3 TAPATURMAVAARAT. 3.1 Tapaturmavaarat. (Teoksessa: Työsuojelun perusteet. Työterverveyslaitos 2003) Mikä on työtapaturma?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "3 TAPATURMAVAARAT. 3.1 Tapaturmavaarat. (Teoksessa: Työsuojelun perusteet. Työterverveyslaitos 2003) Mikä on työtapaturma?"

Transkriptio

1 3 TAPATURMAVAARAT (Teoksessa: Työsuojelun perusteet. Työterverveyslaitos 2003) 3.1 Tapaturmavaarat JORMA LAPPALAINEN JA KAIJA LEENA SAARELA Jakson tavoite on kertoa lukijalle mikä on työtapaturma ja siihen liittyvät peruskäsitteet mitkä tekijät vaikuttavat työtapaturmien sattumiseen minkälaisia työtapaturmia sattuu ja miten työtapaturmariski on muuttunut miten työtapaturmia tutkitaan miten työtapaturmia voidaan ennalta ehkäistä Mikä on työtapaturma? Työtapaturma tarkoittaa tapahtumaa, jossa työntekijä loukkaantuu. Syntyneen vamman vakavuus voi vaihdella lievästä vakavaan, ja pahimmillaan tapaturma voi johtaa vahingoittuneen kuolemaan. Koska tapaturmat aiheuttavat uhrille ja koko työyhteisölle monenlaista haittaa, niitä pyritään torjumaan eri keinoin. Työtapaturma on äkillinen ja odottamaton sarja tapahtumia, jonka seurauksena on ruumiinvamma tapahtumaketju Tapaturmia on usein tarkasteltu liian yksinkertaisesti. Tapaturma voidaan nähdä psykologian näkökulmasta inhimillisenä virheenä, turvallisuusteknisestä näkökulmasta laitteen tai koneen puutteellisuutena tai juridisesta näkökulmasta turvallisuusmääräysten rikkomisena. Tapaturma on kuitenkin moni- 38

2 tahoinen ilmiö. Siinä ei ole kyse vain yhdestä tapahtumasta, vaan sarjasta tapahtumia eli tapaturma muodostuu monesta syiden ja seurausten ketjusta. Tällä on paljon merkitystä tapaturmien ehkäisyn kannalta. Kun syyt tunnetaan, ehkäisytoimet voidaan suunnata tarkasti niihin tekijöihin, jotka synnyttävät vaarallisia tapahtumaketjuja. lain määritelmä Tapaturmavakuutuslainsäädännössä työtapaturmalla tarkoitetaan tapaturmaa, joka aiheuttaen vamman tai sairauden on kohdannut työntekijää työssä tai työstä johtuvissa olosuhteissa. Työtapaturmaksi luetaan myös työntekijän pahoinpitelystä aiheutunut vamma tai sairaus. Työtapaturman tyyppi sattumispaikan mukaan työpaikkatapaturma: sattuu työpaikalla tai sen alueella tai varsinaisen työpaikan ulkopuolisessa työkohteessa työmatkatapaturma: sattuu matkalla asunnosta työpaikalle tai päin vastoin tapaturmateoriat muuttuvat Miten tapaturma syntyy? Tapaturmakäsitysten kehitys Tapaturmista on useita käsityksiä ja teorioita, jotka ovat muuttuneet ja kehittyneet historian kuluessa. Vanhimpia ihmisten kokemia onnettomuustyyppejä olivat erilaiset luonnononnettomuudet (maanjäristys, myrsky, tulva jne.), joilla ajateltiin olevan jokin tietty yksi syy. Kun syytä ei tunnettu, vallitseva tapaturmateoria oli usko sattumaan tai kohtaloon. Kun myöhemmin yleisimmiksi tulivat ihmisten toimintaan liittyvät (toimintavirheet, työvälineet, rakenteet jne.) onnettomuudet, syntyi suuri määrä erilaisia uusia selityksiä eli teorioita (mm. psykodynaamiset teoriat, tapaturma-alttius- ja taipumusteoriat, vaaratekijäteoriat). Tyypillisiä olivat edelleen yhden selityksen teoriat sekä inhimillisten ja teknisten syiden jyrkkä erottaminen. Tämä johti tapaturmantorjunnassa aaltoliikkeeseen: toisinaan on korostettu ihmisen tekemiä virheitä, toisinaan taas työvälineiden teknisiä puutteita. uudet vaarat ja teoriat Monimutkaiset tekniset järjestelmät ohjausjärjestelmineen toivat mukanaan uusia vaaroja ja niihin liittyviä onnettomuuksia. Niistä saivat alkunsa erilaiset tapaturmia selittävät järjestelmäteoriat. Alettiin oivaltaa, että tapaturmiin liittyy aina monta syytä, sekä inhimillisiä että teknisiä tekijöitä, joista muodostuu monimutkaisia syy-seurausketjuja. 39

3 esimerkki perinteisestä tapaturma-analyysista Otetaan esimerkki yksinkertaisesta työtapaturmasta ja sen perinteisestä analyysista. A. tapahtuma: työntekijä kaatui portaissa ja putosi portaiden alapäähän loukaten selkänsä B. tapahtuman analyysi: vaarantava toiminta: jalan luiskahtaminen portaan askelmalta vaarallinen olosuhde: portaan viallinen askelma C. johtopäätökset ja korjaustoimet: kunnostetaan portaan askelma Onko tapaus nyt loppuun käsitelty ja kaikki kunnossa eli onko vastaavat tapahtumat ehkäisty? Ei suinkaan. Todellisen ennalta ehkäisyn varmistamiseksi tulisi tehdä ainakin seuraavia lisäkysymyksiä: miksi viallista portaan askelmaa ei ollut havaittu tarkastuksissa? miksi työnjohto hyväksyi viallisen portaan käytön? tiesikö loukkaantunut, etteivät portaat olleet kunnossa? miten hänet oli opastettu työhön, jota hän teki? tarkistiko työnjohto ennalta olosuhteet? onko vastaavia portaita muitakin? Näihin kysymyksiin vastaamalla löytyy todennäköisesti tarve tehdä parannuksia mm. seuraaviin kohteisiin: työnopastus, vaarojen tunnistaminen ja tarkastustoiminta, vastuut, työn esisuunnittelu, työnjohdon koulutus sekä portaiden ja muiden työvälineiden hankinta. Monia muutoksia siis tarvitaan työpaikan turvallisuuden hallintajärjestelmään. monisyyteoria Nykyaikainen tapaturmakäsitys perustuu ns. monisyyteoriaan. Työtapaturmilla on aina monia syytekijöitä, joihin liittyy useita myötävaikuttavia ja välillisiä tekijöitä. Tapaturmien syntyä on havainnollistettu erilaisilla malleilla, joissa tapaturman synty esitetään koostuvan peräkkäisten tapahtumien ketjuista (esim. dominopalikka-malli, kuva 4). Mallit pyrkivät havainnollistamaan, ettei tapaturman syitä tutkittaessa kannata pysähtyä vain välittömiin syytekijöihin, koska silloin todellisen ennalta ehkäisyn kannalta välittömiä aiheuttajia synnyttävät tekijät (alkutekijät, välittävät tekijät) jäävät edelleen vaikuttamaan. 40

4 Kuva 4. Malli tapaturman sattumisesta (ns. dominopalikka-malli) piilevät vaarat Uusista tapaturmamalleista yhden havainnollisimmista on kehittänyt James Reason (kuva 5). Mallin mukaan työpaikalla on aina piileviä vaaroja (esim. energioita). Niitä pyritään hallitsemaan erilaisilla suojauksilla, jotka voivat olla joko teknisiä suojalaitteita tai erilaisia turvallisuuden varmistustoimia ikään kuin monessa kerroksessa. Suojauksiin syntyy kuitenkin silloin tällöin aukkoja, jolloin vaarallinen energia pääsee purkautumaan ja syntyy vaaratilanteita ja tapaturmia. Aukkojen syntymistä ohjaava tapahtumaketju alkaa organisaatiotekijöistä ja päätyy työntekijöiden virheisiin, jotka usein välittömästi laukaisevat tapaturmatilanteen. Kyseessä on monitasoinen (hierarkkinen) ja -vaiheinen tapahtumaketju (kuva 5). Kuva 5. James Reasonin tapaturmamalli (lähde: Reason 1997) 41

5 tapahtuman kulku Yksittäisessä tapaturmassa tapahtumat etenevät Reasonin tapaturmamallin mukaan seuraavasti: 1. Syiden ja seurausten ketju alkaa organisaatiotekijöistä, joita ovat johtaminen, strategiset päätökset, yleiset prosessit (suunnittelu, budjetointi jne.), 2. jotka muovaavat organisaatiokulttuuria, lausumattomia asenteita ja kirjoittamattomia sääntöjä, 3. joista syntyvät toimintatavat välittyvät mm. viestinnän avulla läpi organisaation yksittäisiin työpisteisiin (paikalliset tekijät työpaikalla), 4. joissa ne vaikuttavat vaarantavien tekojen (ei-turvallisten tekojen) todennäköisyyttä edistävinä tekijöinä (esim. aikapaine, puutteelliset välineet) ja 5. yhdistyvät inhimilliseen taipumukseen tehdä virheitä ja rikkeitä eli vaarantavia tekoja, mutta 6. vaarantavista teoista vain muutamat aiheuttavat aukkoja suojauksiin (joskus aukot voivat syntyä vaarantavista teoista riippumatta). välittömistä tekijöistä taaksepäin Sattunutta tapaturmaa tutkittaessa tulee edetä päinvastaiseen suuntaan eli tapaturman välittömistä tekijöistä taaksepäin alkutekijöihin eli organisaatiotekijöihin asti. Siten on mahdollista löytää tehokkaimmat ehkäisykeinot. Tapaturmien tunnusluvut Tapaturmien määrän ja riskien kehitystä mitataan erilaisilla tunnusluvuilla. Työpaikalla tunnusluvut kannattaa laskea erikseen työpaikka- ja työmatkatapaturmille samoin työntekijöille ja toimihenkilöille. Tunnuslukujen yhteydessä pitää ilmoittaa, ovatko kyseessä kaikki tapaturmat vaiko vain vähintään kolmen päivän poissaoloon johtaneet. Tunnuslukuja voidaan verrata mm. organisaation edellisten vuosien tunnuslukuihin ja toimialan keskimääräiseen tasoon. Vertailulukuja löytyy yrityksen oman vakuutusyhtiön kautta sekä yleisistä tilastoista. Tapaturmien tunnuslukuja tapaturmien lukumäärä (vuodessa) tapaturmien aiheuttamien sairauspäivien lukumäärä (vuodessa) tapaturmataajuus (tapaturmien lukumäärä milj. tehtyä työtuntia kohti vuodessa) tapaturmasuhde (tapaturmien lukumäärä vuosityöntekijää kohti) tapaturmien vaikeusaste (tapaturmien aiheuttamat sairauspäivät / tapaturmien lukumäärä) sairauspäivätaajuus (sairauspäivät miljoonaa tehtyä työtuntia kohti vuodessa) 42

6 Minkälaisia tapaturmia sattuu? Jotta tapaturmia voidaan ennalta ehkäistä, pitää tietää minkälaisia ne ovat ja missä niitä sattuu. tapaturman aiheuttaja Tapaturman aiheuttajalla pyritään kuvaamaan sitä tekijää (kone, esine, aine tms.), jonka voidaan katsoa eniten vaikuttaneen vamman syntymiseen. Yleisimpiä aiheuttajia ovat olleet kappaleet ja esineet sekä työympäristö ja sen rakenteet (yhteensä 56 %, kuva 6). Tapaturman aiheuttajien osuudet vaihtelevat eri toimialojen välillä. Esimerkiksi koneiden osuus terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelun sekä rakentamisen tapaturmissa on vain 2 %, kun se teollisuudessa on %. Kuljetus- ja nostolaitteiden osuus rakentamisen tapaturmista on 20 %, mutta kunta-alalla vain 3 % ja teollisuudessa keskimäärin 5 %. tapaturmatyyppi Tapaturmatyypillä kuvataan tapaturman sattumistapaa eli tapaa, jolla vahingoittunut on joutunut kosketuksiin tapaturman aiheuttajan kanssa. Yleisimpiä tapaturmatyyppejä ovat esineisiin tai esineiden satuttaminen, kaatuminen, liukastuminen tai kompastuminen ja ylikuormittuminen, ylirasittuminen tai rasittava liike (kuva 7). Putoaminen on yleisintä kuljetustöissä (9 %) ja rakentamisessa (8 %). Kaatuminen, liukastuminen tai kompastuminen on yleisintä rakentamisessa (27 %) ja kunta-alalla (25 %). Lentävät sirut ja hiukkaset ovat yleisimpiä metallituotteiden valmistuksessa (22 %) sekä koneiden ja laitteiden valmistuksessa (20 %). Kuva 6. Työpaikkatapaturmat aiheuttajan mukaan kaikilla toimialoilla vuonna 2000 (lähde: Tapaturmavakuutuslaitosten liitto) g) 26 % h) 19 % a) 7 % b) 6 % c) 8 % d) 1 % e) 2 % a = koneet b = kuljetus- ja nostolaitteet c = työkalut, käsi- ja voimakäyttöiset d = muut laitteet e = aineet ja säteily f = kappaleet ja esineet g = työympäristö ja rakenteet h = muut aiheuttajat f ) 31 % 43

7 i) 3 % j) 6 % a) 5 % h) 14 % g) 8 % f ) 9 % b) 19 % c) 6 % d) 2 % a = putoaminen, hyppääminen b = kaatuminen, liukastuminen, kompastuminen c = putoavien tai sortuvien esineiden aiheuttama d = esineiden päälle astuminen e = esineisiin tai esineiden satuttaminen f = lentävät sirut, hiukkaset, esineet g = esineiden väliin tai sisään joutuminen h = ylikuormittuminen, ylirasittuminen tai rasittava liike i = sähkövirta, lämpötila, vahingolliset aineet tai säteily j = muu tapaturma e) 28 % Kuva 7. Työpaikkatapaturmat tapaturmatyypin mukaan kaikilla toimialoilla vuonna 2000 (lähde: Tapaturmavakuutuslaitosten liitto) tapaturmatekijät Tapaturmatekijät ovat tapaturmaan johtaneen tapahtumasarjan syitä. Tekijät voivat olla myös olosuhteita, jotka pelkästään sallivat tapahtumankulun edetä. Siten ne eivät varsinaisesti aiheuttaneet seuraavaa vaihetta, mutta eivät myöskään pysäyttäneet tapahtumien kulkua. Jokaisen työtapaturman taustalla voi olla useita erilaisia tapaturmatekijöitä, jotka voidaan jakaa kolmeen pääryhmään: tekniset ja fyysiset tekijät, henkilöiden toimintaan liittyvät tekijät sekä organisaatiotekijät (kuva 8). Teknisten ja fyysisten tekijöiden osuus tutkittuihin kuolemantapauksiin liittyvistä tapaturmatekijöistä on ollut noin 33 %, henkilöiden toimintaan liittyvien tekijöiden osuus noin 12 % ja organisaatiotekijöiden osuus noin 49 %. Tekniset ja fyysiset tekijät liittyvät koneisiin, laitteisiin, fyysiseen työympäristöön, materiaaleihin ja tuotteisiin. Organisaatiotekijöitä löytyy tarkasteltaessa mm. seuraavia asioita: toimintatavat, ohjeet, työnsuunnittelu, perehdyttäminen, työnjohtaminen, valvonta, tiedonkulku ja yhteistyö. tekniset ja fyysiset tekijät Kuva 8. Tapaturmatekijöiden päätyypit henkilöiden toiminta organisaatiotekijät tapahtumasarja TAPA- TURMA 44

8 Eurostattilastointiuudistus Eurostat-tilastointiuudistus on Euroopan unionin työtapaturmatilastoinnin uudistus, jonka mukaisesti työpaikkatapaturmat tilastoidaan Suomessa alkaen. Uudistuksen jälkeen ei enää koodata tapaturmatyyppiä ja aiheuttajaa. Uusia muuttujia ovat mm. poikkeama, vahingoittumistapa ja vahingoittumistapaan liittyvä välitön aiheuttaja. Toimialojen ja ammattien erot toimialat Vaarallisimpia päätoimialoja tapaturmataajuudella mitattuna olivat vuosina : rakentaminen teollisuus kuljetus, varastointi ja tietoliikenne. Rakentamisen tapaturmataajuus kaikkiin aloihin verrattuna on ollut noin 2,5-kertainen ja teollisuuden noin 1,5-kertainen. Teollisuudessa muita selvästi vaarallisempia toimialoja ovat metallituotteiden valmistus sekä puutavaran ja puutuotteiden valmistus. Selvästi muita turvallisempaa on ollut sähkökoneiden, -laitteiden, tietoliikennevälineiden ym. valmistus. ammatit Selvästi muita vaarallisempia ammatteja tapaturmataajuudella mitattuna olivat vuosina : talonrakennustyön ammatit levyseppä putkityöntekijä koneenasentaja koneistaja ja työstäjä koneenkorjaaja. Vakavat tapaturmat Turvallisuustyössä on kiinnitettävä erityistä huomiota vakavien tapaturmien torjuntaan, koska ne ovat sekä inhimillisesti että taloudellisesti merkittävimpiä. Työtapaturma määritellään vakavaksi, jos seurauksena on kuolema tai vaikeanlaatuinen vamma. Viime vuosina vakavia eli yli 30 päivän poissaoloon johtaneita tapaturmia on ollut noin 8 % kaikista työtapaturmista. Vakavissa tapaturmissa korostuvat eri tapaturmatyypit kuin lievissä, esimerkiksi rakennusalalla vakavissa tapaturmissa putoamiset ja putoavat esineet aiheuttavat paljon vammoja. 45

9 kuolemaan johtaneet tapaturmat Vakavista tapaturmista parhaiten tutkittuja ovat kuolemaan johtaneet tapaturmat. Työpaikkaonnettomuuksien tutkintajärjestelmän (TOT) mukaisesti on tutkittu vuodesta 1985 alkaen kaikki Suomessa työpaikoilla tai vastaavissa olosuhteissa sattuneet työtapaturmat. Vuoden 2001 loppuun mennessä oli tutkittu kaikkiaan 596 työsuhteessa ja 16 yrittäjille sattunutta työpaikkakuolemaa. TOT-järjestelmä vastaa kysymyksiin, mitä tapahtui, miksi ja miten torjua vastaavat tapaturmat. muuttuvat työt vaarallisimpia Työpaikkakuolemista valtaosa on sattunut muuttuvissa työoloissa ja töissä, joissa yksityiskohdat ja toteutustapa muuttuvat jatkuvasti. Tällaisia ovat rakennus-, asennus-, varasto-, metsä- ja kuljetustyöt. Jatkuvasti muuttuvat työolot aiheuttavat erityisiä vaatimuksia töiden järjestelyille ja valvonnalle. Laiminlyönnit kostautuvat vakavina työtapaturmina. Merkittävimmät tapaturmatekijät tutkituissa kuolemantapauksissa ovat olleet organisatorisia eli puutteita työnjärjestelyissä, työohjeissa ja valvonnassa. Sattuneiden tapaturmien määrä Suomessa sattuu vuosittain vähän yli korvattua työpaikkatapaturmaa, joista noin johtaa vähintään kolmen päivän työkyvyttömyyteen. Kuolemaan johtaneita työpaikkatapaturmia sattuu palkansaajille vuosittain keskimäärin 64 (perustuen Tilastokeskuksen tietoihin jaksolta ). Työmatkatapaturmia sattuu vuosittain noin Työpaikkatapaturmien taajuudessa ei ole päästy tavoiteltuun jatkuvaan ja selvään laskuun (kuva 9). Myönteinen kehitys näyttää pysähtyneen myös kuolemaan johtaneiden työpaikkatapaturmien osalta (kuva 10). Kuva 9. Palkansaajien työpaikkatapaturmat vuosina , työkyvyttömyys vähintään 3 päivää (lähde: Tilastokeskus) tapaturmia miljoonaa työtuntia kohden

10 Kuva 10. Palkansaajien kuolemaan johtaneet työpaikkatapaturmat vuosina (lähde: Tilastokeskus) työkuolemia palkansaajaa kohden Tapaturman tutkiminen työpaikalla Tapaturmista ja vaaratilanteista voidaan oppia, joten niiden tutkiminen on hyvän turvallisuuden kulmakiviä. Tutkinnan pitäisi johtaa koko työyhteisön oppimiseen. Tapaturmat ovat osoitus piilevistä vaaroista koneissa ja laitteissa, työn organisoinnissa ja työmenetelmissä, työympäristössä ja ihmisten toiminnassa. Tapaturmatutkimuksella tunnistetaan vaarat, joita poistamalla voidaan ehkäistä vastaavat tapaturmat ja vaaratilanteet. Syyllisten etsiminen ei kuulu torjuntaan. tutkimusmalli Tutkinnassa kannattaa käyttää järjestelmällistä tutkimusmallia, josta hyvä esimerkki on ns. suomalainen tapaturmatutkimusmalli vuodelta Tutkimusmalli on johdonmukainen menetelmä, jolla: kerätään tapaturmaan liittyviä tietoja laaditaan tapahtumien kuvaus määritetään tapaturman mahdollistaneet tekijät ja esitetään ne havainnollisesti valitaan ja kohdistetaan torjuntatoimet. kaikki tutkitaan välittömästi Työpaikalla tutkitaan kaikki tapaturmat, mutta myös vaaratilanteet ja vaaralliset olosuhteet on hyödyllistä tutkia. Sattuneen tapaturman tutkinta kannattaa aloittaa mahdollisimman pian ja sen tekee tutkintaryhmä sovitulla menettelytavalla. Vakavat tapaturmat ilmoitetaan heti viranomaisille (työsuojelupiiri ja poliisi). Tapaturmatutkimuksessa tarkastellaan tapahtumia ajallisesti taaksepäin ulottaen tutkimus aina normaaliin työtoimintaan saakka. Pelkästään kohtaamistilanteen ja vamman syntymishetken selvittäminen ei riitä (kuva 11). 47

11 tapaturmatekijä tapaturmatekijä tapaturmatekijä tapaturmatekijä vammaa pahentavat ja lieventävät tekijät edeltävä tapahtuma edeltävä tapahtuma edeltävä tapahtuma normaali toiminta ihmisen joutuminen vamman aiheuttajan vaikutuksen alaiseksi vamman aiheuttajan muodostuminen ja olemassaolo kohtaaminen vamman syntyminen VAMMA edeltävä tapahtuma edeltävä tapahtuma edeltävä tapahtuma Kuva 11. Tapaturman kuvausmalli tapaturmatekijä tapaturmatekijä tapaturmatekijä jälkiseuranta tärkeää Tutkinnan tulokset esitetään kirjallisesti siten, että selvitys sisältää tapahtumat, tapaturmatekijät ja torjuntatoimet. Tulokset käsitellään toimenpiteistä vastuussa olevien kanssa työkohteessa, jossa tapaturma sattui. Sovitaan kuinka torjuntatoimien toteutusta valvotaan ja vaikutuksia seurataan. Tutkitut tapaturmat ja vaaratilanteet on hyvä käsitellä yrityksen säännönmukaisissa palavereissa (johtoryhmäkokoukset, osastokokoukset jne.). Tapaturma saattaa toistua samassa paikassa tai muualla. Tutkinnan yhteydessä on uusiutumismahdollisuus kartoitettava koko yrityksessä. Tapaturmatutkimus paljastaa usein myös taustalla vaikuttavia epäkohtia, joiden korjaamisella voi olla laajempikin torjuntavaikutus. Tapaturmavaarojen tunnistaminen ennakkoon Keskeinen ongelma tapaturmatutkimuksessa on, että sen perusteella tehdyt toimenpiteet ovat aina tavallaan myöhässä. Painopistettä olisikin siirrettävä entistä enemmän ennakoivaan suuntaan. On turha odotella esimerkiksi kompastelujen ja muiden tapaturmien lisääntymistä, jos nämä tapaturmat voidaan kokonaan estää tunnistamalla vaarat, pitämällä työympäristö kunnossa, seuraamalla työympäristöä säännöllisesti ja korjaamalla havaitut puutteet nopeasti. Ennakoivan toiminnan peruslähtökohta on vaarojen järjestelmällinen tunnistaminen ja riskinarviointi. Parasta olisi, jos vaarat voitaisiin tunnistaa 48

12 mahdollisimman aikaisin, mieluiten jo suunnitteluvaiheessa, sillä turvallisuusparannusten toteuttaminen on tällöin helpointa ja taloudellisinta. riskinarviointi Perusperiaate riskinarvioinnissa on ensin tunnistaa tapaturmia aiheuttavat vaarat mahdollisimman kattavasti ja järjestelmällisesti. Sen jälkeen arvioidaan niihin liittyvät terveysvaikutukset ja vakavuus sekä esimerkiksi vaaratilanteiden esiintymisen perusteella tapaturmien todennäköisyys. Seurausten vakavuuden ja todennäköisyyden avulla voidaan määritellä tunnistettuihin vaaroihin liittyvien riskien suuruus (taulukko 1). Kun lisäksi selvitetään riittävän laajasti kunkin vaaran taustasyyt, voidaan tapaturmia ennalta ehkäistä ja valita osuvimmat torjuntakeinot. Taulukko 1. Tapaturmavaaroihin liittyvien riskien suuruusluokan määrittäminen ja riskiluokkiin kuuluvat ohjeelliset toimenpidetarpeet (lähde: BS 8800:fi ja Murtonen 2000) seuraukset / vaaratilanteen todennäköisyys vähäiset poissaolo alle 3 pv, ohimenevät lievät vaikutukset; nyrjähdykset, mustelmat haitalliset poissaolo 3 30 pv, pitkäkestoiset vakavat vaikutukset, pysyviä lieviä haittoja; murtumat, palovammat vakavat poissaolo yli 30 pv, pysyvä työkyvyttömyys, kuolema epätodennäköinen vaaratilanne satunnainen, esiintyy harvoin 1. merkityksetön riski ei toimenpiteitä 2. vähäinen riski seuranta 3. kohtalainen riski toimenpiteitä tarvitaan mahdollinen vaaratilanteet lähes päivittäisiä, läheltä piti -tapauksia sattunut 2. vähäinen riski seuranta 3. kohtalainen riski toimenpiteitä tarvitaan 4. merkittävä riski toimenpiteet välttämättömiä todennäköinen vaaratilanteita esiintyy, usein ja säännöllisesti, tapaturmia sattunut 3. kohtalainen riski toimenpiteitä tarvitaan 4. merkittävä riski toimenpiteet välttämättömiä 5. sietämätön riski välittömät toimenpiteet Hyvä työväline yleiseen tapaturmariskien arviointiin työpaikan omin voimin on Riskien arviointi työpaikalla -työkirja. Erityistapauksissa voidaan tarvita joissakin kohteissa ulkopuolisten asiantuntijoiden tekemiä riskinarviointeja. yleisten vaarojen lista Yksinkertainen keino tapaturmavaarojen riskinarviointiin on yleisimpien tapaturmavaarojen lista. Sitä voidaan käyttää tapaturmavaarojen karkeaan tunnistamiseen. Tällöin kunkin työpisteen kaikki työt ja työvaiheet käydään läpi tarkastamalla, esiintyykö näitä vaaroja. 49

13 Yleisimmät tapaturmavaarat kaatumisen, liukastumisen, kompastumisen tai päälle astumisen vaara työntekijän putoamisen vaara putoavien tai sortuvien esineiden vaara esineisiin tai esineiden satuttamisen, esineiden väliin tai sisään jäämisen, esineisiin takertumisen vaara lentävien sirujen, hiukkasten, roiskeiden ja esineiden vaara äkillinen ylikuormituksen (venähdys, revähdys, jne.) vaara sähköiskun vaara muut vaaratekijät (mm. tukehtuminen, hukkuminen jne.) Tapaturmien ehkäisyn periaatteet pääperiaatteet Suunniteltaessa yksittäisten tapaturmavaarojen torjuntaa noudatetaan seuraavia periaatteita: vaaratekijän syntyminen estetään vaaratekijä poistetaan tai, jos tämä ei ole mahdollista, se korvataan vähemmän vaarallisella käytetään yleisesti vaikuttavia keinoja ennen yksilöllisiä tekniikan ja muiden käytettävissä olevien keinojen kehitystaso otetaan huomioon. Nolla-tapaturman tavoite Tavoite on tapaturmantorjunnassa tärkeä. Tuloksiin päästään yleensä vasta, kun tapaturmien vähentämistavoite on tarpeeksi haasteellinen. Valtakunnallisessa työtapaturmaohjelmassa on asetettu tavoitteeksi saada tapaturmien määrä ja vakavuus jatkuvasti pienenemään. Keskeisiä keinoja tässä ovat turvallisuuskulttuurin parantaminen ja nolla-tapaturma-ajattelun soveltaminen. Nolla-tapaturma-ajattelu lähtee siitä, että jokainen tapaturma on torjuttavissa. Yliluonnolliset syyt eivät aiheuta tapaturmia. Jokaisen teknisen vian tai inhimillisen virheen syntymiseen voidaan vaikuttaa ja vähentää sen todennäköisyyttä. Tätä ajatusta tukevat monet yritysesimerkit, jopa ns. vaarallisilla aloilla on saavutettu hyviä tuloksia. Erot turvallisimpien ja tapaturmaisten yritysten välillä samallakin alalla ovat suuret. Esimerkiksi rakennustyömaista turvallisin viidennes selviää kymmenesosalla tapaturmaisimman viidenneksen tapaturmista. Metalliteollisuuden työpaikoilla tapaturmaerot ovat lähes yhtä suuret. 50

14 Turvallisuuden hallintajärjestelmä Työturvallisuuden parantaminen edellyttää laaja-alaista lähestymistä, jossa kehitetään työvälineitä ja muuta teknistä ympäristöä, organisaation toimivuutta, työmenetelmiä ja ihmisten työtapoja. Jotta työpaikalla voidaan tapaturmia ennaltaehkäistä, tarvitaan työpaikalla turvallisuuden hallintajärjestelmä. Se voidaan kuvata lainsäädännön edellyttämässä työsuojelun toimintaohjelmassa tai muissa järjestelmissä (esim. laatu-, ympäristö- ja turvallisuusjärjestelmässä). Turvallisuuden hallintajärjestelmän perusosia kuvataan mm. asiaa koskevissa standardeissa ja muissa ohjeissa. hallintajärjestelmän perusosat Yrityksen turvallisuuden hallintajärjestelmässä tulisi olla ainakin seuraavat seikat: A. JOHTAMINEN työturvallisuuden sisällyttäminen toiminnan tavoitteisiin työturvallisuutta johdetaan, kuten muutakin toimintaa tulosvastuiden ja turvallisuuspolitiikan määrittely toiminnan säännönmukainen arviointi ja mittaaminen päivittäisjohtaminen palautteenantaminen B. TUOTANNON JA TÖIDEN SUUNNITTELU yksityiskohtainen tuotannon suunnittelu ja työnsuunnittelu ennakolta tehty, mutta työn kuluessa tarvittaessa tarkentuva erikoissuunnitelmat vaarallisista töistä C. TIEDOLLISET TOIMINTARESURSSIT johdon ja työntekijöiden korkea ammattitaito kyky toimia vaara- ja häiriötilanteissa ja kehittää toimintaa uusien työntekijöiden opastaminen ja perehdyttäminen turvallisuusnäkökohtien kertaus ennen vaarallisten töiden aloittamista kirjalliset turvallisuusohjeet vaarallisista töistä ja keskeisistä turvallisuustoimista yrityskohtainen turvallisuuden tietojärjestelmä, joka sisältää esimerkiksi tiedot sattuneista vahingoista ja häiriöistä, mahdollisista vaaratekijöistä, turvallisuusmääräyksistä, turvallisuusratkaisuista, työterveyshuollon tuottamat tiedot sekä työsuojelun kustannustiedoston 51

15 D. OHJAUSTIETO kaikkien päätyövaiheiden osalta selvitetty, mitkä asiat ovat työn turvallisen ja häiriöttömän suorituksen kannalta välttämättömät tekijät ja miten niihin liittyvät riskit hallitaan ydintiedon pohjalta kehitetty hierarkkisia toimintamalleja, joita käytetään tuotannon ohjauksen ja myös henkilöstön koulutuksen runkona E. SEURANTA- JA PALAUTEJÄRJESTELMÄ seurantajärjestelmä, jolla voidaan tehokkaasti ja taloudellisesti seurata turvallisuustoiminnan tuloksia ja suunnitelmien toteutumista ja jonka pohjalta voidaan tehdä tarvittaessa korjauksia valvonta, joka sisältää mm. säännönmukaiset tarkastukset, koneiden ja laitteiden käyttöönotto- ja kunnossapitotarkastukset olosuhteiden ja poikkeamien päivittäisseuranta ja valvonta. ä Hyviä tuloksia tapaturmien torjunnassa saavuttaneiden yritysten yhteisiä ominaisuuksia johdon sitoutuminen turvallisuuteen panostus turvallisuuskoulutukseen avoin tiedonvälitys työntekijöiden ja johdon välillä hyvä järjestys ja turvallisuusvälineiden korkea käyttöaste työpaineet mahdollisimman pieniä työntekijöiden osallistuminen ja itsenäisyys johto on aktiivisesti ohjaamassa turvallisuustoimintaa (mm. tunnustuksen antaminen koskien turvallisuussuorituksia) Palauteohjelmat Palauteohjelmat ovat tehokas keino käynnistää hyvä kehitys silloin, kun yrityksessä halutaan parantaa työturvallisuutta. Ne perustuvat työsuojelussa perinteisen kielteiseksi koetun tarkastusmenettelyn sijaan myönteiseen palautteeseen. Myönteinen, nopea ja varma palaute motivoi tehokkaimmin turvalliseen toimintaan. Esimerkkejä hyvistä suomalaista palauteohjelmista ovat TUTTAVA -ohjelma, TR-viikkopalaute ja ELMERI-palauteohjelma. 52

16 turvallisesti tuottavat työtavat TUTTAVA hyvän järjestyksen vakiinnuttajana TUTTAVA-ohjelma (turvallisesti tuottavat työtavat) on hyvä esimerkki sellaisesta työpaikkatason toiminnasta, jonka tavoitteisiin ihmisten on helppo sitoutua ja jonka avulla on käytännössä saavutettu hyviä tuloksia. Ohjelman keskeinen teema on kehittää järjestystä ja turvallisuutta. Huono järjestys on työpaikoilla yleinen ongelma, joka tapaturmien ja materiaalivahinkojen lisäksi heikentää tuotannon sujuvuutta ja laatua. TUTTAVA-ohjelman peruslähtökohdat pienryhmätyöskentely yhdessä asetettu tavoite järjestelmällinen toteutus myönteinen palaute motivointikeinona Ohjelman toteuttamisessa on keskeisellä sijalla johdon, työnjohdon ja työntekijöiden edustajista koottu työryhmä eli TUTTAVA-tiimi, jossa yhdistyy monipuolinen asiantuntemus ja eri henkilöstöryhmien tarpeet tulevat otetuiksi huomioon. Toimenpiteet myös hyväksytään, kun niiden suunnitteluun on osallistuttu. Isoissa yrityksissä tarvitaan useita, esimerkiksi alueellisia, osastokohtaisia, työryhmiä toteuttajiksi. mittaaminen, palaute, seuranta TUTTAVA-tiimien tärkeä tehtävä on innostaa oman yksikkönsä henkilöstö mukaan toimintaan. Myönteistä palautetta käytetään keinona kannustettaessa järjestystä edistäviä toimintatapoja. Huonosta järjestyksestä moittimisen sijasta annetaan tunnustusta hyvän järjestyksen ylläpidosta. Järjestystason mittaaminen ja julkinen palaute saavutetuista tuloksista on tärkeä osa ohjelmaa. Seuranta korostaa toiminnan tärkeyttä ja palaute kertoo jokaiselle, miten toiminnassa on onnistuttu. TUTTAVAa soveltaneiden yritysten saavuttamia myönteisiä vaikutuksia ovat mm.: parempi työn sujuvuus (tavarat ja työkalut löytyvät nopeasti, työpaikalla liikkuminen vaivatonta), vähemmän tapaturmia, parempi paloturvallisuus, parantunut yhteistyö, miellyttävä työympäristö, parempi laatu ja yrityskuvan kehittyminen. 53

17 Työympäristön suunnittelu Työympäristön rakenteet, työtilat, tuotantomenetelmät, työssä käytettävät koneet, työvälineet ja muut laitteet on suunniteltava siten, että otetaan huomioon niiden vaikutukset työntekijöiden turvallisuuteen ja että ne soveltuvat aiottuun tarkoitukseen. Tarvittaessa on otettava huomioon vammaiset ja muut työntekijät, joiden työn tekeminen sekä terveyden ja turvallisuuden varmistaminen työssä edellyttää erityisiä toimenpiteitä. Jos suunnittelu annetaan ulkopuolisen suunnittelijan tehtäväksi, tulee hänelle antaa riittävät tiedot suunnittelun kohteena olevasta työpaikasta. rakenteellinen ja toiminnallinen turvallisuus Työpaikan rakenteiden, materiaalien ja varusteiden sekä laitteiden tulee olla turvallisia työntekijöille. Niitä pitää voida käsitellä, kunnostaa ja puhdistaa turvallisesti. Erittäin tärkeitä tapaturmavaarojen kannalta ovat työtasot ja kulkutiet. Työpaikan ja työskentelypaikkojen kulkuteiden, käytävien, uloskäytävien ja pelastusteiden, työskentelytasojen ja muiden alueiden, joissa työntekijät työnsä vuoksi liikkuvat, on oltava turvallisia ja ne on pidettävä turvallisessa kunnossa. putoamisen estäminen Yleisin putoamista estävä suojalaite on suojakaide. Se tulee olla kaikkien sellaisten työtasojen ja kulkuteiden vapailla sivuilla, joilta voidaan pudota. Aitauksilla voidaan estää pääsy vaarallisiin paikkoihin. Toissijainen keino on estää putoamisvaara käyttämällä turvavaljaita ja -köyttä. Suojakatoksia tarvitaan kulkuteiden yläpuolella, jos on vaaraa putoavista esineistä. Työtasoilla olevat aukot suojataan suojakansilla, joiden tahaton liikkuminen pois paikaltaan on estetty. kulku- ja pelastautumistiet Kulkuteillä ei saa olla liikkumista vaarantavia rakenteita tai kulkua estäviä esineitä, kuten varastoituja tavaroita. Kulkuteiden, työtasojen askelmien ja muiden jalansijojen pitää olla liukastumista estävää materiaalia. Työpaikalla tulee olla riittävä määrä asianmukaisia uloskäytäviä ja pelastusteitä, jotka on aina pidettävä vapaina. Niissä on oltava asianmukaiset turvamerkinnät. sisäinen liikenne ja tavaroiden siirto Työpaikan ajoneuvo- ja jalankulkuliikenne tulee järjestää turvalliseksi. Tarvittaessa laaditaan työpaikan sisäisen liikenteen järjestämistä varten tarkoituksenmukaiset liikenneohjeet. 54

18 Kulkuteiden tulee olla esteettömiä ja turvallisia Tavaran nosto, kuljetus, käsittely ja varastointi sekä tavaran käsittely- ja kuormauspaikat on suunniteltava ja järjestettävä siten, että nosto- ja siirtolaitteista tai tavaran siirroista tai putoamisesta ei aiheudu vaaraa työntekijöiden turvallisuudelle. Koneturvallisuus Työpaikalla käytettävän koneen turvallisuus saadaan varmistetuksi, jos konetta hankittaessa otetaan huomioon työpaikan erityisolot ja koneen soveltuvuus käyttötarkoitukseensa. Koneen vaarat poistetaan parhaiten konetta suunniteltaessa. Koneen varustaminen jälkikäteen turvalaitteilla on usein kallista ja vaikeaa. Jos koneeseen suojaustoimista huolimatta jää vaaroja, on ryhdyttävä toimenpiteisiin tapaturman vaaran ja terveyshaittojen torjumiseksi. vaatimustenmukaisuus Kun työpaikalle hankitaan uusi kone, työnantajan velvollisuus on hankkia vain vaatimustenmukaisia koneita. Jollei koneen valmistaja tai maahantuoja ole huolehtinut näistä asioista, jäävät ne siis työnantajan tehtäväksi. Vaatimustenmukaisuus koskee myös työpaikalla omaan käyttöön rakennettavia koneita. Vaatimustenmukaisuus sellaisenaan ei takaa koneen käytön turvallisuutta. Hankinnoista vastaavan on varmistettava koneen käytön turvallisuuteen vaikuttavat työympäristön tekijät, kuten koneen soveltuvuus käyttötarkoitukseensa, käyttöolot ja käyttäjien opastus. 55

19 Vaatimustenmukaisessa koneessa on oltava: 1. CE-MERKINTÄ osoittaa koneen täyttävän sitä koskevat turvallisuusvaatimukset CE-merkitty kone voidaan ottaa käyttöön 2. VAATIMUSTENMUKAISUUSVAKUUTUS koneen valmistaja vakuuttaa koneen täyttävän sitä koskevat määräykset vakuutuksesta käy ilmi, minkä direktiivin/direktiivien perusteella CE-merkintä on tehty vakuutuksen pitää olla valmistajan tai tämän edustajan allekirjoittama, vakuutus toimitetaan jokaisen koneen mukana (esim. käyttöohjeen liitteenä) vakuutuksen on oltava alkuperäisen kielen lisäksi suomen- ja/tai ruotsinkielisenä jos koneella tai konelinjalla on useita toimittajia, on työnantajan varmistuttava siitä, että joku on ottanut kokonaisvastuun edellä esitetyistä velvoitteista 3. KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJEET ohjeet koneen turvallisesta käytöstä, asentamisesta ja kunnossapidosta muut tarpeelliset selvitykset (esim. koneen melutaso) ohjeiden on oltava alkuperäisten ohjeiden lisäksi suomen- ja/tai ruotsinkielisenä 4. MUUT MERKINNÄT valmistajan nimi, sarja- tai tyyppimerkintä, valmistusvuosi mahdolliset lisämerkinnät, kuten varoitusmerkinnät suomen- ja/tai ruotsinkielisenä. käytetyn koneen hankinta Käytettyä konetta koskevat vaatimukset riippuvat sen käyttöönoton ajankohdasta. Käytetyn koneen tulee täyttää työturvallisuuslain ja työvälineiden käyttöpäätöksen vaatimukset (VNp 856/1998). Euroopan talousalueen ulkopuolelta tuotavia käytettyjä koneita koskevat uusien koneiden turvallisuusvaatimukset. koneen käyttö työpaikalla Työntekijöiden käyttöön saa antaa vain koneen käyttöönottohetkellä voimassa olleiden määräysten mukaisia koneita. Käytössä olevat koneet on pidettävä huollon ja kunnossapidon avulla jatkuvasti määräysten mukaisessa kunnossa. Koneen on oltava työhön sopiva ja sitä saa käyttää vain niihin töihin ja niissä oloissa, joihin se on tarkoitettu. Työntekijän terveys tai turvallisuus eivät saa vaarantua koneen asianmukaisen käytön seurauksena. 56

20 käyttöohjeet ja opastus Valmistajan laatimissa käyttöohjeissa on tarpeelliset ohjeet koneen turvallisesta käytöstä. Työnantajan on tarvittaessa täydennettävä ohjeita ottaen huomioon työpaikan olosuhteet ja ennakoitavissa olevat poikkeukselliset tilanteet. Työnantajan on huolehdittava riittävästä opetuksesta ja ohjauksesta. Koneiden käytössä työntekijän on noudatettava annettuja ohjeita, asianmukaista huolellisuutta ja varovaisuutta. koneen käyttökielto Jos käytössä oleva kone ei ole sitä koskevien määräysten mukainen tai kone ei sovellu käyttötarkoitukseensa, työsuojeluviranomainen voi työsuojelun valvontalain nojalla määrätä yksittäisen koneen vaaraa aiheuttavien puutteiden poistamisesta työpaikalla tai kieltää koneen käytön.? Pohdittavaa Millaisia työtapaturmia tai läheltä piti -tapauksia työpaikallasi on sattunut? + Hahmottele työpaikallasi mielestäsi mahdollisen tapaturman tapahtumaketju Lisää tietoa BS 8800:fi. Ohje työterveys- ja -turvallisuusjohtamisjärjestelmistä. Suomen Standardisoimisliitto SFS, Helsinki Kohti nollaa tapaturmaa. Työturvallisuuskeskus, Metallialan työalatoimikunta, Helsinki Koneturvallisuus. Koneen vaarojen arvioinnista CE-merkintään. Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 16. Sosiaali- ja terveysministeriö, Tampere Koneturvallisuus. Säädökset ja soveltaminen. Työsuojelujulkaisuja 57. Sosiaali- ja terveysministeriö, työsuojeluosasto, Tampere Kukkonen S, Valtanen T: Työtapaturmakirja. Työtapaturmien ja ammattitautien korvausja vakuutusasiat. Vakuutusalan Koulutus ja Kustannus Oy, Jyväskylä Käyttöpäätöksen soveltamissuosituksia. Koneiden turvallisuuden vaatimukset. Työsuojelujulkaisuja 42. Sosiaali- ja terveysministeriö, työsuojeluosasto, Tampere Laitinen H: Työtapaturmat tietoyhteiskunnassa ja tietointensiivisessä työssä. Työ ja ihminen 14 (2000):2, Lappalainen J: Toiminnallinen työturvallisuusorganisointi rakennustuotannossa. Oulun yliopiston työtieteen jaoksen tutkimuksia 7. Oulu Lappalainen J: Työsuojeluteorioiden ja -käsitysten kehityksen päälinjat. Selvityksiä 5/90. Työsuojeluhallitus, Tampere Murtonen M: Riskien arviointi työpaikalla -työkirja. Sosiaali- ja terveysministeriö, työsuojeluosasto, Tampere

21 Reason J: Managing the Risks of Organizational Accidents. Ashgate, Aldershot Siirilä T: Koneturvallisuus. EU:n direktiivien ja standardien soveltaminen käytännössä. FIMTEKNO, Helsinki Työturvallisuus kohti maailman kärkeä työtapaturmaohjelma Sosiaali- ja terveysministeriö, työsuojeluosasto, Tampere TUTTAVA, järjestys, siisteys, kehittäminen. Työterveyslaitos, Helsinki Työkirja tapaturmien ja vaaratilanteiden tutkimiseen. Tapaturmavakuutuslaitosten liitto, Työturvallisuuskeskus, Työterveyslaitos, Turvatekniikan keskus, Helsinki Työpaikkakuolemat Yhteenveto ja vertailu vuosien , ja tutkintaraporteista. Tapaturmavakuutuslaitosten liitto, Helsinki Työtapaturmat Työmarkkinat 2001:4. Tilastokeskus, Helsinki Työvälineiden turvallinen käyttö soveltamissuosituksia. Työsuojelujulkaisuja 32. Sosiaali- ja terveysministeriö, työsuojeluosasto, Tampere Välimaa P, Varonen U, Lappalainen J, Ketola J-M.: Riskinarviointi ja turvallisuuskulttuuri muuttuvissa töissä. Työ ja ihminen 15 (2001):4 5, www Internet-osoitteet Rakennusterveys. TTL:n aihekohtaiset sivut Riskinarviointi ja turvallisuuskulttuuri turva.me.tut.fi/rjt/ Tapaturmat. TTL:n aihekohtaiset sivut Työtapaturma- ja ammattitautitilastot Uuden koneen hankinta työpaikalle fi.osha.eu.int/good_practice/ohjeet/ Säädöksiä Työturvallisuuslaki (738/2002) VNp koneiden turvallisuudesta (1314/1994) VNp työssä käytettävien koneiden ja muiden työvälineiden hankinnasta, turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta (856/1998) VNp rakennustyön turvallisuudesta (629/1994) Tapaturmavakuutuslaki (608/1948) 58

Talonrakennus TOT 21/01. Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun päältä 2,3 m maahan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT.

Talonrakennus TOT 21/01. Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun päältä 2,3 m maahan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. TOT-RAPORTTI 21/01 Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun päältä 2,3 m maahan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Käyttöasetus potilassiirtojen

Käyttöasetus potilassiirtojen Käyttöasetus potilassiirtojen näkökulmasta Ylitarkastaja Riina Perko Valtioneuvoston asetus työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta (403/2008) Käyttöasetus Asetus voimaan 1.1.2009 Käyttöasetuksen

Lisätiedot

Työn vaarojen selvittämisen ja riskien arvioinnin periaatteet

Työn vaarojen selvittämisen ja riskien arvioinnin periaatteet Työn vaarojen selvittämisen ja riskien arvioinnin periaatteet Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK Paivi.rauramo@ttk.fi 1 Turvallisuusjohtamisen perusmalli EU:ssa Vaarojen ja haittojen

Lisätiedot

YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi

YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi Tutkimuksen toteutus ja keskeisiä tuloksia Osa 3. Yhteisten työpaikkojen tapausten ominaisuuksia TOT -tapauksiin 1999-2004 (n=171) (tapaus=menehtynyt)

Lisätiedot

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin Messukeskus 14.11.2013 Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Kerttuli Harjanne 15.11.2013 1 Esityksen sisältö Miksi riskien arviointia Miten riskien arviointia

Lisätiedot

YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi

YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi Tutkimuksen toteutus ja keskeisiä tuloksia Osa 2. TOT -raporttien analyysitutkimus TUTKIMUSONGELMAT 1 Millaisia yhteisillä työpaikoilla tapahtuneisiin

Lisätiedot

Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia.

Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Mitä voin yrittäjänä hyötyä? Turvallisuus ei ole stabiili asia, joka voidaan käyttöönottaa tai saavuttaa. Se on luotava ja ansaittava

Lisätiedot

Yrityksille tietoa TTT-asioista

Yrityksille tietoa TTT-asioista Yrityksille tietoa TTT-asioista Työterveyshuolto, työsuojelutoiminta, perehdytys, riskienarviointi ja kemikaalit työpaikalla. 16.11.2010 Mika Valllius 1 Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto

Lisätiedot

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomainen Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue. Valvoo työsuojelua koskevien säännösten ja määräyksien noudattamista Toimintaa

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ... 2 3. TYÖSUOJELUTOIMINNAN TAVOITTEET... 2 4. TYÖSUOJELUTOIMENPITEET JA SEURANTA... 2 4.1 Ennakoiva

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus.

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus. Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus. Tredu Hyvinvointi 8.8.2014 Raili Hakala LaatuPeda-projekti Oppaan tarkoitus ja sisältö Turvallisen

Lisätiedot

teema-seminaari

teema-seminaari Kohti nollaa työtapaturmaa kuntaalalla teema-seminaari 6.3.2008 Urpo Hyttinen Työympäristötoimitsija Edunvalvontaosasto t Julkisten ja hyvinvointialojen liitto 1.9.2009 Edu/UHy 1 Tärkeä hanke meille Ollut

Lisätiedot

Vaaralliset työt. Tekninen työ

Vaaralliset työt. Tekninen työ Vaaralliset työt Valtioneuvoston asetus Nuorille työntekijöille erityisen haitallisista ja vaarallisista töistä uusiutui 15.6.2006. Asetus koskee tietyiltä osin teknisen työ sekä kemian ja fysiikan opetusta.

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa -ajattelu

Nolla tapaturmaa -ajattelu kaikki tapaturmat voidaan estää Nolla tapaturmaa -ajattelu jos ei heti, niin kuitenkin ajan kanssa tapaturmat eivät ole vahinkoja tai sattumaa tahto ja vähittäinen oppiminen avaimia Perusasioita työturvallisuudessa

Lisätiedot

Turvallisuus hallintaan -oppimisverkostohanke > mistä on kysymys?

Turvallisuus hallintaan -oppimisverkostohanke > mistä on kysymys? Turvallisuus hallintaan -oppimisverkostohanke 2012-2015 -> 2016 - mistä on kysymys? 11052016 1 Lähtökohtia Kunta-ala v. 2013 -> 2014 -> 2015 -> 2016 304 kuntaa, 127 kuntayhtymää Kymmeniä tuhansia työ-

Lisätiedot

Turvallisuusjohtaminen. Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 35

Turvallisuusjohtaminen. Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 35 Turvallisuusjohtaminen Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 35 Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 35 Turvallisuusjohtaminen SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Tampere 2002 Esipuhe Turvallisuusriskien hallinnasta ja johtamisesta

Lisätiedot

YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi

YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi Tutkimuksen toteutus ja keskeisiä tuloksia Osa 1. TOT -tutkinta ja sen kehittäminen TOT -tutkintakäytännön ja - raporttien kehittämisehdotuksia

Lisätiedot

Haipro - WPro Riskien arvioinnin työkalu Miia Puukka

Haipro - WPro Riskien arvioinnin työkalu Miia Puukka Haipro - WPro Riskien arvioinnin työkalu 26.9.2016 Miia Puukka Ohjelma (kesto n. 1,5h) Riskien arvioinnista lyhyesti Riskien arviointityökalu step-by-step Riskin arvioinnista lyhyesti Miia Puukka Yleistä

Lisätiedot

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Oulu Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari. Tervetuloa!

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Oulu Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari. Tervetuloa! Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Oulu Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari Tervetuloa! http://webmediamate.fi/ttk2804_chat/ erkki.heinonen@ttk.fi Erkki Heinonen 2.5.2016

Lisätiedot

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Riikka Raaska Työsuojeluvaltuutettu Riikka Raaska Ennaltaehkäisevää tukea säädöksistä Ohjaa kehittämään Määrittää minimitason Suojaa Velvoittaa Korjaa

Lisätiedot

Rakentaminen/Metalliteollisuus TOT 14/01. Asentaja putosi 4 m kiinnittäessään porrastornin välitasanteelle poikkipalkkia TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT

Rakentaminen/Metalliteollisuus TOT 14/01. Asentaja putosi 4 m kiinnittäessään porrastornin välitasanteelle poikkipalkkia TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT TOT-RAPORTTI Asentaja putosi 4 m kiinnittäessään porrastornin välitasanteelle poikkipalkkia TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT 14/01 Tapahtumakuvaus Aliurakoitsijan johdon ja valvonnan alaisena työskennellyt vuokrattu

Lisätiedot

28.9.2015. Mikäli tämän dokumentin vaatimuksista poiketaan, täytyy ne kirjata erikseen hankintasopimukseen.

28.9.2015. Mikäli tämän dokumentin vaatimuksista poiketaan, täytyy ne kirjata erikseen hankintasopimukseen. Turvallisuusohje 1 (5) 1 Turvallisuuden vähimmäisvaatimukset palveluntoimittajille Metsä Groupin tavoitteena on varmistaa turvallinen ja toimintavarma työympäristö joka päivä. Tavoite koskee niin Metsä

Lisätiedot

Loimaan Kaupunki Rakennuttamispalvelut ALASTARO. Janne Ilmalahti Rakennuttamisinsinööri

Loimaan Kaupunki Rakennuttamispalvelut ALASTARO. Janne Ilmalahti Rakennuttamisinsinööri Tilaaja: Loimaan Kaupunki Rakennuttamispalvelut 32440 ALASTARO Laatija: Janne Ilmalahti Rakennuttamisinsinööri Hanke: Uimahalli Vesihovin saneeraus Kuusitie 1 32210 LOIMAA Versio Sisältö Vaihe Päiväys

Lisätiedot

Jäteautonkuljettaja puristui auton jätepuristimeen TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Jätepuristimella varustettu jäteauto (molemmat vm.

Jäteautonkuljettaja puristui auton jätepuristimeen TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Jätepuristimella varustettu jäteauto (molemmat vm. TOT-RAPORTTI Jäteautonkuljettaja puristui auton jätepuristimeen TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT 7/07 Tapahtumakuvaus Jäteautonkuljettajat NN (61-v.) ja MM lastasivat jätepahvia auton automaattisesti toimivaan

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

Onnettomuuksista oppiminen tutkinnan näkökulmasta

Onnettomuuksista oppiminen tutkinnan näkökulmasta Onnettomuuksista oppiminen tutkinnan näkökulmasta Onnettomuuksien ehkäisy 2012, Espoo 7.2.2012 Johtaja, dosentti Direktör, docent Veli-Pekka Nurmi Onnettomuustutkintakeskus Olycksutredningscentralen Uutisointia:

Lisätiedot

Talonrakennus TOT 24/00. Rakennusmies putosi betonilattiaan tikkaiden luistettua TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Rakennusmies. Talonrakennus.

Talonrakennus TOT 24/00. Rakennusmies putosi betonilattiaan tikkaiden luistettua TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Rakennusmies. Talonrakennus. TOT-RAPORTTI 24/00 Rakennusmies putosi betonilattiaan tikkaiden luistettua TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Hallirakennuksessa oli kulku toiseen kerrokseen 4,9 m korkeilla tikkailla. Rakennusmies

Lisätiedot

Riskin arviointi. Peruskäsitteet- ja periaatteet. Standardissa IEC esitetyt menetelmät

Riskin arviointi. Peruskäsitteet- ja periaatteet. Standardissa IEC esitetyt menetelmät Ylitarkastaja Matti Sundquist Uudenmaan työsuojelupiiri Riskin arviointi Peruskäsitteet- ja periaatteet Standardissa IEC 61508-5 esitetyt menetelmät matti.sundquist@stm.vn.fi 2.9.2004 1 Toiminnallinen

Lisätiedot

Asennetta työhön valmennusohjelma

Asennetta työhön valmennusohjelma Asennetta työhön valmennusohjelma 14.3.2016 Työterveyslaitos Asennetta työhön! -menetelmä www.ttl.fi Yleistä kalvojen käyttäjälle Nämä kalvot on suunniteltu tukemaan Asennetta työhön valmennusmenetelmän

Lisätiedot

Turvallisuuspoikkeamatiedon keruu Liikenneviraston vesiväylähankkeilla Vuosikatsaus 2012

Turvallisuuspoikkeamatiedon keruu Liikenneviraston vesiväylähankkeilla Vuosikatsaus 2012 Turvallisuuspoikkeamatiedon keruu Liikenneviraston vesiväylähankkeilla Vuosikatsaus 2012 11.3.2013 VUOSIKATSAUS 2012 SISÄLTÖ Työn taustaa Lisätietoja Työn tavoitteita Poikkeamien luokittelu Ilmoitettujen

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä

Hyvinvointia työstä Hyvinvointia työstä www.ttl.fi/sujuva Julkaistu 11.05.2015 1 Inhimilliset virheet ja niiden vähentäminen työpaikoilla Sujuvaa työtä, vähemmän virheitä -tutkimushankkeen tuloksia Vuokko Puro, Henriikka

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet Osa 7 Sähkö ja hissit

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet Osa 7 Sähkö ja hissit Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2015 Osa 7 Sähkö ja hissit Tukesin sähkö- ja hissiturvallisuusvalvonta Valvonnan kohteita mm. sähkölaitteiden ja -tarvikkeiden turvallisuus

Lisätiedot

Henkilöturvallisuus räjähdysvaarallisissa työympäristöissä Työvälineet riskien tunnistamiseen ja henkilöturvallisuuden nykytilan arviointiin

Henkilöturvallisuus räjähdysvaarallisissa työympäristöissä Työvälineet riskien tunnistamiseen ja henkilöturvallisuuden nykytilan arviointiin Työvälineiden tausta Nämä työvälineet ovat syntyneet vuosina 2006 2008 toteutetun Henkilöturvallisuus räjähdysvaarallisessa ympäristössä (HenRI) - hankkeen tuloksena. (http://www.vtt.fi/henri). HenRI-hanke

Lisätiedot

RAKSAKYMPPI käytännöksi

RAKSAKYMPPI käytännöksi RAKSAKYMPPI käytännöksi Perusteet Käyttö Hyödyt Kokemuksia Tarja Mäkelä VTT RATUKE-seminaari 20.9.2007 RAKSAKYMPPI -uutta ajattelua työturvallisuuteen Lisätietoja: Tarja Mäkelä VTT Puh. 020 722 3308, tarja.makela@vtt.fi

Lisätiedot

Hyvän työympäristön tarkistuslista. Tämän tarkistuslistan on laatinut Folksam Vahinkovakuutus yhteistyössä työsuojeluviranomaisten kanssa

Hyvän työympäristön tarkistuslista. Tämän tarkistuslistan on laatinut Folksam Vahinkovakuutus yhteistyössä työsuojeluviranomaisten kanssa 1 Hyvän työympäristön tarkistuslista Tämän tarkistuslistan on laatinut Folksam Vahinkovakuutus yhteistyössä työsuojeluviranomaisten kanssa 2 Folksam Vahinkovakuutus Oy Pl 549, 00101 Helsinki Puh 010 550

Lisätiedot

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista?

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? KOULUN JA PÄIVÄKODIN SISÄILMAONGELMA MONIALAINEN RATKAISU Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? 18.11.2014 Kuopio Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue Vastuut

Lisätiedot

Toimialan onnettomuudet 2009

Toimialan onnettomuudet 2009 Toimialan onnettomuudet 2009 Osa 1 Johdanto PL 66 (Opastinsilta 12 B) 00521 HELSINKI WWW.TUKES.FI PUHELIN 010 6052 000 ETUNIMI.SUKUNIMI@TUKES.FI Kalvosarja Tämä kalvosarja on yhteenveto Tukesin (Turvatekniikan

Lisätiedot

Työturvallisuus. Vuonna Ajatuksia, mietteitä ja parannusehdotuksia joilla voimme parantaa työturvallisuutta rakennusalan yhteisillä työmaillamme

Työturvallisuus. Vuonna Ajatuksia, mietteitä ja parannusehdotuksia joilla voimme parantaa työturvallisuutta rakennusalan yhteisillä työmaillamme Työturvallisuus Vuonna 2020 Ajatuksia, mietteitä ja parannusehdotuksia joilla voimme parantaa työturvallisuutta rakennusalan yhteisillä työmaillamme Kuolemaan johtaneet työtapaturmat vuonna 2014 Työpaikkakuolemat

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

YHTEISET TYÖPAIKAT TUTKIMUS-, VALVONTA- JA VIESTINTÄHANKKEEN TUTKIMUSOSIO YHTEISET TYÖPAIKAT KOKOUS 4/2016, PÄIVI KEKKONEN, SUUNNITTELIJA

YHTEISET TYÖPAIKAT TUTKIMUS-, VALVONTA- JA VIESTINTÄHANKKEEN TUTKIMUSOSIO YHTEISET TYÖPAIKAT KOKOUS 4/2016, PÄIVI KEKKONEN, SUUNNITTELIJA YHTEISET TYÖPAIKAT TUTKIMUS-, VALVONTA- JA VIESTINTÄHANKKEEN TUTKIMUSOSIO YHTEISET TYÖPAIKAT KOKOUS 4/2016, 6.9.2016 PÄIVI KEKKONEN, SUUNNITTELIJA TUTKIMUSOSION TOTEUTUS Ajoittuu aikavälille heinäkuu-joulukuu

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2015

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2015 Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2015 Kalvosarja Tämä kalvosarja on yhteenveto Tukesin tietoon tulleista, toimialalla vuonna 2015 sattuneista onnettomuuksista. 1.1.2011

Lisätiedot

TYÖSUOJELUVASTUUT ESIMIESTYÖSSÄ

TYÖSUOJELUVASTUUT ESIMIESTYÖSSÄ TYÖSUOJELUVASTUUT ESIMIESTYÖSSÄ Koulutuksen tavoite on antaa esimiehille valmiudet ottaa vastuu henkilöstön työturvallisuudesta perehdyttämällä osallistujat työturvalainsäädännön vaatimuksiin ja esimiestyöhön

Lisätiedot

YRITYSTEN JAKAMINEN SUHTEELLISIIN RISKILUOKKIIN

YRITYSTEN JAKAMINEN SUHTEELLISIIN RISKILUOKKIIN YRITYSTEN JAKAMINEN SUHTEELLISIIN RISKILUOKKIIN Tapaturmavakuutuskeskuksen analyyseja nro 9 12.1.2017 1 Tapaturmavakuutuskeskus Analyyseja nro 9 YRITYSTEN JAKAMINEN SUHTEELLISIIN RISKILUOKKIIN Olisiko

Lisätiedot

1 Riskien arvioinnin suunnittelulomake

1 Riskien arvioinnin suunnittelulomake 1 Riskien arvioinnin suunnittelulomake Koulu: Oppiaine: Aiemmin tehdyt selvitykset /arvioinnit: Vastuuhenkilö: Arvioinnin kohde Työryhmä Aikataulu 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. Lisätietoja: 2 Tarkistuslista

Lisätiedot

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari. Tervetuloa!

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari. Tervetuloa! Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari Tervetuloa! http://webmediamate.fi/ttk2804_chat/ Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4. The World

Lisätiedot

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Sisäilma - terveellinen ja turvallinen toimintaympäristö POHTO / 1.3.2016 / tarkastaja Jorma Ukkola Työsuojeluviranomainen Aluehallintoviraston

Lisätiedot

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Timo Leino LT, työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri Nuoret ja työ ohjelman koordinaattori Yliopistojen 22. työsuojelupäivät

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun

Lisätiedot

Soidinpuiston ykk, U-6553 Turvallisuusasiakirja

Soidinpuiston ykk, U-6553 Turvallisuusasiakirja Turvallisuusasiakirja Pornaisissa 28.12.2014 Suunnitellut: Ins. (amk) Heikki Väisänen A-lk:n betonisiltojen korjaussuunnittelija Tarkastanut: Ins. Jyrki Hämäläinen A-lk:n betonisiltojen korjaussuunnittelija

Lisätiedot

Riskin arviointi. Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 14

Riskin arviointi. Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 14 Riskin arviointi Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 14 Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 14 Riskin arviointi SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Työsuojeluosasto Tampere 2001 4 ISBN 952-00-1001-7 ISSN 1456-257X ASIANTUNTIJA

Lisätiedot

1 YLEISTÄ... 3 3 TYÖMAASUUNNITELMA... 8

1 YLEISTÄ... 3 3 TYÖMAASUUNNITELMA... 8 RHK Turvallisuussuunnitelmien laadinta 2 SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ... 3 2 TURVALLISUUSSUUNNITELMA... 4 2.1 Yleistä... 4 2.2 Junaturvallisuusasiat turvallisuussuunnitelmassa... 6 2.3 Rakentamista koskeva turvallisuussuunnitelma...

Lisätiedot

TYÖSUOJELU- VASTUUOPAS

TYÖSUOJELU- VASTUUOPAS Harri Hietala Mikko Hurmalainen Keijo Kaivanto TYÖSUOJELU- VASTUUOPAS Alma Talent 2017 Helsinki 11., uudistettu painos Copyright 2017 Talentum Media Oy ja tekijät Yhteistyössä Lakimiesliiton Kustannus

Lisätiedot

TOT-TUTKINTA TOT 8/10

TOT-TUTKINTA TOT 8/10 TVL TOT-TUTKINTA Tapaturmavakuutuslaitosten liitto TOT 8/10 Ahtaaja putosi lastin kiinnitysasemalla paperirullan päältä yli kolmen metrin korkeudesta Ryhmä ahtaajia oli kiristämässä kartonkirullia varustamon

Lisätiedot

TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE

TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE SEINÄJOEN KAUPUNKI TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE 15.2.2016 Tämä asiakirja koskee Seinäjoen Kaupungin Törnävänsaaren sillan rakennustöitä. 1 (5) TYÖTURVALLISUUSLIITE 0. YLEISTÄ 0.1 TURVALLISUUSLIITTEEN

Lisätiedot

Harri Hietala Mikko Hurmalainen Keijo Kaivanto TYÖSUOJELUVASTUUOPAS

Harri Hietala Mikko Hurmalainen Keijo Kaivanto TYÖSUOJELUVASTUUOPAS Harri Hietala Mikko Hurmalainen Keijo Kaivanto TYÖSUOJELUVASTUUOPAS TALENTUM Helsinki 2015 10., uudistettu painos 2015 Talentum Media Oy ja tekijät Yhteistyössä Lakimiesliiton Kustannus ISBN 978-952-14-2508-0

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

Raudoittaja putosi työtelineeltä 1,85 m matkan betonilattialle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT

Raudoittaja putosi työtelineeltä 1,85 m matkan betonilattialle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT TOT-RAPORTTI Raudoittaja putosi työtelineeltä 1,85 m matkan betonilattialle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT 14/06 Tapahtumakuvaus Raudoittaja NN väänsi runkovaiheessa olevan liikerakennuksen toisen kerroksen

Lisätiedot

Riittävän hyvä. - työsuojeluvalvonnan puheenvuoro. Kemialliset tekijät työpaikalla riskit hallintaan yhteistyöllä. Helsinki 7.4.

Riittävän hyvä. - työsuojeluvalvonnan puheenvuoro. Kemialliset tekijät työpaikalla riskit hallintaan yhteistyöllä. Helsinki 7.4. Riittävän hyvä - työsuojeluvalvonnan puheenvuoro Kemialliset tekijät työpaikalla riskit hallintaan yhteistyöllä Helsinki 7.4.2016 Markku Rautio, johtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Lisätiedot

Työsuojelun vastuualue. Etelä-Suomen aluehallintovirasto Lakimiehet Aki Eriksson ja Anna Tiainen

Työsuojelun vastuualue. Etelä-Suomen aluehallintovirasto Lakimiehet Aki Eriksson ja Anna Tiainen Työsuojelun vastuualue Etelä-Suomen aluehallintovirasto Lakimiehet Aki Eriksson ja Anna Tiainen Työsuojelun vastuualue, ESAVI 16.3.2017 1 Työsuojelun vastuualue toimii alueellisena työsuojeluviranomaisena.

Lisätiedot

Työpaikan työsuojeluyhteistoiminta

Työpaikan työsuojeluyhteistoiminta Työpaikan työsuojeluyhteistoiminta 1 Työsuojelu Tasoita työntekijän tietä kaikilla toiminta-aloilla suojelemalla häntä tapaturmilta ja ammattitaudeilta sekä kohottamalla hänen hyvinvointiaan, tietojaan

Lisätiedot

Kuljetus TOT 22/03. Työntekijä menehtyi jäätyään suuren kassakaapin alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Koneenkuljettaja. Kassakaapin kuljetus

Kuljetus TOT 22/03. Työntekijä menehtyi jäätyään suuren kassakaapin alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Koneenkuljettaja. Kassakaapin kuljetus TOT-RAPORTTI 22/03 Työntekijä menehtyi jäätyään suuren kassakaapin alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Kolmen työntekijän tehtävänä oli viedä suuri kassakaappi (500 kg) teollisuushallin tiloista

Lisätiedot

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Käsiteltävät kemikaalit 3. Tuotantomäärät 4. Olemassa

Lisätiedot

Harri Hietala Mikko Hurmalainen Keijo Kaivanto TYÖSUOJELUVASTUUOPAS

Harri Hietala Mikko Hurmalainen Keijo Kaivanto TYÖSUOJELUVASTUUOPAS Harri Hietala Mikko Hurmalainen Keijo Kaivanto TYÖSUOJELUVASTUUOPAS TALENTUM Helsinki 2013 9., uudistettu painos Copyright 2013 Talentum Media Oy ja tekijät ISBN 978-952-14-1980-5 Kansi: Lauri Karmila

Lisätiedot

Toimialan onnettomuudet 2011

Toimialan onnettomuudet 2011 Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 211 Osa 2 Indikaattorit Tukesin toiminnan indikaattorit Toiminnan vaikuttavuuden arviointia ja mittaamista varten Tukes kehitti vuonna

Lisätiedot

HYVÄT LABORATORIOKÄYTÄNNÖT

HYVÄT LABORATORIOKÄYTÄNNÖT HYVÄT LABORATORIOKÄYTÄNNÖT Yliopistot muuttuvat työsuojelu pysyy www.helsinki.fi/yliopisto Sosiaali- ja terveysministeriö Työoloihin vaikuttamalla pidetään yllä ja edistetään työntekijöiden terveyttä,

Lisätiedot

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari. Tervetuloa! Vesa Kotaviita

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari. Tervetuloa! Vesa Kotaviita Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari Tervetuloa! Vesa Kotaviita 29.4.2016 1 Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4. The World Day for

Lisätiedot

KATSAUS RAKENNUSALAN TYÖTURVALLISUUSTILANTEESEEN

KATSAUS RAKENNUSALAN TYÖTURVALLISUUSTILANTEESEEN KATSAUS RAKENNUSALAN TYÖTURVALLISUUSTILANTEESEEN Tapaturmavakuutuskeskuksen analyyseja 4/2016 9.6.2016 1 Tapaturmavakuutuskeskus Analyyseja nro 4 Katsaus rakennusalan työturvallisuustilanteeseen Rakentamisen

Lisätiedot

Ergonomia työterveyden edistäjänä

Ergonomia työterveyden edistäjänä Ergonomia työterveyden edistäjänä Työterveyslaitoksen koulutus 2016 Mika Nyberg, TtM, tft, erityisasiantuntija mika.nyberg@ttl.fi, Työterveyslaitos, Tampere Työterveyshuolto - Ergonomia Ergonomia on ihmisen

Lisätiedot

TURVALLISUUSTIEDON KERUU LIIKENNEVIRASTON TIEOSASTON JA ELY- KESKUSTEN LIIKENNE- JA INFRASTRUKTUURIVASTUUALUEIDEN HANKKEILLA

TURVALLISUUSTIEDON KERUU LIIKENNEVIRASTON TIEOSASTON JA ELY- KESKUSTEN LIIKENNE- JA INFRASTRUKTUURIVASTUUALUEIDEN HANKKEILLA 1 TURVALLISUUSTIEDON KERUU LIIKENNEVIRASTON TIEOSASTON JA ELY- KESKUSTEN LIIKENNE- JA INFRASTRUKTUURIVASTUUALUEIDEN HANKKEILLA Kommentteja ja johtopäätöksiä vuoden 2010 vuosikatsaukseen Dia 2 Työn taustaa

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

TURVALLISUUSASIAKIRJA

TURVALLISUUSASIAKIRJA KAJAANIN KAUPUNKI Ympäristötekninen toimiala Tilakeskus TURVALLISUUSASIAKIRJA TYÖKOHDE: Menninkäisen päiväkodin liikennejärjestelyt TURVALLISUUSASIAKIRJA: Menninkäisen päiväkodin liikennejärjestelyt, KAJAANI

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuurikysely

Turvallisuuskulttuurikysely Turvallisuuskulttuurikysely Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Turvallisuuskulttuuri On organisaation kykyä ja tahtoa ymmärtää: Millaista turvallinen

Lisätiedot

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

Vesiliikenne TOT 5/03. Luotsikutterin kuljettaja putosi mereen TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Luotsikutterin kuljettaja.

Vesiliikenne TOT 5/03. Luotsikutterin kuljettaja putosi mereen TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Luotsikutterin kuljettaja. TOT-RAPORTTI 5/03 Luotsikutterin kuljettaja putosi mereen TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Luotsikutterin kuljettajat NN (58 v.) ja MM olivat lähdössä suorittamaan työtehtävää. MM nousi kutteriin

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Osaaminen arvioidaan työn tekemisestä pientalo - oppimisympäristössä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä

Lisätiedot

Käytönjohtajan tehtävät ja tehtävien jako standardin SFS 6002 mukaan

Käytönjohtajan tehtävät ja tehtävien jako standardin SFS 6002 mukaan Käytönjohtajan tehtävät ja tehtävien jako standardin SFS 6002 mukaan - Käyttötöiden vastuuhenkilöt ja ammattitaitovaatimukset - Käytönjohtajan tehtävät - Käyttöä valvovan henkilön tehtävät - Hätätoimenpiteet

Lisätiedot

Toimialan onnettomuudet 2012

Toimialan onnettomuudet 2012 Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 212 Osa 2 Indikaattorit Tukesin toiminnan indikaattorit Toiminnan vaikuttavuuden arviointia ja mittaamista varten Tukes kehitti vuonna

Lisätiedot

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 1 Tutkintosuorituksen arviointiaineisto RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 30 Massan valmistus Suorittaja: Järjestäjä Rakennustuotealan tutkintotoimikunta 12/2009 1(9) Ohjeet tutkinnon osan suorittamiseen

Lisätiedot

KOUKKUTIE, KUMPUTIE, KUNNASTIE, LAALAHDENKUJA JA PEKANKATU

KOUKKUTIE, KUMPUTIE, KUNNASTIE, LAALAHDENKUJA JA PEKANKATU TAMPEREEN KAUPUNKI LIITE 5 TURVALLISUUSASIAKIRJA KOUKKUTIE, KUMPUTIE, KUNNASTIE, LAALAHDENKUJA JA PEKANKATU RUOTULA JA TAKAHUHTI Suunnitelmanumerot:14105, 14104, 14103, 14163, 14164 TAMPEREEN KAUPUNKI

Lisätiedot

Toimialan onnettomuudet 2013

Toimialan onnettomuudet 2013 Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 213 Osa 2 Indikaattorit Tukesin toiminnan indikaattorit Toiminnan vaikuttavuuden arviointia ja mittaamista varten Tukes kehitti vuonna

Lisätiedot

Hankalan asiakkaan kohtaaminen ja virkamiehen oikeudet vaikeissa ja pitkäaikaisissa ristiriitatilanteissa

Hankalan asiakkaan kohtaaminen ja virkamiehen oikeudet vaikeissa ja pitkäaikaisissa ristiriitatilanteissa Hankalan asiakkaan kohtaaminen ja virkamiehen oikeudet vaikeissa ja pitkäaikaisissa ristiriitatilanteissa Asumisterveysvalvonnan valtakunnallinen työnohjauspäivä 5.10.2016 1 Sisältö Virkamiehen/työntekijän

Lisätiedot

Teollisuuden tapaturmat ja ennaltaehkäisy

Teollisuuden tapaturmat ja ennaltaehkäisy Teollisuuden tapaturmat ja ennaltaehkäisy Työsuojelupäivät 25. 26.9.2014 POHTO Oulu Kari Häkkinen 25.9.2014 Sisältö Työtapaturmakehitys teollisuudessa Viimeaikaiseen tapaturmakehitykseen vaikuttavia tekijöitä

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely.

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely. Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osa ei sisällä ammattiosaamisen näyttöä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen

Lisätiedot

Henkisen työsuojelun kehittäminen pelastustoimessa. Helsinki Erityisasiantuntija Jouni Pousi

Henkisen työsuojelun kehittäminen pelastustoimessa. Helsinki Erityisasiantuntija Jouni Pousi Henkisen työsuojelun kehittäminen pelastustoimessa Helsinki 31.5.2016 Erityisasiantuntija Jouni Pousi Työhyvinvoinnin osatekijät 2016: Marja-Liisa Manka 3.6.2016 2 Säädösperusta Työturvallisuuslaki 738/2002

Lisätiedot

Lakisääteiset vaatimukset työpaikan työturvallisuudessa. Original Sokos Hotel Lakeus, Torikatu 2, Seinäjoki Torstai

Lakisääteiset vaatimukset työpaikan työturvallisuudessa. Original Sokos Hotel Lakeus, Torikatu 2, Seinäjoki Torstai Lakisääteiset vaatimukset työpaikan työturvallisuudessa Original Sokos Hotel Lakeus, Torikatu 2, Seinäjoki Torstai 27.10.2016 1 Työsuojeluhallinto Sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosasto Ohjaa

Lisätiedot

1 12/2016 Antti Leino - Skanska

1 12/2016 Antti Leino - Skanska 1 2 3 4 Skanskasta Kansainvälinen yritys 5 11/11 ALe Skanska Oy Mikä toimintapa sinun organisaatiossa on tänään hyväksyttyä, mutta huomenna mahdollisesti ei? 6 7 11/12 ALe Skanska Oy 8 11/11 ALe Skanska

Lisätiedot

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012-2015 Arto Teronen Kuntahanke 2012-2015, visio ja ydinviestit Työsuojelun yhteistoiminnan toteutuminen Ajantasainen työsuojelun toimintaohjelma

Lisätiedot

TURVALLISUUSASIAKIRJA METSÄNHOITOPALVELUT

TURVALLISUUSASIAKIRJA METSÄNHOITOPALVELUT Liite 4 TURVALLISUUSASIAKIRJA METSÄNHOITOPALVELUT 2 (6) SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ... 3 1.1 Turvallisuusasiakirjan tarkoitus... 3 1.2 Päätoteuttaja... 3 1.3 Töiden yhteensovitus... 4 1.4 Yhdyshenkilöt...

Lisätiedot

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 1 Tutkinnonsuorituksen arviointiaineisto RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 24 Karkaisu ja jäähdytys Suorittaja: Järjestäjä Rakennustuotealan tutkintotoimikunta 12/2009 1(9) 2 Ohjeet tutkinnon näytön suorittamiseen

Lisätiedot

Laadun ja turvallisuuden kehittäminen vaaratapahtumista oppimalla

Laadun ja turvallisuuden kehittäminen vaaratapahtumista oppimalla Laadun ja turvallisuuden kehittäminen vaaratapahtumista oppimalla Arto Helovuo M.Sc. (Human Factors and Systems Safety) Lentokapteeni, Finnar Oyj Toimialajohtaja, Qreform Oy Joka kymmenes potilas Study

Lisätiedot

Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT

Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä Tuija Luoma, VTT RÄJÄHDYSVAARALLISEN TYÖYMPÄRISTÖN HENKILÖTURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Tekijät määritetty

Lisätiedot

2

2 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Liesien aiheuttamat kuolemantapaukset ovat lisääntyneet. Sähkölieden päälle jättäminen valvomattomana, ajoittain yhdistettynä päihteiden käyttöön ovat suurin syy liesipaloihin. Nykyajan

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Mikä on työtapaturma? Riikka-Liisa Haapanen

Mikä on työtapaturma? Riikka-Liisa Haapanen Mikä on työtapaturma? Riikka-Liisa Haapanen Korvausperiaatteet Osa suomalaista sosiaaliturvaa Perustuu tapaturmavakuutuslakiin (työntekijällä oikeus Korvaukseen / työnantajalla vakuuttamisvelvollisuus)

Lisätiedot

Vantaan kaupunki Hakunilan kalliosuojan turvallisuusasiakirja

Vantaan kaupunki Hakunilan kalliosuojan turvallisuusasiakirja Vantaan kaupunki Hakunilan kalliosuojan turvallisuusasiakirja Sisällysluettelo 1) Palvelun tarjoaja ja kohde... 3 2) Turvallisuusasioista vastaava henkilö... 3 3) Ennakoitavat vaaratilanteet ja toimenpiteet

Lisätiedot