Yrityson TERÄS- MYYNTI PALVELUKESKUS AKULIINA. Hyvää Sinulle Kunnonpaikasta! KUOPION TERÄS JA ROMU OY. Savon

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yrityson TERÄS- MYYNTI PALVELUKESKUS AKULIINA. Hyvää Sinulle Kunnonpaikasta! www.tarvemetalli.fi KUOPION TERÄS JA ROMU OY. Savon"

Transkriptio

1 maailma Heinäkuu 2/2013 PALVELUKESKUS AKULIINA Savon Yrityson Siilinjärven Palvelutaloyhdistys ry:n omistama, vuonna 1998 toimintansa aloittanut yksityinen vanhustenhuollon palveluja tuottava yksikkö Siilinjärven keskustassa. Palvelutaloyhdistys on Vanhustyön Keskusliiton jäsenjärjestö. Toiminta tapahtuu yhteistyössä Siilinjärven kunnan, terveydenhuollon kuntayhtymän ja muiden palvelujen tuottajien kanssa. Toiminnan tavoitteena on tukea ikääntyvän väestön mahdollisuutta asua kotona mahdollisimman pitkään ja siten säilyttää elämäntapansa ja yksilöllisyytensä. Palvelukeskuksessa on 29 asuntoa, joista seitsemän on invamitoitettuja. Siilinjärven Palvelutaloyhdistys ry Palvelukeskus Akuliina Kasurilantie 13, Siilinjärvi puh , TERÄS- MYYNTI palvelee ma-pe klo 7-17 levyt, putkipalkit pyörö-, kulma- ja lattateräkset alumiinit, rst, kulutusteräkset ainesputkea romun osto tarvittaessa kuljetuspalvelu KUOPION TERÄS JA ROMU OY Puh. (017) , Kaivosten louhinta ja massojen käsittely Teollisuuden pohjarakentaminen Infrarakentaminen Hyvää Sinulle Kunnonpaikasta! Monipuolinen kylpylä vesijuoksuun, kuntouintiin ja rentoutumiseen Hoitokylpylä Harmonian ihanat hoidot: hieronnat, kauneus- ja vartalohoidot, jalka- ja käsihoidot Kuntotestaukset ja liikunnanohjauspalvelut Tanssi- ja pubi-illat Kokoustiloja henkilölle Ranta-ja savusaunaillat maanantaisin ja tilauksesta ryhmille Fysioterapia ja fysikaaliset hoidot, myös ilta-aikoja Kylpylähotelli Kunnonpaikka Jokiharjuntie 3, Vuorela p Pamilonkatu 31, JOENSUU Puh fax (013)

2 2 YRITYSMAAILMA Siilinjärven Urheiluampujat maamme eturiviä monella sektorilla Siilinjärven Urheiluampujat on noussut maamme eturiviin usealla ammunnan osa-alueella. Jäsenmäärä on tällä hetkellä 285, joista huomattava osa on alle 20- vuotiaita. Tehokas nuorisotyö on huomioitu myös valtakunnallisesti, sillä seura sai Sinettiseuran tittelin vuonna Ampumapaikkarakentaminen ja varsinkin haulikkopuolen ampumaolosuhteet ovat valtakunnallista huippuluokkaa ja tähtäimenä ovat EM-kisat yhdessä Kuopion kanssa. Siilinjärvi järjestäisi ammunnat ja Kuopio huolehtisi majoituksesta ja oheisohjelmasta. Siilinjärven Urheiluampujat on rekisteröity yhdistys, joka on perustettu v Seuran uusitut radat antavat mahdollisuuden harrastaa ammuntaa kilpailu, kuin myös harrastemielessä. Radat sijaitsevat Siilinjärvellä Yaran alueella, jossa asutusta ei ole liian lähellä. Johtoajatuksenamme ympäristöystävällisyys Saimme 2006 ympäristöluvat radan kehittämiseen ja rakentamiseen. Yaran alue ei ole pohjavesialuetta ja teimme maapohjasta laajan jäämäselvityksen, jossa todettiin muun muassa korkea PH- arvo. Maa sitoo siksi erinomaisesti lyijyä, seuran puheenjohtaja Seppo Mahlamäki kertoi. Rakennustyöt alkoivat kaksi vuotta sitten Yhtenä hankkeen lähtökohtana oli visio, jossa näimme pienten ratojen elinmahdollisuuksien olevan pienet ja ampumaharrastuksen siirtymisen suuriin keskuksiin. Halusimme olla yksi näistä. Halusimme olla paras rata haulikkopuolella Suomessa. Mittavin ponnistus oli kesällä 2009, jolloin rakennettiin kolme täysmittaista Trap-rataa. Ratojen rakennustyöt vaativat seuramme aktiivitoimijoilta yli tuntia talkootyötä, Mahlamäki kiitteli seura-aktiiveja. Yaran alueella ovat haulikkoratojen lisäksi pistooli-, pienoiskivääri-, hirvi- ja luodikkoradat. Lisäksi on tehty suosioon noussutta practical-ammuntaa varten suorituspaikka ja kaksi lisäpaikkaa on tekeillä. Tavoite EM-kisat 4-5 vuoden päästä Meillä alkaisi kohta olla mahdollisuus järjestää vaikkapa haulikkoammunnan EMkisat yhdessä Kuopion kanssa. Puutteena on tällä hetkellä huolto- ja toimistorakennusten puute Siilinjärvellä. Rahoituksen tarve olisi noin euroa, mikä on varsin pieni investointi hyötyyn nähden. Haulikkoammunnan EMkisoissa osanottajia on nykyisin noin 700 ja huolto- ja valmennusväki sitten päälle. Muun muassa Lahden MM-ammunnoissa v.2002 päästiin yöpymiseen, Mahlamäki tiesi kertoa. Mahlamäen mukaan tapahtumassa voitaisiin hyödyntää muun muassa Tahkon majoituskapasiteettia. jon metsästäjiä verestämässä ja kehittämässä taitojaan ja seurat voivat varata omia yksityisiä vuorojaan, Mahlamäki jatkoi. Järjestämme seuravalmennusta, jotta jokainen saisi mahdollisimman hyvän startin harrastukselleen. Yrityksille erilainen virkistyspäivä Meillä järjestetään myös yrityksille mahdollisuus viettää päivä ammunnan parissa. Voimme esimerkiksi valvotusti harjoitella aamupäivällä ammuntaa, nauttia kahviossamme välipalaa tai lounastaa ja jatkaa iltapäivällä kilpailemalla leikkimielisesti yrityksen mestaruudesta. Meillä on mahdollisuus ottaa jopa hengen ryhmiä eri ampumapaikoille kerrallaan, Mahlamäki lupasi. Omilla ampujilla menestystä Siilinjärven Urheiluampujat ovat saavuttaneet menestystä myös valtakunnallisesti. Vanhempia konkareita Mahlamäki luetteli Terho Miettisen, Antero Rautiaisen ja Jorma Kainulaisen, jotka ovat mukana nytkin ampujina ja ennen kaikkea talkoomiehinä ja opastajina. Nuoremmista lupauksista Mahlamäki mainitsi muun muassa Ville Pölläsen ja Aku Liljan Skeetin puolelta ja Trap- ampujat Ville Räsäsen, Lauri Miettisen ja Arttu Partasen. SIILINJÄRVEN URHEILUAMPUJAT RY Puheenjohtaja: Seppo Mahlamäki Varapuheenjohtaja: Pasi Huhtinen Opastusta ammunnan harrastamiseen Suomessa on arvioiden mukaan noin henkilöä, joilla on jonkinlainen ase. Meillä täällä Siilinjärvellä on ainoana paikkana Suomessa päivittäin mahdollisuus käydä kokeilemassa valvotusti ampumataitojaan. Meiltä saa tarvittaessa aseen ja opastuksen lajiin. Palkattu henkilökunta huolehtii turvallisuudesta ja pitää myös ampumapaikat kunnossa, Mahlamäki totesi ja toivotti kaikki rohkeasti kukaan. Seuran nettisivuilta sporttisaitti.com saa tarkempia ohjeita. Meillä käy myös pal- NYKYAIKAISTA MAANMITTAUSTEKNIIKKAA mittaus- ja kartoitustyöt maa-ainesten ottosuunnitelmat tie- ja siltamittaukset työmaanmittaukset RM-kartta ja suunnittelu Ky Louhenkatu 9 B, IISALMI, puh MV-Louhinta Ky Kaikenlaiset louhinta-alan työt Metriporaukset Exadrill-poraukset Kaivinkonetyöt Räjäytystyöt Betonin piikkaustyöt Kivisalmentie 760, Rautalampi puh , Yritysmaailma Koskee Yritysmaailma-lehden valmistamaa aineistoa Julkaisija: Joensuun Kustannus Oy Yritysmaailma Suvantokatu Joensuu joensuun. Päätoimittaja: Risto Käyhkö Puh Fax Sivunvalmistus: Joensuun Kustannus Oy Yritysmaailma Toimittajat: Eino Maironiemi Puh Tapani Kärkkäinen Puh Sirpa Pitkänen Puh Toni Valha Puh Ilmoitukset: Markku Oikarinen Puh Tuomo Immonen Puh Osoitelähde: Itella, Yrityskohderyhmät Paino: Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani

3 YRITYSMAAILMA 3 OIKEASSA TILASSA ASIAT SUJUVAT Kauppapaikka Herman / MK 1:100 VUOKRATTAVANA LIIKETILAA Kauppapaikka Herman LEVÄSENTIE 2, KUOPIO lemminkainen.fi/herman Kauppapaikka Hermanissa on vuokrattavana uutta, avaraa ja valoisaa liiketilaa. Halutessasi muokkaamme tilat toiveittesi mukaisiksi. Vilkasliikenteisen viitostien ansiosta kauppapaikka näkyy yli autoilijalle päivittäin. Vapaat liiketilat sijaitsevat erinomaisilla paikoilla näyteikkunoiden ja paikoitustilojen suhteen. Kiinteistössä toimivat jo mm. K-Rauta Naumanen ja Hong Kong. Varaa liiketoiminnallesi sopiva paikka jo tänään! SAATAVANA MYÖS AUTOHALLIPAIKKOJA VS5 Lasiseinä h=3000, yläosassa otsapinta 1000 mm. Savusulku 1500 mm välipohjasta. Lasiseinä h=3000, yläosassa otsapinta 1000 mm. Verkko 1500mm. Rulo-ovi ppp+ks VS x VS3 VS3 PR5P 106a PR5P Myymälä 106a 56.1 m 60,0 m 2 2 Seinä h=4000 KYLMÄ SALAATTIVAUNU SUURET NÄYTEIKKUNAT KESTÄVÄ JA KÄTEVÄ LAATTALATTIA TOIMIVAT SOSIAALITILAT JK1 KYLMÄVITRIINI linjasto 136 MYYMÄLÄ 152,5 m 2 juoma-autom. kassa 106b PIZZA-KYLMÄPÖYTÄ KYLMIÖLAATIKOSTO 9x21 yksikkö AK02 h=2800 HUUVA 106b sä-laite 20.0 m 2 sä-laite Myynti LT ,5 m 2 20,0 m 2 ALLA KYLMÄSÄILYTYSTILAA KAASULIESI LÄMPÖHAUDE 9x21 RASVAKEITIN PARILLA KEBAP GRILLI9x21 PIZZA-UUNI mikro 9x21 9x21 KA1 VS4 LT C Kahvila Malmberg 106e WC/S 2,5 m 2 9x21 KA1 KA1 106f Var SÄILYTYS 3,5 m 2 HYLLYJÄ apk 138 Siiv. 2,0 m 2 106d Pukuh 3,5 m Taukotila 11,5 m 2 9x21 9x Puku 3,0 m 2 9x WC/S 4,5 m 2 ARKKITEHTITOIMISTO HML OY HARMAINEN-MÄKELÄ-LAHTINEN JK JS+SP KA1 145 WC/sos 3,0 m 2 LT105 1:100 VUOKRATTAVANA LIIKETILAA Itkonniemenkatu 29 E toimistotalo ITKONNIEMENKATU 29 E, KUOPIO lemminkainen.fi/itkonniemi Vuokrattavana tasokasta, vuonna 2010 valmistunutta toimistotilaa. Näiden järven rannalla sijaitsevien, jäähdytettävien tilojen koko on 125 m 2 :stä ylöspäin, jopa 2000 m 2 asti. Vain 2,5 km päässä keskustasta oleviin tiloihin on myös mahdollisuus saada lämpimiä autohallipaikkoja. Tarjolla on myös mahdollisuus neuvotella naapurikiinteistöön varasto- sekä tuotannollisia tiloja. As Oy Kuopion Turontähti ja Turonkulma NIIRALANKATU 17 & 19, KUOPIO lemminkainen.fi/turontahti lemminkainen.fi/turonkulma Tarjolla erikoiskauppaan sopivia liiketilan ja toimiston yhdistelmiä. Sijainti katutasossa ja hyvä näyteikkuna takaavat huomioarvon. Vilkas Niiralankatu puolestaan helpottaa löytämistä. H.NRO. KRS M 2 VH. ASUNTO OY LT4 katutaso 83, Turontähti LT3 katutaso 59, Turonkulma Kiinteistö Oy Tahkoniemi NIEMENKUJA 4, TAHKOVUORI asunnot.fi/tahkoniemi Premium-tasoiset loma-asunnot paritalossa sijaitsevat omalla tontilla ja palveluiden äärellä. Tahkoniemi sopii erinomaisesti edustuskäyttöön ja sijoituskohteeksi. Ota yhteyttä ja sovi henkilökohtainen esittelyaika! TYYPPI M 2 MH. VH. 3h+kk+s 88, h+kk+s 88, KATSO KAIKKI LEMMINKÄISEN TOIMITILAT: LEMMINKAINEN.FI/TOIMITILAT OTA YHTEYTTÄ JA VARAA OMASI: LEMMINKÄINEN TALO 0Y KAUPPAKATU 28 B 3.KRS, KUOPIO PETRI KAIKKONEN, PUH

4 4 YRITYSMAAILMA Savonia-ammattikorkeakoulu kouluttaa liikenneyrittäjiä Kuopiossa Ammattimainen kuljetustoiminta tiellä on luvanvarainen elinkeino ja liikennelupien hakijoilta edellytetään mm. opintojen kautta hankittua liikenneyrittäjän ammatillista pätevyyttä. Savonia-ammattikorkeakoulu on järjestänyt Kuopiossa jo yli 20 vuotta erilaisia liikenneyrittäjäkoulutuksia henkilöille, jotka hakevat ELY-keskukselta liikennelupaa joko henkilö- tai tavaraliikenteen yritystoimintaa varten. Syksystä 2006 alkaen kaikkien Suomessa järjestettävien liikenneyrittäjäkoulutusten hallinta ja valvonta on ollut Liikenteen Turvallisuusvirasto TraFin tehtävänä. Tra- Fi myös järjestää kaikki liikenneyrittäjäkokeet ja myöntää todistukset liikenneyrittäjän ammattipätevyydestä. Savonian koulutussuunnittelija Sirpa Hietala suosittelee perheyrityksissä toimiville ja muille yrittäjäksi tai liikenteestä vastaavaksi henkilöksi aikoville ennakointia ja yrittäjäkoulutuksen suorittamista hyvissä ajoin, ettei liikenneluvan hankkimisessa tule yllättävien tilanteiden takia vaikeuksia. Ennakointi on erittäin tärkeää. Liikennelupaa ei tarvitse hakea määräajan sisällä koulutuksen ja kokeen suorittamisen jälkeen. Liikenneyrittäjäkoulutuksiin ei ole pääsyvaatimuksia, joten senkin puolesta opinnot voi suorittaa sopivana ajankohtana. Opinnot hyväksyttävästi suorittaneet saavat liikenneyrittäjän ammattipätevyyden, jota voi hyödyntää myös hakeutumalla palkkatyöhön yritysten liikenteestä vastaavan henkilön tehtäviin, toteaa Sirpa Hietala. Taksiliikenteen yrittäjäkoulutus Kuopiossa Taksiliikenteen yrittäjäkoulutus , koe koulutuksen kesto 120 tuntia toteutus arkipäivisin klo opintomaksu euroa (arvonlisäveroton palvelu) lisäksi TraFin koe- ja todistusmaksut ei pääsyvaatimuksia Lisätietoa, esitteet ja hakulomakkeet: projektisihteeri Suvi Saastamoinen puh s-posti: Taksiluvan hakijalta edellytetään mm. liikenneyrittäjän ammattitaitoa, jonka voi hankkia suorittamalla taksiliikenteen yrittäjäkoulutuksen ja sen jälkeen Liikenteen turvallisuusvirasto TraFin järjestämän liikenneyrittäjätutkinnon kokeen. SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU PL 6, KUOPIO Liikenneyrittäjäkoulutuksien avulla opiskelijoiden omat liiketoimintasuunnitelmat kehittyvät. Kurssien aikana syntyy usein myös yrittäjien verkostoja ja uusia yhteistyömuotoja. Savonia järjestää joka vuosi kaksi taksiliikenteen yrittäjäkoulutusta yhteistyössä Suomen Taksiliiton kanssa. Taksiliikenteen aluekohtaisia lupia on rajoitettu määrä ja niiden myöntämisessä ELY-keskus käyttää tarveharkintaa. Koulutukseen otetaan kumpaankin ryhmään noin 20 opiskelijaa, kertoo Savonian lehtori Jari-Pekka Jääskeläinen, joka on toiminut syksystä 2012 alkaen taksiliikenteen yrittäjäkoulutusten vastuuhenkilönä Savoniassa. Jääskeläisellä on monipuolinen kokemus yrityselämästä ja yrittäjäkoulutuksista. Hän on myös usean vuoden ajan valmentanut ammattikorkeakoulun yrittäjähenkisiä opiskelijoita Savonian yrittäjyystiimissä. Koulutuksissa yrittäjyydellä on tärkeä asema. Tulevat taksiyrittäjät tarvitsevat yrittäjämäistä asennetta. Taksiyrittäjyyteen liittyy erityispiirteitä, joita muussa liiketoiminnassa ei välttämättä ole: esimerkiksi epäsäännölliset työajat, iltaisin, öisin ja viikonloppuisin ja asiakaspalvelutaitojen korostuminen. Alalla pitää olla joustava, pitkäjänteinen ja tulla toimeen ihmisten kanssa. Taloudellinen ajattelu ja yrittäjämäinen perusasenne ovat erittäin tärkeitä. Koulutuksissa kiinnitetään huomiota erityisesti näihin seikkoihin. Syksyn koulutus alkaa 9.9. ja kestää kolme viikkoa sisältäen 15 arkipäivää. Ilmoittautuminen on käynnissä ja opiskelijapaikat varataan ilmoittautumisjärjestyksessä. Vapaita opiskelupaikkoja voi tiedustella koulutuksen alkuun saakka. Koulutukset on suunnattu taksiyrittäjiksi aikoville henkilöille. Opiskelijat tulevat pääosin Itä-Suomen alueelta: Savosta ja Pohjois-Karjalasta, mutta opintoihin hakeudutaan kauempaakin. Kurssit ovat osoittautuneet tarpeellisiksi ja ne ovat kiinnostaneet tulevia taksiyrittäjiä, kertoo projektisihteeri Suvi Saastamoinen, joka hoitaa taksiliikenteen yrittäjäkoulutusten hallinto-, asiakaspalvelu- ja järjestelytehtäviä Savoniassa. Tavaraliikenteen yrittäjäkoulutukset yhteistyössä SKAL:n kanssa Savonia järjestää tavaraliikenteen yrittäjäkurssit ja liikennetraktoriyrittäjäkurssit yhteistyössä Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n kanssa. Molempia kursseja järjestetään vuosittain kaksi siten, että liikennetraktoriyrittäjäkurssi sisältyy tavaraliikenteen yrittäjäkurssiin. Yhteisö- ja liikennetraktoriluvat myöntää ELY-keskus ja luvan voivat saada kaikki hakuehdot täyttävät henkilöt tai yhtiömuotoiset yritykset. Kun luvanhakijana on yritys, on lupaan nimettävä yrityksen liikenteestä vastaavaksi henkilöksi liikenneyrittäjän ammatillisen pätevyyden omaava henkilö. Syksyn tavaraliikenteen yrittäjäkurssi alkaa ja kestää neljä viikkoa sisältäen 20 arkipäivää. Liikennetraktoriyrittäjäkurssi kestää 6 päivää, jotka ajoittuvat hajalleen neljän viikon sisälle. Traktorilupaa tarvitseva henkilö voi myös ennakoida ja suorittaa ainoastaan tavaraliikenteen yrittäjäkurssin ja hankkia näin pätevyyden myöhemmin tarvittavaa yhteisölupaa varten. Ilmoittautuminen on käynnissä ja ilmoittautua voi joko sivustolla tai Savoniaan Lisätietoja antaa koulutussuunnittelija Sirpa Hietala. Liikenneyrittäjätutkinnon kokeet Suorittamalla liikenneyrittäjäkoulutuksen opiskelija pääsee osallistumaan Liikenteen turvallisuusvirasto TraFin järjestämään liikenneyrittäjätutkinnon kokeeseen, joka pidetään 1-2 viikon sisällä kurssin jälkeen. TraFin järjestämät liikenneyrittäjätutkinnon kokeet ovat kirjallisia kokeita, jotka kattavat koulutuksissa käsitellyt asiat. TraFi painottaa kaikissa kokeissa yrittäjäosaamista ja taloudellista ajattelua. TraFin ylitarkastaja Mikko Västilä, joka koordinoi ja valvoo koulutustoimintaa ja käy myös tapaamassa opiskelijoita eri kursseilla, korostaa että yrittäjyyttä ajatellen on muistettava, että ajoneuvolla tavaroiden tai henkilöiden kuljetus on elinkeinon harjoittamisen muoto, jota ohjaa päivittäin kansallista säädöstä ja sen lisäksi on mukana kansainvälisessä sopimuksessa riippuen laskentatavasta. Elinkeinon harjoittamiseen ja yrittäjyyteen liittyvällä ammattitaidolla on siis merkitystä. Lisäksi arkipäivän illuusio siitä, että hyvä autonkuljettaja olisi aina myös hyvä kuljetusyrittäjä, ei pidä paikkaansa. Taksiliikenteen koe on yksiosainen, sisältäen sarjan monivalintakysymyksiä. Tavaraliikenteen ja liikennetraktoriyrittäjän koe on kaksiosainen sisältäen monivalintakysymyksiä ja essee- ja laskentatehtäviä. Kaikkien kokeiden hyväksymisraja on 60 % kokeen maksimipistemäärästä. Kokeet ovat vaativia ja hylätyn kokeen joutuu uusimaan vähintään kerran keskimäärin muutama opiskelija jokaiselta kurssilta. Opiskelu yrittäjäkoulutuksissa on hyödyllistä Yrittäjäkoulutuksissa opiskellaan arkipäivisin klo , eli jokainen kurssipäivä sisältää keskimäärin 8 oppituntia. Opetusmenetelminä käytetään luentoja, käytännönläheisiä harjoitus- ja ryhmätehtäviä sekä vuorovaikutteisia keskusteluja. Kouluttajina toimivat toimialan asiantuntijat sekä Savonia-ammattikorkeakoulun kurssiopettajat. Taksiliikenteen koulutuksessa käytetään kahta Taksiliiton laatimaa aineistokansiota, jotka kattavat kurssin opetusohjelmaan ja liikenneyrittäjätutkinnon kokeeseen sisältyvät asiat. Tavaraliikenteen opiskeluaineisto sisältää neljä kansiota, jotka on laatinut Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry. Traktoriyrittäjien aineistoa on yhden kansion verran. Opiskelu liikenneyrittäjäkoulutuksissa on käytännönläheistä ja opiskelijoiden omakohtaiset kokemukset ja käytännön esimerkit pitävät mielenkiintoa yllä ja edistävät oppimista. Koulutuksissa tulevat yrittäjät hankkivat tarvittavat tiedot ja taidot asiantuntevaa ja kannattavaa yritystoimintaa varten. Opiskelijoilta kerätään palautteita kaikissa koulutuksissa ja saaduissa palautteissa on kouluttajien asiantuntijuus arvioitu aina erittäin hyväksi. Lisäksi opiskelijat kiittelevät, että opintojen aikana saadut tiedot ja asiantuntijakouluttajien vastaukset omiin erityiskysymyksiin tulevat maksamaan kurssimaksun moninkertaisesti takaisin.

5 YRITYSMAAILMA 5 Yrittäjillekin jaksamista ja työhyvinvointia tarjoaa Kunnonpaikka Vuorelassa Kunnonpaikka on monipuolisesti palveleva kuntoutumis- ja hyvinvointikeskus sekä kylpylähotelli vain 10 kilometriä Kuopiosta pohjoiseen. Tule meille kuntoutumaan, rentoutumaan, juhlimaan, pitämään kokousta, yöpymään tai vaikka tanssimaan. Kunnonpaikka on erinomainen kokous- ja tilaisuusjärjestäjä. Kaikki tilaisuudet räätälöidään asiakkaan toivomusten mukaisesti. Kokousemännän palvelut ja moderni AV-tekniikka ovat saatavilla kaikkiin kokouspaketteihin. Liian monta kertaa yrittäjä vetoaa ajan puutteeseen. Kuitenkin tilanne on se, että aina jostakin pystyy nipistämään muutaman hetken omalle hyvinvoinnilleen ja irrottaumiselle päivärytmistä. Joku viisas on sanonut, saadaksesi jotakin aikaan, on sinun asetuttava taaksesi ja työnnettävä itsesi liikkeelle. Oman kunnon vaaliminen on kuin panisi rahaa pankkiin. Jokaisella on jaksamisen avaimet omassa taskussa, Katriina tiesi kertoa omastakin kokemuksestaan. Voimme olla täällä Kunnonpaikassa avuksi Me täällä Kunnonpaikassa voimme antaa työkaluja ja hieman vauhtia hyvinvoinnin ja kunnon kohentamiseen. Monta kertaa pienelläkin tuuppauksella ja Kunnonpaikan asiantuntijoiden avulla voi saada aikaan merkittäviäkin tuloksia, Katriina totesi. Työhyvinvoinnin palvelut myös yrittäjille räätälöitynä Yrityksille, työyhteisöille tai niiden erityisryhmille sekä yritysjohdolle Kunnonpaikka tarjoaa toiminnallisia ja hemmottelevia tyhypäiviä. Touhukas tyhy-päivä nostaa hien pintaan ja virkistää mielen. Valittavissa on kaksi liikuntaa useista vaihtoehdoista. Lisukkeena tulee rentoutumista kylpylässä sekä noutopöydän nautintoja. Kuntotestit ja asiantuntijaluennot voidaan yhdistää osaksi tyhy-päivää tai varata erikseen. Kunnonpaikassa järjestetään lisäksi pitkäjänteistä, prosessinomaista, koko työyhteisöä koskettavaa työhyvinvointitoimintaa. Olemme koonneet yrityksenne valittavaksi kuusi erilaista työhyvinvoinnin kokonaisuutta, joista toiminta räätälöidään asiakkaan tarpeiden ja toiveiden mukaan, Katriina Lahti sanoi. Valmiiksi räätälöidyt paketit Kysytyimpiä TYHY-ohjelmia ovat monipuoliset liikunnalliset aktiviteetit, kuntomittaukset sekä erilaiset terveyskasvatukselliset osuudet. Henkinen hyvinvointi, työn ja ajanhallinta, johtamismenetelmät, muutosvalmennus ja ikääntyvän työntekijän työhyvinvointi ovat myös usein käsiteltyjä aiheita. Tyhypäivä kruunataan usein elämysohjelmalla tai hemmotteluhoidoilla. Kunnonpaikka on räätälöinyt valmiita TYHY-paketteja. Valtteina kokemus ja monipuolisuus yrityksen yhteishengen luomiseksi Valtteinamme ovat vankka kokemus ja osaaminen, moniammatilliset työryhmät, monipuoliset tilat sekä kaunis ympäristö Kallaveden rannalla. Tule hakemaan Kunnonpaikasta hyvää oloa ja keinoja työpaikan yhteishengen kohottamiseen. Täällä pääsee varmasti irti jokapäiväisestä oravanpyörästä ja voi rauhoittua, Katriina Lahti lupasi. Järjestämme kaikki tilaisuudet muutaman henkilön palavereista aina suuriin kongresseihin saakka. Kunnonpaikassa on yhdeksän eri kokoista kokoustilaa sekä rantasauna takkatupineen. Suuremmissa kokouksissa voidaan käyttää liikuntasalia. Kokoustiloissa on Sonera HomeRun langaton internetyhteys. Kunnonpaikan toimitusjohtaja Katriina Lahti kantaa huolta varsinkin meidän monilukuisesta yrittäjäjoukosta. Muun meidän asiakkaamme ilmaisi monen yrittäjän elämänkaaren varsin osuvasti jaksaisipa yrittää eikä vain yrittäisi jaksaa. Siinä on elämän viisautta monelle. Meidän yhtenä päämääränä on, että yrittäjätkin saisivat täältä jaksamista ja työhyvinvointia, Katriina Lahti toteaa. Yrittäjä vetoaa ajan puutteeseen Haponkestävästä teräksestä tuotteita teollisuuteen SAVUPIIPUT SISÄPIIPUT TUULIVOIMALOIDEN TORNIT PAINEASTIAT VARASTOSÄILIÖT PROSESSISÄILIÖT LÄMMÖNVAIHTIMET Takojantie 16, Toivala, puh: , fax: , KALLIONLOUHINTAA Avolouhinnat Kanaalilouhinnat Metriporaukset Tarkkuuslouhinnat Panostustyöt Käymme tutustumassa kohteesen veloituksetta. PÖLJÄN POMMI JA PAMAUS Ari Roivainen Hoikintie 196, Pöljä P

6 6 YRITYSMAAILMA Suomen Tarvemetalli Oy on monipuolinen metallituotteiden tukku-ja vähittäismyyntiin erikoistunut rautakauppa Laaja varastovalikoima takaa että asiakkaamme saavat tuotteet nopeasti ja vaivattomasti. Kuljetuspalvelumme toimittaa tarvittaessa pienemmätkin erät suoraan asiakkaalle. Ammattitaitoinen henkilökunta on valmiina palvelemaan sinua Kouvolassa. Varastostamme löydät erilaiset terästuotteet, levyt, verkot, rst-putket, vanerit ja paljon muuta. Teemme yhteistyötä Air Liquiden kanssa, joten myös kaasut ja hapet saatavana meiltä! Tule tutustumaan tuotteisiimme ja tee kanssamme teräskauppoja, Tarvemetallista toivotettiin. Paljon yhteistyökumppaneita Teemme yhteistyötä Rautaruukki Oyj:n ja Metsätyö Oy:n kanssa ja varastostamme löytyy erilaiset RHS palkit, latat, kulmat, pyöröt, jne. Rautaruukin varastovalikoimasta voit katsoa tuotevalikoimamme tarkemmin. Myyntipihaltamme löytyy myös II-laatuna paljon erilaisia tuotteita jotka pystymme myymään edullisemmin asiakkaan käyttöön. Laaja valikoimamme kattaa eri kokoluokkaiset neliöputket, INP, UNP,HEA, HEB palkit, latta- ja kulmateräkset, putket, teräslevyt, verkkoja, alumiini/rst profiileja ja erilaisia levyjä muun muassa kuparista ja messingistä. Levyjä löytyy myös sinkittynä, huuli-ja reikälevyjä, Tarvemetallista lueteltiin. Pitkät perinteet romunkierrrätyksellä Metallinkierrätyksellä tai romumetallin talteenotolla on pitkät perinteet. Romun kierrättäminen uusioraaka-aineeksi säästää luonnonvaroja niin raaka-ainetuotannossa kuin myös energian kulutuksessa. Suomen Tarvemetalli Oy konsernin yritykset ovat erikoistuneet metallikierrätykseen sekä siihen liittyviin oheistoimintoihin. Romupihat Kouvolassa, Valkealassa, Parkanossa, Vaasassa ja Kuopiossa ottavat vastaan metalliromua, lisäksi Kouvolassa toimii käyttöraudan myyntipiste, raskaankaluston myynti- ja varaosaliike, sekä alumiinihitsaukseen, jäähdytinhuoltoon ja kiinteistönhuoltoon erikoistunut Finnrad Oy. Nyt tapahtuneella liiketoimintojen yhdistämisellä on tarkoitus yhä tehostaa raudan vähittäismyyntiä lisäämällä raudan määrää ja valikoimaa, Teemu Rautio Kuopion Hyötyjätteestä totesi. Meillä Kuopiossa romun kierrätys tehostuu muutenkin, sillä varastopihan asfaltointi saadaan kesällä valmiiksi, Rautio jatkoi. YHTEYSTIEDOT Suomen Tarvemetalli Oy, Kouvola Y-tunnus: Tehontie KOUVOLA Fax Puh / / Reijo Härmä Puh / Simo Villikka Kuopion Hyötyjäte, purut alusta loppuun Kuopion Hyötyjäte Oy on vuonna 1986 perustettu yritys, jonka toimipaikka sijaitsee Kuopion Kelloniemessä. Toimialanamme on romumetallien vastaanotto, esikäsittely ja toimitus uusioraaka-aineeksi, käyttöteräksien vähittäismyynti, teollisuuspurut sekä asuin- ja liikekiinteistöjen saneerauspurut, toimitusjohtaja Jouni Lempinen luetteli. Yrityksellä on tietenkin toiminnan mukaiset ympäristöluvat. Romu kierrätetään suurella prosentilla Runsaan 30 vuoden historian omaava Kuopion Hyötyjäte Oy kierrättää erilaiset rauta- ja metalliromut terästeollisuuden laatuvaatimusten mukaisesti. Ostamme ja otamme vastaan yrityksiltä ja yksityisiltä henkilöiltä metalliromut päivän hintaan. Tarvittaessa noudamme rauta- ja metalliromut, kupari-, messinkija pronssiromut, ruostumattomat ja haponkestävät romut, kupari-, alumiini- ja lyijykaapeliromut, maatalousromun, autonromut, akut ja muun muassa renkaat. Kuljetuskalustomme noutaa ja toimittaa tarvittavat lavat ja keräysastiat tarpeisiinne, Lempinen luetteli. Kotitalouksista kertyy monenlaista romua Otamme vastaan pienemmätkin erät kotitalouksilta syntyvää romua kuten vanhat, saunankiukaat, keskuslämmityskattilat, peltikatot, tyhjät öljytynnyrit, sähköliedet, auton osat, polkupyörät, tyhjät maalipurkit, säilyketölkit, paistinpannut, kannet, korkit, alumiinifoliot ja vuoat jne. Keräystuotteitamme ovat myös sähköelektroniikkaromu. Kierrätämme kaikenlaiset vanhat maatalousromut, olemme toteuttaneet eri kyläyhdistyksien ja maatilaisäntien ja koulujen kanssa erilaisia keräys kampanjoita jo monien vuosien ajan, Lempinen totesi. Autonromut, akut, renkaat Kuopion Hyötyjäte on Suomen Autokierrätys Oy:n virallinen vastaanottopiste ja voit tuoda autosi viimeiselle matkalle tänne autojen hautausmaalle ja me hoidamme autovanhuksesi paperit asianmukaiseen kuntoon. Lisätiedot löydät osoitteesta Otamme myös vastaan vanhat renkaat, Rautio totesi. Purkupalvelut alusta loppuun Suoritamme vaativammatkin purkutyöt alusta-loppuun ammattitaidolla ympäri Suomea. Toiminta alkaa purkutöiden huolellisella suunnittelulla yhdessä tilaajan kanssa jonka jälkeen oma järeä ja monipuolinen kalusto ja ammattitaitoiset ihmiset takaavat onnistuneen lopputuloksen. Syntyvä purkujäte kuljetetaan kierrätysterminaaliimme jossa purkuromu lajitellaan terästeollisuuden laatuvaatimuksen mukaisesti, Jouni Lempinen kertoi. Soita ja kysy lisää. YHTEYSTIEDOT Kuopion Hyötyjäte Oy Vanttitie KUOPIO Puh: Fax: Osto, myynti kuljetustoiminnot ja urakat Teemu Rautio puh Sähköposti: Olemme avoinna ma - pe klo Ylä-Savon yrityksiä palvellaan nyt yhdeltä luukulta Parhaillaan meneillään olevan Yhessä-hankkeen aikana Ylä-Savoon on luotu yritysportaali, josta löytyvät sekä neuvontapalvelut että tiedot koulutuksista, rahoituksista ja kehittämispalveluista. Yrityspalveluja tarjoaa noin 25 eri tahoa. Palveluja on satoja, jos erilaiset koulutukset lasketaan erillisiksi palveluiksi. Yrittäjän ei tarvitse tuntea näitä kaikkia, vaan yhteydenotto Ylä- Savon yhden luukun yrityspalveluihin riittää, kertoo projektipäällikkö Sari Karhu. Ylä-Savossa yrityspalveluja tarjoavat Yritys-Suomi Ylä-Savon toimijat eli Ylä-Savon Kehitys Oy, Pohjois-Savon TE-toimisto, Pohjois-Savon ELY-keskus, ProAgria Pohjois-Savo ry, Ylä-Savon Veturi ry ja Finnvera. Näiden lisäksi Yhessä-verkostoon kuuluvat Aluekehityssäätiö, Ylä-Savon ammattiopisto, Savon ammatti- ja aikuisopisto, Savonia-ammattikorkeakoulu, Snellman Kesäyliopisto, Educa Works Oy, Etappi Open, Savon Yrittäjät ja paikalliset yrittäjäjärjestöt, Kuopion Kauppakamari sekä kaupungit ja kunnat. Maaseudun yrittäjille on vielä erikseen muutamia muita palveluntarjoajia. Yhden luukun periaate tarkoittaa myös uudenlaista toimintatapaa yrityspalvelujen tuotannossa. Koska palveluntarjoajia on paljon, ongelmana on ollut se, että kaikki katsovat asioita ainoastaan omasta näkökulmastaan. Hankkeessa on tavoitteena luoda palveluntarjoajien kesken verkostomainen toimintamalli. Verkoston jäsenet etsivät sopivia palveluja yritykselle ja tuottavat palvelut yhdessä silloin, kun asiantuntemusta tarvitaan useammalta taholta. Apua yritystoiminnan kaikkiin vaiheisiin Palvelu voi olla koulutusta eli ammattitaidon ja osaamisen kehittämistä, tai oman työn ja toiminnan parantamista. Kyseessä voi olla uusien tuotteiden, palveluiden tai liiketoimintamallin kehittäminen tai kannattavuuden tai laadun parantaminen. Yrityksen kasvaessa myös rekrytointiin tai kansainvälistymiseen löytyy apua. Yritysneuvonnassa saa apua tilanteen kokonaisvaltaiseen tarkasteluun ja ohjausta tulevaisuuden suunnitteluun silloin, kun yrityksen toimintaympäristössä tapahtuu muutoksia - esimerkiksi alalle tulee lisää kilpailua tai omistajanvaihdos tulee ajankohtaiseksi, Karhu selvittää. Sari Karhu kannustaa yrittäjiä ottamaan rohkeasti yhteyttä. Varsinkaan monet pienet yrittäjät eivät tiedä, miten paljon mahdollisuuksia on tarjolla. Esimerkiksi yritystukia on jäänyt saamatta, kun on oltu liian myöhään asialla. Ei kannata jäädä yksin miettimään asioita. Yhden luukun yrityspalvelut auttavat yritystä menestymään, onpa sitten tavoitteena liiketoiminnan kasvu ja uusien työpaikkojen luominen tai kannattavan liiketoiminnan varmistaminen ja olemassa olevien työpaikkojen säilyttäminen. Kannattava yritys tuo tuloja myös yrittäjälle! Ylä-Savon Kehitys Oy:n hallinnoima hanke Ylä-Savon Kehitys Oy on elinkeinoelämän ja seitsemän kunnan omistama kehittämisyhtiö, jonka tavoitteena on luoda yrittäjyyttä ja elinvoimaa Ylä- Savoon. Yhtiö toimii hankehallinnoijana useissa EU- ja Tekesrahoitteisissa projekteissa. Ylä-Savon Kehitys Oy:n hallinnoiman Yhessä-hankkeen toteutusaika on Hankkeen kokonaisbudjetti on noin euroa. Rahoittajat ovat Pohjois-Savon ELY-keskus, Euroopan sosiaalirahasto, seuturaha ja toteuttajat. Hankkeen osatoteuttajat ovat Aluekehityssäätiö, Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymä ja Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä. Toimintaan osallistuu myös muita koulutus- ja kehittämispalvelujen tuottajia sekä yrittäjäjärjestöjä ja yrityksiä. Toivomme, että yrittäjät hyödyntäisivät palveluja, ja antaisivat niistä palautetta. Tarkoituksena on, että yhden luukun yrityspalvelut jäävät elämään ja niitä kehitetään edelleen hankkeen päätyttyä, Sari Karhu sanoo KONEPAJA puh , Varkauden Jäähdytyslaite puh Pajakalliontie 23 A, VARKAUS

7 YRITYSMAAILMA 7 Agrimarket Kuopio on täyden palvelun talo Koko Suomen kattavaan S-ryhmän Agrimarket-ketjuun kuuluu 100 myymälää ympäri Suomea. Yksi ketjun myymälöistä on Agrimarket Kuopio, jonka yhteydessä ovat myös Multasormi-myymälä ja Konekeskus. Toimitilamme sijaitsevat Toivalassa, Takojantiellä noin kolmen hehtaarin tontilla hyvällä paikalla Kuopio-Joensuu -tien varrella, kertoo myymäläpäällikkö Pasi Korhonen. Agrimarketin valikoimiin kuuluvat mm. lannoitteet, kalkki-, kasvinsuojelu- ja säilöntäaineet, rehut, siemenet ja polttoaineet sekä harraste-eläintuotteet koirien ruokineen ja hevostarvikkeineen. Tarjolla ovat myös viljakaupan palvelut. Maatalouspuolella myymälämme tarjonta on laajin mahdollinen. Olemme täyden palvelun talo, sillä kokonaisuuteen kuuluvat myös pienkoneet, varaosatoiminnot ja jälkimarkkinointi. Samassa kiinteistössä toimivat myös edustamiemme merkkien huoltopalvelut. Agrimarket Kuopion valikoimassa on myös perusrakennustarvikkeita, sekä esimerkiksi kiukaita ja maaleja. Myös muita kuluttajatuotteita löytyy niin kotiin kuin mökillekin. Asiakaspalveluun ja -tyytyväisyyteen on panostettu paljon. Vakinaista henkilökuntaa on kymmenkunta, ja kesäaikana määrä triplaantuu, Korhonen selvittää. Talouden taantumasta huolimatta kauppa on käynyt Korhosen mukaan Agrimarket Kuopiossa tavoitteiden mukaisesti. Kevät oli kelien puolesta hyvä, mikä on näkynyt myös myynnissä. Ihan luottavaisesti katsotaan eteenpäin. Agrimarket Kuopio on avoinna kesäaikana huhtikuun puolesta välistä syyskuun loppuun arkisin klo ja lauantaisin klo Lokakuun alusta huhtikuun puoleen väliin myymälä on avoinna arkisin klo ja lauantaisin klo Multasormesta kaikki pihan ja puutarhan rakentamiseen Puutarhakaupan tuotteet saa Agrimarketien yhteydessä olevista Multasormi-myymälöistä, joita on eri puolilla Suomea 81. Puutarhapuoli on meillä erittäin vahva. Valikoimamme on suurin mahdollinen. Myymälämme on koko maassa neljän suurimman Multasormen joukossa. Myynti on kasvanut 7 8 prosenttia, kun kasvu on ollut alalla keskimäärin 4 5 prosenttia, Korhonen kertoo. Multasormi-myymälästä löytyvät kaikki pihan ja puutarhan perustamiseen tarvittavat tuotteet ja ideat. Henkilökuntaan kuuluu hortonomeja ja puutarhureita. Yhteistyökumppanin kautta tarjolla on myös pihasuunnittelupalvelua. Multasormi-myymälä vetää väkeä laajalta alueelta. Puutarhaan panostaminen on kasvava trendi. Asiakkaita käy sadan kilometrin säteeltä, Pasi Korhonen mainitsee. Agrimarket Kuopio sijaitsee Toivalassa Kuopio-Joensuu -tien varrella. Samassa yhteydessä ovat myös Multasormi-myymälä ja Konekeskus. paikkakunnilla. Kuopiossa on iso varasto, jossa on niin uusia koneita kuin vaihtokoneitakin. Kuopion Konekeskuksessa on asiakkaita palvelemassa Vartiaisen lisäksi kaksi myyjää ja konesihteeri, Vartiainen mainitsee. Tarjolla ovat konekaupan kärkimerkit, joista löytyvät kustannustehokkaat ratkaisut erilaisiin tarpeisiin. Traktorien mallisarjat uudistuvat noin kuuden vuoden sykleissä. Nyt on tullut markkinoille sellaisia traktoriuutuuksia, joiden vaihteistoja voidaan spesifioida asiakkaiden tarpeiden mukaan. Myös työkonepuolella on monenlaisia vaihtoehtoja, Vartiainen esittelee. Vartiaisen mukaan konemyynti on ollut traktorikauppaa lukuun ottamatta varsin tasaista. Traktorimyynti on laskenut läpi koko Suomen. Meillä on positiivista se, että myynti on laskenut keskimääräistä vähemmän. Näkymät ovat sellaiset, että työkonekauppa säilyy entisellä tasolla. Kilpailuvalttinamme on, että pystymme isona toimijana tarjoamaan laadukkaat merkit ja mallit sekä kattavat palvelut. Asiakasta ei jätetä ongelmineen yksin, vaan huolto- ja varaosapalvelu toimivat nopeasti. Myös jälkimarkkinointiin panostetaan paljon. Yhteiselo asiakkaan kanssa alkaa kaupanteon jälkeen, Marko Vartiainen sanoo. Konekeskuksesta kustannustehokkaat ratkaisut Multasormi-myymälästä löytyvät kaikki pihan ja puutarhan perustamiseen tarvittavat tuotteet ja ideat. Agrimarket Konekeskukset ovat konekaupan vetureita. Maatalouskoneiden, puimureiden ja traktoreiden lisäksi tarjolla on kuivureita, tienhoitokoneita sekä ympäristö- ja golfkoneita. Laajaan valikoimaan kuuluu myös kuluttajapuolen tuotteita, kertoo konemyyntipäällikkö Marko Vartiainen. Kuopion Konekeskuksen toimialueena on koko Itä-Suomi. Osaamiskeskuksia on eri Agrimarket Konekeskukset ovat konekaupan vetureita. RUISKUBETONOINNIN AMMATTILAINEN! AMMATTILAINEN! - Betola tuntee betonin! - Likolammentie injektointityöt - Betola tuntee 24, jälkivalutyöt betonin! KUOPIO - Puh Likolammentie 24, KUOPIO Puh

8 8 YRITYSMAAILMA Uudet tilat Kuopiossa Kallaveden Työterveys tarjoaa kokonaisvaltaisia palveluja yrityksille ja julkisille yhteisöille Kallaveden Työterveys huolehtii asiakkaidensa terveydestä ja hyvinvoinnista kaikilla työterveyshuollon osa-alueilla. Tavoitteena on hyvinvoiva työntekijä menestyvässä yrityksessä. Kallaveden Työterveys Kuopion toimipaikka on ollut kuluvan vuoden maaliskuun alkupuolelta lähtien osoitteessa Viestikatu 7. Käytettävissämme ovat nyt kaikin puolin asianmukaiset reilun 1000 neliön tilat, joiden suunnitteluun käytettiin aikaa noin vuoden verran. Sijainti ei tosin ole ihan keskustassa, mutta tänne on helppo tulla asioimaan. Parkkitilaa on paljon ja bussiyhteydet ovat hyvät, kertoo työterveyshuollon johtaja Riika Kellokoski. Muutto toteutettiin kahdessa päivässä. Palvelut keskeytettiin kuitenkin vain yhden päivän ajaksi, Kellokoski mainitsee. Kallaveden Työterveys tuottaa kokonaisvaltaisia työterveyshuollon palveluja. Lakisääteisten palvelujen lisäksi tarjolla on työterveyshuoltopainotteisia sairaanhoitopalveluja. Henkilökunnan vahvuuteen kuuluu 44 työterveyshuollon ammattilaista. Röntgen löytyy samasta talosta ja laboratoriopalvelut saa pääterveysasemalta tai vieressä sijaitsevalta KYS:ltä. Asiakkaamme saavat meiltä täsmälleen samat Islabin laboratoriotutkimukset kuin terveyskeskuksen käyttäjätkin, Kellokoski valottaa. Painopiste ennaltaehkäisyssä Kallaveden Työterveyden ennaltaehkäiseviin palveluihin kuuluvat mm. työpaikkaselvitykset, terveystarkastukset ja kuntoutus- sekä työkykyarviot. Toiminnassa on mukana moniammatillinen tiimi, johon kuuluvat työterveyslääkärin lisäksi työterveyshoitaja, työfysioterapeutti ja työterveyspsykologi, Kellokoski kertoo. Työpaikkaselvityksessä kartoitetaan työn terveydelliset riskit ja kuormitus. Selvityksen pohjalta laaditaan asiakkaalle tavoitteellinen työterveyshuollon toimintasuunnitelma. Terveystarkastuksia tehdään aina työsuhteen alkaessa ja muutoin määräajoin. Yleisimmät ongelmat ovat tuki- ja liikuntaelinvaivat, kuten selkä-, käsi-, ja polvivaivat. Toinen iso ryhmä ovat mielenterveysongelmat. Toiminnan painopiste on ennaltaehkäisyssä, jonka avulla sairauspoissaolot vähenevät ja myös työurien pidentämiseen voidaan vaikuttaa. On tärkeää, että ongelmiin puututaan ajoissa, sillä maksajana on työnantaja. Kallaveden Työterveyden tavoitteena on hyvinvoiva työntekijä menestyvässä yrityksessä. Terveyttä edistävään toimintaan kuuluvat ennakoiva ohjaus ja neuvonta. Järjestämme työyhteisöille esimerkiksi kehonhuolto-, laihdutus- ja liikuntaryhmiä sekä erilaisia työhyvinvointiin liittyviä tapahtumia ja luentoja. Työfysioterapeutit tekevät työpaikkakäyntejä, ja työpaikoilla on myös psykologin palveluja ryhmätoimintana. Psykologin yksilövastaanotot ovat usein rajattu viiteen kertaan, ja ne on tarkoitettu työelämän ongelmien käsittelyyn. Järjestämme myös erilaisia kursseja, joiden sisältö räätälöidään työpaikan olosuhteiden ja tarpeiden mukaan, Kellokoski selvittää. Valttina vahva paikallisten olosuhteiden tuntemus Kallaveden Työterveys ry on sataprosenttisesti Kuopion kaupungin omistama yhdistys, joka on tuottanut työterveyshuoltopalvelut lähtien myös Nilsiään ja Maaningalle. Valttinamme on vahva paikallisten olosuhteiden tuntemus. Asiakkaita on nyt yhteensä noin , joista noin puolet on julkiselta sektorilta ja puolet yrityksistä, Riika Kellokoski kertoo. Helenan Soppa on viihtyisä lounaskahvila Kuopion kyljessä Toivalassa Takojantiellä sijaitseva Helenan Soppa aloitti toimintansa pari vuotta sitten. Asiakkaita on ollut mukavasti alusta lähtien. Suurin osa asiakkaista tulee lähialueelta. Tänne on myös rekkamiesten helppo tulla, sillä parkkitilaa riittää isoillekin autoille, kertoo yrittäjä Helena Stenroth, jolla on kokemusta alalta jo vuodesta Aloitin työurani kokkina ja kouluttauduin sittemmin työn ohella esimieheksi luvulta lähtien toimin esimiestehtävissä muun muassa ravintolapäällikkönä, kunnes sitten perustin oman yrityksen. Ihan kuin söisi ravintolassa Lounaskahvila Helenan Soppa toimii väljissä tiloissa uudessa rakennuksessa. Asiakkaat ovat kiitelleet tiloja viihtyisiksi ja moderneiksi. Monet ovat sanoneet, että on ihan kuin söisi ravintolassa, Stenroth kuvailee. Lounaskahvilaan mahtuu enimmillään noin 120 ruokailijaa. Käytettävissä on myös kaksi kabinettia. Toiseen mahtuu 10 ja toiseen 20 henkilöä. Kunnon kotiruokaa Helena Stenrothin lisäksi lounaskahvilassa työskentelee vakituisesti kaksi henkilöä. Teemme kunnon kotiruokaa, mikä on osoittautunut selkeäksi myyntivaltiksi. Olemme saaneet ruoasta paljon hyvää palautetta. Ruoan valmistuksessa käytetään muun muassa Savo-Karjalan Lihan tuotteita. Esimerkiksi leipiä hankimme omalta paikkakunnalta. Leivomme myös paljon itse. Joka arkipäivä katetaan monipuolinen noutopöytä, josta löytyy vaihtoehtoja jokaiseen makuun. Lounaita saa myös mukaan. Keittoa ja ruokaisia salaatteja on tarjolla päivittäin. Lämminruokia on aina kahta erilaista. Pari kertaa kuukaudessa on torstaisin hernekeittoa, pannukakkua ja mansikkahilloa., Stenroth esittelee. Helenan Soppa tarjoaa joka arkipäivä maukasta, monipuolista kotiruokaa laadukkaista raaka-aineista. Kaukolämpöverkostojen rakentaminen Teemme myös LVI-asennus- ja luokkahitsaustöitä Avoinna myös tilauksesta Helenan Soppa on avoinna maanantaista perjantaihin klo Lounasta on tarjolla klo Tilauksesta lounaskahvila on avoinna muinakin aikoina sopimuksen mukaan. Täällä voi pitää niin kokouksia, koulutustilaisuuksia kuin muitakin tapahtumia. Tarjoilut järjestetään aina asiakkaiden toiveiden mukaan, Helena Stenroth sanoo. Esko Lahti puh Ahertajankatu 6, VARKAUS WARMNET OY LÄMPÖVERKKOASENNUKSET NOSTURITYÖT PUH

9 YRITYSMAAILMA 9 Palvelukeskus Akuliina Monipuolinen vanhusten palvelukeskus Palvelukeskus Akuliina on Siilinjärven Palvelutaloyhdistys ry:n omistama, vuonna 1998 toimintansa aloittanut yksityinen vanhustenhuollon palveluja tuottava yksikkö Siilinjärven keskustassa. Palvelutaloyhdistys on Vanhustyön Keskusliiton jäsenjärjestö. Toiminta tapahtuu yhteistyössä Siilinjärven kunnan, terveydenhuollon kuntayhtymän ja muiden palvelujen tuottajien kanssa. -Toiminnan tavoitteena on tukea ikääntyvän väestön mahdollisuutta asua kotona mahdollisimman pitkään ja siten säilyttää elämäntapansa ja yksilöllisyytensä. Palvelukeskuksessa on 29 asuntoa, joista seitsemän on invamitoitettuja toiminnanjohtaja Leena Korhonen kertoo. Akuliina muodostuu nimistä Aku ja Karoliina. Molemmat henkilöt asuivat aikoinaan taloissaan tonteilla, joille rakennettiin palvelukeskus. Yhdistettynä nimistä tulee Akuliina. Siinä on kaksi osaa savolaisuutta ja yksi osa karjalaisuutta. -Tarjoamme itsenäistä elämää ikääntyville ja vammaisille turvallisessa ja viihtyisässä ympäristössä. Palveluasumiseen ei kuulu yövalvontaa, mutta turvapuhelimen kautta on välitön avunsaanti turvattu. Kunnassa toimii yöpartio. Asunnot ovat vuokra-asuntoja. Vuokran lisäksi peritään sähkö- ja vesimaksut sekä peruspalvelumaksu. Palvelut tukevat itsenäistä asumista Palvelutaloyhdistys tuottaa kotihoito ja kotiin annettavia palveluja sekä tukipalveluina mm. siivous-, vaatehuolto- ja asiointipalveluja. -Jokaisen asukkaan tai asiakkaan palvelujen tarve on yksilöllinen ja tarvittavista palveluista sovitaan tekemällä palvelusuunnitelma. Palvelujen tavoitteena on tukea kotona selviytymistä sekä huolehtia elämän laadusta fyysisellä, psyykkisellä ja sosiaalisella tasolla, Korhonen selventää. Yhdistyksen tuottamien palvelujen kustannuksiin saa kotitalousvähennyksen sen ehtojen mukaisesti. Ateriapalvelut Akuliinan ateriapalveluista vastaa viihtyisä lounaskahvila Siilin Sapuska, joka palvelee päivittäin talon asukkaiden lisäksi myös kaikkia muita siilinjärveläisiä. Keskellä kylää sijaitsevan lounaskahvilan toiminnasta vastaa yrittäjä Elsa Jalkala. -Päivittäin on tarjolla aamiainen ja lounas. Lisäksi ateriapalvelu toimii koteihin ja työpaikoille kuutena päivänä viikossa. Lounas- ja kahvilatarjoilun lisäksi keittiömme harjoittaa tilausleivontaa sekä pitopalvelua talon viihtyisissä tiloissa tai vaikkapa asiakkaan kotina. Tilat ja pitopalvelu ovat yksityisten sekä yhteisöjen käytettävissä mm. kokouksiin ja perhejuhliin. Lounasta tarjoillaan arkisin klo ja sunnuntaisin klo Taajama-alueella on myös ruuan kotiinkuljetus. Ikäihmisten kohtauspaikka Palvelukeskus Akuliina on kohtauspaikka, eräänlainen senioritori siilinjärveläisille. Toiminnassa on mukana laaja yhteistyöverkosto, mm. järjestöt, kansalaisopisto, seurakunnat, vapaaehtoistoimijat ja monet muut tahot. Viikko-ohjelmaan sisältyy erilaisia tapahtumia, joista ilmoitellaan paikallislehti Uutis-Jousessa. Yhteystiedot: Siilinjärven Palvelutaloyhdistys ry Palvelukeskus Akuliina Kasurilantie Siilinjärvi p / E. Hartikainen Oy Merkittäviä urakoita Siilinjärven kaivoksella E. Hartikainen Oy:llä on lähes viidenkymmenen vuoden kokemus vaativasta maarakennusurakoinnista Suomessa. Tänä päivän yhtiö on yksi Suomen suurimmista maarakennusalan urakoitsijoista työllistäen noin 350 henkilöä eri puolella maata. Tällä hetkellä E. Hartikainen on urakoimassa mm. Siilinjärven kaivoksella, missä yhtiö huolehtii kaivoksen kivenajosta sekä käynnistyneestä padon laajennushankkeesta. Saarisen avolouhos Vuosikymmenien kokemus maarakennusurakoitsijana ja luottamus yhtiön toimintaan ovat tuoneet yhtiölle valtakunnan tasolla merkittäviä hankkeita. Liiketoiminnan vahvuutena ovat erityisesti kaivosurakointi sekä teollisuuden pohja- ja infrarakentaminen. Osaava henkilökunta, vahva ja järeä kalusto sekä luotettava kumppanuus ovat E. Hartikainen Oy:n maarakennuksen menestyksen tekijöitä. Ulkopuolisina laadun mittareina yhtiöllä on toiminnan vahvuutta kuvaavat korkeimmat saavutettavissa olevat luottoluokitukset - Maanrakennusalan Neuvottelukunnan palkinto sekä Rakentamisen Laatu RA- LA ry:n hyväksyntä ja pätevyys. Urakointia koko Suomen alueella Maarakentamisen erikoisosaaminen ja kalusto siirtyvät joustavasti eri urakointikohteisiin Suomessa. Yhtiön huomioi urakointikohteiden muuttuvat tuotantovaatimukset kalustoa säännöllisesti uudistamalla. Samalla se ylläpitää toiminnan parasta tuottavuutta ja tehokkuutta. Kaluston reaaliaikaiset tiedonsiirto- ja paikannustietojärjestelmät ovat maarakennusurakoinnissa arkipäivää. Yhtiöllä on omat raskaan maarakennuskaluston korjaamot Joensuussa, Siilinjärvellä, Talvivaarassa, Sotkamossa ja Särkijärven avolouhos Polvijärvellä. Korjaamot takaavat, että maarakennusurakat voidaan viedä läpi sovitun aikataulun mukaisesti. 10 vuotta kestävä poraus- ja louheensiirtourakka Siilinjärven kaivoksella -Siilinjärven kaivoksilla meillä on menossa 10-vuotinen maansiirtourakka, joka alkoi vuoden 2012 alusta. Urakka käsittää poraustyötä, louheen ajoa Särkijärven ja Saarisen avolouhoksilta. Tälle vuodelle arvioitu kokonaisajomäärä on 8,1 miljoonaa mottia. Kohteessa työskentelee kalustoa noin 80 yksikköä, käsittäen poraus-, kuormaus- ja ajokalustoa sekä koneita, joilla teemme tienhoitoa, rikotusta ja louheen vastaanottoa, kertoo vastaava työnjohtaja Hannu Kauppinen. Siilinjärven kaivoksen patourakka työllistää noin pari vuotta Vuoden 2013 alussa E. Hartikainen aloitti merkittävän sivu-urakan. Urakka käsittää Siilinjärven kaivoksen uuden pato-osuuden rakentamista noin kilometrin verran sekä vanhan padon levittämistä ja korottamista. Myöskin aikaisemmat kaivoksen padot ovat E. Hartikaisen toteuttamia, joten tarvittavaa kokemusta yhtiöltä löytyy runsaasti. -Patotyömaa on Mustin alueella, jossa tehdään ensin pintamaan raivaustöitä. Kaikki löysät materiaalit poistetaan ja tilalle ajetaan moreenisydän. Patoon tehdään vielä louhosverhous, kertoo työmaapäällikkö Heikki Aspholm. Patorakenteista tulee Aspholmin mukaan sen verran leveät, että niitä voidaan vielä tarvittaessa korottaa myöhemmin. Urakka on kestoltaan noin pari vuotta. Nyt käynnissä on alueen raivaus, seuraavassa vaiheessa aloitetaan varsinainen massansiirto, joka käsittää mm kuutiota pelkkää moreenia. Alueen raivauksessa hyödynnetään dumpperikalustoa, jonka jälkeen kiviautokalusto tulee mukaan massansiirtoihin. Alueella käytettävä kaivinkoneet ovat tonnisia. -Työmaa-alueella työskentelee tällä hetkellä lastaus- ja raivauskalustoa kuusi yksikköä ja ajokalustoa kymmenestä kahteentoista yksikköä, kaikki kahdessa vuorossa. Yhteensä alueella on noin työkonetta. Työmiehiä urakka työllistää noin 40.

10 10 YRITYSMAAILMA Suomen Liukuestepinnoitus torjuu liukkautta vastaan Suomen Liukuestepinnoitus on osa Insaco Oy yhtiötä. Olemme 100% suomalaisomistuksessa oleva yhtiö. Insaco Oy on saneerausrakentamisen spesialisti, joka on toiminut vuodesta 2008 Kuopiossa. Näin työtehtävissäni lukuisia vaaratilanteita johtuen liukastumisista niin työmailla kuin vapaa ajallakin. Mietin, että liukkauteen on apua saatava ja lopulta löysin siihen ratkaisun. Grip Antislip on jo maailmanlaajuisesti hyvin tunnettu valmistaja mutta Suomessa tuotteet eivät ole olleet myynnissä aikaisemmin, toimitusjohtaja Toni Tanskanen kertasi tämän vuoden alussa perustetun Suomen Liukuestepinnoituksen alkumetrejä. Olemme olleet erittäin tyytyväisiä tuotteisiin jonka ovat myös asiakkaamme todenneet, tarkoituksenamme on levittäytyä koko Suomeen ja samalla laajentaa henkilöstöämme sekä kouluttaa se alan ammattilaisryhmäksi, Tanskanen totesi. Suomen Liukuestepinnoitus on profiloitunut vaativaan liukkauden torjuntaan sisä- ja ulkotiloissa. Olemmekin Suomen ainut koulutettu GriP AntiSlip tuotteen asentaja ja myyjä. Olipa liukas kohteesi sitten missä päin Suomea tahansa, me hoidamme lattian turvalliseksi! Kaikki palvelumme sekä ratkaisumme perustuvat maailman parhaaseen sertifioituun liukuestepinnoite tuotteeseen sekä sitoutuneen ja motivoituneen koulutetun henkilöstömme ammattitaitoon. Myös aikatauluissa pysyminen on meille kunnia-asia. Tietoa tuotteistamme ja asiakkaistamme GriP AntiSlip pinnoite on turvallinen, esteettinen ja kestävä. Rakeinen disperssiopohjainen väritön pinnoite on valmistettu liuotteettomasta materiaalista. Tuote on ympäristöystävällinen eikä se vahingoita aiempaa pintaa. Sen voi jopa tarvittaessa poistaa maalinpoistoaineellamme. Pinnoite ei myöskään muuta pinnoitettavan alustan ulkonäköä! Tuotetta voidaan käyttää mm. kylpyhuoneissa, hotelleissa, vanhainkodeissa, sairaaloissa, uimahalleissa, kylpylöissä, kuntosaleilla, ostoskeskuksissa, sisäänkäyntialueilla, portaissa, rampeilla, terasseilla, parvekkeilla, veneissä, teollisissa ympäristöissä, joissa veden lisäksi myös öljy aiheuttaa liukastumisen vaaran kuten keittiöt, tuotantohallit, varastot, autopesulat, panimot jne.. Asiakkaitamme ovat mm olleet McDonald`s, UPM-Kymmene Oyj, Hilton, Lassila & Tikanoja Oyj, Atlas Hotel ja lisäksi uimahalleja ja kotitalouksia. GriP AntiSlip liukuestepinnoite on sertifioitua turvallisuutta korkeimmalla standardilla. GriP AntiSlip on ainoa liukuestepinnoite maailmassa joka on täysin testattu ja sertifioitu kertoo Insaco Oyn toimitusjohtaja Toni Tanskanen. Lisätietoa tuotteista löytyy nettisivuiltamme, jos tiedät liukkaan paikan ja haluaisit sen turvalliseksi, ota yhteyttä minuun! Toni Tanskanen Ole järkevä ja estä liukastumisesta johtuva tapaturma! Tilaa Suomen Liukuestepinnoitus paikanpäälle. Agrimarket ammattilaisen valinta Älä odota liukastumista, tilaa Suomen Liukuestepinnoitus paikanpäälle! Agrimarket on maanviljelijän ykkösvalinta. Meiltä löydät maatalous- ja konekaupan laadukkaan ja monipuolisen tuote- ja palveluvalikoiman kaikkiin tuotantosuuntiin. Meiltä löytyy myös rakentamisen perusrakennustarvikkeet: työkalut, maalit, rakennusmateriaalit, aggregaatit jne. Agrimarketista löydät myös laadukkaat koiranruoat sekä tuotteita hevosten hoitoon. Multasormi on puutarhaharrastajan erikoismyymälä, josta löydät kaikki tuotteet pihan perustamiseen, hoitoon ja kunnossapitoon. Tervetuloa kaupoille! Agrimarket Kuopio (Siilinjärvi) Takojantie 3, puh Oppipojankuja 7 H 2, KUOPIO puh

11 YRITYSMAAILMA 11 Metsäenergian tukipolitiikkaan olisi saata selvyys ja selkeät ratkaisut. Valtiovallan tempoileva toiminta energiapuun kohdalla on häiritsevä ja vakaata kehitystä haittaava tekijä. Viime syksynä tapahtunut haketustuen lopettaminen vaikutti heti negatiivisesti. Energiatukea on vatvottu useita vuosia eikä vieläkään ole tietoa mitä tapahtuu. Epävarmuus häiritsee puukauppaa ja koko alan kehitystä, toteaa Kaskihake Oy:n toimitusjohtaja Tuomo Siponen. Pohjoissavolaisten koneyrittäjien bioenergiayhtiö Kaskihake Oy edistää metsäenergian hyötykäyttöä Pohjois-Savossa Kaskihake Oy on pohjoissavolaisten koneyrittäjien vuonna 2007 perustama bioenergiayhtiö. Verkostoyhtiön yli 50 osakasta edustavat vahvaa osaamista koko bioenergiaketjussa mukana on mm. metsäkone-, haketus-, kuljetus-, turve-, ja lämpöyrittäjiä. Merkittävin osa osakkaista oli alun perin Koneyrittäjäliiton Pohjois-Savon alueen jäseniä, valtaosa niistä metsäkoneyrityksiä ja ne ovat suurin yksittäinen ryhmä edelleenkin. Kaskihakkeen tavoitteena on lisätä maakunnan energiaomavaraisuutta yhteistyössä energiantuottajien ja metsänomistajien kanssa. Metsäenergian hyötykäytön edistäminen ja alueen metsäkonekapasiteetin mahdollisimman tehokas hyödyntäminen myös energiapuun hakkuussa ovat tärkeitä tavoitteita. Tavoitteiden saavuttaminen on joskus ollut tiukkaa. Sen verran hajanainen pohjoissavolainen metsäenergiamarkkina on viime vuosina ollut. Nyt näyttää hieman paremmalta. Yrittäjillä on uskoa siihen, että metsäenergian käyttö tulee lisääntymään ja myös alan logistiikka kehittyy myönteiseen suuntaan. Energiapuuta nuorista metsistä Kaskihake Oy:n toimintaan kuuluu energiapuun hankinta ensiharvennuskohteissa. Lisäksi yhtiö ostaa pysty- tai hankintakaupalla puuta ja tekee energiapuuta, toimittaa jonkin verran kuitupuuta metsäteollisuudelle ja tukkipuuta sahoille. Pääasiassa olemme tehneet harvennuksia ja hakkuita nuorten metsien hoidossa. Teemme myös kanto- ja latvusmassakauppaa. Toimitamme energiapuuta ja haketta energian tuottajille sekä omassa maakunnassa että sen ulkopuolelle. Metsäenergia on selkeä voimavara Tuomo Siponen pitää energiapuun tulevaisuudennäkymiä Pohjois-Savossa lupaavina. Maakunnassa on meneillään merkittäviä hankkeita, jotka edistävät energiapuun käyttöä. Esimerkiksi Kuopion Energia on investoinut vahvasti metsäenergiaan. Iisalmessa suunnitellaan öljynjalostamoa ja Savon Voima on investoinut eri puolilla maakuntaa aluelämpölaitoksiin, joissa metsäenergia on yksi tuotantomahdollisuus. Metsäenergiaa ei Suomessa arvosteta tarpeeksi. Se on selkeä voimavara. Toisaalta, kun kuitupuun kysyntä on hiipumassa, osa puusta ohjautuu tulevaisuudessa energiantuotantoon. Näin voidaan turvata myös laadukkaan sahatavaran saanti mekaaniseen puunjalostukseen. Energiantuotannon punainen lanka on mielestäni se, että nuoret metsät hakataan kuntoon: saadaan energiapuuta ja sen jälkeen ne tuottavat hyvää saha- ja kuitupuuta. Myös puun korjuukustannukset pienenevät. Energiapuun logistiikkaa on kehitettävä Kaskihake Oy:n toiminta ja palvelut Siponen toteaa, että energiapuun keräämisen logistiikkaa on syytä Pohjois-Savossa kehittää. Meneillään on hanke, jossa Kaskihakkeen lisäksi osallistuvat alueen metsänhoitoyhdistykset, Ponsse ja jotkut energiantuottajat. Energiapuun keruuta on kehitettävä ja selkeytettävä. Ala toimii pienillä katteilla, logistiikkaa ja mittausmenetelmiä on kehitettävä, jotta saadaan aikaan kaikille osapuolille kannattavaa liiketoimintaa. Ei ole järkevää, että hakkeen kuljetusyksiöt seilaavat ympäri maakuntaa ja merkittävä osa työajasta kuluu tien päällä. Myös terminaaleja eli välivarastointia on kehitettävä niin, että energiapuun toimitusvarmuutta käyttäjille voidaan lisätä. Keskeisiä kysymyksiä ovat myös kuinka energiapuuta mitataan ja voidaanko energiapuuta tietoisesti kasvattaa. Onko sellaisia kohteita, joissa energiapuun tuottaminen on kannattavaa. energiapuun osto pysty- ja hankintakaupalla energiaranka, latvusmassa, kannot, puunjalostuksen sivutuotteet leimikon suunnittelu nuoren metsän hoitohakkuut metsäkuljetus ja varastointi haketus ja kaukokuljetus yhteistyö peltoenergian ja turpeentuottajien kanssa polttohakkeen myynti Kaskikaudella Savossa oli talojen perustamia kaskiyhtiöitä joissa tulos jaettiin sen mukaan montako miestä ja kirvestä kukin talo kaskityömaalle lähetti. Kaskihake Oy on nykyaikainen kaskiyhtiö yrittäjineen ja koneineen. Tavoitteena hyvinvoiva työntekijä menestyvässä yrityksessä Kesto: Projektipäällikkö: Onni Piippo Puh: sähköposti: Huolehdimme asiakkaiden terveydestä ja hyvinvoinnista ennalta ehkäisevällä otteella kaikilla työterveyshuollon osa-alueilla. Palvelupakettiin voi yhdistää myös sairaanhoidon. Kallaveden Työterveys Viestikatu 7, Kuopio Maaningan toimipiste Satamatie 10, Maaninka Tuusniemen toimipiste Harjutie 1, Tuusniemi Nilsiän toimipiste Pisantie 10, Nilsiä Ajanvaraus (017) ,

12 12 YRITYSMAAILMA Navitas Kehitys Oy:n hankkeet tarjoavat yrityksille monipuolisia toimitiloja Varkauden elinkeinoyhtiö Navitas Kehitys Oy:llä on meneillään kaksi hanketta, joiden tarkoituksena on tarjota monipuolisia toimitiloja yritystoiminnan käyttöön. Totemi-hanke toimisto-, liike- ja tuotantotilaa Navitas Kehitys Oy:n hallinnoiman TOTEMI hankkeen tavoitteena on Varkauden rakennemuutosalueella (Varkaus-Leppävirta-Joroinen) vapautuneiden ja vapautuvien toimisto-, teollisuus-, ja liiketilojen kartoitus, muutossuunnitelmien valmistelu ja uusien toimijoiden hakeminen. Alueella on tyhjillään toimisto-, tuotanto- ja liiketilaa noin neliömetriä. Lisäksi Stora Ensolta vapautuneita, pääosin tuotantotiloja on noin neliömetriä, joista nopeasti käyttöön otettavissa neliötä. Yrityskäyttöön sopivat puutalot sijaitsevat kompaktilla alueella aivan tehdasalueen kupeessa. Alue on vehreä, idyllinen ympäristö ja ainutlaatuinen säilynyt puutalokokonaisuus Itä-Suomessa ja yrityksille erilainen ja innostava toimintaympäristö. TOTEMI-hankkeen kautta tyhjillään olevat tilat on kartoitettu, tiloihin on tehty kuntokartoitukset sekä muutossuunnitelmat ja tätä kautta on selvitetty minkälaiseen yritystarpeeseen ne parhaiten soveltuvat, jotta voisimme markkinoinnin kautta hakea tiloihin uutta yritystoimintaa. Tarjolla olevat liike-, toimisto- ja tuotantotilat antavat erinomaisia mahdollisuuden monipuoliseen yritystoimintaan., kertoo Navitas Kehitys Oy:n yritysasiamies ja Totemihankkeen projektipäällikkö Osmo Kokkonen. Kun yritykset ovat kiinnostuneita vapaana olevista tiloista, voimme tilantarvesuunnittelun kautta tehdä yrityskohtaisia muutossuunnitelmia ja näin etsiä heille yritystoiminnan kannalta parhaan mahdollisen tilaratkaisun. Vaikka vapaana olevia tiloja on paljon ja aina ensisijaisesti pyritään hyödyntämään olemassa olevia tiloja, ne eivät silti suoraan poista uusrakennustarvetta, vaan joissakin tapauksissa yrityksen tarpeiden mukaan - myös uutta tilaa pyritään suunnittelemaan ja toteuttamaan. Uudisrakennushankkeissa ja nykyisten tilojen muutostöissä Navitas Kehitys Oy tekee yhteistyötä Keski-Savon Teollisuuskylä Oy:n kanssa, joka palvelee alueen elinkeinoelämää järjestämällä teollisuus- ja toimitiloja yritysten käyttöön ja näin ollen toimii usein tilojen rakentajana ja toteuttajana. Vanha Varkaus-hanke toimitiloja arvokkaissa puutaloissa Vanha Varkaus-hankkeen yrityskäyttöön sopivat puutalot sijaitsevat kompaktilla alueella aivan tehdasalueen kupeessa. Alue on vehreä, idyllinen ympäristö ja ainutlaatuinen säilynyt puutalokokonaisuus Itä-Suomessa ja yrityksille erilainen ja innostava toimintaympäristö. Tiloja voidaan joustavasti muunnella erilaisten yritysten käyttöön, kertoo Vanha Varkaushankkeen projektipäällikkö Laura Leppänen. Vanha Varkaus on Varkauden museotoimen ideoima ja hallinnoima hanke, jonka tarkoituksena on löytää kulttuurihistoriallisesti arvokkaisiin puutaloihin uusia käyttömahdollisuuksia ja käyttäjiä. Hankealueena on Varkaudessa ns. Savontien mutkan alue ja siellä sijaitsevat kiinteistöt. Alue on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Hankkeen tarkoituksena on parantaa alueen vetovoimaisuutta, houkuttelevuutta ja saavutettavuutta etsimällä alueen rakennuksiin uusia käyttäjiä ja käyttömuotoja. Tavoitteena on säilyttää ja ennallistaa alueen Kuljetuspalvelut Pohjois-Savon alueella Vanha Varkaus-hankkeen kiinteistöt sijaitsevat Savontien mutkan alueella. Alue on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. rakennettu kulttuuriympäristö toiminnalliseksi kokonaisuudeksi, jossa asukkaat, yrittäjät ja yritykset viihtyvät. Hankealueella on yhteensä 25 kiinteistöä, joista Tienvarsi I ja II, Tienhaara I ja II, Koivulat I-IV, Siskola ja Peltola sijaitsevat toiminnassa olevan StoraEnson tehdasalueen kyljessä Ahlströminkadun ja Satakunnankadun varrella. Nämä puutalot sijaitsevat muodostavat yhtenäisen korttelin aivan tehtaiden kupeessa. Ne ovat vanhoja työläisten asuinrakennuksia, jotka sopivat erilaisten yritysten toimitiloiksi. Yrityskäyttöön sopivia puutaloja on tällä hetkellä viisi. Korkeatasoista toimistotilaa Varkaudessa keskellä kansainvälistä suurteollisuutta. Yrityskäyttöön tarkoitetut kiinteistöt ovat kerrosneliömetrin puutaloja, jotka sopivat parhaiten pienimuotoisen yritystoiminnan tarpeisiin. Taloissa on aiemmin toiminut esimerkiksi käsityöyrityksiä, mutta ne sopivat erinomaisesti muun muassa insinööri- tai arkkitehtitoimistojen käyttöön. Talot ovat ulkokuoreltaan suojeltuja eli niiden ulkoasu on säilytettävä ennallaan, mutta sisätiloja voidaan muunnella varsin vapaasti käyttötarkoituksen mukaan. Olemme keskustelleet sekä ELY-keskuksen että Museoviraston kanssa ja niiden heidän näkemyksensä mukaan uusien käyttötarkoitusten ja käyttäjien edellyttämiin muutoksiin suhtaudutaan myönteisesti. Vanha Varkaus-hankkeeseen on saatu rahoitusta Euroopan Unionin aluerakennerahastosta Pohjois-Savon ELY-keskuksen kautta. Kokonaisbudjetti on euroa ja siitä 70 % on saatu Pohjois-Savon ELY:ltä, kuntarahoitusta on 18 % ja loppu on yksityistä rahoitusta. Käytännössä hankeen toteutus aloitettiin toukokuussa 2011 ja se jatkuu vuoden 2013 loppuun saakka. Tähän mennessä olemme laatineet aluesuunnitelman, tehneet kaikista rakennuksista kuntoarviot ja laatineet kunnostus- ja tilasuunnitelmia kolmeen kohteeseen. Lisäksi hankkeen tarkoituksena on lisätä alueen matkailullista vetovoimaa, kertoo Laura Leppänen. Osmo Kokkonen Navitas Kehitys Oy navitaskehitys.fi Navitas Kehitys Oy Laura Leppänen navitaskehitys.fi Jakelu-, reitti-, muutto- ja maa-aineskuljetukset Pyöräkonepalvelut Kaivinkonetyöt Vaihtolavat Nosturityöt 20 metriin asti Puh , , fax (017) Sorsakoskentie 17, SORSAKOSKI puh , fax

13 Savonia-ammattikorkeakoulun vetämä ABOWE-hanke: YRITYSMAAILMA 13 Kehittyneitä menetelmiä jätteiden biologiseen hyötykäyttöön Savonia-ammattikorkeakoulu koordinoi kansainvälistä ABOWE-hanketta (Implementing Advanced Concepts for Biological Utilization of Waste). ABOWE on Euroopan Unionin Itämeren ohjelmaan kuuluva hanke, jonka tavoitteena on testata kehittyneitä menetelmiä jätteiden biologiseen hyötykäyttöön sekä edistää liiketoiminnan syntymistä näiden ympärille. Hankkeen toiminnallinen vaihe kestää syyskuuhun Euroopan aluekehitysrahaston hanke on jatkoa viime joulukuussa päättyneelle kolmivuotiselle REMOWE -hankkeelle (Regional Mobilizing of Sustainable Waste-to-Energy Production), josta saatiin myönteisiä kokemuksia. REMOWE:ssa etsittiin uusia innovaatioita jätteiden energiahyötykäyttöön, ABOWE:ssa mennään eteenpäin konkreettisin toimin. Esiin nousi kaksi teknologiaa, joita nyt ABOWE:ssa pilotoidaan, kertoo projektipäällikkö Ari Jääskeläinen Savonia-ammattikorkeakoulun ympäristötekniikan opetus- ja tutkimusyksiköstä. Uusia mahdollisuuksia jätteiden käsittelyyn Jääskeläinen toteaa, että hanke tuo uusia mahdollisuuksia orgaanisten jätteiden käsittelyyn ja jalostukseen. Hankkeen taustana on se, että jätelait kiristyvät ja jätteiden käsittelyn vaatimukset kasvavat. Jätteiden polttamisen rinnalle kehitetään muita menetelmiä hyötykäyttöön. Biokaasu on yksi vaihtoehto ja Savonia on aiemmin tehnyt selvityksiä Savossa biokaasulaitoksen toteuttamisesta. Orgaanisten jätteiden jalostaminen lannoitteiksi on myös mahdollista. ABOWE testaa mahdollisuuksia syntetisoida muita aineosia, jotka voivat olla kokonaistaloudellisempia kuin kaasu- tai lannoitekäyttö. ABOWE -hanke on mukana synnyttämässä uutta teollista osaamista prosessibiotekniikassa ja mikrobien ja niiden entsyymien hyödyntämisessä ja tätä kautta lisäämässä alueellista hyvinvointia. Kumppaneita kuudesta Itämeren maasta Savonian kumppaneina molemmissa hankkeissa ovat saksalainen Ostfalia University of Applied Sciences Wolfenbüttelissa, Marshal Office of Lower Silesia Puolassa, Klaipeda University Liettuassa, ruotsalainen Mälardalen University, Estonian Regional and Local Development Agency (ERKAS) Virossa sekä Itä-Suomen yliopisto. Itä-Suomen yliopiston ympäristöinformatiikan ryhmä selvittää kohdealueiden biohajoavien jätteiden määrän ja tarkastelee kyseisten teknologioiden kestävyyttä huomioiden EU:n ilmastopoliittiset tukimahdollisuudet syntyville biopolttoaineille ja kemikaaleille. Savoniaa pyydettiin jatkohankkeen vetäjäksi ja kaikki REMOWE:n hankealueet ovat olleet mukana rakentamassa ABOWE:n suunnitelmaa. Hankekokonaisuus on hyvin mielenkiintoinen ja Savonian Teknologia- ja ympäristöalan eri osastojen osaamista hyödynnetään saumattomassa yhteistyössä laitoksen prosessi-, mekaniikka-, layout-, automaatio- ja sähkösuunnittelussa sekä ympäristöteknologiassa. Savonia investoi biojalostamon liikuteltavaan pilottilaitokseen, josta Finnoflag Oy on tehnyt yleissuunnitelman. Tämän pohjalta pilottilaitoksen teknisen suunnittelun ja rakentamisen toteuttaa Savonia-ammattikorkeakoulun Teknologia- ja ympäristöala. Laitoksen on määrä valmistua syyskuun loppuun mennessä. ABOWE-hankkeen toteuttajia: vasemmalta Risto Rissanen, Juhani Mikkonen, Anssi Suhonen ja Asmo Jakorinne, Savonia-ammattikorkeakoulusta, Elias Hakalehto, Finnoflag Oy:stä, Ari Jääskeläinen ja Andrey Reznikov, Savonia-ammattikorkeakoulusta, Kevin King Finnoflag Oy:stä, Toni Hirvonen, Savoniaammattikorkeakoulusta, Antti Lipsanen, Granlund Oy:stä, Juha Jokelainen Samplion Oy:stä ja Osmo Miinalainen Savonia-ammattikorkeakoulusta. Lisäksi Savonia saa arvokasta kokemusta laitoksessa pilotoitavasta bioprosessista. ABOWE-hanke kokoaa yhteen Savonian monialaista osaamista ja hankkeessa tehdään hyvin konkreettista kansainvälistä yhteistyötä Itämeren alueella. Hanke toteuttaa Savonia-ammattikorkeakoulun energia-, ympäristö- ja turvallisuuspainoalan strategisia tavoitteita toteaa painoalan koordinaattori, tutkimuspäällikkö Eero Antikainen. Hankkeessa pilotoidaan Finnoflag Oy:n biojalostamoteknologiaa ABOWE:ssa edistetään kahden REMOWE:ssa esille nousseen teknologian hyödyntämistä. Hankkeen suomalaisena lähtökohtana on REMOWE:n innovaatioprosesseissa parhaiten pärjännyt siilinjärveläisen Finnoflag Oy:n biojalostamoteknologia. Bioprosessin kehittäjä on dosentti Elias Hakalehto. Finnoflag Oy on kehittänyt uudentyyppisen biojalostamon, jossa orgaanisia jätteitä käsitellään luonnonmukaisella tavalla, kertoo Jääskeläinen. Biojalostamoteknologian avulla jalostetaan orgaanisten jätteiden käsittelyä luonnonmukaisella tavalla, samaan tapaan kuin mikrobit hoitavat luonnossa. Jätemateriaaleista tuotetaan arvokkaita kemikaali- ja energiatuotteita, hyödyntämällä mikrobeja ja niiden entsyymejä. Tavoitteena on sopeuttaa ihmisen talous luonnon talouteen, käyttämällä samoja prosesseja kuin luonnossa. Ihmisen ja luonnon yhteistoiminnalla voidaan välttää ympäristöongelmien kasaantumista ja suunnitella ekologisesti kestäviä tapoja tuottaa energiaa ja kemikaaleja. Savonian johtaman hankkeen rinnalla saksalainen Ostfalian ammattikorkeakoulu investoi toisen REMOWE:ssa esille tulleen teknologian eli kuivamädätyksen pilottilaitokseen, jota testataan Liettuassa, Virossa ja Ruotsissa. Liikkuva pilottilaitos valmistuu syyskuussa Savonia investoi biojalostamon liikuteltavaan pilottilaitokseen, josta Finnoflag Oy on tehnyt yleissuunnitelman. Tämän pohjalta pilottilaitoksen teknisen suunnittelun ja rakentamisen toteuttaa Savonia-ammattikorkeakoulun Teknologia- ja ympäristöala. Pilottilaitteisto toteutetaan suomalaisin voimin ja rakennetaan Savonian koneosastolla. Ensimmäiset laitteet ja komponentit on jo hankittu, samoin 12-metrinen kontti, jonka sisään laitos rakennetaan. Laitoksen on määrä valmistua syyskuun loppuun mennessä. Pilottilaitosta testataan Suomessa, Puolassa ja Ruotsissa erilaisilla jätteillä. Pilottilaitos menee ensin testeihin Savon Sellulle, jonka puhdistamolietteitä on tarkoitus käsitellä. Lounais-Puolassa yhteistyökumppanina on paikallinen jätteenkierrätyslaitos ja Ruotsissa Västeråsin lähellä toimiva broilerifarmi. Laitoksen bioprosessissa käsitellään erilaisia orgaanisia jätteitä ja tuloksena on mm. teollisuuden kemikaaleja ja polttoaineita. Prosessissa syntyy myös kiinteitä aineita, jotka soveltuvat lannoitteiden valmistukseen. On toki huomattava, ettei kyseessä ole teollisen mittakaavan laitos, joka tuottaisi valmiita tuotteita. Prosessissa syntyvää lientä tullaan lähettämään jatkokäsittelyyn Ostfalian ammattikorkeakouluun. Se kehittää ns. Downstream-prosessointia, jossa bioprosessissa muodostuneita aineita saadaan erotelluksi toisistaan. Hankkeen aikana tutkitaan myös jätteiden biologisen hyötykäytön taloudellista kannattavuutta ja investointimahdollisuuksia eri maissa. Tässä työssä Savonia Business eli liiketoiminta-ala on asiantuntijana merkittävällä tavalla mukana. Savonia Business kehittää paikallisten yhteistyökumppaneiden kanssa liiketoimintamalleja ja järjestää investoijatilaisuuksia. Tähtäimenä on kutsua potentiaalisia investoijia ja teknologioiden hyödyntäjiä tutustumaan pilotoituihin teknologioihin ja niiden tuomiin investointimahdollisuuksiin. Pilotointikohteille laaditaan investointimuistiot, jotka esitellään investoijatilaisuuksissa. Tavoitteena on mahdollistaa seuraavan pilotointimittakaavan tai täyden mittakaavan laitoksen investointi, kertoo TKI-asiantuntija Tuomo Eskelinen. Lisätietoja Abowe-hankkeesta projekti-insinööri/ projektikoordinaattori Ari Jääskeläinen puh Matti Tossavainen Ky Lavettikuljetukset Puh Laukaansuontie 17, Hiltulanlahti

14 14 YRITYSMAAILMA Siilin Putkipojat Oy: LVI-työt kokonaisvaltaisesti Risto Mäkipelto LVI-töissä 45 vuotta Siilinjärven alueen pientalot ovat sen verran iäkkäitä, että remontit ovat ajankohtaisia. 70- luvun kerros- ja rivitalot ovat myös putkistoremontin tarpeessa. Liikevaihdostamme remontit antavatkin tätä nykyä yli 50 prosenttia, toimitusjohtaja Risto Mäkipelto totesi tämän hetken työtilanteesta. Siilin Putkipojat työllistää asennuspuolella Mäkipellon lisäksi neljä työntekijää ympäri vuotisesti. Näin kesäisin väkimäärä hieman nousee. Yrityksen yhteydessä olevassa Hanakat myymälässä normaalivahvuus on yksi henkilö. Risto Mäkipelolla kotitantereet Siilinjärvellä vetivät se verran kovasti puoleensa, että veri veti jatkamaan isänsä jalan jäljillä LVI-alalla. Isänsä oli jo tunnettu putkimies seudulla ja hänen poikansa Pekkakin suoritti LVI-alan koulutuksen jo ennen armeijaan menoa. Siilinjärvellä kaikki tunsivat isäni ja sitä kautta tutustuivat myös minuun. Isäni perintönä minulla oli varsin hyvä pohja lähteä yrittäjäksi. Teemme LVI- alan hommia laidasta laitaan. Vettä jo kolmannessa sukupolvessa Siilin Putkipojat Oy:n nykyinen johtaja Risto Mäkipelto naurahtikin ja sanoi, että heillä on vettä jo kolmannessa polvessa. Risto Mäkipelto itse aloitti LVIalan työt jo lähes 45 vuotta sitten. Ensimmäisen kerran taisin olla töissä vieraan palveluksessa jo vuonna Työnantaja oli tuolloin Pieksämäen Putki ja Lämpö, Risto Mäkipelto muisteli. Myöhemmin työmaat olivat pääsääntöisesti eteläisessä Suomessa, mutta ulkomaankeikatkin ovat kuuluneet Mäkipellon elämään useamman vuoden ajan. Tätähän sitä pitää tehdä, minkä osaa, Risto hymähti. Kotipaikka veti puoleensa Siilinjärvellä, kotipuolessa vietin silloin tällöin viikonloppuja ja ihmiset alkoivat kysellä, joutaisinko tekemään pikkuhommia ja tarjouksia tuli vähän isommistakin työmaista isän peruja. Mietiskelin, että leipä taitaisi irrota täällä Siilinjärvelläkin. Toiminimellä aloin urakoida 1985 ja neljä vuotta myöhemmin yhtiömuodoksi tuli osakeyhtiö, Mäkipelto kertoili Siilijärven Putkipojat Oy:n alkutaipaleesta. Kokonaisvaltainen palvelu on tavaramerkkimme. Myös erilaisten lämpöpumppujen (ilma, vesi, maa, pelletti)myynti ja asennus kuuluvat toimenkuvaamme. Lämpöpumput ovatkin lyöneet itsensä läpi viime vuosina. Asennustöissä meillä on kolme vierasta työntekijää itseni lisäksi, Mäkipelto kertoi. Toimialueena Siilin Putkipojilla on pääsääntöisesti Siilinjärvi ja lähikunnat. Kotitalousvähennys putoaa selvästi Saneerauspuolella toiminta on ollut vilkasta. Kotitalousvähennys on ollut hyväksi. Kuinka paljon vähennystä saa? Vuonna 2013 vähennyksen enimmäismäärä oli euroa vuodessa. Puolisot voivat saada kotitalousvähennystä vuonna 2013 yhteensä euroa. Kotitalousvähennyksen omavastuu on 100 euroa. Hallitus sopi pitämässään kehysriihessä, että kotitalousvähennyksen enimmäismäärää nostetaan 400 eurolla eli eurosta euroon vuoden 2014 alussa Kotitalousvähennys tehdään verosta, eli jos vähennystä saa euroa, tarvitsee vuoden aikana maksaa euroa vähemmän veroa kuin ilman kotitalousvähennystä. Jos vähennyksen on vaatinut vasta veroilmoituksella, vaikuttaa määrä suoraan verotuksen lopputulokseen euron verran. (Useimmat muut vähennykset tehdään ansiotulosta, jolloin vaikutus on vähäisempi.) Kotitalousvähennyksen laskeminen riippuu siitä, oletko maksanut työstä palkkaa työntekijälle vai korvauksen yritykselle laskua vastaan. Jos ostat työn ennakkoperintärekisteriin merkityltä yritykseltä, saat vähentää 45 % (v määrä oli 60%) arvonlisäverollisesta työkorvauksesta. Jos palkkaat henkilön työsuhteeseen, saat vähentää 15 % (v määrä oli 30%) maksamastasi palkasta sekä palkkaan liittyvät työnantajan sivukulut Onneksi tämä vähennys on pudottanut kilpailusta myös epärehelliset pimeän työn tekijät, Mäkipelto totesi. Hanakat myymälä 150 neliön Hanakat- myymälä palvelee siilinjärveläisiä osoitteessa Oppipojantie 7. Risto Mäkipellon mukaan tilaa voisi myymälässä olla enemmänkin, mutta onneksi tavara kulkee nykyisin nopeasti. 25 kilometrin päässä Kuopiossa on laajemmat varastot ja sieltä tavara tulee varsin nopeasti. Mitä sitten Kuopiosta ei löydy, niin Hanakat- keskusvarastostakin illalla tilattu tuote on aamulla jo Kuopiossa, Mäkipelto kertoi. Hanakat- myymälöitä Suomessa 80 kappaletta Hanakat on n. 80:n itsenäisen yrittäjän muodostama valtakunnan laajin LVI-myymäläketju. Asiantuntija, jonka tavoitteena on olla paikkakunnan johtava kuluttajille suunnattujen LVI-ratkaisujen ja kokonaispalveluiden toteuttaja. Meillä on tahtotila: haluamme, että asiakkaidemme on helppoa asioida kanssamme. Siksi olemme tehneet asioinnista niin vaivatonta kuin mahdollista. Hän saa samasta paikasta niin oikeat tuotteet kuin niihin asiantuntevan asennuksen ja opastuksen. Hanakoiden ajatuksena on, ettei se tarjoa vain tavaroita hyllystä vaan tutkii mitä asiakas tarvitsee, etsii hänelle yhdessä juuri sen oikean ratkaisun, nivouttaa sen aikataulullisesti kokonaisuuteen ja asentaa tarvittavat laitteet paikoilleen, käyttövalmiiksi. Näin asiakkaallemme syntyy selkeää säästöä edullisuuden lisäksi niin virheiden kuin ylimääräisten tavaroiden ostamisen välttämisestä, asioinnin vaivattomuudesta kuin energian käytön vähenemisestä. Meille on tärkeää pitkäaikainen asiakkuussuhde. Olemme auttamassa aina, kun asiakkaamme tarvitsee apua. Ongelmien syntyessä tai tarpeiden ilmaantuessa hän tietää, mihin tulla. Ja kun laitteet alkavat tarvita huoltoa, hän tietää kenen puoleen kääntyä. Hän ei koskaan ole asiansa kanssa yksin. Siilin Putkipojat Oy - Hanakat, SIILINJÄRVI Aukioloajat: MA-PE , Oppipojantie Siilinjärvi Puhelin: (017) Fax: (017) Anna palautetta, ota yhteys tai pyydä tarjous! Toimitilaratkaisut Yrityskehitys Hanketoiminta Alkavien ja toimivien yritysten yritysneuvontapalvelut Wredenkatu 2, Varkaus info:

15 YRITYSMAAILMA 15 Rakennusmääräykset ohjaavat kalliisiin ja hyödyttömiin ratkaisuihin Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry:n mukaan uudet rakennusmääräykset ohjaavat rakentajia kustannustehottomiin valintoihin, joista ei ole mitään hyötyä ympäristölle. Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry:n mukaan heinäkuussa voimaan astuneet rakennusmääräykset pakottavat uusien omakotitalojen rakentajat valitsemaan taloihinsa perusteettoman raskaita ja kalliita lämmitysratkaisuja. Määräykset kannustavat maalämpöpumppujen ja muiden vesikiertoisten lämmitysratkaisujen hankintaan, vaikka vähän energiaa kuluttaviin, hyvin eristettyihin taloihin riittää huomattavasti kevyempi ja edullisempi tavallinen sähkölämmitys. Hausjärvelle 132-neliöistä passiivitaloa rakentava Tuomas Virtanen kertoo laskeskelleensa, että vuoden kylmimpinä Passiivitaloa rakentavan Tuomas Virtasen mielestä suora sähkölämmitys on ainoa järkevä vaihtoehto passiivitalon lämmitysratkaisuksi. kuukausina talon lämmitysenergian tarve tulee olemaan noin 3 kilowattia tunnissa. Näin laskien talon lämmityskulut jäävät alle 500 euroon vuodessa. Passiivitalossa lämmitystä tarvitaan vain vuoden 3 4 kylmimmän kuukauden aikana, eikä silloinkaan päivittäin. Muuten kaikki tarvittava lämpö saadaan hukkalämpönä kodinkoneista ja talon asukkaista, Virtanen kertoo. Virtasen mukaan lämpöpumppuja varmatoimisempi ja rakennuskustannuksiltaan kaikkia muita lämmitystapavaihtoehtoja edullisempi suora sähkölämmitys on ainoa järkevä vaihtoehto passiivitalon lämmitystavaksi. Uusiin rakennusmääräyksiin sisältyvä kokonaisenergiatarkastelu ja laskennalliset energiakertoimet uhkaavat kuitenkin pudottaa erittäin vähän energiaa kuluttavan rakennuksen energialuokan huonompaan B-sarjaan. Energialuvun laskentakaavat ovat täysin järjettömiä. Öljyn polttamisesta saa 1,7 kertaa paremman lämmön tuotantotapa-kertoimen kuin sähkölämmityksestä, ja risujen polttamista pidetään jo 3,4 kertaa ympäristöystävällisempänä, vaikka Suomessa suurin osa sähköstä tuotetaan täysin hiilidioksidineutraalisti, Virtanen ihmettelee. Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry:n toimitusjohtaja Olli- Heikki Kyllösen mukaan uudet rakennusmääräykset rankaisevat Olli-Heikki Kyllönen, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry:n toimitusjohtaja. ihmisiä perusteettomasti järkevistä, taloudellisista ja ympäristöystävällisistä valinnoista. Uudet rakennusmääräykset nostavat jopa öljylämmityksen sähkölämmitystä paremmaksi valinnaksi. Tätä ei voi millään logiikalla perustella ainakaan ympäristöystävällisyydellä tai energiatehokkuudella. Samalla kun liikenteessä sähkön käyttö osataan nähdä ympäristöystävällisenä valintana, niin rakentamisessa kaikki tosiasiat käännetään päälaelleen, Kyllönen sanoo. Lisätietoja: - Olli-Heikki Kyllönen, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry:n toimitusjohtaja, puh , - Arto Saastamoinen, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry:n järjestöpäällikkö, puh , - Tuomas Virtanen, sähköinsinööri, omakotitalon rakentaja, Monipuolista palvelua kirjapainosta! Offsetpaino Jälkikäsittely Pikapaino Postituspalvelut Kevama Oy Itkonniemenkatu 65, Kuopio GSM

16 16 YRITYSMAAILMA Siilinjärvellä rakennetaan vilkkaasti liike- ja teollisuustiloja Siilinjärven kannalta Puolustusvoimien uudistukset ovat merkittävä seikka. Rissalan varuskuntaan on tulossa noin 80 uutta toimihenkilöä ja myös lisää varusmiehiä. Osa laajennuksista on tehty ja ensi vuonna Rissalaan tulee lisää Hornet-koneita ja henkilöstöä. Myös Puolustusvoimien kansainvälisen toiminnan yksikkö tulee Rissalaan ja elävöittää osaltaan tienoota. Kansainväliset operaatioita ja harjoituksia hoidetaan täältä. Myös kansainväliset sotilasvierailut lisääntyvät, kertoo Siilinjärven yritysasiamies Heikki Simonen. Aktiivinen yrityskunta Siilinjärvi on aktiivinen yrityskunta, jossa toimii noin 950 yritystä. Merkittävimmät työllistäjät ovat kemianteollisuus ja kaivostoiminta, ilmailu ja maanpuolustus, betoniteollisuus sekä matkailu. Tunnetuimpia siilinjärveläisiä yrityksiä ovat Yara Suomi Oy, Lujabetoni Oy, Hydroline Oy sekä Kylpylähotelli Kunnonpaikka. Siilinjärvi ja Kuopio muodostavat yhtenäisen ja taajaan asutun, runsaan asukkaan työssäkäyntialueen. Suurin osa Siilinjärven asukkaista saa toimeentulonsa palveluista ja teollisuudesta. Siilinjärven kunta on vuosittain mukana noin 20 seudullisissa EU-ohjelmaan kuuluvassa hankkeessa. EU-hankkeiden lisäksi kunnalla on omia hankkeita, joista suurimmat ovat Rissalan yrityskylän ja muiden yritysalueiden rakentamishankkeet. Kuntaan rakennetaan kolme uutta markettia ja teollisuustiloja Simonen toteaa, että liiketilarakentamisessa näkymät ovat varsin myönteiset. Parhaillaan kunnassa on valmisteilla kolmen marketin rakennushankkeet, joista kaksi tulee kunnan keskustaan ja yksi Vuorelaan. Kolmen marketin myötä kuntaan on tulossa uutta myymäläneliötä. Uudet liiketilat ja kaupalliset palvelut tulevat hyvään tarpeeseen, koska maakunnallisesti vertailtuna Siilinjärvellä on ehkä vähiten myymäläneliöitä asukasta kohden ja toisaalta POIS eniten uusien kauppojen tarvetta. Kunnan asukasmäärä on viime vuosina kasvanut tasaisesti noin 150 asukkaalla vuodessa. Huomattava työpaikka-alue on Siilinjärven Toivalan ja lentokentän välimaastossa sijaitseva Rissalan yrityskylä. Parasta aikaa meneillään on noin 4000 teollisuushallin rakentaminen SP stainless Oy:lle, joka on siirtämässä ja laajentamassa toimintaansa Rissalan yrityskylään. Yritys valmistaa putkistoja ja laitteita pääasiassa prosessiteollisuuden tarpeisiin. Uusi laivayhteys matkustajasataman ja Kunnonpaikan välille Siilinjärvellä kehitetään myös matkailutoimintaa. Tänä kesänä aloitettiin laivaliikenne Siilinjärven matkustajasataman ja Kylpylähotelli Kunnonpaikan välillä. Roll Risteilyjen m/s Princess Anne risteilee kesällä tiistaista lauantaihin reitillä Kuopion matkustajasatama - Vuorela, Kunnonpaikan laituri - Kuopion matkustajasatama. Laiva kiertää vasta valmistuneiden Kallan siltojen alitse. Kyseessä on mielenkiintoinen lyhyt reitti Kallaveden maisemissa. Se tarjoaa kuntalaisille ja matkailijoille mukavia elämyksiä ja on uusi lisä seudun kesämatkailupalveluihin. Asuinrakentamisen edellytykset kunnossa Siilinjärven kunta on kiinnittänyt huomiota myös asuinrakentamiseen sekä kaavoitus- ja tonttipolitiikkaan. Kunnan tonttitilanne on nykyään parempi kuin vielä muutama vuosi sitten. Olemme saaneet hankituksi hyviä tontteja asunrakentamisen käyttöön esimerkiksi Toivalasta ja kunnan keskustasta. Viime vuonna kuntaan valmistui ennätysmäärä uusia asuntoja ja suunta näyttää myönteiseltä myös jatkossa. Metsäkoulun lähelle suunnitellaan varsin suurta asuinaluetta, jonka rakentaminen lähtenee liikkeelle vuonna Metsäurakointi VELJEKSET RAUTIAINEN OY Esa Rautiainen Keijo Rautiainen Viemärijärjestelmän säiliöiden ja imeytyskenttien kaivut Teiden rakentamiset ja perusparannustyöt Rakennusten pohjien kaivut Rantojen ruoppaukset Energiapuun korjuu Etsitkö yrityksellesi sijoittumispaikkaa? Ylä-Savon seudulla, Iisalmessa ja ympäristökunnissa, yrityksille on tarjolla runsaasti tontteja ja toimitiloja kaupallisiin ja teollisuustarkoituksiin. Tontit ja toimitilat ovat kilpailukykyisiä, hinnaltaan edullisia ja ne sijaitsevat keskeisillä paikoilla. Yläsavolainen teollisuus on monialaista ja innovatiivista. Alueella on menestyvä teknologiatoimialan keskittymä. Joukossa on globaalisti toimivia yrityksiä, joihin alihankkijat voivat verkostoitua. Myös maatalouden investointitaso on korkea ja tuotantotilat huippuluokkaa. Tulevaisuuden kasvualoja ovat puunjalostusteollisuus, ympäristöliiketoiminta ja hyvinvointiyrittäjyys. Tervetuloa Ylä-Savoon! Väliköntie 4, Kuopio Puh Sijoittumisneuvonta yhdeltä luukulta Yläsavolaiset ja seudulle sijoittuvat yritykset saavat kattavasti ja vaivattomasti yritystoiminnan kehittämistä tukevat palvelut yhdeltä luukulta - yhden kontaktin kautta! Sijoittuvalle yritykselle tarjoamme apua mm. toimitilojen ja osaavan henkilöstön löytämiseksi sekä muissa käytännön järjestelyissä. Ota yhteyttä tai tutustu verkossa: puh

17 YRITYSMAAILMA 17 Lämpöpumppujen määrä ylitti jo puoli miljoonaa Suomi on iso maa, jossa on vähän asukkaita. Ilmastomme vuoksi lämmitykseen tarvitaan paljon energiaa. Energiaa siihen tarvitaan reilut 100 TWh/a. Esimerkiksi tulevien uusien ydinvoimaloiden yhden yksikön tuotanto on n. 10 TWh/a tai Suomen tuulivoimalaitoksenohjelman (800 kpl a 3 MW, v. 2020) tuotanto olisi 6 TWh/a. Lämmityksen energiatehokkuuden parantamisella ja uusiutuvaa energiaa käyttävien lämmitysmuotojen lisäämisellä on kiire. Siitä pitävät huolen paitsi energian hinnan nousu myös EU:n ilmasto- ja energiapaketin velvoitteet, joihin Suomi on direktiivein sitoutunut. Lämpöpumpuilla on tärkeä rooli näiden tavoitteiden saavuttamisessa. Suomalaiset sijoittivat vuonna 2012 lämpöpumppuihin 400 miljoonaa euroa, erittäin kannattavasti. Jo lämpöpumppua ottaa lähilämpöä, uusiutuvaa energiaa, talojen ympäriltä, kalliosta, maasta tai ilmasta. Vaikka maalämpöpumppujen määrät laskivat hieman edellisvuodesta, isompien pumppujen määrät kasvoivat reilulla neljänneksellä. Tämä merkitsi euromääräistä ja saadun uusiutuvan energiamäärän kasvua vuoteen 2011 verrattuna. - Suomalaiselle kuluttajalle lämpöpumppu on uskomattoman kannattava sijoitus puhutaanpa sitten rakentajasta tai saneeraajasta. Lisäksi kannattaa huomioida, että lämpöpumppu nostaa talon arvoa useimmiten enemmän kuin siihen sijoitetun rahan verran. Tällä hetkellä, tuskin tulevaisuudessakaan, rahalle ei saa mistään vastaavaa tuottoa lähes 0-riskillä. Ja tuleepahan samalla tehtyä se elämänsä suurin ympäristöteko, SULPUn toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen toteaa. Euroopan paras lämpöpumppumarkkina -Suomen tilanne on herkullinen lämpöpumppualalle. Varsinaisia pahoja kilpailijoita ei ole näkyvissä. Öljylämmitys on Suomessa kallista ja hinnat ovat edelleen nousussa. Kaasuverkkoa ei ole. Kaukolämpö ulottuu vain rajatulle alueelle ja taistelee kustannuspaineissaan. Auringosta ja tuulesta saadaan uusiutuvaa energiaa, mutta lämmittämisen kannalta usein vähän ja väärään aikaan. Myöskään pellettilämmitys ei näytä kelpaavan laajassa mitassa suomalaiselle talon rakentajalle eikä lämmittäjälle. Sähkö sen sijaan on kohtuullisissa hinnoissa, kun sen hinnan voi lämpöpumppua käyttäen voi jakaa kolmella. Ja monesti talon viilennysratkaisu tulee vielä kaupan päälle, Hirvonen muistuttaa. -Noin puolet uusista pientalorakentajista päätyykin jo lämpöpumppuratkaisuun. Silti kasvupotentiaali ja sen myötä säästömahdollisuudet ovat valtavat: suorasähköllä lämpiävää taloa, öljylämmittäjää, vesikiertoisen sähkölämmityksen käyttäjää maksavat lämmitysenergiastaan senttiä / kwh. Lämpöpumppulämmityksen hinta painuu tilanteesta ja lämpöpumpusta riippuen 3 6 senttiin / kwh. Varsinkin nykyisillä korkokannoilla lämpöpumppuinvestointipäätöksen tekeminen olosuhteissamme on käytännössä vain tiedon puutetta, Hirvonen sanoo. -Vuonna 2012 maalämpöpumppuja myytiin kpl, mikä oli 7 % vähemmän kuin jytkyvuonna Isompien kohteiden kuten rivi- ja kerrostalojen määrät kuitenkin kasvoivat lähes 30 %, mikä euromääräisesti merkitsi jopa kasvua alalle. Tämä on uskomattoman hyvä tulos, kun muistetaan, että edellisen vuoden maalämpöpumppujen kasvu oli 72 %, energia-avustus käytännössä poistui, kotitalousvähennys pieneni ja talouden sekä ihmisten talousvire on mitä on, ja talouden vire vaikutti eniten ilmalämpöpumppujen myyntiin ilmalämpöpumppua oli 19 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Ilma/vesi lämpöpumppujen myynti pysyi ennallaan 1000 kappaleessa. Poistoilmalämpöpumput menevät uusiin taloihin Suomen Lämpöpumppuyhdistys, SULPU ry:n toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen. Niitä myytiin 1900 kpl hieman 2011 vuotta vähemmän. Suomalaiset sijoittavat lämpöpumppuihin vuosittain jo 400 miljoonaa euroa. Syykin on selvillä. Sijoituksen tuotto on useimmiten yli 10 % /vuosi. Säästyneen polttoaineen vaikutus Suomen kauppataseeseen on jo satamiljoonaluokkaa. Myös hiilidioksidipäästöjen väheneminen on megatonniluokkaa, kun Suomen jo puoli miljoonaa lämpöpumppua keräävät lähienergiaa talojen ympäriltä maasta, kalliosta tai ilmasta. -Pientalorakentajista yli puolet päätyykin lämpöpumppuratkaisuun. Suurin potentiaali on kuin kuitenkin olemassa olevat talot öljylämmittäjää, yli vesikiertoisen sähkölämmityksen käyttäjää ja suorasähkölämmittäjää, jotka maksavat lämmitysenergiastaan useimmiten kaksin-kominkertaisesti lämpöpumppulämmitykseen verrattuna. Varsinkin nykyisillä korkokannoilla lämpöpumppuinvestointipäätöksen tekemättä jättäminen olosuhteissamme on käytännössä vain tiedon puutetta, hehkuttaa Jussi Hirvonen. -Erittäin nopeasti kasvava ryhmä on öljylämmitteiset rivi- ja kerrostalot, joihin investoidaan yli 1000 lämpöpumppua vuodessa. Myös isot kauppakohteet kuten Tampereen Ikea, Kouvolan Veturi, Porin Puuvilla hakevat säästöä kasvaviin energiakuluihinsa investoimalla lämpöpumppujärjestelmiin. Samaiset järjestelmät ikään kuin kaupanpäälliseksi huolehtivat myös tilojen jäähdytystarpeista, Hirvonen täsmentää. Kehittämisellä menestykseen -Suomen lämpöpumpputoimiala on kehittynyt nopeasti, mutta voidaan sanoa, että se seisoo juuri nyt suuren menestyksen ovella. Myynnin arvioidaan kaksinkertaistuvan nykyisestä n. 400 miljoonasta eurosta vuoteen 2020 mennessä. Samalla haasteet ovat kovat, Hirvonen korostaa. -Koko toimialan, suunnittelijoiden, valmistajien, asentajien ja huoltoliikkeiden on kyettävä toimimaan yhdessä ajaakseen suomalaisen talonomistajan asiaa. Suomen lämpöpumppuyhdistys SULPU ry on alan keskeisenä yhteistyöelimenä ottanut paikkansa kehityksen kärjessä ja listannut neljä avainmenestystekijää, joita se kehittää jäsenistön tuella. Nämä ovat: Järjestelmälaadun kehittäminen koko arvoketjussa, täsmällisen informaation jakamisesta ja oikean pumpputyypin valinnasta mitoitukseen, laadukkaaseen asennukseen ja huoltoon Asiakaskohtaamisten määrän ja laadun parantaminen Jakelutien kehittäminen mahdollisimman toimivaksi ostajan kannalta Toimintaympäristöön vaikuttaminen informaation ja lobbauksen avulla, jotta järkevät, markkinaehtoisesti toimivat lämpöpumppuratkaisut eivät jää keinotekoisten ja kalliisti tuettujen energiamuotojen varjoon -Tavoitteiden saavuttamiseksi SULPU kehittää parhaillaan koulutusohjelmia, tuotteiden laatumerkintöjä, organisoi alan keskusteluja, tiedottaa päättäjiä ja tiedotusvälineitä ja vaikuttaa keskeisimmissä kansallisissa ja kansainvälisissä selvityksissä ja lainsäädäntöhankkeissa, toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen määrittelee. Lisätietoja: Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry Toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen, ,

18 18 YRITYSMAAILMA Laatumittarit tulevat rakennustyömaille Rakennusteollisuus RT käynnisti runsas vuosi sitten Rakennusteollisuuden laatupolku -hankkeen selvittämään rakentamisen laadun nykytilaa ja tuottamaan työkaluja laatuongelmien poistamiseksi. Samalla todettiin, että tulosten saavuttaminen edellyttää laatuasioiden nostamista kaikkien rakentamisen osapuolten ja tekijöiden huomion kohteeksi. Näin tehtiin työturvallisuusasioissakin ja tulosta syntyi. Talonrakennusteollisuus ry:n toimitusjohtaja Kim Kaskiaro. Rakennusteollisuus RT:n Laatupolku -hankkeessa tuotetaan työkaluja rakentamisen laatuun liittyvien ongelmien poistamiseksi ja laadun parantamiseksi. Hankkeessa on esimerkiksi kehitetty työmaille laadunmittausmenetelmä, jonka avulla voidaan rakentamisvaiheessa kiinnittää entistä tehokkaammin huomiota mahdollisiin, syntymässä oleviin laatuvirheisiin. Ensimmäiset yritykset ovat jo ottaneet laatumittarin käyttöön. Laatupolku-hankkeessa kehitettyjä työkaluja ja -tapoja sekä saatuja tutkimustuloksia esiteltiin Kuopiossa käynnistyneellä Rakennusteollisuuden Laatupäivä-kiertueella, jonka Rakennusteollisuus RT järjestää yhdessä Rakentamisen Laatu RALA ry:n kanssa. Kiertueen tilaisuuksissa jaetaan ajankohtaista tietoa ja käytännön kokemuksia laadunhallinnan haasteista ja ratkaisuista. Samalla on tarkoitus virittää keskustelua alan eri toimijoiden kesken laadun parantamisen keinoista ja mahdollisuuksista. Tilaisuudet on tarkoitettu kaikille rakennusalan ammattilaisille, jotka työskentelevät rakennusliikkeissä, suunnittelutoimistoissa, tilaajina tai viranomaisina sekä alan opiskelijoille. Rakentamisen laatu puhututtaa alan ammattilaisia - Rakennusteollisuuden laatupolku -hanketta käynnistettäessä todettiin, että tulosten saavuttaminen edellyttää laatuasioiden nostamista kaikkien rakentamisen osapuolten ja tekijöiden huomion kohteeksi. Hanke muodostuu useista konkreettisista osahankkeista, jotta tulokset saadaan mahdollisimman nopeasti ja laajasti alalla käyttöön, toteaa rakentamisen kehittämisestä Rakennusteollisuus RT:ssä vastaava johtaja, tekniikan tohtori Jukka Pekkanen. Laatupolku-hankkeen alkuvaiheessa toteutettiin verkkohaastattelu, johon osallistui lähes tuhat alan eri ammattilaista. Tyypillisiksi syiksi laatuongelmiin kyselyssä koettiin rakennushankkeisiin usein turhaankin leivottu kiire, vajavainen tuote- ja tuotannonsuunnittelu sekä heikko työmaan johtaminen. Nyt uusia hyväksi havaittuja laadunparantamiskäytäntöjä on muutamassa pilottikohteessa jo kokeiltu hyvin tuloksin ja ne viedään käytäntöön jokaiselle Rakennusteollisuus ry.n jäsenurakoitsijan työmaalle. Rakentamisen laatu syntyy rakennuttajan, urakoitsijan ja työntekijöiden yhteistyönä Laatupolku-hanke on käynnistymässä kevään aikana muun muassa Kuopion teatteritalon laajennus- ja uudisrakennustyömaalla. Kohde on varsin vaativa ja rakennustyön aikana on ollut pakko sopeutua erilaisiin muuttuviin tilanteisiin. Kuopion teatteritalon työmaan vastaava mestari Pentti Leskinen kiteyttää hyvän laadun tekijät oman pitkän rakennusalan kokemuksensa perusteella. - Mielestäni rakentamisen laatu lähtee hyvästä suunnittelusta. Suunnitteluvaiheessa tehdään kaikki rakentamista koskevat keskeiset päätökset. Hyvä suunnittelu ja tätä kautta tapahtuva rakenneratkaisujen valinta edesauttaa merkittävästi rakennuksen toteutusvaiheessa, Leinonen korostaa. -Hyvin suunniteltu rakennus on toimiva kokonaisuus, jonka eri osat on suunniteltu toimimaan yhteen. Työn huolellinen ja vastuullinen toteuttaminen takaa hyvän lopputuloksen, Pentti Leinonen määrittelee hyvän rakentamisen laadun tekijöitä. Luotettavat laatutyömaat näyttävät esimerkkiä Rakentamisen hyvä laatu on siis muutakin kuin virheettömyyttä se on myös kestävyyttä ja rakennusten muunneltavuutta, turvallisuutta ja rakennuksen käyttäjän huomioimista, energiatehokkuutta ja ympäristöystävällisyyttä. Hyviä laatuun liittyviä konkreettisia työkaluja löytyy myös Rakentamisen Laatu RALA ry:stä, joka osallistuu aktiivisesti Laatupolku-hankkeeseen. Toiminnanjohtaja Tuula Råmanin mukaan rakennusalalla on monia vastuullisesti toimivia yrityksiä, joilla on tahtoa rakentaa laadukkaasti. Niissä projektit otetaan haltuun alusta alkaen ja hoidetaan jämäkästi loppuun asti. - Laatu ymmärretään kokonaisvaltaisesti osana tuottavuutta ja turvallisuus osana laatua. Läpinäkyvyys ja avoimuus Lisätietoja: johtaja Jukka Pekkanen, Rakennusteollisuus RT ry, puh toiminnanjohtaja Tuula Råman, Rakentamisen Laatu RALA ry, puh puolestaan lisäävät luotettavuutta, Råman toteaa. Kokonaisvaltaista laadunhallintaa ja harmaan talouden tehokasta torjuntaa varten RALA ja RT ovat yhdessä Rakennusliiton, Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliiton RAKLI ry:n ja Suomen Tilaajavastuu Oy:n kanssa kehittäneet Luotettava laatutyömaakonseptin. Tuottavuutta ja laatua vahvasti yhdistävässä Laatupolun osahankkeessa on selvitetty elementtirunkorakentamisen laadun ja tuottavuuden kehittämismahdollisuudet. Niiden perusteella on koottu esimerkilliset toimintatavat, joiden testaaminen on käynnistymässä muutamassa rakennushankkeessa. Toimintatapojen ohjeistus levitetään koko alan hyödynnettäväksi kuluvan vuoden aikana. Helsingin Kalasatamaan nousee kantakaupunkimaisia umpikortteleita. Asuinrakennuksiin on tulossa kivijalkaliikkeitä,kahviloita ja ravintoloita. Valokuvaaja: Tommi Ahlberg Kuopion Kaupunginteatterin peruskorjaus ja laajennus valmistuu kesällä 2014.

19 YRITYSMAAILMA 19 Työnantajat ja työntekijät: prosentti bkt:sta infraan VTT:n tuoreen selvityksen mukaan infran kunnossapidon määrä on vähentynyt Suomessa. Vuoden 2002 tasosta on tultu alas roimat 13 prosenttia. Samanaikaisesti euron ostovoima on laskenut öljyn ja energian hinnannoususta riippuvaisella alalla. RT, INFRA ja Rakennusliitto ovat esittäneet hallituksen kehysriiheen lisärahoitusta perusväylänpitoon sekä pidemmällä aikavälillä väyläpanostusten nostamista yhteen prosenttiin bkt:sta. INFRA ry:n toimitusjohtaja Paavo Syrjö - Kehityssuunta on hyvin huolestuttava. Samaan aikaan kun rakenteet rapistuvat ja vaativat entistä enemmän ylläpitoa, infran kunnosta huolehditaan vuosi vuodelta vähemmän, Rakennusteollisuus RT ry:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti sanoo. Työnantajaliitto RT, infratoimialaa RT:ssä edustava INFRA ry sekä työntekijäpuolta edustava Rakennusliitto ry vetoavat yhdessä hallitukseen, jotta kehityskulku otettaisiin vakavasti ja panostus infraan vakiinnutettaisiin viimeinkin riittävälle tasolle. - Ehdotamme, että etenkin väyläinfran rakentamiseen ja kunnossapitoon käytettäisiin jatkossa prosentti bruttokansantuotteesta vuosittain. Tällä noin kahden miljardin panoksella rapistumisen kierre saadaan pysäytettyä ja Suomen infrarakenteiden kunto palaa lähelle kilpailijamaiden tasoa, INFRA ry:n toimitusjohtaja Paavo Syrjö lupaa. Miljoonalla eurolla 15 työpaikkaa Ensiavuksi vielä tämän hallituskauden aikana tarvitaan 200 miljoonan euron panostus väyläinfraan. Puolet menisi kunnossapidon vuosittaiseen tasokorotukseen, puolet elinkeinoelämän kuljetusten kannalta tärkeimpiin täsmäinvestointeihin. Infrarakenteita ovat muun muassa tiet, kadut ja radat sekä vesi- ja energiahuoltoverkostot. Miljoonan euron panostus infraalalle luo jopa 15 työpaikkaa vuodeksi. Luku on selvästi korkeampi kuin esimerkiksi teknologia- tai metsäteollisuudessa. - Infra-ala luo työpaikkoja joustavasti ja tasa-arvoisesti ympäri Suomen. Selvitysten mukaan peräti joka kolmas infraan sijoitettu euro palaa kansantalouden kiertoon talouskasvua lisäämään, joten tällä alalla liikkuvasta rahasta pääsee hyötymään todella moni suomalainen, Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi vertaa. Perinteisen maarakentamisen (väylät ja kunnallistekniikka) määrä päätyi viime vuonna prosentin verran plussalle, vaikka kustannusten nousu oli kaksinkertainen inflaatioon nähden. Työllisten määrä kasvoi viisi prosenttia ja tehdyt työtunnit seitsemän prosenttia. Infra-alan yritysten toimintaa haittaa eniten alhainen hintataso. Yhdistettynä korkeaan kustannustasoon se aiheuttaa kannattavuusongelmia. Sen sijaan rahoitusongelmia yrityksillä ei merkittävämmin ole. Vähäinen työkanta huolettaa joka neljättä alan yritystä, kireät aikataulut vaivaavat joka viidettä. Pula ammattihenkilöstöstä on helpottunut mutta se on edelleen joka neljännen yrityksen huolena etelässä, Pohjanmaalla ja Itä-Suomessa. Häme ja Keski-Suomi. Hämeessä suhdannetilanne oli talvikautena maan keskimääräistä tasoa jonkin verran parempi. Keski-Suomen tilannetta voi luonnehtia heikoksi. Hämeessä käyttöaste oli maaliskuussa 68 prosenttia, Keski-Suomessa selvästi alle 50 prosenttia. Rakentamisen määrän kasvua odotti Hämeessä lähes puolet yrityksistä ja supistumista viidesosa. Keski-Suomessa viidesosa yrityksistä arvioi rakentamisen kasvavan vuodentakaiseen nähden, mutta yli puolet ennakoi supistumista. Kunnossapidon työmäärä laskee selvästi molemmilla alueilla. Alueiden erot näkyvät toimintaa haittaavien tekijöiden arvioinneissa. Keski-Suomessa merkittävimmiksi haitoiksi koetaan työkannan niukkuus ja tarjouspyyntöjen vähyys. Hämeessä suurimmat haitat ovat alhaiset urakkahinnat ja kustannustason nousu. Päällystettyjä alemman asteen teitä kaavaillaan muutettavaksi sorateiksi. Onko siinä mitään järkeä? Sorateitä ryhdyttiin pinnoittamaan 1970-luvun lopulla hoitokustannusten ja pölyämisen vähentämiseksi. Tyypillisiä menetelmiä oli kaksi. SOP-pintauksessa ohut murskekerros liimattiin soratien pintaan bitumisella sideaineella. Pehmeä asfalttibetoni PAB on puolestaan vähäliikenteisten teiden joustava ja hiljainen päällyste. Suomen maantieverkosta SOP-teitä on pari prosenttia. PAB-teiden osuus on liki 40 prosenttia. Nyt näitä heikkokuntoisia teitä suunnitellaan muutettavan sorateiksi. Ely-keskukset ovat puristuksessa päällysteen ja soran välissä, sillä nykyrahoitus ei riitä päällysteiden uusimiseen. Matkailu ja kuljetukset kärsijöinä Keski-Suomen ely-keskus teetti konsulttiyhtiö Pöyry CM:llä selvityksen alueensa alemman asteisten SOP- ja PABpäällysteisten teiden kunnosta sekä arvion soratieksi muuttamisen hinnasta. Selvityksen mukaan huonokuntoisia SOP- tai PAB-teitä tulisi muuttaa sorateiksi, jos vuorokausiliikenne (KVL) jää alle 250 moottoriajoneuvon ja tienpätkä on yli kilometrin mittainen. Edellisestä tien päällystyksestä pitää olla kulunut 12 vuotta. Myös alueen nykyinen ja tuleva elinkeinorakenne sekä asukasmäärä vaikuttavat päätöksiin soratieksi muuttamisesta. Keski-Suomessa viiden tieosuuden päällysteet olivat niin huonossa kunnossa, että otamme ne työn alle ilmeisesti ensi kesänä, ely-keskuksen ylläpitovastaava Eino-Matti Hakala arvioi. Yksi osuuksista on viisi kilometriä pitkä Simulankoskentie Lievestuoreen ja Laukaan välillä. Hakala lohdutti tien käyttäjille suunnatussa asukastilaisuudessa, ettei päällystettyjen teiden muuttaminen sorateiksi ole elyllekään mieluista. Sitä pyritään välttämään viimeiseen asti. Syy on yksinkertaisesti se, että tiemäärärahat eivät riitä kehnoimmassa kunnossa olevien vähäliikenteisten teiden päällystämiseen. Kyläläisten mielestä paikattukin päällystetty tie on parempi kuin pölyävä, kuoppainen soratie. Paikallisen matkailuyrittäjän mukaan Rautalammin reitille on suunnitteilla lomanviettopaikkoja ja virkistyskalastusta. Simulankoski on Rautalammin reitin viimeinen koski; harva turisti viitsii ajella kesällä pölyävää ja kuoppaista hiekkateitä tänne peräkylille, matkailuyrittäjä pohti. Kuljetusyrittäjä Harri Koljonen vastustaa viimeiseen asti päällystettyjen teiden muuttamista sorateiksi. Kokemusta on sorateillä ajosta niin henkilö- kuin kuorma-autolla. On aika raakaa politikointia, kun syrjäkylät jätetään huonojen teiden varaan. Loputkin asukkaat kaikkoavat. Kansanedustajilta saa myötätuntoa, mutta toimenpiteet puuttuvat, Koljonen tuumaa. Kollega Markku Lahtisella on kuorma-autoja ja maansiirtokoneita. Hänen mukaansa päällysteet ovat repaleisia ja vaativat korjausta, mutta sorateiksi väyliä ei pidä missään nimessä muuttaa. Isäukko aloitti autohommat vuonna 1953 ja minä jatkoin vuodesta Kyllä tässä on aivan riittävästi kokemusta hiekkateistä ja niiden hoidosta. Luvassa vakavahenkisiä keskusteluja? Eduskunnassa tieasiat valmistellaan päätettäväksi pääasiassa valtiovarainvaliokunnan liikennejaostossa. Kyllä tiestön kiihtyvä rapautuminen ja määrärahojen riittämättömyys on vakavan pohdinnan paikka. Tämä keskustelu on käytävä liikenneviranomaisten, liikenneministeriön ja eduskunnan kesken, sanoo liikennejaoston puheenjohtaja, kansanedustaja Kari Rajamäki (sd). Rajamäki joukkoineen on päättänyt käydä vakavahenkiset keskustelut muun muassa liikenneviraston kanssa saadakseen selkeät laskelmat ja suunnitelmat siitä, miten liikennepoliittisessa selonteossa sovitut, erityyppisten teiden kunnossapitoon tarvittavat niukat eurot kohdennetaan. Pidän erittäin tärkeänä valtiovarainvaliokunnan lausumaa, jossa edellytetään, että hallitus antaa kevään 2013 kehyspäätöksen jälkeen valtiovarainvaliokunnalle selvityksen liikenneverkon kehittämisohjelmien toteuttamisesta ja rahoituksen turvaamisesta. Valtiovarainvaliokunnan liikennejaostossa istuva kansanedustaja Markku Rossi (kesk.) läksyttää liikenneministeri Merja Kyllöstä Itä- ja Pohjois-Suomen syrjimisestä. Niiltä vietiin 10 miljoonaa vuosittaisesta päällystysmäärärahasta. Perusteluna oli, että Etelä-Suomessa on kolme prosenttia huonommassa kunnossa olevat tiet. Millä mittarilla saa näin tarkat luvut, Rossi ihmettelee. Varkautelaisen Rajamäen ja kuopiolaisen Rossin mielestä hallituksen tulisi puolivälitarkastelussaan käydä huolella läpi myös liikennepoliittista selontekoa. Rajamäen mukaan tiestön kuntoon laitto on 1,5 miljardiin euroon kasvaneesta korjausvajeesta huolimatta jäänyt hurskaitten puheitten tasolle. Kaikki puoluekannasta huolimatta tunnustavat, että määrärahat ovat kaukana tarpeesta, mutta kenelläkään ei ole ollut rohkeutta tai riittävää määrätietoisuutta pistää asiaa kuntoon. Hän on silti ollut aistivinaan, että ymmärrys tiestön merkityksestä talouselämän osana kasvaa ja toivoo, että valtiovarainministeriö lopettaa tiemäärärahojen jatkuvat nipistykset. Meidän on pakko turvata harvaanasutussa maassa kilpailukykyinen logistinen verkosto ennen kaikkea pääväylillä, mutta emme saa antaa alemmanasteisenkaan tieverkon heikentyä. Taloudellista toimeliaisuutta on runsaasti myös Kehä III:n ulkopuolella. Tiet ensin kuntoon ja sitten vasta rekkojen kokonaispainot ylös, Rossi ja Rajamäki linjaavat. Työnantajat ja työntekijät ehdottavat: Prosentti bruttokansantuotteesta infraan Infratoimialan työnantajia edustava INFRA ry ja työntekijäpuolta edustava Rakennusliitto ry vetoavat yhdessä hallitukseen, jotta infran rahoitus vakiinnutettaisiin lopulta riittävälle tasolle. Ehdotamme, että infran rakentamiseen ja kunnossapitoon käytetään jatkossa prosentti bkt:stä. Tällä noin kahden miljardin vuosipanoksella rapistumisen kierre saadaan pysäytettyä ja maan infrarakenteiden kunto palaa lähelle kilpailijamaiden tasoa, INFRA ry:n toimitusjohtaja Paavo Syrjö lupaa. Infrarakenteita ovat teiden lisäksi esimerkiksi radat sekä vesi- ja energiahuoltoverkostot. Miljoonan euron panostus infraalalle luo jopa 15 työpaikkaa vuodeksi. Luku on selvästi korkeampi kuin esimerkiksi teknologia- tai metsäteollisuudessa. Infra-ala luo työpaikkoja joustavasti ja tasa-arvoisesti ympäri Suomen. Selvitysten mukaan peräti joka kolmas infraan sijoitettu euro palaa kansantalouden kiertoon talouskasvua lisäämään, joten tällä alalla liikkuvasta rahasta pääsee hyötymään todella moni suomalainen, Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi vertaa. Koko liikenneverkon (maantiet, kadut, radat) laskennallinen korjausvelka on 2,5 miljardia euroa. Ensiavuksi vielä tämän hallituskauden aikana tarvittaisiin 200 miljoonan euron panostus infraan. (AG) Luet lisää faktaa aiheesta:

20 20 YRITYSMAAILMA Siilinjärvi jatkaa reipasta kasvuaan. on kuopiolainen kiinteistöhuoltoalan yritys jolla on jo yli 30 vuoden kokemus kiinteistönhoidosta. Toimimme perheyrityksenä. Toiminta-alueenamme Kuopiossa ovat Itkonniemi, Männistö, Saarijärvi, Puijonlaakso, Särkiniemi, Kelloniemi, Neulamäki, Levänen ja tietenkin Päiväranta. Toimimme myös Siilinjärven alueella. Palvelemme seuraavasti: Kiinteistöjen hoitopalvelut ja huollot Kulutusseurannat myös graafisena Siivouspalvelut, myös suursiivoukset ja remonttien jälkisiivoukset Ulkoalueitten hoito Koneurakointi Lumityöurakointi, myös lumenajo omalla kalustolla Päivystys 24 h Kuopion Talonmiehet Oy Itkonniemenkatu 22 A, KUOPIO, puh h, siivoustyö Nyt asukkaita on jo 21500, ja yrityksiä yli 900. Työllisyysasteemme on maakunnan paras. Olisiko Sinunkin yrityksellesi toimintaedellytyksiä täällä? Vapaa-ajanpalvelut kunnossa Kunnolliset vapaa-ajanpalvelut ovat tärkeä tekijä yrityksillekin, kun ne joutuvat entistä enemmän panostamaan osaavan työvoiman saatavuuteen. Siilinjärveltä löytyy mm. kaksi kylpylää, hiihtokeskus, kaksi golfkenttää, jäähalli, ja toistasataa erilaista yhdistystä, jotka tuottavat virikkeitä asukkaille. Yritystontteja Ensi kesän rakentamiseen tarjoamme yrityksille tontteja Rissalasta, Radantauksen alueelta ja Jukolasta. Tontit ovat esirakennettuja. Asuintontteja Seuraa ilmoittelua! Seuraavat tonttijaot ovat Panninniemellä. Tarjolla on myös omarantaisia tontteja. Ota yhteyttä: Yritysasiamies Heikki Simonen, puh ja tonttisihteeri Tarja Kuvaja, puh SIILIN PUTKIPOJAT OY Oppipojantie 7, SIILINJÄRVI puh , fax Palvelemme ma - pe Lounasta tarjolla klo Joka arkipäivä HelenanSopasta maukasta, monipuolista kotiruokaa laadukkaista raaka-aineista. Lounaat myös mukaan! Lounaskahvila Helenan Soppa Takojantie 17, Toivala Puh ,

LIIKENNELUPA- KURSSIT 2006-2007. Yhteisölupa Kotimaanluvasta yhteisöluvaksi Liikennetraktorilupa

LIIKENNELUPA- KURSSIT 2006-2007. Yhteisölupa Kotimaanluvasta yhteisöluvaksi Liikennetraktorilupa LIIKENNELUPA- KURSSIT 2006-2007 Yhteisölupa Kotimaanluvasta yhteisöluvaksi Liikennetraktorilupa YHTEISÖLUPA Ammattimaisen tavaraliikenteen harjoittaminen lukeutuu luvanvaraisiin elinkeinoaloihin. Koti-

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta

Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta Toimiva tuotanto-, varasto- ja toimistotila/teollisuustila osoitteessa Konetie 33, Oulu. E8 5,8 KM VALTATIE 20 2 MIN LENTOASEMA 16 KM OULUN KESKUSTA 8,5 KM

Lisätiedot

Sepelitie 15 40320 Jyväskylä Puh. 020 798 9210 Fax 020 798 9219 www.stancon.fi PARASTA LAATUA AMMATTILAISILLE

Sepelitie 15 40320 Jyväskylä Puh. 020 798 9210 Fax 020 798 9219 www.stancon.fi PARASTA LAATUA AMMATTILAISILLE Sepelitie 15 40320 Jyväskylä Puh. 020 798 9210 Fax 020 798 9219 www.stancon.fi PARASTA LAATUA AMMATTILAISILLE TIIMIMME PALVELEE SINUA KOKONAISVALTAISESTI Stancon Oy on vuodesta 1994 toiminut yritys, joka

Lisätiedot

SÄHKÖKESKUKSET TEOLLISUUTEEN JA KIINTEISTÖRAKENTAMISEEN

SÄHKÖKESKUKSET TEOLLISUUTEEN JA KIINTEISTÖRAKENTAMISEEN SÄHKÖKESKUKSET TEOLLISUUTEEN JA KIINTEISTÖRAKENTAMISEEN Eiskon Sähkö Oy:n asiakkaalle räätälöityjen sähkökeskusten laadun takaavat ammattitaitoiset asentajat, tasokkaat rakennemateriaalit sekä tunnettujen

Lisätiedot

Yrityssalo Oy. Salon elinkeinoyhtiö

Yrityssalo Oy. Salon elinkeinoyhtiö Yrityssalo Oy Salon elinkeinoyhtiö Yrityssalo Oy Tervetuloa Yrityssaloon Salon kaupungin omistama elinkeinoyhtiö Armi Metsänoja Yrityssalo lyhyesti Salon kaupungin omistama elinkeinoyhtiö, osakeyhtiömuotoinen,

Lisätiedot

KAJAANIN KAMPUS HALLINTORAKENNUS SEMINAARINKATU 2

KAJAANIN KAMPUS HALLINTORAKENNUS SEMINAARINKATU 2 KAJAANIN KAMPUS HALLINTORAKENNUS SEMINAARINKATU 2 2 Yrittäjän Kajaani Kajaani on kehittyvä yrityskaupunki sekä vireä kulttuuri- ja urheilukaupunki. Se on valittu suurista kaupungeista ja maakuntakeskuksista

Lisätiedot

YRITYKSEN TOIMITILOJEN KAIKKEIN TÄRKEIN OMINAISUUS ON... Saammeko esitellä talon, jonka tärkein ominaisuus on tyytyväiset käyttäjät?

YRITYKSEN TOIMITILOJEN KAIKKEIN TÄRKEIN OMINAISUUS ON... Saammeko esitellä talon, jonka tärkein ominaisuus on tyytyväiset käyttäjät? YRITYKSEN TOIMITILOJEN KAIKKEIN TÄRKEIN OMINAISUUS ON... Saammeko esitellä talon, jonka tärkein ominaisuus on tyytyväiset käyttäjät? Tervetuloa! Atomitie 5, pitäjänmäki Suomalainen Mirasys Oy on kansainvälisesti

Lisätiedot

KAJAANIN KAMPUS PÄÄRAKENNUS SEMINAARINKATU 2

KAJAANIN KAMPUS PÄÄRAKENNUS SEMINAARINKATU 2 KAJAANIN KAMPUS PÄÄRAKENNUS SEMINAARINKATU 2 2 Yrittäjän Kajaani Kajaani on kehittyvä yrityskaupunki sekä vireä kulttuuri- ja urheilukaupunki. Se on valittu suurista kaupungeista ja maakuntakeskuksista

Lisätiedot

KOTKAN SATAMATALOT OY TOIMITILAT SATAMAN YTIMESSÄ

KOTKAN SATAMATALOT OY TOIMITILAT SATAMAN YTIMESSÄ KOTKAN SATAMATALOT OY TOIMITILAT SATAMAN YTIMESSÄ TILAT PARHAIMMALTA PAIKALTA MONENLAISIA MAHDOLLISUUKSIA HaminaKotkan satama yritys- ja logistiikka-alueineen tarjoaa dynaamisen, monipuolisen sekä logistisesti

Lisätiedot

Työelämäpalvelut Mehiläinen Paimio. Tervetuloa asiakkaaksi!

Työelämäpalvelut Mehiläinen Paimio. Tervetuloa asiakkaaksi! Työelämäpalvelut Mehiläinen Paimio Tervetuloa asiakkaaksi! PUITESOPIMUS Koskee kansanterveyslain edellyttämien kuntien lakisääteisten työterveyspalveluiden järjestämistä Paimion kaupungin ja Sauvon kunnan

Lisätiedot

KAJAANIN KAMPUS KIRJASTORAKENNUS SEMINAARINKATU 2

KAJAANIN KAMPUS KIRJASTORAKENNUS SEMINAARINKATU 2 KAJAANIN KAMPUS KIRJASTORAKENNUS SEMINAARINKATU 2 2 Yrittäjän Kajaani Kajaani on kehittyvä yrityskaupunki sekä vireä kulttuuri- ja urheilukaupunki. Se on valittu suurista kaupungeista ja maakuntakeskuksista

Lisätiedot

KAJAANIN KAMPUS PUUTYÖRAKENNUS SEMINAARINKATU 2

KAJAANIN KAMPUS PUUTYÖRAKENNUS SEMINAARINKATU 2 KAJAANIN KAMPUS PUUTYÖRAKENNUS SEMINAARINKATU 2 2 Yrittäjän Kajaani Kajaani on kehittyvä yrityskaupunki sekä vireä kulttuuri- ja urheilukaupunki. Se on valittu suurista kaupungeista ja maakuntakeskuksista

Lisätiedot

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy

Lisätiedot

Hyvät eväät ETEENPÄIN

Hyvät eväät ETEENPÄIN Hyvät eväät ETEENPÄIN YRITYKSILLE SIIVET Yritysten kehittämispalvelut kaikissa ELY-keskuksissa UUSI PALVELUKOKONAISUUS pk-yrityksille Olipa yrityksesi minkä tahansa haasteen tai muutoksen edessä, saat

Lisätiedot

Yritysesittely. Marraskuu 2012

Yritysesittely. Marraskuu 2012 Yritysesittely Marraskuu 2012 Agenda Mediverkko tänään Mediverkon tehtävä ja toiminnan lähtökohdat Mediverkon palvelut ja toimintakenttä Mediverkko kumppanina ja työnantajana Mediverkon omistus ja yhteiskuntavastuu

Lisätiedot

TE-toimistouudistuksen tilanne SeutuYp koordinaattoreiden työkokous 20.3.2012

TE-toimistouudistuksen tilanne SeutuYp koordinaattoreiden työkokous 20.3.2012 TE-toimistouudistuksen tilanne SeutuYp koordinaattoreiden työkokous 20.3.2012 Jarmo Palm Työ- ja elinkeinotoimistot uudistuvat Uusituksen tavoitteena on työnvälityksen tehostaminen, yrityslähtöisyyden

Lisätiedot

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy

Lisätiedot

YHTEISHANKINTAKOULUTUS

YHTEISHANKINTAKOULUTUS Yhteishankintakoulutus on yritykselle sen eri muutostilanteisiin räätälöityä aikuiskoulutusta, joka suunnitellaan yhdessä Ely-keskuksen, yrityksen ja kouluttajan kesken. Koulutuksen toteuttaa aikuiskoulutukseen

Lisätiedot

MONIPUOLISTA OSAAMISTA

MONIPUOLISTA OSAAMISTA Kanta Kaivu Oy on vuonna 1993 perustettu nurmijärveläinen maarakennus-, rakennus- ja kuljetusalan yritys. Toiminta-alueemme on pääkaupunkiseutu ja Etelä-Suomi. Meillä on 20 vuoden vankka kokemus monipuolisista

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

LIUKKAUDENESTO SUOJELUSENKELISI. Sertifioitua turvallisuutta liukkaille lattioille, kylpyammeille ja työskentelytiloihin

LIUKKAUDENESTO SUOJELUSENKELISI. Sertifioitua turvallisuutta liukkaille lattioille, kylpyammeille ja työskentelytiloihin LIUKKAUDENESTO SUOJELUSENKELISI Sertifioitua turvallisuutta liukkaille lattioille, kylpyammeille ja työskentelytiloihin MILJOONAT IHMISET LOUKKAANTUVAT VUOSITTAIN LIUKKAILLA LATTIOILLA Useat näistä onnettomuuksista

Lisätiedot

Kierrätetään. www.tramel.fi

Kierrätetään. www.tramel.fi Kierrätetään. www.tramel.fi Tramel Oy tarjoaa yrityksille ja kotitalouksille taloudellisesti kannustavan palvelun metallien ja metallipitoisten materiaalien kierrätykseen. Tramel Oy Prosessit Tuotteet

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Canon Essential Business Builder Program. Avain yrityksesi menestykseen

Canon Essential Business Builder Program. Avain yrityksesi menestykseen Canon Essential Business Builder Program Avain yrityksesi menestykseen Essential Business Builder Program: esittely Painotoimintaan liittyy monenlaisia haasteita, ja toiminnan kasvattaminen on usein vaikeaa.

Lisätiedot

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi 1 HYRIA KOULUTUS 4.9.2014 Hyrian tarjoamat koulutukset & palvelut Yrittäjän ammattitutkinto

Lisätiedot

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus?

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Lykky Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Oulun seudun ammattikorkeakoulun (Oamk) Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Hallituspartnerit Itä-Suomi ry. Itäsuomalainen hallitustyön kehittäjä. 30.10.2014 Hallituspartnerit Itä-Suomi ry

Hallituspartnerit Itä-Suomi ry. Itäsuomalainen hallitustyön kehittäjä. 30.10.2014 Hallituspartnerit Itä-Suomi ry Hallituspartnerit Itä-Suomi ry Itäsuomalainen hallitustyön kehittäjä Hallituspartnerit ry:n toiminta alkoi Tampereella vuonna 2003. Alueellisia yhdistyksiä on sen jälkeen perustettu mm. Turkuun, Ouluun,

Lisätiedot

Tehostettu palveluasuminen

Tehostettu palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Miten asutaan? Tehostetussa palveluasumisessa asiakkaat asuvat omissa kodeissaan työntekijöiden ja asiakkaiden yhteistilan välittömässä läheisyydessä. Asiakkaan kotona tapahtuvassa

Lisätiedot

www.ruukki.fi/flex RUOSTUMATONTA TERÄSTÄ

www.ruukki.fi/flex RUOSTUMATONTA TERÄSTÄ www.ruukki.fi/flex RUOSTUMATONTA TERÄSTÄ JA ALUMIINIA TOIVEIDESI MUKAAN Ruukki FLEX Ruostumaton teräs ja alumiini juuri sinun mittojesi mukaan Ajattele ratkaisua, jossa saat yhden kontaktin palveluna juuri

Lisätiedot

Käpylän elävä keskipiste

Käpylän elävä keskipiste Käpylän elävä keskipiste Käpylän elävä keskus Hiekkakivellä päällystetty rakennus on 1980-luvun tyylin ja Helmer Stenrosin arkkitehtuurin komea toteutus, talo, joka jää mieleen. Mäkelänkatu 91 rakennettiin

Lisätiedot

Mukana elämäsi suurimmissa päätöksissä

Mukana elämäsi suurimmissa päätöksissä VAIHDA MUKAVAMPAAN. Oikeanlainen koti kaikkiin elämäntilanteisiin Mukana elämäsi suurimmissa päätöksissä Sp-Koti on perustettu juuri sinua ja sinun asuntoasioitasi varten. Meidän arvomaailmamme lähtee

Lisätiedot

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan

Lisätiedot

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Jaana Lerssi-Uskelin 7.3.2014 Alueelliset verkostot Aluejakona ELY-alueet: 1. Satakunta 2. Etelä-Savo 3. Lappi 4. Pohjanmaa

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Palvelujen esittely. Kaupaks - aamiaistilaisuus 24.8.2012

Palvelujen esittely. Kaupaks - aamiaistilaisuus 24.8.2012 Palvelujen esittely Kaupaks - aamiaistilaisuus 24.8.2012 Tradella Oy Communicon Oy PL 248, 80101 Joensuu Puh. 050 5172 976 info@tradella.fi Puh. 044 271 8451 info@communicon.fi Y-tunnus 2342 155-3, kotipaikka

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUS Kouluttaudu ammattiin työtä tekemällä.

OPPISOPIMUSKOULUTUS Kouluttaudu ammattiin työtä tekemällä. OPPISOPIMUSKOULUTUS Kouluttaudu ammattiin työtä tekemällä. MITÄ OPPISOPIMUKSELLA VOI OPISKELLA? Oppisopimus on työssäoppimista ja opiskelua oppilaitoksessa Oppisopimuksen avulla voit suorittaa perustutkinnon

Lisätiedot

Yrityksen parhaaksi Josekin neuvontapalvelut

Yrityksen parhaaksi Josekin neuvontapalvelut Joensuun seutu Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy Yrityksen parhaaksi Josekin neuvontapalvelut www.josek.fi Josek on yrityksiä varten Josek palvelee kaikkia Joensuun seudun yrityksiä, niin toimintaansa

Lisätiedot

Nopean toimitusketjun kaista Äimärautioon

Nopean toimitusketjun kaista Äimärautioon Nopean toimitusketjun kaista Äimärautioon Avaa ovet varasto- ja logistiikkatilaan osoitteessa Äimäkuja 6, Oulu. TERMINAALIT 2,5 KM KESKUSTA 3,5 KM ORITKARIN SATAMA 1 KM LIMINGANTIE 700 M POIKKIMAANTIE

Lisätiedot

Poolia Suomi Oy / ProCountor International Oy REKRYTOINTIOHJELMA TILITOIMISTOILLE

Poolia Suomi Oy / ProCountor International Oy REKRYTOINTIOHJELMA TILITOIMISTOILLE Poolia Suomi Oy / ProCountor International Oy REKRYTOINTIOHJELMA TILITOIMISTOILLE Poolia Suomi Oy - Rekrytointiohjelma ProCountor International Oy:n tilitoimistokumppaneille Poolia on toiminut ProCountorin

Lisätiedot

Tervetuloa Partneripäiville!

Tervetuloa Partneripäiville! Tervetuloa Partneripäiville! Hallituspartnereiden Partneripäivät Oulussa 12.9.2014 Yhteistyössä: Partneripäivät 12.9.2014, ohjelma 10.30 Ilmoittautuminen alkaa Radisson Blu hotelli, Hallituskatu 1, Oulu

Lisätiedot

keho ja mieli Oulun Diakoniaopisto Innostavaa opiskelua Oulussa ja Ylitorniolla

keho ja mieli Oulun Diakoniaopisto Innostavaa opiskelua Oulussa ja Ylitorniolla Oulun Diakoniaopisto Innostavaa opiskelua Oulussa ja Ylitorniolla Ajankohtaiset koulutukset, kurssit ja hakuohjeet: www.oulundiakoniaopisto.fi keho ja mieli Monien mahdollisuuksien opisto Ammattikoulutus

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Kotona kokonainen elämä Ikäihmisten

Lisätiedot

Jyty Varkaus Ry Syyskuu 2014

Jyty Varkaus Ry Syyskuu 2014 Jyty Varkaus Ry Syyskuu 2014 Jäsentiedote 1 Hallituksen kokouksen päätökset 2 Edunvalvontakatsaus 3 Jyty Varkaus ry:n jäsenkampanja 4 Itä-Suomen alueen Työhyvinvointi-seminaari 22. - 23.11.2014 Vuorelan

Lisätiedot

Ammattitaitoisia KONEISTAJIA SAATAVILLA

Ammattitaitoisia KONEISTAJIA SAATAVILLA Ammattitaitoisia KONEISTAJIA SAATAVILLA Usein kuultu väite on, ettei ammattitaitoisia koneistajia ole riittävästi Osaamista on mahdollista parantaa asiantuntevalla koulutuksella. Koulutamme koneistajista

Lisätiedot

Asumisen palvelut mistä uudet innovaatiot? 3.2.2015 Uudet asuinympäristöt toiminnanjohtaja Sanna Mäkinen

Asumisen palvelut mistä uudet innovaatiot? 3.2.2015 Uudet asuinympäristöt toiminnanjohtaja Sanna Mäkinen Asumisen palvelut mistä uudet innovaatiot? 3.2.2015 Uudet asuinympäristöt toiminnanjohtaja Sanna Mäkinen Perustietoa 51-vuotiaasta Lahden vanhusten asuntosäätiöstä (LVAS) Lahden vanhusten asuntosäätiön

Lisätiedot

Harjoittelu, opinnäytetyöt ja projektityöt

Harjoittelu, opinnäytetyöt ja projektityöt Harjoittelu, opinnäytetyöt ja projektityöt Yrittäjien teemailta 25.1.2011 Riitta Rissanen vararehtori (K) Savonia-ammattikorkeakoulu Ammattikorkeakoulun tehtävä: 1. Ammattikorkeakoulun tehtävänä on työelämäsuuntautuneen

Lisätiedot

TYKY-KUNTOSETELI TYÖNANTAJAN TYKY-TOIMIEN TUKENA

TYKY-KUNTOSETELI TYÖNANTAJAN TYKY-TOIMIEN TUKENA TYKY-KUNTOSETELI TYÖNANTAJAN TYKY-TOIMIEN TUKENA Kohdennettuihin maksuvälineisiin erikoistunut yritys Luotettava kumppani ( toiminut vuodesta 2005 alalla ) Suomen Vahvimmat 2009, 2010, 2011 ja 2012 ( Rating

Lisätiedot

VETERAANIAVUSTA TYÖELÄMÄÄN - hanke. Keuruun kaupunki 10.1.2013 VETERAANINEUVOTTELU

VETERAANIAVUSTA TYÖELÄMÄÄN - hanke. Keuruun kaupunki 10.1.2013 VETERAANINEUVOTTELU VETERAANIAVUSTA TYÖELÄMÄÄN - hanke Keuruun kaupunki 10.1.2013 VETERAANINEUVOTTELU Hankkeen taustaa Sotainvalidien Veljesliitto on hallinnoinut avustajatoiminnan projektia vuodesta 1998 Sotainvalidien Veljesliiton

Lisätiedot

www.uudiskohde.fi Uusien asuntojen osaaja.

www.uudiskohde.fi Uusien asuntojen osaaja. www.uudiskohde.fi Uusien asuntojen osaaja. Uudiskohteiden asiantuntija palveluksessanne. Uudiskohde on palveluna ainutlaatuinen. Välittäjämme ovat keskittyneet nimenomaan uudiskohteiden myyntiin, mistä

Lisätiedot

Ohutlevy- ja jousiosaamista proto tyypistä volyymi tuotantoon OHUTLEVY- JA JOUSITUOTEKUMPPANISI

Ohutlevy- ja jousiosaamista proto tyypistä volyymi tuotantoon OHUTLEVY- JA JOUSITUOTEKUMPPANISI PARTNERSHIP POWER Ohutlevy- ja jousiosaamista proto tyypistä volyymi tuotantoon Meconet on johtava jousi-, meisto- ja syvävetotuotteiden valmistaja. Tarjoamme asiakkaillemme ylivoimaisen palveluketjun

Lisätiedot

Sihteeriyhdistys Sekreterarföreningen ry. Ilo toimia yhdessä!

Sihteeriyhdistys Sekreterarföreningen ry. Ilo toimia yhdessä! Sihteeriyhdistys Sekreterarföreningen ry Ilo toimia yhdessä! 10.11.2014 Sihteeriyhdistys - Sekreterarföreningen ry Voittoa tavoittelematon ammatillinen yhdistys ja kollegaverkosto. Yhdistyksemme tarkoituksena

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN TE-TOIMISTON TYÖNANTAJA- JA YRITYSPALVELUT

KESKI-SUOMEN TE-TOIMISTON TYÖNANTAJA- JA YRITYSPALVELUT KESKI-SUOMEN TE-TOIMISTON TYÖNANTAJA- JA YRITYSPALVELUT 1 Tarkoitus Kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen > työnantajat saavat tarpeisiinsa pohjautuvaa osaavaa työvoimaa ja henkilöasiakkaat saavat osaamiseensa

Lisätiedot

Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari

Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari Luottamus ja asenne ratkaisevat Työelämä 2020 hanke Työturvallisuuskeskus TTK Risto Tanskanen Asiantuntija tuottavuus ja työyhteisön

Lisätiedot

Ota kumppaniksi. A UTC Fire & Security Company

Ota kumppaniksi. A UTC Fire & Security Company Ota kumppaniksi paloturvallisuuden ammattilainen A UTC Fire & Security Company Paloturvallisuus yhteinen asiamme Onko kiinteistön paloturvallisuus varmasti kunnossa? Omistajan ja vuokralaisen asenteet

Lisätiedot

Niina Laitisen opinnäytetyö

Niina Laitisen opinnäytetyö Niina Laitisen opinnäytetyö Työnantajien suhtautuminen mielenterveyskuntoutujien työllistämiseen Millaista tietoa ja tukea työnantajat tarvitsevat työllistämiseen? Kuntoutujat takaisin työpolulle 9.5.2012

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas.

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas. Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas.fi Turun lähimmäispalveluyhdistys ry Kotikunnas Yhdistys on perustettu

Lisätiedot

Erkki Moisander 27.5.2015

Erkki Moisander 27.5.2015 Erkki Moisander 27.5.2015 Haluamme siirtää vakuutusyhtiöt sairauksien ja tapaturmien korvaamisesta hoitoketjun alkupäähän ennakoimiseen ja hyvinvoinnin luomiseen. Uskomme, että suomalaiset saavat parhaat

Lisätiedot

Perhekoti Touhukallio Oy

Perhekoti Touhukallio Oy Perhekoti Touhukallio Oy Perhekoti Touhukallio on osakeyhtiö, jonka ainoana osakkeenomistajana on yrityksen perustaja Sari Pölönen. Perhekoti Touhukallio on perustettu tammikuussa 2001. Perhekodin toiminta

Lisätiedot

Palvelukonsepti suurasiakkaille

Palvelukonsepti suurasiakkaille Palvelukonsepti suurasiakkaille Merplast Oy on vuonna 2005 perustettu työpaikkojen työturvallisuuteen ja siihen liittyvään konsultointiin keskittyvä yhtiö. Asiakkaitamme ovat pienet ja keskisuuret yritykset,

Lisätiedot

Perinteisen Siilikasteen sai tänä vuonna Kuntohoitaja Sirpa NUMERO 2/2015

Perinteisen Siilikasteen sai tänä vuonna Kuntohoitaja Sirpa NUMERO 2/2015 Perinteisen Siilikasteen sai tänä vuonna Kuntohoitaja Sirpa NUMERO 2/2015 ESKON PUUMERKIT Parhaat Yrittäjät Nuoret Duuniin 2017 -hanke on käynnissä. Nyt jos koskaan on otollinen aika harkita nuorta työntekijää

Lisätiedot

lämpö- ja wesíjohtoliike Museokatu 34, 00100 Helsinki Tietoa meistä HUOLTO KORJAUS URAKOINTI TARVIKKEET 24H PÄIVYSTYS Tilaukset ja päivystys 24h

lämpö- ja wesíjohtoliike Museokatu 34, 00100 Helsinki Tietoa meistä HUOLTO KORJAUS URAKOINTI TARVIKKEET 24H PÄIVYSTYS Tilaukset ja päivystys 24h Museokatu 34, 00100 Helsinki Tietoa meistä HUOLTO KORJAUS URAKOINTI TARVIKKEET 24H PÄIVYSTYS Tilaukset ja päivystys 24h 09 495 106 ja 0400 249 920 toimisto@pj.fi Täyden palvelun LVIS-talo Helsingissä Lämpö-

Lisätiedot

RPKK KoulutustaRjonta 2009

RPKK KoulutustaRjonta 2009 RPKK koulutustarjonta 2009 huomisen SUUNNANNÄYTTÄJÄt 2 Suomen ensimmäinen Suomen ensimmäisen kauppaopiston, Raahen Porvari- ja Kauppakoulun, perustivat laivanvarustajaveljekset Johan ja Baltzar Fellman

Lisätiedot

VOPS - Vastaanottava Pohjois-Savo 2008 2011

VOPS - Vastaanottava Pohjois-Savo 2008 2011 VOPS - Vastaanottava Pohjois-Savo 2008 2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Monikulttuuristen tieto- ja neuvontapalvelumallien rakentaminen Pohjois-Savoon (10 hankekuntaa mukana) Hankkeen päämääränä

Lisätiedot

Suomen Franchising-Yhdistys ry:n tietopaketti: Franchising Suomessa. www.franchising.fi

Suomen Franchising-Yhdistys ry:n tietopaketti: Franchising Suomessa. www.franchising.fi Suomen Franchising-Yhdistys ry:n tietopaketti: Franchising Suomessa Suomen Franchising-Yhdistys ry. (SFY) Yhdistys on perustettu 1988 Vuonna 2013 yhdistys vietti 25-juhlavuotta teemalla 1000 uutta yritystä

Lisätiedot

Ratkaisuja. kunnan terveyspalveluihin

Ratkaisuja. kunnan terveyspalveluihin Ratkaisuja kunnan terveyspalveluihin Valinnanvapaus parantaa kuntalaisten asemaa. Terveyspalvelut kuntalaisille Terveyspalveluiden tuotanto LPY korostaa kuntavaaleissa kansalaisten valinnanvapauden lisäämistä.

Lisätiedot

Suomen Franchising-Yhdistys ry:n tietopaketti: Franchising Suomessa. www.franchising.fi

Suomen Franchising-Yhdistys ry:n tietopaketti: Franchising Suomessa. www.franchising.fi Suomen Franchising-Yhdistys ry:n tietopaketti: Franchising Suomessa Suomen Franchising-Yhdistys ry. (SFY) Yhdistys on perustettu 1988 Vuonna 2013 yhdistys viettää 25-juhlavuotta teemalla 1000 uutta yritystä

Lisätiedot

Valio Olo:n juuret ovat Valion arvoissa: Vastuu hyvinvoinnista

Valio Olo:n juuret ovat Valion arvoissa: Vastuu hyvinvoinnista Risto Hietala 10.11.2009 Miksi Valio Olo? Valio Olo:n juuret ovat Valion arvoissa: Vastuu hyvinvoinnista Valio-konsernin visio 2015 määrittää vahvasti Valion tahtotilaa Valio on alansa johtava brändi Suomessa

Lisätiedot

+1,5 litraa. lypsylehmää kohden päivässä. Lue lisää suomenrehu.fi

+1,5 litraa. lypsylehmää kohden päivässä. Lue lisää suomenrehu.fi +1,5 litraa lypsylehmää kohden päivässä MAITOVAKUUTUS Lue lisää suomenrehu.fi MaitoPro-konseptilla kohti tulosta Suomen Rehu on kehittänyt uuden ruokintakonseptin takaamaan tehokkaamman maidontuotannon

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Ravintolatekstiilipalvelut. Tarjoile laadukas kokemus asiakkaalle

Ravintolatekstiilipalvelut. Tarjoile laadukas kokemus asiakkaalle Ravintolatekstiilipalvelut Tarjoile laadukas kokemus asiakkaalle Tekstiilipalvelujen vahva ja osaava ammattilainen Lindström on suomalainen perheyritys, joka perustettiin jo vuonna 1848. Jatkuvan ja pitkäjänteisen

Lisätiedot

CASE: Lumipalloefekti:

CASE: Lumipalloefekti: CASE: Lumipalloefekti: Korkea-asteen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus terveysalalla Marja-Anneli Hynynen Projektisuunnittelija, lehtori Savonia-ammattikorkeakoulu 14.11.2012 Taustaa Diabeetikon hoidon

Lisätiedot

KULJETUSYRITTÄJIEN ASENTEET TYÖURIEN PIDENTÄMISEEN

KULJETUSYRITTÄJIEN ASENTEET TYÖURIEN PIDENTÄMISEEN SKAL KULJETUSBAROMETRI 1/2013 KULJETUSYRITTÄJIEN ASENTEET TYÖURIEN PIDENTÄMISEEN www.skal.fi SKAL:n Kuljetusbarometri 1/2013 SKAL:n vuoden 2013 ensimmäiseen kuljetusbarometriin vastasi 966 jäsenyritystä.

Lisätiedot

www.sunnycarcenter.fi

www.sunnycarcenter.fi www.sunnycarcenter.fi www.sunnycarcenter.fi Sunny Car Center Oy Vankanlähde 7 13100 Hämeenlinna Tel +358 (0)10 322 3344 Fax +358 (0)10 322 3345 www.sunnycarcenter.fi Katariina Muukka Project Coordinator

Lisätiedot

Liikekeskus ydinkeskustassa

Liikekeskus ydinkeskustassa LAPPEENRANTA Liikekeskus ydinkeskustassa kaupankäynnin keskipisteessä centrelappeenranta.fi Seitsemän kerrosta miljoonia asiakkaita vuodessa kivijalkatilat, myymälät, toimistot ja panoraamatoimistot keskellä

Lisätiedot

Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja

Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Mikä on työpaikkavalmentaja? Sirpa Paukkeri-Reyes, Silta työhön projekti (STM) 2014 Työpaikkavalmentaja? Kun työpaikalle tulee

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012 TEM ja työelämän laatu Antti Närhinen Antti Närhinen 30.3.2012 1 Esitykseni TEM ja työelämän laatu eli TYLA kavereiden kesken Mitä tarkoittamme? Miten palvelemme? Hallitusohjelma

Lisätiedot

Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa. Valtakunnallinen toimija

Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa. Valtakunnallinen toimija Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa Valtakunnallinen toimija Suomen Yrittäjäopisto yrittäjyyden osaaja ja uudistaja Valtakunnallinen liikealan erikoisoppilaitos

Lisätiedot

Hyvä tietää JÄTEHUOLLON JÄRJESTÄMINEN ASUINKIINTEISTÖLLÄ

Hyvä tietää JÄTEHUOLLON JÄRJESTÄMINEN ASUINKIINTEISTÖLLÄ Hyvä tietää JÄTEHUOLLON JÄRJESTÄMINEN ASUINKIINTEISTÖLLÄ Jätekeskus ja jäteasemat Polvijärven jäteasema Avoinna arkisin ti klo 9-13 ja to klo 14-18 Ahertajantie 2 83700 Polvijärvi Kontiosuon jätekeskus

Lisätiedot

Kemira GrowHow. Kemira. Kemira GrowHow. Siilinjärvi. Kaivos. Esittely VMY/kaivosjaoston seminaarissa 4.9.2003/Lauri Siirama

Kemira GrowHow. Kemira. Kemira GrowHow. Siilinjärvi. Kaivos. Esittely VMY/kaivosjaoston seminaarissa 4.9.2003/Lauri Siirama Kemira Siilinjärvi Kaivos Esittely VMY/kaivosjaoston seminaarissa 4.9.2003/Lauri Siirama Kemira-konserni kuuluu Kemira-konserniin, joka on listattu Helsingin pörssissä. Suomen valtio perusti Kemiran vuonna

Lisätiedot

KONEET. Rolac VIIHTYISÄN YMPÄRISTÖN YLLÄPITOON MORE CARE. BUILT IN.

KONEET. Rolac VIIHTYISÄN YMPÄRISTÖN YLLÄPITOON MORE CARE. BUILT IN. Rolac KONEET VIIHTYISÄN YMPÄRISTÖN YLLÄPITOON MORE CARE. BUILT IN. Lundberg on erityisesti ympäristönhoitoon kehitetty taajamatraktori, joka on suunniteltu alan töiden monipuolisuus ja erityisvaatimukset

Lisätiedot

Kauppakodassa myynnissä yli 90 yritystä ympäri Keski-Suomea YHTEYSHENKILÖIHIMME! www.kauppakota.fi

Kauppakodassa myynnissä yli 90 yritystä ympäri Keski-Suomea YHTEYSHENKILÖIHIMME! www.kauppakota.fi Kauppakodassa myynnissä yli 90 yritystä ympäri Keski-Suomea OTA YHTEYTTÄ YHTEYSHENKILÖIHIMME! www.kauppakota.fi Myynnissä Kauppakodassa Myyntikohde: Liiketoiminta + 3 tasokasta liikehuoneistoa Kuvaus:

Lisätiedot

Mustasaaren vanhusneuvosto ja päiväkeskus tiedottavat

Mustasaaren vanhusneuvosto ja päiväkeskus tiedottavat Mustasaaren vanhusneuvosto ja päiväkeskus tiedottavat Solhörnan Helmiina Solgård Mustasaaren vanhusneuvosto ja päiväkeskus tiedottavat Julkaisija: Mustasaaren vanhusneuvosto 2007 Layout: Johnny Lahti,

Lisätiedot

Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa

Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa Ainutlaatuista asumista Jyllin Kodit tarjoaa mahdollisuudet elinikäiseen asumiseen ja rentouttavaan terveyslomailuun Ikaalisten

Lisätiedot

BE STRONGER WITH BE.

BE STRONGER WITH BE. BE STRONGER WITH BE. FI BE GROUP YHDESSÄ ENEMMÄN ETUJA ASIAKKAALLE BE Group Oy Ab on osa Pohjois- Euroopan johtavaa teräksen, ruostumattoman teräksen ja alumiinin kauppaan ja tuotantopalveluihin erikoistunutta,

Lisätiedot

Räätälöity TäsmäKoulutus yhteishankintana

Räätälöity TäsmäKoulutus yhteishankintana Räätälöity TäsmäKoulutus yhteishankintana Työ- ja elinkeinokeskus Arbets- och näringscentralen Yhteishankinnan kolme tuotetta RekryKoulutus uudelle henkilöstölle - kesto 10 pv 2 v. - työssäoppimisjakso

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

Työllistyminen taloushallintoalalla. 3.9.2013 LEAD messut ERTOn puheenjohtaja, OTL Juri Aaltonen

Työllistyminen taloushallintoalalla. 3.9.2013 LEAD messut ERTOn puheenjohtaja, OTL Juri Aaltonen Työllistyminen taloushallintoalalla 3.9.2013 LEAD messut ERTOn puheenjohtaja, OTL Juri Aaltonen Toimihenkilöliitto ERTO ry 17.000 jäsentä 6 jäsenyhdistystä Taloushallinnon ammattilaiset ry Erityistoimihenkilöt

Lisätiedot

! LAATUKÄSIKIRJA 2015

! LAATUKÄSIKIRJA 2015 LAATUKÄSIKIRJA Sisällys 1. Yritys 2 1.1. Organisaatio ja vastuualueet 3 1.2. Laatupolitiikka 4 2. Laadunhallintajärjestelmä 5 2.1. Laadunhallintajärjestelmän rakenne 5 2.2. Laadunhallintajärjestelmän käyttö

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

SATO JA SENIORIASUMINEN. Maunulan aluefoorumi / Jaana Närö 27.10.2008

SATO JA SENIORIASUMINEN. Maunulan aluefoorumi / Jaana Närö 27.10.2008 SATO JA SENIORIASUMINEN SATOn toimialat Asuntosijoitus Asuntorakennuttaminen 23 000 asuntoa (pks 70%) asuntotuotanto 400-800 as./v. (pks 60%) SATOn historia Asiakastarpeiden muutokset ja SATOn palvelulupauksen

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA.

KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA. KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA. 2 Talous, työelämä ja markkinat muuttuvat nopeammin kuin koskaan. Pääoma ja teknologia

Lisätiedot

AUTOALAN OPETTAJA- JA KOULUTTAJAPÄIVÄT Autotalon odotukset yhteistyöstä autoalan koulutuslaitoksen kanssa

AUTOALAN OPETTAJA- JA KOULUTTAJAPÄIVÄT Autotalon odotukset yhteistyöstä autoalan koulutuslaitoksen kanssa AUTOALAN OPETTAJA- JA KOULUTTAJAPÄIVÄT Autotalon odotukset yhteistyöstä autoalan koulutuslaitoksen kanssa Sokos Hotelli Torni, Tampere 23.4.2015 Mikko Järvinen Tekninen johtaja Autokauppaa vuodesta 1960

Lisätiedot

Vuonna 2007 Suomessa Suomessa asui 5,3 miljoonaa ihmistä, heistä yli miljoona pääkaupunkiseudulla. Työ ja elinkeinotoimistoissa oli keskimäärin

Vuonna 2007 Suomessa Suomessa asui 5,3 miljoonaa ihmistä, heistä yli miljoona pääkaupunkiseudulla. Työ ja elinkeinotoimistoissa oli keskimäärin Vuonna 2007 Suomessa Suomessa asui 5,3 miljoonaa ihmistä, heistä yli miljoona pääkaupunkiseudulla Työ ja elinkeinotoimistoissa oli keskimäärin 217 000 työtöntä tötötätöhkij työnhakijaa Ulkomaalaisia työnhakijoita

Lisätiedot