Vakka-Suomen seutukunta kuntayhtymä VAKKA-SUOMEN KULTTUURISTRATEGIA 2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vakka-Suomen seutukunta kuntayhtymä VAKKA-SUOMEN KULTTUURISTRATEGIA 2013"

Transkriptio

1 Vakka-Suomen seutukunta kuntayhtymä VAKKA-SUOMEN KULTTUURISTRATEGIA 2013 Yhtymähallitus Työvaliokunta Kulttuurijaosto

2 VAKKA-SUOMEN KULTTUURISTRATEGIA TIIVISTELMÄ 1. Johdanto 2. Nykytila 2.1. Kulttuuri Vakka-Suomen seutukunnassa 2.2. Kulttuurisektorin yhteistyö 3. Kulttuuri Vakka-Suomen voimavarana visio ja toimintastrategiat 3.1. Visio 3.2. Kulttuuriyrittäjyys 3.3. Kulttuuri harrastuksena 3.4. Kuntien kulttuuritoimen koordinaatio 3.5. Kulttuuri opetus- ja kasvatustoimessa 3.6. Kulttuuri, terveys ja hyvinvointi 3.7. Kulttuurin tiedotus ja markkinointi 4. Eri kulttuurialojen strategiat ja toteuttamissuunnitelmat 4.1. Museotoimi ja kotiseututyö 4.2. Kuvataide, valokuva ja muut visuaaliset taiteet 4.3. Musiikki 4.4. Kirjastot ja kirjallisuus 4.5. Elokuva ja animaatio 4.6. Teatteri 4.7. Tanssi 4.8. Käsi- ja taideteollinen ala 4.9. Kulttuuriympäristön vaaliminen Lasten ja nuorten kulttuuritoiminta ja taiteen perusopetus LÄHTEET

3 2 TIIVISTELMÄ Strategiatyön tavoitteena on ollut kulttuurin kehittämistarpeiden tunnistaminen ja tulevaisuuden kulttuurityön jäntevöittäminen Vakka-Suomen seutukunnassa. VISIO Kulttuuri nousee Vakka-Suomessa aidoksi voimavaraksi ja vetovoimatekijäksi. Taiteilijoilla ja kulttuuritoimijoilla on hyvät toimintaedellytykset. Kunnissa kulttuuri näkyy kaikilla sektoreilla, ja kulttuuritoimen hyvälle ja pitkäjänteiselle hoitamiselle luodaan edellytykset. Kulttuuritoimijat tekevät monialaista yhteistyötä yli kunta- ja hallintorajojen ja kulttuurin tarjoamia voimavaroja käytetään alueen myönteisenä rakennusaineena. Kulttuurin työllistävä vaikutus kasvaa. KESKEISET PAINOPISTEET Alueen kulttuuriperinnön ja alueella asuvien taiteilijoiden, luovien alojen asiantuntijoiden ja harrastajien arvostaminen seutukuntaa rikastuttavana voimavarana. Kulttuuritapahtumien alueellisen verkottumisen ja yhteistyön lisääminen, joiden avulla vahvistetaan vetovoimaista tapahtumatuotantoa. Kansalaisopistojen, kirjastojen, kulttuuritoimien ja musiikkiopiston toiminnan turvaaminen vähintään nykyisessä laajuudessaan. Huomion kiinnittäminen taito- ja taideaineiden opettajien pätevyyteen kouluissa ja kansalaisopistoissa. Uuden museolain vaatimusten täyttäminen vuoden 2009 alusta valtionosuuden säilyttämiseksi Uudenkaupungin museossa ja sen nykyisen laajuisen työn turvaamiseksi, Kauppilan umpipiha -museon resurssoinnin vahvistaminen. Vakkasuomalaisen kulttuuriympäristön vaaliminen kehittämällä puurakentamisen ja korjaamisen teemaa. Vakkasuomalaisten käsityöläisten muodostaman yhdistyksen toiminnan elvyttäminen ja käsityöläisten yhteistoiminnan lisääminen. Kulttuuriyrittäjyyden toimintaedellytysten parantaminen ja tukeminen neuvonnan ja koulutuksen avulla sekä maakunnallisen yhteistyön vahvistaminen kulttuuriyrittäjyyden tukemisessa. Teatteritoiminnan uudelleen elvyttäminen Taivassalossa. STRATEGIAN TOTEUTTAMINEN Vastuu kulttuuristrategian täytäntöönpanosta jää lukuisten eri toimijoiden vastuulle. Toimijoita ja niiden tehtäviä on eritelty erillisessä liitteessä. Strategian toteutuminen vaatii toimenpideehdotusten huomioimista eri toimijoiden vuosittaisia toimintasuunnitelmia laadittaessa ja sen toteutumista ja ajantasaisuutta on syytä arvioida toimintakertomusten käsittelyn yhteydessä myös kunta- ja seutukuntatasolla.

4 3 Kulttuuristrategian keskeisimmät toteuttajatahot ja niiden tavoitteet Elokuvateatterit Elokuvateatterit markkinoivat palvelujaan yrityksille (tyky-toiminta). Tuotteistavat elokuvateattereiden historiaa ja kehittävät tapahtumia normaalitoiminnan ohessa yhteistyössä kuntien kulttuuritointen kanssa. Kansalaisopistot Kiinnittävät huomiota taide- ja taitoaineiden opettajien pätevyyteen. Huolehtivat teatteritoiminnan elvyttämisestä Taivassalossa. Turvaavat bändikoulutoiminnan jatkuvuuden laajentamalla toimintaa ja hakemalla sille ulkopuolista rahoitusta. Koulut Ovat aloitteellisia kulttuuripolkusuunnitelmien tekemisessä kunnittain. Hyödyntävät opetussuunnitelmien taidekasvatuksen sisältöjä ja paikallisia kulttuurikohteita opetuksessa. Huolehtivat siitä, että tanssi on osa kaikkien koululaisten liikunnan opetusta. Kunnat Turvaavat vähintään nykyiset resurssit kulttuuritoimen koordinaatioon, kansalaisopistojen, kirjastojen ja musiikkiopiston toimintaan. Täyttävät Uudessakaupungissa uuden museolain vaatimukset vuoden 2009 alusta. Vahvistavat Kauppilan Umpipihamuseon resursseja Laitilassa. Ottavat käyttöön ns. prosenttiperiaatteen uusissa ja peruskorjattavissa rakennuksissa. Arvostavat kunnissa asuvia kulttuuritoimijoita paikkakuntaa rikastuttavana voimavarana. Hyödyntävät eri taiteenalojen ammattilaisten asiantuntijuutta kunnan toiminnoissa. Huolehtivat siitä, että kaikkien kuntien tapahtumat näkyvät seutukunnan tapahtumakalenterissa. Kohdentavat kulttuuritoimintaa varten saamansa valtionosuudet entistä tehokkaammin kulttuuritoiminnan hyväksi. Lisäävät kirjastojen aineistomäärärahoja siten, että kirjastot voivat hyödyntää Suomen Kulttuurirahaston tarjoamaa tukea vuosina Hakevat ulkopuolista rahoitusta Laitilan meijerin teatteritilan kunnostamiseen. Pyrkivät vaikuttamaan korvamerkityn rahan saamiseksi Uudenkaupungin puutalokeskustan rakennusten korjaamiseen ja Kauppilan umpipihan rakennuskannan ylläpitoon. Toteuttavat muinaisjäännösinventoinnin Vakka-Suomessa. Kirjastot Lisäävät alueellista ja maakunnallista yhteistyötä. Vahvistavat rooliaan tapahtumapaikkana. Vahvistavat kirjan ja kirjallisuuden asemaa perustamalla lukupiirejä. Vetäjiksi henkilökunnan lisäksi haetaan lukemisesta innostuneita kuntalaisia. Kuntien kulttuurityöntekijät Vastaavat siitä, että kunnissa asuvien kulttuurintekijöiden toiminta tuodaan osaksi kuntalaisten arkea ja että kulttuurintekijät huomioidaan monipuolisesti kunnan palvelutarjonnassa ja eri tapahtumien järjestelyissä. Järjestävät kunta- ja seutukuntakohtaisia yhdistysten tapaamisia ja tukevat kulttuuritoimijoita. Vahvistavat kulttuurijaoston työskentelyä. Vakiinnuttavat Turun musiikkiakatemian ja Vakka-Suomen kuntien musiikkiyhteistyön. Vakiinnuttavat kuvataiteen näyttelytyöryhmän toiminnan ja käynnistävät taideopasjärjestelmän luomisen. Hakevat sosiaali- ja terveystoimen kanssa yhteistyössä rahoitusta hankkeelle, jonka myötä kulttuurisisältöjen määrää pyritään lisäämään sosiaali- ja terveyssektorilla.

5 4 Tehostavat tapahtumien markkinointia. Osallistuvat mahdollisuuksien mukaan aluekeskusohjelman kulttuuriverkoston toimintaan. Kannustavat ja tukevat yrityksiä ottamaan kulttuuritarjonta osaksi tyky-toimintaansa. Huolehtivat kulttuuristrategian toteutumisesta yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Kulttuuritapahtumien järjestäjät Toteuttavat alueen musiikki- ja kulttuuritapahtumien yhteisen markkinointiesitteen. Selvittävät mahdollisuudet löytää ammattimaiset tekijät/organisaation vastaamaan tapahtumien markkinoinnista, varainhankinnasta, kuljetuksista ja välineistöstä. Ottavat huomioon Turun kulttuuripääkaupunkivuoden 2011 ja sen valmisteluaikataulut toiminnassaan. Kehittävät vastavuoroisuuteen perustuvaa kulttuurisponsorointia. Kulttuuriyhdistykset Huolehtivat yhteistyössä yhdistysaktiiveille suunnatun koulutuksen järjestämisestä. Selvittävät mahdollisuudet suunnata omaa toimintaansa myös sosiaali- ja terveyssektorille. Panostavat toiminnastaan tiedottamiseen. Vahvistavat asemaansa oman paikkakuntansa kulttuurielämän elävöittämisessä. Kulttuuriyrittäjät Huolehtivat tehokkaasti omaa toimintaansa koskevien tietojen antamisesta kuntien esit- telysivuille ja Arsnetiin ja vastaavat tiedon ajantasaisena pitämisestä. Tulevat lähelle kuntalaisia erilaisten tapahtumien ym. avulla. Käsityöyrittäjät elvyttävät Vakka-Suomen Kädentaitajien toiminnan. Läntisen tanssin aluekeskus Vakiinnuttaa aluenäyttämötoiminnan osaksi seutukunnan kulttuuritarjontaa. Musiikkiopisto Laajentaa yhteistyötä kuntien muiden toimijoiden kanssa, jonka avulla lisätään oppilaskonserttien näkyvyyttä ja yleisömääriä esim. viemällä esiintymisiä lähelle kuntalaisia. Hyödyttävät alkanutta musiikkiakatemian ja seutukunnan yhteistyötä opetuksessaan. Maakuntamuseo Huolehtii säännöllisten seutukunnallisten tapaamisten järjestämisestä paikallismuseoiden vapaaehtoisille. Museot Huolehtivat paikallisesti arvokkaiden kokoelmien säilyttämisestä, kartuttamisesta ja esille asettamisesta sekä aineiston digitoimisesta. Hakevat aktiivisesti uusia vapaaehtoisia toimintaansa ja huolehtivat näiden kouluttamisesta yhteistyössä maakuntamuseon kanssa. Ovat aloitteellisia yhteistyön lisäämisessä koulujen kanssa. Matkailutoimijat Huomioivat kulttuurisisällöt ja niiden markkinoimisen tärkeänä osana matkailun kehittämis- tä. Tekniset toimet Huomioivat kunkin kunnan rakennetun ympäristön erityispiirteet kaavoituksessa ja ra- kennusvalvonnassa. Tiedottavat kuntalaisille ja yhdistyksille inventointitiedon käyttömahdollisuuksista. Järjestävät laatua painottavia arkkitehtuurikilpailuja eri kunnissa. Hakee Uudessakaupungissa korjausrakentamisen ammattilaista vahvistamaan korjausrakentamisen neuvontaa esimerkiksi ulkopuolisella rahoituksella.

6 5 Osallistuu lasten ja esikoululaisten kulttuuriympäristöopetuksen käynnistämiseen Uu- dessakaupungissa. Yritysneuvojat ja aluekehittäjät Osallistuvat luovien alojen yritysneuvojakoulutukseen. Pitävät kulttuuriosuuskunnan perustamista aktiivisena tavoitteena.

7 6 1. JOHDANTO Vakka-Suomen seutukuntaan kuuluvat Laitilan ja Uudenkaupungin kaupungit sekä Kustavin, Pyhärannan, Taivassalon ja Vehmaan kunnat. Vakka-Suomen väestökehitystä leimaa väestön väheneminen ja ikääntyminen. Kilpailua käydään osaavasta väestöstä ja yrityksistä. Palveluverkon ylläpitäminen on haaste. Kulttuuri antaa elämyksiä, edistää luovuutta ja vahvistaa identiteettiä. Se on väylä hahmottaa maailmaa. Se haastaa pohtimaan arvoja, etiikkaa ja olemassaoloa. Kulttuuri tuo iästä riippumatta ihmisten elämään yhteisöllisyyden elementin, mahdollisuuden tavata muita ja kommunikoida yhteisistä asioista. Kulttuuri vahvistaa paikallisia identiteettejä ja lisää sosiaalista pääomaa. Kulttuuritoiminta lisää ihmisen kapasiteettia; sen avulla ihmiset löytävät uusia voimavaroja itsestään. Kulttuurilla on positiivisia vaikutuksia terveyteen, henkiseen vireyteen, sosiaaliseen kanssakäymiseen ja identiteetin vahvistumiseen. Yksilölle kulttuuri on mahdollisuus oppia uutta. Vapaaajan ja eläkepäivien laadun, erilaisten sisällöllisten palveluiden ja elämysten sekä itsensä kehittämisen arvostaminen on kasvanut. Kulttuuri käsitetään tässä strategiassa maakunnallisten kulttuuristrategioiden tavoin laajassa, arjen kulttuurista taiteeseen ulottuvassa merkityksessä. Strategiassa nousevat esille kokonaisvaltainen ihmiskäsitys, ajatus taiteesta ja kulttuurista hyvinvointiyhteiskunnan perusoikeuksina sekä taidekasvatuksesta peruspalveluna. Kulttuurilla on tärkeä merkitys alueiden imagon rakentajana ja alueellisen vetovoiman vahvistajana. Kulttuurista on tulossa myös oleellinen osa aluekehitystä ja politiikkaa. Kulttuuri nähdään entistä merkittävämpänä talouden kehitystekijänä ja sen työllistävä merkitys on kasvamassa. Strategia selvittää Vakka-Suomen kulttuurielämän tämänhetkistä kuvaa ja esittelee siihen liittyviä mahdollisuuksia ja ratkaistavia ongelmia. Nykytilanteen kuvaus saa strategiassa runsaasti tilaa, koska työn aikana on käynyt selväksi, että toimijakenttä ei tiedä tarpeeksi toisistaan ja toistensa tekemisistä. Työ perustuu maakuntaohjelman tavoitteeseen kulttuuriosaamisen vahvistamisesta ja kulttuuripolitiikan strategisten painopisteiden määrittelystä seutukunnallisesti. Toisaalta strategia pohjautuu maakunnalliseen kulttuurialan erilliseen strategiatyöhön: Enempi on maailmaa kuin ikkunasta näkyy, varsinaissuomalaisesta kulttuurista 2010-luvulla, Varsinais-Suomen kirjallisuusstrategia (2006), Varsinais-Suomen arkkitehtuuripoliittinen ohjelma (2006) ja Kulttuurin kulmakivet (Kulma) -hanke ( ), johon seutukunnasta osallistuivat Laitila, Vehmaa ja Uusikaupunki. Uudenkaupungin kulttuurilautakunta on lisäksi hyväksynyt kaupungin oman kulttuuripalvelujen strategian vuosille Lisäksi taustana käytettiin kuntaliiton strategista asiakirjaa Sivistyksen suunta, jossa linjataan opetus- ja kulttuuritoimen suuntaviivoja kohti vuotta Strategian valmisteluun liittyi lukuisia kunta- ja toimialakohtaisia tilaisuuksia ja keskusteluja. Kaikkiaan strategiaa on ollut tekemässä runsaat sata vakkasuomalaista. Strategiatyö tehtiin osana seutukunnallista Kulttuuri voimavaraksi hanketta. Hankkeen pääasialliset tavoitteet liittyivät museotoiminnan yhteistyömahdollisuuksien selvittämiseen, näyttely-, konsertti- ja lastenkulttuuritarjonnan lisäämiseen, kulttuurialan työllistämisen tukemiseen, kulttuuritiedottamisen kehittämiseen ja alueen kulttuuritoimijoiden valmentamiseen Turun kulttuuripääkaupunkivuotta 2011 varten. Hankkeen valmistelussa oli mukana myös Varsinais-Suomen taidetoimikunta. Hankkeen ohjausryhmänä toimi seutukunnan kulttuurijaosto. Osa-aikaisena projektipäällikkönä toimi jaoston pj. kulttuurisihteeri Jukka Vehmas ja projektisihteerinä Pirkko Annala, joka on huolehtinut kulttuuristrategian työstämisestä. Hallinnoinnista vastasi Vakka- Suomen Kehityskeskus Oy :n rahoitus 2-vuotiseen hankkeeseen saatiin tavoite 2- ohjelmasta (EAKR 38 %, Varsinais-Suomen liitto 32 % sekä kunnat 30 %).

8 7 Strategian aikajänne ulottuu EU-ohjelmakauden loppuun, vuoteen 2013 saakka. Kulttuurin osa-alueita tarkastellaan strategiassa pääosin seudullisesti. Tarkastelu etenee siten, että ensin kuvataan nykytilanne, sen jälkeen tulevaisuuden visioi ja painopisteet ja lopuksi käytännön toimenpiteitä. Vakkasuomalaisen kulttuuritoiminnan haasteena on luoda alueelle vetovoimaista tapahtumatuotantoa ja sen rinnalle määrätietoista, pitkäjänteistä ja alueen toimijat ennakkoluulottomasti kokoavaa kulttuurityötä. Yhtä tärkeää on, että seutu osaa arvostaa ja käyttää hyödykseen alueen kulttuuriperintöä ja alueella asuvia taiteilijoita ja luovien alojen asiantuntijoita sekä heidän verkostojaan. Näin Vakka-Suomesta tehdään kulttuurisesti vetovoimainen ja kulttuuri kasvaa seutukunnan merkittäväksi kilpailukykytekijäksi. 2. NYKYTILA 2.1. KULTTUURI VAKKA-SUOMEN SEUTUKUNNASSA Vakka-Suomella on erittäin vahva ja vauras sekä agraari- että mereen liittyvä historia. Jo seutukunnan nimi Vakka-Suomi vaatisi nimen taakse kätkeytyvän vuosisataisen historian 1 avaamista asukkaiden tietoon ja käyttöön. Vakka-Suomen kulttuuritoiminnan vahvuuksiin kuuluu toimijoiden, yhdistysten ja yksittäisten tekijöiden, runsaus. Pääosa toiminnasta on vapaaehtoistyötä, mutta alueella asuu myös kulttuurin ammattilaisia. Seutukunnassa järjestetään vuosittain useita laadukkaita kulttuuritapahtumia, jotka tunnetaan hyvin myös alueen ulkopuolella. Ne tuovat seudulle positiivisen julkisuuden lisäksi myös kävijöitä ja vireyttä liike-elämään. Kansalaisopisto on tärkeä kulttuuritoimija kaikissa Vakka-Suomen kunnissa. Kirjastot ja kulttuuritoimet tekevät kunnissa ja seudullisesti paljon yhteistyötä. Vakka-Suomen musiikkiopisto toimii koko seutukunnan alueella. Myös seurakunnat ovat merkittävä kulttuuritoimija erityisesti musiikin alalla. Kulttuuritoiminnan määrä riippuu kuntien koosta, mutta myös siitä, miten toiminnat on kullakin paikkakunnalla järjestetty. Niin harrastajat, yhdistykset kuin kulttuuriammattilaisetkin pitävät keskeisenä kannustajanaan toimintansa arvostamista. Toiminnan hyvä koordinointi mahdollistaa aktiivisen toiminnan ja yhteensattumien välttämisen KULTTUURISEKTORIN YHTEISTYÖ Vakka-Suomen kuntien kulttuurivastaavat ovat tehneet säännöllistä yhteistyötä 1980-luvun puolivälistä alkaen. Kulttuurisihteerit muodostavat seutukunnan kulttuurijaoston, joka on esiintynyt yhdessä messuilla, järjestänyt Vakka-Suomen päiviä, kierrättänyt näyttelyitä ja toteuttanut monia muita alueellisia kulttuuritoimintoja. Myös kirjastojen yhteistyö on säännöllistä ja kirjastojen kehittämisen ja niiden henkilökunnan jaksamisen kannalta merkittävää. Kirjastoyhteistyö alkoi noin 10 vuotta sitten Kimppa-kirjastojen yhteistyönä. Vuoden 2004 alusta Vakka-Suomen kirjastot muodostivat Kirvakkayhteistyöverkoston. Taivassalo kuuluu kuitenkin Loki-kirjastoverkkoon. Vakka-Suomen musiikkiopisto on perustettu vuonna Tänä vuonna sen toiminta-alue on laajentunut kattamaan koko seutukunnan. Laitilan-Pyhärannan kansalaisopisto ja Uudenkaupungin kansalaisopisto yhdistyivät Vakka-Suomen kansalaisopistoksi. Sen toimialue on koko Vakka-Suomi lukuun ottamatta 1 Nimitys Vakka-Suomi tunnetaan asiakirjoista 1500-luvun alkupuolelta lähtien. Vakka-Suomi on ollut vakka- ja kimpiastioiden valmistusalueen ydin keskiajalta alkaen aina 1890-luvulle saakka. Vakka-Suomella on maineikas ja pitkä historia puutavaratuotteiden merkittävänä vientialueena.

9 8 Vehmaata, joka kuuluu Mynämäen seudun kansalaisopistoon. Kansalaisopistoissa järjestetään huomattavan paljon kulttuurin alaan liittyvää koulutusta niin lapsille, nuorille kuin aikuisillekin. Vakkasuomalaisten yhdistysten välillä on suhteellisen vähän kuntarajat ylittävää yhteistyötä. Seudullisia kulttuuriyhdistyksiä on muutamia: Vakka-Suomen taideyhdistys, Vakka-Suomen Kameraseura, Vakka-Suomen musiikkiopiston kannatusyhdistys ja Vakka-Suomen Harmonikkakerho. Yhteistyön säännöllistämistä toivovat muun muassa kotiseutuyhdistykset. 3. KULTTUURI VAKKA-SUOMEN VOIMAVARANA VISIO JA TOIMINTASTRATEGIAT 3.1. VISIO Kulttuuri nousee Vakka-Suomessa aidoksi voimavaraksi ja vetovoimatekijäksi. Taiteilijoilla ja kulttuuritoimijoilla on hyvät toimintaedellytykset. Kunnissa kulttuuri näkyy kaikilla sektoreilla, ja kulttuuritoimen hyvälle ja pitkäjänteiselle hoitamiselle luodaan edellytykset. Kulttuuritoimijat tekevät monialaista yhteistyötä yli kunta- ja hallintorajojen ja kulttuurin tarjoamia voimavaroja käytetään alueen myönteisenä rakennusaineena. Kulttuurin työllistävä vaikutus kasvaa KULTTUURIYRITTÄJYYS Kulttuurin etsiessä rooliaan osana aluekehitystä ovat kulttuurin kehitystyön yhdeksi painopisteeksi nousemassa elinkeinotoimintaan liittyvät asiat. Kulttuuriyrittäjyys on itsensä työllistämistä, joka liittyy kiinteästi innovaatiotoimintaan. Se on markkinalähtöistä (jolloin vastaanotto ja yleisö ovat aktiivisessa roolissa) arvoketjunsa kautta merkittävää liiketoimintaa, johon Kiina-ilmiön odotetaan iskevän viimeksi 1. Kulttuuriyrittäjyydestä on viime vuosina alettu puhua uuden ns. luovan toimialan 2 otsikon alla. Luovien alojen pk-yritysten kasvu EU:ssa on viime vuosina ollut muita aloja nopeampaa. Kulttuurin ja luovien toimiajojen arvo EU:ssa on jopa suurempi kuin EU:n autoteollisuuden kasvu. 3 Luovien alojen yrittäjyyden tukeminen on nostettu myös tavoitteeksi hallitusohjelmassa. On kuitenkin huomautettu, että ns. luova talous on nimenomaan kulttuurielämän ja taiteen välitystoimintaa, jossa taiteilijalla ja yrittäjällä on selvä ero eikä luovassa taloudessa ole kysymys taiteen kaupallistamisesta tai siitä, että kaikkien taiteilijoiden tulisi ryhtyä yrittäjiksi 4. Vakka-Suomessa ns. luovan toimialan yrittäjistä pääosa on käsityöläisiä, mainostoimistojen yrittäjiä ja valokuvaajia, mutta yritystoimintaa on myös tapahtumatuotannossa, kuvataiteen, elokuvan, musiikin, sanataiteen ja kirjallisuuden alalla. Lisäksi puoliammattilaisia, yrittäjiksi siirtymistä tavoitteenaan pitäviä kulttuurintekijöitä on Vakka-Suomessa muun muassa käsityön, musiikin ja nukketeatterin alalla. Kulttuurin ja liike-elämän yhteistyön kehittämisen edellytykseksi nousee kulttuuriyrittäjyyden toimintaedellytysten parantaminen ja tukeminen muun muassa neuvonnan, opastuksen, kohdennetun tuen ja koulutuksen kautta. Kulttuuriyrittäjyyttä pitää kehittää pääosin samalla tavalla kuin muutakin yrittämistä. Tärkeänä lähtökohtana voidaan kuitenkin pitää sitä, että yritysneuvojille annetaan koulutusta, jonka tavoitteena ovat riittävät tiedot luovien alojen yrittäjyydestä ja sen kehittämisestä. 1 Turun kauppakorkeakoulun tutkija Lotta Häkkinen. 2 Luova toimiala sisältää muun muassa seuraavat alat: arkkitehtipalvelut, elokuva- ja videotuotanto, kuvataide ja valokuvaus, kustannus- ja julkaisutoiminta, mainonta, musiikki ja ohjelmapalvelut, muotoilupalvelut ja käsityö, pelit ja sähköinen kustannustoiminta, radio- ja tv-tuotanto, taide- ja antiikkikauppa, tanssi ja teatteri. Luovat alat liittyvät myös monien perinteisten toimialojen kilpailukyvyn parantamiseen erityisesti muotoilun ja mainonnan osalta. Myös matkailu on kulttuurimatkailun osalta läheinen toimiala luovan toimialan kanssa. 3 Economy on Culture, Projektipäällikkö Leena Hoppania, SILE-sisältöliiketoiminnan kehittäminen/ktm

10 9 Kulttuuriyrittäjyyttä tukemaan on viime vuosina syntynyt neuvonta- ja tukiorganisaatioita. Valtakunnallisen SILE-projektin 1 lisäksi on vuonna 2007 aloittanut Turun humanistisen ammattikorkeakoulun (Humak) Varsinais-Suomen kulttuuriyritysverkostohanke Kulttuuriverkko. Vakka-Suomen seutukunta osallistuu verkoston toimintaan. Varsinais-Suomen kulttuuriyritysverkoston tehtävänä on tiivistää kulttuuriyritysten, yrittäjämäisesti työskentelevien kulttuuritoimijoiden, kulttuuri- ja yrittäjäjärjestöjen, julkisen sektorin, kouluttajien ja tukijoiden sekä yritysja elinkeinopalveluiden yhteistyötä. aktiivisen verkostotyön tekeminen, viestintä, koulutusten ja seminaarien järjestäminen tukea kulttuuriyritystoiminnan taloudellisen merkityksen lisäämistä sekä verkoston synnyttämien ideoiden tuotteistamista ja markkinointia. tehostaa julkisten yrityspalvelujen ja kulttuuriyrittäjien yhteistyötä. Lisäksi kuluvana vuonna on julkaistu raportti ja toimenpideohjelma luovan toimialan kehittämiseksi aluekeskusohjelmassa. 2 Jatkotoimenpiteinä aluekeskusten välisen verkoston vahvistamiseksi luovien toimialojen kehittämisessä raportissa esitetään seuraavia: strategisen tason vahvistaminen tiedon ja hyvien käytäntöjen levittäminen (mm. aluekeskusohjelman kulttuuriverkoston tapaamisten avulla) alueen luovan toimialan koordinointi ja verkostoituminen (mm. nimittämällä alueellinen luovan toimialan kehittämistiimi, kokoamalla perustieto toimijoista) perustan luominen yritysten liiketoimintaosaamisen kehittämiselle (tunnistamalla yritysten ja kolmannen sektorin toimijoiden tarpeet ja käynnistämällä sparraustoiminta kolmannen sektorin toimijoille) jalostamotoiminnan hyödyntäminen ja kehittäminen (esim. luomalla alueelliset jalostamot) asiantuntijuuden lisääminen (järjestämällä koulutusta yritysneuvojille ja aluekoordinaattoreille) alueiden välisten pilottihankkeiden ja toimialojen välisen yhteistyön lisääminen innovaa- tio- ja hyvinvointiverkoston kautta Kulttuurin alalla yrittäjien vahvuutena on useimmiten vahva ammattitaito, sisällön osaaminen ja nojaaminen kulttuuriperintöön. Toiminnan haaste on sen liiketaloudellinen kannattavuus. Kulttuuriyritykset ja alan yksittäiset toimijat tai taiteilijat ovat usein liian pieniä yksiköitä tarjotakseen laajoja palvelukokonaisuuksia. Näitä kuitenkin tarvitaan kulttuuriyritystoiminnan kannattavuuden ja riittävän monipuolisen kulttuuritarjonnan takaamiseksi. Kulttuuriyrittäjien tavoite oman toimintansa kasvattamisessa liittyy lähinnä verkostoitumiseen, koska toiminnan kasvattaminen lisähenkilöitä palkkaamalla tuntuu tuovan liiaksi riskejä. Vakka-Suomen Uusyrityskeskuksen ja Vakka-Suomen Kehityskeskuksen sekä Kulttuuri voimavaraksi hankkeen yhteistyönä tarjottiin kulttuuriyrittäjyyttä harkitseville kulttuurintekijöille tietoa osuuskuntatoiminnasta mahdollisena kulttuuriyrittäjyyden muotona. Osuuskunta mahdollistaa monen osaajan osaamisen yhdistämisen tasa-arvoisella, kevyellä sekä verkostomaisella rakenteella, ilman suurta alkupääomaa. Tietoiskuilla tavoitettiin noin 10 henkilöä, muttei riittävää määrää niitä, jotka olisivat tässä vaiheessa olleet valmiita seutukunnan laajuisen kulttuuriosuuskunnan perustamiseen. Infotilaisuuksissa todettiin, että osuuskuntamuotoinen yritystoiminta madaltaisi yrittäjäksi ryhtymisen kynnystä, vapauttaisi jäsenensä keskittymään omaan tekemiseensä ja toisi yhteistä näkyvyyttä seutukunnan kulttuuriyrittäjille. 1 SILE on kauppa- ja teollisuusministeriön rahoittama ESR-projekti, jonka tarkoituksena on kehittää luovien alojen yritysten liiketoiminnallista osaamista. Projektin aikana yrityksille tarjotaan ilmaista jalostamopalvelua (Diges ry, Musex ja Neogames), jalostamoneuvontaa sekä subventoitua konsultointia, joka on räätälöity yrityksen liiketoiminnan tai tuotekehityksen tarpeisiin. 2 Kaunisharju 2007

11 10 Kuntien kannalta kulttuuriyrittäjyyden kasvu tuo mahdollisuuden hankkia kulttuuripalveluita myös ostopalveluina yksityiseltä sektorilta. Yrittäjäpohjaisella kulttuurituotannolla voidaan vahvistaa tapahtumien ja kulttuuri- ja taideprojektien ammattimaista kehittämistä. Haasteena tässä on se, että julkiset määrärahat eivät juuri kasva. Kävijöiden kannalta yrittäjäpohjaisuudella on myös vaikutus tapahtumien hinnoitteluun. Kulttuurituottajien palveluiden ensisijaisina ostajina voidaankin nähdä kuntien sijaan ennen kaikkea muut tapahtumajärjestäjät, jotka haluavat kasvattaa ja kehittää tapahtumia ammattimaisesti. Vakka-Suomessa esimerkkeinä yrittäjien käyttämisestä tapahtumatuotannossa on mm. Mieliteko Oy:n toimiminen Uudenkaupungin yrittäjien järjestämän Merefesti-tapahtuman kehittäjänä Uudessakaupungissa tai Sanatoimisto Hulimaan toimiminen yhtenä Murremankeli -tapahtuman järjestäjänä Laitilassa. Kun kulttuuri nähdään alueen taloutta ja työllisyyttä parantavana tekijänä, kulttuuriala yhdistyy läheisesti myös muihin toimialoihin kuten matkailuun, informaatioteknologiaan tai hyvinvointialaan. Matkailun ja hyvinvoinnin uusissa konsepteissa kulttuuriyrittäjyydellä on paljon kasvupotentiaalia. Kulttuuritapahtumat myös lisäävät muuta liiketoimintaa; esim. kaupungin kahvilat ja ravintolat voisivat nykyistä paremmin hyödyntää sen, että ne tarjoaisivat palveluita esimerkiksi teatteriin tuleville linja-autoryhmille. Tässä tarvitaan kulttuuritoimijoiden ja yrittäjien yhteistyötä. Visio Kulttuuriyritystoiminnan taloudellinen merkitys ja työllistävyys lisääntyvät Vakka-Suomessa sekä uusia yritysinnovaatioita, tuotekonsepteja ja toimintamalleja syntyy kulttuuriyritystoiminnan alueelle. Tavoitteet Kulttuurin ammattilaiseksi pyrkivällä kulttuurintekijällä on Vakka-Suomessa tiedossaan polku, jota edetä sekä vahvat verkostot ja seutukunnassa ainakin yksi yritysneuvoja, joka on erikoistunut luovien toimialojen neuvontaan. Toimenpiteet Vakka-Suomen seutukunta osallistuu Varsinais-Suomen kulttuuriyritysverkoston toimintaan ja yhtenä sen osana alueellisen SILE-jalostamotoiminnan käynnistämiseen. Alueellisen jalostamo-toiminnan avulla annetaan yritysneuvontaa kulttuuriyrityksille ja kolmannen sektorin toimijoille. Ainakin yksi yritysneuvoja Vakka-Suomesta osallistuu Varsinais-Suomen kulttuuriyritysverkoston yritysneuvojien koulutukseen, jonka tavoitteena on antaa tietoa luovien alojen yrittäjyydestä. Ko. yritysneuvojan kautta Vakka-Suomi liittyy luovien alojen maakunnalliseen luovien alojen yritysneuvojaverkostoon. Aluekeskusten kulttuuriverkoston tapaamisiin osallistuvat aluekeskuskoordinaattori ja kulttuurijaoston lähettämä edustaja. Tavoitteena on saada tietoa hyvistä käytännöistä ja siirtää tieto muille toimijoille. Yhteistyö erityisesti Turun ja Rauman seutukuntien kanssa on tärkeää luovien toimialojen kehittämiseksi. Kulttuuriosuuskunnan perustamista seutukuntaan pidetään aktiivisena tavoitteena, jo- hon pyritään järjestämällä alueen yrityskehittäjien toimesta osuuskuntatoiminnasta uusi infotilaisuus, johon kutsutaan alueen kulttuuriyrittäjiä, kolmannen sektorin toimijoita sekä Vakka-Suomen kulttuurijaosto KULTTUURI HARRASTUKSENA Suuri osa Vakka-Suomen kulttuuritoiminnasta ja tapahtumista toteutetaan vapaaehtois- ja harrastajavoimin. Harrastaminen on se pohja, josta voi syntyä ammattimaisuutta. Leimallista harrastustoiminnalle on vapaaehtoisten yhdistysten suuri määrä ja toiminnan laadun ja volyymin kirjavuus. Ongelmana ainakin ajoittain on yhdistysten tietämättömyys toistensa toiminnasta ja yhdistysten välisen yhteistyön suhteellinen vähäisyys, mikä näkyy päällekkäisyytenä. Tyypillisimmillään yhteistyötä tehdään jonkun tapahtuman rakentamisessa.

12 11 Kulttuuri voimavaraksi hankkeen eri vaiheissa tuli esille se, että harrastajat ja yhdistykset kaipaavat yhteisen keskustelun areenoita. Osa kaipasi myös ylikunnallisia kulttuuriväen tapaamisia kun taas osa näki tässä välimatkat ongelmiksi. Useimmiten yhteiset keskustelutilaisuudet kulttuurisektorilla ovat viime vuosina olleet erilaisiin hankkeisiin liittyneitä tapaamisia. Tätä voitaisiin helposti kehittää järjestämällä syys- ja kevätkauden aluksi säännöllisiä yhdistysten tapaamisia, joissa voitaisiin päivittää tulevan toimintakauden tekemiset ja yhteiset haasteet. Useimpien yhdistysten ongelmana on vaikeus löytää aktiivisia tekijöitä ja hallinnosta vastaavia. Myös yhdistysten ikärakenne on haaste, kun nuoria ja työikäisiä on vaikea saada mukaan. Tätä voi pitää osana kehitystä, jossa työelämä vie työssäkäyvien ihmisten ajan. Samaan aikaan myös yhteiskunnallisen passiivisuuden, yksinäisyyden ja henkisen pahoinvoinnin on todettu lisääntyneen. Aktiivisen harrastustoiminnan on kuitenkin todettu vaikuttavan terveyteen ja lisäelinvuosien mahdollisuuteen. 1 Vakka-Suomen vahvuutena on se, että alueen kunnissa ihmiset tuntevat pääosin toisensa. Yhdistystoiminnan houkuttelevuuteen ja aktiivien löytämiseen voidaan pyrkiä vaikuttamaan esimerkiksi järjestöjen toiminnan arvostamisen sekä koulutuksen avulla. Tärkeää on, että vapaaehtoisvoimin toimivat yhdistykset saavat koulutusta jäsenhuoltoon ja hankintaan, tiedotukseen ja hallitustyöskentelyyn liittyen. Tätä tietotaitoa tarjotaan joillekin yhdistyksille heidän katto-organisaatioistaan, mutta sitä voidaan hankkia myös yhdistysten ja/tai kuntien yhteistyönä. Huomioiminen ja kannustaminen ovat keskeisiä tekijöitä vapaaehtoistoiminnan tukemisessa. Tämä tulisi nähdä osana kunnan kulttuurityöntekijöiden toimenkuvaa. Kuntien jakamien avustusten määrä on viime vuosina kutistunut lähes olemattomiin eikä rahalliseen kannustamiseen kulttuuritoimessa ole juurikaan mahdollisuutta. Kunnat tukevat järjestäjiä kuitenkin kaikissa kunnissa vuokratuen avulla. Suuri osa kulttuuriharrastamisesta toteutuu kansalaisopiston kautta. Harrastuksen palkitsevuuden ja siinä kehittymisen kannalta avainasemaan nousee ohjaajien pätevyys. Tässä vastuu on heitä palkkaavilla tahoilla. Visio Harrastajien tekemää kulttuuritoimintaa arvostetaan aidosti alueen kulttuuritarjontaa rikastuttavana voimavarana. Toimenpiteet Yhdistysten säännöllisten tapaamisten järjestäminen kunnissa. Yhdistysten aktiiveille suunnatun koulutuksen järjestäminen. Aloitteentekijänä koulutuksen järjestämisessä voivat olla joko yksittäiset tai seutukunnalliset yhdistykset, kult- tuuri- tai vapaa-aikatoimi. Rahoitusta voi hakea esim. sivistysliitoista tai kansalaisopistolta. Huomion kiinnittäminen taideaineiden opetuksen tasoon. Tästä vastuussa ovat heitä palkkaavat tahot, kuten kansalaisopisto KUNTIEN KULTTUURITOIMEN KOORDINAATIO Kunnan tehtävänä on edistää, tukea ja järjestää kulttuuritoimintaa. Kunnallisen kulttuuritoimen rooliin kuuluu vastata kulttuuritoiminnan koordinoinnista. Eduskunnan sivistysvaliokunnan linjauksen mukaan kulttuuri kuuluu kunnan peruspalveluihin. Tämä on kirjattu myös Varsinais- Suomen maakuntaohjelmaan. Kunnat saavat yleiseen kulttuuritoimintaan valtionosuutta asukasluvun mukaan 2. Vakka-Suomen seutukunnassa ei tällä hetkellä ole yhtään kokopäiväistä kulttuurityöntekijää, jonka työnkuvana olisi pelkästään yleinen kulttuuritoiminta. Taivassalossa kulttuuritoimen hoitamiseen on laskettu 20 % ja Pyhärannassa n. 15 % kirjastonhoitajan viikoittaisesta työajasta 1 Hyyppä-Liikanen 2005, s Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (635/1998).

13 12 sekä Vehmaalla 40 % kirjasto-kulttuuritoimenjohtajan työajasta. Kustavissa kirjastonhoitajakulttuurisihteerin työajasta kulttuuritoimen tehtävien hoitamiseen on laskettu 7 tuntia viikossa. Laitilassa on osa-aikainen kulttuurisihteeri (60 %), joka vastaa lisäksi Kauppilan umpipihamuseosta. Kustavissa kirjastonhoitaja-kulttuurisihteerin virkaan kuuluvat vuoden 2008 alusta alkaen myös museonhoitajan tehtävät. Uudessakaupungissa tehtäviä hoitavat museonjohtaja oman toimensa ohella (vastaten kuvataidetoiminnasta ja kaupungin kahden näyttelytilan toiminnasta), kulttuuriohjaaja, jonka työajasta valtaosan vie Crusell-viikon suunnittelu ja järjestäminen sekä sivistystoimenjohtaja 15 % työajastaan. Vakka-Suomen kansalaisopisto on ottanut kulttuuritoimen resurssien vähennyttyä osan kulttuuritoimen koulutukseen liittyvistä tehtävistä huolehtiakseen. Kulttuuritoimen menot ovat Vakka-Suomen seutukunnassa pienet 1. Vakka-Suomen kulttuuritoimen nettomenojen keskiarvo on 9 euroa/asukas 2. Voidaan sanoa, että kulttuuripalvelut hoidetaan koko seutukunnassa erittäin kustannustehokkaasti ja pienillä panostuksilla saadaan paljon aikaan. Kulttuurityöntekijöiden tehtävänä on luoda yhteyksiä eri tahojen välille, saattaa eri tahoja aktiivisesti yhteen ja toimia paikallisessa kulttuurikentässä koordinaattoreina, jotka eri toimijoiden kanssa verkostoituneina tiedottavat, organisoivat, markkinoivat, tarjoavat tukea ja tiloja ja hankkivat rahoitusta kulttuuritoimijoille mahdollistaen kulttuurin harrastamisen. Toisaalta heidän tehtävänään on toimia yhdessä kirjasto-, opetus-, nuoriso- ja liikuntatoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen kanssa tavoitteenaan kulttuurin saaminen osaksi ihmisten arkipäivää. Kunnallisten koordinaattoreiden vastuulla on se, että asukkailla on mahdollisuus omassa kunnassa tuotettuihin kulttuuripalveluihin ja erityisesti se, että myös lapsilla ja ikäihmisillä on mahdollisuus elämyksiin. Kulttuurityöntekijät ovat myös keskeisiä järjestäjiä suuressa osassa kuntien tapahtumia. Kulttuuripalveluja tuotetaan pääosin monien eri tahojen yhteistyönä. Kuntien kulttuurityöntekijöiden muodostamalla seutukunnallisella kulttuurijaostolla on tärkeä merkitys ylikunnallisen yhteistyön, tiedotuksen ja seudullisten resurssien tehokkaan käytön kannalta. Kulttuuri voimavaraksi -hankkeessa todettiin, että myös seudulliselle kulttuurityöntekijälle kunnallisten toimijoiden rinnalla olisi tarvetta. Ensisijaista on kuitenkin kuntien oman kulttuurisektorin toimivuus. Palvelurakenteen muuttuessa kulttuuritoiminnan toimintaedellytysten tukeminen nousee yhä tärkeämmäksi, sillä sen avulla voidaan vahvistaa paikallista identiteettiä ja sosiaalista pääomaa ja vahvistaa yhteisöllisyyttä samalla kun kulttuurilla on myös työllistävä vaikutus. Harrastaminen ja ammatillisuus sekä kulttuurin koordinaatio ovat kaikki omia osa-alueitaan, eikä vastuuta kunnallisesta kulttuuritoimen koordinaatiosta tule sälyttää yhdistysten harteille. Sen sijaan yhdistykset ovat keskeisiä kulttuuritoimen yhteistyökumppaneita. Visio Eri-ikäiset asukkaat voivat harrastaa kulttuuria osana arkeaan omassa yhteisössään tulevaisuudessa vähintään nykylaajuudessaan. Kulttuuriin panostaminen on koko kunnan strateginen valinta. Kunnissa ymmärretään kulttuuritoimen koordinaatiovastuun merkitys ja nähdään, että kulttuuri on ennaltaehkäisevää toimintaa ja terveyden ja hyvinvoinnin keskeisiä edistäjiä. Toimenpiteet Vähintään nykyisten resurssien turvaaminen kulttuuritoimen koordinointiin. Tavoitteena on yleisen kulttuuritoimen rahoituksen nostaminen lähemmäs maakunnan keskiarvoa (12 /as). Kuntien kulttuuritoimintaa varten saamia valtionosuuksia kohdennetaan entistä enemmän niihin toimintoihin, joita varten ne on saatu. 1 Esimerkiksi yleisen kulttuuritoimen vuosibudjetit ovat seutukunnan neljässä pienimmässä kunnassa palkkoineen ja avustuksineen (museoiden toimintaan ja muille kulttuuritoimijoille) euron välillä. 2 Tilastokeskuksen toiminta- ja taloustilasto vuodelta Todellisuudessa käytössä olevat luvut ovat pienemmät, johtuen mm. siitä että tähän lukuun on joissakin kunnissa laskettu myös yleiseen kulttuuritoimeen kuulumattomia menoja kuten musiikkiopiston kulut.

14 13 Kulttuurijaoston toiminnan vahvistaminen. Jaoston työtapoja kehitetään siten, että ja- oston jäsenten erityisosaamista ja asiantuntijuutta hyödynnetään mahdollisimman laajasti ja tehokkaasti. Kulttuurijaostoa laajennetaan siten, että myös kuvataiteesta Uu- dessakaupungissa vastaava museonjohtaja kuuluu siihen. Kulttuurijaoston yhteistyötä muiden hallintokuntien ja kuntapäättäjien kanssa lisätään. Kulttuuritoiminnasta aidosti kiinnostuneiden henkilöiden valitseminen mukaan kulttuuriasioista päättäviin lautakuntiin Turun seudun kulttuuriyrittäjyyskeskuksen koordinoiman korkeakoulujen harjoittelijavälityksen hyödyntäminen KULTTUURI OPETUS- JA KASVATUSTOIMESSA Lasten päivähoidossa oppiminen tapahtuu leikin keinoin ja toiminta pohjautuu joka yksikölle (päiväkodille, ryhmäperhepäiväkodille ja perhepäivähoidolle) laadittuun varhaiskasvatussuun- nitelmaan, joka sisältää myös lastenkulttuuriosion. Kaikille lapsille tehdään omat varhaiskasvatussuunnitelmat, joissa huomioidaan lastenkulttuurin näkökulma. Päivähoidon arkeen kulttuuri kuuluu monin tavoin (mm. musiikkituokiot, lastenkirjallisuus, sadutus, lasten omat teatteri-, nukketeatteri- ja tanssiesitykset, kuvallinen ilmaisu sekä kädentaidot). Lisäksi päivähoidon lapset osallistuvat seurakunnan, kulttuuritoimen ja museon järjestämiin kulttuuritilaisuuksiin, kuten konsertteihin, näyttelyihin, taiteilijavierailuihin ja Uudessakaupungissa Lasten Marraskuun tapahtumiin. Kirjaston satutunnit ja kirjaston käyttö on oleellinen osa päivähoidon arkea. Uudessakaupungissa toimiva Nukketeatteri Piironginlaatikko esittää aktiivisesti näytelmiään sekä oman kotikuntansa että ympäristökuntien päivähoidolle. Vehmaalla toimii lisäksi ilmaisutaitoon erikoistunut päiväkoti. Kulttuurin harrastaminen päivähoidossa on monipuolista ja runsasta. Peruskouluopetuksessa taide- ja taitoaineiden määrä riippuu koulujen opetussuunnitelmista. Peruskoulun opetussuunnitelman perusteet uusittiin vuonna Kuntien tiukan talousti- takia opetussuunnitelmien minimituntimääriä ei juuri pystytä ylittämään. Runsas vuosi lanteen sitten tullut päätös rahankeruun uudesta normituksesta entistä tiukemmaksi on vähentänyt myös vierailijoiden ja retkien mahdollisuutta osana opetusta. Opetussuunnitelman perusteiden mukaan kuvataidetta ja musiikkia opetetaan alakoululuokilla vähintään yksi tunti viikossa. Käsityötä opetetaan vähintään tunti viikossa luokkalaisille ja vähintään kaksi tuntia luokkalaisille. 1 Vapaaehtoisina oppilaskerhoina seutukunnassa toimii muutamia kuoroja 2. Lisäksi Uudessakaupungissa kulttuurikerhoja järjestetään iltapäivätoimintana vapaa-aikatoimen, seurakunnan ja muiden yhteisöjen kautta. Yläkoulussa vain 7-luokkalaiset saavat taide- ja taitoaineiden opetusta 3. Sen jälkeen 8.- ja 9. vuosikurssilla oppilailla on kaksi valinnaista ainetta yhteensä kaksi tuntia viikossa. 4 Valinnais- kuuluu musiikin, kuvaamataidon ja käsityön lisäksi kotitalous, tietojenkäsittely, liikun- aineisiin ta, saksa, ranska ja venäjä. Kulttuurin ja terveyden vaikutuksia tutkineet Markku T. Hyyppä ja Assi Liikanen näkevät, että nykyisen opetussuunnitelman valossa yläasteesta on muodostunut lukion eteinen, jossa pääpaino on tiedon pänttäämisessä, kun taide voisi auttaa murrosikäistä nuorta karikoiden yli ja löytämään persoonansa. Tutkimusten mukaan taidekasvatuksen myönteinen vaikutus ilmenee vasta aikuisiässä, kun tietoaineet puolestaan valmentavat lähitähtäimellä ammattiin. 5 Lukion opetussuunnitelman perusteiden mukaan kuvataiteessa ja musiikissa on yksi pakollinen kurssi kumpaakin ainetta ja lisäksi yksi kurssi jompaakumpaa ainetta. Pakollisten kurssien 1 Uudessakaupungissa koulut voivat lisätä 1-4 luokilla yhden tunnin taide- ja taitoaineita. Laitilassa puolestaan 2-4 luokilla on mahdollisuus yhden viikkotunnin koulukohtaisiin painotuksiin, joka kohdistuu usein taito- ja taideaineisiin. 2 Laitilan Kappelinmäen koulun kuoro (2vkt) sekä Uudenkaupungin Hakametsän ja Viikaisten koulun kuorokerhot. Vakka-Suomen kansalaisopiston toimintana Uudessakaupungissa järjestettävä bändikerhotoiminta 3. luokalta lukioon saakka toimii lisäksi kiinteässä yhteistyössä koulujen kanssa. 3 Musiikkia yksi jakso, kuvataidetta kaksi jaksoa ja käsityötä kolme jaksoa. 4 Uudenkaupungin musiikkiluokilla niillä oppilailla, joilla on A 2-kieli, valinnaisuutta on vähemmän. 5 Hyyppä-Liikanen 2005, s. 173.

15 14 lisäksi valikoimaa laajentaa mahdollisuus suorittaa syventäviä ja soveltavia kursseja. 1 Lisäksi lukioilla on mahdollisuus tarjota opiskelijoilleen valtakunnallisten taito- ja taitoaineiden lukiodiplomeiden suoritusmahdollisuutta. 2 Opettajien talkoohenki, opettajien ja vanhempien yhteispeli sekä koulujen yhteistyö eri tahojen kanssa paikkaavat opetussuunnitelmien kulttuuri- ja taideaineiden osiota. Avainasemassa on opettajien aktiivisuus. Esimerkiksi Laitilassa 3-6 luokat ovat järjestäneet yhteisen kulttuurikilpailun, jonka pääsymaksuna luokalta on ohjelman valmistaminen kilpailuun. Vehmaalla koulu ja kulttuuritoimi tekevät aktiivista yhteistyötä taidekasvatuksen kehittämiseksi ja koulussa on ollut käynnissä useampivuotinen koulun ja kulttuurin yhteisprojekti 3. Historian opetukseen on lisätty kotiseutuopetusta 4. Uudessakaupungissa kulttuuritoimen Lasten Marraskuun merkeissä alakouluikäisille on vuosittain tarjottu lastenkulttuuriesitys. Lisäksi koulut tekevät vierailuja esim. taidenäyttelyihin. Paikallisen kulttuuritarjonnan käyttö kouluopetuksessa riippuu siitä, mitä kulttuurin käytön mahdollisuuksia paikkakunnalla on ja miten hyvin ne kouluissa tunnetaan. Tähän voivat vai- kuttaa kulttuuritoimijat itse huomioiden sen, että osa opettajista käy paikkakunnilla kauempaa eivätkä he automaattisesti tunne paikallista tarjontaa eivätkä varsinkaan naapurikunnista käytettävissä olevia mahdollisuuksia. Opettajat myös kertovat, että soittaminen suoraan opettajalle on usein sähköpostia tai kirjettä parempi tapa kertoa toiminnasta opettajille. Kouluissa toimintaa suunnitellaan myös melko pitkäjänteisesti, mikä vaatii jatkuvuutta ja pitkää suunnittelua toiminnan tarjoajilta. Kulttuurintekijöitä voitaisiin tehdä tunnetuksi myös opettajien Veso-päivien yhteydessä. Varsinaissuomalaisen lastenkulttuuritarjonnan uudeksi apuvälineeksi on viime vuonna avautunut Vakkula-sivusto 5, jonka tarkoituksena on helpottaa tekijöiden löytämistä. Pätevistä taide- ja taitoaineiden opettajista on ajoittain pulaa. 6. Opettajille on tarjolla jonkin verran alueella asuvien taiteen ammattilaisten tarjoamaa kurssitusta. 7 Palaverissa opettajien kanssa tuli selvästi esille se, että koulujen käyntikohteilta vaaditaan sel- tavoitteellista sisältöä ja hyvää valvontaa, jotta niistä tulee mahdollisia ja kiinnostavia. keää Lukuisissa keskusteluissa on tuotu esille, että esimerkiksi Vakka-Suomen museot, näyttelytilat, kirjastot ja Arkeologiakeskus Untamala odottavat koululaisia kävijöikseen. Niillä on tarjota monia keinoja opetuksen monipuolistamiseen. Toteutus edellyttää, että kotiseutuyhdistysten aktiivit, kirjastonhoitajat ja näyttelytiloista vastaavat keskustelevat paikkakunnan opettajien kanssa siitä, miten käynnit tukisivat opetusohjelmien toteuttamista ja samalla toisivat opetukseen uutta asiantuntemusta ja paikallisuutta. Käyntien reunaehtona on myös opetustunnin pituus ja sen ylittämisen vaikeus yläkouluissa ja lukioissa. Kulttuuriopetuksen lisäämisen mahdollisuudet liittyvätkin pitkälti kulttuurisisältöjen tuomiseen eri oppiaineisiin; esim. käydään piirtämässä museoesineitä tai koulun liikuntatunnin kävelylenkki suuntautuu näyttelyyn. 1 Uudenkaupungin lukiossa syventäviä kursseja musiikissa ja kuvataiteessa on 3 kurssia, koulukohtaisia syventäviä kursseja kuvataiteessa 3 kurssia. Soveltavia kursseja on tarjolla musiikissa 4 ja kuvataiteessa 2. 2 Laitilassa diplomin voi suorittaa kuvataiteessa ja Uudessakaupungissa musiikissa, kuvataiteessa, liikunnassa ja kirjallisuudessa. 3 Koulun ja kulttuurin yhteistyöprojekti Laitilan oppaat ovat esitelleet kirkkoa. Arkeologiakeskuksessa on järjestetty lasten kulttuuripolkuja ja lukion arkeologian valinnaisia kursseja. Uudessakaupungissa koululuokat vierailevat ahkerasti museossa. 5 Vakkula on lastenkulttuuriportaali, joka yhdistää lastenkulttuurin tekijät, käyttäjät, kokijat ja tuottajat. Sivuston pääasiallinen sisältö koostuu käyttäjien sinne tuomista tekijätiedoista, keskusteluista, omien esitysten ja työn markkinoinnista, tapahtumakalenterista jne. Vakkulan haasteena on sen toimintaedellytysten turvaaminen ja siitä tiedottaminen. 6 Esimerkiksi Laitilassa 1-6 luokilla toivottaisiin nykyistä enemmän musiikin opetustaitoisia opettajia. 7 Esim. Kerttu Aaltonen on suunnitellut opetus- ja kasvatusalan ammattilaisille opetuspaketin, jossa annetaan ideoita, miten lasten kanssa voidaan hyödyntää varjoteatteria opetuksen ja kasvatuksen välineenä.

16 15 Koulujen ja paikallisen kulttuuritarjonnan yhteistyötä voidaan kehittää kulttuuripolkusuunnitelmalla, joka tuo koululuokkien paikalliseen kulttuuritarjontaan tutustumisen osaksi opetusta. 1 Polkua suunnitellaankin jo ainakin Uudessakaupungissa. Tarvetta kulttuuritoiminnan vahvistamiseen kouluissa olisi, sillä PISA-tutkimuksen mukaan Suomen koululaisten kulttuurin harrastamisaktiivisuus on OECD-maiden keskitasoa vähäisempää. 2 Tavoitteet Kulttuuripolku käytännön laajentaminen Vakka-Suomen kuntiin. Opetussuunnitelmissa olevien taidekasvatuksen sisältöjen ja paikallisten kohteiden hyödyntäminen. Toimenpiteet Kulttuuripolkusuunnitelman tekeminen kussakin kunnassa erikseen KULTTUURI, TERVEYS JA HYVINVOINTI Vakka-Suomen hyvinvointipoliittisessa ohjelmassa yhdeksi hyvinvoinnin osaalueeksi on nimetty itsensä toteuttaminen ja kulttuuri nähdään yhtenä välineenä siihen. Tutkimusten mukaan kulttuurin aktiivinen harrastaminen lisää elinvuosien määrää. Eniten elinikään vaikuttavat tehokkuusjärjestyksessä museoissa käyminen, konserteissa käyminen sekä elokuvissa ja taidenäyttelyissä käyminen. 3 Tutkimusten mukaan monipuolisin kulttuurisisällöin voidaan virkistää muistia, rikastuttaa elämysmaailmaa ja tarjota elämälle mielekästä sisältöä. Hanna-Liisa Liikanen ja Markku T. Hyyppä toteavat, että taiteen saaminen osaksi sosiaali- ja terveydenhuoltoa vaatii onnistuakseen seuraavien edellytysten toteutumista 4 : Taide- ja kulttuuritoiminta nähdään tärkeänä osana jokaisen ihmisen elämää ja tarpeita. Kulttuurin sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset pitävät toistensa ammattitaidon, kielen ja kulttuurin kunnioittamista peruslähtökohtana. Hoitolaitoksissa on riittävä henkilökunta ja myös omaiset ja vapaaehtoiset ja kansalaisjärjestöt saadaan mukaan henkilökunnan avuksi. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaat nähdään tasavertaisina kulttuuritoimen asiakkaina. Määrärahat ovat riittävät, ja liikkeelle saadut prosessit saadaan jatkumaan. Taide- ja kulttuuritoiminta eivät ole vielä yleisesti vakituinen osa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita. Poikkeuksiakin on: esim. tarinankerrontaa käytetään Laitilassa jatkuvasti muistia tukevana toimintana ja dementikoille järjestetään Kaukolankodissa musiikki- ja lauluhetkiä 5. Myös kehitysvammahuollossa kulttuuritoiminnalla on tärkeä rooli. Lisäksi psykiatriset potilaat käyvät ahkerasti esimerkiksi taidenäyttelyissä ja Uudenkaupungin museolla ja psykiatrian päiväkeskus Kummelilla on säännöllistä yhteistyötä. Erilaisia kulttuurivierailuja ja koulu- ja päiväkotiryhmien esiintymisiä vanhushuollossa on järjestetty kymmeniä vuosia. Asukkaiden vireyttä selvästi lisänneet kokemukset esim. lauluryhmien esiintymisistä ovat kannustavia 6. Myös taideyhdistyksen tuomat kuukauden työt vanhainkodissa Uudessakaupungissa ovat herättäneet positiivista huomiota asukkaissa. 1 Varsinais-Suomessa kulttuuripolku-ohjelma on käytössä mm. Turussa, Salossa ja Liedossa. 2 Hyyppä- Liikanen 2005, s Hyyppä-Liikanen 2005, s Hyyppä-Liikanen 2005, s Monissa kansainvälissä tutkimuksissa onkin todettu, että taiteella ja kulttuuritoiminnalla sekä muilla stimuloivilla toiminnoilla on positiivista vaikutusta muistiin. 6 vrt. myös Hyyppä-Liikanen 2005, s

17 16 Vanhustenhuollossa Uudessakaupungissa on käynnissä 3-vuotinen SYKE-hanke, jossa tuetaan vanhusten kotona pärjäämistä mahdollisimman pitkään ja kehitetään vanhainkotien viriketoimintaa. Keskusteluillassa todettiin, että koulujen, päiväkotien ja muiden esiintyjien vierailut eri yksiköissä ovat hyvin tervetulleita, mutta toiminta voisi olla säännöllisempää. Uusillekin toimijoille löytyisi tehtäviä muisteluhetkien järjestäjinä, kirjastojen kirjojen kuljettajina huonokuntoisille lukeville vanhuksille, lukijoina jne. Lähihoitajakoulutuksen opiskelijat ja omaiset nähtiin käydyssä keskustelussa mahdollisena voimavarana, joita voitaisiin rohkaista myös näihin tehtäviin. Järjestöille ja yksittäisille kulttuuri- ja vapaa-aikatoimijoille tehdään kysely, jonka avulla selvitetään kiinnostusta toimia tällä tavoin vanhustenhuollossa. Vierailevien taiteilijoiden esitysten rahoittajista on pulaa. Visio Taide- ja kulttuuritoiminta on tärkeä osa jokaisen ihmisen elämää ja tarpeita. Kulttuuritoimijat huomioivat myös sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaat. Toimenpiteet Kulttuuritarjonnan sisällyttäminen osaksi yritysten tyky-toimintaa. Tarjotaan mahdollisuus terveyden edistämiseen tukemalla teatteri-, konsertti-, taidenäyttely-, museo- ja elokuvakäyntejä. Kulttuuritoimijoille suunnatun kyselyn toteuttaminen, jossa selvitetään kiinnostus toimia vanhustenhuollossa ja esitellään erilaisia mahdollisuuksia sekä kannustetaan huomioimaan sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköt. Hankerahoituksen hakeminen projektille, jonka avulla kulttuurisisältöjen määrää lisätään pysyvänä osana sosiaali- ja terveydenhuoltoa KULTTUURIN TIEDOTUS JA MARKKINOINTI Alueiden myönteisen julkisuuskuvan vahvistamisessa tiedottamisella ja markkinoinnilla on keskeinen vaikutus. Kulttuuritapahtumilla ja kulttuurista tiedottamisella voidaan rakentaa Vakka- Suomen imagoa, jolla voidaan vahvistaa väestötavoitteiden saavuttamista. Tällä hetkellä Vakka-Suomi ei kovin voimakkaasti profiloidu kulttuuriseutuna huolimatta tasokkaista tapahtumista. Asemansa ovat vakiinnuttaneet Volter Kilpi-kirjallisuustapahtuma ja Crusell-viikko. HANTLA ry:n konserttitarjonta, Pytinkien Paris -puutalotapahtuma ja Murremankeli -tapahtuma ovat lupaavassa alussa. Strategisena haasteena on kulttuurisen imagon vahvistaminen sekä seutukunnan sisällä että ulospäin. Profilin rakentamista tulisi tehdä entistä enemmän myös seutukunnallisesti. Kulttuuritapahtumien alueellinen verkottaminen mm. markkinoinnin helpottamiseksi on myös maakuntakuntaohjelman tavoite. Vakka-Suomen vahvuus on paikallisten tiedotuskanavien runsauden tuoma mahdollisuus saada kulttuurille julkisuutta omalla alueella. Kolmen paikallislehden ja yhden ilmaisjakelulehden lisäksi seutukunnassa toimii kaksi paikallis-tv kanavaa. Vakka-Suomen kunnilla on yhteinen kuntien kotisivujen kautta toimiva tapahtumakalenteri, jota tehokkaasti käyttämällä voidaan välttää myös päällekkäisyyksiä. Seutukunnallisen tapahtumakalenterin toimivuutta lähialueen tapahtumien tiedottajana heikentää se, etteivät Kustavin ja Taivassalon tapahtumat näy yhteisessä kalenterissa. Vakka-Suomen taideyhdistyksen nettisivut on tarkoitettu seutukunnallisen kulttuuritiedottamisen ja -keskustelun kanavaksi. Lisäksi ilmestyy kesälehtiä, joihin on koottu runsaasti tapahtumatietoja. Tiedotuskanavien resurssien rajallisuudesta johtuen tapahtumajärjestäjien ja yhdistysten oma vastuu tietojen ilmoittamisessa korostuu. Omatoimisuuden mahdollistaa kalenterien ja nettisivujen helppo päivitettävyys. Kunnallisten kulttuurista tiedottavien työntekijöiden vastuulla on kulttuuritarjonnan tasapuolinen tiedottaminen. Kulttuurituotteiden ammattitaitoinen markkinointi edellyttää tiedotuksen ja markkinoinnin tason parantamista niin yksittäisten kulttuurikohteiden (esimerkiksi laadukkaat kyltitykset) kuin seudullisten yleisesitteiden ja verkkosivujen suhteenkin. Kulttuurin tulee olla osa matkailun

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Kulttuurituottajana kunnassa. Tehtävät, tavoitteet ja työn kuva Hallintokuntien ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä

Kulttuurituottajana kunnassa. Tehtävät, tavoitteet ja työn kuva Hallintokuntien ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä Kulttuurituottajana kunnassa Tehtävät, tavoitteet ja työn kuva Hallintokuntien ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä Kulttuuri käsitteenä, ymmärretäänkö se? Kulttuuri yhdistetään vielä usein niin

Lisätiedot

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Lähtökohdat Toimijat etäällä toisistaan, maakunnallisen toiminnan lisääminen - ) eri toimijoiden kohtaamisia ja voimavarojen tehokkaampaa yhdistämistä Tahto

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen Teemakohtaiset katto-ohjelmat yhteiset tavoitteet ja prioriteetit kehittämiselle hankerahoituksen tehokkaampi käyttö MEK valmistelee

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNGIN KULTTUURIPALVELUJEN STRATEGIA VUOSILLE 2006-2012

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNGIN KULTTUURIPALVELUJEN STRATEGIA VUOSILLE 2006-2012 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNGIN KULTTUURIPALVELUJEN STRATEGIA VUOSILLE 2006-2012 Kulttuurilautakunta 28.9.2006 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 3 2. KULTTUURIPALVELUIDEN SUUNNITTELUN LÄHTÖ- 3 KOHTIA 3. UUDENKAUPUNGIN

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Työtä teatterista. Iisalmen, Kiuruveden ja Lapinlahden teatterialan työllistämis- ja kehityshanke. Hakemus

Työtä teatterista. Iisalmen, Kiuruveden ja Lapinlahden teatterialan työllistämis- ja kehityshanke. Hakemus Työtä teatterista Iisalmen, Kiuruveden ja Lapinlahden teatterialan työllistämis- ja kehityshanke Hakemus OKM / Taiteilijoiden toimeentulon ja työllisyyden kehittäminen sekä vapaan kentän tuki 08.05.2013

Lisätiedot

Lasten ja nuorten kulttuuriseminaari

Lasten ja nuorten kulttuuriseminaari Lasten ja nuorten kulttuuriseminaari Power Park 14.4.2010 Valtakunnallinen vapaan sivistystyön kehittämisohjelma 2008 2012 Vapaan sivistystyön tarkoituksena on järjestää elinikäisen oppimisen periaatteen

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyys Arviointikysely Vähintään tyydyttävällä tasolla (kouluarvosanalla > 8.5)

Asiakastyytyväisyys Arviointikysely Vähintään tyydyttävällä tasolla (kouluarvosanalla > 8.5) Tulosalue: **HALLINTO Tavoitteen määrittely Mittari Tavoite Toteuma Asiakastyytyväisyys Arviointikysely Vähintään tyydyttävällä (kouluarvosanalla > 8.5) Toteuma 8,3. Tavoite ei Avoimuus, julkisuus Todentaminen

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 20.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 20.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Taidetoimijoiden ja taiteilijoiden yhteistyön kehittäminen sekä alueellisella että kansainvälisellä tasolla 2. Taidemuseon merkityksen kasvattaminen

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016. Kallion Kulttuuriverkosto

TOIMINTASUUNNITELMA 2016. Kallion Kulttuuriverkosto TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Kallion Kulttuuriverkosto Kallion Kulttuuriviikot: Kallio Kukkii ja Kallio Kipinöi Kallio Kukkii toukokuussa ja Kallio Kipinöi marraskuussa ovat molemmat yhdeksän päiväisiä monitaidefestivaaleja,

Lisätiedot

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

20 Varsinais-Suomi. 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

20 Varsinais-Suomi. 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 20 Varsinais-Suomi 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 20.1. VARSINAIS-SUOMI Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 4 kpl Taajaan asutut: 9 kpl Maaseutumaiset: 15 kpl

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO KULTTUURITOIMINTA- Anita Kangas

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO KULTTUURITOIMINTA- Anita Kangas KULTTUURITOIMINTA- KOKEILUT Anita Kangas KESKI-SUOMEN KULTTUURITOIMINTAKOKEILUN TAUSTA (VUOSINA 1976-1979) ARVO SALON JOHTAMA KULTTUURITOIMINTAKOMITEA 1974:2. KULTTUURIPOLITIIKAN TAVOITTEET: TASA-ARVON

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Konferenssi on osaamisen kehittämisen prosessi, jonka tavoitteena on 1. tuoda esille ne osaamiset, joita

Lisätiedot

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Malleja paikalliseen, toimivaan, terveyttä edistävään sovellettuun liikuntatoimintaan Lounais-Suomessa Konsultointi- ja kehittämishanke 2006 2009 Soveli-järjestöjen

Lisätiedot

HYVÄN ELÄMISEN EVVÄÄTelinkeinostrategia

HYVÄN ELÄMISEN EVVÄÄTelinkeinostrategia HYVÄN ELÄMISEN EVVÄÄTelinkeinostrategia 2008-2020 Hyvän Elämisen Evväät- elinkeinostrategia 2008 2020 Tekijöinä Keuruun kaupunki, Multian kunta, Keuruun Yrittäjät ry sekä Kehittämisyhtiö Keulink Oy. Lisäksi

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 27.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 27.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Alueen taidemuseoiden aseman vahvistaminen. Uudet taidemuseo- ja taidehankkeet luovat uutta ja tuovat muutoksia toimintakenttään. 2. Julkisen taiteen

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 13.2.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 13.2.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Aluetaidemuseon asiantuntijaroolin ja alueellisen yhteistyöverkoston vahvistaminen 2. Kiertonäyttelytoiminnan sekä verkkonäyttelyiden kehittäminen

Lisätiedot

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä HYVÄ-ALUEFOORUM Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä Risto Pietilä Oulu 29.10.2009 www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Hämeenlinna 21.3.2012. Culture Finland kulttuurimatkailun katto-ohjelma

Hämeenlinna 21.3.2012. Culture Finland kulttuurimatkailun katto-ohjelma Maaseutumatkailuseminaari Hämeenlinna 21.3.2012 Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 11.4.20 08 Culture Finland kulttuurimatkailun katto-ohjelma MEK (Matkailun edistämiskeskus) valmistelee ja koordinoi

Lisätiedot

PIENEN KIRJASTON YHTEISTYÖVERKOSTO

PIENEN KIRJASTON YHTEISTYÖVERKOSTO PIENEN KIRJASTON YHTEISTYÖVERKOSTO Hyvä kirjasto elävä alue Mikkeli 13.11.2012 13.11.2012 Kirjastotoimenjohtaja Eila Ainali 1 Kirja pienen kirjaston tarpeisiin - viime vuoden urakkana oli kirja 13.11.2012

Lisätiedot

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA Sosiaali- ja terveyspalvelualan toimijoiden liiketoimintaosaamisen tutkimus- ja kehittämistarpeita kartoittava selvitys Tutkija Eevaleena Mattila

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2016. Rajamäen Kehitys Ry Toimintasuunnitelma 2016

Toimintasuunnitelma 2016. Rajamäen Kehitys Ry Toimintasuunnitelma 2016 Rajamäen Kehitys Ry Toimintasuunnitelma 2016 1 1. Rajamäen Kehitys Ry:n toiminnan tarkoitus ja visio tulevasta Rajamäen Kehitys Ry eli RaKe on perustettu 1924 ja on yksi suurimmista ja vanhimmista Nurmijärvellä

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

Mitä on luova talous? Luovat toimialat ja niiden kehityssuuntia

Mitä on luova talous? Luovat toimialat ja niiden kehityssuuntia Mitä on luova talous? Luovat toimialat ja niiden kehityssuuntia Luova talous kasvava talouden sektori Kulutustutkimusten mukaan kulttuurin talous ollut 1980-luvulta lähtien Euroopassa ja Pohjois- Amerikassa

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

EURAN KUNNAN SENIORI-IKÄISTEN VIRKISTYS- JA HYVINVOINTIPALVELUIDEN STRATEGIA 2011 2016

EURAN KUNNAN SENIORI-IKÄISTEN VIRKISTYS- JA HYVINVOINTIPALVELUIDEN STRATEGIA 2011 2016 EURAN KUNNAN SENIORI-IKÄISTEN VIRKISTYS- JA HYVINVOINTIPALVELUIDEN STRATEGIA 2011 2016 Rikas elämä kaiken ikää. 21.2.2011 Sisällysluettelo 1. STRATEGIAN TARKOITUS 3 2. STRATEGIAN TAUSTAA 3 3. STRATEGIAN

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät?

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Kari Sjöholm 10.9 2014 -200-400 -600-800 -1000-1200 -1400-1600 Hallitusohjelman sekä vuosien 2012-2014 kehysriihien

Lisätiedot

Ajankohtaisia kehittämishankkeita ja poliittisia linjauksia valtakunnan tasolla

Ajankohtaisia kehittämishankkeita ja poliittisia linjauksia valtakunnan tasolla Hanketreffit Kulttuuri ja hyvinvointi Ajankohtaisia kehittämishankkeita ja poliittisia linjauksia valtakunnan tasolla Hämeenlinna 22.5.2014 ja Oulu 27.5.2014 Maaseudun elämänlaatuverkosto Heli Talvitie,

Lisätiedot

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA 1 2 Hallitusohjelman tarkoitus ja merkitys Pirkkalan pormestarimalliin kuuluu toimintatapa, jossa uusi pormestari ryhtyy heti valintansa jälkeen kokoamaan hallitusohjelmaa.

Lisätiedot

Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1.10.2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä?

Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1.10.2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä? Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1..2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö Paikallismuseo matkailun kehittäjänä? Matkailu ja kotiseututyö & museot alueen kulttuuri kiinnostaa aina matkailijoita

Lisätiedot

M A A L I. Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle

M A A L I. Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle M A A L I Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle MIKSI? - luovat alat auttavat muita toimialoja parantamaan tuotteitaan ja palveluitaan - luovan osaamisen parempi hyödyntäminen lisää yritysten

Lisätiedot

Laskennallisille menoille ja tuloille on oma kohtansa käyttökustannusten ja käyttötuottojen taulukoissa.

Laskennallisille menoille ja tuloille on oma kohtansa käyttökustannusten ja käyttötuottojen taulukoissa. Kuntien kulttuuritoiminnan kustannukset 2010 Vastausohjeet Yleiset vastausohjeet Tässä kyselyssä kootaan tietoa kuntien kulttuuritoiminnan kustannuksista. Kulttuuritoiminnalla tarkoitetaan kirjastoissa,

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla 21.8.2014 Ilkka Luoma Terveyspalvelujohtaja/johtava ylilääkäri, Kokkolan kaupunki Johtava lääkäri, Peruspalveluliikelaitos

Lisätiedot

Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toimintaohjelma ja toteutuksen vaiheet 2011. 28.1.2011 Ohjelmajohtaja Maija Perho Tekryn seminaari

Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toimintaohjelma ja toteutuksen vaiheet 2011. 28.1.2011 Ohjelmajohtaja Maija Perho Tekryn seminaari Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toimintaohjelma ja toteutuksen vaiheet 2011 Tekryn seminaari Terveyden edistämisen politiikkaohjelma Istuvan hallituksen ohjelmaan sisällytettiin mm. Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Työryhmä: Paikallista ruokaa läheltä 18.-19.8., Maaseutututkijatapaaminen Päivi Töyli Aitoja makuja -hanke, projektipäällikkö Koulutus-

Lisätiedot

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Sosiaali -ja terveydenhuollon ja potilasyhdistysten, ehkäisevän päihdetyön, eläinsuojelutyön ja

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen.

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. I luku Tehtäväalue 1 Tehtäväalue Sivistystoimen toimialan tehtävänä

Lisätiedot

HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015

HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015 HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015 1. Toiminta-avustukset a. Taide- ja kulttuurilaitosten toiminta-avustukset 2015 b. Taide- ja kulttuuriyhteisöjen toiminta-avustukset

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Seurojen tukitoimet. Kisakeskus 28.11.2015 Seurapalvelujohtaja Veli-Tapio Kangasluoma

Seurojen tukitoimet. Kisakeskus 28.11.2015 Seurapalvelujohtaja Veli-Tapio Kangasluoma Seurojen tukitoimet Kisakeskus 28.11.2015 Seurapalvelujohtaja Veli-Tapio Kangasluoma Seurojen tukitoimet strategiset tavoitteet jäsenistölle laadukasta kansalaistoimintaa tukevaa koulutusta seurojen toiminnan

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 6.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 6.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Varsinaissuomalaisen kuvataidekulttuurin tukeminen ja sen tunnettuuden lisääminen 2. Varsinais-Suomi on kuvataiteilijoiden näkökulmasta houkutteleva

Lisätiedot

Tavoite Alueelliset palvelut Alueelliset yleisöt Alueelliset sidosryhmät Paikallismuseotyön tukeminen: Paikallismuseoiden neuvonta

Tavoite Alueelliset palvelut Alueelliset yleisöt Alueelliset sidosryhmät Paikallismuseotyön tukeminen: Paikallismuseoiden neuvonta Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Museoiden tukeminen 2. Kulttuuriperinnön vaalimisen osallistavien menetelmien kehittäminen 3. Kulttuuriperintötiedon saavutettavuuden kehittäminen

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Taide ja kulttuuri. ovat hyvinvoinnin

Taide ja kulttuuri. ovat hyvinvoinnin Taide ja kulttuuri ovat hyvinvoinnin perusta KULTTUURILLA ON KESKEINEN ASEMA yhteiskunnallisessa muutoksessa. Taide ja kulttuuri ovat perusasioita, joiden uutta luova vaikutus säteilee elämän kaikille

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Tavoitteen määrittely Mittari Tavoite ja sen toteutuminen. Vaikuttavuus Asiakastyytyväisyys Arviointikysely Arviointia ei ole tehty

Tavoitteen määrittely Mittari Tavoite ja sen toteutuminen. Vaikuttavuus Asiakastyytyväisyys Arviointikysely Arviointia ei ole tehty Tulosalue: **HALLINTO ja sen toteutuminen Asiakastyytyväisyys Arviointikysely Arviointia ei ole tehty Avoimuus, julkisuus Todentaminen Pöytäkirjat julkaistaan verkossa Resurssien hallinta Kustannusten

Lisätiedot

Kanta-Hämeen sote 2016

Kanta-Hämeen sote 2016 Kanta-Hämeen sote 2016 Markku Puro 8.12.2015 Hämeen parasta kehittämistä! I. 2015 saavutukset II. Hahmotelma 2016-2018 III. Vuosi 2016 tarkennettuna 1. Tavoitetilan määrittely 2. Osallisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Hyvinvointifoorum 4.11.2009 Tampere Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK Sisältö Strateginen tausta Kansallisten

Lisätiedot

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 1.1 31.12.2016 Sisällysluettelo 1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 1.1 Yhdistyksen oma toiminta... 2 1.2. LEADER hanketoiminta... 3 1.3. LEADER hallinto ja viestintä... 3 1.4.

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Kulttuuripalvelut kuntarakenteen muutoksissa, pienten kuntien näkökulma

Kulttuuripalvelut kuntarakenteen muutoksissa, pienten kuntien näkökulma Kulttuuripalvelut kuntarakenteen muutoksissa, pienten kuntien näkökulma Suomen musiikkioppilaitosten liiton syyspäivät 13.11.2013. Kuhmo Heli Talvitie Kulttuuriteemaryhmä, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

Tulosyksikkö Prosessi Tavoite Strategianäkökulma A P T H 211 Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen

Tulosyksikkö Prosessi Tavoite Strategianäkökulma A P T H 211 Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen TOIMIELIN SIVISTYSLAUTAKUNTA SIVISTYSTOIMEN HALLINTO 211Sivistystoimen hallinto Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen Osaamisen, harrastamisen ja kulttuurin Terveyden ja elämänhallinnan Strategianäkökulmat:

Lisätiedot

Kimmo Levä Museonjohtaja FM, MBA

Kimmo Levä Museonjohtaja FM, MBA Kimmo Levä Museonjohtaja FM, MBA Luovat toimialat: taiteet ja muu kulttuurituotanto, matkailu, arkkitehtuuri, mainonta ja viestintä, muotoilu Luova talous: luovuutta tuotteissaan ja tuotannossaan hyödyntävät

Lisätiedot

STRATEGIA 2020. Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia

STRATEGIA 2020. Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia STRATEGIA 2020 Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia 1 Sisällysluettelo Visio s. 3 Edistämme kaupunkilaisten hyvinvointia kulttuurikosketuksilla Viemme kulttuuria ja taidetta keskelle kaupunkilaisten

Lisätiedot

Lapinlahden kuntastrategia 2011-2017

Lapinlahden kuntastrategia 2011-2017 Lapinlahden kuntastrategia 2011-2017 visiona Elinvoimainen Lapinlahti 2025 Khall 7.3.2011 Lapinlahti ja Varpaisjärvi 2010 Nykytilanteen vahvuudet Maantieteellinen sijainti. Hyvät julkiset palvelut ja niiden

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA - Luovaa taloutta edistävät julkiset toimet ja kehittämislinjaukset Rysä goes Luova Suomi, Mikkeli, 16.-17.10.2012 Tn Sakari Immonen TEM/Elinkeino- ja innovaatio-osasto

Lisätiedot

POP perusopetus paremmaksi

POP perusopetus paremmaksi POP perusopetus paremmaksi Kehittämiskokonaisuudet 2008 Osaamisen ja sivistyksen asialla POP - ohjelman merkitys Perusopetus paremmaksi ohjelmassa pyritään parantamaan erityisesti opetuksen laatua Toimenpiteet

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Pauliina Mattinen 1 Tutkimuksesta yleensä Tutkimuksen aineistonkeruun toteutti Innolink Research Oy. Tutkimus

Lisätiedot

Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet

Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet Piirros Mika Kolehmainen Haukiputaan koulun 5. luokan valinnaiset aineet A2- kieli (2 h) saksa ranska ruotsi Liikunnan syventävä (2h) Musiikin syventävä

Lisätiedot

Taide ja kulttuuri. ovat hyvinvoinnin

Taide ja kulttuuri. ovat hyvinvoinnin Taide ja kulttuuri ovat hyvinvoinnin perusta kulttuurilla on keskeinen asema yhteiskunnallisessa muutoksessa. Taide ja kulttuuri ovat perusasioita, joiden uutta luova vaikutus säteilee elämän kaikille

Lisätiedot

11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet

11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet 11. KIRJASTOT 11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden

Lisätiedot

Savon Yrittäjät: Strategia 2015-2020. Strategiaryhmän esitys 22.4.2015

Savon Yrittäjät: Strategia 2015-2020. Strategiaryhmän esitys 22.4.2015 Savon Yrittäjät: Strategia 2015-2020 Strategiaryhmän esitys 22.4.2015 1 Savon Yrittäjien johtamisjärjestelmä Strategia 1/2015 Laatujärjestelmä ERILLIS- STRATEGIAT Päästrategiaa täydentävät. Esimerkiksi

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

VARKAUDEN KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMI

VARKAUDEN KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMI KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMEN TOIMINTASÄÄNTÖ VARKAUDEN KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMI TOIMINTASÄÄNTÖ 1. LUKU Varkauden sivistyslautakunta päättää toimintasäännöllä alaistensa palvelualueiden tehtävistä

Lisätiedot

Kulttuuripalvelun mahdollistaminen terveydenhuollossa eri hallintokuntien ja taiteilijoiden yhteistyönä

Kulttuuripalvelun mahdollistaminen terveydenhuollossa eri hallintokuntien ja taiteilijoiden yhteistyönä Kulttuuripalvelun mahdollistaminen terveydenhuollossa eri hallintokuntien ja taiteilijoiden yhteistyönä Voimaa Taiteesta seminaari, Vantaa 27.9.2012 Tuulia Koponen, yh, TtM, 27.9.2012 Tuulia Koponen 1

Lisätiedot

JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä

JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä ROVANIEMEN SEUDUN MIELENTERVEYSSEURA RY JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä HANKETREFFIT 27.5.2014 KULTTUURI

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN KANTA-HÄMEEN MATKAILUN STRATEGINEN JATKOSELVITYS VAIHE III CreaMentors Oy 2008 Strategian laadintaprosessi Toimijahaastattelut -matkailutoimijat -kehittäjät -päättäjät -rahoittajat Visio 2015 Toimenpideohjelma

Lisätiedot

(Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 27.10.2008. Myöhemmin tehdyt muutokset ja lisäykset on mainittu tekstin yhteydessä.)

(Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 27.10.2008. Myöhemmin tehdyt muutokset ja lisäykset on mainittu tekstin yhteydessä.) KULTTUURITOIMEN J O H T O S Ä Ä N T Ö (Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 27.10.2008. Myöhemmin tehdyt muutokset ja lisäykset on mainittu tekstin yhteydessä.) I LUKU KULTTUURILAUTAKUNTA Toiminta-ajatus Toimiala

Lisätiedot

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus 25.2.2015 Helsinki Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen

Lisätiedot

KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAPALVELUT. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAPALVELUT. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAPALVELUT Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KULTTUURIFOORUMI - KULTURFORUM 12.3.2015 TEEMARYHMÄT 1. Luovan alan yrittäjyys 2. Kolmannen sektorin yhteistyö 3. Kulttuuri- ja

Lisätiedot

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI suvaitsevaisuus rohkeus oikeudenmukaisuus vastuullisuus MAAILMANKANSALAINEN aktiivisuus terve itsetunto avoimuus muutosvalmius RAAHEN OPETUSTOIMI Kansainvälisyysstrategia

Lisätiedot

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10. Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.2013 MYRSKY-HANKE mahdollistaa nuorille suunnattuja, nuorten omia voimavaroja

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan liiton painopisteet yrittäjyyden edistämiseksi

Etelä-Pohjanmaan liiton painopisteet yrittäjyyden edistämiseksi Etelä-Pohjanmaan liiton painopisteet yrittäjyyden edistämiseksi Elinkeinoseminaari Seinäjoki 16.5.2007 16.5.2007 Asko Peltola Elinkeinoseminaari 2007 1 Maakuntasuunnitelman visio 2030: Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

LIITE. JAKE Järjestö- ja kansalaistoiminnan kehittämishanke

LIITE. JAKE Järjestö- ja kansalaistoiminnan kehittämishanke LIITE JAKE Järjestö- ja kansalaistoiminnan kehittämishanke Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 JAKE JÄRJESTÖ- JA KANSALAISTOIMINNAN KEHITTÄMISHANKE JAKE-hanke on Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskuksen,

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Kuntien verkkoviestintä ja sosiaalisen median käyttö kysely 2013. Maaliskuu 2013

Kuntien verkkoviestintä ja sosiaalisen median käyttö kysely 2013. Maaliskuu 2013 Kuntien verkkoviestintä ja sosiaalisen median käyttö kysely Maaliskuu Taustaa Kysely toteutettiin alkuvuonna (12.2.-1.3.) Kysely lähetettiin kirjaamojen kautta kuntien verkkoviestinnästä vastaavilla Vastaajia

Lisätiedot

Sivistysosaston monipuolisuus ja sen kehittämismahdollisuudet

Sivistysosaston monipuolisuus ja sen kehittämismahdollisuudet SIVISTYSLAUTAKUNTA HALLINTO Strategiset painopistealueet / kriittiset menestystekijät ovat niitä asiakokonaisuuksia, joissa onnistuminen on välttämätöntä tavoitetilan saavuttamiseksi. Strategiset painopistealueet

Lisätiedot

Arvoisa vastaaja. Vapaaehtoistoiminnan asiantuntemustasi ja paikallistietämystäsi tarvitaan!

Arvoisa vastaaja. Vapaaehtoistoiminnan asiantuntemustasi ja paikallistietämystäsi tarvitaan! Arvoisa vastaaja Vapaaehtoistoiminnan asiantuntemustasi ja paikallistietämystäsi tarvitaan! 1) Tämä on vapaaehtoistoiminnan paikalliseen infrastruktuuriin liittyvä kartoitus, joka toteutetaan joulutammikuun

Lisätiedot

KULTTUURIN HYVINVOINTIVAIKUTUSTEN EDISTÄMISEN KOULUTUKSELLISET HAASTEET JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET

KULTTUURIN HYVINVOINTIVAIKUTUSTEN EDISTÄMISEN KOULUTUKSELLISET HAASTEET JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET KULTTUURIN HYVINVOINTIVAIKUTUSTEN EDISTÄMISEN KOULUTUKSELLISET HAASTEET JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Merja Saarela, Kari Nuutinen lisäksi asiantuntijoina: Kainulainen Maija, Keskuspuiston ammattiopisto; Invalidisäätiö

Lisätiedot

Taide ja kulttuuri. ovat hyvinvoinnin

Taide ja kulttuuri. ovat hyvinvoinnin Taide ja kulttuuri ovat hyvinvoinnin perusta kulttuurilla on keskeinen asema yhteiskunnallisessa muutoksessa. Taide ja kulttuuri ovat perusasioita, joiden uutta luova vaikutus säteilee elämän kaikille

Lisätiedot

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Ulla-Maija Laiho Työ- ja elinkeinoministeriö, HYVÄ hanke Helsinki 26.11.2009 Miksi TEM:n linjauksia hyvinvointialalle? Sosiaali-

Lisätiedot