huopia, ruokaa, puhdasta vettä ja hygieniatarvikkeita. Suomen Lähetysseura ja Kirkon Ulkomaanapu toimittavat näitä kaikkia järistysalueelle. Mutta heti näiden tarpeiden jälkeen tulee tarve saada koulut toimimaan. Kouluun pääsy tukee lasten henkistä ja fyysistä toipumista tuhon keskellä. Tämän vuoksi Kirkon Ulkomaanavun yksi tärkeimmistä työmuodoista katastrofialueilla on rakentaa mahdollisuudet koulujen avaamiselle. Maritta Roslakka Hyvä paimen Lämpimät onnentoivotukset syntymäpäivänä! KUVITTELEPA seuraavanlainen tilanne: Tulet kotiin myöhään illalla. On jo pimeää. Avaat oven hiljaa. Painat eteisen valokatkaisijaa, mutta mitään ei tapahdu. Hapuilet keittiöön, mutta valot eivät syty sielläkään. Koti tuntuu myös kummallisen viileältä. Kokeilet patteria, se on kylmä. Radiosta ei kuulu mitään, televisio pysyy pimeänä. Mikään ei toimi, jotain puuttuu. Yhtäkkiä sähkökatko päättyy ja virta palaa takaisin. Valot syttyvät, patteri hohkaa taas lämpöä ja radio alkaa soida. Kaiken tämän saa aikaan yksi voima: näkymätön, mutta mahtava. Vaikka emme voi nähdä sähköä, tiedämme, että se on olemassa, koska näemme ja tunnemme sen seuraukset. Näin toimii myös Pyhä Henki, Jumalan kolmas persoona. Emme näe Pyhää Henkeä, mutta voimme tuntea hänen toimivan. Pyhä Henki saa ihmisen liikkeelle, etsimään Jumalaa ja kysymään kaiken tarkoitusta. Pyhä Henki synnyttää meissä uskon ja luottamuksen Jumalaan. Pyhä Henki on se, joka kutsuu meidät jumalanpalvelukseen ja vie ehtoolliselle. Pyhä Henki on se, joka herättää meissä rukouksen ja houkuttelee meidät avaamaan Raamatun. Pyhä Henki toimii myös silloin, kun huomaamme itsessämme ystävällisyyttä, iloa, rakkautta ja kärsivällisyyttä. Ilman Pyhää Henkeä koko kirkkoa ei olisi olemassa. Ensin oli vain muutama pelkuri lukittujen ovien takana. Juuri heille Jeesus lupasi Pyhän Hengen ja sanoi: Olkaa rohkeat, älkää vaipuko epätoivoon. Helluntaina Jeesuksen lupaus täyttyi: opetuslapset saivat Pyhän Hengen lahjan ja julistivat Jeesuksesta niin vakuuttavasti, että saman tien kastettiin kolmetuhatta ihmistä! Tuo helluntain ihme synnytti kristillisen kirkon. Pyhä Henki ei ole jotain vierasta ja kaukaista, ei ainoastaan harvoille ja valituille annettava erikoislahja. Pyhä Henki asuu jokaisen kristityn sisimmässä - sen lähempänä ei Jumala voi olla! Pyhän Hengen kautta Jumala on läsnä juuri tässä, minun elämässäni, sinun elämässäsi, juuri nyt. Jumala on läsnä levossa ja työssä, naurussa ja itkussa, kaipauksessa ja unelmissa, joka hetki. Hyvää syntymäpäivää kirkolle ja heleää helluntaita meille kaikille! Leena Hokka Keski-Lahden seurakunnan pastori

3 Kirkonseutu 10/ on Lyydian päivä. Paavali kastoi Lyydia-nimisen makedonialaisen purppurakauppiaan kristinuskoon. Lyydiaa pidetään Euroopan 23.toukokuuta ensimmäisenä kristittynä. Kahdentoista kirkkokonsertin sarja alkaa Kärkölän kirkossa Kanttorien soiva kesä Kirsi Skantz-Viljakainen PÄIJÄT-HÄMEEN musiikkikesän 2015 uusin tulokas lienee Päijät- Hämeen kanttorit ry:n konserttisarja Kesäillan musiikkia Päijät-Hämeen kirkoissa. Päijät-Hämeen kanttorit viettivät 65-vuotisjuhliaan 2011 Lahden Ristinkirkossa. Juhlamessun kolehti kerättiin kirkkomusiikin edistämiseen Päijät-Hämeessä. Muutama vuosi vierähti käyttökelpoista ideaa miettiessä ja lopulta päädyttiin kokeilemaan Salon seurakunnassa hyväksi havaittua konserttisarjakonseptia. Tulevana kesänä toteutetaan Päijät-Hämeessä konserttisarja Kesäillan musiikkia Päijät-Hämeen kirkoissa. Päijät- Hämeen kanttorit haastavat musiikin ystävät tutustumaan kotimaakuntaan laajemmin ja tulemaan konsertteihin sunnuntai-iltaisin kirkkoihin ympäri Päijät-Hämettä. Kuinka moni on käynyt kaikissa Päijät- Hämeen kirkoissa? Kuinka moni on käynyt lähiseurakuntien kirkoissa? Nyt on hyvä mahdollisuus harrastaa maakuntamatkailua. Konsertteihin on vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Lyhyt kirkon esittely on puolta tuntia ennen konserttia eli kello Ahkerimmat konserteissa kävijät palkitaan pienellä musiikkiaiheisella palkinnolla sarjan viimeisessä konsertissa Hartolassa Konserttisarja starttaa kello 20 Kärkölän kirkosta, jossa Kärkölän seurakunnan kanttori Kirsi Skantz-Viljakainen musisoi yhdessä entisen kollegansa, sopraano, Maria Sirénin sekä viulisti Aapo Ylä-Sulkavan kanssa. Konsertissa kuullaan mm. Vivaldin Vuodenajoista osa Kesä, Heino Kasken yksinlauluja sekä Jean Sibeliuksen pianomusiikkia. Kärkölästä matka jatkuu Sysmään, jossa on konsertti juhannusaattoiltana eli perjan- taina kello 21. Konsertissa esiintyvät Sysmän seurakunnan kanttori Jaak Luts sekä laulajat Lea Luts ja Mark Kaartti. Sarjan kolmas konsertti pidetään Nastolassa sunnuntaina 28.6 kello 20. Silloin konsertoivat Nastolan seurakunnan kanttori, sopraano Sanna-Maria Salli sekä urkuri Henri Hersta. Neljäs konsertti on Heinolan kirkossa, jossa sunnuntaina 5.7. kello 20 kamarimusiikkia esittää Felis-kvartetti. Kvartetissa soittavat viulistit Sirkka Kautonen ja Anja Syvälähde, alttoviulisti Helka Hakasalo sekä sellisti Marion Göbel. Konserttisarjan viidennessä konsertissa esittäydytään Lahdessa. Sunnuntaina kello 20 Mukkulan kirkossa esiintyvät Saara-Maija Strandman, laulu, Olli Tanttu, kitara sekä Mukkulan seurakunnan kanttori Marjukka Liimatainen. Lahdesta matka jatkuu sunnuntaina kello 20 Asikkalaan Kalkkisten kirkkoon, jossa on niin laulua kuin lausuntaa. Esiintymässä ovat Sirja Suonpää-Väänänen, Eija Kari ja Mervi Koskinen. Asikkalasta palataan Lahteen. Seitsemäs konsertti on Lahden Ristinkirkossa, jossa sunnuntaina kello 20 kuullaan Helsingin vanhan kirkon urkuria Anna Pullia. Lahdesta siirrytään Orimattilaan, jossa sunnuntaina 2.8. kello 20 sarjan kahdeksannessa konsertissa musisoi duo Minna ja Jussi Pyysalo. Orimattilasta palataan vielä Lahteen, jossa Joutjärven kirkossa esiintyy Suomen Lähetysseuran Jakaranda akustisesti. Konsertissa kuullaan eteläisen Afrikan hengellistä musiikkia. Sarjan kymmenes konsertti on sunnuntaina kello 20 Heinolan pitäjänkirkossa, jossa kuullaan Sibelius- ja Lappeenrannan laulukilpailujen finalistia Annami Hylkilää ja Satu Erkkilää. 11. konsertissa sunnuntaina kello 20 Hollolassa Sovituksen kirkossa musisoivat Hollolan seurakunnan kanttorit mezzosopraano Sinikka Pitkänen, baritoni Jussi Keltakangas sekä Lauri Palo (piano ja urut). Konserttisarja päättyy 12. konserttiin Hartolan kirkkoon sunnuntaina kello 20, jossa kuullaan harmonikkamusiikkia Vesa Vileniuksen ja Maija Rantasen soittamina. Konserttisarjassa on siis luvassa erilaisia ja erityylisiä konsertteja. Konserteissa soivat ihmisäänten lisäksi pianot, erilaiset urut, viulut, alttoviulu, sello, kitarat, harmonikat ja afrikkalaiset soittimet. Kirkonkirjat Asikkala Kastettu: Siiri Ida Sofia Hiltunen, Sisu Oskari Malmberg. Hautaan siunattu: Eino Kujala 91 v., Reijo Onni Kalevi Nurminen 72 v., Soili Marjatta Hanskala 65 v., Tuusulasta. Heinola Kastettu: Hilja Iida Serefiina Taskinen, Nella Aurora Linnea Järvinen Avioliittoon vihitty: Marko Tapani Lampiselkä ja Taru Katja Laaksonen Hautaan siunattu: Edvard Lehtinen 95 v, Lempi Nieminen 91 v, Kirsti Johanna Rinne 88 v, Pekka Samuli Juurikkala 86 v, Arvo Johannes Katajisto 84 v, Raimo Edvin Siukola 82 v, Pentti Olavi Koskinen 77 v, Eero Juhani Rantasalo 74 v, Kaarina Hirvonen 73 v, Keijo Antero Pääkkönen 69 v, Simo-Pekka Pakarinen 69 v, Jaakko Juhani Ruotsalo 61 v Hollola Kastettu: Minea Annabell Fogelström, Else Rebekka Hiltunen, Bea Ellen Asta Lampinen, Eelis Antti Mikael Liehu, Janna Katariina Passila, Juha Olavi Sirén, Aino Helmi Elina Vuorio, Viola Jasmin Sofia Holappa, Venla-Maria Palo, Eerik Viljami Paloniitty. Avioliittoon vihitty: Teemu Einari Arvola ja Essi Emilia Hämäläinen Hautaan siunattu: Kaarina Elisabet Vaherkoski 88 v, Hilda Irene Lehkonen 86 v, Osmo Ensio Paulus 82 v, Heikki Olavi Riihelä 63 v, Tuovi Ester Töyrylä 94 v, Aune Annikki Sumanen 88 v, Raija Maria Riihelä 79 v, Taisto Matti Perätalo 73 v, Kaisa Johanna Räty 31. Kärkölä Kastettu: Aava Evelia Akveliina Rautiainen, Samuel Toivo Petteri Yrjönmäki Avioliittoon vihitty: Katariina Anna Helena Närhi ja Niko Tapio Teppinen, Satu Johanna Hämäläinen ja Casimir Erich Vilhelm Svensson Hautaan siunattu: Aili Lahja Maria Ahokas 83v, Sylvi Siviä Lindevall 87 v Keski-Lahti Kastettu: Ronja Lumi Mirjam Hannula, Rasmus Armas Kosunen, Senni Sofie Sundman, Avila Elsi Isabel Kousa, Noel Eino Ilmari Impivaara, Neea Minea Aleksandra Henttonen, Niklas Oliver Lemettinen, Aaron Otto Jalmari Auvinen Hautaan siunattu: Raija Orvokki Salo 85 v, Taimi Mirjam Rantalainen 95 v, Jorma Kyösti Määttä 71 v, Marjatta Emilia Koivikko 62 v, Aarno Ilmari Malinen 68 v, Tauno Kalevi Korpela 77 v, Sirpa Marja Vuori 76 v, Tauno Ilmari Sylander 93 v, Maija Sinikka Hugg 82 v, Vieno Kaarina Korhonen 88 v, Anna-Liisa Koponen 78 v, Raija Liisa Ahonen 80 v, Alli Annaliisa Välimäki 90 vuotta, Tuula Anneli Tuomisto 73 v, Toivo Veikko Kalervo Pensasmaa 87 v, Pauli Olavi Jukkara 82 v, Raija Maria Riihelä 79 v, Laila Tuulikki Vertanen 68 v, Rauno Juhani Nikkanen 67 v, Sirkka Orvokki Lehtinen 87 v Laune Kastettu: Eemeli Juhani Kataja, Taika Ilta Isadora Paloniemi, Aatu Oiva Olavi Laitinen, Roope Oskari Vallas, Lyydia Kristiina Martinmäki, Ella Alexandra Nikkinen, Miro Liiri, Amelia Lumi Alexandra Elpiö, Neela Linnea Rytkönen, Savanna Vesta Viola Suuronen, Lennart Salomo Hyry Avioliittoon vihitty: Markus Antero Halonen ja Noora Elina Virtanen Hautaan siunattu: Aili Mirjam Turunen 100 v, Hilja Katri Vähätalo 100 v, Kirsti Anneli Helena Rämö 75 v, Esko Tapani Loippo 82 v, Ahti Tapani Konttila 66 v, Maire Gerda Laine 93 v, Aino Airi Salminen 89 v Joutjärvi Kastettu: Tilda Aurora Rautakorpi, Eino Pentti Viljami Meriläinen, Onni Mikael Hirsmäki, Anton Eino Gabriel Purtanen, Sonja Amelia Bergé, Alex Benjamin Bergé, Elis Oskar Filippus Raunila Ada Julia Hätönen, Salli Hellin Lyydia Seppänen, Eevi Olivia Makkonen, Aada Helmi Aurora Koskinen Hautaan siunattu: Aune Marjatta Kilpinen 86 v, Laina Susanna Salminen 92 v, Tenho Kalervo Tuominen 83 v, Tero Samuel Turkki 36 v Salpausselkä Kastettu: Vanessa Helmi Aurora Suopelto, Minea Adeliina Hälinen, Luka Leon Antero Rohtla, Lilia Ava Emilia Järvinen, Samuel Henrik Mathias Knaup Hautaan siunattu: Ensio Anttonen 91 v, Eeva Liisa Piirta 74 v, Olli Untamo Säisänen 64 v, Mirja Sinikka Lehtinen 76 v Nastola Kastettu: Magnus Vertti Töyrylä, Elias Onni Albert Sukari, Veeti Elmeri Pikomäki Hautaan siunattu: Irma Kaarina Lehtonen 68 v, Pentti Tapani Vuori 72 v.

4 4 Palvelut & tapahtumat VALOLINNA ASUNNOT tuloloaa!! etu v r e T e v Ter Muistathan toukokuun Multi-Tabs kampanjamme Esteettömän ja turvallisen asumisen keskus Heinolassa Puh yksiöitä 23 m2, kaksioita 38 m2, inva-asuntoja, ryhmäkotiasuntoja. hoivapalvelut, kodinhoitopalvelut ja päivätoimintakeskus, yms. muuta monipuolista mukavaa. Terveyden puolesta asiakkaan parhaaksi. Apila Apt eekki Prismakeskus Laune Palvelemme ma-pe , la Laune Apila Apteekki Prismakeskus Puh ma-pe Palvelemme , la Tervetuloa tutustumaan! Esite ja hinnat: Heinola Tiedustelut: p Kirkonseutu 10/ ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Heli Kivioja kokoproteesit, pohjaukset ja korjaukset Aleksanterinkatu 3, Lahti katutaso puh JUMALA PARANTAA SANAN JA RUKOUKSEN ILTA Su klo Ristinkirkko, Lahti PASTORI SEPPO JUNTUNEN Lääkäri Simo Somerma Puhuu aiheesta: Kuuleeko Jumala? Musiikissa: Heidi Tuikkanen Hillel Tokazier Tilaisuuden järj. Rukouspalvelu ry ja srk:t Valokuvaaja kevään ja kesän erilaisiin tilaisuuksiin Valokuvaaja Anne Jolkkonen TMI JOLANNE Ketokallio 30, Hollola P Kristillinen Kirjakauppa Lahdessa 70 vuotta! Nyt on aika kiittää Jumalaa ja asiakkaita uskollisuudesta! Kutsumme Sinut juhlimaan kanssamme! Samalla juhlitaan liikkeen yrittäjän vaihtumista! KIITOSJUHLAT 23 vuotta takana. Nyt liike jatkaa uusin voimin eteenpäin. Ti-Pe Kahvitarjoilu joka päivä! On syytä juhlaan! Lahden Viikon aikana hyviä juhlatarjouksia! Kustantajien edustajia paikalla. Päivittäin vaihtuva kustantajan Kristillinen Kirjakauppa pa Hämeenkatu 23, LAHTI Puh , lahti@kristillinen.fi Liike avoinna: MA PE 10-17, LA Huipputarjous! ONNEA JA SIUNAUSTA KULJEN KANSSASI -RIIPUS Kaksiosainen, hopeinen riipus, jonka osat sopivat kauniisti yhteen. Lahja hänelle, josta välität. 49 seutu NIMIPAINATUSRAAMATTU Tutustu laajaan raamattuvalikoimaan nettikaupassamme ja tilaa painatus ajoissa! KEVÄT HERÄÄ -MUKI Arabia-mukin aurinkoinen maalaus on taiteilija Heljä Liukko-Sundströmin. 26 Suomen Pipliaseura myynti myynti@piplia.fi Seuraava lehti ilmestyy la Aineistot ti klo 12 mennessä osoitteella: kontio.paula@phnet.fi Varaa ilmoituksesi ajoissa tai

5 Kirkonseutu 10/ Helluntai on Pyhän Hengen juhla HELLUNTAI on pääsiäisajan päättävä Pyhän Hengen juhla, jota vietetään 50 päivää pääsiäisen jälkeen. Se kuuluu pääsiäisen ja joulun ohella kirkkovuoden kolmen suurimman juhlan joukkoon. Ensimmäinen helluntai oli kristillisen kirkon perustamisen päivä, kirkon syntymäpäivä. Helluntaita vietetään tänä vuonna Apostolien tekojen mukaan tuhannet ihmiset olivat koolla ensimmäisenä helluntaina. Tuolloin Pyhä Henki vuodatettiin apostolien päälle. Tämä toteutti Jeesuksen lupaukset ja Vanhan testamentin ennustukset Pyhän Hengen vuodattamisesta. Pietari saarnasi, suuri joukko ihmisiä kastettiin ja seurakunnan lukumäärä kasvoi noin kolmella tuhannella hengellä. Suomen kieleen helluntain nimitys tulee ruotsin kautta, sanoista helig dag, pyhä päivä. Erillisenä juhlana helluntaita on vietetty jo 200-luvulta lähtien. Helluntaita kuvaavat Pyhän Hengen vertauskuvat, kyyhkynen ja liekki. Kirkkovuoden loppujakson sunnuntait nimetään helluntain mukaan järjestyksessä. Helluntaipäivä aloittaa kirkkovuoden kolmannen pääjakson. Pyhän Hengen vertauskuva, kyyhkynen, on usein kuvattuna kirkollisissa tekstiileissä. Liisa Lehtonen täyttää elokuussa 102 vuotta Onnelanpolun palvelutalossa. Upendo valmistuu ompelijaksi - Valmistuttuani haluan oman pienen talon, jossa voin ommella ja myydä vaatteita, maasaityttö Upendo suunnittelee. Ystävät Liisa ja Unto Unto Ikonen ja Liisa Lehtonen ystävystyivät Marian Kammarin kautta. Laura Visapää Sisällissodan aikana Lammilla Liisan kotitalon pihalla oli käynyt ratsumiehiä. Liisa on ollut tervahaudan teossa, tukin uitossa, tiilitehtaalla, kertoo Unto Ikonen 101-vuotiaan Liisa Lehtosen elämänhistoriasta. Ikosesta tuli Marian Kammarin Ystävätoiminnan kautta Liisan ystävä 12 vuotta sitten. - Olen kokenut monia mielenkiintoisia keskusteluja menneistä vuosikymmenistä. Kaukaisia tapahtumia on tullut esiin. Marian Kammari Ystävätoiminta on osa Lahden seurakuntayhtymän diakoniatyötä. Ystävät ovat vapaaehtoisia, jotka käyvät säännöllisesti tapaamassa ystäväänsä. Vapaaehtoisia on viitisenkymmentä. - Tehtävä vaatii vapaaehtoiselta sitoutumista samaan henkilöön, ja usein tuntemisista syntyy vuosien sekä vuosikymmenten pituisia ihmissuhteita. Tehtävän punainen lanka on olla yhdessä ja tehdä molempia kiinnostavia asioita yhdessä. Tehtävässä korostuvat taito ja halu kuunnella toista ihmistä, sanoo Marian Kammarin toiminnanohjaaja Mervi Rossi. Unto Ikonen kiinnostui ystävänä olosta jo 1990-luvun puolivälissä, jolloin hän kävi Jyväskylässä vanhainkodin sairasosastolla äitiään katsomassa parin vuoden ajan. - Silloin ajattelin, että joskus vielä teen lähimmäistyötä. Kun jäin eläkkeelle elokuussa 2002, menin jo samana syksynä Marian Kammarin koulutukseen. Seuraavana keväänä sain Liisa ystäväkseni. Liisa ja Unto tapaavat kerran viikossa, joskus useamminkin. Ystävykset ovat käyneet Lahden markkinoilla, Kaarlammen laavulla ja Vesijärven satamassa. Ilmojen lämmettyä Unto aikoo matkata Liisan kanssa läheiselle harjulle. Ja ehkä Lahden uusi torikin katsastetaan. Kuukausikahvit joka kuun 19. päivänä ovat muodostuneet ystävysten merkkitapahtumiksi. Yleensä se on paremman pullan päivä. Laskeva kuukausiluku seuraavaan vuoteen alkoi, kun Liisa oli hankkinut täytekakkua Mikäs nyt on kun on tuollainen kahvihyvä, kysyin minä. - Minulla on enää 11 kuukautta 98-vuotispäivään, vastasi Liisa. Siitä lähtien on juotu paremman pullan kahvit joka kuun 19. päivänä ja laskettu kuukausia seuraavaan syntymäpäivään. Unto Ikonen arvelee, että Liisan vireyden perusta on aikoinaan vaativa työ lahtelaisen yrittäjäperheen taloudenhoitajana sekä vielä muutama vuosi sitten ristisanat ja lukeminen. Nykyisin näön ja kuulon heikkeneminen haittaavat Liisaa. - Kun aloin Liisan ystäväksi 12 vuotta sitten, hän opetti minut tekemään ristisanatehtäviä. Yhdessä ratkottiin Jalmarin helppoja ristikkoja vuosikaudet ja luettiin lehtiä. Takavuosina kannoin kirjastosta kirjoja Liisalle. Taisi isokirjaimiset kirjat loppua. Liisa on maalaistyttö, Lammilta kotoisin. Vielä pari vuotta sitten hän kasvatti parvekkeellaan perunaa, tilliä ja persiljaa sekä ohraa, josta otettiin aina siemen seuraavan kevään kylvöön. Liisa Lehtonen on jo valmistautunut elokuiseen 102-vuotisjuhlaansa. On suunniteltu kahvipöytään voileipäkakut, täytekakut ja muut tarjottavat. - Odotan tänne Onnelanpolulle sukulaisia ja ystäviä viettämään syntymäpäivääni, sanoo Liisa. Ystävätoiminnan asioista saa lisää tietoja p , koko Marian Kammarin toiminnasta p Kevät on valmistujaisten aikaa. Suomen Lähetysseuran kummit antavat valmistumisen mahdollisuuden myös kehitysmaiden lapsille. Kummin tuki auttaa nuorta ammattiin asti. Vuosittain lähes 400 Suomen Lähetysseuran kummilasta valmistuu lukiosta tai ammattikoulusta eri puolilla maailmaa. Tuhannet kummitukea saaneet nuoret ovat jo siirtyneet työelämään ja kehittävät nyt yhteisöään omalla osaamisellaan. - Ilman kummiohjelmaa tulevaisuuteni olisi ollut kadulla, kertoo entinen kummioppilas Samuel Nigusu Etiopiasta. Nigusu valmistui hiljattain insinööriksi ja hän on aloittanut työt Dessien aids-orpojen toimintakeskuksen toiminnanjohtajana. Etiopiassa arvioidaan asuvan yli miljoona syrjittyä aids-orpoa, joilla ei ole minkäänlaista mahdollisuutta edes peruskoulutukseen ilman kansainvälistä apua. Suomen Lähetysseura vie kummien tuen sinne, missä avun tarve on suurin ja muita auttajia ei ole. Vuonna 2012 aloitettiin Tansaniassa uusi kummiohjelma maasaityttöjen parissa ja tänä vuonna ensimmäiset nuoret valmistuvat ammattiin. Upendo Mwendi on yksi ompelijaksi valmistuvista nuorista. Koulutus ei merkitse ainoastaan mahdollisuutta ammattiin ja itsenäiseen toimeentuloon. Eri puolilla maailmaa toimivat Suomen Lähetysseuran kummityöntekijät kertovat, kuinka lasten ja heidän perheidensä koko maailma muuttuu, kun he saavat keinon köyhyyden kierteen katkaisemiseen. - Lähetysseuran kummit ovat tukeneet lasten koulunkäyntiä jo lähes 30 vuotta ja tälläkin hetkellä yli kummilasta käy koulua suomalaisten kummien tuella, kertoo Suomen Lähetysseuran kummityöstä vastaava Maarit Mäenpää. suomenlahetysseura.fi/kummit Maasaitytöt Loika Maredio, Upendo Mwendi ja Lapaya Gidioni valmistuvat pian ammattikoulusta Suomen Lähetysseuran kummituen turvin. Ilman opiskelemaan pääsyä nämä tytöt olisivat jo naimisissa ja äitejä. ANNA-RIITTA HOLMSTRÖM

6 6 Kirkonseutu 10/ MATTI NURMINEN Rääväsuusta ristinkantajaksi Ruman ankanpoikasen harha täytyisi romuttaa se, ettei ihminen pidä itseään minään. Jokainen meistä on Jumalan kuva, toteaa Torsti Lehtinen. Janne Villa Helsingissä Sörkan slummissa sikisi ja Kallion levottomilla kaduilla kasvoi kirjailija Torsti Lehtinen. Isä ja isäpuoli olivat, kuten köyhälistön kortteleissa tavallista, juoppoja. Ahtaissa ja mukavuuksia vailla olevissa hellahuoneissa lapset todistivat aikuisten rellestämistä. Kuolleen veljensä tilalle vuonna 1942 tehty Torsti oli mamman poika. Nuorempana mutsi pisti tanssiksi heti kun joku Henry Theel alkoi laulaa radiossa, eikä hän pystynyt tiskaamaankaan laulamatta. Hän saattoi kajauttaa ensin Kansainvälisen Tää on viimeinen taisto! ja astiaa vaihdettuaan virren Käy yrttitarhasta polku, Torsti muistelee. Äiti oli töiden ja huolten kuluttamia työläisnaisia, jotka yrittivät sitkeästi saada lapsensa kasvatetuksi, vaikka sekavassa elämänmenossa ei ollut hurraamista. Kun töitä ei ollut tai ruokarahat lopussa, äitikin trokasi viinaa. Hän joutui välillä vankilaan, poika lastenkotiin. Missä äiti? 4-vuotias Torsti tunnisti ensimmäisessä sosiaalihuollon eristyssellissään raitiovaunun tutut äänet, mutta hämmentävämmäksi Lehtinen yritti koko ajan karata lastenkodista. elämä meni, kun hänet siirrettiin toiseen lastenkotiin, jonne edes ratikan äänet eivät kuuluneet. Siellä alkoi vuosikausia kestänyt pyristely. Hellittämättömän kaipauksen ruumiillistuma Lastenkodissa minut jouduttiin sitomaan nahkahihnoilla sänkyyn, kun yritin koko ajan karata. Kotinsa menettäneen kokemus oli hellittämätön kaipaus. Minulle tuli suunnaton ikävä elämään, jossa ei olisi enää minkäänlaisia kahleita. Vapaudenkaipuuni sai sittemmin melkoiset mittasuhteet. En kyennyt sitoutumaan yhteenkään ihmiseen, paikkaan tai työhön, Torsti Lehtinen kertoo. Minun kaipuuni kohdistuu johonkin tulevaan, sillä mitään menneisyyden paratiisia tai onnea ei koskaan ollutkaan. Lapsuuteni oli

7 Kirkonseutu 10/ "Päätin lopettaa omaan syntiseen napaani tuijottamisen ja ilmoittautua sellaisenani palvelukseen. Lupasin vastedes suorittaa minulle uskotut tehtävät moraalista keskeneräisyyttäni märehtimättä. Taistelussa kaiken turhuuden aiheuttamaa epätoivoa vastaan on niin paljon tekemättömiä töitä, että vaivaisimmallakaan nostomiehellä ei ole varaa rintamakarkuruuteen." monenkirjavaa ja kovaakin elämää täysi, todellista kirjailijakoulutusta, mutta en minä sinne palata haluaisi. Pitkä tie vaan ei kaita Rääväsuinen mutta teräväpäinen katupoika pärjäsi koulussa ja pääsi oppikouluun. Kaisaniemen jengi vei kuitenkin voiton. Vetelehdintä ja pikkurikollisuus maittoivat paremmin kuin koulu tai työn puurtaminen. Vankilakin tuli tutuksi. Nuorukainen pyöri lähinnä Euroopassa porukoissa, joiden päämäärätöntä ajelehdintaa yhdistivät päihteet ja vapaa seksi. Vaellusvuosien jälkeen mies palasi Suomeen. Lyhykäisten työsuhteiden ohessa suoritettu ylioppilastutkinto sekä filosofian opinnot ja tietokonealan koulutus eivät peittäneet alleen sitä tosiasiaa, että elämä tuntui tarkoituksettomalta. Vakaumuksellista ateistia ahdisti. Tämän maailman viisaat tapaavat suhtautua katuevankelistoihin alentuvasti hurahtaneina hihhuleina. Niin myös kolmikymppinen Lehtinen, mutta pilkka osui omaan nilkkaan. Joku salattu tarkoituksensa oli sillä, että juuri traktaatteja jakavien ja esirukousta tarjoavien uskovaisten kautta Torsti sai ensimmäiset vahvat hengelliset kokemuksensa. Tyttö laski kätensä pääni päälle, pyysi sielulleni Jumalan rauhaa, joka on kaikkea ymmärrystä ylempi, siunasi minut. -- Mieleeni tulvi ilo ja rauha, jonka kaltaista en ollut koskaan kokenut. Siitä alkoi pitkä tie, pitkä vaan ei kaita, Lehtinen kirjoittaa teoksessaan Sika vai Sokrates. Kelvottoman silmänkääntötemppu Ristiriitainen mies yritti muuttua paremmaksi ihmiseksi, mutta sai toistuvasti huomata, ettei hänestä ole kunnon kristityksi rukouksistaan huolimatta. Vasta viimeisen, viisi lasta tuottaneen ja näihin päiviin saakka kestäneen avioliiton myötä sisäinen kuohunta alkoi tasaantua. Joku muu, vaikkapa valpas körttiläinen, saattaisi iloita siitä että synnintunto pitää alati pienellä paikalla ja ristinkoulussa. Ihmismieli on salakavala. Kun kristitty samastuu omaan kelvottomuuteensa, se voi olla silmänkääntötemppu, jolla hän välttelee täyden vastuun ottamista vaelluksestaan. Mennään körttiseuroihin tappelemaan siitä, kuka meistä onkaan syntisin... Kaatopaikalta löytynyt ikoni Torsti Lehtisen tärkeät kirjalliset esikuvat ja hengenheimolaiset Kierkegaard ja Dostojevski olivat intohimoisten ja piinattujen sielujen syväluotaajia. Vaikka itseään usein ankarasti ruoskiikin, Lehtinen puhuu ja kirjoittaa aina lempeästi laitapuolen kulkijoista ja elämässään epäonnistuneista. Hän soisi, että ihmiset nähtäisiin parhain päin, Jumalan kuvina. Toisin tahtoo tehdä ihmisluonto. Lehtinen havainnollistaa: Jos äiti Teresa olisi yhden ainoan kerran viettänyt hurjan illan ravintola Tenkassa ja joku vähemmän kunnioitettava teko olisi paljastunut, ihmiset olisivat sanoneet, että siinä se nyt nähtiin, millainen tuo nainen oikeasti oli. Vaan jos rantojen asukas yllättää selvin päin ja kraka kaulassa, harvoin kuuluu ilonkiljuntaa, että nytpä nähtiin, miten hieno tyyppi hän onkaan. Moni meistä on kuin kaatopaikalta löytynyt ikoni. Kun sitä oikein hellästi puhdistetaan, käsitellään ja entisöidään, niin joitain alkuperäisen ikonin kaltaisia piirteitä Jumalan kuvasta voi tulla esiin. Kristus tai turha monttukeikka Torsti Lehtiselle on läheinen ajatus Kristuksen ruumista, jossa on erilaisia osia. Koen, että jokaisella kristityllä on joku Jumalan tarkoittama tehtävänsä, juuri tällaisina kuin olemme, juuri nyt. En enää mittaile syntisyyteni tai pyhittymiseni asteita. Yritän vain tehdä mahdollisimman hyvin ja uskollisesti ne tehtävät, jotka minulle uskotaan. Pyydän saada olla palveluksessa kaikessa keskeneräisyydessäni. Jos siinä sitten työn ohessa kasvaa ihmisenä niin, mikäpä siinä. Vihasin itseäni liian pitkään, vuosikymmeniä. On viheliäistä tapella itseään ja Jumalaa vastaan. Rukoukseni on: Herra Jeesus Kristus, Jumalan Poika, armahda minua syntistä! Ei tässä auta kuin ottaa ristinsä ja yrittää kantaa sitä. Yhtä Torsti vielä toivoo. Että uskoisin todella Kristuksen voittaneen kuoleman. Silloin ei tarvitsisi hääriä niin paljon unohtaakseen kuolevaisuutensa. Suvivirsi soi Lahden kauppatorilla LAHDESSA järjestetään jo toisen kerran Suvivirsi-tapahtuma. Viime vuonna laulettiin Lanun aukiolla ja pieni aukio oli täpötäynnä laulajia. Tänä vuonna lauluväkeä mahtuu enemmän, sillä nyt Suvivirsi raikuu uudelleen avatulla kauppatorilla Valokaivon luona. Virrenveisuuta ensi viikon lauantaina on säestämässä soittajia seurakunnan bändeistä. Suvivirrestä lauletaan kaikki säkeistöt. Suvivirttä lauletaan Lahden tavoin tänäkin vuonna ympäri Suomea monissa tapahtumissa. Suvivirsi kuuluu koulujen päättäjäisiin, juhannuskirkkoon, kesähäihin ja suven moniin juhlahetkiin. Suvivirren sunnuntaita Päre-Taavin elämä Laura Visapää Jouko Halmekosken kirja Päre-Taavin elämäntaival sijoittuu hämäläiseen pikkukuntaan. On kuntakeskus, josta matkaa Isollekirkolle on kuusi kilometriä, Pikkukirkolle peräti 30 kilometriä. Pikkukirkon kylätaajamassa on myös hautausmaa, kyläkauppa, asiamiesposti, baari ja pankki. Päre-Taavin kotipaikka muistuttaa siis vahvasti Asikkalaa, Halmekosken kotikuntaa. Päre- Taavin elämänkohtaloista löytyy yhtymäkohtia hänen omaan elämäänsä, mutta valtaosan materiaalista Halmekoski on kerännyt haastattelemalla päijäthämäläisiä ikäihmisiä. Nimi Päre-Taavi viittaa Taavin ensimmäiseen työpaikkaan. Alakoulun juuri päättänyt poika sai kesätyön apupoikana pärehöylällä. Romaani Taavin elämästä kuljettaa lukijan Suomen itsenäisyyden alkutaipaleelta 2000-luvulle. Yhden ihmisen kohtalon kautta teos valottaa maaseudun historiaa Viime vuonna Suvivirttä veisattiin Lanun aukolla, tänä vuonna lauletaan Lahden torilla. vietetään toukokuun lopulla useissa kirkoissa. Suvivirressä on kuusi säkeistöä, mutta koulujen päättäjäisjuhlissa lauletaan yleensä Jouko Halmekosken neljännessä kirjassa eletään hämäläisessä pikkukunnassa. ja kyläkulttuuria, sotien aiheuttamia murheita sekä arjen kristillisyyttä. Taavin elämänpolulta löytyy myös romantiikkaa ja inhimillistä herkkyyttä. Myös seurakunta on vahvasti mukana Taavin tarinoissa. Taavin elämään mahtuu muistoja sekä ison punatiilisen, miljoonan tiilen kirkon rakentamisesta että Taavin kotikylän pikkukirkosta. Rukoushuone, Pikkukirkoksi kutsuttu, vihittiin käyttöön Rakennus sai alkunsa, kun pappi keräsi kolehdin rukoushuonetta varten. Eräs isäntä lahjoitti tontin ja toiset isännät puutavaraa. Kyläläiset tekivät mittavan määrän talkootyötä. Päre-Taavin elämäntaipaleelle mahtuu myös monia kirkkomatkoja. Jouluaamuna lähdettiin Tuima kyydissä joulukirkkoon kovassa pakkasessa. Reen pohjalla oli paksu kerros heiniä ja niiden päällä viltti. Aisakello kilkatti. Pyhäkoulukin tuli Taaville tutuksi, samoin kinkerit. Taavi luki talvi-iltoina kinkereillä annettuja Katekismuksen ulkolukuläksyjä tuvan lämpimän leivinuunin päällä öljylampun himmeässä valossa. Rippikoulua MERJA VAHTER vain kolme ensimmäistä: Jo joutui armas aika, Taas niityt vihannoivat ja Taas linnut laulujansa -säkeillä alkavat säkeistöt. Kolme viimeistä säkeistöä alkavat sanoin Oi Jeesus Kristus jalo, Ei vertaistasi sulle ja Maan, meren anna kantaa. Virren numero on virsikirjassa 571, ja se kuuluu Elämä Jumalan maailmassa - Vuodenajat -osioon. Virren säveltäjää ei tunneta, mutta sen katsotaan sävelletyn 1600-luvun viimeisinä vuosina Ruotsissa. Suomalaiset sanat ovat noin vuodelta Suvivirsi, Lahden kauppatori, Valokaivo, lauantai kello 12. käytiin Isollakirkolla, syksyllä kolme ja keväällä kaksi viikkoa. Jokaisen rippikouluun tulevan piti järjestää ja kustantaa asunto kirkonkylässä. Rippikoulun lopulla pappi keskusteli kahden jokaisen rippikoululaisen kanssa. Taavi halusi kysyä papilta, onko tanssiminen syntiä? Papin mielestä tanssi ei ollut syntiä, jos sitä tehtiin musiikin tahtiin suoritettuna liikuntana ja mahdollisesti tanssikaverin kanssa jotain keskustellen. Oman kylän Pikkukirkossa Taavi meni myös vihille Sirkkansa kanssa juhannusaattona. Asikkalan Kalkkisten kylässä asuva Jouko Halmekoski on aikaisemmin julkaissut teokset Sotaorvon vala (Pilot-kustannus 2006), Kirkkonikkarin sydämellä (Mediapinta 2008) ja Orjamarkkinat - Huutolaislasten kohtaloita Suomessa (Ajatus-kirjat 2011). Jouko Halmekoski on tullut tunnetuksi myös lapsuuden pihapiiriinsä rakentamastaan Rauhan Temppeli -kirkosta. Päre-Taavin elämäntaival, Jouko Halmekoski; Mediapinta 2015.

8 8 Rakkaudella Jippu LAULAJA-LAULUNTEKIJÄ Jippu eli Meri-Tuuli Elorinne esiintyy Ristinkirkossa toukokuun lopulla. Ilta koostuu puheesta, yhteisestä rukouksesta ja laulusta. Myös maallisilla konserttilavoilla paljon keikkaa tehnyt Jippu on pyhittänyt tämän kevään hengelliselle musiikille. Koen sydämessäni palavaa kutsumusta Jeesuksen evankeliumin julistustyöhön ja unelmani laulaa kirkoissa on elämässäni edelleen ykkösenä maallisen työni rinnalla. Konsertti koostuu Jipulle rakkaista hengellistä lauluista, joita hän säestää pianolla. Konsertissa kuullaan myös muutamia hänen omia laulujaan ja tarinoita niiden synnystä. Illan aikana kerron myös, mitä parantavaa työtä Kristus on elämässäni tehnyt sekä tähänastisesta matkastani kohti ylösnousemuksen iloa. Jipun mukana on aviomies Sami Elorinne, joka toimii miksaajana. Pariskunta asuu nykyisin Keuruulla, ja heillä on pikkuinen Romeo-poika. Rakkaudella Jippu -konsertti Ristinkirkossa keskiviikkona kello 19. Kansanlaulukirkko Kirkonseutu 10/ KANSANLAULUKIRKOSSA Joutjärven kirkossa lauletaan tuttuja suomalaisia kansansävelmiä, joihin Anna-Mari Kaskinen on tehnyt hengelliset sanat. Näin ollen niitä on helppo laulaa mukana. Tervehdyspuheen pitää Tapio Kyllönen, saarnaa Elina Hynynen, liturgina on Hannes Wallin ja kanttorina Riina Haapaniemi. Mukana on myös PreGo-kuoro, kanteletaiteilija Ida Elina, basisti Juha Pöysä sekä Gospel Riders -moottoripyöräkerhon jäseniä. Kansanlaulukirkossa siunataan suntio Anna Jäkälä tehtäväänsä. Messun jälkeen on tarjolla lohisoppa ja kahvitarjoilu. Vapaaehtoinen maksu menee lähetystyölle. Kansanlaulukirkko su klo 10 Joutjärven kirkossa. Jumalanpalvelus on mahtava juttu Sovituksenkirkon kellot kutsuvat Leppäsaloja sunnuntaisin kirkonpenkkiin. Helvi Santio Kirkosta vieraantuminen on tämän päivän trendi, mutta kirkon ovi käy vilkkaasti myös toiseen suuntaan. Monille heistä seurakunnasta on tullut tärkeä voimanlähde. Näin kävi hollolalaisille Mindy ja Marko Leppäsalolle. Molempien lapsuudenkodissa hengellisyys oli vahvasti läsnä. Nuoruudessaan Marko vieraantui lapsuudenuskostaan, Mindylla usko säilyi ja hän opetti perheen neljälle lapselle iltarukoukset ja vei heitä kirkkoon, vaikka Marko ei sinne suostunut lähtemään, ei edes jouluna. Lähentymisemme seurakuntaan tapahtui kolmisen vuotta sitten, kun tulin uskoon. Tähän liittyi kriisi, jossa meitä molempia puhuteltiin voimakkaasti ja arvot tekivät täyskäännöksen, Marko avautuu. Sain tästä monilta ystäviltä positiivista palautetta, mutta valitettavasti jotkut hylkäsivät, vaikken sitä olisi halunnut. Ehkä muutos oli heille vieras ja hämmentävä, jolloin helposti ajatellaan, että tuo lyö Raamatulla päähän. Sitä en tee, eikä minulla ole siihen varaa, Marko sanoo. Pariskunnan arki sujuu kuten ennenkin; Marko työskentelee autoalalla, Mindylla on kauneushoitola. Koti Hollolan Salpakankaalla täyttyy vilskeestä lasten perheiden vieraillessa, mukana on jo kolme pikkuista lastenlastakin. Hengellisen kodin etsintää Muutoksen jälkeen Leppäsalot etsivät omaa hengellistä kotiaan eri kirkoista ja tilaisuuksissa. Ilokseen he huomasivat, että tuo tärkeä paikka löytyi omasta kotiseurakunnasta, Hollolan Sovituksenkirkosta. Sunnuntaiaamuisin on itsestään selvää, että sinne lähdetään, vaikka mitään pakkoa siitä ei ole tehty. - Jotenkin siellä on niin hyvä olla, siunauksen ja rukouksen ilmapiiri on läsnä. Jumalanpalveluksesta haetaan voimia arkeen, uskon vahvistusta ja Jumalan läsnäoloa. Saarna on tärkeä. Yhteinen ehtoollinen on jumalanpalveluksen tärkein osa. - Me ollaan kuultu paljon kritiikkiä jumalanpalveluskaavan vanhoillisuudesta. Kai olen sitten itse vanhoillinen, kun tykkään perinteisestä kaavasta. Jumalan rakkaudesta muistuttavien saarnojen lisäksi kaipaan myös ojennusta, joissa synti uskalletaan sanoa synniksi, Marko pohtii. - Jumala on antanut käskyt suojellakseen meitä. Olemme uppiniskaisia ja tarvitsemme välillä rippikouluoppien kertausta, Mindy täydentää. Mindy ja Marko Leppäsalolle on ilo lähteä sunnuntaisin kirkkoon. Mummina häntä ilahduttaa, että Sovituksenkirkossa pidetään sunnuntaisin jumalanpalveluksen aikana pyhäkoulua. Hän on itsekin valmis lähtemään sinne lapsenlapsensa tueksi. - Jumalanpalveluksen jälkeiset kirkkokahvit ovat muodostuneet meille tärkeäksi kohtaamispaikaksi. Sieltä on löytynyt myös uusia ystäviä. Monesti saarna ja musiikki herättävät kahveilla vilkasta keskustelua, joskus huomaa, että musiikki on jäänyt päälle, Mindy kiittelee Hollolan tasokasta musiikkiantia. Harmaantuvan kirkon haasteita Omasta kokemuksestaan Leppäsalot rohkaistuvat suosittelemaan jumalanpalvelusta, tuota kirkon ruisleipää, muillekin, joille kirkon kynnys on korkea. - Osaan samaistua heihin. En olisi vielä viisi vuotta sitten pystynyt itsekään menemään kirkkoon. Vertaistukea siinä olisi tarvittu, Messu on jumalanpalvelus, jossa vietetään ehtoollista. Sanajumalanpalveluksessa keskitytään Jumalan sanan esillä pitämiseen ja rukoukseen. Suomessa on 430 ev.lut. seurakuntaa, joissa järjestettiin v viikkomessuja, sanajumalanpalveluksia, lasten-, nuorten ja perheiden jumalanpalveluksia, konfirmaatiomessuja, koulu- ja oppilaitosjumalanpalveluksia, erityisjumalanpalveluksia ja rukoushetkiä yhteensä jumalanpalvelusta. Niihin osallistui henkilöä. LÄHDE: KIRKON TIEDOTUSKESKUS Marko tuumii. - Kun ekaa kertaa mentiin yhdessä, oltiin ihan pihalla, kun vieressä istuvat latelivat värssyjä ulkomuistista. Mitä ihmettä, ajattelimme. Siinä oli ulkopuolinen olo, Leppäsalot muistelevat. Mindy ja Marko, nuorekkaat, plus nelikymppiset, murehtivat, ettei jumalanpalveluksissa ole juuri heidän ikäisiään ja nuorempia. Parisuhdeja perhetoiminnassa mukana olevina aktiiveina he tietävät, että niihin on tungosta, samoin esimerkiksi rippileireille. Parisuhteiden palikat -iltoina kirkon aulassa on hulinaa, kun järjestetyssä lastenhoidossa on ollut parhaimmillaan kolmekymmentäkin lasta. - Miten saada sama väki jumalanpalveluksiin, he huokaavat. - Toiveena onkin järjestää kirkon tiloihin sunnuntaiksi muutakin toimintaa kuin aamun jumalanpalvelus. Näihin rohkaistaisiin erityisesti pienten lasten perheitä. Lapset voisivat olla sananmukaisesti läsnä tekemässä. Iltapäivään sijoitettuna aamu-unisetkin ennättäisivät mukaan, samoin isät, jotka eivät yleensä pääse äitien tavoin osallistumaan arkena perhekerhoihin. Ohjelmaltaan ne voisivat olla jumalanpalveluksen tapaisia rukouksineen, mutta lyhyempiä ja vapaamuotoisempia. Tämä toteutunee ehkä vasta syksyllä. Näistä on jo muualla hyviä kokemuksia. - Uuden ajan haasteet voivat pakottaa myös seurakunnan työntekijöitä jalkautumaan sinne, missä kansa liikkuu, Leppäsalot pohtivat.

9 Kirkonseutu 10/ SRK:N KUVA-ARKISTO Herätysliikkeet rikastavat kirkkoa Suviseurat Pyhäjoen keskuskentällä Suviseurat on vanhoillislestadiolaisen herätysliikkeen järjestämä vuosittainen tapahtuma. Juhana Unkuri Herätysliikkeellä tarkoitetaan hengellistä liikettä, jonka syntyvaiheeseen liittyy laajempi uskonnollinen kansanherätys. - Herätysliikkeissä korostetaan henkilökohtaista jumalasuhdetta. Herätysliikkeiden syntyvaiheissa kirkon on koettu jollakin tavalla luopuneen alkuperäisestä uskostaan. Uusi liike on katsonut korjaavansa tilanteen, Kirkon tutkimuskeskuksen virkavapaalla oleva johtaja Hanna Salomäki sanoo. Herätysliikkeistä rukoilevaisuus, herännäisyys, evankelisuus ja lestadiolaisuus ovat syntyneet 1700-luvun ja 1800-luvun herätysten tuloksena luvulta lähtien muotoutunutta ja useista järjestöistä koostuvaa herätysliikettä kutsutaan viidesläisyydeksi luvulta lähtien kirkon piirissä on vahvistunut karismaattinen virtaus, jossa on herätysliikkeelle tunnusomaisia piirteitä. Esimerkiksi muista Pohjoismaista poiketen Suomessa herätysliikkeet ovat pysyneet pääosin kirkon sisällä. Tämän myötä kirkossa on enemmän tilaa erilaisille uskontulkinnoille ja -ilmaisuille. - Joku haluaa esimerkiksi veisata hiljaa virsiä ja joku toinen kaipaa vaikkapa vahvaa karismaattista ilmaisua. Herätysliikkeiden myötä erilaiset ihmiset löytävät helpommin paikkansa kirkossa. Lisäksi herätysliikkeiden pienyhteisöt tarjoavat osaltaan mahdollisuuden monenlaiselle maallikkoaktiivisuudelle, luonnehtii Salomäki, jonka väitöskirjan otsikkona oli Herätysliikkeisiin sitoutuminen ja osallistuminen. Herätysliikkeet ja paikallisseurakunnat linkittyvät varsin luontevasti toisiinsa. - Vuonna 2011 tehdyn kyselyn mukaan aktiviiseurakuntalaisista puolet kuului herätysliikkeisiin. Seurakuntatasolla ei välttämättä tehdä jyrkkää eroa sille, mikä on herätysliikkeen toimintaa ja mikä seurakunnan toimintaa, vaan nämä limittyvät toisiinsa. Kyselyjen mukaan valtaosa seurakunnista kokee liikkeiden kanssa tehtävän Hanna Salomäki yhteistyön toimivan hyvin. Joillain alueilla herätysliikkeiden toiminta on seurakunnassa varsin voimakkaasti esillä. Esimerkiksi vahvimmalla herätysliikealueella Pohjanmaalla seurakunnissa on viikoittain useiden herätysliikkeiden toimintaa, kuten seuroja, raamattuopetusta, musiikkitoimintaa tai nuorten tilaisuuksia. Isoimmilla paikkakunnilla ne järjestävät opiskelijatoimintaa. Kirkon lähetystyössä herätysliikkeisiin kytkeytyvillä lähetysjärjestöillä on suuri rooli. Salomäen mukaan joidenkin liikkeiden kohdalla liikkeen ja kirkon henkinen välimatka on kasvanut. - Esimerkiksi herännäisyydessä ja viidesläisessä Kansan Raamattuseurassa ei tällä hetkellä tuoda esiin erityistä Suomessa herätysliikkeet ovat pysyneet kirkon sisällä. kirkkokritiikkiä. Sen sijaan esimerkiksi Kansanlähetyksen ja evankelisen liikkeen julkaisuissa voi havaita selvää kritiikkiä kirkon kehitystä kohtaan. - Kritiikkiä ovat aiheuttaneet esimerkiksi kysymykset uskontunnustukseen sitoutumisessa kirkossa tai parisuhdelaista. Tyytymättömyys on johtanut myös omien jumalanpalvelusyhteisöjen kehittämiseen. Useat piispat ovat puolestaan puuttuneet viime vuosien aikana vanhoillislestadiolaisen liikkeen ideologiaan. Kesäjuhlilla yli satatuhatta suomalaista Herätysliikkeisiin kuulumiselle ei ole yksiselitteistä määritelmää. - Joku kuuluu liikkeeseen jäsenmaksun maksavana jäsenenä, mutta ei osallistu juurikaan sen toimintaan. Toinen voi olla aktiivikävijä, mutta ei Herätysliikkeet sekä niiden pääryhmät ja -suuntaukset Rukoilevaisuus Länsi-Suomen Rukoilevaisten Yhdistys Suomen rukoilevaisen kansan yhdistys Rukoilevaisuudessa korostetaan omakohtaista uskoa. Rukouksessa ihminen pyytää pahuuttaan anteeksi Jeesuksen tähden ja jättäytyy kaikessa Jumalan armon varaan. Polvirukouksen korostaminen ilmentää ihmisen pienuutta Kaikkivaltiaan Jumalan edessä. Herännäisyys Herättäjä-Yhdistys Herännäisyys eli körttiläisyys puolustaa arkaa ja ikävöivää uskoa, jossa Kristuksen ja ihmisen väliin ei aseteta mitään. Armo kuuluu kaikille. Evankelisuus Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys Evankelinen lähetysyhdistys Evankelisuudessa korostetaan herännäisyyden ikävöivän uskon sijaan sitä, että ihminen saa jo nyt omistaa pelastuksen ja iloita siitä. Kasteen kautta ihminen saa tulla osalliseksi Kristuksen lunastustyöstä. Luterilaisen tunnustuksen ja opin tärkeys korostuu. Lestadiolaisuus Vanhoillislestadiolaisuus Esikoislestadiolaisuus Rauhansanalaisuus Elämänsanalaisuus Uusheräys Lestadiolaisuudessa keskeistä on saarna Jeesuksen kärsimisestä, kuolemasta ja ylösnousemisesta. Evankeliumin ydin on synninpäästö, joka julistetaan Jeesuksen nimessä ja veressä. Lestadiolaisuus korostaa seurakuntayhteyden tärkeyttä. Viidesläisyys Suomen Raamattuopisto Kansan Raamattuseura Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys Viidennessä herätysliikkeessä korostetaan omakohtaista uskoa ja parannusta. Liikkeessä painotetaan myös evankelioinnin merkitystä ja Raamatun asemaa. Määritelmissä on hyödynnetty useita kirjallisia lähteitä sekä liikkeitä edustavien teologien kommentteja. ole muodollisesti sitoutunut. Joissakin herätysliikkeissä jäsenyyttä ei pidetä edes esillä, toisissa kuka tahansa voi liittyä jäseneksi esimerkiksi kesäjuhlilla. Jotkut ovat eräänlaisia hengaajajäseniä tai liikkuvat herätysliikkeiden liepeillä. Vielä pari vuosikymmentä sitten herätysliikkeiden väliset rajat olivat nykyistä vahvemmat. - Nykypäivänä yhden liikkeen jäsenyys ei ole trendi. On hyvin tavallista, että ihminen kokee kuuluvansa yhtä aikaa moneen eri liikkeeseen. Salomäen mukaan niin sanotut keskivertosuomalaiset ovat alkaneet suhtautua herätysliikkeisiin aiempaa kriittisemmin. - Vuonna 2011 tehdyssä kyselyssä noin puolet suomalaisista suhtautui useisiin herätysliikkeisiin erittäin tai melko kielteisesti. Erityyppiset herätysliikkeet saivat varsin samanlaisen vastaanoton. - Kun entistä pienempi määrä suomalaisia osallistuu seurakunnan toimintaan, entistä harvemmat kohtaavat seurakunta-aktiiveja tai herätysliikeväkeä. Konkreettisen tuntemisen on korvannut mediasta saatava kuva. Herätysliikkeistä uutisoitaessa nostetaan esiin lähinnä niiden ongelmakohtia, esimerkiksi pedofiliaa, naispappeuskysymystä tai lähetysrahakiistoja. Kirkkomonitor kyselyssä joka kymmenes suomalainen katsoi kuuluvansa johonkin herätysliikkeeseen. Heidän lisäkseen joka kymmenes katsoi saaneensa herätysliikkeestä vaikutteita ajatteluunsa. - Herätysliikeiden kesäjuhlat ovat vahva näyttö siitä, että liikkeet koskettavat edelleen suurta joukkoa suomalaisia. Yli satatuhatta suomalaista matkustaa joka kesä herätysliikkeiden tapahtumiin.

10 10 Seurakuntien tilaisuudet Kirkonseutu 10/ Asikkala su klo 10 helluntaipäivän perhemessu Asikkalan kirkossa. Anja Saraja, Miia Kettunen, Mirja Halme ja lastenohjaajat. Anianpellon koulun kuoro. Syksyllä koulunsa aloittavien siunaaminen. Kirkkokahvit. su klo 13 helluntaipäivän messu Kalkkisten kirkossa. Anja Saraja, Paavo Haapiainen ja Kyläkuoro. su klo 10 messu Asikkalan kirkossa. Päivi Säämänen, Mervi Koskinen. su 7.6. klo 10 messu Asikkalan kirkossa. Anja Saraja, Miia Kettunen. Kirkkokahvit. su klo 10 konfirmaatiomessu Asikkalan kirkossa. Kesän 1. rippikoululeiri ja päivärippikoulu. Päivi Säämänen, Miia Kettunen. Päihdekuntoutujien leiripäivä ma lähtö kimppakyydein Maijan kammarilta klo 12. Miesten raamattupiirin saunailta ke Kinismaja. Lähtö yhteiskyydeillä Nordean edestä klo 17. Omat pyyhkeet mukaan. Illan aihe: Mooseksen ja Karitsan laulu, Ilm.15:1-16:1. Rantakulman lähetyspiiri ke klo 18 Kalkkisten kirkossa. Kevätkauden päätös. Apostolien teot luvut Lähetyspiiri Ke 3.6 klo alkaen, kokoontuu kesän ajaksi joka toinen keskiviikko Maijan kammarilla. Heinola Su klo 10 perhemessu Heinolan kirkossa. Pia Särkelä, Jukka Tabell. Bändi ja koululaisten lauluryhmä. Päiväkerhotyön juhla. Ruokailu ja tilaisuus srkkeskuksessa. Su klo 10 messu Heinolan pitäjänkirkossa. Sirpa Kaukinen, Ville-Paavali Hyvönen. Su klo 10 messu Heinolan kirkossa. Timo Lavoila, Simo- Pekka Rantala, Ville-Paavali Hyvönen. Kirkkokahvila srkkeskuksessa. Su klo 10 sanajumalanpalvelus Heinolan pitäjänkirkossa. Päivi Pulakka, Jukka Tabell. Su 7.6. klo 10 messu Heinolan kirkossa. Simo-Pekka Rantala, Timo Lavoila, Jukka Tabell. Keittoruokailu ja Käkisalmijuhla srkkeskuksessa. Su 7.6. klo 10 messu Heinolan pitäjänkirkossa. Maarit Kihlström, Ville-Paavali Hyvönen. Su klo 10 messu Heinolan kirkossa. Simo-Pekka Rantala, Sirpa Kaukinen, Ville-Paavali Hyvönen. Su klo 10 konfirmaatiomessu Heinolan pitäjänkirkossa. Pia Särkelä, Jukka Tabell. Lasten kevätkirkko Su klo 10 Heinolan kirkossa. Päiväkerhoja 50 vuotta Heinolassa. Tervetuloa nykyiset ja entiset kerholaiset, työntekijät ja yhteistyökumppanit. Messun jälkeen istutetaan juhlavuoden puu kirkkopuistoon. Ruokailu ja välähdyksiä päiväkerhosta vuosien varrelta srk-keskuksessa. Miesten saunailta ma Joutsan srk:n Pekkasessa ja ma 8.6. Sulkavankosken kesäkodilla. Sauna klo ja seurat klo 19. Kevätretki ma klo 18 Lusin koululta laavulle. Ahti Peltonen Lähetyssopen kevätkauden päätös ke klo srk-keskuksessa. Piirakkapäivä. Käsityötuotteita kotiin, mökille ja kesän tuliaislahjaksi. Miesten te ta ke klo 18 Sulkavankoskella. Lauri Kirves Kevätseurat to klo 18 Sirkka Hämäläisellä, Marjoniementie 499. Jari Nordman, Suomen Raamattuopisto, Simo-Pekka Rantala ja Ilpo Ylikoski. Lähtö h-autoilla Harjukadulta klo Kohtaamispaikka pe klo Arkissa, Torikatu 5. Kristityt yhdessä. Suvivirsitapaaminen la klo 12 Kirkkopuistossa. Järj. Heinola-Seura Perheiden pihapäivä ma 1.6. ja 8.6. klo 9-12 Maaherrankatu 17 ke 3.6. ja klo 9-12 Kirkonkylän pappila Papin Pysäkki ti 2.6. klo Pääsinniemen kylätalon lähellä. Timo Lavoila, Ritva Mertanen Israel-ilta to 4.6. klo 18 Heinolan Helluntaiseurakunnassa. Matti Villikka, musiikki Veikko Juurikkala Musiikkihartaus su 7.6. klo 18 Heinolan siunauskappelissa. Simo-Pekka Rantala, Jukka Tabell Selvä päivä ti 9.6. klo 9-15 Sulkavankoskella. Hinta 6 e. Ilm. ti 1.6. mennessä diakoniatoimistoon, p Naisten saunailta ti 9.6. klo 18 Sulkavankoskella. Hän etsii eksyneen, Päivi Pulakka. Saunomismahdollisuus. Vapaaehtoinen tarjoilumaksu lähetystyölle. Lähtö h-autoilla Harjukadulta klo Pihaseurat to klo 18 Seppälällä, Taavilankatu 12. Sirpa Kaukinen Lentopalloilta kaikenikäisille joka tiistai klo Imjärvellä Merjeslammilla, Roni 26. Alk Sulkavankoskella saunotaan joka keskiviikko. Naiset klo 14-16, miehet klo Omat eväät. Saunamaksu 1 e. Alk Retki Sanan Suvipäiville la Vivamoon. Lähtö kk kirkon P-paikalta klo 7.30, srkkeskuksesta Matkanjohtajina Timo ja Brita Pokki. Ilm mennessä virastoon. Invaleiri ma 22. ke Kurenniemen leirikeskuksessa. Hinta 30 e. Ilm. ma mennessä diakoniatoimistoon, p Lisätiedot Maria-Leena Hakkarainen, p Diakoniaryhmät Mielenterveyskuntoutujien piiri to klo 10 Vanhassa pappilassa. Katulähetyksen Lämminruoka to klo 12 srk-keskuksessa. Vapaaehtoinen ruokamaksu 1,50 e. Maahanmuuttajien saunailta pe klo Sulkavankosken kesäkodilla. Saunamaksu 1 e. Omat eväät. Lähetyspiirit Afrikkapiiri to klo 13 Sulkavankoskella. Lähtö srk-keskuksesta klo Raamattu- ja rukousryhmät Raamattuilta ma klo 18 srk-keskuksessa. Rukoushetki ke klo 15 Vanhassa pappilassa. Nuorten aikuisten raamis ke klo Maaherrankatu 17. Naisten rukouspiiri joka ke klo 18 kirkonkylän pappilassa. Aamurukouspiiri ma-pe klo 7 Vanhassa pappilassa. Hollola Su klo 10 kummikirkko Hollolan kirkossa. Hanna-Leena Penttilä, Satu Alander, Maarit Peltomaa. Su klo 10 Sovituksenkirkossa. Marjo Kortelainen, Timo Huttunen, Sinikka Pitkänen. Su klo 10 Hollolan kirkossa. Janne Hatakka, Lauri Palo. Su klo 10 Sovituksenkirkossa. Satu Alander, Antti Lahtinen, Sinikka Pitkänen. Su 7.6. klo 10 Hollolan kirkossa. Janne Hatakka, Lauri Palo. Su 7.6. klo 10 Sovituksenkirkossa. Johanna Väyrynen, Timo Huttunen, Jussi Keltakangas. Su klo 10 Hollolan kirkossa. Anne Pettersson, Sirkku Laitinen, Sinikka Pitkänen. Su klo 10 lähetysseuran kirkkopyhä Sovituksenkirkossa. Janne Hatakka, Mikko Kaartama, Jussi Keltakangas. Kirkkokahvit. Sovituksenkirkon toimintaa Keskuskatu 2 p. (03) Päivystävä pappi ma-pe klo puh. (03) Mahdollisuus rippiin ja sielunhoitoon. Aamurukoushetki Andreaksen kappelissa keskiviikkoisin klo 8. Hanna-lähetyspiiri maanantaisin klo , kokoustila Mooses (Kevään viimeinen 25.5.). Opastukset kirkoissa Hollolan keskiaikainen kirkko (Rantatie 917) toukokuussa avoinna joka päivä klo ja kesä-elokuun ajan klo Paikalla on opas. Tiekirkko. Sovituksenkirkkoon (Keskuskatu 2) on mahdollista tutustua sunnuntaisin klo (EI TOUKOKUUSSA). Paikalla on opas. Vesikansan toimintaa Seurakuntakoti, Paimelantie 51 Joka pyhä jotakin pyhää klo 13 Su klo 13 Room Timo Huttunen. Ke Retki Hanneksenmetsään. Lähtö Vesikansan seurakuntakodilta klo 18. Mahdollisuus kuljetukseen. Su klo 13 viikkomessu Mikko Kaartama. Maarit Peltomaa. Su 7.6. klo 13 viikkomessu Johanna Väyrynen, Timo Huttunen, Jussi Keltakangas. Su klo 13 viikkomessu Mikko Kaartama, Jussi Keltakangas. Kaiken kansan kammari Rakentajantie 8. Avoinna mape Kammarin kesätauko Keskiviikkoisin tuolijumppaa klo 11. Torstaisin raamattupiiri klo 14. Joka ma, ti, to ja pe aamu klo 9.15 aamurukoushetki kammarin Hiljaisessa huoneessa. Ti 2.6. klo 11. Runotuokio, Mauri Kaarasuo. Missiokauppa Rakentajantie 8. Kesäkauden aukioloajat: ma klo 10-17, ti-pe klo 10-14, liike suljettu Uusia yksilöllisiä lahjatuotteita kesän juhliin ja tuliaiskasseihin, kaunis lahjapussi kaupan päälle: koristeet, korut, kortit, laadukkaat käsityöt ym. Diakoniatyön yhteystiedot Sovituksenkirkko, Keskuskatu 2: Salpakangas Maria Viljamaa, p (diakoninen perhetyö, hyvän mielen kahvila, saattohoitotyö) Virve Valkeavuori, p (eläkeikäiset) Anne-Mari Andersson, p , lisäksi Nostava ja Miekkiö, (mielenterveys-, päihde- ja kriminaalityö) tavoitettavissa ilman ajanvarausta tiistaina ja torstaina klo Maakansa Pia Rantatupa, p (vammaistyö, omaishoitajat, yhteisvastuukeräys, Kirkon Ulkomaanvun tehtävät) tavoitettavissa ilman ajanvarausta Diakonia- ja sairaalapappi Sirkku Laitinen, p Vesikansan srk-koti, Paimelantie 51, Kalliola: Vesikansa Eila Virtanen p (lähimmäispalvelu, Kaiken kansan kammari) tavoitettavissa ilman ajanvarausta tiistaina klo Hämeenkoski Su klo 10 helluntain messu kirkossa, Sirkku Laitinen, Ismo Lehmusto, Irmeli Ojantausta (laulu) Su klo 10 messu kirkossa, Timo Huttunen, Johanna Huovinen, Tuomaslaulajat Su 7.6. klo 10 messu kirkossa, Mikko Kaartama, Johanna Huovinen Su klo 10 konfirmaatiomessu kirkossa, Pentti Pohto, Johanna Huovinen Muuta toimintaa To klo 13 Ikäihmisten hyvinvointipäivä Hollolan uimahallilla. Lähtö kimppakyydein Ystävänkulmasta klo Pe tuomaslaulajien harjoitukset Tuvalla klo 18 La klo 8 koulun kevätkirkko, Hanna-Leena Penttilä, Johanna Huovinen. Myös kotiväki on lämpimästi tervetullutta paikalle! To 4.6. klo 14 hartaus Koivukodolla Johanna Huovinen, kahvitus 13.30, vuorossa Kaunkorpi-Melkkala To 4.6. klo 18 Linnakallion Suvilaulelot. Kolehti kirkon ulkomaanavulle. Mukana Kirkkokuoro ja rippikoululaiset. Sateen sattuessa lauletaan Tuvalla Ke ja to klo Tuvalla musiikkia teoriassa ja käytännössä. Opiskellaan musiikin teorian ja säveltapailun perusteita. Kirjoitusvälineet mukaan. Lastenleirit Hämeenkosken kunnan ja kappeliseurakunnan lastenleirit kesäkuussa viikoilla 25 ja 26. Voit kysellä mahdollisia peruutuspaikkoja diakoni Eila Kamppiselta p Mahdollisuus mukavaan vapaaehtoistyöhön, ulkoilemme keskiviikkoisin Koivukodolla vanhusten kanssa klo 11 (säävaraus). Tule mukaan silloin, kun ehdit! hameenkoski Kärkölä Su klo 11 Kärkölän kirkossa päiväkerhon ja perhekerhon yhteinen kevätkirkko, isosten siunaaminen, saarna ja liturgia Timi Korhonen, kanttori Kirsi Skantz-Viljakainen. Su klo 10 Kärkölän kirkossa sanajumalanpalvelus, saarna ja liturgia Timi Korhonen, kanttori Taisto Häkli Su 7.6. klo 11 Kansanlaulukirkko Huovilan puistossa saarna Keijo Vikman, liturgi Timi Korhonen, kanttori Kirsi Skantz-Viljakainen ja Kärkölän pelimannit Su klo 10 Konfirmaatiomessu Kärkölän kirkossa, saarna ja liturgia Katja-Margit Takatalo, Kirsi Skantz-Viljakainen Tapahtumia Su klo 18 Sunnuntain iltamusiikkia Kosketa minua Henki Kärkölän kirkossa. Esiintymässä mm. lapsikuoro, kirkkokuoro, Aapo Ylä-Sulkava, Eero Lepola ja Kirsi Skantz-Viljakainen. Vapaaehtoinen ohjelmamaksu seurakunnan soitinrahastoon. Tervetuloa! To klo Seurakunnan naisten saunailta Kalliopirtillä, vierailijoina Villa Viertolasta Tuula Hyyryläinen ja Katja Rantala, tarjolla: saunomista, pientä purtavaa ja mukavaa yhdessäoloa. Illan päätteeksi hartaushetki, mukana seurakunnasta Riitta ja Katja-Margit. Tarjoilun vuoksi ilmoittautuminen mennessä, puh: