TL6301 Mittaus- ja testaustekniikka Osa 2. Veijo Korhonen Syksy kevät 2007 TL6301

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TL6301 Mittaus- ja testaustekniikka Osa 2. Veijo Korhonen Syksy 2006 - kevät 2007 TL6301"

Transkriptio

1 TL6301 Mittaus- ja testaustekniikka Osa 2 Veijo Korhonen Syksy kevät 2007 TL6301 4,5 op 63 h Kirjallisuus: Spectrum and Network Measurements Electronic Test Instruments Theory and applications Lehto-Räisänen: Mikroaaltomittaustekniikka ym. Arviointi Tentit: 2 *välikoe tai loppukoe Harj.työ: hyväksytty 1

2 TL6301 Tavoitteet: Opiskelijat saavat kokonaiskuvan keskeisistä käytössä olevista testaustekniikoista. Lisäksi opiskelijat hallitsevat keskeiset mittaamisen vaativat parametrit ja parametrien mittaustilanteet Liitynnät muihin kursseihin TL5421 Mittausjärjestelmät TL5524 Elektroniikan mittaustekniikka, laboraatiot Mittaustekniikka Mittauksia käsittelevä tieteenhaara on metrologia. Metrologia sisältää kaikki mittauksiin liittyvät teoreettiset ja käytännölliset seikat, tekijät ja näkökohdat riippumatta mittausten epävarmuudesta ja tieteen tai tekniikan alasta. *************** Tekniikka ei ole eksakti tieteenala. Tekniikka on kokeellinen tieteenala, jonka tiedonsaanti on mittausten varassa. Mittausten suorittaminen on tekniikan alalla oleellinen tehtävä. Tyypillisesti mitataan fysikaalisia suureita, jotka on muutettu antureilla sähköisiksi signaaleiksi 2

3 Sisältö 1. Signaaliteoriaa 2. Mittaustekniikkaa 3. Testaus osana tuoteprosessia 4. Tilastolliset menetelmät 5. Design for testability, DFT 3. Testaus osana tuoteprosessia 3

4 3.1 Tuoteprosessi Suunnittelu Tuotekehitystestaus Suorituskykytestaus Ympäristötestaus Luotettavuustestaus Tyyppihyväksyntätestaus Valmistus Tuotantotestaus Käyttö Huoltotestaus Kierrätys Toimimattomien osien purkaminen ja romutus 3.2 Tuotekehitystestaus Toiminnallisuus Tuotemäärittely Tyyppihyväksyntä vaatimukset Laatu Luotettavuus: MTBF, FFR/BFR Käytettävyys: ergonomia Visuaalinen laatu: muotoilu, kuluminen Tuotannollisuus Testausaika, testauskattavuus Saanto: tilastolliset menetelmät Tuotevastuu Ympäristötestaus: EMC, EMI, ESD, IP jne. Testaustulosten arkistointi 4

5 3.2.1 Tuotekehitystestaus Suorituskykytestaus Määrittelyvaihe Piiri- ja systeemisimuloinnit: worst-case, MonteCarlo Laskelmat: saanto, läpimeno- ja testausaika, Prototyyppivaihe Parametrien mittaukset ja analyysit Tuotannollistamisvaihe Tuotannon saantoanalyysit Worst Case -analyysi Laskee virhearvion Asetetaan estimaatit virhelähteille ja summataan ne Antaa ylärajan virheelle Ei ota huomioon virheen jakaumaa Arvio liian pessimistinen saantoanalyysiin Nopea, suoraviivainen laskenta 5

6 Monte Carlo -analyysi Laskee epävarmuuden Simulointia toistetaan useita (satoja) kertoja Parametrit käyttäytyvät tilastollisesti Jakauma: keskiarvo, keskihajonta Huomioi koherenttisuuden (riippumattomat epävarmuudet) Antaa paremman arvion saantoanalyysiin Hitaampi, koska useita toistoja Saantolaskelma Saannon määräävät löydetyt viat Vikalähteitä Suunnittelu: mitoitus Vialliset komponentit: toimittajan laatu Tuotantoprosessi: pastanpaino, SMD, reflow jne. Vikojen todennäköisyyttä voidaan arvioida Simuloinnit: Monte Carlo Tuotantohistoria: vastaavien tuotteiden viat Tuotantoprosessin vaiheiden kyvykkyys: tuotantodata 6

7 3.2.2 Tuotekehitystestaus Ympäristötestaus Määrittelyvaihe Simuloinnit (FEM): mekaniikka, lämpö Laskelmat: toleranssianalyysi, FMEA Prototyyppivaihe Mittaukset ja analyysit: EMC/EMI, ESD, IP, lämpötestaus Tuotannollistamisvaihe Riskianalyysit: tuotevastuu Finite Element Method, FEM Laskentamenetelmä, jossa pisteverkon (grid) avulla saadaan 3D-malleja Käytetään Lämpösuunnitteluun (metalli, ilma, neste) Paljastaa mahdolliset ongelmakohdat Helpottaa jäähdytyksen suunnittelua Mekaanisten voimien analysointiin Kertoo rasituksen kohdistumisen Helpottaa tukirakenteen suunnittelua 7

8 FEM-simulointeja Päkiän rasitussimulointi (www.grc.nasa.gov) Moottorin lämpötila (www.swri.edu) Toleranssianalyysi Virhearvio: toleranssien summa Epätarkkuus: riippumattomien virhelähteiden neliösumma Käytetään mekaanisten kappaleiden välyksien suunnitteluun Työstöprosessin kyvykkyys = C p Muottien kuluminen 8

9 Failure Mode and Effects Analysis, FMEA Menetelmä suunnittelu- ja tuotantoriskien arviointiin Arviointi (Risk Priority Number, RPN) Todennäköisyys * Vakavuus * Löytymisen todennäköisyys = RPN Riski pienenee, jos jokin tulon tekijöistä pienenee Electro Magnetic Compatibility, EMC Yhteensopivuus muiden laitteiden kanssa Electro Magnetic Interference, EMI (Emissions) Säteilevät häiriöt Johtuvat häiriöt Häiriintyminen toisten aiheuttamasta häiriöstä Immuniteetti (Immunity) Säteilevä immuniteetti Johtuva immuniteetti 9

10 EMC-testaus Tuotekehitystestaus Tarkoituksena löytää häiriöt ja poistaa ne Lähikenttäprobe, TEM-aaltoputki, EMC-huone Pre-compliance-testaus Tarkoituksena varmistaa tyyppihyväksyntä Mittaa häiriötasot Mittauslaboratorio (EMC-huone) Compliance-testaus Virallinen tyyppihyväksyntä Akkreditoitu mittauslaboratorio Tuotantotestaus Tarkoituksena löytää vialliset laitteet EMC-testaus 10

11 ElectroStatic Discharge, ESD Sähköstaattinen purkaus, sähköisku Pyritään testaamaan, kestääkö laite staattisen sähkön aiheuttamia sähköpurkauksia Kolme erilaista testausmallia Ihminen (Human Body Model, HBM) Kone (Machine Model, MM) Varattu kappale (Charged Device Model, CDM) Ihmiskehomalli, HBM 11

12 ESD-luokat Class Class 0 Class 1A Class 1B Class 1C Class 2 Class 3A Class 3B Voltage Range < 250 volts 250 volts to < 500 volts 500 volts to < 1,000 volts 1000 volts to < 2,000 volts 2000 volts to < 4,000 volts 4000 volts to < 8000 volts >= 8000 volts ESD-testaus 12

13 Specific Absorption Rate, SAR Ominaisabsorptionopeus (engl.specific absorption rate, SAR) kertoo paljonko radiotaajuisen sähkömagneettisen kentän energiasta absorboituu ihmiskehon kudoksiin Radiolähettimet: matkapuhelin, tukiasemat Magneettikuvaustutkimus Kodinkoneet: katodisädeputki (TV), mikroaaltouuni Teollisuus: induktiouunit Voimajohdot Hyväksyntärajat USA: Federal Communications Commission (FCC) on asettanut rajaksi 1.6 W/kg mitattuna 1 g kudosta EU: 2.0 W/kg mitattuna 10 g kudosta SAR Suomessa Säteilyturvakeskus (STUK) valvoo säteilevien laitteitten turvallisuutta Matkapuhelimet testataan standardin IEC mukaan 13

14 Ingress Protection, IP IP luokitus (IP XY) Ensimmäinen numero (X) kertoo suojan kiinteitä kappaleita vastaan Toinen numero (Y) kertoo suojan vettä vastaan IP luokitus Taso Kiinteät aineet (X) Ei suojaa Yli 50 mm halkaisijaltaan Yli 12,5 mm halkaisijaltaan Yli 2,5 mm halkaisijaltaan Yli 1,0 mm halkaisijaltaan Pölysuoja, ei tiivis Pölytiivis Vesi (Y) Ei suojaa Pystysuuntainen 0 tippuva vesi Tippuva vesi 15 kulmassa Suihkutettu vesi Roiskevesi Vesisuihku Voimakas vesisuihku Tilapäinen upotus (1 m, 30 min) Jatkuva upotus 14

15 Lämpötestaus Lämpötila-alueet Commercial: ºC Industrial: ºC Military: ºC GSM: ºC Lämpötila-alue voi olla jaettu Normal: kaikki määräykset täytettävä Extreme: joissain määräyksissä helpotuksia Varastointilämpötila-alue voi poiketa käyttölämpötila-alueesta Tuotekehitystestaus Luotettavuustestaus Määrittelyvaihe Simuloinnit (FEM): mekaniikka/lujuus, lämpö Laskelmat: derating-analyysi, FIT Prototyyppivaihe Mittaukset ja analyysit: AST,HALT, MTBF/FFR, lämpökameramittaus, tärinä- ja pudotustestaus Tuotannollistamisvaihe Saantoanalyysit: takuukorjausarvio (tuotannosta karanneet viat ja MTBF/FFR) Vanhennus 15

16 Miksi luotettavuutta testataan? Tuotevastuu Laitteen tuotevastuu kestää koko laitteen eliniän Rikkoontuminen ei saa aiheuttaa vahinkoa tai vaaraa Kierrätys ja purkaminen oltava turvallista Takuukustannukset Takuuaikana rikkoontuneitten laitteitten korjauksen maksaa valmistaja Maine/Imago Helposti rikkoontuvat laitteet huonontavat valmistajan mainetta ja vaikeuttavat myyntiä Luotettavuustestaus Luotettavuustestauksessa pyritään saamaan selville laitteen rikkoontumisrajat Testaus on tilastollista ja siinä voi hyödyntää populaatiota Testausaika kumuloituu populaation koon mukaan Vikojen satunnaisuus ( kohina ) poistuu keskiarvoistuksessa 16

17 Kylpyammekäyrä Viat kpl Kuluminen Tuotannon aiheuttamat viat aika Derating Mikäli komponentin käyttöolosuhteet ylittävät tavanomaiset (normaalit), niin sen ominaisuudet saattavat muuttua Komponentin muuttuneet ominaisuudet voidaan laskea valmistajan tietojen tai oman kokemuksen pohjalta Deratingin avulla halutaan varmistua laitteen toiminnasta ja luotettavuudesta 17

18 Failure In Time, FIT Komponenteille voidaan määrittää vikataajuus eli FIT-luku, joka kertoo kuinka monta vikaa komponenttiin tulee keskimäärin aikayksikössä Laitteen sisältämien komponenttien vikataajuudet voidaan laskea yhteen Vikataajuuden käänteisluku kertoo vikaantumisvälin MTBF = ( FIT ) -1 Elinikätestaus Laitetta kuormittamalla etsitään vikaantuvia kohtia ja arvioidaan luotettavuutta Accelerated Life Time testing, ALT Käyttölämpötila nostetaan kulumisen nopeuttamiseksi Kiihdytyskerroin voidaan selvittää vertailuryhmän avulla Highly Accelerated Life Time testing, HALT Lämpötilaa vaihdellaan kylmän ja kuuman välillä Kosteus ja tärinä voidaan myös ottaa mukaan (HASS) Kiihdytyskerroin suuri mutta tarkkuus huono 18

19 Tärinä- ja pudotustestaus Kuljetus Laite kuljetuslaatikossa Käyttö Käyttöympäristön vaatimukset (koti, auto tms.) Korkeus Putoamisalusta Maanjäristys (Bellcore GR-63-CORE) Pysty- ja vaakasuuntainen värähtely Taajuus ja amplitudi vaihtelevat voimakkuuden mukaan Mean Time Between Failures, MTBF Vikaantumisväli kertoo keskimääräisen ajan vian syntymiseen (odotusarvo) Perustuu FIT-laskelmaan (epätarkka) Testaukseen (ALT, HALT) (suuntaa antava) Huoltodataan (tarkin) 19

20 Field Failure Rate, FFR Kertoo kuinka paljon vikoja löytyy suhteutettuna populaatioon Takuukorjausten määrä helppo arvioida Kumuloitunut populaatio hidastaa vikojen suhteellista muutosta Tuoteparannusten vaikutus Laatuongelmien vaikutus Batch Failure Rate, BFR, kertoo tuotantoerän (viikko, kuukausi tms.) vikaprosentin Nopeampi palaute käyttäjiltä korjauksista ja ongelmista FFR ja BFR jaetaan yleensä vikaluokkiin esim. paretodiagrammin avulla 3.3 Tyyppihyväksyntätestaus Viranomaishyväksynnät perustuvat: Akkreditoitujen mittauslaboratorioiden mittauksiin Viranomaismittauksiin Omiin tuotekehitysmittauksiin Asiakashyväksynnät yllämainittujen lisäksi Asiakkaiden omat mittaukset Kenttämittaukset Tuotantomittaukset 20

21 3.4 Tuotantotestaus Tavoitteena löytää virheelliset tuotteet Tuoteviat Hajonta Suunnitteluvirheet Tuotantoviat Tuotantoprosessin virheet Komponenttivirheet mahdollisimman nopeasti ja halvalla Mittaukset ja testerit Testausaika ja kattavuus Tuotantotestauksen tasot Komponenttitestaus Komponenttien tulotarkastus Moduulitestaus Laite koostuu useasta moduulista, jotka testataan erillään Yksikkötestaus Moduuleista kootaan yksiköitä, jotka testataan Laitetestaus Yksiköistä kootaan lopullinen laite, joka testataan Vanhennus Asiakkaalle toimitettavan laitteen luotettavuutta parannetaan ympäristötestauksella 21

22 Tuotantotestaus ja analyysi Suorituskykytestaus Mittaus Tulosten perusteella PASS/FAIL Viritys Mittaustulosten mukaan muutetaan suorituskykyä Testausdatan analysointi Keskiarvo ja keskihajonta, Cp ja Cpk Saanto First Time Passed Yield, FTPY: testivaiheen saanto ilman korjattuja laitteita/moduuleita Rolled yield: eri testivaiheiden saantojen tulo Regressio Kuinka mittaustulosten keskiarvot ja hajonnat muuttuvat ajan myötä Korrelaatio Kuinka mittaustulokset korreloivat keskenään Statistical Process Control, SPC Kuinka havaitut prosessipoikkeamat saadaan korjattua ennen kuin vikoja ilmenee Gage R&R Mittalaitteistojen väliset eroavaisuudet Luotettavuus Tyyppiviat Heikot kohdat Kuluminen Tuoteviat Karanneet viat Käyttövirheet Suunnitteluvirheet Ohjelmistoviat Elektroniikkaviat Mekaniikkaviat 3.5 Huoltotestaus 22

23 Huoltotestaus Huoltotesteri Tuotekehitys/tuotantotesteristä muunnettu Nopea vian määritys, hankalat viat valmistajalle korjattavaksi Uusimpien ohjelmistoversioiden lataus Vikamuistien lukeminen ja pyyhkiminen Parametrimittaus Laiteen suorituskyky mitataan Tarkentaa huoltotesterin tuloksia 4. Tilastolliset menetelmät 23

24 Tilastolliset menetelmät Tilastolliset menetelmät helpottavat mittaustulosten analyysiä Suurien datamäärien havainnollistaminen vaikeaa ilman tilastoja Poikkeavuuksien ja trendien löytäminen mittaustuloksista vaikeaa Tilastollisten tunnuslukujen käyttö tekee eri mittauksista vertailukelpoisia Suhteellinen muutos Cp, Cpk Tilastolliset menetelmät auttavat ongelmien paikallistamisessa ja ratkaisussa Saanto, regressio, Gage R&R Saanto Hyvien laitteitten määrä suhteessa valmistettuihin Keskimääräinen vikojen määrä per yksikkö (Poisson) Komponenttiviat Prosessiviat: juotos (aalto/reflow/käsin), viritys Suunnitteluviat: Cpk FTY = e -dpu, missä FTY = prosessi vaiheen saanto (first time yield) ja dpu= vikojen määrä yksikköä kohti (defects per unit) Rolled yield: koko prosessin saanto saadaan kertomalla vaiheitten saannot Y=FTY(1)*FTY(2)* *FTY(n) = e - dpu 24

25 Poisson-jakauma µ e P( k) = k! k µ Kaavassa k=onnistumisten määrä ja µ=onnistumisen odotusarvo Poisson-jakauman avulla voidaan laskea todennäköisyys sille, että tuotteessa on nolla (0) virhettä, kun lasketaan epäonnistumisen todennäköisyys (k=0 eli ei yhtään onnistumista) virheiden odotusarvolla (=dpu) Cp ja Cpk Keskiarvo µ=(1/n) x i Keskihajonta σ= [(1/n) (µ-x i ) 2 ] Prosessin kyvykkyysindeksi: C p C p = USL-LSL /(6*σ), missä USL=ylempi ja LSL alempi vaatimusraja Suunnittelun kyvykkyysindeksi : C pk C pk =min{c pl,c pu } C pl = µ-lsl /(3*σ) C pl = USL-µ /(3*σ) 25

26 Cp ja Cpk Cp kertoo, kuinka hyvin tuote ja valmistusprosessi sopivat vaatimusrajoihin Jos Cp on pieni (alle 1), niin vaatimukset on ylimitoitettu Tavoitteena Cp:lle voidaan pitää >2, jolloin pienet heilahtelut tuotteessa tai prosessissa eivät romahduta saantoa Jos Cp on pieni Tarkista, voiko vaatimuksia helpottaa Paranna prosessia ja/tai tuotetta (pienempi hajonta) Cpk kertoo kuinka hyvin keskiarvo on vaatimusrajojen sisällä Kun Cp = Cpk, niin keskiarvo on vaatimusrajojen keskellä Cpk ei voi olla suurempi kuin Cp Cpk:n tavoitearvona voidaan pitää >1,5 Pareto Vilfredo Pareton mukaan nimetty menetelmä perustuu havaintoon, jonka mukaan 80% virheellisistä tuotteista aiheutuu 20% mahdollisista syistä. Tätä sääntöä kutsutaan monesti myös 80/20-säännöksi. Paretoanalyysissä havaintoaineisto järjestetään jonkin prioriteettikriteerin perusteella. Analyysi etenee askelittain seuraavasti: 1. Rekistöröidään kaikki mahdolliset syyt 2. Mitataan syyt 3. Järjestetään mitatut syyt 4. Lasketaan kumulatiiviset summajakaumat 5. Piirretään paretodiagrammi 26

27 Pareto Gage R&R Testin avulla pyritään selvittämään mittaustapahtuman hajonta ja mahdollisesti vielä myös erottamaan mittauslaitteesta ja mittaajasta johtuvat hajonnat. Mittauksessa ilmenevä vaihtelu voi johtua tuotteesta, mittausvirheestä tai mittauslaitteen vaihtelusta. repeatability, toistettavuus on mittalaitteesta johtuva vaihtelua, joka tulee esiin, kun sama operaattori toistaa saman yksikön mittauksia samalla laitteella reproducibility, uusittavuus on mittausjärjestelmästä johtuva vaihtelu, joka tulee esiin, kun eri operaattorit mittaavat samaa yksikköä samalla laitteella 27

28 Gage R&R Kokonaisvarianssin kaava on σ 2 koko = σ2 tuote + σ2 mittaus Missäσ 2 koko = havaittu kokonaisvarianssi, σ2 tuote = tuotteesta aiheutuva varianssi ja σ 2 mittaus = mittaustapahtuman varianssi Mittauslaitteen keskihajonta on helpoin estimoida vaihteluvälin avulla. σ mittaus = R/d 2 Missä R=vaihteluväli ja d 2 =otoksen koosta riippuva vakio Gage R&R Toistettavuusvirhe aiheutuu pääsääntöisesti mittauslaitteesta ja uusittavuusvirhe mittaajista. Uusittavuus lasketaan mittaajien hajonnasta. Helpoiten sen saa laskettua, kun ensin laskee mittaajien vaihteluvälin keskiarvon ja siitä estimoi hajonnan. Toistettavuus saadaan selville, kun lasketaan eri mittaajien keskiarvon hajonta. Vastaavasti sen saa helpoiten laskettua estimoimalla keskiarvon vaihteluvälistä hajonta. 28

29 Gage R&R Uusittavuus : Vaihteluvälin keskiarvo: R m = 1/n R i Hajonnan estimaatti: σ uusittavuus = R m /d 2 Toistettavuus: Keskiarvojen vaihteluväli: R x = x max -x min Hajonnan estimaatti: σ toistettavuus =R x /d 2 Korrelaatio Kahden mittaustuloksen lineaarista riippuvuutta voidaan kuvata korrelaatiokertoimella +1 = pisteet sijaitsevat samalla nousevalla suoralla (positiivinen korrelaatio) -1 = pisteet sijaitsevat samalla laskevalla suoralla 0 = muuttujilla ei ole lineaarista riippuvuutta Korrelaatiokerroin ei ilmaise toisen asteen, logaritmista tms. epälineaarista riippuvuutta 29

30 Regressio Kahden muuttujan yhteyttä kuvaava matemaattinen malli on lauseke, jonka avulla voidaan laskea toisen muuttujan arvoja ensimmäisen muuttujan arvojen perusteella Jos muuttujien välinen yhteys on lineaarinen, niin mallina käytetään suoraa Muuttujien välinen yhteys voi olla myös epälineaarinen Mallinnetun regressiosuoran avulla voidaan ennustaa muuttujien käyttäytymistä Selityskerroin kertoo kuinka hyvin malli sopii mittaustuloksiin SPC Tilastollinen prosessinohjaus toimii hyvin myös järjestelmävirheiden tunnistamisessa ja ongelmien ratkaisutyökaluna. Ongelmien ratkaisu etenee kolmessa vaiheessa: 1. Prosessin nykytilan tilastollinen seuranta (havainto, arviointi) 2. Seurannassa havaittujen virheiden selvittäminen (diagnoosi) 3. Korjaustoimenpiteiden tekeminen (päätös, toteuttaminen) 4. Korjaavien toimenpiteiden vaikutuksen arviointi 30

31 Tilastollinen prosessin ohjaus Prosessi Käyttöönotto Toteuttaminen Havainto Tiedon keräys Päätös Toiminnan suunnittelu Diagnoosi Virheiden löytäminen Arviointi Tiedon analysointi Otanta Suuren perusjoukon (populaation) mittaaminen tarkasti voi olla vaikeaa, kallista ja aikaa vievää Otannalla voidaan mittauksien määrää vähentää ja saada kuitenkin tarkkaa tietoa koko perusjoukosta Otantamenetelmiä ovat Yksinkertainen satunnaisotanta: arvonta Systemaattinen satunnaisotanta: näyte määrävälein Ositettu otanta: näytteitä kaikista variaatiosta Ryväsotanta: otos suuremmasta otoksesta Otosta sanotaan edustavaksi, jos kuvaa hyvin perusjoukkoa eikä vääristä tuloksia 31

32 Otanta 2,5 2 1,5 1 Otoksen koon vaikutus keskiarvoon (keskihajonta =1, 95% epävarmuus) 0,5 0-0, ,5-2 -2,5 5. Testattavuussuunnittelu (Design for testability, DFT) 32

33 Testattavuussuunnittelu Testattavuus on otettava huomioon jo tuotteen määrittelyvaiheessa Tuotekehitystestaus HW-testaus Integroitujen piirien testaus SW-testaus Tuotantotestaus Huoltotestaus Hyvin suunniteltu testattavuus nopeuttaa mittaamista ja parantaa laatua Boundary Scan Perustuu IEEE standardiin Joint Test Action Group, JTAG, kehittää standardia Neljän signaalin sarjaväylä (Test Access Port, TAP) Test Data In, TDI Test Data Out, TDO Test Clock, TCK Test Mode Select, TMS (Test Reset, TRST on vaihtoehtoinen) Väylä johdotetaan piirilevylle Testausdata (testivektorit) luodaan erillisellä ohjelmistolla, jolla voidaan analysoida myös tulokset Pystyy löytämään juotosviat, testaamaan piirien toiminnan sekä lataamaan ohjelmistoja (muistit) Voidaan käyttää samanaikaisesti mm. ICT:n ja Flying Probe testauksen kanssa 33

34 Boundary Scan Itsetestaus Itsetestauksen avulla saadaan laite tai piiri testaamaan itseään Sisäänrakennettu testaus (Build In Self Test, BIST): piirin rakenteeseen on lisätty testauksen mahdollistavia lohkoja Ulosrakennettu testaus (Build Out Self Test, BOST): piirin ulkopuolelle on lisätty testausrakenteita Testitulokset voidaan lukea esim. Boundary Scan:in avulla Itsetestauksessa voidaan hyödyntää myös tuotteeseen rakennettuja testisilmukoita SW-silmukat: esim. DSP, CPU, muistit HW-silmukat: esim. lähetin-duplekseri-vastaanotin 34

35 BIST 35

Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE

Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE Aalto yliopisto LVI-tekniikka 2013 SISÄLLYSLUETTELO TILAVUUSVIRRAN MITTAUS...2 1 HARJOITUSTYÖN TAVOITTEET...2 2 MITTAUSJÄRJESTELY

Lisätiedot

Luentokalvoja tilastollisesta päättelystä. Kalvot laatinut Aki Taanila Päivitetty 30.11.2012

Luentokalvoja tilastollisesta päättelystä. Kalvot laatinut Aki Taanila Päivitetty 30.11.2012 Luentokalvoja tilastollisesta päättelystä Kalvot laatinut Aki Taanila Päivitetty 30.11.2012 Otanta Otantamenetelmiä Näyte Tilastollinen päättely Otantavirhe Otanta Tavoitteena edustava otos = perusjoukko

Lisätiedot

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia Sami Haapanala syksy 2013 Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Mittalaitteiden staattiset ominaisuudet Mittalaitteita kuvaavat tunnusluvut voidaan jakaa kahteen luokkaan Staattisiin

Lisätiedot

TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas

TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI LTKY012 Timo Törmäkangas LUENNOT Luento Paikka Vko Päivä Pvm Klo 1 L 304 8 Pe 21.2. 08:15-10:00 2 L 304 9 To 27.2. 12:15-14:00 3 L 304 9 Pe 28.2. 08:15-10:00 4 L 304 10 Ke 5.3.

Lisätiedot

Aki Taanila YHDEN SELITTÄJÄN REGRESSIO

Aki Taanila YHDEN SELITTÄJÄN REGRESSIO Aki Taanila YHDEN SELITTÄJÄN REGRESSIO 26.4.2011 SISÄLLYS JOHDANTO... 1 LINEAARINEN MALLI... 1 Selityskerroin... 3 Excelin funktioita... 4 EKSPONENTIAALINEN MALLI... 4 MALLIN KÄYTTÄMINEN ENNUSTAMISEEN...

Lisätiedot

r = 0.221 n = 121 Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit.

r = 0.221 n = 121 Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit. A. r = 0. n = Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit. H 0 : Korrelaatiokerroin on nolla. H : Korrelaatiokerroin on nollasta poikkeava. Tarkastetaan oletukset: - Kirjoittavat väittävät

Lisätiedot

Tilastollisen analyysin perusteet Luento 1: Lokaatio ja hajonta

Tilastollisen analyysin perusteet Luento 1: Lokaatio ja hajonta Tilastollisen analyysin perusteet Luento 1: ja hajonta Sisältö Havaittujen arvojen jakauma Havaittujen arvojen jakaumaa voidaan kuvailla ja esitellä tiivistämällä havaintoarvot sopivaan muotoon. Jakauman

Lisätiedot

Vertailutestien tulosten tulkinta Mikä on hyvä tulos?

Vertailutestien tulosten tulkinta Mikä on hyvä tulos? Vertailutestien tulosten tulkinta Mikä on hyvä tulos? Pertti Virtala PANK-menetelmäpäivä 29.1.2015 Sisältö Mittaustarkkuuden käsitteitä Mittaustarkkuuden analysointi Stabiilius Kohdistuvuus Toistettavuus

Lisätiedot

Kemiallisten menetelmien validointi ja mittausepävarmuus Leena Saari Kemian ja toksikologian tutkimusyksikkö

Kemiallisten menetelmien validointi ja mittausepävarmuus Leena Saari Kemian ja toksikologian tutkimusyksikkö Kemiallisten menetelmien validointi ja mittausepävarmuus Leena Saari Kemian ja toksikologian tutkimusyksikkö Validointi Validoinnilla varmistetaan että menetelmä sopii käyttötarkoitukseen ja täyttää sille

Lisätiedot

Kemometriasta. Matti Hotokka Fysikaalisen kemian laitos Åbo Akademi Http://www.abo.fi/~mhotokka

Kemometriasta. Matti Hotokka Fysikaalisen kemian laitos Åbo Akademi Http://www.abo.fi/~mhotokka Kemometriasta Matti Hotokka Fysikaalisen kemian laitos Åbo Akademi Http://www.abo.fi/~mhotokka Mistä puhutaan? Määritelmiä Määritys, rinnakkaismääritys Mittaustuloksen luotettavuus Kalibrointi Mittausten

Lisätiedot

Matemaatikot ja tilastotieteilijät

Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matematiikka/tilastotiede ammattina Tilastotiede on matematiikan osa-alue, lähinnä todennäköisyyslaskentaa, mutta se on myös itsenäinen tieteenala. Tilastotieteen tutkijat

Lisätiedot

1. Työpaikan työntekijöistä laaditussa taulukossa oli mm. seuraavat rivit ja sarakkeet

1. Työpaikan työntekijöistä laaditussa taulukossa oli mm. seuraavat rivit ja sarakkeet VAASAN YLIOPISTO/AVOIN YLIOPISTO TILASTOTIETEEN PERUSTEET Harjoituksia 1 KURSSIKYSELYAINEISTO: 1. Työpaikan työntekijöistä laaditussa taulukossa oli mm. seuraavat rivit ja sarakkeet Nimi Ikä v. Asema Palkka

Lisätiedot

b6) samaan perusjoukkoon kohdistuu samanaikaisesti useampia tutkimuksia.

b6) samaan perusjoukkoon kohdistuu samanaikaisesti useampia tutkimuksia. 806109P TILASTOTIETEEN PERUSMENETELMÄT I 1. välikoe 11.3.2011 (Jari Päkkilä) VALITSE VIIDESTÄ TEHTÄVÄSTÄ NELJÄ JA VASTAA VAIN NIIHIN! 1. Valitse kohdissa A-F oikea (vain yksi) vaihtoehto. Oikeasta vastauksesta

Lisätiedot

Otoskoko 107 kpl. a) 27 b) 2654

Otoskoko 107 kpl. a) 27 b) 2654 1. Tietyllä koneella valmistettavien tiivisterenkaiden halkaisijan keskihajonnan tiedetään olevan 0.04 tuumaa. Kyseisellä koneella valmistettujen 100 renkaan halkaisijoiden keskiarvo oli 0.60 tuumaa. Määrää

Lisätiedot

Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus

Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus Kalibrointi kalibroinnin merkitys kansainvälinen ja kansallinen mittanormaalijärjestelmä kalibroinnin määritelmä mittausjärjestelmän kalibrointivaihtoehdot

Lisätiedot

Mittausten jäljitettävyysketju

Mittausten jäljitettävyysketju Mittausten jäljitettävyysketju FINAS-päivä 22.1.2013 Sari Saxholm, MIKES @mikes.fi p. 029 5054 432 Mittatekniikan keskus varmistaa kansainvälisesti hyväksytyt mittayksiköt ja pätevyyden arviointipalvelut

Lisätiedot

Eristysvastuksen mittaus

Eristysvastuksen mittaus Eristysvastuksen mittaus Miksi eristyvastusmittauksia tehdään? Eristysvastuksen kunnon tarkastamista suositellaan vahvasti sähköiskujen ennaltaehkäisemiseksi. Mittausten suorittaminen lisää käyttöturvallisuutta

Lisätiedot

Kojemeteorologia (53695) Laskuharjoitus 1

Kojemeteorologia (53695) Laskuharjoitus 1 Kojemeteorologia (53695) Laskuharjoitus 1 Risto Taipale 20.9.2013 1 Tehtävä 1 Erään lämpömittarin vertailu kalibrointistandardiin antoi keskimääräiseksi eroksi standardista 0,98 C ja eron keskihajonnaksi

Lisätiedot

Mitä kalibrointitodistus kertoo?

Mitä kalibrointitodistus kertoo? Mitä kalibrointitodistus kertoo? Luotettavuutta päästökauppaan liittyviin mittauksiin MIKES 21.9.2006 Martti Heinonen Tavoite Laitteen kalibroinnista hyödytään vain jos sen tuloksia käytetään hyväksi.

Lisätiedot

LATVUSMASSAN KOSTEUDEN MÄÄRITYS METSÄKULJETUKSEN YHTEYDESSÄ

LATVUSMASSAN KOSTEUDEN MÄÄRITYS METSÄKULJETUKSEN YHTEYDESSÄ LATVUSMASSAN KOSTEUDEN MÄÄRITYS METSÄKULJETUKSEN YHTEYDESSÄ Metsä- ja puuteknologia Pro gradu -tutkielman tulokset Kevät 2010 Petri Ronkainen petri.ronkainen@joensuu.fi 0505623455 Metsäntutkimuslaitos

Lisätiedot

Kaavakokoelma, testikaaviot ja jakaumataulukot liitteinä. Ei omia taulukoita! Laskin sallittu.

Kaavakokoelma, testikaaviot ja jakaumataulukot liitteinä. Ei omia taulukoita! Laskin sallittu. Ka6710000 TILASTOLLISEN ANALYYSIN PERUSTEET 2. VÄLIKOE 9.5.2007 / Anssi Tarkiainen Kaavakokoelma, testikaaviot ja jakaumataulukot liitteinä. Ei omia taulukoita! Laskin sallittu. Tehtävä 1. a) Gallupissa

Lisätiedot

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Dagmarinkatu 8 B 18, 00100 Helsinki kylliainen@kotiposti.net 1 JOHDANTO Suomen rakentamismääräyskokoelman

Lisätiedot

t osatekijät vaikuttavat merkittävästi tuloksen epävarmuuteen Mittaustulosten ilmoittamiseen tulee kiinnittää kriittistä

t osatekijät vaikuttavat merkittävästi tuloksen epävarmuuteen Mittaustulosten ilmoittamiseen tulee kiinnittää kriittistä Mittausepävarmuuden määrittäminen 1 Mittausepävarmuus on testaustulokseen liittyvä arvio, joka ilmoittaa rajat, joiden välissä on todellinen arvo tietyllä todennäköisyydellä Kokonaisepävarmuusarvioinnissa

Lisätiedot

Tilastollisten aineistojen kerääminen ja mittaaminen

Tilastollisten aineistojen kerääminen ja mittaaminen Ilkka Mellin Tilastolliset menetelmät Osa 1: Johdanto Tilastollisten aineistojen kerääminen ja mittaaminen TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 1 ja mittaaminen >> Tilastollisten aineistojen kerääminen Mittaaminen

Lisätiedot

031021P Tilastomatematiikka (5 op) kertausta 2. vk:een

031021P Tilastomatematiikka (5 op) kertausta 2. vk:een 031021P Tilastomatematiikka (5 op) kertausta 2. vk:een Jukka Kemppainen Mathematics Division 2. välikokeeseen Toinen välikoe on la 5.4.2014 klo. 9.00-12.00 saleissa L1,L3 Koealue: luentojen luvut 7-11

Lisätiedot

Testejä suhdeasteikollisille muuttujille

Testejä suhdeasteikollisille muuttujille Ilkka Mellin Tilastolliset menetelmät Osa 3: Tilastolliset testit Testejä suhdeasteikollisille muuttujille TKK (c) Ilkka Mellin (007) 1 Testejä suhdeasteikollisille muuttujille >> Testit normaalijakauman

Lisätiedot

TR 10 Liite 1 2008-03-20. PANK-HYVÄKSYNTÄ Lisävaatimukset PTM-mittaukselle. C) mspecta

TR 10 Liite 1 2008-03-20. PANK-HYVÄKSYNTÄ Lisävaatimukset PTM-mittaukselle. C) mspecta PANK-HYVÄKSYNTÄ Lisävaatimukset PTM-mittaukselle C) mspecta 1 Tuotesertifiointi PANK-HYVÄKSYNTÄ Lisävaatimukset PTM-mittaukselle 1 Yleistä PANK Laboratoriotoimikunta on hyväksynyt ohjeen PANKhyväksyntä

Lisätiedot

Käyttöohje 18.2.2013 Firmware V1.0-V1.2 HTB230. Anturirasialähetin

Käyttöohje 18.2.2013 Firmware V1.0-V1.2 HTB230. Anturirasialähetin Käyttöohje 18.2.2013 Firmware V1.0-V1.2 HTB230 Anturirasialähetin 1 ESITTELY HTB230 on anturirasiaan sijoitettava 2-johdinlähetin platina-, nikkeli- ja kuparivastusantureille. Se on ohjelmoitavissa PC:llä

Lisätiedot

SiMAP Kiinteistötekniikkaratkaisut. Kiinteistötekniikka

SiMAP Kiinteistötekniikkaratkaisut. Kiinteistötekniikka SiMAP Kiinteistötekniikkaratkaisut Kiinteistötekniikka Sivu 1 29.10.2013 Rappukäytävään asennettava reititin vahvistaa antureiden signaalia säätimelle. Mikä SiMAP Säätö? SiMAP Säätö on täysin uudenlainen

Lisätiedot

Johdatus tilastotieteeseen Tilastollisten aineistojen kerääminen ja mittaaminen. TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1

Johdatus tilastotieteeseen Tilastollisten aineistojen kerääminen ja mittaaminen. TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1 Johdatus tilastotieteeseen Tilastollisten aineistojen kerääminen ja mittaaminen TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1 ja mittaaminen Tilastollisten aineistojen kerääminen Mittaaminen ja mitta-asteikot TKK (c)

Lisätiedot

Ilkka Mellin Tilastolliset menetelmät. Osa 3: Tilastolliset testit. Tilastollinen testaus. TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 1

Ilkka Mellin Tilastolliset menetelmät. Osa 3: Tilastolliset testit. Tilastollinen testaus. TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 1 Ilkka Mellin Tilastolliset menetelmät Osa 3: Tilastolliset testit Tilastollinen testaus TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 1 Tilastolliset testit >> Tilastollinen testaus Tilastolliset hypoteesit Tilastolliset

Lisätiedot

Tilastollisen analyysin perusteet Luento 1: Lokaatio ja hajonta

Tilastollisen analyysin perusteet Luento 1: Lokaatio ja hajonta Tilastollisen analyysin perusteet Luento 1: ja hajonta Sisältö Havaittujen arvojen jakauma Havaittujen arvojen jakaumaa voidaan kuvailla ja esitellä tiivistämällä havaintoarvot sopivaan muotoon. Jakauman

Lisätiedot

Amprobe IR-608A. Käyttöohje

Amprobe IR-608A. Käyttöohje Amprobe IR-608A Käyttöohje Sisällysluettelo Laitteessa tai tässä käyttöohjeessa käytetyt merkinnät... 4 Tekniset tiedot... 5 Kuinka infrapunalämpömittari toimii... 5 ºC/ºF ja paristo... 5 Laitteen käyttö...

Lisätiedot

AKKREDITOINNIN VAATIMUKSET TESTAUSMENETELMILLE JA KALIBROINNILLE

AKKREDITOINNIN VAATIMUKSET TESTAUSMENETELMILLE JA KALIBROINNILLE AKKREDITOINNIN VAATIMUKSET TESTAUSMENETELMILLE JA KALIBROINNILLE Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu AKKREDITOINTI Pätevyyden toteamista Perustuu kansainvälisiin standardeihin (ISO/IEC 17025, ISO/IEC

Lisätiedot

Sisällysluettelo ESIPUHE 1. PAINOKSEEN... 3 ESIPUHE 2. PAINOKSEEN... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4

Sisällysluettelo ESIPUHE 1. PAINOKSEEN... 3 ESIPUHE 2. PAINOKSEEN... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 Sisällysluettelo ESIPUHE 1. PAINOKSEEN... 3 ESIPUHE 2. PAINOKSEEN... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. METODOLOGIAN PERUSTEIDEN KERTAUSTA... 6 1.1 KESKEISTEN KÄSITTEIDEN KERTAUSTA... 7 1.2 AIHEESEEN PEREHTYMINEN...

Lisätiedot

1. Johdanto Todennäköisyysotanta Yksinkertainen satunnaisotanta Ositettu otanta Systemaattinen otanta...

1. Johdanto Todennäköisyysotanta Yksinkertainen satunnaisotanta Ositettu otanta Systemaattinen otanta... JHS 160 Paikkatiedon laadunhallinta Liite III: Otanta-asetelmat Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Todennäköisyysotanta... 2 2.1 Yksinkertainen satunnaisotanta... 3 2.2 Ositettu otanta... 3 2.3 Systemaattinen

Lisätiedot

Harjoitus 9: Excel - Tilastollinen analyysi

Harjoitus 9: Excel - Tilastollinen analyysi Harjoitus 9: Excel - Tilastollinen analyysi Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt Syksy 2006 Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 1 Harjoituksen aiheita Tutustuminen regressioanalyysiin

Lisätiedot

Käyttö- ja asennusohje

Käyttö- ja asennusohje V1.4 Käyttö- ja asennusohje Etäluentalaite ionsign Oy PL 246, Paananvahe 4, 26100 Rauma ionsign.fi, ionsign@ionsign.fi, p. 02 822 0097 Y-tunnus 2117449-9, VAT FI21174499 NEUTRON12-3G ETÄLUENTALAITE 1 Yleistä

Lisätiedot

PANK PANK-4122 ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ 1. MENETELMÄN TARKOITUS

PANK PANK-4122 ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ 1. MENETELMÄN TARKOITUS PANK-4122 PANK PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ Hyväksytty: Korvaa menetelmän: 9.5.2008 26.10.1999 1. MENETELMÄN TARKOITUS 2. MENETELMÄN SOVELTAMISALUE

Lisätiedot

Varausta poistavien lattioiden mittausohje. 1. Tarkoitus. 2. Soveltamisalue. 3. Mittausmenetelmät MITTAUSOHJE 1.6.2001 1 (5)

Varausta poistavien lattioiden mittausohje. 1. Tarkoitus. 2. Soveltamisalue. 3. Mittausmenetelmät MITTAUSOHJE 1.6.2001 1 (5) 1.6.2001 1 (5) Varausta poistavien lattioiden mittausohje 1. Tarkoitus Tämän ohjeen tarkoituksena on yhdenmukaistaa ja selkeyttää varausta poistavien lattioiden mittaamista ja mittaustulosten dokumentointia

Lisätiedot

Käyttö- ja asennusohje

Käyttö- ja asennusohje V1.5 Käyttö- ja asennusohje Etäluentalaite ionsign Oy PL 246, Paananvahe 4, 26100 Rauma ionsign.fi, ionsign@ionsign.fi, p. 02 822 0097 Y-tunnus 2117449-9, VAT FI21174499 NEUTRON4 ETÄLUENTALAITE 1 Yleistä

Lisätiedot

OHJ-7600 Ihminen ja tekniikka -seminaari, 4 op Käyttäjäkokemuksen kvantitatiivinen analyysi. Luento 3

OHJ-7600 Ihminen ja tekniikka -seminaari, 4 op Käyttäjäkokemuksen kvantitatiivinen analyysi. Luento 3 OHJ-7600 Ihminen ja tekniikka -seminaari, 4 op Käyttäjäkokemuksen kvantitatiivinen analyysi Luento 3 Tutkimussuunnitelman rakenne-ehdotus Otsikko 1. Motivaatio/tausta 2. Tutkimusaihe/ -tavoitteet ja kysymykset

Lisätiedot

Tilastotieteen jatkokurssi syksy 2003 Välikoe 2 11.12.2003

Tilastotieteen jatkokurssi syksy 2003 Välikoe 2 11.12.2003 Nimi Opiskelijanumero Tilastotieteen jatkokurssi syksy 2003 Välikoe 2 11.12.2003 Normaalisti jakautuneiden yhdistyksessä on useita tuhansia jäseniä. Yhdistyksen sääntöjen mukaan sääntöihin tehtävää muutosta

Lisätiedot

Simulointi. Varianssinhallintaa Esimerkki

Simulointi. Varianssinhallintaa Esimerkki Simulointi Varianssinhallintaa Esimerkki M C Esimerkki Tarkastellaan lasersäteen sirontaa partikkelikerroksesta Jukka Räbinän pro gradu 2005 Tavoitteena simuloida sirontakuvion tunnuslukuja Monte Carlo

Lisätiedot

Ohjelmistojen virheistä

Ohjelmistojen virheistä Ohjelmistojen virheistä Muutama sana ohjelmistojen virheistä mistä niitä syntyy? Matti Vuori, www.mattivuori.net 2013-09-02 1(8) Sisällysluettelo Ohjelmistojen virheitä: varautumattomuus ongelmiin 3 Ohjelmistojen

Lisätiedot

Diskreetit todennäköisyysjakaumat. Kertymäfunktio Odotusarvo Binomijakauma Poisson-jakauma

Diskreetit todennäköisyysjakaumat. Kertymäfunktio Odotusarvo Binomijakauma Poisson-jakauma Diskreetit todennäköisyysjakaumat Kertymäfunktio Odotusarvo Binomijakauma Poisson-jakauma Satunnaismuuttuja Satunnaisilmiö on ilmiö, jonka lopputulokseen sattuma vaikuttaa Satunnaismuuttuja on muuttuja,

Lisätiedot

PIKAMENETELMÄT ELINTARVIKKEEN RASVAPITOISUUDEN MÄÄRITTÄMISESSÄ

PIKAMENETELMÄT ELINTARVIKKEEN RASVAPITOISUUDEN MÄÄRITTÄMISESSÄ PIKAMENETELMÄT ELINTARVIKKEEN RASVAPITOISUUDEN MÄÄRITTÄMISESSÄ Tutkija, FM Tiina Ritvanen Kemian ja toksikologian yksikkö Elintarviketurvallisuusvirasto Evira tiina.ritvanen@evira.fi Esityksen runko Johdanto

Lisätiedot

Yritysturvallisuuden perusteet

Yritysturvallisuuden perusteet Yritysturvallisuuden perusteet Teemupekka Virtanen Helsinki University of Technology Telecommunication Software and Multimedia Laboratory teemupekka.virtanen@hut.fi 4.Luento Riskienhallinta osana turvallisuutta

Lisätiedot

EVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003

EVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003 EVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003 LABORATORIOTÖIDEN OHJEET (Mukaillen työkirjaa "Teknillisten oppilaitosten Elektroniikka";

Lisätiedot

TTY Mittausten koekenttä. Käyttö. Sijainti

TTY Mittausten koekenttä. Käyttö. Sijainti TTY Mittausten koekenttä Käyttö Tampereen teknillisen yliopiston mittausten koekenttä sijaitsee Tampereen teknillisen yliopiston välittömässä läheisyydessä. Koekenttä koostuu kuudesta pilaripisteestä (

Lisätiedot

Testit järjestysasteikollisille muuttujille

Testit järjestysasteikollisille muuttujille Ilkka Mellin Tilastolliset menetelmät Osa 3: Tilastolliset testit Testit järjestysasteikollisille muuttujille TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 1 Testit järjestysasteikollisille muuttujille >> Järjestysasteikollisten

Lisätiedot

Ilmanvirtauksen mittarit

Ilmanvirtauksen mittarit Swema 3000 yleismittari/monitoimimittari sisäilmastomittauksiin Ilmastoinnin yleismittari, Vahva metallirunkoinen Swema 3000 on suunniteltu ilmastoinnin, sisäilmaston ja olosuhdemittausten tarpeisiin erityisesti

Lisätiedot

TIES530 TIES530. Moniprosessorijärjestelmät. Moniprosessorijärjestelmät. Miksi moniprosessorijärjestelmä?

TIES530 TIES530. Moniprosessorijärjestelmät. Moniprosessorijärjestelmät. Miksi moniprosessorijärjestelmä? Miksi moniprosessorijärjestelmä? Laskentaa voidaan hajauttaa useammille prosessoreille nopeuden, modulaarisuuden ja luotettavuuden vaatimuksesta tai hajauttaminen voi helpottaa ohjelmointia. Voi olla järkevää

Lisätiedot

Energianhallinta. Energiamittari. Malli EM10 DIN. Tuotekuvaus. Tilausohje EM10 DIN AV8 1 X O1 PF. Mallit

Energianhallinta. Energiamittari. Malli EM10 DIN. Tuotekuvaus. Tilausohje EM10 DIN AV8 1 X O1 PF. Mallit Energianhallinta Energiamittari Malli EM10 DIN Luokka 1 (kwh) EN62053-21 mukaan Luokka B (kwh) EN50470-3 mukaan Energiamittari Energia: 6 numeroa Energian mittaukset: kokonais kwh TRMS mittaukset vääristyneelle

Lisätiedot

PTM-vertailukokeet ja mittaustulosten käsittely

PTM-vertailukokeet ja mittaustulosten käsittely PTM-vertailukokeet ja mittaustulosten käsittely PANK-menetelmäpäivä Helsinki 22.1.2009 Jaakko Dietrich Pöyry Infra Oy Sisällys Palvelutasomittaukset Vertailukokeiden tarkoitus Vertailukokeissa tarkasteltavia

Lisätiedot

Kiinteistötekniikkaratkaisut

Kiinteistötekniikkaratkaisut Kiinteistötekniikkaratkaisut SmartFinn AUTOMAATIO SmartFinn Automaatio on aidosti helppokäyttöinen järjestelmä, joka tarjoaa kaikki automaatiotoiminnot yhden yhteisen käyttöliittymän kautta. Kattavat asuntokohtaiset

Lisätiedot

4. Seuraavaan ristiintaulukkoon on kerätty tehtaassa valmistettujen toimivien ja ei-toimivien leikkijunien lukumäärät eri työvuoroissa:

4. Seuraavaan ristiintaulukkoon on kerätty tehtaassa valmistettujen toimivien ja ei-toimivien leikkijunien lukumäärät eri työvuoroissa: Lisätehtäviä (siis vanhoja tenttikysymyksiä) 1. Erään yrityksen satunnaisesti valittujen työntekijöiden poissaolopäivien määrät olivat vuonna 003: 5, 3, 16, 9, 0, 1, 3,, 19, 5, 19, 11,, 0, 4, 6, 1, 15,

Lisätiedot

THEME osaamismatriisi - elektroniikka/sähkötekniikka osakompetenssien/oppimistulosten kanssa

THEME osaamismatriisi - elektroniikka/sähkötekniikka osakompetenssien/oppimistulosten kanssa OSAAMISALUEET OSAAMISEN KEHITYSVAIHEET 1. Sähköisten ja/tai elektronisten järjestelmien asennus rakennuksiin ja teollisuuslaitoksiin. Hän osaa valmistella ja suorittaa yksinkertaisia sähköisiä ja elektronisia

Lisätiedot

Moderni muuntajaomaisuuden kunnonhallinta. Myyntipäällikkö Jouni Pyykkö, Infratek Finland Oy Tuotepäällikkö Juhani Lehto, Vaisala Oyj

Moderni muuntajaomaisuuden kunnonhallinta. Myyntipäällikkö Jouni Pyykkö, Infratek Finland Oy Tuotepäällikkö Juhani Lehto, Vaisala Oyj Moderni muuntajaomaisuuden kunnonhallinta Myyntipäällikkö Jouni Pyykkö, Infratek Finland Oy Tuotepäällikkö Juhani Lehto, Vaisala Oyj Kunnonhallinnan strategia Muuntajan kunnossapito ja kunnonhallinta tulee

Lisätiedot

Hämeenlinna 6.9.2012. Jari Lindblad Jukka Antikainen. Jukka.antikainen@metla.fi 040 801 5051

Hämeenlinna 6.9.2012. Jari Lindblad Jukka Antikainen. Jukka.antikainen@metla.fi 040 801 5051 Puutavaran mittaus Hämeenlinna 6.9.2012 Jari Lindblad Jukka Antikainen Metsäntutkimuslaitos, Itä Suomen alueyksikkö, Joensuu Jukka.antikainen@metla.fi 040 801 5051 SISÄLTÖ 1. Puutavaran mittaustarkkuus

Lisätiedot

Koneistusyritysten kehittäminen. Mittaustekniikka. Mittaaminen ja mittavälineet. Rahoittajaviranomainen: Satakunnan ELY-keskus

Koneistusyritysten kehittäminen. Mittaustekniikka. Mittaaminen ja mittavälineet. Rahoittajaviranomainen: Satakunnan ELY-keskus Koneistusyritysten kehittäminen Mittaustekniikka Mittaaminen ja mittavälineet Rahoittajaviranomainen: Satakunnan ELY-keskus Yleistä Pidä työkalut erillään mittavälineistä Ilmoita rikkoutuneesta mittavälineestä

Lisätiedot

54. Tehdään yhden selittäjän lineaarinen regressioanalyysi, kun selittäjänä on määrällinen muuttuja (ja selitettävä myös):

54. Tehdään yhden selittäjän lineaarinen regressioanalyysi, kun selittäjänä on määrällinen muuttuja (ja selitettävä myös): Tilastollinen tietojenkäsittely / SPSS Harjoitus 5 Tarkastellaan ensin aineistoa KUNNAT. Kyseessähän on siis kokonaistutkimusaineisto, joten tilastollisia testejä ja niiden merkitsevyystarkasteluja ei

Lisätiedot

Helppo tiedonkeruu: kuva ja lukemat välittömästi

Helppo tiedonkeruu: kuva ja lukemat välittömästi Syksy talvi 2015 Helppo tiedonkeruu: kuva ja lukemat välittömästi Esittelyssä uudet Flukelämpökamerat ERIKOISTARJOUS Fluke T5600/ 1000FLT paketti Fluke. Keeping your world up and running. Helppo tiedonkeruu:

Lisätiedot

N:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot

N:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot N:o 1017 4287 Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot Taulukko 1. Kiinteitä polttoaineita polttavien polttolaitosten

Lisätiedot

Tasoittamattomat fotonikeilat, dosimetrian haasteet ja käytännöt. Sädehoitofyysikoiden 31. neuvottelupäivät 5.-6.6.2014 Billnäsin ruukki, Raasepori

Tasoittamattomat fotonikeilat, dosimetrian haasteet ja käytännöt. Sädehoitofyysikoiden 31. neuvottelupäivät 5.-6.6.2014 Billnäsin ruukki, Raasepori Tasoittamattomat fotonikeilat, dosimetrian haasteet ja käytännöt. Sädehoitofyysikoiden 31. neuvottelupäivät 5.-6.6.2014 Billnäsin ruukki, Raasepori petri.sipilä@stuk.fi Haasteet FFF keilassa? FFF keila

Lisätiedot

Nimi: Muiden ryhmäläisten nimet:

Nimi: Muiden ryhmäläisten nimet: Nimi: Muiden ryhmäläisten nimet: PALKKIANTURI Työssä tutustutaan palkkianturin toimintaan ja havainnollistetaan sen avulla pienten ainepitoisuuksien havainnointia. Työn mittaukset on jaettu kolmeen osaan,

Lisätiedot

Tilastollisen analyysin perusteet Luento 3: Epäparametriset tilastolliset testit

Tilastollisen analyysin perusteet Luento 3: Epäparametriset tilastolliset testit Tilastollisen analyysin perusteet Luento 3: Epäparametriset tilastolliset testit s t ja t kahden Sisältö t ja t t ja t kahden kahden t ja t kahden t ja t Tällä luennolla käsitellään epäparametrisia eli

Lisätiedot

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia Sami Haapanala syksy 2013 Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia, 3 op 9 luentoa, 3 laskuharjoitukset ja vierailu mittausasemalle Tentti Oppikirjana Rinne & Haapanala:

Lisätiedot

Oikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen.

Oikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen. Oikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen. 1. Tuletko mittaamaan AC tai DC -virtaa? (DC -pihdit luokitellaan

Lisätiedot

Mitä on huomioitava kaasupäästöjen virtausmittauksissa

Mitä on huomioitava kaasupäästöjen virtausmittauksissa Mitä on huomioitava kaasupäästöjen virtausmittauksissa Luotettavuutta päästökauppaan liittyviin mittauksiin 21.8.2006 Paula Juuti 2 Kaupattavien päästöjen määrittäminen Toistaiseksi CO2-päästömäärät perustuvat

Lisätiedot

MS-C2128 Ennustaminen ja Aikasarja-analyysi, 5 op Esittely

MS-C2128 Ennustaminen ja Aikasarja-analyysi, 5 op Esittely MS-C2128 Ennustaminen ja Aikasarja-analyysi, 5 op Esittely Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Perustieteiden korkeakoulu Aalto-yliopisto Syksy 2015 Aikataulu ja suoritustapa (Katso MyCourses) Luennot

Lisätiedot

ESD-suojaus led-ulkovalaistuksessa Osram Oy / Jukka Tuovinen

ESD-suojaus led-ulkovalaistuksessa Osram Oy / Jukka Tuovinen www.osram.com ESD-suojaus led-ulkovalaistuksessa Osram Oy / Jukka Tuovinen ESD, mitä se tarkoittaa? Sähköstaattinen purkaus (engl. Electrostatic discharge, ESD) eli staattisen sähkön purkaus on staattisen

Lisätiedot

MACHINERY on laadunvarmistaja

MACHINERY on laadunvarmistaja MACHINERY on laadunvarmistaja Mitä tapahtuu huomenna? entä jos omaisuudelle tapahtuu jotain? entä jos kalustolle tapahtuu jotain? entä jos sinulle tapahtuu jotain? MACHINERY ennakoi, ennaltaehkäisee ja

Lisätiedot

Projekti A: iskunvaimennindynamometri

Projekti A: iskunvaimennindynamometri Projekti A: iskunvaimennindynamometri PROJEKTISUUNNITELMA Tekijät: Mälkönen Joonas Orhanen Samppa Pajula Matti Forsström Niko 83D 838C 8757V 8830U Nurminen Tuomas Päiväys: 5.3. Kon-6.08 Ajoneuvojen tuotekehitys

Lisätiedot

Sosiaalisten verkostojen data

Sosiaalisten verkostojen data Sosiaalisten verkostojen data Hypermedian jatko-opintoseminaari 2008-09 2. luento - 17.10.2008 Antti Kortemaa, TTY/Hlab Wasserman, S. & Faust, K.: Social Network Analysis. Methods and Applications. 1 Mitä

Lisätiedot

Betonin suhteellisen kosteuden mittaus

Betonin suhteellisen kosteuden mittaus Betonin suhteellisen kosteuden mittaus 1. BETONIN SUHTEELLISEN KOSTEUDEN TARKOITUS 2. KOHTEEN LÄHTÖTIEDOT 3. MITTAUSSUUNNITELMA 4. LAITTEET 4.1 Mittalaite 4.2 Mittalaitteiden tarkastus ja kalibrointi 5.

Lisätiedot

TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA

TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA IKI-Kiuas Oy teetti tämän tutkimuksen saatuaan taloyhtiöiltä positiivista palautetta kiukaistaan. Asiakkaat havaitsivat sähkölaskujensa pienentyneen,

Lisätiedot

AKK-MOTORSPORT ry Katsastuksen käsikirja

AKK-MOTORSPORT ry Katsastuksen käsikirja NOKKA-AKSELIEN MITTAAMINEN 1. Tarkastuksen käyttö 2. Määritelmät 3. Välineet Kyseisen ohjeen tarkoituksena on ohjeistaa moottorin nokka-akseli(e)n mittaaminen ja ominaisuuksien laskeminen. Ns. A-(perusympyrä)

Lisätiedot

DirAir Oy:n tuloilmaikkunaventtiilien mittaukset 30.11.2012

DirAir Oy:n tuloilmaikkunaventtiilien mittaukset 30.11.2012 Tampereen teknillinen yliopisto Teknisen suunnittelun laitos Pentti Saarenrinne Tilaaja: DirAir Oy Kuoppakatu 4 1171 Riihimäki Mittausraportti: DirAir Oy:n tuloilmaikkunaventtiilien mittaukset 3.11.212

Lisätiedot

Muista vaaratilanneilmoitus

Muista vaaratilanneilmoitus Muista vaaratilanneilmoitus Muista vaaratilann Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira valvoo ja edistää terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden turvallista käyttöä. Vaaratilanneilmoitukset

Lisätiedot

ITK130 Ohjelmistojen luonne

ITK130 Ohjelmistojen luonne ITK130 Ohjelmistojen luonne Luennon sisältö Ohjelmistotekniikka ja vaatimukset Ohjelmistotuote Ei-toiminnallisten vaatimusten luokittelu Sisäiset ja ulkoiset vaatimukset Oikeellisuus Luotettavuus Kestävyys

Lisätiedot

Mitä tarvitsee tietää biostatistiikasta ja miksi? Matti Uhari Lastentautien klinikka Oulun yliopisto

Mitä tarvitsee tietää biostatistiikasta ja miksi? Matti Uhari Lastentautien klinikka Oulun yliopisto Mitä tarvitsee tietää biostatistiikasta ja miksi? Matti Uhari Lastentautien klinikka Oulun yliopisto Tutkimusaineistomme otantoja Hyödyt Ei tarvitse tutkia kaikkia Oikein tehty otanta mahdollistaa yleistämisen

Lisätiedot

devilink RS Huoneanturin asennusohje Suomi

devilink RS Huoneanturin asennusohje Suomi devilink RS Huoneanturin asennusohje Suomi devilink TM RS huoneanturi devilink TM RS huoneanturissa on sisäänrakennettu lämpötilan mittaus, joka mittaa ympäröivää lämpötilaa. Huoneanturiyksikön avulla

Lisätiedot

SiMAP lämmityksen säätö. SiMAP säätää - Sinä säästät

SiMAP lämmityksen säätö. SiMAP säätää - Sinä säästät SiMAP lämmityksen säätö SiMAP säätää - Sinä säästät Rappukäytävään asennettava reititin vahvistaa antureiden signaalia säätimelle. Mikä SiMAP Säätö? SiMAP Säätö on täysin uudenlainen kiinteistön lämmityksen

Lisätiedot

Arviointikooste Taitaja 2010 (Competition)

Arviointikooste Taitaja 2010 (Competition) Lomake 6 Arviointikooste Sivu 1 / 1 19-04-2010 14:51:08 Lajinumero 101 Laji Autonasenn Osio Osio - kuva Päivä 1 Päivä 2 Päivä 3 Päivä 4 Yhteensä A B C D E F G H Määräaikaishuolto ja katsasttarkast Persähkötehtävä

Lisätiedot

Pekka.Tuomaala@vtt.fi Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Sisäilmastoseminaari, 11.3.2015

Pekka.Tuomaala@vtt.fi Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Sisäilmastoseminaari, 11.3.2015 Ihmisen lämpöviihtyvyysmallin laskentatulosten validointi laboratoriomittauksilla Pekka.Tuomaala@vtt.fi Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Sisäilmastoseminaari, 11.3.2015 Tausta ja tavoitteet Suomessa ja

Lisätiedot

Tämän sybolin esiintyessä, käyttäjän tulee lukea käyttöohje, josta lisätietoa. Tämä symboli normaalikäytössä indikoi vaarallisesta mittausjännitteestä

Tämän sybolin esiintyessä, käyttäjän tulee lukea käyttöohje, josta lisätietoa. Tämä symboli normaalikäytössä indikoi vaarallisesta mittausjännitteestä Esittely VT30 mittaa AC-jännitteitä 690 V ja DC-jännitteitä 690 V asti, LCD-näyttö, portaittainen jännitenäyttö, positiivisen ja negatiivisen napaisuuden näyttö, sekä kiertosuunnan osoitus. Lisäksi jatkuvuuden

Lisätiedot

Tilastollisten menetelmien käyttö Kelan tutkimustoiminnassa

Tilastollisten menetelmien käyttö Kelan tutkimustoiminnassa Tilastollisten menetelmien käyttö Kelan tutkimustoiminnassa Risto Lehtonen Helsingin yliopisto Kela 1 Tilastokeskuksen SAS-seminaari 16.11.2009 Aiheita Kelan tutkimustoiminta SAS-sovellukset vaativien

Lisätiedot

Infrapunalämpömittari CIR350

Infrapunalämpömittari CIR350 Infrapunalämpömittari CIR350 Käyttöopas (ver. 1.2) 5/23/2006 Johdanto Injektor solutionsin CIR350 infrapunalämpömittari tarjoaa sinulle laadukkaan laitteen huokeaan hintaan. Tämän laitteen etuja ovat Optiikka

Lisätiedot

TASAVIRTAPIIRI - VASTAUSLOMAKE

TASAVIRTAPIIRI - VASTAUSLOMAKE TASAVIRTAPIIRI - VASTAUSLOMAKE Ryhmä Tekijä 1 Pari Tekijä 2 Päiväys Assistentti Täytä mittauslomake lyijykynällä. Muista erityisesti virhearviot ja suureiden yksiköt! 4 Esitehtävät 1. Mitä tarkoitetaan

Lisätiedot

TILASTOLLISTEN MENETELMIEN KIRJO JA KÄYTTÖ LÄÄKETIETEEN TUTKIMUSJULKAISUISSA. Pentti Nieminen 03.11.2014

TILASTOLLISTEN MENETELMIEN KIRJO JA KÄYTTÖ LÄÄKETIETEEN TUTKIMUSJULKAISUISSA. Pentti Nieminen 03.11.2014 TILASTOLLISTEN MENETELMIEN KIRJO JA KÄYTTÖ LÄÄKETIETEEN TUTKIMUSJULKAISUISSA LUKIJAN NÄKÖKULMA 2 TAUSTAKYSYMYKSIÄ 3 Mitä tutkimusmenetelmiä ja taitoja opiskelijoille tulisi opettaa koulutuksen eri vaiheissa?

Lisätiedot

Osakäämikoneiden mittausohje

Osakäämikoneiden mittausohje Sisällysluettelo: 2/7 Yleistä...3 Käämien vastuksen mittaus...4 Eristysresistanssimittaus...5 Mittauksen suorittaminen...5 Ohjauspiirin testaaminen...6 Osakäämikäynnistyksen releiden testaus....6 Vaihejännitteiden

Lisätiedot

Käyttö- ja asennusohje

Käyttö- ja asennusohje 11.8.2015 V1.0 Käyttö- ja asennusohje GMU391 Etäluentalaite ionsign Oy PL 246, Valtakatu 9-11, 26100 Rauma ionsign@ionsign.fi, p. 02 822 0097 Y-tunnus 2117449-9, VAT FI21174499 GMU391 ETÄLUENTALAITE 1

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJEKIRJA HALO R400 LASER ETÄISYYS MITTARILLE

KÄYTTÖOHJEKIRJA HALO R400 LASER ETÄISYYS MITTARILLE KÄYTTÖOHJEKIRJA HALO R400 LASER ETÄISYYS MITTARILLE MYYNTIPAKETIN SISÄLTÖ ALKUTOIMENPITEET 1) Liuta/ työnnä auki patterikotelon kansi laitteen takaosasta ja aseta patteri paikkoilleen. Patterin tyyppi

Lisätiedot

Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304. Toijalan asema-alueen tärinäselvitys. Toijala

Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304. Toijalan asema-alueen tärinäselvitys. Toijala Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304 Toijalan asema-alueen tärinäselvitys Toijala Insinööritoimisto TÄRINÄSELVITYS Geotesti Oy RI Tiina Ärväs 02.01.2006 1(8) TYÖNRO 060304 Toijalan

Lisätiedot

Työkalujen merkitys mittaamisessa

Työkalujen merkitys mittaamisessa Työkalujen merkitys mittaamisessa Mittaaminen ja Ohjelmistotuotanto -seminaari Toni Sandelin 18.4.2001, VTT Elektroniikka, Oulu 1 Sisältö Mihin työkalutukea tarvitaan? Työkalut & metriikat: luokitus Mittausohjelmien

Lisätiedot

Kuormat on yhdistettävä rakennesuunnittelussa riippuvasti

Kuormat on yhdistettävä rakennesuunnittelussa riippuvasti 16.5.2012/1(6)/tp Kuormat on yhdistettävä rakennesuunnittelussa riippuvasti Pysyvät kuormat ovat riippumattomia, mutta ne yhdistetään nykyisissä rakennesuunnittelunormeissa aina riippuvasti 1. Pysyvä ja

Lisätiedot

A. SMD-kytkennän kokoaminen ja mittaaminen

A. SMD-kytkennän kokoaminen ja mittaaminen A. SMD-kytkennän kokoaminen ja mittaaminen Avaa tarvikepussi ja tarkista komponenttien lukumäärä sekä nimellisarvot pakkauksessa olevan osaluettelon avulla. Ilmoita mahdollisista puutteista tai virheistä

Lisätiedot

eriste C K R vahvistimeen Kuva 1. Geigerilmaisimen periaate.

eriste C K R vahvistimeen Kuva 1. Geigerilmaisimen periaate. Fysiikan laboratoriotyöohje Tietotekniikan koulutusohjelma OAMK Tekniikan yksikkö TYÖ 5: RADOAKTVSUUSTYÖ Teoriaa Radioaktiivista säteilyä syntyy, kun radioaktiivisen aineen ytimen viritystila purkautuu

Lisätiedot

Tilastollinen vastepintamallinnus: kokeiden suunnittelu, regressiomallin analyysi, ja vasteen optimointi. Esimerkit laskettu JMP:llä

Tilastollinen vastepintamallinnus: kokeiden suunnittelu, regressiomallin analyysi, ja vasteen optimointi. Esimerkit laskettu JMP:llä Tilastollinen vastepintamallinnus: kokeiden suunnittelu, regressiomallin analyysi, ja vasteen optimointi Esimerkit laskettu JMP:llä Antti Hyttinen Tampereen teknillinen yliopisto 29.12.2003 ii Ohjelmien

Lisätiedot