3/2014 Tanhuvies 4/2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "3/2014 Tanhuvies 4/2014"

Transkriptio

1 3/2014 Tanhuvies 4/2014

2 Pääkirjoitus Tässä lehdessä Pääkirjoitus 2 Uusi päätoimi aja esi äytyy 3 Kesäjuhlat 4 Suguvastavundu 8 OK opintokeskuksen tuki 10 KEK Folklore missä mennään 11 Balladitanssi 12 Helkajulat 14 Kasareikan 35 vuo skonser 14 Itä Hämeen Kansantanssijat 20 vuo a 15 Kolumni: Pia poh i 16 Pelimannin penkillä Tapani Luhtaranta 17 Pakina: Rytmihäiriöitä 19 Kansallispukuja tuulete in 20 True Finn elokuva 22 Kansallispukukeskuksen kuulumisia 23 Kansantanssi kirjallisuudessa 24 SKY:n strategia 25 Le cia kuoron kisamatka 26 Historian havinaa: Wiipurin laulujuhlilla 28 Lasten nurkka 30 Kansallispukuja myydään 31 Tapahtumakalenteri vuosikerta Julkaisijat: Suomalaisen Kansantanssin Ystävät ry Kansantanssinuorten Liitto ry Pelimannikilta ry Päätoimittaja: Teemu Perheentupa Toimitus: Annuli Perheentupa, Jutta Jaakkola Kuvankäsittely: Pirkko Elo Tanhuviesti/Suomalaisen Kansantanssin Ystävät Döbelninkatu 5 B 21, Helsinki p. (09) tai ti , ke ja to klo ISSN-L Risto Elo Pääkirjoitus Tanhuvies on ainoa suomenkielinen pelkästään kansantanssin alueella ilmestyvä leh lukuun o ama a yhdistysten omia jäsenjulkaisuja. Se kokoaa valtakunnallises alaan lii yvät asiat yhdeksi niteeksi neljä kertaa vuodessa. Tanhuvies on ollut melkein samassa formaa ssa alusta aina nykypäivään saakka. Päätoimi ajat ovat vaihtuneet ja ehkä sisällön painotukset sen myötä. Jokainen on antanut siihen oman panoksensa. Tämä Tanhuvies on uuden päätoimi ajan, Teemu Perheentuvan, ensimmäinen leh ja he siinä näkyy hänen kätensä jälki. Näin on hyvä ja näin pitääkin olla. Vaihtuvuudella saadaan uudet ideat esiin ja toimintaan dynamiikkaa. Mitä enemmän uusia ihmisiä on mukana toiminnassa, sitä enemmän ideat kukkivat joka toimikunnassa ja tapahtumissa. Vaalikokous lähestyy ja hallitukseen valitaan puolet sen jäsenmäärästä, eli kolme henkilöä. Tänä vuonna valitaan myös puheenjohtaja seuraavaksi kolmeksi vuodeksi. Nyt on vaiku amisen paikka. Käy äkää laisuu a hyväksenne ja sanokaa sananne valintojen muodossa. Vaalikokouksessa on tarkoitus hyväksyä SKY:n tulevaisuuden strategia, joka tällä hetkellä on jäsenyhdistyksissä lausuntokierroksella. Strategia antaa toiminnalle suunnan, jota yhdistykset voivat si en käy ää omissa toimintasuunnitelmissaan. Siis tärkeä asia jatkoa ajatellen. Tästä on enemmän ju ua toisaalla lehdessä. Toivotan eroavana päätoimi ajana Teemulle menestystä ja voimia viedä Tanhuvies ä eteenpäin. ISSN Aineisto- ja julkaisupäivät! Aineiston tulee olla toimituksella torstaina viikoilla 5, 15, 35 ja 45. Tanhuviesti ilmestyy torstaina viikoilla 7, 17, 37 ja 47. Toimituksen sähköposti: tanhuviesti (at) kansantanssinyst.fi 2 Tanhuvies 4/2014

3 Teemu Perheentupa Päätoimi aja esi äytyy Moi, olen Teemu, uusi päätoimi aja. Ajauduin reilu vuosi si en Tanhuvies n säännölliseksi avustajaksi, koska olen aika yleinen näky Döbelninkadulla, jossa vaimoni on SKY:n ainoa vakituinen työntekijä. Ei toimistolla pitkään voi jouten olla, ennen kuin pyydetään hommiin. Leipätyökseni olen etojärjestelmäsuunnittelija Helsingin yliopistolla, ja sitäkin myöten minua on silloin tällöin yhdistyksen taholta konsultoitu erinäisiin projekteihin. Jossain välissä lie tullut keskustelluksi edotuksesta ja Tanhuvies n mahdollisuuksista erityises. Kävi ilmi, e ä ajatukset olivat melko samoilla linjoilla puheenjohtajan ja muunkin hallituksen kanssa. Ja kun yhdistys löytää jonkun hallituksen ulkopuolelta valmiina o amaan töitä niskoilleen, yhdistys toimii nopeas ja määrä etoises. Niin e ä tässä sitä nyt ollaan. Tahdon paino aa, e ä yksin en etenkään lehteä tee. Lähinnä kannan vastuun, e ä leh ilmestyy kun pitää, ja e ä sisältö ka aa ainakin sen mitä hallitukset katsovat tarpeelliseksi. Vanhat avustajat jatkavat kuten ennenkin, ja muutama uusi on houkuteltu mukaan. Erityises on maini ava varsinaiseen toimituskuntaan kuuluvat Pirkko Elo, Ju a Jaakkola ja Annuli Perheentupa, joiden käden jälki, into ja taito lehdessä näkyvät. Kansantanssijana olen ihan noviisi, takana on nyt kaksi vuo a Tanhu Visan polkkakurssista, jonne vaimo houku eli. Esiintymisiä takana on jo kolma akymmentä, e en ainakaan ujo ole, enkä uu a harrastustani häpeä. Viime vuonna aloi n mandoliinin soiton Käpylän musiikkiopiston ryhmäopetuksessa, jo a kansanmusiikkikin tulisi tutummaksi. Minulla on pieni anarkis nen pilke silmäkulmassa, punk sukupolvea kun olen. Kuva: Ju a Jaakkola Tanhuvies 4/2014 3

4 Kesäjuhla Risto Elo Mikolle kansantanssiharrastus on ykkönen Sääskipolskassa oli mukana ilahdu avas nuori Mikko Kolehmainen, 14 v., joka taisi olla kesäjuhlien nuorin tai ainakin nuorimpia osallistujia. Oletko aikaisemmin käynyt kesäjuhlilla? Nämä kesäjuhlat ovat ensimmäiset. Ehkä olen aiemmin käynyt, mu a en ainakaan tanssijana. Harrastatko muuten kansantanssia? Kuva: Risto Elo Keravalla alkoi 8 vuo a si en nuorten ryhmä, jossa tanssin, sekä nykyään myös Hyvinkään Kansantanssijoiden Rikurilla ryhmässä. Tanssi on mukavaa ja sillai rentoa, e ä siinä ei kilpailla, vaan voi nau a yhdessä tekemisestä. Onko sinulla muita harrastuksia? Onhan mulla fudis, joka on myös yhdessä tekemistä kuten kansantanssi. Mitkä on sun suosikkitansseja? Paritansseista suosikkeja ovat valssi, polkka ja jenkka. Entä kansantansseista? Perinteisistä voisin sanoa, e ä vanhassa vara parempi, mu a kyllä uudetkin koreografiat mielly ävät. Joten molemmat ovat omalta osaltaan hyviä. Mitä mukavaa tulee mieleen kesäjuhlista? Ehdo omas se, e ä kaikki osaavat tanssia Entä mitä vähemmän mukavaa tulee mieleen? Kaipaisin enemmän nuoria mukaan kesäjuhliin. Onhan kyllä pohjoismainen Barnlek, joka on suunna u nuorille. Miksi yleensä kansantanssi ei kiinnosta nuoria? Kansantanssi ei ole tällä hetkellä nuorten keskuudessa mainstreamissa. Muut harrastukset vievät voiton. Onko sulla ehdo aa jotain vinkkejä lanteen parantamiseksi? Koulut pitäisi saada mukaan ja siellä ope aa vaikka ensin lavatansseja nuorille. Siitä olisi hyvä jatkaa perinteen puolelle eli kansantansseihin. Miltä tulevaisuus näy ää? Innostus on kova ja tanssiharrastus ihan ykkönen. Mielenkiinnolla seuraan nuorten ryhmiä, joihin voisi lii yä. 4 Tanhuvies 4/2014

5 Kesäjuhla Pekka Marin Tanssiseura Heinäkengät kii ää Tanssiseura Heinäkenkien puolesta haluaisin kiittää seuran hallitusta ja jäseniä juhlapäivinä mukana olleita ja talkoisiin osallistuneita kesätapahtumamme Sääskipolskan onnistumisessa. Tei e mahtavan työn ja suurkiitos teille siitä. Juhlasta jäi iloinen ja mieleenpainuva muisto. Valtaisa määrä talkoopäiviä ja järjestelyjä. Pieni ja piskuinen Heinäkenkäjoukko, HYVÄ ME! Kesätapahtuma muutenkin oli ainutlaatuinen näillä leveyspiireillä ja toivo avas joskus se voidaan uusia uusin ajatuksin ja niin, e ä saisimme enemmän paikallista osaamista tuotua esille. Suurin kiitos Hotelli Ivalolle tapahtumien keskipisteen järjestelyistä. Joustava ja yhteistyöhaluinen henkilökunta on kiitoksensa ansainnut. Ole e saaneet lähtemä ömän vaikutuksen palveluistanne paikalla olleille. Iso kiitos myös Kuljetusliike Pasmalle loistavista kuljetuksista to ja su välisinä päivinä. Juhlakulkueen liikenteenvalvojille ja EA ryhmälle iso kiitos suojelusta. Kiitos Hotelli Kultahoville Inarin mai avista ruuista ja Sajokselle loistavasta konser paikasta ja Jannelle äänentoistosta. Sydämellinen kiitos Sirkka Mansikka Aholle Sääskipolska logosta ja Similän Ahdille Sääskipolskasävellyksestä ja kaikille meitä au aneille ja tukeneille yri äjille, yrityksille, järjestöille ja yksityisille henkilöille: Ivalon Taimituvalle, S Market Vaskoolille, Sotkalle, Ivalon Rajasähkölle, Ivalon Taksille, River Campingille, Näverniemen Leirintäalueelle, Hotelli Kultahipulle, Saariselän majoitusliikkeille, Tmi Rakennus Pietulle, Ivalon ala asteelle, Ivalon Lukiolle, Rau alle, Extra pisteelle, Ramiren lle, KädenTaitajille, Kaija ja Nils Heikki Paltolle, Raili Kois selle, Inarinjärven risteilyporukalle, urheilukentän pojille Mikolle, Per lle ja Jyrille, Inarilaisen toimitukselle, Radio Inarille, Lapin Radioon Jarmolle ja Juhanille, Inarin kunnalle, Rii a Maukoselle, Ka Säkkiselle, Reijo Timperille, tapahtuman suojelijalle Mar Salolle, Jyrki Rasmussenille, Nordicalle, Puuliitolle, Jukan ja Karin kuljetukselle, Inarin Kiinteistölle ja ennenkaikkea Tanssiseura Heinäkenkien talkoolaisille: Piikulle, Ninalle, Ullalle, Kaijalle, Arjalle, Railille, Rauhalle, Tarmolle, Tapanille, Esalle, Anulle, Eijalle, Jukalle, Sirkalle, Salmelle, Kimmolle, Reijalle, Ainille, Petrille, Ennille, Lauralle, Marja Liisalle, Marita Riestolelle, Arja M:lle, Raijalle, Tuulalle, Sakarille, Strandin Joukolle, Sanilan Tanjalle ja Pohjolan Osuuspankille. Kiitokset myös ivalolaisille bändeille Golden Riverille, Lapin Tähdelle, Petrille ja Tönkille, Jukka Huhtamellelle ja Lauri Tammelelle, Satu Aikiolle, Heikki Nikulalle, Ellelle ja Iitalle, Ivaloisille, Irja Jefremoffille ja Simolle, Tuomolle ja, Jarille ja kuorolle, Aleniuksen Hannulle ja Ma lle, Seve n ja Keväjärven Kol aryhmälle ja kaikille tanhuryhmille ympäri suomea ja Pasvikin ja Sör Varangerin esiintyjille. Kiitos SKY:lle, e ä saa in järjestää tämä juhla. Tanhuvies 4/2014 5

6 Kesäjuhla Ju a Jaakkola Kaksi hy ystä yhdellä iskulla yhteenveto Sääskipolska kesäjuhlan ne palau eista SKY:n vuotuiset kesäjuhlat järjeste in Ivalossa Pohjoinen tapahtuma oli nime y tänä vuonna Sääskipolskaksi. Kesäjuhlista oli mahdollisuus antaa ne ssä jälkikäteen palaute a. 36 henkilöä käy tätä mahdollisuu a hyväkseen. Yleises o aen palaute oli posi ivista. Erityises kiitel in tapahtuman järjestämistä Ivalossa. Eräs palau een antaja osuvas mainitseekin tappaneensa kaksi hy ystä yhdellä iskulla saaneensa kesälomamatkan pitkästä aikaa pohjoiseen Suomeen ja hyvät kesäjuhlat. Juhlien ajankohta ja paikkakunta tävällisellä asenteella. Majoitusjärjestelyitä paikallisessa hotellissa pide in yleises toimivina, Juhlien järjestämistä aikaisin kesällä kiitel in useissa palau eissa. Säät koe in suosiollisiksi, eivätkä vaikka koulumajoituksen yhteisöllisyy äkin kaipail in. Bussikuljetukset toimivat täsmällises ja hyttysetkään kiusanneet tapahtuman nimestä ne oli hyvin järjeste y. huolima a..kesäjuhlat olivat nimensä mukaises hyvä kesän aloitus ja samalla onnistunut päätös harjoituskaudelle. Päällekkäisyys Kaikki meni kyllä niin nappiin ku vaan voi Ainoastaan aikuisryhmien mukanaolo teki menosta mutkatonta. Toisaalta, lapsiryhmien mukanaoloa Lohjalla järjestetyn Suguvastavundu tapahtuman kanssa oli toki harmillinen. kaiva in: SKY:n jäsenyhdistysten tanssijoiden keski ikä alkaa olla jo melko korkea. Lapsia ja nuoria pitäisi saada mukaan toimintaan, jo a kansantanssin tulevaisuus saataisiin turva ua. Onko kym Kesäjuhlien ja muiden kansantanssitapahtumien sijoittamista ympäri Suomea pide in eri äin hyvänä asiana. Pitkät etäisyydet saa avat karsia menen vuoden päästä tapahtumassa enää osano ajia? osallistujia, mu a toisaalta tämänvuo sten juhlien etuna pide in nimenomaan in imiä tunnelmaa, joka syntyi pienen paikkakunnan ja Ohjaajapalaverin nimi koe in harhaanjohtavaksi, jos se on tarkoite u muillekin melko vähäisen osallistujamäärän ansiosta. Ivalo on varsinkin eteläsuomalaisille eksoo nen paikka, valssilla aloteta Eiköhän se mennä tosta joten siellä oli paljon nähtävää ja koettavaa tapahtuman ulkopuolellakin. Lisäksi juhlat oli tehty paikkakunnan näköisiksi. Järjestelyt Järjestelyt hoituivat lappilaisella rennolla meiningillä. Vieraat ote in vastaan iloisella ja ys vastuuhenkilöille. Toisia palau een antajia rentous ja lupsakkuus alkoi jo hermostuttaa, välillä olisi kaiva u jämäkämpää ja juhlavampaa ote a. Tiedotus Tapahtuman näkyvyys paikkakunnalla oli vähäistä. Paikallisille edotusvälineille ja paikkakuntalaisille 6 Tanhuvies 4/2014

7 Kesäjuhla oli anne u tapahtumasta liian vähän etukäteis etoa. Myös edotus ennen juhlia koe in joissain palau eissa puu eelliseksi. Tietojen selvi äminen vaa liikaa oma aloi eisuu a ja ak ivisuu a. Ilmoi autuminen ne sivulla oli tehty helpoksi. Ken äharjoitukset ja kurssit Pia Pyykkisen ken äohjelmaa kiitel in. Pelimannien puu uminen ja äänentoiston huono toiminta harjoituksissa oli eri äin harmillista. Tapahtuman aikana järjeste in kolme kurssia: katrillikurssi, kolttasaamelaisten tanssien kurssi ja norjalaisten tanssien kurssi. Kiinnostavimmaksi koe in kolttasaamelaisten tanssien kurssi. Osallistujat kii elivät sisältöä mielenkiintoiseksi, joskin liian teoria ja historiapainotteiseksi. Retket ja muut tapahtumat Illanvietoissa oli hyvä tunnelma. Erityises Kulttuurien kohtaaminen konser a Sajoksessa, Inarissa kiitel in palau eissa paljon. Tapahtuman aikana järjeste in kolme retkeä: Lemmenjoen retki, risteily Inarinjärvelle ja pa koin a Saariselällä. Osallistujat olivat tyytyväisiä retkiin kaiken kaikkiaan. Niissä näkyi mukavas kesäjuhlapaikkakunnan sijain ja erityispiirteet. Kulkue ja pääjuhla Kulkueen järjestäytymiseen oli vara u liikaa aikaa koleassa säässä. Kulkueen järjestäytymiseen kaivat in enemmän ihmisiä organisoimaan sitä ja nosta amaan yhteishenkeä. Ku pääsis vaan Elävää musiikkia kaiva in. Kenttäohjelma sujui tanssijoilta hyvin. nukkumaan Pääjuhlapaikka sai kiitosta, vaikka katsomo olikin pieni. Kolealle ilmalle ei SKY:n hallituskaan mahtanut mitään, mu a kesäjuhlien järjestänyttä paikallisyhdistystä Heinäkenkiä kiitel in sitäkin lämpimämmästä tunnelmasta. Erityises Pekka Marinin oma henkilökohtainen panostus juhlan onnistumiseksi maini in erikseen useassa palau eessa. Kuva: Ma Lankinen Tanhuvies 4/2014 7

8 Suguvastavundu Seija Ulenius Sukukansat koolla Lohjalla Suguvastavundu-kul uuripäiviä viete in Lohjalla Alkukesän epävakaisesta säästä huolima a saimme vie ää juhlamme aurinkoisessa ja sopivan lämpimässä säässä. Sukulaiskansojen ryhmät saapuivat perjantai -iltapäivän ja illan aikana. Kaikkiaan vieraita oli 130 henkeä Udmur asta, Mordvasta ja Karjalasta. Lauantaina juhlat aloite in kulkueella Lohjan torille jossa jokainen ryhmä esi lyhyen ohjelman. Kulkueen saapuessa olivat Nummen Tanhupelimannit vastassa soi aen Vanhaa marssia Lohjan seudulta. Udmu asta, läheltä Izevskin kaupunkia, oli tullut kaksi ryhmää, Marzan ja Vujuis. Marzan on ollut kerran aikaisemminkin vieraanamme. Heidän ohjelmistoonsa kuuluu sekä udmur alaisia e ä venäläisiä kansanlauluja ja tansseja. Uutena tuttavuutena tuli Aru Lih brä ryhmä Mordvasta, Levshan kylästä. Vanhat tu avamme Karjalasta, Tshalnasta, oli suomenkielisiä kansanlauluja ja populaarimusiikkia esi ävä Tuomi kuoro ja tällä kertaa mukana oli myös lasten ryhmä Alie Parusa, sekä karjalankielisiä lauluja esi ävä Besedaine. Petroskoin läheltä Essoilasta oli tullut Sjamozerjeryhmä joka koostui mummo ja vaari ikäisistä esiintyjistä. Petroskoista tuli myös Karjala tanssiryhmä, jossa oli nuoria tanssijoita. Tämän ryhmän on v perustanut Helmi Malmi, monelle tutun Viola Malmin äi. Ryhmän ohjelmistoon kuuluu karjalaisia, vepsäläisiä ja inkeriläisiä tansseja. Avajaisissa järjestäjiä edus Nummi Pusulan Tanhuujien nuorten Tanhuhamsterit ryhmä. Lohjan torin yleisö oli posi ivises yllä yny ä monipuolisesta ja värikkäästä ohjelmasta, josta moni ei etukäteen ennyt mitään, vaikka paikallisissa lehdissä oli ollut ju ua ja ilmoituksia moneen kertaan. Hetken aikaa tori oli iloisen laulun, Kuva: Seija Ulenius 8 Tanhuvies 4/2014

9 Suguvastavundu musiikin ja värikkäiden asujen sävy ämä. Lavaesiintymisen jälkeen ryhmät kiertelivät myyn kojujen välissä iloises laulaen. Väli ömäs toritapahtuman jälkeen kaksi ryhmistä, Vujuis ja Aru Lih brä, menivät esiintymään Lohjan Palvelukeskuksen asukkaille. Halusimme viedä iloa myös heille, joiden ei ole mahdollista tulla mukaan tapahtumiimme. Kuva: Seija Ulenius Mukana oli myös karjalankielistä nukketea eria esi ävä Sisilisko tea eriryhmä. Ryhmä koostui karjalan kieltä opiskelevista nuorista. Heillä oli omat teatteriesityksensä sekä lauantaina Lohjalla e ä sunnuntaina Pusulassa. He esi ävät Mauri Kunnaksen Koirien Kalevalan karjalan kielellä. Sisilisko nukketeatteri on peruste u Se pyrkii edistämään karjalan kielen opiskelua ja kielen vaalimista mm. popularisoimalla sitä ja lisäämällä sen tunnettuu a. Illalla oli si en konser Lauren us salissa. Kaikki ryhmät esiintyivät ja nyt suomalaisia edus Tanhuhamstereiden lisäksi aikuisten Talkkuna ryhmä. Ohjelmassa kuul in laulua venäjän, karjalan ja suomen kielellä ja näh in hienoja tanssiesityksiä. Yleisöä vaan oli kovin vähän. Jostakin syystä tämän tapaiset juhlat kiinnostavat yleisöä vasta jälkeenpäin kun mukana olleet kertovat miten hienoja esitykset olivat. Ennen konser a Lauren us salin aula täy yi esi ely ja myyn pöydistä, joilla oli vieraiden tuomia kauniita käsitöitä nähtävänä ja myytävänä. ssa. Jokaiselle heistä Elias Lönnrot ja hänen työnsä oli tu u Kalevalasta, mu a hyvin usealle heistä oli yllätys e ä Lönnrot oli syntynyt täällä. Vuorossa oli myös ryhmien vierailuja Nummen ja Pusulan Vanhainkodeissa. Ruokailujen ja kahvi elun jälkeen ryhmät läh vät koh Helsinkiä, josta he läh vät risteilylle vie äen päivän Tukholmassa ja esiintyivät sekä meno e ä paluumatkalla laivalla. Ohjelman ja järjestelyjen puolesta juhlamme onnistuivat loistavas. Mukana oli myös erinomainen joukko talkoolaisia pitämässä huolta, e ä asiat sujuivat hyvin ja ruokaa rii. Taloudellises juhla on ollut todella raskas järjeste ävä koska noin ison joukon majoitus ja ruokailu maksavat melkoises. Kul uurinvaihtoon kuuluu, e ä vastaano ava osapuoli maksaa juhlien aikaisen ylläpidon osallistujille. Avustuksia tällaisen juhlan järjestämiseen tulee todella niukas. Siitäkin huolimatta työ ehdo omas kanna! Sunnuntaina ryhmät siirtyivät Lohjan keskustasta Nummi Pusulan alueelle Tavolaan. Matkalla he pääsivät tutustumaan Paikkarin torppaan Samma Tanhuvies 4/2014 9

10 OK opintokeskus Annuli Perheentupa Miksei raha kelpaa? SKY maksaa vuosi ain 1000 OK opintokeskuksen jäsenmaksua. Sitä vastaan SKY:n ja KTNL:n jäsenyhdistykset voivat saada tukea omaan toimintaansa. Jostain syystä vain pieni osa yhdistyksistä käy ää tätä mahdollisuu a hyväkseen. Kohta aletaan olla siinä lanteessa, e ei tuon kalliin jäsenmaksun maksaminen enää kannata. Jäsenyhdistyksiltä tulleen palau een mukaan tuen hakeminen on liian hankalaa. OK opintokeskus järjestää vuosi ain eri puolilla Suomea useita maksu omia kursseja, joilla neuvotaan miten tukiasioita hoidetaan. Myös toimistolta saa apua. Opintojaksotukea voi saada Kurssien järjestämiseen max 24 oppitunnilta, kuitenkin enintään 55% koulutuksesta koituvista kuluista. Kun esim. viikoi aisista harjoituksista koituu vuokra palkka tai matkakorvauskuluja, niistä voi saada opintojaksotukea. Huom! Opintojaksotuen saamista varten pitää aina ensin olla yhteydessä SKY:n toimistoon, sillä tunteja myönnetään vain erikseen anottava määrä kullekin vuodelle. Jos ryhmä on niin onnellisessa asemassa, e ei harjoituksista koidu kuluja, se voi sil saada vertaisopintoryhmätukea 3 euroa tunnilta. Vertaisopintoryhmätukea voi hakea suoraan OK opintokeskukselta ilman yhteydeno oa SKY:n toimistoon. OK opintokeskus järjestää myös monenlaista koulutusta yhdistystoimijoille. Koulutukseen kannattaa osallistua. Osa siitä on ilmaista ja maksullinenkin koulutus on edullista. Lisäksi OK opintokeskuksen sivuilla on ka ava etopake yhdistystoiminnasta ja koulutuksen järjestämisestä. Kuva: Ju a Jaakkola SKY:n pitää jä ää hakemus ensi vuoden opintojaksotunneista mennessä. Jos halua e saada opintojaksotukea ensi vuonna, ilmoi akaa toimistoon viimeistään kuinka paljon tunteja tarvitse e ensi vuo a varten. 10 Tanhuvies 4/2014

11 KEK ja Folklore Suomi Finland Rii a Kangas KEK ja Folklore, nyt mennään! Kansanmusiikin ja tanssin edistämiskeskuksen ja Folklore Suomi Finlandin yhdistyminen etenee syksyllä. Uusi järjestö aloi aa toimintansa vuoden vaihteessa. Kansanmusiikin ja tanssin edistämiskeskus (KEK) oli aiemmin nimeltään Kansanmusiikin Keskusliitto. Uusi nimi ote in käy öön vuonna Vuoden 2015 alusta alkaen toisen alan keskusjärjestön Folklore Suomi Finlandin toiminnot yhdistetään osaksi KEKin toimintaa. Nimi vaihtuu taas ja uudeksi nimeksi tulee Kansanmusiikin ja kansantanssin edistämiskeskus (edelleen siis KEK). Samalla toiminta laajenee erityises kansainvälisen yhteistyön osalta. Uuteen järjestöön kuuluu 20 jäsenyhdistystä, mukana myös Suomalaisen Kansantanssin Ystävät ja Kansantanssinuorten Lii o. Järjestön tehtävänä on edistää kansanmusiikkia ja kansantanssia, sekä näihin lii yviä soi nrakennusta ja puku ja tapaperinne ä. Lisäksi tehtävänä on edistää näiden alojen asemaa ja merkitystä kansallisen kul uuripoli ikan osana sekä koordinoida jäsenjärjestöjen ja yhteistyökumppanien kansainvälistä yhteistyötä ja huoleh a kansallisesta yhteistyöstä. Edistämiskeskuksen toimialueena on koko Suomi. myös uusi hallitus, johon kuuluu puheenjohtaja ja vähintään kuusi (6) enintään kymmenen (10) muuta jäsentä sekä kaksi varajäsentä. Kansanmusiikin ja kansantanssin tasavertaisuus huomioidaan hallitusta koo aessa. Vuoden 2015 teemana on Kaikki pelaa. Jokainen on tervetullut soi amaan ja tanssimaan kokemuksesta ja iästä riippuma a. Teemaa voidaan käsitellä myös toimivuuden kannalta, kaikki pelaa, kaikki toimii. Ensi vuoden aikana jäsenjärjestöt suunni elevat myös Riemuvuosi 2016 tapahtumia yhteistyössä muiden jäsenjärjestöjen kanssa. Folklandia risteilyllä julkistetaan Vuoden Wäinö. Yhdistyksiltä toivotaan erityises tämän vuoden Polkka teemaan lii yviä nimiehdotuksia. KEKin ja FOLKLOREN yhdistyessä myös säännöt uudistetaan. Ne ovat olleet lausuntakierroksella kaikissa jäsenyhdistyksissä kevään aikana sekä KEKin ja FOLKLOREN hallituksissa. Säännöt ovat olleet Paten ja Rekisterihallituksessa esitarkistettavina ja ne tullaan hyväksymään syyskokouksessa Syyskokouksessa valitaan Tanhuvies 4/

12 Balladitanssi Teemu Perheentupa Balladitanssi tuli Suomeen Kansantanssi- ja musiikkirientojen kävijät ovat tänä kesänä ehkä törmänneet balladitanssiin ja Balladitanssijoihin, jotka ovat esiintyneet paitsi Helsingissä, myös Sääksmäellä Ritvalan Helkajuhlilla sekä Kaus sella. Ryhmää vetää Maija Karhinen-Ilo. Maija on syntyperäinen helsinkiläinen kansanmuusikko, joka valmistui Sibelius Akatemian kansanmusiikin osastolta Hän työstää parhaillaan taiteellista tohtorin tutkintoa, jonka aiheena on balladit. Istutaanpa hetkeksi alas kuuntelemaan Maijaa; naista balladitanssien takana. Mikä balladitanssi? Balladi on keskiajalla syntynyt kertovan kansanlaulun laji, joka kehi yi ritarirunoudesta. Balladi sana vii aa tanssiin (ballare = tanssia), ja niitä laulet inkin usein ketjussa samalla tanssien. Samanlaista ketjulaulutradi ota on tava u myös Inkerissä, jossa kalevalaisia runoja on laule u samalla tanssien. Balladeille on tyypillistä dialogi ja draama. Ne kertovat tarinan, jonka päähenkilöillä on jonkinlainen ris riita. Kohtalonomaisuus, rakkaus ja kuolema ovat keskeisiä aiheita. Balladit levisivät ensin kansanlaulujen tapaan suullises. Keskiajalla balladeita levi vät mm. amma maiset muusikot, leikarit, joilla oli hyvin monipuolinen muusikkokuva. Myöhemmin lauluja opi in myös arkeista, joita laulujen sepi äjät ja helppoheikit toreilla myivät. Balladit ovat voineet perustua oikeisiin tapahtumiin, tai vaikka kirkollisiin legendoihin. Esimerkiksi ne balladit, joita Färsaarilla lauletaan, kertovat mm. vanhojen saagojen tapahtumia. Mu a kuten kansanlaulut yleensä, niin balladitkin ovat levitessään synny äneet uusia versioita. Skandinaavista perinne ä Balladeja tanssi in keskiajalla erityises Skandinaviassa. Balladit merkitsevät mm. ruotsalaisille samaa kuin kalevalainen laulu meille. Se on heille vanhinta kansanlaulukerrosta ja siksi paljon tutkittua. Siellä on jo 1500 luvulla merki y muis in kansan suussa kulkeneita versioita, vaikka pääosin niitä tallenne in vasta 1800 luvulla. Suomeen balladitanssi ei kunnolla rantautunut, koska meillä oli niin vahvana oma kalevalainen runous ja melodiikka. Koska täällä ei omaksu u balladien musiikkia, vaan tarinat siirtyivät kalevalaiseen muotoon, niin tanssielemen jäi samalla myös pois. Laulun, liikkeen, tarinan ja yhteisöllisyyden voima Balladitanssi, jota ryhmäni kanssa olen päässyt tekemään, on valtavan antoisaa ja hauskaa. Kuten kaikkiin tohtorikonser eihini, niin myös viimeisimpään Balladitanssit konser in tein paljon taustatutkimusta. Yhdiste ynä luovaan kokeiluun syntyi tapa laulaa suomalaisia balladeja keskiaikaisen balladitanssin hengessä. Olen tavallaan tuonut balladitanssin 700 vuoden viiveellä Suomeen 12 Tanhuvies 4/2014

13 Balladitanssi jos puhutaan suomenkielisestä kentästä. Suomenruotsalaisten parissa balladitanssia on viime aikoina myöskin harraste u. Balladitanssi on tullut jäädäkseen, sen olen balladitanssiryhmältä ja keikoilta tulleesta palau eesta huomannut. Balladitanssissa on sellainen yhteisöllisyyden voima, joka tuntuu hyvältä. Ja se kiinnostaa ihmisiä. Laulun ja liikkeen yhdistelmä on vaan niin hieno ju u! Laulu vapau aa liike ä ja liike vapau aa laulua. Ja siihen lii yy yhdessä tekeminen, niin e ä oma minä jää vähän sivuun. E ä tässä me ketjussa mennään, kaikenlaiset ihmiset, tarinoiden äärellä... Tarinan avulla myös irrotaan arjesta, mikä on aina ollut kansantanssin ja musiikin tarkoitus. Olen käy änyt tavallisia suomalaisia balladeja, joita on siis aiemmin laule u vain kertovina lauluina, ja vähän uudelleenkäsitellyt niitä. Otetaan vaikkapa Oolannin sota, joka on vähän meidän vas neemme färsaarelaisten lauluille sotakuninkaista, ja on kaikille ihan tu u. Lisätään siihen tanssielemen niin tarina lähtee ihan uudella tavalla elämään, ja siihen tulee huumori ja hauskuus mukaan. Balladitanssista ja tulevista tanssi laisuuksista etoa: balladitanssi.wordpress.com Kuva: Jorma Airola Tanhuvies 4/

14 Tapahtumia Annuli Perheentupa Ritvalassa huude in helkaa Jo si en maailmakin loppuu, kun Ridvalan helka ja Hui ulan vainio, kirjasi Elias Lönnrot ylös sääksmäkeläisen sananparren vuonna Helkajuhla on Suomen vanhin kansanperinnejuhla. Kuva: Jorma Airola Sääksmäen Ritvalan kylässä on mahdollises jo esikris llisiltä ajoilta periytyen viete y helluntaina Helkajuhlaa tai pelkkää Helkaa. Yksimielisyyttä Helkajuhlan tarkasta iästä tai alkuperästä ei ole, mu a siinä näkyy piirteitä sekä pakanallisista riiteistä e ä katolisista uskomuksista. Pohjimmiltaan kyse on ollut kevät ja hedelmällisyysrii stä, jolla varmistetaan tulevan satokauden onni. Kuva: Jorma Airola Juhlan y men muodostaa naima omien ty öjen kulkue, joka kulkee kalevalami aisia helkavirsiä laulaen kylän teitä ris nmuotoista rei ä. Kulkue pää yy peltojen takaiselle mäelle, jolla nykyisin kohoaa Ritvalan Nuorisoseuran talo. Täällä neidot muodostavat piirin, jossa he laulavat kesken jääneen virren loppuun. Muinoin on myös polte u helavalkeita, joihin lii yvistä leikeistä on säilynyt muis inpanoja. Nykyaikaista Helkajuhlaa on viete y vuodesta 1904 läh en. Neitojen kulkueen jälkeisessä ulkoilmajuhlassa esitetään tanhuja, musiikkiesityksiä ja pidetään juhlapuhe. Helkajuhlan järjestelyistä on vastannut Ritvalan Nuorisoseura jo vuodesta 1910 läh en. Vaikka Helkajuhla on paikallisjuhla, sinne saapuu väkeä myös kauempaa. Tänäkin vuonna esiintyjiä ja katsojia saapui mm. Helsingistä ja Jyväskylästä. Sirpa Jokisalo Kasareikka pi 35 vuo sjuhlakonser n Tanhuseura Kasareikka vie ää tänä vuonna 35 vuo sjuhliaan. Seura peruste in 23. huh kuuta Juhlavuoden kunniaksi järjes mme Kuusankoskella juhlakonser n Konser ssa esiintyi tanhuseuran oman tanssiryhmän ja pelimanniyhtye Karelan lisäksi joukko vierailijoita. Tanhuja esit vät Itä Hämeen Kansantanssijat sekä Kotkan Kansantanssijat. Kuva: Sirpa Jokisalo 14 Tanhuvies 4/2014

15 Tapahtumia Kasareikkalaisten oma ohjelma koostui sekä tanhuista e ä uudemmista koreografioista. Myös Karela esi perinnekappaleiden lisäksi omaa tuotantoa. Muusta musiikillisesta annista huoleh vat kouvolalainen Vokki yhtye ja kanteleryhmä Pirtakat. Yleisöä oli tuvan täydeltä ja tunnelma sananmukaises lämmin. Monet tapasivat tu uja vuosienkin takaa ja iloisia jälleennäkemisiä oli runsaas. Konser in oli vapaa pääsy ja siitä jäi mukavat muistot. Sydämelliset kiitokset vierailijoille, onni elijoille ja konser vieraille! Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin. Tuomo Seppänen Heinolassa tanhu u 20 vuo a Heinolalainen tanhuseura Itä Hämeen Kansantanssijat ry tanssahteli huh kuussa perinteiset iltamansa juhlallisissa merkeissä. IHKT juhlis 20 vuo sta toimintataivaltaan pistäen jalalla koreas Heinolan kauniissa VPK talossa. Kuva: Tuomo Seppänen Illan ohjelma tarjosi salintäyteiselle juhlayleisölle katsauksen seuran toimintaan sanoin ja tanssikuvioin. VPK talon esiintymislavalla näh in juhlakalun esitysten lisäksi useita vierailevien tanssijoiden esityksiä. Lahtelainen nuorisoryhmä Ellit ja Eemelit edus vat juhlassa jälkikasvua. Toisen pään tanhuajia edus Lahden eläkeläisten ryhmä nimeltään Vieläkin Virtaa. IHKT tarjosi vierailleen muutaman ennennäkemättömän ja kuuluma oman esityksen, kun Heinolan Mieslaulajat säes tanssijoita orkesterin lisäksi. Kai Kirikin kipparoima mieskuoro onnistui säätämään soin nsa tanssimusiikin vaa musten mukaan ja kokeilu kirvoi katsomosta yhdet illan raikuvimmista aplodeista. Toinen harvoin kuultua musisoin a edustava ohjelmanumero juhlassa oli Maarit Arvalan ja Esko Saran due ona kanteleella ja mandoliinilla näppäilemät kansanmusiikkikappaleet. IHKT kasaa kansantanssijat paitsi Heinolasta, myös lähi enoon kunnista, Pertunmaalta, Hartolasta ja Sysmästä ja seuran jäsenmäärä pyörii siinä 50:n nurkilla. Suppea jäsenmäärä koostuu ak ivisista tanhuajista, sillä 20 vuo sjuhlissa lavalle kiipesivät esiintymään lähes kaikki vireän seuran neljästäkymmenestä ak ivista. IHKT:n juhlapäivä ei sujunut kokonaisuudessaan tanssien, sillä ansioituneet seuran jäsenet kukitet in ja heille myönnetyt SKY:n ansiomerkit kiinnitet in kansallispukujen rinnuksiin. Liiton ansiomerkillä palki in Heli Auvinen, Heli Hakokivi, seuran nykyinen puheenjohtaja Merja Huvinen, Jaakko Järvinen, Otso Pollari, Sanna Saarinen, Pert Sarkkinen, Sinikka Virtanen, Per Virtanen ja Veikko Vesalainen. Ansiomerkkisade ei loppunut tähän, vaan juhlivan seuran oma ansiomerkki löysi ensä useiden seura ak ivien rintapieleen. Tanhuvies 4/

16 KOLUMNI: PIA POHTII Pia Pyykkinen Oikeaa kansantanssia Tänä vuonna tulee minun osaltani täyteen 40 vuotta kansantanssia. Taustani on vahvas SKY:läinen. Sen ajatusmaailmaan olen kasvanut ko seurassani ja siinä olen itseni kotoisaksi tuntenut. SKY:läisyys laskee harteille helpos "perinne poliisin" viitan, perinnepoliisit osaavat Tanhuvakan ulkoa. Pomarkun vuorot heiltä tulee selkärangasta ja he etävät montako polkkaa on Ahvenanmaalaistytön B osassa uudessa painoksessa. He osaavat lähteä aina oikealla jalalla ja korjaavat, jos vahingossa ole e o aneet vyötäröo eet polskaotteen sijaan. Si en ne vielä pu elevat sopiviin väleihin pari tanhugurun nimeä. Niiden, jotka ovat kuulema niin käskeneet tehdä, ja joiden ohjeita vastaan ei voi pulikoida. Perinnepoliisit varjelevat "oikeaa kansantanssia", näinhän se on aina menty. Onko se si en kansantanssia, e ä kaikki menevät prikulleen samalla tavalla? Kädet ovat kaikilla samalla tavalla nyrkissä vyötäröllä ja peukalo piilossa? Käännytään juuri kahdeksan jälkeen ja vuoro alkaa repriisin alusta? Jos omaksi ilokseen tanssii, niin onko sillä väliä lähteekö vastuuseen vasemmalla vai ulkojalalla? Tai onko se käsi koko ajan nyrkissä vyötäröllä? Tai jos siinä Hollalan polkassa ei mentäiskään enkeliskakiertoa kuten kirjassa vaan vaikka paripyörintä siihen kohtaan, kun ne pienet eivät ole vielä opetelleet enkeliskakiertoa. Tekeekö siinä suuren synnin? Kun tanssimme omaksi iloksi harjoituksissa, illanvietoissa, kesäjuhlilla, kotona, missä nyt kukakin tanssahtelee, niin siinä on minusta mukana myös jokaisen oma versio tanssista. Toinen pojista hypähtää korkeammalle kuin toinen karkelossa, joku tytöistä ei kä elyssä annakaan kä ä sille tyhmälle pojalla. Tanssivuosien kar uessa jollakin saa aa polkka madaltua vaihtoaskelikoksi, ja ylenmääräinen pyörähtely vaihtuu arvokkaaseen suoraan kulkemiseen. Nuorisojoukko taas illanvietossa saa aa innostua polkemaan jalkaa ja ihan omilla rytmeillään. Tanssimme omaa tanssia yhdessä muiden kanssa ja ohjeita soveltaen siihen hetkeen. Tanssiemme esikuvat aikanaan ovat nekin olleet aikansa ja paikkansa versioita. Muis inmerkitsijä on ken es osunut paikalle sa umalta ja tänään on tanssi u näin. Liekö syynä ollut uusi pelimanni, joka ei ihan muistanut jokaista askelta edellisestä pitäjästä. Muis inmerkitsijän muis inpanoista joku toinen on oman versionsa paine avaksi tulkinnut. Jos minun pitäisi valita kumpi on "oikeaa kansantanssia", niin minä valitsen tuon illanviettotanssin. Annan sen valinnanvapauden lähtöjalasta mieluus tanssijalle, rohkaisen itse päättämään pyörähtääkö vai ei. Nau maan tanssista tanssina yhdessä toisten kanssa mu a omana itsenäni. Ivalon kesäjuhlilla sain kunnian seurata kansantanssia isoilla kirjaimilla. Kol en katrilli Sajoksen konser ssa oli minun reissuni kallein hetki. Kehtaan tunnustaa, e ä katsoin esitystä kyyneleet silmissä. Kukaan ei lähtenyt repriisin alusta, vanhemmat ohjasivat nuorempia tanssin lomassa, tanssiotteet olivat jokaisella omansa. Musiikkikaan ei loppunut kun tanssi loppui. Kukaan ei ollut miet nyt valmiiksi kuvioiden vaihtelua esityksen elävöittämiseksi. He olivat tanssineet sitä katrillia kymmeniä, satoja jos ei tuhansia kertoja omaksi iloksi juhlilla, kotona, kylällä. Ei yleisölle vaan itselle. Tällä kertaa tul in nyt tanssimaan tänne, kun pyydet in. Minulle se oli oikeaa KANSANTANSSIA, ihan aikuisten oikeas isoilla kirjaimilla. 16 Tanhuvies 4/2014

17 Pelimannin penkiltä Marja ja Esa Nick Pelimannin penkillä: Tapani Luhtaranta Helsingin Kansantanssin Ystävät kutsui 50-v -juhlassaan uudeksi kunniajäsenekseen Tapani Luhtarannan. Luhtaranta on mies, joka on nähty uskollises säestämässä HKY:n kansantanssiryhmiä harjoituksissa, esityksissä ja matkoilla. Harjoituksissa hän soi aa yksin, esityksissä vaihtelevas yhden tai useamman muun säestäjän kanssa. HKY:n historiikkikirja mainitsee Tapanin ensi kertaa säestäjänä jo vuonna Säännöllinen säestys alkoi v Lisäksi Luhtarannan trio on tanssi anut Merimelojien lavatanssijoita lukuisina kesinä aina pari-kolme kertaa kesässä. Kysytäänpä, millainen mies haitarin takana istuu. Milloin ja miten soi aminen tuli elämääsi? Lapsuudenkodissa vanhin veljeni soi haitaria, ja kun hän ei ollut kotona, pääsin näpelöimään hänen haitariaan ollessani reilun kymmenen vuoden ikäinen. Kotona oli myös urkuharmooni. Isä soi sitä joskus ja lauloi kansanlauluja mielellään. Haitari kiinnos minua kuitenkin enemmän. Nuo t opin kansakoulussa. Kun isoveli muu pois kotoa, haitariharjoituksiini tuli tauko. Kuudentoista iässä hankin oman haitarin. Samana vuonna muu n Helsinkiin ja kävin kysymässä Mar Jäppilältä, kuka voisi ope aa minulle harmonikansoi oa. Sain ope ajakseni aluksi Helge Pahlmanin. Si en os n uuden haitarin Lasse Pihlajamaalta, joka antoi samalla muutaman yksityistunnin. Opettajakseni vaihtui Aaro Kurkela ollessani kahdeksantoista ikäinen v Hän ope minulle erityises sointujen soi amisen. Millainen harmonikka sinulla on ollut, näppäinvai pianoharmonikka? Näppäinharmonikka. Molemmat harmonikkatyypit ovat yhtä hyviä soi aa. Toinen oma harmonikkani on ns. Kouvolan komia, suuri Kouvolan harmonikkatehtaassa valmiste u soi n. Toinen on pienempi italialainen kolmi äänikertainen. Sitä käytän säännöllises harjoituksissa. Kuva: Ju a Jaaakkola Tanhuvies 4/

18 Pelimannin penkiltä Jossain vaiheessa aloit soi aa yhtyeissä? Armeijan jälkeen 60 luvun alussa aloin yhtyesoiton, ensin Juhani Tammelan yhtyeessä. Soi mme pääsääntöises tanssimusiikkia. Soi okeikat tapahtuivat viikonloppuisin, koska me kaikki soittajat olimme Helsingin seudulla työssä. Soi o oli meillä harrastus. Keikat ulo uivat Savoon ja Kuopioon saakka. Olin yhtyeen ainoa autonomistaja ja myös ainoa kulje aja. Aikaa myöten pitkät keikat kävivät liian väsy äviksi, joten lope n ne. Sen jälkeen aloin soi aa omalla yhtyeellä ravintoloissa. Valoisana vuodenaikana keikkoja oli joka ilta. Keikat jatkuivat myöhään yöhön ja uni jäi aina liian lyhyeksi. Tätä ravintolasoi oa jatkui kuitenkin 70 luvun lopulle saakka. Onko soi aminen ollut jossain elämänvaiheessa ansiotyösi? Ei, leipätyöni on ollut muualla, soi oharrastus on tuonut pientä lisä enes ä. Olet myös yhtyeesi laulusolis. Milloin aloi t laulamisen? En ole varsinaises koskaan koulu autunut laulamaan. Kun ravintolayhtyeeni solis jäi äi yslomalle, jonkun oli ote ava laulupes n, niinpä se lankesi minulle. Äänialani on lähinnä baritoni. Miten jouduit tekemisiin kansantanssimusiikin kanssa? Työskentelin Helsingin Satamalaitoksella, ja siellä oli töissä myös Taisto Jokinen niminen mies, joka tanssi HKY:ssa. Hän houku eli mukaan HKY:hyn soittajaksi. Kansantanssien tempot pi aluksi opetella. Ohjaaja Jorma Kemppinen ope ne he alkuun. Esityksissä sain soi aa kokeneiden pelimannien viulis Mar Piipposen, klarine s Lasse Vikmanin ja haitaris Torolf Svahnin kanssa. Jonkin ajan kulu ua PKN:ssa (Pääkaupunkiseudun Karjalaiset Nuoret) tarvi in säestäjää. Siellä säes n vuoteen 1986 saakka. Tanhu Visaan tutustuin, kun sijais n heidän säestäjänään toiminutta Urho Ilmosta. Hiljalleen säestys siirtyi siellä Urholta kokonaan harteilleni. Kyllästy ääkö säestäjää, kun tanssiharjoituksissa joutuu aina keskey ämään? Entä, kun jotkut tanhut ovat aika yksitoikkoisia soi ajalle, samana toistuvaa melodianpätkää yhä uudelleen? Mielisoitantosi? Muusikko tarvitsee sormiharjoituksia oikeastaan joka päivä. Säestys toimii sellaisena hyvin. Joskus harvoin kyllästyy johonkin melodiaan, toisiin ei ollenkaan. Pidän mm. Repolan katrillista, Kahilaisesta ja Viipurin katrillista, jossa on jopa vähän ranskalaisen valssin trioleja. Suomalaiset kansantanssipolkat ovat musiikillises hyviä. Myös ruotsalaiset duurivalssit ovat mukavia soi aa. Olet varmaan matkustellut ryhmien kanssa ulkomailla? Euroopan ulkopuolella olen käynyt PKN:n kanssa v. 84 esiintymismatkalla Australiassa ja HKY:n kanssa pari vuo a myöhemmin USA:ssa Kaliforniassa. Eurooppaa olen kolunnut ryhmien kanssa ris in ras in. Mitä soi aja toivoo tanssijoilta? Aplodit ovat tärkeät ja kannustavat. Häissä ja syntymäpäivillä on usein vain niukas tanssihaluista yleisöä, soitanta tuntuu olevan ikään kuin pakkopullaa. Soi aja tuntee silloin itsensä vaivautuneeksi. Toisaalta joskus soitan taustamusiikkia laisuuden alkaessa: se luo omalta osaltaan laan tunnelmaa, akus sta tape a, ja vapau aa keskustelua. Kiitokset Tapani Luhtaranta! Toivo avas jatkat soi amista vielä pitkään! 18 Tanhuvies 4/2014

19 Pakina: Rytmihäiriöitä Rytmisoi mista ja asenteesta Helavyö. Ehdo omas parasta mitä kansanperinne on luonut. Ei nykymies riikinkukkoile, mu a pueppas se kansallispukuun, niin jo kysyy hän että kai tähän kuuluu helavyö. Härmäläinen ei sentään kysy, koska se etää. Sitä tosin eivät edä, e ä ennen muinoin helavöitä käy vät kaikki joilla kukkaro sen kes. Paitsi ilmeises pohjalaiset, jotka tykkäsivät lappavöistä, eivätkä killu milla koreilleet. Tämä on nyt kuitenkin asian vierestä, älkää hyvät härmäläiset suu uko. Sitä pi sanomani, e ä kansantanssijalle helavyöllä on ulo uvuus, joka aukenee vasta karvaan kokemuksen kau a. Tanhukerhon nyyppänä ihme elin, kun kokeneempi väki hymyili vinos, että on kaverilla pokkaa noilla askelikkomäärillä laittaa helavyö keikalle. Eivät vaan sanoneet, e ä kuuluu rytmisoi nten suureen ja aliarvoste uun ryhmään se kapistus. Retee se on kantaa, varsinkin jos lan o on sen verran kapea, e ä se ihan roikkuu asiaankuuluvas, eikä ole pinkeänä kuin viulunkieli niin e ä helat ja sirkat sojo aa joka suuntaan niin kun vyö itte olis pelästyny. Retee se on tanssiessakin, kunnes tulee lipsahdus ja nyypälle niitä tulee ja iloinen helinä tätä kaikille alleviivaa. Ei sillä väliä että loppuuko liike, vai läh kö sitä vyönsä kanssa tekemään omaa tulkintaa rytmistä, kaikki kommunikoituu väli ömäs ja tarkas yleisölle. Ja niin sitä hymyilee itsekin vinos. En si en edä, tuoko se vyö mukanaan turhaa ylpey ä, vai ison egon, mu a niinhän se on e ei siitä tohdi luopua, vaan on pitäny opetella vaiheet kunnolla ja ennen kaikkea pysymään rytmissä. Ja jos muu ei auta niin hakeutuu toisen helavyöveijarin viereen, e eivät herkkäsieluiset edä, e ä kumpaa kiukkuises mulkoilla. Jos se kuitenkin antaa asenne a, se helavyö, niin asenteesta seuraa hauskanpito. Ja sehän se tärkeintä on, tanhussakin. Tanhuvies 4/

20 Kansallispuvut Annuli Perheentupa Kansallispukuja tuulete in 5.8. viete in kansallispuvun päivää. Sen kunniaksi kansallispukuja tuulete in taas ympäri Suomea. Ohessa kuvia Lohjalta, missä pukujen tuuletus järjeste in ensimmäistä kertaa. Tapahtumaan saa in perä 30 erilaista pukua. Lohjanseudun Tanhuujien puheenjohtaja Eila Ulenius kertoo: Kansallispuku on kaunein juhlapuku ja käy joka juhlaan. Älkää ujostelko puvun käy öä. Kansallispuku maksaa, mu a sen voi myös valmistaa itse. Meillä Lohjanseudun Tanhuujissa moni mieskin on tehnyt oman pukunsa. Siinä tulevat kädentaidot esille. Olen iloinen e ä kansallispuvut olivat pitkiä eikä polvipituisia kellään. Tiedän e ä kansallispukuja on kaappien uumenissa. O akaa puvut ulos ja käy äkää niitä! Helsingissä Suur Helsingin Kalevalaiset naiset järjes vät tuuletuksen jo 4.8. Varsinaisena kansallispuvun päivänä Tanhu Visan jäsenet tuule vat pukujaan kävelyllä kaupungin keskustassa. Kuva: Ah Lepo 20

21 Kansallispuvut Kuva: Ah Lepo Kuva: Jyrki Kokko Tanhuvies 4/

22 Kansallispuvut Ju a Jaakkola Suomikuvaa muu amassa SKY:n puvuston pukuja Yael Bartanan True Finn Tosi suomalainen taide-elokuvassa Taidesää ö Pro Arte tuo aa vuosi ain Helsingissä järjeste ävän IHME nykytaidefes vaalin, johon sisältyy valitun taiteilijan teos julkisessa lassa, keskustelua ja taidekasvatushankkeita teokseen liittyen. Vuoden 2014 IHME teos on israelilaisen Yael Bartanan True Finn Tosi suomalainen taide elokuva. Elokuvaa varten hae in SKY:n puvustolta kansallispukuja. Pukuja lainatessa ei vielä ollut etoa, millaiseen taideteokseen ne päätyisivät. True Finn Tosi suomalainen sai maailman ensi iltansa maanantaina Bio Rexissä Helsingissä. Elokuvassa kahdeksan kulttuuritaustoiltaan erilaista Suomessa asuvaa henkilöä kokoontuu poh maan suomalaista kansallista iden tee ä keskustelemalla ja erilaisten tehtävien kautta. Osallistujat mm. sanoi vat uuden kansallislaulun Pessi Levannon sävelmään ja suunni elivat ja valmis vat Suomelle uuden lipun. Kuva: Veikko Somerpuro Uusi kansallislaulu (säv. Pessi Levanto, san. Komugi Ando, Mustafe Hagi, Stanislav Marinets, Anna Mie nen, Tiina Pir lah, Mar n Éric Racine, Peter Rosvik, Tuisku Torkkeli) Mustat tähdet valoa ei tuo. Ahdistaa, henkeä ei saa. Kauniit järvet heijastaa mielet. Neito, älä helmaasi korjaa. Kallis hintasi on ollut. Yhteisössä saa olla tasavertainen, vapaa ja heikko. Minun Suomihini, osaksihisi muutun. Talkoovoimin yhdessä eteenpäin menestystarinaamme kirjoi aen. Lausumme kiitoksen Suomen maasta ihanasta. Talkoovoimin yhdessä eteenpäin menestystarinaamme kirjoi aen. Päämääränä tulevaisuus kirkas ja rento. Elokuva on nähtävissä Yle Areenassa saakka. 22 Tanhuvies 4/2014

23 Kansallispuvut Taina Kangas Kansallispukukeskuksen kuulumisia Kaus sen kansanmusiikkifes vaalit Suomen kansallispukukeskus osallistui jälleen kesällä Kaus sen kansanmusiikkifes vaaleille. Meillä oli siellä jälleen yhteisosasto Bragen kanssa. Osastomme sijaitsi uuden yläkoulun loissa. Tapahtuman aikana yleisökäy öön sallitut lat oli raja u tarkas, koska rakennuksen lopputarkastus oli vielä tekemä ä. Osastomme toimi sopivas käytävän varrella olevassa oppilaskunnan lassa, jonne perus mme kansallispukukioskin. Esi elimme Bragen ja Suomen kansallispukukeskuksen toimintoja, tapahtumia ja palveluja molemmilla ko maisilla kielillä. Tapahtuman teemana oli Varsinais Suomi. Siihen lii yen olimme o aneet mukaan esiteltäviksi varsinaissuomalaisia kansallispukuja. Mukana olivat suomenkieliseltä alueelta Maskun seudun naisen kansallispuku sekä ruotsinkieliseltä alueelta Houtskärin naisen ja Tenalan miehen kansallispuvut. Osasto herä kiinnostusta ja tutustujia rii. Autoimme monenlaisissa kansallispukuihin lii yvissä kysymyksissä ja pulmissa. Kansallispukujen valmistuskurssi Kansallispukukeskus on aloi anut pitkän tauon jälkeen kansallispukujen valmistuksen peruskurssin. Se on tarkoite u kansallispukukurssien opettajille sekä pukujen valmistajille ja alalle aikoville. Koulutus koostuu koulutuskokonaisuudesta, jossa eri jaksoilla perehdytään aina yhden vaatekappaleen valmistukseen. Kansallispukujen valmistus on hyvin spesiaali ala. Puvuissa käytetään useita työtapoja, joita ei muussa vaateompelussa ole. Ala vaa i aivan oman opiskelunsa mm. kaavoitusten osalta sekä oikeanlaisten materiaalien tuntemuksen kokoontui ensimmäinen kurssijakso, jossa innostuneet kurssilaiset perehtyivät kansanja kansallispukujen paitojen valmistukseen. Toisella jaksolla paneudutaan rekkopaitojen valmistuksen saloihin. Kurssin kysyntä yllä posi ivises. Halukkaita oli niin runsaas, e ä kaikki eivät mahtuneet mukaan. Niinpä toinen vastaava kurssi on jo tulossa. Kansallispuvun juhlapäivä syyskuussa Jo yhdeksä ä kertaa järjeste ävää Kansallispuvun juhlapäivää juhlitaan Suomen käsityön museon loissa lauantaina klo Ohjelmassa on tänä vuonna tarkistetun Jääsken naisen kansallispuvun julkistaminen. Upea mallipuku on ensiesi elyssä. Puvun asiantun ja tutkija Leena Holst sekä kansallispukukonsul Taina Kangas kertovat puvun tarkistusprosessista. Ohjelmassa on myös virolaisen Anne Metsiksen luento siitä, miten Virossa otetaan kansanomaiset perinteet mukaan tämän päivän muo suunnitteluun. Kansallispukujen myyn tori aukeaa klo 14 ja sieltä voi löytää mm. täydennystä kansallispukuunsa tai vaikkapa tarvikkeita puvun valmistukseen. Tarkempi ohjelma löytyy ne sivuiltamme: h p://www.cra museum.fi/kansallispukukeskus/ ajankohtaista.htm Paikalle voi tulla kansallispukuun pukeutuneena. Tanhuvies 4/

24 Kansantanssia kirjallisuudessa Esko Kannusmäki Kansantanssia kirjallisuudessa 13 Sota-ajan tanssikiellon peruu amisesta on juuri kulunut 70 vuo a. Kirjailija Olavi Paavolainen on teoksessaan Synkkä yksinpuhelu kommentoinut kiellon vaikutuksia seuraavas : Tapojen villiintyminen, josta lehdissä eh miseen väitellään ja kirjoitellaan, onkin Helsingissä vallan ilmeinen. Rai s tammikuu meni täysin pommiin. Alkoholin käytön hillitsemiseksi vaaditaan yhä tarmokkaammin tanssikiellon kumoamista. Ns. ihanteellisissakin piireissä aletaan jo tajuta sen järje ömyys. Niinpä kävi Sosiaalidemokraa sen Työläisnuorisoliiton lähetystö sisäministerin luona esittämässä. e ä tanssi salli aisiin edes aatteellisissa laisuuksissa. (Tilanteen hullunkurisuudelle kuvaavaa on tuo tanssin ja aa eellisuuden yhdistäminen.) Suomen Nuorison Lii o taas ilmoi vastustavansa tanssikiellon lieventämistä. Papistomme, jolla on niin ratkaiseva sana nykysodan ideologisen ilmapiirin luomisessa, on etenkin noussut takajaloilleen. Taistelussa tanssikiellon säilyttämiseksi käytetään mitä mau omimmalla tavalla hyväksi kaatuneiden muistoa. Tanssimusiikki häiritsisi muka sankarihautojen rauhaa. Hyvällä tahdolla voi moisen hurskastelun vielä käsi ää. Täydellisessä asiantuntemattomuudessaan ja siviilimäisyydessään monin verroin sietämä ömämpi on sen sijaan väite, e ä rintamalla paheksu aisiin tanssivaa ko rintamaa. Mitä ihme ä! Lomalaisten iloksi ja näiden viinanhimon vastapainoksi kait kysymys tanssikiellon kumoamisesta juuri on heräte y. Huvi avaa on lukea eri leh en yleisön osastoissa julkaistuja rintamilta lähetettyjä mielipiteenilmauksia, joissa niissäkin tosin on kahdenlaista ilmaa. Milloin kirjoittaa Huolestunut isä Syvärillä, milloin Vakavas aja eleva rintamamies, milloin Iloista lomaa toivova jermu. 367 vuorokau a todella linjoilla ollut taas esi ää, e ä tanssi kielle äisiin ko rintamalaisilta kokonaan ja tanssi laisuuksia järjeste äisiin vain lomali eransa esi äville jermuille ja heidän daameilleen! Suomen siveellisyysrintamalta klassillinen uu nen: Tanssimisesta vankeu a. Käkisalmen so lashallintopiirin kenttäoikeudessa tuomi in luva omasta tanssimisesta kuusi henkilöä markan suuruisiin sakkoihin. Eräs Sakkolasta kotoisin oleva kirvesmiehen vaimo tuomi in jatkuvasta luva omien tanssien järjestämisestä 3 kuukaudeksi vankeuteen. Hänet on ennen tuomi u samasta asiasta 400 markan sakkoon. Lisäksi tuomi in Sakkolasta kotoisin oleva tarjoilijatar Lempi Mylläri luvattomasta tanssimisesta 2 kuukaudeksi vankeuteen. (Helsingin Sanomat ) Lieksassa tuntuu sotatoimialueen läheisyys jo voimakkaana. Kauppala on täynnä parakkeja; joukossa on runsaas saksalaisten rakentamia, jotka nyt seisovat tyhjinä ja hyljä yinä. On sunnuntai. So laita ty öineen kävelee kaikkialla, ja elokuvien edessä seisovat pitkät jonot. Siivoton Seu 24 Tanhuvies 4/2014

25 Strategia rahuone. Taas kiintyy huomio ihmisten ja so laiden, täällä erikoises ty öjen raaistuminen. Tämä on nyt sitä nuorisoa, joka pilaantuu siksi e ei se saa tanssia Illalla lämpenee. Kolmen tunnin pyöräily Vehmaskylään. Siellä näen repäisevän esimerkin sotaajan tekomoraalista. Kylän varsin syrjässä sijaitsevan urheilukentän tanssilava on p i i k k i l a n g a l l a jaoiteltu suuriin ruutuihin, jottei kukaan vain pääsisi pitämään täällä mitään nurkkatansseja. Voi saamari! Helsingissä on esite y neuvostoliittolainen elokuva Stalingrad. Ja mirabile dictu t a n s s i k i e l t o o n k u m o t t u! Risto Elo SKY:n strategia Puhu aessa strategiasta tulee mieleen vaikeita asioita, jotka eivät kuulu minulle. Jotain byrokraat sta ja teknokraa sta on tuon sanan takana. Mutta totuus on tarua ihmeellisempi. Strategia on tapa ilmaista tavoi eita ja kehityspolkuja. Siihen lii yy oleellises se, e ä ensin määritellään toiminta ajatus, joka kitey ää toiminnalle rajat ja laajuuden, siis ydintoiminnan laadun. Seuraavaksi määritellään arvot, jotka ovat kivijalka toiminnan toteu amiseksi. Viimeiseksi katsotaan eteenpäin, tässä tapauksessa 10 vuo a, millaiseksi järjestö halutaan nähdä tulevaisuudessa ja määritellään tavoite la. Strategia koskee ennen kaikkea jäsenistöä, joka saa tästä eväät oman toimintansa pui eiksi. Keskusjärjestönä SKY toteu aa samoja tavoi eita valtakunnallisessa toiminnassaan ja yhteistyössään muiden järjestöjen kanssa. Sen vuoksi on erityisen tärkeää, e ä jäsenyhdistykset o avat kantaa tähän strategiaan, jo a se voitaisiin o aa vaalikokouksessa esiin ja hyväksyä yhteiseksi näkemykseksi tulevassa toiminnassa. Kun tämä strategia hyväksytään, niin seuraavaksi täytyy tarkistaa jo voimassa olevat toimintaperiaatteet ja säännöt, e ä ne ovat linjassa tulevan toiminnan kanssa. Yhteisestä asiasta on tässä kysymys, joten nyt on oikea aika vaiku aa. SKY:n hallitus odo aa runsasta palaute a koskien tätä strategiaa. Toiminta ajatus (Missio) Edistämme kansantanssin ja siihen lii yvien perinteiden tunnetuksi tekemistä, tallennusta ja vaalimista tässä ajassa. Samalla tuemme yhteisöllisyy ä ja yhdenvertaista kanssakäymistä eri sukupolvien välillä tapahtumien, koulutuksen ja julkaisujen avulla niin ko maisissa kuin kansainvälisissä yhteyksissä. Arvot Suomalaisuus, perinteisyys nykypäivässä, yhdessä tekeminen, yhdenvertaisuus Tavoite la (Visio) Suomalaisen Kansantanssin Ystävät ry on innostunut, ak ivinen, asiantun juudeltaan ja osaamiseltaan tunnuste u ja tunne u valtakunnallinen toimija suomalaisen kansantanssin kentässä niin ko maassa kuin ulkomailla. Se tukee ja mahdollistaa suomalaisen kansantanssin tutkimusta ja harrastusta sekä tuo aa materiaalia niiden käy öön. Tanhuvies 4/

Laula kanssain Eläkeliiton laulujuhlat

Laula kanssain Eläkeliiton laulujuhlat Laula kanssain Eläkeliiton laulujuhlat 2.-3.8.2013 Joensuu Laula kanssain Eläkeliiton laulujuhlat 2.-3.8.2013 Joensuu Kutsumme kaikki ikäihmisten kuorot ja lauluryhmät kokemaan laulun voimaa Joensuun laulurinteelle,

Lisätiedot

Turun Kansantanssin Ystävät ry. Turku - Finland

Turun Kansantanssin Ystävät ry. Turku - Finland Turun Kansantanssin Ystävät ry Turku - Finland Turun Kansantanssin Ystävät ry perustettiin vuonna 1970 päämääränään suomalaisen kansantanssin ja kansanperinteen vaaliminen ja tunnetuksi tekeminen. Kansantanssin

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

Lucia-päivä 13.12.2013

Lucia-päivä 13.12.2013 Lucia-päivä 13.12.2013 Perjantai 13.12.2013 oli tapahtumarikas päivä: oli Lucia-päivä! Päivä alkoi klo 8.15 juhlasalissa, kun Luciat esiintyivät EKOn väen ja joulupuuroon kutsuttujen vieraiden edessä.

Lisätiedot

PIIRUSTUS JA SUUNNITTELUKOE ARKKITEHTUURIN JA MAISEMA ARKKITEHTUURIN HAKUKOHTEET MAANANTAI 3.6.2013

PIIRUSTUS JA SUUNNITTELUKOE ARKKITEHTUURIN JA MAISEMA ARKKITEHTUURIN HAKUKOHTEET MAANANTAI 3.6.2013 PIIRUSTUS JA SUUNNITTELUKOE ARKKITEHTUURIN JA MAISEMA ARKKITEHTUURIN HAKUKOHTEET MAANANTAI 3.6.2013 1 TULEVAISUUDEN TONNIN SETELI Suunni ele neliön muotoinen 1000 euron seteli. Kuva-aiheena voit käy ää

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset.

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset. MAI FRICK KOMPARAATIO ELI VERTAILU 1. Komparatiivi -mpi -mpa, -mma monikko: -mpi, -mmi - Kumpi on vanhempi, Joni vai Ville? - Joni on vanhempi kuin Ville. - Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi TEE OIKEIN Kumpi on (suuri) suurempi, Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) valoisampi kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) halvempi kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) helpompi

Lisätiedot

KADUILLA, PUISTOISSA. 1. Kaduilla, puistoissa Kallion porukkaa jos jonkinlaista: sydämellistä ja vähemmän sellaista huolten painamaa ja kepeää

KADUILLA, PUISTOISSA. 1. Kaduilla, puistoissa Kallion porukkaa jos jonkinlaista: sydämellistä ja vähemmän sellaista huolten painamaa ja kepeää KADUILLA, PUISTOISSA 1. Kaduilla, puistoissa Kallion porukkaa jos jonkinlaista: sydämellistä ja vähemmän sellaista huolten painamaa ja kepeää 2. Omissa, vieraissa kämpissä yksin tai ystävän kanssa aamuun

Lisätiedot

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt)

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt) Draama-Taakankantajat Kirjoittanut Irma Kontu Draama perustuu Raamatunjakeisiin: Fil. 4:6-7 Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu Kiveen hakattu 2/2013 Aleksis Kiven peruskoulu Sisällysluettelo Pääkirjoitus Minun proggikseni 3 Proggislogokilpailu 2013 5 Sarjakuvia 6 Koulu alkoi ja musiikki soi 10 Koululehti sai nimen 12 Lomatoivoituksia

Lisätiedot

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä!

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Nyt on jo kevät. Halusimme kertoa, kuinka kulunut talvi meillä sujui. Sää on ollut vaihteleva koko talven. Tällä hetkellä meidän pihalla on aika paljon lunta. Sää oli

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

i lc 12. Ö/ LS K KY: n opiskelijakysely 2014 (toukokuu) 1. O pintojen ohjaus 4,0 3,8 4,0 1 ( 5 ) L i e d o n a mma t ti - ja aiku isopisto

i lc 12. Ö/ LS K KY: n opiskelijakysely 2014 (toukokuu) 1. O pintojen ohjaus 4,0 3,8 4,0 1 ( 5 ) L i e d o n a mma t ti - ja aiku isopisto i lc 12. Ö/ 1 ( 5 ) LS K KY: n opiskelijakysely 2014 (toukokuu) 1. O pintojen ohjaus 1=Täysi n en mi eltä. 2=Jokseenki n er i m ieltä, 3= En osaa sanoa 4= Jokseenki n sa m a a mieltä, 5= Täysin sa ma a

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Hämeenlinnan Seudun Kalevalaiset Naiset ry 1985 2014 osa 2. 1997-2009

Hämeenlinnan Seudun Kalevalaiset Naiset ry 1985 2014 osa 2. 1997-2009 Hämeenlinnan Seudun Kalevalaiset Naiset ry 1985 2014 osa 2. 1997-2009 Tapahtumia vuosien varrelta Kuvassa Aulangonjärvi ja Lusikkaniemi Anni Liukkala puheenjohtajana 1997 2002 Komeroiden kätköistä -näyttely

Lisätiedot

U N E L M. Motivaatio Hyvinvointi. Elämäkortti

U N E L M. Motivaatio Hyvinvointi. Elämäkortti Raha HYVÄ RUOKA Söit aamulla kunnon aamupalan ja koulussakin oli hyvää ruokaa. Raha -1 E HUVTA MKÄÄN Oikein mikään ei huvita. Miksi en saa mitään aikaiseksi? Raha RKAS SUKULANEN Sori, etten oo pitänyt

Lisätiedot

Opittavia asioita. Mikä on rumpalin ammattitauti? Rytmihäiriö.

Opittavia asioita. Mikä on rumpalin ammattitauti? Rytmihäiriö. 1. Rytinää! Opittavia asioita Tiedän, millainen on hyvä lauluasento Opin säätelemään ääneni voimakkuutta. Tiedän, mitä tarkoittavat π, P, F a ƒ. Opettelen beat-komppea kehorytmeinä. Tutustun lyömäsoittimiin

Lisätiedot

TAKA-WETKA 2. Ton esi elyt

TAKA-WETKA 2. Ton esi elyt TAKA-WETKA 2 Ton esi elyt TAKA-WETKAN ASUINALUE Taka-Wetkan asemakaava sijaitsee Karstulan kirkonkylän eteläosassa. Valtaosa alueesta on kunnan omistamaa, jonka lisäksi alueeseen kuuluu yksityisten maanomistajien

Lisätiedot

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä.

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. 3. Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2. Kumpaan suuntaan sanomalehti repeää paremmin, alhaalta ylös vai sivulta sivulle? Laita rasti oikean

Lisätiedot

Pääkirjoitus: Oppilaskunnan kuulumiset: Tässä ihana lukijamme uusin ViLu-numero.

Pääkirjoitus: Oppilaskunnan kuulumiset: Tässä ihana lukijamme uusin ViLu-numero. VILU Kevät 2016 Pääkirjoitus: Tässä ihana lukijamme uusin ViLu-numero. Penkkarit ja vanhojen tanssit menivät vilauksessa ja loma tulee vastaan, vaikka kuinka yrittäisit sitä vältellä. Luntakin on satanut,

Lisätiedot

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ EI taipuu tekijän mukaan + VERBI NUKU/N EI NUKU (minä) EN NUKU (sinä) ET NUKU hän EI NUKU (me) EMME NUKU (te) ETTE NUKU he EIVÄT NUKU (tekijänä joku, jota

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Tänään meillä on kaksi vertausta, joissa kutsutaan väkeä töihin viinitarhaan. 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Kukin

Lisätiedot

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 Hyvä Sanoma ry järjesti virkistyspäivän Nivalassa helluntaiseurakunnan tiloissa. Se oli tarkoitettu erikoisesti diakonia työntekijöille sekä evankelistoille ja mukana

Lisätiedot

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa:

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Turun Seudun Luonnonvalokuvaajat r.y. Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Helsingin ja Turun kaupunkien esittämä haaste toimiin Itämeren tilan parantamiseksi: Tietoisuuden

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related Syyskuu no 55 /2012 http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related "Särkyneille on puhuttava hiljaa ja sanoin, jotka eivät lyö. Kuin tuuli, joka vaalii viljaa, kuin lempeä ja lämmin yö. Särkyneitä

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella Sanomalehtiviikko KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. -luokkalaisille Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella MA Tänään katsomme ja kuuntelemme sanomalehteä. 1. Paljonko sanomalehti

Lisätiedot

VALITSE LUKIO-OPINNOT

VALITSE LUKIO-OPINNOT VALITSE LUKIO-OPINNOT OVI MAHDOLLISUUKSIEN MAAILMAAN. Lukio on tärkeä ponnahduslauta tulevaisuuteesi. Se tarjoaa Sinulle hyvät valmiudet ja suoran väylän eri alojen jatko-opintoihin sekä lisäaikaa tulevaisuutesi

Lisätiedot

Ritva bingo-emäntänä VANA

Ritva bingo-emäntänä VANA VANA JOUNI TENTATTA- Ritva bingo-emäntänä Halusin haastatella Jounia siksi, että hän on ahkerasti kirjoittanut lehteemme vuosien aikana, mutta en muista onko häntä haastateltu lehdessä kertaakaan. Esitin

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia 1 Mun perhe suomi äidinkieli suomi äidinkieli perhe äiti _ vaimo isä _ mies vanhemmat lapsi isoäiti tyttö isoisä poika isovanhemmat vauva sisko tyttöystävä poikaystävä veli Ootko sä naimisissa? * Joo,

Lisätiedot

ISSN 0784-2503 1/2007. 100. Monirunkovenelehti. Otteita vuosien varrelta. proaprojekti etenee

ISSN 0784-2503 1/2007. 100. Monirunkovenelehti. Otteita vuosien varrelta. proaprojekti etenee ISSN 0784-2503 6 1/2007 Kaikkien aikojen 100. Otteita vuosien varrelta proaprojekti etenee Martin Hildebrand PUHEENJOHTAJAN P A L S T A Monirunkovenelehdellä alkaa olla ikää. Käsissänne on lehtemme tasan

Lisätiedot

Kissaihmisten oma kahvila!

Kissaihmisten oma kahvila! Kissaihmisten oma kahvila! Teksti ja kuvat: Annika Pitkänen Jo ulkopuolelta voi huomata, ettei tamperelainen Purnauskis ole mikä tahansa kahvila. Ikkunalaudalla istuu kissa katselemassa uteliaana ohikulkevia

Lisätiedot

Kolmannen luokan luokkalehti

Kolmannen luokan luokkalehti Kolmasluokkalainen 5 Pääkirjoitus 6 Sähkökatkos koulussa 8 Lumiluola 10 Erityisopettajan haastattelu 12 Rehtorin haastattelu 14 Maalivahti Miikka Kiprusoff 16 Kuviskerho 18 3. luokan sarjakuvia 3 Kolmasluokkalainen

Lisätiedot

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen.

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Oppilaan nimi: PRONOMINIT Persoonapronominien omistusliitteet Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Esimerkiksi: - Kenen pipo

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Kahvila Elsie. Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry.

Kahvila Elsie. Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry. Kahvila Elsie Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry. Hyvät sipoolaiset, Olet saanut käteesi aivan uuden esitteen, joka kertoo Palvelutalo Elsieen perustettavasta kahvilasta. Tämä kahvila avautuu maanantaina

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: Ei, en auta. Ei, minä olen surullinen.

SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: Ei, en auta. Ei, minä olen surullinen. SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: 1. -ko/-kö -kysymys; vastaus alkaa aina kyllä- tai ei-sanalla esim. Asutko sinä Lahdessa? Autatko sinä minua? Oletko sinä iloinen? Kyllä, minä asun. (positiivinen)

Lisätiedot

1/2015. Vuoden Wäinö Kari Bergholm. Tanhuvies 1/2015 1

1/2015. Vuoden Wäinö Kari Bergholm. Tanhuvies 1/2015 1 1/2015 Vuoden Wäinö Kari Bergholm Tanhuvies 1/2015 1 Sisällys Tässä lehdessä Pääkirjoitus NORDLEK 2015 Vuoden Wäinö tunnustus Kari Bergholmille Vaalikokousten kuulumiset SKY:n hallituksen uudet jäsenet

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

SUOKI TOIMINTA PASSI

SUOKI TOIMINTA PASSI I K O SU M I TO A T IN A P I SS nimi: Näitä taitoja, joita harjoittelet tässä passissa, sinä tarvitset: A Työharjoittelussa B Vapaa-aikana C Koulussa Nämä taidot kehittyvät, kun teet tehtävät huolellisesti:

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset sanat selkeät sanat CC Kirsi Alastalo 2016 Kuvat: Papunetin kuvapankki, www.papunet.net, Sclera

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Yrittäjyysluokan kuulumisia 9 luokalta, 2014 2015

Yrittäjyysluokan kuulumisia 9 luokalta, 2014 2015 Yrittäjyysluokan kuulumisia 9 luokalta, 2014 2015 Syksy aloitettiin mukavasti yöleirikoululla Ruunassa Raunin majalla. Yön vietto oli palkka yrittäjä Rauni Hietaselle keväällä tehdystä ikkunanpesusta Raunilla

Lisätiedot

TERVETULOA Tanssikkaan Tango & Tanssilava -tangoleirille!

TERVETULOA Tanssikkaan Tango & Tanssilava -tangoleirille! TERVETULOA Tanssikkaan Tango & Tanssilava -tangoleirille! Tangon saloihin meitä ovat perehdyttämässä tanssinopettajat: Jari ja Sari Aaltonen (JaSa) Tanssikoulu Aaltonen, Oulu Kimmo ja Marika Lasanen (KiMa)

Lisätiedot

SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ. Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito

SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ. Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito Kaamanen Kaamasen kylään on Ivalosta matkaa noin 70 km. Kylässä asuu vajaa 200 kuntalaista, joista ikäihmisiä

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

Tästä se alkoi Tiinan talli. 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina

Tästä se alkoi Tiinan talli. 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina Tästä se alkoi Tiinan talli 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina 2 Tässä se kauan odotettu kirjoitus, mitä joskus vuosia sitten lupasin ja itse asiassa jo aloitinkin. Eli mistä kaikki alkoi. Vuosi -85

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa.

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa. JOULUN TUNNELMA Nyt joulun kellot näin kaukaa soi, joulurauhaa julistaa. Äänet hiljentyvät kaupungin ja on kiire jäänyt taa. Nyt syttyy tähdet nuo miljoonat jokaiselle tuikkimaan. Jälleen kodeissa vain

Lisätiedot

HANNU 60 vuotta. Yllätys onnistui. Voi teitä minkä teitte mulle!!

HANNU 60 vuotta. Yllätys onnistui. Voi teitä minkä teitte mulle!! TORNIO KÄRPÄT - JOKERIT 2.10.2012 RAKSILA HANNU 60 vuotta Yllätys onnistui Lätkäbussilaisten järjestämä yllätys Hannun merkkipäivän kunniaksi onnistui, vaikka aluksi tuntui mutkia tulevan matkaan, kun

Lisätiedot

Hymer Club Finland 23-25.5.2014

Hymer Club Finland 23-25.5.2014 Hymer Club Finland 23-25.5.2014 25-vuotisjuhla ja kevätkokous iloisessa Itä-Suomessa, Muuruvedellä! Loistava valinta juhlapaikaksi, Hymer Clubin perustamispaikkakunta, Muuruvesi. Aurinkoisena perjantaina

Lisätiedot

KANSANMUSIIKIN JA KANSANTANSSIN HARRASTAJAKENTTÄ (Päivi Ylönen- Viiri & Pia Pyykkinen)

KANSANMUSIIKIN JA KANSANTANSSIN HARRASTAJAKENTTÄ (Päivi Ylönen- Viiri & Pia Pyykkinen) KANSANMUSIIKIN JA KANSANTANSSIN HARRASTAJAKENTTÄ (Päivi Ylönen- Viiri & Pia Pyykkinen) NYKYTILANNE Kansanmusiikin ja kansantanssin harrastajakenttä on Suomessa laaja ja monimuotoinen. Harrastajien joukossa

Lisätiedot

Matka Kronstadtiin keväällä 2007. Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta

Matka Kronstadtiin keväällä 2007. Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta Matka Kronstadtiin keväällä 2007 Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta Su-Ma, 13-14.5. Tulimme kaikki matkalle lähtijät koulun pihalle sunnuntai-iltana kello kymmenen maissa. Yksi matkalaisista kuitenkin

Lisätiedot

Jyväskylä Debrecen ystävyyskaupunkivaihto 2015

Jyväskylä Debrecen ystävyyskaupunkivaihto 2015 Jyväskylä Debrecen ystävyyskaupunkivaihto 2015 Eötvös-Cup 16.8.-22.8.2015 7.12.2015 7.12.2015 2 1 Jyväskylän ystävyyskaupunkijoukkue Korpilahden Pyrintö Korpilahden yhtenäiskoulu Korpilahden Pyrintö Joukkueen

Lisätiedot

Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013

Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013 Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013 Me haastateltiin1a luokkaa, mikä on heidän lempitalviurheilulajinsa. Suosituin laji oli hiihto. Tekijät Kerttu,Iida,Veikka ja Bedran Haastattelimme apulaisrehtoria Katri

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

Aakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)

Lisätiedot

2/2014. 57. vuosikerta TANHUVIESTI 2/2014

2/2014. 57. vuosikerta TANHUVIESTI 2/2014 1 2/2014 57. vuosikerta 2 S T / Pääkirjoitus 3 Tervetuloa Sääskipolskaan 4 Marko Mielonen in memoriam 5 Kasareikka tanssi ja lauloi kirkossa 5 Polkan vuosi 2014 6 Rytmihäiriöitä pakina 7 Helsingin Kansantanssin

Lisätiedot

Juhlavuoden organisaatio

Juhlavuoden organisaatio Juhlavuoden organisaatio Valtuuskunta 70 jäsentä, pj. pääministeri Juha Sipilä Hallitus 12 jäsentä, pj. valtiosihteeri Paula Lehtomäki Sihteeristö valtioneuvoston kansliassa 7 henkilöä, pääsihteeri Pekka

Lisätiedot

Brasil - Sempre em meu coração!

Brasil - Sempre em meu coração! Brasil - Sempre em meu coração! (Always in my heart) Pakokauhu valtasi mieleni, enhän tiennyt mitään tuosta tuntemattomasta latinomaasta. Ainoat mieleeni kumpuavat ajatukset olivat Rio de Janeiro, pienempääkin

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe Ilolan perhe 1 Pentti ja Liisa ovat Reinon, Jaanan ja Veeran isä ja äiti. Heidän lapsiaan ovat Reino, Jaana ja Veera. 'Pikku-Veera' on perheen nuorin. Hän on vielä vauva. Henry-vaari on perheen vanhin.

Lisätiedot

Kotikonsertti. Sen jälkeen Mari lauloi Jonnen kitaran säestyksellä Juha Tapion Kaksi vanha puuta. Marin soolo-laulun kertosäe on:

Kotikonsertti. Sen jälkeen Mari lauloi Jonnen kitaran säestyksellä Juha Tapion Kaksi vanha puuta. Marin soolo-laulun kertosäe on: Kotikonsertti Sunnuntaina, 26.1.2014 klo 15.00 oli kotikonsertin aikaa. Konsertti järjestettiin 94-vuotispäivän kunniaaksi. Päivänsankarin vieraina olivat lapset, lapsenlapset ja lapsenlapsenlapset. Mukana

Lisätiedot

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko on Kehitysvammaliiton hanke, jossa leikkimielinen pehmohahmo vie eteenpäin tärkeitä viestintä- ja tunneasioita. Sammakko matkustaa

Lisätiedot

UUSI KIRKKOVUOSI UUSI LASTEN VIRSI UUSI ILO MESSUUN! Aineistoa 1. adventin perhemessuun

UUSI KIRKKOVUOSI UUSI LASTEN VIRSI UUSI ILO MESSUUN! Aineistoa 1. adventin perhemessuun UUSI KIRKKOVUOSI UUSI LSTN VIRSI UUSI ILO MSSUUN! ineistoa 1. adventin perhemessuun oosianna! uta meitä m # # # c # # # # # # m/ D/F oo si an na! Kan san jou kon kans sa käymme F 4 F Þ m / Þ huu ta maan.

Lisätiedot

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Ajattelun muuttaminen on ZestMarkin työtä VANHA AJATTELU JA VANHA TOIMINTA " ZestMark on nuorten valmentamisen ja oppimistapahtumien asiantuntija.

Lisätiedot

SEKAKUOROLIITTO RY 17.12.2007. Helsinki JÄSENKIRJE 5 / 2007. Sekakuoropäivät Helsingissä 8. 9.3.2008

SEKAKUOROLIITTO RY 17.12.2007. Helsinki JÄSENKIRJE 5 / 2007. Sekakuoropäivät Helsingissä 8. 9.3.2008 SEKAKUOROLIITTO RY 17.12.2007 Helsinki JÄSENKIRJE 5 / 2007 Sekakuoropäivät Helsingissä 8. 9.3.2008 Sekakuoroliitto järjestää perinteiset Sekakuoropäivät ensi maaliskuussa Helsingissä. Tapahtuma alkaa lauantaina

Lisätiedot

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA 29.9.2014 Eva Rönkkö Eläkeläiset ry Monikulttuurisen työn tavoitteet: - Tukea ikääntyneiden maahanmuuttajien arkea, auttaa heitä löytämään mielekästä

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2006

TOIMINTAKERTOMUS 2006 TOIMINTAKERTOMUS 2006 YLEISTÄ Vuosi 2006 oli OuLVI:n 44. toimintavuosi. Vuoden aikana järjestetty toiminta oli edellisten vuosien mukaista.tapahtumissa keskityttiin laatuun ja panostettiin tapahtumaympäristöön

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme.

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. Etsi lehdestä vastaukset seuraaviin kysymyksiin: a) Mikä on lehden nimi? b) Mikä on lehden ilmestymisnumero? c) Kuka on lehden päätoimittaja? d)

Lisätiedot

Kokemuksia kerhotoiminnasta

Kokemuksia kerhotoiminnasta Kokemuksia kerhotoiminnasta Kerhopäivinä koulussa on aina myönteinen sutina. Ovat oppilaat ja ohjaajat sama hehku kasvoillaan touhottamassa sinne tänne. Siinä tulee rehtorinakin tunne, että tämähän toimii!

Lisätiedot

Kansalliset 25 tikan kilpailut Karstulassa 8.3.2015

Kansalliset 25 tikan kilpailut Karstulassa 8.3.2015 Kansalliset 25 tikan kilpailut Karstulassa 8.3.2015 päivitetty 8.3.2015 klo 23.30 MM 1. Lehtonen Seppo JST 39 44 43 42 38 206 2. Mäkinen Mauno VaaTi 44 39 45 40 36 204 3. Ylönen Niilo JST 40 35 45 43 39

Lisätiedot

Keski-Suomen Yrittäjänaiset:

Keski-Suomen Yrittäjänaiset: Tervehdys kaikille ihanat Yrittäjänaiset. Vuosi alkaa olla lopuillaan ja on aika pikkuhiljaa rauhoittua Joulun viettoon, kukin tavallaan. Mennyt vuosi yhdistyksellämme oli varsin vaiherikas lukuisine tapahtumineen

Lisätiedot

Peltolan uutiset 2/2011

Peltolan uutiset 2/2011 Peltolan uutiset 2/2011 Peltolan uutisten toisessa numerossa luodaan katsaus kentänhoitoon. Mitä kaikkea goflkentän hoitaminen vaatii? Haastattelussa kenttämestari Mikko Eskelinen. Lopuksi katsotaan taas

Lisätiedot

Nokian seurakunnan. Isostoiminnan. Tuoteseloste

Nokian seurakunnan. Isostoiminnan. Tuoteseloste Nokian seurakunnan Isostoiminnan Tuoteseloste 2014-2015 Ehkäs inäki ntaht oisitomanpappi lahupparin?nyt niitä taass aaiki omaks ijee! t i l a a h e t i n y t Pirteän mustia Pappila-huppareita saa taas!

Lisätiedot

Kuuttiset. Saapumislehti. Taipalsaari 28.6.-3.7.2015. KASPELIn palokuntanuorten oma lehti

Kuuttiset. Saapumislehti. Taipalsaari 28.6.-3.7.2015. KASPELIn palokuntanuorten oma lehti Kuuttiset Saapumislehti Taipalsaari 28.6.-3.7.2015 KASPELIn palokuntanuorten oma lehti Leiripäällikön terveiset Vihdoinkin on tulla aika perinteisen pelastusalanliiton vuosittaisen koulutusleirin. Toivotankin

Lisätiedot

Tervetuloa mukaan SaunaMafia ry:n iloisiin tapahtumiin!

Tervetuloa mukaan SaunaMafia ry:n iloisiin tapahtumiin! www.saunamafia.fi 15. 17.7.2011 1/8 MUKAVAA HAUSKAN- JA MUUNKIN PITOA! Löylynlyömät eli SaunaMafian joukkue Ikaalisten XVII Saunafestivaaleilla. AIKA: Pe 13. - Su 15.7.2012 PAIKKA: Ikaalisten Kylpylä Saunomista,

Lisätiedot

TOIVASTEN SUKUSEURAN SUKUKOKOUS KUOPIOSSA 25.-26.7.2015

TOIVASTEN SUKUSEURAN SUKUKOKOUS KUOPIOSSA 25.-26.7.2015 TOIVASTEN SUKUSEURAN SUKUKOKOUS KUOPIOSSA 25.-26.7.2015 Toivasten Sukuseura ry oli taas kutsunut jäseniään ja muitakin Toivasia ja Toivas-mielisiä kokoontumaan Kuopion Hotelli Atlakseen seuraamaan seuran

Lisätiedot

Kierrätys- ja jätemateriaalin tuotteistaminen ja laadun kohottaminen

Kierrätys- ja jätemateriaalin tuotteistaminen ja laadun kohottaminen Kierrätys- ja jätemateriaalin tuotteistaminen ja laadun kohottaminen ITE-taide näyttely 14.2.-18.3.2011 Näyttelyssä töitä mm. Seija Jauho-Rämä, Rauno Ärling, Hellevi Järvinen, Helka Kärkkäinen ja paljon

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

Kannuksen Kotiseutupäivät Kotiseutupäivillä yhdistystä edustivat Ritva Niemikorpi, Martti Määttä ja Leila Keski-Korpi.

Kannuksen Kotiseutupäivät Kotiseutupäivillä yhdistystä edustivat Ritva Niemikorpi, Martti Määttä ja Leila Keski-Korpi. Jäsentiedote 11.10.2010 Iloiset syksyn toivotukset jäsenistöllemme! Vaikka viimeiset lehdet putoilevatkin jo puista, ei yhdistyksemme siirry talviunille. Porhallamme iloisesti kohti joulua ja syksyn ja

Lisätiedot