Musiikin uusi. Aasia kutsuu! Kyvyt ja unelmat testissä Osaamisen johtaminen on päivän sana

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Musiikin uusi. Aasia kutsuu! Kyvyt ja unelmat testissä Osaamisen johtaminen on päivän sana"

Transkriptio

1 Aasia kutsuu! Kyvyt ja unelmat testissä Osaamisen johtaminen on päivän sana pkamk.fi Pohjois-Karjalan Ammattikorkeakoulun tiedotuslehti 1:2011 Musiikin uusi kampus

2 Pääkirjoitus TEHDÄÄN yhdessä, ei annettuna Toipa ihminen keskusteluun mitä tahansa asioita, kohtaat hänet ja sanot: Niin, olen tässä sinun kanssasi, mitä sinulla on mielessäsi? Istun nyt tässä yhdessä kanssasi jonkin aikaa, olipa sydämelläsi mitä tahansa. Kun ohjaus on tällaista, se on pohjimmiltaan jotain jaloa. (R.Vance Peavy, 2006.) Hyvinvoinnin edellytyksenä on kuunteleminen, ajatusten jakaminen ja kuulluksi tulemisen tunne. Voidakseen hyvin ihminen tarvitsee vahvaa vuorovaikutusta ympäristönsä kanssa. Tänä päivänä se voi toteutua hyvin monin eri keinoin. Henkilökohtaisten kokemusten ja tiedon jakaminen toisen kanssa yksilötasolla voimaannuttaa ja vahvistaa samalla kumppanuutta. Kumppanuus syntyy yhdessä toisen kanssa, se ei synny annettuna. Meillä kaikilla on kokemuksia kumppanuuksista eri tavoitteisiin ja elämän- tai asiatilanteisiin liittyvinä. Tämän kaiken voi mielestäni yksilötasolta siirtää yhteisötasolle ja jne. laajoihin useiden organisaatioiden välisiin, kansallisiin kuin kansainvälisiin kumppanuuksiin. Kumppanuutta voi olla lähes mitä vain. Maailma ja ihmisen arki teknistyvät, mutta perimmiltään kaiken toiminnan takana on kuitenkin ihminen ja ihmisten välinen yhteistoiminta. Kumppanuus ei välttämättä synny hetkessä tai edes yhden projektin aikana. Se voi vaatia selkeästi enemmän aikaa riippuen kumppanuuden luonteesta. Mikä sitten on kumppanuuden merkitys korkeakoulutuksessa? Millaisilla koulutuksen kumppanuuksilla taataan opiskelijalle mahdollisuus oppimisen korkeaan laatuun? Miten opiskelija voi toteuttaa monipuolisesti opiskeluaan, joka vastaa mm. työelämän alueellisiin, kansallisiin kuin kansainvälisiin haasteisiin? Miten koulutus tukee opiskelijaa opiskelua tukevien uusien kumppanuuksien löytymisessä? Mitä yhteiskunta ja sen kehittyminen edellyttävät uusilta asiantuntijoilta, ammattilaisilta? Mitä haasteita vaikkapa uusi hallitusohjelma antaa koulutukselle ja sen järjestämiselle? Tiedetään että erilaiset kumppanuudet vahvistavat ja mahdollistavat resurssien ja kyvykkyyksien yhdistämisen voimakkaiksi kilpailukykytekijöiksi. Avoin, aktiivinen ja ennakkoluuloton vuoropuhelu eri toimijoiden kesken edesauttaa löytämään sellaisia kumppaneita joiden kanssa löytyy ja syntyy yhteinen tavoitteellisuus. Laajalla ja samoihin tavoitteisiin pyrkivällä kumppanuusverkostolla taas mahdollistetaan usein myös asiakaslähtöinen toiminta ja palvelut. Kumppanuus meillä on arkipäivää. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun ja Savonia-ammattikorkeakoulun Isat-kumppanuus sekä yhteistyö Itä-Suomen yliopiston kanssa ovat hyvänä innovoivana esimerkkinä siitä. Näissä yhteistyökumppanuuksissa korostuvat luottamuksellisuus, yhteistyö, vahvuus, osaaminen, innovatiivisuus, vaikuttavuus. Nämä kaikki ovat osaltaan vahvistamassa koulutuksen kilpailukykyä, toimintaedellytyksiä ja ennen kaikkea itäsuomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin edistymistä. Yhdessä. Sanotaan, että mikään asia ei vaikuta meihin niin paljon kuin oma asenteemme tuota asiaa kohtaan. Mitä olisikaan ilman kumppania, kumppanuutta, kumppanuuksia? Olisiko mitään? Joten tarvitsemme edelleen ennakkoluulottomuutta uusien yhteyksien luomisessa niin, että osaamme löytää itsellemme tärkeät kumppanit suunnatessamme haasteelliseen tulevaisuuteen. Eila Heinonen PKAMK-liikelaitoksen johtokunnan 1. varapuheenjohtaja 2 pkamk.fi

3 Sisältö 2...Pääkirjoitus Eila Heinonen 4...Musiikin uusi kampus Karjalantalolla 6... Anni kiinnostui musiikista ja fysiikasta jo lapsena 8...WHAT! 3D-videokuvaus 10...ILMIÖ 11...Aasia kutsuu! 14...North south south programme 16...Kyvyt ja unelmat testissä 18...Osaamisen johtaminen on päivän sana 22...Simula 24...Insinöörikoulutusta tilastotietoineen 26...WHAT! Muotoilijan jakkarat 28...Tapahtunutta Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun tiedotuslehti PKAMK.fi ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Seuraava lehti ilmestyy syksyllä Lehteen tarkoitettu aineisto pyydetään toimittamaan viimeistään mennessä osoitteeseen kannen kuva rosa vasara Päätoimittaja: Vesa Saarikoski, rehtori, PKAMK Salli Soininen, toimitussihteeri Amk-viestintäryhmän jäsenet: Aila Meriläinen, Riikka Kaasinen, Ulla Kallio, Eija Piiparinen, Pirkko Saviaro, Anja Turunen Ulkoasu ja taitto: Mainostoimisto Fabrik Avustaja: Rosa Vasara, PKAMK, viestinnän koulutusohjelman opiskelija Kuvat: PKAMK/kuva-arkisto, Salli Soininen ja Rosa Vasara Julkaisija: Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, Tikkarinne 9, Joensuu Yhteystiedot: Painopaikka: PunaMusta Oy Levikki: kpl ISSN tiedotuslehti 3

4 4 pkamk.fi

5 Karjalantalo Ilosaarella on täynnä elämää MUSIIKIN UUSI KAMPUS Ilosaaressa sijaitseva Karjalantalo on vuonna 1954 valmistunut arkkitehti Einari Teräsvirran suunnittelema ravintola- ja kulttuuritalo, joka rakennettiin alunperin museo- ja ravintolakäyttöön ylläpitämään karjalaista kulttuuria. Talo rakennettiin talkoilla, ja sen rakennusmateriaaliksi saatiin muun muassa Rauma-Repolan Penttilän palaneen navetan tiilit. Joensuulaiset rakennusliikkeet lahjoittivat talon pääportaikon. Uusi elämä Vahva yhteisöllisyys on ollut Karjalantalolle ominaista jo toiminnan alkuvuosista alkaen. Talon nykyinen uusi elämä perustuu Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun rytmimusiikin opetukselle sekä Joensuun Popmuusikoiden klubi- ja ravintolatoiminnalle. Karjalaisen Kulttuurin edistämissäätiö on vuokrannut talon sen toiminnasta vastaavalle Töminälle. Poppareiden koti Kulttuurikeskus Karjalantalossa alkuperäisessä Ilosaaressa sijaitseva ravintola Kerubi pitää sisällään Salin, Kellarin ja Keittiön, jotka muodostavat viihtyisän olohuoneen kaikille hyvistä keikoista, riehakkaista klubeista, loistavasta ruuasta ja mainiosta seurasta kiinnostuneille. Kerubi on Joensuun musiikkielämän ydin ja Poppareiden koti. Kerubi on joensuulainen instituutio. Miltei kymmenen vuoden kauneusunilta palannut musiikkiareena tarjoaa turvapaikan kaikille kulttuurinystäville. Kerubin historia sivuaa läheltä myös Popmuusikoiden tarinaa. Kerubi tuli Poppareiden omistukseen 1990-luvulla, mutta jo sitä ennen klubi tunnettiin Joensuun rockelämän keskipisteenä ja muusikoiden kokoontumispaikkana, jossa perustettiin ja hajotettiin yhtyeitä, soitettiin ensimmäiset keikat ja suunniteltiin suuria. Popparit etsivät tiloja uudelle rockareenalle koko 2000-luvun ajan ja välillä suunniteltiin myös uuden talon rakentamista. Miltei vuosikymmenen odotus päättyi viimein helmikuussa 2011, kun uusi Ravintola Kerubi Karjalantalolla avasi ovensa. Ratkaisu tilaongelmaan Ammattikorkeakoulun rytmimusiikin opetukselle Karjalantalo toi kaivatun ratkaisun pitkään jatkuneeseen tilaongelmaan. Opetustilat ovat valoisat ja ikkunat suuret, jolloin ympäröivä luonto tulee lähelle. Mäntyjen ja koivujen oksat esittävät luonnon omaa kontrapunktia. Jokaisesta opetusluokasta on näkymä joelle, ja tämän innoittamana opettajakunta onkin suunnitellut lintukirjan ja kiikareiden hankintaa opettajienhuoneeseen. Opiskelijoille on saatu toimivia harjoitustiloja hyödyntämällä hankalatkin kulmat erikoisten seinäratkaisujen avulla. Äänieristys vaikuttaa riittävältä kaksine ovineen ja ilmastointikanavien äänilukkoineen. Tulevaisuus paljastaa, kuinka riittävä harjoitusluokkien määrä on. Pitkän matkan päästä saapuvien opettajien ja opiskelijoiden on helppo tulla Karjalantalolle. Linja-autoasema ja rautatieasema ovat kivenheiton päässä ja siirtyminen kävellen onnistuu muutamassa minuutissa. Upea sijainti Karjalantalon sijainti keskellä kaupunkia on upea. Opetustilojen lisäksi musiikin koulutuksella on mahdollisuus käyttää talon ravintolan palveluja ja tiloja, esimerkiksi etelään aukeavaa terassia, joka touko-syyskuussa on loistava kokous- ja palaveripaikka. Sään salliessa viereinen ulkolava antaa oivan mahdollisuuden erilaisten musiikkiesitysten järjestämiseen. Toukokuussa silmänruokaa tarjoaa vastarannalta alkava kukkivien koristeomenapuiden Mäntyjen ja koivujen oksat esittävät luonnon omaa kontrapunktia rivistö. Talviaikaan ympäröivällä hangella näkee eläinten jälkiä. Ei varmaankaan ole kovin liioiteltua väittää Ilosaarta maailman kauneimmaksi kampukseksi. Moniko muu kampus keskellä kaupunkia pystyy tarjoamaan loistavan sijainnin lisäksi yhtä hienon ympäristön ja jopa uimarannan opiskelijoidensa virkistykseksi? teksti raija pesonen, kuva rosa vasara tiedotuslehti 5

6 "80-luvulla oli melko suosittua omistaa sähköurut, tai sähköharmoni, kuten meidän perheessä. Isäni osti sähköharmonin kun olin parivuotias. Vaikka isän soittotaito ei ollut kehuttava, uskoisin saaneeni tuolloin innostuksen musisointiin." Anni Lehmuskero: Kiinnostuin musiikista ja fysiikasta jo lapsena teksti salli soininen Myös muulla kasvuympäristöllä oli vaikutusta. Naapuriperheen lapset opettelivat sähköurkujen soittoa. Naapurin lasten kanssa sähköurkuja käytettiin myös itse keksittyjen näytelmien säestämiseen, jolloin Anni Lehmuskeron omat ensimmäiset sävellykset syntyivät. Anni oli suuresti vaikuttunut elokuvamusiikista, etenkin tunnareista, jotka soivat elokuvien alussa. "Koetin säveltää yhtä mahtipontiset tunnusmusiikit mielikuvitteelliselle elokuvatuotantoyhtiölleni kuin katsomissani elokuvissa oli! Olin pienestä pitäen kiinnostunut musiikin lisäksi myös tähtitieteestä, lukenut aiheeseen liittyviä kirjoja ja tarkkaillut tähtitaivasta", kertoilee viime vuoden lopulla fysiikan tohtoriksi väitellyt ja muusikoksi (AMK) valmistunut Lehmuskero. Hän suoriutui kahdesta elämälleen tärkeästä asiasta loistavalla tavalla saaden molemmista tutkinnot plakkariin kahden kuukauden sisällä. Elämä näyttää, miten niitä yhdistellään. Annin musisointi perustui ala-asteelle mennessä korvakuulolta soittoon. Hän omaksui nopeasti nuotit. Sisko opetti reaalisointumerkkien tulkitsemisen ja pian Anni pystyi soittamaan lähes kaikki musiikkikirjassa olevat kappaleet prima vistana. Vapaasäestyksen taidot kehittyivät niin hyviksi, että ala-asteen musiikinopettaja pyysi Annia välillä tuuraamaan itseään, säestämään luokkaa ja koko kouluakin kevät- ja joulujuhlissa. "Yläasteen aikainen musiikinopettajani, Sari Siltavuori, ansaitsee kiitoksen. Hän ehdotti minulle soittotunteja ja suositteli opettajakseni Natalia Sadovnitchaiaa Kuopion musiikin ystäväin musiikkiopistosta. Nataliasta tuli ensimmäinen pianonsoitonopettajani." Anni Lehmuskero sai lapsuuden pianotunneilta ensikosketuksen vielä silloin vieraaseen klassiseen musiikkiin. 6 pkamk.fi

7 Lähes ainoa hänen tuntemansa klassinen pianokappale oli ollut Für Elise. Kappale oli liian vaikea hänen tasoiselleen, joten harjoittelu sai silloin jäädä. Anni suoritti Kuopion musiikin ystäväin musiikkiopiston tutkinnon kolmessa vuodessa ja kävi sen rinnalla Kuopion Lyseon lukion valmistuen molemmista kouluista vuonna mahdollistakaan. On etuoikeus, että pystyy suorittamaan tohtorintutkinnon ja siitä saa vielä palkkaakin. Kannattaa ottaa vastaan mahdollisuus itsensä kehittämiseen." Tutkimusaiheensa lisäksi Annia kiehtoi mahdollisuus matkustaa. Fysiikan laitoksella työskennellessään hän kävi konferenssi- ja kesäkoulumatkoilla eri puolilla maailmaa. "pian pystyin soittamaan lähes kaikki musiikkikirjassa olevat kappaleet prima vistana." Maisterintutkinto oli muuta kuin musiikkia Lukion ja musiikkiopiston jälkeen alkoi Anni Lehmuskero pohtia tulevia opintojaan. Vaikka kiinnostusta tähtitieteeseen oli, se arvelutti uran ja työpaikan kannalta. Päätös fysiikan opinnoista syntyi abipäivillä, kun Joensuun yliopiston fysiikan laitoksen esittelijä kertoi modernista optiikasta omasta tutkimusalastaan jolla ei yksikään jäänyt tahtomattaan työttömäksi, kuten esittelijä oli sanonut. Ala tuntui Annin tulevaisuuden alalta. "Ajattelin sen olevan hyvä vaihtoehto tähtitieteen opiskelulle. Joensuussa asui tuttujani ja etäisyys Kuopioon ei ollut liian pitkä. Opintojeni alettua en halunnut lopettaa musiikin harrastamista. En ollut varma, halusinko työskennellä isona musiikin vai fysiikan parissa, joten hain opiskelemaan pianonsoittoa Joensuun konservatoriolle. " Väitöskirjatutkimus innosti Maisterinopintojensa aikaan Anni Lehmuskero oli laitoksen kesäharjoittelijana. Harjoittelu tutkijana tuntui hänestä mukavalta - ennakko-odotukset modernin optiikan vetovoimaisuudesta olivat täyttyneet. "Maisteriopintojen loppupuolella minua pyydettiin laitokselle tutkijaksi, joten päätin jäädä suorittamaan jatkoopintoja. Olen aina arvostanut Suomen tarjoamia opiskelumahdollisuuksia. Tuntui melkein velvollisuudelta hyväksyä jatko-opiskelutarjous, kaikissa maissahan sellainen ei olisi Kaksi tutkintoa kahden kuukauden välein! Anni Lehmuskero teki C-tutkinnon Joensuun Konservatoriolla Reima Raijaksen johdolla. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa hän opiskeli kolme ensimmäistä vuotta Tuulikki Lehtisen ohjauksessa kunnes palasi pianotunneille parin viimeisen vuoden ajaksi Kuopioon Natalia Sadovnitchaian ohjaukseen opiskellen kuitenkin PKAMK:ssa Joensuussa. Muusikko (AMK) -tutkinnon hän suoritti lokakuussa. Joulukuussa - vain kaksi kuukautta muusikko-tutkinnon jälkeen - oli fysiikan väitöksen aika. FM Anni Lehmuskero käsitteli väitöskirjassaan Metallic thin film structures and polarization shaping gratings metallisia nano- ja mikrorakenteita optiikan näkökulmasta. Hän tutki valon aallonpituuden suuruusluokkaa olevien rakenteiden optisia ominaisuuksia ja tarkasteli valon polarisaation muokkaamista. Enimmäkseen tutkimus tapahtui tietokoneen ääressä numeerisia simulaatioita pyörittäessä, osa optisten mittalaitteiden kanssa materiaalien optisia ominaisuuksia määriteltäessä ja osa tieteellisiä artikkeleita ja kirjoja lukiessa. Pieni osa työstä oli byrokratiaa ja apurahojen hakemisia, matkustelua ja palavereita. Väitöskirjan ensimmäisessä osassa Lehmuskero osoittaa metallisten ohutkalvojen optisten ominaisuuksien voimakkaat muutokset kalvon paksuudesta ja valmistusmenetelmästä riippuen. Väitöskirjan toinen osa käsittelee jaksollisia metallirakenteita, joiden avulla valon sähkökenttää voidaan muokata ja valoa polaroida. Lehmuskero on suunnitellut tietyn väriselle valolle toimivia suotimia ja valon säteen jakajia, joiden toiminta perustuu värähtelevän sähkökentän absorboitumiseen. Osa väitöskirjassa tutkituista ohutkalvoista ja suunnitelluista hiloista valmistettiin Joensuun Fysiikan ja matematiikan laitoksen puhdastiloissa, missä ilman pölypitoisuus on tuhansia kertoja pienempi kuin normaalissa huoneilmassa. Hilojen valmistusmenetelmänä käytettiin elektronisädelitografiaa. Nano- ja mikrorakenteet ovat millimetrin miljoonas tuhannesosan suuruisia rakenteita, jotka tarjoavat mahdollisuuden hallita valon kulkua yksityiskohtiensa ansiosta. Metallirakenteiden optisia ominaisuuksia on tutkittu jo yli sata vuotta, mutta vasta viime aikoina tietokoneet ja numeeriset laskentamenetelmät ovat kehittyneet niin paljon, että hyvin pienten rakenteiden vuorovaikutusta valon kanssa voidaan tarkasti analysoida. Myös valmistusmenetelmät ovat kehittyneet. Anni Lehmuskeron väitöskirja Metallic thin film structures and polarization shaping gratings (Metalliset ohutkalvorakenteet ja polarisaatiota muokkaavat hilat) tarkastettiin Itä-Suomen yliopiston Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä oli professori Joachim Krenn, Karl-Franzens-Yliopisto, Fysiikan instituutti, Graz, Itävalta ja kustoksena professori Pasi Vahimaa, Itä-Suomen yliopisto. tiedotuslehti 7

8 WHAT! 3D-videokuvaus teksti ja kuvat rosa vasara Viestinnän opiskelijat harjoittelivat 3D-videokuvausta Tiedepuiston studiossa. Tuomas Kortelainen, Sami Korhonen, Pekka Helenius ja Jetta Kauronen kuvasivat peilien kautta toisiaan ja tarkastelivat heijastuksia stereokuvassa. Kurssilla testataan, miltä erilaiset elementit, esimerkiksi tuli ja vesi, näyttävät 3D-kuvana. Stereokuvaa otetaan kahdella Red One-kameralla ja stereoskooppiseen kuvaukseen tarkoitetulla Swiss- Rig-peilirigillä sekä Polecam-stereokameralla, jossa on pitkä ja kevyt nostokurki. 3D-elokuvan suosio kasvoi räjähdysmäisesti James Cameronin Avatar-elokuvan myötä vuonna Parhaillaan 3D-tekniikkaa käytetään enimmäkseen fiktioelokuvissa, mutta tulevaisuus tuo tullessaan varmasti enemmän käyttömahdollisuuksia. 8

9 9

10 ILMIÖ-seminaarissa ei oltu turhan tärkeitä Puolitoistapäiväinen ILMIÖ-seminaari ja -foorumi kokosi kesäkuuta 2011 Kerubiin Joensuun Ilosaaressa innokkaan ILMIÖ-leipurijoukon. teksti maria kahreman ja ulla räty, kuva miska korpelainen Hurja hellekään ei tätä joukkoa onnistunut nujertamaan. Aluksi paikallisgeneraattori Jaana Paavilainen jakoi ilmiöläisille lisenssit, joiden turvin oli lupa toimia toisin. Sitä noudatettiin eikä seminaareille tyypillisestä pönötyksestä ollut tietoakaan. Ensimmäisenä ILMIÖ-päivänä kuultiin erilaisia ilmiöiden leipojia, joilta päästiin utelemaan heidän käyttämistään resepteistä ja siitä, kuinka heidän ilmiönsä ovat syntyneet. Juuri Japanista kotiutunut rockmanageri Tommi Liimatainen kertoi siitä, kuinka hän on toteuttanut pikkuveljensä Jonne Aaronin unelmaa rocktähteydestä ja luotsannut Negative-yhtyettä jo 11 vuotta. Nykyään Tommi pyörittää levy-yhtiötä, manageroi kaikkiaan toistakymmentä yhtyettä ja edustaa artisteja kuten Katri Helenaa ja Riki Sorsaa. IL- MIÖssä voitiin todeta, että Tommi on erilainen levy-yhtiön johtaja. Hän on aito ja vaatimaton. Hänenlaisensa managerin suojiin jokainen äiti toivoisi oman artistitaivaan paikasta haaveilevan lapsensa pääsevän. Brändiguru Lisa Sounio neuvoi laittamaan oman persoonallisuuden likoon, koska jäykistely ei jaksa kiinnostaa ketään. Lisa kyseenalaisti meille niin arkipäiväisen asian kuin käyntikorttien tarpeellisuuden. Hän totesi, ettei IL- MIÖn leipurilla tittelinkipeys kannata, sillä liike-elämässä onnistuu parhaiten olemalla aito itsensä. Filmimoguli Satu Sadinkangas kertoi ilmiöläisille hurjasta unelmasta yhdistää filmauspaikka ja matkailukohde, josta tuli totta SF-Filmikylän muodossa Kontiolahdella. Huippusuosittua Karjalan Kunnailla -televisiosarjaa ja Lieksaelokuvaa on filmattu sekä Onnen Maa -näytelmää näytelty näissä puitteissa. Sadulta ilmiöläisille välittyi yhdessä tekemisen tuoma voima, jolle SF-Filmikylän henki ja houkuttelevuus perustuu. Ilmiökulttuuri on varsin tuore käsite, jonka rakenteita kulttuurin moniottelija, PKAMK:n viestinnän koulutuksen yliopettaja Jari Kupiainen kävi läpi. Jari toi esiin, että ilmiökulttuurin ydin on tarinallistaminen: ilmiön on oltava kerrottavissa ja kiteytettävissä helposti. Eränkävijän ystävä Kari Kuisma on yrittäjä henkeen ja vereen. Kari valotti IL- MIÖssä pohjoiskarjalaisen pienyrittäjän ilmiön rakentamista, jonka tuloksena hänen yrityksensä luonnonkuitukomposiitista valmistama Kupilka on Saksassa valittu vuoden trendituotteeksi. Yhtä mieltä oltiin siitä, että ILMIÖt syntyvät reseptillä, jossa ihmiset ovat aidosti mukana. Janne Orava kertoi, että me ihmiset olemme mielellämme mukana kehitystyössä, kun saamme vaikuttaa uusiin palveluihin ja tuotteisiin. Osallistujina meiltä vaaditaan tuolloin avoimuutta ja valmiutta antaa rehellistä palautetta. Kaikkea ei siis kannata testata laboratorioissa saati suunnitella yksin. ILMIÖmäisyyttä koettiin myös Iltakemuissa Kerubin Kellarissa ainutlaatuisten soitinten soinnin kautta. Maailman ensi-illassa Jarmo Kähkönen soitti upeasti viulua, jonka kaula on ensimmäistä kertaa toteutettu luonnonkuitukomposiitista. Samasta innovatiivisesta materiaalista oli tehty kitara, jota ilmiöläisille soitti Juhani Jussi Sallinen. Onko teillä ILMIÖmäinen olo? - ON! Jaana Paavilainen toi Ilosaaressa esiin uskonsa pienyrittäjyyteen sekä pienenkin toimijan voimaan maamme tärkeänä kasvun rakentajana ja tuojana. Jaana totesi, että "Voit olla ILMIÖ ainoastaan OMAN JUTTUSI, OMAN TARI- NASI KAUTTA. Myös JOENSUU on ILMIÖ olemalla JOENSUU!". Jaanan vetämässä työpajassa mentiin maakunnan juurille, siihen dna:han, mitä oikeasti olemme. Tuloksena tuotettiin alustavia kokonaisuuksia siitä, millainen maakunta olisi, jos se olisi musiikki, elokuva, tarina, tuote tai kulttuuri. Mikä parasta, näiden kokonaisuuksien eteenpäin viemiseen sitouduttiin jo itse tilaisuudessa! Kaikille jäi ILMIÖmäinen olo, ja rohkeus lähteä toteuttamaan omaa ILMIÖ-reseptiään.

11 AASIA KUTSUU >>> Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun Metsä-, rakennus- ja puuteknologia-alan Aasia osaamisen kehittäminen hanke, kohdemaana Kiina. tiedotuslehti 11

12 Kiina on yksi maailman vanhimmista sivilisaatioista. Sen kirjoitettu historia ulottuu tuhansia vuosia ajassa taaksepäin. Muu maailma on ajansaatossa ottanut hyötykäyttöön monia nerokkaita keksintöjä, jotka alun perin ovat lähtöisin Kiinasta. Kaikki tuntevat Ni men hao! (hyvää päivää!), mm. paperin, ruudin, kompassin sanoo kiinalainen tuttavamme Tänään Kiina on ja hymyilee ystävällisesti. Joko maailman väkirikkain olette ehtineet syödä tänään?... maa. Sen 1,3 miljardia miljoonaa rekisteröimätöntä asukasta edustavat noin 20 % koko maailman väestöstä. 56 vähemmistökansallisuutta, ja yli 300 eri murretta ja kieltä tekevät maasta kulttuurisesti värikkään ja rikkaan. Kyllä, sinua ymmärretään silti - jos puhut ja kirjoitat mandariinia. Kiina on Aasian nopeimmin kehittyvä valtio. Isä Aurinkoisen, Kiinan kommunistisen puolueen puhemiehen Mao Zedongin kuoltua ja uudistusmielisen Deng Xiaopingin noustua valtaan vuonna 1976 Kiinan kansantasavallan taloudellisen kehityksen katsotaan virallisesti alkaneen. Dengin vaikutuksesta maa alkoi pitkän sulkeutuneisuuden jälkeen varovaisesti avata oviaan ulkomaailmaan ja vierasmaalaisille jälleen. Maan kehittyminen ja vaurastuminen käynnistyi, ja kehityksen kulku on sittemmin voimistunut pitenevin harppauksin. Viimeisen 20:n vuoden ajan maan talous on kasvanut keskimäärin 10 %:n vuosivauhtia. Tänään Kiina on maailman toiseksi suurin talous. Bisneselämän näkökulmasta maa on valtava potentiaalinen markkina, joka tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia kaikessa kaikille myös meille suomalaisille. Vastassamme on kuitenkin haastava liiketoimintakulttuuri ja varmasti maailman sitkeimmät, ovelimmat ja taitavimmat neuvottelijat. teksti petteri ryhänen Aasia osaamisen kehittämishanke Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu on käynnistänyt yhdessä Itä-Suomen yliopiston ja Metsätalouden kehittämiskeskus TAPIO:n kanssa Metsä-, rakennus- ja puuteknologia-alan Aasia osaamisen kehittäminen hankkeen, jonka pääkohdemaana on Kiina. Hankkeessa kehitetään Itä-Suomessa toimivien metsä-, rakennus- ja puuteknologia-alan yritysten, sekä näitä palvelevien koulutus-, tutkimus- ja kehittämisorganisaatioiden Aasian ja erityisesti Kiinan markkinatuntemusta, liiketoimintaosaamista ja kykyä toimia kyseisillä markkinoilla. Lisäksi hankkeessa edistetään sen kohderyhmien kansainvälistä verkostoitumista. AASIA KUTSUU! - hankkeen liiketoimintaosaamisen koulutus Hankkeessa perehdytään kohdealueen liiketoimintakulttuuriin ja alueella toimimiseen yritysten tarpeista rakennetun Aasian liiketoimintaosaamisen koulutuksen pohjalta. Koulutuksen vetäjänä toimii yli 25 vuotta Aasia-kokemusta omaava Tampereen yliopiston markkinoinnin lehtori, Avaintulos Oy:n toimitusjohtaja Jukka Lahtinen: Kiina on valtava maa ja suuri markkina, siellä on erinomaisia mahdollisuuksia kaikille kiinnostuneille myös meille suomalaisille. Toimintaympäristö on haastava. Kotiläksyt on tehtävä ennen Aasiaan lähtöpäätöksen tekemistä: maan tapojen tunteminen sekä kulttuurin ymmärtäminen on ensisijaisen tärkeää, että edellytykset kohdealueella toimimiselle olisivat olemassa. Näiden asioiden omaksumiseen ja soveltamiseen käytännössä ammattikorkeakoulun 3-vuotinen Kiina-hanke antaa osallistujilleen erinomaiset mahdollisuudet. Kansainvälinen verkostoituminen Tärkeä osa aasialaisen liiketoimintakulttuurin ja kohdemarkkinoilla toimimisen osaamisen lisäämistä ovat hankkeen 1-2 kertaa vuodessa järjestämät osallistujayritysten verkostoitumismatkat kohdealueelle. Matkoilla päästään konkreettisesti kosketuksiin aasialaisen bisneksenteon kanssa tutustumisvierailuilla yrityksiin ja eri toimialamessuille sekä tapaamalla paikallisia liike-elämän edustajia tulevaisuuden yhteistyömahdollisuuksia tunnustellen. Hankkeen uusin verkostoitumismatka Aasiaan toteuttiin maaliskuussa 2011, ja se suuntautui Pekingiin, Shanghaihin ja Guangzhouhun. Tällä kertaa matkalle mukaan lähti viisi hankkeen yritystä. Yrityksemme valmistaa päätuotteenaan kuljetuskontteja erilaisten kemikaalien kuljetukseen. Maa on kiinnostava, sillä on pitkä historia ja rikas kulttuuri. Se on kehittyvä talous, jonka markkinat kiinnostavat meitä kansainvälisen liiketoimintamme kehittämisen näkökulmasta, kertoo toimitusjohtaja Asko mertanen, yksi koulutukseen osallistujista. Luin ilmoituksen ammattikorkeakoulun Kiina -koulutuksesta Sanomalehti Karjalaisesta, ja päätin osallistua. Koulutus on ollut erittäin mielenkiintoinen ja se on lisännyt tietojani maasta ja sen toimintakulttuurista. Aasian liiketoimintaosaamisen koulutuksen ja verkostoitumismatkailun lisäksi hankkeessa laaditaan osallistujayrityskohtaiset Aasia toimenpidesuunnitelmat. Hankkeen tausta ja nykytila Aasia osaamisen kehittäminen -hanke käynnistyi Kolmivuotinen hanke päättyy Tällä hetkellä hankkeessa on mukana 11 yritystä, joihin hankkeen tavoitteiden mukaiset toimenpiteet ensisijaisesti kohdistuvat. Hankkeen Kiinan (ja Aasian) liiketoimintaosaamisen koulutus päättyi toukokuussa Osallistujayritysten ensimmäinen verkostoitumismatka Aasiaan toteutettiin marraskuussa Se kohdistui Kiinaan, Etelä-Koreaan ja Japaniin. Toinen matka Kiinaan toteutui keväällä Hankkeen seuraava matka Aasiaan toteutetaan syyskuun lopulla. Projektisihteerinä hankkeessa toimii Anne Prepula siellä on erinomaisia mahdollisuuksia kaikille kiinnostuneille 12 pkamk.fi

13 01 sanghain Tekesin edustaja Jarmo Heinosen tapaaminen messuilla ChinaBuild 2011 messuilla Shanghaissa 02 yhteiskuva suomalaiskiinalaisella ikkunatehtaalla saman tehtaan valmistaman mallihirsitalon edessä Pekingissä Kiinassa 03 vierailulla ruostumattoman teräksen paikallismyyntimarkkinoilla Foshanissa Etelä-Kiinassa 04 ruostumattomien teräsputkien valmistustehdas Foshanissa Etelä-Kiinassa luin ilmoituksen ammattikorkeakoulun Kiina -koulutuksesta Sanomalehti Karjalaisesta lähtö yritysvierailulle Shanghaista Suzhouhun 06 hankeyritysten edustaja Kiinan muurilla 07 hankeyritysten edustajat tutustumassa FinChiyrityspalvelukeskukseen Shanghaissa 08 vierailu Suzhou Jie Mu Ye Co. Ltd:n puuporrastehtaalle Suzhoussa 09 guagzhou International Wooden House & Wooden Structure Fair -messuilla tiedotuslehti 13

14 North South South Programme text and photos salli soininen Learn a language by living it I am Naomi Jone, from Botswana. Currently I am studying Bachelor of Science Degree in Agricultural Economics at Botswana College of Agriculture. I am here in Joensuu as an exchange student for 4 months and have been admitted for Rural Industries in NKUAS. Reasons why I chose exchange student programme here were to get some change in my life and to see the world from a different perspective. Studying away from your home country is an unique opportunity for personal growth that will affect you for the rest of your life. I also wanted to increase my self-confidence by surviving in a different environment. I will gain invaluable life skills while studying away from my country. The experience will effect on me a lifetime, and I will be more willing to take on new challenges. Through discussions with new international friends I will get a more informed perspective on world affairs. The exchange programme will give my résumé a boost: The new skills and the experience living abroad will give me an advantage in just about any career field. The exchange programme has improved my foreign language skills and I have surely put my language studies into action! One should learn a language by living it, not by reading it in a textbook. Lastly I wanted to meet new people, try new foods, and have new adventures. I will take advantage of my time abroad to expand my horizons academically and personally. I think it s great to travel while earning college credits. I have learned to live with people from a different culture and survived in a different environment. I have increased my self-confidence and I will be learning, experiencing, debating and discovering more in the future and it will be a catalyst to my success. New experiences respond to my expectations, but I m still hoping for more and more experiences during my stay here in Finland. I am Selma Ingula from Namibia, studying Agriculture at the University Of Namibia (UNAM) - Ogongo campus. I have chosen to be an exchange student here at NKU- AS because I want to experience the agricultural sector of Finland and be able to compare it to the agricultural sector of my home country. That will obviously encourage, motivate and polish me more on my specialization in Agricultural Economics. I have learned some basic words in Finnish and how to communicate with different people. Also I have learned about the Finnish culture. For example, Finns are quiet, but they re also very helpful and friendly. You just have to get to know them better to get rid of their shyness. The only bad thing is the very cold weather. I don t know how I managed to survive it, but it was a cool experience. I was never expecting to see the snow falling! 14 pkamk.fi

15 Cooperation programme between Higher Education Institutions in Finland and in the developing countries Funded by Finnish Ministry for Foreign Affairs, administered by CIMO, projects are coordinated by Finnish higher education institutions. Aims: 1) to enhance human capacity in participating countries, 2) to establish long-term links and cooperation between HEI s, 3) to raise the quality of education by sharing skills and information Components: 1) reciprocal student and teacher exchange between Finland and the partner country, 2) joint intensive courses at the partner country institutions in the South, 3) activities that promote networking between Finnish and partner country institutions; preparatory and administrative visits as well as joint network meetings NKUAS and North-South-South: Omusati and Omusati II networks (natural resources) , coordinator Zambezi network (natural resources) , coordinator MaZaFi network (nursing) , partner MaZaFi 2 network (nursing) , partner We saw you win the World Championship 2011! text jaison banda, nelson malawi photo salli soininen Nelson Maloni and Jaison Banda came from Malawi to study in North Karelia University of Applied Sciences during a very cold and snowy wintertime. Few years ago they started their studies in Malawi College of Health Sciences which is located in Southern Africa. Now they are studying in Joensuu for a while. They came to Joensuu in the beginning of March 2011 as a student-exchange visitors to learn more about the Finnish health care. Jaison, for instance, has been working at the health care centre as well as central hospital. He tells he has learnt a lot as far as nursing is concerned. It has been very cold but they have enjoyed the snow. It s the first time we have seen such a beautiful nature Finland is blessed with nature! Currently we are enjoying the spring because the weather is now similar to the weather in Malawi, Southern Africa, they tell. The main difference between Finnish and Malawian studies is of course the language. In Malawi we study everything in English, while here the Finnish language dominates. It has been a little bit difficult to communicate during studies due to language barrier, says Nelson. Jaison continues: Language is the only challenge that I have met during my studying time. In the orientation of Finnish language course I learnt some Finnish basic words like kiitos and maito. I also managed to communicate with Finnish friends who speak English which made my studying easier and more interesting. a warm welcome During the weekends they have visited in different places, for example shops, and chatted with their friends. Sometimes they watch ice-hockey games together with their friends. Ice-hockey is a very nice game and we saw you win the World Championship 2011! Nelson and Jaison have been missing their friends and family but making new friends in Finland has helped the home sickness. They both think that Finnish people are polite, helpful and friendly and the exchange period has been educative and interesting. Nelson tells about his unforgettable encounter between two cultures: Just one of those days when I was visiting and chatting with the Finnish elderly, I came a cross one elderly in her nineties. She smiled and laughed with a hoarse voice and told me that it was her first time to see a black man. She admired and touched my black hair and said to me: Welcome to Finland. tiedotuslehti 15

16 Kyvyt ja unelmat testissä tekstit ja kuvat salli soininen Työnantajat saavat työharjoittelijasta motivoituneen nuoren työntekijän, joka omaa laajan tietopohjan sekä kyvyn monipuoliseen työskentelyyn. Harjoittelu on myös turvallinen tapa sekä työnantajalle että -tekijälle pohtia tulevaisuuden yhteistyömahdollisuuksia, työllistymistä ja työllistämistä. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun markkinoinnin ja yrittäjyyden kolmannen vuoden tradenomi-opiskelijat aloittivat viiden kuukauden harjoittelunsa tänä keväänä. Heidän teoriaopintonsa on jo suoritettu ja opinnot lähestyvät päätöstään. Suoritettu tutkinto luo valmiudet pk-yritysten markkinoinnin ja asiakkuushallinnan tehtäviin tai oman yritystoiminnan aloittamiseen. Opiskeluaika on antanut vahvistusta tulevaisuuden ammatinvalinnassa. Graafisen suunnittelun ala kiinnostaa Marjo Immonen suorittaa harjoittelujaksoaan Mainostoimisto Idealmainos Oy:ssä tekstinsuunnittelun puolella. Hänellä on myönteiset kokemukset työstään. Työtehtäväni ovat hyvin monipuolisia; kirjoitan blogeja, lehtijuttuja ja nettitekstejä. Lisäksi ideoin ja toteutan erilaisia markkinointiviestinnän materiaaleja sekä oikoluen tekstejä. Toiveenani on luoda ura jollain lailla kirjoittamiseen liittyen. Harjoittelusta onkin ollut erittäin paljon hyötyä ammatillisen kehittymiseni kannalta. Olen saanut paljon lisää tietoa ja kokemusta itseäni kiinnostavasta alasta. Harjoittelussa on myös ollut mukavaa, ja se on pääosin vastannut odotuksiani. Yrittäjyydessä yksikään päivä ei ole samanlainen Joensuun Expertissä kodintekniikkamyyjänä työharjoittelussa työskentelevä Toni Haatainen on tyytyväinen työtehtäviensä monimuotoisuuteen, josta on hyötyä tulevaisuuden suunnitelmille. Pääasiassa olen asiakaspalvelu- sekä myyntitehtävissä. Se sopii minulle hyvin tehtävät tukevat hyvin opintojani ja pääsen samalla tutustumaan kodinkonemyymälän Työelämän parissa toteutettu harjoittelujakso kuuluu pakollisena osana opintoihin. Sen aikana opiskelijat pääsevät testaamaan teoriatietojaan käytännössä. Tämän lisäksi harjoittelu on tilaisuus seurata omia kykyjään ja unelmiaan; sinulla on voinut olla jo pitkään mielessä jokin ammatti, jota olet halunnut testata opiskelun alusta lähtien, tai jota näet tekeväsi viiden vuoden kuluttua. toimintaan. Olenkin isona halunnut tulla kodinkonemyyjäksi tai ehkä jopa perustaa oman liikkeen. Olen viihtynyt harjoittelupaikassani hyvin, eikä yksikään päivä ole samanlainen. Tervetuloa ostoksille! Perinteinen toimistotyö ei ole minua varten Tiina Asikaisen harjoittelupaikka on Joensuun Rantakylässä sijaitseva S-market, jossa myymälässä tehtävät monenlaiset työt kuuluvat harjoittelun työtehtäviin. Siinä pääseekin kokeilemaan eri asioita ja oppimaan uutta. Koen, ettei perinteinen toimistotyö ole minua varten. Minua kiinnostaa asiakaspalvelu, päivittäistavarakauppa ja S-ryhmä työnantajana. Näin ollen harjoittelusta on ollut minulle paljon hyötyä ammatillisen kehitykseni kannalta. Olen ollut erittäin tyytyväinen harjoitteluuni, koska se tukee hyvin omia urasuunnitelmiani ja minut on otettu hyvin vastaan työpaikalla. Unelmani on olla mukava työnantaja Mika Heikuralla on hyvin selkeä ja rauhallinen suunnitelma tulevaisuudelle, vaikka täyttä varmuutta tulevaisuuden työpaikasta ei vielä olekaan. Hän ajattelee asiaa tässä hetkessä taidolla ja huolella. Harjoittelupaikkana on Pohjois- Karjalan Yrittäjät ry:n toimisto. Tulevaisuudesta ja työllistymisestä ei ole vielä tietoa. En pysty näkemään itseäni jossain 5 vuoden kuluttua. Suunnitelmissani on nyt tällä hetkellä suorittaa opinnot loppuun ja katsoa sitten, mitä etehen käy. Oman yrityksen pyörittäminen olisi mukavaa, sillä olisi varmasti sitouttava vaikutus. Tärkeää työnteossa on mielestäni kuitenkin se tunne, että kuuluu johonkin. Jos sitä ei ole, ei kykene antamaan 100 prosenttia itsestään irti. Ehkäpä pieni unelmani olisi olla sellainen mukava työnantaja. Työnantajan tulee muistaa, että henkilöstö tekee tulosta. Yritys ja yrittäjä ovat mielestäni enemmänkin hyvän puitteen antajia tuloksen tekoa varten. Itselleen täydellisen työpaikan tunnistaa siitä, että aamulla töihin herätessään tietää tekevänsä jotain tärkeää ja että joku muukin arvostaa sitä. 16 pkamk.fi

17 <<< Aukeaman taitto viestinnän opiskelija rosa vasara, pkamk TONI HAATAINEN MARJO IMMONEN TIINA ASIKAINEN Mika Heikura tiedotuslehti 17

18 OSAAMISEN JOHTAMINEN ON PÄIVÄN SANA Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu satsaa henkilöstöön yhteistyössä Savonia-ammattikorkeakoulun (Savonia-amk) kanssa teksti ulla kallio kuva rosa vasara Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu (PKAMK) on nostanut keskeiseksi asiaksi kuluvalla strategiakaudella ( ) henkilöstön osaamisen kehittämisen ja hyvinvoinnin. Henkilöstölle toteutetussa osaamiskartoituksessa esille nouseviin kehittämiskohteisiin tartutaan luomalla mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen entistä laadukkaamman korkeakoulutasoisen koulutuksen takaamiseksi. Itä-Suomen ammattikorkeakoulujen (ISAT) yhteiseen strategiaan on kirjattu strategiseksi menestystekijäksi vahva ja kehittyvä osaaminen. Kokonaisuus jakaantuu toimenpideohjelmassa kolmeen osaan: yhteisen osaamisen johtamisen mallin luominen, henkilöstösuunnitelman laadinta ja yhteiset osaamisen kehittämistoimet sekä painoalojen huippuosaamisen vahvistaminen. Osaamisen johtamisen toimintamallin valmistelu on käynnistynyt ja osaamiskartta on laadittu yhteiseen Sympa-järjestelmään. Henkilöstövoimavarojen hallintaa parannetaan henkilöstösuunnitelmilla, joiden pohjana ovat osaamisen arvioinnit. Oikeanlainen osaaminen on nyt ja tulevaisuudessa entistäkin tärkeämpää korkeatasoisen koulutuksen ylläpitämiseksi. PKAMK on toteuttanut ensimmäistä kertaa valmistelu on käynnistynyt ja osaamiskartta Laadittu loka marraskuussa 2010 koko henkilöstöä kattavan osaamiskartoituksen, joka on tehty tietojärjestelmää hyväksi käyttäen, ja jota on valmisteltu ISAT-yhteistyössä. ISAT-yhteistyön tuloksena korkeakoulut arvioivat henkilöstönsä osaamista samalla sabluunalla, mikä mahdollistaa resurssien entistä tehokkaamman käytön. Osaamiskartoituksia voidaan hyödyntää osaamisen kehittämisen työkaluna yrityksissä, ajanmukaisen työelämätiedon keräämisessä ja koulutuksen työelämälähtöisessä suunnittelussa työelämän kvalifikaatioiden ja koulutuksen antamien kompetenssien yhtenevyyksien ja erojen kartoittamisessa. Kartoituksista tuotetaan raportteja, joissa tarkastellaan yksilötason lisäksi ryhmien osaamisen tasoa ja painottumista eri osa-alueille. Kartoitukset auttavat henkilöstöä tunnistamaan omaa osaamistaan ja hahmottamaan työnkuvien sisällä olevaa osaamisen kirjoa, ja sitä kautta suuntaamaan oman osaamisensa kehittämistä tavoitteellisesti. Kartoitusten tekeminen helpottaa osaamisen itsearviointia ja kehittymisen seurantaa. 18 pkamk.fi

19 >>> Seuraavalla aukemalla Kooste Ulla Kallion Opinnäytetyöstä tiedotuslehti 19

20 Opinnäytetyö Ulla Kallio (PKAMK/ hallinnon suunnittelija/opiskelija, ylempi amk-tutkinto): Osaamiskartoitus yhteisön kehittämisen välineenä Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon Savoniaamk:n yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelmassa liittyvä opinnäytetyöni aihe käsittelee osaamiskartoituksen merkitystä yhteisölle. Tutkimus on toteutettu teemahaastatteluna, jossa haastateltavina oli PKAMK:n henkilöstöä eri keskuksista ja henkilöstöryhmistä. Tavoitteena on selvittää osaamiskartoituksen merkitystä ja vaikutusta, prosessin toimivuutta, henkilöstön sitouttamista ja esimiehen roolia osaamisen kehittämisessä. Kiinnostus aiheeseen heräsi toimiessani PKAMK:n osaamiskartoitustyötä valmistelevassa ryhmässä. Työryhmän toiminta pohjana henkilöstön osaamiskartoituksen toteuttamiselle alkoi jo vuonna Yhteistyön Savonia-amk:n kanssa tiivistyttyä päätettiin laatia yhtenevät kompetenssit koulutusaloittain ja toteuttaa molempien ammattikorkeakoulujen osaamiskartoitukset Sympa-järjestelmällä. Yhteistyö kahden ammattikorkeakoulun välillä toi oman mielenkiintonsa aiheeseen. Työ oli haasteellista ja yhteisiä kompetensseja jouduttiin hiomaan useaan otteeseen ennen kuin lopullinen osaamiskartta oli koossa. Osaamisen johtaminen on organisaatiossani ajankohtainen aihe. Kun osaamisen kartoittaminen ensimmäistä kertaa toteutettiin henkilöstölle vuoden 2010 lopussa, teki jokainen henkilöstön jäsen itsearvioinnin osaamisestaan. Se käytiin läpi kehityskeskustelun yhteydessä tarkoituksena löytää henkilön vahvuudet ja tulevan vuoden kehittämisen kohteet. Aiheen ajankohtaisuus ja uusi toimintamalli innostivat Aiheen ajankohtaisuus ja uusi toimintamalli ovat innostaneet minua toteuttamaan opinnäytetyöni osaamisen johtamiseen ja osaamiskartoitukseen liittyen. Osaamiskartoituksella saadaan tietoa henkilöstön osaamisesta ja osaamisvajeista. Kartoituksesta, joka antaa mahdollisuuden hyödyn ja vaikuttavuuden pohdintaan, pitäisi tulla johdon strateginen työväline ja tuki kehityskeskusteluille. Olen jakanut aiheen neljään teemaan: 1. Haastateltavan ymmärrys siitä, miksi Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa on lähdetty tekemään osaamiskartoitusta, 2. Omat kokemukset järjestelmästä ja osaamisen arvioinnista, 3. Osaamiskartoituksen merkitys työhöni ja työyhteisölleni ja 4. Tulevaisuuden kehityssuunta. Osaamisen johtaminen on ihmisten johtamista, siksi esimiesten taito osaamisen johtamisessa on tärkeää. Hyvä esimies toimii suunnan näyttäjänä, esimerkkinä, tukena sekä oppimista tukevan ilmapiirin luojana. Innostaminen ja kannustaminen sekä virheiden näkeminen oppimisen kannalta kuuluvat valmentavaan esimiestyöhön. Suunnan näyttäjinä esimiehen tulee asettaa tavoitteet ja päämäärät, laatia henkilöstösuunnitelma, ohjata osaamista sekä suunnata työnkuvia tarkoituksenmukaisesti. Henkilöstösuunnitteluun kuuluu yhteinen työnkuvien kehittäminen, osaamistarpeiden määrittely ja henkilöstörakenteen kehittäminen. Organisaation oppimiseen vaikuttavat työntekijän vastuullisuus, kehittymistä tukevat olosuhteet sekä esimiehen läsnäolo niin fyysisesti kuin henkisestikin. Esimiehen rooli ja tehtävät ovat moninaiset osaamisen hallinnassa. Siihen liittyy osaamisen ennakointi ja oman ryhmän pitkäjänteinen kehittäminen. Työnjaossa tulee miettiä henkilöstön työnkuormitus, on huolehdittava hiljaisen tiedon tallentamisesta, ja suhteiden ja kumppanuuksien rakentamisesta. Työuran loppupuolella olevien henkilöiden kannustaminen sekä työhön ja työssä oppimiseen innostaminen kuuluvat esimiehen tehtäviin. Osaamiskartoitus tuo mahdollisuuksia Opinnäytetyössäni esille nousevia kartoituksen tuomia mahdollisuuksia on osaajien löytyminen omasta työyhteisöstä, mikä mahdollistaa osaamisen tunnustamisen. On mahdollista sijoittaa henkilöstöä kunkin kykyjä vastaavaan työhön tai antaa uusia vastuita. Osaamisen tasoa on mahdollista nostaa sekä lisätä yhteistyötä ja tiedon jakamista. Asiantuntijoita voidaan käyttää yli keskusrajojen. Suunnitelmallisuus osaamisen kehittämisen tukemiseksi ja käytettäville osaamisen kehittämisen muodoille mahdollistuu ja osaamisen tuntemus työyhteisössä lisääntyy. Näin voi löytää erilaiset osaajat, saada tietoa vahvuuksista ja kehittämiskohteista. Saatu tieto mahdollistaa yhteisten koulutusten järjestämisen. Oikeanlaisten osaajien rekrytointi ja laadukas rekrytoinnin suunnittelu mahdollistuu kun tiedetään tarpeet. Yhteenvetona: kun osaamiskartoitusta hyödynnetään monipuolisesti, mahdollistuu huippuosaava ammattikorkeakoulu. Osaamiskartoituksen tuomia merkityksiä Osaamiskartoituksen tuomien mahdollisuuksien merkitys organisaatiolle on moninainen. Ajallista ja taloudellista resurssien säästöä on suunnitelmallisuus eri toiminnoissa 20 pkamk.fi

21 ja osaajien löytyminen omasta organisaatiosta sijoittaen heidät tehtäviin, joita he parhaiten osaavat. Suorituskykyä lisäävä motivaatio kasvaa, kun osaamista tunnustetaan ja henkilöstö tekee osaamistaan vastaavaa työtä. Osaamisen tason nousulla on laadullinen merkitys. Yhteistyön lisääntyessä ja tietoa jaettaessa lisääntyy toinen toisensa osaamisen tuntemus mikä merkitsee organisaatiolle haavoittuvuusriskin pienentymistä. Tiedon lisääntyminen laajentaa henkilöstön näkemyksiä, millä on merkitystä yhteisöllisyyden ja työhyvinvoinnin kannalta. Tietojärjestelmän mahdollistama seuranta merkitsee jatkuvuutta ja vie asioita eteenpäin organisaation kehittymiseksi. Tietojärjestelmästä saatavilla oleva informaatio on johdon ja esimiesten työkalu suunnitelmalliseen henkilöstön kehittämiseen. Huippuosaava ammattikorkeakoulu merkitsee pärjäämistä kovassa kilpailussa ja muutoksissa. Se on hyvien tulosten tekemistä, laadukasta opetusta sekä hyvien ammattilaisten valmistumista. Yksilön kannalta osaamisen kartoittaminen antaa mahdollisuuden peilata ja käsitellä eri osa-alueiden osaamista ja kehittymistarpeita, mikä selkeyttää ja auttaa hahmottamaan omaa osaamista. Tällainen itsearviointi merkitsee oman osaamisen tunnistamista, jäsentämistä ja tiedostamista. Arviointi valmistaa kehityskeskusteluun, jossa tieto omista taidoista ja kehittymistarpeista on pohjana keskustelulle esimiehen kanssa. Oman osaamisen tason selvittäminen on mittari seuraavalle vuodelle. Osaamisen esille tuominen on mahdollisuus oman äänen kuulumiseen ja voi merkitä motivaation ja avoimuuden lisääntymistä. Piilevän osaamisen löytyminen tuo mahdollisuuden taitojen hyödyntämiseen työyhteisössä. Ymmärrys osaamistarpeille antaa työn kehittämiselle oikean suunnan. Henkilöstössä kehittämiskohteiden esille tuominen herättää toiveita ja luottamusta mahdollisuuteen sekä tukeen puuttuvan osaamisen hankkimisessa. Henkilöstön sitoutuminen Henkilöstön sitoutuminen oman työnsä ja itsensä kehittämiseen riippuu paljon siitä, miten arvokkaaksi ja hyödylliseksi he kokevat työnsä. Jokaisen kohdalla on tärkeää tietää oma tehtävä suhteessa strategiaan, joka täytyisi onnistua jalkauttamaan. Sen myötä kirkastuu työntekijöille oma paikka organisaatiossa. Uskon, että edelliset asiat ovat pohjana haastatteluaineistossa esille tulleelle halulle toimia laadukkaasti omassa työssä ja siitä juontuva motivaatio oman työn kehittämiseen. Sitoutuminen ja innokkuus kasvavat, kun kehittämistoimet palvelevat työtä. Mielekäs työ ja tunne sen tärkeydestä, hyödyllisyydestä ja sen tulosten merkityksestä organisaatiolle lisäävät sitoutumista. Sitoutumisessa kiinnostuksen kehittämiseen tulee lähteä yksilöstä. Selkeä tavoitteiden asettaminen, työn arvostus ja positiivinen palaute sitouttavat vastausten mukaan oman työn kehittämiseen. Sitouttamisessa on esimiehillä merkittävä rooli. Osaamiskartoitukselle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen Opinnäytetyöhön liittyvän haastatteluaineistosta saadun tiedon pohjalta voin todeta, että henkilöstön näkökulmasta asetetut tavoitteet ovat pitkälle toteutuneet. Tulos osoittaa osaamiskartoituksen auttaneen henkilöstöä osaamisvaatimusten hahmottamisessa. Osaamisalueiden pohdinta on ollut hyödyllistä vahvuuksien ja kehittymistarpeiden löytymisessä. Asioiden tunnistamista on vahvistanut kehityskeskusteluissa läpi käyty osaamisen itsearviointi. Osaamiskeskustelut luovat pohjan ymmärrykselle oman osaamisen liittymästä yksikön ja ammattikorkeakoulun osaamiseen. Oman osaamisen esille tuominen ja näkyväksi tekeminen osaamiskartoituksen avulla voi edistää urakehitystä. Viime kädessä kuitenkin tehtävämuutoksista ja työhön liittyvästä etenemisestä vastaavat esimiehet organisaatioita koskevien linjausten mukaisesti. Organisaation näkökulmasta tavoitteena oleva strategisen osaamisen, vahvuuksien ja kehittämistarpeiden löytyminen toteutuu. Osaamistarpeet voidaan ennakoida ja huomioida henkilöstösuunnitelmassa. Tässä vaiheessa on vielä mahdotonta sanoa miten osaamiskartoituksella varmistetaan ja vahvistetaan organisaation toiminta- ja kilpailukykyä, tai miten parannetaan henkilöstövoimavarojen hallintaa tai kuinka yhteisöllinen asiantuntijuuden hyödyntäminen ja yhteistyömahdollisuudet ISAT-kumppanuudessa ja verkostoissa löytyvät. Näiden asioiden toteutuminen riippuu tulevista toimenpiteistä. Onnistuminen ja hyviin tuloksiin pääseminen vaatii innostumista ja innostamista. tiedotuslehti 21

22 Huippumoderni simulaatiotila Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan koulutukseen Simula mahdollistaa todellisen potilastilanteen ja syventävän oppimiskokemuksen teksti sirkka-liisa salmela, kuva rosa vasara Simulaksi nimetyn simulaatiotilan sängyllä makaa potilas. Laitteineen ja varusteineen tila näyttää sairaalalta. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun hoitotyön lehtori ja Simulaa koordinoiva Jaana Pantsari kertoo, että tila voidaan lavastaa myös kotiympäristöksi, poliklinikaksi tai vaikkapa vuodeosastoksi. Olennaista on se, että opiskelija kohtaa tilanteen ja potilaan mahdollisimman aidosti. Monipuolinen oppimispaikka Potilas sängyllä on 3G-simulaattori-nukke, jota kohdellaan kuten ihmistä. Inhimilliseltä nukke vaikuttaakin se puhuu opettajan äänellä vuorovaikutteisesti, sen sydän lyö, hengitys- ja suoliäänet kuuluvat, siihen voidaan annostella lääkkeitä ja seurata samalla lääkityksen ja hoitotoimenpiteiden vaikutuksia elintoimintoihin. Hoitotilanteesta voidaan välittää reaaliaikaista videokuvaa ja ääntä viereiseen huoneeseen, jossa osa opiskelijoista seuraa toimintaa. Oppimistarkoituksessa hoitotilanne analysoidaan simulaatiopedagogiikan keinoin välittömästi harjoitustilanteen jälkeen. Opiskelu tapahtuu tehokkaasti pienryhmissä. Simulaatio-opetus mahdollistaa oppimisen toimimalla, katsomalla, kuulemalla ja keskustelemalla. Opiskelijat menevät hoitamaan potilasta hoitajan vaatteissa aivan kuten oikeassakin elämässä, hoitotyön lehtori Jaana Pantsari havainnollistaa. Simulaatio-opetuksessa voidaan käyttää myös oikeita ihmisiä potilaan tai omaisen rooleissa. Simula soveltuu hoitotyön opetuksen lisäksi muuhunkin opetukseen ja oppimiseen. Sydämenpysähdys, rintakipuja, hengenahdistusta, tajuttomuutta, moninaisia sairauksia sekä hoitotyön eettisiä tilanteita. Opettaja suunnittelee käsikirjoituksen simulaatio-oppimistapahtumalle. Tavoitteena on luoda mahdollisimman aito potilastilanne. Ammattikorkeakoulun uusi opetustila nostaa opetuksen uudelle tasolle. PKAMK kouluttaa työelämään jatkossa entistäkin valmiimpia ammattilaisia. Osana Tikkarinteen remonttia Tilat Simulalle järjestyivät Tikkarinteen ison remontin yhteydessä. Entisen noin 500 neliön käytävä- ja luokkatilan ydin on nyt ovaalin muotoinen ohjaamo. Ohjaamoon on sijoitettu tarvittava tekniikka, jonka avulla opettajat voivat seurata opiskelijoiden toimintaa simuloidussa hoitotilanteessa. Simulan monitoreista voi seurata opiskelijan valitsemien hoitotoimenpiteiden ja lääkityksen oikeellisuutta. Opiskelija ja potilas pystyvät myös puhumaan keskenään, sillä opettaja voi antaa äänensä simulaattorinukelle. Opetuksessa todellisen tilanteen tuntua rakennetaan draaman ja roolipelin keinoin tarvittaessa aina äänimaailmaa myöten. "Saimme yhdistettyä Simulan rakentamisen Tikkarinteen remonttiin erinomaisella tavalla. Hyödynsimme suunnitteluvaiheessa kokemuksia muualta Suomesta ja myös kansainvälisesti. Simula on ollut opiskelukäytössä huhtikuusta lähtien. Opiskelijat ovat olleet erittäin innostuneita", Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun sosiaalija terveysalan keskuksen johtaja Susanna Rosell kertoo. Erityishuomiota pedagogiikkaan Simulan noin euron laiteinvestointeihin on saatu EU-rahoitusta. Pohjois-Karjalan Ely-keskuksen ja Euroopan sosiaalirahaston rahoittaman Hyvinvointialan oppimis- ja kehitysverkosto -hankkeen kautta tukea on saatu muun muassa henkilöstön simulaatiopedagogiikan koulutukseen. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulusta viisi terveysalan ja kaksi sosiaalialan opettajaa on tähän mennessä hankkinut simulaatio-ohjaajan koulutuksen. Kaikille opet- 22 pkamk.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Metropolia Ammattikorkeakoulu Liiketalouden ala

Metropolia Ammattikorkeakoulu Liiketalouden ala Metropolia Ammattikorkeakoulu Liiketalouden ala Liiketalouden ala Tutkinto-ohjelma Liiketalous, päiväopiskelu Liiketalous, monimuoto European Business Administration International Business and Logistics

Lisätiedot

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Päättääkö opettaja ohjelmasta? Vai voisivatko opiskelijat itse suunnitella

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

SCIENTIX - LUMA-opettajien. uusia ideoita opetukseen. M ij P ll i. Maija Pollari LUMA-keskus Suomi MAOL-kevätkoulutuspäivä 18.4.

SCIENTIX - LUMA-opettajien. uusia ideoita opetukseen. M ij P ll i. Maija Pollari LUMA-keskus Suomi MAOL-kevätkoulutuspäivä 18.4. SCIENTIX - LUMA-opettajien verkkoportaalista t uusia ideoita opetukseen M ij P ll i Maija Pollari LUMA-keskus Suomi MAOL-kevätkoulutuspäivä 18.4.2015 Mitä ajatuksia herättävät nämä yhdistelmät: Opettaja

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

HELBUS CONDUCT. Welcome to HELBUS. We are happy you are here!

HELBUS CONDUCT. Welcome to HELBUS. We are happy you are here! HELBUS CONDUCT Welcome to HELBUS. We are happy you are here! Our mission is to offer young people a path to a career in international business. Let us be your steppingstone for global opportunities! Explore

Lisätiedot

Erasmus Intensive Language Course KV kevätpäivät Kuopio 9.5.2011 Päivi Martin, Lapin yliopisto

Erasmus Intensive Language Course KV kevätpäivät Kuopio 9.5.2011 Päivi Martin, Lapin yliopisto Erasmus Intensive Language Course KV kevätpäivät Kuopio 9.5.2011 Päivi Martin, Lapin yliopisto EILC KOKEMUKSIA LAPISTA HAKEMUS BUDJETTI JÄRJESTÄVÄTAHO & VASTUU TYÖNJAKO KIELENOPETUS OHJELMA JA PALJON KOKEMUKSIA

Lisätiedot

Digitalisoituminen, verkottuminen ja koulutuksen tulevaisuus. Teemu Leinonen teemu.leinonen@taik.fi Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu

Digitalisoituminen, verkottuminen ja koulutuksen tulevaisuus. Teemu Leinonen teemu.leinonen@taik.fi Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu Digitalisoituminen, verkottuminen ja koulutuksen tulevaisuus Teemu Leinonen teemu.leinonen@taik.fi Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu The future is already here - it is just unevenly distributed.

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Vaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa. Siru Korkala 12.10.2012

Vaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa. Siru Korkala 12.10.2012 Vaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa Siru Korkala 12.10.2012 Tutkimuskysymykset Miten kansainväliseen liikkuvuuteen osallistuvat opiskelijat eroavat ei-liikkujista taustoiltaan Mitkä ovat liikkuvuuden

Lisätiedot

ARVO. Järvenpää 2.12.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta

ARVO. Järvenpää 2.12.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta ARVO Järvenpää 2.12.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta Asiakas/ kumppanuus ja toimintaympäristö Ryhmä 1 ja 5 (opponoi) Kasvatuskumppanuuden toteutuminen vauvasta

Lisätiedot

MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012

MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012 MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012 Strategisten verkostojen johtaminen ja organisaatioiden uudistuminen Helena Kuusisto-Ek Metropolia Ammattikorkeakoulu 1 Teemat: - Johtamisen haasteet muuttuvat

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

Fazer nuorten arvostamana yrityksenä case Elämän Eväät. Nina Törhönen, Fazer

Fazer nuorten arvostamana yrityksenä case Elämän Eväät. Nina Törhönen, Fazer Fazer nuorten arvostamana yrityksenä case Elämän Eväät Nina Törhönen, Fazer Mitä on Elämän Eväät? Ohjelma luotiin vuonna 2007 herättämään nuorten tulevaisuuden työntekijöiden mielenkiintoa uudella tavalla.

Lisätiedot

Get a Life tulevaisuussuuntautunut uraohjaus korkeakouluopiskelijoille

Get a Life tulevaisuussuuntautunut uraohjaus korkeakouluopiskelijoille Get a Life tulevaisuussuuntautunut uraohjaus korkeakouluopiskelijoille Johanna Ollila ja Mikko Vähätalo Pedamessut 22.5.2012 Turun yliopisto & Åbo Akademi Get a Life -hanke Tuottaa korkeakouluopiskelijoille

Lisätiedot

WorkPlace Pirkanmaa. Kansainvälisiä osaajia korkeakouluista. Kansainvälisten koulutusohjelmien tapaaminen 16.12.2010

WorkPlace Pirkanmaa. Kansainvälisiä osaajia korkeakouluista. Kansainvälisten koulutusohjelmien tapaaminen 16.12.2010 WorkPlace Pirkanmaa Kansainvälisiä osaajia korkeakouluista työelämään Kansainvälisten koulutusohjelmien tapaaminen 16.12.2010 Instituutin projektitoiminta: Instituutin rooli on suunnitella ja hallinnoida

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa KÄYTÄNNÖN OSAAJIA Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa HYVÄT TYYPIT PALVELUKSESSASI Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, tekee työelämälähtöistä tutkimus-

Lisätiedot

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Elokuu 2012 Suomen toiseksi suurin ammattikorkeakoulu sijaitsee Kaupin kampuksella yli 10 000

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto Jaana Lerssi-Uskelin 23.4.2015 Verkosto työpaikkojen työhyvinvointitoimijoille toiminnan lähtökohtana on työpaikkojen / yritysten tarve alueellisesti

Lisätiedot

Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa

Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Liiketoiminta kehittyy kehity sinäkin. Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Tieturi Oy / Arja Sipola HTC Santa Maria, Tammasaarenkatu 5, 00180 Helsinki, Finland www.tieturi.fi (09) 431 551

Lisätiedot

Strategia käytäntöön valmentavalla johtamisella. JohtamisWirtaa 10.5.2011

Strategia käytäntöön valmentavalla johtamisella. JohtamisWirtaa 10.5.2011 Strategia käytäntöön valmentavalla johtamisella JohtamisWirtaa 10.5.2011 Työpaja 2, haasteet ja ratkaisut Riikka Laine-Tolonen (Nordea) Tapani Pöllänen (Sales Energy) Valmentava esimies Strategia ja visio

Lisätiedot

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen The acquisition of science competencies using ICT real time experiments COMBLAB Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen Project N. 517587-LLP-2011-ES-COMENIUS-CMP This project

Lisätiedot

Haluatko tarjota oppilaillesi mahdollisuuden kansainvälistyä omassa koulussaan ja ulkomaiselle vaihto-opiskelijalle mahdollisuuden tutustua

Haluatko tarjota oppilaillesi mahdollisuuden kansainvälistyä omassa koulussaan ja ulkomaiselle vaihto-opiskelijalle mahdollisuuden tutustua ERASMUS KOULUISSA Haluatko tarjota oppilaillesi mahdollisuuden kansainvälistyä omassa koulussaan ja ulkomaiselle vaihto-opiskelijalle mahdollisuuden tutustua suomalaiseen kouluun? Erasmus kouluissa Erasmus

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi Tekijä: Pirkko Jokinen Osaamisen arviointi Arviointi kohdistuu Osaamisen eli pätevyyden arviointiin = tutkinnon edellyttämät oppimistulokset (learning outcomes) Arvioidaan tiedot, taidot ja asenteet Opintojakson

Lisätiedot

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Toteutusaika 1.1.2011 31.12.2012 Rahoittajat Manner-Suomen ESR-ohjelma, (Etelä-Savon Ely-keskus) ja Mikkelin ammattikorkeakoulu Ulkomaalaiset

Lisätiedot

Lukio.fi. Laura Simik Pääsihteeri Suomen Lukiolaisten Liitto

Lukio.fi. Laura Simik Pääsihteeri Suomen Lukiolaisten Liitto Lukio.fi Laura Simik Pääsihteeri Suomen Lukiolaisten Liitto Liikkeelle lähtö Ajatus1 Tavaa o n g e l m a Lukio.fi = commodore64 Sivusto yhtä aikansa elänyt ja viihdyttävä kuin otsapermis tai NKOTB Julkaisujärjestelmä

Lisätiedot

Opinpolulla verkostoissa mistä SaWe-projektissa oli kyse?

Opinpolulla verkostoissa mistä SaWe-projektissa oli kyse? Opinpolulla verkostoissa mistä SaWe-projektissa oli kyse? Tietoa tutkimuksesta, taitoa työyhteisöstä SaWe-projektin loppuseminaari 3.5.2013 Pirkko Jokinen yliopettaja Savonia-ammattikorkeakoulu SaWe Sairaanhoitajaksi

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op)

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tammikuu 2014 Joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tervetuloa

Lisätiedot

I have seen teachers change teaching methods a little, a little more, and a lot. Erasmus-intensiivikurssien vaikuttavuus koordinaattoreiden silmin

I have seen teachers change teaching methods a little, a little more, and a lot. Erasmus-intensiivikurssien vaikuttavuus koordinaattoreiden silmin I have seen teachers change teaching methods a little, a little more, and a lot. Erasmus-intensiivikurssien vaikuttavuus koordinaattoreiden silmin 29.9.2011 Ulla Tissari Taustaa Euroopan laajuinen kysely,

Lisätiedot

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN HYVÄT KÄYTÄNTEET TYÖPAIKOILLA - KOKEMUKSIA KEHITTÄMISTYÖSTÄ TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISOHJELMISSA (TYKES) Keskiviikkona 26.11.2008 kello 12.00-18.00 Fellmannissa RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET ILMAPIIRI Hyvinvointi Sallivuus

Lisätiedot

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Käsitteellisesti osaamisen johtaminen määritellään organisaation strategiaan perustuvaksi osaamisen kehittämiseksi, joka

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu 4. METSÄENERGIAFOORUMI Eväitä energiseen tulevaisuuteen 23.11.2010 Katse tulevaan, Itä-Suomen ammattikorkeakoulujen ja Itä-Suomen yliopiston yhteistyö metsäbioenergiassa.

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись

Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät 7. 8.11.2012 Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä Живи и учись. Век живи - век учись Mitä on Venäjä-osaaminen?

Lisätiedot

Aallosta kestävän kehityksen osaajia

Aallosta kestävän kehityksen osaajia Aallosta kestävän kehityksen osaajia LUMA-toimintaa yläkouluille ja lukioille RCE Espoon Unelman päivän seminaari Tiistaina 2.12.2014 @ Espoon valtuustotalo Meri Löyttyniemi, Aalto kampuspalvelut, kestävän

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene Skene Muokkaa perustyyl. Games Refueled napsautt. @Games for Health, Kuopio Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 2013 kari.korhonen@tekes.fi www.tekes.fi/skene 10.9.201 3 Muokkaa Skene boosts perustyyl.

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Sairaanhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Maakunnallinen palliatiivisen hoidon täydennyskoulutusmalli. Satu Hyytiäinen Irja Väisänen 19.9.2014

Maakunnallinen palliatiivisen hoidon täydennyskoulutusmalli. Satu Hyytiäinen Irja Väisänen 19.9.2014 Maakunnallinen palliatiivisen hoidon täydennyskoulutusmalli Satu Hyytiäinen Irja Väisänen 19.9.2014 Tausta ja määritelmä TAUSTA: Terveydenhuollon henkilöstön ammattitaidon ylläpitämistä, kehittämistä ja

Lisätiedot

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI suvaitsevaisuus rohkeus oikeudenmukaisuus vastuullisuus MAAILMANKANSALAINEN aktiivisuus terve itsetunto avoimuus muutosvalmius RAAHEN OPETUSTOIMI Kansainvälisyysstrategia

Lisätiedot

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua:

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Varhaiskasvatuksen pilotin tulokset ja oppilaitosyhteistyön tulevaisuus 9.2.2012 PKS-KOKO Riikka Heloma, työvoimasuunnittelija, Sosiaalivirasto, Helsingin

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

Parempaa liiketoimintaa henkilöstöjohtamisen uusilla välineillä

Parempaa liiketoimintaa henkilöstöjohtamisen uusilla välineillä Parempaa liiketoimintaa henkilöstöjohtamisen uusilla välineillä Sirpa Huuskonen ja Harri Nikander ISS Palvelut ISS Palvelut Oy 12 000 työtekijää Suomessa Siivous Kiinteistön ylläpito Turvallisuuspalvelut

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

ANESTESIAHOITOTYÖN UUDISTUVA ASIANTUNTIJUUS JA KOULUTUKSEN NYKYTILA

ANESTESIAHOITOTYÖN UUDISTUVA ASIANTUNTIJUUS JA KOULUTUKSEN NYKYTILA ANESTESIAHOITOTYÖN UUDISTUVA ASIANTUNTIJUUS JA KOULUTUKSEN NYKYTILA Ann-Nina Maksimainen, LAMK, TtM, Työelämäpalvelut; vastaava lehtori Maria Tuominen, LAMK, TtM, Hoitotyö: vastaava lehtori Mistä löytyy

Lisätiedot

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE Maria Ruokonen 10.3.2013 Tunne itsesi ja tunnista unelmasi. Ymmärrä missä olet kaikkein vahvin. Miksi teet sitä mitä teet? Löydä oma intohimosi. Menestymme sellaisissa

Lisätiedot

Orientaatio ammattikorkeakouluopintoihin

Orientaatio ammattikorkeakouluopintoihin RYHMÄ JA HYVINVOINTI RYHMÄYTYMISEN CASE PKAMK Insinöörikoulutuksen Foorumi 5.10.2012 Joni Ranta Pohjois Karjalan ammattikorkeakoulu Orientaatio ammattikorkeakouluopintoihin Terveys ja hyvinvointi Wärtsilän

Lisätiedot

Miten HAO /JEDU toimii. Laatukoordinaattori Arto Veikkola

Miten HAO /JEDU toimii. Laatukoordinaattori Arto Veikkola MITTAREISTA Miten HAO /JEDU toimii Laatukoordinaattori Arto Veikkola JEDU/Hao oma toimintakäsikirja intrassa Mittaamista ohjaa vahvasti rahoitus, valtionosuudesta 3% otetaan kaikilta jaettavaksi tuloksellisuusrahana

Lisätiedot

Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena

Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena Case Saudi Arabia EduCluster Finland Ltd. Anna Korpi, Manager, Client Relations AIPA-päivät Kouvolassa 11.6.2013 11.6.2013 EduCluster Finland Ltd Contents

Lisätiedot

Hyvät käytännöt opetuksen ja TKI:n integroinnista kansainvälisestä näkökulmasta

Hyvät käytännöt opetuksen ja TKI:n integroinnista kansainvälisestä näkökulmasta 1 Hyvät käytännöt opetuksen ja TKI:n integroinnista kansainvälisestä näkökulmasta Timo Ahonen, FUAS/Lahden ammattikorkeakoulu Martti Komulainen, Turun ammattikorkeakoulu Tero Uusitalo, Laurea-ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma: Röntgenhoitaja Röntgenhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys. MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff

Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys. MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff Tunnemme ihmisen Tunnistamme johtajuuden Mittaamme ja analysoimme Luomme arvokasta kasvua jokaiselle Digitaalisuus on

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Alma Career / Monster.fi

Alma Career / Monster.fi Alma Career / Monster.fi The Alma Career is Your Destination if you re looking to recruit in the richly diverse communities of Croatia, Czech Republic, Estonia, Finland, Hungary, Latvia, Lithuania, Poland

Lisätiedot

Viestintä- strategia

Viestintä- strategia Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.

Lisätiedot

Kansainvälisten opiskelijoiden vastaanotto keskushallinnon ja tiedekuntien yhteistyönä

Kansainvälisten opiskelijoiden vastaanotto keskushallinnon ja tiedekuntien yhteistyönä Kansainvälisten opiskelijoiden vastaanotto keskushallinnon ja tiedekuntien yhteistyönä CIMOn kevätpäivät Lahti 22.5.2012 Janna Koivisto, eläinlääketieteellinen tiedekunta 4.6.2012 1 Ensivaikutelma on tärkein

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

ISAT-kumppanuus R EHTORI VELI-MATTI TOLPPI SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU

ISAT-kumppanuus R EHTORI VELI-MATTI TOLPPI SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU ISAT-kumppanuus R EHTORI VELI-MATTI TOLPPI SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU 1 Kilpailukykyä ja hyvinvointia Itä-Suomeen ISAT on Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun ja Savonia-ammattikorkeakoulun muodostama

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Jaana Lerssi-Uskelin 7.3.2014 Alueelliset verkostot Aluejakona ELY-alueet: 1. Satakunta 2. Etelä-Savo 3. Lappi 4. Pohjanmaa

Lisätiedot

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op)

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tammikuu Joulukuu 2015 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Ketunpolku 3, PL 52, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tervetuloa päivittämään

Lisätiedot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Jarmo Alarinta, SEAMK Matti Väänänen, Turun AMK Jussi Horelli, HAMK, Miksi työelämä on projekteja, joiden kautta prosesseja ja osaamista kehitetään

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Koulutuksen ja työelämän yhteistyö 21.3.2013 Arto Saloranta 3/20/2013 Työllistyvyyden käsite Ohjaus ja työllistyvyys Työllistyvyys korkea asteella Tutkimussuunnitelma

Lisätiedot

Harjoittelu, opinnäytetyöt ja projektityöt

Harjoittelu, opinnäytetyöt ja projektityöt Harjoittelu, opinnäytetyöt ja projektityöt Yrittäjien teemailta 25.1.2011 Riitta Rissanen vararehtori (K) Savonia-ammattikorkeakoulu Ammattikorkeakoulun tehtävä: 1. Ammattikorkeakoulun tehtävänä on työelämäsuuntautuneen

Lisätiedot

Sisustusarkkitehtuuri Kansavälinen Työpaja kauppankulttuuri ja ostoskeskuksen tilasuunnittelu Istanbulin Tekniillinen yliopisto Istanbul, Turkki

Sisustusarkkitehtuuri Kansavälinen Työpaja kauppankulttuuri ja ostoskeskuksen tilasuunnittelu Istanbulin Tekniillinen yliopisto Istanbul, Turkki ANSIOLUETTELO 25.05.2015 Zahra Rasti Teknologiapuistonkatu 2 B 23, 53850 Lappeenranta zahra.rasti@gmail.com www.rastistudio.com Puh: +358-401560268 Syntymäpäivämäärä: 13.07.1982 KOULUTUS 2012-2014 Sisustusarkkitehtuuri

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Ytyä yksinyrittämiseen! -tutkimus. Professori Ulla Hytti & projektitutkija Lenita Nieminen YTYÄ YRITTÄJYYTEEN!

YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Ytyä yksinyrittämiseen! -tutkimus. Professori Ulla Hytti & projektitutkija Lenita Nieminen YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Ytyä yksinyrittämiseen! -tutkimus Professori Ulla Hytti & projektitutkija Lenita Nieminen YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Tutkimus yhteisön synnystä ja yhteisön merkityksestä yksinyrittäjille yrittäjänä

Lisätiedot

Ikäosaaminen Karelia-ammattikorkeakoulussa. Aluetta palveleva, laadukas ja työelämäläheinen

Ikäosaaminen Karelia-ammattikorkeakoulussa. Aluetta palveleva, laadukas ja työelämäläheinen 2 Ikäosaaminen Karelia-ammattikorkeakoulussa Aluetta palveleva, laadukas ja työelämäläheinen 3 Karelia-ammattikorkeakoulu - Ylläpitäjänä Karelia Ammattikorkeakoulu Oy - Kampukset: Sirkkala, Tikkarinne,

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

numeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa

numeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa 2015 www.tamk.fi TAMK numeroina Koulutusvastuu 7 koulutusalalla Kulttuuriala Liiketalous Tekniikka Luonnonvara-ala Sosiaali- ja terveysala Matkailu- ja ravitsemisala Ammatillinen opettajankoulutus lähes

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Ensihoidon koulutusohjelma: Ensihoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Ensihoidon koulutusohjelma: Ensihoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Ensihoidon koulutusohjelma: Ensihoitaja Ensihoitaja (AMK) Opinnot kestävät neljä vuotta, ja ne koostuvat 240

Lisätiedot

1.10.2013 30.9.2015 Leena Lähdesmäki, lehtori Soile Tikkanen, lehtori

1.10.2013 30.9.2015 Leena Lähdesmäki, lehtori Soile Tikkanen, lehtori http://ergocarebank.sth.kth.se/ 1.10.2013 30.9.2015 Leena Lähdesmäki, lehtori Soile Tikkanen, lehtori Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä, Oulaisten ammattiopisto, Sosiaali ja terveysalan yksikkö Hankkeen

Lisätiedot

HAKIJAN OPAS. www.kyamk.fi/hakijalle. Kevät 2014

HAKIJAN OPAS. www.kyamk.fi/hakijalle. Kevät 2014 HAKIJAN OPAS Kevät 2014 Nuorten vieraskielisten koulutusten yhteishaku 7.1. 11.2.2014 Nuorten koulutusten yhteishaku 3.3. 1.4.2014 Aikuiskoulutusten yhteishaku 3.3. 1.4.2014 YAMK-tutkinnot 3.3. 1.4.2014

Lisätiedot

Millainen on hyvä harjoittelu? Mitä harjoittelujaksosta voi ja kannattaa ottaa irti?

Millainen on hyvä harjoittelu? Mitä harjoittelujaksosta voi ja kannattaa ottaa irti? Millainen on hyvä harjoittelu? Mitä harjoittelujaksosta voi ja kannattaa ottaa irti? 9.6.2015 Merja Enkovaara-Pälvi Urapalvelut 9.6.2015 1 ESITYKSEN TAVOITTEENA ON SELVITTÄÄ Mitä lisäarvoa harjoittelu

Lisätiedot

HYVINVOINTIALAN YRITTÄJYYSKLINIKKA

HYVINVOINTIALAN YRITTÄJYYSKLINIKKA HYVINVOINTIALAN YRITTÄJYYSKLINIKKA INTENSIIVI HYVINVOINTIALAN YRITTÄJÄKSI Intensiivi hyvinvointialan yrittäjäksi on liiketoimintaosaamisen tehovalmennus, joka toteutetaan monimuotokoulutuksena sisältäen

Lisätiedot

Tunnista tulevaisuuden johtamisen osaamistarpeet jo tänään

Tunnista tulevaisuuden johtamisen osaamistarpeet jo tänään Tunnista tulevaisuuden johtamisen osaamistarpeet jo tänään Enemmän kuin irrallinen 360 -arviointi Agenssi360 HRM on ainutlaatuinen yhdistelmä johtamisen tavoitetilan määrittelyä, 360 -arviointia ja kasvokkaista

Lisätiedot

Yhteiseen johtajuuteen Esimerkkinä Hämeenlinnan päiväkodin johtajuuden muutos Marja-Liisa Akselin, Palvelujohtaja Lasten ja nuorten palvelut

Yhteiseen johtajuuteen Esimerkkinä Hämeenlinnan päiväkodin johtajuuden muutos Marja-Liisa Akselin, Palvelujohtaja Lasten ja nuorten palvelut Yhteiseen johtajuuteen Esimerkkinä Hämeenlinnan päiväkodin johtajuuden muutos Marja-Liisa Akselin, Palvelujohtaja Lasten ja nuorten palvelut 16.4.2015 VARHAISKASVATUKSEN STRATEGISET VALINNAT 2011-2015

Lisätiedot

Opiskelijaosuuskunta oppimisympäristönä fysioterapian ammattikorkeakouluopinnoissa

Opiskelijaosuuskunta oppimisympäristönä fysioterapian ammattikorkeakouluopinnoissa Opiskelijaosuuskunta oppimisympäristönä fysioterapian ammattikorkeakouluopinnoissa Annamaija Id-Korhonen Lahti University of Applied Sciences Lahden tiedepäivä 12.11.2013 tulevaisuuden palvelut 2020 Sosiaali-

Lisätiedot

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin HENRY Foorumi 2012 Lisa Forss Liiketoimintajohtaja, Taitoprofiilit/StaffEdu Oy 1 Taitoprofiilit/StaffEdu Oy Koulutuspalveluita työhallinnolle

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto Serve Research Brunch 24.10.2013 Esityksen sisältö ATLAS-hanke lyhyesti ATLAS-kartan kehittäminen:

Lisätiedot

Osaamisen johtaminen Tilastokeskuksessa

Osaamisen johtaminen Tilastokeskuksessa Osaamisen johtaminen Tilastokeskuksessa Tilastokeskus valtiovarainministeriön hallinnonalaan kuuluva, mutta itsenäisesti toimiva valtion virasto yli 900 ihmisen työpaikka tuottaa yhteiskuntaoloja kuvaavia

Lisätiedot

Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina

Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina KANTU 2015 Eila Hirvonen SAMK, yliopettaja 13.2.2015 Yhteistyökumppanit Satakunnan Syöpäydistys ry vuodesta 2010 alkaen ja edelleen

Lisätiedot