3 TAPATURMAVAARAT. 3.1 Tapaturmavaarat. (Teoksessa: Työsuojelun perusteet. Työterverveyslaitos 2003) Mikä on työtapaturma?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "3 TAPATURMAVAARAT. 3.1 Tapaturmavaarat. (Teoksessa: Työsuojelun perusteet. Työterverveyslaitos 2003) Mikä on työtapaturma?"

Transkriptio

1 3 TAPATURMAVAARAT (Teoksessa: Työsuojelun perusteet. Työterverveyslaitos 2003) 3.1 Tapaturmavaarat JORMA LAPPALAINEN JA KAIJA LEENA SAARELA Jakson tavoite on kertoa lukijalle mikä on työtapaturma ja siihen liittyvät peruskäsitteet mitkä tekijät vaikuttavat työtapaturmien sattumiseen minkälaisia työtapaturmia sattuu ja miten työtapaturmariski on muuttunut miten työtapaturmia tutkitaan miten työtapaturmia voidaan ennalta ehkäistä Mikä on työtapaturma? Työtapaturma tarkoittaa tapahtumaa, jossa työntekijä loukkaantuu. Syntyneen vamman vakavuus voi vaihdella lievästä vakavaan, ja pahimmillaan tapaturma voi johtaa vahingoittuneen kuolemaan. Koska tapaturmat aiheuttavat uhrille ja koko työyhteisölle monenlaista haittaa, niitä pyritään torjumaan eri keinoin. Työtapaturma on äkillinen ja odottamaton sarja tapahtumia, jonka seurauksena on ruumiinvamma tapahtumaketju Tapaturmia on usein tarkasteltu liian yksinkertaisesti. Tapaturma voidaan nähdä psykologian näkökulmasta inhimillisenä virheenä, turvallisuusteknisestä näkökulmasta laitteen tai koneen puutteellisuutena tai juridisesta näkökulmasta turvallisuusmääräysten rikkomisena. Tapaturma on kuitenkin moni- 38

2 tahoinen ilmiö. Siinä ei ole kyse vain yhdestä tapahtumasta, vaan sarjasta tapahtumia eli tapaturma muodostuu monesta syiden ja seurausten ketjusta. Tällä on paljon merkitystä tapaturmien ehkäisyn kannalta. Kun syyt tunnetaan, ehkäisytoimet voidaan suunnata tarkasti niihin tekijöihin, jotka synnyttävät vaarallisia tapahtumaketjuja. lain määritelmä Tapaturmavakuutuslainsäädännössä työtapaturmalla tarkoitetaan tapaturmaa, joka aiheuttaen vamman tai sairauden on kohdannut työntekijää työssä tai työstä johtuvissa olosuhteissa. Työtapaturmaksi luetaan myös työntekijän pahoinpitelystä aiheutunut vamma tai sairaus. Työtapaturman tyyppi sattumispaikan mukaan työpaikkatapaturma: sattuu työpaikalla tai sen alueella tai varsinaisen työpaikan ulkopuolisessa työkohteessa työmatkatapaturma: sattuu matkalla asunnosta työpaikalle tai päin vastoin tapaturmateoriat muuttuvat Miten tapaturma syntyy? Tapaturmakäsitysten kehitys Tapaturmista on useita käsityksiä ja teorioita, jotka ovat muuttuneet ja kehittyneet historian kuluessa. Vanhimpia ihmisten kokemia onnettomuustyyppejä olivat erilaiset luonnononnettomuudet (maanjäristys, myrsky, tulva jne.), joilla ajateltiin olevan jokin tietty yksi syy. Kun syytä ei tunnettu, vallitseva tapaturmateoria oli usko sattumaan tai kohtaloon. Kun myöhemmin yleisimmiksi tulivat ihmisten toimintaan liittyvät (toimintavirheet, työvälineet, rakenteet jne.) onnettomuudet, syntyi suuri määrä erilaisia uusia selityksiä eli teorioita (mm. psykodynaamiset teoriat, tapaturma-alttius- ja taipumusteoriat, vaaratekijäteoriat). Tyypillisiä olivat edelleen yhden selityksen teoriat sekä inhimillisten ja teknisten syiden jyrkkä erottaminen. Tämä johti tapaturmantorjunnassa aaltoliikkeeseen: toisinaan on korostettu ihmisen tekemiä virheitä, toisinaan taas työvälineiden teknisiä puutteita. uudet vaarat ja teoriat Monimutkaiset tekniset järjestelmät ohjausjärjestelmineen toivat mukanaan uusia vaaroja ja niihin liittyviä onnettomuuksia. Niistä saivat alkunsa erilaiset tapaturmia selittävät järjestelmäteoriat. Alettiin oivaltaa, että tapaturmiin liittyy aina monta syytä, sekä inhimillisiä että teknisiä tekijöitä, joista muodostuu monimutkaisia syy-seurausketjuja. 39

3 esimerkki perinteisestä tapaturma-analyysista Otetaan esimerkki yksinkertaisesta työtapaturmasta ja sen perinteisestä analyysista. A. tapahtuma: työntekijä kaatui portaissa ja putosi portaiden alapäähän loukaten selkänsä B. tapahtuman analyysi: vaarantava toiminta: jalan luiskahtaminen portaan askelmalta vaarallinen olosuhde: portaan viallinen askelma C. johtopäätökset ja korjaustoimet: kunnostetaan portaan askelma Onko tapaus nyt loppuun käsitelty ja kaikki kunnossa eli onko vastaavat tapahtumat ehkäisty? Ei suinkaan. Todellisen ennalta ehkäisyn varmistamiseksi tulisi tehdä ainakin seuraavia lisäkysymyksiä: miksi viallista portaan askelmaa ei ollut havaittu tarkastuksissa? miksi työnjohto hyväksyi viallisen portaan käytön? tiesikö loukkaantunut, etteivät portaat olleet kunnossa? miten hänet oli opastettu työhön, jota hän teki? tarkistiko työnjohto ennalta olosuhteet? onko vastaavia portaita muitakin? Näihin kysymyksiin vastaamalla löytyy todennäköisesti tarve tehdä parannuksia mm. seuraaviin kohteisiin: työnopastus, vaarojen tunnistaminen ja tarkastustoiminta, vastuut, työn esisuunnittelu, työnjohdon koulutus sekä portaiden ja muiden työvälineiden hankinta. Monia muutoksia siis tarvitaan työpaikan turvallisuuden hallintajärjestelmään. monisyyteoria Nykyaikainen tapaturmakäsitys perustuu ns. monisyyteoriaan. Työtapaturmilla on aina monia syytekijöitä, joihin liittyy useita myötävaikuttavia ja välillisiä tekijöitä. Tapaturmien syntyä on havainnollistettu erilaisilla malleilla, joissa tapaturman synty esitetään koostuvan peräkkäisten tapahtumien ketjuista (esim. dominopalikka-malli, kuva 4). Mallit pyrkivät havainnollistamaan, ettei tapaturman syitä tutkittaessa kannata pysähtyä vain välittömiin syytekijöihin, koska silloin todellisen ennalta ehkäisyn kannalta välittömiä aiheuttajia synnyttävät tekijät (alkutekijät, välittävät tekijät) jäävät edelleen vaikuttamaan. 40

4 Kuva 4. Malli tapaturman sattumisesta (ns. dominopalikka-malli) piilevät vaarat Uusista tapaturmamalleista yhden havainnollisimmista on kehittänyt James Reason (kuva 5). Mallin mukaan työpaikalla on aina piileviä vaaroja (esim. energioita). Niitä pyritään hallitsemaan erilaisilla suojauksilla, jotka voivat olla joko teknisiä suojalaitteita tai erilaisia turvallisuuden varmistustoimia ikään kuin monessa kerroksessa. Suojauksiin syntyy kuitenkin silloin tällöin aukkoja, jolloin vaarallinen energia pääsee purkautumaan ja syntyy vaaratilanteita ja tapaturmia. Aukkojen syntymistä ohjaava tapahtumaketju alkaa organisaatiotekijöistä ja päätyy työntekijöiden virheisiin, jotka usein välittömästi laukaisevat tapaturmatilanteen. Kyseessä on monitasoinen (hierarkkinen) ja -vaiheinen tapahtumaketju (kuva 5). Kuva 5. James Reasonin tapaturmamalli (lähde: Reason 1997) 41

5 tapahtuman kulku Yksittäisessä tapaturmassa tapahtumat etenevät Reasonin tapaturmamallin mukaan seuraavasti: 1. Syiden ja seurausten ketju alkaa organisaatiotekijöistä, joita ovat johtaminen, strategiset päätökset, yleiset prosessit (suunnittelu, budjetointi jne.), 2. jotka muovaavat organisaatiokulttuuria, lausumattomia asenteita ja kirjoittamattomia sääntöjä, 3. joista syntyvät toimintatavat välittyvät mm. viestinnän avulla läpi organisaation yksittäisiin työpisteisiin (paikalliset tekijät työpaikalla), 4. joissa ne vaikuttavat vaarantavien tekojen (ei-turvallisten tekojen) todennäköisyyttä edistävinä tekijöinä (esim. aikapaine, puutteelliset välineet) ja 5. yhdistyvät inhimilliseen taipumukseen tehdä virheitä ja rikkeitä eli vaarantavia tekoja, mutta 6. vaarantavista teoista vain muutamat aiheuttavat aukkoja suojauksiin (joskus aukot voivat syntyä vaarantavista teoista riippumatta). välittömistä tekijöistä taaksepäin Sattunutta tapaturmaa tutkittaessa tulee edetä päinvastaiseen suuntaan eli tapaturman välittömistä tekijöistä taaksepäin alkutekijöihin eli organisaatiotekijöihin asti. Siten on mahdollista löytää tehokkaimmat ehkäisykeinot. Tapaturmien tunnusluvut Tapaturmien määrän ja riskien kehitystä mitataan erilaisilla tunnusluvuilla. Työpaikalla tunnusluvut kannattaa laskea erikseen työpaikka- ja työmatkatapaturmille samoin työntekijöille ja toimihenkilöille. Tunnuslukujen yhteydessä pitää ilmoittaa, ovatko kyseessä kaikki tapaturmat vaiko vain vähintään kolmen päivän poissaoloon johtaneet. Tunnuslukuja voidaan verrata mm. organisaation edellisten vuosien tunnuslukuihin ja toimialan keskimääräiseen tasoon. Vertailulukuja löytyy yrityksen oman vakuutusyhtiön kautta sekä yleisistä tilastoista. Tapaturmien tunnuslukuja tapaturmien lukumäärä (vuodessa) tapaturmien aiheuttamien sairauspäivien lukumäärä (vuodessa) tapaturmataajuus (tapaturmien lukumäärä milj. tehtyä työtuntia kohti vuodessa) tapaturmasuhde (tapaturmien lukumäärä vuosityöntekijää kohti) tapaturmien vaikeusaste (tapaturmien aiheuttamat sairauspäivät / tapaturmien lukumäärä) sairauspäivätaajuus (sairauspäivät miljoonaa tehtyä työtuntia kohti vuodessa) 42

6 Minkälaisia tapaturmia sattuu? Jotta tapaturmia voidaan ennalta ehkäistä, pitää tietää minkälaisia ne ovat ja missä niitä sattuu. tapaturman aiheuttaja Tapaturman aiheuttajalla pyritään kuvaamaan sitä tekijää (kone, esine, aine tms.), jonka voidaan katsoa eniten vaikuttaneen vamman syntymiseen. Yleisimpiä aiheuttajia ovat olleet kappaleet ja esineet sekä työympäristö ja sen rakenteet (yhteensä 56 %, kuva 6). Tapaturman aiheuttajien osuudet vaihtelevat eri toimialojen välillä. Esimerkiksi koneiden osuus terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelun sekä rakentamisen tapaturmissa on vain 2 %, kun se teollisuudessa on %. Kuljetus- ja nostolaitteiden osuus rakentamisen tapaturmista on 20 %, mutta kunta-alalla vain 3 % ja teollisuudessa keskimäärin 5 %. tapaturmatyyppi Tapaturmatyypillä kuvataan tapaturman sattumistapaa eli tapaa, jolla vahingoittunut on joutunut kosketuksiin tapaturman aiheuttajan kanssa. Yleisimpiä tapaturmatyyppejä ovat esineisiin tai esineiden satuttaminen, kaatuminen, liukastuminen tai kompastuminen ja ylikuormittuminen, ylirasittuminen tai rasittava liike (kuva 7). Putoaminen on yleisintä kuljetustöissä (9 %) ja rakentamisessa (8 %). Kaatuminen, liukastuminen tai kompastuminen on yleisintä rakentamisessa (27 %) ja kunta-alalla (25 %). Lentävät sirut ja hiukkaset ovat yleisimpiä metallituotteiden valmistuksessa (22 %) sekä koneiden ja laitteiden valmistuksessa (20 %). Kuva 6. Työpaikkatapaturmat aiheuttajan mukaan kaikilla toimialoilla vuonna 2000 (lähde: Tapaturmavakuutuslaitosten liitto) g) 26 % h) 19 % a) 7 % b) 6 % c) 8 % d) 1 % e) 2 % a = koneet b = kuljetus- ja nostolaitteet c = työkalut, käsi- ja voimakäyttöiset d = muut laitteet e = aineet ja säteily f = kappaleet ja esineet g = työympäristö ja rakenteet h = muut aiheuttajat f ) 31 % 43

7 i) 3 % j) 6 % a) 5 % h) 14 % g) 8 % f ) 9 % b) 19 % c) 6 % d) 2 % a = putoaminen, hyppääminen b = kaatuminen, liukastuminen, kompastuminen c = putoavien tai sortuvien esineiden aiheuttama d = esineiden päälle astuminen e = esineisiin tai esineiden satuttaminen f = lentävät sirut, hiukkaset, esineet g = esineiden väliin tai sisään joutuminen h = ylikuormittuminen, ylirasittuminen tai rasittava liike i = sähkövirta, lämpötila, vahingolliset aineet tai säteily j = muu tapaturma e) 28 % Kuva 7. Työpaikkatapaturmat tapaturmatyypin mukaan kaikilla toimialoilla vuonna 2000 (lähde: Tapaturmavakuutuslaitosten liitto) tapaturmatekijät Tapaturmatekijät ovat tapaturmaan johtaneen tapahtumasarjan syitä. Tekijät voivat olla myös olosuhteita, jotka pelkästään sallivat tapahtumankulun edetä. Siten ne eivät varsinaisesti aiheuttaneet seuraavaa vaihetta, mutta eivät myöskään pysäyttäneet tapahtumien kulkua. Jokaisen työtapaturman taustalla voi olla useita erilaisia tapaturmatekijöitä, jotka voidaan jakaa kolmeen pääryhmään: tekniset ja fyysiset tekijät, henkilöiden toimintaan liittyvät tekijät sekä organisaatiotekijät (kuva 8). Teknisten ja fyysisten tekijöiden osuus tutkittuihin kuolemantapauksiin liittyvistä tapaturmatekijöistä on ollut noin 33 %, henkilöiden toimintaan liittyvien tekijöiden osuus noin 12 % ja organisaatiotekijöiden osuus noin 49 %. Tekniset ja fyysiset tekijät liittyvät koneisiin, laitteisiin, fyysiseen työympäristöön, materiaaleihin ja tuotteisiin. Organisaatiotekijöitä löytyy tarkasteltaessa mm. seuraavia asioita: toimintatavat, ohjeet, työnsuunnittelu, perehdyttäminen, työnjohtaminen, valvonta, tiedonkulku ja yhteistyö. tekniset ja fyysiset tekijät Kuva 8. Tapaturmatekijöiden päätyypit henkilöiden toiminta organisaatiotekijät tapahtumasarja TAPA- TURMA 44

8 Eurostattilastointiuudistus Eurostat-tilastointiuudistus on Euroopan unionin työtapaturmatilastoinnin uudistus, jonka mukaisesti työpaikkatapaturmat tilastoidaan Suomessa alkaen. Uudistuksen jälkeen ei enää koodata tapaturmatyyppiä ja aiheuttajaa. Uusia muuttujia ovat mm. poikkeama, vahingoittumistapa ja vahingoittumistapaan liittyvä välitön aiheuttaja. Toimialojen ja ammattien erot toimialat Vaarallisimpia päätoimialoja tapaturmataajuudella mitattuna olivat vuosina : rakentaminen teollisuus kuljetus, varastointi ja tietoliikenne. Rakentamisen tapaturmataajuus kaikkiin aloihin verrattuna on ollut noin 2,5-kertainen ja teollisuuden noin 1,5-kertainen. Teollisuudessa muita selvästi vaarallisempia toimialoja ovat metallituotteiden valmistus sekä puutavaran ja puutuotteiden valmistus. Selvästi muita turvallisempaa on ollut sähkökoneiden, -laitteiden, tietoliikennevälineiden ym. valmistus. ammatit Selvästi muita vaarallisempia ammatteja tapaturmataajuudella mitattuna olivat vuosina : talonrakennustyön ammatit levyseppä putkityöntekijä koneenasentaja koneistaja ja työstäjä koneenkorjaaja. Vakavat tapaturmat Turvallisuustyössä on kiinnitettävä erityistä huomiota vakavien tapaturmien torjuntaan, koska ne ovat sekä inhimillisesti että taloudellisesti merkittävimpiä. Työtapaturma määritellään vakavaksi, jos seurauksena on kuolema tai vaikeanlaatuinen vamma. Viime vuosina vakavia eli yli 30 päivän poissaoloon johtaneita tapaturmia on ollut noin 8 % kaikista työtapaturmista. Vakavissa tapaturmissa korostuvat eri tapaturmatyypit kuin lievissä, esimerkiksi rakennusalalla vakavissa tapaturmissa putoamiset ja putoavat esineet aiheuttavat paljon vammoja. 45

9 kuolemaan johtaneet tapaturmat Vakavista tapaturmista parhaiten tutkittuja ovat kuolemaan johtaneet tapaturmat. Työpaikkaonnettomuuksien tutkintajärjestelmän (TOT) mukaisesti on tutkittu vuodesta 1985 alkaen kaikki Suomessa työpaikoilla tai vastaavissa olosuhteissa sattuneet työtapaturmat. Vuoden 2001 loppuun mennessä oli tutkittu kaikkiaan 596 työsuhteessa ja 16 yrittäjille sattunutta työpaikkakuolemaa. TOT-järjestelmä vastaa kysymyksiin, mitä tapahtui, miksi ja miten torjua vastaavat tapaturmat. muuttuvat työt vaarallisimpia Työpaikkakuolemista valtaosa on sattunut muuttuvissa työoloissa ja töissä, joissa yksityiskohdat ja toteutustapa muuttuvat jatkuvasti. Tällaisia ovat rakennus-, asennus-, varasto-, metsä- ja kuljetustyöt. Jatkuvasti muuttuvat työolot aiheuttavat erityisiä vaatimuksia töiden järjestelyille ja valvonnalle. Laiminlyönnit kostautuvat vakavina työtapaturmina. Merkittävimmät tapaturmatekijät tutkituissa kuolemantapauksissa ovat olleet organisatorisia eli puutteita työnjärjestelyissä, työohjeissa ja valvonnassa. Sattuneiden tapaturmien määrä Suomessa sattuu vuosittain vähän yli korvattua työpaikkatapaturmaa, joista noin johtaa vähintään kolmen päivän työkyvyttömyyteen. Kuolemaan johtaneita työpaikkatapaturmia sattuu palkansaajille vuosittain keskimäärin 64 (perustuen Tilastokeskuksen tietoihin jaksolta ). Työmatkatapaturmia sattuu vuosittain noin Työpaikkatapaturmien taajuudessa ei ole päästy tavoiteltuun jatkuvaan ja selvään laskuun (kuva 9). Myönteinen kehitys näyttää pysähtyneen myös kuolemaan johtaneiden työpaikkatapaturmien osalta (kuva 10). Kuva 9. Palkansaajien työpaikkatapaturmat vuosina , työkyvyttömyys vähintään 3 päivää (lähde: Tilastokeskus) tapaturmia miljoonaa työtuntia kohden

10 Kuva 10. Palkansaajien kuolemaan johtaneet työpaikkatapaturmat vuosina (lähde: Tilastokeskus) työkuolemia palkansaajaa kohden Tapaturman tutkiminen työpaikalla Tapaturmista ja vaaratilanteista voidaan oppia, joten niiden tutkiminen on hyvän turvallisuuden kulmakiviä. Tutkinnan pitäisi johtaa koko työyhteisön oppimiseen. Tapaturmat ovat osoitus piilevistä vaaroista koneissa ja laitteissa, työn organisoinnissa ja työmenetelmissä, työympäristössä ja ihmisten toiminnassa. Tapaturmatutkimuksella tunnistetaan vaarat, joita poistamalla voidaan ehkäistä vastaavat tapaturmat ja vaaratilanteet. Syyllisten etsiminen ei kuulu torjuntaan. tutkimusmalli Tutkinnassa kannattaa käyttää järjestelmällistä tutkimusmallia, josta hyvä esimerkki on ns. suomalainen tapaturmatutkimusmalli vuodelta Tutkimusmalli on johdonmukainen menetelmä, jolla: kerätään tapaturmaan liittyviä tietoja laaditaan tapahtumien kuvaus määritetään tapaturman mahdollistaneet tekijät ja esitetään ne havainnollisesti valitaan ja kohdistetaan torjuntatoimet. kaikki tutkitaan välittömästi Työpaikalla tutkitaan kaikki tapaturmat, mutta myös vaaratilanteet ja vaaralliset olosuhteet on hyödyllistä tutkia. Sattuneen tapaturman tutkinta kannattaa aloittaa mahdollisimman pian ja sen tekee tutkintaryhmä sovitulla menettelytavalla. Vakavat tapaturmat ilmoitetaan heti viranomaisille (työsuojelupiiri ja poliisi). Tapaturmatutkimuksessa tarkastellaan tapahtumia ajallisesti taaksepäin ulottaen tutkimus aina normaaliin työtoimintaan saakka. Pelkästään kohtaamistilanteen ja vamman syntymishetken selvittäminen ei riitä (kuva 11). 47

11 tapaturmatekijä tapaturmatekijä tapaturmatekijä tapaturmatekijä vammaa pahentavat ja lieventävät tekijät edeltävä tapahtuma edeltävä tapahtuma edeltävä tapahtuma normaali toiminta ihmisen joutuminen vamman aiheuttajan vaikutuksen alaiseksi vamman aiheuttajan muodostuminen ja olemassaolo kohtaaminen vamman syntyminen VAMMA edeltävä tapahtuma edeltävä tapahtuma edeltävä tapahtuma Kuva 11. Tapaturman kuvausmalli tapaturmatekijä tapaturmatekijä tapaturmatekijä jälkiseuranta tärkeää Tutkinnan tulokset esitetään kirjallisesti siten, että selvitys sisältää tapahtumat, tapaturmatekijät ja torjuntatoimet. Tulokset käsitellään toimenpiteistä vastuussa olevien kanssa työkohteessa, jossa tapaturma sattui. Sovitaan kuinka torjuntatoimien toteutusta valvotaan ja vaikutuksia seurataan. Tutkitut tapaturmat ja vaaratilanteet on hyvä käsitellä yrityksen säännönmukaisissa palavereissa (johtoryhmäkokoukset, osastokokoukset jne.). Tapaturma saattaa toistua samassa paikassa tai muualla. Tutkinnan yhteydessä on uusiutumismahdollisuus kartoitettava koko yrityksessä. Tapaturmatutkimus paljastaa usein myös taustalla vaikuttavia epäkohtia, joiden korjaamisella voi olla laajempikin torjuntavaikutus. Tapaturmavaarojen tunnistaminen ennakkoon Keskeinen ongelma tapaturmatutkimuksessa on, että sen perusteella tehdyt toimenpiteet ovat aina tavallaan myöhässä. Painopistettä olisikin siirrettävä entistä enemmän ennakoivaan suuntaan. On turha odotella esimerkiksi kompastelujen ja muiden tapaturmien lisääntymistä, jos nämä tapaturmat voidaan kokonaan estää tunnistamalla vaarat, pitämällä työympäristö kunnossa, seuraamalla työympäristöä säännöllisesti ja korjaamalla havaitut puutteet nopeasti. Ennakoivan toiminnan peruslähtökohta on vaarojen järjestelmällinen tunnistaminen ja riskinarviointi. Parasta olisi, jos vaarat voitaisiin tunnistaa 48

12 mahdollisimman aikaisin, mieluiten jo suunnitteluvaiheessa, sillä turvallisuusparannusten toteuttaminen on tällöin helpointa ja taloudellisinta. riskinarviointi Perusperiaate riskinarvioinnissa on ensin tunnistaa tapaturmia aiheuttavat vaarat mahdollisimman kattavasti ja järjestelmällisesti. Sen jälkeen arvioidaan niihin liittyvät terveysvaikutukset ja vakavuus sekä esimerkiksi vaaratilanteiden esiintymisen perusteella tapaturmien todennäköisyys. Seurausten vakavuuden ja todennäköisyyden avulla voidaan määritellä tunnistettuihin vaaroihin liittyvien riskien suuruus (taulukko 1). Kun lisäksi selvitetään riittävän laajasti kunkin vaaran taustasyyt, voidaan tapaturmia ennalta ehkäistä ja valita osuvimmat torjuntakeinot. Taulukko 1. Tapaturmavaaroihin liittyvien riskien suuruusluokan määrittäminen ja riskiluokkiin kuuluvat ohjeelliset toimenpidetarpeet (lähde: BS 8800:fi ja Murtonen 2000) seuraukset / vaaratilanteen todennäköisyys vähäiset poissaolo alle 3 pv, ohimenevät lievät vaikutukset; nyrjähdykset, mustelmat haitalliset poissaolo 3 30 pv, pitkäkestoiset vakavat vaikutukset, pysyviä lieviä haittoja; murtumat, palovammat vakavat poissaolo yli 30 pv, pysyvä työkyvyttömyys, kuolema epätodennäköinen vaaratilanne satunnainen, esiintyy harvoin 1. merkityksetön riski ei toimenpiteitä 2. vähäinen riski seuranta 3. kohtalainen riski toimenpiteitä tarvitaan mahdollinen vaaratilanteet lähes päivittäisiä, läheltä piti -tapauksia sattunut 2. vähäinen riski seuranta 3. kohtalainen riski toimenpiteitä tarvitaan 4. merkittävä riski toimenpiteet välttämättömiä todennäköinen vaaratilanteita esiintyy, usein ja säännöllisesti, tapaturmia sattunut 3. kohtalainen riski toimenpiteitä tarvitaan 4. merkittävä riski toimenpiteet välttämättömiä 5. sietämätön riski välittömät toimenpiteet Hyvä työväline yleiseen tapaturmariskien arviointiin työpaikan omin voimin on Riskien arviointi työpaikalla -työkirja. Erityistapauksissa voidaan tarvita joissakin kohteissa ulkopuolisten asiantuntijoiden tekemiä riskinarviointeja. yleisten vaarojen lista Yksinkertainen keino tapaturmavaarojen riskinarviointiin on yleisimpien tapaturmavaarojen lista. Sitä voidaan käyttää tapaturmavaarojen karkeaan tunnistamiseen. Tällöin kunkin työpisteen kaikki työt ja työvaiheet käydään läpi tarkastamalla, esiintyykö näitä vaaroja. 49

13 Yleisimmät tapaturmavaarat kaatumisen, liukastumisen, kompastumisen tai päälle astumisen vaara työntekijän putoamisen vaara putoavien tai sortuvien esineiden vaara esineisiin tai esineiden satuttamisen, esineiden väliin tai sisään jäämisen, esineisiin takertumisen vaara lentävien sirujen, hiukkasten, roiskeiden ja esineiden vaara äkillinen ylikuormituksen (venähdys, revähdys, jne.) vaara sähköiskun vaara muut vaaratekijät (mm. tukehtuminen, hukkuminen jne.) Tapaturmien ehkäisyn periaatteet pääperiaatteet Suunniteltaessa yksittäisten tapaturmavaarojen torjuntaa noudatetaan seuraavia periaatteita: vaaratekijän syntyminen estetään vaaratekijä poistetaan tai, jos tämä ei ole mahdollista, se korvataan vähemmän vaarallisella käytetään yleisesti vaikuttavia keinoja ennen yksilöllisiä tekniikan ja muiden käytettävissä olevien keinojen kehitystaso otetaan huomioon. Nolla-tapaturman tavoite Tavoite on tapaturmantorjunnassa tärkeä. Tuloksiin päästään yleensä vasta, kun tapaturmien vähentämistavoite on tarpeeksi haasteellinen. Valtakunnallisessa työtapaturmaohjelmassa on asetettu tavoitteeksi saada tapaturmien määrä ja vakavuus jatkuvasti pienenemään. Keskeisiä keinoja tässä ovat turvallisuuskulttuurin parantaminen ja nolla-tapaturma-ajattelun soveltaminen. Nolla-tapaturma-ajattelu lähtee siitä, että jokainen tapaturma on torjuttavissa. Yliluonnolliset syyt eivät aiheuta tapaturmia. Jokaisen teknisen vian tai inhimillisen virheen syntymiseen voidaan vaikuttaa ja vähentää sen todennäköisyyttä. Tätä ajatusta tukevat monet yritysesimerkit, jopa ns. vaarallisilla aloilla on saavutettu hyviä tuloksia. Erot turvallisimpien ja tapaturmaisten yritysten välillä samallakin alalla ovat suuret. Esimerkiksi rakennustyömaista turvallisin viidennes selviää kymmenesosalla tapaturmaisimman viidenneksen tapaturmista. Metalliteollisuuden työpaikoilla tapaturmaerot ovat lähes yhtä suuret. 50

14 Turvallisuuden hallintajärjestelmä Työturvallisuuden parantaminen edellyttää laaja-alaista lähestymistä, jossa kehitetään työvälineitä ja muuta teknistä ympäristöä, organisaation toimivuutta, työmenetelmiä ja ihmisten työtapoja. Jotta työpaikalla voidaan tapaturmia ennaltaehkäistä, tarvitaan työpaikalla turvallisuuden hallintajärjestelmä. Se voidaan kuvata lainsäädännön edellyttämässä työsuojelun toimintaohjelmassa tai muissa järjestelmissä (esim. laatu-, ympäristö- ja turvallisuusjärjestelmässä). Turvallisuuden hallintajärjestelmän perusosia kuvataan mm. asiaa koskevissa standardeissa ja muissa ohjeissa. hallintajärjestelmän perusosat Yrityksen turvallisuuden hallintajärjestelmässä tulisi olla ainakin seuraavat seikat: A. JOHTAMINEN työturvallisuuden sisällyttäminen toiminnan tavoitteisiin työturvallisuutta johdetaan, kuten muutakin toimintaa tulosvastuiden ja turvallisuuspolitiikan määrittely toiminnan säännönmukainen arviointi ja mittaaminen päivittäisjohtaminen palautteenantaminen B. TUOTANNON JA TÖIDEN SUUNNITTELU yksityiskohtainen tuotannon suunnittelu ja työnsuunnittelu ennakolta tehty, mutta työn kuluessa tarvittaessa tarkentuva erikoissuunnitelmat vaarallisista töistä C. TIEDOLLISET TOIMINTARESURSSIT johdon ja työntekijöiden korkea ammattitaito kyky toimia vaara- ja häiriötilanteissa ja kehittää toimintaa uusien työntekijöiden opastaminen ja perehdyttäminen turvallisuusnäkökohtien kertaus ennen vaarallisten töiden aloittamista kirjalliset turvallisuusohjeet vaarallisista töistä ja keskeisistä turvallisuustoimista yrityskohtainen turvallisuuden tietojärjestelmä, joka sisältää esimerkiksi tiedot sattuneista vahingoista ja häiriöistä, mahdollisista vaaratekijöistä, turvallisuusmääräyksistä, turvallisuusratkaisuista, työterveyshuollon tuottamat tiedot sekä työsuojelun kustannustiedoston 51

15 D. OHJAUSTIETO kaikkien päätyövaiheiden osalta selvitetty, mitkä asiat ovat työn turvallisen ja häiriöttömän suorituksen kannalta välttämättömät tekijät ja miten niihin liittyvät riskit hallitaan ydintiedon pohjalta kehitetty hierarkkisia toimintamalleja, joita käytetään tuotannon ohjauksen ja myös henkilöstön koulutuksen runkona E. SEURANTA- JA PALAUTEJÄRJESTELMÄ seurantajärjestelmä, jolla voidaan tehokkaasti ja taloudellisesti seurata turvallisuustoiminnan tuloksia ja suunnitelmien toteutumista ja jonka pohjalta voidaan tehdä tarvittaessa korjauksia valvonta, joka sisältää mm. säännönmukaiset tarkastukset, koneiden ja laitteiden käyttöönotto- ja kunnossapitotarkastukset olosuhteiden ja poikkeamien päivittäisseuranta ja valvonta. ä Hyviä tuloksia tapaturmien torjunnassa saavuttaneiden yritysten yhteisiä ominaisuuksia johdon sitoutuminen turvallisuuteen panostus turvallisuuskoulutukseen avoin tiedonvälitys työntekijöiden ja johdon välillä hyvä järjestys ja turvallisuusvälineiden korkea käyttöaste työpaineet mahdollisimman pieniä työntekijöiden osallistuminen ja itsenäisyys johto on aktiivisesti ohjaamassa turvallisuustoimintaa (mm. tunnustuksen antaminen koskien turvallisuussuorituksia) Palauteohjelmat Palauteohjelmat ovat tehokas keino käynnistää hyvä kehitys silloin, kun yrityksessä halutaan parantaa työturvallisuutta. Ne perustuvat työsuojelussa perinteisen kielteiseksi koetun tarkastusmenettelyn sijaan myönteiseen palautteeseen. Myönteinen, nopea ja varma palaute motivoi tehokkaimmin turvalliseen toimintaan. Esimerkkejä hyvistä suomalaista palauteohjelmista ovat TUTTAVA -ohjelma, TR-viikkopalaute ja ELMERI-palauteohjelma. 52

16 turvallisesti tuottavat työtavat TUTTAVA hyvän järjestyksen vakiinnuttajana TUTTAVA-ohjelma (turvallisesti tuottavat työtavat) on hyvä esimerkki sellaisesta työpaikkatason toiminnasta, jonka tavoitteisiin ihmisten on helppo sitoutua ja jonka avulla on käytännössä saavutettu hyviä tuloksia. Ohjelman keskeinen teema on kehittää järjestystä ja turvallisuutta. Huono järjestys on työpaikoilla yleinen ongelma, joka tapaturmien ja materiaalivahinkojen lisäksi heikentää tuotannon sujuvuutta ja laatua. TUTTAVA-ohjelman peruslähtökohdat pienryhmätyöskentely yhdessä asetettu tavoite järjestelmällinen toteutus myönteinen palaute motivointikeinona Ohjelman toteuttamisessa on keskeisellä sijalla johdon, työnjohdon ja työntekijöiden edustajista koottu työryhmä eli TUTTAVA-tiimi, jossa yhdistyy monipuolinen asiantuntemus ja eri henkilöstöryhmien tarpeet tulevat otetuiksi huomioon. Toimenpiteet myös hyväksytään, kun niiden suunnitteluun on osallistuttu. Isoissa yrityksissä tarvitaan useita, esimerkiksi alueellisia, osastokohtaisia, työryhmiä toteuttajiksi. mittaaminen, palaute, seuranta TUTTAVA-tiimien tärkeä tehtävä on innostaa oman yksikkönsä henkilöstö mukaan toimintaan. Myönteistä palautetta käytetään keinona kannustettaessa järjestystä edistäviä toimintatapoja. Huonosta järjestyksestä moittimisen sijasta annetaan tunnustusta hyvän järjestyksen ylläpidosta. Järjestystason mittaaminen ja julkinen palaute saavutetuista tuloksista on tärkeä osa ohjelmaa. Seuranta korostaa toiminnan tärkeyttä ja palaute kertoo jokaiselle, miten toiminnassa on onnistuttu. TUTTAVAa soveltaneiden yritysten saavuttamia myönteisiä vaikutuksia ovat mm.: parempi työn sujuvuus (tavarat ja työkalut löytyvät nopeasti, työpaikalla liikkuminen vaivatonta), vähemmän tapaturmia, parempi paloturvallisuus, parantunut yhteistyö, miellyttävä työympäristö, parempi laatu ja yrityskuvan kehittyminen. 53

17 Työympäristön suunnittelu Työympäristön rakenteet, työtilat, tuotantomenetelmät, työssä käytettävät koneet, työvälineet ja muut laitteet on suunniteltava siten, että otetaan huomioon niiden vaikutukset työntekijöiden turvallisuuteen ja että ne soveltuvat aiottuun tarkoitukseen. Tarvittaessa on otettava huomioon vammaiset ja muut työntekijät, joiden työn tekeminen sekä terveyden ja turvallisuuden varmistaminen työssä edellyttää erityisiä toimenpiteitä. Jos suunnittelu annetaan ulkopuolisen suunnittelijan tehtäväksi, tulee hänelle antaa riittävät tiedot suunnittelun kohteena olevasta työpaikasta. rakenteellinen ja toiminnallinen turvallisuus Työpaikan rakenteiden, materiaalien ja varusteiden sekä laitteiden tulee olla turvallisia työntekijöille. Niitä pitää voida käsitellä, kunnostaa ja puhdistaa turvallisesti. Erittäin tärkeitä tapaturmavaarojen kannalta ovat työtasot ja kulkutiet. Työpaikan ja työskentelypaikkojen kulkuteiden, käytävien, uloskäytävien ja pelastusteiden, työskentelytasojen ja muiden alueiden, joissa työntekijät työnsä vuoksi liikkuvat, on oltava turvallisia ja ne on pidettävä turvallisessa kunnossa. putoamisen estäminen Yleisin putoamista estävä suojalaite on suojakaide. Se tulee olla kaikkien sellaisten työtasojen ja kulkuteiden vapailla sivuilla, joilta voidaan pudota. Aitauksilla voidaan estää pääsy vaarallisiin paikkoihin. Toissijainen keino on estää putoamisvaara käyttämällä turvavaljaita ja -köyttä. Suojakatoksia tarvitaan kulkuteiden yläpuolella, jos on vaaraa putoavista esineistä. Työtasoilla olevat aukot suojataan suojakansilla, joiden tahaton liikkuminen pois paikaltaan on estetty. kulku- ja pelastautumistiet Kulkuteillä ei saa olla liikkumista vaarantavia rakenteita tai kulkua estäviä esineitä, kuten varastoituja tavaroita. Kulkuteiden, työtasojen askelmien ja muiden jalansijojen pitää olla liukastumista estävää materiaalia. Työpaikalla tulee olla riittävä määrä asianmukaisia uloskäytäviä ja pelastusteitä, jotka on aina pidettävä vapaina. Niissä on oltava asianmukaiset turvamerkinnät. sisäinen liikenne ja tavaroiden siirto Työpaikan ajoneuvo- ja jalankulkuliikenne tulee järjestää turvalliseksi. Tarvittaessa laaditaan työpaikan sisäisen liikenteen järjestämistä varten tarkoituksenmukaiset liikenneohjeet. 54

18 Kulkuteiden tulee olla esteettömiä ja turvallisia Tavaran nosto, kuljetus, käsittely ja varastointi sekä tavaran käsittely- ja kuormauspaikat on suunniteltava ja järjestettävä siten, että nosto- ja siirtolaitteista tai tavaran siirroista tai putoamisesta ei aiheudu vaaraa työntekijöiden turvallisuudelle. Koneturvallisuus Työpaikalla käytettävän koneen turvallisuus saadaan varmistetuksi, jos konetta hankittaessa otetaan huomioon työpaikan erityisolot ja koneen soveltuvuus käyttötarkoitukseensa. Koneen vaarat poistetaan parhaiten konetta suunniteltaessa. Koneen varustaminen jälkikäteen turvalaitteilla on usein kallista ja vaikeaa. Jos koneeseen suojaustoimista huolimatta jää vaaroja, on ryhdyttävä toimenpiteisiin tapaturman vaaran ja terveyshaittojen torjumiseksi. vaatimustenmukaisuus Kun työpaikalle hankitaan uusi kone, työnantajan velvollisuus on hankkia vain vaatimustenmukaisia koneita. Jollei koneen valmistaja tai maahantuoja ole huolehtinut näistä asioista, jäävät ne siis työnantajan tehtäväksi. Vaatimustenmukaisuus koskee myös työpaikalla omaan käyttöön rakennettavia koneita. Vaatimustenmukaisuus sellaisenaan ei takaa koneen käytön turvallisuutta. Hankinnoista vastaavan on varmistettava koneen käytön turvallisuuteen vaikuttavat työympäristön tekijät, kuten koneen soveltuvuus käyttötarkoitukseensa, käyttöolot ja käyttäjien opastus. 55

19 Vaatimustenmukaisessa koneessa on oltava: 1. CE-MERKINTÄ osoittaa koneen täyttävän sitä koskevat turvallisuusvaatimukset CE-merkitty kone voidaan ottaa käyttöön 2. VAATIMUSTENMUKAISUUSVAKUUTUS koneen valmistaja vakuuttaa koneen täyttävän sitä koskevat määräykset vakuutuksesta käy ilmi, minkä direktiivin/direktiivien perusteella CE-merkintä on tehty vakuutuksen pitää olla valmistajan tai tämän edustajan allekirjoittama, vakuutus toimitetaan jokaisen koneen mukana (esim. käyttöohjeen liitteenä) vakuutuksen on oltava alkuperäisen kielen lisäksi suomen- ja/tai ruotsinkielisenä jos koneella tai konelinjalla on useita toimittajia, on työnantajan varmistuttava siitä, että joku on ottanut kokonaisvastuun edellä esitetyistä velvoitteista 3. KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJEET ohjeet koneen turvallisesta käytöstä, asentamisesta ja kunnossapidosta muut tarpeelliset selvitykset (esim. koneen melutaso) ohjeiden on oltava alkuperäisten ohjeiden lisäksi suomen- ja/tai ruotsinkielisenä 4. MUUT MERKINNÄT valmistajan nimi, sarja- tai tyyppimerkintä, valmistusvuosi mahdolliset lisämerkinnät, kuten varoitusmerkinnät suomen- ja/tai ruotsinkielisenä. käytetyn koneen hankinta Käytettyä konetta koskevat vaatimukset riippuvat sen käyttöönoton ajankohdasta. Käytetyn koneen tulee täyttää työturvallisuuslain ja työvälineiden käyttöpäätöksen vaatimukset (VNp 856/1998). Euroopan talousalueen ulkopuolelta tuotavia käytettyjä koneita koskevat uusien koneiden turvallisuusvaatimukset. koneen käyttö työpaikalla Työntekijöiden käyttöön saa antaa vain koneen käyttöönottohetkellä voimassa olleiden määräysten mukaisia koneita. Käytössä olevat koneet on pidettävä huollon ja kunnossapidon avulla jatkuvasti määräysten mukaisessa kunnossa. Koneen on oltava työhön sopiva ja sitä saa käyttää vain niihin töihin ja niissä oloissa, joihin se on tarkoitettu. Työntekijän terveys tai turvallisuus eivät saa vaarantua koneen asianmukaisen käytön seurauksena. 56

20 käyttöohjeet ja opastus Valmistajan laatimissa käyttöohjeissa on tarpeelliset ohjeet koneen turvallisesta käytöstä. Työnantajan on tarvittaessa täydennettävä ohjeita ottaen huomioon työpaikan olosuhteet ja ennakoitavissa olevat poikkeukselliset tilanteet. Työnantajan on huolehdittava riittävästä opetuksesta ja ohjauksesta. Koneiden käytössä työntekijän on noudatettava annettuja ohjeita, asianmukaista huolellisuutta ja varovaisuutta. koneen käyttökielto Jos käytössä oleva kone ei ole sitä koskevien määräysten mukainen tai kone ei sovellu käyttötarkoitukseensa, työsuojeluviranomainen voi työsuojelun valvontalain nojalla määrätä yksittäisen koneen vaaraa aiheuttavien puutteiden poistamisesta työpaikalla tai kieltää koneen käytön.? Pohdittavaa Millaisia työtapaturmia tai läheltä piti -tapauksia työpaikallasi on sattunut? + Hahmottele työpaikallasi mielestäsi mahdollisen tapaturman tapahtumaketju Lisää tietoa BS 8800:fi. Ohje työterveys- ja -turvallisuusjohtamisjärjestelmistä. Suomen Standardisoimisliitto SFS, Helsinki Kohti nollaa tapaturmaa. Työturvallisuuskeskus, Metallialan työalatoimikunta, Helsinki Koneturvallisuus. Koneen vaarojen arvioinnista CE-merkintään. Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 16. Sosiaali- ja terveysministeriö, Tampere Koneturvallisuus. Säädökset ja soveltaminen. Työsuojelujulkaisuja 57. Sosiaali- ja terveysministeriö, työsuojeluosasto, Tampere Kukkonen S, Valtanen T: Työtapaturmakirja. Työtapaturmien ja ammattitautien korvausja vakuutusasiat. Vakuutusalan Koulutus ja Kustannus Oy, Jyväskylä Käyttöpäätöksen soveltamissuosituksia. Koneiden turvallisuuden vaatimukset. Työsuojelujulkaisuja 42. Sosiaali- ja terveysministeriö, työsuojeluosasto, Tampere Laitinen H: Työtapaturmat tietoyhteiskunnassa ja tietointensiivisessä työssä. Työ ja ihminen 14 (2000):2, Lappalainen J: Toiminnallinen työturvallisuusorganisointi rakennustuotannossa. Oulun yliopiston työtieteen jaoksen tutkimuksia 7. Oulu Lappalainen J: Työsuojeluteorioiden ja -käsitysten kehityksen päälinjat. Selvityksiä 5/90. Työsuojeluhallitus, Tampere Murtonen M: Riskien arviointi työpaikalla -työkirja. Sosiaali- ja terveysministeriö, työsuojeluosasto, Tampere

21 Reason J: Managing the Risks of Organizational Accidents. Ashgate, Aldershot Siirilä T: Koneturvallisuus. EU:n direktiivien ja standardien soveltaminen käytännössä. FIMTEKNO, Helsinki Työturvallisuus kohti maailman kärkeä työtapaturmaohjelma Sosiaali- ja terveysministeriö, työsuojeluosasto, Tampere TUTTAVA, järjestys, siisteys, kehittäminen. Työterveyslaitos, Helsinki Työkirja tapaturmien ja vaaratilanteiden tutkimiseen. Tapaturmavakuutuslaitosten liitto, Työturvallisuuskeskus, Työterveyslaitos, Turvatekniikan keskus, Helsinki Työpaikkakuolemat Yhteenveto ja vertailu vuosien , ja tutkintaraporteista. Tapaturmavakuutuslaitosten liitto, Helsinki Työtapaturmat Työmarkkinat 2001:4. Tilastokeskus, Helsinki Työvälineiden turvallinen käyttö soveltamissuosituksia. Työsuojelujulkaisuja 32. Sosiaali- ja terveysministeriö, työsuojeluosasto, Tampere Välimaa P, Varonen U, Lappalainen J, Ketola J-M.: Riskinarviointi ja turvallisuuskulttuuri muuttuvissa töissä. Työ ja ihminen 15 (2001):4 5, www Internet-osoitteet Rakennusterveys. TTL:n aihekohtaiset sivut Riskinarviointi ja turvallisuuskulttuuri turva.me.tut.fi/rjt/ Tapaturmat. TTL:n aihekohtaiset sivut Työtapaturma- ja ammattitautitilastot Uuden koneen hankinta työpaikalle fi.osha.eu.int/good_practice/ohjeet/ Säädöksiä Työturvallisuuslaki (738/2002) VNp koneiden turvallisuudesta (1314/1994) VNp työssä käytettävien koneiden ja muiden työvälineiden hankinnasta, turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta (856/1998) VNp rakennustyön turvallisuudesta (629/1994) Tapaturmavakuutuslaki (608/1948) 58

Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja. Tuula Räsänen, vanhempi asiantuntija Työterveyslaitos

Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja. Tuula Räsänen, vanhempi asiantuntija Työterveyslaitos Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? alalla? Tuula Räsänen, vanhempi asiantuntija Työterveyslaitos Jokainen työtapaturma on liikaa myös kunta-alalla alalla Työtapaturmat

Lisätiedot

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Vesa Ullakonoja ü työpaikalla on yksi työpaikan kokonaisuutta hallitseva eli pääasiallista määräysvaltaa käyttävä

Lisätiedot

TYÖTAPATURMATILASTOJA LASIKERAAMINEN TEOLLISUUS

TYÖTAPATURMATILASTOJA LASIKERAAMINEN TEOLLISUUS TYÖTAPATURMATILASTOJA LASIKERAAMINEN TEOLLISUUS Työturvallisuuskeskus TILASTOAINEISTO Tiedot pohjautuvat Tapaturmavakuutuslaitosten liiton (TVL) tilastoaineistoihin. Aineisto sisältää 10.7.2013 päivitetyn

Lisätiedot

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(

Lisätiedot

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 2 luku Työnantajan yleiset velvollisuudet 8 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden

Lisätiedot

edellytykset sairaaloissa Turku 5.6.2009 FT Annika Parantainen, tutkija Sosiaali- ja terveysalan työ tiimi Työterveyslaitos, Turun aluetoimipiste

edellytykset sairaaloissa Turku 5.6.2009 FT Annika Parantainen, tutkija Sosiaali- ja terveysalan työ tiimi Työterveyslaitos, Turun aluetoimipiste Onnistuneen narvioinnin edellytykset sairaaloissa Turku 5.6.2009 FT Annika Parantainen, tutkija Sosiaali- ja terveysalan työ tiimi Työterveyslaitos, Turun aluetoimipiste Aineisto Haastattelut 15 sairaanhoitopiirissä

Lisätiedot

Arvioinnin kohde: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia. Melu. Lämpötila ja ilmanvaihto. Valaistus. Tärinä. Säteilyt

Arvioinnin kohde: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia. Melu. Lämpötila ja ilmanvaihto. Valaistus. Tärinä. Säteilyt FYSIKAALISET VAARATEKIJÄT (F) VAAROJEN TUNNISTAMINEN Yritys: Päiväys: Arvioinnin kohde: Tekijät: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia esiintyy vaaraa tietoa Melu F 1. Jatkuva melu F 2. Iskumelu

Lisätiedot

Perusasiat kuntoon - Parempi työ

Perusasiat kuntoon - Parempi työ Perusasiat kuntoon - Parempi työ Vaarojen arvioinnilla kohti parempaa työtä 26.4.2013 Joensuu - Sokos Hotel Kimmel Teijo Ylitalo - Safety Manager Lähtökohta Suomen työturvallisuuslaki 10 Työn vaarojen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattikuljettajan työhyvinvointi turvallinen ja ergonominen työpäivä Turvallisuuskulttuuri ja turvallisuuden edistäminen kuljetusalan yrityksissä Kuljetusalan työturvallisuustilanne

Lisätiedot

Kohti nollaa. Urpo Hyttinen Työympäristötoimitsija. Teemaseminaari 26.1.2012. 26.1.2012 Edu/UHy 1

Kohti nollaa. Urpo Hyttinen Työympäristötoimitsija. Teemaseminaari 26.1.2012. 26.1.2012 Edu/UHy 1 Kohti nollaa Urpo Hyttinen Työympäristötoimitsija Teemaseminaari 26.1.2012 26.1.2012 Edu/UHy 1 Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Tavoiteltavat muutokset verrattuna vuoteen 2010 Ammattitautien

Lisätiedot

Rakennusmies putosi betonilattialle maatilan rakennustyömaalla TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT

Rakennusmies putosi betonilattialle maatilan rakennustyömaalla TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT TOT-RAPORTTI Rakennusmies putosi betonilattialle maatilan rakennustyömaalla TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT 10/07 Tapahtumakuvaus Koneet ja laitteet Työnantajan toimiala Vahingoittuneen ammatti Työympäristö Työtehtävä

Lisätiedot

Työn vaarojen selvittämisen ja riskien arvioinnin periaatteet

Työn vaarojen selvittämisen ja riskien arvioinnin periaatteet Työn vaarojen selvittämisen ja riskien arvioinnin periaatteet Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK Paivi.rauramo@ttk.fi 1 Turvallisuusjohtamisen perusmalli EU:ssa Vaarojen ja haittojen

Lisätiedot

Johdanto. Palkinnon myöntämisen perusteet

Johdanto. Palkinnon myöntämisen perusteet Palkinto 2005 Johdanto Työturvallisuus kohti maailman kärkeä työtapaturmaohjelma 2001-2005 on valtioneuvoston hyväksymä hanke, jolla halutaan nostaa suomalainen työturvallisuus maailman kärkeen kaikkien

Lisätiedot

III Valtakunnalliset käsityönopetuksen. koulutuspäivät 19.11.2010 Tampere

III Valtakunnalliset käsityönopetuksen. koulutuspäivät 19.11.2010 Tampere III Valtakunnalliset käsityönopetuksen työturvallisuus- koulutuspäivät 19.11.2010 Tampere Antti Posio STM Ajankohtainen työsuojelulainsäädäntö Työsuojelusäännösten soveltaminen oppilaan työhön peruskoulussa

Lisätiedot

Tyyppitapaturma: Työtasolta putoamiset rakennustöissä

Tyyppitapaturma: Työtasolta putoamiset rakennustöissä Tyyppitapaturma: Työtasolta putoamiset rakennustöissä Yhteenveto 22 tutkitusta vakavasta tapaturmasta TAPS-tietokannasta. Työtapaturmien tutkinnan kehittäminen Puro V., Rasa P-L. & Mattila S. 22.11.2013

Lisätiedot

Soodakattila ja kemikaalionnettomuusriskit. Kemikaalikuljetukset, rautatie/maantieliikenne. Tietoturva- auditoinnit ja SOX vaatimukset

Soodakattila ja kemikaalionnettomuusriskit. Kemikaalikuljetukset, rautatie/maantieliikenne. Tietoturva- auditoinnit ja SOX vaatimukset 1 VAAROJA JA RISKEJÄ VÄHENTÄVIÄ TEKIJÖITÄ vaarat ja riskit Tekniikan tuoma muutos Koulutus, yrityskulttuurin muutos Henkilökohtaisen ajatustavan muutos ja sitoutuminen turvallisiin työ- ja toimintatapoihin

Lisätiedot

Reino Kanerva Esitys 26.04.2007 1 (3) Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Työsuojeluosasto

Reino Kanerva Esitys 26.04.2007 1 (3) Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Työsuojeluosasto Turvallinen organisaatio ja työ Studia Generalia luentotilaisuus 26.4.2007 Reino Kanerva Esitys 26.04.2007 1 (3) Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Työsuojeluosasto Motto: Työturvallisuudesta

Lisätiedot

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Länsikallio Työhyvinvointi - Työhyvinvoinnin kokemus

Lisätiedot

RUDUKSEN TURVALLISUUSTYÖN ESITTELY. Kari Lohva 24.10.2013

RUDUKSEN TURVALLISUUSTYÖN ESITTELY. Kari Lohva 24.10.2013 RUDUKSEN TURVALLISUUSTYÖN ESITTELY Kari Lohva 24.10.2013 Turvallisuustavoitteita Ei kuolemantapauksia Ei vakavia tapaturmia Nolla tapaturmaa Tapaturmapyramidi - Vähentämällä tapaturmien määrää vähenevät

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ... 2 3. TYÖSUOJELUTOIMINNAN TAVOITTEET... 2 4. TYÖSUOJELUTOIMENPITEET JA SEURANTA... 2 4.1 Ennakoiva

Lisätiedot

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi 2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

TAPATURMIEN JA VAARATILANTEIDEN TUTKIMINEN

TAPATURMIEN JA VAARATILANTEIDEN TUTKIMINEN TAPATURMIEN JA VAARATILANTEIDEN TUTKIMINEN Tapaturmien ja vaaratilanteiden tutkiminen Sattuneiden tapaturmien perusteellisesta tutkimisesta saadaan täsmällistä tietoa työpaikan vaaroista ja torjuntatoimenpiteiden

Lisätiedot

Työvälineet ja -menetelmät E 16. Työkalut, koneet ja laitteet E 17. Käsiteltävät kappaleet E 18. Työpisteen tuet ja apuvälineet

Työvälineet ja -menetelmät E 16. Työkalut, koneet ja laitteet E 17. Käsiteltävät kappaleet E 18. Työpisteen tuet ja apuvälineet ERGONOMIA (E) Yritys: Päiväys: Arvioinnin kohde: Tekijät: VAAROJEN TUNNISTAMINEN Työpiste E 1. Työpisteen siisteys ja järjestelyt E 2. Kulkutiet, uloskäytävät ja pelastustiet E 3. Portaat, tikapuut ja

Lisätiedot

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Ikäjohtamisen seminaari Tampereen yliopisto, 20.3.2012 Lars-Mikael Bjurström 21.3.2012 Taustaa linjausten valmistelulle Työsuojelustrategia 1998

Lisätiedot

Turvallisuusilmapiiri

Turvallisuusilmapiiri Turvallisuusilmapiiri Metalliteollisuuden työalatoimikunta Muistutuksena Turvallisuuskielteinen Turvallisuusmyönteinen 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vastaajien taustoja Ylin johto 6 % Asiantuntija % Keskijohto

Lisätiedot

Miten elementtirakentaminen toteutetaan turvallisesti viranomaisen näkökulmasta

Miten elementtirakentaminen toteutetaan turvallisesti viranomaisen näkökulmasta Miten elementtirakentaminen toteutetaan turvallisesti viranomaisen näkökulmasta Turvallisuus osana laatua ja tuottavuutta seminaari 6.6.2012 Tarkastaja Jari Nykänen Etelä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun

Lisätiedot

Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 14. Riskin arviointi TYÖSUOJELUHALLINTO. Tampere 2006

Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 14. Riskin arviointi TYÖSUOJELUHALLINTO. Tampere 2006 Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 14 Riskin arviointi 3 TYÖSUOJELUHALLINTO Tampere 2006 4 ISBN 952-479-008-4 ISSN 1456-257X Kirjapaino Öhrling, Tampere 2006 ASIANTUNTIJA LAKI YKSILÖ 1. JOHDANTO Riskien arviointi

Lisätiedot

Riskien arviointi on laaja-alaista ja järjestelmällistä vaarojen tunnistamista ja niiden aiheuttamien riskien suuruuden määrittämistä

Riskien arviointi on laaja-alaista ja järjestelmällistä vaarojen tunnistamista ja niiden aiheuttamien riskien suuruuden määrittämistä BETONITEOLLISUUDEN RISKIENARVIOINTI- TYÖKALU Betoniteollisuuden työpaikoilla esiintyy erilaisia vaaroja ja ongelmakohtia, joissa voi esiintyä tapaturman/ sairastumisen mahdollisuus: SUUNNITTELE, TUNNISTA,

Lisätiedot

Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet

Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet Alueellinen vesihuoltopäivä 18.11.2015, Kokkola Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas Saijariina Toivikko vesihuoltoinsinööri 10.11.2015 1 Saijariina Toivikko Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet Hankkeen

Lisätiedot

Tuttu ympäristö yllättää. Perusasiat kuntoon.

Tuttu ympäristö yllättää. Perusasiat kuntoon. Tuttu ympäristö yllättää. Perusasiat kuntoon. PERUSASIAT KUNTOON työssä ja kotona Siisteys ja järjestys ehkäisevät tapaturmia, lisäävät työtehoa ja viihtyvyyttä merkittävästi niin työpaikalla kuin kotonakin.

Lisätiedot

Miten pääsen tapaturmataajuudessa tasolta 100 tasolle 50? Tom Johnsson Tapaturva Oy

Miten pääsen tapaturmataajuudessa tasolta 100 tasolle 50? Tom Johnsson Tapaturva Oy Miten pääsen tapaturmataajuudessa tasolta 100 tasolle 50? Tom Johnsson Rakennustuoteteollisuuden työturvallisuusseminaari 19.5.2015 Käytännön työkaluja turvallisuustyöhön: Miten pääsen tapaturmataajuudessa

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen Nolla tapaturmaa 2020 Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015 Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti

Lisätiedot

Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi

Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi Työsuojeluiltapäivä Pori, 14.3.2013 Jan Schugk Ylilääkäri Elinkeinoelämän keskusliitto EK Työtapaturmien lukumäärä taas kasvussa Vaaran ja riskin käsitteet

Lisätiedot

Meillä tapaturmat ja poikkeamat tutkitaan, opit jaetaan

Meillä tapaturmat ja poikkeamat tutkitaan, opit jaetaan 1 Saatteeksi Nolla tapaturmaa ajattelun lähtökohta on, että tapaturmat eivät ole vahinkoja tai sattumia. Yhtäkään tapaturmaa ei pidä hyväksyä ja kaikki tapaturmat voidaan estää (jos ei heti, niin ajan

Lisätiedot

Kemikaalivaarojen arviointi

Kemikaalivaarojen arviointi Kemikaalivaarojen arviointi Kemikaalivaarojen arviointi Tämä ohje on tehty auttamaan kemikaalivaarojen tunnistamista ja hallintaa työpaikoilla. Ohjeessa on annetaan käytännöllisiä ohjeita kemikaalivaarojen

Lisätiedot

Aikaisemmat toimenpiteet. Riskitaso (1-5)

Aikaisemmat toimenpiteet. Riskitaso (1-5) 1 VAAROJEN TUNNISTAMINEN Työpaikka: Päiväys: Arvioinnin kohde: Tekijät: FYSIKAALISET VAARATEKIJÄT (F) Melu Jatkuva melu Iskumelu Häiritsevä ääniympäristö Lämpötila ja ilmanvaihto Työpaikan lämpötila Yleisilmanvaihto

Lisätiedot

Riskienarvioinnin perusteet ja tavoitteet

Riskienarvioinnin perusteet ja tavoitteet Riskienarvioinnin perusteet ja tavoitteet Jukka Tamminen Yli-ins., DI TSP-Safetymedia Oy 1 Työsuojelun valvonnan vaikuttamisen kohteet TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖTURVALLISUUDEN HALLINTA Organisaatio

Lisätiedot

Konehankinta ajankohtainen muista arvioida työturvallisuusriskit

Konehankinta ajankohtainen muista arvioida työturvallisuusriskit Konehankinta ajankohtainen muista arvioida työturvallisuusriskit Nordic Food & Nordic Pack 8.10.2014 Toimialapäällikkö Jukka Soukkanen Elintarviketeollisuusliitto ry Elintarviketeollisuuden, teollisuuden

Lisätiedot

Nuorten työtapaturmat. Lähteet: Tapaturmavakuutuslaitosten liitto ja Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto

Nuorten työtapaturmat. Lähteet: Tapaturmavakuutuslaitosten liitto ja Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto Nuorten työtapaturmat Lähteet: Tapaturmavakuutuslaitosten liitto ja Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto Työtapaturmat ikäluokittain Suomessa vuonna 2011 *Alle 15-vuotiaille 59 työpaikkatapaturmaa ja 0

Lisätiedot

Hyvän työympäristön tarkistuslista. Tämän tarkistuslistan on laatinut Folksam Vahinkovakuutus yhteistyössä työsuojeluviranomaisten kanssa

Hyvän työympäristön tarkistuslista. Tämän tarkistuslistan on laatinut Folksam Vahinkovakuutus yhteistyössä työsuojeluviranomaisten kanssa Hyvän työympäristön tarkistuslista Tämän tarkistuslistan on laatinut Folksam Vahinkovakuutus yhteistyössä työsuojeluviranomaisten kanssa 1 Hyvän työympäristön tarkistuslista Hyvä työympäristö syntyy työpaikalla,

Lisätiedot

Viisaat kypärät yhteen Työturvallisuusseminaari 7.5.2014. Mitä työturvallisuus on? Turvallisuusasiantuntija Markku Marjamäki

Viisaat kypärät yhteen Työturvallisuusseminaari 7.5.2014. Mitä työturvallisuus on? Turvallisuusasiantuntija Markku Marjamäki Viisaat kypärät yhteen Työturvallisuusseminaari 7.5.2014 Mitä työturvallisuus on? Turvallisuusasiantuntija Markku Marjamäki Puheenvuoron pitäjän työhistoriasta konsulttisopimus työsuojeluhallituksen kanssa

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä 23.3.2012. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä 23.3.2012. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työtapaturmien ehkäisy tavaransiirroissa TkT Pia Perttula Työturvallisuus - Logistiikka Miten tutkittiin Tilastotietoa Kuorma-autonkuljettajille sattuneet työtapaturmat Length of disability

Lisätiedot

Rovaniemi 13.11. 2009 Hyvää matkaa, ehjänä kotiin!

Rovaniemi 13.11. 2009 Hyvää matkaa, ehjänä kotiin! Rovaniemi 13.11. 2009 Hyvää matkaa, ehjänä kotiin! Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK Paivi.rauramo@ttk.fi - Koulutusta - Julkaisuja - Telma -Verkkopalvelut: www.ttk.fi, www.nolla.fi

Lisätiedot

Korvaussuoritukset kaatumis-ja putoamistapaturmista (lakisääteinen tapaturmavakuutus)

Korvaussuoritukset kaatumis-ja putoamistapaturmista (lakisääteinen tapaturmavakuutus) miljoonaa euroa Korvaussuoritukset kaatumis-ja putoamistapaturmista (lakisääteinen tapaturmavakuutus) 16 14 16 14 työmatkatapaturmat, vapaa-ehtoisesti vakuutetut yrittäjät 12 1 8 12 1 8 työmatkatapaturmat,

Lisätiedot

Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue

Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue Koulutus: yhteiskuntatieteiden maisteri (YTM) Työpaikka: ylitarkastajana Itä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueella

Lisätiedot

TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA. Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto

TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA. Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto Rakentaminen on vaarallinen toimiala näin väitetään Tilastotietoa Lähde: TVL Rakennusteollisuus RT

Lisätiedot

Työturvallisuus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä

Työturvallisuus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä Työturvallisuus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä 28.09.2010 Työssäoppimisen loppuseminaari DI, tutkija Sari Tappura Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Teollisuustalous

Lisätiedot

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015. Perehdyttäminen työturvallisuuteen Yhteinen työpaikka, aliurakointi ja ketjutus

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015. Perehdyttäminen työturvallisuuteen Yhteinen työpaikka, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Perehdyttäminen työturvallisuuteen Yhteinen työpaikka, aliurakointi ja ketjutus 1 YHTEINEN TYÖPAIKKA Työturvallisuuslaki (738/2002) 6. luku 49-54 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Rakentaminen/Metalliteollisuus TOT 14/01. Asentaja putosi 4 m kiinnittäessään porrastornin välitasanteelle poikkipalkkia TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT

Rakentaminen/Metalliteollisuus TOT 14/01. Asentaja putosi 4 m kiinnittäessään porrastornin välitasanteelle poikkipalkkia TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT TOT-RAPORTTI Asentaja putosi 4 m kiinnittäessään porrastornin välitasanteelle poikkipalkkia TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT 14/01 Tapahtumakuvaus Aliurakoitsijan johdon ja valvonnan alaisena työskennellyt vuokrattu

Lisätiedot

Pelastusalan työturvallisuuskoulutus

Pelastusalan työturvallisuuskoulutus Pelastusalan työturvallisuuskoulutus Työturvallisuuskoulutuksen taustaa (1) Työturvallisuusasiat ovat nousseet pelastusalalla entistä tärkeämmiksi Esikuvana tälle koulutukselle on Työturvallisuuskeskuksen

Lisätiedot

Tyyppitapaturma: Putoaminen A-tikkailta

Tyyppitapaturma: Putoaminen A-tikkailta Tyyppitapaturma: Putoaminen A-tikkailta Yhteenveto 19 tutkitusta vakavasta tapaturmasta TAPS-tietokannasta, tapauksia ei ole rajattu toimialan mukaan. Työtapaturmien tutkinnan kehittäminen Puro V., Rasa

Lisätiedot

Jäteautonkuljettaja puristui auton jätepuristimeen TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Jätepuristimella varustettu jäteauto (molemmat vm.

Jäteautonkuljettaja puristui auton jätepuristimeen TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Jätepuristimella varustettu jäteauto (molemmat vm. TOT-RAPORTTI Jäteautonkuljettaja puristui auton jätepuristimeen TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT 7/07 Tapahtumakuvaus Jäteautonkuljettajat NN (61-v.) ja MM lastasivat jätepahvia auton automaattisesti toimivaan

Lisätiedot

28.9.2015. Mikäli tämän dokumentin vaatimuksista poiketaan, täytyy ne kirjata erikseen hankintasopimukseen.

28.9.2015. Mikäli tämän dokumentin vaatimuksista poiketaan, täytyy ne kirjata erikseen hankintasopimukseen. Turvallisuusohje 1 (5) 1 Turvallisuuden vähimmäisvaatimukset palveluntoimittajille Metsä Groupin tavoitteena on varmistaa turvallinen ja toimintavarma työympäristö joka päivä. Tavoite koskee niin Metsä

Lisätiedot

18.1.2015 TURVALLISUUSASIAKIRJA KLAUKKALAN JALKAPALLOHALLIN TEKONURMIKENTTÄ. Puhelin

18.1.2015 TURVALLISUUSASIAKIRJA KLAUKKALAN JALKAPALLOHALLIN TEKONURMIKENTTÄ. Puhelin TYÖTURVALLISUUSASIAKIRJA 1 (6) TURVALLISUUSASIAKIRJA KLAUKKALAN JALKAPALLOHALLIN TEKONURMIKENTTÄ (09) 2500 2010 etunimi.sukunimi@nurmijarvi.fi TYÖTURVALLISUUSASIAKIRJA 2 (6) SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi

YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi Tutkimuksen toteutus ja keskeisiä tuloksia Osa 5. Yhteisten työpaikkojen tapaturmien ehkäisy Vaaratekijät Yhteisillä työpaikoilla tulee kiinnittää

Lisätiedot

TYÖN RISKIEN ARVIOINTIKORTIT

TYÖN RISKIEN ARVIOINTIKORTIT TYÖN RISKIEN ARVIOINTIKORTIT Riskien arviointi työpaikalla -työkirja Riskien arvioinnin suunnittelu Yritys / osasto Suunnitelman tekijät Päiväys Selvitettävät asiat Lähtötiedot Aiemmin tehdyt selvitykset,

Lisätiedot

Työmailla tavoitteena nolla tapaturmaa. Suvi Lokkinen, kehityspäällikkö Kantaverkkopäivä 6.9.2012

Työmailla tavoitteena nolla tapaturmaa. Suvi Lokkinen, kehityspäällikkö Kantaverkkopäivä 6.9.2012 Työmailla tavoitteena nolla tapaturmaa Suvi Lokkinen, kehityspäällikkö Kantaverkkopäivä 6.9.2012 Fingridin työturvallisuushanke 2012 Tavoitteena 0 tapaturmaa Fingridin työmailla kehittää työturvallisuuskulttuuria

Lisätiedot

ISO/DIS 45001 kommenttipuheenvuoro

ISO/DIS 45001 kommenttipuheenvuoro ISO/DIS 45001 kommenttipuheenvuoro Kari Mäkelä Aamukahvitilaisuus 15.12.2015 SFS 14.12.2015, TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry, EVO/Kari Mäkelä, www.teamliitto.fi 1 Kaukoviisaus, harkinta, etukäteen

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

VAARALLISTEN AINEIDEN KULJETUSTEN TURVALLISUUS ON ONNISTUMISEN SIVUTUOTE

VAARALLISTEN AINEIDEN KULJETUSTEN TURVALLISUUS ON ONNISTUMISEN SIVUTUOTE VAARALLISTEN AINEIDEN KULJETUSTEN TURVALLISUUS ON ONNISTUMISEN SIVUTUOTE 1 Case: Vantaan Energia Case: Vantaan Energia Oy Turvallisuushavainnot 2013 CASE: Vantaan energia Oy Kehitysprojektit 2013-14 Turvallisuustilastojen

Lisätiedot

Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 Johdon työturvallisuussitoumus ja turvallisen työn periaatteet

Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 Johdon työturvallisuussitoumus ja turvallisen työn periaatteet Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 Johdon työturvallisuussitoumus ja turvallisen työn periaatteet Rakennusteollisuus RT ry:n hallituksessa vahvistettu 19.6.2012 Johdon työturvallisuussitoumus Meidän yrityksessämme:

Lisätiedot

Työturvallisuussäännösten tuki hyvälle käsityönopetukselle

Työturvallisuussäännösten tuki hyvälle käsityönopetukselle 1 Työturvallisuussäännösten tuki hyvälle käsityönopetukselle Työsuojelusäännösten soveltaminen oppilaan työhön peruskoulussa Yleisiä iä huomioita it Vanhempi hallitussihteeri Antti Posio, STM 2 Oppilaalla

Lisätiedot

Työturvallisuus työssäoppimisessa SALO. www.sskky.fi. 17. maaliskuuta 2013

Työturvallisuus työssäoppimisessa SALO. www.sskky.fi. 17. maaliskuuta 2013 Työturvallisuus työssäoppimisessa SALO Opiskelijan työturvallisuus 1. Työturvallisuus työsalissa Kysely opiskelijoilta työsaliturvallisuudesta. (kevät 2012 / EK) Autoala 2. Työturvallisuus työssäoppimisessa

Lisätiedot

Tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisy esimiestyönä

Tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisy esimiestyönä Tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisy esimiestyönä Kehittämispäällikö Anne Lounamaa, FT Tapaturmien ehkäisyn yksikkö, THL 4.10.2013 RAI- vertailukehittämisen seminaari 3.10.2013, Helsinki, Paasitorni

Lisätiedot

Onnettomuuksista oppiminen ja turvallisuuden parantaminen

Onnettomuuksista oppiminen ja turvallisuuden parantaminen Onnettomuuksista oppiminen ja turvallisuuden parantaminen Johtava tutkija Kai Valonen Onnettomuustutkintakeskus www.turvallisuustutkinta.fi Tutkitaan Suuronnettomuudet Ilmailu, raideliikenne ja vesiliikenne

Lisätiedot

Talonrakennus TOT 24/00. Rakennusmies putosi betonilattiaan tikkaiden luistettua TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Rakennusmies. Talonrakennus.

Talonrakennus TOT 24/00. Rakennusmies putosi betonilattiaan tikkaiden luistettua TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Rakennusmies. Talonrakennus. TOT-RAPORTTI 24/00 Rakennusmies putosi betonilattiaan tikkaiden luistettua TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Hallirakennuksessa oli kulku toiseen kerrokseen 4,9 m korkeilla tikkailla. Rakennusmies

Lisätiedot

Työkirja tapaturmien ja vaaratilanteiden tutkimiseen TAPATURMAVAKUUTUSLAITOSTEN LIITTO TYÖTURVALLISUUSKESKUS TYÖTERVEYSLAITOS TURVATEKNIIKAN KESKUS 1

Työkirja tapaturmien ja vaaratilanteiden tutkimiseen TAPATURMAVAKUUTUSLAITOSTEN LIITTO TYÖTURVALLISUUSKESKUS TYÖTERVEYSLAITOS TURVATEKNIIKAN KESKUS 1 Työkirja tapaturmien ja vaaratilanteiden tutkimiseen TAPATURMAVAKUUTUSLAITOSTEN LIITTO TYÖTURVALLISUUSKESKUS TYÖTERVEYSLAITOS TURVATEKNIIKAN KESKUS 1 SISÄLLYS 1 Esipuhe 3 2 Johdanto 4 3 Suomalainen tapaturmatutkimusmalli

Lisätiedot

MITEN TYÖTURVALLISUUDEN TASO SAADAAN NOUSEMAAN RAKENNUSALALLA. L S Kiinteistö ja rakennuspäivä 06.02.2015 Juha Suvanto

MITEN TYÖTURVALLISUUDEN TASO SAADAAN NOUSEMAAN RAKENNUSALALLA. L S Kiinteistö ja rakennuspäivä 06.02.2015 Juha Suvanto MITEN TYÖTURVALLISUUDEN TASO SAADAAN NOUSEMAAN RAKENNUSALALLA L S Kiinteistö ja rakennuspäivä 06.02.2015 Juha Suvanto Rakentaminen on vaarallinen toimiala näin väitetään Tilastotietoa Lähde: TVL Rullaava

Lisätiedot

Vaarojen arvioinnilla kohti parempaa työtä. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja

Vaarojen arvioinnilla kohti parempaa työtä. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Vaarojen arvioinnilla kohti parempaa työtä Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia lyhyesti Liikevaihto 187 miljoonaa Henkilöstö 250 Päätuotteet yhteistuotannolla tuotettu sähkö ja kaukolämpö Sähköasiakkaita

Lisätiedot

Ihoaltistumisen arvioinnin tarve työpaikoilla STHS koulutuspäivät 28.-29.1.2015

Ihoaltistumisen arvioinnin tarve työpaikoilla STHS koulutuspäivät 28.-29.1.2015 Ihoaltistumisen arvioinnin tarve työpaikoilla STHS koulutuspäivät 28.-29.1.2015 Maj-Len Henriks-Eckerman, Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija 1 Ihon altistuminen herkistäville kemikaaleille: Epoksihartsit,

Lisätiedot

Työsuojelun toimintaohjelma

Työsuojelun toimintaohjelma Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maatalousalueisiin Työsuojelun toimintaohjelma Luentopäivä 17.3.2010 Yrityspuisto Futuria Sirkka Malkki Työsuojelun toimintaohjelma Perustuu

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

Tyyppitapaturma: Kaivannon sortuma

Tyyppitapaturma: Kaivannon sortuma Tyyppitapaturma: Kaivannon sortuma Yhteenveto 22 tutkitusta vakavasta tapaturmasta TAPS-tietokannasta Työtapaturmien tutkinnan kehittäminen Lappalainen J., Puro V., Rasa P-L. & Mattila S. 22.11.2013 1

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko STYL ry 40 v. Kalastajatorppa, 28.11.2013 klo 19 puhuttaessa muutokset mahdollisia Hyvät Suomen Työsuojelualan Yritysten Liitto ry:n jäsenet Arvoisat juhlavieraat

Lisätiedot

Raskaan liikenteen tieturvallisuus missä mennään? 3.2.2015

Raskaan liikenteen tieturvallisuus missä mennään? 3.2.2015 Raskaan liikenteen tieturvallisuus missä mennään? 3.2.2015 Tapaturmat ja niiden torjunta Kuljettajan rooli turvallisuudessa Työturvallisuusasiantuntija Ulla Juuti Pohjola Vakuutus Tapaturmat ja niiden

Lisätiedot

Turvallisesti tikkailla

Turvallisesti tikkailla Turvallisesti tikkailla Turvallisesti tikkailla Tämä ohje on tehty teollisuuden työpaikkojen turvallisuustyön tukemiseksi. Ohjeessa on huomioitu lainsäädännön vaatimusten lisäksi myös hyviä käytäntöjä.

Lisätiedot

Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 35. Työsuojeluhallinto. Turvallisuusjohtaminen

Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 35. Työsuojeluhallinto. Turvallisuusjohtaminen Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 35 Työsuojeluhallinto Turvallisuusjohtaminen Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 35 Turvallisuusjohtaminen TYÖSUOJELUHALLINTO Tampere 2010 ISBN 952-479-006-8 ISSN 1456-257X Multiprint

Lisätiedot

Muutokset. Sisällysluettelo 2 (8) KÄYTTÖSUUNNITELMA. Opastinportaali 28.7.2014 Dnro 3597/090/2014. Kohta Muutettu (pvm) Kuvaus

Muutokset. Sisällysluettelo 2 (8) KÄYTTÖSUUNNITELMA. Opastinportaali 28.7.2014 Dnro 3597/090/2014. Kohta Muutettu (pvm) Kuvaus 2 (8) Muutokset Kohta Muutettu (pvm) Kuvaus Sisällysluettelo 1 KÄYTTÖTARKOITUS... 3 1.1 Rakennetyyppikohtaiset erityispiirteet... 4 1.2 Käyttö ja sijoittelu... 4 2 OPASTINPORTAALIN KÄYTTÖTURVALLISUUS...

Lisätiedot

Työturvallisuus jokaisen vastuu

Työturvallisuus jokaisen vastuu Torstai 20.9.2007 Tampere-talo Työturvallisuus jokaisen vastuu Avaus puheenvuoro RaTuKe hanke pj. Tästä lähdimme liikkeelle: RATUKE on työtapaturmaohjelman sovellus rakennusalalle toimii yhteistyössä valtakunnallisen

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Miten työturvallisuuslain turvallisuusjohtaminen näkyy viranomaisvalvonnassa

Miten työturvallisuuslain turvallisuusjohtaminen näkyy viranomaisvalvonnassa Miten työturvallisuuslain turvallisuusjohtaminen näkyy viranomaisvalvonnassa Ratuke-seminaari 30.10.2012 Jokaiselta työpaikalta löytyvä vaikutusketju ja sen sääntely Turvallisuuden johtaminen = työpaikan

Lisätiedot

TALOTEKNISEN KORJAUSRAKENTAMISEN TYÖTURVALLISUUS. Kaikki korjausrakentamisen Constit www.consti.fi

TALOTEKNISEN KORJAUSRAKENTAMISEN TYÖTURVALLISUUS. Kaikki korjausrakentamisen Constit www.consti.fi TALOTEKNISEN KORJAUSRAKENTAMISEN TYÖTURVALLISUUS Kaikki korjausrakentamisen Constit www.consti.fi CONSTI YHTIÖIDEN TOIMIALAT Consti Yhtiöt Toimitilat Asuintalot Consti Talotekniikka Oy PKS Muu Suomi Consti

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden Haastamme kilpailu 2002-2005 ja seurantakierros 2007

Teknologiateollisuuden Haastamme kilpailu 2002-2005 ja seurantakierros 2007 Teknologiateollisuuden Haastamme kilpailu 2-25 ja seurantakierros 27 Tavoitteena vauhdittaa turvallisuuden ja tuottavuuden kehitystä 1 Metallituote- ja koneteollisuuden työympäristön taso ja tuottavuus

Lisätiedot

ONKO TYÖ HSY:N JÄTTEENKULJETUSURAKOISSA TURVALLISTA? Juho Nuutinen

ONKO TYÖ HSY:N JÄTTEENKULJETUSURAKOISSA TURVALLISTA? Juho Nuutinen ONKO TYÖ HSY:N JÄTTEENKULJETUSURAKOISSA TURVALLISTA? Juho Nuutinen MÄÄRITELMÄ Työn ja toiminnan luonne huomioon ottaen, on riittävän järjestelmällisesti selvitettävä ja tunnistettava työstä, työtilasta,

Lisätiedot

Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä. Anne Silla ja Juha Luoma VTT

Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä. Anne Silla ja Juha Luoma VTT Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä Anne Silla ja Juha Luoma VTT Click to edit Master Tutkimuksen title style tavoitteet Click Selvittää to edit toimintatapoja

Lisätiedot

Koulun työturvallisuuden viranomaisvalvonnan käytännöt

Koulun työturvallisuuden viranomaisvalvonnan käytännöt Koulun työturvallisuuden viranomaisvalvonnan käytännöt Tarkastaja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue 19.11.2010 1 STM:n Strategiset tavoitteet - Toiminta suuntautuu terveyden

Lisätiedot

ABB Drives and Controls, 26.05.2015 Koneenrakentajan ja laitetoimittajan yhteistoiminta toiminnallisen turvallisuuden varmistamisessa

ABB Drives and Controls, 26.05.2015 Koneenrakentajan ja laitetoimittajan yhteistoiminta toiminnallisen turvallisuuden varmistamisessa ABB Drives and Controls, 26.05.2015 Koneenrakentajan ja laitetoimittajan yhteistoiminta toiminnallisen turvallisuuden varmistamisessa Sisältö 1. Koneenrakentajan haasteita koneiden turvallistamisessa 2.

Lisätiedot

KAALISTEN KAUPUNKI. Torin seudun kehittämishanke. Toinen rakennusvaihe 2012 Kirkkokadun saneeraus TYÖTURVALLISUUSLIITE

KAALISTEN KAUPUNKI. Torin seudun kehittämishanke. Toinen rakennusvaihe 2012 Kirkkokadun saneeraus TYÖTURVALLISUUSLIITE KAALISTEN KAUPUNKI Torin seudun kehittämishanke Toinen rakennusvaihe 2012 Kirkkokadun saneeraus TYÖTURVALLISUUSLIITE 28.3.2012 SIsÄLLYSLUETTEL0 1 YLEISTÄ 1.1 Turvallisuusliitteen tarkoitus 1.2 Rakennuttaja,

Lisätiedot

Työturvallisuus. Tapaturmatilastointi. Minna Rautajoki 5.4.2011 1

Työturvallisuus. Tapaturmatilastointi. Minna Rautajoki 5.4.2011 1 Työturvallisuus Tapaturmatilastointi 1 Valtakunnalliset työtapaturmatietokannat Virallisia työtapaturmatilastoja julkaisevat TVL ja Tilastokeskus. Tapaturmavakuutuslaitoksen liitto TVL: Työtapaturmat ja

Lisätiedot

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa Maahanmuuttajille suunnattu tukimateriaali työturvallisuuskorttikoulutukseen/ Luonnos/ KK Tavastia / Tiina Alhainen Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa s. 7 Yhteinen työpaikka tarkoittaa, että

Lisätiedot

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012 2015. Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012 2015. Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015 Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012 2015 Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015 Hankkeen tavoitteet Keskeisenä tavoitteena on kunta-alan työpaikkojen turvallisuusjohtamisen

Lisätiedot

Kunta-alan työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2004 Tilasto ja vahinkokuvausaineiston hyödyntäminen

Kunta-alan työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2004 Tilasto ja vahinkokuvausaineiston hyödyntäminen 1 Tilasto ja vahinkokuvausaineiston hyödyntäminen Kohti nollaa työtapaturmaa kunta-alalla teemaseminaari 6.3.2008 Noora Hintikka Tampereen Noora teknillinen Hintikka yliopisto 1.9.2009 2 Tutkimushanke

Lisätiedot

9.11.2014. Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry

9.11.2014. Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry Potilasturvallisuus periaatteet ja toiminnot, joiden tarkoituksena on varmistaa hoidon turvallisuus sekä suojata potilasta vahingoittumasta. Potilas- ja lääkehoidon

Lisätiedot

1 Lokakuu 2013. Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen

1 Lokakuu 2013. Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen 1 Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen Työnantajan edustajana huolehtii, että nämä toteutuu Työnantajan on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan

Lisätiedot

Ohje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi

Ohje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi Riskien arvioinnin työkalu ohjelmapalveluiden tuottajille Ohje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi Tämä riskien arvioinnin työkalu on tarkoitettu matkailualan ohjelmapalveluja tarjoaville yrityksille.

Lisätiedot

Turvallisuuden seuranta Liikenneviraston rautatieosaston hankkeilla. Vuosiraportti 2010

Turvallisuuden seuranta Liikenneviraston rautatieosaston hankkeilla. Vuosiraportti 2010 Turvallisuuden seuranta Liikenneviraston rautatieosaston hankkeilla Vuosiraportti 2010 Työn taustaa Vuonna 2008 on aloitettu kaikilla Liikenneviraston tieosaston ja ELY-keskusten L-vastuualueen hankkeilla

Lisätiedot