Askel kerrallaan kohti itsenäisyyttä. Mitä hyvää tehdään testamenttilahjoituksilla? Tietoa jaetaan kylistä kouluihin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Askel kerrallaan kohti itsenäisyyttä. Mitä hyvää tehdään testamenttilahjoituksilla? Tietoa jaetaan kylistä kouluihin"

Transkriptio

1 Askel kerrallaan kohti itsenäisyyttä Mitä hyvää tehdään testamenttilahjoituksilla? Tietoa jaetaan kylistä kouluihin

2 Pääkirjoitus Sisältö 2 PÄÄKIRJOITUS Vaikuttava auttaminen 3 UUTISIA Lapset retkillä, 3xkesäsuunnitelma, Älä leimaa -kampanja alkoi, Sosiaalityöntekijät ahtaalla Vaikuttava auttaminen Nepalin maanjäristys muutti maassa sijaitsevien kymmenen lapsikylän elämän hetkessä. Yli 40 vuotta Nepalissa perheitä ja lapsia tukeneista SOS- lapsikylistä tuli hätäapukeskuksia. Uhreille, joista monet ovat vanhempansa menettäneitä lapsia, on tarjottu mahdollisuus toipumiseen sekä uuden elämän aloittamiseen. Lapsikylissä vauriot olivat vähäisiä vahvan rakentamisen ansiosta, mikä mahdollisti nopeat auttamistoimet. SOS-Lapsikylän käynnistämillä hätäapukeräyksillä Nepaliin on saavutettu maailmanlaajuisesti noin 10 miljoonan euron lahjoitukset. Suomen lapsikylän keräys saavuttanee euron rajan. SOS-lapsikyläsäätiön oma avustus Nepaliin on euroa. Lisäksi olemme saaneet lähes 300 uutta kummia, jotka tukevat toivottavasti useiden vuosien ajan lapsia Nepalin lapsikylissä. Hetkellisen tai lyhytaikaisen auttamisen ongelmia haluamme välttää, koska avun loppuessa ihmisten tilanne voi heikentyä lähtötilannetta huonommaksi. Näin laajassa kriisissä on tärkeää jatkaa avustamista riittävän pitkään. Lapsikylätoiminnan vahvuus onkin siinä, että me olimme Nepalissa, me olemme siellä nyt ja me tulemme pysymään maassa myös katastrofin jälkeen. Lapsikylät toimivat erinomaisina tukikohtina auttamiselle ja toimintamme laajenee koko ajan tukemaan perheitä myös omissa kodeissaan. Kriisiavun olemme suunnitelleet jatkuvan vähintään viiden vuoden ajan. Kriisiauttamisen jälkeen on keskityttävä toimintaan, jolla luodaan maahan kestävää kehitystä ja sosiaalista pääomaa. Niitä edistetään antamalla vastuu hyvinvoinnin rakentamisesta paikallistoimijoille ja tukemalla erityisesti lasten koulutusta, terveyttä ja perheenjäsenten tasa-arvoa. Avustusjärjestöjen työn koordinointi ja yhteistyö ovat edellytyksiä vaikuttavaan auttamiseen. Nepalin auttamisen lisäksi olemme katsoneet kansainvälisen lapsikylätoiminnan tulevaisuuteen. Haluamme 2030 olla vaikuttavampi auttaja maailmanlaajuisesti ja etsiä kumppanuuksia, joilla mahdollistamme lisääntyvän perheiden ja lasten hyvinvoinnin sekä kodin edelleen niille lapsille, jotka eivät voi asua omassa kodissaan tai jotka ovat menettäneet vanhempansa. Kiitos kaikille lapsikyläystäville ja nepalilaisten apuun rientäneille, JARI KETOLA, toiminnanjohtaja 5 PUHEENVUORO Itsenäistyville nuorille aloitusboksi 6Askel kerrallaan kohti tulevaisuutta Toni asuu nyt Kaarinan SOS-lapsikylän alueella omassa yksiössä. 9Samsung tukee koulunkäynnin ohjausta Kaarinasta Suurin nuorten syrjäytymistä ennakoiva tekijä on koulumenestys. Testamentit tukevat lasten kasvua 10 Kolme näkökulmaa siihen, mitä testamenteilla saadaan aikaiseksi. Mahdollisuuksia Gambian lapsille 12 SOS-Lapsikylän perheidenvahvistamisohjelma tukee köyhiä perheitä. Kannustus siivittää omaan elämään 14 Nuoren on opittava luottamaan itseensä ja tiedettävä, että häneen luotetaan. FACEBOOK facebook.com/soslapsikyla Katso yhdessä yli tykkääjämme kanssa uusimmat kuulumisemme ja osallistu keskusteluun! TWITTER twitter.com/soslapsikyla Puheenaiheita meiltä ja maailmalta nopeampaa tempoa kaipaaville. VIMEO vimeo.com/user YOUTUBE youtube.com/user/soslapsikyla Viimeiset kuulumisemme videomuotoisena. INSTAGRAM instagram.com/soslapsikyla Kuvia ja fiiliksiä kylistämme ja toiminnastamme ympäri maailman. JULKAISIJA SOS-Lapsikylä Snellmaninkatu 13, HELSINKI, puh. (09) PÄÄTOIMITTAJA Jari Ketola TOIMITUSSIHTEERI Pirkko Soininen OS/G Viestintä, ULKOASU JA TAITTO Mikko Koistinen OS/G Viestintä KANSIKUVA Mikael Soininen PAINO Punamusta, ISSN OSOITTEENMUUTOKSET (09) , 2 KUULUMISIA

3 Stadium Sports Camp on suuri urheilu- ja elämysleiri vuotiaille. Stadium tarjoaa tänä vuonna kymmenelle Tapiolan ja Kaarinan SOS-lapsikylien nuorelle mahdollisuuden osallistua leirille. KOONNEET Sointu Möller, Tarja Rehnström ja Pirkko Soininen Uutisia Iloiset päivät laskettelurinteessä ja järjestettiin lasten ja nuorten päivät rinteessä tapahtumat Laajavuoressa ja Ruskotunturilla. Punkaharjun SOS-lapsikylästä matkusti Laajavuoreen 11 nuorta (12 17v.) ja kaksi aikuista. Laajavuoressa meitä oli vastassa Ski Sport Finlandin SAMULI LEISTI. Mukana laskemassa oli maajoukkuelaskija JOUNI PELLINEN. Jouni oli oikein mukava kaveri, kertoo Punkaharjun SOS-lapsikylän vastaava ohjaaja ISMO TIIHONEN. Laskettelun jälkeen oli mahdollisuus laskea pujottelurataa kilpaa Stiga-kelkoilla. Kisat olivat tiukkoja ja pari nuorta onnistui päihittämään maajoukkuelaskija Jounin tässä lajissa. Kaikki osallistujat saivat Ski Sport Finlandin pipon, suklaalevyn, Dumle-repun ja dumleja sekä DNA:n prepaid-liittymän. Retki oli tosi mukava, vaikka bussimatka oli pitkä. Kivointa oli, kun päästiin laskettelemaan välillä ihan nuorten kesken. Dumle-reppu on hyvä. Stiga-kisat olivat myös hyviä. Toivottavasti päästäisiin ensi talvenakin samanlaiselle retkelle, totesi yksi nuorista päivän jälkeen. Tällaiset tapahtumat tuovat mukavia kohokohtia arjen keskelle. Nuoret pääsevät tutustumaan uusiin paikkoihin ja ihmisiin sekä uudenlaisiin sosiaalisiin tilanteisiin. Näistä jää takuuvarmoja muistoja, Ismo toteaa. Fazer teki yhdessä DNA:n kanssa aloitteen tapahtuman järjestämisestä. SOS-Lapsikylän kanssa tekemämme yhteistyö sisältää taloudellista tukea ja yhteisiä hyviä hetkiä. Meille tärkeä teema on myös nuorten rohkaiseminen aktiiviseen elämäntapaan. Oli luontevaa yhdistää kaksi yhteistyökumppanuuttamme yhteiseen tapahtumaan, toteaa Fazerin ANNA HALTIALA. DNA on Ski Sportin yhteistyökumppani. Halusimme yhdistää voimat Ski Sportin, maajoukkueen ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa ja luoda SOS-Lapsikylän väelle kivan tapahtuman, toteaa DNA:n viestintäpäällikkö ANNA SAURA. Fazer on tukenut SOS-Lapsikylän työtä yli 40 vuotta. Myös DNA on SOS-Lapsikylän pitkäaikainen yhteistyökumppani. Päivät sujuivat todella hyvin ja erittäin mukavissa tunnelmissa. Oli suuri ilo nähdä kuinka lapset sisaruksineen viihtyivät liikunnan ja muun yhdessä tekemisen parissa, Anna Haltiala iloitsee. Oli ilo olla mukana järjestämässä näitä päiviä, Anna Saura lisää. Vuonna 2014 poliisille ilmoitettiin alle 18-vuotiaaseen kohdistunutta väkivaltarikosta. ISÄT JA POJAT ORAVANPESÄLLÄ Vihannin SOS-lapsikylä tempaisi ja järjesti ensimmäistä kertaa huhtikuussa isä-poika-leirin Pellossa, SOS-Lapsikylän omassa Oravanpesä-leirikeskuksessa. Leirille osallistui kaksi isää kahden poikansa kanssa sekä kaksi ohjaajaa kylästä. Meillä oli oikein onnistunut reissu. Saimme isiltä niin hyvää palautetta, että järjestämme kyllä vastavan leirin toistekin, kertoo ohjaaja MATTI VÄÄRÄLÄ. Viikonlopun yli kestäneellä leirillä pilkittiin, saunottiin ja lumikenkäiltiin. Leiriä tuki Are Oy. SIRKUS LUMOSI Upea Cirque du Soleil tarjosi toukokuussa Kaarinan SOS-lapsikylän parillekymmenelle lapselle ja nuorelle mahdollisuuden päästä seuraamaan upeaa Quidam-esitystä. Sirkus lumosi niin nuoret kuin ohjaajatkin. KUULUMISIA 3

4 Uutisia KUVA Mauri Ratilainen Lions Quest -koulutukset rakentuvat myös toiminnallisista tuokioista. Ryhmät muodostettin erilaisten pientehtävien kautta ja itseluottamus-aiheeseen johdateltiin kutittelemalla kämmeniä. LIONS-KOULUTUSYHTEISTYÖTÄ TAPIOLAN LAPSI KYLÄSSÄ KUPERKEIKKOJA JA TRAMPOLIINI- HYPPYJÄ Tapiolassa toimiva IT-alan yritys Talent Base järjesti Tapiolan SOS-lapsikylän lapsille päivän liikuntatapahtuman Vantaan Superparkissa. Päivän aikana lapsilla oli mahdollisuus testata useita eri liikuntamuotoja. Toiveenamme oli tietysti, että lapset löytävät liikkumisen riemun ja ehkä innostuvat jostain uudesta lajistakin. Plussaa oli, että pääsimme itsekin pitkästä aikaa kokeilemaan trampoliinihyppyjä ja kuperkeikkoja volttimatolla, kertovat Talent Basen TIIA ROINE, KRISTIINA SANDBERG, NINO ILVESKERO ja VEERA ALA-KAILA. Talent Base aloitti viime vuonna yhteistyön Tapiolan SOS-lapsikylän kanssa. Perinteisten joulutervehdysten sijaan teemme vuosittain jonkin konkreettisen hyvänmielenteon. Konkreettiset tapahtumat ja teot antavat myös henkilökunnallemme mahdollisuuden osallistua hyväntekeväisyyteen omalla työpanoksellaan. Tavoitteenamme on jakaa hyvää mieltä eteenpäin. Pääkaupunkiseudun eri Lionsklubit ovat olleet Tapiolan SOS-lapsikylän keskeisiä tukijoita sen alkuvuosista lähtien. Viimeisen vuoden aikana tuki on laajentunut koulutusyhteistyöhön. Tapiolan lapsikylän työntekijöille avautui mahdollisuus osallistua Lionsjärjestön kahden päivän mittaiseen toiminnalliseen Lions Quest -koulutukseen, joka on ollut käytössä Suomessa jo yli 20 vuotta, minkä aikana on koulutettu lähes kasvattajaa. Koulutuksessa annetaan kasvattajille käytännön SOSIAALITYÖNTEKIJÄT ON AJETTU AHTAALLE toimintamalleja ja välineitä vahvistamaan lasten ja nuorten elämisentaitoja. Tapiolan lapsikylä tarjosi tilat huhtikuun koulutukseen, johon puolestaan yksi lapsikylän työntekijöistä pääsi osallistumaan ilmaiseksi. Siten lastensuojelun ammattilainen sai mahdollisuuden verkostoitua varhaiskasvattajien ja opettajien kanssa. Yhdessä he työstivät yhteisöllisyyden merkitystä, toisten auttamista ja hyvän ilmapiirin luomista lapsiryhmässä. Kouluttajana toimi Lions Quest -kouluttaja, filosofian tohtori MARKUS TALVIO. Lähes 80 prosenttia sosiaalityöntekijöistä kokee, ettei voi tehdä työtään niin hyvin kuin haluaisi. Tämä käy ilmi MAIJA MÄNTTÄRI-VAN DER KUIPIN väitöskirjasta. Enemmistö sosiaalityöntekijöistä koki työhön vaikuttavien säästöpaineiden lisääntyneen ja yli kolme neljäsosaa koki tehokkuuspaineiden lisääntyneen. Lähes 40 prosenttia sosiaalityöntekijöistä koki, että heidän mahdollisuutensa tehdä ammattieettisesti vastuullista työtä olivat heikentyneet. Huomionarvoista on, että noin 60 prosenttia vastaajista koki mahdollisuutensa pysyä lain vaatimissa aikarajoissa sekä puuttumismahdollisuutensa asiakkaan tilanteeseen riittävän varhaisessa vaiheessa heikentyneen. Tämä on erityisen huolestuttava tulos, kun otetaan huomioon esimerkiksi lastensuojelulain velvoite varhaiseen puuttumiseen. Puhetta varhaisesta puuttumisesta ja ennaltaehkäisystä kyllä riittää, mutta se ei näytä realisoituneen sosiaalityöntekijöiden työssä, toteaa Mänttäri-van der Kuip. 4 KUULUMISIA

5 3xkesäsuunnitelma Itsenäistyville nuorille aloitusboksi Puheenvuoro RIITTA, 15 V Kesällä käyn rippileirin. Aion pelata myös kavereiden kanssa korista ja käydä uimassa. Tietenkin haluaisin käydä Tampereella Särkänniemessä ja Helsingissä Linnanmäellä. Haluan myös ansaita taskurahaa, joten aion mennä kesätöihin. Kesän ensimmäisellä viikolla olen isän luona Oulussa tapaamisella. Käyn hänen kanssaan kalassa, teemme yhdessä ruokaa ja kaikkea kivaa porukalla. Muuten otan kesällä rennosti ja ilon irti kaikesta mitä teen. Työssäni sijaushuollon loppuvaiheessa olevien nuorten kanssa olen huomannut, miten vasta itsenäiseen elämään siirryttäessä nuorille tulee tarve kodin ylläpitoon. Siinä he tarvitsevat välineitä, joilla voivat ratkaista arkielämän ongelmat. Erikoistumisopintojeni kehitystehtävää varten tavoitteenani oli koota välineitä, joilla nuori voisi itse palauttaa arkielämänrytmin tarpeen vaatiessa ilman suurta ponnistusta. Välineet ovat tuttuja ja yksinkertaisia, mutta useinkaan itsenäiseen elämään siirtyvillä niitä ei ole. Lista niistä heillä kyllä voi olla. Sitä varten tein pakin, johon on helppo koota erilaiset välineet, kuten herätyskello, ensiaputarvikkeet, neula, lankaa ja sakset, vasara ja ruuvitaltta. Mietin mitat boksiin ja tein piirustukset. Ajan niukkuuden vuoksi en ennättänyt tekemään pakkia koivusta, kuten olin suunnitellut, vaan tein protomallin vanerista. Nuoren vastuunotto omasta arjesta helpottuu, kun hänellä on pieniä apuvälineitä, joilla hän voi sen itse hoitaa. Näin hän saa myös onnistumisen kokemuksen ja kokemuksen oman arjen hallinnasta. Tärkeää on kuitenkin huomata, ettei nuorta jätä yksin pelkkien apuvälineiden varaan selviytymään arjestaan. Hän tarvitsee aina rinnalleen ihmisiä, joille hän on tärkeä ja joihin hän voi luottaa ja ottaa yhteyttä tarpeen vaatiessa. EIJA LEINONEN SOS-lapsikyläerityistyöntekijä Eijan suunnittelema boxi luovutetaan SOS-Lapsikylästä itsenäistyville nuorille. Boxin lopullisen ulkoasun on suunnitellut sisustusarkkitehti Pauli Laitinen ja ne on valmistanut puuseppämestari Lahdesta Kauko Ala-Lehtimäki. SOS-Lapsikylän yrityskummi Fiskars on jo vuodesta 2012 lahjoittanut itsenäistyville nuorille starttipaketin, joka sisältää laadukkaan setin astioita ja tarvikkeita ensimmäiseen omaan kotiin, esimerkiksi lautasia, paistinpannun ja kattiloita. Fiskars haluaa tukea itsenäistyviä nuoria, jotka muuttavat sijaisperheestä omaan kotiinsa. Nuoret ovat kokeneet laatikon hyvin tarpeelliseksi. TYTTÖ, 4 V Minä odotan kesää, aurinkoa ja uimista. OLAVI, 7 V Minä aion kesällä ajaa mönkijällä, pelata jalkapalloa, uida ja uittaa Urho-laivaa. ÄLÄ LEIMAA! SOS-Lapsikylän Älä leimaa näe paremmin -kampanja herättää ihmisiä miettimään, miten paljon leimaamista lastensuojelun asiakkaana olevat sos-lapsikyla.fi/ lapset ja vanhemmat joutuvat elämässään ja arjessaan kohtaamaan. äläleimaa Leimaamisen vaikutukset voivat olla pitkäaikaisia. Ihminen saattaa kantaa haa vaa minäkuvassaan jopa lopun ikäänsä, SOS-Lapsikylän psykologi HILLEVI WESTMAN sanoo. SOS-lapsikylässä kasvanut DANIEL AHLGREN on elämänsä aikana törmännyt monenlaisiin ennakkoluuloihin lastensuojelutaustastaan johtuen. Lapsuudessa joidenkin kaverien vanhemmat olivat sanoneet, ettei lapsikyläläisten kanssa kannata olla liian paljon tekemisissä. Osa sen sijaan otti avosylin vastaan ja näistä aikuisista tulikin Danielille kuin lisävanhempia. Lastensuojelu jakaa ihmiset kahteen porukkaan: niihin, joilla on isot ennakkoluulot, ja niihin, joista tulee toisia äitejä. Ihmiset tietävät lastensuojelusta ylipäätään liian vähän. On paljon ihmisiä, jotka eivät tiedä yhtään mitään ja ovat omien käsitystensä ja ennakkoluulojensa varassa, Daniel sanoo. Pitäisi nähdä, että lastensuojelun asiakkaalle voi käydä hyvinkin että lähtökohdista huolimatta elämässä voi käydä hyvin, Daniel korostaa. KUULUMISIA 5

6 Askel kerrallaan kohti tule vaisuutta Martti, Toni ja Esa tulevat hyvin juttuun keskenään. Toni on erittäin tyytyväinen tukeen, jota on saanut lapsikylästä itsenäistymiseen. SOS-lapsikylä on taivas verrattuna moniin lastensuojelun laitoksiin. 6 KUULUMISIA

7 TEKSTI Pirkko Soininen KUVAT Mikael Soininen Kaarinan SOS-lapsikylässä halutaan antaa nuorille vanhan viisauden mukaisesti sekä tukevat juuret että kantavat siivet. Kylä on avannut ovet myös paikallisille asukkaille. Haluamme tehdä yhteistyötä paikallisten ihmisten kanssa ja kutsua kylään ulkopuolisia. n keskiviikkoaamu Kaarinan SOS-lapsikylässä. Liikuntasalista kuuluu lasten ja aikuisten iloinen naurunremakka. Suljettujen ovien takana peuhaavat ehkä hieman yllättäen Kaarinan kaupungin perhepäivähoitajat lastensa kanssa. Mukana telmivät myös lapsikylän pienimmät asukkaat. Olemme avanneet ovet ympäristöön ihan konkreettisesti. Haluamme tehdä yhteistyötä paikallisten ihmisten kanssa ja kutsua kylään ulkopuolisia, kertoo kylän johtaja ESA VIERIKKO. Jos kylä pysyisi suljettuna, se voisi ylläpitää ennakkoluuloja. Meillä on ollut hyvät tilat vähällä käytöllä. Nyt paikalliset asukkaat pääsevät tänne tutustumaan ja lapsikylän asukkaiden taas on helpompi osallistua harrastustoimintaan, kun se järjestetään täällä kylän tiloissa. Esimerkiksi kansalaisopisto käyttää SOS-lapsikylän tiloja arki-iltaisin ja viikonloppuisin omaan toimintaansa. Turun NMKY:n isä-lapsi nikkarointikerho kokoontuu kylässä, samoin Kaarinan kaupungin Heiluri-liikuntakerho muutaman kerran viikossa. Vuoden alussa alkoi myös Piece of Cake -perhekahvilatoiminta. Siihen saavat osallistua kaikki halukkaat vauvasta vaariin kerran viikossa. Kahvilassa on vieraillut noin ihmistä maanantaisin. Määrä yllätti meidätkin. Uusinta uutta on TPS-jalkapallon aloitteesta lähtenyt liikuntakerho. TPS:n huippujalkapalloilijat halusivat tulla kylään opettamaan nuorille futista ja antaa näin panoksensa lastensuojelutyöhön. Mukaan pyydettiin myös Turun Seudun Urheiluakatemia, ja muita urheiluseuroja ja nyt lapset ja nuoret ovat saaneet kokeilla huippuammattilaisten ohjaamina lukuisia erilaisia lajeja. YHTEYS BIOLOGISIIN VANHEMPIIN Esa on vetänyt Kaarinan SOS-lapsikylää reilut kaksi vuotta. Hän tuli taloon Helsingistä, Outamon oppilaskodin apulaisjohtajan paikalta. Lastensuojelutyötä Esa on tehnyt jo yli 15 vuotta. Alkuperäiseltä koulutukseltaan hän on yhteisöpedagogi. Työn ohella hän on opiskellut muun muassa johtamisen erikoistumisopintoja, työnohjaajaksi ja perheterapeutiksi (psykoterapeutti). Nyt hän tekee sosiaali- ja terveysalan ylempää korkeakoulututkintoa. Lisäksi hän on tutustunut muun muassa Yhdysvaltojen sosiaali- ja lastensuojelutyöhön. Suuri muutos viime vuosien aikana on ollut lasten biologisten vanhempien kanssa tehtävän yhteistyön lisääminen ja tiivistäminen. Kun joskus aikoinaan lapset tapasivat vanhempiaan vain pari-kolme kertaa vuodessa, on suuntaus täysin muuttunut. Lapset saattavat lähteä vaikka joka viikonloppu biologisten vanhempiensa luokse, jos he asuvat lähellä ja asuminen omassa kodissa on turvallista. Nykyään laki velvoittaa sijoittamaan lapsen noin 150 kilometrin säteelle omasta kodista, mutta ennen näin ei ollut. Kaarinassakin asuu vielä lapsia, joiden koti on kaukana toisella puolella Suomea. Esimerkiksi äitienpäivää juhlittiin kylässä yhdessä lasten biologisten äitien kanssa. Jouluksi kylään kutsuttiin lasten biologiset vanhemmat. Lapsille tämä oli tärkeää. Näytimme vanhemmille videoita, joita olimme kuvanneet lasten kanssa yhdessä arjesta ja harrastuksista. Aiemmin vanhempien kanssa palaverit pidettiin neuvottelupöydän ääressä, nyt kokoonnumme yhdessä lapsikyläkotiin tai lasten suunnittelemaan neuvottelutilaan. Vastakkainasettelun aika on ohi. Kylässä on myös vierastalo, jossa vanhemmat voivat asua, jos tulevat kylään. Ennen sijoitukset kestivät keskimäärin reilut seitsemän vuotta. Nyt, kun vanhempien vanhemmuutta tuetaan myös sijoituksen aikana, sijoitusten kestoajat ovat lyhentyneet. ITSENÄISTYMISTÄ ASKEL KERRALLAAN Kaarinan lapsikylä on avattu vuonna Vaikka kylän lasten ikähaitari on 1 18 vuotta, suuri osa on itsenäistymisen kynnyksellä olevia nuoria. Tämän takia juuri Kaarinassa on viime aikoina mietitty paljon nuorten jälkihuoltoa ja jatkohuoltoa. Kun nuori täyttää 17 vuotta hän yleensä siirtyy asumisharjoitteluun kylän alueella kodin yhteydessä olevaan yksiöön. Nuorten jälkihuolto koskee vuotiaita ja jatkohuolto vuotiaita vielä opiskelevia nuoria. Jälkihuolto ei ole aina toiminut yhtä hyvin kuin nykyään. Paras perusta jälkihuollon onnistumiselle on hyvin mennyt sijoitus lapsikyläkodissa. Vuorovaikutussuhteen pitää syntyä jo lapsikyläkodissa. Jos nuori rikkoo vaikkapa ikkunan, meidän pitäisi olla tyytyväisiä siitä, että hän uskaltaa näyttää tunteensa. Ikkunan rikkominen on mahdollisesti oire jostain muusta ja meidän pitää lastensuojelun ammattilaisina nähdä myös syitä tapahtuneen taustalla. Jos nuori ei koskaan kapinoi, hän lähtee ehkä kylästä 18 vuotta täytettyään ja aloittaa mahdollisesti kapinansa silloin. On tosi huono, jos emme ole siihen mennessä ehtineet solmia nuoren kanssa toimivia vuorovaikutussuhteita, Esa sanoo. Hän korostaa sitä, että jos nuorilla on ongelmia, pitää henkilökunnan ja lapsikylävanhempien miettiä, millä kaikilla tavoilla voisimme olla avuksi. Aikuisten peiliin katsominenkin on ajoittain paikallaan. TONI, 18, on yksi niistä Kaarinan nuorista, joka opettelee parhaillaan itsenäistymistä. Toni hakeutui itse Kaarinan SOS-lapsikylään viime vuoden marraskuussa 17-vuotiaana. Hän halusi ympäristöön, jossa olisi mahdollisuus kasvaa ja itsenäistyä turvallisten aikuisten läheisyydessä. Pari kuukautta Toni asui lapsikyläkodissa, mutta vuoden alusta lähtien hänellä on ollut kylän alueella ihan oma yksiö. Tykkään nykyisestä tilanteesta. Saan olla omissa oloissani, mutta tuki on lähellä. Nuori mies opiskelee toista vuotta sähköja automaatiotekniikkaa Turun ammatti-instituutissa. Vuoden päästä keväällä hän valmistuu ja suuntaa näillä näkymin armeijaan. KUULUMISIA 7

8 Vapaa-aikana Toni käy salilla treenaamassa. Arjessa tulee aina olemaan kupruja, joiden yli pääsee paremmin, kun on hyvässä fyysisessä kunnossa. Kaarinan SOS-lapsikylä tukee koulunkäyntiä erilaisilla projekteilla. Olemme yrittäneet kääntää kelkan pakottamisesta motivointiin. Koulunkäynnin ohjaaja yrittää yhdessä nuorten kanssa saada heidät itse oivaltamaan, miksi koulua kannattaa käydä, kertoo Esa. Toni on aktiivinen myös oppilastoiminnassa: hän on oppilaskunnan puheenjohtaja ja mukana Taika ry:n toiminnassa. OMA TALOUS HALLINTAAN Lapsikylissä asuvat nuoret saavat 16-vuotiaista vaate- ja hygieniarahaa joitakin kymppejä viikossa. Samoihin aikoihin heille aletaan maksaa myös aamupalarahaa. Yhdessä ohjaajan kanssa nuoret käyvät kaupassa ostamassa aamupalatarvikkeet ja opettelevat näin katsomaan tuotteiden hintamerkintöjä. Jo kodissa asuessaan nuoret opettelevat lapsikylävanhempien ja muun henkilökunnan kanssa valmistamaan erilaisia ruokia. Pyrimme siihen, että jokainen osaisi tehdä ainakin kymmentä eri ruokaa, kertoo Kaarinan jälkihuollosta vastaava ohjaaja MARTTI HAIKKA. Omassa yksiössään asuva nuori saa 120 euroa viikkorahaa, jolla hänen pitää ostaa omat ruuat, vaatteet ja hygieniatarvikkeet. Nuoret säilyttävät kuitit ja parin viikon välein pyrimme tutkimaan niitä yhdessä. Tarkoitus on opettaa hintatietoisuutta ja kannustaa säästämään. Tonilta se taitaa sujuakin hyvin, Martti vihjaa. No joo. Ostin juuri 70 euron takin, kun olin säästänyt viikkorahoista, Toni kertoo. Nuorten on opittava myös pyykkäämään, siivoamaan oma kotinsa ja hoitamaan laskut. Vuokranmaksua varten laitamme nuorten tilille rahaa pari viikkoa ennen vuokranmaksua. Vuokranmaksupäivänä heidän pitää sitten maksaa vuokra verkkopankissa. Ideana on opettaa, että isoja rahasummia ei saa kuluttaa saman tien kun ne tulevat, vaan rahaa pitää säästää myös isoihin laskuihin. LUOTTAVAISESTI OMAAN KOTIIN Jälkihuolto ja jatkohuolto ovat aina nuoresta itsestään kiinni. Hän päättää, ottaako tarjotun avun vastaan. Juttelemme nuorten kanssa, millaista apua he kokevat tarvitsevansa. Lyömme yhdessä lukkoon tavoitteet ja tavat toimia, Martti kertoo. SOS-lapsikylä on taivas verrattuna moniin laitoksiin. En ihmettele, jos laitosnuoret Kaarinan SOS-lapsikylä ottavat 18 vuotta täytettyään hatkat ja häviävät. Jos kuri on ollut kova, tekee mieli vain riuhtaista itsensä irti, Toni sanoo. Hänelle itsellään ei ole kiirettä pois lapsikylästä, vaikka suunnitelmissa onkin omaan yksiöön muutto mahdollisesti jo alkukesästä. Yritämme etsiä minulle yksiön, jonne olisi koulusta helppo kulkea. Ei minua pelota muuttaa yksin asumaan, mitä siinä olisi pelättävää. Mutta on hienoa, että jälkihuolto jatkuu ja voin aina tukeutua SOS-lapsikylään. En ole yhtään huolissani. Tiedän seuraavan askeleen ja sehän riittää. Askel kerrallaan tässä mennään eteenpäin, Toni hymyilee, vetää nahkatakin päälleen ja lähtee Martin kanssa lounaalle viikinkiravintolaan. Yhdeksän lapsikyläkotia ja yhdeksän lapsikylävanhempaa. Mahdollisuus ottaa vastaan 40 lasta. Keväällä kylässä asui 33 lasta. Henkilökuntaa lähes 40 työntekijää. Paljon yhteistoimintaa paikallisten yhdistysten ja järjestöjen kanssa. Kylä tarjoaa myös perhekuntoutusta. Kylässä voidaan järjestää valvottuja tapaamisia esimerkiksi perheiden erotilanteissa. Tulevaisuudessa lapsikylä voi tarjota perheille myös kotipalvelua uuden sosiaalihuoltolain mukaisesti. Lapsikylä tarjoaa Kaarinan kaupungille tilat yhtä erityisluokkaa varten. Erilaisia ryhmiä ja koulutuksia tarjotaan paljon, muun muassa eroneuvo-tilaisuuksia, yhden vanhemman perheiden iltoja ja uusperhe neuvontaa. 8 KUULUMISIA

9 TEKSTI Toni Perez KUVAT Samsung ja Dreamstime SAMSUNG TUKEE koulunkäynnin ohjausta Kaarinasta Kaarinan SOS-lapsikylässä käynnistyi keväällä Samsungin tukemana hanke, jonka tavoitteena on kehittää ja vakiinnuttaa koulunkäynnin tukipalvelu SOS-lapsikylän lapsille ja nuorille. Projekti toteutetaan tiiviissä yhteistyössä myös lasten vanhempien ja lähiseutujen koulujen kanssa. aikka suomalainen koulu on Pisa-tuloksissa kärkisijoilla ja se koetaan turvalliseksi, noin kolmanneksella oppilaista on kuitenkin kielteisiä asenteita koulua kohtaan. Tällä kolmanneksella on myös suurimmat ongelmat koulun kanssa. Uskon kadottaminen omaan oppimiskykyyn ja vähäinen into jatko-opintoihin kasautuvat samoille oppilaille. On osoitettu, että suurin nuorten syrjäytymistä ennakoiva tekijä on koulumenestys. Ongelmat koulussa näkyvät myös psyykkisessä hyvinvoinnissa. Useimmiten lapsi tai nuori tarvitsisi kokonaisvaltaista ja yksilöllistä tukea ongelmiinsa. Kuitenkin lasten tai nuorten ongelmat koulun tai oppimisen suhteen eivät rajoitu sektoreiden mukaisesti, vaan ongelma voi olla kotona tai sellaisilla alueilla, jonne koulun keinot eivät ylety, kertoo Kaarinan SOS-lapsikylässä projektia vetävä JOUKO KIESILÄINEN. KAVERINKIN VOI OTTAA MUKAAN Kiesiläinen aloitti keväällä Samsungin tuella uuden projektin, jonka tavoitteena on luoda konsepti SOS-lapsikylän lasten ja nuorten koulunkäynnin tukemiseen. Hankkeeseen osallistuvien lasten ja nuorten tukea on tarkoitus räätälöidä muun muassa heidän yksilöllisten oppimistyyliensä mukaisesti. Aivan uutta koulunkäynninohjaus Kaarinan SOS-lapsikylässä ei kuitenkaan ole, sillä ensimmäiset kokeilut aloitettiin jo vuonna Käyttöön on otettu lasten koeja koulumenestyksen seuranta sekä yksilölliset tavoitteet. Koulunkäynninohjaus laajentuikin pian läksyihin annettavasta tuesta kouluarjen kokonaisvaltaiseksi tueksi. - Ohjauksen pariin valittiin aiemmin lapset keskiarvon perusteella, ja heidät velvoitettiin käymään ohjauksessa. Tässä uudessa hankkeessamme tuki on vapaaehtoista ja avointa myös esimerkiksi kyliemme lasten koulukavereille. Tavoitteenamme on osallistuttaa niin lapset, opettajat, koulukaverit kuin vanhemmatkin mukaan uuteen hankkeeseen, Kiesiläinen sanoo. Hankkeeseen osallistuvia lapsia ja nuoria tuetaan yksilöllisesti heidän oppimistyylinsä mukaisesti. TIETOA KYLISTÄ KOULUIHIN Samsungilla ollaan uudesta hankkeesta innoissaan. Rahoituksen lisäksi yhtiö on tarjonnut hankkeen käyttöön muun muassa laitteita, kuten tabletteja, ja koulutusapua. Samsungin henkilöstö on esimerkiksi lupautunut kouluttamaan lapsikylävanhempia uuden teknologian tarjoamista mahdollisuuksista oppimisessa, mutta myös siihen liittyvistä riskeistä. Koulunkäynnin ohjausta varten Kaarinan kylään rakennetaan myös uusi, nuorten suunnittelema tila. - Olemme tehneet SOS-Lapsikylän kanssa yhteistyötä jo monen vuoden ajan, ja on hienoa päästä syventämään yhteistyötä entisestään. Samsung on sitoutunut maailmanlaajuisesti kehittämään lasten ja nuorten oppimista, ja meillä on esimerkiksi Suomessa monen kaupungin kanssa yhteistyötä teknologiaopetuksen kehittämiseksi. Nyt aloitettu hanke on kuitenkin kansainvälisestikin ainutlaatuinen. Toivottavasti onnistumme löytämään kouluviihtyvyyden ja oppimistulosten parantamiseksi uusia keinoja, joita voimme jakaa myös myöhemmin kylien ulkopuolelle, Samsungin markkinointipäällikkö EVA CARRERO sanoo. Kiesiläisen mukaan hankkeessa on vahva ennaltaehkäisyn näkökulma. - Ideana on, että hankkeen oppeja voitaisiin jatkossa suunnata myös koulussa alisuoriutuville ja syrjäytymisriskissä oleville lapsille ja nuorille. Samalla toivomme lisäävämme myös yhteistyötä koulujen ja lapsikylien välillä. Tiedon jakaminen, yhteistyö ja avoimen dialogin aloittaminen ovat keskeisessä asemassa, Kiesiläinen toteaa. Hankkeen etenemistä voi seurata esimerkiksi Samsungin yhteiskuntavastuublogista KUULUMISIA 9

10 TEKSTI Maija Rauha KUVA Dreamstime Testamentit tukevat lasten kasvua SOS-Lapsikylän hyväksi tehtyjen testamenttien avulla on rakennettu monta taloa SOS-lapsikyliin ja tuettu nuorten itsenäistymistä. Jatkossa testamenteilla on mahdollista tukea myös perheitä ennaltaehkäisevästi siten, että lapset voivat asua kotonaan, kasvaa turvassa ja kouluttautua ja itsenäistyä, kuten muutkin nuoret. oiminnanjohtaja JARI KE- TOLA kertoo, että Suomen SOS-Lapsikylän historiassa testamenteilla on ollut aivan keskeinen rooli. Ilman niitä olisi jäänyt moni talo rakentamatta SOS-lapsikyliin ja moni lapsi ilman turvallisia kotioloja. Tätä nykyä SOS-Lapsikylän toimintaa laajennetaan tukemaan perheiden hyvinvointia niin, että huostaanottojen määrä saadaan vähenemään niiden syiden poistuessa. Olemme siltä osin vielä polun alussa, mutta jo nyt hieman yli puolet lapsista, joita tuemme, on ennaltaehkäisevien palveluiden piirissä. Toimintamme on myös integroitumassa entistä paremmin ympäröivään yhteisöön. Kun perinteisen lapsikylän kodit rakennettiin kaikki samalle tontille, uudet SOS-lapsikylän kodit sijaitsevat yhä useammin hajautettuina kerros- ja rivitaloihin, joissa asuu myös muita suomalaisia perheitä. Näin esimerkiksi kaupunkialueilla, joissa sijoituksia tehdään enemmän kuin maaseudulla, etäisyydet sijoitettujen lasten omiin koteihin ja verkostoihin jäävät mahdollisimman pieniksi. Samalla suojaamme lapsia leimautumiselta. Jos testamentti sen mahdollistaa, käytämme testamenttivaroja jatkossa kestävään lastensuojelun kehitykseen, Jari Ketola jatkaa. TIEDÄT MINNE TESTAMENTTAAT Ketola tähdentää, että myös korvamerkityn testamentin tekeminen on edelleen mahdollista. Tällöin testamenttaaja määrittelee esimerkiksi, mitä toimipistettä, millä alueella tapahtuvaa toimintaa tai minkä tyyppistä toimintaa haluaa tukea. Testamentin tekijä saattaa esimerkiksi käydä katsomassa lähellään toimivan lapsikylän toimintaa ja testamentata omaisuutensa sille. Jos ajatellaan muita mahdollisia testamentin kohteita, SOS-Lapsikylä on tässä mielessä aika ainutlaatuinen. Emme mekään pysty ennustamaan tulevaisuutta, mutta voimme tarjota mahdollisuuden nähdä, miten varoja varsin suurella todennäköisyydellä käytetään. Toimintamme myös noudattaa samoja periaatteita kaikkialla maailmassa, eivätkä nopeat muutokset ole todennäköisiä. Lahjoitus- ja testamenttivaroilla katetaan tällä hetkellä noin 20 prosenttia SOS-Lapsikylän toiminnan kuluista Suomessa. Varainhankinnantuottoja kertyy testamenteista miljoonasta puoleentoista miljoonaan euroon vuodessa. TUKEA TARPEEN MUKAAN Testamenttaajien tuki on tärkeä SOS-Lapsikylän elinkaarimallin toteuttamisessa. Kunnat lopettavat huostaanotettujen lasten tukemisen, kun nämä täyttävät 21-vuotta. SOS-Lapsikylät muistuttavat oikeita koteja ja perheitä siinä, että nuoria tuetaan niin kauan, kunnes he ovat omillaan, usein vuotiaiksi. Lapsikylän jälki- ja jatkohuolto auttavat nuorta esimerkiksi muuttojen, opiskelun aloittamisen ja perheen perustamisen yhteydessä tarpeen mukaan. Monelle lapsikyläkoti on ainoa koti, joka tukee heitä vielä aikuisuudessa. Tuemme myös lapsikylästä itsenäistyneiden nuorten ja lapsikylävanhempien yhteydenpitoa. Eläkkeelle jääneet lapsikylävanhemmat saavat yhteydenpitorahaa, jonka turvin he voivat esimerkiksi viettää juhlapyhiä tai lasten syntymäpäiviä yhdessä lapsikylälastensa perheiden kanssa. Jari Ketola kertoo, että koulumenestyksellä on havaittu olevan vahva yhteys siihen, miten lapsikylässä kasvaneella menee myöhemmin. Siksi testamenttivaroja ohjataan myös lasten koulunkäynnin tukemiseen. Lapsikylässä on esimerkiksi koulunkäyntiavustajia. Lapsikylistä itsenäistyneiden koulutustaso vastaa suomalaisten keskimääräistä tasoa. Kokemukseni mukaan monet SOS-Lapsikylän hyväksi testamentin tehneet näkevät, että lapsissa on tulevaisuus ja haluavat siksi tukea juuri meitä. Halu auttaa lapsia on monilla vahva, ja testamentin kautta lapsettomaksi jääneetkin voivat toteuttaa vanhemmuutta. 10 KUULUMISIA

11 PERUSTIETOA TESTAMENTTAUKSESTA Varatuomari Mikko Tanskanen lakiasiaintoimisto MMA Helsinki Oy:stä vastaa usein esitettyihin kysymyksiin testamenttaamisesta SOS-Lapsikylälle. 1. MILLOIN TESTAMENTTI KANNATTAA TEHDÄ? Asiaa ei kannata lykätä, jos tietää, mitä haluaa ja on löytänyt kohteen, joka toteuttaa omia arvoja. 2. KETKÄ TESTAMENTTAAVAT SOS-LAPSIKYLÄLLE? Lapsettomat yksin elävät ja pariskunnat tekevät usein testamentin jonkin yleishyödyllisen yhteisön hyväksi. Tällaisella testamentilla voi määrätä koko omaisuudestaan, ellei omia lapsia ole. SOS-Lapsikylälle testamenttaamisen ideana voi olla, että halutaan tukea jälkeenjääviä sukupolvia, ja SOS-Lapsikylä toteuttaa sen. 3. ONKO TESTAMENTIN TEKEMINEN VAIKEAA? Ei aina, mutta koska testamentti pitää tehdä muodollisesti oikein, se on hyvä antaa lakimiehen tehtäväksi. Testamentissa on mahdollista määrätä yleishyödylliselle yhteisölle koko omaisuutensa tai esimerkiksi puolet siitä. Tällöin on kyse yleistestamentista. On myös mahdollista testamentata vaikkapa tietty esine tai rahasumma, jolloin puhutaan erityistestamentista. Alkuun pääsee esimerkiksi ottamalla yhteyttä SOS-Lapsikylään. 4. MAKSAAKO SOS-LAPSIKYLÄ PERINTÖVEROA? Yleishyödylliset yhteisöt on vapautettu perintöverosta, joten tällä hetkellä ei maksa. Pysyykö tilanne samana, riippuu lainsäädännöstä ja sen muutoksista. 5 MITÄ TAPAHTUU, KUN PARISKUNNASTA TOINEN KUOLEE? Pariskuntien on hyvä hyvissä ajoin harkita, miten ensin kuolleen jälkeen toimitaan. Leskelle voi monessa tapauksessa riittää pelkkä hallinta- ja käyttöoikeus ensin kuolleen omaisuuteen. Tämä saadaan aikaan keskinäisellä hallinta- ja käyttöoikeustestamentilla, jonka mukaan lesken jälkeen omistusoikeus kummankin omaisuuteen siirtyy viimesaajalle, kuten SOS-Lapsikylälle. Leski ei maksa perintöveroa saamastaan hallinta- ja käyttöoikeudesta tämän hetken lainsäädännön mukaan. 6. MITÄ, JOS MUUTAN MIELENI? Ei hätää. Testamentin voi peruuttaa vapaamuotoisesti ja suunnitella vaikka kaiken alusta uudelleen. 7. MITEN TESTAMENTTIA SÄILYTETÄÄN? SOS-Lapsikylä tarjoutuu usein säilyttämään hyväkseen tehdyn testamentin. Hyvä ratkaisu on myös pankin tallelokero, josta testamentti tulee automaattisesti esiin, kun kuolinpesää aletaan selvittää. Olennaista on, että alkuperäinen testamentti on tallella. Kopio ei aina riitä. Asuntoja nuorten käyttöön SOS-Lapsikylän kiinteistöpäällikkö ELLI KORTE-LILJA huolehtii testamenttien kautta SOS-Lapsikylälle kertyneestä kiinteistöomaisuudesta. Hän kertoo, että suuri osa testamenteista sisältää huoneiston hallintaan oikeuttavia asunto-osakkeita tai kiinteistön, käytännössä talon tontteineen. Päätämme asunnon koon ja sijainnin perusteella sen käyttötarkoituksen. Jos testamentin tekijä on korvamerkinnyt sen vaikkapa lapsikylästä itsenäistyvien nuorten asunnoksi, sitä ei myydä tai sen myyntituotolla hankitaan asunto nuorten käyttöön. Testamentissa tulee harvoin vastaan ehtoja, joita emme pysty toteuttamaan. Kun testamentissa ei ole ehtoja, voidaan varat käyttää siihen tarkoitukseen, missä eniten on tarvetta, Elli Korte-Lilja kertoo. Kaikki SOS-Lapsikylän sijoitustoiminnan tuotot käytetään järjestön varsinaisen toiminnan tukemiseen ja ylläpitoon. Noin puolet SOS-Lapsikylän omistukseen jääneistä asunnoista vuokrataan ulkopuolisille, ja puolessa on vuokralaisena lapsikylästä itsenäistynyt nuori tai sijaisperhe. Markkinahintaisten vuokra-asuntojen tuotoilla tuetaan nuorten edullisempaa asumista ja asuntojen ylläpitoa. Nuoret saavat yleensä asua SOS-Lapsikylän asunnossa, kunnes ovat saaneet opintonsa päätökseen ja aloittaneet työelämässä. Nuorten käytössä on kiinteistöpäällikön mukaan tällä hetkellä noin 30 asuntoa. Niitä on SOS-Lapsikylän jokaisen toimipisteen läheisyydessä sekä paikkakunnilla, joissa lapsikylien nuoret tyypillisesti opiskelevat. Käymme läpi myös testamentin kautta saadun kodin irtaimiston ja annamme nuorten asuntoihin esimerkiksi hyväkuntoiset astiat, kodinkoneet ja huonekalut. Nuorten kunnalta saaman itsenäistymisrahan turvin on vaikea varustaa kotia, Elli Korte-Lilja toteaa. KUULUMISIA 11

12 Gambia on yksi Afrikan pienimmistä ja köyhimmistä valtioista. Taloudellisesti epävakaa maa on kärsinyt myös luonnonkatastrofeista, jotka ovat tehneet ihmisistä kodittomia ja jättäneet monet lapset orvoiksi. SOS-Lapsikylä auttaa Gambian lapsia tarjoamalla koteja, koulutusta ja tukea perheille. Mahdollisuuksia Gambian lapsille TEKSTI Matleena Merta KUVAT SOS-Lapsikylä LÄHDEMATERIAALI SOS-Lapsikylä akastavassa kodissa on lämpöä. Sen pitää tuntua kodilta, toteaa 13 -vuotias ALIEU. Hän asuu Bakotehin SOS-lapsikylässä. Bakotehissa sijaitsee toinen Gambian kahdesta lapsikylästä. Alue on osa Gambian suurinta kaupunkia, Serrekundaa. Elämä Serrekundassa on lapsille rankkaa. Monet päätyvät kerjäämään kaduille tai joutuvat ihmiskaupan uhreiksi. Koulutus ja terveydenhuolto ovat huonosti järjestettyjä. Alieu on yksi onnekkaista, jotka ovat päässeet asumaan SOS-lapsikylään. Bakotehin lapsikylässä asuu yhteensä 74 tyttöä ja poikaa. Unelmoin tulevaisuudessa perheestä, ja siitä että pystyisin rakentamaan heille ison talon. SOS-äitini on roolimallini. Hän rohkaisee minua toteuttamaan unelmiani ja hänen kanssaan tunnen oloni turvalliseksi, Alieu kertoo. ITSENÄISEKSI AIKUISEKSI Bakotehin lapsikylän kasvatti OMAR SOHNA syntyi vuonna 1979 keskelle vaikeita olosuhteita. Hänen äitinsä kuoli synnytyksessä, eikä Omarin isä huolehtinut hänestä. Kolmevuotiaaksi Omar asui tätinsä ja isoisänsä kanssa, joista kumpikaan ei pystynyt kunnolla huolehtimaan lapsesta. Vuonna 1982 hän pääsi asumaan SOS-lapsikylään. SOS-lapsikylä antoi minulle kodin, perheen ja koulutuksen. Olen hyvin ylpeä taustastani. Ilman SOS-Lapsikylää en olisi se ihminen, joka olen nyt, Omar kertoo. SOS tarjosi Omarin aikuistuttua hänelle myös mahdollisuuden kouluttautua. Nykyisin miehellä on perhe, ja hän toimii hitsaajana. Omar pitää edelleen yhteyttä SOS-sisaruksiinsa, ja on nimennyt lapsensakin SOS-veljensä mukaan. HAAVEENA JURISTIN URA Bakotehin SOS-lapsikylässä asuu myös ANNA, jonka haaveena on hyvä koulutus ja juristin tutkinto. Ihailen SOS-siskoani, joka on pärjännyt elämässään hyvin. Hänen esimerkkinsä innostaa minua työskentelemään kovemmin ja tavoittelemaan unelmiani, 14 -vuotias kertoo. 12 KUULUMISIA

13 GAMBIA LÄNSI-SAHARA SENEGAL GUINEA BISSAU GUINEA SIERRA LEONE ATLANTIN VALTAMERI MAURITANIA LIBERIA MALI Gambian toinen SOSlapsikylä avataan Basseen Bassessa aloitetaan köyhille 2010 perheille tarkoitettu SOSperheidenvahvistamisohjelma. NORSUNLUU- RANNIKKO ALGERIA BURKINA FASO GAMBIA: väkiluku pääkaupunki Banjul viralliset kielet englanti tasavalta itsenäistyi Yhdistyneestä kuningaskunnasta vuonna 1965 GHANA TOGO BENIN NIGER NIGERIA Gambian ensimmäinen SOSlapsikylä avataan Bakotehissa SOS-Lapsikylä avaa erityisesti 1997 raskaana oleville naisille ja lapsille tarkoitetun äiti- ja lapsiklinikan. SOS-Lapsikylä perustaa 2006 seksityön uhreiksi joutuneille nuorille tytöille tarkoitetun SOSnuortenkodin. Suomen SOS-lapsikylän 2015 kehitysyhteistyöhanke Ulkoasiainministeriön tuella alkaa. SOS-LAPSIKYLÄ GAMBIASSA Gambiassa on 2 SOS-lapsikylää, joissa asuu yhteensä 224 lasta. SOS-Lapsikylillä on perheidenvahvistamisohjelmat 3 kaupungissa, jotka auttavat yhteensä yli lasta. Ohjelman ansiosta 164 huoltajaa sai apua oman liiketoimintasuunnitelman kehittämiseen ja tulojensa parantamiseen. Gambiassa toimii 2 SOS-Lapsikylän ylläpitämää Hermann Gmeiner -alakoulua. Vuonna 2014 SOS-Lapsikylä jakoi 375 patjaa ja sänkyä lapsille, jotka joutuivat nukkumaan maassa. Anna viihtyy hyvin SOS-lapsikylässä. Kauniin kodin ympärillä kasvaa puita, ja kylässä asuu paljon mukavia, keskenään erilaisia ihmisiä. Minulle on tärkeää, että kaikki perheessäni rakastavat ja pitävät huolta toisistaan. Saan paljon tukea SOS-äidiltäni, sisaruksiltani ja ystäviltäni, Anna kiittelee. TUKEA PERHEILLE SOS-Lapsikylän perheidenvahvistamisohjelma tukee köyhiä perheitä ja yksinhuoltajia sekä heidän yhteisöjään. Ohjelman tarkoitus on edistää lasten oikeuksia, estää lasten hylkääminen ja vahvistaa perheitä ja yhteisöä huolehtimaan lapsistaan kestävällä tavalla. Suomen SOS-lapsikyläsäätiö aloitti ulkoasiainministeriön tuella hankkeen Gambian Somassa tammikuussa Avainasemassa hankkeessa on köyhyyden vähentäminen, koulutus, terveys ja sukupuolien välinen tasa-arvo. Hankkeen loppuessa huoltajien tulisi olla taloudellisesti riippumattomia ja kyetä itse vastaamaan lastensa koulutuksesta, ravinnosta, terveydenhuollosta ja muusta hyvinvoinnista. NADINDING CEESAY on yksi ohjelmaan osallistuneista huoltajista. Hän viljeli yksin pientä vihannespalstaa elättääkseen köyhän perheensä. SOS-Lapsikylän tukemana hän onnistui parantamaan elintasoaan ja perheensä hyvinvointia. En olisi ikinä uskonut, että elämäni voisi muuttua näin. Lapseni pääsee kouluun ja oppii lukemaan. Hänellä on nyt mahdollisuus parempaan elämään, Nadinding sanoo toiveikkaasti hymyillen. LÄHDE TUKEMAAN GAMBIAN HANKETTA Tilisiirrolla kohdistat lahjoituksesi Gambiaan. Merkitse saajaksi SOS-lapsikyläsäätiö. Tili: Nordea FI , viite: 1339 Sinä voit auttaa satoja lapsia saamaan paremman tulevaisuuden lahjoituksellasi. KUULUMISIA 13

14 TEKSTI Johanna Pelto-Timperi KUVA SOS-Lapsikylä Kannustus siivittää omaan elämään SOS-Lapsikylän psykologi Hillevi Westman näkee työssään sijoitettujen lasten ja nuorten elämänkaaren kylästä itsenäistymiseen asti. Nuoret saavat lapsikylistä tukea myös oman elämän aloittamiseen. Kussakin toimipisteessä työskentelee erityisesti nuorten tukemiseen nimetty henkilö, joka on lähellä nuoria myös poismuuttovaiheessa ja sen jälkeenkin. Hillevi kertoo, että lapsikylissä asuneilta nuorilta on saatu hyvää palautetta siitä, että yhteyttä on pidetty poismuuton jälkeenkin. On hyvä olla olemassa joku, jolle voi soittaa ja jonka luona voi vierailla. Opiskeleville nuorille suunnataan tukea myös 21 ikävuoden jälkeen. Lahjoitusvaroilla voimme auttaa opiskelevia nuoria. Tämän lapsikylän oman varainhankinnan mahdollistaman jatkohuollon yksi tärkeä päämäärä on varmistaa nuoren mahdollisuus saattaa loppuun opintonsa ja tässä olemme onnistuneet hyvin. Psykologi Hillevi Westman on ollut lastensuojelutehtävissä yli 20 vuotta. Näiden vuosien aikana hän on huomannut, että asiat loksahtavat useimmiten kohdalleen. Oman työn iloisia hetkiä on nähdä ja kuulla, että lapsikylistä itsenäistyneet nuoret ovat saaneet monia asioita elämässään ratkaistuiksi. Hillevi on ollut SOS-Lapsikylässä töissä vuodesta 1991 lähtien. Kymmenen ensimmäistä vuotta Espoossa sijainneen nuorisokodin johtajana ja sen jälkeen toimipisteiden työtä tukevassa keskustoimistossa. Nuorisokodissa Mimmilässä nuorten elämä tuli lähelle ja asioita pystyi katsomaan myös sijaisvanhempien näkökulmasta, Hillevi miettii. PORTAITTAIN MAAILMALLE Hillevin mielestä portaittainen itsenäistyminen on hieno asia. Nuoria tuetaan itsenäistymisessä ja oman elämän aloittamisessa. Tavoitteena on, että nuori lähtee kylästä maailmalle vasta sitten, kun hän on valmis siihen. Itsenäistymisvaiheessa nuori voi jo harjoitella vastuun ottamista lapsikylän tarjoamassa asumisharjoitteluasunnossa. Nuorta autetaan asunnon, koulutuspaikan ja työn etsinnässä. Lapsikylän omissa jälkihuollon asunnoissa vuokrat ovat edullisia. PYSTYN JA OSAAN Aikuistuminen on haastavaa kaikille. On hyvä, että nuori tietää voivansa olla yhteydessä myös lapsikylään, jos haluaa kysyä neuvoa ja apua. Tämäkin vaatii sen, että nuori on oppinut luottamaan itseensä ja tietää, että häneen luotetaan. Nyt toiminnan lähtökohtana on se, että suhde biologiseen sukuun säilyy ja sitä rakennetaan uudelleen. Lapsikylätoiminnassa panostetaankin ihmissuhteiden jatkuvuuteen ja siihen, että nuori tietää olevansa tärkeä ja merkityksellinen, Hillevi pohtii. Itsenäistymiseen liittyy usein pohdintaa siitä, miksi en saanut asua ja kasvaa biologisten vanhempieni kanssa. Tämä korostuu, kun nuori alkaa perustaa omaa perhettä. Tällöin nuori saattaa pohtia omia valmiuksiaan ottaa vastuuta äitinä tai isänä olemisesta. Jos syrjäytymisen ja sijoitusten kierre on monen sukupolven mittainen, on tilanne haasteellinen. Hillevin mielestä on palkitsevaa nähdä, kun elämä saadaan hallintaan ja nuori voi todeta: Pystyn ja osaan. Asioilla on tapana loksahtaa paikoilleen ja näin on useimmiten lapsikylässä kasvaneiden nuortenkin kohdalla. Kun luottamus omaan itseen, lapsikylään sekä biologiseen perheeseen ja sukuun on olemassa, saadaan jo monta asiaa ratkaistuksi. Meissä kaikissa on voimavaroja, jotka oikealla tavalla käyttöön otettuina johtavat hyvään, Hillevi toteaa. 14 KUULUMISIA

15 Lapset tarvitsevat apuasi. TEE LAHJOITUS HETI SOS-LAPSIKYLÄLLE Nordea FI , NDEAFIHH Lahjoita lasten hyväksi Suomessa viitenumerolla: 8015 Lahjoita lasten hyväksi maailmalla: 9014 Puhelinlahjoitukset SOS-Lapsikylän työhön kotimaassa ja maailmalla: Soita numeroon: (20 +pvm) tai Lähetä tekstiviesti SOS numeroon: (10 ) MERKKIPÄIVÄLAHJOITUS Kun merkkipäivä lähestyy, mutta kaapit ovat jo ennestään täynnä tavaraa, voit halutessasi antaa juhlavieraille mahdollisuuden muistaa sinua pyytämällä heitä tekemään lahjoituksen apua tarvitsevien lasten hyväksi Suomessa tai maailmalla. Olethan yhteydessä lahjoittajapalveluumme p. (09) , niin voimme antaa lisätietoa merkkipäivälahjoittamisesta ja muistaa sinua kiitoksella juhlien jälkeen. OLETKO KIINNOSTUNUT VAPAAEHTOISTYÖSTÄ SOS-LAPSIKYLÄSSÄ? Vapaaehtoistyön kautta voit auttaa meitä sekä varainkeruussa että toimintamme esittelyssä. Myös muita tehtäviä on mahdollista tehdä ajoittain sekä keskustoimistollamme että kylissä. Lue lisää vapaaehtoistyöstä sivuiltamme: Jos kiinnostuit antamaan aikaasi vapaaehtoisena, ota yhteyttä: YRITYSYHTEISTYÖ Yrityksille on tarjolla erilaisia tapoja tukea SOS-lapsikylätyötä. Tuki voi olla kampanjaluonteista tai pidempiaikaista yhteistyötä. Ota yhteyttä, niin etsitään teidän yrityksellenne sopivin tapa auttaa. Tutustu yritysyhteistyömuotoihin verkkosivuillamme: Kei Heikkilä, varainhankintapäällikkö p , TESTAMENTTILAHJOITUS Apua tarvitsevia lapsia on Suomessa paljon. Testamentti on arvokas perintö. Kaipaatteko tietoa testamentin tai lahjoituksen tekemisestä? Oletteko jo tehnyt testamentin? Testamenttilahjoitus on arvokas tapa varmistaa, että myös tulevaisuudessa lapsilla on mahdollisuus turvalliseen kotiin SOS-lapsikylässä, jossa voi viettää hyvää lapsuutta ja kasvaa vastuulliseksi aikuiseksi. Voit kysyä lisätietoja tai tilata testamentti-esitteemme numerosta (09) tai sähköpostitse Voit liittyä kuukausilahjoittajaksi, kummiksi tai tehdä lahjoituksen verkkosivuillamme osoitteessa Lahjoittajapalvelu koordinaattori Marianne Leppänen palvelee numerossa (09) (ark. klo 10 15) ja sähköpostiosoitteessa RAHANKERÄYSLUVAT SOS-Lapsikylä ry/poliisihallitus 2020/2013/3089/ koko Suomi, lukuun ottamatta Ahvenanmaa. SOS-lapsikyläsäätiö/Poliisihallitus 2020/2013/3132/ koko Suomi, lukuun ottamatta Ahvenanmaa. KUULUMISIA 15

16 Iloista ja aurinkoista kesää! Toivottaa koko SOS-Lapsikylän väki KUVA Thinkstock

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät 10.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät SOS-lapsikylän toimintakäsikirjan mukaisesti lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen lasten asioista vastaaville

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

Kuva: Thinkstock / Ryan McVay

Kuva: Thinkstock / Ryan McVay Kuva: Thinkstock / Ryan McVay SOS-LAPSIKYLÄN 1 VUOSI 2014 Toiminnanjohtajan katsaus Lastensuojelussa yhä tärkeämpää on, että nykyiset resurssit kohdennetaan aiempaa järkevämmin, ongelmia ennaltaehkäisevällä

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

TESTAMENTTI ON ARVOKAS PERINTÖ

TESTAMENTTI ON ARVOKAS PERINTÖ TESTAMENTTI ON ARVOKAS PERINTÖ Rakastava koti jokaiselle lapselle 2 SOS-LAPSIKYLÄ Arvokas perintö 3 SOS-Lapsikylän visiona on, että jokainen lapsi voisi kasvaa rakastettuna, arvostettuna ja turvassa. Lapsella

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Lingon & Blåbär. pähkinänkuoressa

Lingon & Blåbär. pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär (L&B) on tarjonnut ruotsalaista suunnittelua olevia laadukkaita vaatteita koko perheelle vuodesta 1996 lähtien. Tänä päivänä

Lisätiedot

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN Työpaja 9, Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät 16. 17.9.2009 Tanja Vanttaja 0800270 Metropolia ammattikorkeakoulu Sofianlehdonkatu 5 Sosiaaliala Sosionomiopiskelijat

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

TUAS - Nuorten tuettu asuminen

TUAS - Nuorten tuettu asuminen TUAS - Nuorten tuettu asuminen Turun Kaupunkilähetys ry. Liisa Love Mitä TUAS toiminta on? Tukea 18 25 -vuotiaille aikuistuville nuorille itsenäisen elämän ja yksin asumisen alkutaipaleella Nuoria tuetaan

Lisätiedot

Keinu. Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea

Keinu. Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea Keinu Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea Keinu tukee lasta ja vahvistaa perheiden yhteistyötä Perhehoidosta tuli lastensuojelun sijaishuollon ensisijainen hoitomuoto vuoden 2012

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

TESTAMENTTI ON ARVOKAS PERINTÖ. SOS-Lapsikylä Rakastava koti jokaiselle lapselle

TESTAMENTTI ON ARVOKAS PERINTÖ. SOS-Lapsikylä Rakastava koti jokaiselle lapselle TESTAMENTTI ON ARVOKAS PERINTÖ SOS-Lapsikylä Rakastava koti jokaiselle lapselle SOS-LAPSIKYLÄ ON LASTEN JA PERHEIDEN PUOLELLA Jokaisella lapsella on oikeus hyvään ja turvalliseen lapsuuteen, suojeluun

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

Arjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry

Arjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry Arjen ankkurit selviytymisen mittarit Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry Mitä tarvitaan? Mistä riippuu? Kuka määrittää? Turvallisuus Mistä riippuu? Turvallisuus Katse eteenpäin Katse hetkessä Mistä riippuu?

Lisätiedot

RAHA EI RATKAISE. Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT

RAHA EI RATKAISE. Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT RAHA EI RATKAISE Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT Anna Anttila & Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Hyvä vapaa-aika -hanke

Lisätiedot

Kulutus ja ostopyynnöt lasten, nuorten ja perheiden arjessa. Terhi-Anna Wilska KoKoTuki-vanhempainilta 14.3.2012

Kulutus ja ostopyynnöt lasten, nuorten ja perheiden arjessa. Terhi-Anna Wilska KoKoTuki-vanhempainilta 14.3.2012 Kulutus ja ostopyynnöt lasten, nuorten ja perheiden arjessa Terhi-Anna Wilska KoKoTuki-vanhempainilta 14.3.2012 Lasten ehdoilla perheen taloudessa? Lapset yhä useammin perheen projekteja, ajankäyttö lasten

Lisätiedot

KÄSIKIRJA LAPSEN KUMMILLE

KÄSIKIRJA LAPSEN KUMMILLE KÄSIKIRJA LAPSEN KUMMILLE SISÄLTÖ TERVETULOA SOS-KUMMIKSI 4 Tervetuloa SOS-kummiksi 5 Miten tukesi käytetään? Kuva: Magnus Jønck/Diegos Kuva: Dominic Sansoni KUMMIUDESTA 6 Kummina oleminen 7 Kummilapsi

Lisätiedot

Kuva: Unelmien koulu, jonka on piirtänyt 12-vuotias Elish Nepalista. Lapsi on mukana Fidan kummiohjelmassa, ja koulu jota hän käy, on hyvin paljon

Kuva: Unelmien koulu, jonka on piirtänyt 12-vuotias Elish Nepalista. Lapsi on mukana Fidan kummiohjelmassa, ja koulu jota hän käy, on hyvin paljon 1 Suomen keskustelussa mainitaan usein OPPIMISVELVOLLISUUS, mutta kyseessä on lapsen oikeus käydä koulua YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen 28. artikla: Lapsilla on oikeus käydä koulua. Lapsityö (LOS 31.

Lisätiedot

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Syrjäytymisen kustannukset Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Vantaan kaupunki, perhepalvelut 2 Aikuissosiaalityö: Työttömyysprosentti Vantaalla on 8,9 %, Toimeentulotukea saa vantaalaisista 9,1

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille 1. Vastaajan tiedot / Taustamuuttujaosio Vastaajaa koskeva tieto 1.1. sukupuoli mies nainen 1.2. ikä alle 20 vuotta 20 30 vuotta 31 40 vuotta yli 40 vuotta 1.3.

Lisätiedot

Vapaaehtoinen tukihenkilötoiminta sijaishuollosta itsenäistyvien nuorten tukena

Vapaaehtoinen tukihenkilötoiminta sijaishuollosta itsenäistyvien nuorten tukena Vapaaehtoinen tukihenkilötoiminta sijaishuollosta itsenäistyvien nuorten tukena Valtakunnalliset sijaishuollonpäivät 29.9.2015 Vilhelmiina Kemppainen Tukea itsenäistymiseen -projekti (2012-2015) EHJÄ ry:n

Lisätiedot

Projektin perustelu ja tavoitteet

Projektin perustelu ja tavoitteet P A L V E L U T Projektin perustelu ja tavoitteet Hankkeen tavoite on lisätä sukupolvien välistä yhteenkuuluvuutta ja lisätä toisista huolehtimista tarjoamalla uudenlainen asumismuoto usean sukupolven

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

Aamunavaus alakoululaisille

Aamunavaus alakoululaisille Aamunavaus alakoululaisille Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka antavat sille mahdollisuuden

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Lastensuojelun kattavat sijais- ja avohuollon palvelut 10-vuoden kokemuksella

Lastensuojelun kattavat sijais- ja avohuollon palvelut 10-vuoden kokemuksella Juha Kylli Oulu 24.4.2014 Lastensuojelun kattavat sijais- ja avohuollon palvelut 10-vuoden kokemuksella VILLANUTUN TOIMINTA-AJATUS Tarjoamme lastensuojelupalveluja, joiden päämääränä on turvata lasten

Lisätiedot

Pietarin Katulapset ry. Pietarin katulapset tarvitsevat Sinua

Pietarin Katulapset ry. Pietarin katulapset tarvitsevat Sinua Pietarin Katulapset ry Pietarin katulapset tarvitsevat Sinua Ihmisarvoinen lapsuus on erittäin suuri asia. Valitettavasti kaikille lapsille Venäjällä se ei ole mahdollista. Omien vanhempiensa hylkäämiä

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee?

SISÄLTÖ. Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee? Teot SISÄLTÖ Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee? Lapsen taidot Tärkeitä kysymyksiä Yhteinen aika Tutkittua tietoa Teot ovat valintoja

Lisätiedot

Turun Seudun Yksinhuoltajat ry KaMu-projekti projektikoordinaattori Marika Huurre p: 044-5757 696 e-mail:kamuturku@luukku.com PERHEEN TAUSTATIEDOT

Turun Seudun Yksinhuoltajat ry KaMu-projekti projektikoordinaattori Marika Huurre p: 044-5757 696 e-mail:kamuturku@luukku.com PERHEEN TAUSTATIEDOT PERHEEN TAUSTATIEDOT NIMI (LAPSEN): OSOITE: IKÄ: ASUINALUE: PUHELIN: HUOLTAJA: E-MAIL: HARRASTUKSET: KOTIELÄIMET: ALLERGIAT: MUUTA HUOMIOITAVAA/TOIVEITA: OPISKELIJAN TAUSTATIEDOT NIMI: OSOITE: IKÄ: ASUINALUE:

Lisätiedot

Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa

Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa Kokemusasiantuntija Anita Sinanbegovic ja VTM, suunnittelija Kia Lundqvist, Turun

Lisätiedot

1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen.

1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. FINLAND: 1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. Pentti, 2-vuotias poika Pentti syntyi seitsemän viikkoa etuajassa ja vietti neljä

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Otos 1. Otoksen sisältö:

Otos 1. Otoksen sisältö: Tekijät: Hanne Cojoc, Projektipäällikkö, Hyvinvointiteknologia Taneli Kaalikoski, Projektityöntekijä, Apuvälinetekniikka Laura Kosonen, Projektityöntekijä, Vanhustyö Eija Tapionlinna, Kontaktivastaava,

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Kuljemme rinnallasi. vaikutamme puolestasi. Autamme sinua ja perhettäsi!

Kuljemme rinnallasi. vaikutamme puolestasi. Autamme sinua ja perhettäsi! Autamme sinua ja perhettäsi! Kuljemme rinnallasi vaikutamme puolestasi [ keski-suomen ensi- ja turvakoti on voittoa tavoittelematon, yleishyödyllinen lastensuojelujärjestö. lue lisää: ksetu.fi ] On oikein

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

TURVATAIDOT PUHEEKSI

TURVATAIDOT PUHEEKSI TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen

Lisätiedot

TIE KOULUUN 200:LLE LAPSELLE!

TIE KOULUUN 200:LLE LAPSELLE! TIE KOULUUN 200:LLE LAPSELLE! Kenfin Bridge toteuttaa vuosina 2012-2014 orpojen ja haavoittuvaisten lasten tukihankkeen Busiassa, Länsi -Keniassa. HANKKEESSA LAPSET SAAVAT: KOULUMAKSUN KOULUPUVUN KOULUMATERIAALIN

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Uudistuva kylä kaupungissa

Uudistuva kylä kaupungissa Uudistuva kylä kaupungissa Uudistuva kylä kaupungissa hankkeessa etsitään uusia tapoja lasten ja nuorten palveluiden kehittämiseen käyttäjälähtöisesti ja perinteisiä sektorirajoja rohkeasti ylittäen. Pilottialueina

Lisätiedot

Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011

Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011 Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011 - Itsearvioinnin tueksi opiskelijalle Selviytymistaidot Avunhakutaidot Tunnetaidot Oma tukiverkko Erilaisuus voimavarana Sosiaaliset taidot Mielenterveys arjessani

Lisätiedot

Itsenä isten elä mä ntäitojen pässi

Itsenä isten elä mä ntäitojen pässi Itsenä isten elä mä ntäitojen pässi Minulla on paljon taitoja ja Minä osaan jo paljon asioita! Nuoruus on aikuisena olemisen harjoittelua. Itsenäistyminen tarkoittaa sellaisten taitojen kehittymistä, jotka

Lisätiedot

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa -menetelmäkäsikirjassa (2011) todetaan että seksuaaliterveyden edistäminen on tärkeä

Lisätiedot

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika.

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika. Leikki ja vapaa-aika Lähes aina 1. Yhteisössäni minulla on paikkoja leikkiin, peleihin ja urheiluun. 2. Löydän helposti yhteisöstäni kavereita, joiden kanssa voin leikkiä. 3. Minulla on riittävästi aikaa

Lisätiedot

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa 2 3 4 5 Puhuminen auttaa Äidin kanssa Isän kanssa Äitipuolen kanssa Isäpuolen kanssa Isovanhempien

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Merituulen koulu

Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Merituulen koulu Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Merituulen koulu Inkoon kunta toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille toukokuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World!

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! SENIORIPYSÄKKI Senioripysäkki -toiminta on tarkoitettu eläkeikäisille (60+), jotka ovat kokeneet elämässään muutoksia ja luopumisia

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta 1.10.2012 Koulun ja lastensuojelun yhteistyö -seminaari Sannakaisa Koskinen Pistarit 1. Peruste oleskeluluvan myöntämiselle

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Hyvinvoinnin puolesta Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Johtava lasten liikuttaja Missio Edistää lasten sekä nuorten terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia liikunnan avulla Yli

Lisätiedot

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Lapsen kannustaminen Erilaiset tavat kannustaa

Lisätiedot

VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä

VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä Valtakunnalliset sijaishuollon päivät Vaasa, 5.10.2011 VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus

Lisätiedot

Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto

Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto Forssan seudun terveydenhuollon ky. Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto Loppuraportti Liitteet 48 Hanke 041/ESLK/LK/2007 1.5.2007-31.10.2009 Marke Hietanen-Peltola Arto Honkala Marika Kivimäki-Sumrein

Lisätiedot

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa IkäArvokas palvelupäivä Kangaslammin seurakuntasalissa keskiviikkona 23.9.2015 klo 11-15 Leiripäivään kutsuttiin mukaan erityisesti kotona yksin asuvia ikäihmisiä, jotka harvoin pääsevät mukaan toimintaan

Lisätiedot

ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA

ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA Aurinkoista KESÄÄ! ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA marketta.sarahonka@edu.hel.fi Keväinen tervehdys täältä koulusta! Lukuvuosi 2014-2015 lähenee kovaa vauhtia loppuaan! Luonnossa on jo kauan ollut

Lisätiedot

Geodemografinen luokitus

Geodemografinen luokitus Geodemografinen luokitus Esite 2015 Suomi 1 Geodemografi nen luokitus Yleiskatsaus Suomi A A1 A2 A3 A4 Varakkaat talonomistajat Omakotitalounelma Aktiiviset lapsiperheet Varakkaat eläkeläiset Tuttua ja

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi.

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. 2007 Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. Nyt on hyvä muistella mennyttä kesää ja sen tapahtumia.

Lisätiedot

ICEHEARTS - JOUKKUE, JOSSA KAIKKI PELAA

ICEHEARTS - JOUKKUE, JOSSA KAIKKI PELAA ICEHEARTS - JOUKKUE, JOSSA KAIKKI PELAA Yleistä Icehearts perustettiin vuonna 1995 Vantaalla, Ilkka ja Ville Turkan toimesta. Toimintamalli, joka on kehitetty ennaltaehkäisemään syrjäytymistä ja edistämään

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

PAAVO Verkostonkehittäjät Uudistuva ammatillisuus Asunto ensin: arjen haasteet asumispalveluissa. Yksikönjohtaja Heli Alkila ja ohjaaja Juha Soivio

PAAVO Verkostonkehittäjät Uudistuva ammatillisuus Asunto ensin: arjen haasteet asumispalveluissa. Yksikönjohtaja Heli Alkila ja ohjaaja Juha Soivio PAAVO Verkostonkehittäjät Uudistuva ammatillisuus Asunto ensin: arjen haasteet asumispalveluissa Yksikönjohtaja Heli Alkila ja ohjaaja Juha Soivio Helsingin Diakonissalaitos Heli Alkila Pohdittavaksi kuinka

Lisätiedot

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014 Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla TPY:n symposium 27.5.2014 OIVA - Ohjauksen interventioilla vaikuttavuutta läpäisyn tehostamiseen 1.9.2013-31.12.2014 OIVA on osa Opetushallituksen

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 Mun talous -hanke teetti toukokuussa 2014 kyselyn porilaisilla toisen asteen opiskelijoilla (vuonna -96 syntyneille). Kyselyyn vastasi sata

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa

Lisätiedot

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta - toimintaa järjestetään perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Toiminnan

Lisätiedot

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on

Lisätiedot

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille

Lisätiedot

Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja

Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja Uusavuttomuus - uusi ilmiö Jorma Lehtojuuri Wikipedia määrittelee uusavuttomuuden varsinkin nuorten aikuisten

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Map-tiedote Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Mitä tämä vihko sisältää? 1. Map Minun asumisen polkuni -toimintamalli 5 2. Map-selkokuvat 7 3. Suunnittelen omaa elämääni 9 4. Asuntotoiveeni

Lisätiedot