Viranomaiset yhteistyössä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Viranomaiset yhteistyössä"

Transkriptio

1 Ruotuväki, PL 25, HKI MP2 Itella Oyj Ruokahuolto yhtiöitetään PURUsta tulee Leijona Catering ensi vuoden alussa uutiset, sivu 5 puolustusvoimien uutislehti 49. vuosikerta n:o 21 (1088) verkossa > Viranomaiset yhteistyössä Suomea pidetään maailmalla viranomaisyhteistyön esimerkkimaana. Yksi syy voi olla, että Suomen kokoisessa maassa yhteistyö on jo pakon sanelemaa. Resurssien säästämiseksi päällekkäisyyksiä on pakko karsia. Ylikersantti Joni-Olli Huotari ja vanhempi konstaapeli Ilkka Kulmala toivat siviilien luovuttamia aseita Tikkurilan poliisitalolle poliisin viime viikolla järjestämän asekeräyksen yhteydessä. uutiset, sivu 3 Tutkimustoiminta ulottaa lonkeronsa kaikkialle uutiset, sivu 4 Vapaa-ajanviettomahdollisuuksia riittää varuskunnissa kentällä, sivu 10 Kuva: Akseli Muraja Me tiedämme mitä pelaat ensi vuonna vapaalla, sivu 15

2 2 ruotuväki 21/2011 pääkirjoitus Vuosijuhlista tulevaisuuteen Puolueeton sekä itään että länteen Suomessa on paljon erilaisia reserviläis- ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen järjestöjä paikallisella, alueellisella ja valtakunnallisella tasolla. Ehkä jopa liikaakin. Monessa yhdistyksessä on nimittäin haasteena ikärakenteen vääristyminen. Nuoria ei ole kyetty houkuttelemaan mukaan samaa tahtia kun vanhimmat jäsenet jäävät pois aktiivisesta toiminnasta. Puolustusministeri Stefan Wallin vaati uudistuksia vapaaehtoiskenttään puheessaan Maanpuolustuksen Tuen 60-vuotisjuhlissa. Hänen Nyt on aika tarkastella järjestökentän tulevaisuutta. mukaansa puolustusvoimauudistuksen myötä myös tiettyjä vapaaehtoiskentän toimintoja on tarkasteltava uudelleen. Myös tällä saralla tarvitaan uudistuksia. Tarkasteltaviksi tulevat lait ja asetukset puolustusvoimista, virka-avusta ja vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta. Olisi tärkeää, että järjestökenttä miettisi, kuinka niiden toimintaa tornitouhua voitaisiin kehittää ja sopeuttaa muuttuvassa maanpuolustuksen ja kokonaisturvallisuuden kentässä taloudelliset realiteetit huomioonottaen, Wallin totesi puheessaan. Mitä nämä uudistukset sitten olisivat, sitä itse ministerikään ei varmaan osaa tässä vaiheessa sanoa. Joka tapauksessa, signaali poliittiselta johdolta on selkeä: jotain tulisi tehdä. *** Maanpuolustuksen Tuen lisäksi myös toinen maanpuolustusta lähellä oleva yhdistys, Varusmiesliitto, juhli 40-vuotisjuhliaan hiljattain. Näitä kahta varsin erilaista järjestöä yhdistää yleinen asevelvollisuus. Maanpuolustuksen Tuki on keskeinen reserviläistoiminnan rahoittaja eikä varusmiesten asemaa edistävää järjestöä olisi ilman asevelvollisuutta. Mikä on tällaisten vuosijuhlien merkitys? Kun yhdistys täyttää pyöreitä vuosia, on hyvä mahdollisuus nostaa omaa häntää historiasta, asemasta nykypäivänä ja tulevaisuudestakin. Vuosijuhlat tuovat monesti mediajulkisuuttakin, ja ovat syy juuri näiden kahden järjestön nostolle tässä yhteydessä. Maanpuolustuksen Tuki sitouttaa taloudellisesti yritysmaailmaa asevelvollisuuden pohjalle rakentuvaan kokonaismaanpuolustukseen. Se rahoittaa vuosittain eurolla suomalaisia valtakunnallisia vapaaehtoista maanpuolustustyötä tekeviä järjestöjä. Varusmiesliitto tulkittiin historiansa varhaisemmissa vaiheissa vastavoimaksi aseelliselle puolustukselle. Nyt se on saavuttanut edunvalvontaorganisaation ja asiantuntijajärjestön aseman. Liiton tarkoitus on toimia varusmiehiä yhdistävänä sekä heidän etujaan ja oikeuksiaan palvelevana järjestönä. *** Puolustusministeri Wallinin viesti vapaaehtoiskentän uudistuksista ei ollut kohdennettu mihinkään tiettyyn yhdistykseen, mutta useissa yhdistyksissä joudutaan miettimään, kuinka toimia pienemmällä rahalla. Tälle mietinnälle puolustusvoimauudistuksen aika on sopiva hetki. Tulevaisuus on epäselvää, mutta yleinen asevelvollisuus säilyy ja siten myös tarve Varusmiesliitolle ja Maanpuolustuksen Tuelle. > Lauri Sutela ( ) Sotilaitten ja siviilien, kaikkien suomalaisten, kunnioittama kenraali Lauri Sutela kuoli Helsingissä. Hän toimi puolustusvoimain komentaja vuosina Kenraali Lauri Sutela oli syntynyt Äänekoskella, tullut ylioppilaaksi Jyväskylän lyseosta vuonna 1937, valmistunut upseeriksi Kadettikoulusta vuonna 1939 ja suorittanut yleisesikuntaupseeritutkinnon Sotakorkeakoulussa vuonna *** Lauri Sutelaa voidaan luonnehtia eräällä tavalla suureksi tuntemattomaksi. Hän esiintyi julkisuudessa säästeliäästi, harkitsi mielipiteittensä esiintuomista tarkasti ja vältti itsestään puhumista. Arvonannon ja samalla tietyn etäisyyden kehää Sutelan ympärillä lisäsi se, että hänen kaudellaan komentajan eroikä nostettiin takaisin 65 vuoteen. Kaikki hänen ikä- ja keskeiset työtoverinsa ehtivät siirtyä eläkkeelle. Tarpeen vaatiessa Sutela osasi olla jyrkkä ja pitää kiinni tärkeiksi katsomistaan asioista. Tämän sai tuntea muun muassa Naton Euroopan joukkojen komentaja, yhdysvaltalainen kenraali Bernard W. Rogers, joka epäili Helsingin Sanomien haastattelussa Suomen halua puolustaa asein puolueettomuuttaan. Sutela vastasi välittömästi, että kenraali Rogers ei näytä tuntevan Suomea ja jatkoi: Herra Rogers, Suomi tulee puolustautumaan kaikin käytettävissä olevin voimin jokaista hyökkääjää vastaan. Sutelan suuttumusta osoittaa hänen kenraalista käyttämänsä puhuttelumuoto: Herra Rogers. Myös Sutelan suhtautuminen Neuvostoliittoon oli linjakas. Maitten puolustusvoimien välit olivat ystävälliset, mutta rajoittuivat vierailuvaihtoon ja urheilukilpailuihin. Selvimmin puolueettomuuttamme turvaava periaate tuli ilmi, kun presidentti Urho Kekkonen kenraali Sutelan tuella torjui Neuvostoliiton puolustusministeri Dmitri Ustinovin ehdotuksen maitten yhteisistä sotaharjoituksista. *** Sutelan suuri ansio oli siinä, että puolustusvoimien ylipäällikön, presidentti Urho Kekkosen ja puolustusvoimien johdon välit rakentuivat luottamuksellisiksi. Sutela ei aikaisemmin ollut erityinen hiihtomies, mutta otti sen komentajana ollessaan aktiiviseksi harrastuksekseen ja olikin sitten itseoikeutettu osallistuja Kekkosen jokakeväisille Lapin hiihtomatkoille. Sutelan sota-ajan kokemuksia ja ansioita, joista on kasvanut jopa tarunomaisia, on kuvattu elävästi Matti Lukkarin kirjoittamassa elämäkerrassa. Lähes koko rauhanaikaisen uransa Sutela palveli ns. Kaartin korttelissa. Se antoi hänelle syvällisen näkemyksen ja monipuolisen kokemuksellisen pohjan, miten Suomen maanpuolustusta on mahdollista kehittää. Sutelan rakkain harrastus oli golf, jossa hän ylsi korkealle tasolle. Lajin parissa hän viihtyi tiiviisti vielä eläkevuosinaankin. Jussi Viljanen Kirjoittaja oli Ruotuväen päätoimittajana vuosina kysymys Edellisessä lehdessä kysyimme: Onko puolustusvoimat vaarallinen työpaikka? mielipide Uhka vai mahdollisuus Kyllä 27% Ei Säästöt rapauttavat merkittävästi puolustusvoimien suorituskykyä. Pv-uudistuksen alkuvuosina joudutaan kovalla kädellä puuttumaan joukkojen harjoituksiin ja tuleviin materiaalihankintoihin. Henkilöstöjärjestelmän osalta katse kannattaa suunnata vuoden 2015 alkuun. Silloin puolustusvoimat ei saa olla varaton ja raihnainen. Sillä pitää olla oikeanlainen henkilöstörakenne, riittävä osaaminen ja ikärakenteen hallittavuus. Tässä mielessä uudistus antaa säästövelvoitteiden lisäksi mahdollisuuksia. Kenttäarmeijan koon pienentyessä on henkilöstön oltava entistä ammattimaisempaa ja osaavampaa. Joukkojen sodan ajan käyttöperiaatteet ja rauhan ajan toimintatavat on pakko laittaa täysremonttiin. Vain näin voidaan reaalisesti kompensoida muun suorituskyvyn laskua. Saksan valmistautuessa toiseen maailmansotaan se koulutti kaikista aliupseereistaan vääpeleitä ja kaikista mahdollisista upseereista yleisesikuntaupseereita. Valinnoissa merkittävintä oli motivaatio, henkinen kestävyys, fyysinen kunto, koulutustaso jne.. Tätä kutsuttiin taisteluarvoksi. Puolustusvoimien sotilashenkilöstön virkaurien hidastumisen ongelmien korjaamiselle, ikääntymiselle ja toiminnallisesti oikean tehtävärakenteen luomiselle on nyt hyvä mahdollisuus. Harri Westerlund Puheenjohtaja Upseeriliitto 73% Seuraava kysymys: Huolestuttaako ruokapalveluiden ulkoistaminen? Vastaa lähettämällä tekstiviesti Äänestykseen voi osallistua myös Ruotuväen RV K (kyllä) tai RV E (ei) numeroon www-sivuilla osoitteessa > KUSTANTAJA: Puolustusvoimat TILAUS-, LASKUTUS- JA OSOITEASIAT: Puh Seuraava numero ilmestyy ISSN (painettu) ISSN (verkkolehti) PÄÄTOIMITTAJA Mikko Ilkko Puh Fax UUTISPÄÄLLIKKÖ Juha Heikkinen Puh Fax TUOTANTOSIHTEERI Kaarina Honkalammi Puh Fax LEVIKKISIHTEERI Kaartinjääkäri Tuomas Kähärä Puh TOIMITTAJAT Kokelas Mikko Virta Puh Kaartinjääkäri Henri Havusela Puh Kaartinjääkäri Roope Luokkamäki Puh Kaartinjääkäri Eero Nurmi Puh Kaartinjääkäri Sakari Nuuttila Puh Kaartinjääkäri Taneli Urmas Puh GRAAFIKKO Kaartinjääkäri Juuso Salakka Puh VALOKUVAAJAT Kaartinjääkäri Henri Juvonen Kaartinjääkäri Akseli Muraja Puh arkisin kello Pirkanmaan Lehtipaino Oy Tampere 2011 Toimituksen ja palvelupisteen käyntiosoite: Punanotkonkatu 4, Helsinki, postiosoite: PL 25, Helsinki, Puhelinvaihde: Internet-osoite: >

3 ruotuväki 21/2011 uutiset 3 Viranomaisyhteistyö säästää resursseja Suomi on profiloitunut viranomaisyhteistyön osaajaksi. Puolustusvoimat antaa virka-apua erityisesti räjähteiden raivaamiseen. Roope Luokkamäki Markku Grönroos on tyytyväinen päästessään luovuttamaan vanhat nurkkiin jääneet metsästyskiväärit ylikersantti Joni-Olli Huotarin ja vanhemman konstaapelin Ilkka Kulmalan haltuun. Meneillään on poliisin järjestämä asekeräys, jossa kansalaisilla on mahdollisuus luovuttaa vanhat aseet poliisin haltuun. Jokaisen poliisin mukana virka-apua antamassa on puolustusvoimien räjähderaivaaja. Vuonna 2010 Suomen puolustusvoimat antoi virka-apua eri viranomaisille 477 eri tehtävässä. Tältä vuodelta virallisia tilastoja ei vielä ole, mutta tapausten määrän uskotaan pysyvän edellisten vuosien tasolla. Yhteistyö muiden viranomaisten kanssa tarkoittaa puolustusvoimille kuitenkin paljon muutakin kuin virka-avun antamista. Ikinä ei voi tietää, mitä tulee. Puolustusvoimilla on lakiin kirjoitettu velvollisuus muiden viranomaisten tukemiseen. Siihen kuuluvat virka-apu, pelastustoimintaan osallistuminen ja osallistuminen avun antamiseen toiselle valtiolle, kertoo valmiuspäällikkö ja Pääesikunnan operatiiviselta osastolta prikaatikenraali Jorma Ala-Sankila. Puolustusvoimilla on siis velvollisuus Suomen sotilaallisen puolustamisen ja kansainvälisen kriisinhallinnan lisäksi antaa viranomaisten käyttöön kalustoa, henkilöstöä ja asiantuntijapalveluita omien resurssiensa mukaisesti. Yleensä puolustusvoimia työllistävät räjähteiden raivaukset sekä etsintä- ja eristystehtävät. Suomessa on totuttu siihen, että tehdään yhteistyötä. Tämä on niin pieni maa ja resursseja vähän, että yhteistyötä on pakko hyödyntää, painottaa Ala-Sankila. Suomi viranomaisyhteistyön osaaja Asekeräys on pitänyt kiireisenä majuri Mika Tyryn, joka toimii Etelä-Suomen sotilasläänin raivausvastuuhenkilönä. Puhelin soi kymmenen minuutin välein. Poliisilaitokset kysyvät koko ajan lisää resursseja. Tyry on vastuussa asekeräyksen järjestelyistä puolustusvoimien puolella. Muutenkin yhteistyö poliisin ja vaikkapa tullin kanssa on Kuva: Akseli Muraja Markku Grönroosin luovutti vanhat metsästyskiväärinsä poliisin haltuun. Ylikersantti Joni-Olli Huotari ja vanhempi konstaapeli Ilkka Kulmala vierailivat yhdessä yli 90 kohteessa poliisin asekeräyksen yhteydessä. tiivistä. Yli puolet puolustusvoimien antamasta virka-avusta liittyy räjähteiden raivaamiseen. Melkein kaikki koulutukset ovat yhteisiä poliisin kanssa. Muiden viranomaisten kanssa järjestetään Improvised explosives -yhteistoimintaseminaareja 2 3 kertaa vuodessa. 80 osallistujaa vetäviin seminaareihin olisi tunkua enemmänkin ulkomaita myöten, mutta tähän asti periaatteena on pidetty, että tapahtumaan kutsutaan vain suomalaisia osallistujia. Seminaarin suosiota voi pitää yhtenä esimerkkinä suomalaisen viranomaisyhteistyön nauttimasta arvostuksesta maailmalla. Suomessa on poikkeuksellista poikkilinjainen yhteistyö. Kaikkia tapauksia ei tarvitse kierrättää hallinnon kärjen kautta. Liika byrokratia ei saa haitata yhteistyötä Asekeräykseen myös osallistunut Ilkka Kulmala kuuluu poliisin terroripommi-ryhmään ja on lisäksi koirakouluttaja. Yhteistyötä puolustusvoimien työntekijöiden kanssa tulee tehtyä, niin räjähteisiin kuin koirankoulutukseen liittyen. Käytännön tasolla tämä tarkoittaa yhteisiä koulutuksia, kaluston lainaamista sekä asiantuntijalausuntojen vaihtamista puolin ja toisin. Ennen oli vähän sellaista hiekkalaatikko-ajattelua, mutta nykyään ymmärretään, että yhteinen hyvä on tärkeämpää kuin se, kuka pääsee tekemään. Kulmala kertoo myös tiedotuksen lisääntymisen auttaneen yhteistyössä toimimista. Ennen se oli ehkä vähän hämärää aluetta, mutta nyt tiedetään milloin ja millä perusteilla virkaapua tulee pyytää. Edellytyksenä toimivalle yhteistoiminnalle on yhteyksien ylläpitäminen muutenkin kuin tilanteen sitä vaatiessa. Käsikranaatteja Helsinki-Vantaalla Rooope Luokkamäki Lentokentän lähellä tehtäviin voi joskus liittyä ylimääräisiä haasteita, jos alueita joudutaan eristämään. Siinä oma ammattitaito tulee kuvaan, majuri Mika Tyry pohjustaa. Olemme matkalla Helsinki- Vantaan lentokentälle, josta Tyrylle on tullut tieto tulliin juuttuneesta, vanhoja sotilasräjähteitä sisältävästä paketista. Kun kyse on nimenomaan sotilasräjähteistä puolustusvoimat kutsutaan aina paikalle huolehtimaan materiaalista. Paikalle saavuttuamme tapaamme konstaapeli Jukka Mustapään, joka opastaa meidät räjähteiden luo. Tyry tunnistaa nopeasti toisen maailmansodan aikaiset saksalaiset varsi-käsikranaatit ja rupeaa dokumentoimaan takavarikoitavaa materiaalia. Räjähteet osoittautuvat vaarattomiksi, mutta lain Verkostoituminen on päivän sana ja kontaktit madaltavat kynnystä pyytää apua. Yhdessä voidaan vertailla kokemuksia ja tietotaitoa. Liika byrokratia ja muodollisuudet eivät saa haitata yhteistyötä. mukaan kaikki sodanaikaiset räjähteet kuuluvat Suomessa puolustusvoimille. Lähtöä tehdessämme Mustapää pyytää Tyryä vilkaisemaan vielä savuheitteitä sisältävää pakettia, johon tulliviranomaiset ovat kiinnittäneet huomiota. Lyhyt tarkastelu paljastaa kaiken, lupia myöten, olevan kunnossa, ja paketti pääsee jatkamaan matkaansa. Yhteistyö tässä tapauksessa kolmen eri viranomaisen, poliisin, tullin ja puolustusvoimien välillä näyttää toimivan sulavasti. Toiminta on tehokasta, eikä aikaa mene kunkin tahon valtuuksien ja tehtävien pähkäilyyn. Tyryn mukaan kaikki tietävät roolinsa hyvin jo etukäteen. Suomessa pizza on jaettu tarkkaan, niin ettei tarvitse haaskata resursseja. Eniten helpottaa munkin tehtävää, kun ei tarvitse miettiä kuka tekee mitäkin. Ilmavoimille luovutettiin ensimmäiset päivitetyt sveitsiläiset Hawkit Ilmavoimien komentaja, kenraalimajuri Jarmo Lindberg kertoi päivitettyjen sveitsiläisten Hawk Mk 66 -koneiden tulevaisuudesta. Kuva: Mikko Virta Mikko Virta Patria luovutti ilmavoimille ensimmäiset päivitetyt Hawk Mk66 -suihkuharjoituskoneet. Ilmavoimien Sveitsistä vuonna 2007 hankkimat koneet ovat olleet ennen käyttöönottoa Patrialla modernisoitavina. Ilmavoimien komentaja, kenraalimajuri Jarmo Lindberg kuvaili aiemmin Tikkakoskella järjestetyssä tiedotustilaisuudessa ilmavoimien nykytilaa sekä tulevia haasteita ja kehityshankkeita. Ilmavoimien lentokoulutusohjelmia on muutettu niin, että lentotunteja siirretään Horneteista Hawkeille. Niissä on samanlaisia toimintoja ja nyt Hawkilla voi tehdä sellaisia asioita, joita ennen harjoittelimme Horneteilla, Lindberg kertoo. Kun vaativimpia harjoituksia on siirretty Hawkeille, on saatu raivattua tilaa Hornet-koneiden uuden ilmasta maahan -iskukyvyn lentoharjoittelulle. Hawkien käynnissä olevan elinikäpäivityksen myötä tulee koneiden määrä sveitsiläisistä hankinnoista huolimatta laskemaan nykyisestä 50:stä. Määrä putoaa radikaalisti sinne 26 koneeseen, Lindberg toteaa. Vuoteen 2015 mennessä tulee ilmavoimilla olemaan 18 päivitetyn sveitsiläisen Mk66-koneen lisäksi yksi Mk51 ja seitsemän Mk51A- Hawk-suihkuharjoituskonetta. Lentokoulutus Mk66-koneilla aloitetaan ilmavoimien Lentosotakoulussa alkuvuodesta Säästöt ovat haasteena Esiin nousivat myös puolustusvoimien tulevien säästöjen vaikutukset ilmavoimiin. Puolustusvoimauudistuksen alkuvuodet tulevat olemaan ilmavoimille haastavia. Olemme jo sitoutuneet pitkän aikavälin materiaalihankintoihin, joista ei voi enää tässä vaiheessa perääntyä, eikä myöskään henkilöstöä tai vuokrattuja alueita voida heti sanoa irti. Välittömät säästöt kohdistuvat sitoutumattomaan materiaalihankintaan sekä toimintaan, kuten lentotuntien määrään, Lindberg totesi.

4 4 uutiset ruotuväki 21/2011 lyhyesti Sotilastapaturmien korvausongelmiin haetaan ratkaisua Puolustusministeriö hakee malleja yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön ja Valtiokonttorin kanssa sotilastapaturmaasioiden korvauskäytännön parantamiseksi. Vammojen luokittelussa pyritään ottamaan paremmin huomioon palveluksen luonne ja olosuhteet. Puolustusministeriö teki asiasta lakiesityksen sosiaali- ja terveysministeriölle maaliskuussa. Se on perusasiaa, joka koskee kaikkia tapauksia, että jokaisen pitäisi saada hyvä hoito ja oikeudenmukainen asioiden käsittely, sanoo yksikönjohtaja Jari Kajavirtaministeriöstä. TUr Maanpuolustuksen Tuki täytti 60 vuotta Merkittävä vapaaehtoista maanpuolustusta tukeva järjestö, Maanpuolustuksen Tuki ry (MPT) täytti 60 vuotta. Syntymäpäiviä juhlittiin seminaarilla, jossa puhuivat muun muassa presidenttiehdokas Sauli Niinistö, johtaja Risto Siilasmaa, valtioneuvos Riitta Uosukainen ja puolustusministeri Stefan Wallin. Puolustusvoimauudistuksen myötä myös tiettyjä vapaaehtoiskentän toimintoja on tarkasteltava uudelleen, Wallin totesi puheessaan. MPT rahoittaa vuosittain eurolla suomalaisia valtakunnallisia vapaaehtoisia maanpuolustustyötä tekeviä järjestöjä. Yhdistyksen puheenjohtajana toimii vuorineuvos Jukka Härmälä ja valtuuskuntaan kuuluu valtiovallan vaikuttajia ja elinkeinoelämän johtajia. MIl Hävittäjä pääsi näköalapaikalle Ilmavoimien entinen MiG-21 BIS -hävittäjä nostettiin Verkkokauppa.comin avatun uuden myymälän katolle Helsingin Jätkäsaaressa. Nostooperaatio tapahtui Finlandiahymnin soidessa. Vastuussa koneen kunnostuksesta ja siirrosta on ollut GSE Arctic -yhtiö. Olemme nivoneet erilliset projektit yhteen. Hankkeessa on mukana ilmavoimat. Entisöinnin on tehnyt Rempsun Metalli ja noston hoitaa Sjöman, GSE Arcticin toimitusjohtaja Hannu Roukala sanoi. ENu Varusmiehille kuulovaurioita Karhuharjoituksessa Porin Prikaatissa sattui viikon kestäneen Karhu-harjoituksen aikana seitsemän vahingonlaukausta paukkupatruunoilla. Kaikkiaan kolmisenkymmentä varusmiestä altistui laukausten yhteydessä vaaralliselle melulle. Vahingonlaukauksia sattui poikkeuksellisen paljon. Tutkimme menevätkö vahingot väsymyksen ja huolimattomuuden piikkiin, vai onko toimintatavoissamme jatkossa korjattavaa, sanoo harjoituksen johtaja, everstiluutnantti Seppo Vainio. Melulle altistuneet varusmiehet vietiin varuskunnan terveysasemalle hoidettavaksi. Osalla varusmiehistä on havaittu kuulon alentumista. SNu Tutkimustoiminta ulottuu kaikkialle Puolustusvoimien tutkimus- ja kehittämistoiminta verkottuu laajalle alueelle. Uusien aihepiirien tutkimustyötä tukeva MATINE juhlii 50 toimintavuottaan. Sakari Nuuttila Puolustusvoimien toimintaa noin 12 vuodeksi eteenpäin ohjaavan kehittämisohjelman suunnittelu ja toteutus nojaavat monipuoliseen tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Puolustusvoimien tutkimus- ja kehittämistoiminnassa on tällä hetkellä työn alla noin 400 eri tutkimus- ja kehittämistehtävää, joihin käytetään vuosittain 40 miljoonaa euroa. Näistä tehtävistä kaksi kolmasosaa palvelee suoraan kehittämisohjelmaa. Tutkimus antaa perusteita kehittämisohjelmalle Tärkeä osa tutkimustyöstä liittyy ennakointiin. Tutkimme millaista sodankäynti ja toimintaympäristömme on tulevaisuudessa, miten esimerkiksi sotatekniikka kehittyy. Nämä strategiset tutkimukset antavat perusteet kehittämisohjelmalle joka tähtää oikeanlaisten materiaalien, varustuksen ja joukkojen luomiseen, puolustusvoimien tutkimuspäällikkö, eversti Kaarle Lagerstam kuvailee. Toimintamme ulottaa lonkeronsa kaikkialle. Isoimmat pelaajat ovat Puolustusvoimien teknillinen tutkimuslaitos, Merivoimien tutkimuslaitos sekä maa- ja ilmavoimien tutkimusyksiköt. Lisäksi Maanpuolustuskorkeakoulu toteuttaa puolustushallinnon tilaamia tutkimuksia ja kehittää sotatieteitä perustutkimuksen avulla. Suurin osa tutkimus- ja kehittämistehtävistä toteutetaan puolustushaarojen tilauksesta. Ylivoimainen valtaosa tutkimustarpeesta syntyy sotavarustuksen tai taktiikan kehittämistarpeesta. Samalla kun maailma muuttuu, joudumme kehittämään omaa materiaaliamme ja käyttöperiaatteittamme. Mitä vähemmän rahaa on käytettävissä kehittämiseen, sitä tarkemmin on tutkittava, miten varat kannattaa käyttää, Lagerstam sanoo. Pullot talteen! Henri Havusela Puolustusvoimien tutkimuspäällikkö, eversti Kaarle Lagerstam esittelee tutkimus- ja kehittämisohjelman symbolia, legendaarista Suomi-konepistoolia. Verkottuminen edistää tutkimustyötä Pienehköstä henkilöstömäärästä johtuva kapea-alainen osaaminen on Lagerstamin mielestä tutkimusja kehittämistyön suurimpia haasteita. Tästä syystä puolustusvoimat ostaakin noin neljäsosan tutkimustyöstään kansainvälisiltä ja kansallisilta yliopistoilta sekä tutkimuslaitoksilta, esimerkiksi VTT:ltä. Tärkeimmät kansainväliset yhteistyökumppanit puolustusvoimien tutkimus- ja kehittämistoiminnassa ovat Euroopan puolustusvirasto EDA, pohjoismainen NOR- DEFCO sekä NATO. Tutkimme puolustusvoimissa esimerkiksi merimiinojen vaikutusta alusten rakenteisiin ja kansainväliset yhteistyökumppanit ovat kiinnostuneita ottamaan osaa Roskakoriin päätyy varusmiesten toimesta kuukausittain tuhansia pantillisia pulloja. Vuosien aikana lisääntynyt virvoitusjuomien nauttiminen on tuottanut puolustusvoimille ongelman, joka pienellä vaivalla saadaan käännettyä hyödyksi. Varuskunnissa on toteutettu pullojen keräystä aiemminkin, mutta varusmiehiä tulisi muistuttaa asian tärkeydestä ja tuoda keräyspisteet näkyville paikoille. Tämän ajatuksen ymmärsi Santahaminan komendantti, yliluutnantti Santeri Martikainen, joka päätti lähteä toteuttamaan aiempaa tehokkaampaa pullojen keräystä. Santahaminassa toteutettiin jätetutkimus, jonka mukaan kuukaudessa heitettiin yli pantillista pulloa roskakoriin. Tämä on ihan järjetöntä, mutta tulos toimi lähtölaukauksena sille ajatukselle, että toimenpiteisiin piti ryhtyä, Martikainen toteaa. Martikainen lähti toteuttamaan Santahaminan varusmiestoimikunnan kanssa pullojenkeräyskampanjaa. Ensin tehtiin näyttävä juliste, jonka jälkeen jokaiseen yksikköön tilattiin lukitut pullonkeräyspisteet, joista pullot kerätään viikoittain. Muutaman viikon keräyksellä saatiin koottua muutaman sadan euron potti, joten kyseessä on vuosittain tuhansien eurojen tulonlähde. Rahat varusmiehille tutkimukseen. Vastavuoroisesti me tulemme heidän tutkimuksiinsa mukaan. Tämä on tärkeää tiedonvaihtoa, mutta sitä täytyy tietenkin hallita hyvin. Sakari Nuuttila Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta MATINE juhlii 50:tä toimintavuottaan. MATI- NEn tutkimusverkoston toiminta rakentuu vapaaehtoisten eri alojen asiantuntijoiden ja viranomaisjäsenten työpanoksesta mahdollistaen luontevan keskustelun ja yhteistoiminnan puolustushallinnon, yliopistojen ja tutkimuslaitosten sekä elinkeinoelämän välillä. Siinä missä puolustusvoimien Tällä hetkellä Lagerstam näkee johtamisjärjestelmien ja joukkojen käyttöperiaatteiden tutkimus- ja kehittämistoiminnan keskeisenä alueena. Tulevaisuudessa erityisesti informaatiosodankäyntiin liittyvän tutkimuksen merkitys tulee lisääntymään. 50 vuotta verkostoitunutta tutkimusta Kuva: Jetti Loimula tutkimuslaitosten toiminta on jo hyvin tavoite-orientoitunutta, MA- TINE edustaa tutkimuksen akateemista lähtöruutua, jolloin ei vielä välttämättä nähdä tutkimusten lopputulosta vaan tuodaan uusia ajatuksia ja avauksia pelikentälle, kertoo MATINEn pääsihteeri, professori Pekka Appelqvist. Vuosittain MATINE jakaa noin miljoona euroa lupaavimmille tutkimushankkeille, jotka voivat pitkällä aikavälillä hyödyntää puolustushallintoa ja kokonaismaanpuolustusta. MATINEn rahoittamat tutkimukset käsittelevät uusia tai vähän tutkittuja aihealueita ja tyypillisesti arvioivat onko tuore ilmiö jatkotutkimuksen arvoinen. Nykypäivänä Appelqvist näkee tärkeinä tutkimusalueina detaljoidut uudet teknologia-aiheet uhkineen ja mahdollisuuksineen, sekä toisaalta kompleksisen toimintaympäristön muutokset monitieteisesti käsiteltynä. Myös kyberpuolustus ansaitsee erityishuomiota. Sotilasurheiluliiton koulutusvaliokunnan puheenjohtajana toimivan Martikaisen mukaan keräyksestä saaduilla rahoilla parannetaan varusmiesten hyvinvointia. Varat menevät varusmiesten käyttöön. Ajatuksena on tukea liikuntakerhojen toimintaa. Varusmiehillä on myös itse mahdollisuus tehdä ehdotuksia liikuntamahdollisuuksien parantamiseksi, Martikainen täsmentää. Hukkaan menevän rahan lisäksi roskakoriin päätyneet pullot aiheuttavat suuren määrän turhaa jätettä. Keräyksen ansiosta puolustusvoimien jätekulut vähenevät merkittävästi. Martikaisen mukaan Santahaminassa toteutettu keräysmalli pitäisi saada kaikkiin varuskuntiin ympäri Suomen. Idea onkin saatu eteenpäin ja tiedossa on keräyskampanja, joka saadaan muihin varuskuntiin vuoden 2012 alussa. Ei tässä kuitenkaan ruutia ole keksitty. Keräys on helposti toteutettavissa, mutta tätä ei vain jostain syystä ole tajuttu tehdä aikaisemmin, Martikainen linjaa. Santahaminassa otetaan pullot talteen uudella tehokkuudella. Kuva: Akseli Muraja

5 ruotuväki 21/2011 uutiset 5 Ruokahuolto yhtiöitetään ensi vuoden alussa tähtäimessä Kuka päättää milloin tulee talvi? Taneli Urmas Puolustusvoimien ravitsemispalvelut on tarkoitus yhtiöittää vuoden 2012 alussa. Valtioneuvoston esityksestä 4. marraskuuta tehty tasavallan presidentin päätös lakimuutoksesta on herättänyt vastalauseita työntekijäpuolella. Lakimuutoksella Puolustusvoimien ruokahuollon palvelukeskus (PURU) muutetaan Leijona Catering -nimiseksi valtionyhtiöksi. Muutoksella haetaan säästöjä osana puolustusvoimien rakenneuudistusta. Selvitysten mukaan säästöjä alkaa tulla ensimmäisen vuoden jälkeen. Vuoteen 2020 mennessä säästöjä pitäisi tulla seitsemän miljoonaa vuodessa, kertoo vanhempi hallitussihteeri Iikka Marttila puolustusministeriöstä. Tähtäimessä on markkinoilla pärjääminen Eero Nurmi Taneli Urmas Leijona Cateringin työntekijät siirtyvät matkailu- ja ravintola-alan työehtosopimuksen pariin. Kaartin Soittokunta esiintyi sotilasmusiikin perinnepäivän konsertissa Helsingin Musiikkitalossa maanantaina 14. marraskuuta. Tilaisuudessa valittiin myös vuoden sotilasmuusikko. 22. kertaa jaettu palkinto meni yliluutnantti Lassi Ikäheimolle, ja se annettiin tunnustuksena työstä sotilasmusiikkialan kehittämiseksi. Konsertti oli Kaartin Soittokunnalle ensimmäinen esiintyminen tänä vuonna avajaisia viettäneessä Musiikkitalossa, jossa puhallinorkesterit eivät muutenkaan ole paljon esiintyneet. Konsertti keräsi salin lähes täyteen yleisöä. Sen avasi Aaron Coplandin tyylikäs Fanfaari kadun miehelle, ja ennen väliaikaa kuultiin myös muun muassa Philip Sparkea sekä Franz Lisztiä. Lentoteknillisen opintosuunnan kadetit ja ammattikorkeakoulu Metropolian insinööriopiskelijat yhdistivät osaamisensa 14. ja 15. marraskuuta Ilmavoimien Teknillisellä Koululla Jämsässä. Kadettien ja tieto- ja viestintäopiskelijoiden opinnot kohtasivat, kun kadettien rakentamaan lennokkiin asennettiin insinööriopiskelijoiden valmistama tehtävätietokone. Kadettien lentokonetekniikan pääopettaja, insinööriyliluutnantti Mika Nieminen kertoo yhteisprojektin jatkuneen jo tämän vuoden keväästä. Tapasin Metropolian koulutuspäällikön ja heräsi ajatus yhteistyöstä. Siitä se sitten lähti. Meidän kadetit suunnittelivat lennokin ja insinööriopiskelijat suunnittelivat pienen tehtävätietokoneen Yhtiöittäminen nousi otsikoihin, kun ammattiliitto JHL laski muutoksen laskevan runsaasti työntekijöiden palkkoja. Leijona Cateringin uudet työntekijät ovat matkailu- ja ravintola-alan työehtosopimuksen alaisia. PURU:n nykyiset työntekijät siirtyvät siihen neljän vuoden suoja-ajan jälkeen. Suoja-ajan jälkeen ollaan kilpailemassa muiden alalla toimijoiden kanssa ja yhtiön pitää olla siinä kunnossa, että pärjää markkinoilla. Ei ole järkeä kehittää yritystä, joka ei pärjää markkinoilla, perustelee Marttila. Marttila kiistää, että palkat olisivat ainoa säästöjen lähde. Henkilöstökulut ovat yksi, mutta eivät suinkaan ainut kohde. Säästöjä saadaan myös tehokkaammasta organisoinnista, joka seuraa yhtiöittämisestä. Marttila sanoo, että eri kehittämisvaihtoehtoja suunniteltiin. Yhtiöittäminen nähtiin helpoimpana vaihtoehtona. Kehittäminen havaittiin vaikeaksi, sillä puolustusvoimien toimintatapa ja ohjausmallit eivät siihen sovellu. Kun halutaan kustannustehokkuutta ravitsemispalveluihin, yhtiöitys on järkevin malli. Työntekijät epätietoisia Kokki Maria Koski Ilmavoimien Teknillisen Koulun muonituskeskuksesta Hallista kertoo työntekijöiden tunteiden olevan hyvin sekavat. Muuta tietoa työnantajalta ei Sotilasmusiikki täytti Musiikkitalon Puolustusvoimien ylikapellimestari Elias Seppälän mukaan Musiikkitalon paljon puhuttuun ja kehuttuun akustiikkaan totuttautuminen vaati nopeaa reaktiota ja herkkää suhtautumista. eli mission computerin antamillamme reunaehdoilla. Yhteistyötä jatketaan ole tullut kuin että henkilöstölle taataan siirtymähetken mukainen kiinteä palkka. Leijona Cateringin uusien työntekijöiden palkat tippuvat heti vuodenvaihteessa, samoin nykyisten työntekijöiden lisät. Osapuolet ovat päässeet neuvottelupöytään, mutta mistään konkreettisesta ei olla päästy sopimukseen. Lomista ja lisistä ollaan päästy keskustelemaan, mutta mitään päätöksiä ei ole tehty, kertoo Koski. Väliajan jälkeen ääneen pääsi Polyteknikkojen Kuoro Juha Kuivasen johtamana. Soittokunta ja kuoro esittivät konsertin loppupuolella esimerkiksi Jean Sibeliuksen Vapautettua kuningatarta. Loppuhuipennukseksi kajahti vielä Jääkärimarssi. Osassa teoksista orkesteria johtaneen puolustusvoimien ylikapellimestarin, musiikkieverstiluutnantti Elias Seppälän mielestä konsertti oli kaikin puolin onnistunut. Hän toivoisi, että puhallinorkestereita kuultaisiin Musiikkitalossa useammin. Helsingin musiikkielämää ajatellen se olisi hyvä, sen kautta voitaisiin nostaa puhallinmusiikin tasoa ja lisätä sen tarjontaa yleisölle. Seppälä on tyytyväinen yhteistyöhön kuoron kanssa. Kuoro ei jäänyt missään vaiheessa taustalle vaan oli siinä roolissa, joka sillä pitääkin olla. Kadetit ja insinööriopiskelijat yhteistoiminnassa Kuva: Miika Laihi Lennokin ja Metropolian opiskelijoiden komponenteista rakentaman mission computerin yhteistoiminta meni Niemisen mukaan kuten toivottiin. Homma toimi oikein hyvin. Ensimmäinen koe päättyi huonosti lennokin osuttua mäntyyn, mutta kadetit korjasivat sen. Toisella yrityksellä insinööriopiskelijat saivat radioantennilla kerättyä kaiken lennosta halutun datan. Koko projekti meni erinomaisesti. Nieminen kertoo, että tulevaisuuttakin on jo mietitty. Kyllä tarkoituksena on jatkaa yhteistyötä, mikäli suunnitelmat pitävät paikkansa, sanoo Nieminen. Kuva: Akseli Muraja Tuomas Kähärä Syksyllä ilmat kylmenevät ja lunta voi sataa, mutta silti joissain varuskunnissa ei vielä käytetä talvitakkeja. Monia varmasti kiinnostaakin talven julistamiseen vaikuttavat seikat. Sodankylän Jääkäriprikaatin esikuntapäällikkö, everstiluutnantti Esko Pukari ja Kaartin Jääkärirykmentin komendantti, yliluutnantti Santeri Martikainen, kuka päättää talven julistamisesta varuskunnassa ja millä perusteilla? P: Varuskunnan päällikkö päättää ja henkilöstöpäällikkö julistaa talven alkaneeksi, kun sää edellyttää lämpimämmin pukeutumista. Jääkäriprikaatissa siirryttiin pukeutumisessa talvivaatetukseen M: Kaartin Jääkärirykmentin komentaja päättää talviaikaan siirtymisestä, kun säätiedotusten mukaan ilma kylmenee. Tänä vuonna talvi julistettiin Lämpimien ilmojen takia talvivarustukseen on joskus saatettu siirtyä vasta joulukuun puolessa välissä. uutisia muualta Vain perussuomalaiset vastustavat miinoista luopumista Mitä toimenpiteitä talven tulo aiheuttaa varuskunnissa pukeutumisen lisäksi? P: Kerrataan toimenpiteet joukon toimintakyvyn säilyttämiseksi pakkasella ja koulutetaan arktista osaamista suunnitelman mukaan. Varusmiehet hoitavat talvirenkaiden vaihtamisen henkilökunnan johdolla syys-lokakuussa kelien muuttuessa. M: Kasarmeilla haravat vaihdetaan lumilapioiksi, hiekotusta lisätään ja valmistaudutaan aurauksiin. Talvirenkaiden vaihtamiselle varataan viikonloppu, jolloin henkilöstö hoitaa kerralla renkaat kaikkiin autoihin. Onko varusmiehillä mahdollisuutta vaikuttaa talven julistamisen ajankohtaan? P: Jääkäritoimikunta toimii linkkinä varusmiesten ja prikaatin komentajan välillä ja sitä kautta varusmiehillä on mahdollisuus tuoda esille kaikkia mieltään askarruttavia asioita. M: Toiveita saa aina esittää. Yksityiset sotilashenkilöt voivat huomioida sääolosuhteiden vaatimat muutokset pukeutumisessaan ja sotilasosaston johtaja voi käskeä osastolleen kulloisenkin säätilan edellyttämän asun. Eduskunta hyväksyy ensi viikolla Suomen liittymisen jalkaväkimiinat kieltävään kansainväliseen sopimukseen, kertoo Salon Seudun Sanomat. Asiasta vallitsee eduskunnassa laaja yksimielisyys. Vain perussuomalaiset olivat vastaan, kun eduskunnan ulkoasiainvaliokunta vahvisti tänään oman tukensa hankkeelle. Valiokunta myöntää kuitenkin, ettei jalkaväkimiinoista luopuminen ole ongelmatonta puolustusvoimiakin koskevien säästöpaineiden vuoksi. Rehellisesti sanottuna ajankohta ei ole paras mahdollinen, valiokunnan varapuheenjohtaja Pertti Salolainen (kok.) sanoi. Salon Seudun Sanomat Armeijan kuorma-auto ojaan Mänttä-Vilppulassa Armeijan kuorma-auto suistui myöhään keskiviikkoiltana ojaan Mänttä-Vilppulan ja Ruoveden rajalla, uutisoi Aamulehti. Onnettomuuspaikka on lähellä Ruovedentien ja Halikontien risteystä. Ruovedentietä ajanut Sisu-maastokuorma-auto lähti ensin heittelehtimään ja ajautui vastaantulevien kaistalle. Sitten auto suistui ojaan kulkusuunnassaan tien vasemmalle puolelle ja kierähti kyljelleen. Päivystävän palomestarin Heikki Havukaisen mukaan mutkainen tie oli onnettomuushetkellä, noin kello 21.20, jäinen ja liukas. Auton kyydissä oli kaksi henkilöä. Heistä vakavammin loukkaantunut kuljetettiin kiireesti Tampereen yliopistolliseen sairaalaan hoidettavaksi, mutta myös toinen tarvitsi lääkärinhoitoa. Aamulehti Prikaatia puolustavaan vetoomukseen tavoitellaan nimeä Pohjois-Karjalan Prikaatia puolustava kansalaisadressi leviää myös kunnanvirastoihin allekirjoitettavaksi, kirjoittaa Yle verkkosivuillaan. Tähän asti nettiadressiin on kirjoittanut nimensä kolmisentuhatta ihmistä. Vetoomuksen on voinut allekirjoittaa perinteiseen tapaan Kontiolahdella kunnanvirastossa ja Joensuussa maakuntaliiton toimistossa, mutta maakuntaliitto aikoo viedä vetoomuksen myös Kesälahden, Lieksan, Rääkkylän ja Polvijärven kunnanvirastoihin. Vetoomukseen on tarkoitus kerätä nimeä. Adressi luovutetaan tämän vuoden aikana puolustusministeriölle ja mahdollisesti muillekin tahoille, kertoo maakuntaliiton kehittämispäällikkö Sami Laakkonen. YLE Toimittanut Tuomas Kähärä

6 6 maailmalla ruotuväki 21/2011 lyhyesti Meksikon armeijaa syytetään kidutuksesta Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin (HRW) raportti syyttää Meksikon armeijaa kidutuksesta ja ihmisten surmaamisesta. Meksiko on käynyt viiden vuoden ajan presidentti Felipe Calderonin aloittamaa sotaa huumekauppaa vastaan. HRW:n mukaan Meksikon armeija ja poliisi ovat huumekaupan vastaisen sodan aikana syyllistyneet lähes 200 kidutustapaukseen sekä yli 20 teloitukseen. Väkivallan vähenemisen sijaan huumeiden vastainen sota on johtanut teloitusten, kidutuksen ja muiden väärinkäytösten dramaattiseen kasvuun, José Miguel Vivanco HRW:stä sanoo. (Reuters 9.11.) ENu USA:n puolustusbudjetti säästökuurille Yhdysvaltain puolustusministeri Leon Panettan mukaan maan puolustusbudjettia saattaa odottaa raju säästökuuri. Yhdysvaltojen puolustusministeriö on jo aiemmin varautunut 450 miljardin menoleikkauksiin, mutta nyt ensimmäistä kertaa linjattiin Panettan toimesta mitä leikkaukset tulisivat käytännössä tarkoittamaan. Leikkaukset tarkoittaisivat budjetin pienentymistä neljänneksellä. Mittavat säästöt vaikuttaisivat laivarakennukseen, muuhun rakennustoimintaan sekä johtaisivat siviilityöntekijöiden lomautuksiin. Niillä olisi myös vaikutusta tuleviin taisteluoperaatioihin sekä aseohjelmiin. (YLE ) HHa Gobin autiomaasta löytyi aavekaupunki Google Earth -satelliittikuva paljasti viime maanantaina Kiinan alueella Gobin autiomaassa sijaitsevia valtavia rakennelmia. Kaupungin asemakaavaa muistuttavien rakennelmien käyttötarkoitus ei ole täysin selvä, mutta asiantuntijat ovat spekuloineet niiden olevan ohjusmaalitauluja. Runsaan 100 kilometrin päässä kiinalaisesta avaruustukikohdasta ja 400 kilometrin päässä sotilastukikohdasta sijaitsevalla alueella on näkyvissä muun muassa hiiltyneitä ajoneuvoja. Vuodelta 2007 peräisin ovat kuvat ovat saaneet salaliittoteoreetikot innostumaan. (Telegraph ) RLu Venäjän armeija kiistää sulkapallohankkeet Nimettömät armeijalähteet kiistävät Venäjän armeijan olevan hankkimassa sulkapallovälineitä. Venäläislehti Izvestija uutisoi Venäjän puolustusministeriön suunnitelmista hankkia sulkapallomailaa ja kymmeniä tuhansia sulkapalloja. Lehden mukaan massiivinen hankinta olisi suunnitelmissa toteuttaa ensi vuoden aikana. Ministeriön edustajan mukaan sulkapallossa käytetään samoja lihaksia kuin kranaatteja, veitsiä, tai muita esineitä heitettäessä, kertoi lehti. Samoin tarkka-ampujille ja kiväärimiehille on sulkapallon liikkeen seuraaminen hyvää harjoitusta. (Telegraph, ) TUr Venäjä panostaa armeijaansa Venäjällä on käynnissä vuonna 2008 aloitettu ja vuoteen 2020 ulottuva asevoimien uudistus. Maa aikoo investoida seuraavien kymmenen vuoden aikana 500 miljardia euroa aseisiin. Eero Nurmi Venäjä uudistaa armeijansa organisaatiota ja aseistusta. Tähän mennessä asevoimien uudistuksessa on toteutettu organisaatiomuutoksia, jotka koskevat niin henkilöstöä kuin armeijan rakenteitakin. Asevelvollisuutta on lyhennetty kahdesta vuodesta yhteen, minkä lisäksi upseerien määrää karsitaan ja upseeriston koulutusta uudistetaan. Armeija on myös siirtynyt divisioonarakenteesta prikaatirakenteeseen, mikä mahdollistaa paremmin reagoinnin tämän päivän kriiseihin. Lisäksi Venäjällä toteutettiin vuonna 2010 maan jako aiemman kuuden sijasta neljään sotilaspiiriin, joille on alistettu kaikki alueen sotilaallinen voima. Suurvalta tarvitsee suorituskykyisen armeijan Sotilaspiiriuudistus siirsi Venäjän puolustuksen painopistettä lähemmäs Suomea, mikä pannaan merkille myös Maanpuolustuskorkeakoulun (MPKK) syyskuussa julkaisemassa raportissa Venäjän sotilaspoliittinen kehitys ja Suomi. MPKK:n professorin Alpo Juntusen mukaan painopisteen muutos liittyy tarpeeseen puolustaa ydinalueita. Täytyy muistaa, että Venäjän kehittyneimmät ja tiheimmin asutut alueet sijaitsevat lähellä Suomea, Juntunen sanoo. Moskovassa suurlähettiläänä Eero Nurmi toiminut, nykyinen Suomi-Venäjäseuran puheenjohtaja Heikki Talvitie näkee uudistuksen kylmän sodan päättymisen jälkeen rapautuneen toimintakyvyn palautuksena. Jos ajatellaan, missä kunnossa Venäjän armeija oli 2000-luvulle tultaessa, ei ole mikään ihme, että sotilaallista kapasiteettia pyritään nostamaan, Heikki Talvitie sanoo. Venäjän armeijan vahvuutta on pienennetty kylmän sodan päättymisen jälkeen neljästä miljoonasta miljoonaan sotilaaseen. Venäläisiä sotilaita marssimassa Moskovan Punaisella torilla voitonpäivän paraatissa tämän vuoden toukokuussa. Kuva: Akseli Muraja Suurvalloille on tärkeää, että armeija on hyvin organisoitu, toimintakykyinen ja hyvin aseistettu, Talvitie toteaa. Talvitien mukaan Venäjää pitää ymmärtää omaa historiaansa vasten, eikä suomalaisten silmälasien läpi katsottuna voida ymmärtää edes Venäjän alkeita. Olen aina lähtenyt siitä, että Venäjä on suurvalta. Osa Suomen ongelmaa on se, että Venäjä on suuri ja Suomi pieni. Toinen osa ongelmaa on se, että suurvalta Venäjä on välillä äärimmäisen vahva ja välillä äärimmäisen heikko. Uuden varustuksen osuus nostetaan 70 prosenttiin Iso-Britannian ilmavoimien (RAF) taitolentoryhmä Red Arrowsin lentäjä, 35-vuotias Sean Cunningham menehtyi heittoistuinonnettomuudessa taitolentoryhmän tukikohdassa tiistaina 8. marraskuuta. Lentokoneen heittoistuin laukesi koneen ollessa kiitoradalla, ja Cunningham sinkoutui noin 60 metrin korkeuteen ennen putoamistaan maahan. Hän kuoli saamiinsa vammoihin sairaalassa. Kyseessä oli Red Arrowsille jo toinen kuolemaan johtanut onnettomuus alle kolmen kuukauden sisällä. Lentäjä Jon Edding menehtyi koneensa maahansyöksyssä taitolentoryhmän lentonäytöksessä elokuussa. Iso-Britannian ilmavoimien julkaiseman tiedotteen mukaan onnettomuuden syistä tehdään perusteellinen ja puolueeton tutkinta. Tutkinnassa pyritään selvittämään muun muassa, johtuiko onnettomuus heittoistuimesta ja jäikö laskuvarjo aukeamatta. Jos heittoistuin toimii niin kuin sen pitäisi toimia, tulisi lentäjän selviytyä hengissä vaikka heittoistuin laukeaisi koneen ollessa maassa, Daily Mailin haastattelema RAF:n sisäpiiriläinen sanoo. RAF:n lentäjät palvelevat taitolentoryhmässä tyypillisesti kolme vuotta, minkä jälkeen he siirtyvät takaisin muihin tehtäviin. Cunningham palveli ennen Red Arrowsiin tuloaan useaan otteeseen lentotehtävissä esimerkiksi Irakin sodassa. Hän liittyi taitolentoryhmään viime vuonna. Red Arrows on perustettu luvulla, ja sen näytökset ovat keränneet suuria yleisöjä. Ennen tämänvuotisia tragedioita edellinen kuolemaan johtanut onnettomuus tapahtui taitolentoryhmälle vuonna Heittoistuimissa tosin havaittiin ongelmia myös viime vuonna. Red Arrows käyttää esityksissään Hawk T1 -harjoitushävittäjiä. Organisaatiomuutosten lisäksi Venäjällä on käynnissä tänä vuonna alkanut ja vuoteen 2020 asti ulottuva asevoimien uudelleenvarustamisohjelma. MPKK:n raportin mukaan nykyaikaisen varustuksen osuus aiotaan vuoteen 2020 mennessä nostaa 70 prosenttiin, kun maailmalla tyypillinen luku on prosenttia. Tällä hetkellä se on Venäjän maavoimien yleisjoukoilla 10 prosenttia. Venäjä on seuraavien kolmen vuoden aikana karkeasti arvioiden kaksinkertaistamassa puolustusbudjettinsa. Koko varustautumisohjelman arvioidaan maksavan 500 miljardia euroa. Ongelmina ovat rahoitus, henkilöstö ja teknologia Taitolentäjä kuoli heittoistuinonnettomuudessa Onnettomuus oli Red Arrows -taitolentoryhmälle jo toinen lyhyen ajan sisällä. Suurista panostuksista huolimatta Venäjän kykyä toteuttaa investoinnit epäillään. Venäjälle on aina ollut ominaista suurten reformien suunnittelu, mutta niiden toteuttaminen on oma lukunsa, Juntunen toteaa. Ajatushautomo CNA:lla työskentelevä Dmitry Gorenburg nosti viime vuonna julkaistussa artikkelissaan esiin kolme haastetta, jotka vaikeuttavat varustautumisohjelman toteuttamista: rahoituksen riittämättömyyden, korruption ja puolustusteollisuuden huonon tilanteen. Gorenburg viittaa arvioihin, joiden mukaan jopa puolet hankintoihin tarkoitetuista rahoista kuluisi korruptioon. Puolustusbudjetin lisäysten hän huomauttaa olevan riippuvaisia öljyn ja maakaasun hintakehityksestä, joka taas riippuu maailmantalouden kasvuvauhdista. Sekä Gorenburg että Juntunen pitävät suurimpana ongelmana Venäjän puolustusteollisuutta. Puolustusteollisuus pääsi rapistumaan kylmän sodan päättymisen jälkeen, kun aseinvestointeja ei tehty. Pulaa on niin nykyaikaisista koneista ja laitteista kuin osaavasta henkilökunnastakin. Henkilökunta on osittain yliikäistä. Monet siirtyivät Neuvostoliiton romahduksen jälkeen toisille aloille tai ulkomaille, Juntunen sanoo. Onnettomuuskone oli Hawk T1 -harjoitushävittäjä. Lentokonetyyppi on ollut Red Arrows -taitolentoryhmän käytössä vuodesta Kuva: Lehtikuva/Reuters/Sergei Karpukhin Kuva: Crown UK

7 ruotuväki 21/2011 reportaasi 7 Kuvat: Akseli Muraja Parhaillaan kunnostettava Vesikko oli muiden sukellusveneiden kanssa pelote Neuvostoliiton merivoimille. Sukellusvenemiehistö oli ainoa aselaji, jossa Suomi ei kärsinyt tappioita sotien aikana. Vesikko nousee sentti kerrallaan Ainoan jäljellä olevan suomalaisen sukellusveneen, Vesikon kunnostus alkoi Suomenlinnassa. Kunnostuksen yhteydessä alusta nostetaan 80 sentin verran. Roope Luokkamäki Suomenlinnan Susisaaren rannassa jököttää tuttu näky. Ainoa jäljellä oleva suomalainen sukellusvene Vesikko vaikuttaa yhtä massiiviselta kuin aikoinaan, kun täällä tuli kakarana perheen kanssa käytyä. Silloin mikään ei ollut niin jännittävää, kuin aidon sukellusveneen sisään pääseminen ja kaikkien mahdollisten aparaattien sormeilu. Nyt sisätilat ovat täyttäneet työkalut jakoavaimista hitsipilleihin. Meneillään on Vesikon kunnostusoperaatio, jonka yhteydessä sukellusvenettä nostetaan 80 senttiä ylöspäin turvaan merivedeltä. Tämä oli aikanaan valmistuessaan maailman edistyksellisin sukellusvene. Se oli saksalaisten ja Crichton Vulcan -telakan yhteisprojekti, joka toimi prototyyppinä saksalaisille sukellusveneille, taustoittaa Vesikon tarinaa Juha Joutsi, Sotamuseon historian ja tutkimuspuolen suunnittelija. Liikkuvuus valttina jatkosodassa Vesikko valmistui vuonna 1933 ja siirtyi ensin 1935 Suomen armeijan vahvuuteen ja lopulta 1936 myös omistukseen, kun valtio käytti hyväkseen Vesikkoon saamaansa osto-optiota. Uutta huippukehittyneessä aluksessa oli sen rannikko-alueella operoimiseen suunniteltu ketterä rakenne. Alus painoi 250 tonnia, kun muut Suomen sukellusveneet painoivat noin 500 tonnia. Se oli huomattavasti ketterämpi ja hiljaisempi sekä tarpeeksi nopea päästyään veden alle. Ainoa haittapuoli oli hidas sukellusnopeus, kertoo varsinaisesta kunnostusprosessista vastuussa oleva Erkki Virtanen. Vuosikymmenien mittainen suolavedelle altistuminen on kuitenkin vaatinut veronsa, ja aikanaan edistyksellinen rakenne on nykyään paikoin ruosteen hapertama. Virtanen esittelee venettä kiertäessämme erityisesti kärsinyttä köliä. Keulaan päästessämme huomio kiinnittyy kolmeen torpedoputkeen. Yhtä niistä käytettiin, kun Vesikko upotti heinäkuussa 1941 neuvostoliiton Vyborg-kuljetuslaivan. Vyborg havaittiin sen ollessa matkalla Tallinnasta Viipuriin. Puolen tunnin päästä havainnosta Vesikko saavutti Vyborgin ja laukaisi torpedon, joka osui aluksen perään, kertoo Joutsi. Aluksi osumasta ei ollut varmuutta, joten Vesikko laukaisi vielä toisen torpedon, joka ei kuitenkaan osunut Vyborgiin. Välittömästi toisen torpedon laukaisun jälkeen Vesikko joutui neuvostoliittolaisveneiden syvyyspommihyökkäyksen kohteeksi. Tieto Vyborgin uppoamisesta saatiin vasta kuuntelulaitteella Vesikon jo sukellettua. Myös aikanaan edistykselliset kuuntelulaitteiden mikrofonit ovat näkyvissä Vesikon kyljissä pieninä ympyrän muotoisina metallilevyinä. Jos laitteiden tarkoitusta ei tietäisi, niihin tuskin kiinnittäisi sen suurempaa huomiota. Suomen suosituin rautaromuesiintymä Vesikko jatkoi partiotehtävissä vuoteen 1944 asti, mutta ei osallistunut enää varsinaisiin taisteluihin. Sodan päätyttyä Pariisin rauhansopimus kielsi Suomelta sukellusveneet ja vuonna 1953 Vesikkoa lukuun ottamatta suomalaiset sukellusveneet myytiin rautaromuksi Belgiaan. Tämä on kuitenkin ainoita tällaisia aluksia maailmassa, niin se motivoi tekemään homman hyvin. Ainutlaatuinen projekti motivoi Vesikon kanssa jo parin viikon ajan työskennellyttä Tero Hännistä. Vesikkoakin oltiin jo myymässä romuksi vuonna 1959, mutta merivoimat ja lukuiset yksityiset yritykset ehtivät väliin ja rupesivat keräämään rahaa historiallisen aluksen säilyttämiseksi. Vuonna 1963 sukellusvene paloiteltiin neljään osaan ja nostettiin sen nykyiselle paikalle. Leikkaussaumat ovat edelleen näkyvissä aluksen rungossa. Suomenlinnassa Vesikko on ehtinyt ottaa vastaan yli vierailijaa vuodesta 1973 lähtien. Olemme arvioineet, että remontti maksaa itsensä takaisin takaisin lipputuloina 3 4 vuodessa. Vesikko on siitä harvinainen museokohde, että se pitää huolta itsestään, hymyilee Joutsi. Nyt Vesikko on tilapäisesti suljettu vierailijoilta. Paikalla hyörivät sen sijaan Alfons Håkansin työntekijät. Telakan johtaja Tero Hänninen on tyytyväinen kunnostusoperaation kulkuun tähän asti. Vähän ollaan siitä aikataulusta jäljessä, mitä olin ajatellut. Nyt säät ja vedenkorkeus ovat kuitenkin suosineet. Pala palalta tässä on tehty. Hänninen kuvailee ainutlaatuista hanketta työlääksi. Kahden valtavan tunkin avulla vähän kerrallaan nostettava rautarunko tuo mukanaan omat haasteensa. Meidän pitää olla tarkkana, ettei väännetä runkoa solmuun. Tämä on kuitenkin ainoita tällaisia aluksia maailmassa, niin se motivoi tekemään homman hyvin. Nostovaiheen jälkeen huonoon kuntoon ruostuneet osat, kuten köli, korvataan uusilla vanhojen piirustusten mukaan rakennetuilla vastikkeilla. Vanhaa rautaa vaan pois ja uutta tilalle. Työtä on paljon, mutta kyllä tämä kuntoon saadaan, vakuuttaa luottavaisen oloinen Erkki Virtanen. Kyseessä ei ole mikään läpihuutojuttu, mutta joka puolelta ympäriltä kuuluvat työmaan äänet sekä aina välillä ilmaan lentävä kipinäsuihku kertovat korjaustöiden vääjäämättömästä edistymisestä. Kokonaisuudessaan korjaustöiden pitäisi valmistua vuoteen 2013 mennessä, mutta vierailukunnossa Vesikko on näillä näkymin taas jo ensi kesänä. Lisää kuvia netissä > Vanhaa sukellusvenettä nostetaan hitaasti kuvassa näkyvien metallitukien ja kahden tunkin avulla. Ruotuväen vierailun aikana Vesikko ehti nousta yhden sentin verran.

8 8 RAKKAUTTA VAIN ruotuväki 21/2010 Kirjoittaja: Taneli Urmas Kuva: Henri Juvonen Grafiikka: Juuso Salakka Viisitoistavuotiaat nuoret olivat yhdessä pitämässä ilmavalvontaa. Esko ja Elina Kosunen ovat olleet naimisissa 67 vuotta. Ehkä pitkän avioliiton takana on heidän tapaamisensa ajan vaikeat vuodet. He nimittäin tapasivat vuonna talvisodan alettua. - Molempien perheet olivat sotaa paossa tätini miehen talossa. Siellä oli paljon ihmisiä, isossa talossa, kertoo Elina. Viisitoistavuotiaat nuoret olivat yhdessä pitämässä ilmavalvontaa Pakilassa. - Iskettiin toisiimme silmät, Elina hymyilee. Osuma sydämeen Perheet palasivat kuitenkin kaupunkiin, vaikka sota jatkui. Eskon äidillä oli kahvila Lönnrotinkadulla. Se oli hänen toinen kahvilansa - ensimmäisen oli tuhoutunut, kun Helsinkiä pommitettiin. Esko oli aluksi apuna kahvilassa, ja Elina tuli usein käymään. - Tulin aina sinne kuokkimaan, jos saisi jotain hyvää suuhunsa. Silloin ei hirveästi kortilla saanut, Elina muistelee. Nuoret olivat kouluikäisiä, mutta ymmärrettävästi opinahjot olivat sulkeneet ovensa väliaikaisesti. - Joskus sitä oli oikein mielissäänkin siitä, Elina nauraa. Nykyään asialle voi nauraakin. Pian Esko meni Helsingin suojeluskuntapiirin toimistoon ja hänet otettiin asiapojaksi. Hänen tehtäviinsä kuuluivat kaikenlaiset juoksevat asiat, joita sota aiheutti. - Kuljettelin asiapapereita ympäri kaupunkia, sairaaloissa kävin pyörittämässä rullille pestyjä siteitä. Mitä kaikkea muuta määrättiinkään tekemään. Siinä meni se talvisodan aika. Heti sodan päätyttyä keväällä 1940 Esko lähetettiin Rusutjärvelle nykyisen Tuusulan alueelle. Sinne oli koottu helsinkiläisiä suojeluskuntapoikia raivaamaan maata Karjalan evakoille. Sota-aikana koulussa Koulut avautuivat uudestaan syksyllä Jatkosota alkoi seuraavana kesänä, mutta koulut pysyivät muutamia keskeytyksiä lukuunottamatta auki. Molempien mielestä koulunkäynti oli aika lailla normaalia, mutta tietenkin kaikki yhteiskunnan osat läpäisevä sota näkyi myös koululaisten arjessa. - Koulupäivät välillä keskeytyivät, kun tuli ilmahälytyksiä ja piti mennä pommisuojaan, Esko sanoo. - Oli myös aina välillä opettajia sotilaspuvussa. Kai ne olivat lomalla palveluksesta, että pystyivät opettamaan, pohtii Elina. Ratsumiehenä kannaksella Esko joutui heti ylioppilaskirjoitusten jälkeen sotaväkeen. Hänet määrättiin Lappeenrantaan ratsuväen koulutuskeskukseen. - En pysynyt hevosen selässä, joten minut laitettiin polkupyörän selkään, kertoo Esko. Koulutuksen jälkeen heidän joukkonsa lähetettiin Terijoelle keväällä Rintamalinjat olivat edenneet entisten Suomen rajojen yli. - Olimme siellä, kun Neuvostoliiton suurhyökkäys alkoi. Kesäkuun yhdeksäntenä neuvostojoukot murskasivat suomalaiset asemat. Meidän piti lähteä pyörillä omien avuksi etulinjaan, Esko kuvailee.

9 ruotuväki 21/2010 RAKKAUTTA VAIN 9 Kotirintamalla työssä Elina itse meni kauppaopiston jälkeen töihin Uudenmaan läänin maanpuolustusseuraan. Pari kertaa hän sai työkomennuksen maaseudulle auttamaan maatöissä. - Orimattilassa Laurilan tilalla oli myös sotavankeja työssä, Elina muistaa. - Me tytöt opetettiin heille suomea, he opettivat meille miten sanotaan jotain venäjäksi. Kumma kyllä, vaikka niitä pidettiin tietenkin vihollisina, huomasi että ihan samanlaisia ihmisiä ne ovat. Tekivät työtä ja käyttäytyivät normaalisti. Joskus he saivat jotain postia ja itkivät, ne miehet. Ihan samalla lailla. Kaipuu kotona Rakastavaisille ihmisille sota-aika oli ehkä vielä raskaampaa kuin muille ihmisille. Pelko oman rakkaan kohtalosta on varmasti ollut koko ajan mielessä. Eikä vain kotiin jääneiden vaimojen: pommit putosivat myös siviileiden asuttamiin kaupunkeihin. - Kyllä oli kuulkaa hirveää saattaa mies aina junalle sotaan lähtemään. Ja vilkuttaa ja ajatella oliko tämä nyt viimeinen vilkutus. Se oli aivan hirveää, Elina kertoo vakavana. Esko selvisi sodasta ehjin nahoin, mutta läheltä piti - tilanteita oli muutamia. Esimerkiksi jatkosodan ollessa perääntymisvaiheessa Esko haavoittui kranaatin sirpaleesta. - Olin pesemässä pakkia suonsilmäkkeessä, kun kuulin ujelluksen. Onneksi kranaatti lensi silmäkkeeseen, jolloin räjähdys ei ollut niin voimakas. Yksi sirpale osui Eskoa käteen, mutta haava hoitui sitomalla. Naimisiin taistelujen keskellä Elokuussa 1944, sodan ollessa vielä käynnissä, Esko ja Elina menivät naimisiin. - Olin silloin Ilomantsissa, antoivat minulle naimisiinmenoluvan, että pääsin käymään Helsingissä, Esko kertoo. Elina muistaa kuunnelleensa radiosta uutislähetyksiä taisteluista. - Minä kävin monta kertaa asemalla vastassa, mutta Eskoa ei näkynyt. Mutta tulihan se sieltä lopulta, Elina hymyilee. Jatkosota loppui sillä viikolla, kun Esko palasi takaisin Ilomantsiin häälomiltaan. Lapissa oli vielä taisteltavaa, mutta varsinaisiin sotatoimiin Esko ei enää joutunut. - Meillä oli päätehtävänä pitää maantiet avoimina lumesta omille autoille, jotka ajoivat Lappiin. Jossain vaiheessa, Vilkuttaa ja ajatella oliko tämä nyt viimeinen vilkutus. tammi-helmikuussa 1945, päästiin sitten palaamaan kotiin. Veteraani veteraanien puolesta Vuonna 1945 Suomella - kuten koko Euroopalla - oli edessään valtava jälleenrakentamisen urakka. Oli päästävä takaisin sotaa edeltävään arkeen, mikä oli monelle vaikeaa. Eskolle arjen piti olla opiskelua voimistelunopettajaksi, mutta ensi yrittämällä ei opiskelupaikkaa lohjennut. Tyhjän pantiksi Esko ei kuitenkaan joutunut jäämään. Sotainvalidien veljesliitolta hän sai asiamiehen paikan. Eikä tarina suinkaan pääty siihen. - Sitten sattumalta eräs ystävä siirtyi Maailman veteraanijärjestölle töihin ulkomaille ja pyysi Eskoa mukaansa, Elina paljastaa. Maailman veteraanijärjestölle töihin siirtyminen ja muutto Ranskaan tapahtui vuonna Elina muistaa kuunnelleensa Helsingin olympialaisia radiosta. Töiden puolesta hyvä tuuri jatkui. Pestin Ranskassa loputtua Esko palasi Suomeen toimimaan Sotainvalidien veljesliiton toiminnanjohtajana - josta hän sai kutsun töihin YK:lle New Yorkiin. Sattumoisin kutsun takana oli sama ystävä, joka pyysi Eskon mukaansa Maailman veteraanijärjestöön. YK:lla Esko vietti 13 vuotta, joista viimeiset kolme Sveitsissä. Suunnitelmissa oli eläköityä, mutta suomalaiset veteraanijärjestöt halusivat pitää Eskon työllistettynä. - Minulta tultiin kysymään annanko minä Eskon tehdä vielä töitä, Elina nauraa. Viimeiset työvuotensa Esko oli Suomen Sotaveteraaniliiton toiminnanjohtaja. Siirtyessään eläkkeelle 70-vuotiaana Esko perheineen oli nähnyt ehkä maailmaa enemmän kuin mitä oli jäänyt näkemättä. - Näin kohtalo voi joskus järjestää asioita, ettei tarvitse paljoa elämäänsä suunnitella, Elina toteaa. Sota-aikana solmitut liitot eivät aina kestäneet Sota-aikana tavanneista pareista on levitetty paljon huhuja. Mielikuvat, joita levitetään, kertovat yleensä ääri-ilmiöistä. Niitä löytyykin sitten monenlaisia. - Klassinen esimerkki on sotilas, joka menee naimisiin vihkiloman houkuttelemana. Mutta sitten on tapauksia, että on menty naimisiin taloudellisista syistä, kertoo tutkija Ilona Kemppainen Helsingin yliopiston yhteiskuntahistorian laitokselta. Kemppainen kertoo monen tavanneen alunperin kirjeenvaihdon kautta: sanomalehdissä oli ilmoituksia kirjeystäviä hakevista sotilaista. - Usein nuoret tytöt halusivat mielenkiinnosta kirjoitella korpisotureille, ja jatkosodan asemasotavaiheessa myös sotilailla oli aikaa kirjoittaa. Joskus tällaiset suhteet johtivat avioliittoon. Sodan jälkeen nousi esille ikävämpi ilmiö, joka näkyi myös sanomalehtien ilmoituspalstoilla: asianajajat mainostivat palveluitaan. Avioerojen määrä kasvoi nimittäin huomattavasti. Kemppainen esittää syyksi sodanajan ja rauhan arjen kontrastin, joka saattoi järkyttää. - Ennen sotaa naimisiin menneet olivat saattaneet vieraantua sodan aikana toisistaan. Hätiköidysti solmitut liitot eivät kestäneet arkea. Suurin osa avioliitoista kuitenkin jatkui ihan normaalisti, Kemppainen muistuttaa.

10 10 kentällä ruotuväki 21/2011 lyhyesti Kauniala täytti 65 vuotta Sotavammojen hoitoon keskittyvä Kaunialan sairaala juhlisti tiistaina 15. marraskuuta 65-vuotista taivaltaan. Samalla vihittiin käyttöön kolme peruskorjattua hoitoyksikköä. Tilaisuudessa olivat läsnä tasavallan presidentti Tarja Halonen, eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma sekä tilat käyttöön vihkinyt pääministeri Jyrki Katainen. Sotainvalidien Veljesliiton puheenjohtaja Juhani Saaren mukaan Kaunialassa on vuosien mittaan tehty valtava työ sotainvalidien hyväksi. Sotainvalidit suhtautuvat Kaunialan toimintaan yleisesti ottaen hyvin myönteisesti. ENu Ylipainoiset hyötyvät intistä eniten Lääketieteen lisensiaatti Ilona Mikkola on julkaissut väitöskirjan varusmiesten kunnon kohenemisesta palvelusaikana. Liikunnan, kunnon ja sydänterveyden väestötutkimuksia on tehty melko vähän nuoressa miesikäluokassa, Mikkola perustelee. Tutkimus osoitti, että ylipainoiset varusmiehet laihtuvat palveluksen aikana jopa kahdeksan kiloa etenkin terveydelle haitallisen keskivartalorasvan osalta. Toivoisin, että puolustusvoimien ja siviiliterveydenhuollon välille kasvaisi yhteistyötä, joka tukisi huonokuntoisten nuorten terveyttä ja liikkumista vielä kotiutumisen jälkeenkin, Mikkola toteaa. SNu Veteraaniperinteen seminaari pidettiin Helsingissä Tammenlehvän perinneliitto järjesti seitsemännen Veteraaniperinteen seminaarin Helsingissä. Seminaarin tarkoitus on vaalia sodan aikaisia perinteitä ja keskustella vuosien tapahtumien vaikutuksesta Suomeen. Tämän kertaisen seminaarin aiheita olivat esimerkiksi sotavuosien aikainen henkinen ilmapiiri sekä naisten ja lasten elämä kotirintamalla. Tammenlehvän perinneliiton puheenjohtaja Eino Siuruainen korosti henkisen hyvinvoinnin merkitystä sotavuosina. Tänä päivänä olisi mielenkiintoista tehdä tutkimus kansan hyvinvoinnista. HHa Varusmiesliitto täytti 40 vuotta Varusmiesliitto juhlisti 40 vuoden taivaltaan 17. marraskuuta Ostrobotnialla Helsingissä. Illallisjuhliin oli kutsuttu liiton toimijoita koko sen historian ajalta. Illallisen aloitti vuosien puheenjohtaja, entinen pääministeri Matti Vanhanen. Vanhanen muisteli aikanaan ajamiensa asioiden olleen hyvin pitkälti samanlaisia kuin nykyisen Varusmiesliiton. Nykyinen puheenjohtaja Jussi Mäkinen muistutti puheessaan liiton perusajatuksen säilyneen samana: toimia kaikkia asevelvollisuuttaan suorittavia yhdistävänä järjestönä. TUr Vapaa-ajanmahdollisuuksia riittää Tutustuimme varuskuntien vapaa-ajanviettoon Pansiossa, Kontiorannassa, Kajaanissa ja Upinniemessä. Arvioivan silmän alle joutuivat niin sotilaskodit kuin liikunta- ja kulttuuritarjontakin. Eero Nurmi Pitkän palveluspäivän jälkeen on tärkeää, että varusmiehet voivat rentoutua ja saada ajatuksensa irti sotilaskoulutuksen arjesta. Kävimme valokuvaajan kanssa neljällä eri paikkakunnalla selvittämässä, millaisia vapaa-ajanmahdollisuuksia eri varuskunnista löytyy. Hyvät liikuntamahdollisuudet olivat jokaisessa vierailukohteessamme itsestäänselvyys. Perinteisten varusmiesten liikuntakerhojen (VLK) lisäksi törmäsimme myös muutamiin yllätyksiin. Pansiossa sataa tihuttaa Ajamme intin polkupyörillä pitkin Pansion sotilassataman laiturialuetta syyskuisen tihkusateen saattelemina oppaanamme Merisotilastoimikunnan (MSTK) puheenjohtaja Ari Alagoda. Harmaan meren ääreltä löytyvän teollisuushallin näköisen rakennuksen toiseen kerrokseen on vuonna 2010 remontoitu Navy Gym II -kuntosali. Uudenaikaisilla laitteilla ja hyvällä äänentoistojärjestelmällä varustettu sali on varuskunnan liikuntatoimen ja sotilaskotiyhdistyksen rahoittama. Varuskunnan kuntosalien lisäksi useilla laivoilla on omat pienet kuntosalinsa. Pansiossa järjestettävästä liikuntatoiminnasta Alagoda nostaa esille kerran kuussa järjestettävän te lan, jolloin kokeillaan jotain erikoisempaa lajia. Ohjelmassa on ollut esimerkiksi paintball, jossa taistellaan värikuula-aseilla. Saimme kolme jätesäkillistä poltettavaksi menossa olleita vanhoja maastopukuja Säkylästä. Aseet vuokrattiin ja kuulat tilasin netistä. Pelasimme koko illan, Alagoda kertoo paintball-tapahtumasta. Kontiorannan sotilaskoti on kotoisa Pohjois-Karjalan Prikaatin sotilaskodin tumma sisustus luo lämmintä tunnelmaa. Kuuden hengen pöydissä voi rentoutua sopivan tiiviissä porukassa, ja miljöön kruunaa suurista ikkunoista avautuva järvimaisema. Viihtyisää sotilaskotia hyödynnetään monipuolisesti. Joka keskiviikko alkaa kuuden kolumni Kainuun Prikaatin kuorokerhon harjoitukset alkoivat äänenavaukselle, minkä jälkeen laulettiin muun muassa Täällä pohjantähden alla -kappale. Kerhoa vetävät prikaatin varusmiessoittokunnan jäsenet. aikaan elokuvailta. Varusmiehet voivat kertoa omia leffaehdotuksiaan, Kontiorannan varusmiestoimikunnan (VMTK) puheenjohtaja Jere Hartikainen kertoo. Sotilaskodin laskuun leffoja pääsee katsomaan myös elokuvateatterissa, minkä lisäksi sotilaskoti maksaa varusmiehille teatterilippuja. Musiikin harrastajille löytyy hyvä bänditila, joka on Hartikaisen mukaan joka päivä ahkerassa käytössä. Hyvinvoinnista tinkimättä Muistan elävästi ensimmäiset päiväni intissä. Olin kuukausia etukäteen tentannut armeijan suorittaneita läheisiäni ja kysellyt miten valmistautua parhaiten uutta kokemusta varten. Hyvistä vinkeistä huolimatta armeijan arki ja uusi elämänrytmi iskivät yllättävän kovaa vasten kasvoja. Ensimmäiset päivät olivat erittäin väsyttäviä. Hämmennystä ja stressiä ei päässyt purkamaan, koska en aluksi tuntenut tupakavereitani, joiden kanssa kuitenkin jaettiin kaikki hetket vuorokauden ympäri. Asioiden ja ahdistuksen sisällä pitäminen sai nuoren miehen Ongelmista puhumisesta on tehtävä hyväksyttävää. kyseenalaistamaan koko varusmiespalveluksen. Tiivis yhdessäolo sai lyhyessä ajassa aikaan sen, että tupakaverit alkoivat tulla toisilleen tutuiksi. Erityisesti illat ennen nukkumaanmenoa olivat niitä hetkiä, jolloin porukalla purettiin päivän tapahtumat ja naurettiin väsyneinä ajoittain huonoillekin jutuille. Kuin omalla painollaan yhteen kasvoi 12 eritaustaisen nuoren miehen muodostama hyvähenkinen porukka jossa kukaan ei jäänyt yksin. Ensimmäisten päivien hämmentävien fiilisten jälkeen kahdeksan viikkoa kestänyt peruskoulutuskausi sujui omalta osaltani hyvin. Valitettavasti kaikki eivät ole yhtä onnekkaita ja moni jääkin yksin ilman ystäviä, joille purkaa tunteitaan. Tänäkin vuonna Suomessa on saatu kuulla surullisia uutisia varusmiehistä, jotka ovat vaikeuksissa päätyneet äärimmäiseen ratkaisuun. Kontiorannan erikoisuutena on varusmiesten autonhuoltopaikka, jossa onnistuvat hyvin esimerkiksi oman auton öljynvaihdot. Toistaiseksi työkalut pitää olla omasta takaa, mutta nekin aiotaan tarjota tulevaisuudessa varuskunnan puolesta. Pidimme vähän aikaa myös autokerhoa, jossa pystyi tuunaamaan ja korjaamaan autoja, Hartikainen sanoo. Hartikaisen mukaan autokerhoa on tarkoitus viritellä myöhemmin uudestaan käyntiin. Kajaanissa kaikuu kuorolaulu Yksi erittäin suosittu kerho on ollut varusmieskuoro, Kainuun prikaatin VMTK:n varapuheenjohtaja Jere-Matti Ojala yllättää. Ymmärsit oikein. Kajaanissa kuntoisuusloman voi ansaita myös laulaen. Kuoro on kerhoista kolmanneksi suosituin heti sählyn ja Kuva: Akseli Muraja uinnin jälkeen, parhaimmillaan harjoittelemassa on ollut 170 varusmiestä. Kuten Kontiorannassa, Kajaanissakin on mahdollista nauttia korkeakulttuurista myös katsomosta käsin. Jos teatteri kiinnostaa, on mahdollisuus mennä Kajaanin kaupunginteatteriin, jonne sotilaskoti tarjoaa liput, VMTK:n työ-, opinto- ja sosiaaliasiamies Roope Liedes sanoo. Kuorokerhon lisäksi Kajaanissa on muutenkin laajalti hyödynnetty VLK-pisteiden tarjoamat kannustimet. Kuntsarin voi tienata varusmiespapin pitämässä keskustelupiirissä. Innovatiivisessa varuskunnassa on kokeiltu myös esimerkiksi naisten liikuntakerhoa. Puitteet urheiluun ovat erinomaiset. Liikunta keskittyy hiljattain remontoituun Heikinhalliin, jossa voi tilojen puolesta samanaikaisesti olla käynnissä esimerkiksi uinti-, lentopallo-, kamppailu-, punttisali-, ammunta- ja uintikerhot. Viiden metrin hyppytornilla varustetun uimahallin kaksi tilavaa saunaa muistuttavat amfiteattereita kaaren muotoisine lauderiveineen. MSTK:n tiloissa on hyvä rentoutua Tie varuskuntavertailijan sydämeen käy sotilaskodin munkin kautta. Upinniemi vetää pisimmän korren kahvi & munkki -vertailussa. Munkki on tarpeeksi rapeaksi paistettu hillomunkki, jonka päällä sopivasti sokeria. Kahvi on riittävän vahvaa, eikä se ole seisonut liian pitkään termoskannussa. Sotilaskodin valikoima on erinomainen. Täytettyjä leipiä on kahdeksaa eri lajia, minkä lisäksi myynnissä on tavaraa pehmoleluista veitsiin ja t-paidoista lusikka-haarukoihin. Lisäksi sotilaskodissa paistetaan pizzoja, joiden hinnoittelu on kohtuulliset 5,8-7,5 euroa täytteistä riippuen. Merisotilastoimikunnan tiloissa on hyvä rentoutua. Tiloista löytyy niin MSTK:n toimisto, olohuonemainen oleskelutila sekä erillinen bändikämppä. Suurella TV-ruudulla pelataan sotapeliä Xbox 360 -konsolilla neljän taistelijan voimin. Tilaville sohville mahtuu isompikin porukka vapaa-aikaa viettämään. Henri Havusela > On mietitty, miten Vekaranjärvellä tapahtuneet kuolemantapaukset olisi voitu estää. Mielestäni ensisijaisen tärkeää on, että jokainen kannustaa omaa palvelustoveriaan vaikeinakin hetkinä. Pitää olla myös rohkeutta hakea ammattilaisen apua. Sen perusteella mitä olen nähnyt, armeijassa ei välttämättä kannusteta tarpeeksi avun hakemiseen. Moni varmasti pelkää heikkouksien näyttämistä isossa porukassa. Jotta Vekaranjärven kaltaisilta tragedioilta vältyttäisiin, ongelmista puhumisesta on tehtävä hyväksyttävää. Johtajakoulutuksessa pitäisi korostaa syrjäytyneiden varusmiesten tunnistamista ja huolehtia siitä, että he saavat apua. Nyt ongelmiensa kanssa painiva varusmies on liikaa yksin vastuussa siitä, että hän saa apua. Usein vastuu annetaan apukouluttajille, joilla ei ole välttämättä taitoja tunnistaa apua tarvitsevaa nuorta. Vekaranjärven tapahtumat ovat saaneet eri tahot miettimään ratkaisuja, miten varusmiesten hyvinvointia saadaan parannettua. Toivottavasti puolustusvoimien leikkauksista huolimatta päästään ratkaisuihin, jotka oikeasti parantavat nykytilannetta.

11 ruotuväki 21/2011 kentällä 11 Frozen Hell tuo talvisodan ipadiin palveluksessa Talvisotaa käsittelevä elektroninen kirja kertoo Raatteen tien taistelusta. Frozen Hell tavoittelee myös kansainvälisiä markkinoita. Roope Luokkamäki Sotamuseo täyttyi viikko sitten keskiviikkona median edustajista, kun Gummerus julkisti Mika Kuljun Raatteen tie -kirjaan perustuvan Frozen Hell -sovelluksen. Kyseessä on ensimmäinen talvisotaa käsittelevä niin sanottu rikastettu kirja. Sähköisessä muodossa Apple Store -verkkokaupasta ladattavissa oleva sovellus käyttäytyy kirjan tavoin, mutta sisältää tekstin lisäksi video- ja äänipätkiä sekä linkkien kautta avautuvia kuvia ja taustatietoa, jotka tuovat sodan tapahtumat entistä lähemmäs lukijaa. Gummeruksen Ilpo Jäppönen näkee poikkeuksellisen alustan hyvänä tapana välittää kirjan sisältöä. Tämä tuntui luontaiselta valinnalta. Historiallisista aiheista tiedon kerääminen on joskus vaikeaa, niin on myös sen viestiminen lukijalle. Toivottavasti uuden sovelluksen avulla tätä voidaan helpottaa. Mytologia muuttaa muotoaan Gummeruksen lisäksi mukana projektia olivat toteuttamassa audiovisuaalista materiaalia kerännyt Alma 360 ja digitoinnista vastannut Digia. Kirjan kirjoittaja Mika Kulju kantoi itse päävastuun kirjan sisällön tiivistämisestä sähköiseen muotoon. Jos pääsee ensimmäisenä tekemään jotain Suomen sotahistoriassa, niin onhan se hienoa. Sen ruotuväki 40 vuotta sitten Onko sissimuonasi paakkuista ja huonosti maittavaa? Jos on missä vika? Sinussako vai sissimuonassa? Vai kenties esimiehessäsi, joka on saattanut laiminlyödä sissimuonan valmistuksen opettamisen. Mitäpä tässä nyt toisia syyttelemään, vaikkei ruoka maittaisikaan. Parasta on ottaa lusikka kauniiseen käteen ja valmistaa muonat huolellisesti ohjeiden mukaan ja valmiiksi asti. Sissimuonapakkaukset ovat tämän päivän korpisoturille tuttua tavaraa. Mutta valmis, oikein valmistettu sissimuona taitaa olla melko harvinaista. Vika on yleensä siinä, Taneli Urmas Lääkintäeversti Simo Siitonen on nimitetty puolustusvoimien ylilääkäriksi. kyllä huomasin, että on helpompi kirjoittaa jostain aiheesta tuhat sanaa kuin sata sanaa. Kuljulla on itsellään myös vahva sidos Raatteen tien tapahtumiin. Hänen isoisänsä osallistui aikanaan taisteluun. Raatteen tiestä on tullut osa suomalaista mytologiaa. Se on yksi ratkaisevimmista taisteluista Suomen itsenäisyyden säilymisen kannalta. Muistan seinäkirjoituksen, jossa oli kolme paikkaa ja kolme vuosilukua: Raatteen tie 1940, että metsässä ei viitsitä valmistaa sissiruokaa ohjeiden mukaan loppuun asti. Ei sitten ihme, jos ruoasta tulee paakkuista ja huonosti maittavaa. Saattaapa käydä niinkin, että kuivamuonaan tottumaton korpisoturi ostaa reppuunsa pätkän makkaraa ja popsii sitä ravitsevan sissiruoan sijasta. Olisi hyödyllistä järjestää alokasaikana opetustilaisuus, jonka aikana jokainen joutuu valmistamaan omilla keittovälineillään kaikkia sissimuonia, sanoo Mixtehtaan apulaisjohtaja L. K. J. Uusipaikka. Samalla voisivat miehet Valmistuin lääkäriksi vuonna 1987 ja erikoislääkärin oikeudet sain Olen ollut nuoresta pitäen innostunut sotilasilmailusta ja vuonna 1994 ilokseni minut valittiin Karjalan Lennoston lääkäriksi. Ehdin vielä olla MiG-21 -hävittäjän kyydissä ennen kuin Hornetit tulivat käyttöön. Lennostossa tutkin ylipainehengityksen lentäjille tuomia etuja. Mittasimme lennon aikana muun muassa sydänkäyrää, verenpainetta, aivosähkökäyrää ja aivojen verenkiertoa. Tutkimusten pohjalta tein väitöskirjani Kuopion yliopistossa. Ilmavoimaosaston ylilääkärinä olin Tämän jälkeen siirryin Ilmavoimien Esikuntaan Tikkakoskelle ilmavoimien ylilääkäriksi. Vuonna 2009 seurasi puolen vuoden työjakso Pääesikunnassa Logistiikkaosastolla. Siirryin Sotilaslääketieteen Keskuksen johtajaksi 2010 ja nyt marraskuun alussa aloitin puolustusvoimien ylilääkärinä. On erittäin tärkeää, että varusmiesten terveydenhuolto on kunnossa. Mielenterveysasioihin on panostettu ja henkilökunnan koulutusta ja herkkyyttä huomata vaaran merkit ajoissa lisätään entisestään. Tali-Ihantala 1944 ja Globen 1995, kirjailija naurahtaa. Kulju uskoo sähköisen sovelluksen toimivan myös opetuskäytössä. Uskon, että tällä on erittäin suuri potentiaali. Usein valitetaan, että historiankirjat ovat tylsiä. Tämä ei sitä ainakaan ole. Kohti kansainvälisiä markkinoita Suomen lisäksi englanninkielisen Frozen Hellin markkinointi on Miten saat sissimuonan maistumaan eteenpäin Raatteen tie -kirjan kirjoittanut ja Frozen Hell -sovelluksen kirjallisesta sisällöstä vastannut Mika Kulju esitteli ylpeänä aikaansaannostaan. Terveen elämän puolesta tehdä makuarvostelut ja huomata, että loppuun asti valmistettu sissimuona voi olla maukasta. Myös harjoituksissa olisi syytä valvoa sissimuonien käyttöä. Miehet voitaisiin opettaa selviytymään pelkällä sissimuonalla siten, että harjoituksiin ei otettaisi mukaan muuta muonaa. Sissiruoan oikeaa valmistamista valvottaisiin. Eihän muonasta ole apua, ellei sitä osaa käyttää. Ruotuväki 1/ Ulla Kaarmela pakkaa armeijan hernekeittoa Jalostajan tehtaalla. Myös varusmiesten kynnystä tulla ajoissa kertomaan ongelmistaan pitää saada matalammaksi. Olen kovin iloinen siitä, että henkilökunta on lisännyt osallistumistaan työpaikkaliikuntaan. Terveyden edistämiseksi tavoitteenamme tulee olla näyttää muille esimerkkiä liikkumisen saralla ja myös tupakoinnin lopettamisessa. Sotilaslääketieteen Keskus julistettiin vuoden alussa savuttomaksi. Jatkossa tulee korostaa esimerkkinä olemisen tärkeyttä koko puolustusvoimien henkilökunnalle. Tupakan mittaiset tauot ja muu tupakointiin liittyvä kulttuuri tulee romuttaa puolustusvoimissa! suunnattu erityisesti Yhdysvaltain ja Iso-Britannian markkinoille. Pelkästään Suomen markkinoille suurikustanteisen elektronisen kirjan lanseeraminen ei ole Gummeruksen Mika Koivulan mukaan kannattavaa. Tämän kirjan kustannukset ovat noin kolminkertaiset normaaliin kirjaan verrattuna. Realistinen tavoitteemme on, että Frozen Hell myisi maailmalla yhtä paljon, kuin alkuperäinen kirja Suomessa. Simo Siitonen kokee tärkeäksi tavata varusmiehiä kasvokkain. Kuva: Akseli Muraja Kuva: Ruotuväki Kuva: Puolustusvoimat NIMI JA SOTILASARVO IKÄ Joonas Lehikoinen, matruusi 19 TOIMENKUVA Miinamies PALVELUSPAIKKA Upinniemi KOULUTUS Ylioppilas JOTAIN MUUTA, MITÄ? Vedessä vahva, pohjalla pelottava. Tuomas Kähärä Upinniemessä sijaitsevaan harjoituslaitekeskukseen saapuu aamutuimaan kymmenkunta matruusia koulutusta varten. Yksi heistä on 19-vuotias Joonas Lehikoinen, joka astui varusmiespalvelukseen heinäkuun alussa. Lähemmäs kolme kuukautta kurkkusalaatin väreissä ollut mäntsäläläinen on saanut kunniakkaasti pukea merimiesasunsa ylleen. Nyt neljän viikon aluksella olonsa jälkeen hän kertoo pitävänsä toimenkuvastaan. Mieluisimpia asioita hänen ei tarvitse kauan aikaa miettiä. Merellä oleminen on ollut tosi hieno homma. Ja tietysti myös se lomille pääseminen, Lehikoinen nauraa. Keskellä aurinkoista kesää armeijaan joutuneella ylioppilaalla ei alun perin ollut mielessä laivastoon pyrkiminen, vaan ajatus juolahti mieleen alokaskauden aikana. Halusin lähteä kokeilemaan jotain erilaista. Merivoimiin liittyvä tehtävä kiinnosti, joten laivasto vaikutti ihan hyvältä vaihtoehdolta. Maavoimien tehtävät eivät oikein olleet mun juttu. Purjehduksista vaihtelua rutiineihin ASUINPAIKKA MÄNTSÄLÄ Laivasto houkutteli puoleensa Matruusi Lehikoisen palveluspaikkana toimii 44 metriä pitkä ja 10 metriä leveä miinalautta Porkkala, jossa hänen varsinainen toimenkuvansa on miinamiehenä toimiminen. Päivittäiset rutiinit sekä päiväohjelma riippuvat pilkälti siitä, keinuuko lautta aalloilla. Merellä ollessa meillä on esimerkiksi taisteluhälytysharjoituksia, joihin liittyy tykeillä oleminen. Sen lisäksi on myös oppitunteja, merenkulussa tarvittavia kansialan hommia, merivahtia, miinojen laittamista laskukuntoon sekä niiden mereen pudottamista, Lehikoinen luettelee. Liikuntakoulutusta on Lehikoisen mukaan ollut tähän mennessä noin kerran viikossa, mutta toki heillä on aluksella käytössään myös esimerkiksi kuntosali. Vapaa-ajan määräkin on muun ohjelman tavoin riippuvainen siitä, missä ollaan. Satamassa ollessamme vapaa-aika alkaa yleensä päivällisen jälkeen neljän viiden aikoihin, kun ei ole enää palvelusta. Merellä se taas vaihtelee melko paljon. Jos lautta ajaa yöllä, niin on myös neljä tuntia kerrallaan kestäviä merivahteja, jolloin omaa aikaa on vain aina välillä. Yleensä vapaa-ajat tulee nukuttua, mutta kyllä meiltä löytyy myös telkkari ja Xbox. Joskus ollaan saatettu vierassatamissa ollessa käydä iltavapaillakin kaupungilla. Lehikoisen mielestä päivät laineiden päällä menevät yleensä todella nopeasti. Meripäiviä kertyykin paljon yhdeksän kuukautta kestävän palveluksen aikana. Suurin piirtein joka toinen viikko ollaan merellä, kierrellään Kotkan ja Turun välillä olevilla vesillä. Miinalauttahan kulkee reilut 10 solmua, hän toteaa. Upinniemestä hyvät eväät merelle Keväällä valmistuneen tuoreen ylioppilaan tulevaisuuden suunnitelmat ovat vielä melko auki, mutta hän on ajatellut pyrkiä intin jälkeen teknilliselle alalle. Laivastossa suoritetusta palveluksesta hän ei usko olevan hirveän paljon hyötyä siviilielämässä. Omassa tapauksessani lähinnä solmujen teko on jatkoa ajatellen ollut hyödyllisintä. Tietysti jos myöhemmin haluaa ehdottomasti merelle, niin silloinhan tästä on suuri hyöty, Lehikoinen kiteyttää.

12 12 kentällä ruotuväki 21/2011 Hornet-hävittäjien uusi iskukyky testauksessa Testauksessa oleva ilmasta maahan -iskukyky rakentuu maalinosoitusjärjestelmästä ja useista erilaisista pommeista. Toisella ylläpitopäivityksellä Hornet-hävittäjien elinkaari turvataan vuosiin saakka. Mikko Virta Suomen Hornet-hävittäjiin päivitetään lähivuosina ilmasta maahan -iskukyky. Testauksessa jo oleva uusi asejärjestelmä mahdollistaa hävittäjien monipuolisemman käytön. Vuoden 2004 valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa päätettiin vuoden 2001 jälkeen tehdyn iskukykytutkimuksen perusteella aloittaa ilmasta maahan -toiminnan mahdollistavan kauaskantoisen täsmäasejärjestelmän hankinnat. Järjestelmä asennetaan Hornetkalustoon toisen ylläpitopäivityksen (MLU 2) yhteydessä. Monenlaista pommia Ilmasta maahan -asejärjestelmä koostuu maalinosoitusjärjestelmästä (Litening AT) ja kolmesta eri pommijärjestelmästä. Ensimmäinen järjestelmistä on Joint Direct Attack Munition (JDAM) -perhe, jonka ohjautuvien pommien kantama on reilut 10 km. JDAM tarkoittaa varsinaisesti pommin pyrstöosaa, jossa on sen inertiasuunnistukseen ja gps:ään perustuva ohjausjärjestelmä. JDAM-järjestelmän pommeja on useita eri painoisia. Niistä osa on tunkeutuvia, ns. bunkerbusterpommeja. Suomen Horneteihin on hankittu kaikkia näitä ja kaikki on jo integroitu prototyyppikoneisiin, ilmavoimien komentaja, kenraalimajuri Jarmo Lindberg kertoo. Toinen järjestelmä on Joint Standoff Weapon -liitopommi (JSOW-C), jonka kantama on yli 70 kilometriä. Noin nelimetrinen liitopommi painaa 468 kiloa. Ilmavoimien F-18 Hornetin toisen ylläpitopäivityksen prototyyppiin on asennettu uusi asejärjestelmä. Oikeassa siivessä näkyy sininen 225 kg painoinen JDAMjärjestelmän ohjautuva pommi. Koneen alla oleva tumma esine on Litening AT -maalinosoitussäiliö. Kuva: Mikko Virta JSOW-C-pommit käyttävät maaliin ohjautumiseen inertiasuunnistuksen ja gprs:n lisäksi vielä infrapunahakupäätä. Sen tunkeutumiskyvyn mahdollistaa kaksiosainen taistelulataus. On ikään kuin liekinheitin tai soihtu, joka on se tunkeutuva osa, joka polttaa betoniin reiän ja pommi tulee siitä perästä sisään, Lindberg kuvailee. JASSM vielä harkinnassa Pommijärjestelmistä kolmas on mahdollisesti JASSM eli Joint Air-to-Surface Standoff Missile. Kyseessä on yli 350 kilometrin kantaman omaava ohjattava rynnäkköohjus, joka on varustettu omalla moottorilla. Noin tonnin painoisella itsenäisesti toimivalla ohjuksella kyetään vaikuttamaan erittäin hyvin suojattuihin tärkeisiin maaleihin. JASSM:n hankintaa ei ole kuitenkaan vielä päätetty. Ohjusten myyntilupa on tällä hetkellä vasta käsiteltävänä Yhdysvaltain kongressissa. Hornet-kaluston toisessa ylläpitopäivityksessä ei ole kyse ainoastaan ilmasta maahan -iskukyvyn lisäämisestä, vaan ne ovat yksi lisäys muiden joukossa. MLU 2:n yhteydessä Hornetit saavat uudet kansainvälisesti yhteensopivat puheja datayhteydet sekä tunnistusjärjestelmät. Koneet saavat myös siviili-ilmailumääräysten edellyttämät radiot ja torjuntakyvyn ylläpitoon tarvittavat sensori- ja ohjuspäivitykset sekä uuden version AMRAAM-ilmataisteluohjuksesta. Näillä päivityksillä hornet-hävittäjien suorituskyky turvataan vuosiin asti. huomio! verkossa Internet-palvelu kannustaa liikkumaan Ilmasta kuuluu viuhahtavaa ääntä! Lähetä meille osoitteeseen oma ehdotuksesi Huomio!-kuvaksi ja liitä mukaan yhteystietosi. Julkaistusta kuvasta on palkintona elokuvalippu. Kuva: Henri Strand Sakari Nuuttila MarsMars.fi on hyvä idea. Se varmasti kannustaa nuoria liikkumaan, pohtii Kangasalan kutsuntoihin osallistunut Sami Heikkilä. Puolustusvoimat pilotoi tänä vuonna Kangasalan kutsuntojen yhteydessä uuden sosiaalisen median liikuntapalvelun, Mars- Mars.fi. Sen tavoitteena on kannustaa nuoria kehittämään itsensä hyvään fyysiseen peruskuntoon jo ennen palvelukseenastumista. Palvelu on toteutettu suositun Heia- Heia-internet-palvelun kautta, joka hyödyntää sosisaalisen median yhteisöllisyyttä liikkumiseen motivoivana tekijänä. Kaikenlainen liikunta on hyvästä, ja palvelun tavoitteena onkin motivoida kaikentasoisia ja - ikäisiä ihmisiä harrastamaan enemmän liikuntaa, kertoo Heia- Heia:n perustaja Jussi Räisänen. HeiaHeia on hyvinvointiin ja liikuntaan keskittyvä yhteisöllinen nettipalvelu, jonka käyttäjät voivat julkaista liikuntasuorituksiaan kavereidensa nähtäväksi, jotka voivat puolestaan kommentoida niitä ja antaa kannustepalkintoja. Tulevia varusmiehiä varten on kehitetty palvelun sisällä mahdollisimman yksilöllinen liikuntaohjelma, jota seuraamalla nuori voi lisätä liikunta-aktiivisuuttaan sekä kehittää peruskuntoaan juuri inttiä silmälläpitäen. Ajatus palvelun tarpeellisuudesta on lähtenyt Risto Siilasmaan työryhmän asevelvollisuutta käsittelevässä raportissa ilmaistusta huolesta siitä, että suomalaisnuorten kunto on heikentynyt viimeisten vuosikymmenien aikana. Sosiaalinen ympäristö kannustaa Kuva: Henri Juvonen Pilottihanketta työstämässä ollut puolustusvoimien liikuntapäällikkö, everstiluutnantti Matti Santtila kertoo, että puolustusvoimilla on ollut aiemmin erilaisia hankkeita varusmiespalveluksen aloittavien nuorten kunnon kohottamiselle, mutta nämä ovat vieneet paljon aikaa ja resursseja. Lisäksi hän uskoo, että sosiaalinen ympäristö yhdessä tuttujen kavereiden kanssa voisi olla hyvä keino, jolla nuoria olisi helppoa houkutella liikkumaan. Ajatuksena on saada sosiaalisen median avulla aikaan palvelu, joka on tulevia varusmiehiä motivoiva sekä helppo ja nopea käyttää. Olemme myös huomanneet, että nuoret ovat kaivanneet johdetun kuntoharjoittelun sijaan enemmänkin yksilöllisiä harjoitusohjelmia oman kuntonsa kohottamiseksi, Santtila sanoo. MarsMars.fi suosittelee siihen kirjautuvalle nuorelle harjoitusohjelmaa taustatietokyselyn perusteella. Kolmen kuukauden mittaiset harjoitusohjelmat on suunnitellut Urheilukoulu yhdessä Pääesikunnan henkilöstöosaston kanssa. Ohjelmien tarjonta ulottuu kevyestä harjoittelusta hyvinkin rankkaan, erikoisjoukkoihin hakemisesta kiinnostuneiden, treenaukseen. Santtila toteaa, että armeijassa fyysisen aktiivisuuden määrä lisääntyy monen nuoren kohdalla todella nopeasti, mikä voi huonokuntoisilla johtaa varsin yleiseen keskeytyssyyhyn, tuki- ja liikuntaelinten vaivoihin. Parempi lihaskunto jo inttiin tultaessa olisi hänen mukaansa näiden vaivojen paras vastalääke ja ennaltaehkäisijä. Pyrimme samalla motivoimaan nuoria elinikäiseen liikuntaharrastukseen. Hyväkuntoinen sukupolvi on kansantaloudellisesti hyödyllinen ja sodanajan suorituskykyhän koostuu juuri reserviläisistä.

13 ruotuväki 21/2011 vapaalla 13 Kuvat: Henri Juvonen Päämajan pallon kaltaiset yhteiset harrastukset tarjoavat puolustusvoimien henkilöstölle liikunnallista ja sosiaalista vapaa-ajanvietettä. Päämajan pallossa ei sählätä Pääesikunnan upseerien yhteinen liikuntaharrastus on vuosikymmeniä vanha perinne. Sakari Nuuttila Santahaminan varuskunnassa sijaitsevan Kadettikoulun voimistelusalissa on elämää jopa sunnuntaiaamuna.tipoittain saliin saapuu Pääesikunnan upseereja verryttelypuvuissa, valmiina jokaviikkoista salibandy-peliä varten. Yhteinen harrastus lähti liikkeelle ajalta jolloin olimme kapteeneja Kadettikoulussa ja pelasimme sählyä ruokatuntiliikunnassa. Myöhemmin moni meistä löysi itsensä Pääesikunnasta,mutta sama porukka jatkoi viikoittaista pelaamista, kertoo eversti Jukka Sonninen. Ei hampaat irvessä Salibandyn pelaamisesta muuten Kapteeni Matti Kemppilä (vas.), eversti Jukka Sonninen ja majuri Marko Maaluoto ovat aktiivisia Päämajan pallon pelaajia. vain kavereiden kesken on muodostunut säännöllinen perinne, johon liittyy jatkuvasti myös Pääesikunnan uudempia työntekijöitä. Vaikka perinteen perustajat ovatkin siirtyneet Pääesikuntaan töihin, pelaaminen on kuitenkin jatkunut Santahaminassa. Toiminta on jatkunut jo 22 vuotta, ja nykyään kentällä näkyy upseereiden omia lapsiakin. Pelaajakuntansa mukaan osuvasti nimettyyn Päämajan pallo -toimintaan kuuluu sekä salibandy- että kaukalopallotreenejä. Jotkut harrastajista pelaavat vain jompaakumpaa, toiset aktiivisesti molempia lajeja. Ennen kaikkea tämä on viikoittainen sosiaalinen tapahtuma, suurin osa meistä on tuntenut toisensa jo vuosikymmeniä. Emme pelaa liian vakavasti, mutta kyllähän tunnelma kiihtyy, kun pallon perässä juostaan, Sonninen hymyilee. Tärkein asia on saada liikuntaa, ylläpitää kuntoa ja olla yhdessä kivassa porukassa, myöntää majuri Marko Maaluoto. Pelaaminen tapahtuu harrastajatasolla, mutta myös kilpailuihin on usein osallistuttu. Päämajan pallon pelaajat ovat yleensä osallistuneet Sotilasurheiluliiton salibandymestaruuskisoihin. Ne ovat osaltaan kauden kohokohta. Kilpailut ovat yleisesti ottaen olleet hyviä kokemuksia, lähes poikkeuksetta on tultu kotiin mitaleiden kanssa. Odotukset ovat yleensä korkealla, mutta ennen kaikkea mennään pitämään yhdessä hauskaa urheilun merkeissä, Maaluoto sanoo. Henkilöstöllä laajat liikuntapuitteet Päämajan pallo on osa puolustusvoimien työpaikkaliikuntaa. Meillä tuetaan vahvasti kuntoilua, ja erityisesti istumatöitä tehdessä sen harrastaminen on tärkeää, Sonninen muistuttaa. Puolustusvoimien henkilökunnalle on varattu viikossa kaksi tuntia aikaa työajalla tapahtuvaan liikuntaan ja voimisteluun, minkä lisäksi kaikissa joukko-osastoissa löytyy myös vapaa-ajan liikuntaharrastemahdollisuuksia. Sonninen uskoo, että henkilökunta hyödyntää sille tarjotut liikuntamahdollisuudet. Vaikea sanoa harrastaako henkilöstö tarpeeksi liikuntaa, mutta kyllä sitä harrastetaan. Yhteistä toimintaa henkilöstöllä on äärimmäisen vähän, liikunta on aika lailla ainoa asia, joka yhdistää vapaa-ajalla. Päämajan pallo aloittaa vuosittain kautensa elokuussa ja jää tauolle touko kesäkuun vaihteessa. Osallistujamäärä vaihtelee viikoittain, mutta yleensä paikalle saapuu kymmenestä viiteentoista pelaajaa. Eikä osallistujien vaihtelevuus haittaa, sillä joukkueet muodostetaan joka kerta eri kokoonpanoilla. Tällaiseen sosiaaliseen toimintaan pääsee suhteellisen hyvin mukaan. Ja salibandy on niin suosittu laji, että varmaan melkein joka varuskunnasta löytyy oma vastaava joukkue, Maaluoto arvelee. tupavisa 1. Minkä niminen on Suomen suurin koira-aiheinen lehti? 2. Minkä hevosrodun lempinimi on vuonis? 3. Mikä elokuvistakin tuttu koirarotu on kuuluisa mustista täplistään? 4. Jos omistat burman, mikä sinulla on? 5. Minkä värinen on luonnonvarainen undulaatti? 6. Mikä on siilien pääruokavalio? 7. Minkä eläimen urospuolisesta yksilöstä käytetään nimitystä hirvas ja naaraasta taas vaadin? 8. Miksi kutsutaan yleisesti eläintä, jolla on punaiset silmät ja valkoinen turkki? 9. Mikä on Suomen suosituimman kissarodun Ragdollin alkuperämaa? 10. Minkä rotuinen koira on oheisessa kuvassa? vastaukset 1. Koiramme, 2. Vuonohevonen, 3. Dalmatialainen, 4. Kissa, 5. Keltavihreä, 6. Hyönteiset, 7. Poron, 8. Albiino, 9. Yhdysvallat, 10. Valkoinen länsiylämaan terrieri eli westie

14 14 vapaalla ruotuväki 21/2011 kirjat ooppera Enkelten verta Kirjoittaja Johanna Sinisalo Kustantaja Teos Julkaisuvuosi 2011 Finlandia-palkitun Johanna Sinisalon uutuusromaani Enkelten verta on mielenkiintoinen ja kantaaottava kaunokirjallinen analyysi lähitulevaisuudesta. Teoksen päähenkilö Orvo on hautausurakoitsija ja mehiläishoitaja. Eletään 2010-luvun jälkipuoliskolla luvun puolivälissä alkanut mehiläisyhdyskuntien selittämätön pesäkatoilmiö on kirjan tapahtumissa kehittynyt mehiläisten katastrofaaliseksi joukkokadoksi. Albert Einsteinin väitetään sanoneen, että mikäli mehiläiset häviäisivät maailmasta, ihmislajilla olisi nelisen vuotta elinaikaa. Kirjan Yhdysvalloissa mehiläiskadon seurauksena ruoan hinta on jo nelinkertaistunut. Pesäkadon yleistyessä on koko maailma lähestymässä nälkäkriisiä. Orvon elämän perusarvot romahtavat hänen ainoan poikansa Eeron kohdatessa onnettomuuden ja mehiläiskadon levitessä Suomeen. Pian Orvolle valkenee Eeron viettämä salainen kaksoiselämä, mikä johdattelee hänet lähelle mehiläisten joukkokadon perimmäisiä syitä. Enkelten verta kuljettaa rinnakkain kahta kertomusta. Toinen kertoo Orvosta ja toinen Eeron blogista. Ensimmäinen kertomus on Johanna Sinisalon tyyliin hyvin kirjoitettua proosaa. Eeron blogi taas on asiatekstiä, jossa käsitellään ihmisen suhdetta luontoon. Siinä tuodaan esiin eläinoikeuksiin ja eläinten kohteluun liittyviä näkökulmia, jotka jokaisen olisi syytä tuntea. Enkelten verta on teoksena avartava ja ajatuksia herättävä. Ehdottomasti sitä voi suositella varusmiehille, jotka tulevaisuudessa ovat ratkaisemassa tuntemamme maailman kohtaloa. Mikko Virta Kansallisoopperan Doctor Atomic on saksalaisen Saarländisches Staatstheaterin tuotanto. Visuaalisesti vaikuttava ooppera näyttää välillä tieteisfantasialta. Kuva: Suomen Kansallisooppera/Stefan Bremer Kadetti Mannerheim Kirjoittaja Paavo Friman ja Lasse Lind Kustantaja Gummerus Julkaisuvuosi 2011 Atomipommi oopperassa Jos upseerista on julkaistu 250 teosta, niin pystyykö hänestä kirjoittamaan mitään uutta? Kun Mannerheimin Perinneseuran pitkäaikainen puheenjohtaja ja Haminassa uransa värikkästi palvellut kapteeni yhdistivät asiantuntemuksensa, niin se tuli mahdolliseksi. Lopputulos on perin mielenkiintoinen. Suomessa on puhuttu vähän vältellen, että ensin Mannerheim erotettiin ikkunoitten kivittämisen takia koulusta ja sitten puntisreissun seurauksena tuli potkut Haminan Kadettikolusta. Uudessa teoksessa nämä häveliäästi vaietut tapahtumat ruoditaan tarkasti auki. Samalla lukijalle annetaan mittava tietoisku tästä vähän tunnetusta sotilasopetuslaitoksesta ja sen aikaisesta elämästä ympyräkaupungissa. Autonomian aikana valmistui Haminan kadettia upseeriksi, joista 211 yleni kenraaliksi. 19-vuotiaana Mannerheim putosi tyhjän päälle, mutta hän otti itseään niskasta kiinni. Hän suoritti hyvin arvosanoin ylioppilastutkinnon ja pääsi vähän suhteitakin käyttäen Pietarissa arvostettuun Nikolain ratsuväkiopistoon ja sitä kautta Chevalier-kaartiin. Mannerheimin uran jatko onkin jo tutumpaa. Seitsenlapsisessa perheessä Mannerheimin varhaisvuodet eivät olleet muutenkaan mitään ruusuulla tanssimista. Äiti kuoli vain 39-vuotiaana, isä tuhlasi omaisuutensa, teki konkurssin ja karkasi toisen naisen kanssa ulkomaille. Mannerheimin elämä osoittaa kuitekin, että yhden oven sulkeutuessa pitää olla kykyä avata uusia. Antakoon Mannerheimin esimerkki meille kaikille uskoa omiin mahdollisuuksiimme ja rohkeutta tarttua elämään vaikeissakin tilanteissa.jussi Viljanen Varusmiesten korkeakulttuurikierrosta tehtäessä (RV 18/2011) Kansallisoopperan päädramaturgi Juhani Koivisto suositteli varusmiehille erityisesti 4. marraskuuta ensi-iltaan tullutta John Adamsin oopperaa Doctor Atomic. Koska ensimmäisestä atomipommista kertova ooppera ei kuitenkaan ehtinyt mukaan korkeakulttuuriartikkeliin, päätettiin siihen palata myöhemmin. Vuodelta 2005 peräisin oleva Doctor Atomic on nykyoopperana huomattavasti lähempänä musiikkiteatteria kuin monet klassikkoteokset. Se alkaa näyttävällä ja vaikuttavan kuuloisella kuoroosuudella, jossa lauletaan ydinfysiikasta. Tieteellisen tekstin yhdistäminen musiikkiin katsojan tuo mieleen M.A. Nummisen filosofi Ludwig Wittgensteinin Tractatusteoksesta levyttämät kappaleet. Oopperan päähenkilö on Manhattan-projektin johtaja, fyysikko J. Robert Oppenheimer. Tapahtumat sijoittuvat vuoden 1945 New Mexicon Los Alamosiin, jossa atomipommia kehitettiin sekä Alamogordoon, jossa koealueella ensimmäinen pommi räjäytettiin. Pohdintaa vaaroista Ensimmäisessä näytöksessä fyysikot pohtivat pommin vaikutuksia ja seurauksia. J. Robert Oppeheimerin vaimo Kitty puhuu tälle tunteistaan ja ajatuksistaan sotaan ja rakkauteen liittyen. Tämän jälkeen siirrytään Alamogordon autiomaahan, jossa ukkosmyrsky aiheuttaa vaikeuksia ensimmäisen pommin koeräjäytykselle. Fyysikot ja sotilaat pohtivat säteilyn aiheuttamia vaaroja. Projektissa mukana ollut fyysikko Edward Teller kysyy, eikö atomiaikaa olisi voinut aloittaa puhtain käsin. Toisessa näytöksessä jatkuu pommin räjäytyksen seurausten pohdinta. Voiko pommin räjäytys esimerkiksi aiheuttaa ketjureaktion, joka tuhoaa koko ilmakehän? Pitkän odottelun jälkeen pommi räjäytetään Alamogordossa. Visuaalisesti näyttävä ja välillä scifi-elokuvaa muistuttava Doctor Atomic poikkeaa monin tavoin perinteisestä oopperasta. Aiheena ensimmäinen atomipommi on historiallinen ja mielenkiintoinen. Oopperassa käydään paljon moraalista pohdintaa tappamisen oikeutuksesta ja tieteen valjastamisesta siihen tarkoitukseen. Doctor Atomicissa spektaakkeli kasvaa jännityksen tiivistyessä loppua kohden. Oopperan libretto perustuu tarkasti historialliseen aineistoon. Repliikit on koostettu Manhattan-projektissa mukana olleiden muistelmista ja haastatteluista. Amerikkalainen Faust Kyseessä on myös amerikkalainen Faust-kertomus. Päähenkilö Oppenheimer myy kuvainnollisesti sielunsa paholaiselle suostuessaan kehittämään atomipommia. Esityksen kuluessa Oppenheimerin moraalinen tuska kasvaa suunnattomaksi. Oopperan nimi Doctor Atomic on viittaus kirjailija Thomas Mannin Tohtori Faustukseen (Doktor Faustus). Scifi-elokuvaa muistuttava Doctor Atomic poikkeaa perinteisestä oopperasta. Visuaalisesta näyttävyydestä ja mielenkiintoisesta aiheesta huolimatta Doctor Atomic ei välttämättä sovellu oopperaa aiemmin tuntemattomille. Tapahtumat menevät esityksessä nopeasti eteenpäin ja kärryillä pysyäkseen täytyy historiallinen tausta tuntea hyvin. Doctor Atomicin näytöksiin varusmiesliput permantopaikoile maksavat poikkeuksellisesti vain 10 euroa. Edun saa varusmieskorttia näytämällä. Mikko Virta konsolipelit Ratchet & Clank: All 4 One PS3 Insomniac Games Edellisestä Ratchet & Clank -tuttavuudesta oli ehtinyt kulua jo kymmenen vuotta, joten tilaisuuteen oli tartuttava. Sarjan uusin osa Ratchet & Clank:All 4 one on kuin paluu Playstation 2:n aikoihin. Se tarjoaa tuttua ja turvallista menoa, hyvässä ja pahassa. Pääosassa pelissä seikkailevat vanhat tutut Ratchet ja hänen robottiapurinsa Clank, jotka ovat taas saaneet tehtäväkseen galaksin pelastamisen mitä kummallisimpia hirviöitä vastaan taistellen. Tasohyppelypelin ideana on kerätä matkan varrelta valuuttana toimivia pultteja ja ostaa niillä erilaisia aseita. Kuten kuvioon kuuluu, aseisiin saa aluksi koulutuksen, minkä jälkeen niiden käyttötaitoa jo vaaditaankin vihollisten kukistamiseen. Aseet ja erilaisten ongelmanratkaisutilanteisiin tarkoitetut työkalut ovat muuten varsin yksitoikkoiseen etenemisen suola. Plasmapomminheittimellä voi ampua kaaressa kranaatteja sopivan suojan takaa, jyräleka taas mahdollistaa kallioesteiden raivaamisen pois tieltä. Aiemmista osista poiketen All 4 Onea voi tahkota läpi jopa neljän pelaajan voimin, jolloin yhteistyön merkitys myös aseiden ja työkalujen käytössä kasvaa. Koko peli on käännetty suomen kielelle. Hauskoja yksityiskohtia ovat pelaamisen taustalla kuuluva runsas tapahtumien juontaminen ja pelin eläimistön mielikuvitukselliset nimet. Joukosta löytyy sellaisia helmiä kuten ruskaöllikkä, pörröirvilö sekä maastonokkilo. Kuvakulmaa ei saa itse käänneltyä, mikä tekee pelaamisen ajoittain ahdistavaksi. Muutenkin sooloilumahdollisuudet ovat suoraviivaisessa pelissä varsin vähissä. Kokonaisuutena Ratchet & Clank tuntuukin jääneen viime vuosikymmenen puolelle. Eero Nurmi Uncharted 3: Drake s Deception PS3 Naughty Dog Uncharted-sarjan kaksi ensimmäistä osaa valloittivat pelaajat ympäri maailmaa ja nostivat huikeilla grafiikoillaan ja teknisellä toteutuksellaan konsolipelit uudelle tasolle. Naughty Dog ei tyydy kolmannessa osassa toistamaan edeltäjiään, vaan on entistä parempi ja monipuolisempi. Seikkailut vievät päähenkilö Draken jälleen ympäri maailmaa. Mieluisaa onkin, että pelaaja pääsee liikuttamaan hahmoaan erilaisissa ympäristöissä, joista kaikki on onnistuttu tekemään näyttäviksi. Pelatessa tuntuu, että ohjaisi elokuvaa, koska kerronta ja pelin ulkoasu luovat sellaisen tunnelman. Pelin alussa seurataan tarinan kannalta oleellisia animaatioita. Pelaajan päästessä ohjaamaan Drakea ensimmäisen kerran, ei pelikohtauksia meinaa erottaa animaatioista. Peliä on paranneltu juuri niin kuin pitää: edellisissä osissa onnistuneita asioita ei ole lähdetty muuttamaan, mutta pieniä lisäyksiä on tehty, jotka tekevät pelaamisesta entistä sujuvampaa. Sujuvuus saattaakin olla Drake's Deceptionin suurin vahvuus. Tarina on mielenkiintoinen, minkä lisäksi taistelukohtaukset ja aivonystyröitä vaativat tilanteet on sekoitettu taitavasti siten, että pelaaminen ei puuroudu missään vaiheessa. Ongelman ratkaisut ovat aiempia osia haastavampia, mutta eivät kuitenkaan sellaisia, joihin jumiutuisi pitkäksi aikaa. Tuli- ja lähitaistelut on tehty entistä monipuolisemmiksi, joissa pelaaja voi valita hiljaisen hiiviskelyn ja silmittömän räiskimisen väliltä. Uncharted 3 saattaa olla yksi parhaista konsolipeleistä ja siitä on vaikea löytää pahaa sanottavaa. Henri Havusela

15 ruotuväki 21/2011 VAPAALLA 15 TIEDÄN, MITÄ PELAAT ENSI VUONNA Kirjoittaja: Roope Luokkamäki Kuvat: Akseli Muraja Grafiikka: Juuso Salakka Pelit ovat kova juttu Suomessa juuri nyt.angry Birdsin ja Alan Waken kaltaisten suomalaisten pelien menestys on saanut paljon huomiota, samaan aikaan kun pelaaminen on muuttunut alaikäisten huvista ja satunnaisten harrastajien alakulttuurista valtavirtaviihteeksi.vuosi 2012 tuo tullessaan myös mielenkiintoisia, kansainvälisiä pelialan julkaisuja. Ruotuväki jalkautui Digiexpo 2011 messuille haistelemaan pelien uusia tuulia. Pelit Suomessa - Pelien tekeminen sopii hyvin Suomeen. Vaikka ulkona olisi pimeää, kylmää ja ottaisi päähän, voi aina koodata, naurahtaa Digiexpo-messuilla vuoden suomalaiseksi pelinkehittäjäksi valittu Ari Pulkkinen. Pulkkinen ei itse vastaa koodin kirjoittamisesta; hän on säveltäjä, jonka tunnetuin teos, Angry Birds pelin tunnusmusiikki, on varmaan viime vuoden soitetuin suomalainen kappale. Viimeksi sitä on versioinut Lontoon filharmoninen orkesteri.angry Birdsin lisäksi Pulkkinen on säveltänyt musiikkia muun muassa Bike Baron -peliin ja Trine-sarjaan. Myös Pulkkinen on huomannut pelialan arvostuksessa tapahtuneen nopean muutoksen. - Kun vielä muutamia vuosia sitten kerroin tekeväni peleihin musiikkia, sitä vähän ihmeteltiin. Nyt tilanne on täysin toinen. Kuten niin monilla pelialan työntekijöillä Suomessa, myös Pulkkisella ammatti löytyi alunperin harrastuksen kautta. Vuonna 1999 Lan-partyssa tavattu kaveri pyysi Pulkkista suunnittelemaan musiikin työstämäänsä Star Fight 6 Gate keepers peliin. Vapaasti ladattavana freeware-pelinä levinnyt Star Fight oli jättimenestys ja Pulkkinen on siitä asti työskennellyt pelialalla.varsinaista virallista koulutusta hänellä ei ole. - Vielä 10 vuotta sitten Suomessa kaikki olivat päätyneet pelialalle harrastuksen kautta. Nykyään se on varmaan noin 70 prosenttia. Pulkkisella on vahva usko myös kehityksen jatkumiseen. Hidastavaksi tekijäksi hän mainitsee rahoituksen saamisen vaikeuden. - Peliala kasvaa varmasti. Suomessa on todella lahjakkaita tekijöitä, jotka ovat ylpeitä siitä mitä tekevät. Markkinointi on täällä kuitenkin vielä aika lapsenkengissä ja isommat tuotannot vaativat ulkomaisia rahoittajia. Ihan nappikaupasta ei kuitenkaan ole enää kyse. Tällä hetkellä Apple Storen myyntilistojen kärjessä keikkuva Bike Barron on ehtinyt myydä enemmän kuin Angry Birds aikoinaan vastaavassa ajassa. Uudet konsolit sekoittavat pakkaa Alkuvuoden kiinnostavimmat pelit ovat pitkälti jatko-osia. Battlefield 3 ja Call of Duty Modern Warfare 3 tarjoavat tasokasta viihdettä sotapelien ystäville, kun taas heti julkaisuviikollaan kultaa myynyt Uncharted 3 vie pelaajan Indiana Jones elokuvien kaltaiseen aarrejahtiin. Muita vuoden aikana nähtäviä kiinnostavia julkaisuja ovat ainakin Grand Theft Auto sarjan viides osa sekä legendaarisen roolipelisarjan tarua 12 vuoden tauon jälkeen jatkava Diablo 3. Vuoden suurimmat julkaisut lienevät kuitenkin uudet käsikonsolit Wii U ja PS Vita.Vanhat kilpakumppanit Playstation ja Nintendo koittavat uusien laitteiden myötä haastaa tällä kertaa paitsi toisensa myös entistä enemmän suosiota saaneet kosketusnäyttö-puhelimet ja tablettikoneet. Digiexpo-messuillakin esillä ollut PSVita tuntuu lyhyellä kosketuksella varsin pätevältä laitteelta. Uutta Playstationin edelliseen käsikonsoliin PSP:hen verrattuna ovat kosketusnäyttö, playstation-ohjainta muistuttavat analogiset ohjaustapit, etu- ja takakamerat, takakosketuspaneeli sekä 3g mobiililaajakaista-mahdollisuus. Näyttö ja ohjaus toimivat luontevasti ja uudet ominaisuudet varmasti lisäävät laitteen monikäyttöisyyttä. Se, pystyykö laite haastamaan iphonen, ja Android-puhelinten suosion, riippuu pitkälti sisällöntuotannosta. Playstationin kohdalla tämän ei luulisi olevan ongelma, mutta totuus on, että tällä hetkellä nimenomaan älypuhelimet houkuttelevat pelien ja ohjelmien kehittelijöitä. Wii U:n avulla Nintendo taas koittaa selvästi ottaa askeleen kauemmas Playstationin ja Xboxin konsoleista. Tämä on varmasti hyvä idea, koska alkuperäinen Wii ei ole pystynyt missään vaiheessa haastamaan Playstation 3:a tai Xbox 360:ta. Nyt uudenlaisen tablettitietokonetta muistuttavan ohjaimen avulla Wiistä koitetaan tehdä eräänlainen koko kodin viihdekeskus, jolla voi soittaa videopuheluita, surfata netissä ja vaikka katsella lomakuvia tv-ruudulta kosketusnäytöllä ohjaillen. Kuinka yritys onnistuu, se jää nähtäväksi. Kinect ja ipad houkuttelevat uusia pelaajia Muutkin kuin Nintendo ovat innostuneet kehittelemään uudenlaisia pelikokemuksia. Microsoftin tuorein veto on Xbox 360:n Kinect tekniikkaan panostaminen. Liikkeentunnistusta hyödyntävä Kinect mahdollistaa pelien ohjaamisen oman kehon avulla täysin ilman ohjainta. Liiketunnistusta on toki koitettu hyödyntää pelaamisessa aikaisemminkin, mutta tähän asti yritykset ovat olleet enemmän tai vähemmän puolivillaisia. Nyt tuntuu kuitenkin, että ollaan aika lähellä onnistumista. - Teknisesti järjestelmä on valmis. Kaikki on kuitenkin kiinni siitä, minkälaista softaa laitteelle tulee. Kun tarjonta on laajaa, peleille löytyy varmasti käyttäjiä, arvelee Suomen peliohjelmisto- ja multimediayhdistys FIGMA ry :n toiminnanjohtaja Thomas Westerberg. Uudenlaiset pelialustat valtaavat muutenkin alaa pelimarkkinoilla. Toinen hyvä esimerkki ovat ipadin kaltaiset tabletti-koneet. Uusi ipad2 voi hyvinkin olla ensi joulun hittituote ja arvioiden mukaan vuoden 2011 päätteeksi ipadeja onkin Suomessa jo noin Casual-pelaajat erotuksena hardcore-pelaajiin, jotka pelaavat päivittäin voivat hyvin kiinnostua uudenlaisista peleistä, vaikka eivät muuten pelien pariin välttämättä päätyisikään. Esimerkiksi pelaajien ikärakenteessa on tapahtunut jo huomattava muutos. - Kyllä tuntuu, että keski-ikä nousee joka vuosi sillä vuodella. Kun pelaamisen kanssa varttuneet sukupolvet vanhenevat keski-ikä nousee väkisinkin. Tällä hetkellä keski-ikä on muistaakseni noin 35 vuotta. Muun muassa Angry Birds -peliin musiikin tehnyt säveltäjä, Ari Pulkkinen valittiin vuoden suomalaiseksi pelinkehittäjäksi. PS Vita on Playstationin uusin ase käsikonsolimarkkinoilla. Kosketusnäytöllä ja 3g-yhteydellä varustettu laite koettaa haastaa muun muassa iphonen suosion.

16 16 takakansi ruotuväki 21/2011 potretti Itänaapurin tietäjä Taneli Urmas Sehän on mielenkiintoinen juttu, niin kuin antiikin draama. Varapääministeri, Vladimir Putinin sihteeri heitetään presidentiksi, tai penkinlämmittäjäksi. Kukaan ei siinä vaiheessa tiennyt, mitä Putin haluaa. Arto Luukkanen on oikea mies kertomaan Venäjän nykyisestä poliittisesta tilanteesta. Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimuksen yliopistolehtori Luukkanen on kirjoittanut paljon itänaapuristamme. Uusin kirja Medvedev Venäjän isäntä vai Putinin renki? on pätevä katsaus ja kärkevä kritiikki presidentti Dmitri Medvedevin kauteen ja Venäjän tulevaisuuteen. Ajankohtainen kirja on siksi, että maan seuraavat presidentinvaalit ovat ovella, maaliskuussa Seurakuntatyöstä tutkijan työhön Venäjän-tutkimuksen pariin Luukkanen päätyi puolisattumalta. Hän oli valmistunut teologian maisteriksi kirkkohistoriasta ja työskenteli seurakunnassa. Sitten minulle tarjottiin mahdollisuutta tehdä lisensiaatin työ, annettiin vuosi tutkimusaikaa. Tein lisenssityön puolessa vuodessa ja puoleksi vuodeksi menin töihin matkaoppaaksi Sotshiin Mustallemerelle, Luukkanen valaisee vaiheitaan. Luukkanen palasi seurakuntatyöhön, mutta pian Suomen Akatemia valitsi hänet tutkijan työhön kolmeksi vuodeksi. Tuona aikana hän teki väitöskirjan Neuvostoliiton bolshevikkipuolueen uskontopolitiikasta. Ja sen jälkeen tarjottiin kolme vuotta lisää ja tein toisen kirjan. Siinä vaiheessa seurakunta sanoi, että taitaa olla parempi että jäät sinne. Toimittuaan sittemmin tutkijana muun muassa Oxfordissa Luukkanen siirtyi Helsingin yliopistolle nimenomaan Venäjätutkijaksi vuonna Arto Luukkanen vertaa Putinin ja Medvedevin suhdetta Staliniin ja Molotoviin tai Batmaniin ja Robiniin. Tuolloin huomasin, ettei suomenkielisiä peruskirjoja Venäjästä ole olemassa. Koin velvollisuudekseni, että mun täytyy tehdä niitä, Luukkanen kertoo. Kumpi on isäntä? Arto Luukkasen uusin kirja käy läpi Medvedevin presidenttikauden. Vuonna 2008 Venäjän talous oli syöksykierteessä. Tilanteen ollessa tällainen joutui erittäin suosittu Putin jättämään presidentinvirkansa oltuaan vallassa kaksi kautta vuodesta Tilalle löytyi aikaisemmin melko tuntematon lakimies, tuolloinen varapääministeri Medvedev. Uusi presidentti vaikutti lupaavalta sekä Venäjän kansan että länsimaisten tarkkailijoiden mielestä. Medvedevillä tuntui olevan paitsi Putinin luottamus, myös liberaalimmat näkemykset ja hillitympi käytös. Huomasin, ettei suomenkielisiä peruskirjoja Venäjästä ole olemassa. Koin velvollisuudekseni, että mun täytyy tehdä niitä. Luukkasen mukaan harva uskoi kuitenkaan Medvedevin olevan itsenäinen poliitikko. Valta pysyi koko ajan Putinilla, kaikki tiesi sen. Rinnalla manifestoutui tämä iso juttu, että mikä on Venäjän tulevaisuus, tuleeko muutosta vai ei. Medvedev oli puhunut paljon muutoksesta, mutta mitään ei oikeastaan tässä vaiheessa ole tapahtunut. Luukkanen listaa kirjassaan Medvedevin kaksi tärkeää tavoitetta: korruption kitkemisen ja modernisaation. Kaikki ajattelivat modernisaation olevan hyvä juttu, mutta heti tuli riitaa, että mitä se on. Se tyrehtyi heti, niin kuin sadan metrin juoksija, joka jää kiinni telineisiin. Vaalien tulos vaikuttaa selvältä Vuoden 2012 presidentinvaaleja lähestyttäessä näyttää tilanne Arto Luukkasen mielestä varsin selvältä. Putin on todennäköisesti seuraava presidentti, jos ei mitään kummallista satu. Aikaisemmin ei ollut varmaa haluaisiko Medvedev jatkaa presidenttinä, vai palaako Putin presidentiksi. Luukkanen sanoo Venäjällä näkyneen merkkejä, että Putin haluaisi vetäytyä vallan kahvasta. Putin on kuitenkin ilmoittanut olevansa ehdolla presidentiksi, ja Medvedev on vetäytynyt kilpailusta. Luukkanen arvelee, että tilanne muuttui arabikevään myötä. Se mikä järkytti Venäjää, oli arabikevään sosiaalisen median mobilisointikyky. Mikä takaa, ettei tällaista tapahdu Venäjällä? Vuoden takainen Moskovan Maneesiaukion nationalistien mellakka osoitti, että kansa voi lähteä liikkeelle yhtäkkiä mistä tahansa triviaalista seikasta. Arto Luukkanen Ikä: 46 vuotta Asuinpaikka: Järvenpää Ammatti: Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimuksen yliopistolehtori Koulutus: Teologian tohtori Sotilasarvo: Sotilaspappi Seiso omalla pohjallasi, äläkä luota vieraaseen apuun. Kuvat: Henri Juvonen poiminta Itsenäisyyspäivän paraatiperinnettä vaalien Tuomas Kähärä Tampereen keskustassa tulee olemaan Itsenäisyyspäivänä tavanomaista vilkkaampaa. Perinteeksi muodostunut puolustusvoimien valtakunnallinen Itsenäisyyspäivän paraati vetää näyttävällä paraatikatselmuksella ja ohimarssillaan runsaasti ihmisiä juhlistamaan Suomen itsenäisyyttä. Paraatijoukkoja komentaa Länsi-Suomen Sotilasläänin komentaja, kenraalimajuri Juhani Kääriäinen, ja paraatin vastaanottaa Maavoimien komentaja, kenraaliluutnantti Raimo Jyväsjärvi. Päivä käynnistyy kello 9.00 seppeleenlaskulla Kalevankankaan hautausmaalla sekä jumalanpalveluksella. Itse paraatikatselmus alkaa Keskustorilla kello 12, minkä Kuopiolaiset pääsivät viime vuonna seuraamaan aitiopaikoilta puolustusvoimien valtakunnallista Itsenäisyyspäivän paraatia. Kuva: Puolustusvoimat jälkeen ovat vuorossa kenttähartaus ja ohimarssi Hämeenkadulla. Paraatiin osallistuu tänä vuonna noin ihmistä ja 60 ajoneuvoa. Joukot ovat pääosin Länsi- Suomen alueelta, mutta edustusta on toki myös kaikista puolustushaaroista, kertoo Länsi-Suomen Sotilasläänin Esikunnan tiedottaja Kirsi Lehto-Brito. Ennen paraatia järjestetään Keskustorilla kalustoesittely kaikille kiinnostuneille. Valtakunnallinen Itsenäisyyspäivän paraati Kalustoesittely klo välisen ajan. Länsi-Suomen Sotilasläänin komentajan ja Tampereen kaupungin juhlavastaanotto kutsuvieraille Raatihuoneella klo kalenteri RUK:n kurssin 239 omaistenpäivät Hamina Reserviupseerikoulun kurssi 239 kutsuu omaisensa tutustumaan Reserviupseerikouluun ja Haminaan. Lauantaina ovat vuorossa 1. Komppanian, Sotilaspoliisikomppanian, Tuliasemapatterin ja Viestikomppanian oppilaiden omaiset. Sunnuntaina vuorostaan Sissikomppanian, Tulenjohtopatterin, Ilmatorjuntapatterin ja Pioneerikomppanian oppilaiden omaiset. Itsenäisyyspäivän aattoillan konsertti Oulu Pohjan Sotilassoittokunta soittaa itsenäisyyspäivän aattona, maanantaina kello perinteisessä itsenäisyyspäivän aattoillan konsertissa Madetojan salissa Oulussa. Konserttiin on vapaa pääsy. Laivaston Soittokunnan joulukonsertti Uusikaupunki ja Turku Laivaston Soittokunnan perinteinen joulumielen luoja järjestetään tänä vuonna Turun Mikaelinkirkossa ja Uudenkaupungin Uudessa kirkossa. Se lasku kannatti maksaa -näyttely asti, Tuusula Syvärannan Lottamuseossa pyörivä näyttely kertoo toisessa maailmansodassa Suomelle aiheutuneista kustannuksista, mutta myös sodasta seuranneesta elämänmuutoksesta. Se lasku kannatti maksaa -näyttely on lainattu Keski-Suomen museolta.

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Suomalainen Klubi 26.1.2015. Jukka Heikkilä

Suomalainen Klubi 26.1.2015. Jukka Heikkilä Suomalainen Klubi 26.1.2015 Jukka Heikkilä 1 Perustettu 18.1.1944 nimellä Sotamuistoyhdistys ry. V. 1949 Sotamuseoseura ry. V. 1957 Sotahistoriallinen Seura ry. > sotahistoriallinen yleisseura Vuonna 2004

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe

Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe Pääesikunnan päällikkö, vara-amiraali Juha Rannikko Henkilöstöpäällikkö, kenraalimajuri Sakari Honkamaa EK Puolustusvoimauudistuksen aikataulu

Lisätiedot

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 ETTA PARTANEN MEIJU AHOMÄKI SAMU HÄMÄLÄINEN INNOLINK RESEARCH OY TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Reserviläisliiton 2013 tutkimusraportti. Tutkimuksella selvitettiin

Lisätiedot

Lentosotakoulu. Lakkautettavien varuskunta-alueiden kehittämisen koordinaattoritapaaminen MAJ Pasi Pekkanen 10.10.2013

Lentosotakoulu. Lakkautettavien varuskunta-alueiden kehittämisen koordinaattoritapaaminen MAJ Pasi Pekkanen 10.10.2013 Lentosotakoulu Lakkautettavien varuskunta-alueiden kehittämisen koordinaattoritapaaminen MAJ Pasi Pekkanen 10.10.2013 Lentosotakoulun tehtävät Taito ja tahto 1. Sotilaallinen puolustus Lentokoulutus Ilmavoimien

Lisätiedot

PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN RATKAISUMALLI

PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN RATKAISUMALLI PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN RATKAISUMALLI Tiedotustilaisuus Valtioneuvoston linnassa 8.2.2012 Puolustusvoimain komentaja 1 2 Syksy 2010 Kevät 2011 Syksy 2011 Tammikuu 2012 Kevät 2012 Kesä-syksy 2012 LIIAN

Lisätiedot

Viestiupseeriyhdistys ry. www.viestiupseeriyhdistys.fi

Viestiupseeriyhdistys ry. www.viestiupseeriyhdistys.fi Viestiupseeriyhdistys ry www.viestiupseeriyhdistys.fi Toiminnan tarkoitus Viestiupseeriyhdistys on viesti- ja tietotekniikka-alan upseerien, opistoupseerien, erikoisupseerien tai sähköisen viestialan johto-

Lisätiedot

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus Kuva Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus "Jos ajattelette nykyistä maailmantilaa kokonaisuutena, niin uskotteko Suomen ja suomalaisten elävän seuraavien viiden vuoden aikana turvallisemmassa vai

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen II vaihe,

Puolustusvoimauudistuksen II vaihe, Puolustusvoimauudistuksen II vaihe, toimeenpano ja henkilöstövaikutukset Puolustusvoimain komentaja kenraali Ari Puheloinen Tiedotustilaisuus, Helsinki 6.6.2014 Puolustusvoimauudistuksen syyt ja tavoite

Lisätiedot

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle Syyrian tilanne "Syyriassa on käyty sisällissotaa jo parin vuoden ajan. Miten kansainvälisen yhteisön ja Suomen tulisi mielestänne toimia tilanteen ratkaisemiseksi?" Kyllä Ei Kuva Suomen tulisi lisätä

Lisätiedot

MATINEn Oulun paikallisjaoston toiminnasta

MATINEn Oulun paikallisjaoston toiminnasta MATINEn Oulun paikallisjaoston toiminnasta Professori Pentti Leppänen Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta Oulun paikallisjaoston puheenjohtaja MATINE PENTTI LEPPÄNEN, 13.10.2011 1 Oulun paikallisjaosto

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007 1(6) Aika 13.6.2007 Paikka Läsnä Asianajotoimisto Fredman & Månsson Mikko Salo, hallituksen puheenjohtaja Une Tyynilä, pääsihteeri Matti Hietanen, hallituksen jäsen Jan Hjelt, hallituksen jäsen Salla Korhonen,

Lisätiedot

KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ

KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ RESERVILÄISLIITTO ON AVOIN KAIKILLE Reserviläisliitto on Suomen suurin maanpuolustusjärjestö, johon kuuluu lähes 40.000 suomalaista. Joukossa on sekä miehiä että naisia.

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistus - Henkilöstösuunnittelun toinen vaihe päättynyt -

Puolustusvoimauudistus - Henkilöstösuunnittelun toinen vaihe päättynyt - Puolustusvoimauudistus - Henkilöstösuunnittelun toinen vaihe päättynyt - Pääesikunnan päällikkö vara-amiraali Juha Rannikko Henkilöstöpäällikkö kenraalimajuri Sakari Honkamaa PLMI HALLINNOLLISET PÄÄTÖKSET

Lisätiedot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot j~~îçáã~í= Maavoimien muutos ja paikallisjoukot Maavoimien komentaja kenraaliluutnantti Raimo Jyväsjärvi Maavoimien SA-joukkojen määrän muutos 450000 400000 350000 300000 250000 200000 150000 100000 50000

Lisätiedot

Puolustusvoimien kilpailutoiminta

Puolustusvoimien kilpailutoiminta Puolustusvoimien kilpailutoiminta Ohje Puolustusvoimien kilpailu- ja valmennustoiminnasta 1. Johdanto 1.1 Kilpaurheilun perusteet Puolustusvoimien kansallinen ja kansainvälinen kilpailutoiminta tähtää

Lisätiedot

Suorituskykyjen kehittäminen 2015+

Suorituskykyjen kehittäminen 2015+ PE Suorituskykyjen kehittäminen 2015+ Puolustusvoimien hankepäivä 25.9.2012 1 Suorituskykyperusteisuus Suomen sotilaallisen puolustamisen toteuttaminen edellyttää turvallisuus-ympäristön sotilaalliseen

Lisätiedot

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Sisällys 1 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Yleistä tutkimuksesta 2 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS Aika Perjantaina 20.5.2016, kello 13.05-16.23 Paikka Hotelli Haaga, Nuijamiestentie 10, Helsinki 1 KOKOUKSEN AVAUS Valtuuston puheenjohtaja Eero Rämö avasi

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Operaatiotutkimus ja MATINE Professori Ilkka Virtanen

Operaatiotutkimus ja MATINE Professori Ilkka Virtanen Operaatiotutkimus ja MATINE Professori Ilkka Virtanen FORS-seminaari Turvallisuus ja riskianalyysi Teknillinen korkeakoulu 13.11.2008 MATINEn tehtävä Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta (MATINE)

Lisätiedot

6.10.2015 1. JOHDATUS AIHEESEEN 2. ITSENÄISEN SUOMEN LAIVASTON SYNTY TAUSTAA JA TAPAHTUMIA

6.10.2015 1. JOHDATUS AIHEESEEN 2. ITSENÄISEN SUOMEN LAIVASTON SYNTY TAUSTAA JA TAPAHTUMIA Huhtikuun 6. päivän kilta 6.10.2015 1. JOHDATUS AIHEESEEN 2. ITSENÄISEN SUOMEN LAIVASTON SYNTY TAUSTAA JA TAPAHTUMIA 3. MERISOTAA ITÄMERELLÄ WW II SUOMENLAHDEN MERISULKU MIINASOTAAN LIITTYVIÄ OPERAATIOITA

Lisätiedot

Näin me sen teimme, Reumasäätiön sairaalan järjestelmäuudistus TOIMI-hanke

Näin me sen teimme, Reumasäätiön sairaalan järjestelmäuudistus TOIMI-hanke Näin me sen teimme, Reumasäätiön sairaalan järjestelmäuudistus TOIMI-hanke Hankkeen hallinta hankejohtaja, johdon konsultti Jyrki Etelämäki Pivotal Consulting Oy Terveydenhuollon atk-päivät 19.-20.5.2008

Lisätiedot

Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta

Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta - missio ja kyky - Kansainvälisen toiminnan perusmotiivit - missio - Ennaltaehkäistä ja rajoittaa kriisejä sekä estää niiden vaikutusten ulottuminen Suomeen. Parantaa

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Kevätretki Tykistöprikaatiin

Kevätretki Tykistöprikaatiin Pirkan Viesti Kesäkuu 3/2009 Teksti : Ilkka Mäntyvaara Kuvat: Jorma Hautala Tykkiä 155K98 laitetaan ampumakuntoon. Kevätretki Tykistöprikaatiin Pirkanmaan Maanpuolustusyhdistys ja Tampereen Reserviupseerien

Lisätiedot

Kinnulan humanoidi 5.2.1971.

Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Peter Aliranta yritti saada kiinni metsään laskeutuneen aluksen humanoidin, mutta tämän saapas oli liian kuuma jotta siitä olisi saanut otteen. Hän hyökkäsi kohti ufoa moottorisahan

Lisätiedot

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 Erikoistutkija, MSc. Tapio Matinmikko, Teknologian tutkimuskeskus VTT 2 Esittäjästä

Lisätiedot

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Vapaaehtoisuus on muuttunt pakoksi Joudumme hallinnollisiin tehtäviin, emme voi keskittyä meille tärkeiden asioiden kehittämiseen

Lisätiedot

LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA LIIKENNETURVALLISUUS PROJEKTI INTEGROITUNA TERVEYSTIETOA JA MATEMATIIKKAA

LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA LIIKENNETURVALLISUUS PROJEKTI INTEGROITUNA TERVEYSTIETOA JA MATEMATIIKKAA Nea Myllylä 8b LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA LIIKENNETURVALLISUUS PROJEKTI INTEGROITUNA TERVEYSTIETOA JA MATEMATIIKKAA Pidin viiden arkipäivän ajan päiväkirjaa siitä, mihin käytin vuorokaudessa aikani. Päivämäärä

Lisätiedot

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY Lähetettiin syyskuussa kaikille Jytyn jäsenille, joiden sähköpostiosoitteet olivat jäsenrekisterissä. Vastauksia yhteensä

Lisätiedot

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retkellä oli mukana 12 senioria ja heidän seuralaistaan. Matkaan lähdettiin Tokeen bussilla Vanhalta kirkolta kello 11.00. Panssariprikaatin portilla meitä oli vastassa

Lisätiedot

Kiltauutiset 1/2014. Kaartin Jääkärirykmentin Kilta

Kiltauutiset 1/2014. Kaartin Jääkärirykmentin Kilta Kiltauutiset 1/2014 Kaartin Jääkärirykmentin Kilta Kaartin Jääkärirykmentin Kilta KUTSU Paikka: Perinnetalo/ Jääkärisali Aika: 26.4.2014 klo 11:00 alkaen Tilaisuuden kesto noin tunnin Esityslista Kaartin

Lisätiedot

Esko-Juhani Tennilä /vas Erkki Tuomioja /sd sihteeri Olli-Pekka Jalonen valiokuntaneuvos. 1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 17 jäsentä.

Esko-Juhani Tennilä /vas Erkki Tuomioja /sd sihteeri Olli-Pekka Jalonen valiokuntaneuvos. 1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 17 jäsentä. ULKOASIAINVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 55/2009 vp Tiistai 9.6.2009 kello 11.30-14.00 Läsnä pj. vpj. jäs. vjäs. Pertti Salolainen /kok Markku Laukkanen /kesk Eero Akaan-Penttilä /kok Eero Heinäluoma /sd Liisa

Lisätiedot

Asiakas ja tavoite. Tekninen toteutus

Asiakas ja tavoite. Tekninen toteutus Asiakas ja tavoite Heikieli on vuonna 2015 perustettu yhden hengen asiantuntijayritys, joka tarjoaa käännös- ja oikolukupalveluita englannista ja saksasta suomeksi. Freelance-kääntäjiä on Suomessa paljon,

Lisätiedot

Tutustumiskäynti Cargotec Finland Oy 17.11.2010. Kuva 1980-luvulta, useita rakennuksia on jo purettu

Tutustumiskäynti Cargotec Finland Oy 17.11.2010. Kuva 1980-luvulta, useita rakennuksia on jo purettu Tutustumiskäynti Cargotec Finland Oy 17.11.2010 Kuva 1980-luvulta, useita rakennuksia on jo purettu TAMRUn senioreilla oli onnistunut tutustumiskäynti Cargotec Finland Oy:n toimintaan ja tiloihin Härmälässä.

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2009

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2009 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 1 YLEISTÄ KERTOMUSVUODESTA Vuosi oli :n 34.toimintavuosi. Yhdistyksen toiminta noudatti toimintasuunnitelman linjauksia ja vuosien saatossa muotoutuneita käytäntöjä. Päätehtäväänsä,

Lisätiedot

Henkilöstörakenteen kehittäminen Kokonaisvastaajamäärä: 663

Henkilöstörakenteen kehittäminen Kokonaisvastaajamäärä: 663 Henkilöstörakenteen kehittäminen Kokonaisvastaajamäärä: 663 1. Puolustushaara (vast.) Kysymykseen vastanneet: 663 (ka: 1,4) (1.1) Maavoimat 71% 471 (1.2) Merivoimat 16,9% 112 (1.3) Ilmavoimat 12,1% 80

Lisätiedot

Kekkosen puhe 12.3.1964

Kekkosen puhe 12.3.1964 Kekkosen puhe 12.3.1964 Itämeren Historia -seminaari 23.7.2014 Itämeren historiapäivä 2014 Kekkosen latu Suomen sillalla Kuresaaren Kulttuurikeskus 9.45 Kokoontuminen 10.00 10.10 Avaussanat Kulttuuriministeri

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

HE 66/2007 vp. on tarkoitus siirtää vuoden 2008 alusta lukien arkistolaitoksen yhteyteen. Lakiin ehdotetaan tehtäväksi lisäksi tekninen muutos,

HE 66/2007 vp. on tarkoitus siirtää vuoden 2008 alusta lukien arkistolaitoksen yhteyteen. Lakiin ehdotetaan tehtäväksi lisäksi tekninen muutos, HE 66/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi arkistolain 1 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan arkistolakia muutettavaksi siten, että siitä poistettaisiin

Lisätiedot

Kiltauutiset 1 / 2011

Kiltauutiset 1 / 2011 Kiltauutiset 1 / 2011 1 Killan tärkein tehtävä John F Kennedy sanoi aikoinaan: Älkää kysykö mitä maa voi tehdä teille kysykää, mitä te voitte tehdä maallenne." Mitä me voimme tehdä tämän maan eteen? Olen

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 30.9.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

Etelä-Suomen kuljetuskäytävän kilpailukyvyn kehittäminen

Etelä-Suomen kuljetuskäytävän kilpailukyvyn kehittäminen Etelä-Suomen kuljetuskäytävän kilpailukyvyn kehittäminen Access via Finland reittimarkkinointikampanjan tuloksia Teija Suoknuuti/NELI ELLO loppuseminaari 15.3.2012 Kotka 7.4.2010 Tausta ja tavoitteet Logistiikkasektori

Lisätiedot

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi ESIINTYMINEN Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi Jännitys hyvä renki huono isäntä Kumpi kuvaa sinua? Jännitys auttaa minua. Jännitys lamaannuttaa ja vaikeuttaa esillä oloani. Jännitys

Lisätiedot

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa:

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Turun Seudun Luonnonvalokuvaajat r.y. Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Helsingin ja Turun kaupunkien esittämä haaste toimiin Itämeren tilan parantamiseksi: Tietoisuuden

Lisätiedot

Lentosotakoulu. TIEDOTUSTILAISUUS klo 18:00 Lentosotakoulun johtaja Eversti Jukka Ahlberg

Lentosotakoulu. TIEDOTUSTILAISUUS klo 18:00 Lentosotakoulun johtaja Eversti Jukka Ahlberg Lentosotakoulu TIEDOTUSTILAISUUS 13.11. klo 18:00 Lentosotakoulun johtaja Eversti Jukka Ahlberg LENTO-ONNETTOMUUS 13.11. Kaksi HAWK MK66 konetta osui toisiinsa harjoituslennolla Perhon kunnassa Salamajärven

Lisätiedot

Ehkäise päihdeongelmat ajoissa

Ehkäise päihdeongelmat ajoissa Ehkäise päihdeongelmat ajoissa Suositus päihdeongelmien ennaltaehkäisystä ja käsittelystä ja työpaikoilla Riskirajoilla? -seminaari Helsinki, 16.9.2015 Jan Schugk Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suosituksen

Lisätiedot

Intistä ammattiin! www.ilmavoimat.fi

Intistä ammattiin! www.ilmavoimat.fi Ilmavoimien erikoisjoukkokoulutus Intistä ammattiin! Velvollisuudesta ammatti? Palveluspaikka voi olla tuleva työpaikkasi. Varusmiespalvelus on väylä aliupseerin ja upseerin ammattiin. Hakeutumalla erikoisjoukkoihin

Lisätiedot

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään:

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään: Sisällysluettelo Esipuhe 2 1. Segmentointi nykymarkkinoinnissa 5 1.1. Segmentoinnin merkitys 6 1.2. Segmentoinnin toteutuksen ongelmat 8 1.3. Segmentin valintaan vaikuttavat tekijät 10 2. Segmentoinnin

Lisätiedot

Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen

Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen Oton syntymä ja perhe Aika Venäjän kalenterissa: 16.7.1889 Aika Suomen kalenterissa: 24.7.1889

Lisätiedot

Vesiliikenne TOT 5/03. Luotsikutterin kuljettaja putosi mereen TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Luotsikutterin kuljettaja.

Vesiliikenne TOT 5/03. Luotsikutterin kuljettaja putosi mereen TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Luotsikutterin kuljettaja. TOT-RAPORTTI 5/03 Luotsikutterin kuljettaja putosi mereen TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Luotsikutterin kuljettajat NN (58 v.) ja MM olivat lähdössä suorittamaan työtehtävää. MM nousi kutteriin

Lisätiedot

SOTILASILMAILUN JA SOTILASILMAILUSSA KÄYTETTÄVIEN TVJ-ALAN TEKNISTEN JÄRJES- TELMIEN, LAITTEIDEN JA YKSIKÖIDEN HÄIRINTÄ

SOTILASILMAILUN JA SOTILASILMAILUSSA KÄYTETTÄVIEN TVJ-ALAN TEKNISTEN JÄRJES- TELMIEN, LAITTEIDEN JA YKSIKÖIDEN HÄIRINTÄ SOTILASILMAILUN VIRANOMAISYKSIKKÖ SOTILASILMAILUMÄÄRÄYS SIM-To-Lv-026 PL 30, 41161 TIKKAKOSKI, Puh. 0299 800, Faksi 0299 291 929 13.1.2015 SOTILASILMAILUN JA SOTILASILMAILUSSA KÄYTETTÄVIEN TVJ-ALAN TEKNISTEN

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa

Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimien henkilöstöjohtamisen päämääränä on turvata puolustusvoimille

Lisätiedot

Reserviläisliiton puheenjohtajan Markku Pakkasen juhlapuhe Ylihärmän Reserviläiset ry:n 50-vuotisjuhlassa 28.4.2012, Pakan kylätalo, Ylihärmä

Reserviläisliiton puheenjohtajan Markku Pakkasen juhlapuhe Ylihärmän Reserviläiset ry:n 50-vuotisjuhlassa 28.4.2012, Pakan kylätalo, Ylihärmä Julkaisuvapaa 28.4.2012 kello 19.00 Reserviläisliiton puheenjohtajan Markku Pakkasen juhlapuhe Ylihärmän Reserviläiset ry:n 50-vuotisjuhlassa 28.4.2012, Pakan kylätalo, Ylihärmä Kunnioitetut sotiemme veteraanit,

Lisätiedot

Tiimiakatemia: Mikä ihmeen työpajabrandi?

Tiimiakatemia: Mikä ihmeen työpajabrandi? 23.8.2011 Vähäisen ilmoittautujamäärän vaivaama Kesäpäivä aloitettiin tavan mukaan aamukahvilla. Vaikka järjestäjien tunnelma ennen päivien alkua olikin ollut alavireinen, nousi tunnelma nopeasti, kun

Lisätiedot

Vierailulla Urho Kekkosen museossa

Vierailulla Urho Kekkosen museossa Vierailulla Urho Kekkosen museossa Teksti, kuvat ja Sari Salovaara 10.5.2012 sivu 2 / 9 Sisällys Johdanto... 3 Tamminiemen uudistukset parantavat saavutettavuutta... 4 Elämyksiä eri aistein... 5 Muita

Lisätiedot

Varautumisseminaarin arvoisat osanottajat, hyvät naiset ja herrat,

Varautumisseminaarin arvoisat osanottajat, hyvät naiset ja herrat, PUOLUSTUSMINISTERI JYRI HÄKÄMIES 1 (7) FÖRSVARSMINISTER JYRI HÄKÄMIES Pelastusalan varautumisseminaari/ritarihuone Puhe 2.12.2009 Varautumisseminaarin arvoisat osanottajat, hyvät naiset ja herrat, Talouskriisi

Lisätiedot

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha Uusi työ on täällä Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä Kirsi Piha Dialogin missiona on parempi työelämä Dialogi mahdollistaa vuoropuhelun työnantajien ja nykyisten ja tulevien työntekijöiden välillä luo

Lisätiedot

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Rahaa jaetaan Pohjois-Suomen Lasten Kaste hankkeen tavoite Hankkeen tavoitteena

Lisätiedot

Turvallisuuspoliittinen seminaari käsitteli ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä

Turvallisuuspoliittinen seminaari käsitteli ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä Turvallisuuspoliittinen seminaari käsitteli ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä Kuopiossa järjestettiin turvallisuuspoliittinen seminaari 21.11.2015 Best Western Hotel Savonialla. Seminaarin järjestivät

Lisätiedot

Valmistaudu peliin, keskity omaan pelaamiseesi. Porin Narukerä Markku Gardin 6.2.2015

Valmistaudu peliin, keskity omaan pelaamiseesi. Porin Narukerä Markku Gardin 6.2.2015 Valmistaudu peliin, keskity omaan pelaamiseesi Porin Narukerä Markku Gardin 6.2.2015 Mentaaliharjoittelun perusta (hyvä tietää) Aivot ohjaavat - hermojärjestelmät, hormonit ja lihakset toimeenpanevat Omat

Lisätiedot

Liikenneonnettomuudet Jyväskylässä 2014

Liikenneonnettomuudet Jyväskylässä 2014 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Liikenneonnettomuudet Jyväskylässä 2014 Kaupunkirakennepalvelut Liikenne ja viheralueet 23.2.2015 Sisällys Yhteenveto... 2 Henkilövahinkoon johtaneet liikenneonnettomuudet Jyväskylässä

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 1. Määrittele käsitteet a) kylmä sota b) kaksinapainen kansainvälinen järjestelmä c) Trumanin oppi. a) kylmä sota Kahden supervallan (Usa ja Neuvostoliitto) taistelu

Lisätiedot

Reserviläisliiton kunniajäsenen, kansanedustaja Markku Pakkasen juhlapuhe Porvoon Reserviläiset ry:n 60-vuotisjuhlassa 30.4.2016, Café Cabriole

Reserviläisliiton kunniajäsenen, kansanedustaja Markku Pakkasen juhlapuhe Porvoon Reserviläiset ry:n 60-vuotisjuhlassa 30.4.2016, Café Cabriole Julkaisuvapaa 30.4.2016 kello 18.00 Reserviläisliiton kunniajäsenen, kansanedustaja Markku Pakkasen juhlapuhe Porvoon Reserviläiset ry:n 60-vuotisjuhlassa 30.4.2016, Café Cabriole Kunnioitetut sotiemme

Lisätiedot

Uuden koulu nimi. Mansikka-ahon koulu 7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen. Lasten- ja nuorten lautakunnalle

Uuden koulu nimi. Mansikka-ahon koulu 7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen. Lasten- ja nuorten lautakunnalle 7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen Lasten- ja nuorten lautakunnalle Uuden koulu nimi Mansikka-ahon ja Tornionmäen koulut yhdistyvät ja koulutyö jatkuu uudessa koulurakennuksessa syksyllä 2014. Kouluun tulee

Lisätiedot

TkT Mikko Juntunen 2.10.2014

TkT Mikko Juntunen 2.10.2014 TkT Mikko Juntunen 2.10.2014 Naps Solar Systems Oy / Ruosilankuja 4, FI-00390 Helsinki / Finland www.napssystems.com / +358 20 7545 666 / +358 20 7545 660 Naps Solar Systems Oy Naps Solar Systems on kotimainen

Lisätiedot

Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö Puhe Reserviläisliiton valtakunnallisessa maanpuolustusjuhlassa Joensuussa 16.11.

Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö Puhe Reserviläisliiton valtakunnallisessa maanpuolustusjuhlassa Joensuussa 16.11. 1 Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö Puhe Reserviläisliiton valtakunnallisessa maanpuolustusjuhlassa Joensuussa 16.11.2014 klo 13 Arvoisat sotiemme veteraanit reserviläiset hyvä juhlayleisö!

Lisätiedot

Kainuun prikaati Maavoimien valmiusyhtymä. Liikenneturvallisuus

Kainuun prikaati Maavoimien valmiusyhtymä. Liikenneturvallisuus Maavoimien valmiusyhtymä Liikenneturvallisuus Varusmiehet Varusmiehet 3 500/vuosi 1850 varusmiestä kahdesti vuodessa noin 30 naista kahdesti vuodessa maksimivahvuus 2520 11,8 10,1 33,5 8,6 22,5 9,8 Muut

Lisätiedot

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

Perustajajäsenemme kenraaliluutnantti Ermei Kannisen siunaustilaisuus 8.12.2015 Rukajärven suunnan historiayhdistys ry.

Perustajajäsenemme kenraaliluutnantti Ermei Kannisen siunaustilaisuus 8.12.2015 Rukajärven suunnan historiayhdistys ry. Perustajajäsenemme kenraaliluutnantti Ermei Kannisen siunaustilaisuus 8.12.2015 Rukajärven suunnan historiayhdistys ry. www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi www.rukajarvikeskus.fi Kukkatervehdykset:

Lisätiedot

MITÄ SUOMESSA ON MENEILLÄÄN EROAUTTAMISESSA JÄRJESTÖNÄKÖKULMASTA

MITÄ SUOMESSA ON MENEILLÄÄN EROAUTTAMISESSA JÄRJESTÖNÄKÖKULMASTA MITÄ SUOMESSA ON MENEILLÄÄN EROAUTTAMISESSA JÄRJESTÖNÄKÖKULMASTA JUSSI PULLI KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ ENSI- JA TURVAKOTIEN LIITTO / NEUVOKESKUS EROFOORUMI 21.11.2012 Jos klikkaa internetistä (Google) olen eroamassa?

Lisätiedot

SR ry. Jäsentiedote 2/2011

SR ry. Jäsentiedote 2/2011 Jäsentiedote 2/2011 Tervehdys, Sipoon ressu! Syksy on alkanut, niin myös aktiivinen reserviläistoiminta yhdistyksessämme. Tiedossa onkin paljon erilaista reserviläistoimintaa hyvässä porukassa. Tässä tiedotteessa

Lisätiedot

Pääotsikko tähän. Alaotsikko. Etunimi Sukunimi XX.XX.XXXX

Pääotsikko tähän. Alaotsikko. Etunimi Sukunimi XX.XX.XXXX Pääotsikko tähän Alaotsikko Etunimi Sukunimi XX.XX.XXXX Tietopalvelualan trendit mihin ala on menossa? Janne Järvinen Toimitusjohtaja LM Tietopalvelut LM toimipisteet 2011: Helsinki, Suomi Tukholma, Ruotsi

Lisätiedot

Uudet tietyypit Tiehallinto 1.1.-31.12.2005

Uudet tietyypit Tiehallinto 1.1.-31.12.2005 JULKISUUSANALYYSI Uudet tietyypit Tiehallinto 1.1.-31.12.2005 Oy Observer Finland Ab Merimiehenkatu 36 D 00150 Helsinki tel: +358 (0)9 686 131 fax: +358 (0)9 6861 3300 e-mail: info@observer.fi www.observer.fi

Lisätiedot

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Pauli Forma Työelämäpalvelujen johtaja, Keva 11.9.2014 Työkykyä 18 22 25 28 31 34 37 40 43 46 49 52 55 58 61 64 67 Ikärakenteet julkisella ja yksityisellä sektorilla

Lisätiedot

Puolustusvoimat kohti 2020-lukua. Katse eteenpäin Suomen puolustuksen näkymät MTS-seminaari 18.9.2012

Puolustusvoimat kohti 2020-lukua. Katse eteenpäin Suomen puolustuksen näkymät MTS-seminaari 18.9.2012 Puolustusvoimat kohti 2020-lukua Katse eteenpäin Suomen puolustuksen näkymät MTS-seminaari 18.9.2012 Puolustusvoimien nykytilanne Suunnittelupäällikkö 1 Puolustusratkaisun suuntalinjat 2010-luvulla Kansallinen

Lisätiedot

TIETTYJEN PUOLUSTUSVOIMIEN LISÄPALKKIOIDEN TARKISTAMINEN 1.3.2012 LU- KIEN

TIETTYJEN PUOLUSTUSVOIMIEN LISÄPALKKIOIDEN TARKISTAMINEN 1.3.2012 LU- KIEN LIITE 1 TIETTYJEN PUOLUSTUSVOIMIEN LISÄPALKKIOIDEN TARKISTAMINEN 1.3.2012 LU- KIEN 1. LENTÄVÄN HENKILÖSTÖN LENTOLISÄ A. Ohjaajan lentolisä a) Asianmukaisen palvelussitoumuksen (tai uuden koulutuskorvaussitoumuksen)

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

PIRAATTIPUOLUE VAALITULOS 2011 19.5.2011

PIRAATTIPUOLUE VAALITULOS 2011 19.5.2011 PIRAATTIPUOLUE VAALITULOS 2011 19.5.2011 SISÄLTÖ Lähtökohta vaaleihin Mitä tehtiin Vaalitulos Vaikutukset Muut puolueet Onnistumiset Kehittämistarpeet Toimenpiteitä LÄHTÖKOHTA VAALEIHIN Tavoitteena x ehdokasta

Lisätiedot

Retki Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen to 22.3.2012

Retki Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen to 22.3.2012 Retki Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen to 22.3.2012 Seniorit tutustuivat 22.3.2012 Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n toimintaan. Toimitusjohtaja Pentti Rantala ja neuvoja Erkki Piippo ottivat meidät

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ajoneuvojen katsastusluvista annetun lain 5 ja 10 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ajoneuvojen katsastusluvista annettua lakia siten, että henkilö

Lisätiedot

Klusteriohjelmat KETJU, VALO ja EGLO Yksi vaihe päättyy mitä opittiin. Pekka Aaltonen johtaja LOGY Competence Oy

Klusteriohjelmat KETJU, VALO ja EGLO Yksi vaihe päättyy mitä opittiin. Pekka Aaltonen johtaja LOGY Competence Oy Klusteriohjelmat KETJU, VALO ja EGLO Yksi vaihe päättyy mitä opittiin Pekka Aaltonen johtaja LOGY Competence Oy Sisältö 1. LOGY Competence ja oma tausta 2. Klusteriohjelmat logistiikassa 3. Mitä saatiin

Lisätiedot

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Cocomms lyhyesti Vahvuuksiamme ovat yritys-, talous-, terveys- ja lääke-

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Salpausselän palveluvyöhyke

Salpausselän palveluvyöhyke Salpausselän palveluvyöhyke 27.4.2015 Päijät-Hämeen liitto Salpausselän palveluvyöhyke Tampereen seudulta Lahden ja Kouvolan seuduille ulottuva vyöhyke Palveluja kehitetään kokonaisvaltaisesti eri tahojen

Lisätiedot

Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013. Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja

Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013. Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013 Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja Suomen Poliisijärjestöjen Liitto ry:n toimintastrategia 2014 2017 Visio Vahva, itsenäinen ja osaava toimija Toiminta-ajatus

Lisätiedot

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS TALVISODAN TILINPÄÄTÖS Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 I. Sotasuunnitelmat 1930- luvulla II. Sotatoimet joulukuussa 1939 III. Etsikkoaika tammikuu 1940 IV. Ratkaisevat taistelut helmi- ja maaliskuussa 1940

Lisätiedot

Tiivis yhteenveto toteutuneista toimenpiteistä on tämän muistion lopussa liitteenä.

Tiivis yhteenveto toteutuneista toimenpiteistä on tämän muistion lopussa liitteenä. LOIMAAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA MARKKINOINTISUUNNITTELU - TYÖRYHMÄ Aika: Tiistai 25.8.2015 klo 16.00 17.00 Paikka: Kaupunginhallituksen kokoushuone Läsnä: Jarmo Rasi pj Sanna Vuolle jäsen Olavi Suominen jäsen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Lehdistötiedote 6.3.2015 Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Naisjohtajien määrässä on ollut havaittavissa hidasta laskua viimeisen

Lisätiedot

KOKONAISTURVALLISUUS 2015 -MESSUT Yhteiskunta yhdessä Yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden suurtapahtuma Tampereen Messu- ja Urheilukeskus 4. 6.9.

KOKONAISTURVALLISUUS 2015 -MESSUT Yhteiskunta yhdessä Yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden suurtapahtuma Tampereen Messu- ja Urheilukeskus 4. 6.9. KOKONAISTURVALLISUUS 2015 -MESSUT Yhteiskunta yhdessä Yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden suurtapahtuma Tampereen Messu- ja Urheilukeskus 4. 6.9.2015 Järjestäjä: Tampereen Messut Oy, Turvallisuuskomitea,

Lisätiedot

Havaintoja varusmiesten loppukyselyistä 2011-2012

Havaintoja varusmiesten loppukyselyistä 2011-2012 Havaintoja varusmiesten loppukyselyistä 2011-2012 Esityksen sisältö Merkinnät 1-10, 2-10, 1-11 ja 2-11 tarkoittavat seuraavaa: 1-10 = vuoden 2010 heinäkuussa kotiutuneiden varusmiesten vastaukset = kesä

Lisätiedot

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät UUSIMAA Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Monimuotoinen kokonaisuus 3 Hae mukaan Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi.

Lisätiedot

Ilmavoimien 1950-luvun lentokonetyypit

Ilmavoimien 1950-luvun lentokonetyypit Ilmavoimien 1950-luvun lentokonetyypit Valmet Tuuli II Valmet Tuuli II oli kotimainen kaksipaikkainen koulukone. Sen suunnittelu alkoi jo 1941 ja eri vaiheiden jälkeen esitettiin vaatimus rinnakkaisista

Lisätiedot

Puolustusvoimien johtamisjärjestelmä muutoksessa

Puolustusvoimien johtamisjärjestelmä muutoksessa johtamisjärjestelmä muutoksessa PUOLUSTUSVOIMIEN JOHTAMISJÄRJESTELMÄPÄÄLLIKKÖ PRIKAATIKENRAALI ILKKA KORKIAMÄKI Mihin maailmaan olemme menossa JULK-ICT TORI-palvelukeskus SA - johtaminen PV (PVJJK) TORI

Lisätiedot