Pohjoissavolaista aivoterveyttä edistämässä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pohjoissavolaista aivoterveyttä edistämässä"

Transkriptio

1 Pohjoissavolaista aivoterveyttä edistämässä

2 Pohjoissavolaista aivoterveyttä edistämässä MUKANA MYÖS Aivovammaliitto ry. p Pohjois-Savon Aivohalvausyhdistys ry Tulliportinkatu 25 B IIkrs Kuopio p tai Lehden julkaisee: Aivot Narikasta hanke Pohjois-Savon Muisti ry Kuopion Parkinson-yhdistys ry Tulliportinkatu 25 B, 2 krs, Kuopio, p www. parkinson.fi/alueellinen-toiminta Toimitus: Pohjois-Savon Muisti ry Kannen kuva ja piirrokset: Janne Markkanen Painopaikka: Kopijyvä Oy, Kuopio Pohjois-Savon Muisti ry Lapinlinnankatu KUOPIO P. (017)

3 KÄDESSÄSI ON KOLMAS AIVOT AVOT LEHTI! Erilaiset aivoperäiset sairaudet ovat merkittävä suomalaisten terveyttä uhkaava tekijä, joka aiheuttaa usein työkyvyttömyyttä ja ennenaikaista siirtymistä pois työelämästä. Monia näistä sairauksista voidaan ennalta ehkäistä terveellisillä elintavoilla ja pyrkimällä välttämään vammojen syntyä. Nämä elintavat on parasta omaksua jo varhain, jotta ne muodostuisivat koko elämän mittaisiksi toimintamalleiksi ja auttaisivat ehkäisemään aivosairauksien puhkeamista ja aivovammojen syntymistä myöhemmällä iällä. Aivoterveelliset elintavat eivät ole vaikeita toteuttaa. Niiden pääperiaatteet löydät tämän lehden sivuilta! Avainsanoja ovat : RAVINTO, LIIKUNTA, AIVOJEN HARJOITTAMINEN, LEPO ja PÄIHTEETTÖMYYS! Aivot Narikasta hankkeessa kuusi eri yhdistystä Pohjois-Savosta on ollut mukana kehittämässä alueellista vertaistuen Tuuppari mallia edistämään jo sairastuneiden kuntoutumista ja ehkäisemään heidän jäämistään syrjään. Mukana hankkeessa olleet järjestöt pääsevät tämän lehden myötä päivittämään kuulumisiaan ja tulevaisuuden visioitaan. Toivottavasti Aivot Avot -lehti antaa Sinulle sysäyksen alkaa huolehtia itsestäsi paremmin tai vahvistaa jo aloitettuja elämäntapavalintoja. Anna hyvän kiertää ja ota lehti myös kaverille!

4 Pääkirjoitus Oikeus rikkaaseen elämään Kun olin pikkutyttö, samassa kaupassa asioi kuuro ja mykkä mies, Mykkä -Eemeli. Lähes kaikki lapset ja suuri osa aikuisista pelkäsivät tuota pitkänhuiskeaa miestä. Hän ei suinkaan ollut hiljainen, vaan hän äänteli voimakkaasti yrittäessään kiinnittää myyjän huomion. Mies osoitti kädellään kahvimyllyä, millä eleellä hän viestitti haluavansa ostaa paikanpäällä jauhettua kahvia. Sitten hän ojensi mukanaan olevan maitopeelarin myyjän käteen. Meijerin toimittama irtomaito siirtyi maitotonkasta litran mitalla Eemelin peelariin. Tovin päästä mies poistui puodista tyytyväisenä ostokset mukanaan, olihan hän tullut kuulluksi ja ymmärretyksi. Lapsuuden aikainen havainto toimivasta palveluketjusta ja jaetusta ymmärryksestä on yhä kirkkaana mielessä, vain kaupat ja ostokset ovat nykyaikana toisenlaisia. Aivosairauksia tai vammoja kohdanneiden hoito- ja palveluketjut ovat muuttuneet niistä ajoista aika lailla, mutta toimivan kommunikoinnin avaintekijä on edelleenkin ymmärretyksi tuleminen. Nyt muun muassa käypähoito-suositukset ohjaavat ketjujen ja verkostojen toimijoita tekemään valintoja, joiden tavoitteena on asiakkaan ja potilaan hyvä hoito ja kuntoutus. Etenevien aivosairauksien diagnosointiin kehitetään uusia menetelmiä koko ajan. Vanha viisaus neuvoo kuitenkin, että sellaista ei kannata seuloa, mitä ei pystytä hoitamaan. Onneksi myös hoitomenetelmät kehittyvät lähes samassa tahdissa, esimerkkinä neurologisten sairauksien tai oireyhtymien hoitoon tai hallintaan käytettävät (lääke)hoidot, jotka parantavat käyttäjänsä elämänlaatua. Hoito- ja palvelusuunnitelman yhdeksi tavoitteeksi voitaisiinkin aina kirjata rikas elämä, unohtamatta kaunista kuolemaa. Riittävän laadukas elämä on siis jokaisen ihmisen oikeus. Yksi keskeinen edellytys hyvälle elämälle on korkeatasoinen ja oikeaaikainen kuntoutus. Jollain kuntoutujalla tavoitteena on omatoimisuuden ylläpito ja itsemääräämisoikeuden säilyttäminen niin

5 pitkään kuin se on inhimillisyyttä loukkaamatta mahdollista. Jonkun toisen mielessä siintää vaiheittainen kuntoutuminen ja työelämään palaaminen. Matkan varrella tarvitaan useita palveluketjun lenkkejä ja käytännön tason toimijoita, mutta kaikkein keskeisin toimija on kuntoutuja itse. Aivoterveyttä horjuttavat tilanteet tulevat usein täysin yllättäen, ilman ennakkovaroituksia. Asianmukainen ensiapu, ensihoito ja hoito ovat silloin tietenkin kullanarvoisia. Tilanteen rauhoituttua elämä jatkuu uudelleen suuntautumisen ja kuntoutuksen merkeissä. Silloin rauhallinen keskustelutuokio jonkun saman kokeneen kanssa voi avata aivan uuden näkymän: koska Sinä selvisit, minunkin kannattaa ehkä kokeilla. Pohjoissavolaisten aivoterveysyhdistysten yhteinen Aivot Narikasta hanke on kannustanut vertaistoimijoita mukaan edellä kuvaamaani Tuuppari -toimintaan. Osalle on luontevinta vaihtaa ajatuksia sähköpostitse tai kirjeitse, toisille vaikkapa yhteisöpalvelu Facebookin suljetut keskusteluryhmät ovat kotoisampia foorumeja ajatusten vaihtoon. mahdollisuuden vertaiskeskusteluun. Naapurissa asuneen Mykkä -Eemelin ostokset olisivat jääneet tekemättä, ellei kaupan myyjällä olisi ollut aikaa ja tahtoa selvittää, mitä miehellä oli mielessä. Yhteisymmärrys kuitenkin löytyi. Vaivannäkö siis kannatti ja Eemeli jatkoi elämäänsä 1960-luvun tyyliin. Rohkaisen jokaista pohtimaan, mitä ymmärretyksi tuleminen ja rikas elämä tarkoittavat. Ei niihin ehkä ihmeitä vaadita. Puhuminenkaan ei ole aina tarpeen, sen sijaan korvat ja sydän on hyvä pitää avoimena. Sisko Väisänen Vertaisryhmänohjaaja Terveydenhoitaja Henkilökohtaisten tapaamisten ja sähköisten verkostojen lisäksi pohjoissavolaiset aivoterveyden vaalijat ovat perustaneet itseohjautuvia toimintapainotteisia ryhmiä, joiden keskeisenä tavoitteena on vertaistuen saaminen ja antaminen. Toiminnan lomassa on luontevaa käydä luottamuksellisiakin vertaiskeskusteluja. Myös omaiset tarvitsevat

6 Tervetuloa Aivohuoltamolle! Osoitteesta löydät vinkkejä aivojen huoltoon! Siellä voit testata aivoterveytesi, tietämystäsi aivovisassa ja pelata pelejä! Seuraavalla sivulla voit kokeilla aivovisaa. Lisää kysymyksiä löydät netistä! Sieltä löydät myös Aivot Avot lehden kaikki kolme numeroa! KÄY TUTUSTUMASSA!

7 A B C A B C A B C A B C A B C

8 1. B 2. B 3. A,B 4. C 5. C 6. C 7. A 8. A,B 9. A,C 10. A,B A B C A B C A B C A B C A B HUOM! C Lisää kysymyksiä löydät osoitteesta OIKEAT VASTAUKSET: Vastaukset näihin kysymyksiin löydät testin lopusta!

9 Vinkkejä aivoterveyteen... Muistathan, että aivoystävällinen ruokavalio = sydänystävällinen ruokavalio, siihen kuuluvat: Rasvainen kala, esim. lohi, muikku, taimen 2-4 kertaa viikossa Rypsi-, oliivi ja muut kasviöljyt Kuitupitoiset kokojyväviljatuotteet Pähkinät Värikkäät kasvikset (parsakaali, pinaatti, tomaatti, kaali, porkkana ) Hedelmät ja kotimaiset marjat Monipuoliset, säännölliset ateriat pitävät näläntunteen poissa ja auttavat myös painonhallinnassa. Vanha tuttu lautasmalli on edelleen hyvä apu terveellisen ruoka-annoksen kokoamiseksi! Täytä puolet lautasesta kasviksilla, neljäsosa perunalla, riisillä tai pastalla ja viimeinen neljännes lihalla, kalalla tai proteiinipitoisella kasvisruoalla! Niistä saa mm. hyödyllisiä omega-3 - rasvahappoja ja elimistöllemme tärkeitä vitamiineja ja antioksidantteja. Esim. B12 vitamiinin puutoksen tiedetään altistavan muistisairauksille. Sitä saa esimerkiksi kalasta, siipikarjan lihasta, pavuista, kananmunasta ja maidosta. Ne ovat myös hyviä proteiinin lähteitä! Punaista lihaa ravinnossa tarvitaan vain vähän ja prosessoituja lihatuotteita on syytä välttää. Muista myös välttää liiallista suolankäyttöä ja juoda riittävästi!

10 Fyysinen aktiivisuus on tärkeää aivojen terveydelle. Siitä on paljon tutkimusnäyttöä. Myös iäkkäämpänä aloitettu säännöllinen liikunta, erityisesti kävely, vaikuttaa suotuisasti aivoihin ja ehkäisee esimerkiksi muistin heikkenemistä. Liikunta auttaa pitämään sydän- ja verenkiertoelimistömme ja siten myös aivot kunnossa. Liikkuessa myös koordinaatiokyky, aistit ja muisti aktivoituvat. Usein liikuntaan liittyy myös ystävien tapaamista, mikä tuo hyvää mieltä! Myös hyötyliikunta, työmatkapyöräily tai esimerkiksi puuhastelu puutarhassa ovat hyväksi! Myös älyllinen aktiivisuus on tärkeää! Aivoja kannattaa harjoittaa mahdollisimman monipuolisesti ja haasta niitä oppimaan uutta, sillä kyky oppia säilyy myös iäkkäämpänä! Esimerkiksi matemaattinen ja looginen päättelykyky yleensä vain paranee vuosien myötä! Kaikki toiminta, mikä vaatii älyllistä ponnistelua ja luovaa ajattelua aktivoi aivosoluja. Muistia voi harjoittaa myös arjessa opettelemalla kauppalistan ulkoa, yrittämällä muistaa puhelinnumeroita jne. Vaihtelua voi hankkia myös rikkomalla rutiineja: Uuden oppiminen tuo mielihyvää, joka kannustaa uusiin suorituksiin. Mitä enemmän aivot joutuvat tekemään töitä, sitä tehokkaammin ne myös toimivat! Unen aikana aivot lepäävät ja tankkaavat energiaa. Silloin myös tallennetaan tarpeellinen ja poistetaan tarpeeton tieto. Jo pieni univelka heikentää älyllisiä toimintoja. Satunnainen univelka korvautuu tilaisuuden tullen syvempänä unena, mutta pitkittynyt unettomuus voi altistaa monille sairauksille. Hyödyllisintä olisikin pyrkiä mahdollisimman säännölliseen unirytmiin varsinkin jos kärsii univaikeuksista: Käy nukkumaan ja pyri heräämään samoihin aikoihin myös viikonloppuisin ja tee makuutilasta rauhallinen paikka vailla melua ja valoa! Unen tarpeessa on yksilöllisiä eroja: Esimerkiksi lasten ja nuorten kehittyvät aivot vaativat enemmän unta!

11 Hallittu stressi lisää vireyttä ja valmistaa tulevaan. Liiallinen stressi voi kuitenkin jumittaa aivot. Seurauksena luova ongelmanratkaisukyky häviää, tarkkaavaisuus, keskittymis- ja oppimiskyky heikkenevät, virheriski kasvaa ja sosiaaliset vuorovaikutuskyvyt huononevat. Työtehtävien vastapainoksi onkin hyvä harrastaa jotain, jonka avulla irtautuu työstä ja aivot saavat lepuutusta. On tärkeää tunnistaa rajansa ja varata aikaa myös hetkittäiselle toimettomuudelle ja haaveilulle. Se edistää luovuutta ja auttaa ratkaisemaan pulmia alitajuisesti! Kaikki päihteet johtavat usein peruuttamattomiin muutoksiin elimistössä, mutta jotkut muutoksista voivat korjaantua lopettamisen jälkeen. Elämäntapamuutos siis kannattaa! Nuorten kohdalla ei ole alkoholin kohtuukäyttöä. Jo harvasta nuoruusiän päihdekokemuksesta syntyy mielihyvämuisti, joka edistää riippuvuuden syntymistä aikuisena. Kehittyvät aivot ovat myös herkempiä vaurioitumaan alkoholin ja huumeiden vaikutuksesta! Alkoholin kohtuukäyttö on naisille enintään 1, miehelle enintään 2 ravintolaannosta päivässä, ei päivittäin. Monipuolisen kulttuurin Kertaluonteinenkin runsas alkoholin käyttö voi johtaa muistikatkoksiin, tuhota aivosoluja ja altistaa aivot vakaville sairauksille. Myös alttius aivovaurioon johtaviin tapaturmiin kasvaa. Alkoholismissa uhkana ovat jo monet liitännäissairaudet. harrastamisen on todettu hyödyntävän aivojen tilaa niin terveillä kuin sairastuneilla. Esimerkiksi musiikkia ja muuta kulttuuria harrastavien terveydentilan ja mielialan on tutkimuksissa todettu olevan parempi kuin taiteita harrastamattomien. Myös heidän muistinsa on testeissä todettu usein paremmaksi!

12 AIVOT NARIKASTA HANKE Terveyttä aivoille - Tukea sairauden kohdanneille aivosairauden kohdanneita osallistumaan ja vaikuttamaan vertaistoiminnan parissa. Koulukiertueella ja aivokuntoilemassa Aivoperäiset sairaudet ja aivovammat ovat merkittävästi keski-ikäisten suomalaisten terveyttä ja toimintakykyä heikentäviä tekijöitä. Kansalaisten tietoisuus ja motivoituminen aivoterveyteen vaikuttavista tekijöistä onkin entistä tärkeämpää sairauksien ja vammojen ennaltaehkäisemiseksi. Sairaus tai vamma työiässä on kriisi, joka johtaa helposti syrjäytymiseen ja lisäongelmiin kuten masennukseen. Tietoa ja tukea tarvitaan työikäisenä sairauden kohdanneelle perheineen niin sopeutumiseen, kuntoutumiseen kuin syrjäytymisen ehkäisyynkin. Hanke teki yhteistyötä Pohjois-Savon poliisin kanssa Who Cares koulukiertueella, jonka tiimoilta tavoitettiin useita tuhansia yläkouluikäisiä nuoria. Näille nuorille kohdennettiin todellisten esimerkkitapausten kautta tietoa siitä, kuinka tärkeä elin aivot ovat. Päihteet ja väkivalta ovat suurimpia yksittäisiä riskitekijöitä nuorilla ja työikäisillä saada aivoihin vaurioita, jotka voivat vaikuttaa merkittävästi ihmisen loppuelämään. Tämän viestin nuoret ottivat hyvin vastaan kiertueen aikana osallistumalla muun muassa runsain joukoin aiheesta järjestettyyn sarjakuvakilpailuun. Alla yksi esimerkki niistä monista ajatuksella tehdyistä sarjakuvista, joita hankkeelle palautui. (tekijä Roni R.) Työikäiset pohjoissavolaiset, sekä aivosairauksien ja vammojen riskiryhmässä olevat, että jo sairastuneet ja vammautuneet ovat olleet vailla heille kohdennettua tietoa, tukea ja palveluita. Tätä vajetta varten käynnistettiin Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama yhteistyöhanke (Aivot Narikasta ), jossa usean eri neurologisen yhdistyksen ja yhteistyötahon voimin tavoiteltiin uudenlaisten toimintamuotojen ja mallien kehittämistä Pohjois-Savon alueelle. Kolmen hankevuoden aikana Pohjois-Savon alueella toteutettiin useita tapahtumia ja toimintoja, joiden avulla pyrittiin lisäämään niin ihmisten tietoisuutta aivoterveellisten elämäntapojen merkityksestä aivosairauksien ennaltaehkäisyssä, kuin aktivoimaan työiässä Koulukiertueella käsiteltiin asioita, jotka voivat johtaa johonkin aivovammaan tai sairauteen. Savonia -ammattikorkeakoulun kanssa järjestetyssä Aivourheilu-tapahtumassa pyrittiin vastaavasti välittämään ihmisille viestiä siitä, miten aivojaan pitää rassata ja siten pitää niistä huolta. Tapahtumassa olleiden aivourheilulajien avulla jokainen pystyi saamaan kokemuksia erilaisista tavoista haastaa omat aivonsa työhön. Palaute

13 tapahtumaan osallistuneilta oli erittäin positiivinen. Tästä johtuen vastaavanlaisia aivokuntoiluun kannustavia tapahtumia järjestettiin Pohjois-Savon alueella Kuopion lisäksi Varkaudessa ja Leppävirralla. Alla kuva Kuopiossa olleesta tapahtumasta Savonia -ammattikorkeakoululta. tapahtuma. Yleisöä tuli kaikkiin tapahtumiin paikalle hyvin ja palaute oli positiivista! Toiminnallisia vertaisryhmiä käynnistettiin hankeaikana yhteensä 12. Tavoitteena oli saada aivosairauden tai vamman kohdanneita työikäisiä kohtaamaan toisiaan yli diagnoosirajojen järjestetyissä vertaisryhmissä. Ne(u)ropatit, Miesten Juttu! -toiminta ja Naisten ryhmätoiminta kokosivat työikäisiä yhteen keskustelemaan niin sairauksien mukanaan tuomista asioista, kuin yleisistä arkipäivän tapahtumista. Esimerkiksi Miesten ryhmässä keskustelut sujuivat luontevasti mäkiauton rakentamisen yhteydessä (kuva alla). Tuuppareita ja toiminnallisia vertaisryhmiä Työikäisille aivosairauden tai vamman kohdanneille käynnistettiin hankkeen ja neurologisten yhdistysten toimesta uudenlaista toimintaa Pohjois-Savossa. Tavoitteena oli aktivoida sairauden kohdanneita Tuuppareiksi eli olla tukemassa toisia omien kokemusten avulla sekä mukana kehittämässä oman alueen toimintaa. Tuupparitoiminnasta kiinnostuneita tulikin mukavan paljon hankkeen aikana eri puolilla Pohjois-Savoa järjestettyihin tilaisuuksiin. Näiden tilaisuuksien pohjalta luotiin omat alueelliset TuuppariTreffit, joissa oman kunnan Tuupparit kokoontuivat tapaamaan toisiaan ja ideoimaan alueen toimintaa. Alueellinen Tuupparitoiminta poiki useita Tuupparien ideoimia tapahtumia, kuten Iisalmen Aivosairaudet tutuiksi -tapahtuma (kuva alla), Varkauden vierailutapahtumat Käpykankaan palvelukotiin sekä Leppävirran Aivokuntoilu - Mitä jatkossa? Kolmevuotinen hankekausi päättyi, mutta alulle laitetuille ja hyviksi koetuille asioille pyritään saamaan jatkoa. Työikäisille suunnattu Tuupparitoiminta on osoittautunut tarpeelliseksi. Tuuppareita tarvitaan, jotta kukaan, joka sairauden kohtaa ei jäisi yksin ison elämän muutoksen alkuvaiheissa. Työikäisten keskeistä vertaistukea ja toimintaa tulee edelleen kehittää ja laajentaa Pohjois-Savossa, jotta kaikilla olisi tasapuolinen mahdollisuus saada ja tarjota vertaistukea toisilta/toisille aivosairauden tai vamman kohdanneille. Tähän kaikkeen tarvitaan aitoa yhteistyötä neurologisella kentällä. Yhdistykset pystyvät kehittämään yhdessä toimintatapoja, joista hyötyvät kaikki osapuolet. Julkinen terveydenhuolto haastetaan tähän kehitystyöhön mukaan, jotta sairauden tai vamman kohdanneiden hyväksi saadaan rakennettua toimiva yhteistyöverkosto. Verkosto, jolla on merkitystä! Juha Timoskainen Projektityöntekijä Aivot Narikasta hanke

14 Vertaisuudesta versoi ystävyys Ritva Kuosmasta ja Tarja Holopaista yhdistävät monet tekijät: He ovat samanikäisiä ja molemmilla on takanaan pitkä ura opettajana, Ritvalla kieltenopettajana Nilsiässä ja Tarjalla Savon ammatti- ja aikuisopistossa Kuopiossa. Tämän lisäksi heillä on molemmilla kokemusta aivosairaudesta tai vammasta. Ritva sai kesällä 2010 kaksi peräkkäistä aivoverenvuotoa, joista jälkimmäinen johti oikeanpuoleiseen halvaukseen. Onnea oli matkassa sikäli, että ensimmäisen kohtauksen sattuessa läheinen, asiantunteva ihminen osasi ohjata hänet pikaisesti hoitoon, ja Ritva pääsi nopeasti Kuopion yliopistolliseen sairaalaan. Taival tähän päivään on ollut pitkä ja dramaattinen, koska toipumista vaikeuttivat vaikean lähtötilanteen lisäksi sairaalassa tapahtuneen toisen aivoverenvuodon jälkeiset komplikaatiot. Ritvan matka jatkui aikanaan kuntoutuskeskus Neuroniin, jossa toipuminen lähti nopeasti käyntiin. Sieltä ovat peräisin myös hänen ensimmäiset selvemmät muistikuvansa sairastumisen jälkeen; monta yksityiskohtaa hän on saanut kuulla vasta jälkeenpäin toisten kertomana. Tarjan elämän pysähdytti polkupyöräonnettomuus työmatkalla elokuussa Seurauksena oli useita kallonmurtumia, aivoruhjeita ja toisen solisluun pirstoutuminen. Hänen ensimmäiset, hieman selkeämmät muistikuvansa ovat vasta saman vuoden marraskuulta. Pyöräilykypärä olisi varmasti säästänyt pahimmilta vammoilta, mutta se oli jäänyt käyttämättä työmatkan lyhyyden vuoksi. Eikä kampaustakaan sopinut turhaan litistää, oli Tarjalla tapana vitsailla. Nyt hän haluaakin kehottaa kaikkia pyöräilijöitä käyttämään kypärää myös lyhyillä ja tutuilla reiteillä: Se voi pelastaa hengen. Sairastuminen on merkinnyt monin tavoin suurta elämänmuutosta. Työ on jäänyt Ritvalta pysyvästi, Tarja Holopainen vasemmalla ja Ritva Kuosmanen oikealla.

15 Tarja taas elää epätietoisuudessa asian suhteen, sillä onnettomuudesta on kulunut suhteellisen vähän aikaa. Varsinkin läheisen ja laajan työyhteisön ja työrutiinien menetys on ollut heille vaikeaa, vaikka tässä vaiheessa asioihin voi suhtautua jo huumorilla. He nauravat, miten heidän elämänsä rytmittyy yhä usein opettajan tunnin eli neljänkymmenenviiden minuutin mukaan, eikä sen kulumista juuri tarvitse tarkistaa kellosta. Osa elämänmuutosta Ritvalla on myös ajokortin menetys, mikä on tietyllä tavalla kaventanut liikkumisen vapautta. Aikaisempi harrastus golf on jäänyt pitkälti tämän takia. Molemmilla liikunnan harrastaminen jäi pois alun intensiivisen hoitojakson aikana, mutta Ritva aloitti omaehtoisen liikunnan heti kun pääsi pois pyörätuolista ja sai luvan lähteä yksin ulos. Nyt liikunta on jo palannut osaksi kummankin naisen arkea, vaikka tiettyjä rajoitteita antavat kehoon jääneet fyysiset vammat. Tarja on alkanut taas pyöräilemään, mutta ei koskaan ilman kypärää. Ritva taas on joutunut keksimään keinoja selviytyä ajoittaisten muistihäiriöiden kanssa. Myös hänen hienomotoriikassaan on häiriöitä. Tarjalla fyysisten rajoitteiden ja erityisesti oikean käden toimintahäiriöiden lisäksi harrastamista rajoittaa aivovammaan usein liittyvä äärimmäinen väsymys ja sairauden myötä tullut herkkyys melulle. Se vaikeuttaa muuten hyvin sosiaalisen ihmisen kanssakäymistä esimerkiksi ystävien kanssa; isommalla joukolla kokoontuminen vaikeuttaa havainnointia. Ritvalla muutto Nilsiästä Kuopioon keväällä 2012 on helpottanut monin tavoin toipumista. Suuremman paikkakunnan vilkkaampi elämä ja sen tarjoamat mahdollisuudet ovat kannustaneet liikkumaan yhä aktiivisemmin kodin ulkopuolella ja tarttumaan uuteen. Nilsiässä oli helpompi jäädä kotiin kun ystävä ja tuttavapiiri oli suurelta osin vielä työelämässä olevia. Kuopiosta myös löytyy ystäviä jo entuudestaan. Hankkeen toiminnan parhaiksi puoliksi he kokevatkin eri-ikäisten vertaisten tapaamisen luottamuksellisessa ilmapiirissä, yhdessä tekemisen ja tiedon saamisen. Yksi uusista ystävistä on Tarja, jonka Ritva tapasi Aivot Narikasta hankkeen myötä. Sinne hän sai vinkin Pohjois-Savon Aivohalvausyhdistykseltä. Tarja taas oli löytänyt hankkeen pariin itsenäisesti, Internetin hakukoneen avulla. He tulivat mukaan Naisten Ryhmän toimintaan ja ystävystyivät heti. Ritva ja Tarja myös asuvat lähekkäin toisiaan. Tapaamiset eivät rajoitukaan pelkästään ryhmätapaamisiin vaan yhdessä käydään elokuvissa, lenkillä, vaihdetaan kokemuksia uusista kirjoista jne. Molemmat ovat lisäksi mukana AN hankkeen Ne(u)ropatit ryhmässä, jossa kokoonnutaan säännöllisesti Savonia ammattikorkeakoulun terveydenhoitoalan opiskelijoiden ohjaamana erilaisen toiminnan ja keskustelujen merkeissä. Hankkeen toiminnan parhaiksi puoliksi he kokevatkin eri-ikäisten vertaisten tapaamisen luottamuksellisessa ilmapiirissä, yhdessä tekemisen ja tiedon saamisen. Ritva ja Tarja ovat molemmat hyvin kiitollisia saamastaan hoidosta, joka pelasti kirjaimellisesti heidän henkensä. Ritva kiittää erityisesti Neuronin osaavaa henkilökuntaa, jolla oli ratkaiseva osuus hänen nopeassa kuntoutumisessaan. Hän sanoo: Olen niin onnellinen saamastani jatkoajasta elämääni, että haluan auttaa tulevaisuudessa myös muita samanlaisia kokemuksia kohdanneita. Muuten toiveissa ovat lähinnä terveet ja virkeät eläkepäivät. Tarja sanoo olevansa välivaiheessa ja vielä hakevansa vammautuneen identiteettiä. Tätä

16 prosessia hän vertaa maahanmuuttajan uuden identiteetin hakemiseen uudessa maassa. Edessä on vielä leikkauksia ja tämänhetkisenä haaveena päästä kuntoutukseen Käpylän kuntoutuskeskukseen, minkä hän uskoo auttavan selkiyttämään myös tulevaa. Monta asiaa on niin kesken, että hän kokee vielä tarvitsevansa aikaa ennen kuin hänellä on annettavaa muille. Pieni ajatus on kuitenkin jo alkanut itää siitä, että tulevaisuudessa hänkin voisi kenties keskustella jonkin vastaavaa kokeneen kanssa ja jakaa kokemuksiaan. Myöskään työskentely vapaaehtoisena esimerkiksi vammautuneiden, maahanmuuttajien tai nuorten parissa ei ole poissuljettua, jos paluu työelämään ei toteudu. Tarja suhtautuu luottavaisesti tulevaisuuteen ja toivoo voivansa jatkaa matkustamista, joka on ollut, kuten hän itse sanoo elämäni suola ja sokeri useiden viime vuosien aikana. Ritva ei löydä hoidostaan, eikä yhteiskunnan tarjoamasta tuesta juuri moitittavaa. Päällimmäisenä on kiitollisuuden tunne eloonjäämisestä. Sen verran hän löytää parannettavaa, että jo Neuronissa hän olisi kaivannut tilaisuutta vertaiskeskusteluun suuremmalla joukolla. Se olisi hyvin tärkeää varsinkin alkuvaiheessa, jotta sairastunut ymmärtäisi, että ei ole yksin maailmassa. Järjestöjen ja muiden toipilasta hyödyttävien tahojen julkaisuja ja muuta materiaalia olisi myös hyvä tuoda sairastuneen ja hänen läheistensä nähtäville varhain. liian aikaisin alkaa selvittämään asioitaan yksin. Hän kokee, että olisi tarvinnut yksinasuvana enemmän tukea ja apua kotiuttamisensa jälkeen. Hän ei myöskään saanut ohjausta järjestöjen piiriin KYS:n taholta tai ainakaan hänelle ei kerrottu asioista ymmärrettävästi. Aivovamman kohdanneen muistiin ei voi aina luottaa vaan tarvitaan ohjeita, esitteitä ja auttavien tahojen piiriin ohjausta. Tarja kokee myös joutuneensa itse aktiivisesti toimimaan saadakseen esimerkiksi tarvittavaa fysioterapiaa. Palveluja ei Vakava vammautuminen on suuri kriisi sen kohdanneelle ihmiselle. Hienotunteinen ja kunnioittava kohtelu häntä kohtaan onkin ensiarvoisen tärkeää itsestään selvästi tarjota, jos ei niitä osaa vaatia. Vakava vammautuminen on suuri kriisi sen kohdanneelle ihmiselle. Hienotunteinen ja kunnioittava kohtelu häntä kohtaan onkin ensiarvoisen tärkeää. Molemmat naiset sanovat ystävien ja läheisten tuen olleen hyvin tärkeää heidän toipumisessaan. He ovat vetäneet ylös sohvalta ja kannustaneet liikkeelle. Aivot Narikasta hanke on myös ollut merkittävä tuki. Sen kautta Ritva ja Tarja ovat tavanneet monenlaisia vammoja kohdanneita, joiden kokemus on osaltaan auttanut eteenpäin. Sieltä he löysivät myös toisissaan uuden ystävän. Liikunta on molemmille tärkeä voiman lähde ja ennen kaikkea huumori, joka tässä vaiheessa jo auttaa näkemään asioita myös koomiselta kannalta. Naiset kiittävät suuresti sitä, miten hyvin omaiset ja ystävät on otettu mukaan toipumisprosessiin eikä heidän vierailujaan ole rajoitettu. Tarjan mielestä vammautuneelta vaaditaan kuitenkin liikaa voimia

17 Kuopion Jukolan viesti Perinteikäs Jukolan viesti -tapahtuma järjestetään kesällä 2014 Kuopion Suunnistajien toimesta Kuopion Vehmersalmella. Ensimmäinen kerran viesti järjestettiin Helsingin koillispuolella jo vuonna Silloin tapahtuma kokosi paikalle vajaat kolmesataa suunnistajaa ja 41 joukkuetta. Vuosien saatossa Jukolan viesti on kasvanut maailman suurimmaksi suunnistusviestiksi. Esimerkiksi Kuopioon saapuu jopa suunnistajaa yli 20 maasta. Heidän lisäkseen paikalle saapuu suunnistajien läheisiä, huoltojoukkoja, mediaa ja katsojia, joten kaiken Jämsän Muistiyhdistyksen Anu Lehtonen (vas..) ja Maarit Salonen kaikkiaan paikalle odotetaan jopa ihmistä. Vuonna 2013 Jukolan viesti järjestettiin Jämsässä. Siellä paikallinen Muistiyhdistys pystytti kisakeskukseen myös aivosuunnistusradan Kuopio Jukolan maisemia ilmasta katsottuna (kuvaaja Markku Riihinen)

18 Kuvat: Kaija Valta ja teltan, jossa kerrottiin tärkeää tietoa aivojen toiminnasta ja aivoterveellisistä elintavoista. Idea oli osa Jämsän Muistiyhdistyksen Osallistuva Muistisairas hanketta. konseptia pyrkii jatkamaan Pohjois-Savon Muisti ry. Jos aivosuunnistusrata toteutuu, se tullaan merkitsemään selkeästi, ja se sopii kaikenikäisille. Kompassia ei siis tässä suunnistuksessa tarvita! Suunnistus on vaativa laji niin fyysisesti kuin taidollisesti. Se vaatii hyvän kunnon lisäksi myös aivoilta jatkuvaa läsnäoloa ja älyllistä ponnistelua. Lisäksi metsämaastossa on koordinaatiokyvyn oltava kohdallaan, jotta matka etenee kompastelematta. Suunnistus myös harjaannuttaa näitä taitoja! Kilpasuunnistus on vaativaa urheilua, mutta leppoisammassa versiossa kuka tahansa voi yhdistää rauhallisen luonnossa liikkumisen tai vaikkapa marjastuksen ja sienestyksen omien suunnistustaitojen testaamisen. Suunnistaminen tarjoaa myös oivan tilaisuuden tutustua oman lähiseudun luontoon. Kuopion Suunnistajat ry:ltä voi hakea lähialueen suunnistuskarttoja. Yhdistys on myös ylläpitänyt kiintorastistoja Kuopion ympäristössä jo vuosikymmenien ajan. Näitä rasteja voi jokainen halukas lähteä etsimään. Jos ei jostain syystä voi lähteä metsään, voi suunnistamista harjoitella myös kaupunkiympäristössä ja samalla tutustua vaikkapa oman kotikaupungin tuntemattomampiin osiin. Pohjois-Savon Muisti ry:n Kaija ja Tiina toivottavat kaikki tervetulleeksi Kuopion Jukolaan ! Kuopiossa Jämsän Muistiyhdistyksen aloittamaa

19 Aivot narikasta hankkeen loppuseminaari Aivot Narikasta hankkeen loppuseminaari järjestettiin elokuvateatteri Kuvakukossa Kuopiossa Suuri joukko hankkeessa mukana olleita saapui paikalle kertaamaan hankkeen aikaansaannoksia. Kahvittelun jälkeen tapahtumassa käytiin läpi hankkeen vaiheita ja kuunneltiin Leppävirran pelimannien soittoa. Kaksi hankkeen Tuuppareista sai puheenvuoron ja Tiina Halonen ja Antero Miettinen lukivat otteita hankkeen kokoamasta Taistelen, elämä on lahja -runovihkosesta. Lopuksi julkistettiin virallisesti Miesten ryhmän nikkaroima mäkiauto. Tilaisuuden päätteeksi kukitettiin paikalla olleet Tuupparit. Oheen on koottu valokuvia tapahtumasta.

20

21 Pohjois-Savon aivohalvaus- yhdistys ry Aivot, "Korvamaton Kovalevy". Vuosi 2014 on yhdistykselle 35. toimintavuosi. Mottonamme ja tehtävänämme on antaa jäsenillemme tukea, tietoa ja toimintaa. Kerhotoimintaa tarjoamme Kuopiossa, Siilinjärvellä, Suonenjoella ja Juankoskella. Yhtenä painopisteenämme on liikunta. Siilinjärvellä, Suonenjoella ja Kuopiossa on jäsenillämme mahdollisuus käydä kuntosalilla. Vesiliikuntaa taas voi harrastaa allasjumpan muodossa Kuopiossa ja Siilinjärvellä. Vertaistuen tarjoaminen on tärkeä osa toimintaamme. Sitä tarjotaan myös tuetuilla lomilla, joilla saa virkistystä arkeen ja kunnon kohotusta liikunnan avulla. Lisäksi järjestämme teatteri ja muunlaisia virkistysmatkoja vuosittain. Yhteistoimintaa muiden alueen potilasjärjestöjen kanssa on harjoitettu niin Aivot Narikasta hankkeen puitteissa kuin järjestämällä Yksi Elämä hankkeisiin liittyviä luento ja liikuntatapahtumia. Kansalaisopiston JuttuTupa kurssitoiminta afaattisille henkilöille jatkuu keväälle 2014 asti. Toiminta jatkuu vuonna 2014 entisenlaisena. Menneestä ja tulevasta toiminnasta saa lisätietoja kotisivuiltamme: Kuopion Seudun Epilepsiayhdistyksellä on pitkät perinteet jo yli 116 -vuoden ajalta. Yhdistys on maamme vanhin toimiva epilepsiayhdistys. Teemme tiivistä yhteistyötä Kuopion yliopistollisen sairaalan, Epilepsialiiton sekä Kys- alueen muiden epilepsiayhdistysten kanssa. Yhteistyö muiden Aivot Narikastahankkeen yhdistysten kanssa jatkuu edelleen. Jäseniä tällä hetkellä yhdistyksessä on 406. Toimintamme perustana on epilepsiaa sairastavien elämänlaadun parantaminen. Euroopan epilepsiapäivän teemana on Epilepsy is more than seizures. Paikallisesti teemaa kampanjoidaan elokuussa 2014 Olonkorjuutorilla ja tarkoituksen tuoda esiin epilepsian monimuotoisuutta elämän eri alueilla - epilepsia on muutakin kuin kohtauksia. Tulevana vuonna tarkoituksena on saada aktivoitua toimintaryhmä nuorille (ja nuorenmielisille) keilauksen merkeissä. Suosittu kuntosaliryhmä jatkuu Suokadun p- talolla ja aluekerhot Pielavedellä sekä Kiuruvedellä jatkavat vireätä toimintaansa. Katso toimintakalenteri osoitteesta Jäsentoimintamme tavoitteena tänäkin vuonna on mahdollistaa vertaistuki niin sairastaville kuin heidän läheisilleen. Vuoden 2014 teemana on epilepsian monimuotoisuus: epilepsia on muutakin kuin kohtauksia. Teemaa teemme tunnetuksi Maaseutumarkkinoilla kertoen epilepsian muodoista elämän eri alueilla. Tuleva vuosi on yhdistyksemme 30- vuotisjuhlavuosi. Järjestöpäivät ja liittokokous pidetään Varkaudessa ja samalla juhlitaan 30- vuotista taivalta iltajuhlan merkeissä. Lisäksi järjestetään jäseniltoja, matkoja ja muuta yhteistä toimintaa virkistykseksi ja vertaistuen saamiseksi. Yhdistyksen hallitus

22 Kuopion Parkinsonyhdistys ry Vuosi 2014 on Kuopion MS-yhdistyksen 41. toimintavuosi. Tänä vuonna on vietetty 40-vuotisjuhlaa ja Harnes -kerhon 10-vuotista taivalta, joten tulevana vuotena keskitytään saamaan arjesta energiaa. Yhdistys toimii MS -tautia ja harvinaisia neurologisia sairauksia sairastavien henkilöiden ja heidän läheistensä tukena. Toiminta tapahtuu Pohjois-Savon alueella kerhojen muodossa. Kuopiossa kokoontuu MS -kerhon lisäksi Harnes - ja Tekevät kädet - kerho. Iisalmessa ja Varkaudessa tapaamisia järjestetään perinteisesti kerran kuukaudessa. Vastasairastuneille on tarkoitus perustaa uusi avoin vertaistukiryhmä. Yhdistys pyrkii järjestämään ohjattua liikuntaa, joka on yksi tärkeä kulmakivi jokaisen ihmisen arjessa. Vuonna 2014 yhdistys järjestää jäsenilleen virkistysviikonloppuja, teatteri-, konsertti- ja muita tapahtumia mahdollisuuksien mukaan. Syksyn vuosikokouksen yhteydessä marraskuussa jo perinteeksi on tullut viettää joulujuhlaa yhdessä. Yhteistyö muiden neurologisten vammaisjärjestöjen kanssa on tulevina vuosina entistä tärkeämpää niin edunvalvonnassa kuin arjen toiminnassa. Uusien jäsenten hankinta ja jäsenistöstä huolehtiminen tasapuolisesti asettaa haasteita seuraavalle toimintavuodelle. Kuopion Parkinson-yhdistyksen toiminta jatkuu vuoden 2014 alusta entiseen malliin. Aluekerhot jatkavat kuten ennenkin. Lisätietoa niistä ja muusta toiminnasta saat parhaiten ottamalla yhteyttä paikallisiin yhteyshenkilöihin, joiden yhteystiedot löytyvät osoitteesta: alueellinen-toiminta/yhteystiedot/kuopio Vertaistukea ja verkottumista muistin hyväksi. PÄÄN ASIAT OVAT PÄÄASIAMME AJATTELEMALLA AIVOTERVEYTTÄ, VÄLITTÄMÄLLÄ VOIMAVAROJA Vuoden 2014 tärkein painopiste on tarjota kattavasti Muistiluotsin palveluja toimintaalueella. Uutena yhdistyksen toiminnan muotona näkyy aivoterveyden edistäminen sekä muisti- ja muiden aivosairauksien ennaltaehkäisy. Verkostoyhteistyötä laajennetaan entistä konkreettisemmin muiden neurologisten vammaisjärjestöjen kanssa tehtävään yhteistyöhön. Yhdistys toimii tiiviissä yhteistyössä Muistiliiton kanssa. Vuosi 2014 jatketaan VÄLITÄ MUISTA teemalla. Järjestötoiminnassa yhdistys on panostanut jäsenhankintaan ja jäsenmäärä on ollut kasvava jo kolmen vuoden ajan. Yhdistyksen yhteistyöverkosto on laajentunut, turvallisuusteemalla on jaettu tietoa niin poliisin kuin pelastuslaitoksen kanssa. Yhdistys on panostanut viestinnällisesti näkyvyyteen, tuotevalikoimaa on kehitetty ja yhdistyksen nettisivut on uusittu

23 KUN ELÄMÄ PYSÄHTYY Ajan pyörällä, vauhti on kova, mikään ei pidätä minua. Tuuli ja vapauden tunne, elän, rakastan ja olen vahva ja vapaa. Isku tulee valon nopeudella, auto ajaa päälle, makaan maassa, ihmiset ympärillä, poliisi, palokunta. Ei voinut tietää silloin kuinka elämäni muuttui. Nyt istun, mietin välillä, suren mitä menetin, lopullista. Kuljen eteenpäin kuitenkin sumussa, upottavalla suolla. Taas nousen ja jatkan matkaa. Suo upottaa ja välillä kantaa. On tasaista tallustaa, hiljaa.. Eero Ruhanen Runo on ote Aivot Narikasta hankkeen kokoamasta Taistelen, elämä on lahja -runovihkosesta, jossa aivosairauden tai vamman kokeneet ja heidän omaisensa saivat runojen muodossa kuvata kokemuksiaan ja tuntemuksiaan.

24 Lapinlinnankatu KUOPIO

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä siitä voi olla seurauksena

Lisätiedot

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ Käypä hoito suositus 2010. Muistisairauksien diagnostiikka ja lääkehoito Taustatietoa muistisairauksista Kansantauti yli 120 000 ihmistä, joilla on etenevä muistisairaus

Lisätiedot

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012 Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja.0.202 Lähde: Muistiliitto ry, Pidä huolta muististasi-hanke 2005 - Sairaan tai vammaisen suuri ongelma on se, että

Lisätiedot

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ Käypä hoito suositus 2010. Muistisairauksien diagnostiikka ja lääkehoito Taustatietoa muistisairauksista Kansantauti yli 120 000 ihmistä, joilla on etenevä muistisairaus

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista HAE apua ajoissa www.muistiliitto.fi Muistiliitto on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä järjestö. Liitto ja sen jäsenyhdistykset

Lisätiedot

Terveelliset elämäntavat

Terveelliset elämäntavat Terveelliset elämäntavat (lyhyt ohje/ Duodecim Terveyskirjasto) Ravinto Kasviksien, hedelmien ja marjojen runsas käyttö Viljatuotteet kuitupitoisia täysjyvävalmisteita Maito- ja lihatuotteet rasvattomina

Lisätiedot

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan

Lisätiedot

AIVOTERVEELLISET KULTTUURISUOSITUKSET KOLMELLE RYHMÄLLE

AIVOTERVEELLISET KULTTUURISUOSITUKSET KOLMELLE RYHMÄLLE AIVOTERVEELLISET KULTTUURISUOSITUKSET KOLMELLE RYHMÄLLE Sosiaalinen ja henkinen aktiivisuus pitää yllä aivojen kuntoa kaikenikäisillä, ja aivojen hyvinvoinnista huolehtiminen voi auttaa pienentämään riskiä

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Hae apua ajoissa! www.muistiliitto.fi Muistaminen on monimutkainen tapahtumasarja. Monet tekijät vaikuttavat eri-ikäisten ihmisten kykyyn muistaa

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä

Lisätiedot

TOIMISTO: HALLITUS: JÄSENMAKSU:

TOIMISTO: HALLITUS: JÄSENMAKSU: JÄSENKIRJE 2/2010 Pohjois-Pohjanmaan epilepsiayhdistys ry Isokatu 47, 90100 Oulu, 4 krs. Puh. 044 287 1136 pp.epilepsia@luukku.com http://epilepsia.fi/pohjois_pohjanmaa TOIMISTO: Yhdistyksen toimisto sijaitsee

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Turun Kaupunkilähetys ry

Turun Kaupunkilähetys ry Turun Kaupunkilähetys ry Perustettu vuonna 1880. Toiminta pohjautuu kristillis-sosiaalisiin arvoihin. Tavoitteena on syrjäytymisen ehkäisy, yksinäisyyden kokemuksen lievittäminen ihmisten omia voimavaroja

Lisätiedot

Elämäntapamuutos valmennusohjelma

Elämäntapamuutos valmennusohjelma Elämäntapamuutos valmennusohjelma Mitä on kokonaisvaltainen hyvinvointi? Fyysinen hyvinvointi -terveys, kunto, lepo, ruoka Henkinen hyvinvointi -suhde omaan itseen, itsetuntemus, itsensä arvostaminen,

Lisätiedot

Läheiset ry. Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja. o Perustettu vuonna 2002. o Jäseniä noin 320. o TAVATA-projekti 2003-2005

Läheiset ry. Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja. o Perustettu vuonna 2002. o Jäseniä noin 320. o TAVATA-projekti 2003-2005 Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja Läheiset ry o Perustettu vuonna 2002 o Jäseniä noin 320 o TAVATA-projekti 2003-2005 o VOIMAVARAKETJU projekti 2006-2008 o KATVE-projekti 2009 2011 o PUHUMALLA PUHTIA TAPAAMALLA

Lisätiedot

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 RAVINNON MERKITYS TERVEYDELLE Onko merkitystä? Sydän- ja verisuonisairaudet Verenpaine Kolesteroli Ylipaino Diabetes

Lisätiedot

Huolehdi muististasi!

Huolehdi muististasi! Huolehdi muististasi! HUOLEHDI MUISTISTASI Sinun voi olla joskus vaikea muistaa asioita. Muistisi toimintaa ja keskittymistäsi haittaavat monet asiat. Muistin toimintaan vaikuttavat esimerkiksi: väsymys

Lisätiedot

Muistisairaudet 23.10.13

Muistisairaudet 23.10.13 Muistisairaudet 23.10.13 Muistaminen on aivojen tärkeimpiä tehtäviä Kaikki älyllinen toiminta perustuu tavalla tai toisella muistiin Muisti muodostaa identiteetin ja elämänhistorian Muistin avulla tunnistamme

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON SOSIAALI- JA TERVEYSALAN JÄRJESTÖJEN TUKI RY

ETELÄ-SAVON SOSIAALI- JA TERVEYSALAN JÄRJESTÖJEN TUKI RY ETELÄ-SAVON SOSIAALI- JA TERVEYSALAN JÄRJESTÖJEN TUKI RY Etelä-Savon ADHD-, Autismi- ja Dysfasiayhdistys ry Etelä-Savon Aivovammayhdistys ry Etelä-Savon CP-yhdistys ry Etelä-Savon Meniere-yhdistys ry Etelä-Savon

Lisätiedot

Vuoden 2015 kurssit. Omaishoitajat

Vuoden 2015 kurssit. Omaishoitajat Vuoden 2015 kurssit Omaishoitajat Avh-kommunikaatio Parkinsonin tauti Primaarinen ataksia Epilepsia Downin oireyhtymä CP-oireyhtymä Kehitysvammat ja -häiriöt sekä monivammat Myastenia gravis (MG) ALS Lihassairaus

Lisätiedot

Opas harvinaistoiminnasta

Opas harvinaistoiminnasta Opas harvinaistoiminnasta Hengitysliiton tarkoituksena on edistää hengitysterveyttä ja hengityssairaan hyvää elämää. 2 Harvinaiset Hengitysliiton harvinaistoiminta Hengitysliiton harvinaistoiminta edistää

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Pohjois-Savon aivohalvausyhdistys ry JÄSENKIRJE 3/2011 Tulliportinkatu 25 B II krs pihan puoli 70100 KUOPIO 24.8.2011

Pohjois-Savon aivohalvausyhdistys ry JÄSENKIRJE 3/2011 Tulliportinkatu 25 B II krs pihan puoli 70100 KUOPIO 24.8.2011 1 Pohjois-Savon aivohalvausyhdistys ry JÄSENKIRJE 3/2011 Tulliportinkatu 25 B II krs pihan puoli 70100 KUOPIO 24.8.2011 HYVÄT JÄSENET Syksy on taas saapumassa ja sen myötä aloitamme yhdistystoimintaamme

Lisätiedot

Pohjois-Savon aivohalvausyhdistys ry JÄSENKIRJE 2/2012 Tulliportinkatu 25 B 20 II krs ( pihan puoli) 70100 KUOPIO 21.3.2012

Pohjois-Savon aivohalvausyhdistys ry JÄSENKIRJE 2/2012 Tulliportinkatu 25 B 20 II krs ( pihan puoli) 70100 KUOPIO 21.3.2012 1 Pohjois-Savon aivohalvausyhdistys ry JÄSENKIRJE 2/2012 Tulliportinkatu 25 B 20 II krs ( pihan puoli) 70100 KUOPIO 21.3.2012 HYVÄT JÄSENET Kaunista kevätaikaa teille kaikille. Jatkamme toukokuun loppupuolelle

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

Leija-hanke. 10.3.2014 Ryhmänohjaajakoulutus Reetta Pauni ja Tarja Janhunen

Leija-hanke. 10.3.2014 Ryhmänohjaajakoulutus Reetta Pauni ja Tarja Janhunen Leija-hanke 10.3.2014 Ryhmänohjaajakoulutus Reetta Pauni ja Tarja Janhunen YVPL Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry Olemme lastensuojelujärjestö Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry on lastensuojelujärjestö,

Lisätiedot

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Hyvä arki Luennon tavoitteena on lisätä tietoa omaan hyvinvointiin vaikuttavista

Lisätiedot

Vuoden 2016 kurssit. Meillä jälleen! MS-tauti

Vuoden 2016 kurssit. Meillä jälleen! MS-tauti Vuoden 2016 kurssit MS-tauti Parkinsonin tauti Avh Epilepsia Omaishoitajat Primaarinen ataksia ALS Lihassairaus ja/tai dystrofia Myastenia gravis (MG) CP-oireyhtymä Kehitysvammat ja -häiriöt sekä monivammat

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle

Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle Snellmaninkatu 3 B, Lappeenranta (ent. asemapäällikön talo) Toimisto avoinna klo 9.00-13.00 tai sopimuksesta Puh. 040 587 2451 Sähköposti:

Lisätiedot

Healthy eating at workplace promotes work ability. Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä

Healthy eating at workplace promotes work ability. Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä Healthy eating at workplace promotes work ability Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä Jaana Laitinen Dosentti, Team Leader Työterveyslaitos, Suomi Finnish Institute of Occupational Health

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Historiaa Turun A-Kilta on perustettu 1962. Sen toiminnan tarkoituksena on auttaa ja tukea päihdeongelmaisia ponnisteluissa riippumattomuuteen päihteistä sekä tukea

Lisätiedot

Aineksia hyvän olon ruokavalioon

Aineksia hyvän olon ruokavalioon Aineksia hyvän olon ruokavalioon Sisältö Monipuolinen ruokavalio Lautasmalli Ateriarytmi Ravintoaineet Proteiini Hiilihydraatit Rasva Sydänmerkki Liikunta elämäntavaksi 2 Monipuolinen ruokavalio Vähärasvaisia

Lisätiedot

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Millaisia ovat / voisivat olla juuri teidän työyhteisöllenne

Lisätiedot

Avokuntoutusmallin kokemuksia ja tulevaisuus Hyvinvointia huomennakin Avokuntoutuspäällikkö Arja Toivomäki, Suomen MS-liito, Avokuntoutus Aksoni

Avokuntoutusmallin kokemuksia ja tulevaisuus Hyvinvointia huomennakin Avokuntoutuspäällikkö Arja Toivomäki, Suomen MS-liito, Avokuntoutus Aksoni Avokuntoutusmallin kokemuksia ja tulevaisuus Hyvinvointia huomennakin Avokuntoutuspäällikkö Arja Toivomäki, Suomen MS-liito, Avokuntoutus Aksoni MS-liiton avokuntoutuksen alkutaival Kehitää haja-asutusalueelle

Lisätiedot

Näkökulmia kuntoutumiseen. Jari Koskisuu 2007

Näkökulmia kuntoutumiseen. Jari Koskisuu 2007 Näkökulmia kuntoutumiseen Jari Koskisuu 2007 Mielenterveyskuntoutuksen tehtävistä Kehittää kuntoutumisvalmiutta Tukea kuntoutumistavoitteiden saavuttamisessa Tukea yksilöllisen kuntoutumisen prosessin

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT MEMO OHJELMA MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ 2015 Inkeri Vyyryläinen (toim.) SELKOESITE MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muistiliiton esite Selkokielimukautus:

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Soluku. Soluku-luontolomat vuonna 2014

Soluku. Soluku-luontolomat vuonna 2014 Soluku-luontolomat vuonna 2014 Yleistä Soluku-lomista Sosiaalisella luontolomatoiminnalla (Soluku) edistetään pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten mahdollisuuksia toimia ja harrastaa erilaisia luontoaktiviteetteja.

Lisätiedot

Arjessa alkuun. järjestölähtöinen varhainen tuki. Elina Vienonen. Arjessa alkuun/ev

Arjessa alkuun. järjestölähtöinen varhainen tuki. Elina Vienonen. Arjessa alkuun/ev Arjessa alkuun järjestölähtöinen varhainen tuki Elina Vienonen Arjessa alkuun -projekti Projektissa kehitetään jäsenyhdistysten kanssa yhteistyössä varhaisen tuen tapoja ja tuodaan vertaisosaamista avuksi

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

Oma kansioni MUISTOJANI JA AJATUKSIANI ELÄMÄSTÄ. Porvoon Seudun Dementiayhdistys ry Muistiliiton jäsen

Oma kansioni MUISTOJANI JA AJATUKSIANI ELÄMÄSTÄ. Porvoon Seudun Dementiayhdistys ry Muistiliiton jäsen Oma kansioni MUISTOJANI JA AJATUKSIANI ELÄMÄSTÄ Porvoon Seudun Dementiayhdistys ry Muistiliiton jäsen Arjen asioita ja muistoja Oma kansioni -kirjaa voi käyttää apuna erilaisissa ryhmissä tai osallistujat

Lisätiedot

Tarja Ketola 17.11.2015. Uni ja univaje. Vireyden säätely. Väsyvyys (fatiikki)

Tarja Ketola 17.11.2015. Uni ja univaje. Vireyden säätely. Väsyvyys (fatiikki) Tarja Ketola 17.11.2015 Uni ja univaje Vireyden säätely Väsyvyys (fatiikki) Nukumme noin 1/3 elämästämme. Ideaali unen määrä on 7 tuntia/vrk (alle 6 yli 9) Sekä lyhyemmät että pidemmät unimäärät nostavat

Lisätiedot

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura Myönteisen muistelun kortit Muistelulla voidaan vahvistaa ja lisätä ikäihmisten mielen hyvinvointia. Myönteisen muistelun korteilla vahvistetaan hyvää oloa tarinoimalla mukavista muistoista, selviytymistaidoista,

Lisätiedot

Teemaillat / Jäsenillat

Teemaillat / Jäsenillat JÄSENKIRJE 2/2016 JÄSENTIEDOTE 2/ 25.4.2016 Keväinen tervehdys! Yhteiset hetket luovat muistoja, jotka säilyvät mielessä kauan. Teemaillat / Jäsenillat Yhteinen Aivosuunnistus Unelmien liikuntapäivänä

Lisätiedot

Terveet elintavat pienestä pitäen Perheiden elintapaohjauksen kehittäminen

Terveet elintavat pienestä pitäen Perheiden elintapaohjauksen kehittäminen Terveet elintavat pienestä pitäen Perheiden elintapaohjauksen kehittäminen Marjaana Lahti-Koski FT, ETM kehittämispäällikkö, terveyden edistäminen Suomen Sydänliitto marjaana.lahti-koski@sydanliitto.fi

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT Oikeat ruokailutottumukset Riittävä lepo Monipuolinen liikunta Miksi pitäisi liikkua? Liikunta pitää kuntoa yllä Liikkuminen on terveyden antaa mielihyvää ja toimintakyvyn kannalta ehkäisee sairauksia

Lisätiedot

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta AKTIIVISEMPI ARKI työpajan työpohjat Nämä työpohjat on laadittu

Lisätiedot

Unelma hyvästä urheilusta

Unelma hyvästä urheilusta Unelma hyvästä urheilusta Lasten ja nuorten urheilun eettiset linjaukset Kuva: Suomen Palloliitto Miksi tarvitaan eettisiä linjauksia? Yhteiskunnallinen huoli lapsista ja nuorista Urheilun lisääntyvät

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Pyöräilemme syöpää sairastavien lasten ja nuorten hyväksi

Pyöräilemme syöpää sairastavien lasten ja nuorten hyväksi Pyöräilemme syöpää sairastavien lasten ja nuorten hyväksi Liity osaksi Team Rynkeby -verkostoa osoitteissa: www.team-rynkeby.fi www.facebook.com/teamrynkebyfinland www.facebook.com/teamrynkeby TEAM RYNKEBY

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN

VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN Perusedellytys vapaaehtoistoiminnalle VAPAAEHTOINEN ITSE (1/2) Vapaaehtoistoiminnan tarkoitus on tuoda iloa ihmisten elämään, myös vapaaehtoiselle itselleen. Mukaan

Lisätiedot

NASTAPARTIO RY Toimintasuunnitelma 2015

NASTAPARTIO RY Toimintasuunnitelma 2015 NASTAPARTIO RY Toimintasuunnitelma 2015 Nastapartion päätavoitteet vuonna 2015 Vahva lippukunta Tukea ja koulutusta kohdennetaan erityisesti yhdistystoiminnan kannalta tärkeimpiin tehtäviin. Pestikulttuuri

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 1 SISÄLLYS 1. YHDISTYKSEN TOIMINNAN TAVOITTEET 2 2. HALLITUS JA SEN KOKOONTUMINEN 2 3. JÄSENTOIMINTA 2 4. JÄRJESTÖ- JA PAIKALLISOSASTOTOIMINTA 3 5. OPISKELIJATOIMINTA

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

WDC2012 ja hyvinvointi-design. 1. Elämä-design 2. Palvelu-design 3. Ympäristö-design

WDC2012 ja hyvinvointi-design. 1. Elämä-design 2. Palvelu-design 3. Ympäristö-design WDC2012 ja hyvinvointi-design 1. Elämä-design 2. Palvelu-design 3. Ympäristö-design Juha Metso 28.06.2011 1 1. Elämä-design Rakkautta Hoivaa Turvaa Tunteiden jakamista Oppimista Vapaa-aikaa Leikkiä Sääntöjä

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Sivu 1/5 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Yleistä MLL Meilahden yhdistys ry () on keskoslasten ja heidän vanhempiensa ja muiden läheistensä sekä keskosten kanssa työskentelevien oma yhdistys. Yhdistyksen tavoitteena

Lisätiedot

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014.

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakysely Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakyselyssä kartoitettiin Viitasaaren ja Pihtiputaan yli 16-vuotiaiden asukkaiden liikunta-aktiivisuuden

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World!

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! SENIORIPYSÄKKI Senioripysäkki -toiminta on tarkoitettu eläkeikäisille (60+), jotka ovat kokeneet elämässään muutoksia ja luopumisia

Lisätiedot

ELÄMÄÄ AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖN JÄLKEEN

ELÄMÄÄ AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖN JÄLKEEN ELÄMÄÄ AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖN JÄLKEEN OMAISYHTEISTYÖN SEMINAARI JOENSUU 30.1.2013 Helvi Janhunen, Projektipäällikkö Etelä-Savon Sairaanhoitopiiri Altti-projekti AIVOHALVAUS - tiedä, tunnista, kuntoudu

Lisätiedot

Puolustusvoimat puolustusvoimien kuntotestit 2011

Puolustusvoimat puolustusvoimien kuntotestit 2011 Puolustusvoimat puolustusvoimien kuntotestit 2011 Kuntotestit puolustusvoimissa Kuntotestit antavat yhdessä terveystarkastusten kanssa hyvän kuvan henkilön terveydentilasta ja fyysisestä kunnosta sekä

Lisätiedot

Eloisa ikä -ohjelman esittely ja poimintoja hankkeista Vanhustyön vastuunkantajat Finlandia-talo 15.5.2014

Eloisa ikä -ohjelman esittely ja poimintoja hankkeista Vanhustyön vastuunkantajat Finlandia-talo 15.5.2014 Eloisa ikä -ohjelman esittely ja poimintoja hankkeista Vanhustyön vastuunkantajat Finlandia-talo 15.5.2014 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Vanhustyön keskusliitto ry reija.heinola@vtkl.fi 1 Vanhustyön keskusliitto

Lisätiedot

LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET. TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja

LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET. TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja VEHMAISTEN URHEILIJAT Vehmaisten Urheilijat urheilutoiminta Vehmaisten Urheilijoilla

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Yhdistyksen hallitus Toiminnankoordinaattori OMA Hoivapalvelu Oy:n

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

klo 10:00 Ryhmän omaa aikaa

klo 10:00 Ryhmän omaa aikaa Voimaa vertaisuudesta 13.-18.3.2015 Suomen Parkinsonliitto -11:30 Lempeää liikuntaa Liikelaajuuksilla tasapainoa aikaa 12:00 lounas 12:00 lounas 12:15 lounas 12:15 lounas 11:15 lounas Ravinto osana itsehoitoa.

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Mukavaa tavata! ja vielä näin runsain määrin J. Harvinaisinfo 28.1.2014 Oulu

Mukavaa tavata! ja vielä näin runsain määrin J. Harvinaisinfo 28.1.2014 Oulu Mukavaa tavata! ja vielä näin runsain määrin J Harvinaisinfo 28.1.2014 Oulu Kansallinen ohjelma harvinaisten sairauksien kansallinen ohjelma v. 2013 loppuun mennessä sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä

Lisätiedot

Kuinka hoidan aivoterveyttäni?

Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Geriatrian dosentti Pirkko Jäntti Kemijärvi 28.11.2012 Kaavakuva eri muistijärjestelmistä Terveetkin aivot unohtelevat 83 % unohtaa ihmisten nimiä 60 % unohtaa esineiden

Lisätiedot

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Vaasan kaupunki Vähänkyrön terveysasema Vähänkyröntie 11, 66500 Vähäkyrö puh. 06 325 8500 KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Sinulle on varattu seuraavat ajat ajokorttitodistukseen

Lisätiedot

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja.

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Rintojen terveys on tärkeää Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä. Suomessa rintasyöpään sairastuu vuosittain noin 5000 ja kuolee lähes 900 naista. Aktiivinen

Lisätiedot

ME-kävely - kannustiko liikkumaan enemmän?

ME-kävely - kannustiko liikkumaan enemmän? ME-kävely - kannustiko liikkumaan enemmän? Hyvän hoidon puolesta maailmanennätyskävely oli Suomen Reumaliiton ja Roche Oy:n yhteinen hanke Hanke koostui Suomen Reumaliiton paikallisyhdistysten liikuntavastaavien

Lisätiedot

Aurinkoinen, kesäinen tervehdys kaikille!

Aurinkoinen, kesäinen tervehdys kaikille! Jäsenkirje 3/2014 Aurinkoinen, kesäinen tervehdys kaikille! Vaikka saamme vielä nauttia kesästä, yhdistyksen syyskausi lähtee täysin purjein käyntiin jo elokuussa. Kuukausittaiset jäsenillat kutsuvat omine

Lisätiedot

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Terveystietoa ja fysiikkaa 3h/vko Terveystiedon osaamiskokonaisuus ja ammattipätevyystunnit. Taulukon jälkeisessä osiossa on tummennettu ne ammattipätevyysosat,

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia.

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. Alkoholi Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. 1 Sisältö 3 4 8 9 11 12 14 Lukijalle Mitä alkoholi on? Alkoholi vaikuttaa ihmisiin eri tavalla Erilaisia tapoja käyttää alkoholia Alkoholi

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

GOLF. Harrastuksena. Tietoa vanhemmille. Kansallinen JUNIORIGOLFOHJELMA

GOLF. Harrastuksena. Tietoa vanhemmille. Kansallinen JUNIORIGOLFOHJELMA GOLF Harrastuksena Tietoa vanhemmille Kansallinen JUNIORIGOLFOHJELMA 2 SisälTÖ Golf on edullinen harrastus Golfia voi mennä kokeilemaan Miksi golf on hyvä harrastus? Golf Hieno harrastus koko perheelle

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI Tavoitteet Julkaista keskeisistä tuloksista muutamia artikkeleita kotimaisissa (ja ulkomaisissa) sarjoissa v. 2014-2015 Otos sukupuolittain ja ikäryhmittäin Miehet

Lisätiedot

Erkki Moisander 27.5.2015

Erkki Moisander 27.5.2015 Erkki Moisander 27.5.2015 Haluamme siirtää vakuutusyhtiöt sairauksien ja tapaturmien korvaamisesta hoitoketjun alkupäähän ennakoimiseen ja hyvinvoinnin luomiseen. Uskomme, että suomalaiset saavat parhaat

Lisätiedot