Yhteisvastuu 2014: apu jalkautuu Guatemalan intiaanikyliin s Luomuviljelijä ja pelimanni kulttuurityöryhmän puikoissa s. 6

Transkriptio

1 s. 7 Vapaaehtoistyöt löytyvät verkosta s. 11 Anna joululahja, joka pysyy s Joulumieli tarttuu joulutapahtumista s. 16 Mariina & Johanna = Lempeä melodraama Marraskuu Lappeenrannan evankelis-luterilaiset seurakunnat Yhteisvastuu 2014: apu jalkautuu Guatemalan intiaanikyliin s. 8 9 Luomuviljelijä ja pelimanni kulttuurityöryhmän puikoissa s. 6 Vihdoinkin omaa ohjelmaa nuorille aikuisille s. 10

2 Sinun valtakuntasi on ikuinen, sinun herruutesi pysyy polvesta polveen. Ps. 145:13 Uusi kasvo Gallup YHTYMÄ 3 Pääkirjoitus Löytyykö vapaaehtoisia? Kirkossa on vanhastaan puhuttu maallikoista pappien vastakohtana. Kummallakin ryhmällä on muun muassa tarkoin määrätty edustus kirkolliskokouksessa. Pappien vastuulla on hengellinen ohjaus, maallikoiden puolestaan osallistuminen seurakunnan elämään. Nyt on ryhdytty yhä enemmän puhumaan seurakuntalaisista maallikoiden sijasta. Sen myötä heidän suorittamansa vapaaehtoistyö on saanut entistä enemmän arvostusta. Suunta on ihan oikea. Seurakuntalainen on asiantuntija oman kirkon jäsenyytensä osalta. Mutta kun palkattujen työntekijöiden työpanosta tiukkenevassa taloudellisessa tilanteessa pyritään korvaamaan vapaaehtoisvoimin, on syytä pysähtyä miettimään myös realiteetteja unelmien ja visioiden ohella. Usein ajatellaan, että vapaaehtoinen aktiivi on vapaaehtoinen kaikessa ja kaiken aikaa. Jos se, joka on pyhästi luvannut käydä tapaamassa yksinäistä vanhusta, peruuttaakin käyntinsä viime hetkellä, on hänkin tosiasiassa vastuussa lupauksensa rikkomisesta siinä missä palkkalainenkin. Myös vapaaehtoisuuteen sisältyy jonkinlaisia pakkoja. Sopimukset on pidettävä. On sovittava siitäkin, miten sopimuksia muutetaan. Harrastuksen voi aloittaa intomielin syksyn tullen ja lopettaa jouluun mennessä. Mutta aito vapaaehtoistyö vaatii omien voimavarojen kartoittamista ja riittävää neuvonpitoa työntekijän kanssa siitä, mihin ollaan ryhtymässä. Tällainen menettely on kummankin osapuolen etu. Usein vapaaehtoistyötä tehdään sen vuoksi, että on tutustuttu sympaattiseen työntekijään ja halutaan toimia yhdessä hänen kanssaan. Kun työntekijä vaihtuu, saattavat monet vanhoista toimijoista jäädä pois. Itse tehtävän, asiakkaiden ja heidän tarpeidensa tulisi kuitenkin määrätä se, miten toimitaan. Avainasemassa on vapaaehtoisten aktiivien ja ammattitaitoisen vapaaehtoistyön koordinaattorin välinen saumaton yhteistyö. Kun palkatut työntekijät kaipaavat työnohjausta, eivät vapaaehtoisetkaan tee siinä suhteessa poikkeusta. Niin palkatun kuin palkattoman työn suhteen pätevät viime kädessä samat säännöt: toimitaan niin, että kolmijako julistus, palvelu ja todistus toteutuvat. Kun tehtäväkartta on oikein suunniteltu, löytyy jokaiselle tekemistä. Seurakuntalaisia, ei vain maallikoita, tarvitaan aina. Se Jeesuksen vertauksen viinitarhuri ei säästele työvoiman värväämisessä. Kaikille tilaa riittää, kaikille paikkoja on! Mikko Ojanen Lappeenrannan seurakunnan kappalainen Seurakuntatervehdys π Julkaisija Lappeenrannan seurakuntayhtymä Päätoimittaja Mikko Ojanen Toimitussihteeri puh marinella.ruutu@evl.fi Kirkkokatu 10 A, PL Lappeenranta , marras tammikuu 46. vuosikerta Lappeenrannan evankelis-luterilaisten seurakuntien tiedotuslehti Toimitusneuvosto Antti O. Arponen, Keijo Martikainen, Timo Mattila, Mikko Ojanen,, ja Marja Talikka Lehti jaetaan maksutta kaikkiin kotitalouksiin Lappeenrannassa. Painosmäärä Tiedotuslehden seuraava numero ilmestyy Lehteen tulevan aineiston voi toimittaa lappeenranta.tiedotus@evl.fi mennessä. On syytä pysähtyä miettimään myös realiteetteja unelmien ja visioiden ohella. Kannen kuva, kuvassa Helmi Lyytikäinen Ilmoitusmyynti Etelä-Saimaan myyntineuvottelijat: Heta Saukkonen puh Luottamushenkilöltä Kirkon jäsenmäärä kasvuun Ev.lut. kirkossamme on paljon arvokasta ja arvostettavaa: seurakuntien työntekijät tekevät ammattitaidolla suuren määrän työtä auttaakseen apua tarvitsevia. Terveeseen kehitykseen tarvitsemme kuitenkin uskallusta nykyisen olotilan kyseenalaistamiseen. Kuka sen tekisi: seurakuntien työntekijät vai me luottamushenkilöt? Kuka uskaltaisi heittää itsensä muutoksen vetäjäksi? Vanhoissa organisaatioissa isot muutokset tehdään usein, kun on viimeinen pakko. Silloin jokainen suostuu myös radikaaleihin uudistuksiin. Tarvitsisiko meidän muuttaa mitään vielä? Seurakuntayhtymällä ei ole suuria taloudellisia ongelmia eikä velkamääriä. Selviäisimme, jos myisimme vuosittain jotain pois ja säästäisimme vähän palkoissa. Mutta onko se vain kirkon toimintojen ylläpitämistä vai pitäisikö ottaa rohkeampi askel? Pitkällä tähtäimellä tärkein tavoite on kirkon jäsenmäärän kasvattaminen. Muuttuisiko toiminta, jos tavoitteenamme olisi säilyttää nykyinen taso tai kasvattaa jäsenmäärää prosentilla tai kahdella? Mitä tapahtuisi, jos pyrkisimme kasvattamaan jäsenmäärää viidessä vuodessa kymmenellä prosentilla? Ennustaisin, että kirkon koko toiminta sekä vastuut työskentelyssä pitäisi päivittää, jotta myös uudet käyttäjät suosisivat palveluita. Vasta tämän jälkeen on rakenteen vuoro: onko sillä edes merkitystä, jos seurakuntien perustavoite täyttyy? Eikö suositussa kirkossa ole sitoutuneempia jäseniä kuin supistuvassa kirkossa? Mikä kirkko sanoo ensimmäisenä, että laskemme veroäyriä, koska meillä menee niin hyvin? Lähtökohdiltaan on kyse siitä, olemmeko me luottamushenkilöt aidosti päättämässä kirkon asioista, kuten siitä, miten toisten ihmisten tehokkaampi auttaminen onnistuisi pienemmillä kustannuksilla. Toteamus tuntuu julmalta, mutta luulen, että tämä tosiasia joudutaan ottamaan huomioon tulevaisuudessa. Kirkon toiminnassa ja päätöksissä on hyvin tärkeää huomioida, millaisen mielikuvan se milloinkin luo. Toiminta, jolla on positiivinen mielikuva, kasvaa. Päästäksemme reippaalle positiivisen mielikuvan uralle, meidän jäsenten pitäisi kannustaa seurakuntien päättäjiä ja henkilökuntaa toimenpiteisiin, jotka johtaisivat jäsenmäärän kasvattamiseen, kirkon suosioon ja sitoutumisen kasvuun. Näin joulun alla haluan kiittää Lappeenrannan seurakuntien työntekijöitä laadukkaasta työstänne jäsentenne hyväksi ja samalla toivottaa teille sekä kaikille seurakuntalaisille hyvää ja rauhallista joulua. Kirjoitusvuoron siirrän seuraavaksi Lauritsalan seurakuntaneuvoston ja yhteisen kirkkovaltuuston jäsenelle Olli Saarelalle. Ahti Manninen Yhteisen kirkkovaltuuston jäsen Arja Husso puh Päivi Imeläinen puh Merja Luhtanen puh Maarit Vento puh sähköpostiosoite etunimi.sukunimi@esaimaa.fi Paino Saimaan Lehtipaino Oy Maarit Hirven pitkäaikainen haave täyttyi Sammonlahden kappalaisen viran myötä. Maalais-Hirvi tuli korttelipapiksi ajankohtaista Seurakunta sai juhlavuosilapaset Lapaspari voi olla pian harvinaisuus, sillä niiden kutominen päättyy vuoden lopussa. Maarit Hirvi aloitti Sammonlahden seurakunnan kappalaisen virassa elokuussa. Vastuualueina hänellä ovat aikuis- ja lähetystyö. Hirvi työskenteli ennen Sammonlahden pestiä 21 vuotta maalaispappina Taipalsaarella. Lauritsalassa syntynyt, Sammonlahteen parivuotiaana muuttanut Hirvi palasi nyt kotiseudulleen. Sanoinkin, että maalais-hirvi lähtee nyt sitten korttelipapiksi, hän nauraa. Kappalaisen virka Sammonlahden seurakunnassa on ollut Hirven pitkäaikainen haave. Työ uudessa paikassa on lähtenyt hyvin käyntiin. Sammonlahdessa on todella hyvä henki työyhteisössä ja talon henkilökunta on älyttömän mukava, Hirvi kiittelee. Jukka Lehtisen poistumiseen kirkkoherran tehtävistä Hirvi reagoi haikeudella. Esimerkiksi näytelmiä saarnoihinsa mielellään tekevä kappalainen toivookin, että seurakunta jatkaa samanmielisenä ja luovana myös jatkossa. Itseään Hirvi kuvailee räväkäksi ja ennakkoluulottomaksi ihmiseksi, joka ei halua olla jyrkkä mihinkään suuntaan. Mielestäni kirkon ovien pitää olla avoinna kummallekin ääripäälle, oli siellä sitten sateenkaarikansaa tai karismaatikkoja. Ennakkoluulottomuus näkyy myös työssä, ja Hirvi kertoo lähtevänsä innolla mukaan paikalliseen toimintaan. Hän on kiertänyt erilaisia piirejä, joiden kertoo tuovan kirkkoon elämänmakua, ja perustaa niitä mielellään myös itse. Kolmen lapsen äiti harrastaa pitsineuleiden tekemistä paitsi vapaa-ajallaan, myös töissä. Minne menenkin, kysyn ensimmäiseksi: Saako täällä neuloa? Harrastuksiin lukeutuvat myös sauvakävely ja tiffany-lasitöiden valmistus. Sammonlahdessa Hirvi on yllättynyt huomatessaan, miten useat lastaan kastamaan pyytäneistä vanhemmista ovat hänen rippilapsiaan Taipalsaaren ajoilta. Ajattelin, ettei minua kukaan tunne eikä osaa pyytääkään. Se oli ihan väärä luulo. Lappeenrannan seurakunnan 100-vuotisjuhlalapasia on neulottu syyskuusta lähtien Eilan kamarissa kokoontuvassa ompeluseurassa. Neulojat saavat puikot sekä langat seurakunnalta. Valmiit, 20 euron hintaiset lapaset myydään Lähetyssopessa lähetystyön hyväksi. Lapasia voi ostaa myös 14. joulukuuta seurakuntakeskuksessa pidettävästä joulubasaarista. Marraskuun loppuun mennessä kymmenkunta kutojaa oli saanut valmiiksi 80 lapasparia. Lapasparin mukana tulevassa kortissa näkyy niihin kirjotun kuvion mallina toiminut pylväskoriste Lappeenrannan kirkon alasalista sekä valmistumisjärjestyksen kertova numero. Lähetyskasvatussihteeri Maarit Bergin mukaan lapasparin kutomisnopeus vaihtelee. - Kyllä niissä tunteja menee, kun kirjoneule on vähän hitaampi tehdä. Tarkoituksena oli alun perin tehdä värillisiä kuvioita vain harmaalle pohjalle. Kun kutojat innostuivat käyttämään erivärisiä pohjia, ajattelimme, että koostuhan se seurakuntakin erilaisista ihmisistä. Lapaset on Bergin mukaan otettu innolla vastaan. Eräs asiakas osti lapaset ja lähetti ne vanhalle kaverilleen, jonka kanssa kävi rippikoulun 50 vuotta sitten kirkon alasalissa. Mari Hirvi 1. Miten vietät joulun Suomessa? 2. Miten se eroaa joulusta omassa kotimaassasi? Henkilöstöuutiset Keittiöt: Virpi Haimi työskentelee asti Seija Piipposen sijaisena keittäjä-vahtimestarin tehtävässä Lauritsalan Kiinteistötoimi: Kiinteistötyöntekijä Airi Pajunen siirtyi eläkkeelle Erityisammattimies Hannu Myyryläisen eläke alkoi Lappeen seurakunta: Nuorisotyönohjaaja Anna-Maija Hämäläinen on virkavapaalla Rachel Sarguta, Kenia 1. En vietä joulua Suomessa, vaan lähden takaisin Keniaan tämän kuun lopussa. 2. Keniassa joulukirkko alkaa aattoiltana klo 18 ja kestää keskiyöhön. Jumalanpalveluksessa on laulua, rukoilua ja lasten esittämiä näytelmiä. Myös joulupäivän aamuna kaikki menevät kirkkoon. Kirkot tarjoavat aterian vähävaraisille. Isambi Mbalawata, Tansania 1. Olen viettänyt jo neljä joulua Suomessa vuodesta 2008 lähtien. Jouluna tapaan muita tansanialaisia. 2. Tansaniassa valmistaudutaan jouluun adventtitilaisuuksissa, joita pidetään kirkoissa joka keskiviikko. Jouluaattoiltana on messu. Lapset saavat lahjoja joulupäivänä ja silloin syödään erityinen jouluateria. Julkinen liikenne kulkee normaalisti ja pääosa kaupoista on auki. David Koloseni, Tansania 1. En tee jouluna Suomessa mitään kovin erityistä. Joulupäivänä tapaamme muiden tansanialaisten kanssa ja syömme yhdessä. 2. Tansaniassa ei ole valkoista joulua, vaan lämpötila saattaa kohota yli 30 asteeseen. Virastoissa näkyvät joulukoristeet marraskuusta tammikuulle. Jouluaikaan järjestetään musiikkifestivaaleja, jonne paikalliset suuntaavat laulamaan ja nauttimaan musiikista. Lappeenrannan seurakunta: Seurakuntapastori Reetta Karjalainen on virkavapaalla Viransijaisena työskentelee vs. seurakuntapastori Heikki Korva. Nuorisotyönohjaaja Titta Tonderin virkavapaa päättyy Tyttö- ja koulutyöstä vastaa virkavapaan ajan Vilhelmiina Knaapi. Lauritsalan seurakunta: Tiina Rantasen viransijaisuus seurakuntapastorina päättyi Kukka-Maaria Kalpio aloitti vs. seurakuntapastorina Seurakuntapastori Jaana Pussinen on virkavapaalla asti. Vs. nuorisotyönohjaaja Janne Pehkonen vastaa poika- ja koulutyöstä Sammonlahden seurakunta: Hannu Haikonen työskentelee vt. kirkkoherrana ja viransijaisena kirkkoherran viran täyttöön asti. Oppilaitostyö: Oppilaitosteologi Minna Jaakkola on virkavapaalla asti. Hänen sijaisenaan työskentelee Sari Kosonen.

3 4 HENKILÖSTÖ PERHEET 5 Merkkipäivä Pienellä paikkakunnalla seurakuntamestarin työ on elämäntapa Sisukkuudella, sitkeydellä, maalaisjärjellä ja empatialla Raili Ahola on pärjännyt työssä, jossa nainen oli vielä 1990-luvun alussa harvinaisuus ja josta hänellä ei ollut ennakkoon mitään tietoa. Raili Ahola ei enää tulisi toimeen ilman kirkkoa. Vaikka viikoittainen läsnäolo kirkonmäellä on viran vuoksi välttämätöntä, Raili on myös oppinut ammentamaan jumalanpalveluksista innostusta ja lohtua henkisesti kuormittavaan työhönsä ja omaan arkeensa. Kun on oikein väsynyt ja kyllästynyt, saarnasta löytää aina jonkin valoisan ajatuksen. Sen myötä on hyvä aloittaa seuraava työviikko. Saarna jää papille On vuosi Neljätoista vuotta kotona lasten kanssa ollut ja perhepäivähoitajana työskennellyt Raili hakee tuttavansa kannustamana Ylämaalla avoinna olevaa seurakuntamestarin virkaa. Oma mies ja äiti epäröivät tehtävän sopivuutta Railille: siinä kun kuolema on koko ajan läsnä. Railin sisukkuus ja sitkeys, myös seurakuntamestarin työn kannalta arvokkaat ominaisuu- Ajankohtaista Eklund ja Hirvi ehdolla kirkkoherraksi Sammonlahden seurakunnan kirkkoherran virkaan ovat ehdolla rovasti Juha Eklund ja pastori Maarit Hirvi. Seurakunnan nykyinen kirkkoherra Jukka Lehtinen siirtyy eläkkeelle helmikuun 2014 alussa. Kirkkoherranvaalin ensimmäiselle vaalisijalle asetettu Juha Eklund pitää vaalisaarnansa sunnuntaina 9.2. Sammonlahden Tällä hetkellä vuonna 1958 Heinävedellä syntynyt Eklund vastaa Suomen ev.lut. kirkon projektista Sveitsissä. Projektin tavoitteena on vakiinnuttaa suomalainen kirkollinen työ kohdemaahan. Uransa aikana Eklund on hoitanut myös kirkkoherran tehtäviä Rautavaaralla ja kappalaisen virkaa Ilomantsissa sekä työskennellyt sotilaspappina Pohjois-Karjalan prikaatissa ja suomalaisten pappina Saksassa. Raili Ahola iloitsee siitä, että Ylämaan liityttyä Lappeenrannan seurakuntayhtymään hänen työhönsä on tullut paljon uusia näkökulmia. Juha Eklund kuvaa itseään kansankirkon papiksi, jolle erityisen tärkeitä osa-alueita seurakuntatyössä ovat toimitusten hyvä hoitaminen sekä kasvatus-, rippikoulu- ja perhetyö. Eklundin perheeseen kuuluu vaimo Heli, neljä lasta sekä kaksi lastenlasta. Kirkkoherranvaalin toisella vaalisijalla on Sammonlahden seurakunnan kappalainen, pastori Maarit Hirvi. Hirven vaalisaarna on sunnuntaina Vuonna 1992 papiksi vihityllä Hirvellä on 21 vuoden työkokemus seurakuntapastorin tehtävästä Taipalsaarella. Miehensä Jukka Hirven työparina hän halusi panostaa seurakunnan lapsi- ja nuorisotyöhön lähetystyön lisäksi. Sammonlahdessa Hirven vastuulla on aikuis- ja lähetystyö. Virkansa ohella hän tekee sivutöitä Kirkkohallituksen nettipappikeskustelijana. Kirkkoherrana Maarit Hirvi elävöittäisi jumalanpalveluksia draaman keinoin ja panostaisi kirkollisiin toimituksiin sekä seurakuntalaisten yksilölliseen Maarit Hirvi. huomioimiseen. Hirven perheeseen kuuluu aviopuolison lisäksi kolme lasta. Kirkkoherranvaalin varsinainen vaalipäivä on ja ennakkoäänestys det, eivät kuitenkaan anna tuumaakaan periksi. Ajattelin, että muut eivät minua määrää ja vein hakemukseni kirkkoherranvirastoon puoli tuntia ennen hakuajan päättymistä. Äimistyin, kun kirkkoherra soitti ja sanoi, että minut on valittu yksimielisesti. Railin työtä voisi kuvata seurakuntamestari-titteliä paremmin vanha termi joka paikan höylä. Toimitus- ja jumalanpalvelusvalmistelujen lisäksi hän vastaa kiinteistönhoitoon liittyvistä tehtävistä ja Ylämaan hautausmaan siisteydestä, avustaa haudankaivajaa sekä keittää kirkkokahvit. Saarnata ei sentään tarvitse, hän naurahtaa. Hyvästä seurakuntamestarista Raili ajattelee samalla tavalla kuin emerituspiispa Yrjö Sariola aikoinaan: työntekijä ei näy eikä kuulu, mutta seurakunnassa kaikki kuitenkin toimii. Kuolema ei enää pelota Vainajien omaisten kohtaamisessa ja koskettavien henkilökohtaisten tarinoiden kuulemisessa ei sen sijaan pärjää rutiininomaisemman työn hallinnalla. Koska työskentelen synnyinpaikkakunnallani, tunnen lähes kaikki seurakuntalaiset. Tuttujen ihmisten kohtaloihin ei saa niin helposti etäisyyttä kuin vieraampien, Raili pohtii. Työn myötä kuolemasta on Juha Eklund. Ehdokkaat esitellään tarkemmin Seurakuntatervehdyksessä sekä verkossa lappeenrannanseurakunnat.fi Kirkkoherraehdokas Juha Eklundiin voi tutustua hänen nettisivullaan Juha Eklundin kotialbumi kuitenkin tullut hänelle luonnollinen osa elämää, josta uskaltaa keskustella ilman kiertoilmauksia myös lasten ja lastenlasten kanssa. Seurakuntamestarin työ ajoittui varsinkin 90-luvun loppuvuosina iltoihin ja viikonloppuihin. Vaikka ilta- ja sunnuntaitöiden määrä ei olekaan enää verrattavissa vanhaan seurakuntaliitoksen ja väen vähenemisen vuoksi, Raili myöntää, että pienellä paikkakunnalla seurakuntamestarin työ on elämäntapa. Vaikka minulle, kolmen lapsen äidille ja yrittäjämiehen vaimolle tehtävä on sopinut paremmin kuin ravintolaalan pesti, johon aikoinaan sain koulutuksen, havahduin työn kokonaisvaltaisuuteen, kun tyttäreni kommentoi, etten ollut enää koskaan kotona. Tuolloin yhdeksän kuukauden mittainen vuorotteluvapaa hoiti läheistä ihmissuhdetta. Joulukuun alusta alkaen Raililla on enemmän aikaa myös perheelle. Osa-aikaeläkkeensä vapaajaksoilla hän panostaa erityisesti lapsenlapsiinsa, joista nuorin on yhdeksän kuukautta ja vanhin yhdeksän vuotta. Raili Ahola kutsuu seurakuntalaiset kirkkokahville 60-vuotissyntymäpäivänsä kunniaksi 1. adventtina jumalanpalveluksen jälkeen Ylämaan kirkolle, Koskentie 1. Etsitään keikkasuntioita! Luit juuri jutun seurakuntamestari Raili Aholasta. Vaikka Railin toimenkuva on perinteistä suntion tehtävää laajempi, sait ehkä käsityksen siitä, miten arvokas hyvä suntio on seurakunnalle. Nyt on tarjolla noin kerran kuukaudessa suntion sijaisuuksia sinulle, joka haluat käyttää persoonaasi ja osaamistasi hyödyksi jumalanpalveluksissa ja siunaustoimituksissa. Tehtävän haasteena on esimerkiksi henkinen kuormittuvuus, mutta työssä pärjää pitkälle ihmisiä arvostavalla asenteella, empatialla ja luotettavuudella. Suntiona sinun on myös osattava asettaa itsesi taustalle, mutta varmistettava, että tilaisuus sujuu sovitunlaisesti. Työtehtäväsi ajoittuvat pääosin viikonloppuihin. Sopivan persoonan lisäksi sinulta odotetaan kirkon jäsenyyttä sekä salassapitovelvollisuutta. Saat tehtävään perehdytyksen ammattilaisilta ja työstäsi maksetaan korvaus. Jos koet, että tehtävä sopii elämäntilanteeseesi, ota yhteyttä kirkon suntiotehtävien osalta seurakuntakeskusemäntä Piia Veikkaseen, p , piia.veikkanen@evl. fi ja siunauskappeleiden suntiotehtävien osalta ylipuutarhuri Jukka Nikuseen, p , jukka.nikunen@evl.fi. Lapsityö Eläinhahmot ja musiikkiesitykset viihdyttivät kutsuvieraita. Vitoset juhlivat rytmikkäästi Lappeenrannan seurakuntayhtymän lapsityö järjesti lokakuussa Lappeenrannan kaupungintalon Lappeenranta-salissa juhlan viisi vuotta vuonna 2013 täyttäville. Paikalle kerääntyi lauantaipäivänä noin 650 henkeä seuraamaan musiikintäyteistä ohjelmaa. Puolentoista tunnin mittaisessa tilaisuudessa nähtiin muun muassa eläinasuihin pukeutuneita lapsityöntekijöitä ja arkkiaan rakentava Nooa, jota esitti kirkkoherra Jukka Lehtinen. Arkin rakentamisesta käynnistynyt ja tulvan jälkeiseen sateenkaareen päättynyt Nooan tarina esitettiin näytelmän ja lauluesitysten keinoin. Lastu Pääesiintyjiksi tilaisuuteen oli buukattu MTV3 Junior -kanavan juontajana tutuksi tullut gospel-muusikko Pekka Laukkarinen ja häntä säestänyt Pekka Laukkarinen Union -bändin jäsen, kosketinsoittaja Leevi Helo. Laulun lisäksi afrikkalaista rumpua ja kitaraa tilaisuudessa soittanut Laukkarinen otti yleisön haltuunsa vuorovaikutuksen ja laulattamisen avulla. Mies nauratti myös yleisön passiivisia aikuisia. Onko täällä salissa joku sellainen, joka oppi äsken koko kertosäkeen? Laukkarinen tenttasi laulun jälkeen. Nosta käsi ylös. Kato Leevi, melkein kaikki. Kukaan aikuinen ei oppinut. Lopuksi lapset saivat mukaansa lasten raamatun ennen kakkutarjoilua. Juhlakalujen tavoin myös vanhemmat olivat tyytyväisiä päivään. Tilaisuus oli sopivan mittainen ja lapsi viihtyi tosi hyvin, kiitteli Sari Rantanen. Jussi Nurmela saapui paikalle nelipäisen lapsikatraan kanssa. Ohjelma oli yllättävän hyvä, musiikkia oli paljon. Ajattelin ensin, että miten tämä onnistuu, kun neljä muksua tulee mukaan, mutta hyvin on sujunut, Nurmela kertoi. Hänen lapsensa, joista yksi on viisivuotias, pitivät ohjelmasta. Nuorempi tytär tanssi ihan täysillä ja heilutti käsiä kovasti. Nuorempi tytär tanssi ihan täysillä ja heilutti käsiä kovasti. Lapsi- ja varhaisnuorisotyöntekijä Anne Seino kertoi tilaisuuden olleen seurakuntayhtymän lapsityölle kokeilu. Tapahtuman teema syntyi vain vajaa kolme viikkoa ennen varsinaista juhlapäivää, joten toteutus vaati runsaasti panostusta työntekijöiltä. Huomasi, että lyhyessäkin ajassa saamme tosi mukavan tilaisuuden aikaan. Tämä oli kenraaliharjoitus ja esitys samalla kertaa. Tästä on hyvä jatkaa tuleville vuosille. Mika Kolehmainen Maallinen veli Sotajoukko rauhan töissä Olen kummisetä turkulaisten kurssikaverieni esikoiselle. Kummius velvoittaa. Kummitytön alkuvuosikymmenillä olin miltei poikkeuksitta mukana kesäisillä syntymäpäivillä. Erään kerran perheemme edustus oli nelivuotias tyttäreni ja minä. Ajomatka Lappeenrannasta Turkuun ei ole niitä lyhimpiä. Hellepäivä teki automatkasta entistä haastavamman. Nuoren neitini jaksuu loppui, kun matkasta oli jäljellä enää neljännes. Pidimme kunnon tauon huoltoasemalla, jossa oli tarjolla matkaevästä moneen makuun. Muistan vielä hämärästi virhevalintani: Rekkamiehen pihviannos kaikilla mausteilla. Ajastaan sitten jatkoimme matkaa. Sen alusta en paljon muista, mutta sitä tarkemmin elämäni erään taitekohdan. Kun heräsin torkahdukselta, olin pikatiellä matkalla kohti Turkua vastaantulijoiden kaistalla. Edessäni vajaan sadan metrin päässä oli tulossa vastaan perävaunullinen rekka. Sain kuin sainkin käännettyä vielä oikealle kaistalle ja estettyä nokkakolarin. Ajoin tien sivuun ja pysähdyin lamaantuneena. Kykenin jatkamaan vasta pitkän tovin jälkeen. Sitä oli edeltänyt vierestäni kysymys: Isi, miksi sinä itket? Edellä kerrotusta on jo neljännesvuosisata ja esikoiseni tukevasti kiinni elämässä omilla jaloillaan. Tarinani jatkuu kuitenkin miltei eilisestä. Viime joulujen välissä olin ottanut urakaksi autotallivarastoni muuton sille soveliaampaan paikkaan. Koska uusi säilytystila oli kooltaan vain puolet edellisestä, olivat seinät täynnä metallikiskojen ja kannakkeiden varaan propattuja hyllyjä. Keskimmäinen poikani, opiskelijanuorukainen Helsingistä, oli apunani kuljetuksissa ja lastaamassa tavaroita niiden uusille sijoille. Lähimmäs katon rajaa pinosimme koottavan kirjahyllyn tasoja, sen osin lasisia liukuovia sekä ylijäämätuoleja. Osaurakka oli taas kerran valmis ja olimme juuri lähdössä hakemaan uutta lastia. Se tapahtui silmänräpäyksessä. Muistan vain humauksen ja kolauksen päässäni. Uuden varaston kapea lattiatila oli sikin sokin hyllytasoja ja huonekaluja. Poikani oli polvillaan lattialla ja piteli päätään. Hänen kysymyksensä, mitä nyt tehdään, päästi minut piinasta ja risti hetkeksi käteni. Ei ollut sattunut pahemmin. Nostin katseeni varaston seinälle. Olin ollut tosi huolimaton. Neljästä kannatinkiskosta kolmen kiinnitys oli pettänyt ja ne roikkuivat osin irti seinästä proppuineen ja vääntyneinä. Mutta se neljäs, juuri päidemme päällä, oli tukevasti alkuperäisellä paikallaan ja ohjannut putoavan lastin pääosin päidemme ohi. Kuka herätti minut matkalla Turkuun juuri ennen elämänlangan katkeamista nukahdettuani rattiin? Entä kuka tuki sitä neljättä hyllykannaketta kolmen muun pettäessä? Olisivatko jälkeenjääneet voineet laiminlyöntieni vuoksi koskaan antaa minulle anteeksi pienen lapsen ja täynnä elämän voimaa olevan nuorukaisen elämän sammumista? Jouluna meitä muistutetaan taivaallisesta sotajoukosta. Onneksi se joukko toimii myös rauhan töissä. Uskon tänään suojelusenkeleihin. JOULUELÄMYS KOKO PERHEELLE Jouluisella mielellä kevyen musiikin joulukonsertti tarjoaa kepeän musiikillisen tavan virittäytyä joulutunnelmaan. Konsertti järjestetään torstaina klo 19 kauniissa Lappeen Marian kirkossa paikallisten ammattitaitoisten muusikoiden voimin. Konsertin pääsolistina kuullaan persoonallisesta äänestä ja vahvasta tulkinnasta tunnettua Hannu Paloa. Toiseksi solistiksi nousee laulaja/lauluntekijä Mariina Niittymäki. Konsertin ohjelma sisältää tuttuja tunnelmallisia, joulumieltä nostattavia kappaleita sekä hieman harvinaisempia joulun herkkupaloja. Orkesterin kokoonpano koostuu tasokkaista ja taitavista lappeenrantalaismuusikoista. Pianon, urkujen ja harmonikan taakse asettuu Johanna Sientola, kitaraan Topo Björn, bassoon Toni Kälviäinen ja rumpuihin Mikko Taipale. Äänentoistosta vastaa Kalle Nyyssönen. Konsertista toivotaan uutta jokavuotista koko perheen perinnettä Lappeenrannan tulevien joulujen odotukseen. Konserttiin on vapaa pääsy, ohjelma 10.

4 6 TYÖMUOTO VAPAAEHTOISTYÖ 7 Kulttuurityöryhmä Suurella sydämellä Vapaaehtoiseksi netin kautta Joulubasaarilla tarjoillaan etelänmaalaista joulutunnelmaa Luomuviljelijä Juha Kuorttinen on kulttuurin monitoimimies. Kulttuuria kansalle Lappeenrannan seurakuntayhtymän kulttuurityöryhmän tehtävä on tuoda monimuotoisuutta seurakuntaelämään. Viimeiset kaksi vuotta työryhmän puheenjohtajana on toiminut Juha Kuorttinen. Tutustu vapaaehtoistöihin lappeenranta.suurellasydamella.fi Kulttuurityöryhmän puheenjohtajuus on yksi monista velvollisuuksista, joita Juha Kuorttinen on ottanut hoitaakseen. Lappeen seurakuntaneuvoston jäsen on lisäksi mukana lapsi- ja nuorisotyön sekä Lappeen kotiseutuyhdistyksen johtokunnissa. Kansanmusiikki on ollut aina tärkeässä roolissa Kuorttisen elämässä. Hän on soittanut Etelä-Karjalan kanteleyhtyeessä, joka oli parhaimmillaan 17 soittajan vahvuinen. Vuonna 2010 Kaustisen kansanmusiikkijuhlat myönsi Kuorttiselle mestaripelimannin arvonimen kansanmusiikkiperinteen vaalimisesta. Päivätyönään Kuorttisen luomukanalan päällikkönä toimiva 60-vuotias luomuviljelijä tuottaa ja toimittaa luomukananmunia. Monta keittäjää Kulttuuri ja musiikki ovat tärkeässä roolissa seurakuntien toiminnassa ja tapahtumissa. Kulttuurityöryhmä on omalla tavallaan tapahtumien suunnittelussa ja toteutuksessa mukana. Ryhmän juuret ovat Rauno Vanteen 50 vuotta sitten perustaman soittokunnan toiminnassa ja soittokunta kuuluu edelleen sen toimialaan. Yhteinen kirkkoneuvosto valitsee eri seurakuntien luottamushenkilöistä viisi jäsentä kulttuurityöryhmään ja nimittää yhden heistä puheenjohtajaksi. Puheenjohtajana toimiva Kuorttinen edustaa Lappeeta, Juho Jäppinen Lauritsalaa, Marja-Leena Sokura Sammonlahtea, Antti Taipale Lappeenrantaa ja Sirkka-Liisa Suonsivu Joutsenoa. Kuorttinen ei ole varma, kenen idea hänen valintansa puheenjohtajaksi oli. En ole kieltäytynyt siitä, olen vain todennut, että saatan olla täysin riittämätön, hän nauraa. Käytännössä puheenjohtajuus ei eroa merkittävästi muiden jäsenten roolista. Lappeenrannan ja Sammonlahden seurakunnissa työskentelevä kanttori Heidi Kunttu on työryhmän työntekijäjäsen. Lisäksi työryhmällä on esimieskirkkoherra, joka on useiden vuosien ajan ollut Sammonlahdesta. Yhteisessä kirkkoneuvostossa kulttuurityöryhmää edustaa kuluvalla kaudella sen entinen jäsen Aino Mölsä. Ideointia ja käytännön vastuuta Kulttuurityöryhmä kokoontuu noin neljä kertaa vuodessa. Kuorttinen käy mielellään käsiteltävät asiat ennen kokousta läpi esimieskirkkoherran kanssa. Jukka Lehtinen on ollut hyvä työpari, ei mitään valittamista, Kuorttinen kiittelee ja antaa Lehtiselle tunnustusta miehenä, joka on toiminut työryhmän pääpromoottorina ajankohtaisissa asioissa. Työryhmän vastuulla ovat seurakuntien tuleviin tapahtumiin ja vieraileviin esiintyjiin liittyvät käytännön kysymykset. Mietitään, kuka tulee esiintymään ja milloin, miten aikataulut sopivat ja mikä on esitykselle paras tila. Työryhmä ottaa mieluusti vastaan ideoita ja joskus ryhmän jäsentenkin ehdotukset kantavat hedelmää, kuten Sammonlahdessa järjestetyn liturgisen tanssikurssin tapauksessa. Joskus työryhmä ottaa kantaa siihen, otetaanko seurakuntalaisen tai esimerkiksi jäämistön tarjoamaa taideteosta vastaan. Kirkkopäiville tai vastaaviin tapahtumiin lähetetään kulttuurityöryhmästä aina edustaja tuomaan sieltä terveisiä yhteiseen ideointiin. Luottamustehtävässään jäsenet haluavat vaalia Tapahtumat ovat toteutuneet yli odotusten. myös hautausmaiden kulttuuriperintöä. Yksi työryhmän tärkeimmistä tehtävistä on käsitellä heille ehdotetut soittokunnan ja tapahtumabudjetit raamimäärärahan puitteissa. Työryhmän budjettipäätökset menevät lopulta yhteisen kirkkoneuvoston hyväksyttäväksi. Tarjonta ja kysyntä kohtaavat Juha Kuorttinen kuvaa soittokunnan olevan tärkeässä roolissa yhtymässä, mikä näkyy myös sen määrärahoissa. Hän oli katsomassa soittokunnan 50-vuotisjuhlakonserttia. Se oli todella mahtava, Kuorttinen kehuu. Konserttiin saapui entisiä soittokuntalaisia eri puolilta Suomea. Moni oli soittokunnan jälkeen päätynyt ammattilaismuusikoksi. Siinä näki sen suuren merkityksen, joka seurakuntien 50 vuotta sitten kehittämällä koulutustyöllä on ollut. Kuorttinen näkee seurakuntayhtymän kulttuuritarjonnan tilanteen positiivisessa valossa. Tapahtumat ovat toteutuneet yli odotusten. Esimerkiksi Ristin tie ja Lumikirkko ovat olleet erittäin suosittuja ja Lehmuspapeista on pidetty. Lähitulevaisuudessa Kuorttinen toivoo työryhmän käsittelevän omalta osaltaan tulevia Lappeen seurakunnan 600-vuotisjuhlia. Myös Lappeen kirkkoon vuosien pohjustuksen jälkeen saapuvat kuoriurut antavat miehelle ideoita. Vuosien ja vuosisatojen varrella kuullut musaesitykset voisivat olla kuoriuruilla toteutettuna Lounasmusiikin helmiä. Uruilla soitettaisiin sitä musiikkia, mitä menneet sukupolvet ovat soittaneet. Suurella Sydämellä -sivut esittelevät seurakuntien vapaaehtoistöitä. 20-vuotias Tiia Tenhunen ilmoittautui vapaaehtoiseksi verkossa. Tiia Tenhunen aloitti syksyllä tuotantotalouden opinnot Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. Opintojensa vuoksi Tiia toivoo vapaaehtoisuuden ajankohdalta joustavuutta. Sammonlahdessa asuvana hän toivoo myös pääsevänsä auttamiskohteisiin pyörällä. Tiia on kiinnostunut joulun alla etenkin yksin asuvien vanhusten auttamisesta. Vanhusten arjessa avustaminen ja seuranpito vaikutti hänen toiveisiinsa nähden helpoiten järjestettävältä vapaaehtoistyöltä. Tiialla oli kuitenkin myös muita syitä avustettavan kohteen valinnan taustalla. Olen aina tullut hyvin toimeen iäkkäämpien ihmisten kanssa ja omat isovanhempani ovat minulle erittäin rakkaita. Isälleni ikäihmisten auttaminen ja kunnioitus on hyvin tärkeätä ja sitä kautta olen itsekin innostunut asiasta. Tiia uskoo monen olevan nykypäivänä yksinäinen iästä riippumatta. Siksi lähimmäistyö on mielestäni hieno ratkaisu kaikille osapuolille. Kerhotoiminta Lauritsalan seurakuntakodin askarteluhuone muuttuu aina tiistaisin alakouluikäisten tyttöjen unelmaksi: pöydillä kimaltelevat bling bling -tarrat sekä kukka- ja sydänkoristeet ja niiden vieressä seisovat rivissä pastellinsävyiset maalituubit. Askartelukerhon aikana on lupa tehdä vain tyttöjen juttuja, kuten tuunata korurasioita tai rakentaa pienoisnukkekotia. Vaikka askartelua säestää taukoamaton puheensorina, tulosta syntyy. Kerhoa vapaaehtoisena vetävät Hanna Ruokoniemi ja apuohjaaja Julia Tarenius innostuvatkin kehumaan tyttöjen taituruutta ja tehokkuutta. Kokeilemme kerhossa erilaisia tekniikoita ja askarteluohjeita. Usein teen itse yhden Työkalut verkossa Muuttaessaan opintojen perässä Lappeenrantaan Tiialla ei ollut aiempaa tietoa kaupungin vapaaehtoistyötarjonnasta. Internetin vapaaehtoistyö Lappeenranta -haulla löytyivät Lappeenrannan seurakuntayhtymän ylläpitämät Suurella Sydämellä -sivut. En ollut ennen kuullut sivuista, mutta ne vaikuttivat selkeiltä. Sieltä löytyi kaikki tieto, mitä tarvitsin ja liityin vapaaehtoispankkiin. Sivuille oli helppo laittaa lyhyt kuvaus itsestä ja toiveet siitä, miten haluaisi auttaa. Se oli paljon nopeampaa ja yksinkertaisempaa kuin olin odottanut. Vapaaehtoispankkiin ilmoittautumisen jälkeen Tiia uppoutui vielä avointen vapaaehtoistöiden listaukseen. Verkosta löytyi myös mahdollisuuksia auttaa kertaluontoisella panostuksella. Parin viikon kuluttua sivulle rekisteröitymisestä Tiia sai soiton ja hänet ohjattiin eteenpäin seurakunnan yhteyshenkilön juttusille. Vapaaehtoisuus osaksi arkea Tiia Tenhusen mielestä vapaaehtoistyömahdollisuudet voisi tuoda paremmin esiin yliopistoilla ja ammattikorkeakouluissa. Uskoisin, että kiinnostuneita löytyisi paljon, jos joku pääsisi paikan päälle kertomaan toiminnasta ja miten siihen helpoiten pääsee mukaan. Koulujen ilmoitustauluille voisi myös laittaa tietoa asiasta. Tiia ei ole käynyt vielä vapaaehtoistyön peruskurssia, mutta aikoo osallistua Lappeenrannan vapaaehtoiskeskuksen järjestämälle seuraavalle peruskurssille. Kuusituntisella kurssilla käydään muun muassa läpi vapaaehtoistyön periaatteet sekä pohditaan vapaaehtoisen vastuuta ja velvollisuuksia. Tenhunen toivoo, että jokainen ottaisi vapaaehtoistyön osaksi arkeaan. Omasta kokemuksesta voin sanoa, että moni ilahtuu pakkaus avusta kaupan kassalla, kassien kantoavusta tai vaikka pienestä juttutuokiosta junassa tai kahvilassa. Jos ei muuta, niin pieneen hymyyn meillä kaikilla on ainakin aina aikaa. Tuotantotalouden opiskelija Tiia Tenhusen halu auttaa ikäihmisiä periytyy isältä. Kirkon Ulkomaan apujoukot mallin ja sen mukaelmia alkaa syntyä vauhdilla paikan päällä, Ruokoniemi kuvailee. Koska nämä tytöt eivät jää pyörittelemään peukaloitaan, vaan pistävät tuumasta toimeksi, askartelukerhon tuotoksia myydään joulukuun ensimmäisenä sunnuntaina Lauritsalan seurakunnan adventtitapahtumassa. Kaupan on esimerkiksi erilaisia leivonnaisia sekä joulukoristeita. Kerholaiset asettuvat myös itse myyntipöydän taakse ohjaajien avuksi. Tyttöjen innokkuuteen on luontaisen energian lisäksi myös toinen syy. Yksissä tuumin he ovat päättäneet lahjoittaa vaivannäkönsä palkkion eli myyntituotot Kirkon Ulkomaanavulle. Tavoitekaan ei ole ihan pieni: kaivo kehitysmaahan maksaisi euroa. Siinä olisi tyttöjen mielestä lahjaa kerrakseen. Jos tuo toive ei toteudu, vaihtoehtokin on jo katsottu valmiiksi. Myös koko kylälle ruokaa lahja kiinnosti kerholaisia kovasti. Lapset ymmärtävät hyvin konkreettisen avun merkityksen. Heille on tärkeää saada vaikuttaa avun kohteen valintaan, Hanna Ruokoniemi perustelee. Askartelukerho kokoontuu tiistaisin klo Lauritsalan seurakuntakodilla, Kauppalankatu 1. Lauritsalan seurakunnan adventtitapahtuma järjestetään sunnuntaina Tiia Tenhusen kotialbumi Basaari on persialaisperäinen sana kauppakadulle. Sanan suora käännös tarkoittaa paikkaa, jossa voi kuljeskella. Monet muistavat basaarit etelän lomien avonaisina tai katettuina kauppakujina, joissa väentungos, tinkiminen, naurunremahdukset ja ostoksia lomittavat kahvitauot luovat erityistä tunnelmaa. Kauppakatu- ja joulutunnelmaa voi käydä imaisemassa kotoisammin Lappeenrannan ev.lut. seurakuntien lähetystyön jo neljättä kertaa järjestämässä Joulubasaarissa lauantaina klo Lappeenrannan seurakuntakeskuksessa, Koulukatu 10. Tarinoinnin ja puuron syönnin ohella saman katon alta löytyy helpotusta jouluvalmisteluihin niin lahjojen kuin leivonnaistenkin muodossa. Seurakuntien yhteistyön tuloksena basaarin tuotevalikoima on varsin monipuolinen. Kauppojen joululahjavalikoimasta poikkeavat tuotteet ja tuoreet leipomukset ovat olleet syy basaarin suosioon myös edeltävinä vuosina. Basaaria järjestämässä olleet kymmenet vapaaehtoiset ja organisaattoreina toimivat lähetyssihteerit ovat halunneet satsata erityisesti laadukkaaseen käsityötarjontaan. Ostoksille houkutellaan kaikenikäisiä esimerkiksi Lappeenrannan seurakunnan 100-vuotislapasilla, junasukilla, puusydämillä, palapelikoruilla sekä erilaisilla puutuotteilla. Tuumaushetkiä joululahjahankintoihin tarjoaa basaarin koko aukioloajan jatkuva oheisohjelma. Kello 11 lähetyspappi Heikki Korvan pitämä alkuhartaus on rauhoitettu ostoksilta, mutta muuten kaupankäynti jatkuu ohjelman lomassa. Kaakossa harvinaisempi Lucia-neito tervehtii vieraita klo ja muistuttaa tapahtumaa edeltävänä perjantaina vietetystä Lucian päivästä. Lucia-neidot käynnistävät myös joululaulujukeboksin klo 12.30: pientä maksua vastaan he esittävät yleisön toivomia joululauluja. Joulumuistamisten hankintaa helpottaa ehkä myös tieto siitä, että basaarin tuotto ohjataan lyhentämättömänä seurakuntien lähetyskohteisiin turvaamaan esimerkiksi lasten koulunkäyntiä ja terveydenhoitoa kehitysmaissa. Joululaulujukeboksiin kertyneet eurot lahjoitetaan Lappeen ja Lappeenrannan seurakuntien lähetyshankkeelle, Meijän kylälle, Etiopiaan. Iida Vieraan ja muiden kerholaisten näppärissä sormissa syntyi esimerkiksi rykelmä joulupuita. Artesaani- ja lähihoitajakoulutuksen saanut Virpi Olkkonen on Lähetyssopessa oiva vapaaehtoisapu. Tule veisaamaan ja kokemaan yhdessä lauluniloa! Lappeenrannan seurakunnan musiikkityön vuoden 2014 painopiste on virsikasvatuksessa. Kevään aikana Lappeenrannan kirkossa järjestetään viisi noin tunnin mittaista virsilaulutilaisuutta, joiden teemat ovat seuraavat: klo 17 Virsiä maailmalta 2.2. klo 17 J.L. Runeberg 2.3. klo 17 Paastonaika 6.4. Pääsiäinen 4.5. Kevät ja luomakunta

5 8 YHTEISVASTUU 2014 YHTEISVASTUU Kansainvälinen avustuskohde Guatemalan intiaanit eivät enää ole näkymättömiä Lähes 40 vuotta kestänyt sisällissota runteli rankasti Keski-Amerikan ns. pohjoisen kolmion suurinta valtiota Guatemalaa. Heikoimmassa asemassa jo sodan aikana ja sen jälkeen ovat olleet maya-intiaanit, joiden ihmisoikeuksia ja toimeentulomahdollisuuksia kansainväliset kirkolliset järjestöt puolustavat maan hallituksen unohdettua sodan uhrit ja heidän jälkeläisensä. Lentokoneen ikkunasta nähty häivähdys Guatemala Citystä osoittautuu oikeaksi: miljoonakaupungin rajapyykkiä ei omin silmin tavoita. Yhtä käsittämättömältä kuin kaupungin mittasuhteet, tuntuu sen ja koko valtion lähihistoria. Sotilasdiktatuurin johtamilta vuosilta on tilastoituna 600 massamurhaa, kuollutta siviiliä, leskeä, kadonnutta ja noin miljoona pakolaista. Silmittömimmät väkivaltaisuudet osuivat 70- ja 80-lukujen vaihteeseen, jolloin puolustuskyvyttömiä maya-intiaaneja hävitettiin järjestelmällisesti esimerkiksi kokonaisia kyliä polttamalla. Vaikka vuonna 1996 solmitun rauhansopimuksen piti taata intiaaneille perustuslain mukainen vahvempi turva, maan hallinto ei ole sodan jälkeisten vuosien aikana hoitanut velvoitteitaan tai tukenut taisteluiden uhreja. Näiden laiminlyöntien vuoksi Kirkon Ulkomaanapu (KUA) taistelee yhteistyössä Luterilaisen Maailmanliiton (LML) ja paikallisten järjestöjen (ADP) kanssa ihmisoikeuksien ja demokratian vahvistamisen, alkuperäiskansojen oikeuksien, ruokaturvan sekä toimeentulomahdollisuuksien parantamisen puolesta Guatemalassa. Monimuotoisista ja yhteiskunnan perusrakenteisiin ulottuvista ongelmista johtuen Guatemala on valittu myös Yhteisvastuukeräyksen ensi vuoden ulkomaan avustuskohteeksi. Naiset saavat valtaa vain koulutuksen kautta Vaikka eriarvoisuus on Guatemalassa edelleen äärimmäisen kärjistynyttä, tulokset pitkäjänteisestä kehitysyhteistyöstä näkyvät maya-intiaanien elämässä esimerkiksi perheväkivallan vähentymisenä, nuorten ja naisten opiskelun lisääntymisenä ja toimeentulomahdollisuuksien monipuolistumisena. Taitojensa ja neuvokkuutensa vuoksi Donja on saavuttanut kotikylässään myös johtajan aseman, mikä on harvinaista miesvaltaisessa kulttuurissa. Avustusjärjestöjen tunnuslauseen mukaisesti Guatemalassa on jalkauduttu sinne, minne muut eivät mene: KUA:n ja LML:n tuen turvin paikallinen toimija ADP on pystynyt etsimään autettavia suoraan kylistä. ADP on luonut esimerkiksi maan pohjoisosan intiaanikyliin havaintoryhmiä, joissa kansalaisyhteiskuntaa rakennetaan sisältä käsin. Naisten oikeuksien, toimeentulon ja terveyskasvatuksen ohella ryhmissä käsitellään ympäristöön ja jätteiden kierrätykseen liittyviä kysymyksiä. Tucurun kylän havaintoryhmää vetää ketshiä äidinkielenään puhuva 53-vuotias Donja Dominga. Tämä voimanpesä, joka hoitaa myös iäkkäitä vanhempiaan ja lapsenlapsiaan, on pystynyt Avustusjärjestöjen tunnuslauseen mukaisesti Guatemalassa on jalkauduttu sinne, minne muut eivät mene. ADP:n tarjoaman työpajakoulutuksen myötä auttamaan kaltaisiaan suurperheiden äitejä lisätulojen hankkimisessa. Pienimuotoisella bisneksellä, kuten erilaista viljelyä harjoittamalla ja kanoja kasvattamalla naiset ovat voineet turvata esimerkiksi ravinnon saannin miesten työskennellessä kaukana kotoa sekä kouluttamaan kylän nuoria. Donja itse ei osaa edelleenkään lukea ja kirjoittaa: hänen lapsuutensa täytti jokapäiväinen kahvin kerääminen sekä tortillojen leipominen ja myyminen. Äitinsä tavoin Donjan lapset eivät ole joutuneet uhraamaan lapsuuttaan pelkästään työnteolle: kaikki neljä tytärtä ja neljä poikaa ovat päässeet kouluun ja hankkineet itselleen hyvän ammatin. Muutos vaatii venymistä jopa äärimmäisyyksiin Vaikka Donjan kylän nuorille on käynyt hyvin, Guatemalan maakuntien kaduilla kohtaa edelleen lukuisia lapsia työnteossa: Eino Mikkonen myymässä hedelmiä tai paikkaamassa vaurioituneita teitä. Miesten plantaaseilla tai tehtaissa ansaitsema 4,5 euron päiväpalkka ei riitä mitenkään elättämään keskimäärin seitsemän hengen kotitalouksia. Yhdeksänlapsisen perheen esikoiselta, 22-vuotiaalta Maydalta kouluun pääsy vaati melkeinpä ylitsepääsemätöntä sitkeyttä. Isänsä määräyksestä hän joutui huolehtimaan nuoremmista sisaruksistaan ja tekemään osansa perheen toimeentulon turvaamiseksi. Maydan isä vastusti koulunkäyntiä jopa niin vankasti, että uhkasi tehdä tyttärensä perinnöttömäksi ja erottaa hänet perheestä. Isä pelkäsi, että Maydan opiskeluiden vuoksi koko heidän perheensä joutuisi syrjityksi kyläyhteisössä. Sinnikkyytensä ansiosta Mayda taisteli kuitenkin tiensä yliopistoon asti. Opiskeluiden eteenpäin vieminen vaatii Maydalta edelleen paljon vaivannäköä: hän joutuu tekemään koulun ohella kahta työtä, keskittämään opiskelunsa iltoihin ja matkustamaan joka päivä yli tunnin yhdensuuntaisen bussimatkan kampukselle. Opiskelujensa kyseenalaistusta Mayda ei ole kohdannut ainoastaan omassa kotikylässään: yliopistolla hän kuulee lähes päivittäin ivallisia kommentteja rodustaan ja perinnepukuun pukeutumisestaan. Maydaa, kuten lukuisia muitakin apua saaneita paikallisia intiaaninuoria määrittää yksi yhteinen piirre: he haluavat jakaa saamaansa pääomaa omien kyläyhteisöjensä hyväksi. Mayda on vetänyt esimerkiksi naisten lukutaitoryhmää. Kohonneen omanarvontuntonsa myötä he uskaltavat myös kyseenalaistaa perinnäisiä tottumuksia: Maydan ohella hänen kotikylänsä kaksi muutakin nuorta naista käyvät nyt yliopistoa. Voiko sodan henkisiä haavoja parantaa? Sota jätti jälkeensä käsittämättömän määrän henkilökohtaisia tragedioita, mutta myös epävakaan poliittisen ilmapiirin ja väkivallan kulttuurin. Guatemalan intiaanit elävät yhä peläten. Sotarikoksiin syyllistyneen nykyisen presidentin on väitetty hävittäneen viime vuosina lähes 600 alkuperäisväestön edustajaa väkivaltaisesti. Jo aiemmin yksi avustusjärjestöjen vaikeimpia haasteita on ollut psykososiaalisen tuen ja terapia-avun hankkiminen hallituksen laiminlyömille sodan uhreille. Sen henkinen kuormitus ilmenee yksittäisillä henkilöillä, kuten nyt 35-vuotiaalla Bernavella fyysisinä oireina, esimerkiksi unettomuutena. Bernave oli vain muutaman vuoden ikäinen, kun hänen Maydan on työskenneltävä päiväsaikaan vanhempiensa omistamassa kaupassa, jotta hänelle vapautuu illalla aikaa opiskeluun. isänsä yksinkertaisesti vietiin pois Guatemalan pohjoisen maakunnan Alta-Verapazin intiaanikylästä lähes sadan muun miehen mukana. Muutama vuosi tuon kohtalokkaan hetken jälkeen Bernaven äiti sairastui ja hänen kuoltua poika jäi asumaan isoäitinsä kanssa. Mummonsa nukuttua pois Bernave menetti viimeisen sukulaisensa ja jäi heitteille. Vaikka sosiaalisesti huippulahjakas Bernav e on pakon sanelemien vaellusvuosiensa jälkeen päässyt kiinni opiskeluihin ja tavalliseen elämään, sodan taakka elää hänessä edelleen. Monilla Bernaven kaltaisen kohtalon kokeneilla on vain toive löytää kadonneen sukulaisen hauta ja saada asia lopullisesti päätökseen. Vaikka viimeisen parin vuoden ajan Guatemala on selvittänyt verisen sisällissodan tapahtumia, ja oikeudenkäynneissä on tuomittu esimerkiksi entisen armeijan eliittijoukkojen sotilaita, maata koettelevat edelleen esimerkiksi maailman Yhteisvastuu 2014 kotimaankohde saattohoito, jolle ohjataan 20 % keräystuotosta 60 % varoista käytetään Guatemalan hyväksi Kirkon Ulkomaan avun kautta Kirkon ja hiippakuntien diakoniarahastot sekä keräävä seurakunta saavat 10 % keräystuotosta viime vuonna suomalaiset lahjoittivat Yhteisvastuukeräykselle , 78 euroa Terttu Kunnas Lappeenrannan seurakunnan kappalainen, kaupungin paikallinen Yhteisvastuu-keräyspäällikkö Tiina Huikuri sai sovittaa maya-naisen perinnepukua. Hametta varten tarvitaan liki kahdeksan metriä kangasta. Bernave toimi tulkkina Kirkon Ulkomaanavun yhteyshenkilöille järjestetyllä matkalla. Palkallaan hän maksaa kesken olevia yliopisto-opintojaan. Valtakunnalliset keräystilit: Nordea FI Pohjola Pankki FI Danske Bank FI Handelsbanken FI Aktia FI Lappeenrannan seurakuntien viitenumerot: Joutseno: Lappee: Lappeenranta: Lauritsala: Sammonlahti: korkeimmat väkivaltatilastot, järjestäytynyt rikollisuus ja korruptio sekä oikeuslaitoksen tehottomuus ja rankaisemattomuus. Sodan tuhot ovat olleet niin syvät, että niiden paikkaaminen vaatii ainakin yhden sukupolven mittaisen ajan. Teksti: lähde: Tiina Huikurin muistiinpanot Guatemalan tasavalta 14 miljoonaa asukkaan valtio on Keski-Amerikan suurin maa arviot pääkaupunki Guatemala Cityn asukasluvusta vaihtelevat 3-8 miljoonan välillä pinta-alaltaan noin kolmannes Suomesta sisällissota runteli maata vuosina , rauhansopimus solmittiin 1996 pääkieli espanja, minkä lisäksi maassa puhutaan 23 intiaanikieltä kuten ketshiä ja pogomshia merkittävimmät vientituotteet banaanit, kahvi, sokeriruoko, puuvilla, maissi ja mausteet suurin osa väestöstä kuuluu roomalaiskatoliseen kirkkoon, myös heimouskonnot elävät vahvana Gun Pettersson Terttu Kunnas kolumni Saattohoito onni vai oikeus? Lehtien kuolinilmoituksista saamme lukea, kuinka omaiset kiittävät kotisairaalaa tai jotain hoitolaitosta rakkaansa hyvästä saattohoidosta. Kiitokset ovat perusteltuja ja totta. Maassamme on erittäin korkeatasoista osaamista saattohoidossa. Ensimmäiset saattohoitokodit perustettiin 25 vuotta sitten. Useilla alueilla saattohoitoa on kehitetty vahvasti niin perusterveydenhuollossa kuin keskussairaalatasolla. Näin on tehty muun muassa Kymenlaaksossa. Miksi sitten Yhteisvastuukeräys on nostanut ensi vuoden kohteekseen saattohoidon kehittämisen ja sen saatavuuden parantamisen? Suomalaisen saattohoidon ongelma ei kytkeydy hoidon laatuun vaan lähinnä sen saatavuuteen. Raporteissa todetaan, että Suomi ei täytä niitä suosituksia, joita EU ja WHO ovat asettaneet inhimilliselle kuolemalle ja kärsimyksen lievittämiselle. Meillä ei ole riittävän laajasti osaamista ammattimaisen saattohoidon toteuttamiseen. Tämän seurauksena useilla alueilla saattohoidon tarpeessa olevat potilaat eivät saa kaipaamiaan ja heille kuuluvia palveluja. Tuleva Yhteisvastuukeräys kampanjoi sen puolesta, että yhdenkään kuolevan potilaan ei tarvitsisi kärsiä kivuista siksi, että osaavaa saattohoitoa ei ole tarjolla. Jokaisen saattohoitoa tarvitsevan ihmisen on saatava inhimillinen, laadukas ja lempeä elämän loppuvaiheen hoito. Saattohoidon edellytyksiä on parannettava tasapuolisesti joka puolella Suomea. Saattohoidon saatavuutta parantamalla potilaat voidaan hoitaa tarkoituksenmukaisissa paikoissa: nykyistä suurempi osa terveyskeskusten vuodeosastoilla ja kotihoidossa erikoissairaanhoidon sijaan. Näin saadaan myös taloudellisia säästöjä. Saattohoidon perustelut eivät toki saa koskaan olla taloudellisia. Useat meistä haluaisivat kuolla kotonaan. Nykyiset saattohoidon rakenteet tekevät monen kohdalla tämän toiveen toteuttamisen mahdottomaksi. Potilaan tarpeiden kuuleminen, ihmisarvon kunnioittaminen, osaava hoito ja lempeä hoiva on mahdollista tuoda myös kotiin, jos niin halutaan. Tapio Pajunen Keräysjohtaja, Yhteisvastuukeräys

6 10 AIKUISTYÖ SANOMA 11 Nuoret aikuiset Kunpa olisi edes jotain jossain Seurakunta on tarjonnut syksystä alkaen elämän ruuhkavuosia eläville nuorille aikuisille olohuoneen yhteiseksi hengähdyspaikaksi. Seurakuntapastori Reetta Karjalaisen ja vapaaehtoinen Hanna Hyvärisen mukaan monella nuorella aikuisella on kaipuu löytää oma hengellinen koti tai paikata katkennut seurakuntayhteys. 1. Mitä tarkoitatte termillä nuori aikuinen? Nuori aikuinen voi olla vuotias, perheellinen tai sinkku, työssäkäyvä tai opiskelija, henkilö, joka kokee kasvaneensa selkeästi ohi seurakuntien nuorten toiminnasta. 2. Minkälaista toimintaa kohderyhmälle on jo järjestetty? Viime kevään avaustapahtumana oli Pekka Simojoen konsertti, mutta varsinainen startti Tuosassa piti sisällään raamattuopetusta, syksyn ohjelman ideointia, makkaranpaistoa ja saunomista. Lokakuussa fiilistelimme Elävien kivien musiikkia, keskustelimme kotiseurakunnasta ja pidimme Jazz Memorial-yhtyeen rikastuttaman kansainvälisen messun. Marraskuun Lyhtymessusta ja keskustelutilaisuudesta vastasi gospelkuoro Sound of Faith. 3. Nuoret aikuiset ovat suurin kirkosta eroajien ryhmä. Miksi heitä aktivoidaan nyt eikä aiemmin? Työn aloittaminen vaatii, että sen ottaa asiakseen. Vastaavanlainen toiminta on viimeksi ollut aktiivisimmallaan 90-luvulla. Esimerkiksi Lappeenrannan seurakunta ja oppilaitostyö ovat koettaneet saada työhön uutta virtaa. 4. Mitkä ovat nyt virinneen toiminnan lähtökohdat? Vastuu tapaamisista ja niiden sisällöstä on mahdollisimman pitkälle kohderyhmällä itsellään. Monista nuorista aikuisista on huokunut se, että he kyllä tietävät, mitä haluavat. Pidämme myös kiinni siitä, että keskustelunaiheemme ja pikkukirkkopäivät Elämän ruuhkavuosia elävät kokevat tekemisen sijaan keskustelun, hengähtämisen ja asioiden jakamisen tärkeäksi. teemamme koskettavat laajasti kaikkia nuoria aikuisia. 5. Minkälaista yhteisöllisyyttä nuoret aikuiset kaipaavat? Sekä perheelliset että perheettömät toivovat ennen kaikkea yhdessäoloa samanhenkisessä porukassa. Yhteisiin hetkiin on toivottu myös musiikkia ja raamattuopetusta sekä arjessa jaksamiseen ja seurakuntayhteyteen liittyviä teemoja. Olemme pyrkineet tekemään Elämä on lahja, kuolema on pakko Lappeenrannan Pikkukirkkopäivillä tiistaina keskusteltiin Yhteisvastuukeräyksen vuoden 2014 teemasta, joka on saattohoito. Keräyksen tuella maahamme luodaan osaamisverkosto, joka tarjoaa neuvoa, tukea ja rohkaisua saattohoitoa tekeville organisaatioille ja työntekijöille. Matalan kynnyksen kirkkoiltamassa aihetta niin omaisten kuin asiantuntijoidenkin näkökulmasta tarkastelivat tilaisuuden panelistit uutisankkuri Peter Nyman, toimittaja-kirjailija Minna Lindgren, urheilija ja luennoitsija Wilson Kirwa, Terhokodin johtaja Juha Hänninen sekä Mikkelin hiippakunnan piispa Seppo Häkkinen. Juha Hänninen kuvasi saattohoitoa turvallisuuden luomiseksi: sen avulla voidaan helpottaa sairaan fyysistä, psyykkistä ja henkistä olotilaa. Saattohoito mahdollistaa myös perheen selviämisen heidän läheisensä sairastaessa parantumattomasti. Vaikeaan elämäntilanteeseen panelistit antoivat ohjeeksi läsnäolon sekä ilojen ja surujen jakamisen niin sairaan kuin oman lähipiirin kanssa. Kuoleman hetkellä sen suhteuttaminen johonkin suurempaan kuvaan ja kristillinen toivo voivat helpottaa surua: siihen sopeutuminen ei merkitse unohtamista. Vaikka lähdön hetki on aina vaikea, ilman kuolemaa on mahdoton ymmärtää, miksi elämä on niin ainutkertaista ja arvokasta. Lue lisää pikkukirkkopaivat.fi Kirkkopäivät järjestetään seuraavaksi Kouvolassa tapaamisista sellaisia, joissa viihtyisimme itsekin. Rodeo 6. Ovatko nuoret aikuiset oikeasti niin haasteellinen kohderyhmä kuin oletetaan? Meidän haasteenamme on erityisesti tavoittaa ne, joilla ei ole tällä hetkellä kontaktia seurakuntaan. Olemme halunneet tehdä mukaan tulon mahdollisimman vaivattomaksi kaikille. Mitään raja-aitoja ei pystytetä ja siksi toiminta ei profiloidu selkeästi jonkin työalan tai erikseen nimetyn, yhtymään kuuluvan seurakunnan alle. Olemme saaneet palautetta, jossa on toivottu toimintaa seuraavin sanoin: kuhan oli ees jotain jossain. 7. Kuinka usein nuoret aikuiset tapaavat? Kokoonnumme kerran kuukaudessa sunnuntai-iltapäivisin. Voi olla, että viikonloput poikivat myös pienimuotoisempia kohtaamisia viikolle. Jos innostuit toiminnasta, ota yhteyttä Sakari Kiiskiseen, p , Hanna Hyväriseen, tai Juho Karjalaiseen, p , Tykkää Facebook-sivusta Lappeenrannan seurakuntien nuoret aikuiset. Löydät sieltä pian ensi kevään kokoontumisten ajankohdat. Ehdota myös nimeä nuorten aikuisten toiminnalle ja laita ideasi näkyviin Facebookiin! Joulukuussa nuoret aikuiset kohtaavat sunnuntaina , jolloin nautitaan kansainvälisestä joulukirkosta klo ja tunnelmoidaan klo 18 kauneimmilla perhehenkisillä joululauluilla sekä suomeksi että englanniksi. Perheellisiä varten on järjestetty lastenhoito. Illan moderaattori Tapio Pajunen kuvasi meidän elävän piilotetun kuoleman aikaa. Pajusen vieressä panelistit Peter Nyman (vas.) ja Seppo Häkkinen. LÄHETYSTYÖ Joululahjallasi voi saada aikaan pysyvää muutosta Yritykselläsi on mahdollisuus antaa tänä vuonna joululahja, joka muuttaa kokonaisen kansanryhmän elämän ja antaa heille mahdollisuuden kestävään kehitykseen ja parempaan tulevaisuuteen. Tämä viesti lähtee eteenpäin kauppaneuvos Ahti Mannisen nimissä Etelä-Karjalan kauppakamarin 470 jäsenyritykselle. Yritykset voivat muistaa jouluna yhteistyökumppaneitaan ja asiakkaitaan erilaisella joululahjalla, jolla muutetaan pysyvästi mandsa-kansan elinolosuhteita Etiopiassa. Mandsojen asuinalue vuoristoisessa Sailemissa on ristitty Meijän kyläksi. Heimon vaikutusmahdollisuuksia omien elinolosuhteidensa kehittämiseen edistetään Lappeen ja Lappeenrannan seurakuntien, Suomen Lähetysseuran ja Suomen Ulkoministeriön yhteisellä, kolmivuotisella projektilla. Syr Ajankohtaista Aikuiset saavat oman virsimittelön Suomen Kirkkomusiikkiliitto haluaa innostaa ensimmäisellä valtakunnallisella Virsikisalla aikuisia sekä rippikoulun käyneitä nuoria laulamaan virsiä ja tutustumaan suomalaiseen virsiperinteeseen. Kisan tähtäimenä on myös osallistujien hengellisen identiteetin vahvistaminen sekä heidän perehdyttämisensä kirkkovuoden sisältöihin ja kristillisen uskon perusteisiin. Lappeenrannan ev.lut. seurakuntien kanttorit ottavat marraskuun loppuun asti vastaan ilmoittautumisia Virsikisaan. Alueelliset kirkkomusiikkipiirit toimivat kisan paikallisina järjestäjinä. Virsikisaan ilmoittaudutaan kolmen tai neljän hengen joukkueina. Joukkueen jäsenistä armi auttaa Ketkä olisivat tämän päivän Itämaan tietäjät ja miksi? Niin vaarallista kuin onkin tunkea Raamatun ikikertomuksiin ajankohtaisuuksia, ne voivat kuitenkin auttaa meitä tulkitsemaan kertomuksia reaaliajassa. Itämaan tietäjät edustivat oman alansa ammatillista huippuosaamista, edustivat toiseutta paikallisessa kulttuurissa ja ottivat vakavasti sen kulttuurin ydinkertomuksen, Vapahtaja-kuninkaan odotuksen. Tämän takia he herättivät pelkoa kaikissa niissä, joiden valta-asemaa heidän tietonsa uhkasi. Mikään ei ole hallitsijalle niin uhkaavaa kuin tuleva Messias. Tulleesta Messiaasta on aina jinnästä, eristämisestä ja jopa väkivaltaisesta kohtelusta johtuen mandsoilla ei ole aiemmin ollut keinoja muuttaa elinympäristöään. Seurakuntayhtymän yhteisen kirkkovaltuuston ja lähetyksen työryhmän edustajana Ahti Manninen haluaa olla mukana herättämässä innostusta mittavalle lähetyshankkeelle. Projektin aikana mandsojen ja alueen pääheimon gumarojen välisiä epäluuloja hälvennetään esimerkiksi alueen infrastruktuuria parantamalla sekä monilla muilla käytännön toimilla, kuten tukemalla mandza-nuorten yläkoulunkäyntiä uudella asuntolahankkeella ja järjestämällä yhteisiä retkiä heimo-alueiden ulkopuolelle. Manninen on vaikuttunut siitä, miten pienellä rahalla todellinen muutos mandsojen elämässä mahdollistuu. Joulukortteihin tai muihin joulumuistamiseen varatuilla euroilla saa Etiopiassa jo paljon aikaiseksi: esimerkiksi pulpetit kuudelle koululaiselle maksavat 40 euroa, pienlaina yhdelle paikalliselle naiselle 50 euroa Markku Pihlaja ja 100 kahvipensaan tainta 5 euroa. Lappeen ja Lappeenrannan seurakuntien yhteisenä tavoitteena on kerätä kolmessa vuodessa euroa Meijän kylän kehitystyöhön. Kuluneen syksyn aikana esimerkiksi lappeenrantalaiset nuoret ovat osallistuneet talkoisiin taksvärkillä ja järjestämällä life-iltoja. Ensi helmikuussa on luvassa kaikille avoin Meijän kylä -ilta, jossa kerrotaan tarkemmin projektin kuulumisista., Tutustu hankkeeseen ja mah dollisuuksiin tukea sitä os. kuinka-voin-auttaa.htm Meijän kylälle oli kerätty marraskuun 2013 loppuun mennessä ,67 euroa. Lue tammikuussa julkaistavasta Seurakuntatervehdyksestä, miten Meijän kylän joulukampanja onnistui. yksi voi vaihtua kisan eri vaiheissa. Seurakuntavaiheen Virsikisa järjestetään helmikuussa 2014, joten aikaa virsien opettelemiseen on vielä kosolti. Seurakuntakisasta valitaan edustusjoukkue piirikisaan, joita pidetään kirkkomusiikkipiireittäin. Piirikisan voittajajoukkue lähtee toukokuun valtakunnalliseen Virsikisan finaaliin Turun tuomiokirkkoon. Seurakunta- ja piirikisaa varten kilpailijat opettelevat 40 virttä, joista monet ovat jo entuudestaan tuttuja. Listalta löytyvät esimerkiksi virret Avaja porttis, ovesi, Maa on niin kaunis ja Kosketa minua Henki. Finaaliin yltäneiden kilpailijoiden haasteena on muistaa vielä 20 virttä lisää. Lisätietoja kisasta voit katsoa Suomen Kirkkomusiikkiliiton verkkosivuilta fi. Ilmoittautumisaika päättyy Elämänlanka Uusi mahdollisuus Niityllä lunta, hiljaiset kadut, taakse jo jäänyt on syksyn lohduttomuus. Muistojen virta, lapsuuden sadut. Sanoma joulun on uusi mahdollisuus. Joulun alla palaan usein ajatuksissani oman lapsuuteni jouluihin. Silloin jouluvalmisteluihin käytettiin paljon vähemmän aikaa kuin nykyisin. Lahjat olivat suurelta osin itse valmistettuja. Aattoaamuna pääsin isän kanssa noutamaan joulukuusta omasta metsästä. Kuusen tuoksu ja oikeat kynttilät toivat joulun puhtaaseen tupaan. Joulusaunan jälkeen alkoi varsinainen joulujuhla. Lauloimme yhdessä kuusen ympärillä. Kaksi laulua kohosi ylitse muiden, Joulupuu on rakennettu ja Heinillä härkien kaukalon. Minun tehtävänäni oli jouluevankeliumin lukeminen. Tuntui siltä kuin evankeliumin henkilöt olisivat olleet elävinä silmieni edessä: Maria ja Joosef vastasyntyneen Jeesus-lapsen kanssa tallissa, paimenet lampaittensa ääressä ja suurta uutista kertova enkeli Betlehemin kedolla. Jouluevankeliumissa oli pienelle pojalle paljon ihmettelemisen aiheita. Ensimmäisen joulun tapahtumat sijoittuivat arkisiin ja vaatimattomiin puitteisiin. Olosuhteissa oli jotakin hyvin samankaltaista kuin minun lapsuuteni vaatimattomissa, mutta niin onnellisissa jouluissa. Kööpenhaminassa on matkailunähtävyytenä kuvanveistäjä Bertel Thorvaldsenin Kristus-aiheinen veistoskokoelma. Kun kuvanveistäjä sai aikoinaan teoksensa valmiiksi, patsaat täytyi pakata huolellisesti kuljetusta varten. Taiteilija määräsi, että Kristusta esittävä veistos piti suojata heinillä ja oljilla: olivathan juuri ne olleet Vapahtajan syntymävuoteenakin. Tarinan mukaan seuraavana keväänä patsaan sijoituspaikan ympärillä puhkesi moninaisten kukkien kauneus ja väriloisto: seudulle ilmaantui myös aiemmin tuntemattomia kukkia, joiden siemenet olivat kulkeutuneet sinne heinien ja olkien mukana. Uusi, odottamaton kauneus yllätti ihmiset. Samalla tavalla Raamatusta voi avautua aivan yllättäviä ja uusia näköaloja, kun annamme sen sanoman painua sydämiimme. Raamatun keskeisin sisältö on sanoma Jeesuksesta Kristuksesta ja hänen valmistamastaan pelastuksesta. Tämä sanoma on ikään kuin verhoiltu heiniin ja olkiin siis monessa mielessä halpaan ja monella tavalla ymmärryksen rajat ylittävään asuun. Kuitenkin aina, kun Jumalan Sana löytää otollisen kasvupaikan - avoimen sydämen - uusi ja ennenkokematon elämä puhkeaa kukoistukseensa. Heinien ja olkien keskeltä löytyy Kristus, syntisten Vapahtaja. Tulkoon ensimmäisen joulun hyvä uutinen tänä jouluna koteihimme ja sydämiimme: Älkää pelätkö! Minä ilmoitan teille ilosanoman, suuren ilon koko kansalle. Tänään on teille Daavidin kaupungissa syntynyt Vapahtaja. Hän on Kristus, Herra. Toivotan Seurakuntatervehdyksen lukijoille armorikasta Herramme ja Vapahtajamme syntymäjuhlaa! Osmo Kontinen Joutsenon seurakunnan kirkkoherra päästy eroon viimeistään tappamalla. Monista tietäjäehdokaista esittäisin kolmea miestä (anteeksi Himanen ja kaikki viisaat naiset). Avaruustähtitieteen professori Esko Valtaoja myöntää olevansa kotonaan maailmankaikkeudessa ja tunnustaa oman agnostisminsa. Hän tietää niin paljon kaikesta, että voi lausua rehellisimmän kaikista uskontunnustuksista: En tiedä. Emeritus professori Antti Eskola tulee jouluumme marksilaisen sosiaalipsykologian maasta ja tunnustelee nyt uskoaan vaikka ei niin kuin kirkko uskoo. Häntä kirkko yrittää toistuvasti esitellä arvokkaana käännynnäisenä ja sotasaaliina. Kuitenkin Eskolaa voi pitää paluumuuttajana lapsuutensa uskoon: Eihän tämä voi olla kaikki. Munkki Serafim syventää kristityn käsityksiä Kauneudesta, Vapaudesta ja juutalaisesta huumorista. Hänen Tie ylösnousemukseen on usean paaston ajan ohjannut minua Betlehemistä Jerusalemiin. Nämä tietäjät syventävät uskon ihmettelyksi ja vievät meidät kävelylle maailmankaikkeuteen. Palstalla ratkotaan seurakuntalaisten esittämiä kysymyksiä seurakuntien toimintaan ja käytäntöihin liittyen. Voit toimittaa oman kysymyksesi Lappeenrannan seurakuntayhtymän tiedotustoimistoon postitse PL 45, Lappeenranta tai sähköpostilla lappeenranta.tiedotus@ evl.fi.

7 12 TAPAHTUMAKALENTERI TAPAHTUMAKALENTERI 13 Tapahtumakalenteri joutsenon srk Messu klo 10 Joutsenon kirkossa, Penttilänt. 1. Mukana Seurakuntien soittokunta. Lähetyslounas ja adventtimyyjäiset klo Joutsenon seurakuntakeskuksessa, Penttilänt. 5. Adventtivesper klo 18 Joutsenon Esiintymässä kirkkokuoro. Keskiviikko 4.12.: Nuorten kauneimmat joululaulut klo 16 Joutsenon Itsenäisyyspäivä 6.12.: Sanajumalanpalvelus klo 11 Joutsenon Jumalanpalveluksen jälkeen kunniakäynti sankarihaudoilla ja kahvitilaisuus seurakuntakeskuksessa. Klo 13 itsenäisyyspäivän juhla seurakuntakeskuksessa. Klo 15 partiolaisten soihtukulkue torilta sankarihaudoille. Klo 14 kynttilöiden sytyttäminen Rauhan hautausmaalla ja klo sankarihaudoilla. Messu klo 13 Korvenkylän seurakuntakodilla, Harmaakalliont. 2. Tiistai : Korvenkylän joulujuhla klo 12 Lounashetken kauneimmat joululaulut klo 12 Joutsenon Seurakunnan saunailta Ahvenlammella, Steniuksenkuja 4. Saunat klo , tarjoilut ja iltahartaus n. klo 19. Haukilahden majalla. klo 15 Joutsenon Joutsenon Pulpin seurakuntatalolla, Linjat. 11. Korvenkylän seurakuntakodilla, Harmaakalliont. 2. Torstai : Nuorten joulujuhla klo 17 seurakuntakeskuksessa, Penttilänt. 5. Suokumaan talolla, Suokumaant Perjantai : Jouluihme -konsertti klo 18 Joutsenon Kalle Virta laulu, Pinja Kauhanen piano. Joutsenon Jouluaatto : Hartaus klo 13 Joutsenon Perheiden aattohartaus klo Joutsenon Hartaus klo 16 Joutsenon Fysioterapia- ja KehoKeskus Tervetuloa ystävälliseen palveluun! Monipuoliset ja asiantuntevat fysioterapiahoidot myös ilman lääkärin lähetettä. Joulumyynnissä erikoishoitoja ja tuotepaketteja. Terveystuotteita: tyynyt, selkätuet, tärkeät ravintolisät, luonnon ihonhoitotuotteet. Olemme avoinna myös lauantaisin klo Valtakatu 38, Lpr, puh Joulukirkko klo 7 Joutsenon Joulukirkko klo 10 Korvenkylän Joululaulukirkko klo 18 Joutsenon Uudenvuodenpäivä : Sunnuntai : Loppiainen : Lappeen srk Messu ja Meijän Pyhä klo 10 Lappeen Marian kirkossa, Valtak. 35. Mika Lehtola, Anni Paukkala ja Sauli Ruskeepää, kirkkokuoro. Messu klo 10 Nuijamaan kirkossa, Tassiant. 9. Timo Rosqvist ja Marjo-Riitta Lehtonen, kirkkokuoro. Lähetyksen joulumyyjäiset heti jumalanpalveluksen jälkeen Nuijamaan seurakuntatalolla. Messu klo 10 Ylämaan kirkossa, Koskent. 1. Hanna Kilkkinen ja Maria Kuusiniemi, kirkkokuoro. Tuula ja Jukka Penttilän navetalla, Vainikkalant. 78, Kasukkala. Ritva Tamminen Adventtiseurat klo 18 Lappeen seurakuntasalilla, Kirkkok. 10. Antti Vanhanen. Keskiviikko 4.12.: Rauni ja Lilja Kultasella, Kivisaarent. 568, Partala-Saarniala. Timo Rosqvist Itsenäisyyspäivä 6.12.: Sanajumalanpalvelus klo 10 Lappeen Marian Mika Lehtola ja Sauli Sanajumalanpalvelus klo 10 Nuijamaan Hanna Kilkkinen Sanajumalanpalvelus klo 10 Ylämaan Timo Rosqvist ja Maria Kuusiniemi, kirkkokuoro. Messu klo 10 Lappeen Marian Timo Rosqvist, Mika Lehtola ja Maria Kuusiniemi, Sergei Slovachevsky, sello. Tiistai : Sotaveteraanien joulujuhla klo 13 Lappeen seurakuntasalilla, Kirkkok Nuijamaan palvelutalolla. Sirkka Kiuru Kauneimmat joululaulut lapsille ja aikuisille ti klo 18 Pontuksen seurakuntakodilla, Juustenink. 29. Anni Paukkala TURVAPUHELIMET & TEKNISET APUVÄLINEET Järjestä elämäsi perhejuhlat upeassa Ruustinnassa! Yritysten ja yhdistysten jouluruokailu tilauksesta. Otayhteyttä Lappeen Ruustinna Oy Valtakatu 80, käynti Kaukaankatu 2, p Myynti Vuokraus Asennukset Huollot Standertskjöldinkatu 1, LAPPEENRANTA P palvelukeskus Kosenkodilla, Pappilant. 1. Anni Paukkala ja Maria Kuusiniemi (kahvi 13.00, laulut 13.30) Haapajärven seniorikerholla. Hanna Kilkkinen ja Sauli Kauneimmat joululaulut lapsille ja aikuisille ke klo 18 Karhuvuoren seurakuntakodilla, Karhuvuorenk. 19. Anni Paukkala ja Marjo-Riitta Lehtonen. Hujakkalan vanhalla koululla, Vaalimaant Mika Lehtola ja Maria Kuusiniemi. Lappeen puistossa, Monolant. 103, Simola. Hanna Kilkkinen ja Sauli Lappeen koululla, Järviniitunk. 2. Mika Lehtola Tapavainolan seurojentalolla, Myllynt. 44. Timo Rosqvist ja Sauli Perjantai : Nuijamaan sotaveteraanien joulujuhla klo 17 Nuijamaan seurakuntasalilla, Tassiant. 7. Timo Rosqvist ja Marjo-Riitta Lehtonen. Kirkkokuoro. Sini Kouvosen lauluoppilaiden joulukonsertti klo 19 Lappeen Marian Vapaa pääsy. Lauantai : Joulubasaari la klo , Kouluk. 10. Sanajumalanpalvelus klo 10 Lappeen Marian Mika Lehtola, Hanna Kilkkinen ja Marjo-Riitta Lehtonen. Rippikoulun aloituspyhä. Messu klo 13 Ylämaan Mika Lehtola ja Sauli Lähetyksen joulumyyjäiset heti jumalanpalveluksen jälkeen. 14 Lappeen Ruustinnassa, Kaukaank. 2. Jorma Taipale ja Maria Kuusiniemi. Kansanlähetyksen ystävien joulujuhla klo 14 Lappeen seurakuntasalilla, Kirkkok. 10. klo 16 Lappeen Marian Anni Paukkala Lappeen Marian Mika Lehtola ja Sauli Ruskeepää, Klassinen kuoro, Lappeenrannan Naislaulajat. Ylämaan Hanna Kilkkinen ja Maria Kuusiniemi, kirkkokuoro. 19 Nuijamaan Anni Paukkala ja Marjo-Riitta Lehtonen, Nuijamaan kuorot ja Lauluvarpuset. Maanantai : klo 18 Ylämaan Hanna Kilkkinen Korkea-ahon koululla, Korkeaahont Anni Paukkala ja Maria Kuusiniemi Vainikkalan seurakuntatalolla, Rikkilänt. 38. Hanna Kilkkinen ja Maria Kuusiniemi. Keskiviikko 1 klo 18 Nuijamaan seurakuntasalilla, Tassiant. 7. Anni Paukkala ja Marjo- Riitta Lehtonen Vilkjärven koululla, Salmelant. 10. Timo Rosqvist ja Sauli Torstai : Erityisryhmien kauneimmat joululaulut klo 10 Lappeen Marian Timo Rosqvist ja Maria Kuusiniemi, Karjalakuoro. Rapattilan leirimajalla. Timo Rosqvist Heidi ja Jani Kaljusella, Ilottulant Mika Lehtola ja Sauli Perjantai : Riistarauhan julistus ja kauneimmat joululaulut klo 18 Tervakummussa, Rummunt Mika Lehtola ja Sauli Jussin Tuvalla, Muukont. 19. Timo Rosqvist Lauantai 2 Joulurauhan julistus klo 16 Vihtolan laavulla. Mika Lehtola ja Sauli Joulurauhan julistus klo 18 Kauskilan kappelinmäellä. Mika Lehtola ja Sauli Messu klo 10 Lappeen Marian Mika Lehtola, Timo Rosqvist ja Sauli Riistarauhan julistus ja kauneimmat joululaulut klo 14 Sirkjärven metsästysmajalla, Pulsant Timo Rosqvist ja Maria Kuusiniemi. 15 Lappeen Marian Anni Paukkala ja Sauli Ruskeepää, kirkkokuoro. Joulurauhan julistus riistalle klo 18 Jussin kodassa, Vainikkalant Anni Paukkala ja Sauli Maanantai : Joulurauhan julistus itsenäisyyden kuusella klo 19 Melkkolassa. Timo Rosqvist ja Martti Lähteenmäki. Jouluaatto : Jouluaaton hartaudet klo 13 Villalan hautausmaalla ja klo 14 Lahnajärven hautausmaalla. Anni Paukkala ja Maria Kuusiniemi. Perhehartaudet klo 13 ja 15 Nuijamaan Timo Rosqvist ja Marjo-Riitta Lehtonen. Perhehartaus klo 15 Ylämaan Anni Paukkala ja Maria Kuusiniemi. Jouluaaton hartaus klo 15 Vanhalla hautausmaalla. Mika Lehtola ja Sauli Perhehartaus klo Lappeen Marian Mika Lehtola ja Sauli Sanajumalanpalvelus klo 7 Lappeen Marian Mika Lehtola ja Sauli Ruskeepää, kirkkokuoro. Sanajumalanpalvelus klo 8 Ylämaan Hanna Kilkkinen ja Maria Kuusiniemi, kirkkokuoro. Sanajumalanpalvelus klo 9 Nuijamaan Mika Lehtola ja Sauli Sanajumalanpalvelus klo 10 Vainikkalan seurakuntatalolla, Rikkilänt. 38. Hanna Kilkkinen ja Maria Kuusiniemi. Sanajumalanpalvelus klo 10 Lappeen Marian Anni Paukkala Messu klo 13 palvelukeskus Kosenkodilla, Pappilant. 1. Anni Paukkala Messu klo 10 Lappeen Marian Timo Rosqvist, Hanna Kilkkinen ja Sauli Uudenvuodenpäivä : Sanajumalanpalvelus klo 10 Lappeen Marian Timo Rosqvist ja Maria Kuusiniemi. Sanajumalanpalvelus klo 13 Ylämaan Timo Rosqvist ja Maria Kuusiniemi. Sunnuntai : Messu klo 10 Lappeen Marian Anni Paukkala, Hanna Kilkkinen ja Sauli Loppiainen : Messu klo 10 Lappeen Marian Anni Paukkala, Marjo-Riitta Lehtonen, Lauluvarpuset. Lähetyksen kirkkopyhä. Lähetysväen joulujuhla Lappeen seurakuntasalilla heti jumalanpalveluksen jälkeen. Maakirkko klo 14 Sirkjärvellä. Anni Paukkala ja Maria Kuusiniemi. LAPPEENRANNAN SRK Torstai : Raamattu ajassamme klo Lappeenrannan kirkossa, Mannerheimink. 1. Sanajumalanpalvelus ja Hoosianna-kirkko klo 10 Lappeenrannan Kamarikuoro, kirkkokahvit. Sanajumalanpalvelus klo 13 Peltolan koululla, Lappeenk. 2. Sanajumalanpalvelus klo 15 Voisalmen koululla, Voisalment. 19. Kirkkokahvit. 17 Maanantai 9.12.: Lehmuskodilla, Armilank. 33. Tiistai : Peittokerho klo 13, Savonk Palvelutalolla, Kauppak Peittokerho klo 13, Mäntylänt ravintola Pikku Petessä, Kauppak. 52. Raamattu ajassamme klo Lauantai : Joulubasaari - lähetystyön joulumyyjäiset klo 11 14, Kouluk Louhenpuistossa, Peltolassa. Kirkkokahvit. Pyhäkoulu klo 11 Lehtoviidalla, Kilpukkak Saarenkatu 3, Kivisalmi. Keskiviikko 1 19 Torstai : 12 Kuutinkulmassa, Valtak Pajurannassa, Voisalment. 2. Perjantai : 19 Ristikankaan kappelissa, Lavolank. 17. Kirkkokahvit. 14 klo 17 Maanantai : 19 Jouluaatto : Hartaus klo 14 Lepolan ja klo 16 Ristikankaan hautausmaalla. Perhehartaus klo 15 Lappeenrannan Hartaus klo 22 Ratapuistossa, Hietalankadun ja Ratakadun kulmassa. Jouluyön messu klo 23 Lappeenrannan Sanajumalanpalvelus klo 7 Lappeenrannan Jumalanpalvelus klo 9 Ristikankaan kappelissa, Lavolank. 17. Uudenvuoden aatto 3 Aattohartaus klo 18 Lappeenrannan Uudenvuodenaaton tilaisuus klo 19 Harapaisen kentällä. Joululahjaksi fysiowireen lahjakortti! Kolottaako jäseniä, vaivaako stressi, väsymys? Tilaa aika Fysiowiren yksilölliseen hoitoon. Monipuoliset fysikaaliset hoidot. Erikoisosaamisalueita mm: tekonivelleikkauksen jälkeinen kuntoutus alaraajaongelmien ratkaisut hyvälaatuinen asentohuimaus akupunktio lymfahoidot laserhoidot vyöhyketerapia ikääntyneiden fysioterapia ja muut hoidot veteraanikuntoutus koti- ja hoitokotikäynnit Alaraajaongelmien tunnistaminen, ehkäisy ja hoito alaraajatutkimus yksilölliset OrthoPodo -tukipohjalliset mobilisaatio liikkuvuuden lisääminen, toiminnalliset harjoitteet, fysikaalinen hoito leikkausta ennen ja jälkeen tarvittava kuntoutus Kliinisellä jalkaterapialla hoidamme: kynnet, kovettumat, halkeamat jne. Fysioterapeutti Sari Soutukorva (ent. Kantola) on aloittanut työt Fysiowireessä. Soita ja varaa aika! Puh Tietäjänkatu 2, LAPPEENRANTA Yksilöllinen fysioterapia lääkärin lähetteellä. TÄYDEN PALVELUN PESULA KEMIALLISET- JA VESIPESUT Pyykkipalvelut Matot Juhla-asut Liinavaatteet Päällysasut Meillä voit käyttää/maksaa Omaishoitajien palveluseteleillä! PUHDASTA JOULUKSI! SE OIKEA PESULA. KULJETAMME PYYKKISI. Lappeenrannan Pesula Ratakatu Imatran Pesula (Mattojen Vuoksi) Paperharjuntie Rasilan Pesula Majavantie Parikkalan Pesula Opintie Ilo irti asumisesta! VVO:n vuokra-asunnossa asuminen on turvallista ja asioiminen on helppoa ja vaivatonta. Tutustu monipuoliseen asuntotarjontaamme ja asukasetuihimme: VVO-kotikeskus Koulukatu LAPPEENRANTA Avoinna ma-pe Puh lappeenranta@vvo.fi Yritysnumeroihimme ( xxxx) soittaminen maksaa Soneran hinnaston mukaisesti kotimaan lankapuhelimesta soitettaessa 8,35 senttiä/ puhelu +7,02 senttiä/minuutti ja matkapuhelimesta 8,35 senttiä/puhelu + 17,17 senttiä/minuutti.

8 14 TAPAHTUMAKALENTERI TAPAHTUMAKALENTERI 15 Terveyttä ja hyvää oloa Virikkeestä! Palvelemme laadulla ja ammattitaidolla kaiken ikäisiä asiakkaita, myös kotikäynteinä. Meiltä myös Lahjakortit! Raatimiehenkatu Lappeenranta P ANTENNIASENNUS MIKKOLA Antenni-, satelliitti- ja laajakaista-antennien asennukset ja vikapalvelu. Omakotitalot, taloyhtiöt ja kesämökit. Puh Uudenvuodenpäivä : Sunnuntai : Loppiainen : Lähetysväen joulujuhla jumalanpalveluksen jälkeen Lappeen seurakuntasalissa, Kirkkok. 10 A. Lauritsalan srk Messu klo 10 Lauritsalan kirkossa, Kauppalank. 1. Katja Kerkkänen, Timo Lampinen, lapsikuoro. Perinteinen Adventtitapahtuma klo Lauritsalan kirkon pihalla ja Kirkkokahvit ja puurotarjoilu, lähetysmyyjäiset, ohjelmaa ulkona ja sisällä. Pyhäkoulu klo Lauritsalan seurakuntakodin päiväkerhotilassa, Kauppanlank. 1. Kaukaan laulumiesten konsertti klo 18 Lauritsalan Vapaa pääsy, ohjelman tuotto seurakunnan diakoniatyölle. Maanantai 2.12.: Hartaus klo lähetysmyymälä Puodissa ja Pannussa Markku Liukkonen. Tiistai 3.12.: Kolmas lähetyspiiri klo 13 Hukkasella, Hakalink. 11. Keskiviikko 4.12.: Rukouksen talo avoinna klo Torstai 5.12.: Joululaulumaatti klo lähetysmyymälä Puodissa ja Pannussa Timo Lampinen. Itsenäisyyspäivä 6.12.: Sanajumalanpalvelus klo 10 Lauritsalan Kukka-Maaria Kalpio, Timo Lampinen, Kaukaan laulumiehet. Lähetysmyymälä suljettu! Messu klo 10 Lauritsalan Leena Haakana, Timo Lampinen, Luukaskuoro. Joulun lauluja -konsertti klo 18 Lauritsalan Petteri Hietamies, baritoni ja Antti Taipale, säestäjä. Vapaa pääsy, ohjelma 10. Osa tuotosta seurakunnan diakoniatyölle. Maanantai 9.12.: Hartaus klo lähetysmyymälä Puodissa ja Pannussa Maria Repo. Viikkomessu klo 10 Lauritsalan Katja Kerkkänen, Timo Lampinen. klo 18 Lauritsalan Timo Lampinen, Kukka-Maaria Kalpio. Äijien torstaiturinat klo Puodissa ja Pannussa Diakoniatyön ja Norpannurkan yhteinen joulujuhla klo Lauritsalan Leena Haakana, Timo Tuikkanen ja Ulla Rustholkarhu. Ilm mennessä p Ruoka- ja kahvitarjoilu. Vapaaehtoinen ruokamaksu. Lauantai : Lähetysbasaari klo , Kouluk. 10. Sanajumalanpalvelus, partiolaisten kirkkopyhä klo 10 Lauritsalan Katja Kerkkänen, Timo Lampinen, Sudenpentujen lupauksenanto. Kirkkokahvit ja partiolaisten myyjäiset seurakuntakodilla klo saakka. Pyhäkoulu klo Lauritsalan seurakuntakodin päiväkerhotilassa. Lauritsalan Timo Lampinen, Pentti Berg. Lähetysarpajaiset. Maanantai : Hartaus klo lähetysmyymälä Puodissa ja Pannussa Joulupuuroa tarjolla klo lähetystyön hyväksi. Leena Haakana. Arkipyhäkoulu klo Lauritsalan seurakuntakodin päiväkerhotilassa. Anne Seino. Keskiviikko 1 Rukouksen talo avoinna klo lähetysmyymälä Puodissa ja Pannussa 18 Tirilän työväentalolla. Timo Lampinen, Katja Kerkkänen. Lähetysarpajaiset. Messu klo 10 Lauritsalan Pentti Berg, Timo Lampinen. Jouluaatto 24.12: Hartaus klo 14 Lauritsalan Pentti Berg, Timo Lampinen, Katri Piutula, huilu, Lauritsalan reserviupseerit/harri Holm. Hartaus klo 16 Lepoharjun kappelissa, Ilottulant. 21. Leena Haakana, Antero Kokko. Hartaus klo 17 Sankarihautausmaalla. Sanajumalanpalvelus klo 7 Lauritsalan Kukka-Maaria Kalpio, Timo Lampinen. Messu klo 10 Lauritsalan Pentti Berg, Antero Kokko. Messu klo 10 Lauritsalan Leena Haakana, Antero Kokko. Uudenvuodenpäivä : Sanajumalanpalvelus klo 10 Lauritsalan Kukka-Maaria Kalpio, Timo Lampinen. Puoti ja Pannu auki ma-pe klo Joulutauko myymälässä Seurakunnan kuorot ovat joulutauolla SAMMONLAHDEN SRK Lauantai : Lähetyksen myyjäiset ja kirpputori klo Sammonlahden kirkolla, Hietakallionk. 7. Hartaus Maarit Hirvi. Myynnissä käsitöitä, leivonnaisia ja kortteja. Arpajaiset. JOULU TULEE MYÖS KIRPPUTORILLE Meiltä löydät joka päivä jotain vanhaa uutta Otamme vastaan lahjoituksia, myös noutopalvelu. Lahjoitus - Kierrätys - Avustus Av. ma-pe 10-17, la 10-14, Pomestarinkatu 6, Mahdollisuus herkutella riisipuurolla ja kahvion joulutortuilla. Messu klo 10 Sammonlahden Hannu Haikonen, Ulla Junell, Anu Piutula-Heinonkoski, Heidi Kunttu, Seurakuntakuoro. Kirkkokahvit. Keskiviikko 4.12.: Joulun odotusta seurakunnassa seurakuntailta Sammonlahden kirkolla. Klo joulupuuro (vapaaeht. maksu), klo Joulun odotusta toimintapisteitä, klo yhteinen kirkkohetki. Myyjäiset, diakonian kirpputori ja lähetyksen joulupuoti klo Itsenäisyyspäivä 6.12.: 14 Cup-kahvilassa, Katajak. 14. Hannu Haikonen, Heidi Kunttu, Seurakuntakuoro. Iloitse isänmaasta - itsenäisyyspäivän hartaus ja partiolaisten juhla klo 15 Sammonlahden Ulla Junell, Timo Lampi. Messu, vuoden 2014 rippikoulujen aloitus klo 10 Sammonlahden Ulla Junell, Maarit Hirvi, Heidi Kunttu. Joulun ihme- joulukuvaelma klo 18 Sammonlahden Kesto n. 30 min., vapaa pääsy. Joulun ihme- joulukuvaelma klo Sammonlahden Kesto n. 30 min., vapaa pääsy. Joulun ihme- joulukuvaelma klo 18 Sammonlahden Kesto n. 30 min., vapaa pääsy. Perjantai : Työttömien jouluhartaus ja ateria klo 12 Sammonlahden kirkolla. Ohjelmassa joulukuvaelma, ateria (5 ) ja arpajaiset. TULEVIA TAPAHTUMIA Sammonlahden seurakunta järjestää Joulun ihme -joulukuvaelman Kaikenikäisille sopivassa puolen tunnin mittaisessa kuvaelmassa seurataan jouluevankeliumin tapahtumia ja lauletaan myös muutama yhteislaulu. Mukana kuvaelmassa on eri-ikäisiä vapaaehtoisia sekä lastenohjaajia ja Sammonlahden Tumman tähtitaivaan alla - Petri Laaksosen joulukonsertti klo 19 Sammonlahden Lauantai : Maahanmuuttajien messu ja joulujuhla klo 13 Sammonlahden Hannu Haikonen, Sylvi Nikkarinen, Sanajumalanpalvelus klo 10 Sammonlahden Maarit Hirvi, Joululaulajaiset klo 13 Sammonlahden Kaukaan Laulumiehet. Järjestämässä LC-Weerat. klo 15 Sammonlahden Hannu Haikonen, Anu Piutula-Heinonkoski, Lapsikuoro. Englanninkielinen joulukirkko klo Sammonlahden Tilaisuuden jälkeen jouluiset kirkkokahvit. Lappeenrannan ev.lut. seurakuntien oppilaitostyö. Kauneimmat joululaulut Christmas Carols suomeksi ja englanniksi klo 18 Sammonlahden Ennen tilaisuutta jouluiset kahvit klo alk. Sari Kosonen, Anu Piutula- Heinonkoski, Heijastus- ja LUT Praice kuorot, Seurakuntien Soittokunta. Sammonlahden musiikki- ja lähetystyö, Lappeenrannan ev.lut. seurakuntien oppilaitostyö. Hovin talossa, Linnunrata 5. Heidi Kunttu. Keskiviikko 1 13 Sammonlahden Ulla Junell, Ennen kauneimpia joululauluja joulupuuro klo 12 Ankkurisalissa. Vackraste Julsånger ruotsinkieliset kauneimmat joululaulut klo 18 Sammonlahden Kahvitarj. tilaisuuden jälkeen. Mathias Junell ja Anu Piutula-Heinonkoski. Messu klo 10 Sammonlahden Samuli Suolanen, Ulla Junell, seurakunnan työntekijöitä. Joulukuvaelman ohjaa musiikki- ja draamapedagogi Ani Hassinen Jukka Lehtisen alkuperäiskäsikirjoituksesta. Joulukuvaelman järjestämisessä hienoa on yhdessä tekeminen, kertoo Sammonlahden seurakunnan nuorisotyönohjaaja Anja Kytölä. Messun jälkeen Kirkonmäellä. Sammonlahden Hannu Haikonen, Heidi Kunttu, Seurakuntakuoro. Jouluaatto : Hartaus klo 15 Sammonlahden Hannu Haikonen, Jouluyön messu klo 23 Sammonlahden Ulla Junell, Jouluaamun sanajumalanpalvelus klo 8 Sammonlahden Maarit Hirvi, Heidi Kunttu, Seurakuntakuoro, Mari Hirvi, laulu. Näytelmäsaarna Hirven perhe. Joululaulumessu klo 18 Sammonlahden Samuli Suolanen, Anu Piutula-Heinonkoski, Taviksetkuoro. Messu klo 10 Sammonlahden Hannu Haikonen, Heidi Kunttu. Uudenvuodenpäivä : Messu klo 18 Sammonlahden Maarit Hirvi, Hannu Haikonen, Heidi Kunttu, Eeva Pyrhönen, viulu. Sunnuntai : Sanajumalanpalvelus klo 10 Sammonlahden Hannu Haikonen, Heidi Kunttu. Loppiainen : Iltamessu klo 18 Sammonlahden Maarit Hirvi, Hannu Haikonen, Joulupuoti avoinna arkisin klo 10 18, su messun jälkeen sekä joulukuvaelman ja joululaulujen yhteydessä Sammonlahden kirkon alakerrassa. Kuorot, harj. kirkolla: Tavikset-kuoro maanantaisin klo 18 Seurakuntakuoro keskiviikkoisin klo 18 Heijastus-kuoro keskiviikkoisin klo Varkkarikuoro torstaisin klo Joulukuvaelma Sammonlahden kirkossa Joulukonsertti Kahden naisen muodostama kokoonpano Lempeä Melodraama toteuttaa toivotun joulukonsertin jouluaattoa edeltävänä perjantaina klo 19 Ylämaan Konsertti sai nimekseen Kynttilöiden valossa. Laulaja-lauluntekijä Mariina Niittymäki sekä harmonikan ja pianon taitaja Johanna Sientola tunnelmoivat tuttuja ja nostalgisia sekä hieman uudempia jouluaiheisia lauluja tasokkaaseen tapaansa. Konsertillaan he haluavat jakaa joulun arvokasta sanomaa Upeaa on myös nähdä, miten pienetkin katsojat seuraavat mielenkiinnolla ja tarkkaavaisesti joulun tapahtumia. Yleisölle avoimet esitykset pidetään sunnuntaina klo 18, keskiviikkona klo ja torstaina klo 18 Sammonlahden sekä tarjota kuulijoilleen hetken hengähdystauon jouluvalmisteluihin. Kynttilöiden valossa konsertti pe klo 19 Ylämaan kirkossa, Koskentie 1. Konserttiin on vapaa pääsy, ohjelma 5. KUKKAKAUPPA - HAUTAUSTOIMISTO Alan ammattitaitoista palvelua Kauppakatu 41 puh. (05) LAPPEENRANTA Hautaustoimisto ja Kukkakauppa Luotettavaa palvelua jo vuodesta 1928 Kauppakatu 53 Lappeenranta, puh. (05) , fax (05) Koulutettu hieroja Kajavaterapeutti Hermoratahieroja MIRJA MÄKIRINTA tunnin hieronta 35 P Oksasenkatu 8 B, LPR TERVEYSLIIKUNTAPISTE LOPPUVUODEN KUNTOILUT -50% kk-hinnoista. Kauppakeskus Galleria, Kauppakatu 40 C, 3 krs, Lappeenranta Puh: , lappeenranta@healthex.fi Saimaantie 6 puh. (05) JOUTSENO Suomen Kivivalmiste Oy:n hautakiviedustus HAUTAUSTOIMISTO - KUKKAKAUPPA KAUPPAKATU 49, PUH Hautakivet Kaiverrukset Kivikokko Oy Mentulantie 17, Lappeenranta, puh , , fax

9 16 YHTYMÄ Työntekijä harrastaa Aamukahvilla Lempeä Melodraama säväyttää musiikillaan Laulaja-lauluntekijä Mariina Niittymäen sekä harmonikka-pianovirtuoosi Johanna Sientolan tulkitsema musiikki liittyy aina tavalla tai toisella ihmisyyden pohtimiseen. Leipominen on Piia Veikkasen ykkösharrastus. Rohkeus palkitaan leipomisessa Seurakuntakeskusemäntänä 90-luvun alussa Lauritsalassa aloittaneen Piia Veikkasen työkenttään kuuluvat nykyään kaikki viisi seurakuntaa. Työnjohdollisiin tehtäviin lukeutuvat muun muassa suunnittelu, työvuorolistojen tekeminen ja laskutus. Kotioloissa Veikkanen on innokas leipuri. Ruoanlaittokin on kivaa, mutta leipominen on minulle ihan ykkösjuttu. Veikkanen leipoo yleensä viikonloppuisin, hetken mielijohteesta sen mukaan, mitä tekee mieli ja mitä aineksia kaapista löytyy. Makeiden leivonnaisten lisäksi hän tekee leipää leivinuunissaan. Resepteihin oma juju Syksyllä Veikkanen innostui juustokakuista ja cup cakeista, joita hän on kehitellyt ja koristellut omien ideoidensa mukaan. Hän kokeilee mielellään uusia reseptejä, joita etsii lehdistä ja blogeista. Yksi netin suosikeista on Kinuskikissa-leivontayhteisö. Veikkanen haluaa tuoda omaa kädenjälkeä esiin etenkin koristeluissa. Kehitän ohjetta, että saan siihen jonkin jujun. Tykkään leikkiä näiden kanssa. Kun Veikkanen löytää uuden hyvän ohjeen, kotona testaamisen jälkeen resepti voi päätyä seurakuntayhtymän tarjoiluihin. Kolmen lapsen äiti valmistaa itse syntymäpäivä-, rippija ylioppilasjuhlien tarjoilut. Mukana on usein jokin teema. Juhla on aina juhlasankarin näköinen. Synttäreillä kakku on tehty lapsen harrastuksen mukaan esimerkiksi kitaran tai hevosen malliseksi. Herkut jouluun Vuodenajat näkyvät Piia Veikkasen leivonnassa. Esimerkiksi keväällä hän valmistaa rahkaleivonnaisia ja runebergintorttuja, laskiaisena laskiaispullia. Loppuvuodesta leipomukset muuttuvat jouluisemmiksi. Joulutorttutaikinan Veikkanen noutaa kaupan pakastealtaasta, kun taas piparit syntyvät omatekoisesta taikinasta. Kaavoista itse tehty, hevostilaa kuvastava piparkakkutalo tekee joulun Veikkasen perheeseen. Piparkakkutalo on perinne, jonka olen halunnut säilyttää. Veikkanen kannustaa kotikokkeja kokeilunhaluun. Rohkeasti vain testaamaan uusia ohjeita, niitä löytyy tänä päivänä netistä todella paljon. Lue Piian vinkkaaman jouluisen tähtikakun ohje verkosta lappeenrannanseurakunnat.fi. Piia Veikkasen kotialbumi Mariina Niittymäki muistaa hetken, jolloin kuuli ensimmäisen kerran Johanna Sientolan musisointia. Olimme puolisoni vanhemmilla kylässä ja Johanna, mieheni sisko, tapaili pianolla Ave Mariaa. Ajattelin salaa seinän takana mukana laulaessani, että vitsit, miten hyvin hän soittaa. Johanna harjoitteli kappaletta Ylämaan kirkon 80-vuotisjuhlaan. Esiintyminen jännitti, sillä harmonikkaa tavallisesti näppäilevät sormet kulkivat pitkästä aikaa pianon koskettimilla. Juhlatoimikunta pyysi Mariinan yllätykseksi myös häntä esiintymään juhlaan: Mariina asetti ehdoksi, että suostuisi laulamaan mikäli Johanna hoitaisi säestyksen. Tulkinnan taso on syvällä Vaikka Lempeä Melodraama on Mariinan ja Johannan mielestä ehkä hieman outo nimi heidän kokoonpanolleen, se on kuitenkin helposti mieleenpainuva ja kuvastaa hyvin muusikoiden tulkitsemaa laulelmatyyppistä ja kertovampaa musiikkia. Meille on sydämen asia, että voimme välittää musiikin kautta jonkin sanoman, Mariina kuvailee. Luonteeltaan musiikkimme liittyy aina tavalla tai toisella ihmisyyteen ja sen pohtimiseen. Musiikkityylistä Johannan ja Mariinan ei ole tarvinnut väitellä ikinä. Vaati kuitenkin oman kypsymisen ja kasvamisen ennen kuin muusikot olivat valmiit työstämään ja esittämään asiapitoisempaa musiikkia. Esiintymisen nälkää ruokittiin sitä ennen esimerkiksi iskelmäkeikoilla. Mariinan ensikosketus laulamiseen tapahtui Jokioisten seurakunnan lapsikuorossa. Vaikka kuoroharrastus jatkui aikuisikään saakka, Mariinalta vei pitkään uskoa, että joku muukin voisi nauttia hänen laulamisestaan. Tuon oivalluksen myötä hän rohkaistui työstämään musiikillista osaamistaan entisestään esimerkiksi Ikaalisten artistikoulutuksessa ja muilla lauluopinnoilla. Meille on sydämen asia, että voimme välittää musiikin kautta jonkin sanoman. Johanna puolestaan aloitti 5-vuotiaana pianonsoiton Ylämaan kanttorin opissa. Ensimmäisen luokan alussa hän siirtyi Lappeenrannan Musiikkiopistoon ja valmistui sieltä pääaineenaan harmonikka. Työ vai harrastus? Myös Lappeenrannan Pelimannien taiteellisena johtajana ja kanttorin tehtävistä tutuksi tullut Johanna on harrastanut laulua. Mariina on kannustanut häntä stemmoihin, muttei ole vielä saanut tahtoaan läpi. Johanna taas on potkinut Mariinaa erilaisten kilkuttimien ja kalkuttimien soittamiseen. Toisen kannustaminen eteenpäin on terveellistä, mutta ilmaisun pitää tuntua myös itsestä luontevalta. Yleisölle parasta tulosta ei tule väkisin, muistuttaa Johanna. Mariina ja Johanna kutsuvat Lempeää Melodraamaa työkseen, vaikka molemmilla onkin päätoimi vielä muualla. Kun tekee jotain ammattimaisesti, on mielestämme oikeus tuoda se ilmi. Olemme kuitenkin tehneet vuosia töitä musiikin eteen. Pieneen kokoonpanoon tekee hyvän lisän sen taipuminen eri tilaisuuksien asettamiin vaatimuksiin sekä Johannan luovuus sovitustyössä ja Mariinan taidokkuus sävellyksissä ja sanoituksissa. Mariinan kynästä lähtöisin olevissa kappaleissa kuuluvat elämänkokemukset ja yhteiskunnalliset teemat. Varaamme äänitysstudioon ajan heti, kun muut käynnissä olevat musiikkiprojektit antavat siihen mahdollisuuden. Levytyshaaveen lisäksi Mariinalla ja Johannalla riittää vielä isoja tavoitteita musiikilleen. Toivomme, että olemme tekemässä uudenlaisia juttuja ja kehittämässä jotakin sellaista, mitä ei ole vielä tehty. Laadun on kuitenkin oltava aina ykkösluokkaa. Johannaa ja Mariinaa kuulet Kynttilöiden valossa- ja Jouluisella Mielellä -konserteissa. Konsertit on esitelty lehden sivuilla 5 ja 15. Aamukahvipöydässä tavataan paikallisia osaajia, asiantuntijoita ja vaikuttajia. Voit vinkata os. lappeenranta. tiedotus@evl.fi, kuka olisi mielestäsi seuraava mielenkiintoinen haastateltava. Seppo Toivari Vuoden 2014 ensimmäinen Seurakuntatervehdys ilmestyy keskiviikkona Sillä välin ajankohtaista uutisointia voi seurata esimerkiksi verkossa: Seurakuntien viikkotapahtumat julkaistaan keskiviikkoisin Lappeenrannan uutisissa ja perjantaisin Etelä-Saimaassa. Älä unohda myöskään olla kuulolla Iskelmäradion taajuudella 93,5 MHz. Hyvää joulua! Johanna Sientola ja Mariina Niittymäki ovat sitä mieltä, että pieni kokoonpano saa yleisöön intensiivisemmän kosketuksen.