YHTEISKOULUN TIE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YHTEISKOULUN TIE 2009-2010"

Transkriptio

1 YHTEISKOULUN TIE

2 2 Y H T E I S K O U L U N T I E

3 3 REHTORIN TERVEISET PÄÄKIRJOITUS 4 5 PABLO PICASSO 6 TARINOIDEN PAULOISSA 8 KIVA-KOULUSSA EI KIUSATA! 10 NUORTEN PARLAMENTTI KOKOONTUI 12 NUORTEN ELÄMÄÄ JÄRVENPÄÄSSÄ 14 ENSIAPUA SYDÄNSURUIHIN 1 6 OI SUA, ARMAANI, YLISTÄN 1 8 LIIKETTÄ NIVELIIN, YHTEISKOULU! 21 HEITÄ NOPPAA, KERÄÄ MARJAT KOPPAAN! 22 OPPILAIDEN PUUKANSIOITA 23 ALAKOULUN TALVITÖITÄ 24 VUOSIKALENTERI 26 SEISKALUOKKALAISEN KOULUPÄIVÄKIRJA 28 JOS OLISIN TARJA HALONEN 29 SUOMI-KUVIA HAHMOTTELEMASSA 30 HAIKUJA JA TANKOJA SUOMESTA 34 PROJEKTITYÖ KARJALAN EVAKOISTA 36 TUKARIT MUKANA KOULUN ARJESSA 39 SANOIN JA KUVIN KIUSAAMISTA VASTAAN 40 VANHEMPAINYHDISTYKSEN TERVEISET AGGRESSION PORTAAT 44 KANSAINVÄLISISSÄ KEITTIÖISSÄ MEDIATIEDOT

4 4 Hyvät Yhteiskoululaiset! Tämä lukuvuosi on ensimmäinen lukuvuosi, jolloin koulumme on ollut ns. yhtenäinen peruskoulu. Se tarkoittaa, että koko peruskoulu alakoululuokista yläkouluun on samaa koulua. Yhteensä oppilaita on ollut n. 610, josta alakoululaisia 85 ja yläkoululaisia 525. Muutamia yhteisiä teemapäiviä ja tapahtumia ala- ja yläkoulun kesken on kuluneen lukuvuoden aikana toteutettu ja kaikki yhteistyö on koettu positiivisesti, joten jatkoa seuraa. Eräänlaisina lukuvuoden pääteemoina ovat olleet koulukiusaamiseen puuttuminen ja kouluympäristön viihtyisyyteen liittyvien suunnitelmien edistäminen ja toteuttaminen. Kiusaamisen vähentämiseksi koulussamme toimii KIVA eli kiusaamista vastustava työryhmä. Sen toimintaa valotetaan tässä lehdessä tuonnempana tarkemmin. Samaan aiheeseen liittyen Vanhempainyhdistys on ollut kuvataideopettajien kanssa järjestämässä julistekilpailua, jossa kiusaamista vastustetaan kuvin ja iskulausein. Ala- ja yläkoululaisten toteuttamien julisteiden taso on ollut erittäin hyvä ja paitsi että ne ovat olleet esillä yläkoulun hallintokäytävässä, ne jäävät elämään muutenkin. Joitakin ideoita kilpailun tulosten pysyvämpään hyödyntämisen on syntynyt, hienoa! Parhaan julisteen palkinto äänestettiin alakouluun, ONNEA! Molemmat oppilaskunnat sekä ala- että yläkoulussa ovat saaneet tunnustusta aktiivisesta työstään koulun kehittämiseksi. Yläkoulun oppilaskunta ohjaajineen on esimerkillisen aktiivisesti tehnyt aloitteita viihtyisyyden lisäämiseksi. Esimerkiksi kuvataideopiskelijat ovat yhdessä kuvataideopettajien kanssa suunni- telleet ja toteuttaneet upeita seinämaalauksia yläkoulun käytävä- ja portaikkotiloihin. Oppilaskunnan ideoimista viihtyisyystekijöistä yksi on jo hyvällä alulla, mutta vielä kesken: sohvien hankinta käytävien piristykseksi ja oppilaiden välituntioleskelua varten. Viihtyisyydestä puheen ollen yläkoulumme piha-alue kaipaa kipeästi kehittämistä. Oma tavoitteeni on, että pihaan saataisiin istumapaikkoja ja jotakin liikkumiseen ja tekemiseen innostavaa. Jokunen penkki, istutuksia ja vaikkapa koripallotelineet voisivat tuoda pihaan tekemisen ja mukavan oleskelun mahdollisuuksia. Tällä hetkellä piha on valitettavan ankea. Oma ensimmäinen kokonainen lukuvuoteni Järvenpään Yhteiskoulun rehtorina on ollut opettavainen, mielenkiintoinen ja vaihtelua täynnä. Kiitän koulun opettajia ja muuta henkilökuntaa erittäin hyvästä ja rakentavasta yhteistyöstä. Oppilaita kiitän hyvistä palautteista ja aloitteista sekä opettavista keskusteluista ja enimmäkseen varsin hyvästä työskentelystä. Erityisen hienoa on ollut nähdä, että peruskoulunsa päättävillä yseillä on riittänyt tahtoa ja yritystä numeroiden parantamiseen jatkoopintopaikan varmistamiseksi. Onnea ja menestystä kaikille ysiluokkalaisille tuleviin jatko-opintoihin! Koko koulun väelle pienimmästä isoimpaan toivotan erittäin mukavaa ja iloista kesälomaa! Y H T E I S K O U L U N Päivi Oinasmäki rehtori T I E

5 Pääkirjoitus 5 "Kiusaaminen on asia vaikea, siitä tulee vain mieli haikea" seen. Tämä koituu luokassa kaikkien eduksi: uskaltaa olla oma itsensä, ryhmätyöt sujuvat paremmin ja energia suuntautuu positiiviseen. Tällaisilla asioilla on suora yhteys oppimisilmapiiriin ja sitä kautta oppimistuloksiin. Yhdessä on ilo kokata, koostaa seinätauluja, rakennella oppimispelejä ja juosta vaikka pallon perässä. Yksilötasolla kiusaamisen vastustaminen kysyy mielenmalttia, omien tunteiden ja etenkin niiden ilmaisemisen säätelyä sekä erilaisuuden ymmärtämistä ja hyväksymistä - teoin, kuvin, sanoin, ilmein ja elein. Kiusaamisen vastustaminen on näkynyt tänä vuonna koulussamme monin tavoin. Aihetta on käsitelty oppitunneilla, vanhemmille järjestettiin aiheesta paneelikeskustelu ja henkilökunta on käynyt KiVa-koulutuksessa. Koulun ja vanhempainyhdistyksen yhteistyönä järjestettiin julistekilpailu kiusaamattomuudesta. Hienot julisteet olivat ihasteltavina koulun seinillä keväällä, ja osa julisteista on poimittu tämänkin lehden sivuille. Kiusaamista ennaltaehkäisevä ja siihen puuttuva toiminta näkyy koulumme arjessa myös jatkossa. Nälviminen, uhkailu, yksin jättäminen ja muut kiusaamisen tavat estävät hyvän opiskeluilmapiirin ja ryhmähengen kehittymistä. Kiusaamiseen käytettävä energia on suunnattava toisin, yhdessä yrittämiseen ja tekemi- Hyväntuulista ja rentouttavaa kesälomaa! Vuosijulkaisutyöryhmä Katariina Knuutinen Erkki Auvinen Sauli Nurmi

6 6 Kuvaamataidon valinnaisluokat kävivät syksyllä Helsingin Ateneumissa katsomassa Pablo Picasson töitä esittelevän näyttelyn. Retken huippukohtia olivat hampurilaisaterian syöminen, marketissa käyminen sekä kahvilan herkullinen kaakao, mutta myös itse Picasson näyttely kirvoitti oppilaissa monenlaisia kommentteja. o nn s O li ki i Ate n rake eum on n j a v n uk s e n a a se m ut ik e a k u lkui kava ta k ne i on n ä t t i r j a s t ok n,. a up p a sa si t te t Hyvä esittely alussa! y tt us So an en y Oli k i n äy t v a, e t t ä s te l y s s ä i t ai m m e k u s e nä isest lkea i. ä n Al y v d i eo P J in m a o li k iv a ( s a i i Y H T E I S K O U L U N T I E t s o ic ass sa os y ärin pitkä t ä e v pi t pi n ui nä ly. e tt um asua! s a i j n n u e a s! on k me ostaa kalla n jo m u i r s o i p o i V kaver akin o siellä usratkaisuj Sisust ty mietit Atene.! a el y ly av tä vä te kuin kuvittelin! t yt i mp s nä t ua) s va t ka i e. st ll vä ly tä te it yt ri nä i a Ol ika a Se

7 7 to iin oi ik si nk Kauheita! Er is ia! Picasson töitä kuvattiin usein erilaisin adjektiivein: M oderneja! le ie M m ri s O! iä ap iä! Sekavia! Tunnepitoisia! Graafisia! Erikoisia! Rumia! Kiinnostavia! Tylsiä! Pervoja! Outoja! E p ä l u o n n o l l i s i a! H ienoja! koja K er an iv vä Idearikkaita! a! äi s M öhköjä! H auskauniita! M ielikuvituksellisia! Pelottavia!

8 8 Tarinoiden pauloissa Monella kaunokirjallisuuden lukijalla on suosikkikirjailijansa ylitse muiden. Hanna-Mari Kuhalle tällainen kirjailija on Joel Haahtela. 1. Mitä Haahtelan teoksia olet lukenut? Olen lukenut kaikki Joelin romaanit. Ensimmäisenä luin vuosia sitten ystäväni suosituksesta pienoisromaanin ELENA, joka teki minuun erityisen suuren vaikutuksen, vaikka kirjahulluna jatkuvasti paljon luenkin. Elenan lukemisen jälkeen oli pakko etsiä nopeasti käsiini Joelin aiemmat romaanit KAKSI KERTAA KADONNUT, NAISET KATSOVAT VASTAVALOON ja TULE RISTEYKSEEN SEITSEMÄLTÄ. Myöhemmin Haahtelalta ovat ilmestyneet PERHOSKERÄÄJÄ, LUMIPÄIVÄKIRJA sekä KATOAMISPISTE. Palaan moniin Joelin kirjoihin aina aika ajoin. Kaikki paitsi kaksi uusinta romaania olen lukenut vähintään kaksi kertaa. Joelin uusin kirja ilmestyi tammikuussa Kirja kertoo faktaa ja fiktiota yhdistellen tunnetusta suomalaisesta kirjailijasta Raija Siekkisestä, joka menehtyi kotinsa tulipalossa vuonna Raija Siekkinen on ollut Joelin kirjallinen esikuva. 2. Mikä Haahtelan teoksissa sinua puhuttelee? Miksi Haahtelat houkuttavat lukemaan parikin kertaa? Haahtelan käyttämä kieli on todella kaunista ja soljuu eteenpäin niin, että tuntuu, että jokainen sana sopii edellisten perään täydellisen harmonisesti. Kirjojen tarinat ja tunnelmat ovat ihanan kiireettömiä, lempei- tä ja eriskummallisia. Kirjoissa on paljon kaipausta ja melankoliaa, mutta ei koskaan synkkyyttä, katkeruutta tai vihaa. Sen sijaan on ymmärrystä, valoa, huumoria sekä liikuttavia ja mieleen jääviä pohdintoja ja havaintoja ihmisestä ja elämästä yleensä. Haahtelan kirjoissa yksittäinen pieni ihminen, hänen tunteensa ja ajatuksensa nähdään aina hyvin tärkeinä ja niitä tarkastellaan lämpimin ja ymmärtäväisin silmin. 3. Mikä Haahtelan teoksissa on parasta? Parasta Haahtelan kirjoissa on ehdottomasti kielen, tarinoiden ja tunnelmien kauneus, rauha, hienovireinen huumori sekä filosofiset pohdinnat. Kirjojen luvut ovat usein lyhyitä ja niissä on monin paikoin ajatuksia, jotka ovat kuin mietelauseita. Arvostan sitä, että kirjailija selvästi luottaa lukijaan. Kaikkein hienoimmatkin pohdinnat ja havainnot ihmisistä ja elämästä jäävät yksittäisiin lauseisiin tai rivien väleihin. Joel ei koskaan selitä kirjoissaan sitä, minkä lukijana jo juuri oivalsi rivien väleistä. Mitään ei myöskään alleviivata liiaksi. Kirjailijan mietteet ovat vahvoja, joskus tavallaan anarkistisiakin, mutta esitetty hyvin pienieleisesti, vaatimattomaan, vihjailevaan sävyyn. Ehdottomia vastauksia ei haluta antaa. Lukijan omalle mielikuvitukselle, omille pohdinnoille ja oivalluksille jätetään paljon tilaa. Y H T E I S K O U L U N T I E

9 9 Haahtelan teksti on hyvin helppolukuista ja muodoltaan yksinkertaiseksi rakennettua, ei koskaan tahallaan monimutkaista ja tekotaiteellista. Teksti on kuitenkin mielestäni poikkeuksellisen taitavaa ja kaunista, jokainen lause hyvin tärkeä ja täynnä sisältöä, että tavanomaisella lukunopeudella lukeminen tuntuu lähes rikolliselta. Muutaman rivin lukemisen jälkeen on nostettava katse kirjasta, tuijoteltava ulos ja vaan hymyiltävä tai nieleskeltävä liikutukselta. Ihailen Joelin herkkyyttä, tapaa katsoa ihmistä ja kykyä nähdä elämässä sellaisia asioita, jotka menevät monilta ohi pieniä, kauniita ja eriskummallisia yksityiskohtia. Joelin kirjat ovat lumonneet minut ne ovat minulle kuin ystäviä. 4. Millaisille lukijoille suosittelisit Haahtelan teoksia? Lukuhaaste? Jos kaipaa arkisen touhotuksen keskelle kiireettömiä, unenomaisia tarinoita, joista tulee ihanan rauhallinen ja lämmin olo, mutta kaipaa samalla syvällistä pohdintaa, kannattaa kokeilla, löytyisikö Joelin kirjoista mieluisaa luettavaa. Elokuvien puolelta mielestäni Aki Kaurismäen ja [Krzysztof] Kieślowskin elokuvat muistuttavat jollain tapaa Joelin tyyliä ja tapaa kuvata ihmistä ja elämää. Hanna Mari Kuha & Katariina Knuutinen

10 KiVa-koulussa ei kiusata! 10 KIusaamista VAstustava koulu ei ole ohimenevä muoti-ilmiö. KiVa on pysyvä toimintatapa, joka tähtää kiusaamisen ennaltaehkäisyyn ja vähenemiseen. Kyseessä ei ole 100 metrin pikajuoksu, vaan meidän koulun koko jengi lähtee nyt maratonille! Virallisesti Järvenpään Yhteiskoulusta tulee KiVa-koulu elokuussa 2010, mutta lähes koko toimintamalli on ollut käytössä jo tänä vuonna. FAKTAA: Kehitetty Turun Yliopistossa Rahoittaja Opetusministeriö Palkittu 12/2009 Euroopan rikoksentorjuntapalkinnolla KiVa-kouluja Suomessa noin 3000 Ennaltaehkäisy Puuttuminen Avunsaanti kiusatulle ja kiusaajalle TAVOITTEET: Y H T E I S K O U L U N T I E

11 11 KiVa-ohjelma koskettaa jokaista, jonka elämään koulu liittyy. Se pitää sisällään mm. kaikille oppilaille tarkoitettuja yleisiä toimenpiteitä. Ne näkyvät mukavana lisänä koulun arjessa oppitunneilla ja esimerkiksi erilaisina tapahtumina. Lisäksi KiVa-ohjelmassa on erityisesti kiusaajiin ja kiusattuihin kohdennettuja toimenpiteitä, joiden toteutuksessa luokanvalvojaa auttaa sitä varten perustettu KiVa-ryhmä. Tähän siis KiVa koulu pyrkii: Kiusaamisen vähentyminen koulussamme on mahdollista ainoastaan silloin, kun kouluympäristömme ei salli kiusaajien toimintaa. Tämä ei tarkoita ainoastaan sitä, että opettajat valvovat entistä tiukemmin. Se tarkoittaa mm. sitä, että oppilaat eivät hyväksy toisiin kohdistuvaa kiusaamista ei tuntemattomiinkaan. Oppilaidenkin on puututtava kiusaamiseen vaikkapa kertomalla siitä aikuiselle aina. Myös vanhempien on ilmaistava, ettei kotonakaan kiusaamista hyväksytä ja puhuttava kiusaamisesta kotona jo ennen kuin sitä tapahtuu. Haaste on suuri! Tavalla tai toisella kiusaaminen koskettaa kuitenkin meitä jokaista ja maratonin maalissa häämöttääkin kaikille yhteinen palkinto: Se sitouttaa kaikki työskentelemään yhdessä saman tärkeän asian puolesta. Onnistumiseen tarvitaan JOKAINEN VANHEMPI JOKAINEN OPPILAS JOKAINEN OPETTAJA KiVaan kouluun on KIVA tulla! Päivi Jalava & Kerttu Halinen

12 12 Nuorten Parlamentti kokoontui Vuodesta 1998 lähtien joka toinen vuosi kokoontunut Nuorten Parlamentti järjestettiin seitsemättä kertaa Eduskuntatalolla ja siihen osallistui satoja nuoria ympäri Suomea. He olivat parlamenttikerhoissa valmistelleet kiperiä kysymyksiä ministereille. Kahdesta Pohjois-Suomen koulusta edustajat eivät päässeet tulemaan paikalle tuhkapilven aiheuttaman lentokiellon takia. Koulumme yhdeksännen luokan oppilaat VENLA RISTOLA ja EETU LEHMUSVAARA osallistuivat tapahtumaan opettaja Sanna Pappilan opastuksella. Venla pääsi myös esittämään kysymyksensä viestintäministeri Suvi Lindénille. Itse pääsin mukaan toimittajaoppilaana. Aamulla ensimmäiseksi tarjolla oli runsas aamiainen eduskunnan kahvilassa. Aamiaisella etenkin amerikkalaiset pannukakut olivat ihania, Venla kertoi. Sen jälkeen oli mahdollisuus osallistua opastetulle kierrokselle Eduskuntataloon. Oppilasedustajille oli järjestetty mahdollisuus päästä keskustelemaan kansanedustajien kanssa. Me toimittajaoppilaat suuntasimme samaan aikaan kulkumme auditorioon, jossa Helsingin Sanomien toimittaja Pauliina Grönholm ja Pääkaupunkiseudun Nuorten Ääni toimituksen toimittaja Rosa Murto kertoivat journalistina toimimisen säännöistä ja ohjeista sekä mm. bloggauksesta, kuvaussäännöistä ja nimettömyydestä internetissä. Ennen varsinaista Nuorten Parlamentin istuntoa pidettiin harjoitukset, joissa oppilasedustajat tutustutettiin istuntosalin tekniikkaan ja kyselytunnin tapahtumien kulkuun sekä sa- lissa toimivien henkilöiden, kuten notaarin, työtehtäviin. Oppilaiden kysymyksiä oli lähetetty etukäteen 180 kappaletta, jotka oli karsittu noin 40:een. Näistä kysymyksistä 22 ehdittiin esittää. Ministerit eivät olleet etukäteen saaneet tietää kysymysten sisältöä. Kysymyksien aiheita olivat mm. koulukiusaamisen ehkäiseminen, nuorten kuuleminen kouluympäristöjen suunnittelussa sekä mopokortin ajokoe. Venlan kysymys koski vahvimman oikeutta internetissä ja kuinka internet saataisiin konkreettisemmin lakien alaisuuteen, (jos netissä tekee rikoksen, siitä pitäisi rankaista samalla tavalla kuin todellisessakin elämässä tehdystä rikoksesta). Kyselytunnin jälkeen oppilasedustajat kättelivät puhemies Sauli Niinistön ja eduskunnan pääsihteerin, minkä jälkeen siirryttiin ruokailemaan. Kaksi seisovaa pöytää oli täynnä erilaisia herkkuja. Moni paikalla ollut nuori sanoi jännittäneensä etukäteen päivää, mutta ruokaillessa viimeisetkin jännitykset katosivat iloisen puheensorinan täyttäessä talon. Ruokailun aikana meillä vierailla oli tilaisuus haastatella ministereitä sekä keskustella heidän kanssaan vapaasti. Y H T E I S K O U L U N T I E

13 13 Oli hienoa, että henkilökohtaisesti oli mahdollisuus keskustella ministereiden kanssa, Venla ja Eetu sanoivat. He olisivat valmiita osallistumaan uuteen Nuorten parlamentin istuntoon, jos tilaisuus tulisi. Ehdottomasti, oli mielenkiintoinen ja mukava päivä, nuoret summaavat. Milja Mantela BC

14 14 Nuorten elämää Järvenpäässä Oma maa mansikka, muu maa mustikka? Osa seitsemäsluokkalaisista kokosi syksyllä 2009 ajatuksia kotikaupungistaan. Järvenpääläiset ovat Rohkeita ja Parhaita, mutta Tuusulanjärven tila huolettaa. Millainen on sinun Järvenpääsi? - Järvenpää sijaitsee Järvenpäässä - Järvenpäässä on ihmisiä - Järvenpää = Träskända - Järvenpäässä on kouluja - Järvenpää on pikkukaupunki, jossa on keskusta - Järvenpäässä on Prisma ja muita kauppoja - Järvenpäässä paistetaan makkaraa Vanhankylänniemessä. - Järvenpäässä ei näy nyreitä naamoja - Järvenpäässä syömistä riittää! Tuusulanjärveen on päästetty liikaa saasteita ja se on rehevöitynyt. Tuusulanjärvestä tulee saastainen, ellei siitä huolehdita. Elämää Järvenpäässä Jos Järvenpää olisi hedelmä, se olisi banaani. Jos Järvenpää olisi auto, se olisi Volvo. Jos Järvenpää olisi kieli, se olisi tietty suomen kieli. Jos Järvenpää olisi vaate, se olisi mekko. Jos Järvenpää olisi eläin, se olisi valas. Jos Järvenpää olisi adjektiivi, se olisi hottis. Jos Järvenpää olisi kirja, se olisi kuvakirja. Jos Järvenpää olisi elokuva, se olisi komedia. Jos Järvenpää olisi joku muu, se ei olisi Järvenpää. JÄRVENPÄÄLAISET: Juntteja Älykkäitä Rohkeita Villejä Eläimellisiä Nopeita Parhaita Ärsyttäviä Äitejä Mielestäni tämä kaupunki on surkeassa kunnossa. Väkivaltaa, syrjintää, kiroilua, graffitteja, roskaamista ja holtittomuutta esiintyy kaikkialla. Ongelmia ei oteta vakavasti ikinä, vaikka ne näkyvät selvästi kaikkialla. Jos tämä kaupunki olisi hedelmä, se olisi mitä mädin omena, jollaista koskaan on nähty. Y H T E I S K O U L U N T I E

15 15 Jäken plussat: - skedeparkki - ranta - hampurilaispaikkoja - kävelykatu - skedekauppa - leffateatteri - lyhyt matka Helsinkiin junalla - paljon perheitä - paljon liikuntamahdollisuuksia - nuorille paljon ajanviettomahdollisuuksia - hymyilevät ihmiset - ei ole liikaa teollisuutta - luonto on lähellä - kukille on tilaa ja lintuja on paljon - paljon kotieläimiä, mm. koiria ja kissoja Järvenpäässä nuorilla on järki jäässä. Järvenpäässä jos joku sanoo huuhaa, se saa joltakulta turpaan. Järvenpäässä piilossa puussa on aina jollakin rööki suussa. Järvenpäässä tunneilta lintsataan ja silloin kun ollaan paikalla, niin kinataan. Järvenpäässä kirkon takana lintsataan ja viinaa kitataan. Järvenpäässä mihin suuntaan onkaan nuorten tilanne menossa? Järvenpään nuoret - Käy mäkissä - On galleriassa - Syö jäätelöö - Joutuu käyä kouluu :( Jäken miinukset: - hyvin roskainen järvi - paljon pummeja - liian moni tupakoi - väkivaltaa Kun liikkuu Järvenpään keskustassa siellä näkee usein vanhoja yli 70-vuotiaita ihmisiä, jotka vain juovat ja polttavat. Kerran, kun olin aikaisin aamulla keskustassa, siellä näkyi paljon sellaisia vanhuksia, jotka näyttivät siltä, että olivat viettäneet yön keskustan penkillä. Järvenpäässä liikkuu myös paljon järkeviä ihmisiä. Keskustassa liikkuu myös paljon nuoria. Elämää Järvenpäässä, miks nuorilla on järki jäässä? Miks lyödään toisia turpaan, siitä ei hyödy kukaan. Järvenpää on pieni kaupunki, jossa ei ole tarpeeksi kauppoja. Mutta hyviä puolia: öisin ei kukaan ryyppää kaupungilla (tietääkseni) ja väkivaltaa ei ole paljoakaan. En ymmärrä ihmisiä, jotka haluavat tapella koko ajan. Elämää Järvenpäässä Elämää Järvenpäässä Tämä kohta järvestä onkin aivan jäässä. Järvenpää on nasta mesta. Täällä on kauppoja, nuorisotiloja ja kaikenlaisia urheilutiloja, esim. keilahalli. Täällä on mukava asustaa. Elämä Järvenpäässä on helppoa. Järvenpäässä on nimittäin Prisma ja Mäkki. Siellä on myös juna-asema, hiekkaranta, kävelykatu ja ST1. Tottakai siellä on myös rantapuisto. Järvenpäässä rakastetaan kesää ja omenoita. Järvenpäässä on hyviä kauppakeskuksia. Järvenpäässä tykätään mökkeilystä. Tuusulanjärvessä on hyvä uida. Järvenpäässä on hyviä taloustuotteita. Järvenpäässä on paljon eläimiä. Järvenpäässä ei ole pulaa kengistä. Tämä puoli ei oo ikinä jäässä. 7B, 7C, 7E ja 7G

16 16 Ensiapua sydänsuruihin Tapaturma- tai onnettomuustilanteessa ensiapulaukun välineistöstä on usein hyötyä. Mutta mistä löytyisi apua, jos sydämeen sattuu? 8.-luokan oppilaat ovat terveystiedon tunneilla pohtineet, mitä sydänsurujen ensiapulaukku voisi sisältää. Y H T E I S K O U L U N T I E

17

18 18 Oi sua, armaani, ylistän! Oodeja eli ylistyslauluja voi kirjoittaa niin lemmikkieläimelle, kirjoille, kynille kuin hillollekin. Arjesta löytyy paljon ylistettävää: suklaata ja nurmikenttää, makeaa ja mansikkaa! Rakkautta voi Rakkaus on kuin huume, kuvata sanoilla. joka tuntuu kuin sitä voi ilmaista lentäisin avaruuteen. tavoilla. Rakkaus on kuin lämmin koti, mutta ei pahaa kuin munatoti. a utta d h la k i i Se o n s t ä. j e n k i s t ä ä n ja. n i ir Jä e n en ja v hiljain rkulli he än v ä t jä ä Rakkaus avaa aivosolukkooni reittejä, joita en tiennyt olevan olemassakaan. Oodi suklaalle Kynät ovat kivoja, niillä voi piirtää kuvia. Niillä voi kirjoittaa runoja. Pelastat himot, ja autat sydänsuruissa, olet parasta herkkua, mitä tiedän maailmassa! Mm, kun sua haistaa tekee sikana mieli maistaa! Niitä on pitkiä, ohuita, paksuja ja lyhyitä Nuo piirtovälineet mukavat ja värikynät loistavat. Mustekynät itseään toistavat. Y H T E I S K O U L U N T I E

19 19 teke Hillo il ois e il ois e en i hm i k s i s en. Kirja Suorakulmainen, paksu, kova, teräväkulmainen Joululahjaks sain. Ompi kotona kirjahyllyssä. Kylmää juomaa join ja hyvää kirjaa luin. Hattu on paras, se on aina mukana. Hattu on hieno, se on aina päässäni. Nurmikenttä Pehmeä ja raikas ihanan kostea kaunis Hän on tosi suloinen leikkisä ja iloinen sillä on pilkut lyhyt häntä, on ihanaa katsoa sen päätä. Sen sydän ei oo jäätä, se on vikkelä kuin näätä. iloa nauravia ääniä yhdessäoloa hauskuutta nuoria juoksemassa nauraen pelipaidat päällä harjoituksissa kuivuudet ja kestävät säät se kestää ylpeydellä aina nauravat ihmiset täyttävät sen, nurmikentän Rakastan koiraani, pientä ja karvaista, suloista ja valkoista. Luonteeltaan rauhallista, toisinaan vilkasta. Hetkeä, jolloin koulusta tulen, ja hän luokseni juoksee

20 20 Mansikka punainen makea, hehkuva kesän herkku. Tuoreena parhaimmillaan, kavereiden kanssa nautittuna. Kesäpäivinä virkistävä lohdutukseen mainio. Unohtamatta jäätelön kanssa, herkku suorastaan vastustamaton. Rakastan koiraani hänen höpsöjä juttuja, röhkimistä, ja hauskoja leikkituokioita. Jaksaa aina leikkiä ja piristää jos on huono päivä Pidän koiramaisista koirista jotka on koiria ja hyppii kuin koirat Kirja parahin, lienet ollut kallehin. Minua ei se silti haittaa, sillä sivuas kun saatiin taittaa, on onni mulla suurin. Rakas oikean jalan kenkä. Olet aina ollut mukanani tukemassa ja suojaamassa Koirani on todella söpö, mutta joskus ihan höpö. Koirani tuoksuu vehnälle ja pesun jälkeen puhtaalle. Se tuntuu pehmeältä, lämpimältä, pörheältä ja sileältä. Se tuhisee ja tuhisee, Se makailee ja laiskottelee. Se rakastaa pitkiä lenkkejä ja pehkoörkkejä. Se osaa käyttää järkeä ja on minulle tosi tärkeä. minun oikeaa jalkaa, jopa ilman minkäänlaista palkkaa. Mutta nyt tarvitsen tossua isompaa. Kuitenkaan en Aamulla se ihanasti vingahtaa kun sitä alaspäin liikauttaa. Se oven avaa ulos ja sisään. Se talvella kylmä on kuin eskimon pakastin ja kesällä se kädessä lämpimältä tuntuu. Se on oven kahva. sinua vielä hylkää, vaan annan pikkuveljen jalkaa koristamaan. Y H T E I S K O U L U N T I E

21 Liikettä niveliin, Yhteiskoulu! 21 Lukuvuoden aikana koulussa järjestettiin kaksi liikuntapäivää. Meno oli vauhdikasta ja iloista kumpanakin päivänä

22 22 Heitä noppaa, kerää marjat koppaan! Biologian valinnaiskurssilla käsiteltiin syksyllä hyötykasveja. Kahdeksannen luokan oppilaat innostuivat laatimaan aiheesta lautapelejä, joita pelailtiin ja kommentoitiin yhdessä. Y H T E I S K O U L U N T I E

23 Oppilaiden puukansioita

24 24 Kivi Kasurinen 4. luokka Henna Ahonen 4. luokka Y H T E I S K O U L U N T I E

25 25 Terhi Ruotsalainen 4. luokka Eero Ilander 4. luokka

26 26 välittämisen viikko lentopalloturnaus adventtihartaus vanhempainyhdistyksen järjestämä paneelikeskustelu kiusaamisesta TET-harjoittelu (9. -luokat) aikakauslehtipäivät energiansäästöviikko syyslystit kiusaamiskysely teatteriesitys poistumisharjoitus oppilaskuntavaalit Syysloma liikuntapäivä valokuvaus seurakuntaopiston järjestämä liikuntapäivä futisturnaus ( luokat) mopodisco (7. -luokat) nälkäpäiväkonsertti vanhempainilta taksvärkkipäivä/alakoululaisten koulupäivä yläkoulun puolella luonnontuotevisa kuvaamataidon valinnaisryhmät Picassonäyttelyssä koulurauhanjulistus koko koulun kuvaus seurakuntaopiston järjestämä leikkiseikkailu (3.-4. luokat) tutustuminen Loimuun (7. -luokat) Lukuvuosi alkaa Kevätjuhla & kesäloma alkaa Y H T E I S K O U L U N T I E Särkänniemen-matka ysien päivä pesisottelu kevätkirkko 6

27 itsenäisyyspäivän lipunnosto ja ohjelmaa tähtitornivierailu Lucian päivä joulujuhla Joululoma joulukirkko Next Step -messut Ehkäisevä päihdetyö -koulutus luisteluilta talviliikuntapäivä 112-päivä ystävänpäivä vanhempainilta koulujen sanomalehtiviikko (toimitusharjoittelijoita KeskiUusimaassa) 3 pelimanni-ilta hiihtokisat vaihtomarkkinat disco pääsiäishartaus ristintie poliisit kouluvierailulla taloustietokilpailu Nuorten Parlamentti YK-ohjelmaa Pääsiäistauko koulutyössä Vapaapäivä leirikoulu (6. -luokat) pesisottelu luokkaretket oppilaskunnan huippukokous Unicef-kävely jalkapallokoulutus mopokoulutus (8. -luokat) vappubileet

28 28 Erään seitsemännen luokan oppilaan koulupäiväkirja Torstai Koulupäivä alkoi minulla ja noin kymmenellä muulla oppilaalla saksan tunnilla klo Tunnilla käsittelimme persoonapronominien akkusatiivimuotoja. Tunnin jälkeen siirryimme viereiseen ruotsinluokkaan, jolloin suurin osa loppuluokasta tuli kouluun. Tunnista puolet kului kotitehtävien tarkistukseen ja loppuajan teimme tehtäviä. Klo 9.55 alkoi maantiedon tunti, jonne loputkin "pommiinnukkujat" ehtivät. Tunti kului pituus- ja leveyspiirimonistetta täytellen. Seuraavaksi palasimme takaisin kieliluokkaamme englannin kieltä oppimaan. Tunnin aluksi tarkastimme pitkän listan kotitehtäviä, mutta ehdimme myös kopioida nopeasti muistinpanot adverbista. Päivän puolivälissä oli ruokailu. Ruokana oli perunamuusia ja jauhelihapihvejä. Ruokailun jälkeen vuorossa oli äidinkieltä ja kirjallisuutta. Tunnilla teimme monistetta, jossa harjoiteltiin suoran esityksen välimerkkejä. Kotiin saimme läksyksi tarinan kirjoittamisen. Seuraavaksi meillä oli matikkaa. Harri opetti meitä piirtämään ja siirtämään kulman geometrisesti. Tunnin lopussa teimme tehtäviä. Viimeistä, terveystiedon, tuntia ennen oli välitunti, jolloin myytiin välipalaa. Päivä ei olisi ollut normaali, jos yhtään luokkalaisten välistä riitaa ei olisi syntynyt. "Onneksi" muutamat henkilöt korjasivat asian ryhtyen viskomaan limsaa toistensa päälle. Lopulta pääsimme terveystiedon tunnille, jossa meillä oli sijainen. Täytimme tunnekompassin ja aloimme tehdä tehtäviä aiheesta päihteet. Monet saivat tehtävän ajoissa valmiiksi ja pääsivät tekemään muiden aineiden läksyjä. Y H T E I S K O U L U N T I E

29 Jos olisin Tarja Halonen Jos olisin Tarja Halonen, tekisin työni huolellisesti, koska presidentin työt pitää tehdä huolellisesti. Voisi vaikka käydä niinkin, siis jos en olisi hereillä tai mukana toiminnassa, että saattaisin määrätä vahingossa kansalle jotain aivan kamalaa. Pidän urheilusta ja sen takia kannustankin kaikkia Suomen lapsia harrastamaan jotain, vaikka tanssia, koripalloa, jalkapalloa, pesistä, jääkiekkoa, ihan mitä vain, mikä kiinnostaa! Joskus, kun minun pitää kätellä monia ihmisiä joissain suurissa tapahtumissa, käteni tulee kipeäksi. Onneksi on olemassa monia venytyskeinoja, joilla voi rentouttaa kättä. Itse teen niin, että puristan käteni nyrkkiin ja sitten vapautan ne ja teen sitä muutaman kerran. Sen pitäisi rentouttaa. Olen kilpaillut kerran Sauli Niinistön kanssa presidentin paikasta. Silloin voitin paikan itselleni. On aika jännittävää ja mukavaa olla presidentti varsinkin silloin, kun joissain tapahtumissa tarjoillaan hyvää pullaa ja kahvia. Elina Makkonen 5. luokka

30 30 Suomi-kuvia hahmottelemassa Suomi ja suomalaisuus kiinnostavat, mutta mitä ne ovat? Millaiseksi Suomen mieltävät peruskoululaiset ja mihin suomalaisuutta tarvitaan? Itsenäisyyspäivänä, juhannuksena, jouluna ja Kalevalan päivänä kysymys suomalaisuudesta ja suomalaisista asioista lienee monen aatoksissa. Mediassa suomalaisuusaihe on esillä säännöllisen epäsäännöllisesti. Suomen lippu liehuu ja Maamme-laulu raikaa urheiluja kulttuuritapahtumien yhteydessä, ja Ulkoministeriön asettama valtuuskunta pohtii parhaillaan Suomi-kuvan vahvistamista kilpailukyvyn parantamiseksi. Onko Suomi mäntyisten metsien ja tuhansien järvien vai tasalaatuisten pikkukaupunkien ja satojen ostoskeskusten maa? Maistuvatko suomalaissuissa ruisleipä ja salmiakki vai kerroshampurilainen ja donitsi? Ja millaisen miellekartan Suomesta laativat peruskoululaiset? Suomi-kuvia itsenäisyyspäivän alla Itsenäisyyspäivän alla joulukuussa 2009 koulussamme oli oppitunti työnimellä Suomi-kuvia. Oppitunnilla vuosiluokkien oppilaat pohtivat aluksi pienissä ryhmissä ja lopuksi ryhmien tulosten pohjalta koko luokkana yhdessä, mikä Suomi olisi, jos se olisi ruoka, adjektiivi, eläin, kasvi, väri, ikä, sana, vaate, julkisuuden henkilö, esine, kulkuväline, harrastus, musiikkityyli, tunne, rakennus, vuodenaika, koru, urheilulaji, herkku ja työkalu. Yhteenvedoissa piirtyy esiin koko koulun Suomi-kuva. Vastausten perusteella Suomen vuodenaika on sataprosenttisella yksimielisyydellä talvi. Muitakin vastauksia toistui: esimerkiksi ruisleipä, mämmi, poronkäristys, kalakukko, kylmä, sisukas, karhu, joutsen, kuusi, koivu, kielo, sininen, sauna, pxrxxle, Tarja Halonen, Joulupukki, kiuas, saunavihta, Jopo, reki, kirkkovene, metsästys, iskelmä, iloinen, rakkaus, rock, salmiakki, suklaa, vasara, leka, kirves ja saha. Vastakohtiakin löytyi: esimerkiksi rakennuksena pilvenpiirtäjä vs. hirsimökki, ikänä 16 vs. 92, esineenä löylykauha vs. Aalto-malja sekä harrastuksena curling vs. akankanto. Erityisesti kategoriat ruoka, kasvi, vaate, julkisuuden henkilö, kulkuväline ja työkalu saivat useita, keskenään hyvinkin erilaisia vastauksia. Jos vastauksia jotenkin koettaa vetää yhteen, suomalaisuus olisi puhtaimmillaan läsnä silloin, kun (kesä)mökillä (savu)saunan jälkeen Kalevala-koru kaulassa paistaa HK:n Sinistä (havu)metsässä raskaan musiikin soidessa ja joutsenten lipuessa sinisellä järvellä tai kun hiihtolenkin jälkeen Leijona-koru kaulassa syö karjalanpaistia ja piirakoita, katselee televisiosta mäkihyppyä tai jääkiekkoa, Antti Tuisku tai Lauri Tähkä soi taustalla ja ulkona liehuu Suomen lippu ja sataa lunta. Suomi-kuviksi on nimetty asioita, joille varmaan aika moni voi nyökytellä hyväksyvästi, sillä juuri näitä asioitahan Suomi on. Vai onko? Y H T E I S K O U L U N T I E

31 31 Mikä oikeastaan on suomalaista? Suomessa eurooppalaisessa vuorovaikutuksessa. Suomen kielikään ei ole niin omaperäinen kuin miltä se näyttää monet vierasperäisistä sanoista on mukautettu niin hyvin suomalaiseen äännejärjestelmään, ettei niitä tunnista vierasperäisiksi. (Kodin Kuvalehti.) Tunnettuja suomalaisia asioita ovat mm. Ainot ja Reinot, Airamin sähkölamput, Busterin alumiiniveneet, Hai-kumisaappaat, pikaruokaketju Hesburger, HK:n Sininen lenkkimakkara, Jopo-polkupyörä, Koskenkorvan viina, Landola-kitara, Oras-vesihana ja Rukan sadepuku. Ihan meidän omia juttujamme puolestaan ovat mm. Afrikan tähti peli, IRC-galleria, jälkiuunileipä, Kalevala-korut, Korvatunturin joulupukki, kyykkä, leipäjuusto, Muumi-hahmot, pesäpallo, runebergintortut, salmiakkikossu, vihta, Yhteisvastuukeräys ja äitiyspakkaus. Suomalaisista keksinnöistä voidaan nimetä mm. Abloy-lukko, astiankuivauskaappi, kolesterolia vähentävä margariini, Suomi-konepistooli, ksylitolin valmistusmenetelmä, sykemittari ja Linux-käyttöjärjestelmä. Meikäläisiä erikoisuuksia ovat mm. eukonkantokilpailut, kynnys huoneiden välissä, mattolaiturit, rintamamiestalot, sadutus, suopotkupallo ja Prometheus-leirit. (Kodin Kuvalehti ). Mielikuvien ja toden Suomi Ilkka Malmbergille Suomi ei oikeasti näytä ollenkaan siltä, miltä kuvittelemme sen näyttävän: jos katsomme kotimme ikkunasta ulos, meistä hyvin harvan eteen aukeaa perisuomalaisena pidetty maisema eli männikön takana kimmeltävä järvi. Luulemme Suomen usein joksikin aivan muuksi kuin mitä se todellisuudessa on. Todellinen Suomi ja suomalaisuus sekä mielikuvien Suomi ja suomalaisuus tuntuvat olevan eri asioita. Yhdessä luokassa suomalaiseksi rakennukseksi äänestettiin Kyrölän Siwa. Juuri tämänkaltaiset paikat, R-kioskit, Prismat ja videovuokraamot, Malmberg nostaisi suomalaismaiseman keskeisiksi tekijöiksi aika monelle suomalaiselle lähiöt ja ostoskeskukset kun lienevät tutumpia maisemia kuin Senaatintori ja koskematon luonto. Suomalaisten Suomeen tulee jatkuvasti erilaisia vaikutteita eri puolilta maailmaa, ja asioiden alkuperä himmenee niiden kansainvälistyessä. Moni alun perin suomalainen tuote valmistetaan nykyään ulkomailla ja moni asia on tuontitavaraa. Yli puolet suomalaisena pidetyn ruisleivän ruisjauhoista tulee ulkomailta, Maamme-laulu on saksalaisen maahanmuuttajan luovan työn tulos ja Fazerin Sinisen tarina alkaa siitä, kun sveitsiläinen Eduard Fatzer, Karl Fazerin isä, muutti vuonna 1843 Sveitsistä Suomeen. Ulkomailla menestyneitä suomalaisia raskaan musiikin bändejä ei niitäkään välttämättä koeta erityisesti suomalaisina, koska ne edustavat pikemminkin yleismaailmallista musiikkimakua kuin juuri suomalaisuutta. Euroopan historian professori Laura Kolben mukaan Suomessa ei ole mitään järin omaperäistä, vaan suomalaisuus on muiden kansallisten identiteettien tavoin kulttuurisesti luotu ja rakennettu kuva itsestämme. Kaikki kansallisiksi mielletyt ilmiöt ovat syntyneet

32 32 ruokavaliokin koostunee pitsasta ja hampurilaisista vähintään siinä missä karjalanpaistista ja mämmistä. Gerbiilin tai Korkeasaaressa haukottelevat leijonat lienee joku nähnyt tiheämmin kuin ilveksen tai porotokan, vaikka nämä jälkimmäisenä mainitut mielellään suomalaisiksi nimetäänkin. Monessa kohtaa oppilaiden vastauksissa Suomea on katsottu hurmaavan läheltä, arjesta jos Suomi olisi rakennus, se olisi sauna tai hirsimökki Finlandia-talon sijaan ja Sibeliuksen sinfonioiden asemasta suomalaista musiikkityyliä on lähinnä se, mitä Suomessa kulloisellakin hetkellä eniten kuunnellaan. Historian tapahtumilla, merkkihenkilöillä, arvorakennuksilla ja juhlallisuuksilla on oma tärkeä arvonsa ja tehtävänsä, mutta Suomi ja suomalaisuus ovat myös paljon muuta. Mikä sitten tekee Suomesta Suomen ja miksi suomalaisiksi mielletään juuri niitä asioita kuin mielletään? Kun asioita toistetaan, niistä alkaa tulla totta. Malmberg perustelee näin kuilua kuvitelmien Suomen ja todellisen suomalaisen maiseman välillä. Markkinoinnissakin Suomesta nostetaan toistuvasti esille tiettyä asioita, olivatpa nämä miten kaukana tahansa jokapäiväisestä suomalaisesta elämänmenosta. Tähän perustuu esimerkiksi tapa markkinoida Lappia tarjoillaan maastamme asioita, jotka ovat isolle osalle suomalaisistakin kohtuullisen eksoottisia eli porot, jäälinnat, vetokoira-ajelut, millintarkasti vedetyt ladut ja hiiskumaton hiljaisuus koskemattomassa luonnossa. Kun turisti tulee Suomeen tai Suomen Lappiin, hän tulee muka-suomeen ja leikki-lappiin. Suomea myös ikävöidään sieltä kaivataan makuja, muistoja ja mielikuvia. Ulkosuomalaisille suunnatusta verkkokaupasta ostetaan eniten suklaata, salmiakkia, ruisleipää ja vauvanruokia myös kahvia ja Turun sinappia ostetaan, vaikka kahvi ainoastaan paahdetaan Suomessa ja menestyssinappi valmistetaan nykyään ulkomailla. (Kodin Kuvalehti). Tuomas Enbuske väitti ohjelmassaan Epäkorrektia,Tuomas Enbuske, että se, mitä meille kerrotaan Suomesta, ei ole totta. Ohjelmassa ammuttiin alas väitteet, että suomalaiset olisivat erityisen sisukkaita, ahkeria ja rehellisiä ja että Suomi olisi maailman mittakaavassa erityisen turvallinen, korkean koulutuksen ja teknologian maa. Väkivallan määrässä sekä viinan ja väkivallan yhteydessä suomalaiset kuitenkin nostettiin ohjelmassa omaan luokkaansa Suomessa on Yhdysvaltojen ja Venäjän ohella erityinen väkivaltaongelma. Kaikki suomalaiset eivät suinkaan kuitenkaan kännää meillä (nuorten) juominen vain näkyy selvemmin kadulla, koska monissa muissa maissa kasvatetaan häpeämään julkista juopottelua. Armas isänmaa, rakkaat asiamme! Missä Suomi näkyy aidoimmillaan? Ulkomaisten matkatoimistojen kiiltäväkantisissa, Suomea esittelevissä matkailuesitteissä? Satunnaisesti napatussa kännykkäkuvassa suomalaisen pikkukaupungin kävelykadulta? Suomalaiskaverusten arkisessa jutustelussa lähijunassa? Sodankylän elokuvajuhlien kahvitauolla? Ulkoministeriön asettaman valtuuskunnan loppuraportissa? Peruskoulun oppilaiden vastauksissa? Historian-, kielenja kulttuurintutkijoiden selvityksissä? Mikä on suuri suomalaisuuden kertomus, joka siirtyy ajassa eteenpäin? Onko Suomi kaikkea edellä mainittua ja paljon muutakin? Tuhansien järvien ja mökkisaunojen, mutta myös miljoonien matkapuhelinten ja satojen viinapullojen maa? Hampurilaisia, hamppukasveja, alkukantaisuutta sekä tietyn merkkisiä alumiiniveneitä, kumisaappaita, vesihanoja siinä missä tummaa leipää, kieloja, koulutusta, kirkkoveneitä, tuohitossuja kuin mökkikaivojakin? Y H T E I S K O U L U N T I E

33 33 Lähteet: Tietyllä tavalla vankka suomalaisuuden perusta laskettiin 1800-luvulla, jolloin ilmestyivät jykevästä listasta poimien mm. Vänrikki Stoolin tarinat, Kalevala, Maamme-kirja, Seitsemän veljestä ja Sibeliuksen sävellystöitä. Tarvittiin kansallisen identiteetin vahvistusta ja (ihanne)kuvia Suomen historiasta, kansasta, kielestä ja kulttuurista. Nykyään ajat ovat toiset. Suomi elää ja muuttuu entistä nopeammin muun Euroopan ja maailman rytmissä. Tarve mieltää kotimaa jonkinlaiseksi taitaa kuitenkin olla edelleen ajankohtainen, joskin kenties eri syistä kuin aiemmin. Mikä ja missä Suomi ja suomalaisuus oikeasti ovat, mistä olemme ylpeitä, mitä häpeämme? Ja kenelle ja miksi Suomea kuvaamme? Vellamo Vehkakoski: Mikä on tosisuomalaista? Artikkeli. Kodin Kuvalehti ja siinä mainitut lähteet Ilkka Malmberg: Miltä Suomi näyttää? Artikkeli. Helsingin Sanomien Kuukausiliite Joulukuu 2004 Epäkorrektia, Tuomas Enbuske/Se, mitä meille kerrotaan Suomesta, ei ole totta. Yle TV Katariina Knuutinen

34 34 Haikuja ja tankoja Suomesta Oppilaat pukivat äidinkielen ja kirjallisuuden tunnilla Suomen sanoiksi japanilaistyyliin, haikuina ja tankoina. Suomi on roska sataa ja kylmää on vain Suomi tylsä on Lunta sataa taas joulupukki ja tontut lähtevät matkaan Karhu metsässä kotiin tallustaa juosten siellä puuro on Fazerin suklaa maistuu hyvältä ja on tosi makeaa Sauna lämmittää mukavasti rauhoittaa järvi viilentää Tuuli puhaltaa kaarnaveneeseen pieneen se lipuu kauas Suomi on kaunis myös oikein mukava on naisen muotoinen Suomi on hyvin metsä- ja järvirikas eurooppalainen Joutsen laskeutuu sinisen järven rantaan sauna lämpenee Kylmyys tuo talven talvi hakee pimeyden järvet jäätyvät Talvi lähestyy maa muuttuu valkoiseksi lapset riemuitsee Joulupukki on lihava ja pullero pikku ukko on Hauki saalistaa karhu nukkuu metsässä hiihtäjä hiihtää Suomen lippu on sininen ja valkoinen se on hienoa Haisuli haisee Nipsu tykkää rahasta mamma on kiva Ruisleivän tuoksu Kalevalan kaikua Suomen maalla on Y H T E I S K O U L U N T I E

35 35 Kalevala on Suomen tarukirja on jossa on Sampo Mannerheim nukkuu sinivalkoinen lippu liehuu tuulessa suomalaiset juhlivat Suomen itsenäisyyttä Järven rannalla kaunis joutsen kauniisti uiskentelee ui Rauhallinen on Suomen luonto, joka on hyvä meillekin Hyttynen pistää sauna hanurin polttaa lumi viilentää hernekeitto helpottaa kalakukko kiekahtaa Koivut tuoksuvat ihmiset iloitsevat ja saunovat oi Suomen metsissä on paljon hyttysiä ja eläimiä Ranta loittonee lipuvaa kajakkia aalto kallistaa Lumi laskeutuu ruohikko havisee se heinät humisee Suomi synnyinmaa täydellinen kotimaa tuhannet metsät Kalevala on Suomen kansalliseepos muista se hyvin Patsas vartioi yksin nukkuu untaan hän Mannerheim hän on yksinäinen johtaja itsenäinen valtio Ruoho vihreä taivas aina sininen lumivalkoinen Maa on lumessa metsässä näkyy hirvi joutsenet lentää Kun tulee syksy lehdet putoaa maahan lumi peittää maan Muumit naurattaa joulupukki ja tontut hauskaa saa aikaan Hirvi rakastaa suomalaista maisemaa lumi tuiskuttaa on kuolemanhiljaista vain tunturi ujeltaa Järven rannalla siellä meidän mökki on aivan verraton mökilläkin hiihdetään katsotaan jääkiekkoa Aurinko paistaa ihmiset ruskettuvat hiekka on kuumaa

36 36 "Ei tahtonut uskoa, että joutuu jättämään oman kodin eikä sinne pääse enää takaisin" Kahdeksannella luokalla historian opinnoissa tehdään projektitöitä toiseen maailmansotaan liittyen. Sara Hohtari haastatteli projektityötään varten isoisänsä siskoa Kerttu Vainiopekkaa, joka joutui lähtemään sodan alta evakkoon. Minkä ikäinen olit talvisodan syttyessä? Mitä muistat siitä päivästä? 10 vuotta Oli hirveästi lunta ja kova pakkanen. Ei osannut oikein pelätä, mutta jännitti hirveästi, että ehditäänkö junaan ja mihin joutuu. Naapurista vietiin meidät hevosreellä asemalle. Asemalla oli hirveästi lapsia ja vanhuksia.. Mitä teit silloin lapsena? Käytiin koulua ja autettiin pienissä kevyissä askareissa kotona ja tietysti leikittiin sisarusten ja kylän lasten kanssa. Missä asuit? Omassa talossa, jossa oli iso piha, paljon peltoa ja metsää. Aivan Laatokan rannalla. Oli kaunis paikka. Miten talvisodan syttyminen vaikutti elämääsi? Jouduttiin lähtemään kotoa evakkoon: äiti, mummo ja minä Kerttu, siskot Kaarina ja Meeri sekä veljet Hannes ja pikkuvauva Pentti. Nimi: Kerttu Vainiopekka o.s. Hohtari Syntynyt: 1930 Syntymäpaikka/asuinpaikka: Karjala, Hiitolan pitäjä, Mustolan kylä Y H T E I S K O U L U N T I E

37 37 Mitä sai ottaa kotoa mukaan? Mitä muistat evakkomatkasta? kaan, jossa ei sodasta ollut tietoakaan. Aamulla isäntä haki meidän hevosvaunuilla kotiinsa. Otettiin lämpimästi vastaan. Saatiin ruokaa ja lämmintä päälle. Isäntä lupasi, että siellä saadaan asua niin kauan kuin on tarpeen ja heiltä saadaan ruokaa. Talo oli iso ja siellä oli tilaa. Haluttiin kuitenkin omaa rauhaa ja vapautta eikä haluttu olla liikaa häiriöksi ja pyydettiin siksi päästä talon pieneen ulkorakennukseen. Eivät meinanneet ensin suostua, kun rakennus ei ollut niin hyvässä kunnossa. Meille kelpasi hyvin, kun siellä oli kuitenkin puuhella ja 2 kamaria. Vedet jäätyivät yöllä, mutta ei se haitannut. Aika meni kylän lasten kanssa leikkiessä ja pikku askareissa autellessa. Asemalla oli kauhea kiire ja pelkäsi, että eksyy äidistä. Äiti vei ensin meidät lapset junaan ja haki sitten mummun, joka ei päässyt yksin kulkemaan lumessa, kun sitä oli niin paljon. Heti, kun alkoi välirauha. Haluttiin kyllä palata omaan kotiin takaisin vaikka täällä olikin hyvin pidetty. Isää oli myös kova ikävä. Ainoastaan mitä jaksoi kantaa mukanaan. Kaikilla pikkulapsilla ja vanhuksillakin oli reput ja niihin oli pakattu evästä (voita ja leipää) ja vaatetta. Oliko teillä kotieläimiä/karjaa ja jos mitä sille tapahtui? Hevoset ja lehmät jäi naapurien hoidettavaksi ja pienet eläimet lopetettiin. Evakkoon lähtivät lapset ja vanhukset ja vain ne äidit, joilla oli ihan pieniä vauvoja ja lapsia. Milloin palasitte takaisin Karjalaan? Oliko koti kunnossa, kun palasitte takaisin? Matkustettiin härkävaunuilla. Härkävaunuun oli laitettu laverit, että pääsi nukkumaan ja istumaan. Ylälaverilla oltiin äiti ja lapset. Huonokuntoisia vanhoja ja vaivaisia ja sairaita oli vaunussa ja he makasivat lattioilla. Lattioilla oli pahnoja pehmikkeinä. Hygieniasta ei ollut tietoa. Tarpeet piti tehdä sankoon. Koska juna liikkui ja heilui, ei ollut helppoa ja kaikilta vanhuksilta varsinkaan ei onnistunut. Helposti sanko kaatui ja osa teki pahnoillekin asiansa. Haju oli alhaalla kauhea. Matkalla tapahtui ilmahälytyksiä ja kaikki joutuivat juoksemaan vaunusta metsään. Silloin pelotti, että eksytään toisistamme ja äidistä tai että joku voi loukkaantua tai kuolla. Oli. Kaikki oli silloin pidetty hyvin. Venäläiset olivat kylväneet perunaa maahan tänä aikana, joten syötiin jäätyneitä perunoita. Kaikesta ruuasta oli alussa pulaa. Meillä oli asunut suutari, koska kenkiä oli jäänyt venäläisiltä paljon. Selvisikö isäsi sodasta? Kyllä. Isä oli hevosmiehenä sodassa eikä vahingoittunut isommin. Minkä ikäinen olit jatkosodan syttyessä? Noin 15-vuotias Mikä oli teillä evakon määränpäänä?. Mentiin Kankaanpäähän. Miten jatkosodan syttyminen vaikutti elämään? Ensin illalla vietiin kirkkoon tai kouluun ihan tarkasti en muista. Olo oli turvallinen ja ihmeellinen, kun tuntui, että oli tullut paik- Lähtö tuli taas. Tunnelma oli erilainen kuin talvisodan aikaan. Ei oltu toiveikkaita, koska tiedettiin, että joudutaan luovuttamaan Karjala. Tiedettiin, ettei kotiin enää päästä palaamaan. Lisäksi osasi jo itsekin pelätä Miten teidät otettiin vastaan?

38 38 sotaa ja siihen liittyviä asioita: selviytyykö isä sodasta, ja moni muu. Ei tahtonut uskoa, että joutuu jättämään oman kodin eikä sinne enää pääse takaisin. Ennen kuin lähtöpäivä tuli, lensi talon yli paljon venäläisiä taistelulaivueita ja se pelotti. Mitä muistat evakkoonlähtöpäivästä? Lähtöilmoitus tuli ja kiireellä oli lähdettävä. Mukaan otettiin kotieläimiä ja kaikki, mitä mukaan mahtui ja pystyi kuljettamaan. Osa vietiin ensin jo kauemmas sota-alueesta, huonekaluja ja jopa puimureitakin. Ihmiset vietiin eri kyydillä kuin eläimet ja tavarat. Minä ja siskoni Kaarina lähdettiin naapurin emännän kanssa lehmien ja hevosten kanssa. Äiti meni pikkuvauvan Kirstin ja muitten kanssa kyydillä. Oli kova kiire asemalle. Naapurin lehmä poiki ja piti jäädä sitä poikimista odottamaan. Pelättiin, ettei ehditä muiden mukaan asemalle. No, ehdittiin ja pieni vasikkakin oli mukana. Meillä oli pieni kanikin mukana korissa. Se poiki matkan aikana. Mikä oli määränpää tällä kertaa? Petolahti, joka oli ruotsinkielinen paikkakunta. Petolahti, alkujaan Petäjälahti /Petalax oli Pohjanmaalla sijainnut Suomen kunta. Hyvin otettiin silloinkin vastaan. Petolahdessa asuttiin hetken aikaa yhteistiloissa ja sitten siirryttiin pieniin rakennuksiin. Ahdasta oli. Laastia jotkut lapset söi, koska oli kalkin pula eikä ollut maitoa. Meillä oli kyllä lehmät mukana ja saatiin maitoa. Osa ruuasta ja tarvikkeista jouduttiin luovuttamaan sotilaitten käyttöön valtiolle. Mustanpörssin kauppa kävi siihen aikaan. Myytiin mitä oli ja ostettiin tilalle mitä tarvittiin. Petolahdessa asuttiin noin vuosi. Petolahdesta mentiin Vaasaan ja sieltä junalla Poriin ja sieltä kuorma-autolla Luvialle. Päästiin maataloon Marttilan taloon pihariviin asumaan ja hyvin otettiin sielläkin vastaan. Siellä auteltiin töissä. Siellä asuttiin melkein vuosi. Sukulaiset pyrittiin asuttamaan samoille paikoille. Lämmöllä muistetaan niitä ihmisiä, jotka meitä on evakkoon ottaneet. Muutettiin Nakkilaan Villilänmäki ja saariston takatila. Kaikille evakkoon joutuneille annettiin metsää ja peltoa sen mukaan mitä Karjalassa oli metsää ja peltoa. Meillä oli Karjalassa yhteensä 70 hehtaaria metsää ja peltoa ja saimme 15 hehtaaria peltoa ja 37 hehtaaria metsää. Aloimme rakentaa itse taloa ja saatiin asua suulissa sinä kesänä ja rakentaa samalla taloa. Oletko käynyt sodan jälkeen vanhalla kotipaikalla? Olen ja mitään ei ollut jäljellä. Mitään ei ollut hoidettu. Kaikki oli päästetty rapistumaan. Ainoastaan kivijalat talosta oli meillä jäljellä, kaikki muut oli viety. Tuntui tosi pahalta. Y H T E I S K O U L U N Sara Hohtari & Kerttu Vainiopekka T I E

39 Tukarit mukana koulun arjessa 39 Kahdeksasluokkalaisten oppilaiden on mahdollista hakeutua tukariksi eli tukioppilaaksi. Tukarikoulutus kestää vajaan vuoden, ja yhdeksäsluokkalaisina tukarit pitävät tukaritunteja seiskaluokkalaisille ja toimivat muuten koulunkäynnin vertaistukihenkilöinä. Mitä tukarikoulutuksessa tapahtuu? Yksi kahdeksasluokkalainen kertoo. Kun tukarit valittiin joskus joulukuussa, ensimmäiseksi me tutustuimme toisiimme. Parin tutustumiskerran jälkeen meidät jaettiin ryhmiin, joissa tukaritunnit ensi vuonna tullaan pitämään. Jokainen ryhmä piti jonkun alku- tai loppuleikin jollakin koulutuskerralla. Näin me tukarit opimme leikkejä, joita voimme pitää tuleville seiskoille. Koulutuskerroilla keskustelimme esimerkiksi kiusaamisesta ja sen ehkäisemisestä Meillä on ollut myös yksi koulutuspäivä Kartanon koululla, jossa Mannerheimin Lastensuojeluliiton edustaja kertoi tukioppilastoimintaan liittyviä asioita ja leikimme yhdessä joitain leikkejä. Tukarikoulutus on ollut hauskaa ja, jos nyt miettisin uudelleen, haluanko tulla tukioppilaaksi, vastaus olisi kyllä, vaikkakin tukarina olo tulee olemaan vastuullisempaa kuin luulin

40 40 Sanoin ja kuvin kiusaamista vastaan! Vanhempainyhdistys halusi nostaa lukuvuoden yhteiseksi teemaksi kiusaamisen vastustamisen. Asian tiimoilta järjestettiin paneelikeskustelu vanhemmille, kakutettiin hyvähenkinen luokka ja koko yhtenäiskoulumme oppilaille järjestettiin julistesuunnittelukilpailu. Hyvän kampanjalauseen keksiminen on vaikeaa, joten mm. äidinkielen ja kirjallisuuden sekä luokanvalvojan tunneilla koottiin ehdotuksia iskeviksi, kiusaamista vastustaviksi ja hyvää toveruutta mainostaviksi lauseiksi. Muutama helmikin löytyi, kuten DIGGAA, ÄLÄ DISSAA tai KIUSAAJA JÄÄ KAVERITTA. Oppilaiden ideoimat lauseet toimivat kuvataidetunneilla toteutetun julistesuunnittelun pohjana. Tekniikka ilmaisulle oli vapaa ja iskevän tekstin ja kuvan yhdistäminen tehokkaaksi julisteeksi sujui koulumme oppilailta varsin mallikkaasti. Myös alakoulun oppilaat laativat omia lauseitaan julistesuunnittelun lähtökohdaksi. Hurmaava lause oli mm. ÄLÄ KIUSAA IHMISTÄ! Kaikki yli parisataa juliste-ehdotusta laitettiin esille koulun käytävälle, myös alakoulun ehdotukset. Koulumme oppilaskunta valitsi omat suosikkinsa, joita kaikki koulumme oppilaat saivat käydä äänestämässä. Myös opettajat saivat osallistua. Vanhempainyhdistys palkitsi parhaimmat työt ja muutamia valitaan painettavaksi ja käytettäväksi Vanhempainyhdistyksen tapahtumissa. Julisteita on tarkoitus levittää myös kaupungin kouluhin sekä muihin paikkoihin, joissa nuoret kokoontuvat. Koulukiusaaminen on vaikeasti käsiteltä asia, mutta julistetta tehdessään jokainen on asiaa joutunut pohtimaan aika syvälliselläkin tavalla. Ilman asian sisäistämistä viestin vieminen muille on vaikeaa. Y H T E I S K O U L U N T I E

41 Julistekilpailun tulos ratkesi oppilaiden äänestyksen perusteella. Kymmenen eniten ääniä saaneen juliste-ehdotuksen laatijaa palkittiin elokuvalipulla. He ovat (aakkosjärjestyksessä): Jasmin Gummerus 8BC Joona Helander 7F Riikka Henttunen 9JK Ada Kairavuori 7D Lotta Kråknäs 7D Jonna Lappalainen 8HI Jade Mantere 8BC Veera Metsälä 8EF Karoliina Pylväinen 9HI Samu Rissanen 2A sivu 51 sisäkansi sivu 2 sisäkansi, vasen alakulma sivu 2 sisäkansi, vasen yläkulma etukansi tällä sivulla, oikea kuva sivu 40 sivu 2 sisäkansi, oikea alakulma tällä sivulla, vasen kuva sivu 11 sivu 2 sisäkansi, oikea yläkulma Sari Laatio

KARVIAN ALAKOULUJEN VANHEMPAINILLAN RYHMÄTYÖT, 3.- 4. LK

KARVIAN ALAKOULUJEN VANHEMPAINILLAN RYHMÄTYÖT, 3.- 4. LK KARVIAN ALAKOULUJEN VANHEMPAINILLAN RYHMÄTYÖT, 3.- 4. LK Mitä tarkoittaa positiivinen kannustaminen? - rohkaiseminen Miten sitä voidaan toteuttaa a) kotona - jos lapsi ei vielä ymmärrä tehtävää, niin vanhemmat

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013

Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013 Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013 Me haastateltiin1a luokkaa, mikä on heidän lempitalviurheilulajinsa. Suosituin laji oli hiihto. Tekijät Kerttu,Iida,Veikka ja Bedran Haastattelimme apulaisrehtoria Katri

Lisätiedot

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. 2. NUMERO (EI 1) + PARTITIIVI o Minulla on kaksi autoa. o Kadulla seisoo

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

4.1 Samirin uusi puhelin

4.1 Samirin uusi puhelin 4. kappale (neljäs kappale) VÄRI T JA VAATTEET 4.1 Samirin uusi puhelin Samir: Tänään on minun syntymäpäivä. Katso, minun lahja on uusi kännykkä. Se on sedän vanha. Mohamed: Se on hieno. Sinun valkoinen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Nyhkälä 29.1.2015 luokat 4.-6. ohjaava opettaja Sari Metsäkivi 30.1.2015 luokat 1.-3. ohjaava opettaja Heidi Rouvali

Nyhkälä 29.1.2015 luokat 4.-6. ohjaava opettaja Sari Metsäkivi 30.1.2015 luokat 1.-3. ohjaava opettaja Heidi Rouvali Kaikkien Ahmoon koulun oppilaiden kuuleminen lukuvuonna 2014-2015 1. Oppilasneuvostojen kuuleminen Ahmoo 28.1.2015 Mukana Silja Silvennoinen ja Eija Pajarinen Nyhkälä 29.1.2015 luokat 4.-6. ohjaava opettaja

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ EI taipuu tekijän mukaan + VERBI NUKU/N EI NUKU (minä) EN NUKU (sinä) ET NUKU hän EI NUKU (me) EMME NUKU (te) ETTE NUKU he EIVÄT NUKU (tekijänä joku, jota

Lisätiedot

KAKKOS SANOMAT. Tapahtumia: luistelu 2 liikunta 2 Metsäpaja 3 Laavuretki 3 syysloma 4 Mosaiikkia 7 Merimuseo 8

KAKKOS SANOMAT. Tapahtumia: luistelu 2 liikunta 2 Metsäpaja 3 Laavuretki 3 syysloma 4 Mosaiikkia 7 Merimuseo 8 Rauman freinetkoulun 2lk:n luokkalehti 2# lokakuu 2010 KAKKOS SANOMAT SISÄLLYS: Tapahtumia: luistelu 2 liikunta 2 Metsäpaja 3 Laavuretki 3 syysloma 4 Mosaiikkia 7 Merimuseo 8 Koulumme 2 4lk:n oppilaista

Lisätiedot

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä!

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Nyt on jo kevät. Halusimme kertoa, kuinka kulunut talvi meillä sujui. Sää on ollut vaihteleva koko talven. Tällä hetkellä meidän pihalla on aika paljon lunta. Sää oli

Lisätiedot

Suomi toisena kielenä tehtäviä 2.-4. -luokkalaisille: Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku. 1. Kirjoita sanat oikein: turku

Suomi toisena kielenä tehtäviä 2.-4. -luokkalaisille: Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku. 1. Kirjoita sanat oikein: turku Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku Iso alkukirjain seuraaviin: nimet, maat, kaupungit Pieni alkukirjain seuraaviin: viikonpäivät, kielet, kuukaudet 1. Kirjoita sanat oikein: turku

Lisätiedot

-kaislat ja lahdelmat ovat liittyneet elämääni rakkaan koiraharrastuksen myötä. Itse olen tähän lisännyt sanat meri ja rannikko

-kaislat ja lahdelmat ovat liittyneet elämääni rakkaan koiraharrastuksen myötä. Itse olen tähän lisännyt sanat meri ja rannikko kaislojen reunustamat lahdelmat -kaislat ja lahdelmat ovat liittyneet elämääni rakkaan koiraharrastuksen myötä. Itse olen tähän lisännyt sanat meri ja rannikko kuunnousu -luminen talvi, pikku pakkanen

Lisätiedot

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen.

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Oppilaan nimi: PRONOMINIT Persoonapronominien omistusliitteet Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Esimerkiksi: - Kenen pipo

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA

VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA 12. 16.8.2013 Olipa tosi mukava kurssi. Sopivan rauhallinen tempoltaan ja kuitenkin tarpeeksi jokaiselle sopivia aktiviteetteja ja paikka mitä loistavin! Lähdimme

Lisätiedot

Arkipäivä kielen kehittäjänä

Arkipäivä kielen kehittäjänä Arkipäivä kielen kehittäjänä Päivi Homanen 18.3.2013 Jyväskylä Ajatusta arkeen se on siinä! Päivä täyttyy lukemattomista tilanteista, joissa voi harjoittaa lapsen kieltä ja kuuloa. Joka päivä Syödään Puetaan

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA

ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA Aurinkoista KESÄÄ! ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA marketta.sarahonka@edu.hel.fi Keväinen tervehdys täältä koulusta! Lukuvuosi 2014-2015 lähenee kovaa vauhtia loppuaan! Luonnossa on jo kauan ollut

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät

Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät Päähenkilöön liittyvät tehtävät 1. Vertaile itseäsi ja kirjan päähenkilöä. Mitä teissä on samaa, mitä erilaista? 2. Kirjoita kirje valitsemallesi kirjan henkilölle. 3. Kuvittele,

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

Gepa Käpälä Jännittävä valinta

Gepa Käpälä Jännittävä valinta Gepa Käpälä Jännittävä valinta Moikka! Mä oon Gepa Käpälä. Oon 7-vuotias ja käyn eskaria. Siili Iikelkotti ja oravakaksoset on siellä kanssa. Mutta mä oon niitä nopeampi. Oon koko Aparaattisaaren nopein.

Lisätiedot

KAKKOS SANOMAT SISÄLLYS:

KAKKOS SANOMAT SISÄLLYS: Rauman freinetkoulun 2lk:n luokkalehti 5# helmikuu 2011 KAKKOS SANOMAT SISÄLLYS: Oppilaan haastattelu 2 Mikaelin arvoitus 2 Kaksi merenneitoa 3 Kirjaesittely 3 Hiihtoloma 5 Hiihtoretki 5 Silja Europalla

Lisätiedot

Matti tapasi uuden naapurin Jussin. Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata!

Matti tapasi uuden naapurin Jussin. Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata! Matti tapasi uuden naapurin Jussin Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata! M : Niin olet muuttanut uuteen taloon nyt. Miltä sinusta

Lisätiedot

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset.

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset. MAI FRICK KOMPARAATIO ELI VERTAILU 1. Komparatiivi -mpi -mpa, -mma monikko: -mpi, -mmi - Kumpi on vanhempi, Joni vai Ville? - Joni on vanhempi kuin Ville. - Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on

Lisätiedot

Liikuntalupaus. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä.

Liikuntalupaus. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä. Liikuntalupaus 1. Omassa pihassa, pyörätiellä, metsässä ja missä vielä meidän perhe liikkuu, polskuttelee, kiikkuu. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä.

Lisätiedot

Vastuuta ja valikoimaa

Vastuuta ja valikoimaa interventio Vastuuta ja valikoimaa Keinoja nuorten ruokailuympäristön kehittämiseen ETM Sini Garam Leipätiedotus ry 2.12.2008 Lapsista terveitä aikuisia ravitsemusta parantamalla julkisen ja yksityisen

Lisätiedot

Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI!

Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! SINULLA ON OIKEUKSIA! Netistä saa enemmän irti, kun pitää oikeuksistaan huolta ja toimii itse vastuullisesti. Nettiä voi käyttää lähes jokainen ja jokainen

Lisätiedot

Aakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)

Lisätiedot

3. Miksi rottaa kutsuttiin Ronkeliksi? 4. Mitä rotta söi maanantaisin? 5. Mitä rotta söi tiistaisin? 6. Mitä rotta söi keskiviikkoisin?

3. Miksi rottaa kutsuttiin Ronkeliksi? 4. Mitä rotta söi maanantaisin? 5. Mitä rotta söi tiistaisin? 6. Mitä rotta söi keskiviikkoisin? Rotta Ronkeli Eräällä rotalla oli kummallinen nimi. Rottaa kutsuttiin Ronkeliksi. Ronkeli oli saanut nimensä ruokatavoistaan. Se halusi syödä vain hedelmiä. Maanantaisin rotta söi banaaneja. Tiistaisin

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.

Lisätiedot

Ohjeita lapsiperheille

Ohjeita lapsiperheille Oulun vastaanottokeskus Heikinharjuntie 66 90620 Oulu Puhelin: 0718763100 Ohjeita lapsiperheille Minna Märsynaho Diakonia-ammakorkeakoulu 2 SISÄLLYSLUETTELO LAPSI JA TURVALLISUUS 3 ARJEN PERUSTOIMINNOT

Lisätiedot

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Teidän talonne on upouusi. MINKÄ? KENEN? MILLAISEN? = talon, teidän, sinisen huoneen= GENETIIVI Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Genetiivi ilmaisee omistusta Laurin koira, minun

Lisätiedot

2. Mitä asioita haluaisit tehdä - yksin lukea, tehdä matematiikkaa kokeisiin lukeminen olla vessassa kokeet läksyt mennä kotiin

2. Mitä asioita haluaisit tehdä - yksin lukea, tehdä matematiikkaa kokeisiin lukeminen olla vessassa kokeet läksyt mennä kotiin OPPILAAT 14.2.2014 1. Mitkä ovat sinulle tärkeitä asioita koulussa? hyvä opetus liikunta, matematiikka, oppii lukemaan ruoka! työrauha välitunnit ja kaverit kivat opettajat hyvä luokkahenki saa oppia uutta

Lisätiedot

Peikkoarvoitus Taikametsässä

Peikkoarvoitus Taikametsässä Peikkoarvoitus Taikametsässä Vaasa, Teeriniemen koulu luokat 2 A ja B Teeriniemen koulun kakkosluokat, yhteensä 30 oppilasta, päättivät osallistua kilpailuun Tämä metsä on meille tärkeä. Teeriniemen koulu

Lisätiedot

Pöllönkankaan verkkokohina

Pöllönkankaan verkkokohina Pöllönkankaan verkkokohina 2011-2012 Ensimmäinen luokka Pöllöjä liikkeellä Pöllönkankaalla ... ihan joka puolella! Talvikaupunkeja Talvella Pipo päässä... lapaset kädessä! Lentävää grafiikkaa Kevättä

Lisätiedot

8 9 Kopionti ehdottomasti kielletty.

8 9 Kopionti ehdottomasti kielletty. Nä-mä jo o-saam-me. Kir-joi-ta sa-nat so-pi-van ku-van al-le. Li-sää puut-tu-vat ta-vut. Piir-rä ju-tus-ta ku-va. Kek-si pen-nuil-le ni-met.... 8 9 Kirjoita ku-vaan: Piir-rä ku-vaan: Lu-mi-u-kol-le hat-tu

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

JAKSO MITEN MATKA ALKAA?

JAKSO MITEN MATKA ALKAA? Otavan asiakaspalvelu Puh. 0800 17117 asiakaspalvelu@otava.fi Tilaukset Kirjavälitys Oy Puh. 010 345 1520 Faksi 010 345 1454 kvtilaus@kirjavalitys.fi 1. painos 2015 Kati Aavikko, Satu Arjanne, Sanna Halivaara

Lisätiedot

TURVATAIDOT PUHEEKSI

TURVATAIDOT PUHEEKSI TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen

Lisätiedot

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ 1. TEE POSITIIVINEN JA NEGATIIVINEN IMPERFEKTI Hän lukee kirjaa. Me ajamme autoa. Hän katsoo televisiota. Minä rakastan sinua. Hän itkee usein. Minä annan sinulle rahaa.

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Hyvinvoinnin puolesta Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Johtava lasten liikuttaja Missio Edistää lasten sekä nuorten terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia liikunnan avulla Yli

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat Tunteet SISÄLTÖ Värikylläinen tunne-elämä Tunne on aina viesti Olet malli tunteiden ilmaisemisessa Auta lasta tunnistamaan Auta lasta nimeämään Kiukku lapsen haasteena Kun lapsi kiukustuu Sano näin itsellesi

Lisätiedot

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011 q-toset 6a-luokan lehti numero 2/2011 Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja Kirsi Jokela Mitä koulua kävitte? -Kävin Sorvaston koulua. Millaista siellä oli? -Tosi kivaa. Siellä

Lisätiedot

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko on Kehitysvammaliiton hanke, jossa leikkimielinen pehmohahmo vie eteenpäin tärkeitä viestintä- ja tunneasioita. Sammakko matkustaa

Lisätiedot

PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI

PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI UUDENVUODEN YMPÄRISTÖLUPAUS-KILPAILU KEVÄT 2010 PYYKÖSJÄRVEN PÄIVÄKOTI YMPÄRISTÖKERHO NEULASET PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI Pyykösjärven päiväkoti on mukana kansainvälisessä

Lisätiedot

Mikä tekee sinut onnelliseksi?

Mikä tekee sinut onnelliseksi? Mikä tekee sinut onnelliseksi? Minut tekee onnelliseksi terveys! Minut tekee onnelliseksi sen oivaltaminen, että KIIRE on keksitty juttu eikä annettu, muuttumaton elämän muoto. Minut tekee onnelliseksi

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi.

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. 2007 Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. Nyt on hyvä muistella mennyttä kesää ja sen tapahtumia.

Lisätiedot

Council Meting Portugal 5.11-10.11.2013

Council Meting Portugal 5.11-10.11.2013 Council Meting Portugal 5.11-10.11.2013 Lappeenrannasta osallistui Council Meetingiin tänä vuonna kahden delegaatin lisäksi ennätyksellisesti viisi henkilöä. Lappeenranta oli siis hyvin edustettuna. Lähdimme

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

MAAILMAN NAPA. Vihkonen on osa Pop In hanketta, joka tekee työtä seksuaalista kaltoinkohtelua vastaan 2006-2008. apa_mv_a7.indd 1 4.6.

MAAILMAN NAPA. Vihkonen on osa Pop In hanketta, joka tekee työtä seksuaalista kaltoinkohtelua vastaan 2006-2008. apa_mv_a7.indd 1 4.6. MAAILMAN NAPA Vihkonen on osa Pop In hanketta, joka tekee työtä seksuaalista kaltoinkohtelua vastaan 2006-2008 apa_mv_a7.indd 1 4.6.2007 22:32:08 Ketä sinä kosketit viimeksi? Miltä tuntui koskettaa? Miten

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa 2 3 4 5 Puhuminen auttaa Äidin kanssa Isän kanssa Äitipuolen kanssa Isäpuolen kanssa Isovanhempien

Lisätiedot

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät

Lisätiedot

Galactor and the Codebreakers: - oppimispeli online maailman sudenkuopista

Galactor and the Codebreakers: - oppimispeli online maailman sudenkuopista Galactor and the Codebreakers: - oppimispeli online maailman sudenkuopista Eija Kuoppa-aho Opettaja Alajärven kaupunki Taina Mäntylä Ylitarkastaja Kuluttajavirasto Millainen peli on kyseessä? Kuluttajaviranomaisten

Lisätiedot

TOIMINTA PEVA PASSI. nimi:

TOIMINTA PEVA PASSI. nimi: PEVA TOIMINTA nimi: PASSI Näitä taitoja, joita harjoittelet tässä passissa, sinä tarvitset: A Työharjoittelussa B Vapaa-aikana C Koulussa Nämä taidot kehittyvät, kun teet tehtävät huolellisesti: 1. Opiskelutaidot

Lisätiedot

Tehtäviä ja vinkkejä koulun tutustumispäivään

Tehtäviä ja vinkkejä koulun tutustumispäivään Tehtäviä ja vinkkejä koulun tutustumispäivään Koulun tutustumispäivä Vinkkejä opettajalle Varaa oppilaille lyijykynät, kumit ja puuvärit (keltainen, sininen, punainen, ruskea). Kouluun ja omaan uuteen

Lisätiedot

Agricolan Monenlaista luettavaa 1

Agricolan Monenlaista luettavaa 1 Tiainen ja karhu Puun oksalla oli tiaisen pesä. Karhu tuli pesän luokse ja olisi halunnut tulla vie-rai-sil-le. Tiaisen pojat tirs-kah-te-li-vat pesässä. Onko isänne kotona? karhu kysyi. Ei ole, vastasivat

Lisätiedot

Fazer Suomalainen sitkeys -tutkimus

Fazer Suomalainen sitkeys -tutkimus 1 Fazer Suomalainen sitkeys -tutkimus Tutkimuksen tavoite ja toteutus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää suomalaisten käsityksiä sitkeydestä, suomalaisuudesta ja jossain määrin myös ruisleivän roolista

Lisätiedot

Osallistujan palautelomake

Osallistujan palautelomake Kokonaisvastaajamäärä: 45 Osallistujan palautelomake 1. Ikäni Kysymykseen vastanneet: 42 (ka: 4,9) (1.1) Alle 7 v 9,5% 4 (1.2) 7 v 14,3% 6 (1.3) 8 v 9,5% 4 (1.4) 9 v 9,5% 4 (1.5) 10 v 14,3% 6 (1.6) 11

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä VERBI + VERBI - LAUSE -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä MIHIN LIIA MENEE? LIIA MENEE RAVINTOLAAN SYÖMÄÄN. MISSÄ LIIA ON? LIIA ON RAVINTOLASSA SYÖMÄSSÄ.

Lisätiedot

Kolmannen luokan luokkalehti

Kolmannen luokan luokkalehti Kolmasluokkalainen 5 Pääkirjoitus 6 Sähkökatkos koulussa 8 Lumiluola 10 Erityisopettajan haastattelu 12 Rehtorin haastattelu 14 Maalivahti Miikka Kiprusoff 16 Kuviskerho 18 3. luokan sarjakuvia 3 Kolmasluokkalainen

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on sekä perusopetuslain että lastensuojelulain kautta tuleva velvoite huolehtia oppilaiden sosiaalisesta,

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

P U M P U L I P I L V E T

P U M P U L I P I L V E T T U O M O K. S I L A S T E P U M P U L I P I L V E T Runoja TUOMO K. SILASTE Teokset: Matka, romaani; 2007 Rakkaani kosketa minua, runoja; 2007 Apolloperhonen, runoja; 2008 Rakastettu leskirouva Gold,

Lisätiedot

Raportti työharjoittelusta ulkomailla

Raportti työharjoittelusta ulkomailla Eevi Takala PIN10 12.5.2013 Raportti työharjoittelusta ulkomailla Opiskelen pintakäsittelyalan viimeisellä vuodella ja olin puolet (5vk) työharjoitteluajastani Saksassa töissä yhdessä kahden muun luokkalaiseni

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

TAPAN I BAGGE. Rannalla. Rannalla TAMMI

TAPAN I BAGGE. Rannalla. Rannalla TAMMI Kaisa TAPAN I BAGGE Rannalla Rannalla TAMMI TAPANI BAGGE Rannalla Kuvittanut Hannamari Ruohonen Kustannusosakeyhtiö Tammi Helsinki Kaisa-sarjan kirjat: Pihalla, 2002 Ulkona, 2004 Kylässä, 2005 Yöllä, 2006

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Lasten arviointikyselyn tuloksia APIP-toiminnasta 4/2014 (lv. 13-14)

Lasten arviointikyselyn tuloksia APIP-toiminnasta 4/2014 (lv. 13-14) Lasten arviointikyselyn tuloksia APIP-toiminnasta 4/14 (lv. 13-14) Lasten kyselyn saivat huoltajien kyselyn yhteydessä lasta, joista palautui 16. Vastausprosentti oli 4,7 %. Lasten kysely muodostui 12

Lisätiedot

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit!

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! LUONNOS Sukumuistelupeli Tärkeät paikat Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! Voit myös keksiä itse lisää kysymyksiä! Jokainen

Lisätiedot

Jokkarin Sanomat on Lopen Joentaan koulun 5.-6.-luokkalaisten tekemä koululehti. Kuvat: Curly ry

Jokkarin Sanomat on Lopen Joentaan koulun 5.-6.-luokkalaisten tekemä koululehti. Kuvat: Curly ry Jokkarin Sanomat on Lopen Joentaan koulun 5.-6.-luokkalaisten tekemä koululehti. Kuvat: Curly ry Sisällysluettelo 3 Mikä on Jokkarin Sanomat? 4 Opettajanhuoneessa suuria muutoksia 5 Kisakuume nousee -

Lisätiedot

Pääkirjoitus: Oppilaskunnan kuulumiset: Tässä ihana lukijamme uusin ViLu-numero.

Pääkirjoitus: Oppilaskunnan kuulumiset: Tässä ihana lukijamme uusin ViLu-numero. VILU Kevät 2016 Pääkirjoitus: Tässä ihana lukijamme uusin ViLu-numero. Penkkarit ja vanhojen tanssit menivät vilauksessa ja loma tulee vastaan, vaikka kuinka yrittäisit sitä vältellä. Luntakin on satanut,

Lisätiedot

Tehtävä 1 2 3 4 5 6 7 Vastaus

Tehtävä 1 2 3 4 5 6 7 Vastaus Kenguru Ecolier, vastauslomake Nimi Luokka/Ryhmä Pisteet Kenguruloikka Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Jätä ruutu tyhjäksi, jos

Lisätiedot

3. Oppimiseni Vastaa asteikolla 1-3. Kolme on täysin samaa mieltä, yksi on täysin eri mieltä.

3. Oppimiseni Vastaa asteikolla 1-3. Kolme on täysin samaa mieltä, yksi on täysin eri mieltä. VIRVATULIKYSELY 7-8-VUOTIAILLE, kevät 2013 1. Monettako vuotta olet kuvataidekoulussa? 1. vuotta 32 % 9 2. vuotta 25 % 7 3. vuotta 11 % 3 4. vuotta 21 % 6 5. vuotta 11 % 3 2. Ilomittarit eli hymynaamat

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

3. Kun jossakin asiassa ei pääse mitenkään eteenpäin, voit sanoa: 4. Kun jossakin on tosi paljon ihmisiä, voit sanoa:

3. Kun jossakin asiassa ei pääse mitenkään eteenpäin, voit sanoa: 4. Kun jossakin on tosi paljon ihmisiä, voit sanoa: SANONTOJA, SANANLASKUJA JA PUHEKIELTÄ HARJOITUS 1 joutua jonkun hampaisiin olla koira haudattuna kärpäsestä tulee härkänen niellä purematta kaivaa maata toisen alta panna jauhot suuhun ei ole mailla eikä

Lisätiedot

1. Oppilaat (ja ope) etsivät ja leikkaavat lehdestä itseään kiinnostavan kuvan. (Ihminen, eläin, esine, )

1. Oppilaat (ja ope) etsivät ja leikkaavat lehdestä itseään kiinnostavan kuvan. (Ihminen, eläin, esine, ) ALAKOULUT Luokat 1 2 Kuvasta tarinaksi Tarvikkeet: Sanoma- ja aikakauslehtiä, sakset 1. Oppilaat (ja ope) etsivät ja leikkaavat lehdestä itseään kiinnostavan kuvan. (Ihminen, eläin, esine, ) 2. Oppilaat

Lisätiedot

LEIKIN VOIMA 16.1.2015. Milla Salonen, lastentarhanopettaja Jokiuoman päiväkoti, Vantaa Vesiheinät esiopetusryhmä

LEIKIN VOIMA 16.1.2015. Milla Salonen, lastentarhanopettaja Jokiuoman päiväkoti, Vantaa Vesiheinät esiopetusryhmä LEIKIN VOIMA 16.1.2015 Milla Salonen, lastentarhanopettaja Jokiuoman päiväkoti, Vantaa Vesiheinät esiopetusryhmä Leikkiagenttien matkat - Ryhmä on mukana Vantaan leikkipilotti- hankkeessa mukana Leikkiagentteina

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

Fiktion käsitteet tutuiksi. Oppitunnit 1 4

Fiktion käsitteet tutuiksi. Oppitunnit 1 4 Oppitunnit 1 4 Oppituntien kulku 1. oppitunti 2. oppitunti 3. oppitunti 4. oppitunti Fiktion käsitteet tutuiksi 1. Oppia fiktion käsitteiden hyödyntämistä kaunokirjallisten tekstien avaamisessa. 2. Oppia

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot