Avun ja turvan ensimmäinen viranomaislenkki auttamisen ketjussa. Den första undsättande och skyddande myndighetslänken i den hjälpande kedjan

Transkriptio

1 1 Avun ja turvan ensimmäinen viranomaislenkki auttamisen ketjussa Den första undsättande och skyddande myndighetslänken i den hjälpande kedjan Perustietoa Hätäkeskuslaitoksesta Basfakta om Nödcentralsverket

2 Sisällys Innehåll Hätäkeskuslaitos tuottaa hätäkeskuspalvelut Suomessa Nödcentralsverket producerar nödcentralstjänsterna i Finland Hätäkeskusuudistus parantaa palveluiden saatavuutta ja laatua Nödcentralsreformen förbättrar tjänsternas tillgänglighet och kvalitet Hätäkeskustoimintaa kehitetään edelleen Nödcentralsverksamheten utvecklas Hätäkeskuspalvelut Suomessa Nödcentralstjänsterna i Finland Puheluun vastaa koulutettu hätäkeskuspäivystäjä Samtalen tas emot av utbildade nödcentralsoperatörer Kuulumattomat puhelut kuormittavat hätäkeskuksia Onödiga samtal belastar nödcentralerna Suomen hätäkeskukseen ei saa yhteyttä ulkomailta Finlands nödcentraler kan inte kontaktas från utlandet

3 Hätäkeskuslaitos tuottaa hätäkeskuspalvelut Suomessa Hätäkeskuslaitoksen tehtävänä on eri puolilla maata ottaa vastaan pelastus-, poliisi-, sosiaali- ja terveystoimen toimialaan kuuluvia hätäilmoituksia sekä muita ihmisten, ympäristön ja omaisuuden turvallisuuteen liittyviä ilmoituksia sekä välittää ne edelleen auttaville eri viranomaisille ja yhteistyökumppaneille. Hätäkeskuslaitos on vuonna 2001 perustettu valtion valtakunnallinen virasto, jota ohjaa sisäasiainministeriö yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Hätäkeskuslaitos ei ole osa pelastus- eikä poliisitoimea, vaan itsenäinen viranomainen. Hätäkeskuslaitos tuottaa hätäkeskuspalvelut koko Suomessa Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Ahvenanmaalla toimii oma järjestelmänsä. Hätänumero on kuitenkin sama 112 ja Ahvenanmaan kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä. Hätäkeskuslaitoksen toimintaa ohjaavat laki hätäkeskustoiminnasta (692/2010) ja valtioneuvoston asetus hätäkeskustoiminnasta (877/2010). Hätäkeskuslaitos tuottaa hätäkeskuspalvelut koko Suomessa Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Lue lisää Ahvenanmaan hätäkeskuspalveluista: 5 Nödcentralsverket producerar nödcentralstjänsterna i Finland Nödcentralsverket har i uppgift att på olika håll i landet ta emot nödmeddelanden som hör till räddnings-, polis- samt social- och hälsovårdsväsendets kompetensområden liksom andra meddelanden som hänför sig till person-, miljö- och egendomssäkerhet samt att förmedla dem vidare till demyndigheter och samarbetspartner som svarar för hjälpinsatserna. Nödcentralsverket producerar nödcentralstjänster för hela Finland med undantag av Åland. Läs mer om Ålands nödcentralstjänster: Nödcentralsverket är ett rikstäckande statligt ämbetsverk som inrättades 2001 och som styrs av inrikesministeriet tillsammans med social- och hälsovårdsministeriet. Nödcentralsverket är inte en del av räddningsväsendet eller polisen utan en självständig myndighet. Nödcentralsverket producerar nödcentralstjänster för hela Finland med undantag av Åland. Åland har ett eget system. Nödnumret är dock detsamma, dvs. 112, och Nödcentralsverket samarbetar intensivt med Åland. Nödcentralsverkets verksamhet styrs av lagen om nödcentraler (692/2010) och statsrådets förordning om nödcentralsverket (877/2010).

4 Hätäkeskusuudistus parantaa palveluiden saatavuutta ja laatua Hätäkeskusuudistuksella turvataan tasapuoliset ja laadukkaammat palvelut väestölle ja hätäkeskuspalveluja käyttäville viranomaisille koko maassa. Ennen ensimmäistä hätäkeskusuudistusta uutta toimintamallia kokeiltiin neljällä eri paikkakunnalla (v ). Hätäkeskusuudistus I:n (v ) tarkoituksena oli yhdistää aiemmin erillään toimineet pelastustoimen kunnalliset hätäkeskukset ja poliisitoimen hälytyskeskukset valtion ylläpitämiksi moniviranomaishätäkeskuksiksi. Hätäkeskuslaitoksen viisi ensimmäistä vuotta olivat rakentamisen aikaa, jolloin perustettiin 15 hätäkeskusta eri puolille Suomea. Valtioneuvosto päätti vuonna 2010 Suomen jakamisesta kuuteen hätäkeskusalueeseen. Hätäkeskusten uusi aluejako linjattiin vastaamaan väestön ja viranomaisten palvelutaso-odotuksia. Hätäkeskusuudistus II:n (v ) tavoitteena on selkeyttää hätäkeskustoiminnan johtamista ja tehdä Hätäkeskuslaitoksesta yhtenäinen virasto. Uudistuksella parannetaan hätäkeskusten toimintavarmuutta ja kriisinsietokykyä verkottamalla hätäkeskukset ja yhdenmukaistamalla toimintamallit. Uusi laki hätäkeskustoiminnasta astui voimaan Lailla edistetään väestön turvallisuutta, järjestetään uudelleen hätäkeskuspalveluiden tuottaminen sekä parannetaan palveluiden saatavuutta ja laatua. Lue lisää: ja Nödcentralsreformen förbättrar tjänsternas tillgänglighet och kvalitet Genom nödcentralsreformen säkerställs jämlika och högklassigare tjänster för befolkningen och myndigheter som använder nödcentralstjänster i hela landet. Före den första nödcentralsreformen testades den nya verksamhetsmodellen på fyra orter ( ). Syftet med den första nödcentralsreformen ( ) var att slå samman räddningsväsendets kommunala nödcentraler och polisens alarmeringscentraler, som tidigare fungerat oberoende av varandra, till gemensamma nödcentraler för flera myndigheter och med staten som huvudman. Nödcentralsverkets fem första år var en tid av uppbyggnad, och under denna period inrättades 15 nödcentraler runt om i Finland. Enligt statsrådets beslut 2010 indelas Finland i sex nödcentralskretsar. Den nya områdesindelningen utarbetades för att infria befolkningens och myndigheternas förväntningar på servicenivån. Målet med den andra nödcentralsreformen ( ) är att förtydliga ledningen av nödcentralsverksamheten och skapa ett enhetligt ämbetsverk av Nödcentralsverket. I och med reformen höjs nödcentralernas driftsäkerhet och krishanteringsförmåga genom att nödcentralerna länkas samman och verksamhetsmodellerna harmoniseras. Den nya lagen om nödcentralsverksamhet trädde i kraft Syftet med lagen är att främja befolkningens säkerhet, omorganisera produktionen av nödcentralstjänster och förbättra tjänsternas tillgänglighet och kvalitet. Läs mer: och

5 Hätäkeskustoimintaa kehitetään edelleen Hätäkeskuslaitoksen strategian lähtökohtana on hätäkeskustoiminnan rakenteiden uudistaminen. Hätäkeskuslaitoksen vision mukaan Suomessa toimii vuoteen 2015 mennessä yhtenäinen, verkottunut ja luotettava valtakunnallinen Hätäkeskuslaitos, joka ensimmäisenä lenkkinä vastaa avun tarpeeseen viipymättä ja ammattitaitoisesti. Hätäkeskusalueet Nödcentralskretsarna Pohjois-Suomi ja Lappi / Norra Finland och Lappland Sisäasiainministeriö päätti vuonna 2009 hätäkeskustoiminnan strategisista linjauksista valtioneuvoston hätäkeskusuudistuksesta antaman selonteon ja sitä koskevan eduskunnan kannanoton pohjalta. Hätäkeskuslaitoksen strategiset päämäärät 2015: Turvallisuus ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus: Tehostetaan auttamisen ketjua Talous ja resurssit: Varmistetaan riittävät resurssit Prosessit ja rakenteet: Keskitytään ydintehtäviin Henkilöstövoimavarojen kehittäminen: Edistetään työhyvinvointia Pohjanmaa ja Keski-Suomi / Österbotten och Mellersta Finland Pirkanmaa ja Satakunta / Birkaland och Satakunta Varsinais-Suomi ja Häme / Egentliga Finland och Tavastland Toimintaa ohjaavat arvot: luotettavuus tasapuolisuus inhimillisyys PRO 112 Lue lisää: /strategia Itä- ja Kaakkois-Suomi / Östra och Sydöstra Finland Uusimaa / Nyland 8 Nödcentralsverksamheten utvecklas Utgångspunkten i Nödcentralsverkets strategi är att reformera nödcentralsverksamhetens struktur. Enligt visionen för Nödcentralsverket i Finland ska det före utgången av 2015 ha bildat ett nätverk och på riksnivå utgöra en enhetlig och pålitlig första länk som omedelbart och yrkesskickligt svarar på behovet av hjälp. Inrikesministeriet fattade 2009 beslut om de strategiska riktlinjerna för nödcentralsverksamheten utifrån statsrådets redogörelse om nödcentralsreformen och riksdagens ställningstagande till denna. Nödcentralsverkets strategiska mål 2015: Aikataulu / Tidtabell Hätäkeskusalue / Nödcentralskrets Pohjois-Suomi ja Lappi / Norra Finland och Lappland Itä- ja Kaakkois-Suomi / Östra och Sydöstra Finland Pirkanmaa ja Satakunta / Birkaland och Satakunta Uusi paikkakunta / Ny ort Oulu / Uleåborg Kuopio, Kouvola Pori / Björneborg Yhdistettävä / Sammanslås Rovaniemi Joensuu, Mikkeli / Joensuu, S:t Michel Tampere / Tammerfors Viimeistään / Senast Säkerhet och samhälleliga effekter: Effektivisering av den hjälpande kedjan Ekonomi och resurser: Säkerställande av tillräckliga resurser Processer och strukturer: Fokus på kärnuppgifterna Utveckling av personalresurserna: Främjande av arbetshälsan Värderingar som styr verksamheten: Pohjanmaa ja Keski-Suomi / Österbotten och Mellersta Finland Uusimaa / Nyland Vaasa / Vasa Kerava / Kervo Jyväskylä Helsinki, Lohja / Helsingfors, Lojo pålitlighet på lika villkor mänskligt PRO 112 Läs mer: /strategi Varsinais-Suomi ja Häme / Egentliga Finland och Tavastland Turku / Åbo Hämeenlinna / Tavastehus 2015

6 Hätäkeskuspalvelut Suomessa Hätäkeskuslaitoksen toimintamalli on kansainvälisesti tarkasteltuna edistyksellinen. Puheluun vastaa koulutettu hätäkeskuspäivystäjä Hätänumeroon soittajalle vastaa aina hätäkeskuspäivystäjä, joka ei yhdistä puhelua enää edelleen muille viranomaisille. Hätäkeskuspäivystäjän tehtävänä on hälyttää tarvittaessa apu paikalle suoraan. Lisäksi päivystäjä antaa soittajalle ohjeita ja neuvoja onnettomuus- tai vaaratilanteesta selviämiseksi siihen asti, kunnes auttavat viranomaiset saapuvat paikalle. Toimintamalli eroaa useimmista maista siinä, että hätäkeskuspäivystäjällä on mahdollisuus tehdä suoraan hälytys kaikille tarvittaville viranomaisille. Tällöin puhelua ei tarvitse enää välittää eteenpäin. Kiireellisessä hätätilanteessa säästetään aikaa, kun kaikki eri tahot saavat hälytyksen samanaikaisesti Hätäkeskuspäivystäjän tekemä riskinarvio perustuu kunkin viranomaisen antamiin ohjeistuksiin. samasta pisteestä. Yhden hätänumeron periaate hätäkeskuspalvelussa on vielä harvinainen muualla maailmassa. Hätäkeskuspäivystäjän tekemä riskinarvio hätäpuhelun käsittelyssä perustuu kunkin viranomaisen antamiin omiin ohjeistuksiin. Eri viranomaiset vastaavat omien ohjeidensa tarkoituksenmukaisuudesta ja päivityksistä. Hätäpuhelun onnistuneessa käsittelyssä kyse on riskinarvion osuvuudesta kyetäänkö valitsemaan tehtävälle tarkoituksenmukaisin nopeinta apua antava yksikkö. Hätäkeskuslaitos on luonut erityisesti kuulovammaisille henkilöille tarkoitetun GSM-palvelun, jonka avulla voi lähettää kiireellisessä hätätilanteessa hätäilmoituksen tekstiviestillä hätäkeskukseen. Hätätekstiviestiä ei voi vielä lähettää suoraan hätänumeroon 112. Lue lisää: /kuulovammaiset Hätänumeroon 112 tulee soittaa kiireellisessä hätätilanteessa, jolloin hätäkeskuspäivystäjän tehtävänä on arvioida hätätilanteen vakavuus, tarvittava viranomaisapu ja avun kiireellisyys sekä antaa ohjeita ennen avun perille saapumista. Avun paikalle saapumisessa kyse on siitä, paljonko kullakin viranomaisella on hälytettäviä yksiköitä vapaana, joita päivystäjä voi hälyttää. Kukin viranomainen vastaa oman toimintansa johtamisesta ja tehtävien järjestykseen laittamisesta. Hätäkeskuspäivystäjän koulutus on Pelastusopiston ja Poliisiammattikorkeakoulun suunnittelema kokonaisuus, joka johtaa hätäkeskuspäivystäjän tutkintoon. Opintojen laajuus on 90 opintopistettä ja opinnot kestävät puolitoista vuotta. Hätäkeskuslaitos tekee oppilaitosten kanssa yhteistyötä. Lue lisää: ja Hätäkeskuspäivystäjän tehtävänä on arvioida hätätilanteen vakavuus, tarvittava viranomaisapu ja avun kiireellisyys sekä antaa ohjeita ennen avun perille saapumista Nödcentralstjänsterna i Finland Nödcentralsverkets verksamhetsmodell är banbrytande ur ett internationellt perspektiv. Samtalen tas emot av utbildade nödcentralsoperatörer När man ringer nödnumret svarar alltid en nödcentralsoperatör som inte vidarekopplar samtalet till andra myndigheter. Nödcentralsoperatörens uppgift är att vid behov direkt larma hjälp till platsen. Dessutom ger operatören den som ringt anvisningar och råd för att klara av olyckssituationen eller den farliga situationen tills de hjälpande myndigheterna når platsen. Verksamhetsmodellen skiljer sig från de fl esta länder på så vis att nödcentralsoperatören har möjlighet att direkt larma alla myndigheter som behövs för uppdraget. Då behöver inte samtalet kopplas vidare. I en brådskande nödsituation sparas tid när alla aktörer larmas samtidigt från ett och samma Nödcentralsoperatörens riskbedömning baserar sig på anvisningarna från respektive myndighet. ställe. Principen med ett nödnummer i nödcentrals servicen är ännu sällsynt i världen. Nödcentralsoperatörens riskbedömning vid hanteringen av nödsamtal baserar sig på anvisningarna från respektive myndighet. De olika myndigheterna svarar för ändamålsenligheten hos och uppdateringen av sina egna anvisningar. Hur bra hanteringen av ett nödsamtal utfaller beror på i vilken mån riskbedömningen träffar rätt, dvs. huruvida man för uppdraget i fråga lyckas välja den enhet som kan ge den ändamålsenligaste och snabbaste hjälpen. Nödcentralsverket har utvecklat en GSM-tjänst särskilt för hörselskadade. Med hjälp av den kan man i en brådskande nödsituation skicka ett nödmeddelande till nödcentralen i form av ett sms. Nöd-sms kan ännu inte skickas direkt till nödnumret 112. Läs mer: /horselskadade Nödnumret 112 ska användas vid brådskande nödsituationer, då nödcentralsoperatörens uppgift är att bedöma nödsituationens allvar, behovet av myndighetshjälp och hur brådskande uppdraget är samt att ge anvisningar innan hjälpen når fram. Hur fort hjälpen når fram beror uttryckligen på respektive myndighets antal lediga utryckningsenheter som nödcentralsoperatören kan larma. Varje myndighet svarar för ledningen av sin egen verksamhet och för prioriteringen av sina uppdrag. Nödcentralsoperatörernas utbildning är en helhet som har planerats av Räddningsinstitutet och Polisyrkeshögskolan och som leder till examen för jourhavande vid nödcentraler. Utbildningen omfattar 90 studiepoäng och tar 1,5 år. Nödcentralsverket samarbetar med läroanstalterna. Läs mer: och Nödcentralsoperatörens uppgift är att bedöma nödsituationens allvar, behovet av myndighetshjälp och hur brådskande uppdraget är samt att ge anvisningar innan hjälpen når fram.

7 Kuulumattomat puhelut kuormittavat hätäkeskuksia Hätänumeron 112 tunnettuudessa Suomi on edelläkävijä Euroopassa. Hätänumerosta saatavien palvelujen tunnettuus on kuitenkin huomattavasti heikompaa. Haasteena on parantaa kansalaisten hätänumeron asianmukaista käyttöä, sillä kolmesta miljoonasta vuosittaisesta hätäpuhelusta joka neljäs puhelu on hätäkeskukseen kuulumaton. Yli puolet hätäkeskukseen kuulumattomista soitoista on virheellisiä tai tahattomia soittoja ja asiattomia tai ilkivaltaisia. Lisäksi tulee paljon mykkiä puheluita, jolloin kännykkä soittaa hätänumeroon itsekseen. Näin voi tapahtua, kun puhelin on esimerkiksi taskussa tai laukun pohjalla. Numeron 112 voi näppäillä silloinkin, kun puhelimen näppäinlukitus on kytketty päälle. Osa hätäkeskukseen kuulumattomista puheluista on sellaisia, joissa hätäkeskusta käytetään numeropalveluna. Hätänumeroon ei pidä soittaa kiireettömissä asioissa eikä kyselytarkoituksessa. Tämä pätee myös erilaisissa häiriö- ja poikkeustilanteissa, joissa tiedustelusoitot saattavat tukkia hätänumeron. Tällaisia tilanteita ovat sähkön- ja lämmönjakelukatkokset tai liikenneruuhkat. Hätänumeroon ei tule myöskään soittaa, jos haluaa poliisilta tietoa lupa-asioista, ajoneuvomääräyksistä tai vanhan rikoksen tutkinnan edistymisestä. Joka neljäs puhelu on hätäkeskukseen kuulumaton. Lue lisää: /tilastot ja /oikeakaytto Onödiga samtal belastar nödcentralerna Vad gäller kännedomen om nödnumret 112 är Finland ett föregångsland i Europa. Medborgarna har emellertid betydligt sämre kunskaper om vilka tjänster som kan fås via nödnumret. Utmaningen är att öka den korrekta användningen av nödnumret eftersom vart fjärde av de tre miljoner nödsamtalen per år är onödigt. Över hälften av de onödiga samtal som nödcentralerna får är felringningar eller oavsiktliga samtal, otillbörliga samtal eller falska alarm. Dessutom får centralerna ett stort antal ljudlösa samtal på grund av att mobiltelefoner ringer nödnumret av sig självt. Detta kan vara fallet om telefonen befi nner sig till exempel i en fi cka eller på bottnen av en väska. Numret 112 kan knappas in även om telefonens knapplås aktiverats. En del av de onödiga samtalen till nödcentralerna beror på att nödcentralerna anlitas som nummerupplysning. Vart fjärde nödsamtal är onödigt. Nödnumret är inte avsett för fall som inte är brådskande eller för förfrågningar. Detta gäller också olika störnings- och undantagssituationer, då förfrågningar kan blockera nödnumret. Sådana situationer är avbrott i el- eller värmedistributionen och trafi k- stockningar. Man ska inte heller ringa nödnumret om man hos polisen vill höra sig för om tillståndsärenden, fordonsföreskrifter eller om hur undersökningen av ett gammalt brott framskrider. Läs mer: /statistik och /rattanvandning

8 Suomen hätäkeskukseen ei saa yhteyttä ulkomailta Ulkomailla kohdemaan omat viranomaiset ovat vastuussa paitsi omien kansalaistensa myös alueellaan oleskelevien ulkomaalaisten turvallisuudesta. Suomessa Hätäkeskuslaitoksen vastuu ja toimivalta ottaa vastaan hätäilmoituksia tai muita viranomaisten kiireellisiä ilmoituksia on määritelty hätäkeskuslaissa koskemaan vain kotimaan rajojen sisäpuolta. Suomen ulkoasianministeriön edustusto on velvoitettu avustamaan suomalaisia ulkomailla ilmenevissä kriisitilanteissa. Edustusto neuvoo ja avustaa hädänalaisessa asemassa olevaa tarpeen mukaan. Suomessa hätäkeskus ottaa hätäilmoituksia vastaan vain maan rajojen sisäpuolelta. Ulkoministeriön puhelinpalvelun kautta voi ilmoittaa Suomeen ulkomailla kohdanneesta hädästä, mutta ensin on otettava yhteys kyseisen maan hätänumeroon välittömän avun turvaamiseksi. Lue lisää: 14 Finlands nödcentraler kan inte kontaktas från utlandet I utlandet har det aktuella landets egna myndigheter ansvaret för säkerheten både när det gäller de egna medborgarna och de utlänningar som vistas i landet. I Finland tar nödcentralerna endast emot nödmeddelanden inifrån landets gränser. Läs mer: Enligt lagen om nödcentraler gäller i Finland Nödcentralsverkets ansvar och behörighet att ta emot nödmeddelanden eller andra brådskande meddelanden till myndigheterna endast innanför hemlandets gränser. Finlands beskickningar utomlands har ålagts att i krissituationer utomlands bistå finländare enligt bestämmelserna i 4 kap. i lagen om konsulära tjänster. Beskickningen ger råd och hjälp till nödställda efter behov. Via utrikesministeriets telefonservice kan man till Finland anmäla en nödsituation utomlands, men för att förvissa sig om omedelbar hjälp ska man först ringa nödnumret i det aktuella landet. Euroopan unionin alueella hätätilanteessa saa apua soittamalla EU:n yhteiseen hätänumeroon 112. Numero ohjautuu oleskelumaan hätäkeskukseen. Tutustu muiden Euroopan maiden hätänumeroihin osoitteissa: ec.europa.eu/112 ja EU:n yhteinen hätänumero EU:s gemensamma nödnummer Inom EU-området kan man i en nödsituation få hjälp genom att ringa EU:s gemensamma nödnummer 112. Samtalet styrs till vistelselandets nödcentral. Närmare information om nödnumren i övriga europeiska länder: ec.europa.eu/112 och

9 Hätäkeskuslaitos PL 112, FI PORI Nödcentralsverket PB 112, FI BJÖRNEBORG