Musiikin uusi. Aasia kutsuu! Kyvyt ja unelmat testissä Osaamisen johtaminen on päivän sana

Transkriptio

1 Aasia kutsuu! Kyvyt ja unelmat testissä Osaamisen johtaminen on päivän sana pkamk.fi Pohjois-Karjalan Ammattikorkeakoulun tiedotuslehti 1:2011 Musiikin uusi kampus

2 Pääkirjoitus TEHDÄÄN yhdessä, ei annettuna Toipa ihminen keskusteluun mitä tahansa asioita, kohtaat hänet ja sanot: Niin, olen tässä sinun kanssasi, mitä sinulla on mielessäsi? Istun nyt tässä yhdessä kanssasi jonkin aikaa, olipa sydämelläsi mitä tahansa. Kun ohjaus on tällaista, se on pohjimmiltaan jotain jaloa. (R.Vance Peavy, 2006.) Hyvinvoinnin edellytyksenä on kuunteleminen, ajatusten jakaminen ja kuulluksi tulemisen tunne. Voidakseen hyvin ihminen tarvitsee vahvaa vuorovaikutusta ympäristönsä kanssa. Tänä päivänä se voi toteutua hyvin monin eri keinoin. Henkilökohtaisten kokemusten ja tiedon jakaminen toisen kanssa yksilötasolla voimaannuttaa ja vahvistaa samalla kumppanuutta. Kumppanuus syntyy yhdessä toisen kanssa, se ei synny annettuna. Meillä kaikilla on kokemuksia kumppanuuksista eri tavoitteisiin ja elämän- tai asiatilanteisiin liittyvinä. Tämän kaiken voi mielestäni yksilötasolta siirtää yhteisötasolle ja jne. laajoihin useiden organisaatioiden välisiin, kansallisiin kuin kansainvälisiin kumppanuuksiin. Kumppanuutta voi olla lähes mitä vain. Maailma ja ihmisen arki teknistyvät, mutta perimmiltään kaiken toiminnan takana on kuitenkin ihminen ja ihmisten välinen yhteistoiminta. Kumppanuus ei välttämättä synny hetkessä tai edes yhden projektin aikana. Se voi vaatia selkeästi enemmän aikaa riippuen kumppanuuden luonteesta. Mikä sitten on kumppanuuden merkitys korkeakoulutuksessa? Millaisilla koulutuksen kumppanuuksilla taataan opiskelijalle mahdollisuus oppimisen korkeaan laatuun? Miten opiskelija voi toteuttaa monipuolisesti opiskeluaan, joka vastaa mm. työelämän alueellisiin, kansallisiin kuin kansainvälisiin haasteisiin? Miten koulutus tukee opiskelijaa opiskelua tukevien uusien kumppanuuksien löytymisessä? Mitä yhteiskunta ja sen kehittyminen edellyttävät uusilta asiantuntijoilta, ammattilaisilta? Mitä haasteita vaikkapa uusi hallitusohjelma antaa koulutukselle ja sen järjestämiselle? Tiedetään että erilaiset kumppanuudet vahvistavat ja mahdollistavat resurssien ja kyvykkyyksien yhdistämisen voimakkaiksi kilpailukykytekijöiksi. Avoin, aktiivinen ja ennakkoluuloton vuoropuhelu eri toimijoiden kesken edesauttaa löytämään sellaisia kumppaneita joiden kanssa löytyy ja syntyy yhteinen tavoitteellisuus. Laajalla ja samoihin tavoitteisiin pyrkivällä kumppanuusverkostolla taas mahdollistetaan usein myös asiakaslähtöinen toiminta ja palvelut. Kumppanuus meillä on arkipäivää. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun ja Savonia-ammattikorkeakoulun Isat-kumppanuus sekä yhteistyö Itä-Suomen yliopiston kanssa ovat hyvänä innovoivana esimerkkinä siitä. Näissä yhteistyökumppanuuksissa korostuvat luottamuksellisuus, yhteistyö, vahvuus, osaaminen, innovatiivisuus, vaikuttavuus. Nämä kaikki ovat osaltaan vahvistamassa koulutuksen kilpailukykyä, toimintaedellytyksiä ja ennen kaikkea itäsuomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin edistymistä. Yhdessä. Sanotaan, että mikään asia ei vaikuta meihin niin paljon kuin oma asenteemme tuota asiaa kohtaan. Mitä olisikaan ilman kumppania, kumppanuutta, kumppanuuksia? Olisiko mitään? Joten tarvitsemme edelleen ennakkoluulottomuutta uusien yhteyksien luomisessa niin, että osaamme löytää itsellemme tärkeät kumppanit suunnatessamme haasteelliseen tulevaisuuteen. Eila Heinonen PKAMK-liikelaitoksen johtokunnan 1. varapuheenjohtaja 2 pkamk.fi

3 Sisältö 2...Pääkirjoitus Eila Heinonen 4...Musiikin uusi kampus Karjalantalolla 6... Anni kiinnostui musiikista ja fysiikasta jo lapsena 8...WHAT! 3D-videokuvaus 10...ILMIÖ 11...Aasia kutsuu! 14...North south south programme 16...Kyvyt ja unelmat testissä 18...Osaamisen johtaminen on päivän sana 22...Simula 24...Insinöörikoulutusta tilastotietoineen 26...WHAT! Muotoilijan jakkarat 28...Tapahtunutta Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun tiedotuslehti PKAMK.fi ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Seuraava lehti ilmestyy syksyllä Lehteen tarkoitettu aineisto pyydetään toimittamaan viimeistään mennessä osoitteeseen kannen kuva rosa vasara Päätoimittaja: Vesa Saarikoski, rehtori, PKAMK Salli Soininen, toimitussihteeri Amk-viestintäryhmän jäsenet: Aila Meriläinen, Riikka Kaasinen, Ulla Kallio, Eija Piiparinen, Pirkko Saviaro, Anja Turunen Ulkoasu ja taitto: Mainostoimisto Fabrik Avustaja: Rosa Vasara, PKAMK, viestinnän koulutusohjelman opiskelija Kuvat: PKAMK/kuva-arkisto, Salli Soininen ja Rosa Vasara Julkaisija: Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, Tikkarinne 9, Joensuu Yhteystiedot: Painopaikka: PunaMusta Oy Levikki: kpl ISSN tiedotuslehti 3

4 4 pkamk.fi

5 Karjalantalo Ilosaarella on täynnä elämää MUSIIKIN UUSI KAMPUS Ilosaaressa sijaitseva Karjalantalo on vuonna 1954 valmistunut arkkitehti Einari Teräsvirran suunnittelema ravintola- ja kulttuuritalo, joka rakennettiin alunperin museo- ja ravintolakäyttöön ylläpitämään karjalaista kulttuuria. Talo rakennettiin talkoilla, ja sen rakennusmateriaaliksi saatiin muun muassa Rauma-Repolan Penttilän palaneen navetan tiilit. Joensuulaiset rakennusliikkeet lahjoittivat talon pääportaikon. Uusi elämä Vahva yhteisöllisyys on ollut Karjalantalolle ominaista jo toiminnan alkuvuosista alkaen. Talon nykyinen uusi elämä perustuu Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun rytmimusiikin opetukselle sekä Joensuun Popmuusikoiden klubi- ja ravintolatoiminnalle. Karjalaisen Kulttuurin edistämissäätiö on vuokrannut talon sen toiminnasta vastaavalle Töminälle. Poppareiden koti Kulttuurikeskus Karjalantalossa alkuperäisessä Ilosaaressa sijaitseva ravintola Kerubi pitää sisällään Salin, Kellarin ja Keittiön, jotka muodostavat viihtyisän olohuoneen kaikille hyvistä keikoista, riehakkaista klubeista, loistavasta ruuasta ja mainiosta seurasta kiinnostuneille. Kerubi on Joensuun musiikkielämän ydin ja Poppareiden koti. Kerubi on joensuulainen instituutio. Miltei kymmenen vuoden kauneusunilta palannut musiikkiareena tarjoaa turvapaikan kaikille kulttuurinystäville. Kerubin historia sivuaa läheltä myös Popmuusikoiden tarinaa. Kerubi tuli Poppareiden omistukseen 1990-luvulla, mutta jo sitä ennen klubi tunnettiin Joensuun rockelämän keskipisteenä ja muusikoiden kokoontumispaikkana, jossa perustettiin ja hajotettiin yhtyeitä, soitettiin ensimmäiset keikat ja suunniteltiin suuria. Popparit etsivät tiloja uudelle rockareenalle koko 2000-luvun ajan ja välillä suunniteltiin myös uuden talon rakentamista. Miltei vuosikymmenen odotus päättyi viimein helmikuussa 2011, kun uusi Ravintola Kerubi Karjalantalolla avasi ovensa. Ratkaisu tilaongelmaan Ammattikorkeakoulun rytmimusiikin opetukselle Karjalantalo toi kaivatun ratkaisun pitkään jatkuneeseen tilaongelmaan. Opetustilat ovat valoisat ja ikkunat suuret, jolloin ympäröivä luonto tulee lähelle. Mäntyjen ja koivujen oksat esittävät luonnon omaa kontrapunktia. Jokaisesta opetusluokasta on näkymä joelle, ja tämän innoittamana opettajakunta onkin suunnitellut lintukirjan ja kiikareiden hankintaa opettajienhuoneeseen. Opiskelijoille on saatu toimivia harjoitustiloja hyödyntämällä hankalatkin kulmat erikoisten seinäratkaisujen avulla. Äänieristys vaikuttaa riittävältä kaksine ovineen ja ilmastointikanavien äänilukkoineen. Tulevaisuus paljastaa, kuinka riittävä harjoitusluokkien määrä on. Pitkän matkan päästä saapuvien opettajien ja opiskelijoiden on helppo tulla Karjalantalolle. Linja-autoasema ja rautatieasema ovat kivenheiton päässä ja siirtyminen kävellen onnistuu muutamassa minuutissa. Upea sijainti Karjalantalon sijainti keskellä kaupunkia on upea. Opetustilojen lisäksi musiikin koulutuksella on mahdollisuus käyttää talon ravintolan palveluja ja tiloja, esimerkiksi etelään aukeavaa terassia, joka touko-syyskuussa on loistava kokous- ja palaveripaikka. Sään salliessa viereinen ulkolava antaa oivan mahdollisuuden erilaisten musiikkiesitysten järjestämiseen. Toukokuussa silmänruokaa tarjoaa vastarannalta alkava kukkivien koristeomenapuiden Mäntyjen ja koivujen oksat esittävät luonnon omaa kontrapunktia rivistö. Talviaikaan ympäröivällä hangella näkee eläinten jälkiä. Ei varmaankaan ole kovin liioiteltua väittää Ilosaarta maailman kauneimmaksi kampukseksi. Moniko muu kampus keskellä kaupunkia pystyy tarjoamaan loistavan sijainnin lisäksi yhtä hienon ympäristön ja jopa uimarannan opiskelijoidensa virkistykseksi? teksti raija pesonen, kuva rosa vasara tiedotuslehti 5

6 "80-luvulla oli melko suosittua omistaa sähköurut, tai sähköharmoni, kuten meidän perheessä. Isäni osti sähköharmonin kun olin parivuotias. Vaikka isän soittotaito ei ollut kehuttava, uskoisin saaneeni tuolloin innostuksen musisointiin." Anni Lehmuskero: Kiinnostuin musiikista ja fysiikasta jo lapsena teksti salli soininen Myös muulla kasvuympäristöllä oli vaikutusta. Naapuriperheen lapset opettelivat sähköurkujen soittoa. Naapurin lasten kanssa sähköurkuja käytettiin myös itse keksittyjen näytelmien säestämiseen, jolloin Anni Lehmuskeron omat ensimmäiset sävellykset syntyivät. Anni oli suuresti vaikuttunut elokuvamusiikista, etenkin tunnareista, jotka soivat elokuvien alussa. "Koetin säveltää yhtä mahtipontiset tunnusmusiikit mielikuvitteelliselle elokuvatuotantoyhtiölleni kuin katsomissani elokuvissa oli! Olin pienestä pitäen kiinnostunut musiikin lisäksi myös tähtitieteestä, lukenut aiheeseen liittyviä kirjoja ja tarkkaillut tähtitaivasta", kertoilee viime vuoden lopulla fysiikan tohtoriksi väitellyt ja muusikoksi (AMK) valmistunut Lehmuskero. Hän suoriutui kahdesta elämälleen tärkeästä asiasta loistavalla tavalla saaden molemmista tutkinnot plakkariin kahden kuukauden sisällä. Elämä näyttää, miten niitä yhdistellään. Annin musisointi perustui ala-asteelle mennessä korvakuulolta soittoon. Hän omaksui nopeasti nuotit. Sisko opetti reaalisointumerkkien tulkitsemisen ja pian Anni pystyi soittamaan lähes kaikki musiikkikirjassa olevat kappaleet prima vistana. Vapaasäestyksen taidot kehittyivät niin hyviksi, että ala-asteen musiikinopettaja pyysi Annia välillä tuuraamaan itseään, säestämään luokkaa ja koko kouluakin kevät- ja joulujuhlissa. "Yläasteen aikainen musiikinopettajani, Sari Siltavuori, ansaitsee kiitoksen. Hän ehdotti minulle soittotunteja ja suositteli opettajakseni Natalia Sadovnitchaiaa Kuopion musiikin ystäväin musiikkiopistosta. Nataliasta tuli ensimmäinen pianonsoitonopettajani." Anni Lehmuskero sai lapsuuden pianotunneilta ensikosketuksen vielä silloin vieraaseen klassiseen musiikkiin. 6 pkamk.fi

7 Lähes ainoa hänen tuntemansa klassinen pianokappale oli ollut Für Elise. Kappale oli liian vaikea hänen tasoiselleen, joten harjoittelu sai silloin jäädä. Anni suoritti Kuopion musiikin ystäväin musiikkiopiston tutkinnon kolmessa vuodessa ja kävi sen rinnalla Kuopion Lyseon lukion valmistuen molemmista kouluista vuonna mahdollistakaan. On etuoikeus, että pystyy suorittamaan tohtorintutkinnon ja siitä saa vielä palkkaakin. Kannattaa ottaa vastaan mahdollisuus itsensä kehittämiseen." Tutkimusaiheensa lisäksi Annia kiehtoi mahdollisuus matkustaa. Fysiikan laitoksella työskennellessään hän kävi konferenssi- ja kesäkoulumatkoilla eri puolilla maailmaa. "pian pystyin soittamaan lähes kaikki musiikkikirjassa olevat kappaleet prima vistana." Maisterintutkinto oli muuta kuin musiikkia Lukion ja musiikkiopiston jälkeen alkoi Anni Lehmuskero pohtia tulevia opintojaan. Vaikka kiinnostusta tähtitieteeseen oli, se arvelutti uran ja työpaikan kannalta. Päätös fysiikan opinnoista syntyi abipäivillä, kun Joensuun yliopiston fysiikan laitoksen esittelijä kertoi modernista optiikasta omasta tutkimusalastaan jolla ei yksikään jäänyt tahtomattaan työttömäksi, kuten esittelijä oli sanonut. Ala tuntui Annin tulevaisuuden alalta. "Ajattelin sen olevan hyvä vaihtoehto tähtitieteen opiskelulle. Joensuussa asui tuttujani ja etäisyys Kuopioon ei ollut liian pitkä. Opintojeni alettua en halunnut lopettaa musiikin harrastamista. En ollut varma, halusinko työskennellä isona musiikin vai fysiikan parissa, joten hain opiskelemaan pianonsoittoa Joensuun konservatoriolle. " Väitöskirjatutkimus innosti Maisterinopintojensa aikaan Anni Lehmuskero oli laitoksen kesäharjoittelijana. Harjoittelu tutkijana tuntui hänestä mukavalta - ennakko-odotukset modernin optiikan vetovoimaisuudesta olivat täyttyneet. "Maisteriopintojen loppupuolella minua pyydettiin laitokselle tutkijaksi, joten päätin jäädä suorittamaan jatkoopintoja. Olen aina arvostanut Suomen tarjoamia opiskelumahdollisuuksia. Tuntui melkein velvollisuudelta hyväksyä jatko-opiskelutarjous, kaikissa maissahan sellainen ei olisi Kaksi tutkintoa kahden kuukauden välein! Anni Lehmuskero teki C-tutkinnon Joensuun Konservatoriolla Reima Raijaksen johdolla. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa hän opiskeli kolme ensimmäistä vuotta Tuulikki Lehtisen ohjauksessa kunnes palasi pianotunneille parin viimeisen vuoden ajaksi Kuopioon Natalia Sadovnitchaian ohjaukseen opiskellen kuitenkin PKAMK:ssa Joensuussa. Muusikko (AMK) -tutkinnon hän suoritti lokakuussa. Joulukuussa - vain kaksi kuukautta muusikko-tutkinnon jälkeen - oli fysiikan väitöksen aika. FM Anni Lehmuskero käsitteli väitöskirjassaan Metallic thin film structures and polarization shaping gratings metallisia nano- ja mikrorakenteita optiikan näkökulmasta. Hän tutki valon aallonpituuden suuruusluokkaa olevien rakenteiden optisia ominaisuuksia ja tarkasteli valon polarisaation muokkaamista. Enimmäkseen tutkimus tapahtui tietokoneen ääressä numeerisia simulaatioita pyörittäessä, osa optisten mittalaitteiden kanssa materiaalien optisia ominaisuuksia määriteltäessä ja osa tieteellisiä artikkeleita ja kirjoja lukiessa. Pieni osa työstä oli byrokratiaa ja apurahojen hakemisia, matkustelua ja palavereita. Väitöskirjan ensimmäisessä osassa Lehmuskero osoittaa metallisten ohutkalvojen optisten ominaisuuksien voimakkaat muutokset kalvon paksuudesta ja valmistusmenetelmästä riippuen. Väitöskirjan toinen osa käsittelee jaksollisia metallirakenteita, joiden avulla valon sähkökenttää voidaan muokata ja valoa polaroida. Lehmuskero on suunnitellut tietyn väriselle valolle toimivia suotimia ja valon säteen jakajia, joiden toiminta perustuu värähtelevän sähkökentän absorboitumiseen. Osa väitöskirjassa tutkituista ohutkalvoista ja suunnitelluista hiloista valmistettiin Joensuun Fysiikan ja matematiikan laitoksen puhdastiloissa, missä ilman pölypitoisuus on tuhansia kertoja pienempi kuin normaalissa huoneilmassa. Hilojen valmistusmenetelmänä käytettiin elektronisädelitografiaa. Nano- ja mikrorakenteet ovat millimetrin miljoonas tuhannesosan suuruisia rakenteita, jotka tarjoavat mahdollisuuden hallita valon kulkua yksityiskohtiensa ansiosta. Metallirakenteiden optisia ominaisuuksia on tutkittu jo yli sata vuotta, mutta vasta viime aikoina tietokoneet ja numeeriset laskentamenetelmät ovat kehittyneet niin paljon, että hyvin pienten rakenteiden vuorovaikutusta valon kanssa voidaan tarkasti analysoida. Myös valmistusmenetelmät ovat kehittyneet. Anni Lehmuskeron väitöskirja Metallic thin film structures and polarization shaping gratings (Metalliset ohutkalvorakenteet ja polarisaatiota muokkaavat hilat) tarkastettiin Itä-Suomen yliopiston Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä oli professori Joachim Krenn, Karl-Franzens-Yliopisto, Fysiikan instituutti, Graz, Itävalta ja kustoksena professori Pasi Vahimaa, Itä-Suomen yliopisto. tiedotuslehti 7

8 WHAT! 3D-videokuvaus teksti ja kuvat rosa vasara Viestinnän opiskelijat harjoittelivat 3D-videokuvausta Tiedepuiston studiossa. Tuomas Kortelainen, Sami Korhonen, Pekka Helenius ja Jetta Kauronen kuvasivat peilien kautta toisiaan ja tarkastelivat heijastuksia stereokuvassa. Kurssilla testataan, miltä erilaiset elementit, esimerkiksi tuli ja vesi, näyttävät 3D-kuvana. Stereokuvaa otetaan kahdella Red One-kameralla ja stereoskooppiseen kuvaukseen tarkoitetulla Swiss- Rig-peilirigillä sekä Polecam-stereokameralla, jossa on pitkä ja kevyt nostokurki. 3D-elokuvan suosio kasvoi räjähdysmäisesti James Cameronin Avatar-elokuvan myötä vuonna Parhaillaan 3D-tekniikkaa käytetään enimmäkseen fiktioelokuvissa, mutta tulevaisuus tuo tullessaan varmasti enemmän käyttömahdollisuuksia. 8

9 9

10 ILMIÖ-seminaarissa ei oltu turhan tärkeitä Puolitoistapäiväinen ILMIÖ-seminaari ja -foorumi kokosi kesäkuuta 2011 Kerubiin Joensuun Ilosaaressa innokkaan ILMIÖ-leipurijoukon. teksti maria kahreman ja ulla räty, kuva miska korpelainen Hurja hellekään ei tätä joukkoa onnistunut nujertamaan. Aluksi paikallisgeneraattori Jaana Paavilainen jakoi ilmiöläisille lisenssit, joiden turvin oli lupa toimia toisin. Sitä noudatettiin eikä seminaareille tyypillisestä pönötyksestä ollut tietoakaan. Ensimmäisenä ILMIÖ-päivänä kuultiin erilaisia ilmiöiden leipojia, joilta päästiin utelemaan heidän käyttämistään resepteistä ja siitä, kuinka heidän ilmiönsä ovat syntyneet. Juuri Japanista kotiutunut rockmanageri Tommi Liimatainen kertoi siitä, kuinka hän on toteuttanut pikkuveljensä Jonne Aaronin unelmaa rocktähteydestä ja luotsannut Negative-yhtyettä jo 11 vuotta. Nykyään Tommi pyörittää levy-yhtiötä, manageroi kaikkiaan toistakymmentä yhtyettä ja edustaa artisteja kuten Katri Helenaa ja Riki Sorsaa. IL- MIÖssä voitiin todeta, että Tommi on erilainen levy-yhtiön johtaja. Hän on aito ja vaatimaton. Hänenlaisensa managerin suojiin jokainen äiti toivoisi oman artistitaivaan paikasta haaveilevan lapsensa pääsevän. Brändiguru Lisa Sounio neuvoi laittamaan oman persoonallisuuden likoon, koska jäykistely ei jaksa kiinnostaa ketään. Lisa kyseenalaisti meille niin arkipäiväisen asian kuin käyntikorttien tarpeellisuuden. Hän totesi, ettei IL- MIÖn leipurilla tittelinkipeys kannata, sillä liike-elämässä onnistuu parhaiten olemalla aito itsensä. Filmimoguli Satu Sadinkangas kertoi ilmiöläisille hurjasta unelmasta yhdistää filmauspaikka ja matkailukohde, josta tuli totta SF-Filmikylän muodossa Kontiolahdella. Huippusuosittua Karjalan Kunnailla -televisiosarjaa ja Lieksaelokuvaa on filmattu sekä Onnen Maa -näytelmää näytelty näissä puitteissa. Sadulta ilmiöläisille välittyi yhdessä tekemisen tuoma voima, jolle SF-Filmikylän henki ja houkuttelevuus perustuu. Ilmiökulttuuri on varsin tuore käsite, jonka rakenteita kulttuurin moniottelija, PKAMK:n viestinnän koulutuksen yliopettaja Jari Kupiainen kävi läpi. Jari toi esiin, että ilmiökulttuurin ydin on tarinallistaminen: ilmiön on oltava kerrottavissa ja kiteytettävissä helposti. Eränkävijän ystävä Kari Kuisma on yrittäjä henkeen ja vereen. Kari valotti IL- MIÖssä pohjoiskarjalaisen pienyrittäjän ilmiön rakentamista, jonka tuloksena hänen yrityksensä luonnonkuitukomposiitista valmistama Kupilka on Saksassa valittu vuoden trendituotteeksi. Yhtä mieltä oltiin siitä, että ILMIÖt syntyvät reseptillä, jossa ihmiset ovat aidosti mukana. Janne Orava kertoi, että me ihmiset olemme mielellämme mukana kehitystyössä, kun saamme vaikuttaa uusiin palveluihin ja tuotteisiin. Osallistujina meiltä vaaditaan tuolloin avoimuutta ja valmiutta antaa rehellistä palautetta. Kaikkea ei siis kannata testata laboratorioissa saati suunnitella yksin. ILMIÖmäisyyttä koettiin myös Iltakemuissa Kerubin Kellarissa ainutlaatuisten soitinten soinnin kautta. Maailman ensi-illassa Jarmo Kähkönen soitti upeasti viulua, jonka kaula on ensimmäistä kertaa toteutettu luonnonkuitukomposiitista. Samasta innovatiivisesta materiaalista oli tehty kitara, jota ilmiöläisille soitti Juhani Jussi Sallinen. Onko teillä ILMIÖmäinen olo? - ON! Jaana Paavilainen toi Ilosaaressa esiin uskonsa pienyrittäjyyteen sekä pienenkin toimijan voimaan maamme tärkeänä kasvun rakentajana ja tuojana. Jaana totesi, että "Voit olla ILMIÖ ainoastaan OMAN JUTTUSI, OMAN TARI- NASI KAUTTA. Myös JOENSUU on ILMIÖ olemalla JOENSUU!". Jaanan vetämässä työpajassa mentiin maakunnan juurille, siihen dna:han, mitä oikeasti olemme. Tuloksena tuotettiin alustavia kokonaisuuksia siitä, millainen maakunta olisi, jos se olisi musiikki, elokuva, tarina, tuote tai kulttuuri. Mikä parasta, näiden kokonaisuuksien eteenpäin viemiseen sitouduttiin jo itse tilaisuudessa! Kaikille jäi ILMIÖmäinen olo, ja rohkeus lähteä toteuttamaan omaa ILMIÖ-reseptiään.

11 AASIA KUTSUU >>> Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun Metsä-, rakennus- ja puuteknologia-alan Aasia osaamisen kehittäminen hanke, kohdemaana Kiina. tiedotuslehti 11

12 Kiina on yksi maailman vanhimmista sivilisaatioista. Sen kirjoitettu historia ulottuu tuhansia vuosia ajassa taaksepäin. Muu maailma on ajansaatossa ottanut hyötykäyttöön monia nerokkaita keksintöjä, jotka alun perin ovat lähtöisin Kiinasta. Kaikki tuntevat Ni men hao! (hyvää päivää!), mm. paperin, ruudin, kompassin sanoo kiinalainen tuttavamme Tänään Kiina on ja hymyilee ystävällisesti. Joko maailman väkirikkain olette ehtineet syödä tänään?... maa. Sen 1,3 miljardia miljoonaa rekisteröimätöntä asukasta edustavat noin 20 % koko maailman väestöstä. 56 vähemmistökansallisuutta, ja yli 300 eri murretta ja kieltä tekevät maasta kulttuurisesti värikkään ja rikkaan. Kyllä, sinua ymmärretään silti - jos puhut ja kirjoitat mandariinia. Kiina on Aasian nopeimmin kehittyvä valtio. Isä Aurinkoisen, Kiinan kommunistisen puolueen puhemiehen Mao Zedongin kuoltua ja uudistusmielisen Deng Xiaopingin noustua valtaan vuonna 1976 Kiinan kansantasavallan taloudellisen kehityksen katsotaan virallisesti alkaneen. Dengin vaikutuksesta maa alkoi pitkän sulkeutuneisuuden jälkeen varovaisesti avata oviaan ulkomaailmaan ja vierasmaalaisille jälleen. Maan kehittyminen ja vaurastuminen käynnistyi, ja kehityksen kulku on sittemmin voimistunut pitenevin harppauksin. Viimeisen 20:n vuoden ajan maan talous on kasvanut keskimäärin 10 %:n vuosivauhtia. Tänään Kiina on maailman toiseksi suurin talous. Bisneselämän näkökulmasta maa on valtava potentiaalinen markkina, joka tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia kaikessa kaikille myös meille suomalaisille. Vastassamme on kuitenkin haastava liiketoimintakulttuuri ja varmasti maailman sitkeimmät, ovelimmat ja taitavimmat neuvottelijat. teksti petteri ryhänen Aasia osaamisen kehittämishanke Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu on käynnistänyt yhdessä Itä-Suomen yliopiston ja Metsätalouden kehittämiskeskus TAPIO:n kanssa Metsä-, rakennus- ja puuteknologia-alan Aasia osaamisen kehittäminen hankkeen, jonka pääkohdemaana on Kiina. Hankkeessa kehitetään Itä-Suomessa toimivien metsä-, rakennus- ja puuteknologia-alan yritysten, sekä näitä palvelevien koulutus-, tutkimus- ja kehittämisorganisaatioiden Aasian ja erityisesti Kiinan markkinatuntemusta, liiketoimintaosaamista ja kykyä toimia kyseisillä markkinoilla. Lisäksi hankkeessa edistetään sen kohderyhmien kansainvälistä verkostoitumista. AASIA KUTSUU! - hankkeen liiketoimintaosaamisen koulutus Hankkeessa perehdytään kohdealueen liiketoimintakulttuuriin ja alueella toimimiseen yritysten tarpeista rakennetun Aasian liiketoimintaosaamisen koulutuksen pohjalta. Koulutuksen vetäjänä toimii yli 25 vuotta Aasia-kokemusta omaava Tampereen yliopiston markkinoinnin lehtori, Avaintulos Oy:n toimitusjohtaja Jukka Lahtinen: Kiina on valtava maa ja suuri markkina, siellä on erinomaisia mahdollisuuksia kaikille kiinnostuneille myös meille suomalaisille. Toimintaympäristö on haastava. Kotiläksyt on tehtävä ennen Aasiaan lähtöpäätöksen tekemistä: maan tapojen tunteminen sekä kulttuurin ymmärtäminen on ensisijaisen tärkeää, että edellytykset kohdealueella toimimiselle olisivat olemassa. Näiden asioiden omaksumiseen ja soveltamiseen käytännössä ammattikorkeakoulun 3-vuotinen Kiina-hanke antaa osallistujilleen erinomaiset mahdollisuudet. Kansainvälinen verkostoituminen Tärkeä osa aasialaisen liiketoimintakulttuurin ja kohdemarkkinoilla toimimisen osaamisen lisäämistä ovat hankkeen 1-2 kertaa vuodessa järjestämät osallistujayritysten verkostoitumismatkat kohdealueelle. Matkoilla päästään konkreettisesti kosketuksiin aasialaisen bisneksenteon kanssa tutustumisvierailuilla yrityksiin ja eri toimialamessuille sekä tapaamalla paikallisia liike-elämän edustajia tulevaisuuden yhteistyömahdollisuuksia tunnustellen. Hankkeen uusin verkostoitumismatka Aasiaan toteuttiin maaliskuussa 2011, ja se suuntautui Pekingiin, Shanghaihin ja Guangzhouhun. Tällä kertaa matkalle mukaan lähti viisi hankkeen yritystä. Yrityksemme valmistaa päätuotteenaan kuljetuskontteja erilaisten kemikaalien kuljetukseen. Maa on kiinnostava, sillä on pitkä historia ja rikas kulttuuri. Se on kehittyvä talous, jonka markkinat kiinnostavat meitä kansainvälisen liiketoimintamme kehittämisen näkökulmasta, kertoo toimitusjohtaja Asko mertanen, yksi koulutukseen osallistujista. Luin ilmoituksen ammattikorkeakoulun Kiina -koulutuksesta Sanomalehti Karjalaisesta, ja päätin osallistua. Koulutus on ollut erittäin mielenkiintoinen ja se on lisännyt tietojani maasta ja sen toimintakulttuurista. Aasian liiketoimintaosaamisen koulutuksen ja verkostoitumismatkailun lisäksi hankkeessa laaditaan osallistujayrityskohtaiset Aasia toimenpidesuunnitelmat. Hankkeen tausta ja nykytila Aasia osaamisen kehittäminen -hanke käynnistyi Kolmivuotinen hanke päättyy Tällä hetkellä hankkeessa on mukana 11 yritystä, joihin hankkeen tavoitteiden mukaiset toimenpiteet ensisijaisesti kohdistuvat. Hankkeen Kiinan (ja Aasian) liiketoimintaosaamisen koulutus päättyi toukokuussa Osallistujayritysten ensimmäinen verkostoitumismatka Aasiaan toteutettiin marraskuussa Se kohdistui Kiinaan, Etelä-Koreaan ja Japaniin. Toinen matka Kiinaan toteutui keväällä Hankkeen seuraava matka Aasiaan toteutetaan syyskuun lopulla. Projektisihteerinä hankkeessa toimii Anne Prepula anne.prepula@pkamk.fi. siellä on erinomaisia mahdollisuuksia kaikille kiinnostuneille 12 pkamk.fi

13 01 sanghain Tekesin edustaja Jarmo Heinosen tapaaminen messuilla ChinaBuild 2011 messuilla Shanghaissa 02 yhteiskuva suomalaiskiinalaisella ikkunatehtaalla saman tehtaan valmistaman mallihirsitalon edessä Pekingissä Kiinassa 03 vierailulla ruostumattoman teräksen paikallismyyntimarkkinoilla Foshanissa Etelä-Kiinassa 04 ruostumattomien teräsputkien valmistustehdas Foshanissa Etelä-Kiinassa luin ilmoituksen ammattikorkeakoulun Kiina -koulutuksesta Sanomalehti Karjalaisesta lähtö yritysvierailulle Shanghaista Suzhouhun 06 hankeyritysten edustaja Kiinan muurilla 07 hankeyritysten edustajat tutustumassa FinChiyrityspalvelukeskukseen Shanghaissa 08 vierailu Suzhou Jie Mu Ye Co. Ltd:n puuporrastehtaalle Suzhoussa 09 guagzhou International Wooden House & Wooden Structure Fair -messuilla tiedotuslehti 13

14 North South South Programme text and photos salli soininen Learn a language by living it I am Naomi Jone, from Botswana. Currently I am studying Bachelor of Science Degree in Agricultural Economics at Botswana College of Agriculture. I am here in Joensuu as an exchange student for 4 months and have been admitted for Rural Industries in NKUAS. Reasons why I chose exchange student programme here were to get some change in my life and to see the world from a different perspective. Studying away from your home country is an unique opportunity for personal growth that will affect you for the rest of your life. I also wanted to increase my self-confidence by surviving in a different environment. I will gain invaluable life skills while studying away from my country. The experience will effect on me a lifetime, and I will be more willing to take on new challenges. Through discussions with new international friends I will get a more informed perspective on world affairs. The exchange programme will give my résumé a boost: The new skills and the experience living abroad will give me an advantage in just about any career field. The exchange programme has improved my foreign language skills and I have surely put my language studies into action! One should learn a language by living it, not by reading it in a textbook. Lastly I wanted to meet new people, try new foods, and have new adventures. I will take advantage of my time abroad to expand my horizons academically and personally. I think it s great to travel while earning college credits. I have learned to live with people from a different culture and survived in a different environment. I have increased my self-confidence and I will be learning, experiencing, debating and discovering more in the future and it will be a catalyst to my success. New experiences respond to my expectations, but I m still hoping for more and more experiences during my stay here in Finland. I am Selma Ingula from Namibia, studying Agriculture at the University Of Namibia (UNAM) - Ogongo campus. I have chosen to be an exchange student here at NKU- AS because I want to experience the agricultural sector of Finland and be able to compare it to the agricultural sector of my home country. That will obviously encourage, motivate and polish me more on my specialization in Agricultural Economics. I have learned some basic words in Finnish and how to communicate with different people. Also I have learned about the Finnish culture. For example, Finns are quiet, but they re also very helpful and friendly. You just have to get to know them better to get rid of their shyness. The only bad thing is the very cold weather. I don t know how I managed to survive it, but it was a cool experience. I was never expecting to see the snow falling! 14 pkamk.fi

15 Cooperation programme between Higher Education Institutions in Finland and in the developing countries Funded by Finnish Ministry for Foreign Affairs, administered by CIMO, projects are coordinated by Finnish higher education institutions. Aims: 1) to enhance human capacity in participating countries, 2) to establish long-term links and cooperation between HEI s, 3) to raise the quality of education by sharing skills and information Components: 1) reciprocal student and teacher exchange between Finland and the partner country, 2) joint intensive courses at the partner country institutions in the South, 3) activities that promote networking between Finnish and partner country institutions; preparatory and administrative visits as well as joint network meetings NKUAS and North-South-South: Omusati and Omusati II networks (natural resources) , coordinator Zambezi network (natural resources) , coordinator MaZaFi network (nursing) , partner MaZaFi 2 network (nursing) , partner We saw you win the World Championship 2011! text jaison banda, nelson malawi photo salli soininen Nelson Maloni and Jaison Banda came from Malawi to study in North Karelia University of Applied Sciences during a very cold and snowy wintertime. Few years ago they started their studies in Malawi College of Health Sciences which is located in Southern Africa. Now they are studying in Joensuu for a while. They came to Joensuu in the beginning of March 2011 as a student-exchange visitors to learn more about the Finnish health care. Jaison, for instance, has been working at the health care centre as well as central hospital. He tells he has learnt a lot as far as nursing is concerned. It has been very cold but they have enjoyed the snow. It s the first time we have seen such a beautiful nature Finland is blessed with nature! Currently we are enjoying the spring because the weather is now similar to the weather in Malawi, Southern Africa, they tell. The main difference between Finnish and Malawian studies is of course the language. In Malawi we study everything in English, while here the Finnish language dominates. It has been a little bit difficult to communicate during studies due to language barrier, says Nelson. Jaison continues: Language is the only challenge that I have met during my studying time. In the orientation of Finnish language course I learnt some Finnish basic words like kiitos and maito. I also managed to communicate with Finnish friends who speak English which made my studying easier and more interesting. a warm welcome During the weekends they have visited in different places, for example shops, and chatted with their friends. Sometimes they watch ice-hockey games together with their friends. Ice-hockey is a very nice game and we saw you win the World Championship 2011! Nelson and Jaison have been missing their friends and family but making new friends in Finland has helped the home sickness. They both think that Finnish people are polite, helpful and friendly and the exchange period has been educative and interesting. Nelson tells about his unforgettable encounter between two cultures: Just one of those days when I was visiting and chatting with the Finnish elderly, I came a cross one elderly in her nineties. She smiled and laughed with a hoarse voice and told me that it was her first time to see a black man. She admired and touched my black hair and said to me: Welcome to Finland. tiedotuslehti 15

16 Kyvyt ja unelmat testissä tekstit ja kuvat salli soininen Työnantajat saavat työharjoittelijasta motivoituneen nuoren työntekijän, joka omaa laajan tietopohjan sekä kyvyn monipuoliseen työskentelyyn. Harjoittelu on myös turvallinen tapa sekä työnantajalle että -tekijälle pohtia tulevaisuuden yhteistyömahdollisuuksia, työllistymistä ja työllistämistä. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun markkinoinnin ja yrittäjyyden kolmannen vuoden tradenomi-opiskelijat aloittivat viiden kuukauden harjoittelunsa tänä keväänä. Heidän teoriaopintonsa on jo suoritettu ja opinnot lähestyvät päätöstään. Suoritettu tutkinto luo valmiudet pk-yritysten markkinoinnin ja asiakkuushallinnan tehtäviin tai oman yritystoiminnan aloittamiseen. Opiskeluaika on antanut vahvistusta tulevaisuuden ammatinvalinnassa. Graafisen suunnittelun ala kiinnostaa Marjo Immonen suorittaa harjoittelujaksoaan Mainostoimisto Idealmainos Oy:ssä tekstinsuunnittelun puolella. Hänellä on myönteiset kokemukset työstään. Työtehtäväni ovat hyvin monipuolisia; kirjoitan blogeja, lehtijuttuja ja nettitekstejä. Lisäksi ideoin ja toteutan erilaisia markkinointiviestinnän materiaaleja sekä oikoluen tekstejä. Toiveenani on luoda ura jollain lailla kirjoittamiseen liittyen. Harjoittelusta onkin ollut erittäin paljon hyötyä ammatillisen kehittymiseni kannalta. Olen saanut paljon lisää tietoa ja kokemusta itseäni kiinnostavasta alasta. Harjoittelussa on myös ollut mukavaa, ja se on pääosin vastannut odotuksiani. Yrittäjyydessä yksikään päivä ei ole samanlainen Joensuun Expertissä kodintekniikkamyyjänä työharjoittelussa työskentelevä Toni Haatainen on tyytyväinen työtehtäviensä monimuotoisuuteen, josta on hyötyä tulevaisuuden suunnitelmille. Pääasiassa olen asiakaspalvelu- sekä myyntitehtävissä. Se sopii minulle hyvin tehtävät tukevat hyvin opintojani ja pääsen samalla tutustumaan kodinkonemyymälän Työelämän parissa toteutettu harjoittelujakso kuuluu pakollisena osana opintoihin. Sen aikana opiskelijat pääsevät testaamaan teoriatietojaan käytännössä. Tämän lisäksi harjoittelu on tilaisuus seurata omia kykyjään ja unelmiaan; sinulla on voinut olla jo pitkään mielessä jokin ammatti, jota olet halunnut testata opiskelun alusta lähtien, tai jota näet tekeväsi viiden vuoden kuluttua. toimintaan. Olenkin isona halunnut tulla kodinkonemyyjäksi tai ehkä jopa perustaa oman liikkeen. Olen viihtynyt harjoittelupaikassani hyvin, eikä yksikään päivä ole samanlainen. Tervetuloa ostoksille! Perinteinen toimistotyö ei ole minua varten Tiina Asikaisen harjoittelupaikka on Joensuun Rantakylässä sijaitseva S-market, jossa myymälässä tehtävät monenlaiset työt kuuluvat harjoittelun työtehtäviin. Siinä pääseekin kokeilemaan eri asioita ja oppimaan uutta. Koen, ettei perinteinen toimistotyö ole minua varten. Minua kiinnostaa asiakaspalvelu, päivittäistavarakauppa ja S-ryhmä työnantajana. Näin ollen harjoittelusta on ollut minulle paljon hyötyä ammatillisen kehitykseni kannalta. Olen ollut erittäin tyytyväinen harjoitteluuni, koska se tukee hyvin omia urasuunnitelmiani ja minut on otettu hyvin vastaan työpaikalla. Unelmani on olla mukava työnantaja Mika Heikuralla on hyvin selkeä ja rauhallinen suunnitelma tulevaisuudelle, vaikka täyttä varmuutta tulevaisuuden työpaikasta ei vielä olekaan. Hän ajattelee asiaa tässä hetkessä taidolla ja huolella. Harjoittelupaikkana on Pohjois- Karjalan Yrittäjät ry:n toimisto. Tulevaisuudesta ja työllistymisestä ei ole vielä tietoa. En pysty näkemään itseäni jossain 5 vuoden kuluttua. Suunnitelmissani on nyt tällä hetkellä suorittaa opinnot loppuun ja katsoa sitten, mitä etehen käy. Oman yrityksen pyörittäminen olisi mukavaa, sillä olisi varmasti sitouttava vaikutus. Tärkeää työnteossa on mielestäni kuitenkin se tunne, että kuuluu johonkin. Jos sitä ei ole, ei kykene antamaan 100 prosenttia itsestään irti. Ehkäpä pieni unelmani olisi olla sellainen mukava työnantaja. Työnantajan tulee muistaa, että henkilöstö tekee tulosta. Yritys ja yrittäjä ovat mielestäni enemmänkin hyvän puitteen antajia tuloksen tekoa varten. Itselleen täydellisen työpaikan tunnistaa siitä, että aamulla töihin herätessään tietää tekevänsä jotain tärkeää ja että joku muukin arvostaa sitä. 16 pkamk.fi

17 <<< Aukeaman taitto viestinnän opiskelija rosa vasara, pkamk TONI HAATAINEN MARJO IMMONEN TIINA ASIKAINEN Mika Heikura tiedotuslehti 17

18 OSAAMISEN JOHTAMINEN ON PÄIVÄN SANA Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu satsaa henkilöstöön yhteistyössä Savonia-ammattikorkeakoulun (Savonia-amk) kanssa teksti ulla kallio kuva rosa vasara Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu (PKAMK) on nostanut keskeiseksi asiaksi kuluvalla strategiakaudella ( ) henkilöstön osaamisen kehittämisen ja hyvinvoinnin. Henkilöstölle toteutetussa osaamiskartoituksessa esille nouseviin kehittämiskohteisiin tartutaan luomalla mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen entistä laadukkaamman korkeakoulutasoisen koulutuksen takaamiseksi. Itä-Suomen ammattikorkeakoulujen (ISAT) yhteiseen strategiaan on kirjattu strategiseksi menestystekijäksi vahva ja kehittyvä osaaminen. Kokonaisuus jakaantuu toimenpideohjelmassa kolmeen osaan: yhteisen osaamisen johtamisen mallin luominen, henkilöstösuunnitelman laadinta ja yhteiset osaamisen kehittämistoimet sekä painoalojen huippuosaamisen vahvistaminen. Osaamisen johtamisen toimintamallin valmistelu on käynnistynyt ja osaamiskartta on laadittu yhteiseen Sympa-järjestelmään. Henkilöstövoimavarojen hallintaa parannetaan henkilöstösuunnitelmilla, joiden pohjana ovat osaamisen arvioinnit. Oikeanlainen osaaminen on nyt ja tulevaisuudessa entistäkin tärkeämpää korkeatasoisen koulutuksen ylläpitämiseksi. PKAMK on toteuttanut ensimmäistä kertaa valmistelu on käynnistynyt ja osaamiskartta Laadittu loka marraskuussa 2010 koko henkilöstöä kattavan osaamiskartoituksen, joka on tehty tietojärjestelmää hyväksi käyttäen, ja jota on valmisteltu ISAT-yhteistyössä. ISAT-yhteistyön tuloksena korkeakoulut arvioivat henkilöstönsä osaamista samalla sabluunalla, mikä mahdollistaa resurssien entistä tehokkaamman käytön. Osaamiskartoituksia voidaan hyödyntää osaamisen kehittämisen työkaluna yrityksissä, ajanmukaisen työelämätiedon keräämisessä ja koulutuksen työelämälähtöisessä suunnittelussa työelämän kvalifikaatioiden ja koulutuksen antamien kompetenssien yhtenevyyksien ja erojen kartoittamisessa. Kartoituksista tuotetaan raportteja, joissa tarkastellaan yksilötason lisäksi ryhmien osaamisen tasoa ja painottumista eri osa-alueille. Kartoitukset auttavat henkilöstöä tunnistamaan omaa osaamistaan ja hahmottamaan työnkuvien sisällä olevaa osaamisen kirjoa, ja sitä kautta suuntaamaan oman osaamisensa kehittämistä tavoitteellisesti. Kartoitusten tekeminen helpottaa osaamisen itsearviointia ja kehittymisen seurantaa. 18 pkamk.fi

19 >>> Seuraavalla aukemalla Kooste Ulla Kallion Opinnäytetyöstä tiedotuslehti 19

20 Opinnäytetyö Ulla Kallio (PKAMK/ hallinnon suunnittelija/opiskelija, ylempi amk-tutkinto): Osaamiskartoitus yhteisön kehittämisen välineenä Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon Savoniaamk:n yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelmassa liittyvä opinnäytetyöni aihe käsittelee osaamiskartoituksen merkitystä yhteisölle. Tutkimus on toteutettu teemahaastatteluna, jossa haastateltavina oli PKAMK:n henkilöstöä eri keskuksista ja henkilöstöryhmistä. Tavoitteena on selvittää osaamiskartoituksen merkitystä ja vaikutusta, prosessin toimivuutta, henkilöstön sitouttamista ja esimiehen roolia osaamisen kehittämisessä. Kiinnostus aiheeseen heräsi toimiessani PKAMK:n osaamiskartoitustyötä valmistelevassa ryhmässä. Työryhmän toiminta pohjana henkilöstön osaamiskartoituksen toteuttamiselle alkoi jo vuonna Yhteistyön Savonia-amk:n kanssa tiivistyttyä päätettiin laatia yhtenevät kompetenssit koulutusaloittain ja toteuttaa molempien ammattikorkeakoulujen osaamiskartoitukset Sympa-järjestelmällä. Yhteistyö kahden ammattikorkeakoulun välillä toi oman mielenkiintonsa aiheeseen. Työ oli haasteellista ja yhteisiä kompetensseja jouduttiin hiomaan useaan otteeseen ennen kuin lopullinen osaamiskartta oli koossa. Osaamisen johtaminen on organisaatiossani ajankohtainen aihe. Kun osaamisen kartoittaminen ensimmäistä kertaa toteutettiin henkilöstölle vuoden 2010 lopussa, teki jokainen henkilöstön jäsen itsearvioinnin osaamisestaan. Se käytiin läpi kehityskeskustelun yhteydessä tarkoituksena löytää henkilön vahvuudet ja tulevan vuoden kehittämisen kohteet. Aiheen ajankohtaisuus ja uusi toimintamalli innostivat Aiheen ajankohtaisuus ja uusi toimintamalli ovat innostaneet minua toteuttamaan opinnäytetyöni osaamisen johtamiseen ja osaamiskartoitukseen liittyen. Osaamiskartoituksella saadaan tietoa henkilöstön osaamisesta ja osaamisvajeista. Kartoituksesta, joka antaa mahdollisuuden hyödyn ja vaikuttavuuden pohdintaan, pitäisi tulla johdon strateginen työväline ja tuki kehityskeskusteluille. Olen jakanut aiheen neljään teemaan: 1. Haastateltavan ymmärrys siitä, miksi Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa on lähdetty tekemään osaamiskartoitusta, 2. Omat kokemukset järjestelmästä ja osaamisen arvioinnista, 3. Osaamiskartoituksen merkitys työhöni ja työyhteisölleni ja 4. Tulevaisuuden kehityssuunta. Osaamisen johtaminen on ihmisten johtamista, siksi esimiesten taito osaamisen johtamisessa on tärkeää. Hyvä esimies toimii suunnan näyttäjänä, esimerkkinä, tukena sekä oppimista tukevan ilmapiirin luojana. Innostaminen ja kannustaminen sekä virheiden näkeminen oppimisen kannalta kuuluvat valmentavaan esimiestyöhön. Suunnan näyttäjinä esimiehen tulee asettaa tavoitteet ja päämäärät, laatia henkilöstösuunnitelma, ohjata osaamista sekä suunnata työnkuvia tarkoituksenmukaisesti. Henkilöstösuunnitteluun kuuluu yhteinen työnkuvien kehittäminen, osaamistarpeiden määrittely ja henkilöstörakenteen kehittäminen. Organisaation oppimiseen vaikuttavat työntekijän vastuullisuus, kehittymistä tukevat olosuhteet sekä esimiehen läsnäolo niin fyysisesti kuin henkisestikin. Esimiehen rooli ja tehtävät ovat moninaiset osaamisen hallinnassa. Siihen liittyy osaamisen ennakointi ja oman ryhmän pitkäjänteinen kehittäminen. Työnjaossa tulee miettiä henkilöstön työnkuormitus, on huolehdittava hiljaisen tiedon tallentamisesta, ja suhteiden ja kumppanuuksien rakentamisesta. Työuran loppupuolella olevien henkilöiden kannustaminen sekä työhön ja työssä oppimiseen innostaminen kuuluvat esimiehen tehtäviin. Osaamiskartoitus tuo mahdollisuuksia Opinnäytetyössäni esille nousevia kartoituksen tuomia mahdollisuuksia on osaajien löytyminen omasta työyhteisöstä, mikä mahdollistaa osaamisen tunnustamisen. On mahdollista sijoittaa henkilöstöä kunkin kykyjä vastaavaan työhön tai antaa uusia vastuita. Osaamisen tasoa on mahdollista nostaa sekä lisätä yhteistyötä ja tiedon jakamista. Asiantuntijoita voidaan käyttää yli keskusrajojen. Suunnitelmallisuus osaamisen kehittämisen tukemiseksi ja käytettäville osaamisen kehittämisen muodoille mahdollistuu ja osaamisen tuntemus työyhteisössä lisääntyy. Näin voi löytää erilaiset osaajat, saada tietoa vahvuuksista ja kehittämiskohteista. Saatu tieto mahdollistaa yhteisten koulutusten järjestämisen. Oikeanlaisten osaajien rekrytointi ja laadukas rekrytoinnin suunnittelu mahdollistuu kun tiedetään tarpeet. Yhteenvetona: kun osaamiskartoitusta hyödynnetään monipuolisesti, mahdollistuu huippuosaava ammattikorkeakoulu. Osaamiskartoituksen tuomia merkityksiä Osaamiskartoituksen tuomien mahdollisuuksien merkitys organisaatiolle on moninainen. Ajallista ja taloudellista resurssien säästöä on suunnitelmallisuus eri toiminnoissa 20 pkamk.fi

21 ja osaajien löytyminen omasta organisaatiosta sijoittaen heidät tehtäviin, joita he parhaiten osaavat. Suorituskykyä lisäävä motivaatio kasvaa, kun osaamista tunnustetaan ja henkilöstö tekee osaamistaan vastaavaa työtä. Osaamisen tason nousulla on laadullinen merkitys. Yhteistyön lisääntyessä ja tietoa jaettaessa lisääntyy toinen toisensa osaamisen tuntemus mikä merkitsee organisaatiolle haavoittuvuusriskin pienentymistä. Tiedon lisääntyminen laajentaa henkilöstön näkemyksiä, millä on merkitystä yhteisöllisyyden ja työhyvinvoinnin kannalta. Tietojärjestelmän mahdollistama seuranta merkitsee jatkuvuutta ja vie asioita eteenpäin organisaation kehittymiseksi. Tietojärjestelmästä saatavilla oleva informaatio on johdon ja esimiesten työkalu suunnitelmalliseen henkilöstön kehittämiseen. Huippuosaava ammattikorkeakoulu merkitsee pärjäämistä kovassa kilpailussa ja muutoksissa. Se on hyvien tulosten tekemistä, laadukasta opetusta sekä hyvien ammattilaisten valmistumista. Yksilön kannalta osaamisen kartoittaminen antaa mahdollisuuden peilata ja käsitellä eri osa-alueiden osaamista ja kehittymistarpeita, mikä selkeyttää ja auttaa hahmottamaan omaa osaamista. Tällainen itsearviointi merkitsee oman osaamisen tunnistamista, jäsentämistä ja tiedostamista. Arviointi valmistaa kehityskeskusteluun, jossa tieto omista taidoista ja kehittymistarpeista on pohjana keskustelulle esimiehen kanssa. Oman osaamisen tason selvittäminen on mittari seuraavalle vuodelle. Osaamisen esille tuominen on mahdollisuus oman äänen kuulumiseen ja voi merkitä motivaation ja avoimuuden lisääntymistä. Piilevän osaamisen löytyminen tuo mahdollisuuden taitojen hyödyntämiseen työyhteisössä. Ymmärrys osaamistarpeille antaa työn kehittämiselle oikean suunnan. Henkilöstössä kehittämiskohteiden esille tuominen herättää toiveita ja luottamusta mahdollisuuteen sekä tukeen puuttuvan osaamisen hankkimisessa. Henkilöstön sitoutuminen Henkilöstön sitoutuminen oman työnsä ja itsensä kehittämiseen riippuu paljon siitä, miten arvokkaaksi ja hyödylliseksi he kokevat työnsä. Jokaisen kohdalla on tärkeää tietää oma tehtävä suhteessa strategiaan, joka täytyisi onnistua jalkauttamaan. Sen myötä kirkastuu työntekijöille oma paikka organisaatiossa. Uskon, että edelliset asiat ovat pohjana haastatteluaineistossa esille tulleelle halulle toimia laadukkaasti omassa työssä ja siitä juontuva motivaatio oman työn kehittämiseen. Sitoutuminen ja innokkuus kasvavat, kun kehittämistoimet palvelevat työtä. Mielekäs työ ja tunne sen tärkeydestä, hyödyllisyydestä ja sen tulosten merkityksestä organisaatiolle lisäävät sitoutumista. Sitoutumisessa kiinnostuksen kehittämiseen tulee lähteä yksilöstä. Selkeä tavoitteiden asettaminen, työn arvostus ja positiivinen palaute sitouttavat vastausten mukaan oman työn kehittämiseen. Sitouttamisessa on esimiehillä merkittävä rooli. Osaamiskartoitukselle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen Opinnäytetyöhön liittyvän haastatteluaineistosta saadun tiedon pohjalta voin todeta, että henkilöstön näkökulmasta asetetut tavoitteet ovat pitkälle toteutuneet. Tulos osoittaa osaamiskartoituksen auttaneen henkilöstöä osaamisvaatimusten hahmottamisessa. Osaamisalueiden pohdinta on ollut hyödyllistä vahvuuksien ja kehittymistarpeiden löytymisessä. Asioiden tunnistamista on vahvistanut kehityskeskusteluissa läpi käyty osaamisen itsearviointi. Osaamiskeskustelut luovat pohjan ymmärrykselle oman osaamisen liittymästä yksikön ja ammattikorkeakoulun osaamiseen. Oman osaamisen esille tuominen ja näkyväksi tekeminen osaamiskartoituksen avulla voi edistää urakehitystä. Viime kädessä kuitenkin tehtävämuutoksista ja työhön liittyvästä etenemisestä vastaavat esimiehet organisaatioita koskevien linjausten mukaisesti. Organisaation näkökulmasta tavoitteena oleva strategisen osaamisen, vahvuuksien ja kehittämistarpeiden löytyminen toteutuu. Osaamistarpeet voidaan ennakoida ja huomioida henkilöstösuunnitelmassa. Tässä vaiheessa on vielä mahdotonta sanoa miten osaamiskartoituksella varmistetaan ja vahvistetaan organisaation toiminta- ja kilpailukykyä, tai miten parannetaan henkilöstövoimavarojen hallintaa tai kuinka yhteisöllinen asiantuntijuuden hyödyntäminen ja yhteistyömahdollisuudet ISAT-kumppanuudessa ja verkostoissa löytyvät. Näiden asioiden toteutuminen riippuu tulevista toimenpiteistä. Onnistuminen ja hyviin tuloksiin pääseminen vaatii innostumista ja innostamista. tiedotuslehti 21

22 Huippumoderni simulaatiotila Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan koulutukseen Simula mahdollistaa todellisen potilastilanteen ja syventävän oppimiskokemuksen teksti sirkka-liisa salmela, kuva rosa vasara Simulaksi nimetyn simulaatiotilan sängyllä makaa potilas. Laitteineen ja varusteineen tila näyttää sairaalalta. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun hoitotyön lehtori ja Simulaa koordinoiva Jaana Pantsari kertoo, että tila voidaan lavastaa myös kotiympäristöksi, poliklinikaksi tai vaikkapa vuodeosastoksi. Olennaista on se, että opiskelija kohtaa tilanteen ja potilaan mahdollisimman aidosti. Monipuolinen oppimispaikka Potilas sängyllä on 3G-simulaattori-nukke, jota kohdellaan kuten ihmistä. Inhimilliseltä nukke vaikuttaakin se puhuu opettajan äänellä vuorovaikutteisesti, sen sydän lyö, hengitys- ja suoliäänet kuuluvat, siihen voidaan annostella lääkkeitä ja seurata samalla lääkityksen ja hoitotoimenpiteiden vaikutuksia elintoimintoihin. Hoitotilanteesta voidaan välittää reaaliaikaista videokuvaa ja ääntä viereiseen huoneeseen, jossa osa opiskelijoista seuraa toimintaa. Oppimistarkoituksessa hoitotilanne analysoidaan simulaatiopedagogiikan keinoin välittömästi harjoitustilanteen jälkeen. Opiskelu tapahtuu tehokkaasti pienryhmissä. Simulaatio-opetus mahdollistaa oppimisen toimimalla, katsomalla, kuulemalla ja keskustelemalla. Opiskelijat menevät hoitamaan potilasta hoitajan vaatteissa aivan kuten oikeassakin elämässä, hoitotyön lehtori Jaana Pantsari havainnollistaa. Simulaatio-opetuksessa voidaan käyttää myös oikeita ihmisiä potilaan tai omaisen rooleissa. Simula soveltuu hoitotyön opetuksen lisäksi muuhunkin opetukseen ja oppimiseen. Sydämenpysähdys, rintakipuja, hengenahdistusta, tajuttomuutta, moninaisia sairauksia sekä hoitotyön eettisiä tilanteita. Opettaja suunnittelee käsikirjoituksen simulaatio-oppimistapahtumalle. Tavoitteena on luoda mahdollisimman aito potilastilanne. Ammattikorkeakoulun uusi opetustila nostaa opetuksen uudelle tasolle. PKAMK kouluttaa työelämään jatkossa entistäkin valmiimpia ammattilaisia. Osana Tikkarinteen remonttia Tilat Simulalle järjestyivät Tikkarinteen ison remontin yhteydessä. Entisen noin 500 neliön käytävä- ja luokkatilan ydin on nyt ovaalin muotoinen ohjaamo. Ohjaamoon on sijoitettu tarvittava tekniikka, jonka avulla opettajat voivat seurata opiskelijoiden toimintaa simuloidussa hoitotilanteessa. Simulan monitoreista voi seurata opiskelijan valitsemien hoitotoimenpiteiden ja lääkityksen oikeellisuutta. Opiskelija ja potilas pystyvät myös puhumaan keskenään, sillä opettaja voi antaa äänensä simulaattorinukelle. Opetuksessa todellisen tilanteen tuntua rakennetaan draaman ja roolipelin keinoin tarvittaessa aina äänimaailmaa myöten. "Saimme yhdistettyä Simulan rakentamisen Tikkarinteen remonttiin erinomaisella tavalla. Hyödynsimme suunnitteluvaiheessa kokemuksia muualta Suomesta ja myös kansainvälisesti. Simula on ollut opiskelukäytössä huhtikuusta lähtien. Opiskelijat ovat olleet erittäin innostuneita", Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun sosiaalija terveysalan keskuksen johtaja Susanna Rosell kertoo. Erityishuomiota pedagogiikkaan Simulan noin euron laiteinvestointeihin on saatu EU-rahoitusta. Pohjois-Karjalan Ely-keskuksen ja Euroopan sosiaalirahaston rahoittaman Hyvinvointialan oppimis- ja kehitysverkosto -hankkeen kautta tukea on saatu muun muassa henkilöstön simulaatiopedagogiikan koulutukseen. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulusta viisi terveysalan ja kaksi sosiaalialan opettajaa on tähän mennessä hankkinut simulaatio-ohjaajan koulutuksen. Kaikille opet- 22 pkamk.fi