KALLIOPERÄN MURROSLINJO JEN NYKYLIIKUNNOISTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KALLIOPERÄN MURROSLINJO JEN NYKYLIIKUNNOISTA"

Transkriptio

1

2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Ydinjätteiden sijoitustutkimukset GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Nuclear Waste Disposal Research Tiedonanto YST-84 Report Y ST-84 Aarne Veriö, Aimo Kuivamaki ja Paavo Vuorela KALLIOPERÄN MURROSLINJO JEN NYKYLIIKUNNOISTA OSA 1 Teksti ja kuvat Summary: Recent displacements within reactivated fracture systems in Finland; results and analysis of levelling measurements carried out by the National Land Survey of Finland in Part 1, (Text) Raportti Kauppa- ja teolliiuusministeriön sekä Maanmittauslaitoksen rahoittamasta tutkimuksesta Espoo 1993

3 Sivu 1 JOHDANTO 2 MITTAUSLINJOJEN VALINTA 3 MITTAUSMENETELMÄT 3.1 Vaaitukset 3.2 Horisontaalimittaukset 4 RUHJETULKINNAT 5 VAAITUSTULOKSET (vähintään kahdesti vaaitut linjat) 5.1 Lahti - Porkkala -ruhjevyöhyke Kirkkonummi (linja 1) Hameenkyla (linja 2) MantsalZ (linja 3) 5.2 Kuohijoki (linja 4) 5.3 Vesijako (linja 5) 5.4 Harmoinen (linja 6) 5.5 Vehkajarvi (linja 7) 5.6 Sappee (linja 8) 5.7 Pukala (linja 9) 5.8 Langelmaki (linja 10) 5.9 Ouninpoh j a (linja 11) 5.10 Hassi (linja 12) 5.11 Juokslahti (linja 13) 5.12 Koivio (linja 14) 5.13 Suluslahti (linja 15) 5.14 Ruoveden Pihlajalahti (linja 16) 5.15 Luomajärvi [linja 17) 5.16 Syvinki (linja 18) 5.17 Parkano (linja 19) 5.18 Riiho (linja 20) 5.19 Piili (linja 21) 5.20 Kotala - Pihlajavesi (linja 22) Jahdyspoh j a (linja 23) 5.22 Liedenpohja (linja 24) 5.23 Lappajärven alue Alajarvi (linja 25) Lappajarvi (linja 26) Evijarvi (linja 27) 5.24 Rutalahti (linja 28) 5.25 Äänekoski (linja 29) 5.26 Pihtipudas - Sulkavanj. (linja 30) 5.27 Savia (linja 31) 5.28 Vesanto (linja 32) 5.29 Tervo (linja 33) 5.30 suonenjoki - Karttula (linja 34) 5.31 Varkaus - Leppävirta (linja 35) 5.32 ~eppavirta - sorsakoski (linja 36) 5.33 Leppävirta -Kannus (linja 37) 5.34 Koria (linja 38)

4 Miehikkala (linja 39) Suuri Juka j arvi (linja 40) Särkilahti - Särkisalmi (linja 41) Sulkavan Pihlajanlahti (linja 42) Ker imaki (linja 43) Savonlinna - Heinävesi (linja 44) Karvio (linja 45) Villala (linja 46) Puhos - Kompakka (linja 47) Hammaslahti (linja 48) Mutalahti - Parsiainen (linja 49) Pamilo - Hiiskoski (linja 50) Kalliojarvi (linja 51) Ruukki - V aala (linja 52) Saraisniemi - Partala (linja 53) KERTAALLEEN VAAITUT LINJAT 6.1 Kivetty (linja 54) 6.2 Lavian alue (linja 55) (linja 56) 6.3 Kolarin Pasmajarvi (linja 57) VAAITUSTULOSTEN TARKKUUSTARKASTELU 157 HORISONTAALIMITTAUKSET Horisontaalimuutos verkkotasoitusten tuloksista Tarkkuustarkastelu 167 TOPOGRAFIAN VAIKUTUS VAAITUSTULOKSIIN 168 KALLIOPERÄLIIKKEIDEN YHTEYS TULKITTUIHIN RUHJEVYOHYKKEISIIN YHTEENVETO MURROSLINJAVAAITUSTEN TULOKSITA 176 KIRJALLISUUSLUETTELO 183

5 Aarne Verio, Aimo Kuivamaki and Paavo Vuorela, Recent displacements within reactivated fracture systems in Finland; results and analysis of levelling measurements carried out by the National Land Survey of Finland between Geological Survey of Finland, Nuclear Waste Disposal Research, report YST-84. Part 1: text, 189 pages, 98 figures and 61 tables; Part II: 3 pages and 44 appendices. A block mosaic model of the bedrock of the Fennoscandian shield, as well observations of potential displacements associated with existing f racture zones, have been used in determining the most suitable sites for radioactive waste disposal in Finland. It is considered likely that movements related to isostatic readjustments following future deglaciations will take place preferentially along the same zones that are accommodating slow uplift at present. Estimations of the distribution and intensity of bedrock movements in the recent past have been made on the basis of observations from faults, fault scarps and land slides and associated deposits within and affecting Quaternary sediments. In 1974 Aarne Veriö commenced a program of remeasuring the old levelling network of the National Land Survey, in order to ascertain the location and magnitude of present day irregularities in uplift rate. This study revealed that instead of uniform plastic rebound, bedrock movements appear to be concentrated within discrete fracture zones separating more inert blocks. A series of new levelling profiles were constructed across such fracture zones, and the number of bench marks on selected old profiles was also increased. During the early stages of investigation, potential movement zones were identified using relatively generalized and small scale maps. Since the early 1970fs, the National Land Survey of Finland has been responsible for subsequent measurement of the newer levelling prof iles. This report presents results for a total of 53 levelling profiles, with a combined length of 1300 km, carried out by the National Land Survey between 1974 and The profiles were selected by the National Land Survey and represent measurements over intervals ranging from 4 to 81 years, with a mean of 23 years. Seventeen profiles have been measured on at least three occasions, which has permitted the continuity and directions and magnitudes of displacements to be evaluated. The report also contains background information and additional data, measured during one levelling survey, from the Lavia, Kivetty and Pasmajarvi sites. Of the 53 profiles presented here, 27 recorded significant local changes in elevation, while a further 7 showed variations that deviate substantially from predictions based on uniform elastic uplift. The 19 rernaining profiles either did not show any evidence of movement, or else displacements took place in accord with tilting estimates based on uniform uplift rates. Magnitudes of uplift rate, classified as significant to highly significant, varied from 0.24 mrn/year to 1.52 mmlyear, with the highest individual cumulative

6

7

8

9

10 / lewlkd Lines Tide Gauges Kuva 1. Kartta Suomen nykyisestä maankohoamisesta 2 Kuvassa olevat vaaituslinjat ovat yhteisiä 1 ja II tarkkavaaituksessa.

11 Maankohoaminen näyttää tapahtuvan alueellisesti tarkasteltuna plastisesti, mutta paikallisesti nousu tapahtuu lohkoliikuntoina. Lohkojen välisen liikkeen määrän arvioidaan olevan noin 10 % - 20 % maankohoamisen kokonaismäärästä (kuva 2). Laskelmien mukaan jäljellä olevan isostaattisen maankohoamisen suuruus on maankohoamisen maksimialueella m 151. Kuva 2. Nykyinen maankohoaminen linjalla A - B. Paikalliset poikkeamat maankohoamisen plastisesta yleislinjasta tapahtuvat kuvaan rajatulla vaihtelualueella 3 Paikallisten poikkeamien uskotaan aiheutuvan kalliolohkojen kohoamisnopeuksien välisistä eroista. Kuva perustuu 1 ja II tarkkavaaituksen yhteisten kalliokiintopisteidenmaankohoamisarvoista laskettuun aineistoon /4/. Ajatuksen maankohoamisen lohkoliikuntojen seuraamiseksi ja kartoitta- miseksi vaaitusten avulla esitti Aarne Veriö Kööpenhaminan kokoukses- sa 1974 (Nordiska Kommissionen för Geodesi) /7/. Tarkoilla mittauk- silla ja riittävän tiheällä havaintoverkostolla voidaan selvittää ne kallioperan alueet ja rakenteet, joihin kallioperän nykyiset ja ilmeisesti myös tulevaisuuden liikunnot keskittyvät. Suomen alueella on Geodeettisen laitoksen tarkkavaaitusverkoston lisäksi tiheämpi Maanmittauslaitoksen Ib ja II luokan vaaitusverkos- to, joka täydentää Geodeettisen laitoksen tarkkavaaituslenkkien sisään jäävät alueet (kuva 3). Lisäksi on käytettävissä myös vuosilta

12 olevia Tie- ja vesirakennusten ylihallituksen (TVYH) seka Hydrograf isen toimiston (HT) tarkkavaaituslinjoja (kuva 3). Näiden verkostojen avulla ja niitä taydentamalla on mahdollista seurata kallioperan ruhjevyöhykkeissa tapahtuvia vertikaaliliikuntoja ja rajata eri nopeudella liikkuvia kalliolohkoja.,toinen tarkkavaaitus Geodeenissn laitoksen suorittama - Andra precaionrawagningen. utlord av Geodetiska institutet 2 - The second prscision levelling. carried out by the 7- Geodetic Institute Geodeettisen bitoksen vaaitus kolrnana tarkkavaaitusta vanen Geodetiska institutets avvagning lor den tredje precisionsawagningen Lewlling carried out by the Geodeiic Insiitute lor the third i.6: -Maanmrnaushallituksen Ib luokan reaitus Lantmateristyrelsens awagning Ib ordningen Lewlling carried out by the National Board ol Suwey Ib order -- Tarkkuus parempi kuin 4 mm/g - - Noggrannhet banre an 4 mm16 Accuracy bener than 4 mm16 -Tie (*ie_ - ja rssirakennusten ylihallnukssn tai hydrografisn toimiston va Awagning udord av wersryrelten lor vág- och vanenbyggnaderna aller hydrograliska bydn Lewlling carried out by!he Central Board of Publrc Roads and Waterways or the Hydrographic Bureau -Maanminaushallitukssn II luokan vaanus Lantmaterisiyrelsens awagning. II ordningen Levalling carried out by the National Board ol Suwey. II order Imatran Voima Oy n vaaitus - Awagning utlord av aktiebolsget Imatran Voima Oy Levalling carried out by Imatran Voima OyfLtd - 4 h os Norjan tai Ruoum w rkk~n Konnektion nll Uorge suer Swrigas nai.,?, i -, - i, --._- -_ \.--.P N tpl---?oo 22O 24* 26" 3* il'" Kuva 3. Suomen tarkkavaaitusverkostot 181.

13

14

15 Kuva 4. Suomen kallioperan paaruhjevyöhykkeet Vuorelan 1131 tulkinnan mukaan.

16 SCALE O L-7 i i \ Kuva 5. Murroslinjavaaitusten sijainti. Linjan kohdalla oleva numero on sama kuin linjan käsittelyjärjestys tässä raportissa.

17 3.1 Vaaitukset Tässä tutkimuksessa on mukana kahden tyyppistä vaaitusaineistoa: 1) Vaaituskohteista 42 on siirrosten, ruhjevyöhykkeiden tai li- neamenttien poikki vartavasten mitattuja murroslinjavaaituksia. Murroslinjavaaitus on käsitteenä varsin yksinkertainen. Siirroksen, ruhjeen tai lineamentin poikki kulkevalle vaaituslinjan osalle rakennetaan pisteitä normaalia tiheämpään kalliopaljastumien esiintyminen ja muut paikalliset olosuhteet huomioonottaen. Riippu- matta vaaituslinjan luokituksesta murroksen kohta vaaitaan tarkinta mahdollista rutiinimenetelmää käyttäen. Maanmittauslaitoksen valtakunnallinen vaaitusverkosto on kansain- välisesti ottaen erittäin hyvä, mutta linjojen sijainti on paikoin sellainen, että tämän työn yhteydessä tehdyt linjojen täydennykset ovat olleet tarpeellisia tektonisten liikuntojen havaitsemiseksi. Vaaituslinjat kulkevat yleensä teitä myöten. Tiet puolestaan seuraavat usein jokilaaksoja ja harjuja, jotka sijaitsevat usein huomattavissa murrosvyöhykkeissä. Tällöin varsinaisen vaaituslinjan kapasiteetti antaa tietoa murrosvyöhykkeen eri puolien keskinäisistä liikkeistä on usein sattumanvarainen ja rajoitettu. Tällaisissa tilanteissa on vaaituslinjoihin pyritty tekemään sivuhaaroja ja pistokkeita, jotka kulkevat murrosvyöhykkeen yli reunalta toiselle. Murroslinjavaaituksen periaate on esitetty kuvassa 6. Merkinnät: :z:zi:i:i= s iirros tai ruhj e \..x.. L --,vaai.tus.linja \=::::.. \=:<%:.. / * -,&,y.. I -... i-2.* \.s+j Kuva 6. Periaatepiirros murroslinjavaaitusten sijoittelusta /10/.

18

19

20

21 mika viittaa siihen, että samassa vyöhykkeessa on tapahtunut liikuntoja eri aikoina eri suuntiin. Vanha siirros on elänyt toistuvasti. Porkkala - Lahti -murroslaakson merkitys maankohoamisessa näkyy valuma-alueiden rajoittumisena murroslaakson kaakkoisreunaan, mika viittaa siihen, että ruhjevyöhykkeen kaakkoispuoli olisi kohonnut jäätikön peraantymisvaiheen jälkeen luoteispuolta voimakkaammin 1181; 2) Viron rannikolla tapahtui Osmussaaren maanjäristys, jonka magnitudi oli 4,9 ja maksimi-intensiteetti VI-VII ja joka havaittiin selvästi myös kautta Suomenlahden pohjoisrannikon (kuva 7). Siksi oli varsin mahdollista, että maanjäristys olisi aiheuttanut kallioperan liikettä myös Porkkala - Lahti -ruhjevyöhykkeessa; 3) Murrosvyöhykkeen yli kulkee useita vanhoja vaaituslinjoja. Kuva 7. Osmussaaren maanjäristyksen intensiteettikartta Porkkala - Lahti -ruhjevyöhykkeen yli tehtiin murroslinjavaaitus kolmesta kohtaa: Kirkkonummelta, Hameenkylästä ja Mantsalastä.

22 5.1.1 Kirkkonummi (1) Kirkkonummen kohdalla Porkkala - Lahti -ruhjevyöhyke kulkee aivan Obbnasin anorogeenisen graniitin lansireunaa pitkin Ruhjevyöhykkeen kohdalla esiintyy happamia gneisseja, amfiboliitteja ja useassa paikassa on tapahtunut myloniittiutumista. Vaaituslinja kulkee kalliokiintopisteita pitkin ruhjevyöhykkeen yli ja sen lansipuolella vielä yhden II ja II1 1k:n ruhjeen yli (piirustus 1). Idassa murrosvaaituslinja ulottuu Obbnasin graniitin alueelle, mutta linjaa tulisi jatkaa kauemmas, jolloin se ylittäisi useita Porkkala - Lahti -ruhjevyöhykkeen suuntaisia ja Obbnasin graniittia leikkaavia II ja II1 1k:n ruhjevyöhykkeita. Nykyisen murroslinjavaaituksen pituus on 4,7 km. Vaaitustulokset on esitetty taulukossa 1 ja kuvassa 8. Taulukko 1. Kirkkonummen murroslinjavaaituksen tulokset 1969 ja 1978.

23 Kirkkonummi Kuva 8. murroslinjavaaitus km Kirkkonummen murroslinjavaaituksen tulokset Vaaitustulosten mukaan mittausten välisenä aikana ei Kirkkonummen vaaituslinjan kohdalla ole kalliossa tapahtunut virherajan ylittävää liikettä*. * Virherajan ylittavalla korkeuden muutoksella tai kallioperan liikkeellä tarkoitetaan merkitsevalle tai erittäin merkitsevalle tasolle kohoavaa muutosta.

24 5.1.2 Hameenkylä (2 ) Hameenkylan kohdalla Bodomin anorogeeninen graniitti rajautuu Porkkala - Lahti -ruhjevyöhykkeeseen 2 1 Vaaituslinja ylittää Hameenkylan kohdalla leveän ja monihaaraisen Porkkala - Lahti - ruhjeen lisäksi II ja II1 luokan ruhjevyöhykkeita (piirustus 2). Vaaituslinjan kaakkoisosan kivilaji on kvartsi-maasalpagneissia ja luoteisosassa on Bodomin graniittia. Murroslinjavaaituksen pituus on 5.23 km. Osa linjasta on vaaittu kolmesti. Vaaitustulokset on esitetty taulukoissa 2a ja 2b seka kuvassa 9. Taulukko 2a. Hameenkylan murroslinjavaaituksen tulokset 1954 ja Taulukko 2b. Hameenkylän murroslinjavaaituksen tulokset 1969 ja 1978.

25 +jo 1 Hameenkyla ja murroslinjavaaitus km Kuva 9. Hameenkylan murroslinjavaaitusten tulokset ja Vaaitustulosten mukaan Porkkala - Lahti -ruhjevyöhykkeessa ei Hameenkylan vaaituslinjan kohdalla ole tapahtunut virherajat ylittävää liikettä.

26 5.1.3 Mäntsälä (3) Mantsalan kohdalla Porkkala - Lahti -ruhjevyöhykkeessa on näkyvissä myloniittia, joka on tiivistä ja paikoin raitaista kiveä. Myloniitissa on karbonaatti- ja epidoottijuonia. Ruhjevyöhyke on Mantsalan kohdalla ainakin sata metriä leveä 1 7 Vaaituslinja ylittää Porkkala - Lahti -ruhjevyöhykkeen lisäksi samassa suunnassa olevan II1 1k:n ruhjevyöhykkeen (piirustus 3). Vaaituslinjan alueella kivilaji on kiillegneissiä ja amfiboliittia Murroslinjavaaituksen pituus on 3.71 km. Vaaitustulokset on esitetty taulukossa 3 ja kuvassa 10. Taulukko 3. Mantsalan murroslinjavaaituksen tulokset 1974 ja Mantsala E+5-E V> 0 C, 3 i O- C Q> u a Q> L-5-0 Y I 1 I 1 I I I murroslinjavaaitus km Kuva 10. Mantsalan murroslinjavaaituksen tulokset

27

28 Kuohijoen vaaituslinja sijaitsee Lammin karttalehtialueen (2134) luo- teisnurkassa. Alueen kallioperassa esiintyy regionaalisten ruhje- vyöhykkeiden ja paikallisten ruhjeiden ja rakojen muodostama mosaiikkirakenne (kuva 11). Ruhjeiden olemassaolo on voitu vahvistaa Paijannetunnelissa tehdyillä havainnoilla Kuohijoen murroslinjavaaitus kulkee NW - SE -suuntaisen II luokan ruhjevyöhykkeen yli, joka näkyy myös magneettisella matalalentokartalla selvänä lineamenttina. Lisäksi vaaituslinja kulkee yhden NE - SE -suuntaisen II1 luokan ruhjevyöhykkeen yli ja linjalla esiintyy myös 2 mahdollisiksi II1 luokan ruhjevyöhykkeiksi luokiteltua ruhjetta (piirustus 4). Vaaituslinjan länsiosa on granodioriittia Keski- ja eteläosa ovat kiillegneissia, jonka liuskeisuuden kulku noudattaa Kuohijarven pituussuuntaa. Murroslinjavaaituksen pituus on 6,31 km ja sen kiintopisteet ovat poikkeuksellisesti maakivissa. Vaaitustulokset on esitetty taulukossa 4 ja kuvassa 12. Kuva 11. Lammin kartta-alueen siirrosvyöhykkcct satelliittikuvilta ja picnikaavaisilta topografisilta kartoilta tulkittuina seka paikallisten rakojen ja ruhjeiden muodostama mosaiikki ilmakuvilta ja suudkaavnisilta topograiisilta kartoilta tulkittuna. F&. II. Slcar xoncs in fh Lammi map-slcct nrca (uccorditrg fo safcllite picfurcs and small-scafc fopograplic maps) and flc mosaic af loculjoinfs ntid fracfurcs (accorditg fo aerialplofograpbs a ~d Iargc-rcafc fopograplic mups). Kuva 11. Lammin kartta-alueen (2134) siirrosvyöhykkeet ja paikallis- ten ruhjeiden ja rakojen muodostama mosaiikki Kuohijoen vaaituslinjan sijainti on merkitty mustalla pisteellä.

29 27 Taulukko 4. Kuohijoen murroslinjavaaituksen tulokset 1975 ja Kuohijoki murroslinjavaaitus km Kuva 12. ~uohijoen murroslinjavaaitusten tulokset Vaaituksen luotettavuutta vähentää se, että kiintopisteet ovat maakivissa ( vaikkakin vierekkaiset kiintopisteparit ja seka toisaalta ja ovat pysyneet liikkumattomina). Siksi linjaa on täydennetty uusilla kalliokiintopisteilla, mutta niitä ei ole vielä uudelleenvaaittu. Kiintopisteiden ja välillä on tapahtunut erittäin merkitsevälle tasolle kohoava korkeuden muutos. Pisteiden välistä kulkee II luokan ruhje.

30 5.3 Vesijako (5) Vesijaon murroslinjavaaitus sijaitsee Padasjoen karttalehdellä 2143, jossa 1: kallioperakartan ja 1: magneettisen matalalentokartan mukaan esiintyy runsaasti diabaasijuonia suunnissa 285O ja 305O Vaaituslinja sijaitsee pääosin kiilleliuskealu- eella, jossa liuskeisuuden vallitseva kulkusuunta on 50. Samassa suunnassa on magneettisella matalalentokartalla viitteitä ruhje- vyöhykkeista, mutta ne eivät nayta osuvan vaaituslinjan alueelle. Murroslinjavaaitus kulkee yhden NW - SE -suuntaisen II luokan ruhjevyöhykkeen ja toisen mahdollisen II luokan ruhjevyöhykkeen yli (piirustus 5). Linjan paissa esiintyy myös kaksi mahdollisesti II1 luokkaan kuuluvaa ruhjetta. NW - SE -suuntaisessa II luokan ruhjevyöhykkeessa sijaitseepostsvekofenninenoliviinidiabaasijuoni, jonka ikä on 1645 Ma /26/. Magneettisen matalalentokartan tulkinnan mukaan ruhjevyöhykkeessä on näkyvissä oikeakatinen siirros, jonka suuruus on noin 1 km. Murroslinjavaaituksen pituus on 3.71 km. Vaaitustulokset on esitetty taulukossa 5 ja kuvassa 13. Taulukko 5. Vesijaon murroslinjavaaituksen tulokset 1976 ja 1986.

31 29 Vesijako murroslinjavaaitus km Kuva 13. Vesijaon murroslinjavaaituksen tulokset Mittaustulokset osoittavat, että Vesijaon murroslinjavaaituksen kohdalla ei kalliossa ole tapahtunut virherajan ylittävää liikettä.

32 5.4 Harmoinen (Padasjoki - Kuhmoinen) (6) Harmoisten murroslinjavaaitus on kolmeen kertaan vaaittu osa Padasjoki - Kuhmoinen -vaaituslinjasta. Murroslinjavaaitus kulkee ruh j etulkinnan mukaan useiden II ja II1 luokan ruh jevyöhykkeiden yli (piirustus 5). Naista selvin ja voimakkain on Harmoisten kohdalla NW - SE -suunnassa kulkeva ruhjevyöhyke, johon liittyy magneettisen matalalentokartan tulkinnan mukaan noin kilometrin suuruinen oikean käden siirros. Harmoisten vaaituslinjan kohdalla on suunnissa 285O ja 305O olevien ruhjevyöhykkeiden ja diabaasien risteysalue. ~adasjoki- Kuhmoinen vaaituslinjan pituus on kokonaisuudessaan km, josta kolmeen kertaan vaaitun Harmoisten murroslinjavaaituksen pituus on 5.87 km. Vaaitustulokset on taulukossa 6a ja 6b seka kuvassa 14. Taulukko 6a. Padasjoki - Kuhmoinen vaaituslinjan vaaitustulokset 1954 ja Väli muodostaa Harmoisten murroslinjavaaituksen.

33 31 Taulukko 6b. Harmoisten murroslinjavaaituksen tulokset 1975 ja Vaaitustulosten mukaan Padasjoen ja Kuhmoisten valilla on korkeuden muutos ollut vuosina selvästi suurempi, kuin mitä Suutarisen /2/ maankohoamiskartan perusteella voisi ennakoida. Korkeuden muutos ei ole ollut tasaista. Välillä Padasjoki - KP korkeusero on lievästi pienentynyt, valilla KP KP korkeusero on voimakkaasti kasvanut ja valilla KP KP korkeus on pysynyt muuttumattomana, vaikka välissä oleva kiintopiste onkin laskenut. Kalliopkiintopisteiden ja välinen kokonaismuutos kohoaa erittäin merkitsevälle tasolle. Havaitut korkeusmuutokset sopivat hyvin yhteen tehdyn ruhjetulkinnan kanssa (piirustus 5). NW- SE -suuntaiset II luokan ruhjeet näyttävät rajaavan liikkeiltään erilaisia kalliolohkoja: a) 1 lohko (KP , KP , KP , KP ja KP ) kallistuu loivasti pohjoiseen (koilliseen); b) II lohko (KP , ) nousee voimakkaasti kallistuen etelään; c) II1 lohko (KP ) nousee viereisiä lohkoja (II ja IV) hitaammin ja d) IV lohko (KP on noussut yhtä nopeasti kuin II lohkon pohjoisosa (KP ).

34 +40 4 Harmoinen ja J - Harmoisen rnurroslinjavaaitus fik/ Padasjoki - Kuhrnoinen ;. \A~J K - K - I Suutarisen maankohoarniskartasta /2/ laskettu käyrä l l l l ~ l l l l ~ l l l l l ~ ~ ~ l l ~ ~ l ~ murroslinjavaaitus km Kuva 14. Padasjoki - Kuhmoinen vaaituslinjan vaaitustulokset 1954 ja 1975 sekä Harmoisten murroslinjavaaituksen tulokset Kuvaan on piirretty myös Suutarisen /2/kartasta laskettu kayra. Vuosien vaaitustulosten mukaan ei korkeuseroissa olisi enää tapahtunut merkittäviä muutoksia, vaan liike näyttäisi lähes pysähty- neen. Vuoden 1985 vaaitus on tosin tehty varsin lyhyellä matkalla. 5.5 Vehkajarvi (7) Tämä murroslinjavaaitus kulkee saman II luokan ruhjevyöhykkeen yli kuin linja 5 (Vesijaon linja). Vaaituslinjan luoteispuolella näkyy magneettisella matalalentokartalla selvästi ruhjevyöhykkeeseen liittyvä oikeakätinen siirros, jonka suuruus on metriä. Magneettisen matalalentokartan perusteella vaaituspisteiden ja välistä kulkee lisäksi 285O -suuntainen diabaasi, joka ei ole tullut esiin topografikartan ruhjetulkinnassa (piirustus 5). Murroslinjavaaituksen pituus on 4.97 km. Vaaitustulokset on esitetty taulukossa 7 ja kuvassa 15.

35 33 Taulukko 7. Vehkajarven murroslinjavaaituksen tulokset 1976 ja Vehkajarvi murroslin javaaitus km Kuva 15. Vehkajärven murroslinjavaaituksen tulokset Vaaitustulosten mukaan ei Vehkajärven kohdalla ole kalliossa tapahtunut virherajan ylittävää liikettä.

36 5.6 Sappee (8) Sappeen murrosvaaituslinja kulkee saman II luokan ruhjevyöhykkeen yli kuin vaaituslinja 6 (Harmoinen). Vaaituslinjan kohdalla esiintyy ruhjevyöhykkeessa kallioperakartan 1251 mukaan myloniittia, mutta diabaasin olemassaolosta ei ole havaintoa. Murroslinjavaaituksen pituus on 5.68 km. Vaaitustulokset on esitetty taulukossa 8 ja kuvassa 16. Taulukko 8. Sappeen murroslinjavaaituksen tulokset 1976 ja Sappee Kuva 16. murroslinjavaaitus km Sappeen murroslinjavaaituksen tulokset

37 Vaaitustulosten mukaan ei Vehkajarven kohdalla ole kalliossa tapahtunut virherajan ylittävää liikettä, joskin korkeusero on saannöllisesti koko matkalla kasvanut itään päin. Vaaituslinja kulkee Suutarisen kartan /2/ isobaasien suuntaisesti ja sen perusteella ei korkeuseroissa pitäisi tapahtua muutosta. Sappeen vaaituslinjan pisteet KP , ja sijaitsevat samalla NW - SE - suuntaisten ruhjeiden rajaamalla lohkolla kuin Harmoisten linjan (6) lohko II, mutta Sappeen kohdalla ei voimakasta nousua tai kallistumista ole havaittavissa. Syynä voivat olla N - S -suuntaiset ruhjerakenteet, jotka jakavat em. lohkon pienempiin osalohkoihin. 5.7 Pukala (9) Pukalan murroslinjavaaitus sijaitsee Oriveden 1: kallioperakartan mukaan /27/ Tampereen liuskevyöhykkeessa kulkien osittain sen yli ja osittain liuskevyöhykkeen suuntaisesti. Liuskevyöhykkeen kivet ovat vaaituslinjan alueella koostumukseltaan erilaisia vulkaniitteja 1281 ja rakenteellisesti liuskevyöhyke muodostaa synkliinin. Liuskevyöhykkeen pohjoisosassa on W - E -suuntainen siirrosvyöhyke Peruskarttojen pienennökselta tehdyn tulkinnan mukaan vaaituslinja ylittää yhden II luokan ruhjevyöhykkeen (piirustus 6). Murroslinjavaaituksen pituus on 3.84 km. Vaaitustulokset on esitetty taulukossa 9 ja kuvassa 17. Taulukko 9. Pukalan murroslinjavaaituksen tulokset 1971 ja 1985.

38 Pukala murroslinjavaaitus km Kuva 17. Pukalan murroslinjavaaituksen tulokset Vaaitustulosten mukaan Pukalan kohdalla ei kalliossa ole tapahtunut virherajan ylittävää liikettä.

39

40

41

42

43

44

45

46

47

48

49 5.12 Koivio (14) ~allioperäkartan (1: ) mukaan Vilppulan eteläpuolella sijaitsee muodoltaan soikea Suluslahden porfyyrinen granodioriittimassiivi, jota ympäröi kiilleliuskekehä ~ranodioriittimassiivia leikkaa 310 -suuntainen ~ammikoski - ~ihlaisto -murrosvyöhyke (kuva 23). Kuva 23. Mäntän kartta-alueen (2231) tärkeimmät havaitut ja morfologian perusteella oletetut tektoniset suunnat A = Tammikoski - Pihlaisto murrosvyöhyke, B = Suluslahden porfyyrinen granodioriitti, C = Lylyjärven graniittiintruusio, M = myloniittia. Vaaituslinjat 13 ja 14 on lisätty kuvaan. Koivion murroslinjavaaitus kulkee lähes koko matkan N - S -suuntaista II1 luokan ruhjevyöhykettä pitkin (piirustus 10). Linja ylittää myös Tammikoski - Pihlaisto -murrosvyöhykkeen, joka tehdyn tulkinnan mukaan on II luokan ruhjevyöhyke. Samassa suunnassa on myös kaksi II1 luokan ruhjevyöhykettä. Lisäksi linjan pohjoisosassa kulkee kiilleliuskevyöhykkeen pohjoiskontaktia rajaava W - E -suuntainen II luokan

50 ruhjevyöhyke. Murroslinjavaaituksen pituus on 8.00 km. Vaaitustulokset on esitetty taulukoissa 14a ja 14b seka kuvissa 24 ja 25. Taulukko l4a. Koivion m,urroslinjavaaituksen tulokset 1897 ja Taulukko l4b. Koivion murroslinjavaaituksen tulokset 1978 ja 1989.

51

52

53

54

55 Vaaitustulokset antavat viitteitä kallioperan edestakaisista liikkeistä. Korkeuserot nousevatrnerkitsevalle tasolle kuitenkin vain aikavalilla seka kiintopisteiden ja 2926 välillä. Aikavalilla syntynyt korkeusero on hieman suurempi kuin Suutarisen kartasta /2/ laskettu korkeusero. Kun otetaan huomioon vuosien aikana tapahtunut liike -6.9 mm, on kokonaisliike linjalla ollut aikavalillg mm, joka vastaa hyvin Suutarisen kartasta arvioitua korkeusmuutosta. Tammikoski - ~ihlaisto -ruhjevyöhyke n3yttu tarntinkin murroslinjavaaituksen mukaan pysyneen liikkumattomana. Suluslahden ja ~oivion alueiden vaaituksio tulisi jatkaa ja vaaituslinjoja tulisi tgydentaa siten, että ne muodostaisivat silmukan Ruoveden Pihlajalahti (16) Ruovedelta Kurun suuntaan kulkevan Pihlajalahden vaaituslinjan kalliopera on pääosin grano- ja kvartsidioriittia /34, 35/. Alueen kallioperalle ovat ominaisia voimakkaat ruhjevyöhykkeet, jotka tulevat esille kapeina rotkomaisina jarvina ja laaksoina sekä pystyina kallioseinämina /35/. Ruhjevyöhykkeet näkyvät selvásti myös alueen 1: magneettisella matalalentokartalla. Kenttahavaintojen mukaan ruhjevyohykkeita pitkin on saattanut tapahtua verikaalisia lohkoliikuntoja /35/. Pihlajalahden murroslinjavaaitus kulkee kolmen NW - SE -suuntaisen II luokan ruhjevyöhykkeen yli ja kolmen N - S -suuntaisen II1 luokan ruhjevyöhykkeen yli (piirustus 11). Voimakkain naista ruhjevyöhykkeistä on Jäminkipohjasta Koverolle kulkeva ruhjevyöhyke, joka kulkee kiintopisteiden ja välistä. Myös kiintopisteiden ja valista kulkeva II luokan ruhjevyöhyke näkyy magneettisella kartalla hyvin selvästi. Näiden ruhjeiden jatkeilla tavataan Koverojarven ympäristössä graniittiporfyyria, jonka esiintyminen rakojuonina on ilmeista /35/. Tähän viittaa mm. terävät tektoniset kontaktit ja paikoin liikuntojen aiheuttama myloniittiuturninen. Murroslinjavaaituksen pituus on km. Vaaitustulokset on esitetty taulukoissa 16a ja 16b sek3 kuvassa 28.

56 Taulukko 16a. pihlajalahden murroslinjavaaituksen tulokset 1954 ja Taulukko 16b. Pihlajalahden murroslinjavaaituksen tulokset 1977 ja 1988.

57 - Pihlajalahti ja / - murroslinjavaaitus km Kuva 28. Pihlajalahden murroslinjavaaituksen tulokset ja Havaintoihin on sovitettu regressiosuora ja lisäksi kuvaan on piirretty Suutarisen /2/ kartasta laskettu suora. Vaaitustulosten mukaan Pihlajalahden murroslinjavaaituksen alueella havaitutkorkeudenmuutoksetilmentävätmelkotasaista maankohoamista (havainnot lähellä regressiosuoraa), joka kuitenkin on ollut selvästi voimakkaampaa kuin Suutarisen kartan mukaan voisi olettaa. Vuosien korkeusmuutosten ja ruhjetulkinnan (piirustus 11) perusteella Pihlajalahden alueelta voi erottaa hieman poikkeavasti kohoavia lohkoja: 1) Kiintopisteet ja sijaitsevat kahden NW-SE -suuntaisen II luokan ruh j een ra jaamassa lohkossa, jonka halkaisee II1 luokan ruhje e.m. kiintopisteiden välistä. Varsinkin lohko, johon KP kuuluu, näyttää kohonneen ympäröiviä lohkoja nopeammin. 2) Kiintopisteet ja sijaitsevat II luokan ruhjeiden rajaamassa lohkossa, joka näyttäisi kohonneen hieman ympäristöään hitaammin. Molemmat kiintopisteet ovat maakivipisteitä, mutta niiden keskinäinen asema on säilynyt lähes muuttumattomana. Vuosien vaaitustulos viittaa (linja lyhyt) maankohoamisen yleistrendin jatkuneen muuttumattomana.

58

59

60

61

62

63

64

65

66

67

68

69

70

71

72

73

74 Murroslinjavaaituksen pituus on km. Linja on vaaittu kolmesti: 1972, 1979 ja Vaaitustulokset on esitetty taulukossa 25 ja kuvassa 38. Taulukko 25. Alajarven murroslinjavaaituksen tulokset 1972 ja i Alajarvi Suutarisen rnaankohoarniskartasta /2/ laskettu käyrä murroslinjavaaitus km Kuva 38. Alajarven murroslinjavaaituksen tulokset Kuvaan on piirretty myös Suutarisen /2/ kartasta laskettu kayra.

75

76 74 Taulukko 26. Lappajarven murroslinjavaaituksen tulokset 1972 ja Lappajarvi Suutarisen kartasta /2/ laskettu kayra A ~ 1 ~ l ~ ' l 1i l ' ~ l i l murroslinjavaaitus km Kuva 39. Lappajarven murroslinjavaaituksen tulokset Kuvaan on piirretty myös Suutarisen maankohoamiskartasta /2/ laskettu kayra. Vaaitustulokset osoittavat, että järven keskellä oleva Kärnäsaaren lohko (kiintopisteet ) on kohonnut lähes Suutarisen kartasta ennakoidulla nopeudella. Sen sijaan Kiintopisteiden ja välistä kulkevan II luokan ruhjevyöhykkeen itapuoli on

77 kohonnut voimakkaasti (muutos välillä erittäin merkitsevä), vaikka vaaituslinja kulkee lähes Suutarisen kartan isobaasien suuntaisesti Evijärvi (27) Ruhjetulkinnan mukaan (piirustus 16) Lappajärveä pitkin kulkevat II luokan ruhjevyöhykkeet suuntautuvat Evijärven itäpuolelle, joten Evijärven murroslinjavaaitus ei ulotu näiden II luokan ruhjevyöhykkeiden yli. Vaaituslinja ylittää ainoastaan neljä 320" suuntaista II1 luokan ruhjevyöhykettä, joista osa näkyy myös magneettisella matalalentokartalla. Kivilajiltaan murroslinjavaaituksen alue on pääosin kiillegneissiä Linjan länsiosassa kulkee magneettisesti voimakkaana vyöhykkeenä erottuva kapea vulkaniittijakso. Vaaituslinjan pituus on 6.73 km. Linja on vaaittu 1972 ja Vaaitustulokset on esitetty taulukossa 27 ja kuvassa 40. Taulukko 27. Evijärven murroslinjavaaituksen tulokset 1972 ja Evijarvi E +5- E UI 0 c. 3 3 E 0 '. c Q> '0 3 a, Y L -5-0 Y I I 1 I I murroslinjavaaitus km Kuva 40. Evijärven murroslinjavaaituksen tulokset

78

79

80

81

82 Mangerite intrusion Porphyriticleven-grained granite and porphyritic granodiorite Granodiorite.tonalite and Quartz diorite (often gneissic) Diorite.gabbro and / 0 ultrarnafic rock Majorfault Supracrustal rocks / lsograd I Archaean rocks / Block boundary 1'1 Fig. 1. Metamorphic map of the Pielavesi area. Geological base map simplified from the map of Kuosmanen (1988). Some of the faults on the map are based on field observations, and some on the interpretation of geophysical data by Kuosmanen (op. cit.). The metamorphic blocks are: 1Vierema, II Lampaanjtiwi, II1 Pielavesi, IV Osmanki, V Korppinen and VI Pihtipudas Kuva 43. ~ielaveden alueen metamorfinen kartta 5 1 Karttaan on merkitty Pihtiputaan - Sulkavanjarven ja Savian vaaituslinjat.

83 Taulukko 30. Pihtipudas - Sulkavanjarvi murroslinjavaaituksen tulokset 1957 ja 1988.

84

85

86

87

88

89

90

91

92

93

94

95

96 Kuva 52. Kuopion ympäristön lineamenttitulkinta Talvitien /60/ mukaan. Kuvaan on lisätty Varkaus - Leppävirta -vaaituslinja ja kuvan 53 tarkkavaaituslinjan sijainti. p~~~ MAHI IN BEOROCX BENC+I MARI IN BDULDFR km L 1 1 $ NUMHEH Of THE BENCH M*RI FIG.19. Precise levclling line compiled from Kaariaincn's data (1966). Profilc A rcprcsents thc measured valucs and B shows thc areas of relativcly evcn uplift and of anomalous high uplift gradicnt (II, 111, IV). The part corresponds to block 3 of Fig. 3 (cf., Fig. 23). Kuva 53. Tarkkavaaitustulokset /4/ Kuopion kautta kulkevalta linjalta (linjan sijainti kuvassa 52) ja Talvitien niistä tekemä lohkotulkinta 1601.

97 Taulukko 35a. Varkaus - Leppavirta -murroslinjavaaituksen tulokset 1911 ja Taulukko 35b. Varkaus - Leppävirta -murroslinjavaaituksen tulokset 1932 ja 1987.

98

99

100

101

102

103 5.34 Koria (38) Korian ympäristössä tapahtui Keltin alueella maaliskuussa 1989 ja Napan alueella elokuussa 1990 kaksi pientä maanjäristystä Varsinkin Napan maanjäristys herätti huomiota, koska se tapahtui lähellä maanpintaa ja aiheutti kallioon useita 1-5 mm leveitä ja useita metrejä pitkiä halkeamia (kuva 58). Kuva 58. KorianNapanmaanjäristyksenaiheuttama halkeamakalliossa. Kuva: Aimo Kuivamäki Geodeettinen laitos perusti Napan maanjäristysalueelle 1990 yhteistyössä Geologian tutkimuskeskuksen kanssa havaintoverkoston, jonka avulla seurataan Napan lähialueen kallioperässä tapahtuvia liikkeitä. Korian alueella sijaitseemaanmittauslaitoksenvaaituslinja, joka oli vaaittu vuosina 1900 ja Napan maanjäristysten tapahduttua päätettiin linja vaaita uudestaan mahdollisten kallioperaliikuntojen (korkeusmuutosten) havaitsemiseksi. Korianmurroslinjavaaitus sijaitseekokonaisuudessaanrapakivialueel-

104 la Rapakivessä esiintyy Korian pohjoispuolella 60 -suuntainen, tummaa viborgiittia oleva rapakivimuunnos. Tämä suunta edustanee Simosen mukaan /63/ niitä murrossuuntia, joita pitkin rapakivimagrnan purkautumista on tapahtunut. Tehdyn ruhjetulkinnan mukaan (piirustus 24) tumman viborgiitin kontaktissa kulkee 60 -suuntainen II luokan ruhjevyöhyke. Seismotektonisen tulkinnan /64/ ja mikromaanjäris- tyshavaintojen mukaan ruhjevyöhyke on seismisesti aktiivinen rakenne Napan ja Keltin alueet näyttävät sijaitsevan em. ruhjeen ja kahden muun II luokan ruhjeen risteyskohdassa. Korian murroslinjavaaituksen pituus on km. Vaaitustulokset on esitetty taulukoissa 38a ja 38b sekä kuvassa 59. Taulukko 38a. ~orian alueen murrosvaaitustulokset 1900 ja 1978.

105 103 Taulukko 38b. Korian murroslinjavaaituksen tulokset 1978 ja Koria ja I I I 1 I 1 I I 1 1 I I I I murroslinjavaaitus km Kuva 59. Korian murroslinjavaaituksen tulokset ja

106

107

108

109

110

111

112 5.38 Bulkavan Pihlajanlahti (42) Sulkavan Pihlajanlahdenmurroslinjavaaituksen alueella onvallitsevana kivilajina kiillegneissi 171, 721. Kiillegneissin liuskeisuuden kulkusuunta on likimain vaaituslinjan NE - SW -suunnassa. Ruhjetulkinnan mukaan vaaituslinja kulkee Kolkonjarven 1 luokan ruhjevyöhykkeen yli (piirustus 28). Lisäksi alueella on lukuisia II ja II1 luokan ruhjevyöhykkeita, joista NW - SE -suuntainen, Sulkavan kirkonkylän kautta kulkeva linja on merkittävin. Kolkonjarven ruhjevyöhykkeenmerkitys alueen geologisessa kehityksessä on ollut suuri. Ruhjevyöhykkeessa esiintyy monin paikoin myloniittiutumista ja metasomaattisia muutoksia Kalimaasalpa - sillimanitti -isograadi leikkaa ruhjevyöhyketta, mutta andalusiitti - sillimaniitti -isograadi kääntyy ruhjevyöhykkeen laheisyydessa sen suuntaiseksi (kuva 64). Sulkavan Pihlajanlahden murroslinjavaaituksen pituus on km. Vaaitustulokset on esitetty taulukossa 42 ja kuvassa 65. ANDALUSITE MUSCOVITE SILLIMANITE K-FELDSPAR BIDTITE CORDIERITE O GARNET 0 HYPERSTHENE DIORITE AND GABBRO loo] TONALITE r-1granite -- ISOGRAD Kuva 64. Rantasalmi - Sulkava -alueen metamorfinen kartta Sulkavan Pihlajalahden murroslinjavaaituksen sijainti lisätty kuvaan.

113 Taulukko 42. Sulkavan Pihlajalahden murroslinjavaaituksen tulokset 1964 ja 1984.

114

115

116

117

118 5.36 Savonlinna - Heinävesi (44) Savonlinnan - Heinaveden murroslinjavaaitus kulkee Savonlinnasta Oravin ja Viljolahden kautta Heinävedelle. Vaaituslinja kulkee painovoimakartanmukaan Suomen suurimmanpositiivisenpainovoima-anomalian yli (kuva 68). Painovoima-anomalian aiheuttajaksi on tulkittu alueella olevien ultraemaksisten - intermediaaristen syvakivien runsaus /75/. ~urroslinjavaaituksen pituus on km ja siksi alueen ruhjetul- kinta on tehty kahdessa osassa (piirustukset 30 ja 31). Ruhjetulkinnan mukaan Savonlinnan - Heinaveden vaaituslinj a sij aitsee Kolkonj arven ja Suvasveden 1 luokan ruhjevyöhykkeiden valissa. Kuva 68. Savonlinnan - Heinaveden alueen painovoimakartta (bougueranomaliakartta) /55/. Vaaituslinjan sijainti on merkitty paksulla yhtenaisella viivalla. Murroslinjavaaituksen alueella on runsaasti II ja II1 luokan ruhjevyöhykkeitä. Vallitseva suunta on NW - SE. Ruhjeet näkyvät melko hyvin myös Varkauden kartta-alueen magneettisella matalalentokartalla, mutta Savonrannan ja Heinaveden 1: kartta-alueiden magneettisilta matalalentokartoilta ruhjeita on vaikea havaita alueiden magneettisen tasaisuuden vuoksi. Suvasveden siirros näkyy magneettisia jaksoja rajaavana vyöhykkeena.

119 ~aaituslinjan alueella on vallitsevana kivilajina migmatiittinen kiillegneissi, jossa migmatoivana aineksena on trondhjemiitti tai kvartsidioriitti ~tratigrafisen kartan mukaan vaaituslinja kulkee Viljolahden lähellä Karjalaisen ja Svekofennialaisen superryhmän välisen rajan yli Murroslinjavaaituksen tulokset on esitetty taulukossa 44 ja kuvassa 69. Taulukko 44. Savonlinna - Heinävesi -nurroslinjavaaituksen tulokset 1965 ja 1988.

120

121

122

123

124

125 5 5 Kuva 8. Paasiveden syvyyskartta. Kartta perustuu omien mittausten ohella Merenkulkuhallituksen ja &mittaushallituksen aineistoon. Rg. 8. Balhymelry of Lake Paasives compiledfrom daiagathered during thepreseni study andfrom depth dala made available by Ihe Board of Navigation and Ihe National Board of Survey. Kuva 73. Paasiveden syvyyskartta /82/. Taulukko 46a. Villalan murroslinjavaaituksen tulokset 1936 ja 1978.

126 124 Taulukko 46b. Villalan murroslinjavaaituksen tulokset 1978 ja Villala ja E E 1936 HT-1978 w z :;- c 0 Q) '0 3 Q) & murroslinjavaaitus km Kuva 74. Villalan murroslinjavaaituksen tulokset ja Vaaitustulosten mukaan on kiintopisteiden 3677 ja 3678 välillä tapahtunut erittäin merkitsevälle tasolle yltävä korkeus-

127 muutos. Sen sijaan aikavälillä liikettä ei ole ollut. Kiintopisteiden välissä kulkee II1 luokan ruhjevyöhyke (piirustus 32), joka on suoraan Paasiveden pohjassa olevan syvanteen jatkeella ja näkyy myös magneettisella matalalentokartalla Puhos - Kompakka (47) Puhos - Kompakka - vaaituslinja kulkee koko matkan mustaliuskevalikerroksia sisaltavalla kiilleliuskealueella 174, 83, 841. Ruhjetulkinnan mukaan (piirustus 33) Puhoksen - Kompakan -alueella vallitsevana ruhjesuuntana on NW - SE. Lisäksi esiintyy kolme NE - SW -suuntaista II1 luokan ruhjevyöhyketta. Vaaituslinja ylittää neljä (4) II luokan ruhjevyöhyketta ja ainakin neljätoista (14) II1 luokan ruhjevyöhyketta. Tolosenmaelta Rasivaa- ralle kulkevalla osuudella vaaituslinja kulkee pitkin II luokan ruhjevyöhyketta. Vaaituslinjan pituus on km. Vaaituslinjan suunta vaihtelee paljon ja kulkee seka isobaasien /4/ suuntaisena että niitä vastaan kohtisuoraan. Vaaitustulokset on esitetty taulukossa 47 ja kuvassa Kääriäisen Puhos - Kompakka rnaankohoamiskartasta /4/ laskettu käyrä Kuva 75. murroslinjavaaitus km Puhos - Kompakka -murroslinjavaaituksentulokset Kuvaan onmyös piirretty Kääriäisen /4/ maankohoamiskartasta laskettu kayra.

128 126 Taulukko 47. Puhoksen murroslinjavaaituksen tulokset 1936 ja Puhos - Kompakka vaaituslinjan tuloksissa on havaittu seuraavat merkitsevälle tasolle kohoavat korkeusmuutokset: korkeusmuutos on erittäin merkitsevä korkeusmuutos on merkitseva korkeusmuutos on merkitseva korkeusmuutos on erittäin mekitsevä Puhos - Kompakka -vaaituslinjan tulokset näyttävät aluksi ilmentavan

129

130 Kuva 7. Kcrrokscllisuuden (a) 1s Iiuskeisuuden (b) kulku Onkamojirvicri siirrosvyuhykkccn suhtccn. 1 Kaakkylaii kartta-alue II Tohniajirvcn ja Kiihrclysvaarnn kartta-aluceii svekoksrjxl~isctiiuskcci Havainnot profiilin AA (kuva 1) airicistosta kooiinur K. Hukkancii. Kuva 76. Kerroksellisuuden ja liuskeisuuksien kulkusuunnat Onkamojärven siirrosvyöhykkeen (nuoli) suhteen Lavikaisen mukaan 1791 Taulukko 48a. Hammaslahden murroslinjavaaituksen tulokset 1936 ja Taulukko 48b. Hammaslahden murroslinjavaaituksen tulokset 1978 ja 1987

131 1 Harnrnaslahti ja *O Kuva 77. murroslinjavaaitus km Hammaslahden murroslinjavaaituksen tulokset ja Vaaitustulosten mukaan kiintopisteiden 3712 ja 879 välillä on tapahtunut erittäin merkitsevä korkeusmuutos , mutta aikavälillä korkeusero on pysynyt muuttumattomana. Kiintopiste 879 sijaitsee mahdollisessa II luokan ruhjevyöhykkeessä tai on ainakin hyvin lähellä sitä. Tulosten perusteella ei voida päätellä, mitä ruhjetta pitkin liike on tapahtunut. Alueen mittauksia tulisi jatkaa ja perustaa alueelle uusia kalliokiintopisteitä siten, eri lohkoilla olisi useampia kalliokiintopisteitä Mutalahti - Parsiainen (49) Mutalahti - Parsiainen -murroslinjavaaitus on pitkä vaaituslinja, joka kulkee Mutalahdesta Ilomantsiin ja sieltä Lylyvaaran, Hiiskosken ja Riihivaaran kautta Parsiaisiin. Linja on käsitelty kahdessa osassa: eteläosa käsittää valin Mutalahti - Ilomantsi ja pohjoisosa valin Ilomantsi - Parsiainen. 1) Eteläosa: Mutalahti - Ilomantsi Mutalahden ja Ilomantsin valilla kallioperä on arkeeista pohjagneissialuetta 186, 87 ja 881 ja vaaituslinja sijaitsee kahden suuren NW - SE -suuntaisen siirrosvyöhykkeen välisellä alueella (kuva 78). Alue muodostaa tektonisen yksikön, jossa eteläosan kivilajeina ovat jonkin verran metasedimenttejä ja - vulkaniitteja sisältävät leuko-

132

133

134 2) Kiintopisteet sijaitsevat SW - NE -suuntaisten rajaamassa lohkossa, joka kohoaa pohjoisosasta ympäristöään voimakkaammin. Raj aava ruh j e kulkee ilmeisesti ruh j etulkinnasta (piirustus 35) poiketen kiintopisteen 3881 eteläpuolelta. Korkeusmuutos kiintopisteiden 3882 ja 3881 välillä on merkitsevällä tasolla. Taulukko 49. Mutalahti - Parsiainen -murroslinjavaaituksen tulokset 1972 ja 1979.

135 +5o 7 Mutalahti - Parsiainen murroslinjavaaitus km Kuva 79. Mutalahti - Parsiainenmurroslinjavaaituksentulokset Kuvaan on piirretty myös Suutarisen /2/ maankohoamiskartasta laskettu korkeusmuutoskayra Pamilo - Hiiskoski (50) Pamilon - Hiiskosken murroslinjavaaitus muodostaa Mutalahti - Parsiainen vaaituslinjasta länteen Jasykseen asti ulottuvan pistokkeen. Vaaituslinjankallioperä on arkeeista gneissia. Murrostulkinnan mukaan linja ei ulotu lännessä Jasyksen 1 luokan ruhjevyöhykkeen yli (piirustus 36). Linja ylittää yhden II luokan ruhjevyöhykkeen ja muutamia mahdollisia II1 luokan ruhjevyöhykkeita. Vaaituslinjan pituus on km. Vaaitustulokset on esitetty taulukossa 50 ja kuvassa 80.

136

137

138

139

140

141 Taulukko 52a. Ruukki - Vaala -murroslinjavaaituksen tulokset väliltä Ruukki - Vorna 1937 ja 1969.

142 Taulukon 52a jatkoa murroslinjavaaitus km Kuva 82. Murroslinjavaaituksen tulokset vuosilta väliltä Ruukki - Vorna. Kuvaan on lisäksi piirretty 3. asteen käyräsovitus.

143

144

145

146

147 Taulukko 53. Vaaitustulokset linjalta Baraisniemi - Partala 1938 ja 1969.

148 Saraisniemi Partala Kuva 85. murroslinjavaaitus km Murroslinjavaaituksen tulokset linjalta Säräisniemi - Partala. Kuvaan on piirretty myös havaintoihin sovitetturegressiosuora ja Suutarisenmaankohoamiskartasta /2/ laskettu korkeuden muutoskäyrä. Kuvan 85 mukaan havaintoihin sovitettu regressiosuora ja Suutarisen maankohoamiskartasta /2/ laskettu korkeuden muutoskäyrä sopivat erittäin hyvin yhteen. Tulos todistaa, että regionaalisesti tarkas- teltuna maankohoaminen on ollut vaaitusalueella tarkasti Suutarisen maankohoamiskartan mukaista. Kun verrataan kuvassa 85 kiintopisteiden etäisyyttä regressiosuoras- ta, huomataan niiden olevan paikoin melko kaukana suorasta. Tämä voidaan tulkita siten, että linjan alueella on tapahtunut useita paikallisia lohkoliikuntoja, vaikka läheskään kaikkien kiintopistei- den korkeusmuutokset eivät yllä merkitsevälle tasolle. Merkitsevälle tasolle kohoavat seuraavat kiintopisteiden väliset korkeusmuutokset: : korkeusmuutos on erittäin merkitsevä korkeusmuutos on merkitseva korkeusmuutos on merkitseva. Seuraavassa esitetään kuvan 85 pohjalta eräs lohkoliikuntovaihtoehto: 1 lohko käsittää kalliokiintopisteet 3821 ja 3829; II lohko laskee erittäin voimakkaasti kohti etelään. Siihen kuuluvat kiintopisteet ; II1 lohko kallistuu pohjoiseen. Siihen kuuluvat kiintopisteet ; IV lohko nousee melko tasaisesti. Lohko voidaan tulkita ulottuvan

149

150

151 149 Taulukko 54. Kivetyn murroslinjavaaituksen tulos Lavian alue (linjat 55 ja 56) Lavian alue on ollut ydinjätetutkimusten koereikäalueena 1980-luvun alussa. Tällöin koereiän ympäristöstä tehtiin myös kivilaji- ja rakokartoitus /100/. Ydinjätteiden sijoituspaikkojen geologisissa aluevalintatutkimuksissa, jotka tehtiin 1980-luvun puolivälissä, Lavian alueelta rajattiin 3 sijoitustutkimuksiin soveltuvaa kal- liolohkoa (kuva 86). Yksikään niistä ei kuitenkaan tullut valituksi niiden 5:n alueen joukkoon, joilla tehtiin alustavia sijoituspaikka- tutkimuksia Lavian karttalehtialueelta on olemassa uusi kallioperäkartta /101/. Sen mukaan Lavian kohdealue on salmiakin muotoinen kalliolohko, jonka kivilajina on porfyyrinen graniitti ja granodioriitti. Emäksiset vulkaniitit ympäröivät lohkoa. Lavian kalliolohko erottuu satelliittikuvilta selvasti. Lohkoa ra jaava ruh j evyöhyke on erittäin selvä ja pitkä : ruhjevyöhyke ulottuu rannikolta Pikkalanlahden alueelta Korsnäsiin asti. Peruskartan pienennöksiltä tehdyssä ruhjetulkinnassa (piirustus 42) Lavian lohkoa rajaavat 1 luokan ruhj evyöhykkeet näkyvät selvasti ja lisäksi lohkon sisällä on II1 luokan ruhjeita, jotka jakavat suurlohkon pienempiin osalohkoihin.

152 Lavian alue soveltuu hyvin kallioperan liikkeiden havaitsemiseksi: alueen ruhjeet ovat selviä ja kalliopaljastumia on runsaasti. Maanmittauslaitos on perustanut alueelle vaaituslenkin ja yhden linjan. Alue sopisi erinomaisesti myös horisontaaliliikkeiden seurantaan. Lavian alueella on kaksimurroslinjavaaitusta. Pohjoisempimurroslinjavaaitus (55) muodostaa sulkeutuvan lenkin. Etelaisempi murroslinjavaaitus (56) kulkee W - E -suuntaisena Lavian lohkon yli. vaaitustulokset on esitetty taulukoissa 55 ja 56. Kuva 86. Lavian kohdealueelta rajatut, ydinjätteiden sijoitustutkimuksiin soveltuvat kalliolohkot 1161.

153 Taulukko 55. Lavian alueen murroslinjavaaitusten 1 vaaitustulokset (1985) lenkin muodostavalta vaaituslinjalta Kourankulma - Vihteljarvi - Kiviniemenkulma - Kourankulma.

154 Taulukko 56. Lavian alueen eteläisen murroslinjavaaitusten (56) 1 vaaitustulokset (1976).

155

156

157

158

159

160

161 159 Taulukko 58, jatkoa. Murroslinjavaaitusten tarkkuusluvut

162

163

164

165

166

167

168

169

170

171

172

173 Niiden tulkintatuloksissa korostuu usein mannerjäätikön liikkeen aiheuttama, NW - SE -suuntaisen morfologian merkitys. I I I Ik, kaikki N-329 SKALA- 10% N IV Ik, kalkkl N-176 SKALA-10% Kuva 94. Vaaituslinjoilla olleiden ruhjevyöhykkeiden suuntaruusut suuruusluokittain. a) 1 lk + II lk, b) lk + II1 lk, c) 111-IV lk + IV lk ja d) kaikki ruhjeet. Vaaituslinjojen alueilta olevista ruhjevyöhykkeistä tutkittiin erikseen ne ruhjevyöhykkeet, jotka sijaisivat vaaituslinjojen kohdissa, joisssa oli havaittu merkitsevalle tai erittäin merkitse-

174 Kuva 95. Koko Suomen alueen kattavasta 1:l miljoonaan ruhjetulkinnasta piirretty ruhjeiden suuntaruusu /13/. valle tasolle yltavia korkeuden muutoksia. Ruhjetulkinnoista etsittiin kunkin ruhjeen suuruusluokka ja mitattiin ruhjeen suunta. Havainnoista piirrettiin suuntaruusut ja suuruusjakaumat ja näitä verattiin liikkumattina pysyneiden alueiden ruhjeiden suuntaruusuihin ja suuruusjakaumiin (kuvat 96, 97 ja 98). Tulosten mukaan vaaituslinjojen alueilla olleista 652 ruhjeesta 179 ruhjetta eli 27.5 % sijaitsi kohdissa, joissa oli tapahtunut merkisevalle tai erittäin merkitsevälle tasolle kohoavia korkeuden muutoksia. Kuvista 96, 97 ja 98 nähdään, että: 1) Korkeuden muutosalueilla olleiden ruhjeiden suunnat ovat likimain samat kuin liikkumattomilla vaaituslinjojen alueilla olevien ruhjeiden yleissuunnat. Toisaalta on huomattava, että tässä tutkimuksessa mukana olleiden vaaituslinjojen ylittamat ruhjeet edustavat pääosin vain yhtä (maksimi 320") kallioperamme pääruhjesuunnista. Suuntaruusuissa kiinnittää huomiota myös se, että korkeuden muutosalueiden ruhjeiden suuntaruusujen maksimit ovat hyvin teräviä. 2) Korkeuden muutosalueilla olleiden ruhjeiden suuruusjakauma on hyvin samankaltainen kuin liikkumattomilla vaaituslinja-alueilla sijaitsevien ruhjeiden suuruusjakauma. Tämä viittaa siihen, että kallioperan liikkeillä ei ole selvää korrelaatiota ruhjeiden suuruusluokkien kanssa. On kuitenkin mahdollista, että kyseessä on tilastollinen harha. ~ilastollisen harhan aiheuttaa se, että korkeuden muutoalueilta ei ole voitu yksikäsitteisesti nimetä ruhjeita (ruhjetta), joita pitkin liikunnot ovat tapahtuneet ja siksi tilastoon on otettu mukaan kaikki korkeuden muutosalueilla olevat

175

176

177

178

179 Taiiliikkn 61. Yhteenveto murrosliniavaaitusten tuloksista

180 Taiiliikkn 61. iatk on.

181

182

183

184

185

186

187

188

189

190

191

192

Kallioperän ruhjevyöhykkeet Nuuksiossa ja. ja lähiympäristössä

Kallioperän ruhjevyöhykkeet Nuuksiossa ja. ja lähiympäristössä Geologian Päivä Nuuksio 14.9.2013 Kallioperän ruhjevyöhykkeet Nuuksiossa ja lähiympäristössä Teemu Lindqvist Pietari Skyttä HY Geologia Taustakuva: Copyright Pietari Skyttä 1 Kallioperä koostuu mekaanisilta

Lisätiedot

Montsoniittia. Vulkaniittia. Kiillegneissiä. Granodiorittia

Montsoniittia. Vulkaniittia. Kiillegneissiä. Granodiorittia 46 10.3. Leivonmäki Leivonmäen kallioperä koostuu syväkivistä (graniittiset kivet, gabro) ja pintakivistä (vulkaniitit, kiillegneissi). Graniittia on louhittu murskeeksi. Leivomäen puolella esiintyvää

Lisätiedot

Maanpinnan kallistumien Satakunnassa

Maanpinnan kallistumien Satakunnassa Ennen maan pinnan asettumista lepotilaansa, eri paikkakunnat kohoavat erilaisilla nopeuksilla. Maan kohoaminen ilmeisesti sitä nopeampaa, mitä syvemmällä maan kamara ollut. Pohjanlahden nopea nousu verrattuna

Lisätiedot

Seismiset luotaukset Jyväskylän m1k:n ja Toivakan kunnan alueella syksyllä 1991. Paikka Karttalehti Luotauslinjoja Sijantikuva Tulokset.

Seismiset luotaukset Jyväskylän m1k:n ja Toivakan kunnan alueella syksyllä 1991. Paikka Karttalehti Luotauslinjoja Sijantikuva Tulokset. 4"-&.#&.4. - ARIIISTOKAPPALE a ---pppp ~1913211/94/4/23 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Koskee: 3211 09 Väli-Suomen aluetoimisto 3212 08 Ty öraporiii 3212 09 Jwäskvlän mk Toivakka H. Forss 19.11.1991 Seismiset

Lisätiedot

Tarkkavaaituksilla määritetty vuosittainen maannousu Suomen alueella

Tarkkavaaituksilla määritetty vuosittainen maannousu Suomen alueella Tarkkavaaituksilla määritetty vuosittainen maannousu Suomen alueella Abstract Veikko Saaranen Geodeettinen laitos, PL 15, 02431 Masala Veikko.Saaranen@fgi.fi Land uplift rates relative to mean sea level

Lisätiedot

Keski-Suomen mineraalipotentiaali - hankkeen kairaukset Hankasalmen Janholanjoella 2014 Ahven Marjaana, Aimo Ruotsalainen

Keski-Suomen mineraalipotentiaali - hankkeen kairaukset Hankasalmen Janholanjoella 2014 Ahven Marjaana, Aimo Ruotsalainen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Yksikkö Kuopio 63/2014 Keski-Suomen mineraalipotentiaali - hankkeen kairaukset Hankasalmen Janholanjoella 2014 Ahven Marjaana, Aimo Ruotsalainen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN

Lisätiedot

RAPAKALLIOTUTKIMUKSET PELKOSENNIEMEN SUVANNOSSA 1998

RAPAKALLIOTUTKIMUKSET PELKOSENNIEMEN SUVANNOSSA 1998 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M19/3642/-99/1/82 PELKOSENNIEMI Suvanto Panu Lintinen 27.9.1999 RAPAKALLIOTUTKIMUKSET PELKOSENNIEMEN SUVANNOSSA 1998 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI

Lisätiedot

25.6.2015. Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset 2010-2014

25.6.2015. Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset 2010-2014 25.6.2015 Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset 20102014 Geologian tutkimuskeskus 1 TUTKIMUSALUE Tutkimusalue sijaitsee Kivistönmäen teollisuusalueella Mynämäellä 8tien vieressä. Kohteen osoite on Kivistöntie

Lisätiedot

Mänttä-Vilppula Kolhon alueen maakaapelointihankkeen muinaisjäännösinventointi 2015

Mänttä-Vilppula Kolhon alueen maakaapelointihankkeen muinaisjäännösinventointi 2015 1 Mänttä-Vilppula Kolhon alueen maakaapelointihankkeen muinaisjäännösinventointi 2015 Teemu Tiainen Tilaaja: Elenia Oy 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Vanhat kartat... 4 Inventointi...

Lisätiedot

Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi

Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi Etelä-Suomen yksikkö C/KA 33/09/01 3.7.2009 Espoo Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi Geologian tutkimuskeskus Etelä-Suomen yksikkö Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 JOHDANTO

Lisätiedot

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset.

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset. GEOLOGIAN TUTKIMCJSKESKUS Tekij at Rosenberg Petri KUVAILULEHTI Päivämäärä 13.1.2000 Raportin laji Ml 911 14312000/ 711 0 tutkimusraportti 1 Raportin nimi Toimeksiantaja Geologian tutkimuskeskus Kullaan

Lisätiedot

Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset

Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset Toimenpidealue 1 kuuluu salmi/kannas-tyyppisiin tutkimusalueisiin ja alueen vesipinta-ala on 13,0 ha. Alue on osa isompaa merenlahtea (kuva 1). Suolapitoisuus oli

Lisätiedot

Tutkimustyöselostus Kuhmo Siivikkovaara (8055/3), Niemenkylä (8055/4)

Tutkimustyöselostus Kuhmo Siivikkovaara (8055/3), Niemenkylä (8055/4) 15.10.2014 ALTONA MINING LTD/KUHMO METALS OY Kuhmo Siivikkovaara (8055/3), Niemenkylä (8055/4) Sanna Juurela KUHMO METALS OY (Y-tunnus 1925450-2) Kaivostie 9, FIN-83700 Polvijärvi, FINLAND Tel. +358 10

Lisätiedot

Kallioperän heikkousvyöhykkeistä Nokian, Harjuniityn, Koiviston ja Marjamäen kohdealueilla

Kallioperän heikkousvyöhykkeistä Nokian, Harjuniityn, Koiviston ja Marjamäen kohdealueilla GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS ESY Espoo 53/2014 Kallioperän heikkousvyöhykkeistä Nokian, Harjuniityn, Koiviston ja Marjamäen kohdealueilla Tuija Elminen ja Marit Wennerström LIFE10 ENV/FI/000062 With the contribution

Lisätiedot

Juha Laasonen 26.8.2013

Juha Laasonen 26.8.2013 1 (6) LOHIJÄRVEN MAAPADON MÄÄRÄAIKAISTARKASTUS V.. PTL 19.2 MUKAINEN YHTEENVETO EDELLISEN MÄÄRÄAIKAISTARKASTUKSEN JÄLKEEN TEHDYISTÄ TÖISTÄ, TARKASTUKSISTA JA MITTAUKSISTA SEKÄ ALUSTAVA ARVIO PADON KUNNOSTA

Lisätiedot

Tree map system in harvester

Tree map system in harvester Tree map system in harvester Fibic seminar 12.6.2013 Lahti Timo Melkas, Metsäteho Oy Mikko Miettinen, Argone Oy Kalle Einola, Ponsse Oyj Project goals EffFibre project 2011-2013 (WP3) To evaluate the accuracy

Lisätiedot

Pohjajarven vuosilustoisten sedimenttien paleomagneettinen tutkimus: Paleosekulaarivaihtelu Suomessa viimeisten 3200 vuoden aikana

Pohjajarven vuosilustoisten sedimenttien paleomagneettinen tutkimus: Paleosekulaarivaihtelu Suomessa viimeisten 3200 vuoden aikana Raportti Q29.119612 Timo J. Saarinen Geofysiikan osasto Gtk Pohjajarven vuosilustoisten sedimenttien paleomagneettinen tutkimus: Paleosekulaarivaihtelu Suomessa viimeisten 3200 vuoden aikana Paleomagnetic

Lisätiedot

IP-luotaus Someron Satulinmäen kulta-aiheella

IP-luotaus Someron Satulinmäen kulta-aiheella Etelä-Suomen yksikkö 12.12.2006 Q18.4/2006/1 Espoo IP-luotaus Someron Satulinmäen kulta-aiheella Heikki Vanhala (Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa nro 13/MYY/06) 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI

Lisätiedot

VARKAUS Konnasalon asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2006

VARKAUS Konnasalon asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2006 1 VARKAUS Konnasalon asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Varkauden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Mastokarttaote... 3 Konnansalon muinaisjäännökset...

Lisätiedot

Tampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009

Tampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009 1 Tampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Plus arkkitehdit 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 Kuvia... 5 Kansikuva: rakennettavaa tonttialuetta,

Lisätiedot

Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila

Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila 1 Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila Kustantaja: Vesilahden kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Vanha tielinja...

Lisätiedot

Kivetyn alueen setsmtsyys

Kivetyn alueen setsmtsyys Työ raportti 9 8-43 Kivetyn alueen setsmtsyys.jouni Saari Elokuu 1998 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN-001 00 HELSINKI Puhelin (09) 2280 30 Fax (09) 2280 3719 Työraportti 98-43 Kivetyn alueen se1sm1syys Jouni

Lisätiedot

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 19 Savonlinnan seutu

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 19 Savonlinnan seutu Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 19 2.3 Rantasalmi Rantasalmen kunnan alueelta valittiin kaksi potentiaalista kohdetta, joista Varpasharjun alueella suoritettiin jatkotutkimuksia (taulukko 1 ja

Lisätiedot

Maankamaran kartoitus lentogeofysikaalisin menetelmin

Maankamaran kartoitus lentogeofysikaalisin menetelmin Maankamaran kartoitus lentogeofysikaalisin menetelmin Kaukokartoituspäivät 9.11.2007 Hanna Leväniemi, Taija Huotari, Ilkka Suppala Sisältö Aerogeofysikaaliset mittaukset yleisesti GTK:n lentomittaukset

Lisätiedot

Pohjois-Savon tuulivoimaselvitys lisa alueet 2

Pohjois-Savon tuulivoimaselvitys lisa alueet 2 Merja Paakkari 20.11.2011 1(7) Pohjois-Savon tuulivoimaselvitys lisa alueet 2 Kunta Alue Tuulisuus/ tuuliatlas [m/s] Tuulisuus/ WAsP [m/s] Vuosituotanto/ WAsP [GWh] maksimikoko [MW] [M / MW] Etäisyys 110kV

Lisätiedot

MALMITUTKIMUKSET KEITELEEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PELTOMÄKI 1. (kaiv. rek N:o 3574/1), RÄSYSUO 1 (kaiv. rek. N:o 3574/2) JA

MALMITUTKIMUKSET KEITELEEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PELTOMÄKI 1. (kaiv. rek N:o 3574/1), RÄSYSUO 1 (kaiv. rek. N:o 3574/2) JA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3312/-87/1/10 KEITELE Kangasjärvi Jarmo Nikander 8.12.1287 MALMITUTKIMUKSET KEITELEEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PELTOMÄKI 1 (kaiv. rek N:o 3574/1), RÄSYSUO 1 (kaiv. rek. N:o

Lisätiedot

SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005

SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005 SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005 M U S E O V I R A S T 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 2. Inventointialue 1 3. Inventointihavainnot 2 4. Yhteenveto 2 5. Löydöt 3

Lisätiedot

Maanmittauspäivät 2014 Seinäjoki

Maanmittauspäivät 2014 Seinäjoki Maanmittauspäivät 2014 Seinäjoki Parempaa tarkkuutta satelliittimittauksille EUREF/N2000 - järjestelmissä Ympäristösi parhaat tekijät 2 EUREF koordinaattijärjestelmän käyttöön otto on Suomessa sujunut

Lisätiedot

Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl

Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus 1 (5) Jarmo Lahtinen 25.1.2008 Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus Kuhmon Hautalehdon valtausalueella Hautalehto 3 (kaiv.

Lisätiedot

Biokaasuntuotannon alueelliset mahdollisuudet Pohjois Savossa

Biokaasuntuotannon alueelliset mahdollisuudet Pohjois Savossa Tuomas Huopana, Itä Suomen yliopisto Pohjois Savon biotalousosaajat teematyöpaja 5.6.2014 Biokaasuntuotannon alueelliset mahdollisuudet Pohjois Savossa Sisältö 1. Biohajoavien jätteiden energiapotentiaalit

Lisätiedot

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 1 KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 Hannu Poutiainen, Hans-Peter Schulz, Timo Jussila Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Kartoitustyö...

Lisätiedot

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa) Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,

Lisätiedot

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Seppo Lamppu tmi 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...

Lisätiedot

RAUMA Rauman sähköaseman ympäristön muinaisjäännösinventointi 2009

RAUMA Rauman sähköaseman ympäristön muinaisjäännösinventointi 2009 1 RAUMA Rauman sähköaseman ympäristön muinaisjäännösinventointi 2009 Tapani Rostedt Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: Fingrid OYj 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Historiallinen aika...

Lisätiedot

Ikaalinen Iso-Kalajärvi ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014

Ikaalinen Iso-Kalajärvi ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 1 Ikaalinen Iso-Kalajärvi ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Hannu Poutiainen Tilaaja: Ikaalisten kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Tutkimus... 4 Havainnot ja yhteenveto...

Lisätiedot

Tuntisuunnitelma Maanjäristykset Kreikassa Työohje

Tuntisuunnitelma Maanjäristykset Kreikassa Työohje Tuntisuunnitelma Maanjäristykset Kreikassa Työohje Johdanto: Kreikassa on Euroopan maista eniten maanjäristyksiä ja se on yksi koko maailman seismisesti aktiivisimmista maista. Siksi tietämys maanjäristysten

Lisätiedot

Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014. Aura OK

Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014. Aura OK Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Samuel Vaneeckhout Aura OK Työn suorittaja: FT Samuel Vaneeckhout (Osuuskunta Aura) Työn tilaaja: Rautalammin kunta Kenttätyöajankohta:

Lisätiedot

Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009

Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009 1 Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Alavuden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Historiallinen

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Sastamalan Suodenniemen Kortekallion tuulivoima osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi

Sastamalan Suodenniemen Kortekallion tuulivoima osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi KULTTUURIYMPÄRISTÖPALVELUT HEISKANEN & LUOTO OY Sastamalan kaupunki Sastamalan Suodenniemen Kortekallion tuulivoima osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 8.10.2014 Laatinut: Kulttuuriympäristöpalvelut

Lisätiedot

Perhevapaiden palkkavaikutukset

Perhevapaiden palkkavaikutukset Perhevapaiden palkkavaikutukset Perhe ja ura tasa-arvon haasteena seminaari, Helsinki 20.11.2007 Jenni Kellokumpu Esityksen runko 1. Tutkimuksen tavoite 2. Teoria 3. Aineisto, tutkimusasetelma ja otos

Lisätiedot

Suolikon kairaukset Muuramessa 2014

Suolikon kairaukset Muuramessa 2014 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Yksikkö Kuopio 93/2015 Suolikon kairaukset Muuramessa 2014 Esa Heilimo ja Sami Niemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 93/2015 Kuvailulehti Documentation page Sisällysluettelo 1 Kohteen

Lisätiedot

Land-Use Model for the Helsinki Metropolitan Area

Land-Use Model for the Helsinki Metropolitan Area Land-Use Model for the Helsinki Metropolitan Area Paavo Moilanen Introduction & Background Metropolitan Area Council asked 2005: What is good land use for the transport systems plan? At first a literature

Lisätiedot

GeoSatakunta hanke 01.07.-31.12.2007

GeoSatakunta hanke 01.07.-31.12.2007 Raportti P 34.4/2007/100 GeoSatakunta hanke 01.07.-31.12.2007 Kallioperän rakennegeologiset tutkimukset Satakunnassa - Väliraportti Marit Wennerström, Matti Pajunen ja Pekka Wasenius Espoo 21.12.2007 Siirros-

Lisätiedot

Saimaa geomatkailukohteeksi-hanke Geologiset arvot ja inventoinnit Jari Nenonen & Kaisa-Maria Remes GTK

Saimaa geomatkailukohteeksi-hanke Geologiset arvot ja inventoinnit Jari Nenonen & Kaisa-Maria Remes GTK Saimaa geomatkailukohteeksi-hanke Geologiset arvot ja inventoinnit Jari Nenonen & Kaisa-Maria Remes GTK Geologiset inventoinnit / Nenonen & Remes 25.6.2015 1 Geologian tutkimuskeskus (GTK) Tukee alueellisia

Lisätiedot

ETELÄESPLANADI 2 00130 HELSINKI

ETELÄESPLANADI 2 00130 HELSINKI 00130 HELSINKI MODERNIA TOIMISTOTILAA Noin VUOKRATAAN Ainutlaatuinen tilaisuus vuokrata huipputason Helsingin näköalapaikalta Toimi pian! Lisätietoja KALLE JASKARA Myyntijohtaja +358 50 324 0404 kalle.jaskara@tkoy.fi

Lisätiedot

M 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732. Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V.

M 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732. Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V. M 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732 Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V. 1975 Geologinen tutkimuslaitos suoritti kesällä 1975 uraanitutkimuksia

Lisätiedot

Alueellinen ruhjetulkinta ja seisminen refraktioluotaus maapeitteen paksuuden ja kallion rikkonaisuuden tutkimiseksi Pudasjärvellä lokakuussa 2010.

Alueellinen ruhjetulkinta ja seisminen refraktioluotaus maapeitteen paksuuden ja kallion rikkonaisuuden tutkimiseksi Pudasjärvellä lokakuussa 2010. Konsernipalvelut yksikkö Kuopio 10.12.2010 Alueellinen ruhjetulkinta ja seisminen refraktioluotaus maapeitteen paksuuden ja kallion rikkonaisuuden tutkimiseksi Pudasjärvellä lokakuussa 2010. Geobotnia

Lisätiedot

Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012

Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012 1 Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Pöyry Finland Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartat...

Lisätiedot

GEOLOGIA. Evon luonto-opas

GEOLOGIA. Evon luonto-opas Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.

Lisätiedot

Tampere Kalliojärven ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013

Tampere Kalliojärven ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Tampere Kalliojärven ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Hannu Poutiainen Jasse Tiilikkala Tilaaja: Finsilva Oyj 2 Sisältö Perustiedot... 2 Lähtötiedot... 3 Inventointi... 3 Tulos...

Lisätiedot

ALUEKOHTAINEN TARKASTELU Alueiden edessä oleva numerointi vastaa GTK:n kallioalueselvityksessään käyttämää numerointia.

ALUEKOHTAINEN TARKASTELU Alueiden edessä oleva numerointi vastaa GTK:n kallioalueselvityksessään käyttämää numerointia. KUOPION SEUDUN MAAKUNTAKAAVA Kallionmurskaus - ja rakennuskivikohteet Muistio / jk/9.10.2003 SYKSYN 2003 MAASTOKÄ YNNIT Syksyn 2003 aikana tehtyjen maastokäynnin tarkoituksena oli paikan päällä käyden

Lisätiedot

Parkano Vatusen ja Pahkalan kaavamuutosalueiden muinaisjäännösinventointi 2012

Parkano Vatusen ja Pahkalan kaavamuutosalueiden muinaisjäännösinventointi 2012 1 Parkano Vatusen ja Pahkalan kaavamuutosalueiden muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Parkanon kaupunki 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Muinaisjäännös... 4 PARKANO

Lisätiedot

M 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30. Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974

M 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30. Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974 M 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30 Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974 Syksyllä 1973 lähetti rajajääkäri Urho Kalevi Mäkinen geologisen tutkimuslaitoksen

Lisätiedot

Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston osayleiskaava

Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston osayleiskaava VAALAN KUNTA TUULISAIMAA OY Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston osayleiskaava Liite 3. Varjostusmallinnus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 12.5.2015 P25370 SHADOW - Main Result Assumptions for shadow calculations

Lisätiedot

Research plan for masters thesis in forest sciences. The PELLETime 2009 Symposium Mervi Juntunen

Research plan for masters thesis in forest sciences. The PELLETime 2009 Symposium Mervi Juntunen Modelling tree and stand characteristics and estimating biomass removals and harvesting costs of lodgepole pine (Pinus contorta) plantations in Iceland Research plan for masters thesis in forest sciences

Lisätiedot

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta

Lisätiedot

LUONNOS RT 80260 EN AGREEMENT ON BUILDING WORKS 1 THE PARTIES. May 1998 1 (10)

LUONNOS RT 80260 EN AGREEMENT ON BUILDING WORKS 1 THE PARTIES. May 1998 1 (10) RT 80260 EN May 1998 1 (10) AGREEMENT ON BUILDING WORKS This agreement template is based on the General Terms and Conditions of Building Contracts YSE 1998 RT 16-10660, LVI 03-10277, Ratu 417-7, KH X4-00241.

Lisätiedot

TTY Mittausten koekenttä. Käyttö. Sijainti

TTY Mittausten koekenttä. Käyttö. Sijainti TTY Mittausten koekenttä Käyttö Tampereen teknillisen yliopiston mittausten koekenttä sijaitsee Tampereen teknillisen yliopiston välittömässä läheisyydessä. Koekenttä koostuu kuudesta pilaripisteestä (

Lisätiedot

EUREF-FIN JA KORKEUDET. Pasi Häkli Geodeettinen laitos 10.3.2010

EUREF-FIN JA KORKEUDET. Pasi Häkli Geodeettinen laitos 10.3.2010 EUREF-FIN JA KORKEUDET Pasi Häkli Geodeettinen laitos 10.3.2010 EUREF-FIN:n joitain pääominaisuuksia ITRF96-koordinaatiston kautta globaalin koordinaattijärjestelmän paikallinen/kansallinen realisaatio

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila

LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila 1 LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila Tilaaja: Lempäälän kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartat...

Lisätiedot

LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER

LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER LYTH-INSTRUMENT OY has generate new consistency transmitter with blade-system to meet high technical requirements in Pulp&Paper industries. Insurmountable advantages are

Lisätiedot

The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region

The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region The BaltCICA Project is designed to focus on the most imminent problems that climate change is likely to cause

Lisätiedot

Historialliset maanjäristykset Suomessa ja lähialueilla

Historialliset maanjäristykset Suomessa ja lähialueilla Historialliset maanjäristykset Suomessa ja lähialueilla Päivi Mäntyniemi Seismologian instituutti, Geotieteiden ja maantieteen laitos, Helsingin yliopisto Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta / Päivi

Lisätiedot

On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla

On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla Tutkimusmenetelmistä GTK:n roolista ja tutkimuksista Lapissa Mikä on

Lisätiedot

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 FT Samuel Vaneeckhout TAUSTA Muinaisjäännösselvityksen tavoitteena oli selvittää muinaisjäännösrekisteriin kuuluvia kohteita UPM:n

Lisätiedot

OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA. Eero Sandqren/PHM 11-4.1983 1 GEOFYSIIKAN TUTKIMUKSET VUONNA 1979 JA 19. Sijainti 1:400 000. Vihanti, Kiviharju

OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA. Eero Sandqren/PHM 11-4.1983 1 GEOFYSIIKAN TUTKIMUKSET VUONNA 1979 JA 19. Sijainti 1:400 000. Vihanti, Kiviharju Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA Eero Sandqren/PHM 11-4.1983 1 GEOFYSIIKAN TUTKIMUKSET VUONNA 1979 JA 19 Vihanti, Kiviharju 2434 05 Sijainti 1:400 000 Gähtökohta Lampinsaaren malmimuodostuman kulku on

Lisätiedot

Keski-Suomen tuulivoimaselvitys lisa alueet

Keski-Suomen tuulivoimaselvitys lisa alueet Merja Paakkari 16.11.2011 1(19) Keski-Suomen tuulivoimaselvitys lisa alueet Kunta Alue Tuulisuus/ tuuliatlas [m/s] Tuulisuus 100m/ WAsP [m/s] Vuosituotanto 100m / WAsP [GWh] Tuulipuiston maksimikoko [MW]

Lisätiedot

Tammisaari 110 kv voimajohtolinjauksen Österby-Skarpkulla muinaisjäännösinventointi 2010.

Tammisaari 110 kv voimajohtolinjauksen Österby-Skarpkulla muinaisjäännösinventointi 2010. 1 Tammisaari 110 kv voimajohtolinjauksen Österby-Skarpkulla muinaisjäännösinventointi 2010. Timo Jussila Kustantaja: Tammisaaren Energia 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Historiallinen aika...

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006

LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006 1 LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Lappeenrannan kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Maastokartta, tutkimusalue,

Lisätiedot

7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN KIRISTYSTÄ PARANTAMALLA. Arno Tuovinen

7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN KIRISTYSTÄ PARANTAMALLA. Arno Tuovinen 7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN KIRISTYSTÄ PARANTAMALLA Arno Tuovinen MDSATIHO Opastinsilta 8 B 00520 HELSINKI 52 SELOSTE Pubelin 9D-l400ll 7/1977 7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN

Lisätiedot

Raasepori Baggby Ön ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011

Raasepori Baggby Ön ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Raasepori Baggby Ön ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Seppo Lamppu tmi 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta... 4 Kansikuva: pieniä raivausröykkiöitä

Lisätiedot

Olkiluodon alueen. SeiSmiSYYS. Työraportti 97-61. '-'ouni Saari. '-'oulukuu 1997. IVO Power Engineering Oy

Olkiluodon alueen. SeiSmiSYYS. Työraportti 97-61. '-'ouni Saari. '-'oulukuu 1997. IVO Power Engineering Oy Työraportti 97-61 Olkiluodon alueen SeiSmiSYYS '-'ouni Saari IVO Power Engineering Oy '-'oulukuu 1997 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN-00100 HELSINKI Puhelin (09) 2280 30 Fax (09) 2280 3719 Työraportti 97-61

Lisätiedot

Puruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto

Puruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto Puruveden kehitys ja erityispiirteet Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto PURUVESI KARU JA KIRKASVETINEN SUURJÄRVI Sekä Puruvesi että Pyhäjärvi ovat kirkasvetisiä suurjärviä,

Lisätiedot

Nurmes Pitkämäen teollisuusalueen asemakaavan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2013

Nurmes Pitkämäen teollisuusalueen asemakaavan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Nurmes Pitkämäen teollisuusalueen asemakaavan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Nurmeksen kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Inventointi... 4 Rannansiirtyminen...

Lisätiedot

PRE tulosseminaari 14.3.2013. Heikki Halttula, toimitusjohtaja Vianova Systems Finland Oy

PRE tulosseminaari 14.3.2013. Heikki Halttula, toimitusjohtaja Vianova Systems Finland Oy PRE tulosseminaari 14.3.2013 Heikki Halttula, toimitusjohtaja Vianova Systems Finland Oy PRE Tulosseminaari 14.3.2013 mikä muuttuu, miten toimiala tai ansaintalogiikka muuttuu ja millaisia uusia toimijoita

Lisätiedot

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEVÄÄN 2008 LIITO-ORAVATARKISTUS

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEVÄÄN 2008 LIITO-ORAVATARKISTUS VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEVÄÄN 2008 LIITO-ORAVATARKISTUS 1 1. Selvityksen taustoja Destia Oy tilasi tämän selvityksen Luontoselvitys Kotkansiiveltä 29.2.2008. Selvitys

Lisätiedot

RIIHIMÄKI PELTOSAARI TOIMITILAKORTTELIN LUONNOSSUUNNITELMA 20.1.2014 B L O K A R K K IT EHDIT

RIIHIMÄKI PELTOSAARI TOIMITILAKORTTELIN LUONNOSSUUNNITELMA 20.1.2014 B L O K A R K K IT EHDIT RIIHIMÄKI PELTOSAARI TOIMITILAKORTTELIN LUONNOSSUUNNITELMA B L O K A R K K IT EHDIT E 1 - vaihe 1 Peltosaaren toimitilakorttelin luonnossuunnitelma vaihtoehto 1 I II 1 / 2 91.95 8:16 8:53 II 1 / 2 Peltosaaren

Lisätiedot

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Puhe ja kieli, 27:4, 141 147 (2007) 3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Soile Loukusa, Oulun yliopisto, suomen kielen, informaatiotutkimuksen ja logopedian laitos & University

Lisätiedot

Lahden kaupungin N2000- korkeusjärjestelmävaihdos. Petri Honkanen, Lahden kaupunki Tekninen- ja ympäristötoimiala,maankäyttö

Lahden kaupungin N2000- korkeusjärjestelmävaihdos. Petri Honkanen, Lahden kaupunki Tekninen- ja ympäristötoimiala,maankäyttö Lahden kaupungin N2000- korkeusjärjestelmävaihdos Miksi siirtyä N2000-järjestelmään? Maannousu Lahden seudulla maannousu 50:ssä vuodessa n. 26 cm. Kiinnostus maannousun epätasaisessa toteumassa Ongelmat

Lisätiedot

ETRS89- kiintopisteistön nykyisyys ja tulevaisuus. Jyrki Puupponen Kartastoinsinööri Etelä-Suomen maanmittaustoimisto

ETRS89- kiintopisteistön nykyisyys ja tulevaisuus. Jyrki Puupponen Kartastoinsinööri Etelä-Suomen maanmittaustoimisto ETRS89- kiintopisteistön nykyisyys ja tulevaisuus Jyrki Puupponen Kartastoinsinööri Etelä-Suomen maanmittaustoimisto Valtakunnalliset kolmiomittaukset alkavat. Helsingin järjestelmä (vanha valtion järjestelmä)

Lisätiedot

Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä.

Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä. M 17 / Mh, Oj -51 / 1 / 84 Muhos ja Oulunjoki E. Aurola 14.6.51. Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä. Oulu OY:n puolesta tiedusteli maisteri K. Kiviharju kevättalvella 1951

Lisätiedot

Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri

Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri VIKING Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri Tiehallinto Kaakkois-Suomen tiepiiri Liikenteen palvelut Kouvola 2001 Raportin

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA 1983-84 sekä 1988

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA 1983-84 sekä 1988 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2741/-89/1/60 Kittilä Vuomanmukka Kari Pääkkönen 26.9.1989 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

KUULUTUS. Kuulutus 1 (1) Lupatunnus: 18.12.2013 ML2011:0020

KUULUTUS. Kuulutus 1 (1) Lupatunnus: 18.12.2013 ML2011:0020 Kuulutus 18.12.2013 1 (1) Lupatunnus ML2011:0020 KUULUTUS Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) kuuluttaa kaivoslain (10.6.2011/621) 40 :n nojalla Malminetsintälupahakemuksen Hakija: Lupatunnus: Alueen

Lisätiedot

Pieksämäen kaupunki, Euref-koordinaatistoon ja N2000 korkeusjärjestelmään siirtyminen

Pieksämäen kaupunki, Euref-koordinaatistoon ja N2000 korkeusjärjestelmään siirtyminen Pieksämäen kaupunki, Euref-koordinaatistoon ja N2000 korkeusjärjestelmään siirtyminen Mittausten laadun tarkastus ja muunnoskertoimien laskenta Kyösti Laamanen 2.0 4.10.2013 Prosito 1 (9) SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ...

Lisätiedot

Gravimetriset tutkimukset Eurajoella ja Olkiluodossa vuonna 2000

Gravimetriset tutkimukset Eurajoella ja Olkiluodossa vuonna 2000 Työ raportti 2001-0 5 Gravimetriset tutkimukset Eurajoella ja Olkiluodossa vuonna 2000 Seppo Elo Helmikuu 2001 POSIVA OY Töölönkatu 4, FIN-00100 HELSINKI. FINLAND Tel. +358-9-2280 30 Fax +358-9-2280 3719

Lisätiedot

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki Write down the Temporary Application ID. If you do not manage to complete the form you can continue where you stopped with this ID no. Muista Temporary Application ID. Jos et onnistu täyttää lomake loppuun

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/4522/-89/1/10 Kuusamo Ollinsuo Heikki Pankka 17.8.1989 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism Final SmPC and PL wording agreed by PhVWP December 2011 SUMMARY OF PRODUCT CHARACTERISTICS New Class Warnings

Lisätiedot

Use of spatial data in the new production environment and in a data warehouse

Use of spatial data in the new production environment and in a data warehouse Use of spatial data in the new production environment and in a data warehouse Nordic Forum for Geostatistics 2007 Session 3, GI infrastructure and use of spatial database Statistics Finland, Population

Lisätiedot

Struve route description. NGO PAIK Aivar Niinemägi 11.11.2015

Struve route description. NGO PAIK Aivar Niinemägi 11.11.2015 Struve route description NGO PAIK Aivar Niinemägi 11.11.2015 https://www.youtube.com/watch?v =f-up1t1es6s# http://www.geocaching.com/track/ map_gm.aspx?id=2954533 http://www.savasrokiskis.lt/en/struv e-route

Lisätiedot

Sisustusarkkitehtuuri Kansavälinen Työpaja kauppankulttuuri ja ostoskeskuksen tilasuunnittelu Istanbulin Tekniillinen yliopisto Istanbul, Turkki

Sisustusarkkitehtuuri Kansavälinen Työpaja kauppankulttuuri ja ostoskeskuksen tilasuunnittelu Istanbulin Tekniillinen yliopisto Istanbul, Turkki ANSIOLUETTELO 25.05.2015 Zahra Rasti Teknologiapuistonkatu 2 B 23, 53850 Lappeenranta zahra.rasti@gmail.com www.rastistudio.com Puh: +358-401560268 Syntymäpäivämäärä: 13.07.1982 KOULUTUS 2012-2014 Sisustusarkkitehtuuri

Lisätiedot

Liikennealue // Nykyinen Waltti- Waltti Kunta // seutulipun yleiskausilipun *) kuntakausilipun **) Yhteysväli // hinta hinta hinta

Liikennealue // Nykyinen Waltti- Waltti Kunta // seutulipun yleiskausilipun *) kuntakausilipun **) Yhteysväli // hinta hinta hinta JOENSUUN LIIKENNEALUE Joensuu Paikallisliikenne 0-vyöhyke Paikallisliikenne 1-vyöhyke Joensuu-Ilomantsi 138 236 165 Joensuu-Juuka 138 254 178 Joensuu-Kitee 138 192 135 Joensuu-Lieksa 138 254 178 Joensuu-Polvijärvi

Lisätiedot

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 11 poliisilaitosaluetta Lapin poliisilaitos Oulun poliisilaitos Pohjanmaan poliisilaitos Sisä Suomen poliisilaitos Itä Suomen poliisilaitos

Lisätiedot

2 tutkittu alue n. 3 km

2 tutkittu alue n. 3 km Outokumpu Oy Malminetsintä Radiometrinen haravointi Korsnäs Heikki Wennervirta 10.1 e-14e201962 Työn tarkoitus Työstä sovittiin käyntini yhteydessa Korsnäsin kaivoksella 17.10,-19,10.1961 liitteenä olevan

Lisätiedot

4. TAATA I ALUEEN AEROGEOFYSIKAALISET OMINAISUUDET

4. TAATA I ALUEEN AEROGEOFYSIKAALISET OMINAISUUDET 4. TAATA I ALUEEN AEROGEOFYSIKAALISET OMINAISUUDET Hilkka Arkimaa ja Meri-Liisa Airo 4.1 Aerogeofysikaalinen aineisto TAATA-hankkeen tutkimusalueelta on käytettävissä GTK:n ns. matalalentogeofysiikka,

Lisätiedot

Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008

Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008 1 Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008 Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: Valkeakosken kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot...

Lisätiedot

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 INVENTOINTIRAPORTTI Järvenpää Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT Vesa Laulumaa Tiivistelmä Tutkija Vesa

Lisätiedot