Taide antaa voimaa. Aikuisen ADHD. Kouvolan kriisiryhmä. Nopeaa apua nuorille. Vanhustyö kuormittaa Sierra Leone aloitti neuvolat

Transkriptio

1 Taide antaa voimaa Aikuisen ADHD Kouvolan kriisiryhmä Nopeaa apua nuorille Vanhustyö kuormittaa Sierra Leone aloitti neuvolat

2 PITKÄAIKAISSAIRAUDET Pitkäaikaissairaudet-tietokanta sisältää seuraavat teokset: Alkoholiriippuvuus, Allergia ja astma, Diabetes, Keliakia, Masennus, Reuma ja Sydänsairaudet. Ajanmukaiset ja monipuoliset tiedot hoidon tavoitteista ja keinoista luovat perustan pitkäaikaissairauksien hyvälle hoidolle. 2 Tehy

3 6 K25: Maailmanparantaja Pentti Arajärvelle on tärkeää, että ketään ei jätetä perheessä, yhteiskunnassa eikä maailmassa. Tässä numerossa 3/11 9 Vanhustyö kuormittaa eniten 13 Riistävät työehdot 14 Apua nuoren hätään Kouvolassa kriisiryhmä jalkautuu ja arvioi hoidon tarvetta, kun nuorella on hätä. 22 Ammatissa: Aistit valppaina HYVINVOINTI PLUS 26 Taiteesta voimia työhön 29 Elämän Ilon Vessa 30 Leikkuri loisti lavalla 34 Pissarakon pomoksi 40 Määräaikaisuuden varjot 54 Laulu Sierra Leonen lapsille Köyhässä maassa naisten ja lasten terveyden edistäminen on nyt etusijalla. 59 Musertava hoitajapula 60 Maailman epätasapaino puntarissa PSI:n pääsihteeri Peter Waldorff puhuu eettisen rekrytoinnin puolesta. 64 Kuntoutuksella ADHD kuriin 80 Tieni tähän: Ihmismielen tukija 54 Valoisa tulevaisuus 82 Ihana arki Vakiot 5 Pääkirjoitus 10 Lyhyesti 25 Kolumni 39 Terveys 43 Puheenjohtajalta 45 Tehy-uutiset 47 Luottamuksella 48 Tiedotukset 52 Hyötysivut 63 Kirjat 79 Sana on vapaa 82 Teresa KANSI: LAURA LEINONEN 64 Aikuisen ADHD Tehy

4 Uutuus apteekissa D-vitamiini ratiopharm Pimeän vuodenajan tärkeä vitamiinilisä! Pieni ja hyvänmakuinen purutabletti Makeutettu Xylitolilla ja Sorbitolilla Kolme eri vahvuutta, valitse sopivin Edullinen Koko perheelle! Valmistettu Suomessa D-vitamiini ratiopharm on ravintolisä. Lisätiedot: A64. 4 Tehy

5 Pääkirjoitus Tehyn keskustoimisto Helsinki, Itä-Pasila, Järjestötalo 1. Avoinna ma pe klo Tehy ry, PL 10, TEHY Asemamiehenkatu 4, Helsinki (09) , Faksi (09) Sähköposti: Palvelunumerot Edunvalvonta, ma ti ja to pe 9 15 (09) Jäsenyysasiat, ma ti ja to pe 9 15 (09) Työttömyyskassa, ma ti ja to pe 9 15 (09) Jäsentietomuutokset ma ti ja to pe 9 15 (09) tehy.jasenrekisteri@tehy.fi Internetissä omat.tehy.net Toimitus PL 40, Tehy tehy.lehti@tehy.fi Päätoimittaja Päivi Jokimäki Assistentti, tiedotukset Johanna Pakarinen Toimitussihteeri Tuija Kinnunen-Moilanen Toimittajat Riitta Hankonen Maija Joutjärvi (ma) Terhi Mäkinen (äitiysvapaalla) Sinikka Sajama (ma) Vesa Turunen Ulkoasu Pia Hietamies AD Työpaikkailmoitukset Anita Suuronen Suomen Business Viestintä Oy PL 356, Helsinki puh fax (09) anita.suuronen@sbv.fi Ilmoitusmarkkinointi Tuire Sillanpää Suomen Business Viestintä Oy puh fax (09) tuire.sillanpaa@sbv.fi Nälkä ja jano Yksivuotiaalla on jano. Tyttö hakee jääkaapista vesipullon. Hän irrottaa sen pakkauksesta, repii muovikääreen, avaa korkin ja juo pullonsuusta. Katson hänen puuhiaan toisaalta näppäryydestä ihastuneena, toisaalta pieni hälytyskello soiden. Lapsi viettää kotonaan aikaansa yksin vieraskielisen lastenhoitajan puuhatessa omiaan. Vanhemmiltaan hän kerjää huomiota itkemällä ja lyömällä. Mitä hankalammaksi hän heittäytyy, sitä vähemmän häntä nähdään. Laulua, loruttelua, sylittelyä, sitä tavallista höpsöttelyä ei tämän lapsen osalle tule. Itsenäisesti elämään kouluttautuva lapsi loukkaa itseään kiipeillessään korkealle tai pudotessaan uimaaltaaseen. Mustelmat paranevat, mutta miten myöhemmässä elämässä näkyy henkinen hylkääminen kaiken yltäkylläisyyden keskelle? Joku pelkää ylihössötystä. Vieläkin törmää käsityksiin, että lasten rakastaminen tarkoittaa samaa kuin pilalle hemmottelu. Ylihuolehtimisesta on kuitenkin hyvin pitkä matka hylkäämiseen. Meillä Suomessa on melko vähän lapsia ja nuoria, jotka asuvat aineellisessa puutteessa. Heitäkin toki on. Aikuisen nälkä on lapsilla ja nuorilla kuitenkin vielä kovempi. Kotona selvin päin oleva aikuinen, joka kuulee ja näkee lapset ja tarjoaa ruokaa säännöllisesti riittää vetämään puoleensa ympäristön lapsia, joilla on vajausta aikuisista. Tarvetta ilmenee riippumatta asuinalueen sosiaalisesta statuksesta. Oveemme on kolkutettu niin joulupäivän aamuna kuin juhannuksena. On hipsitty hiljaa takaoven kautta leikkimään hiljaiseen taloomme, kun leikkikaverit eivät ole olleet edes kotona. On oltu kylässä ta iltamyöhään juhlapyhinä, eikä kukaan ole kysy-ynyt perään. Yhtään puhelua ei ole tullut siihen aamus- kalleimpaan iphoneen. On ajeltu hienolla uutuuspyörällä ympäri kylää 200 euroa taskussa ja päädytty ovellemme kello seitsemän aamulla. Kiireisten vanhempien rahalla lääkityt lapset siirtyvät murrosiän myötä muihin lääkityksiin. Päihteet ja väkivalta vievät elämän väärille urille, tai mieli vetää itsetuhoon. Tässä lehdessä käymme katsomassa, minkälaista työtä tehdään än nuorisopsykiatrian kriisiryhmässä. Nuorten ongelmien syyt ovat moninaisia, eikä kaikille löydy tystä perheen välinpitämättömyydestä. Mutta liikaa ikaa seli- näkyy lapsia, joita ei tarvita eikä kaivata missään. so lasta, näe Kat- ihminen. Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. ISSN PunaMusta Tehy

6 K-25 Haastattelusarjassa tavataan ajankohtaisia henkilöitä ja esitetään heille 25 kysymystä. Mitä sellaista osaatte, mitä kaikki eivät osaa? Kukaan ei osaa kaikkea, mutta jokainen osaa jotakin. Viimeisin lukemanne kirja? 10 Orhan Pamukin Nimeni on punainen. Se on tarina tuhoutumiseen johtavasta täydellisyyden tavoittelusta. Mitä Suomen Mielenterveysseuran 11 puheenjohtajan tehtävään kuuluu? Yritän luoda yhteiskuntavaikuttamisen edellytyksiä järjestön toimijoille ja vaikuttaa itse. Mikä on järjestöjen rooli 12 mielenterveyden edistämisessä? Kansalaisjärjestöt ovat yksi Suomen vah- Maailmanparantaja Pentti Arajärvi haluaa jatkaa samapalkkaohjelmaa. Riitta Hankonen Kuva Kirsi Tuura 1 Mikä on tehokkain keino edistää samapalkkaisuutta? Palkkausjärjestelmien uudistukset ovat olleet joissain tapauksissa jopa naispalkkaeriä tehokkaampi keino. Naisten urakehitystä estävien lasikattojen puhkaiseminen on myös yksi. Mies- ja naisaloihin jakautumisen purku auttaa myös, mutta se on hidas tie. Naiset ovat miehiä rohkeampia. Suomessa on yllättävän vähän aloja, joilla naisia ja miehiä olisi saman verran. 2 Miten eri ammatteja voi verrata keskenään? Samasta ja samanarvoisesta työstä pitää maksaa sama palkka. Vaikeus syntyy samanarvoisuuden mittaustavoista: puhummeko koulutuksesta, vastuusta, alaisten määrästä vai työssä liikkuvista rahoista. Lentäjän vastuulla on satojen ihmisten henki, kun taas terveydenhuollon ammattihenkilö voi työssään olla vastuussa kirjaimellisesti yhden ihmisen hengestä. Onko koneen hoitaminen arvokkaampaa kuin ihmisen hoitaminen? Näistä asioista ei ikinä synny yksimielisyyttä, mutta siitä huolimatta niistä pitää keskustella. 3 Millaiselta näyttää samapalkkaohjelman jälkeinen aika, jos tavoitetta ei saavuteta 2015 mennessä? Kehitys on ollut hidasta, ja näyttää siltä, että tavoite ei toteudu. Ohjelmasta ei pidä luopua, vaikka tilanne ei luo uskoa sille, että sopimuksilla saataisiin nopeita muutoksia. Ohjelma kiinnittää huomiota palkkausjärjestelmien uudistuksiin, palkkaselvityksiin ja tasa-arvosuunnitelmiin. 4 Miksi palkkaerot kapenevat vain hyväpalkkaisilla aloilla? Naisia on enemmän matalapalkkaisilla aloilla. Asiantuntijuus ja urasta puhuminen koskevat käytännössä vain paremmin palkattuja. 5 Mikä ilahduttaa juuri nyt? Hieno talvi ja neljä vuodenaikaa. Välillä näytti siltä, että siirrymme suoraan syksystä kevääseen. 6 Miksi suomalaiset sietävät eriarvoistumista? En tiedä, ei pitäisi sietää. Hyvinvointiyhteiskunnan on kansainvälisissä selvityksissä todettu perustuvan vähäisiin tuloeroihin. Suomessa erot ovat viimeisten 15 vuoden aikana kasvaneet. Hyvinvointierot johtavat koulutus-, asumis- ja terveyseroihin. Eriarvoisuuden lisääntyminen uhkaa pahimmillaan koko yhteiskuntaa. Rikkaat hankkivat terveys- ja koulutuspalveluja rahalla, ja köyhille jäävät rapautuvat julkiset palvelut. 7 Mikä on paras keino ehkäistä syrjäytymistä? Syrjäytymiseen liittyvät muun muassa heikko koulutus, huono terveys, pätkätyöt, pienet tulot, yksinäisyys ja lapsuuden ongelmat. Jos ihmisellä on useampi ongelma, häntä voidaan pitää syrjäytyneenä. Työnteko on kulttuurimme keskeinen arvo. On huolestuttavaa, että 13 prosenttia vuotiaista ei ole suorittanut peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Se tarkoittaa ihmistä jokaisesta ikäluokasta. Vaikka heillä olisi nyt työtä, he ovat vaarassa nykyisessä, koulutusta edellyttävässä yhteiskunnassa. Enää ei ole työtä, johon voi vain mennä oppimaan. 8 Missä olette onnistunut? Kaikilla lapsillani on jalat oman pöydän alla, ja he elättävät itsensä ja perheensä. 9 6 Tehy

7 Pentti Arajärvi, 62 Oikeustieteen tohtori Itä-Suomen yliopiston sosiaali- ja koulutusoikeuden professori Helsingin yliopiston sosiaalioikeuden dosentti Tasavallan presidentti Tarja Halosen puoliso Biologisia lapsia 1, sosiaalisia lapsia 4, 6 lapsenlasta Samapalkkaisuusohjelman seurantaryhmän puheenjohtaja Suomen Mielenterveysseuran puheenjohtaja Lastensuojelun keskusliiton puheenjohtaja Suomen Aivosäätiön valtuuskunnan puheenjohtaja Ihmisoikeusliiton hallituksen jäsen Sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimivan lapsiasiainneuvottelukunnan jäsen Harrastukset lenkkeily, vaeltaminen ja lukeminen Työ ja oikeudenmukaisuus ovat Pentti Arajärven tärkeitä arvoja. Tehy

8 K-25 KARI HAUTALA/KUVARYHMÄ/SKOY ANNIKA RAUHALA KARI SANTALA/KUVARYHMÄ/SKOY Leipäjonot symbolisoivat eriarvoistumista, jota suomalaisten ei Pentti Arajärven mielestä pitäisi sietää. Lapsissa on yhteiskunnan tulevaisuus, joten heidän hyvinvointiinsa kannattaa panostaa. Tasavallan presidentin puoliso seuraa mukana valtiovierailuilla. vuuksista. Ne nostavat keskusteluun tärkeitä asioita ja uudistavat yhteiskuntaa. Luin ihmisoikeustekstejä mielenterveydestä 60-luvulta. Osa teemoista oli samoja, mutta monissa asioissa on päästy eteenpäin. Esimerkiksi suhtautuminen mielenterveyspotilaisiin on parantunut. Mikä koripallossa kiehtoo? 13 Se on monipuolinen, nopea ja taktinen laji, jota polveni eivät valitettavasti enää kestä. Miten työuria voisi pidentää? 14 Niitä pitää pidentää alusta, keskeltä ja lopusta. Eläkeiän korottaminen ei ole patenttiratkaisu, vaan työelämää pitää parantaa niin, että ihmiset viihtyvät työssä. Työkyvyttömyyttä pitää ehkäistä, koska liian moni jää eläkkeelle ennen aikojaan. Mielenterveysongelmiin pitäisi tarjota lisää kuntoutusta, eikä jättää masentunutta kotiin masentumaan lisää. Työllisyysastetta pitää nostaa. Työttömyyden vähentämisen lisäksi muita työelämän ulkopuolella olevia pitää houkutella töihin. Työllistämiseen käytettävien rahojen vähentäminen sopii huonosti aikaan, jolloin ihmisiä pitäisi saada töihin. Opiskeluaikoja pitää saada lyhyemmiksi. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseen pitäisi kulua keskimäärin viisi vuotta, mutta opiskelijat viipyvät yliopistoissa kauemmin. Myös välivuosia pitää vähentää. Miten parantaisitte 15 pienituloisten asemaa? Monet kärsivät työttömyysjaksoista, joista pitäisi päästä eroon. Lisäksi pienimpiä sosiaaliturvaetuuksia pitäisi nostaa. Alimman työttömyysturvan taso huolestuttaa eniten, sillä kolmasosa sen saajista saa myös toimeentulotukea. Tuki on pitkäaikaistyöttömälle liian pieni, sillä sen varaan rakennettu talous ei kestä isompia hankintoja, kuten pesukoneen ostoa. Miltä lapsiperheiden arki näyttää? 16 Jakautuneelta. Kolmasosa lapsista voi paremmin kuin koskaan. Kasvava lapsiperheköyhyys lisää eriarvoistumista, mikä väistämättä heijastuu tulevaisuuteen. Millainen maailmanparantaja olette? 17 Optimistinen, sillä koen, että menemme eteenpäin. Minulle on tärkeää, että ketään ei jätetä perheessä, yhteiskunnassa eikä maailmassa. Yhteistä vastuuta ei voi välttää. Mikä saa juoksemaan maratonin? 18 Halu kokeilla rajojaan. Mikä on vaelluksilla se kaikkein 19 paras hetki? Mieleenpainuvimmat hetket ovat niitä, jolloin on kurjinta. Muistan, miten kangas ei ollut lyhyiden laavupuiden takia tarpeeksi kireällä, mikä päästi sateen läpi. Yö meni torkkuessa niin, että nuotioon päin oleva puoli oli kuiva ja toinen märkä. Joka viides lama-ajan lapsi kärsii 20 nuorena aikuisena mielenterveysongelmista. Mitä yhteiskunta voi oppia tästä? Jos viidennes voi huonosti, jotain on jäänyt tekemättä. Hyvän elämän antaminen jokaiselle lapselle on tärkeää myös yhteiskunnan tulevaisuudelle. Ehkäisy ja varhainen puuttuminen on halvempaa ja inhimillisempää kuin vaurioiden korjaaminen. Lasten psykiatrinen hoito on kallista, mutta tehokasta. Hoitamatta jättämisestä voi seurata pahimmillaan inhimillisesti ja taloudellisesti kallis kierre. Milloin aiotte jäädä eläkkeelle? 21 Aina teen varmaan jotain, mutta ehkä alan saada eläkettä viimeistään 68-vuotiaana. Miten isät houkutellaan käyttämään 22 perhevapaita? Kepillä, porkkanalla ja asenteita muuttamalla. Asenteet ovat pikkuhiljaa muuttumassa. Miten pitkälle ihminen on vastuussa 23 omasta terveydestään? Yhteiskunta on vastuussa terveydenhuollosta, mutta ei voi taata terveyttä. Jokaiselle pitää luoda terveyden edellytykset, mutta myös yksilöllä on vastuuta. On mahdotonta sanoa, missä raja kulkee. Itseaiheutetut sairaudet eivät kuitenkaan voi olla eri asemassa kuin muut sairaudet. Kiinnostavin kokemus urallanne? 24 Ehkä se on ensimmäinen työpäiväni, kun olin 12-vuotiaana erään hevosmiehen mukana ajamassa tukkeja. Sain markan palkaksi. Mihin presidentin puolisona 25 oleminen velvoittaa? Puolison odotetaan olevan mukana esimerkiksi valtiovierailuilla sekä kotimaassa että ulkomailla. Lisäksi minua pyydetään osittain ammatillisen roolinikin vuoksi mukaan eri paikkoihin, tapahtumien suojelijaksi ja avaamaan tilaisuuksia. 8 Tehy

9 Ajankohtaista Vanhustyö kuormittaa eniten Rajalliset resurssit estävät aiempaa useammin eettisesti oikean toiminnan sosiaali- ja terveysalalla. Sinikka Sajama Työterveyslaitoksen työolotutkimuksen mukaan sosiaali- ja terveysalalla on tapahtunut viiden vuoden aikana paljon myönteistä kehitystä, mutta myös monet työtä kuormittavat tekijät ovat lisääntyneet. Huolestuttavaa on alan sisäisten erojen kasvaminen ja ongelmien kasaantuminen erityisesti vanhustenhuollon työpaikoille. Kielteisimmin sosiaali- ja terveydenhuollon työoloihin ovat vaikuttaneet lisääntynyt väkivallan uhka, asiakkaiden moniongelmaisuus ja asiakkaista tunnetun vastuun kasvaminen. Työ on muuttunut myös fyysisesti entistä rasittavammaksi. Kovimpana paineet koetaan vanhuksia hoitavilla työpaikoilla ja vammaishuollossa. Väkivalta pelottaa Huonoimmassa jamassa ovat vanhainkodit ja terveyskeskusten vuodeosastot, vaikka terveyskeskuksissa kehitys on jo kääntynyt myönteiseen suuntaan. Niiden suurimmat ongelmat ovat työn fyysinen raskaus sekä lisääntynyt väkivalta ja sen uhka. Kotipalvelussa työn koetaan keventyneen, mutta kiireen lisääntyneen. Samoin asiakkaiden suuri määrä ja kasvanut vastuu kuormittavat. Asiakkaiden moniongelmaisuutta ja väkivaltaisuutta pelätään entistä enemmän myös palvelutaloissa ja vammaishuollossa. Väkivallan uhka rasittaa edelleen myös mielenterveys- ja päihdetyössä, mutta huomattavasti vähemmän kuin viisi vuotta sitten. Näitä tuloksia kannattaa peilata oman työpaikan työoloihin ja pohtia, mistä kipupisteet löytyvät, Tehyn henkilöstöpoliittinen asiamies Irmeli Vuoriluoto sanoo. Hän muistuttaa, että fyysistä työtä voidaan keventää nostolaitteilla, jotka työnantaja on velvollinen hankkimaan. Työväkivallan ja sen uhan jatkuva kasvu on otettava vakavasti ja varmistettava, että jokaisella työpaikalla menettelytavat ovat ajan tasalla. Avohoito miellyttää Osassa sosiaali- ja terveysalaa menee hyvin. Myönteisimmin työolonsa näkevät lasten päivähoidon ja avoterveydenhuollon työntekijät. Päivähoidossa ollaan erityisen tyytyväisiä esimiestyöhön, tiedonkulkuun, oikeudenmukaisuuteen ja omiin vaikutusmahdollisuuksiin. Huolenaiheita ovat lasten lisääntynyt moniongelmaisuus ja työn fyysisen rasittavuuden kasvu. Avoterveydenhuollossa koetaan yleisesti, että työt pystytään tekemään niin hyvin kuin halutaan. Työpaikan ja omalla työpanoksella tuotettua palvelua pidettiin korkeatasoisena ja asiakassuhteita hyvinä. Myös vaikutusmahdollisuudet omaan työhön ja työaikoihin koettiin hyviksi. Kokonaisuus kohenee Kokonaisuutena alaa pitkään vaivannut työolojen heikkeneminen on monilta osin taittunut tai kääntynyt parempaan, vaikka 90-luvun lamaa edeltänyttä tasoa ei ole tavoitettu. Yleisesti työ koetaan antoisaksi ja onnistumisen kokemuksia tarjoavaksi. Entistä useampi kokee pystyvänsä tekemään työnsä hyvin, ja pitää työpaikan tuottaman palvelun laatua korkeana. Yleinen tyytyväisyys työyksikön johtamiseen ja esimiestyöhön on parantunut. Tyytymättömyyttä johtamiseen esiintyi eniten suurten organisaatiomuutosten yhteydessä. Henkilöstö koki vaikutusmahdollisuutensa heikoksi ja suhtautui tiedon kulkuun kriittisesti. Moni esimies tunsi tarvitsevansa enemmän tukea ja valmennusta muutosjohtamiseen. Terveydentila-arviot ovat pysyneet hyvinä, ja usko terveyden kestämisestä eläkeikään asti on vahvistunut. Samaan aikaan halu osa-aikatyöhön on lisääntynyt. Työnteon jatkaminen jossain muodossa vanhuuseläkkeellä kiinnosti jo 60 prosenttia yli 45-vuotiaista. Väkivalta ja sen pelko ovat lisääntyneet erityisesti vanhustenhuollon työpaikoilla. Sosiaali- ja terveysalan työolot tutkimuksen tiedot kerättiin alan työntekijöiltä hengen valtakunnallisella otoksella vuonna Edelliset selvitykset tehtiin 2005, 1999 ja Tehy

10 Lyhyesti Koonnut Vesa Turunen, Tuomio Valko-Venäjälle Palkansaajakeskusjärjestöt SAK, STTK ja Akava ovat ilmaisseet Suomen johdolle huolensa Valko- Venäjän yhä kriittisenä jatkuvasta ihmisoikeustilanteesta. Järjestöt ovat lähestyneet Valko-Venäjän presidentti Aljaksandr Lukashenkaa kirjelmällä, jossa ne tuomitsevat joulukuussa käytyjen presidentinvaalien jälkeen tapahtuneet mielenosoittajien pidätykset ja pahoinpitelyt sekä yhä jatkuvat ihmisoikeusloukkaukset. Osa pidätetyistä on vangittuina edelleen. Vangittujen joukossa on ollut myös ammattiyhdistysaktiiveja. Valko-Venäjä pääsi vuonna 2009 mukaan EU:n itäisen kumppanuuden ohjelmaan. Ohjelman tarkoituksena on edistää länsimaisten arvojen, demokratian, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien juurtumista kumppanuusmaihin sekä parantaa markkinatalouden, kestävän kehityksen ja hyvän hallinnon toimintaedellytyksiä. Järjestöt katsovat, että EU:n tulee vaatia Valko-Venäjää toteuttamaan Kansainvälisen työjärjestö ILO:n tutkimuskomission Valko-Venäjää koskevat suositukset. Niitä ovat ILO:n ammatillista järjestäytymisvapautta koskevan yleissopimuksen ja kollektiivista neuvotteluoikeutta koskevan yleissopimuksen täytäntöönpanoa Valko-Venäjällä. (VT) Samapalkkaohjelmaa jatkettava Tasa-arvoministeri Stefan Wallin (rkp) aikoo ehdottomasti esittää samapalkkaohjelman jatkamista seuraavan hallituksen ohjelmaan. Työ on kesken, Wallin sanoi naistoimittajien lounaalla Helsingissä tammikuun lopulla. Samapalkkaisuusohjelman tavoitteena on kaventaa palkkaeroa 15 prosenttiin vuoteen 2015 mennessä. Talouden taantuma katkaisi naisten palkkakehityksen, jonka huippu oli Wallinin mielestä Tehyn vuoden 2007 työtaistelu. Sen kaikki tulokset eivät vielä näy palkkatilastoissa, jotka ovat vuodelta On mielenkiintoista nähdä, miten palkkaero kapenee siinä vaiheessa, kun muut naisvaltaiset liitot pääsevät tekemään Tehy-sopimuksen kaltaisia sopimuksia kuntaneuvotteluissa käytössä ollut korotettu valtion osuus oli tarkoitettu koulutetuille naisvaltaisille aloille, joiden palkkaus ei vastaa työn vaativuutta. Tällä keinolla valtiolla on edelleen mahdollisuus vaikuttaa. (RH) Kunta-alalle tulee toukokuussa 1,2 prosentin yleiskorotus. Kuntasopimus syntyi Työmarkkinaosapuolet saivat helmikuun 15. päivä neuvoteltua kunta-alalle työ- ja virkaehtosopimuksen, joka on voimassa tämän vuoden loppuun. Palkat nousevat toukokuun alussa yleiskorotuksella, jonka suuruus on 1,2 prosenttia ja paikallisella järjestelyerällä, joka on 0,8 prosenttia. Neuvottelutulokseen sisältyy kertaerä, jonka suuruus vaihtelee sopimusaloittain. Kv-tessissä ja teknisten sopimuksessa erän suuruus on 100 euroa, opetusalalla 140 euroa ja lääkärisopimuksessa 250 euroa. Yleiskorotus ja 100 euron kertaerä koskevat myös tehyläisiä. Koko kunta-alaa koskeva järjestelyvaraerä on Tehyn tietojen mukaan kytketty Tehy-sopimuksen henkilöstömääräerään siten, että jos ko. Tehy-sopimuksen erä toteutuu 1-2 prosentin suuruisena se maksetaan 0,8 prosentin sijaan koko kunta-alan henkilöstölle. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että koko kunta-alan henkilöstö saa palkankorotuksen, jos sosiaali- ja terveystoimessa on tehty työtä vähemmällä väellä. Henkilöstön määrän kehitykseen sidotun erän toteutuminen ratkeaa toukokuussa. Erän suuruus on 0-2 prosenttia tehyläisten palkkasummasta. Tehy neuvottelee erän toteutumisesta Kuntatyönantajan kanssa Tilastokeskuksen tilastojen perusteella huhtikuussa. Jos Tehy ja KT eivät pääse sopimukseen eri korotuserien luonteesta, voidaan asia viedä erityiseen ratkaisulautakuntaan, josta on sovittu Tehy-sopimuksessa. Tehy on jo tehnyt työnantajalle neuvottelupyynnön vuosien korotusten arvioinnista. Myös valtiolle saatiin aikaan neuvottelutulos 15. päivä. Yleiskorotus alkaen on suuruudeltaan 1,3 prosenttia ja paikallinen erä alkaen on 0,5 prosenttia sekä tasa-arvoerä alkaen on 0,2 prosenttia. Lisäksi henkilöstön asema muutoksissa parantui. Myös Terveyspalvelualalle saatiin neuvottelutulos. Yleiskorotus 1,2 prosenttia maksetaan toukokuun alussa ja 0,8 prosentin järjestelyvaraerä toukokuun alusta, mutta siten, että korotus maksetaan takautuvasti syyskuun palkanmaksun yhteydessä. STT-LEHTIKUVA/MARKKU ULANDER 10 Tehy

11 Hyvän mittarin valintaopas Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset ovat saaneet uuden työvälineen. Toimia-tietokanta auttaa vertailemaan ja valitsemaan oikean menetelmän asiakkaan toimintakyvyn mittaamiseen ja arviointiin. Toimintakyvyn mittaaminen on oleellinen osa useiden ammattilaisten työtä ja tuottaa tietoa moniin käyttötarkoituksiin. Sitä tarvitaan muun muassa asiakkaan työkyvyn, hoidon ja kuntoutuksen tai avun- ja palveluntarpeen arviointiin sekä useiden sosiaalietuuksien myöntämisen perusteeksi. Nykyisin arviointikäytännöt ja mittarivalikoima kuitenkin vaihtelevat suuresti, eikä niiden pätevyydestä ole aina tietoa. Toimia-hankkeen neljä asiantuntijaryhmää kokosi, kuvaili ja arvioi uuteen tietokantaan 60 erilaista toimintakykymittaria. Samoilta sivuilta löytyy suosituksia soveltuvuudesta ja ohjeita käytöstä erilaisissa tilanteissa. Tavoitteena on ohjata ammattilaisia pätevään, yhdenmukaiseen ja vertailukelpoiseen toimintatapaan. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämä Toimia-tietokanta on ilmainen ja kaikille avoin. Sitä kehitetään asiantuntijaryhmissä ja käyttäjiltä saadun palautteen perusteella. (SS) toimia.fi Liian vähän töitä Ylä-Pirkanmaan terveydenhuoltoalue on järjestänyt yhteistoimintalain mukaisen kuulemistilaisuuden Mäntän sairaalan leikkaussalihoitajien kanssa. Sairaalan kolme leikkaussalia ovat vajaalla käytöllä lääkäripulan vuoksi, joten leikkaussalin hoitohenkilökunnalle ei aina riitä töitä. Työnantaja on esittänyt, että sairaanhoitajat voisivat valita sairaalasta myös jonkin toisen osaamisalueen, jolle heidät suunnitelmallisesti perehdytettäisiin. He voisivat tarvittaessa suunnitellusti työskennellä esimerkiksi erikoissairaanhoidon poliklinikalla tai vuodeosastolla. Käytännön toteutus on vielä kesken. Leikkaussali säilyisi kuitenkin hoitajien ensisijaisena työpaikkana, luottamusmies Anneli Helander sanoo. Leikkaussaleissa työskentelee noin kymmenen hoitajaa. (RH) Liikuntaa kaikille Vuonna 2009 useampi kuin neljä viidestä työyhteisöistä tuki henkilöstönsä liikuntaa. Työyhteisöt panostivat siihen yhteensä 360 miljoonaa euroa. Tiedot käyvät ilmi Suomen Kuntoliikuntaliiton vuosi sitten julkaisemasta Työpaikkaliikuntabarometristä. Tällä hetkellä kuitenkin 20 prosenttia liikkujista käyttää peräti 80 prosenttia tuosta rahasummasta. Taloudellinen tuki ei saa hyödyttää pelkästään aktiiviliikkujia, vaan sen avulla pitää saada liikkeelle erityisesti terveytensä kannalta liian vähän liikkuvia ihmisiä, painottaa sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula. Rehulan mielestä liikkumaton tarvitsisi usein tuekseen liikuntaneuvontaa. On tärkeää räätälöidä liikuntaan motivoivia, tasokkaita palveluja terveytensä kannalta liian vähän liikkuville ihmisille. (VT) PIXMAC Kuntien verotulot olivat 18,4 mrd. euroa 2010, kun aiemmin verotulokertymän arvioitiin olevan 16,8 mrd. euroa. Tähystys Löydöksiä mediasta Jos hallitusneuvotteluissa päädytään yksityispalveluiden lisäämiseen ja kansalaisten maksuosuuksien kasvattamiseen, siitä pitää käydä avoin keskustelu. Pääkirjoitustoimittaja Marjut Lindberg Helsingin Sanomat Sopimisen kulttuuri on mitä tärkein työelämässä ja koko yhteiskunnan haasteissa. Sopimisen taitoa tarvitaan sekä ihmisen että luonnon kestävän kehittämisen turvaamiseksi. Presidentti Tarja Halonen, Keski-Suomen Viikko Vakavien, pitkään jatkuneiden kiusaamisten yhteinen nimittäjä on, että niihin ei ole puututtu ajoissa. Lähiesimies tai toimivaltainen esimies on vähätellyt ensimmäisiä hälyttäviä merkkejä. Varatuomari Kaija Kess, Taloussanomat EK:n linjaukset ovat epäloogisia. Samalla kun asioista pitäisi sopia paikallisesti, ammattiliitoilla tulisi silti olla vastuu työrauhan säilymisestä. Työrauhan myyntipiste ei voi olla eri paikassa kuin asioista sopiminen. SAK:n entinen puheenjohtaja Lauri Ihalainen, STT Kuntaliitto Ainakin Alma Media on nyt saanut tietoa työlainsäädännön noudattamisesta ja toivottavasti myös muut työnantajat, jos jollekin on ollut epäselvää, saako ihmisiä syrjiä seksuaalisen suuntautumisen perusteella. Toimittaja Johanna Korhonen, Helsingin Sanomat 2.2. Tulo- ja kustannuskehityksen selvitystoimikunnan julkaiseman raportin mukaan valtion palkansaajien ansiot nousivat vuosina nimellisesti 16,6 % ja reaalisesti 11,2 %. Kunnissa reaalipalkat nousivat 7,3 % ja yksityisellä puolella 6,7 %. Julkisen puolen palkkakehityksessä näkyvät korotukset Tehyn kentässä, joilla on ollut vaikutusta lähiympäristöönkin. Kauppalehti 2.2. Tehy

12 Lyhyesti Uusi järjestö Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY, Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto STKL ja Terveyden edistämisen keskus Tekry ovat perustaneet uuden valtakunnallisen keskusjärjestön SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n. Perustajajärjestöt ovat merkittäviä alansa vaikuttajia. Niillä on jäseninä yhteensä yli viisisataa valtakunnallista ja alueellista järjestöä, yhteisöä ja kuntaa. Järjestöt siirtävät omat toimintansa uudelle Järjestöt ovat merkittävä voimavara ja yhteisöllisyyden rakentaja yhteiskunnassa. Suomessa toimii lähes sosiaali- ja terveysjärjestöä, työntekijöitä niissä on noin ja lähes miljoona ihmistä on mukana vapaaehtoisina, vertaistoimijoina ja järjestöaktiiveina. Sosiaali- ja terveysjärjestöissä toimivien vapaaehtoisten työpanos vastaa henkilötyövuotta. SOSTE ryn puheenjohtajaksi valittiin Suomen Sydänliiton pääsihteeri Tor Jungman. Imetysopas uhattuna Perheet eivät saa enää vuoden 2011 äitiyspakkauksen mukana Suomen Kätilöliiton imetysopasvihkosta, joka on kuulunut pakkauksen sisältöön vuosia. Kela korvaa pakkauksen kirjallisen materiaalin listalla verkko-osoitteita. Päätöksen on tehnyt Kelan äitiysavustusraati. Imetyksen tuki ry:n mielestä päätös on ristiriidassa viime vuosien suunnitelmallisen imetyksen edistämistyön kanssa. Tätä työtä ohjaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Imetyksen edistämisen toimintaohjelma , joka olettaa imetysvihkosen tavoittavan äidit. Hoitotyön tutkimuskeskuksen näyttöön perustuvan Imetysohjauksen hoitosuosituksen (2010) mukaan perheiden saatavilla täytyy olla monipuolista imetysaineistoa, jota tulee monella tavalla ja monessa yhteydessä. Äitiyspakkauksen ottaa yli 90 prosenttia ensisynnyttäjistä. Äitiyspakkaus on tähän saakka ollut kattavin imetystiedon jakelukanava ensisynnyttäjille. Imetyksen tuki ry:n mukaan suomalaiset äidit haluavat imettää ja he tietävät imetyksen edut. Tästä huolimatta vain yksi prosentti äideistä tavoittaa puolen vuoden täysimetyssuosituksen. Suurimpana syynä on puutteellinen imetysohjaus. (RH) Suomi on kolmanneksi hyvinvoivin maa maailmassa. Lääketietoa lehdestä Uuden Sic!-lääketietolehden ensimmäinen numero on julkaistu. Lehden tavoitteena on jakaa luotettavaa, puolueetonta ja ajankohtaista asiantuntijatietoa lääkkeistä ja niiden järkevästä käytöstä. Lehden julkaisija on Lääkealan turvallisuusja kehittämiskeskus Fimea. Ensimmäisen numeron teemoina ovat iäkkäiden lääkehoito ja lääkkeiden haittavaikutukset. Lehden sisältö koostuu numeroittain vaihtuvista teema-artikkeleista ja eri aihealueiden vakiopalstoista. Palstoilla käsitellään uusia lääkkeitä, lääkehoitojen arviointia, lääkkeiden haittavaikutuksia, kasvirohdoslääkkeitä, eläinlääkkeitä ja biologisia lääkkeitä. Brittiläinen Legatum Institute -tutkimuslaitos Painettu Sic! ilmestyy neljästi vuodessa ja se jaetaan maksutta kotiin niille terveydenhuollon ammattilaisille, jotka määräävät tai toimittavat lääkkeitä. Verkkolehti on kaikille avoin. sic.fimea.fi Kalenteri Koonnut Johanna Pakarinen, johanna.pakarinen@tehy.fi 9.3. Satakunnan alueen Lähihoitajajaoston jäsenilta Ravintola Suomalainen Klubi, Pori Kansainvälinen naistenpäivä täyttää sata vuotta Naisten huoneet 100 vuotta elämää ja tekoja -näyttely Sederholmin talo, Aleksanterink. 18, Helsinki. Vapaa pääsy! elämää ja tekoja KVINNORUM liv och gärningar WOMEN S ROOMS lives and actions Sairaanhoitajapäivät Helsingin Messukeskus Suomen Ensihoitoalan Liitto ry:n kevätopintopäivät, Kotka Ilm mennessä KIRSI TUURA Vauva on syntynyt vastasyntyneen seuranta ja hoito -koulutus Juvenes-sali,Tampere. Ilm mennessä Tehy

13 Ajankohtaista Riistävät työehdot Ulkomaalainen työntekijä voi joutua hyväksikäytön uhriksi. Vesa Turunen Sitä mukaa kun ulkomaalaisen työvoiman käyttö on lisääntynyt, myös työperäisen ihmiskaupan määrä Suomessa on kasvanut. Tämä käy ilmi tutkimuksessa, jossa ensimmäistä kertaa selvitetään työperäistä ihmiskauppaa ja ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäyttöä. Tähän asti on selvitetty vain seksuaalista hyväksikäyttöä, joka nyt on rajattu tutkimuksen ulkopuolelle. Ihmiskauppa on hälyttävän yleistä, vaikka tilastolukuja on vaikea antaa. Vuosittain viranomaisten tietoon tulleet kymmenet tapaukset ovat vain jäävuoren huippu, arvioi erikoissuunnittelija Natalia Ollus Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti Heunista. Työperäisestä ihmiskaupasta ei ole kuitenkaan toistaiseksi annettu tuomioita. Heunin mukaan vakavimmat hyväksikäyttötapaukset ovat ihmiskauppaa, mutta niitä ei tunnisteta ihmiskaupaksi. Ihmiskauppa tarkoittaa kokonaisvaltaista hyväksikäyttöä esimerkiksi siten, että uhrin työtä, rahankäyttöä ja vapaa-aikaa kontrolloidaan. Uhrilla ei siten ole mahdollisuutta jättää työtä. On tullut ilmi tapauksia, joissa työntekijän tilille on maksettu palkka, mutta tämän on pitänyt antaa rahat takaisin käteisenä työnantajalleen, kertoo tutkija Anniina Jokinen. Työnantajat ovat myös rajoittaneet kanssakäymistä saman maan kansalaisten ja suomalaisten kanssa. He ovat estäneet työntekijöitä opiskelemasta suomen kieltä. Kärjessä ravintola- ja rakennusala Hyväksikäytetyt työntekijät tulevat eri puolilta maailmaa. Hyväksikäyttäjät ovat sekä syntyperältään suomalaisia että ulkomaalaistaustaisia. Vakavimmat tapaukset ovat ravintola-, rakennus- ja puutarha-alalta. Tapauksissa on usein lukuisia uhreja. Tutkimuksessa ilmeni myös viitteitä ulkomaisen työvoiman hyväksikäytöstä sosiaali- ja terveysalalla. Se ei kuitenkaan ole keskeinen ala, jolla hyväksikäyttöä esiintyy. Aineiston arkaluontoisuuden takia tutkijat eivät kuitenkaan voi kertoa yksityiskohtia. Hyväksikäyttöön kuuluu, että työntekijöillä teetetään pitkiä työpäiviä, heille maksetaan alhaista palkkaa eivätkä he saa itselleen kuuluvia lisiä eivätkä ylityökorvauksia. Asumisolosuhteet ovat usein kurjat ja asumisesta rahastetaan. Välitysmaksujen takia uhri saattaa olla velkaantunut jo Suomeen saapuessaan. Uhrit joutuvat riippuvaiseen asemaan ja tekemään töitä ehdoilla millä hyvänsä, Jokinen huomauttaa. Resursseja lisää valvontaan Tutkimuksen perusteella tietoisuus ihmiskaupasta on puutteellista. Viranomaiset ja muut toimijat eivät aina tunnista sitä. He tunnistavat yksittäisen hyväksikäytön muodon sen sijaan, että näkisivät uhrin tilanteen kokonaisvaltaisesti, Ollus kertoo. Koska uhrit uskaltavat harvoin hakea apua, useimmat tapaukset jäävät piiloon. Jotta ulkomaalaiset tietäisivät oikeuksistaan, heidän pitää saada niistä tietoa. Tämä pitäisi tapahtua jo ennen heidän saapumistaan Suomeen. Selvityksen mukaan rikoslainsäädäntö on kunnossa. Sen kohdalla puutteena on, ettei lakia tunneta eikä siksi osata myöskään käyttää hyväksi. Sen sijaan työlainsäädännöstä löytyy ilmeisiä puutteita, jotka pitää selvittää ja korjata. Valvontaviranomaisina toimivat työsuojelutarkastajat tarvitsevat lisää resursseja. Koulutuksen lisäksi tarkastajien määrää on lisättävä. Nykyään Suomessa on vain yhdeksän tarkastajaa, jotka seuraavat ulkomaalaisten työntekijöiden työoloja, Jokinen sanoo. Tutkimuksen aineisto käsittää vuodet Se koostuu asiantuntijoiden ja uhrien haastatteluista, tuomioistuinten päätöksistä, esitutkintapöytäkirjoista ja mediaaineistosta. Ehdolla millä hyvänsä. Työperäinen ihmiskauppa ja ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäyttö Suomessa. Heunin tutkimusraportteja 67. Helsinki heuni.fi ihmiskauppa.fi Ihmiskaupan piirteitä Alipalkkaus ja palkkasyrjintä Passin haltuunotto Rahankäytön hallinta Rekrytoinnista johtuva velkaantuminen Liikkumisvapauden ja vapaa-ajan rajoittaminen Painostus, uhkailu ja väkivalta Miten korjata tilannetta? Tietoisuutta työperäisestä ihmiskaupasta lisättävä Selkeät toimintamallit, joiden mukaan menetellä, kun uhri kohdataan Riittävästi resursseja tapausten ilmituloa ja tutkintaa varten sekä uhrien tukemiseen Valtakunnallisen neuvontapuhelimen perustaminen ulkomaalaisia työntekijöitä varten Tehy

14 Kouvolan nuorisopsykiatrian poliklinikan kriisiryhmässä työskentelevät sairaanhoitajat Tiina Kaltiainen ja Anu Niemi jalkautuvat nuorten pariin. 14 Tehy

15 nuoren hätään Kouvolan kriisiryhmä nappaa kopin nuoresta, jota elämä viskoo. Tiina Suomalainen Kuvat Laura Leinonen Emilia on matkannut tennareissaan läpi tuulen ja tuiskun istahtaakseen viittä vaille kahdeksan sairaanhoitaja Tiina Kaltiaisen huoneeseen. Tapaamiset alkoivat noin vuosi sitten, kun Emilian elämä kiertyi solmuun. Koulussa ja kotona meni huonosti, oli kaikkea hässäkkää. Kuraattori ehdotti, että tulisin tänne juttelemaan. Ajattelin ensin, että ei voi vähempää kiinnostaa, 16-vuotias Emilia kertoo. Nyt hän käy Tiinan juttusilla Kouvolan nuorisopsykiatrian poliklinikan kriisiryhmässä kaksi kertaa viikossa. Kaj Stenvallin ankkahahmot kuuntelevat seinillä, kun huoneessa puhutaan menneistä, nykyisyydestä ja tulevasta. Emilia on kokenut trauman, sillä hänen äitinsä kuoli tytön ollessa pieni. Puhumme paljon tunteista. Kun tunteet ovat hukassa, toiminta on hukassa. Emme takerru oireisiin vaan autamme nuoruusiän kehitystehtävässä. Nuoren olisi löydettävä sisimpäänsä, opittava ottamaan vastuuta ja tekemään valintoja, Tiina kertoo. Emilia asuu tällä hetkellä nuorisokodissa ja käy ammattistarttia. Yhteishaussa hän hakee hoitajaopintoihin. Emilia on uskomaton tyttö. Kun hän oli vanhusten palvelutalossa työharjoittelussa, hän nautti työstä ja oli tosi pidetty. Mutta sitten on se toinen puoli, joka hölmöilee. Kun Emilia on pannut nappikuulokkeet korviinsa ja häipynyt pyryyn, Tiina miettii, että tyttö on tienristeyksessä. Kumman tien hän valitsee: tuleeko hänestä lähihoitaja vai vievätkö päihteet ja rötökset mennessään? Jalkautumista ja selvittelyä Emilia ei ole ihan tyypillinen Kouvolan nuorisopsykiatrian kriisiryhmän asiakas, sillä yleensä hoitosuhteet ovat lyhyempiä eli viidestä kymmeneen käyntiä. Apua annetaan Tehy

16 Tiina Kaltiainen korostaa, että nuorten kanssa on oltava avoin ja rehellinen. Emilia käy Tiinan juttusilla kaksi kertaa viikossa. nopeasti, tarvittaessa samana päivänä ja ilman lähetettä. Asiakkaina ovat vuotiaat nuoret ja heidän perheensä. Tyypillisiä syitä meille tuloon ovat ahdistus, masennus ja vakavat syömishäiriöt, joihin kaikkiin sekoittuu usein kotiongelmia. Tavallisesti vaikeudet näkyvät koulussa, ja ensimmäinen yhteydenotto tulee terveydenhoitajalta tai kuraattorilta, Tiina kertoo. Tiimiin kuuluu Tiinan lisäksi sairaanhoitaja Anu Niemi ja sosiaalityöntekijä. Apuna on ylilääkäri ja tuntilääkäri. Kriisiryhmä selvittelee ja kartoittaa nuoren tilannetta ja antaa kriisihoitoa. Tiimi myös jalkautuu koteihin ja kouluihin antamaan neuvoja ja arvioimaan psykiatrisen hoidon tarvetta. Kriisityön lisäksi tiimi tekee työnohjauksia ja kouluttaa. Kymmenessä vuodessa malli on osoittanut toimivuutensa. Haluamme välttää pompottelua. Jos nuorta pelottaa tulla meille, menemme tapaamaan häntä kotiin tai kouluun. Jos terveydenhoitaja miettii, pitäisikö nuori lähettää nuorisopsykiatriselle polille, nuorisoneuvolaan vai ehkä lastensuojeluun, menemme koululle auttamaan hoidon arvioinnissa. Kriisiryhmä pyrkii pitäytymään selvittelyssä eli saamaan vastauksen siihen, mikä nuorta vaivaa. Kartoitusjakson jälkeen tehdään hoitosuunnitelma yhdessä kriisiryh- 16 Tehy

17 män, nuoren, hänen vanhempiensa ja lääkärin kanssa. Tarvittaessa mukana ovat myös koulu ja sosiaalitoimi. Jatkohoitopaikka voi olla nuorisopsykiatrian poliklinikan hoitotiimi, nuorisoneuvola tai nuorisopsykiatrian osasto. Joskus hoito jatkuu kriisiryhmässä kuten Emilian tapauksessa. Monenlaista pahaa Mua vituttaa. Mä kilahdin. Terkkari käski tulla juttelee. Näillä sanoilla nuori usein aloittaa, kun hoitaja kysyy tulon syytä. Ilmaisee nuori asian miten vain, aina hänellä on iso hätä. Meillä ei ole taikasauvaa, jolla selvittäisimme, mikä nuorta vaivaa. Tässä me istumme pienessä kammarissa ja yritämme löytää oikealle tielle. Nuoreen on saatava tatsi, on oltava rehellinen ja läsnä ei hän muuten tule toista kertaa. Nuorten oireilu on monimutkaistunut. Nykyään on vaikea vetää selvää rajaa, mikä kuuluu lastensuojeluun ja mikä nuorisopsykiatriaan. Ongelmat kietoutuvat toisiinsa, ja usein mukana on myös somaattista oireilua, pohtii Tiina. On myös erilaisia kausia. Jossakin vaiheessa oli paljon viiltelyä ja käytöshäiriöitä, nyt enemmän masennusta, vetäytymistä ja syrjäytymistä. Sosiaaliset taidot puuttuvat monelta nuorelta, koska aika menee virtuaalimaailmassa tietokoneen ääressä, Anu lisää. Kriisityössä pärjää vain kokenut työntekijä, sillä työ on vastuullista ja raskasta. Hoitopäätöksiä joutuu joskus tekemään itsenäisesti. Kymenlaaksoa vaivaava lääkäripula lisää hoitajien vastuuta ja työn kuormittavuutta. Työssä kuulee myös paljon pahaa: tarinoita väkivallasta ja seksuaalisesta väärinkäytöstä. Se muuttaa maailmankuvaa. Jos on aiemmin ajatellut, että maailma on periaatteessa hyvä paikka, niin ei enää. Pahaa on kaikkialla, myös meillä Kymenlaaksossa, Tiina sanoo. Valtaosa nuorista kuitenkin toipuu, saa elämänsä järjestykseen ja voi myöhemmin hyvin. Joku saattaa kävellä kadulla vastaan lastenvaunuja lykkien ja huikata iloisena, että minulle kuuluu nyt tällaista. Joonasta uusi asiakas Kriisit eivät tule kello kaulassa. Joona on pannut korvaansa vaaleanpunaisen korvakorun. Hän näyttää perusurheilijanuorukaiselta, ja sitä hän onkin. Parin viime vuoden ajan 17-vuotiaan pojan elämä on kuitenkin vinksahdellut raiteiltaan. En oikein pysty käymään koulua enkä mitään muutakaan. Kaikki jää kesken. Välillä saan otteen, mutta sitten taas lipsahtaa. Joona on ollut ehkäisevää päihdetyötä ja erityisnuorisotyötä tekevän Motiimin asiakas puolitoista vuotta, mutta nyt Joona ja ehkäisevä päihdetyöntekijä ovat tulleet kriisiryhmään kysymään apua. Joona on nimittäin alkanut pohtia, onko hänen päihde- ja muiden ongelmiensa syynä mielenterveysongelma. Perhetaustasta löytyy mielenterveyden häiriö, mikä lisää riskiä sairastua. Tiina, Anu, Joona ja päihdetyöntekijä sulkeutuvat Tiinan huoneeseen juttelemaan. Sovitaan, että Joona jatkaa käyntejään päihdetyöntekijän luona, ja kriisiryhmä alkaa selvittää tilannetta. Tiina tapaa Joonaa ja Anu vanhempia. Joonasta tuntuu, että isä ei ole koskaan ollut kiinnostunut hänen asioistaan. Äiti puolestaan olisi halunnut tulla tähän ensimmäiseen tapaamiseenkin, mutta Joona kielsi, Anu kertoo. Tiina sopii pojan kanssa neljästä tapaamisesta. Puolentoista kuukauden päähän merkitään aika hoitosuunnitelmalle. Joona haluaa tietää, miksi paikalle tulee lääkäri. Hän on aina paikalla, kun hoitosuunnitelma tehdään. Erikoissairaanhoidossa lääkäri vastaa hoidosta, vaikka asiakkaan näkökulmasta usein pysytteleekin taustalla, Tiina selvittää. Rankka työ palkitsee Puhelin pirisee. Sosiaalityöntekijä soittaa kysyäkseen neuvoa erään nuoren asiassa. On ollut viiltelyä ja masentuneisuutta. Menisiköhän nuorisoneuvolan kautta, kun kyse on ensisijaisesti perheproblematiikasta. Vai onko niin vakava, että meille Kokeile ensin nuorisoneuvolaa. Jos ei sieltä saa apua, soita uudestaan, Tiina päättää. Koska kriisiryhmä ei pysyttele toimistossaan vaan jalkautuu, se tulee aivan eri tavalla tutuksi Kouvolan alueen sosiaali- ja terveyshuollon työntekijöille ja koulujen henkilökunnalle. Meille soitetaan helposti, koska olemme avuliaita ja pidämme kynnyksen matalana arviointien tekoon. Matalasta kynnyksestä huolimatta olemme osa erikoissairaanhoitoa. Priorisoimme ja pyrimme ohjaamaan nuoria hoitoon oikeisiin paikkoihin. Terapiasta ei ole hyötyä, jos kotona asiat ovat hunningolla, eikä nuori saa ruokaa. Tiinan ja Anun päivät ovat kiireisiä ja sirpaleisia. Kalenteriin piirtyy aikamoista sekasotkua, sillä tilanteet vaihtuvat nopeasti. Yksi tapaaminen peruuntuu tai siirtyy, johonkin rakoon on mahdutettava äkillinen meno. Aamulla ei välttämättä tiedä, millainen päivä on tulossa. Kriisit eivät tule kello kaulassa. Rankasta työstä huolimatta Tiinasta ja Anusta huokuu ilo ja innostus. Tiina miettii, että ehkä se johtuu perusluonteesta. He myös tsemppaavat toisiaan paljon, pitävät Kouvolan nuorisopsykiatrian kriisityöryhmä Aloitti toimintansa 10 vuotta sitten. Osa Kymenlaakson sairaanhoitopiirin nuorisopsykiatriaa. Nuorisopsykiatrian poliklinikalla on lisäksi kaksi hoitotiimiä. Kriisiryhmään ei tarvitse lähetettä. Kriisityö, yksilökäynnit, perhetapaamiset, verkostotapaamiset ja konsultaatiot kuuluvat ryhmän työnkuvaan. Kriisityöntekijät lähtevät tarvittaessa liikkeelle nopeasti ja jalkautuvat nuorten, vanhempien ja muiden nuorten kanssa työskentelevien tueksi arvioimaan hoidon tarvetta. Työskentelee koko Kouvolan alueella, johon kuuluvat myös Anjalankoski, Kuusankoski, Elimäki, Jaala ja Valkeala. Asukkaita on noin kriisiryhmään tuli uusina asiakkaina noin 80 nuorta vanhempineen ja verkostoineen. Tehy

18 huolta itsestään ja jaksavat uskoa siihen, että työstä on jotakin hyötyä. Nautin nuorten kanssa työskentelystä. Heissä on niin paljon elinvoimaa, ja heidän ongelmansa ovat tuoreita. Ennen ruokatuntia Tiina ehtii tehdä sanelun. Sitten hän pirauttaa eräälle äidille sopiakseen perhetapaamisesta ja pyytää mukaan myös nuoren sisarukset. Teemme tiivistä yhteistyötä vanhempien kanssa. He tuntevat lapsensa parhaiten ja hoksaavat paljon asioita. Vain pieni osa vanhemmista on haluton tulemaan tapaamisiin. Toivon kipinä Tiinan kännykkä piippaa. Tekstiviesti kertoo, että iltapäivän palaveri on siirretty koululta Kouvolan sosiaalivirastoon. Minulla on jotenkin toivoton olo tästä tapauksesta. Miten voisimme parhaiten olla perheelle avuksi? Tiina miettii. Kyseessä ovat sisarukset, joita on kohdannut tragedia jokunen kuukausi sitten. Kun lapsille alettiin antaa kriisihoitoa, kävi ilmi, että perusta ei ollut kunnossa. Perhe tarvitsi tukea ja apua myös arkeensa. Kriisiryhmä toivoi sosiaalitoimelta yhteistä palaveria, ja sitä on yritetty järjestää jo pitkään. Vihdoin paikalle on saatu lapset, heidän isänsä, kaksi sosiaalityöntekijää, perhetyöntekijä, opettaja sekä Tiina ja Anu. Pitkän pöydän ääressä päätetään työnjaosta: Perhetyötä lisätään. Kaksi vanhinta lasta alkaa käydä viikoittain kriisihoidossa Tiinan ja Anun luona. Koska akuutti kriisi on ohi, sovitaan, että opettaja ei enää katso läpi sormiensa lasten koulutyöskentelyä. Päätetään myös, että perhetyö pitää sosiaalityöntekijät ja koulu kriisityöntekijät ajan tasalla. Muutaman kuukauden päähän sovitaan seurantapalaveri. Tapaaminen herättää Tiinassa toivon kipinän. Saimme yhteisen päämäärän, jonka eteen kaikki työskentelevät. Asiat etenevät hitaasti, mutta oikeaan suuntaan. Jutussa esiintyvien nuorten nimet on muutettu. Vain pieni osa vanhemmista on haluton tulemaan tapaamisiin. 18 Tehy

19 Mallia elämään Nuorten arvomaailma on vääristynyt. Se näkyy väkivaltana, jonka he uskovat kuuluvan normaaliin sosiaaliseen kanssakäymiseen, sanoo toiminnanjohtaja Timo Purjo. Mia Hemming Kuva Mia Hemming Timo Purjo kaipaa todellista arvokasvatusta yhteiskuntaan. Jopa Suomen teini-ikäisistä vuotiaista nuorista käyttää herkästi väkivaltaa. Lisäksi suurin osa murrosikäisistä nuorista on enemmän tai vähemmän hapuilevia ja hyvästä elämästä vieraantuneita. Näin esittää Non Fighting Generation (NFG) ry:n toiminnanjohtaja Timo Purjo, jonka väitöskirja nuorisokasvatuksesta tarkastettiin tammikuussa Tampereella. Myös Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimus lasten ja nuorten väkivaltakokemuksista vahvistaa, että väkivalta on yleistä. Sen mukaan kaksi kolmesta vuotiaasta nuoresta on kohdannut fyysistä tai henkistä väkivaltaa. KODIN MARRASKUU 2010 ASUMINEN PERHE TERVEYS RUOKA PUUTARHA KÄSITYÖT LUONTO ELÄMÄÄ MAALLA atka menneeseen Arvo 32 Opi olemaan läsnä Saamen nuoriso nousee Valamon uljas matto etunimi sukunimi lähiosoite postinumero postitoimipaikka Tehy

20 Nuorten arvomaailma on vääristynyt, he pelkäävät tunteitaan ja suhtautuvat kielteisesti itseensä ja muihin. Tarkoitan väkivallalla sekä fyysiseen koskemattomuuteen kajoamista että psyykkistä väkivaltaa, joka sisältää esimerkiksi haukkumisen ja porukasta syrjäyttämisen. Haukkuminen kohdistuu ihmisarvoon, ja porukasta syrjäytetään osoittamalla halveksuntaa. Noin puolet teini-ikäisistä on vuoden sisällä ollut väkivaltainen toista kohtaan, Purjo sanoo. Hän näkee, että Suomessa tehdään monia satoja tuhansia tai jopa miljoona väkivallantekoa vuosittain. Tähän nähden esimerkiksi Jokelan ja Kauhajoen koulumurhat ovat äärimmäisen marginaalisia kokonaisväkivaltailmiössä. Väkivalta on kaikkien ongelma, ja myös molempien sukupuolten. Se on arkipäiväistynyt ja tuntuu kuuluvan normaaliin sosiaaliseen kanssakäymiseen. Purjo suosittelee, että henkisen väkivallan sijaan puhuttaisiin psyykkisestä väkivallasta. Väkivaltainen käyttäytyminen on yleensä seurausta siitä, että ihminen on täydellisesti psyykkisen kokemuksensa vallassa. Tuolloin hän ei kykene ottamaan etäisyyttä aggressiivisiin tunteisiinsa. Fyysinen väkivalta on psyykkisesti vähintään yhtä haavoittavaa kuin fyysisesti ja toisinpäin. Mutta ei välttämättä henkisesti, jolla yleensä tarkoitetaan jonkinlaista korkeamman tason tajunnallisuutta. Kannusta hyvään elämään Väkivaltaa aiheuttaa se, ettei nuorta tueta riittävästi hyvään elämään hänen laajasti ymmärretyssä kasvuympäristössään. Timo Purjon mielestä väkivaltaisuus kumpuaa tarkoituksettomuudesta ja rakkaudettomuudesta. Nuorten arvomaailma on vääristynyt, he pelkäävät tunteitaan ja suhtautuvat kielteisesti itseensä ja muihin. He turvautuvat epätarkoituksenmukaisiin toimintatapoihin pyrkiessään ratkaisemaan ongelmallisia tilanteita. Ongelmalliset suhteet itseen, toisiin ja maailmaan näkyvät erityisesti väkivaltana. Nuorten elämisen mallin Purjo uskoo muodostuvan siitä, miten heitä kohdellaan ja ovat nähneet muita kohdeltavan. He eivät ole kylväneet itseensä väkivallan siementä eivätkä syntyneet sellaisen kanssa. Tarkoituksettomuuden tunne on yksi keskeisimmistä syistä siihen, että nuoret ajautuvat suuriin vaikeuksiin. Tarkoitukseton elämä on arvoton, ja tällöin myös esteet sen ilmenemismuotojen vahingoittamiseen vähenevät. Siten hyvien perheiden nuorten väkivaltaisuuden ei pitäisi herättää suurta ihmetystä. Nuorissa ei sellaisenaan ole toivoa sen enempää kuin aikuisissakaan: heitä tulee rohkaista rakkaudellisuuteen. Yhteiskunnallisella tasolla nuoria rohkaistaan kilpailuun ja tavoittelemaan aineellista hyvää. Pudotuspeli on raakaa, mikä tuottaa ahneutta, vihamielisyyttä ja välinpitämättömyyttä. Asenne muihin muodostuu epäluuloiseksi: onko nuorella enää itseisarvoa vai onko hän vain väline jonkin saavuttamiseksi? Keskinäinen kilpailu alkaa jo päiväkodissa, ja moni lapsi kokee varhain, ettei pärjää. Jos keskitytään vain etsimään ominaisuuksia, joilla Suomen kilpailukyky turvataan, ei tueta lapsissa olevaa hyvää. Pidäkkeet turhia Timo Purjo ei kannata pidäkkeiden opettamista, jotta nuoret voisivat pitää ongelmalliseksi koetun oireilunsa kurissa. Kyseisiä pidäkkeitä ovat ääritapauksissa psykiatrinen pakkohoito tai vankila. Yleisempiä tapoja ovat sellaiset terapian muodot, joiden tavoitteena on nuoren oma hillintä pahantekoon. Purjo varoittaa tavanomaisten lähestymistapojen usein epäonnistuvan tavoitteissaan. Tai parhaimmillaan niillä voi olla lyhytaikaisia vaikutuksia joidenkin nuorten näkyvään käyttäytymiseen. Jos ihmiselle tarjotaan pidäkkeitä, joilla hän voi kontrolloida itsessään olevaa pahaa, häntä pidetään perusluonteeltaan pahana. Häntä ei nähdä kyvykkäänä hyvään elämään, ja henkilönä, joka on vain lähtenyt noudattamaan huonoja esimerkkejä. Nuorisokasvatusmenetelmät, joissa toiminnan lomaan ujutetaan kasvatuksellisia asioita, ovat Purjon mielestä kyseenalaisia ja käsittämättömiä. Niissä on toiminnallisten menetelmien sisään piilotettu myös kasvatukseen liittyvät tavoitteet. Minusta toiminta on epäeettistä, jos nuoren kanssa ei keskustella suoraan häneen kohdistuvista pyrkimyksistä. Häneen yritetään vaikuttaa manipuloimalla epäsuorasti esimerkiksi fyysisen tekemisen ohella. Tarkoituksellista elämää Timo Purjo ja NFG eivät auta väkivaltaista nuorta rajoittamalla hänen vapauttaan. He yrittävät vahvistaa nuoren tahtoa niin, että hän itse haluaa tarkoituksellista ja rakkaudellista elämää. Elämäntaidollis-eettinen nuorisokasvatus korostaa ja arvostaa ihmisten välisiä hyviä suhteita. Samalla nuoren oma hyvinvointi lisääntyy. Keskustelemme murrosikäisten kanssa hyvyydestä, totuudesta, kauneudesta ja rakkaudesta. Puhumme arvoista, tunteista, asenteista ja toimintatavoista. NFG:ssä nuoren mielipiteet otetaan vakavasti. Tarvittaessa ne haastetaan ja vaaditaan perusteluja. Kun nuoreen suhtaudutaan kyvykkäänä keskustelukumppanina, häntä kunnioitetaan. Kasvatusmetodi perustuu lisäksi arvostamiseen ja rakastamiseen. Nuoren toimintaa yhteiseksi hyväksi arvostetaan. Häntä rakastetaan, jolloin tehdään kaikki, jotta hänessä olevat mahdollisuudet hyvään todentuisivat. Kaikkiin ihmisyytensä potentiaalia hukkaaviin voidaan soveltaa samoja kasvatusmenetelmiä. Purjo katsoo, että lähes 80 prosenttia on tällaisia nuoria. Yleensä väitetään päinvastaista: suurin osa nuorista voi hyvin, sillä vain pieni joukko on oireilevia ongelmanuoria. Purjon mielestä näin vähätellään nuoria ja heidän mahdollisuuksiaan ihmisyyteen. Henkistä ja eettistä eli todellista sisäistä hyvinvointia kasvattamalla nuorilla voisi mennä paljon nykyistä paremmin. Nuori vertaa itseään muihin ja ajattelee, ettei hänellä mene sen huonommin kuin muillakaan. Ei menekään, mutta kaikki voisivat voida paremmin. Nuoret ovat mahdollisesti tulevia elämänkumppaneita, vanhempia ja kasvattajia. Purjo muistuttaa, että nuorisokasvattajalle se merkitsee vastuuta kasvatettavien nuorten lisäksi myös tulevista sukupolvista. Jos nuoret oppivat pyrkimään eettiseen elämään, he osaavat ohjata myös lapsiaan tavoittelemaan hyvää. Vain tällä tavoin nuorissa on tulevaisuus. 20 Tehy