KALLIOPERÄN MURROSLINJO JEN NYKYLIIKUNNOISTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KALLIOPERÄN MURROSLINJO JEN NYKYLIIKUNNOISTA"

Transkriptio

1

2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Ydinjätteiden sijoitustutkimukset GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Nuclear Waste Disposal Research Tiedonanto YST-84 Report Y ST-84 Aarne Veriö, Aimo Kuivamaki ja Paavo Vuorela KALLIOPERÄN MURROSLINJO JEN NYKYLIIKUNNOISTA OSA 1 Teksti ja kuvat Summary: Recent displacements within reactivated fracture systems in Finland; results and analysis of levelling measurements carried out by the National Land Survey of Finland in Part 1, (Text) Raportti Kauppa- ja teolliiuusministeriön sekä Maanmittauslaitoksen rahoittamasta tutkimuksesta Espoo 1993

3 Sivu 1 JOHDANTO 2 MITTAUSLINJOJEN VALINTA 3 MITTAUSMENETELMÄT 3.1 Vaaitukset 3.2 Horisontaalimittaukset 4 RUHJETULKINNAT 5 VAAITUSTULOKSET (vähintään kahdesti vaaitut linjat) 5.1 Lahti - Porkkala -ruhjevyöhyke Kirkkonummi (linja 1) Hameenkyla (linja 2) MantsalZ (linja 3) 5.2 Kuohijoki (linja 4) 5.3 Vesijako (linja 5) 5.4 Harmoinen (linja 6) 5.5 Vehkajarvi (linja 7) 5.6 Sappee (linja 8) 5.7 Pukala (linja 9) 5.8 Langelmaki (linja 10) 5.9 Ouninpoh j a (linja 11) 5.10 Hassi (linja 12) 5.11 Juokslahti (linja 13) 5.12 Koivio (linja 14) 5.13 Suluslahti (linja 15) 5.14 Ruoveden Pihlajalahti (linja 16) 5.15 Luomajärvi [linja 17) 5.16 Syvinki (linja 18) 5.17 Parkano (linja 19) 5.18 Riiho (linja 20) 5.19 Piili (linja 21) 5.20 Kotala - Pihlajavesi (linja 22) Jahdyspoh j a (linja 23) 5.22 Liedenpohja (linja 24) 5.23 Lappajärven alue Alajarvi (linja 25) Lappajarvi (linja 26) Evijarvi (linja 27) 5.24 Rutalahti (linja 28) 5.25 Äänekoski (linja 29) 5.26 Pihtipudas - Sulkavanj. (linja 30) 5.27 Savia (linja 31) 5.28 Vesanto (linja 32) 5.29 Tervo (linja 33) 5.30 suonenjoki - Karttula (linja 34) 5.31 Varkaus - Leppävirta (linja 35) 5.32 ~eppavirta - sorsakoski (linja 36) 5.33 Leppävirta -Kannus (linja 37) 5.34 Koria (linja 38)

4 Miehikkala (linja 39) Suuri Juka j arvi (linja 40) Särkilahti - Särkisalmi (linja 41) Sulkavan Pihlajanlahti (linja 42) Ker imaki (linja 43) Savonlinna - Heinävesi (linja 44) Karvio (linja 45) Villala (linja 46) Puhos - Kompakka (linja 47) Hammaslahti (linja 48) Mutalahti - Parsiainen (linja 49) Pamilo - Hiiskoski (linja 50) Kalliojarvi (linja 51) Ruukki - V aala (linja 52) Saraisniemi - Partala (linja 53) KERTAALLEEN VAAITUT LINJAT 6.1 Kivetty (linja 54) 6.2 Lavian alue (linja 55) (linja 56) 6.3 Kolarin Pasmajarvi (linja 57) VAAITUSTULOSTEN TARKKUUSTARKASTELU 157 HORISONTAALIMITTAUKSET Horisontaalimuutos verkkotasoitusten tuloksista Tarkkuustarkastelu 167 TOPOGRAFIAN VAIKUTUS VAAITUSTULOKSIIN 168 KALLIOPERÄLIIKKEIDEN YHTEYS TULKITTUIHIN RUHJEVYOHYKKEISIIN YHTEENVETO MURROSLINJAVAAITUSTEN TULOKSITA 176 KIRJALLISUUSLUETTELO 183

5 Aarne Verio, Aimo Kuivamaki and Paavo Vuorela, Recent displacements within reactivated fracture systems in Finland; results and analysis of levelling measurements carried out by the National Land Survey of Finland between Geological Survey of Finland, Nuclear Waste Disposal Research, report YST-84. Part 1: text, 189 pages, 98 figures and 61 tables; Part II: 3 pages and 44 appendices. A block mosaic model of the bedrock of the Fennoscandian shield, as well observations of potential displacements associated with existing f racture zones, have been used in determining the most suitable sites for radioactive waste disposal in Finland. It is considered likely that movements related to isostatic readjustments following future deglaciations will take place preferentially along the same zones that are accommodating slow uplift at present. Estimations of the distribution and intensity of bedrock movements in the recent past have been made on the basis of observations from faults, fault scarps and land slides and associated deposits within and affecting Quaternary sediments. In 1974 Aarne Veriö commenced a program of remeasuring the old levelling network of the National Land Survey, in order to ascertain the location and magnitude of present day irregularities in uplift rate. This study revealed that instead of uniform plastic rebound, bedrock movements appear to be concentrated within discrete fracture zones separating more inert blocks. A series of new levelling profiles were constructed across such fracture zones, and the number of bench marks on selected old profiles was also increased. During the early stages of investigation, potential movement zones were identified using relatively generalized and small scale maps. Since the early 1970fs, the National Land Survey of Finland has been responsible for subsequent measurement of the newer levelling prof iles. This report presents results for a total of 53 levelling profiles, with a combined length of 1300 km, carried out by the National Land Survey between 1974 and The profiles were selected by the National Land Survey and represent measurements over intervals ranging from 4 to 81 years, with a mean of 23 years. Seventeen profiles have been measured on at least three occasions, which has permitted the continuity and directions and magnitudes of displacements to be evaluated. The report also contains background information and additional data, measured during one levelling survey, from the Lavia, Kivetty and Pasmajarvi sites. Of the 53 profiles presented here, 27 recorded significant local changes in elevation, while a further 7 showed variations that deviate substantially from predictions based on uniform elastic uplift. The 19 rernaining profiles either did not show any evidence of movement, or else displacements took place in accord with tilting estimates based on uniform uplift rates. Magnitudes of uplift rate, classified as significant to highly significant, varied from 0.24 mrn/year to 1.52 mmlyear, with the highest individual cumulative

6

7

8

9

10 / lewlkd Lines Tide Gauges Kuva 1. Kartta Suomen nykyisestä maankohoamisesta 2 Kuvassa olevat vaaituslinjat ovat yhteisiä 1 ja II tarkkavaaituksessa.

11 Maankohoaminen näyttää tapahtuvan alueellisesti tarkasteltuna plastisesti, mutta paikallisesti nousu tapahtuu lohkoliikuntoina. Lohkojen välisen liikkeen määrän arvioidaan olevan noin 10 % - 20 % maankohoamisen kokonaismäärästä (kuva 2). Laskelmien mukaan jäljellä olevan isostaattisen maankohoamisen suuruus on maankohoamisen maksimialueella m 151. Kuva 2. Nykyinen maankohoaminen linjalla A - B. Paikalliset poikkeamat maankohoamisen plastisesta yleislinjasta tapahtuvat kuvaan rajatulla vaihtelualueella 3 Paikallisten poikkeamien uskotaan aiheutuvan kalliolohkojen kohoamisnopeuksien välisistä eroista. Kuva perustuu 1 ja II tarkkavaaituksen yhteisten kalliokiintopisteidenmaankohoamisarvoista laskettuun aineistoon /4/. Ajatuksen maankohoamisen lohkoliikuntojen seuraamiseksi ja kartoitta- miseksi vaaitusten avulla esitti Aarne Veriö Kööpenhaminan kokoukses- sa 1974 (Nordiska Kommissionen för Geodesi) /7/. Tarkoilla mittauk- silla ja riittävän tiheällä havaintoverkostolla voidaan selvittää ne kallioperan alueet ja rakenteet, joihin kallioperän nykyiset ja ilmeisesti myös tulevaisuuden liikunnot keskittyvät. Suomen alueella on Geodeettisen laitoksen tarkkavaaitusverkoston lisäksi tiheämpi Maanmittauslaitoksen Ib ja II luokan vaaitusverkos- to, joka täydentää Geodeettisen laitoksen tarkkavaaituslenkkien sisään jäävät alueet (kuva 3). Lisäksi on käytettävissä myös vuosilta

12 olevia Tie- ja vesirakennusten ylihallituksen (TVYH) seka Hydrograf isen toimiston (HT) tarkkavaaituslinjoja (kuva 3). Näiden verkostojen avulla ja niitä taydentamalla on mahdollista seurata kallioperan ruhjevyöhykkeissa tapahtuvia vertikaaliliikuntoja ja rajata eri nopeudella liikkuvia kalliolohkoja.,toinen tarkkavaaitus Geodeenissn laitoksen suorittama - Andra precaionrawagningen. utlord av Geodetiska institutet 2 - The second prscision levelling. carried out by the 7- Geodetic Institute Geodeettisen bitoksen vaaitus kolrnana tarkkavaaitusta vanen Geodetiska institutets avvagning lor den tredje precisionsawagningen Lewlling carried out by the Geodeiic Insiitute lor the third i.6: -Maanmrnaushallituksen Ib luokan reaitus Lantmateristyrelsens awagning Ib ordningen Lewlling carried out by the National Board ol Suwey Ib order -- Tarkkuus parempi kuin 4 mm/g - - Noggrannhet banre an 4 mm16 Accuracy bener than 4 mm16 -Tie (*ie_ - ja rssirakennusten ylihallnukssn tai hydrografisn toimiston va Awagning udord av wersryrelten lor vág- och vanenbyggnaderna aller hydrograliska bydn Lewlling carried out by!he Central Board of Publrc Roads and Waterways or the Hydrographic Bureau -Maanminaushallitukssn II luokan vaanus Lantmaterisiyrelsens awagning. II ordningen Levalling carried out by the National Board ol Suwey. II order Imatran Voima Oy n vaaitus - Awagning utlord av aktiebolsget Imatran Voima Oy Levalling carried out by Imatran Voima OyfLtd - 4 h os Norjan tai Ruoum w rkk~n Konnektion nll Uorge suer Swrigas nai.,?, i -, - i, --._- -_ \.--.P N tpl---?oo 22O 24* 26" 3* il'" Kuva 3. Suomen tarkkavaaitusverkostot 181.

13

14

15 Kuva 4. Suomen kallioperan paaruhjevyöhykkeet Vuorelan 1131 tulkinnan mukaan.

16 SCALE O L-7 i i \ Kuva 5. Murroslinjavaaitusten sijainti. Linjan kohdalla oleva numero on sama kuin linjan käsittelyjärjestys tässä raportissa.

17 3.1 Vaaitukset Tässä tutkimuksessa on mukana kahden tyyppistä vaaitusaineistoa: 1) Vaaituskohteista 42 on siirrosten, ruhjevyöhykkeiden tai li- neamenttien poikki vartavasten mitattuja murroslinjavaaituksia. Murroslinjavaaitus on käsitteenä varsin yksinkertainen. Siirroksen, ruhjeen tai lineamentin poikki kulkevalle vaaituslinjan osalle rakennetaan pisteitä normaalia tiheämpään kalliopaljastumien esiintyminen ja muut paikalliset olosuhteet huomioonottaen. Riippu- matta vaaituslinjan luokituksesta murroksen kohta vaaitaan tarkinta mahdollista rutiinimenetelmää käyttäen. Maanmittauslaitoksen valtakunnallinen vaaitusverkosto on kansain- välisesti ottaen erittäin hyvä, mutta linjojen sijainti on paikoin sellainen, että tämän työn yhteydessä tehdyt linjojen täydennykset ovat olleet tarpeellisia tektonisten liikuntojen havaitsemiseksi. Vaaituslinjat kulkevat yleensä teitä myöten. Tiet puolestaan seuraavat usein jokilaaksoja ja harjuja, jotka sijaitsevat usein huomattavissa murrosvyöhykkeissä. Tällöin varsinaisen vaaituslinjan kapasiteetti antaa tietoa murrosvyöhykkeen eri puolien keskinäisistä liikkeistä on usein sattumanvarainen ja rajoitettu. Tällaisissa tilanteissa on vaaituslinjoihin pyritty tekemään sivuhaaroja ja pistokkeita, jotka kulkevat murrosvyöhykkeen yli reunalta toiselle. Murroslinjavaaituksen periaate on esitetty kuvassa 6. Merkinnät: :z:zi:i:i= s iirros tai ruhj e \..x.. L --,vaai.tus.linja \=::::.. \=:<%:.. / * -,&,y.. I -... i-2.* \.s+j Kuva 6. Periaatepiirros murroslinjavaaitusten sijoittelusta /10/.

18

19

20

21 mika viittaa siihen, että samassa vyöhykkeessa on tapahtunut liikuntoja eri aikoina eri suuntiin. Vanha siirros on elänyt toistuvasti. Porkkala - Lahti -murroslaakson merkitys maankohoamisessa näkyy valuma-alueiden rajoittumisena murroslaakson kaakkoisreunaan, mika viittaa siihen, että ruhjevyöhykkeen kaakkoispuoli olisi kohonnut jäätikön peraantymisvaiheen jälkeen luoteispuolta voimakkaammin 1181; 2) Viron rannikolla tapahtui Osmussaaren maanjäristys, jonka magnitudi oli 4,9 ja maksimi-intensiteetti VI-VII ja joka havaittiin selvästi myös kautta Suomenlahden pohjoisrannikon (kuva 7). Siksi oli varsin mahdollista, että maanjäristys olisi aiheuttanut kallioperan liikettä myös Porkkala - Lahti -ruhjevyöhykkeessa; 3) Murrosvyöhykkeen yli kulkee useita vanhoja vaaituslinjoja. Kuva 7. Osmussaaren maanjäristyksen intensiteettikartta Porkkala - Lahti -ruhjevyöhykkeen yli tehtiin murroslinjavaaitus kolmesta kohtaa: Kirkkonummelta, Hameenkylästä ja Mantsalastä.

22 5.1.1 Kirkkonummi (1) Kirkkonummen kohdalla Porkkala - Lahti -ruhjevyöhyke kulkee aivan Obbnasin anorogeenisen graniitin lansireunaa pitkin Ruhjevyöhykkeen kohdalla esiintyy happamia gneisseja, amfiboliitteja ja useassa paikassa on tapahtunut myloniittiutumista. Vaaituslinja kulkee kalliokiintopisteita pitkin ruhjevyöhykkeen yli ja sen lansipuolella vielä yhden II ja II1 1k:n ruhjeen yli (piirustus 1). Idassa murrosvaaituslinja ulottuu Obbnasin graniitin alueelle, mutta linjaa tulisi jatkaa kauemmas, jolloin se ylittäisi useita Porkkala - Lahti -ruhjevyöhykkeen suuntaisia ja Obbnasin graniittia leikkaavia II ja II1 1k:n ruhjevyöhykkeita. Nykyisen murroslinjavaaituksen pituus on 4,7 km. Vaaitustulokset on esitetty taulukossa 1 ja kuvassa 8. Taulukko 1. Kirkkonummen murroslinjavaaituksen tulokset 1969 ja 1978.

23 Kirkkonummi Kuva 8. murroslinjavaaitus km Kirkkonummen murroslinjavaaituksen tulokset Vaaitustulosten mukaan mittausten välisenä aikana ei Kirkkonummen vaaituslinjan kohdalla ole kalliossa tapahtunut virherajan ylittävää liikettä*. * Virherajan ylittavalla korkeuden muutoksella tai kallioperan liikkeellä tarkoitetaan merkitsevalle tai erittäin merkitsevalle tasolle kohoavaa muutosta.

24 5.1.2 Hameenkylä (2 ) Hameenkylan kohdalla Bodomin anorogeeninen graniitti rajautuu Porkkala - Lahti -ruhjevyöhykkeeseen 2 1 Vaaituslinja ylittää Hameenkylan kohdalla leveän ja monihaaraisen Porkkala - Lahti - ruhjeen lisäksi II ja II1 luokan ruhjevyöhykkeita (piirustus 2). Vaaituslinjan kaakkoisosan kivilaji on kvartsi-maasalpagneissia ja luoteisosassa on Bodomin graniittia. Murroslinjavaaituksen pituus on 5.23 km. Osa linjasta on vaaittu kolmesti. Vaaitustulokset on esitetty taulukoissa 2a ja 2b seka kuvassa 9. Taulukko 2a. Hameenkylan murroslinjavaaituksen tulokset 1954 ja Taulukko 2b. Hameenkylän murroslinjavaaituksen tulokset 1969 ja 1978.

25 +jo 1 Hameenkyla ja murroslinjavaaitus km Kuva 9. Hameenkylan murroslinjavaaitusten tulokset ja Vaaitustulosten mukaan Porkkala - Lahti -ruhjevyöhykkeessa ei Hameenkylan vaaituslinjan kohdalla ole tapahtunut virherajat ylittävää liikettä.

26 5.1.3 Mäntsälä (3) Mantsalan kohdalla Porkkala - Lahti -ruhjevyöhykkeessa on näkyvissä myloniittia, joka on tiivistä ja paikoin raitaista kiveä. Myloniitissa on karbonaatti- ja epidoottijuonia. Ruhjevyöhyke on Mantsalan kohdalla ainakin sata metriä leveä 1 7 Vaaituslinja ylittää Porkkala - Lahti -ruhjevyöhykkeen lisäksi samassa suunnassa olevan II1 1k:n ruhjevyöhykkeen (piirustus 3). Vaaituslinjan alueella kivilaji on kiillegneissiä ja amfiboliittia Murroslinjavaaituksen pituus on 3.71 km. Vaaitustulokset on esitetty taulukossa 3 ja kuvassa 10. Taulukko 3. Mantsalan murroslinjavaaituksen tulokset 1974 ja Mantsala E+5-E V> 0 C, 3 i O- C Q> u a Q> L-5-0 Y I 1 I 1 I I I murroslinjavaaitus km Kuva 10. Mantsalan murroslinjavaaituksen tulokset

27

28 Kuohijoen vaaituslinja sijaitsee Lammin karttalehtialueen (2134) luo- teisnurkassa. Alueen kallioperassa esiintyy regionaalisten ruhje- vyöhykkeiden ja paikallisten ruhjeiden ja rakojen muodostama mosaiikkirakenne (kuva 11). Ruhjeiden olemassaolo on voitu vahvistaa Paijannetunnelissa tehdyillä havainnoilla Kuohijoen murroslinjavaaitus kulkee NW - SE -suuntaisen II luokan ruhjevyöhykkeen yli, joka näkyy myös magneettisella matalalentokartalla selvänä lineamenttina. Lisäksi vaaituslinja kulkee yhden NE - SE -suuntaisen II1 luokan ruhjevyöhykkeen yli ja linjalla esiintyy myös 2 mahdollisiksi II1 luokan ruhjevyöhykkeiksi luokiteltua ruhjetta (piirustus 4). Vaaituslinjan länsiosa on granodioriittia Keski- ja eteläosa ovat kiillegneissia, jonka liuskeisuuden kulku noudattaa Kuohijarven pituussuuntaa. Murroslinjavaaituksen pituus on 6,31 km ja sen kiintopisteet ovat poikkeuksellisesti maakivissa. Vaaitustulokset on esitetty taulukossa 4 ja kuvassa 12. Kuva 11. Lammin kartta-alueen siirrosvyöhykkcct satelliittikuvilta ja picnikaavaisilta topografisilta kartoilta tulkittuina seka paikallisten rakojen ja ruhjeiden muodostama mosaiikki ilmakuvilta ja suudkaavnisilta topograiisilta kartoilta tulkittuna. F&. II. Slcar xoncs in fh Lammi map-slcct nrca (uccorditrg fo safcllite picfurcs and small-scafc fopograplic maps) and flc mosaic af loculjoinfs ntid fracfurcs (accorditg fo aerialplofograpbs a ~d Iargc-rcafc fopograplic mups). Kuva 11. Lammin kartta-alueen (2134) siirrosvyöhykkeet ja paikallis- ten ruhjeiden ja rakojen muodostama mosaiikki Kuohijoen vaaituslinjan sijainti on merkitty mustalla pisteellä.

29 27 Taulukko 4. Kuohijoen murroslinjavaaituksen tulokset 1975 ja Kuohijoki murroslinjavaaitus km Kuva 12. ~uohijoen murroslinjavaaitusten tulokset Vaaituksen luotettavuutta vähentää se, että kiintopisteet ovat maakivissa ( vaikkakin vierekkaiset kiintopisteparit ja seka toisaalta ja ovat pysyneet liikkumattomina). Siksi linjaa on täydennetty uusilla kalliokiintopisteilla, mutta niitä ei ole vielä uudelleenvaaittu. Kiintopisteiden ja välillä on tapahtunut erittäin merkitsevälle tasolle kohoava korkeuden muutos. Pisteiden välistä kulkee II luokan ruhje.

30 5.3 Vesijako (5) Vesijaon murroslinjavaaitus sijaitsee Padasjoen karttalehdellä 2143, jossa 1: kallioperakartan ja 1: magneettisen matalalentokartan mukaan esiintyy runsaasti diabaasijuonia suunnissa 285O ja 305O Vaaituslinja sijaitsee pääosin kiilleliuskealu- eella, jossa liuskeisuuden vallitseva kulkusuunta on 50. Samassa suunnassa on magneettisella matalalentokartalla viitteitä ruhje- vyöhykkeista, mutta ne eivät nayta osuvan vaaituslinjan alueelle. Murroslinjavaaitus kulkee yhden NW - SE -suuntaisen II luokan ruhjevyöhykkeen ja toisen mahdollisen II luokan ruhjevyöhykkeen yli (piirustus 5). Linjan paissa esiintyy myös kaksi mahdollisesti II1 luokkaan kuuluvaa ruhjetta. NW - SE -suuntaisessa II luokan ruhjevyöhykkeessa sijaitseepostsvekofenninenoliviinidiabaasijuoni, jonka ikä on 1645 Ma /26/. Magneettisen matalalentokartan tulkinnan mukaan ruhjevyöhykkeessä on näkyvissä oikeakatinen siirros, jonka suuruus on noin 1 km. Murroslinjavaaituksen pituus on 3.71 km. Vaaitustulokset on esitetty taulukossa 5 ja kuvassa 13. Taulukko 5. Vesijaon murroslinjavaaituksen tulokset 1976 ja 1986.

31 29 Vesijako murroslinjavaaitus km Kuva 13. Vesijaon murroslinjavaaituksen tulokset Mittaustulokset osoittavat, että Vesijaon murroslinjavaaituksen kohdalla ei kalliossa ole tapahtunut virherajan ylittävää liikettä.

32 5.4 Harmoinen (Padasjoki - Kuhmoinen) (6) Harmoisten murroslinjavaaitus on kolmeen kertaan vaaittu osa Padasjoki - Kuhmoinen -vaaituslinjasta. Murroslinjavaaitus kulkee ruh j etulkinnan mukaan useiden II ja II1 luokan ruh jevyöhykkeiden yli (piirustus 5). Naista selvin ja voimakkain on Harmoisten kohdalla NW - SE -suunnassa kulkeva ruhjevyöhyke, johon liittyy magneettisen matalalentokartan tulkinnan mukaan noin kilometrin suuruinen oikean käden siirros. Harmoisten vaaituslinjan kohdalla on suunnissa 285O ja 305O olevien ruhjevyöhykkeiden ja diabaasien risteysalue. ~adasjoki- Kuhmoinen vaaituslinjan pituus on kokonaisuudessaan km, josta kolmeen kertaan vaaitun Harmoisten murroslinjavaaituksen pituus on 5.87 km. Vaaitustulokset on taulukossa 6a ja 6b seka kuvassa 14. Taulukko 6a. Padasjoki - Kuhmoinen vaaituslinjan vaaitustulokset 1954 ja Väli muodostaa Harmoisten murroslinjavaaituksen.

33 31 Taulukko 6b. Harmoisten murroslinjavaaituksen tulokset 1975 ja Vaaitustulosten mukaan Padasjoen ja Kuhmoisten valilla on korkeuden muutos ollut vuosina selvästi suurempi, kuin mitä Suutarisen /2/ maankohoamiskartan perusteella voisi ennakoida. Korkeuden muutos ei ole ollut tasaista. Välillä Padasjoki - KP korkeusero on lievästi pienentynyt, valilla KP KP korkeusero on voimakkaasti kasvanut ja valilla KP KP korkeus on pysynyt muuttumattomana, vaikka välissä oleva kiintopiste onkin laskenut. Kalliopkiintopisteiden ja välinen kokonaismuutos kohoaa erittäin merkitsevälle tasolle. Havaitut korkeusmuutokset sopivat hyvin yhteen tehdyn ruhjetulkinnan kanssa (piirustus 5). NW- SE -suuntaiset II luokan ruhjeet näyttävät rajaavan liikkeiltään erilaisia kalliolohkoja: a) 1 lohko (KP , KP , KP , KP ja KP ) kallistuu loivasti pohjoiseen (koilliseen); b) II lohko (KP , ) nousee voimakkaasti kallistuen etelään; c) II1 lohko (KP ) nousee viereisiä lohkoja (II ja IV) hitaammin ja d) IV lohko (KP on noussut yhtä nopeasti kuin II lohkon pohjoisosa (KP ).

34 +40 4 Harmoinen ja J - Harmoisen rnurroslinjavaaitus fik/ Padasjoki - Kuhrnoinen ;. \A~J K - K - I Suutarisen maankohoarniskartasta /2/ laskettu käyrä l l l l ~ l l l l ~ l l l l l ~ ~ ~ l l ~ ~ l ~ murroslinjavaaitus km Kuva 14. Padasjoki - Kuhmoinen vaaituslinjan vaaitustulokset 1954 ja 1975 sekä Harmoisten murroslinjavaaituksen tulokset Kuvaan on piirretty myös Suutarisen /2/kartasta laskettu kayra. Vuosien vaaitustulosten mukaan ei korkeuseroissa olisi enää tapahtunut merkittäviä muutoksia, vaan liike näyttäisi lähes pysähty- neen. Vuoden 1985 vaaitus on tosin tehty varsin lyhyellä matkalla. 5.5 Vehkajarvi (7) Tämä murroslinjavaaitus kulkee saman II luokan ruhjevyöhykkeen yli kuin linja 5 (Vesijaon linja). Vaaituslinjan luoteispuolella näkyy magneettisella matalalentokartalla selvästi ruhjevyöhykkeeseen liittyvä oikeakätinen siirros, jonka suuruus on metriä. Magneettisen matalalentokartan perusteella vaaituspisteiden ja välistä kulkee lisäksi 285O -suuntainen diabaasi, joka ei ole tullut esiin topografikartan ruhjetulkinnassa (piirustus 5). Murroslinjavaaituksen pituus on 4.97 km. Vaaitustulokset on esitetty taulukossa 7 ja kuvassa 15.

35 33 Taulukko 7. Vehkajarven murroslinjavaaituksen tulokset 1976 ja Vehkajarvi murroslin javaaitus km Kuva 15. Vehkajärven murroslinjavaaituksen tulokset Vaaitustulosten mukaan ei Vehkajärven kohdalla ole kalliossa tapahtunut virherajan ylittävää liikettä.

36 5.6 Sappee (8) Sappeen murrosvaaituslinja kulkee saman II luokan ruhjevyöhykkeen yli kuin vaaituslinja 6 (Harmoinen). Vaaituslinjan kohdalla esiintyy ruhjevyöhykkeessa kallioperakartan 1251 mukaan myloniittia, mutta diabaasin olemassaolosta ei ole havaintoa. Murroslinjavaaituksen pituus on 5.68 km. Vaaitustulokset on esitetty taulukossa 8 ja kuvassa 16. Taulukko 8. Sappeen murroslinjavaaituksen tulokset 1976 ja Sappee Kuva 16. murroslinjavaaitus km Sappeen murroslinjavaaituksen tulokset

37 Vaaitustulosten mukaan ei Vehkajarven kohdalla ole kalliossa tapahtunut virherajan ylittävää liikettä, joskin korkeusero on saannöllisesti koko matkalla kasvanut itään päin. Vaaituslinja kulkee Suutarisen kartan /2/ isobaasien suuntaisesti ja sen perusteella ei korkeuseroissa pitäisi tapahtua muutosta. Sappeen vaaituslinjan pisteet KP , ja sijaitsevat samalla NW - SE - suuntaisten ruhjeiden rajaamalla lohkolla kuin Harmoisten linjan (6) lohko II, mutta Sappeen kohdalla ei voimakasta nousua tai kallistumista ole havaittavissa. Syynä voivat olla N - S -suuntaiset ruhjerakenteet, jotka jakavat em. lohkon pienempiin osalohkoihin. 5.7 Pukala (9) Pukalan murroslinjavaaitus sijaitsee Oriveden 1: kallioperakartan mukaan /27/ Tampereen liuskevyöhykkeessa kulkien osittain sen yli ja osittain liuskevyöhykkeen suuntaisesti. Liuskevyöhykkeen kivet ovat vaaituslinjan alueella koostumukseltaan erilaisia vulkaniitteja 1281 ja rakenteellisesti liuskevyöhyke muodostaa synkliinin. Liuskevyöhykkeen pohjoisosassa on W - E -suuntainen siirrosvyöhyke Peruskarttojen pienennökselta tehdyn tulkinnan mukaan vaaituslinja ylittää yhden II luokan ruhjevyöhykkeen (piirustus 6). Murroslinjavaaituksen pituus on 3.84 km. Vaaitustulokset on esitetty taulukossa 9 ja kuvassa 17. Taulukko 9. Pukalan murroslinjavaaituksen tulokset 1971 ja 1985.

38 Pukala murroslinjavaaitus km Kuva 17. Pukalan murroslinjavaaituksen tulokset Vaaitustulosten mukaan Pukalan kohdalla ei kalliossa ole tapahtunut virherajan ylittävää liikettä.

39

40

41

42

43

44

45

46

47

48

49 5.12 Koivio (14) ~allioperäkartan (1: ) mukaan Vilppulan eteläpuolella sijaitsee muodoltaan soikea Suluslahden porfyyrinen granodioriittimassiivi, jota ympäröi kiilleliuskekehä ~ranodioriittimassiivia leikkaa 310 -suuntainen ~ammikoski - ~ihlaisto -murrosvyöhyke (kuva 23). Kuva 23. Mäntän kartta-alueen (2231) tärkeimmät havaitut ja morfologian perusteella oletetut tektoniset suunnat A = Tammikoski - Pihlaisto murrosvyöhyke, B = Suluslahden porfyyrinen granodioriitti, C = Lylyjärven graniittiintruusio, M = myloniittia. Vaaituslinjat 13 ja 14 on lisätty kuvaan. Koivion murroslinjavaaitus kulkee lähes koko matkan N - S -suuntaista II1 luokan ruhjevyöhykettä pitkin (piirustus 10). Linja ylittää myös Tammikoski - Pihlaisto -murrosvyöhykkeen, joka tehdyn tulkinnan mukaan on II luokan ruhjevyöhyke. Samassa suunnassa on myös kaksi II1 luokan ruhjevyöhykettä. Lisäksi linjan pohjoisosassa kulkee kiilleliuskevyöhykkeen pohjoiskontaktia rajaava W - E -suuntainen II luokan

50 ruhjevyöhyke. Murroslinjavaaituksen pituus on 8.00 km. Vaaitustulokset on esitetty taulukoissa 14a ja 14b seka kuvissa 24 ja 25. Taulukko l4a. Koivion m,urroslinjavaaituksen tulokset 1897 ja Taulukko l4b. Koivion murroslinjavaaituksen tulokset 1978 ja 1989.

51

52

53

54

55 Vaaitustulokset antavat viitteitä kallioperan edestakaisista liikkeistä. Korkeuserot nousevatrnerkitsevalle tasolle kuitenkin vain aikavalilla seka kiintopisteiden ja 2926 välillä. Aikavalilla syntynyt korkeusero on hieman suurempi kuin Suutarisen kartasta /2/ laskettu korkeusero. Kun otetaan huomioon vuosien aikana tapahtunut liike -6.9 mm, on kokonaisliike linjalla ollut aikavalillg mm, joka vastaa hyvin Suutarisen kartasta arvioitua korkeusmuutosta. Tammikoski - ~ihlaisto -ruhjevyöhyke n3yttu tarntinkin murroslinjavaaituksen mukaan pysyneen liikkumattomana. Suluslahden ja ~oivion alueiden vaaituksio tulisi jatkaa ja vaaituslinjoja tulisi tgydentaa siten, että ne muodostaisivat silmukan Ruoveden Pihlajalahti (16) Ruovedelta Kurun suuntaan kulkevan Pihlajalahden vaaituslinjan kalliopera on pääosin grano- ja kvartsidioriittia /34, 35/. Alueen kallioperalle ovat ominaisia voimakkaat ruhjevyöhykkeet, jotka tulevat esille kapeina rotkomaisina jarvina ja laaksoina sekä pystyina kallioseinämina /35/. Ruhjevyöhykkeet näkyvät selvásti myös alueen 1: magneettisella matalalentokartalla. Kenttahavaintojen mukaan ruhjevyohykkeita pitkin on saattanut tapahtua verikaalisia lohkoliikuntoja /35/. Pihlajalahden murroslinjavaaitus kulkee kolmen NW - SE -suuntaisen II luokan ruhjevyöhykkeen yli ja kolmen N - S -suuntaisen II1 luokan ruhjevyöhykkeen yli (piirustus 11). Voimakkain naista ruhjevyöhykkeistä on Jäminkipohjasta Koverolle kulkeva ruhjevyöhyke, joka kulkee kiintopisteiden ja välistä. Myös kiintopisteiden ja valista kulkeva II luokan ruhjevyöhyke näkyy magneettisella kartalla hyvin selvästi. Näiden ruhjeiden jatkeilla tavataan Koverojarven ympäristössä graniittiporfyyria, jonka esiintyminen rakojuonina on ilmeista /35/. Tähän viittaa mm. terävät tektoniset kontaktit ja paikoin liikuntojen aiheuttama myloniittiuturninen. Murroslinjavaaituksen pituus on km. Vaaitustulokset on esitetty taulukoissa 16a ja 16b sek3 kuvassa 28.

56 Taulukko 16a. pihlajalahden murroslinjavaaituksen tulokset 1954 ja Taulukko 16b. Pihlajalahden murroslinjavaaituksen tulokset 1977 ja 1988.

57 - Pihlajalahti ja / - murroslinjavaaitus km Kuva 28. Pihlajalahden murroslinjavaaituksen tulokset ja Havaintoihin on sovitettu regressiosuora ja lisäksi kuvaan on piirretty Suutarisen /2/ kartasta laskettu suora. Vaaitustulosten mukaan Pihlajalahden murroslinjavaaituksen alueella havaitutkorkeudenmuutoksetilmentävätmelkotasaista maankohoamista (havainnot lähellä regressiosuoraa), joka kuitenkin on ollut selvästi voimakkaampaa kuin Suutarisen kartan mukaan voisi olettaa. Vuosien korkeusmuutosten ja ruhjetulkinnan (piirustus 11) perusteella Pihlajalahden alueelta voi erottaa hieman poikkeavasti kohoavia lohkoja: 1) Kiintopisteet ja sijaitsevat kahden NW-SE -suuntaisen II luokan ruh j een ra jaamassa lohkossa, jonka halkaisee II1 luokan ruhje e.m. kiintopisteiden välistä. Varsinkin lohko, johon KP kuuluu, näyttää kohonneen ympäröiviä lohkoja nopeammin. 2) Kiintopisteet ja sijaitsevat II luokan ruhjeiden rajaamassa lohkossa, joka näyttäisi kohonneen hieman ympäristöään hitaammin. Molemmat kiintopisteet ovat maakivipisteitä, mutta niiden keskinäinen asema on säilynyt lähes muuttumattomana. Vuosien vaaitustulos viittaa (linja lyhyt) maankohoamisen yleistrendin jatkuneen muuttumattomana.

58

59

60

61

62

63

64

65

66

67

68

69

70

71

72

73

74 Murroslinjavaaituksen pituus on km. Linja on vaaittu kolmesti: 1972, 1979 ja Vaaitustulokset on esitetty taulukossa 25 ja kuvassa 38. Taulukko 25. Alajarven murroslinjavaaituksen tulokset 1972 ja i Alajarvi Suutarisen rnaankohoarniskartasta /2/ laskettu käyrä murroslinjavaaitus km Kuva 38. Alajarven murroslinjavaaituksen tulokset Kuvaan on piirretty myös Suutarisen /2/ kartasta laskettu kayra.

75

76 74 Taulukko 26. Lappajarven murroslinjavaaituksen tulokset 1972 ja Lappajarvi Suutarisen kartasta /2/ laskettu kayra A ~ 1 ~ l ~ ' l 1i l ' ~ l i l murroslinjavaaitus km Kuva 39. Lappajarven murroslinjavaaituksen tulokset Kuvaan on piirretty myös Suutarisen maankohoamiskartasta /2/ laskettu kayra. Vaaitustulokset osoittavat, että järven keskellä oleva Kärnäsaaren lohko (kiintopisteet ) on kohonnut lähes Suutarisen kartasta ennakoidulla nopeudella. Sen sijaan Kiintopisteiden ja välistä kulkevan II luokan ruhjevyöhykkeen itapuoli on

77 kohonnut voimakkaasti (muutos välillä erittäin merkitsevä), vaikka vaaituslinja kulkee lähes Suutarisen kartan isobaasien suuntaisesti Evijärvi (27) Ruhjetulkinnan mukaan (piirustus 16) Lappajärveä pitkin kulkevat II luokan ruhjevyöhykkeet suuntautuvat Evijärven itäpuolelle, joten Evijärven murroslinjavaaitus ei ulotu näiden II luokan ruhjevyöhykkeiden yli. Vaaituslinja ylittää ainoastaan neljä 320" suuntaista II1 luokan ruhjevyöhykettä, joista osa näkyy myös magneettisella matalalentokartalla. Kivilajiltaan murroslinjavaaituksen alue on pääosin kiillegneissiä Linjan länsiosassa kulkee magneettisesti voimakkaana vyöhykkeenä erottuva kapea vulkaniittijakso. Vaaituslinjan pituus on 6.73 km. Linja on vaaittu 1972 ja Vaaitustulokset on esitetty taulukossa 27 ja kuvassa 40. Taulukko 27. Evijärven murroslinjavaaituksen tulokset 1972 ja Evijarvi E +5- E UI 0 c. 3 3 E 0 '. c Q> '0 3 a, Y L -5-0 Y I I 1 I I murroslinjavaaitus km Kuva 40. Evijärven murroslinjavaaituksen tulokset

78

79

80

81

82 Mangerite intrusion Porphyriticleven-grained granite and porphyritic granodiorite Granodiorite.tonalite and Quartz diorite (often gneissic) Diorite.gabbro and / 0 ultrarnafic rock Majorfault Supracrustal rocks / lsograd I Archaean rocks / Block boundary 1'1 Fig. 1. Metamorphic map of the Pielavesi area. Geological base map simplified from the map of Kuosmanen (1988). Some of the faults on the map are based on field observations, and some on the interpretation of geophysical data by Kuosmanen (op. cit.). The metamorphic blocks are: 1Vierema, II Lampaanjtiwi, II1 Pielavesi, IV Osmanki, V Korppinen and VI Pihtipudas Kuva 43. ~ielaveden alueen metamorfinen kartta 5 1 Karttaan on merkitty Pihtiputaan - Sulkavanjarven ja Savian vaaituslinjat.

83 Taulukko 30. Pihtipudas - Sulkavanjarvi murroslinjavaaituksen tulokset 1957 ja 1988.

84

85

86

87

88

89

90

91

92

93

94

95

96 Kuva 52. Kuopion ympäristön lineamenttitulkinta Talvitien /60/ mukaan. Kuvaan on lisätty Varkaus - Leppävirta -vaaituslinja ja kuvan 53 tarkkavaaituslinjan sijainti. p~~~ MAHI IN BEOROCX BENC+I MARI IN BDULDFR km L 1 1 $ NUMHEH Of THE BENCH M*RI FIG.19. Precise levclling line compiled from Kaariaincn's data (1966). Profilc A rcprcsents thc measured valucs and B shows thc areas of relativcly evcn uplift and of anomalous high uplift gradicnt (II, 111, IV). The part corresponds to block 3 of Fig. 3 (cf., Fig. 23). Kuva 53. Tarkkavaaitustulokset /4/ Kuopion kautta kulkevalta linjalta (linjan sijainti kuvassa 52) ja Talvitien niistä tekemä lohkotulkinta 1601.

97 Taulukko 35a. Varkaus - Leppavirta -murroslinjavaaituksen tulokset 1911 ja Taulukko 35b. Varkaus - Leppävirta -murroslinjavaaituksen tulokset 1932 ja 1987.

98

99

100

101

102

103 5.34 Koria (38) Korian ympäristössä tapahtui Keltin alueella maaliskuussa 1989 ja Napan alueella elokuussa 1990 kaksi pientä maanjäristystä Varsinkin Napan maanjäristys herätti huomiota, koska se tapahtui lähellä maanpintaa ja aiheutti kallioon useita 1-5 mm leveitä ja useita metrejä pitkiä halkeamia (kuva 58). Kuva 58. KorianNapanmaanjäristyksenaiheuttama halkeamakalliossa. Kuva: Aimo Kuivamäki Geodeettinen laitos perusti Napan maanjäristysalueelle 1990 yhteistyössä Geologian tutkimuskeskuksen kanssa havaintoverkoston, jonka avulla seurataan Napan lähialueen kallioperässä tapahtuvia liikkeitä. Korian alueella sijaitseemaanmittauslaitoksenvaaituslinja, joka oli vaaittu vuosina 1900 ja Napan maanjäristysten tapahduttua päätettiin linja vaaita uudestaan mahdollisten kallioperaliikuntojen (korkeusmuutosten) havaitsemiseksi. Korianmurroslinjavaaitus sijaitseekokonaisuudessaanrapakivialueel-

104 la Rapakivessä esiintyy Korian pohjoispuolella 60 -suuntainen, tummaa viborgiittia oleva rapakivimuunnos. Tämä suunta edustanee Simosen mukaan /63/ niitä murrossuuntia, joita pitkin rapakivimagrnan purkautumista on tapahtunut. Tehdyn ruhjetulkinnan mukaan (piirustus 24) tumman viborgiitin kontaktissa kulkee 60 -suuntainen II luokan ruhjevyöhyke. Seismotektonisen tulkinnan /64/ ja mikromaanjäris- tyshavaintojen mukaan ruhjevyöhyke on seismisesti aktiivinen rakenne Napan ja Keltin alueet näyttävät sijaitsevan em. ruhjeen ja kahden muun II luokan ruhjeen risteyskohdassa. Korian murroslinjavaaituksen pituus on km. Vaaitustulokset on esitetty taulukoissa 38a ja 38b sekä kuvassa 59. Taulukko 38a. ~orian alueen murrosvaaitustulokset 1900 ja 1978.

105 103 Taulukko 38b. Korian murroslinjavaaituksen tulokset 1978 ja Koria ja I I I 1 I 1 I I 1 1 I I I I murroslinjavaaitus km Kuva 59. Korian murroslinjavaaituksen tulokset ja

106

107

108

109

110

111

112 5.38 Bulkavan Pihlajanlahti (42) Sulkavan Pihlajanlahdenmurroslinjavaaituksen alueella onvallitsevana kivilajina kiillegneissi 171, 721. Kiillegneissin liuskeisuuden kulkusuunta on likimain vaaituslinjan NE - SW -suunnassa. Ruhjetulkinnan mukaan vaaituslinja kulkee Kolkonjarven 1 luokan ruhjevyöhykkeen yli (piirustus 28). Lisäksi alueella on lukuisia II ja II1 luokan ruhjevyöhykkeita, joista NW - SE -suuntainen, Sulkavan kirkonkylän kautta kulkeva linja on merkittävin. Kolkonjarven ruhjevyöhykkeenmerkitys alueen geologisessa kehityksessä on ollut suuri. Ruhjevyöhykkeessa esiintyy monin paikoin myloniittiutumista ja metasomaattisia muutoksia Kalimaasalpa - sillimanitti -isograadi leikkaa ruhjevyöhyketta, mutta andalusiitti - sillimaniitti -isograadi kääntyy ruhjevyöhykkeen laheisyydessa sen suuntaiseksi (kuva 64). Sulkavan Pihlajanlahden murroslinjavaaituksen pituus on km. Vaaitustulokset on esitetty taulukossa 42 ja kuvassa 65. ANDALUSITE MUSCOVITE SILLIMANITE K-FELDSPAR BIDTITE CORDIERITE O GARNET 0 HYPERSTHENE DIORITE AND GABBRO loo] TONALITE r-1granite -- ISOGRAD Kuva 64. Rantasalmi - Sulkava -alueen metamorfinen kartta Sulkavan Pihlajalahden murroslinjavaaituksen sijainti lisätty kuvaan.

113 Taulukko 42. Sulkavan Pihlajalahden murroslinjavaaituksen tulokset 1964 ja 1984.

114

115

116

117

118 5.36 Savonlinna - Heinävesi (44) Savonlinnan - Heinaveden murroslinjavaaitus kulkee Savonlinnasta Oravin ja Viljolahden kautta Heinävedelle. Vaaituslinja kulkee painovoimakartanmukaan Suomen suurimmanpositiivisenpainovoima-anomalian yli (kuva 68). Painovoima-anomalian aiheuttajaksi on tulkittu alueella olevien ultraemaksisten - intermediaaristen syvakivien runsaus /75/. ~urroslinjavaaituksen pituus on km ja siksi alueen ruhjetul- kinta on tehty kahdessa osassa (piirustukset 30 ja 31). Ruhjetulkinnan mukaan Savonlinnan - Heinaveden vaaituslinj a sij aitsee Kolkonj arven ja Suvasveden 1 luokan ruhjevyöhykkeiden valissa. Kuva 68. Savonlinnan - Heinaveden alueen painovoimakartta (bougueranomaliakartta) /55/. Vaaituslinjan sijainti on merkitty paksulla yhtenaisella viivalla. Murroslinjavaaituksen alueella on runsaasti II ja II1 luokan ruhjevyöhykkeitä. Vallitseva suunta on NW - SE. Ruhjeet näkyvät melko hyvin myös Varkauden kartta-alueen magneettisella matalalentokartalla, mutta Savonrannan ja Heinaveden 1: kartta-alueiden magneettisilta matalalentokartoilta ruhjeita on vaikea havaita alueiden magneettisen tasaisuuden vuoksi. Suvasveden siirros näkyy magneettisia jaksoja rajaavana vyöhykkeena.

119 ~aaituslinjan alueella on vallitsevana kivilajina migmatiittinen kiillegneissi, jossa migmatoivana aineksena on trondhjemiitti tai kvartsidioriitti ~tratigrafisen kartan mukaan vaaituslinja kulkee Viljolahden lähellä Karjalaisen ja Svekofennialaisen superryhmän välisen rajan yli Murroslinjavaaituksen tulokset on esitetty taulukossa 44 ja kuvassa 69. Taulukko 44. Savonlinna - Heinävesi -nurroslinjavaaituksen tulokset 1965 ja 1988.

120

121

122

123

124

125 5 5 Kuva 8. Paasiveden syvyyskartta. Kartta perustuu omien mittausten ohella Merenkulkuhallituksen ja &mittaushallituksen aineistoon. Rg. 8. Balhymelry of Lake Paasives compiledfrom daiagathered during thepreseni study andfrom depth dala made available by Ihe Board of Navigation and Ihe National Board of Survey. Kuva 73. Paasiveden syvyyskartta /82/. Taulukko 46a. Villalan murroslinjavaaituksen tulokset 1936 ja 1978.

126 124 Taulukko 46b. Villalan murroslinjavaaituksen tulokset 1978 ja Villala ja E E 1936 HT-1978 w z :;- c 0 Q) '0 3 Q) & murroslinjavaaitus km Kuva 74. Villalan murroslinjavaaituksen tulokset ja Vaaitustulosten mukaan on kiintopisteiden 3677 ja 3678 välillä tapahtunut erittäin merkitsevälle tasolle yltävä korkeus-

127 muutos. Sen sijaan aikavälillä liikettä ei ole ollut. Kiintopisteiden välissä kulkee II1 luokan ruhjevyöhyke (piirustus 32), joka on suoraan Paasiveden pohjassa olevan syvanteen jatkeella ja näkyy myös magneettisella matalalentokartalla Puhos - Kompakka (47) Puhos - Kompakka - vaaituslinja kulkee koko matkan mustaliuskevalikerroksia sisaltavalla kiilleliuskealueella 174, 83, 841. Ruhjetulkinnan mukaan (piirustus 33) Puhoksen - Kompakan -alueella vallitsevana ruhjesuuntana on NW - SE. Lisäksi esiintyy kolme NE - SW -suuntaista II1 luokan ruhjevyöhyketta. Vaaituslinja ylittää neljä (4) II luokan ruhjevyöhyketta ja ainakin neljätoista (14) II1 luokan ruhjevyöhyketta. Tolosenmaelta Rasivaa- ralle kulkevalla osuudella vaaituslinja kulkee pitkin II luokan ruhjevyöhyketta. Vaaituslinjan pituus on km. Vaaituslinjan suunta vaihtelee paljon ja kulkee seka isobaasien /4/ suuntaisena että niitä vastaan kohtisuoraan. Vaaitustulokset on esitetty taulukossa 47 ja kuvassa Kääriäisen Puhos - Kompakka rnaankohoamiskartasta /4/ laskettu käyrä Kuva 75. murroslinjavaaitus km Puhos - Kompakka -murroslinjavaaituksentulokset Kuvaan onmyös piirretty Kääriäisen /4/ maankohoamiskartasta laskettu kayra.

128 126 Taulukko 47. Puhoksen murroslinjavaaituksen tulokset 1936 ja Puhos - Kompakka vaaituslinjan tuloksissa on havaittu seuraavat merkitsevälle tasolle kohoavat korkeusmuutokset: korkeusmuutos on erittäin merkitsevä korkeusmuutos on merkitseva korkeusmuutos on merkitseva korkeusmuutos on erittäin mekitsevä Puhos - Kompakka -vaaituslinjan tulokset näyttävät aluksi ilmentavan

129

130 Kuva 7. Kcrrokscllisuuden (a) 1s Iiuskeisuuden (b) kulku Onkamojirvicri siirrosvyuhykkccn suhtccn. 1 Kaakkylaii kartta-alue II Tohniajirvcn ja Kiihrclysvaarnn kartta-aluceii svekoksrjxl~isctiiuskcci Havainnot profiilin AA (kuva 1) airicistosta kooiinur K. Hukkancii. Kuva 76. Kerroksellisuuden ja liuskeisuuksien kulkusuunnat Onkamojärven siirrosvyöhykkeen (nuoli) suhteen Lavikaisen mukaan 1791 Taulukko 48a. Hammaslahden murroslinjavaaituksen tulokset 1936 ja Taulukko 48b. Hammaslahden murroslinjavaaituksen tulokset 1978 ja 1987

131 1 Harnrnaslahti ja *O Kuva 77. murroslinjavaaitus km Hammaslahden murroslinjavaaituksen tulokset ja Vaaitustulosten mukaan kiintopisteiden 3712 ja 879 välillä on tapahtunut erittäin merkitsevä korkeusmuutos , mutta aikavälillä korkeusero on pysynyt muuttumattomana. Kiintopiste 879 sijaitsee mahdollisessa II luokan ruhjevyöhykkeessä tai on ainakin hyvin lähellä sitä. Tulosten perusteella ei voida päätellä, mitä ruhjetta pitkin liike on tapahtunut. Alueen mittauksia tulisi jatkaa ja perustaa alueelle uusia kalliokiintopisteitä siten, eri lohkoilla olisi useampia kalliokiintopisteitä Mutalahti - Parsiainen (49) Mutalahti - Parsiainen -murroslinjavaaitus on pitkä vaaituslinja, joka kulkee Mutalahdesta Ilomantsiin ja sieltä Lylyvaaran, Hiiskosken ja Riihivaaran kautta Parsiaisiin. Linja on käsitelty kahdessa osassa: eteläosa käsittää valin Mutalahti - Ilomantsi ja pohjoisosa valin Ilomantsi - Parsiainen. 1) Eteläosa: Mutalahti - Ilomantsi Mutalahden ja Ilomantsin valilla kallioperä on arkeeista pohjagneissialuetta 186, 87 ja 881 ja vaaituslinja sijaitsee kahden suuren NW - SE -suuntaisen siirrosvyöhykkeen välisellä alueella (kuva 78). Alue muodostaa tektonisen yksikön, jossa eteläosan kivilajeina ovat jonkin verran metasedimenttejä ja - vulkaniitteja sisältävät leuko-

132

133

134 2) Kiintopisteet sijaitsevat SW - NE -suuntaisten rajaamassa lohkossa, joka kohoaa pohjoisosasta ympäristöään voimakkaammin. Raj aava ruh j e kulkee ilmeisesti ruh j etulkinnasta (piirustus 35) poiketen kiintopisteen 3881 eteläpuolelta. Korkeusmuutos kiintopisteiden 3882 ja 3881 välillä on merkitsevällä tasolla. Taulukko 49. Mutalahti - Parsiainen -murroslinjavaaituksen tulokset 1972 ja 1979.

135 +5o 7 Mutalahti - Parsiainen murroslinjavaaitus km Kuva 79. Mutalahti - Parsiainenmurroslinjavaaituksentulokset Kuvaan on piirretty myös Suutarisen /2/ maankohoamiskartasta laskettu korkeusmuutoskayra Pamilo - Hiiskoski (50) Pamilon - Hiiskosken murroslinjavaaitus muodostaa Mutalahti - Parsiainen vaaituslinjasta länteen Jasykseen asti ulottuvan pistokkeen. Vaaituslinjankallioperä on arkeeista gneissia. Murrostulkinnan mukaan linja ei ulotu lännessä Jasyksen 1 luokan ruhjevyöhykkeen yli (piirustus 36). Linja ylittää yhden II luokan ruhjevyöhykkeen ja muutamia mahdollisia II1 luokan ruhjevyöhykkeita. Vaaituslinjan pituus on km. Vaaitustulokset on esitetty taulukossa 50 ja kuvassa 80.

136

137

138

139

140

141 Taulukko 52a. Ruukki - Vaala -murroslinjavaaituksen tulokset väliltä Ruukki - Vorna 1937 ja 1969.

142 Taulukon 52a jatkoa murroslinjavaaitus km Kuva 82. Murroslinjavaaituksen tulokset vuosilta väliltä Ruukki - Vorna. Kuvaan on lisäksi piirretty 3. asteen käyräsovitus.

143

144

145

146

147 Taulukko 53. Vaaitustulokset linjalta Baraisniemi - Partala 1938 ja 1969.

148 Saraisniemi Partala Kuva 85. murroslinjavaaitus km Murroslinjavaaituksen tulokset linjalta Säräisniemi - Partala. Kuvaan on piirretty myös havaintoihin sovitetturegressiosuora ja Suutarisenmaankohoamiskartasta /2/ laskettu korkeuden muutoskäyrä. Kuvan 85 mukaan havaintoihin sovitettu regressiosuora ja Suutarisen maankohoamiskartasta /2/ laskettu korkeuden muutoskäyrä sopivat erittäin hyvin yhteen. Tulos todistaa, että regionaalisesti tarkas- teltuna maankohoaminen on ollut vaaitusalueella tarkasti Suutarisen maankohoamiskartan mukaista. Kun verrataan kuvassa 85 kiintopisteiden etäisyyttä regressiosuoras- ta, huomataan niiden olevan paikoin melko kaukana suorasta. Tämä voidaan tulkita siten, että linjan alueella on tapahtunut useita paikallisia lohkoliikuntoja, vaikka läheskään kaikkien kiintopistei- den korkeusmuutokset eivät yllä merkitsevälle tasolle. Merkitsevälle tasolle kohoavat seuraavat kiintopisteiden väliset korkeusmuutokset: : korkeusmuutos on erittäin merkitsevä korkeusmuutos on merkitseva korkeusmuutos on merkitseva. Seuraavassa esitetään kuvan 85 pohjalta eräs lohkoliikuntovaihtoehto: 1 lohko käsittää kalliokiintopisteet 3821 ja 3829; II lohko laskee erittäin voimakkaasti kohti etelään. Siihen kuuluvat kiintopisteet ; II1 lohko kallistuu pohjoiseen. Siihen kuuluvat kiintopisteet ; IV lohko nousee melko tasaisesti. Lohko voidaan tulkita ulottuvan

149

150

151 149 Taulukko 54. Kivetyn murroslinjavaaituksen tulos Lavian alue (linjat 55 ja 56) Lavian alue on ollut ydinjätetutkimusten koereikäalueena 1980-luvun alussa. Tällöin koereiän ympäristöstä tehtiin myös kivilaji- ja rakokartoitus /100/. Ydinjätteiden sijoituspaikkojen geologisissa aluevalintatutkimuksissa, jotka tehtiin 1980-luvun puolivälissä, Lavian alueelta rajattiin 3 sijoitustutkimuksiin soveltuvaa kal- liolohkoa (kuva 86). Yksikään niistä ei kuitenkaan tullut valituksi niiden 5:n alueen joukkoon, joilla tehtiin alustavia sijoituspaikka- tutkimuksia Lavian karttalehtialueelta on olemassa uusi kallioperäkartta /101/. Sen mukaan Lavian kohdealue on salmiakin muotoinen kalliolohko, jonka kivilajina on porfyyrinen graniitti ja granodioriitti. Emäksiset vulkaniitit ympäröivät lohkoa. Lavian kalliolohko erottuu satelliittikuvilta selvasti. Lohkoa ra jaava ruh j evyöhyke on erittäin selvä ja pitkä : ruhjevyöhyke ulottuu rannikolta Pikkalanlahden alueelta Korsnäsiin asti. Peruskartan pienennöksiltä tehdyssä ruhjetulkinnassa (piirustus 42) Lavian lohkoa rajaavat 1 luokan ruhj evyöhykkeet näkyvät selvasti ja lisäksi lohkon sisällä on II1 luokan ruhjeita, jotka jakavat suurlohkon pienempiin osalohkoihin.

152 Lavian alue soveltuu hyvin kallioperan liikkeiden havaitsemiseksi: alueen ruhjeet ovat selviä ja kalliopaljastumia on runsaasti. Maanmittauslaitos on perustanut alueelle vaaituslenkin ja yhden linjan. Alue sopisi erinomaisesti myös horisontaaliliikkeiden seurantaan. Lavian alueella on kaksimurroslinjavaaitusta. Pohjoisempimurroslinjavaaitus (55) muodostaa sulkeutuvan lenkin. Etelaisempi murroslinjavaaitus (56) kulkee W - E -suuntaisena Lavian lohkon yli. vaaitustulokset on esitetty taulukoissa 55 ja 56. Kuva 86. Lavian kohdealueelta rajatut, ydinjätteiden sijoitustutkimuksiin soveltuvat kalliolohkot 1161.

153 Taulukko 55. Lavian alueen murroslinjavaaitusten 1 vaaitustulokset (1985) lenkin muodostavalta vaaituslinjalta Kourankulma - Vihteljarvi - Kiviniemenkulma - Kourankulma.

154 Taulukko 56. Lavian alueen eteläisen murroslinjavaaitusten (56) 1 vaaitustulokset (1976).

155

156

157

158

159

160

161 159 Taulukko 58, jatkoa. Murroslinjavaaitusten tarkkuusluvut

162

163

164

165

166

167

168

169

170

171

172

173 Niiden tulkintatuloksissa korostuu usein mannerjäätikön liikkeen aiheuttama, NW - SE -suuntaisen morfologian merkitys. I I I Ik, kaikki N-329 SKALA- 10% N IV Ik, kalkkl N-176 SKALA-10% Kuva 94. Vaaituslinjoilla olleiden ruhjevyöhykkeiden suuntaruusut suuruusluokittain. a) 1 lk + II lk, b) lk + II1 lk, c) 111-IV lk + IV lk ja d) kaikki ruhjeet. Vaaituslinjojen alueilta olevista ruhjevyöhykkeistä tutkittiin erikseen ne ruhjevyöhykkeet, jotka sijaisivat vaaituslinjojen kohdissa, joisssa oli havaittu merkitsevalle tai erittäin merkitse-

174 Kuva 95. Koko Suomen alueen kattavasta 1:l miljoonaan ruhjetulkinnasta piirretty ruhjeiden suuntaruusu /13/. valle tasolle yltavia korkeuden muutoksia. Ruhjetulkinnoista etsittiin kunkin ruhjeen suuruusluokka ja mitattiin ruhjeen suunta. Havainnoista piirrettiin suuntaruusut ja suuruusjakaumat ja näitä verattiin liikkumattina pysyneiden alueiden ruhjeiden suuntaruusuihin ja suuruusjakaumiin (kuvat 96, 97 ja 98). Tulosten mukaan vaaituslinjojen alueilla olleista 652 ruhjeesta 179 ruhjetta eli 27.5 % sijaitsi kohdissa, joissa oli tapahtunut merkisevalle tai erittäin merkitsevälle tasolle kohoavia korkeuden muutoksia. Kuvista 96, 97 ja 98 nähdään, että: 1) Korkeuden muutosalueilla olleiden ruhjeiden suunnat ovat likimain samat kuin liikkumattomilla vaaituslinjojen alueilla olevien ruhjeiden yleissuunnat. Toisaalta on huomattava, että tässä tutkimuksessa mukana olleiden vaaituslinjojen ylittamat ruhjeet edustavat pääosin vain yhtä (maksimi 320") kallioperamme pääruhjesuunnista. Suuntaruusuissa kiinnittää huomiota myös se, että korkeuden muutosalueiden ruhjeiden suuntaruusujen maksimit ovat hyvin teräviä. 2) Korkeuden muutosalueilla olleiden ruhjeiden suuruusjakauma on hyvin samankaltainen kuin liikkumattomilla vaaituslinja-alueilla sijaitsevien ruhjeiden suuruusjakauma. Tämä viittaa siihen, että kallioperan liikkeillä ei ole selvää korrelaatiota ruhjeiden suuruusluokkien kanssa. On kuitenkin mahdollista, että kyseessä on tilastollinen harha. ~ilastollisen harhan aiheuttaa se, että korkeuden muutoalueilta ei ole voitu yksikäsitteisesti nimetä ruhjeita (ruhjetta), joita pitkin liikunnot ovat tapahtuneet ja siksi tilastoon on otettu mukaan kaikki korkeuden muutosalueilla olevat

175

176

177

178

179 Taiiliikkn 61. Yhteenveto murrosliniavaaitusten tuloksista

180 Taiiliikkn 61. iatk on.

181

182

183

184

185

186

187

188

189

190

191

192

KMTK lentoestetyöpaja - Osa 2

KMTK lentoestetyöpaja - Osa 2 KMTK lentoestetyöpaja - Osa 2 Veijo Pätynen 18.10.2016 Pasila YHTEISTYÖSSÄ: Ilmailun paikkatiedon hallintamalli Ilmailun paikkatiedon hallintamalli (v0.9 4.3.2016) 4.4 Maanmittauslaitoksen rooli ja vastuut...

Lisätiedot

IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen

IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen Ilmatieteen laitos 22.9.2016 IL Dnro 46/400/2016 2(5) Terminologiaa Keskituuli Tuulen

Lisätiedot

Seismiset luotaukset Jyväskylän m1k:n ja Toivakan kunnan alueella syksyllä 1991. Paikka Karttalehti Luotauslinjoja Sijantikuva Tulokset.

Seismiset luotaukset Jyväskylän m1k:n ja Toivakan kunnan alueella syksyllä 1991. Paikka Karttalehti Luotauslinjoja Sijantikuva Tulokset. 4"-&.#&.4. - ARIIISTOKAPPALE a ---pppp ~1913211/94/4/23 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Koskee: 3211 09 Väli-Suomen aluetoimisto 3212 08 Ty öraporiii 3212 09 Jwäskvlän mk Toivakka H. Forss 19.11.1991 Seismiset

Lisätiedot

Maanpinnan kallistumien Satakunnassa

Maanpinnan kallistumien Satakunnassa Ennen maan pinnan asettumista lepotilaansa, eri paikkakunnat kohoavat erilaisilla nopeuksilla. Maan kohoaminen ilmeisesti sitä nopeampaa, mitä syvemmällä maan kamara ollut. Pohjanlahden nopea nousu verrattuna

Lisätiedot

1. RAKENTAMISEEN SOVELTUVAT ALUEET 2. RAKENTAMINEN VOIDAAN SOVITTAA ALUEELLE 3. RAKENTAMINEN VAARANTAA ALUEEN MAISEMAKUVAN JA YMPÄRISTÖN

1. RAKENTAMISEEN SOVELTUVAT ALUEET 2. RAKENTAMINEN VOIDAAN SOVITTAA ALUEELLE 3. RAKENTAMINEN VAARANTAA ALUEEN MAISEMAKUVAN JA YMPÄRISTÖN MAA VESI ILMA MAANPEITE ELOLLINEN LUONTO RAKENNETTU YMPÄRISTÖ 1. RAKENTAMISEEN SOVELTUVAT ALUEET 2. RAKENTAMINEN VOIDAAN SOVITTAA ALUEELLE 3. RAKENTAMINEN VAARANTAA ALUEEN MAISEMAKUVAN JA YMPÄRISTÖN 4.

Lisätiedot

Mänttä-Vilppula Kolhon alueen maakaapelointihankkeen muinaisjäännösinventointi 2015

Mänttä-Vilppula Kolhon alueen maakaapelointihankkeen muinaisjäännösinventointi 2015 1 Mänttä-Vilppula Kolhon alueen maakaapelointihankkeen muinaisjäännösinventointi 2015 Teemu Tiainen Tilaaja: Elenia Oy 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Vanhat kartat... 4 Inventointi...

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

-'*. 419/3533/21 /? Geologinen tutkimuslaitos

-'*. 419/3533/21 /? Geologinen tutkimuslaitos r -'*. 419/3533/21 /? Geologinen tutkimuslaitos., Seppo ~ i o Geofysiikan osasto Otaniemi TAIVALKOSKEN SAARIJÄRVEN SAVIKIVIESIINTYMÄN GRAVIMETRINEN TUTKIMUS Tämä raportti liittyy työhön, jota geologisen

Lisätiedot

eologian tutkimuskeskus Ahvenanmaa, Jomala ---- eofysiikan osasto Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Jomalan alueella 1987.

eologian tutkimuskeskus Ahvenanmaa, Jomala ---- eofysiikan osasto Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Jomalan alueella 1987. eologian tutkimuskeskus Ahvenanmaa, Jomala ---- eofysiikan osasto J Lehtimäki 16.12.1987 Työraportti Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Jomalan alueella 1987. Jomalan kylän pohjoispuolella tavataan paikoin

Lisätiedot

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4)

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4) Tilasto T1106120-s2012palaute Kyselyn T1106120+T1106120-s2012palaute yhteenveto: vastauksia (4) Kysymys 1 Degree programme: (4) TIK: TIK 1 25% ************** INF: INF 0 0% EST: EST 0 0% TLT: TLT 0 0% BIO:

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen 7.11.1984 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JUVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA RANTALA 1, KAIV.REK. N :O 3401 SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA TUTKIMUSTEN

Lisätiedot

PAINOVOIMAMITTAUKSET JA KALLIONPINNAN SYVYYSTULKINNAT

PAINOVOIMAMITTAUKSET JA KALLIONPINNAN SYVYYSTULKINNAT 1 (24) PAINOVOIMAMITTAUKSET JA KALLIONPINNAN SYVYYSTULKINNAT Tuire Valjus Menetelmän perusteista Painovoimamittausten avulla voidaan tutkia tiheydeltään ympäristöstä poikkeavien muodostumien paksuutta

Lisätiedot

Keski-Suomen mineraalipotentiaali - hankkeen kairaukset Hankasalmen Janholanjoella 2014 Ahven Marjaana, Aimo Ruotsalainen

Keski-Suomen mineraalipotentiaali - hankkeen kairaukset Hankasalmen Janholanjoella 2014 Ahven Marjaana, Aimo Ruotsalainen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Yksikkö Kuopio 63/2014 Keski-Suomen mineraalipotentiaali - hankkeen kairaukset Hankasalmen Janholanjoella 2014 Ahven Marjaana, Aimo Ruotsalainen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN

Lisätiedot

P 1. (100 = ~ +80 ~ +0,27 ~ 245 ~ -0,25 ~ 140 ~ +0,07; = ~ 40 ~ -0,30 M = ~ 180 ~ +0,07 R= = L + P + M, ~ 345 ~ -0,29 K= ~ 180 ~ +0,34 Y = = R + K,

P 1. (100 = ~ +80 ~ +0,27 ~ 245 ~ -0,25 ~ 140 ~ +0,07; = ~ 40 ~ -0,30 M = ~ 180 ~ +0,07 R= = L + P + M, ~ 345 ~ -0,29 K= ~ 180 ~ +0,34 Y = = R + K, Kuva 1. Metsien puuntuottokyky Y spatiaalisena vektorina Suomessa napapiirin eteläpuolella ilmastollisten osavektoreidensa summana korkeuden pysyessä samana. Suuntanuolet osoittavat vektoreiden ja osavektoreiden

Lisätiedot

Salasanan vaihto uuteen / How to change password

Salasanan vaihto uuteen / How to change password Salasanan vaihto uuteen / How to change password Sisällys Salasanakäytäntö / Password policy... 2 Salasanan vaihto verkkosivulla / Change password on website... 3 Salasanan vaihto matkapuhelimella / Change

Lisätiedot

Ajettavat luokat: SM: S1 (25 aika-ajon nopeinta)

Ajettavat luokat: SM: S1 (25 aika-ajon nopeinta) SUPERMOTO SM 2013 OULU Lisämääräys ja ohje Oulun Moottorikerho ry ja Oulun Formula K-125ry toivottaa SuperMoto kuljettajat osallistumaan SuperMoto SM 2013 Oulu osakilpailuun. Kilpailu ajetaan karting radalla

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Tammela Pääjärvi Haukilammi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila

Tammela Pääjärvi Haukilammi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila 1 Tammela Pääjärvi Haukilammi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Tilaaja: Ympäristösuunnittelu Oy / UPM-Kymmene Oyj 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3

Lisätiedot

Leoparditäpläisten vuolukivien ja serpentiniittien tutkimukset Valtimon kunnassa Suurisuolla vuonna 2008 Mauri Niemelä

Leoparditäpläisten vuolukivien ja serpentiniittien tutkimukset Valtimon kunnassa Suurisuolla vuonna 2008 Mauri Niemelä Itä-Suomen yksikkö M19/4322/2010/28 31.5.2010 Kuopio Leoparditäpläisten vuolukivien ja serpentiniittien tutkimukset Valtimon kunnassa Suurisuolla vuonna 2008 Mauri Niemelä Sisällysluettelo Kuvailulehti

Lisätiedot

ENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v Timo Jussila Hannu Poutiainen

ENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v Timo Jussila Hannu Poutiainen 1 ENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v. 2011 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: UPM / Sulkavan Palvelut Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot...

Lisätiedot

Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009

Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009 1 Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Alavuden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Historiallinen

Lisätiedot

Expression of interest

Expression of interest Expression of interest Avoin hakemus tohtorikoulutettavaksi käytäntö Miksi? Dear Ms. Terhi virkki-hatakka I am writing to introduce myself as a volunteer who have the eagerness to study in your university.

Lisätiedot

SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005

SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005 SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005 M U S E O V I R A S T 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 2. Inventointialue 1 3. Inventointihavainnot 2 4. Yhteenveto 2 5. Löydöt 3

Lisätiedot

MALMITUTKIMUKSET KEITELEEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PELTOMÄKI 1. (kaiv. rek N:o 3574/1), RÄSYSUO 1 (kaiv. rek. N:o 3574/2) JA

MALMITUTKIMUKSET KEITELEEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PELTOMÄKI 1. (kaiv. rek N:o 3574/1), RÄSYSUO 1 (kaiv. rek. N:o 3574/2) JA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3312/-87/1/10 KEITELE Kangasjärvi Jarmo Nikander 8.12.1287 MALMITUTKIMUKSET KEITELEEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PELTOMÄKI 1 (kaiv. rek N:o 3574/1), RÄSYSUO 1 (kaiv. rek. N:o

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Seppo Lamppu tmi 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...

Lisätiedot

FAKTAT M1. Maankohoaminen

FAKTAT M1. Maankohoaminen Teema 3. Nousemme koko ajan FAKTAT. Maankohoaminen Jääpeite oli viime jääkauden aikaan paksuimmillaan juuri Korkean Rannikon ja Merenkurkun saariston yllä. Jään paksuudeksi arvioidaan vähintään kolme kilometriä.

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUSTRUOTOMANAAPA 1 JA VIUVALO-OJA 1, KAIV. REK. N:O 3473 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUSTRUOTOMANAAPA 1 JA VIUVALO-OJA 1, KAIV. REK. N:O 3473 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (3) M 06/3741/-88/1/10 Sodankylä Kustruotomanaapa ja Viuvalo-oja Tapani Mutanen 26.10.1988 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUSTRUOTOMANAAPA 1 JA VIUVALO-OJA

Lisätiedot

Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012

Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012 1 Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Pöyry Finland Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartat...

Lisätiedot

Miehittämätön meriliikenne

Miehittämätön meriliikenne Rolls-Royce & Unmanned Shipping Ecosystem Miehittämätön meriliikenne Digimurros 2020+ 17.11. 2016 September 2016 2016 Rolls-Royce plc The 2016 information Rolls-Royce in this plc document is the property

Lisätiedot

GEOLOGIA. Evon luonto-opas

GEOLOGIA. Evon luonto-opas Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.

Lisätiedot

Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009

Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Laukaan kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila

LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila 1 LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila Tilaaja: Lempäälän kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartat...

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kuopion yksikkö M19/3241/-03/1/10 SUONENJOKI Kärpänlampi, Saarinen Koskee 3241,

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kuopion yksikkö M19/3241/-03/1/10 SUONENJOKI Kärpänlampi, Saarinen Koskee 3241, 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kuopion yksikkö M19/3241/-03/1/10 SUONENJOKI Kärpänlampi, Saarinen Koskee 3241, 3242 30.12.2003 Mäkinen Jari Raportti Suonenjoen kunnassa kohteissa Kärpänlampi ja Saarinen suoritetuista

Lisätiedot

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman

Lisätiedot

KUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi. Timo Jussila. * ~~I!Qf!!T!!.fll. Kustantaja: Kuortaneen kunta

KUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi. Timo Jussila. * ~~I!Qf!!T!!.fll. Kustantaja: Kuortaneen kunta KUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila * ~~I!Qf!!T!!.fll _L--..._ ARKEOLOGISET TUTKIMUKSET ~ TAIDOLLA VUODESTA 1988 Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot....

Lisätiedot

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta

Lisätiedot

( ,5 1 1,5 2 km

( ,5 1 1,5 2 km Tuulivoimala Rakennukset Asuinrakennus Liikerak. tai Julkinen rak. Lomarakennus Teollinen rakennus Kirkollinen rakennus Varjostus "real case" h/a 1 h/a 8 h/a 20 h/a 4 5 3 1 2 6 7 8 9 10 0 0,5 1 1,5 2 km

Lisätiedot

( ( OX2 Perkkiö. Rakennuskanta. Varjostus. 9 x N131 x HH145

( ( OX2 Perkkiö. Rakennuskanta. Varjostus. 9 x N131 x HH145 OX2 9 x N131 x HH145 Rakennuskanta Asuinrakennus Lomarakennus Liike- tai julkinen rakennus Teollinen rakennus Kirkko tai kirkollinen rak. Muu rakennus Allas Varjostus 1 h/a 8 h/a 20 h/a 0 0,5 1 1,5 2 km

Lisätiedot

Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011

Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: INSINÖÖRITOIMISTO POUTANEN OY 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kuvia... 4 Kartat...

Lisätiedot

Puumala Pistohiekka muinaisjäännösinventointi 2013

Puumala Pistohiekka muinaisjäännösinventointi 2013 1 Puumala Pistohiekka muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Tilaaja: Sulkavan Palvelut Oy 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Inventointi... 4 Valokuvia... 5 Alueelle v. 1994 laadittu

Lisätiedot

LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006

LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006 1 LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Lappeenrannan kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Maastokartta, tutkimusalue,

Lisätiedot

Tynnyrivaara, OX2 Tuulivoimahanke. ( Layout 9 x N131 x HH145. Rakennukset Asuinrakennus Lomarakennus 9 x N131 x HH145 Varjostus 1 h/a 8 h/a 20 h/a

Tynnyrivaara, OX2 Tuulivoimahanke. ( Layout 9 x N131 x HH145. Rakennukset Asuinrakennus Lomarakennus 9 x N131 x HH145 Varjostus 1 h/a 8 h/a 20 h/a , Tuulivoimahanke Layout 9 x N131 x HH145 Rakennukset Asuinrakennus Lomarakennus 9 x N131 x HH145 Varjostus 1 h/a 8 h/a 20 h/a 0 0,5 1 1,5 km 2 SHADOW - Main Result Assumptions for shadow calculations

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 30.11.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteutti tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla

On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla Tutkimusmenetelmistä GTK:n roolista ja tutkimuksista Lapissa Mikä on

Lisätiedot

KEVON TUNTURIYLÄNGÖN MAISEMAT. Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys

KEVON TUNTURIYLÄNGÖN MAISEMAT. Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys KEVON TUNTURIYLÄNGÖN MAISEMAT Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys Kunta: Utsjoki Pinta-ala: 620,7 ha Maisemaseutu: Pohjois-Lapin

Lisätiedot

Lappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi Timo Jussila Timo Sepänmaa

Lappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi Timo Jussila Timo Sepänmaa 1 Lappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi 2011. Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Lappeenrannan Yritystila Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot

Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012

Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012 1 Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: FINNMAP Infra Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta... 4 Vanhat

Lisätiedot

Suolikon kairaukset Muuramessa 2014

Suolikon kairaukset Muuramessa 2014 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Yksikkö Kuopio 93/2015 Suolikon kairaukset Muuramessa 2014 Esa Heilimo ja Sami Niemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 93/2015 Kuvailulehti Documentation page Sisällysluettelo 1 Kohteen

Lisätiedot

anna minun kertoa let me tell you

anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa I OSA 1. Anna minun kertoa sinulle mitä oli. Tiedän että osaan. Kykenen siihen. Teen nyt niin. Minulla on oikeus. Sanani voivat olla puutteellisia mutta

Lisätiedot

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.

Lisätiedot

TM ETRS-TM35FIN-ETRS89 WTG

TM ETRS-TM35FIN-ETRS89 WTG SHADOW - Main Result Assumptions for shadow calculations Maximum distance for influence Calculate only when more than 20 % of sun is covered by the blade Please look in WTG table WindPRO version 2.8.579

Lisätiedot

Kartta 138 NtM 32/

Kartta 138 NtM 32/ Kartta 138 NtM 32/20.11.2016 Tm/UfS/NtM 34. 10.12.2016 *349. 14, 138, 951 A/609/609.1/610/610.1 Suomi. Kotkan satama. Poistettu väylänosa. Väyläalueen muutos. Uudet harausalueet. Harausalueen muutos. Viitat.

Lisätiedot

ALUEKOHTAINEN TARKASTELU Alueiden edessä oleva numerointi vastaa GTK:n kallioalueselvityksessään käyttämää numerointia.

ALUEKOHTAINEN TARKASTELU Alueiden edessä oleva numerointi vastaa GTK:n kallioalueselvityksessään käyttämää numerointia. KUOPION SEUDUN MAAKUNTAKAAVA Kallionmurskaus - ja rakennuskivikohteet Muistio / jk/9.10.2003 SYKSYN 2003 MAASTOKÄ YNNIT Syksyn 2003 aikana tehtyjen maastokäynnin tarkoituksena oli paikan päällä käyden

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TEKNISTALOUDELLINEN TIEDEKUNTA Tuotantotalouden koulutusohjelma KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA Diplomityöaihe on hyväksytty Tuotantotalouden

Lisätiedot

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 2016

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 2016 Asiantuntijapalvelut, Ilmanlaatu ja energia 216 ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 216 METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN

Lisätiedot

Kuukkelin esiintyminen Itä-Suomessa

Kuukkelin esiintyminen Itä-Suomessa Kuukkelin esiintyminen Itä-Suomessa Harri Hölttä Metsäasiantuntija Suomen luonnonsuojeluliitto Kuukkeliseminaari Tampere 19.10.2007 Itä-Suomen alue - Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Etelä-Savo, Etelä-Karjala,

Lisätiedot

Vanhoja koetehtäviä. Analyyttinen geometria 2016

Vanhoja koetehtäviä. Analyyttinen geometria 2016 Vanhoja koetehtäviä Analyyttinen geometria 016 1. Määritä luvun a arvo, kun piste (,3) on käyrällä a(3x + a) = (y - 1). Suora L kulkee pisteen (5,1) kautta ja on kohtisuorassa suoraa 6x + 7y - 19 = 0 vastaan.

Lisätiedot

TM ETRS-TM35FIN-ETRS89 WTG

TM ETRS-TM35FIN-ETRS89 WTG SHADOW - Main Result Assumptions for shadow calculations Maximum distance for influence Calculate only when more than 20 % of sun is covered by the blade Please look in WTG table WindPRO version 2.8.579

Lisätiedot

TM ETRS-TM35FIN-ETRS89 WTG

TM ETRS-TM35FIN-ETRS89 WTG SHADOW - Main Result Assumptions for shadow calculations Maximum distance for influence Calculate only when more than 20 % of sun is covered by the blade Please look in WTG table WindPRO version 2.8.579

Lisätiedot

Lappeenranta Hyväristönmäki muinaisjäännösselvitys

Lappeenranta Hyväristönmäki muinaisjäännösselvitys Lappeenranta Hyväristönmäki muinaisjäännösselvitys Keskustaajaman osayleiskaava 2030 inventoinnin v. 2014 täydennys Hyväristönmäen osa-alueelta Timo Jussila Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Sisältö Perustiedot...

Lisätiedot

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 INVENTOINTIRAPORTTI Järvenpää Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT Vesa Laulumaa Tiivistelmä Tutkija Vesa

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI. Työraportti. Pertti Turunen. Geofysikaaliset malminetsintätutkimukset karttalehdellä vuosina

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI. Työraportti. Pertti Turunen. Geofysikaaliset malminetsintätutkimukset karttalehdellä vuosina GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Paivamaara 7.9.1999 Tekijät Raportin laji Pertti Turunen Työraportti Toimeksiantaja Raportin nimi Geofysikaaliset malminetsintätutkimukset karttalehdellä 4522 12 vuosina

Lisätiedot

Johdanto 1. Tutkimustulokset 3. Tutkimusaineiston tallentaminen 3

Johdanto 1. Tutkimustulokset 3. Tutkimusaineiston tallentaminen 3 SISÄLLYSLUETTELO: Johdanto 1 Suoritetut tutkimukset 1 Vanhan aineiston uudelleenarviointi 1 Kairaukset 1 Geofysikaaliset tutkimukset 2 Petrofysikaaliset mittaukset 2 Maanpintamittaukset 2 Laboratoriotutkimukset

Lisätiedot

TM ETRS-TM35FIN-ETRS89 WTG

TM ETRS-TM35FIN-ETRS89 WTG SHADOW - Main Result Calculation: N117 x 9 x HH141 Assumptions for shadow calculations Maximum distance for influence Calculate only when more than 20 % of sun is covered by the blade Please look in WTG

Lisätiedot

Saimaa jääkauden jälkeen

Saimaa jääkauden jälkeen Saimaa jääkauden jälkeen Matti Saarnisto Matti.Saarnisto@Saunalahti.fi Suomen luonnon ja Geologian päivän seminaari Imatra 27.8.2016 Saimaa jääkauden jälkeen Matti Saarnisto Imatra 27.8.2016 Salpausselät

Lisätiedot

SISÄLTÖ - INNEHÅLL CONTENTS

SISÄLTÖ - INNEHÅLL CONTENTS SISÄLTÖ - INNEHÅLL CONTENTS NtM 20-21. 207-214 31.7.2015 Koskee seuraavia merikarttoja - Berörda sjökort Affected charts Kartta Tiedonanto Sivu Edeltävä tiedonanto Kort Notis Sida Föregående notis Chart

Lisätiedot

KANGASALAN KIRKKOJÄRVEN NATURA-ALUE MAANKÄYTÖN MUUTOKSET NATURA-VERKOSTOON LIITTÄMISEN JÄLKEEN LAATIJA: JUSSI MÄKINEN TARKASTAJA: MARKETTA HYVÄRINEN

KANGASALAN KIRKKOJÄRVEN NATURA-ALUE MAANKÄYTÖN MUUTOKSET NATURA-VERKOSTOON LIITTÄMISEN JÄLKEEN LAATIJA: JUSSI MÄKINEN TARKASTAJA: MARKETTA HYVÄRINEN KANGASALAN KIRKKOJÄRVEN NATURA-ALUE MAANKÄYTÖN MUUTOKSET NATURA-VERKOSTOON LIITTÄMISEN JÄLKEEN LAATIJA: JUSSI MÄKINEN TARKASTAJA: MARKETTA HYVÄRINEN 30.1.2017 TARKASTELUN TAUSTA, TAVOITE JA MENETELMÄ Pirkanmaan

Lisätiedot

Hämeenkyrö Kirkonseudun kortteleiden 65, 66 ja 68 alueen sekä Nuutin alueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila

Hämeenkyrö Kirkonseudun kortteleiden 65, 66 ja 68 alueen sekä Nuutin alueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila 1 Hämeenkyrö Kirkonseudun kortteleiden 65, 66 ja 68 alueen sekä Nuutin alueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Hämeenkyrön kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kuvia...

Lisätiedot

Suihkukoneet 1:73 ja pienemmät. Potkurikoneet 1:72-1:49. Suihkukoneet 1:72-1:49. Potkurikoneet 1:35 ja suuremmat. Suihkukoneet 1:35 ja suuremmat

Suihkukoneet 1:73 ja pienemmät. Potkurikoneet 1:72-1:49. Suihkukoneet 1:72-1:49. Potkurikoneet 1:35 ja suuremmat. Suihkukoneet 1:35 ja suuremmat Kilpailuluokat Ohessa kilpailuluokat NC 2016 ja IPMS Open. Ilma-alukset Potkurikoneet 1:73 ja pienemmät Suihkukoneet 1:73 ja pienemmät Potkurikoneet 1:72-1:49 Suihkukoneet 1:72-1:49 Potkurikoneet 1:48

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 M 06/1823/-87/1/10 Enontekiö Kilpisjärvi Ilkka Härkönen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 M 06/1823/-87/1/10 Enontekiö Kilpisjärvi Ilkka Härkönen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 M 06/1823/-87/1/10 Enontekiö Kilpisjärvi Ilkka Härkönen 15.12.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KILPISJÄRVI 1-3,KAIV. REK. N:O 3398/1-3 SUORITETUISTA

Lisätiedot

Antti Peronius geologi, kullankaivaja

Antti Peronius geologi, kullankaivaja Antti Peronius geologi, kullankaivaja antti.peronius@kullankaivajat.fi Primäärijuoniteoriat - maallikot - kulta tullut läheltä tai kaukaa - räjähdys, tulivuori, asteroidi - jättiläistulva, salaperäinen

Lisätiedot

766323A Mekaniikka, osa 2, kl 2015 Harjoitus 4

766323A Mekaniikka, osa 2, kl 2015 Harjoitus 4 766323A Mekaniikka, osa 2, kl 2015 Harjoitus 4 0. MUISTA: Tenttitehtävä tulevassa päätekokeessa: Fysiikan säilymislait ja symmetria. (Tästä tehtävästä voi saada tentissä kolme ylimääräistä pistettä. Nämä

Lisätiedot

koiran omistajille ja kasvattajille 2013 for dog owners and breeders in 2013

koiran omistajille ja kasvattajille 2013 for dog owners and breeders in 2013 Irlanninsusikoiran luonnekysely A survey of the temperament of Irish wolfhounds koiran omistajille ja kasvattajille 213 for dog owners and breeders in 213 Teksti / author: Jalostustoimikunta / breeding

Lisätiedot

TM ETRS-TM35FIN-ETRS89 WTG

TM ETRS-TM35FIN-ETRS89 WTG SHADOW - Main Result Assumptions for shadow calculations Maximum distance for influence Calculate only when more than 20 % of sun is covered by the blade Please look in WTG table WindPRO version 2.8.579

Lisätiedot

HAUSJÄRVI VANTAA HOKANMÄKI

HAUSJÄRVI VANTAA HOKANMÄKI HAUSJÄRVI VANTAA HOKANMÄKI Röykkiöalueen tarkastus 18.8.2006 FM Juha Ruohonen Riihimäen kaupunginmuseo Hausjärvi Vantaa Hokanmäki tarkastuksen kohde: röykkiöt > viljelyröykkiöt (?) kohteen ajoitus: historiallinen

Lisätiedot

Alustava pohjaveden hallintaselvitys

Alustava pohjaveden hallintaselvitys Alustava pohjaveden hallintaselvitys Ramboll Finland Oy Säterinkatu 6, PL 25 02601 Espoo Finland Puhelin: 020 755 611 Ohivalinta: 020 755 6333 Fax: 020 755 6206 jarno.oinonen@ramboll.fi www.ramboll.fi

Lisätiedot

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO 9.3.2009 Dnro 269/301/2008 Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite MMM 928/720/2008 Lausuntopyyntö 18.11.2008 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvio

Lisätiedot

Muinaisjäännökset Muinaisjäännösrekisterin mukaiset kohteet Kirmanseudun osayleiskaava alueella.

Muinaisjäännökset Muinaisjäännösrekisterin mukaiset kohteet Kirmanseudun osayleiskaava alueella. Muinaisjäännökset Muinaisjäännösrekisterin mukaiset kohteet Kirmanseudun osayleiskaava alueella. 0010 Kauppis-Heikin koulu 140010010 Nimi: Kauppis-Heikin koulu Kunta: Järjestysnumero : 10 Tyyppi: asuinpaikat

Lisätiedot

WindPRO version joulu 2012 Printed/Page :42 / 1. SHADOW - Main Result

WindPRO version joulu 2012 Printed/Page :42 / 1. SHADOW - Main Result SHADOW - Main Result Assumptions for shadow calculations Maximum distance for influence Calculate only when more than 20 % of sun is covered by the blade Please look in WTG table 13.6.2013 19:42 / 1 Minimum

Lisätiedot

Pricing policy: The Finnish experience

Pricing policy: The Finnish experience Pricing policy: The Finnish experience Esa Österberg Senior Researcher Alcohol and Drug Research, STAKES, Helsinki, Finland esa.osterberg@stakes.fi Three pillars of traditional Nordic alcohol control Strict

Lisätiedot

Sisävesidirektiivin soveltamisala poikkeussäännökset. Versio: puheenjohtajan ehdotus , neuvoston asiakirja 8780/16.

Sisävesidirektiivin soveltamisala poikkeussäännökset. Versio: puheenjohtajan ehdotus , neuvoston asiakirja 8780/16. Sisävesidirektiivin soveltamisala poikkeussäännökset Versio: puheenjohtajan ehdotus 13.5.2016, neuvoston asiakirja 8780/16. Artikla 2 1. This Directive applies to deck crew members, radio operators, liquefied

Lisätiedot

ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA

ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA RAPORTTI 1 (5) Rovaniemen kaupunki Kaavoituspäällikkö Tarja Outila Hallituskatu 7, PL 8216 96100 ROVANIEMI ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA YLEISTÄ

Lisätiedot

Rotarypiiri 1420 Piiriapurahoista myönnettävät stipendit

Rotarypiiri 1420 Piiriapurahoista myönnettävät stipendit Rotarypiiri 1420 Piiriapurahoista myönnettävät stipendit Ø Rotarypiiri myöntää stipendejä sille osoitettujen hakemusten perusteella ensisijaisesti rotaryaatteen mukaisiin tarkoituksiin. Ø Stipendejä myönnetään

Lisätiedot

1.3 Lohkorakenne muodostetaan käyttämällä a) puolipistettä b) aaltosulkeita c) BEGIN ja END lausekkeita d) sisennystä

1.3 Lohkorakenne muodostetaan käyttämällä a) puolipistettä b) aaltosulkeita c) BEGIN ja END lausekkeita d) sisennystä OULUN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteiden laitos Johdatus ohjelmointiin 811122P (5 op.) 12.12.2005 Ohjelmointikieli on Java. Tentissä saa olla materiaali mukana. Tenttitulokset julkaistaan aikaisintaan

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI

YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI Ympäristömelu Raportti PR3231 Y01 Sivu 1 (11) Plaana Oy Jorma Hämäläinen Turku 16.8.2014 YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI Mittaus 14.6.2014 Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM HELSINKI Porvoonkatu

Lisätiedot

Exercise 1. (session: )

Exercise 1. (session: ) EEN-E3001, FUNDAMENTALS IN INDUSTRIAL ENERGY ENGINEERING Exercise 1 (session: 24.1.2017) Problem 3 will be graded. The deadline for the return is on 31.1. at 12:00 am (before the exercise session). You

Lisätiedot

Pyhäjoen kunta ja Raahen kaupunki Maanahkiaisen merituulivoimapuiston osayleiskaava

Pyhäjoen kunta ja Raahen kaupunki Maanahkiaisen merituulivoimapuiston osayleiskaava 82127096 Pyhäjoen kunta ja Raahen kaupunki Maanahkiaisen merituulivoimapuiston osayleiskaava Kaavaehdotus 20.11.2012 Tuulivoimalamuodostelmien esteettiset ominaisuudet Tuulivoimaloiden keskittäminen usean

Lisätiedot

Olet vastuussa osaamisestasi

Olet vastuussa osaamisestasi Olet vastuussa osaamisestasi Ohjelmistoammattilaisuuden uudet haasteet Timo Vehmaro 02-12-2015 1 Nokia 2015 Mitä osaamista tulevaisuudessa tarvitaan? Vahva perusosaaminen on kaiken perusta Implementaatio

Lisätiedot

SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma

SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma Painonnosto 13.5.2016 (kansallinen, CUP) Below in English Paikka: Nääshalli Näsijärvenkatu 8 33210 Tampere Alustava aikataulu: Punnitus 12:00-13:00

Lisätiedot

on hidastuvaa. Hidastuvuus eli negatiivinen kiihtyvyys saadaan laskevan suoran kulmakertoimesta, joka on siis

on hidastuvaa. Hidastuvuus eli negatiivinen kiihtyvyys saadaan laskevan suoran kulmakertoimesta, joka on siis Fys1, moniste 2 Vastauksia Tehtävä 1 N ewtonin ensimmäisen lain mukaan pallo jatkaa suoraviivaista liikettä kun kourun siihen kohdistama tukivoima (tässä tapauksessa ympyräradalla pitävä voima) lakkaa

Lisätiedot

Timo Tarvainen PUROSEDIMENTTIANALYYSIEN HAVAINNOLLISTAMINEN GEOSTATISTIIKAN KEINOIN. Outokumpu Oy Atk-osasto

Timo Tarvainen PUROSEDIMENTTIANALYYSIEN HAVAINNOLLISTAMINEN GEOSTATISTIIKAN KEINOIN. Outokumpu Oy Atk-osasto Timo Tarvainen PUROSEDIMENTTIANALYYSIEN HAVAINNOLLISTAMINEN GEOSTATISTIIKAN KEINOIN Outokumpu Oy Atk-osasto PUROSEDIMENTTIANALYYSIEN HAVAINNOLLISTAMINEN GEOSTATSISTIIKAN KEINOIN 1. Johdanto Niin sanotulla

Lisätiedot

WindPRO version joulu 2012 Printed/Page :47 / 1. SHADOW - Main Result

WindPRO version joulu 2012 Printed/Page :47 / 1. SHADOW - Main Result SHADOW - Main Result Assumptions for shadow calculations Maximum distance for influence Calculate only when more than 20 % of sun is covered by the blade Please look in WTG table WindPRO version 2.8.579

Lisätiedot

Käytettävyys ja käyttäjätutkimus. Yhteisöt ja kommunikaatiosuunnittelu 2012 / Tero Köpsi

Käytettävyys ja käyttäjätutkimus. Yhteisöt ja kommunikaatiosuunnittelu 2012 / Tero Köpsi Käytettävyys ja käyttäjätutkimus Yhteisöt ja kommunikaatiosuunnittelu 2012 / Tero Köpsi Teron luennot Ke 15.2 miniluento Ti 28.2 viikkotehtävän anto (T,M) To 1.3 Tero paikalla (tehtävien tekoa) Ti 6.3

Lisätiedot

Geologian tutkimuskeskus Q 19/2041/2006/1 20.11.2006 Espoo JÄTEKASOJEN PAINUMAHAVAINTOJA ÄMMÄSSUON JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSESSA 1999-2006.

Geologian tutkimuskeskus Q 19/2041/2006/1 20.11.2006 Espoo JÄTEKASOJEN PAINUMAHAVAINTOJA ÄMMÄSSUON JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSESSA 1999-2006. Geologian tutkimuskeskus Q 19/2041/2006/1 20.11.2006 Espoo JÄTEKASOJEN PAINUMAHAVAINTOJA ÄMMÄSSUON JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSESSA 1999-2006 Seppo Elo - 2 - GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tekijät Seppo Elo KUVAILULEHTI

Lisätiedot

9M VAPO OY Lampien viitasammakkoselvitys, Ilomantsi

9M VAPO OY Lampien viitasammakkoselvitys, Ilomantsi 10.5.2010 VAPO OY Lampien viitasammakkoselvitys, Ilomantsi 1 Vapo Oy: Lampien viitasammakkoselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 ALUEET JA MENETELMÄT 2 3 TULOKSET 3 3.1 Sammallampi 3 3.2 Ahvenlampi 4 3.3 Haukilampi

Lisätiedot

TM ETRS-TM35FIN-ETRS89 WTG

TM ETRS-TM35FIN-ETRS89 WTG SHADOW - Main Result Assumptions for shadow calculations Maximum distance for influence Calculate only when more than 20 % of sun is covered by the blade Please look in WTG table 22.12.2014 11:33 / 1 Minimum

Lisätiedot

TM ETRS-TM35FIN-ETRS89 WTG

TM ETRS-TM35FIN-ETRS89 WTG SHADOW - Main Result Assumptions for shadow calculations Maximum distance for influence Calculate only when more than 20 % of sun is covered by the blade Please look in WTG table WindPRO version 2.9.269

Lisätiedot

Export Demand for Technology Industry in Finland Will Grow by 2.0% in 2016 GDP growth 2016/2015, %

Export Demand for Technology Industry in Finland Will Grow by 2.0% in 2016 GDP growth 2016/2015, % Russia Rest of Eastern Europe Brazil America Middle East and Africa Export Demand for Technology Industry in Finland Will Grow by 2.% in 216 GDP growth 216/215, % 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4 Average growth:

Lisätiedot