sivu 6 sivu 10 sivu 14 Arkistolaitoksen asiakaslehti 1/2012 Saamelaisarkisto avasi ovensa Inarissa Uusi Kouvola kokosi arkistonsa yhteen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "sivu 6 sivu 10 sivu 14 Arkistolaitoksen asiakaslehti 1/2012 Saamelaisarkisto avasi ovensa Inarissa Uusi Kouvola kokosi arkistonsa yhteen"

Transkriptio

1 Arkistolaitoksen asiakaslehti 1/2012 sivu 6 Saamelaisarkisto avasi ovensa Inarissa sivu 10 Uusi Kouvola kokosi arkistonsa yhteen sivu 14 Kotikasvatusyhdistys toi äitienpäivän Suomeen

2 2 3 Sisältö Pääkirjoitus Julkaisija Arkistolaitos Osoite Kansallisarkisto PL Helsinki Lehden taitto Mainostoimisto HINKU Painopaikka Kopijyvä Oy Kotisivu Tilaukset ja palaute ISSN Päätoimittaja Heidi Mustajoki, Kansallisarkisto Toimituskunta yksikönjohtaja Juhani Tikkanen, Kansallisarkisto yksikönjohtaja Marja Pohjola, Kansallisarkisto tutkija Pertti Vuorinen, Kansallisarkisto johtaja Päivi Hirvonen, Jyväskylän maakunta-arkisto Toimitussihteeri Minna Nurro, Viestintätoimisto Lumitähti Kannen kuva Ulla Isotalo Saamelaisten uusi kulttuurikeskus Sajos avautui vuoden alussa Inarissa. 3 Muutoksiin liittyy sekä surutyötä että mahdollisuuksia, todetaan pääkirjoituksessa. 4 Lyhyet 6 8 Uusi Saamelaisarkisto keskittyy saamelaistutkimuksen edistämiseen ja tukemiseen. Kansallinen digitaalinen kirjasto -hankkeessa mukana olevat arkistot perustivat yhteistyöverkoston. 9 AHAA-hankkeessa luodaan arkistojen uudenlainen ja yhteinen hakemistopalvelu Uuteen Kouvolan kaupunginarkistoon keskitettiin kuuden vanhan kunnan arkistot. Marianne Tallberg on hankkinut Kansallisarkistoon vuosikymmenten ajan hoitotyön yksityisarkistoja. Suomen Vanhempainliiton arkistosta selviää, että äitienpäivä tuotiin Suomeen alun perin Yhdysvalloista. Kansallisarkisto osallistui Italian valtion 150-vuotisjuhlallisuuksiin kokoamalla asiakirjanäyttelyn Villa Lanteen. Julkiselle hallinnolle laaditaan yhteinen metatietopalvelu, jonka esiselvitys on parhaillaan käynnissä. Asumisen ja elinkeinojen historia on tallentunut voudintileihin, veroluetteloihin ja karttoihin. Arkistouralla: arkistopäällikkö Tuula Koivisto, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Arkistolöytöjä Käsitätkö? Tasan 200 vuotta sitten Tukholmasta siirrettiin Turkuun merkittävä määrä asiakirjoja, ja arkistolaitos sai alkunsa. Muutoksia ja mahdollisuuksia Arkistolaitoksessa viimeiset kuukaudet ovat olleet venymisen ja sopeutumisen aikaa. Organisaatio uudistui, ja joiltakin virkamiehiltä muuttui niin vastuualue, esimies, toimipaikka kuin nimikekin. Hiljaista ei ole ollut muuallakaan julkishallinnossa: kuntauudistusta viedään eteenpäin kovaa vauhtia, ja kaikkien ministeriöidenkin yhdistämistä mietitään. Muutoksessa tunteet vellovat äärilaidasta toiseen: menetyksestä epäilykseen, vastahangasta huolestuneisuuteen, oivalluksesta ymmärrykseen ja lopulta sitoutumiseen. Viilipyttynä muutoksessa pysyy vain harva, mikä on hyväkin asia. Kun muutos herättää tunteita, on sillä myös merkitystä. Sopeutumista muutokseen voi auttaa se, että totuttautuu ajatukseen työnkuvan mahdollisesta muuttumisesta. Nykyään vain harva tekee samaa työtä koko uraansa. Sitä enemmän tarvitaan kuitenkin koulutusta ja laajaa osaamista, jotta uusiin puikkoihin pääsee näppärämmin käsiksi. Muutos merkitsee yleensä jostakin luopumista. Surutyön jälkeen muutoksessa voi nähdä myös mahdollisuuksia. Niitä voivat olla vaikkapa mielekkäämpi työ, uudet työkaverit tai sujuvampi arki. Tässä lehdessä kerromme yhdestä muutoksesta, joka toi mukanaan myös mahdollisuuksia. Kouvolan kuntaliitoksen tuloksena eri kuntien arkistoille rakennettiin uusi tila, jossa arkistot ja myös työntekijät viihtyvät. Hanke palkittiin viime vuoden arkistotekona. Aiheena on myös muutoksen tekeminen yhdessä. Arkistolaitoksen vetämänä on käynnistynyt hanke, jossa arkistoille luodaan uusi yhteinen hakemistopalvelu AHAA. Se tulee muuttamaan melkoisesti arkistojen arkea, sillä palvelua varten kehitetään uusi malli arkistojen kuvailuun. Mukana on monia osapuolia ja eri alojen ammattilaisia. Seuraamme hankkeen etenemistä varmasti tulevissakin lehdissä. Uusien ideoiden ja mahdollisuuksien kevättä toivottaen Pääkirjoituksen kuva Kati Molin, Rodeo Heidi Mustajoki, päätoimittaja

3 4 5 Uudet verkkopalvelut pian kaikkien ulottuvilla retään ja millaisia määritelmiä sille on aikaisemmin annettu. Tämän lisäksi sanasto sisältää suosituksia termien käytöstä. Lyhyet Opetusministeri vierailulla Kansallisarkisto sai helmikuussa arvovaltaisia vieraita, kun opetusministeri Jukka Gustafsson seurueineen kävi tutustumassa arkiston toimintaan. Pääjohtaja Jussi Nuorteva esitteli vieraille arkistolaitosta ja Mikkelin keskusarkistohanketta. Hän toi vahvasti esiin arkistolaitoksen aseman humanistisen ja yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen keskeisenä toimijana. Aineistojen siirtosykliä ja seulontatavoitteita arvioidaan uudelleen ja uusia hankkeita kohdennetaan sähköisen säilyttämisen järjestelmien kansainväliseen auditointiin ja sertifiointiin. Arkistoneuvos Jaana Kilkki kuvasi puheenvuorossaan valtionapuarkistojen asemaa ja tehtäviä sekä niitä koskevan hallitusohjelman tavoitteiden toteutumista. Arkistosektorin palvelutoimintaa kehitetään arkistojen yhteisessä AHAA-hankkeessa. Arkistolaitoksen asemaa kuntien tietoarkkitehtuurissa ja pysyvän säilyttämisen kehittämisessä käsitteli puheenvuorossaan tutkimusjohtaja Päivi Happonen. Tärkeänä pidettiin, että VAPA- ja SÄHKEnormit tulevat osaksi julkishallinnon kokonaisarkkitehtuuria. Arkistolain uudistamista koskevan puheenvuoron piti hallintojohtaja Anitta Hämäläinen. Matti Tiisanoja Tutkijasalipalvelut kotikoneelle tuovan Astia-järjestelmän pilotointi käynnistyi maaliskuussa. Projektin tulokset ovat olleet lupaavia ja järjestelmän virallinen käyttöönotto lähestyy. Kyseessä on sähköinen palvelu, jossa asiakas tunnistautuu verkon yli. Se mahdollistaa asiakirjatilaukset ja kaukolainat, käyttölupahakemukset sekä asiakirjajäljenne- ja selvitystilausten tekemisen ajasta ja paikasta riippumatta. Palvelun käyttö edellyttää tutkijalta rekisteröitymistä henkilökohtaisilla pankkitunnuksilla tai Haka-tunnuksilla. Ohjeet löytyvät verkkopalvelusta. Hankkeen ensimmäisen vaiheen asiakastestaus aloitettiin maaliskuussa. Vaikka kyse on ollut pilotoinnista, ovat asiakkaat voineet hakea todellisia käyttölupia ja tilata aineistoja tutkijasaliin suoraan kotikoneeltaan, kertoo Kansallisarkiston tietopalveluista vastaava kehittämispäällikkö Mikko Karjalainen. Pilotoinnin toisessa vaiheessa toukokuussa 2012 testataan asiakirjajäljenteiden ja selvitysten sähköistä tilaamista. Linkki verkkopalveluun julkaistaan arkistolaitoksen kotisivuilla osoitteessa Seulontakollegio aloittaa työnsä Arkistolaitos on perustanut kollegion asiakirjojen seulontaa varten. Sen tehtävänä on kehittää erityisesti sähköisen asiakirjatiedon seulonnan periaatteita ja kriteereitä. Tavoitteena on tarjota monipuolista lähdeaineistoa tieteen ja tutkimuksen edustajille myös seulonnan jälkeen. Tutkijayhteisön näkemykset otetaan huomioon kriteerejä määriteltäessä. Yhteistyö tutkijayhteisön kanssa aloitetaan pidettävässä seminaarissa Kansallisarkistossa. Seulontakollegiota johtaa tutkimusjohtaja Päivi Happonen. Sihteerinä toimii kehittämispäällikkö Markku Leppänen. Muita jäseniä ovat maakunta-arkiston johtaja Tytti Voutilainen, yksikönjohtaja Juhani Tikkanen, kehittämispäällikkö Mikko Karjalainen ja erikoistutkija John Strömberg. Kollegion toimikausi on kolmivuotinen. Sanastowikillä sanat haltuun Sanasto keskittyy termeihin, joiden merkityksen ja suhteen muihin terminologiaan on todettu vaativan analysointia ja kuvausta. Sanaston ulkopuolelle on jätetty tiedonhallinnan yhteiset termit, joiden merkitys on määritelty muissa sanastoissa yhteisesti ymmärretyllä tavalla. Sanastowiki on koottu useiden toimialojen arkistoammattilaisten yhteistyönä. Löydät sanastowikin osoitteesta wiki.narc.fi/sanasto. Puolustushallinnon aineistojen kuntoa kartoitettu Kansallisarkisto on ensi kertaa tutkinut puolustushallinnon arkistojen kuntoa. Ensisijaisena tarkoituksena on parantaa aineiston säilymistä puuttumalla riskitekijöihin sekä priorisoida huonokuntoista aineistoa tekniseen konservointiin, mikrokuvaukseen ja digitointiin. Tutkimus oli osa arkistolaitoksen paperiaineistojen kuntokartoitusta, joka on kooltaan yksi maailman laajimmista. Vuonna 2011 toteutettu puolustushallinnon aineistojen kuntokartoitus kattoi yksikköä. Osa materiaalista oli järjestettyä, osa vuosikymmenten takaisia narulla sidottuja paperikääröjä ja laatikoita. Konservaattori Anna Rajainmaa osallistui aineiston kuntokartoitukseen. Osa materiaalista oli huonossa kunnossa, haurasta, repeytynyttä ja likaista. Paperin kunnon ja kuitunäytteiden perusteella on voitu tehdä päätelmiä aineiston kestävyydestä ja säilyvyydestä tulevaisuudessa, kertoo Rajainmaa. Aineistoon mahtui monenlaisia asiakirjoja, mutta myös kirjeitä ja valokuva-albumeja. Oli hyvin koskettavaa tuntea se voimakas tuki ja kannustus, jota kotijoukoilta rintamalle oli välitetty, jatkaa Rajainmaa. Tutkimuksen pohjalta on laadittu erillinen konservoinnin toimenpideohjelma aineistojen säilyvyyden parantamiseen sekä sähköisesti arkistoitavan materiaalin valintaan. Lisäksi parannetaan aineistojen suojaamista ja säilytysolosuhteita sekä minimoidaan säilytykseen ja käyttöön liittyviä riskejä. Anna-Leena Solhagen Ludvig Nobel ( ) oli yksi Nobelin perheen veljeksistä ja kuului aikanaan maailman rikkaimpiin ihmisiin. Nobelin perheestä näyttely Kansallisarkistossa Kansallisarkistossa avattiin julistenäyttely Nobelin perhe Venäjän keisarikunnassa. Näyttelyn on koonnut Nobelin perheen toimintaa Venäjällä selvittänyt professori Arkadi Melua. Hän on toiminut muun muassa avaruusalan tutkimuksessa ja johtaa nykyään Humanistica-nimistä kustantamoa Pietarissa. Professori Melua ryhtyi 1980-luvun lopussa tutkimaan Nobelin perheen vaiheita Venäjällä 1830-luvulta vuoden 1917 vallankumouksiin saakka. Aihe oli Neuvostoliiton aikana vaiettu, mutta herättää nykyään suurta kiinnostusta. Arkistolaitoksen laatima sanastowiki on otettu käyttöön. Se Opetusministeri Jukka Gustafsson tutustui arkistolaitoksen toimintaan helmikuisella vierailulla. sisältää asiakirjahallinnan ammattikielen keskeiset termit, niiden määrittelyt ja termien välisten suhteiden kuvaukset. Myös erilaiset käännösversiot on huomioitu. Sanastowiki ei ole asiakirjahallinnan normatiivinen sanasto, joka määrittelisi termille yhden kaikkiin konteksteihin sopivan merkityksen. Se on kuvaileva sanasto, joka pyrkii selittämään, miten kyseinen termi asiakirjahallinnan kontekstissa tällä hetkellä ymmär- Kansallisarkiston konservaattori Anna Rajainmaa tutki kuitunäytettä selvittääkseen paperimassan laatua. Professori Meluan, Venäjän Helsingissä toimivan Tiede- ja Kulttuurikeskuksen ja Kansallisarkiston yhteisnäyttely esittää laajasti Nobelin toimintaa öljy-, kone- ja aseteollisuudessa unohtamatta humanitaarista ja tieteellistä toimintaa. Näyttelyn avasi Venäjän Suomen suurlähettiläs Alexander Y. Rumyantsev. Näyttely on avoinna Kansallisarkistossa kesäkuun loppuun saakka.

4 6 7 Saamelaisarkisto edistää saamentutkimusta Aktiivinen tiedotus tuo näkyvyyttä Saamelaisarkisto avasi ovensa Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa Inarissa helmikuussa. Molemmat ovat Inarin kirkonkylässä ja koko saamelaisalueella uusia toimijoita, joiden haasteena on löytää asiakkaansa ja paikkansa niin paikallisella kuin kansainväliselläkin kentällä. Sekä Sajoksen että Saamelaisarkiston eteen on tehty töitä vuosikausia. Unelmasta on tullut totta ja molemmat ovat valmiina toteuttamaan tehtäviään ja palvelemaan asiakkaita. Sajos on rakennus, jota on kuvailtu saamelaisen kulttuuri-itsehallinnon symboliksi. Sen kaarevan katon alla toimii yhdeksän eri organisaatiota. Kullakin niistä on omat tavoitteensa, joista yksi on kaikille yhteinen: jokainen pyrkii omalla toiminnallaan vahvistamaan saamelaiskulttuuria ja sitä kautta myös saamelaisten identiteettiä. Kansallisarkiston alaisuudessa toimiva Saamelaisarkisto toteuttaa tehtävää tukemalla ja edistämällä saamelaistutkimusta. Näin se lisää saamelaisia koskevaa historiatietoa, joka puolestaan antaa saamelaisille yhä enemmän ymmärrystä oman kansansa vaiheista, omista juuristaan, kulttuuristaan ja kielestään. Aineistot pirstaleina maailmalla Saamelaisarkistossa on kaksi tyhjää hyllykilometriä tilaa ottaa vastaan yksityisarkistoja ja saamelaisviranomaisten arkistoja. Saamelaisviranomaisia on vain kaksi, Saamelaiskäräjät ja Saamelaisalueen koulutuskeskus, joten painopiste on selvästi yksityisarkistoissa. Yksityisarkistot koostuvat yhdistysten, seurojen ja säätiöiden arkistoista sekä saamelaisille, saamelaiskulttuurille tai -yhteisölle merkittävien henkilöjen arkistoista. Yksityishenkilöiden arkistot voivat olla päiväkirjoja, kirjeitä, valokuvia, runoja, käsikirjoituksia mitä vain paperille syntyneitä alkuperäisiä aineistoja. Koska Saamelaisarkisto sijaitsee Suomen saamelaisalueen sydämessä, luovutus on nyt ainakin helpompaa kuin aikaisemmin. Ennen lähin arkisto on ollut Oulun maakunta-arkisto, jonne on saamelaisalueen etelärajaltakin lähes kuuden tunnin ajomatka. Saamelaisarkisto on toimintansa alusta pyrkinyt tiedottamaan toiminnastaan aktiivisesti ja se onkin saanut hyvin näkyvyyttä paikallismediassa. Yhteydenottoja on tullut runsaasti sekä yksityishenkilöiltä että yhdistyksiltä. Myös luovutussopimuksia on luonnosteltu ja muutama jo tehtykin. Tiedossa on myös arkistoja, jotka siirretään Saamelaisarkistoon. Muun muassa Saamelaismuseo Siida siirtää osan museoon aiemmin luovutetuista arkistoista Saamelaisarkistoon. Saamelaisarkisto ottaa vastaan saamelaisia koskevia, saamelaisten itsensä muodostamia sekä saamelaisalueella syntyvää e.n. manninen Kuvassa saamelainen Yrjänä Morottaja ( ), jonka mukaan on nimetty useita paikannimiä saamelaisalueella. tai syntynyttä aineistoa, joka ei ole vielä sijoitettuna mihinkään arkistoon. Lisäksi Saamelaisarkistoon voidaan siirtää saamelaisia koskevia arkistoja muista arkistoista, jos arkistojen alkuperäperiaate ja sopimukset antavat periksi. Aineistoa ja tietoutta omaan arkistoon Saamelaiset toivovat, että samoin kuin alueelta vietyä aineistoa (esimerkiksi pääkalloja, luita, noitarumpuja, seitoja, koruja) on palautettu, niin myös heidän tietouttaan, jota on kerätty arkistoihin ympäri maailmaa, palautettaisiin saamelaisille. Vaikka arkistoja ei voitaisikaan siirtää fyysisesti Inariin, voidaan ne aina digitoida. Saamelaisarkiston yhtenä tärkeänä tavoitteena on edistää saamelaisaineistojen digitointihankkeita ja löytää niihin yhteistyökumppaneita ja rahoittajia. Myös tietopalvelu on pitkälti sähköistä. Saamelaisarkistossa on myös tutkijoille varattu tutkijatila. Erityisenä haasteena ovat äänitteet. Tavallisesti arkistolaitoksen yksiköt eivät ota vastaan äänitearkistoja, mutta saamentutkimuksessa hyvin keskeinen tieteenala on kielentutkimus, jonka käyttöön tarvittaisiin äänitemateriaalia. Puhuttuja saamen kieliä on tällä hetkellä yhdeksän, joista Suomessa puhutaan kolmea: pohjois-, inarin- ja koltansaamea. Myös saamenkieliset asiakirja-aineistot ovat verrattain nuoria, sillä alkuperäiskansan kulttuuri on pitkään säilynyt suullisena kertomaperinteenä. Varsinkaan vanhemmat saamelaiset, jotka ovat joutuneet käymään koulunsa suomeksi, eivät osaa kirjoittaa äidinkieltään. Myös uhanalaisten saamen kielten ja kertomaperinteen dokumentointi olisi ensiarvoisen tärkeää tutkimuksen ja kulttuuriperinnön säilymisen kannalta. teksti ja kuva: suvi kivelä, tutkija, Kansallisarkisto Sajos-nimi on inarinsaamea ja tarkoittaa tukikohtaa. Tacituksesta kypsäksi tieteeksi Saamelaiset ovat ehkä yksi maailman kuvatuimmista kansoista kirjallisuudessa. Jo roomalainen senaattori ja historioitsija Tacitus puhui ajanlaskumme alkupuolen Germaniateoksessaan fenneistä, jotka on sittemmin yhdistetty saamelaisten esivanhempiin. Myyttiset tarinat ja tieto eksoottisista ja noituvista lappalaisista sekoittuvat jo varhain tutkimusmatkailijoiden matkakertomuksissa sekä Lapissa asuneiden virkamiesten ja pappien kuvauksissa. Suomalaisten kuva Lapista alkoi muodostua kirjallisuudessa 1800-luvulla, kun Matias Aleksanteri Castrén ja Elias Lönnrot kirjoittivat Lapin ja Kuolan matkoiltaan kertomuksia likaisista ja oppimattomista, mutta nöyristä saamelaisista. Zacharias Topeliuksen kuvauksia pönkkäposkisista lappalaisista luettiin koulukirjoina vielä 1950-luvulla. Merkittävä saamelaiskuvaus on Utsjoen kirkkoherra Jacob Fellmanin vuonna 1905 kirjoittama neliosainen Anteckningar under min vistelse in Lappmarken I-IV. Fellmanin asenne saamelaisiin oli kuitenkin jo edeltäjiään huomattavasti tasa-arvoisempi ja myötäelävämpi. Varsinainen saamelaistutkimuksen kenttä alkoi saamelaiskulttuurin professori Veli-Pekka Lehtolan mukaan hahmottua ja 1970-luvuilla vastareaktiona niin sanotulle lappologiselle tutkimustraditiolle, joka kuvasi saamelaisia ja saamelaista kulttuuria heidän ulkopuoleltaan. Ulkopuolinen kysymyksenasettelu haluttiin korvata saamelaisten omista lähtökohdista nousevalla ja saamelaisten tekemällä tutkimuksella. Lehtolan mukaan saamentutkimuksen ote oli aluksi taisteluhenkinen, mutta tutkimusala on saavuttanut poliittista ja tieteellistä kypsyyttä. Lapin yliopiston yhteisölehti Kiteessä (2/11) Lehtola toteaa: Pyrkimyksenä ei ole enää ainoastaan korostaa saamelaisuutta ja rakentaa saamelaista yhteiskuntaa, lähtökohtana ovat normaalit tutkimuksen kriteerit.

5 8 9 Arkistosektori verkostoituu Kansallinen digitaalinen kirjasto -hankkeessa mukana olevien arkistojen yhteistyöverkosto on aloittanut toimintansa. Arkistosektorin KDK-yhteistyöverkoston perustamisesta sovittiin syyskuussa Yhteistyön käynnistämisen moottorina toimi arkistolaitos, jolla on KDK:ssa yhdessä Kansallisen audiovisuaalisen arkiston kanssa arkistosektorin toiminnan koordinoijan rooli. Verkoston toiminta-ajatuksena on edistää ja käytännössä toteuttaa KDK:n arkistosektorin yhteistoimintaa ja yhteentoimivuutta. Verkosto pyrkii tuomaan KDK:n palveluiden kehittämiseen arkistosektorin yhteisen näkemyksen ja sovittamaan yhteen arkistojen tiedonhallintaa. Tavoitteena on arkistosektorin konkreettisen yhteistyön lisääminen kaikilla Kansallisen digitaalisen kirjaston kokonaisarkkitehtuurin piiriin kuuluvilla alueilla. Verkoston jäseniä ovat arkistolaitoksen ja Kansallisen audiovisuaalisen arkiston lisäksi yhdeksän eri organisaatiota. Verkoston ohjausryhmää johtaa Kansallisarkisto. Verkoston jäsenyys ja sen päätöksentekoon osallistuminen edellyttää KDK:ssa toimimista ja kutsua mukaan. Verkoston toimintaan osallistuminen ei edellytä jäsenyyttä: kaikki yhteistoiminnasta kiinnostuneet arkistosektorin toimijat voivat osallistua ja ovat tervetulleita mukaan toimintaan. Tänä vuonna kaksi kehittämishanketta Verkoston vuoden 2012 toimintasuunnitelmassa on kaksi merkittävää kehittämishanketta. Arkistosektorin tiedonhallinnan yhteentoimivuuden edistäminen ja KDK-yhteistoimivuus edellyttävät arkistosektorin arkkitehtuurin nykytilan kuvausta ja jatkossa sen pohjalta nousevia kehittämishankkeita. Toinen painopiste on kansallisen arkistojen kuvailu- ja luettelointistandardin uudistaminen ja yhteisten kuvailu- ja luettelointisääntöjen laatiminen. Arkistolaitos johtaa työtä ja asettaa keväällä kehittämishankkeen toteuttamaan sitä. Kaikki kiinnostuneet arkistotoimijat ovat tervetulleita mukaan. Verkoston kehittämishankkeilla on rajapinnat AHAA-hankkeeseen. Seminaarit avoimia kiinnostuneille Verkoston järjestämät tilaisuudet ovat avoimia kaikille aiheesta kiinnostuneille. Verkoston ensimmäisessä pidetyssä seminaarissa esiteltiin KDK:n palveluja arkistojen näkökulmasta ja käsiteltiin KDK:n merkitystä arkistojen yhteentoimivuudelle. Seminaari houkutteli Kansallisarkiston vanhaan tutkijasaliin runsaan joukon eri organisaatioissa työskenteleviä arkistoammattilaisia. Seminaarin esitelmät ovat luettavissa verkoston kotisivuilla. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran tiloissa järjestetään verkoston seuraava seminaari, jonka aiheena on arkistokuvailun kansallinen kehittäminen ja arkistojen hakemistopalvelu AHAA. teksti: taina tammenmaa, ylitarkastaja, Kansallisarkisto kuva: Matti Tiisanoja, Kansallisarkisto AHAA-hakemistopalvelun suunnittelu alkanut Arkistolaitos on mukana useiden arkistojen yhteisessä hankkeessa, jossa luodaan uudenlainen yhteinen hakemistopalvelu AHAA. Se kattaa sekä perinteisen että digitaalisen aineiston kuvailutiedot. Hanke käynnistyi vuoden 2011 lopussa ja jatkuu vuoden 2013 loppuun. Hankkeessa tuotetaan järjestelmä, jossa voidaan hallinnoida erityyppisten arkistoaineistojen metatietoja. Järjestelmän keskeisin uudistus on uusi tietomalli, joka ottaa huomioon sekä perinteisen että digitaalisen aineiston kuvailun elinkaaren eri vaiheissa. Uuden tietomallin pohjana toimivat asiakirjahallinnon kansalliset metatietomäärittelyt ja muun muassa International Council on Archivesin kansainväliset kuvailustandardit ISAD (G), ISAAR (CPF), ISDF ja ISDIAH. Arkistoaineiston loppukäyttäjälle tuleva palvelu näyttäytyy avoimena rajapintana, jonka kautta on saatavilla kaikki julkiset kuvailu- ja luettelointitiedot. Lisäksi järjestelmään on tarkoitus suunnitella palvelu, jonka kautta loppukäyttäjät pääsevät osallistumaan aineiston kuvailuun. Valmiina AHAA toimii myös Kansallisen digitaalisen kirjaston asiakasliittymän taustajärjestelmänä tarjoten arkistoaineistojen tiedot hyödynnettäviksi asiakasliittymän haussa. Hankkeessa seitsemän aliprojektia Hanke on ositettu seitsemään aliprojektiin, joista neljässä ensimmäisessä keskitytään palvelun suunnittelemiseen. Tämä vaihe kestää vuoden 2012, minkä jälkeen palvelu rakennetaan. Toteutuksen kanssa samanaikaisesti suunnitellaan tarvittavat migraatiot eli keinot siirtää tiedot nykyisistä kuvailu- ja luettelointijärjestelmistä uuteen järjestelmään. Oma projektinsa on palvelun käyttöönotto, joka ajoittuu vuoden 2013 loppupuolelle. Palvelu on saatavilla käyttöönottovaiheen jälkeen. Kommentointiryhmä seuraa työtä Hankkeen ajaksi perustetaan kommentointiryhmä, jonka jäsenet pääsevät seuraamaan hankkeen etenemistä ja kommentoimaan välituloksia sekä lopullisia tuloksia. Kommentointiryhmän avulla pyritään varmistamaan, että arkistojen erilaiset tarpeet pystytään huomioimaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Henkilökohtaisesti uskon, että hankkeella on edellytykset menestyä ja tuottaa järjestelmä, joka palvelee hyvinkin erilaisia tarpeita. Edellytyksenä kuitenkin on, että osataan katsoa eteenpäin ja pystytään päästämään irti menneestä tarvittavissa määrin. Hankeosapuolien on tehtävä kipeiltäkin tuntuvia kompromisseja yhteisen hyvän puolesta. teksti: Vili haukkovaara, kehittämispäällikkö, Kansallisarkisto KDK-yhteistyöverkoston jäsenet: Arkistolaitos (Jaana Kilkki, puheenjohtaja) Kansallinen audiovisuaalinen arkisto (Mikko Kuutti) Kansan Arkisto (Pia Pursiainen) Kotimaisten kielten tutkimuslaitos (Toni Suutari) Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (Lauri Harvilahti, Ulla-Maija Peltonen) Suomen Elinkeinoelämän Arkisto (Olli Alm) Suomen Jazz ja Pop arkisto (Janne Mäkelä) Svenska litteratursällskapet i Finland (Mikael Korhonen) Työväen Arkisto (Petri Tanskanen) Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto (Tuomas J. Alaterä) YLE:n arkisto (Katri Vänttinen) Arkistosektorin KDK-yhteistyöverkoston toimintaa voi seurata arkistolaitoksen kotisivuilla: arkistoyhteistyoe/arkistosektorin-yhteistyoeverkosto Verkoston ensimmäinen seminaari houkutteli Kansallisarkistoon runsaasti arkistoammattilaisia. Taustalla osapuolten yhteinen tarve Hanke sai alkunsa, kun Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Porvarillisen Työn Arkisto, Keskustan ja maaseudun arkisto sekä Svenska centralarkivet ilmaisivat arkistolaitokselle halukkuutensa kehittää kuvailu- ja luettelointijärjestelmää yhteisenä hankkeena. Rahoitusta haettiin opetus- ja kulttuuriministeriöltä ja hanke käynnistettiin joulukuussa Yhteishankkeen kuudentena osapuolena on CSC - Tieteen tietotekniikan Keskus Oy. Valmiin järjestelmän on tarkoitus korvata hankkeessa mukana olevien osapuolten nykyiset kuvailu- ja luettelointijärjestelmät. Palvelun valmistuttua sitä voidaan tarjota myös muille arkistoille.

6 10 11 Kouvolan kaupunginarkistot saman katon alle Kouvolan kaupunki palkittiin Vuoden arkistoteko tunnustuksella Kiinteistö Oy Archiumin arkistotilahankkeesta. Uuteen Kouvolan kaupunginarkistoon voitiin keskitetysti sijoittaa kuudessa eri paikassa säilytetyt vanhojen kuntien arkistot. Uusi asukkaan Kouvola perustettiin , kun Anjalankosken, Elimäen, Jaalan, Kouvolan, Kuusankosken ja Valkealan valtuustot päättivät yhdistää kuntien toiminnan. Vanhojen kuntien lisäksi lakkautettiin myös kolme kuntayhtymää. Valmistelutyö alkoi vuonna 2008 perustamalla eri hallintojen alaisia työryhmiä, joista yksi oli arkistotyöryhmä. Vuoden aikana valmistelutyöryhmän täytyi selvittää uuden kaupungin arkistotoimen järjestäminen. Selvitettäviä asioita olivat muun muassa vanhoihin kuntiin jäävien arkistojen hyllymetrimäärät ja sisältö, parhaimpien työmallien löytäminen, yhteisten arkistotilojen kartoittaminen ja henkilökunnan sijoittuminen. Erillisessä tutkijahuoneessa on rauhallista paneutua arkistoaineiston tarkasteluun. Lisäksi työryhmä laati ehdotuksen arkistotoimen ja asiakirjahallinnon järjestämistä koskevista ohjeista ja menettelytavoista. Arkistonmuodostussuunnitelmaa alettiin laatia vuoden 2009 aikana. Työntekijät saivat kertoa mielipiteensä siitä, minne he ensisijaisesti halusivat sijoittua tulevan kaupungin organisaatiossa. Pienimmissä kunnissa ei työskennellyt kokopäiväisiä arkistonhoitajia ja uudeksi henkilökunnan määräksi oli mitoitettu viisi työntekijää. Alusta asti arkistotoimessa on työskennellyt osa-aikainen arkistopäällikkö, kolme arkistosihteeriä ja tietopalvelusihteeri. Tehtävää ja haasteita riitti Kaikki vanhat arkistot sijaitsivat noin kilometrin säteellä uuden Kouvolan keskustasta. Aluksi arkistosihteerit työskentelivät vuorottain vanhoissa kunnissa ja Kouvolan kaupungintalolla uuden kaupungin arkistotehtävien parissa. Haastetta tietopalveluun tuotti se, että kaikista kunnista ei siirtynyt arkistoon työntekijöitä eikä kaikkia arkistoja ollut luetteloitu, joten arkistojen sisällön hahmottamiseen meni jonkin aikaa. Asiakirjojen hakeminen näin laajalta alueelta vähemmällä työvoi- Uudessa kaupunginarkistossa on yhteensä yhdeksän hyllykilometriä säilytystilaa. Kouvolan uusi kaupunginarkisto on rakennettu nimenomaisesti arkistoinnin vaatimuksia ajatellen. malla vaati myös koordinointia ja taitavaa organisointia. Osittain aloitettiin myös vanhojen kuntien arkistojen seulominen ja järjestäminen. Arkistotoimelle etsittiin aluksi yhteisiä toimitiloja kuntien omista arkistotiloista, mutta nämä osoittautuivat ahtaiksi ja osin epäkelpoisiksi. Vanhalle Kouvolalle oli tosin etsitty vesiongelmien vuoksi uusia tiloja jo vuonna Yhteisen katon alle muuttamista varten tehtiin paljon kartoituksia, mutta vanhojen rakennusten muutostyöt olisivat muodostuneet kohtuuttoman kalliiksi. Hyllykilometreittäin säilytystilaa Päätös uudesta arkistorakennuksesta tehtiin vuoden 2010 alussa. Uusiin tiloihin Kouvolan keskustan tuntumaan muutettiin kesällä Uutuuttaan hohtavassa rakennuksessa on yhdeksän hyllykilometriä säilytystilaa. Sinne muutettiin noin viisi hyllykilometriä lakkautettujen kuntien arkistoja ja 400 metriä kotiseutuarkistoja. Tilaa on vielä reilusti uuden kaupungin asiakirjoille. Tilat ovat arkistolaitoksen määräysten mukaiset. Ne eivät esimerkiksi sijoitu maan alle, eikä vesiputkia ole sijoitettu arkistotiloihin tai muihin sellaisiin tiloihin, jotka ovat kosketuksissa arkistohuoneisiin. Työntekijöillä on kaksikerroksisessa rakennuksessa käytössään omat työhuoneet, lisäksi on kokoustila, tutkijahuone usealle tutkijalle sekä viihtyisät taukotilat. Uusi arkisto mieluinen työympäristö Arkistomuutto kilpailutettiin, ja siinä painotettiin asiakirjojen järjestyksen ja tietoturvan säilymistä sekä muuttoliikkeiden arkistomuuttokokemusta. Arkiston työntekijät suunnittelivat muuttojärjestyksen ja olivat opastamassa muuttomiehiä sekä lähtevässä että vastaanottavassa päässä. Arkistotilat valmistuivat viime tipassa, joten vanhimpien aineistojen tarvitsemaa korkeampaa hyllytilaa ei ehditty vaihtamaan tarvetta vastaavaksi, mutta tämä työ on nyt loppusuoralla. Kaupunginarkistoon siirrettyjen vanhojen kuntien arkistojen seulomis- ja järjestelytyö on edelleen käynnissä. Työntekijät kokevat saman katon alla työskentelemisen hyvin myönteisenä. Arkistopäälliköltä ja kollegoilta saatavat neuvot ja asiantuntemus koetaan erityisen myönteisenä asiana, jota vanhoissa organisaatioissa ei välttämättä kaikilla ollut käytettävissä. Yhteisissä tiloissa töiden organisointi ja tietopalvelu sujuvat helpommin. Arkistojen päivän toimikunta palkitsi Kouvolan kaupungin arkistotilahankkeen Vuoden 2011 arkistoteko -tunnustuksella. teksti: helena jokinen, arkistosihteeri ja riitta Hermunen, arkistosihteeri, Kouvolan kaupunki kuvat: saara vainikka

7 12 13 Marianne Tallberg hoitotyön yksityisarkistojen Grand Old Lady Arkistoyhdistys myönsi marraskuussa 2011 hoitotieteen dosentti Marianne Tallbergille kunniamaininnan hänen pitkäaikaisesta työstään hoitotyön yksityisarkistojen hankkimisesta Kansallisarkistoon sekä usean tämän alan arkiston järjestämisestä ja kuvailusta. Tässä artikkelissa kerrotaan, miten tutkijasta ja arkistoalan amatööristä kehkeytyi arvostettu yksityisarkistojen alihankkija ja niiden järjestäjä. Miten sait kipinän ryhtyä myös järjestämään arkistoja? Ensimmäinen kosketukseni täysin `luonnontilassa olevaan arkistoon oli se, kun menin käymään Mannerheimin Lastensuojeluliittoon ja sain eteeni kaksi pahvilaatikollista Sophie Mannerheimin likaisia kirjeitä. Sain laatikot kotiini! Puhdistin, inventoin ja tutkin `saalistani usean vuoden. Tämä aineisto on nykyään Kansallisarkistossa, jossa olen järjestänyt ja luetteloinut sen asianmukaisesti. Mikä oli ensikosketuksesi Kansallisarkistoon vai oliko se valtionarkistoon? 1970-luvun lopulla minun piti kirjoittaa opinnäyte Sophie Mannerheimista ja hänen työstään Kirurgisen sairaalan ylihoitajattarena. Sain vihjeen eräältä vanhalta professorilta mennä valtionarkistoon. `Sieltä löytyy aineistoja ja siellä kyllä opastetaan, kertoi professori. Pääsin tutustumaan vielä syvemmin arkistoasioihin1990-luvun alussa, jolloin yksikönjohtaja Jussi Kuusanmäen kanssa istuimme Lindköpingin Stiftsarkivetissä inventoimassa ja luetteloimassa Mannerheim-suvun arkistoaineistoja, jotka sitten vähän ajan päästä luovutettiin Suomeen ja Kansallisarkistoon. Varsinainen vapaaehtoistyösi hoitotyön yksityisarkistojen parissa alkoi 1997, jolloin Kansallisarkisto, useat muut arkistot ja monet hoitoalan järjestöt alkoivat kolmivuotisessa projektissaan aktiivisesti kartoittaa muistitietoja ja alan yksityisarkistoja. Projektin tuloksena pelkästään Kansallisarkistoon luovutettiin 58 hoitoalan järjestö- tai henkilöarkistoa ja aika monessa luovutuksessa Sinulla oli sormesi pelissä, olithan yksi projektin kolmesta yhteyshenkilöstä. Mitä mieltä olet projektin sadosta, saimmeko riittävästi merkittävää lähdeaineistoa hoitotyön tutkimiseen? Kyllä, mutta saamatta jäi kuitenkin merkittäviäkin arkistoja. Niiden omistajat eivät valitettavasti halunneet antaa papereitaan julkisuuteen. marianne tallberg Työ ei aina ole ollut siistiä sisätyötä. Säkissä on erään vanhainkodin kellarista löytynyttä arkistoa 1800-luvulta lähtien. Yhteistyö Kansallisarkiston kanssa jatkui projektin jälkeenkin. Sinä sait suhteittesi avulla selville yhä uusia hoitotyön yksityisarkistoja ja puhuit niiden luovuttamisen puolesta. Parasta oli, että usein jopa järjestit arkistot ennen niiden vastaanottamista Kansallisarkistoon. Mikä palo Sinua oikein ajoi tähän, usein jo fyysisestikin raskaaseen ja likaiseen työhön? Aluksi syynä oli uteliaisuus. Moni hoitotyön arkisto selittää tapahtumia, joissa jopa olen ollut itse mukana. Arkistot antavat selityksiä niihinkin tapahtumiin, joita en aikanaan ollut ymmärtänyt. Näistä arkistoista nousee myös kiinnostavia aiheita tuleville hoitotyön tutkijoille. Siksi on tärkeää saada nämä käyttökuntoon se tarkoittaa arkistojen järjestämistä ja kuvailua. Työ jatkuu edelleen. Parhaillaan on menossa Sairaanhoidon tutkimuslaitoksen ja sen kannatusyhdistyksen arkiston seulominen ja järjestäminen. Mikä kaiken kaikkiaan on Sinun mielestäsi ollut arkistojen parissa tekemässäsi työssä antoisinta ja mikä on jäänyt harmittamaan? Tunne, jonka kokee löytäessään merkittävän asiakirjan jostain aivan väärästä paikasta, on `hurja elämys. Välillä taas saa pahan Dosentti Marianne Tallberg sai viime vuonna arkistoyhdistyksen kunniamaininnan hoitotyön yksityisarkistojen parissa tekemästään pitkäaikaisesta ja omaehtoisesta työstään. mielen, kun näkee arkistoissa olevan pahoja aukkoja. Sekin harmittaa välillä, kun arkistoja selailee `tutkijan hattu päässä, ettei itse ehdi käyttää kaikkia kiinnostavia lähteitä hyväkseen. teksti: Marja Pohjola, yksikönjohtaja, Kansallisarkisto kuva: Heidi Mustajoki, viestintäpäällikkö, Kansallisarkisto Artikkelin kirjoittaja on Marianne Tallbergin pitkäaikainen yhteistyökumppani.

8 14 15 Kotikasvatusyhdistys juurrutti äitienpäivän Suomeen kunniavieraiksi. Tilaisuuden ohjelma tuli olla tarkoin harkittua; siinä olisi oltava sopivia puheita, runoja, lauluja ja vuorokeskusteluja, mutta kevyet näytelmät ja ennen kaikkea tanssi olisi ehdottomasti jätettävä pois. Lisäksi jokaisen äidin rintaan tulisi kiinnittää pieni valkoinen kukka juhlan merkiksi. Kotikasvatusyhdistys myös toivoi, että sille lähetettäisiin jälkikäteen kirjallisia selostuksia juhlista. Toukokuun toisena sunnuntaina vietetään Suomessa tänäkin vuonna äitienpäivää. Juhlan juurrutti Suomeen 1900-luvun alkupuolella Kotikasvatusyhdistyksen pitkäaikainen voimahahmo, kouluneuvos Vilho Reima. Äitienpäivää vietetään nykyisin lukuisissa maissa ympäri maailmaa. Sen vietto on lähtöisin Yhdysvalloista, jossa äitinsä menettäneen Ann Jarvisin ehdotuksesta järjestettiin ensimmäinen muistojuhla kaikille äideille vuonna Tämän jälkeen äitienpäiväaate levisi nopeasti pitkin Yhdysvaltoja, ja se otettiin kansalliseksi juhlapäiväksi vuonna Hiljalleen äitienpäivän vietto alkoi levitä myös eri puolille maailmaa. Kansallisarkistoon vuonna 2011 luovutetusta Suomen Vanhempainliiton arkistosta ilmenee, että liiton edeltäjän Kotikasvatusyhdistyksen sihteeri Vilho Reima tutustui äitienpäivä-aatteeseen Amerikan-matkallaan vuonna Suomeen palattuaan hän yritti aluksi saada vaikutusvaltaisia henkilöitä innostumaan äitienpäivän vietosta, mutta asia ei vielä tuolloin saanut Kotikasvatusyhdistyksen ulkopuolella suurta kannatusta osakseen. Reima kirjoitti yhdistyksen julkaisemaan Koti-lehteen kahteen otteeseen kuvauksia amerikkalaisesta äitienpäiväkulttuurista. Vetoomus ei tuonut tulosta Tutustuttuaan myös ruotsalaiseen äitienpäiväperinteeseen Vilho Reima julkaisi vuonna 1918 Koti-lehdessä vetoomuksen, jonka otsikkona oli Äitien puolesta. Vetoomuksesta otettiin lisäksi lentolehtisen painos. Siinä Reima vetosi Suomen kansaan, jotta kansalaissodassa poikansa menettäneitä äitejä tuettaisiin ja lohdutettaisiin heidän suuressa surussaan. Lisäksi hän kehotti kaikkia omistamaan heinäkuun ensimmäisen sunnuntain äitienpäiväksi, jolloin muistettaisiin kaikkien kansalaissodassa kaatuneitten äitejä, Vilho Reiman sanoin vihollisienkin. Tästä kehotuksesta huolimatta vuonna 1918 äitienpäivää ei vielä vietetty yleisesti Suomessa. Kotikasvatusyhdistyksen arkistosta kuitenkin ilmenee, että ainakin Alavieskan kirkonkylän kansakoululla järjestettiin jo tuolloin äitienpäiväjuhla. Uusi yritys vuonna 1919 Edellisvuoden laimeasta vastaanotosta johtuen Kotikasvatusyhdistys kehotti vuoden 1919 Koti-lehden pääsiäisnumerossa lukijoita ehdottamaan sopivaa ajankohtaa äitienpäivän vietolle. Kirjoituksessa oli tällä kertaa päättäväinen sävy: Nyt aikoo Kotikasvatusyhdistys tämän kauniin ajatuksen läpi ajaa ja kysymys on vain siitä, mikä päivä vuodessa paraiten soveltuisi sanotuksi juhlapäiväksi. Saapuneissa kirjeissä ehdotettiin enimmäkseen jotakin kevään tai kesän sunnuntaita. Kotikasvatusyhdistyksen johtokunta päätti kokouksessaan , että saaduista ehdotuksista paras on toukokuun kolmas sunnuntai. Koska juhlan järjestäminen samana vuonna olisi ollut hankalaa, päätettiin äitienpäivää viettää vuonna 1919 poikkeuksellisesti syyskuun toisena sunnuntaina. Äitien työn merkitys esiin Äitienpäiväjuhla Sodankylän Unarin kansakoululla Kotikasvatusyhdistys piti tärkeänä, että uusi juhlapäivä tuotaisiin monella tavoin esiin. Se esitti toivomuksen, että äitienpäivänä papit huomioisivat saarnoissaan äitien työn merkityksen ja opettajat puhuisivat äitienpäivästä oppilailleen. Lisäksi Kotikasvatusyhdistys ohjeisti erityisesti nuorisoa järjestämään joka kylään juhlatilaisuuden, johon kaikki äidit oli kutsuttava Juhla löi itsensä läpi Vuonna 1919 äitienpäivää juhlittiin ensimmäistä kertaa yleisesti niin Helsingissä kuin sadoilla paikkakunnilla maaseudullakin. Esimerkiksi Paimion pitäjässä äitienpäiväjuhlaan osallistui noin 650 äitiä. Eri puolilla Suomea juhlia järjestivät useat järjestöt ja yhdistykset, kuten Martta-yhdistykset, nuorisoseurat, raittiusyhdistykset ja kristilliset työväenyhdistykset sekä seurakunnat. Selostusten mukaan juhlissa veisattiin virsiä, pidettiin puheita, lausuttiin runoja ja esitettiin musiikkiesityksiä. Kahvitarjoilu äideille kuului ilman muuta asiaan. Kotikasvatusyhdistys oli nyt onnistunut tehtävässään tuoda äitienpäivä Suomeen. Samalla yhdistyksessä kuitenkin ymmärrettiin, että tulevina vuosina oli tehtävä työtä perinteen jatkumiseksi, ettei juhlapäivää kohtaan virinnyt innostus pääsisi lopahtamaan. Yhdistys ohjeisti juhlien järjestäjiä Vuodesta 1920 lähtien Kotikasvatusyhdistys julkaisi joka kevät äitienpäiväohjelman, jossa oli malliksi muun muassa puheita, runoja, lauluja ja kertomuksia. Ohjelmavihkossa esitetyt puheet käsittelivät äidin suurta merkitystä perheessä ja yhteiskunnassa. Niin puheet kuin muukin ohjelmisto oli sävyltään uskonnollista, toimihan Kotikasvatusyhdistys kristillisen maailmankatsomuksen pohjalta. Lisäksi Koti-lehden huhtikuun numero julkaistiin erityisenä äitienpäivänumerona. Vuonna 1927 äitienpäivän ajankohtaa muutettiin vielä kerran: sitä aikaistettiin viikolla, jotta koulujen lukuvuoden päättäjäiset eivät osuisi niin lähelle. Siitä lähtien äitienpäivää on juhlittu nykyisellä paikallaan toukokuun toisena sunnuntaina. Teksti: Tuire Sirviö, tutkija, Kansallisarkisto Kuvat: Suomen Vanhempainliiton arkisto Ylempi kuva: Koti-lehden äitienpäivänumero vuodelta Alempi kuva: Kotikasvatusyhdistyksen painattama äitienpäiväkortti.

9 16 17 Villa Lantessa juhlistettiin Italian 150-vuotista taivalta Julkisen hallinnon yhteinen metatietopalvelu vireille Villa Lantessa Roomassa järjestettiin marraskuussa 2011 Italian valtion 150-vuotisjuhlan kunniaksi esitelmätilaisuus. Kansallisarkisto osallistui tapahtumaan kokoamalla asiakirjanäyttelyn, jonka teemana oli kansallisvaltioiden muotoutuminen Italian ja Suomen esimerkkien valossa. Italiassa juhlistettiin viime vuonna monin tavoin vuonna 1861 tapahtunutta maan yhdistymistä. Myös Rooman laaja kansainvälinen tiedeyhteisö huomioi merkkivuoden. Suomen Italian suurlähetystö organisoi yhteistyössä Suomen Rooman-instituutin kanssa tilaisuuden, jossa perehdyttiin Suomen ja Italian suhteisiin kansallisvaltioiden muotoutumisen aikakaudella 1800-luvun puolivälistä 1900-luvun alkupuolelle. Kansallisarkisto kokosi ja toteutti tapahtumaan aihetta käsitelleen asiakirjanäyttelyn. Yhteistyötahoina toimivat myös Svenska litteratursällskapet i Finland ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, joiden asiakirjoja sisältyi näyttelyaineistoon. hetkellisesti eräänlaisen nuorisoidolin asemasta ja rinnastettiin Runebergin Vänrikki Stoolin sankareihin. Myös yksilönäkökulma esillä Kolmanneksi Italian ja Suomen aikakauden yhteyksiä tarkasteltiin yksilönäkökulmasta. Esimerkiksi Runebergin perheellä oli erilaisia kontakteja Italiaan. Kansallisrunoilijan pojista kuvanveistäjä Walter asui pitkään Roomassa ja Lorenzo pyrki osallistumaan vapaaehtoisena Garibaldin joukkoihin. Molemmat olivat paikalla risorgimenton tapahtumien aikaan Roomassa. Näyttelyssä tuotiin esille myös muun muassa suomalaiseen garibaldisti Herman Liikaseen ja paavin zuavi-komppaniassa palvelleeseen Waldemar Beckeriin liittyviä asiakirjoja. teksti: Ville Kajanne, ylitarkastaja, Kansallisarkisto Artikkelin kirjoittaja koordinoi Villa Lantessa esillä olleen näyttelyn kokoamista. kansallisarkisto Valtiovarainministeriö on käynnistänyt julkisen hallinnon yhteistä metatietopalvelua koskevan esiselvityksen. Selvityksen päämääränä on tietojen yhteentoimivuus ja tietovarantojen tehokas hyödyntäminen. Esiselvityksen kohteena on julkisen hallinnon yhteisen metatietopalvelun toimintamalli, organisointi ja tarvittavat ratkaisut. Selvitystyötä tekevään työryhmään on nimetty asiantuntijoita valtionhallinnon eri tahoilta ja kunnista. Laadukkaat metatiedot ovat edellytys julkisen hallinnon tietovarantojen tehokkaalle hyödyntämiselle. Tietojärjestelmien tekninen yhteentoimivuus ei vielä takaa tietojen yhteentoimivuutta, löydettävyyttä ja yhdisteltävyyttä, sillä esteenä ovat tiedon erilaiset esitystavat, merkitykset, koodit ja termistöt. Jotta päästään julkisen hallinnon tietojen sujuvaan yhteiskäyttöön, on parannettava semanttista yhteentoimivuutta. Anne Kauhanen-Simanainen kertoi julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin suuntaviivoista helmikuussa Kansallisarkistossa. Presidentti avasi tilaisuuden Tilaisuus pidettiin Suomen tieteellisessä instituutissa Villa Lantessa, joka toimii 1500-luvun renessanssihuvilassa. Viisi suomalaista ja italialaista aihepiirin asiantuntijaa tarkasteli tapahtumassa italialais-suomalaista kansallisvaltiokehitystä eri näkökulmista. Tilaisuuden avasi Italian presidentti Giorgio Napolitano. Italiassa viime syksynä vallinneen hallituskriisin vuoksi presidentin läsnäolo tapahtumassa herätti hyvin huomiota paikallisessa mediassa. Kulttuuriadressi tsaarille Tapahtuman asiakirjanäyttely valotti aihetta kolmesta näkökulmasta. Suomalaisia kansallisuuspyrkimyksiä esitteli vuonna 1899 koottu Kulttuuriadressi, jossa kansainväliset tiedevaikuttajat 13 maasta vetosivat tsaariin Suomen perustuslaillisten oikeuksien säilyttämiseksi. Eniten allekirjoituksia adressiin oli saatu juuri Italiasta, 289 kappaletta. Italian risorgimento-liikkeen näkyvyyttä Suomessa käsittelivät asiakirjat, jotka liittyivät hallinnon aktiivisiin pyrkimyksiin sensuroida aiheen uutisointi. Varsinkin ylioppilasnuoriso nosti Italian tapahtumia esille ja pyrki niiden avulla edistämään kansallisia pyrkimyksiä. Liikkeen johtohahmoihin kuulunut Giuseppe Garibaldi nautti Näyttelyssä oli esillä muun muassa vuonna 1899 kerätty Kulttuuriadressi, jossa vedottiin Venäjän tsaariin Suomen perustuslaillisten oikeuksien puolesta. Taustalla vahva tahtotila ja laki Julkishallinnon tietovarantojen hyödyntämiseen on vahva yhteiskunnallinen tahtotila sekä Euroopan unionissa että kansallisesti. Julkisen sektorin tietojen avaamista ja uudelleenkäyttöä koskevat tavoitteet edellyttävät valtion ja kuntien tietojärjestelmiltä yhteisten pelisääntöjen mukaan tuotettuja metatietoja ja määrityksiä. Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta ( /634) edellyttää julkisen hallinnon yhteisiä kuvauksia ja määrityksiä yhteentoimivuuden toteuttamiseksi. Niitä ovat muun muassa yhteisesti ja koordinoidusti sovitut metatietomääritykset, sanastot, ontologiat, luokitukset ja koodistot. Lisäksi tarvitaan yhteiset ohjeet ja pelisäännöt näiden käytöstä. Euroopan unionin sähköisen hallinnon toimintasuunnitelmassa semanttinen yhteentoimivuus on mainittu välttämättömänä edellytyksenä julkishallinnon sähköisten palvelujen avoimelle ja joustavalle tarjonnalle. Työryhmän tehtävänä on laatia ehdotus Suomen julkisen hallinnon yhteisestä metatietopalvelun konseptista, sisällöstä ja palveluista. Lisäksi työryhmä tekee ehdotuksen näiden organisoinnista, vastuutahoista ja teknisistä ratkaisuista sekä ylläpidosta resurssi- ja kustannusarvioineen. Metatiedot edistävät tiedon hyötykäyttöä Tarkoitus on, että metatietopalvelun kautta valtion ja kuntien tietojärjestelmien tuottajat, kehittäjät ja suunnittelijat sekä itse tietojärjestelmät saisivat mahdollisimman helposti käyttöön yhteisen arkkitehtuurin mukaiset metatiedot ja niitä koskevat määritykset. Selvitystyö ei lähde liikkeelle tyhjästä. Sanastoja, ontologioita, koodistoja ja metatietomäärityksiä kehitetään ja pidetään yllä eri tahoilla. Metatietopalvelun kehittämistarpeita on tarkasteltava sähköisten palveluprosessien, asiakirjahallinnan, paikkatietojen, eri alojen tietopalvelujen ja erilaisten tietoaineistojen kannalta. On selvitettävä, miten koordinointi ja harmonisointi tulisi järjestää, mitä tulisi hoitaa keskitetysti ja miten varmistetaan palvelujen löytyvyys ja saatavuus. Tätä varten tarvitaan käsitys metatietoarkkitehtuurin kokonaisuudesta ja sen kehittämisestä eteenpäin. Esiselvitys tehdään vuoden 2012 aikana. Välituloksista tiedotetaan ja niiden kommentointiin järjestetään mahdollisuus. teksti: Anne Kauhanen-Simanainen, neuvotteleva virkamies, valtiovarainministeriö kuva: asko simanainen

10 18 19 Asiakirjat ja kartat kertovat asutus- ja elinkeinohistoriasta Etelä-Suomen maakirjataloihin ja kyliin perustuva kiinteä asutus on syntynyt rautakaudella, keskiajalla tai uuden ajan alussa. Asutus- ja elinkeinohistoriaa voidaan tutkia monien eri tieteenalojen menetelmin, mutta useimmiten lähtökohtana ovat erilaiset arkisto- ja karttalähteet. Rautakaudelta arkistolähteitä ei ole lainkaan ja keskiajaltakin vain niukasti. Niinpä asutushistorian selvitys aloitetaan yleensä 1500-luvun voudintileistä, lähinnä maakirjoista ja kirkollisista veroluetteloista. Voudintilien jatkona ovat 1630-luvulta alkavat läänintilit ja erityisesti henkikirjat. Suuresta osasta Etelä-Suomea voudintilien ja henkikirjojen tietoja on koottu Suomen asutuksen yleisluetteloon, josta on helppo seurata talojen asutuskehitystä vuodesta 1540 alkaen. Asutuksen yleisluettelon tietoja on käytettävä kriittisesti ja tarvittaessa tarkistettava tiedot alkuperäislähteestä. Isonvihan jälkeiseltä ajalta asutuksen yleisluetteloita on koottu enää vähän, mutta henkikirjojen sarjat jatkuvat Kansallisarkistossa lähes katkeamattomina aina 1970-luvulle asti. Niiden tietoja voidaan täydentää seurakuntien kirkonkirjojen avulla. tyisen informatiivisia ovat vuoden 1571 hopeaveroluettelot, joihin on tallennettu lähes jokaisen talon karja. Lisää tarkkoja tietoja saadaan ja 1630-lukujen karjaveroluetteloista sekä 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun maataloustilastoista. Perinteisten arkistolähteiden ohella paljon informaatiota tarjoavat historialliset kartat, esimerkiksi ja 1700-luvun maakirjakartat sekä ja 1800-lukujen isojakokartat. Karttojen selitykset kuvaavat niiden laadintahetken tilannetta, mutta yksityiskohtaisella tarkastelulla voidaan löytää viitteitä paljon aiemmin autioituneista ja kadonneista taloista. Mitä vanhempia kartat ovat, sitä vähemmän maisema ja maankäyttö oli ehtinyt muuttua sitten 1540-luvun eli vanhimpien maakirjojen ajan. Uudisasutus oli 1500-lopulla ja 1600-luvun alussa minimaalista, päinvastoin suuri osa Etelä-Suomen taloista autioitui sotien, verorasituksen ja viilenneen ilmaston vuoksi. Esimerkkinä Hangon kylä Suomen eteläisimmässä kolkassa Hangon kylä tarjoaa hyvän esimerkin asiakirjoja ja historiallisia karttoja yhdistämällä saadun informaation tarjoamista mahdollisuuksista. Kylän talot ja tonttimaat sijaitsivat nykyisen kaupunkialueen pohjoislaidalla. Pitkää ketjua tulkiten voidaan rekonstruoida kylän kehitys keskiajan lopulta 2000-luvulle asti. Hanko on aina ollut eräänlainen purjehdusreittien solmukohta. Tämän ansiosta kylän asukkaat eivät ole olleet riippuvaisia pelkästään kalastuksen ja maatalouden tarjoamasta elannosta. Merenkulkijat ovat pysähtyneet kylän edustalla olevissa satamissa ja ankkuripaikoilla luotsia kysyen ja suotuisia tuulia odottaen. Arkeologia täydentää kuvaa Tänä päivänä useimmat Hangon kylän taloista ovat ehtineet kadota, mutta arkeologian menetelmin niistä ja kylän historiasta on saatu lisää tietoa. Vuosina Hangossa tehtiin arkeologisia kaivauksia, joiden suunnittelussa kirjalliset lähteet ja historialliset kartat ovat olleet korvaamaton apu. Kaivausten tuloksena voidaan todeta, että kylä on saanut asutuksensa jo viikinkiajalla eli lähes 500 vuotta ennen kuin siitä löytyy kirjallisia mainintoja. Kenttätutkimukset ovat keskittyneet kylän keskellä olleelle Gunnarsängenille. Nimensä niitty on saanut Gunnarsin talosta, jonka viimeisin Gunnar-niminen isäntä mainitaan 1500-luvun puolivälissä. Paikalta on löytynyt ja 1300-lukujen rakennuksia ja muinaispeltoa. Toinen tärkeä kaivauskohde on kylän pohjoisosan 1600-luvun alussa autioitunut tontti, joka on nykyisin Lasten puisto -nimisen puistoalueen keskellä. Siellä on niin keskiaikaisten rakennusten jäänteitä kuin jopa rautakauteen ulottuvia muinaisjäännöksiä. Kiinteän asutuksen ohella Hangon kylässä oli 1600-luvun puoliväliin asti käytetty kappeli. Sen hautausmaata tutkittiin vuonna 2006, ja löytyneiden luiden DNA-tutkimus on alkanut aivan äskettäin. Odotamme jännityksellä, mitä se paljastaa kylän asukkaiden ja muiden Suomen mantereen eteläisimmässä kärjessä luvuilla menehtyneiden perimästä ja juurista. teksti ja kuva: Georg Haggrén, dosentti, Helsingin yliopisto Asutushistorian seuraaminen mikrotasolla on mahdollista, joskin varsin työlästä. Monesta talosta isäntien jatkumo ja yhteisön historia saadaan rekonstruoitua 1540-luvulta nykypäiviin asti. Kartat paljastavat paljon Myös maakirjat ja monet muut veroluettelot tarjoavat tietoa kylien ja talojen elinkeinohistoriasta, muun muassa peltoviljelyksestä. Eri- kansallisarkisto Hangosta on keskiajalta muutama, lähinnä merenkulkuun liittyvä maininta. Kylän asutuksesta kertoo epäsuorasti vuoden 1451 veroluettelo, jossa mainitaan Hangö bol eli Hangon verokunta. Voudintileistä näemme, että kylässä oli 1500-luvun puolivälissä seitsemän taloa. Niistä neljä autioitui viimeistään 1600-luvun alussa. Osa asutettiin uudelleen 1600-luvulla kahden kadotessa kokonaan. Maanmittari Hans Hansson laati useimmista Tenholan pitäjän kylistä kartan vuonna 1647, niin myös Hangosta. Tässä vanhimmassa kylää kuvaavassa kartassa on enää viisi taloa ja niistäkin vain kaksi asuttuna. Samuel Broteruksen kartassa vuodelta 1705 nähdään, kuinka kylän rakenne on ehtinyt vakiintua. Nyt asuttuna oli neljä taloa. Peltoja analysoimalla ja vuoden 1647 kartan tietoja hyväksi käyttäen voidaan päätellä, missä osa kadonneista taloista on sijainnut. Kehitys keskiajalta nykypäivään Hangon kylän karttamateriaali on poikkeuksellisen runsas. Sieltä löytyy vielä geometrinen kartta vuodelta 1748 ja isojaon yhteydessä vuonna 1848 laadittu kartta. Kylän keskiaikainen rakenne hahmottuu Hangon kylästä vuonna 1705 piirretty karttakuva. yhä 1800-luvun puolivälin kartassa, johon puolestaan voidaan yhdistää 1900-luvun alkupuolen aineistot muistitietoineen ja valokuvineen. Hangon kappelin hautausmaan tutkimukset käynnissä vuonna Blankettin isovanhemmat David ja Malke Mirmovitsch.

11.10.2013 Tekijän nimi

11.10.2013 Tekijän nimi 11.10.2013 Tekijän nimi Arkkitehtuuri kehittämisen välineenä Kokonaisarkkitehtuuri hallitun muutoksen avaimena Etelä-Savon maakuntaliitto 10.10.2013 Markku Nenonen Tutkijayliopettaja Mikkelin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

AHAA-palvelu ja Finnan räätälöinti 11.11.2014

AHAA-palvelu ja Finnan räätälöinti 11.11.2014 AHAA-palvelu ja Finnan räätälöinti 11.11.2014 MIKÄ ON AAHA? AHAA on arkistoille suunnattu palvelu ja työkalu arkistokuvailun toteuttamiseksi Arkistoille palvelu tarjoaa työkalun aineistojen kuvailuja järjestämisprosessin

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto ja arkistopalvelut

Kansallinen digitaalinen kirjasto ja arkistopalvelut Kansallinen digitaalinen kirjasto ja arkistopalvelut Tiedon saatavuus ja tutkimuksen vapaus KAM-juridisen yhteistyöryhmän seminaari Arkistoneuvos Jaana Kilkki, Kansallisarkisto 12.12.2011 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Arkistoaineistojen sisällönkuvailu

Arkistoaineistojen sisällönkuvailu Arkistoaineistojen sisällönkuvailu Suomen yliopistokirjastojen neuvosto Sisällönkuvailuverkoston Sisällönkuvailupäivä 22.11.2013 Kenneth Ahlfors Arkistokuvailu Arkistokuvailun ominaispiirre on, että tietovarannon

Lisätiedot

Asiakirjahallinnon ja arkistoalan tarjoamat työmahdollisuudet

Asiakirjahallinnon ja arkistoalan tarjoamat työmahdollisuudet Asiakirjahallinnon ja arkistoalan tarjoamat työmahdollisuudet Tampereen yliopisto, työelämäpäivä 24.4.2012 Kehittämispäällikkö Armi Helenius, Kansallisarkisto Alan keskeiset työtehtävät Arkistotoimea ja

Lisätiedot

Arkistolaitos ja avoin tieto. Kohti avointa ja kestävää tietoa -seminaari 21.11.2014 Mikkelin ammattikorkeakoulu Tytti Voutilainen

Arkistolaitos ja avoin tieto. Kohti avointa ja kestävää tietoa -seminaari 21.11.2014 Mikkelin ammattikorkeakoulu Tytti Voutilainen Arkistolaitos ja avoin tieto Kohti avointa ja kestävää tietoa -seminaari 21.11.2014 Mikkelin ammattikorkeakoulu Tytti Voutilainen Avoimuus on keskeisin arvo Arkistolaitos edistää hyvän tiedonhallintatavan

Lisätiedot

Arkistoala historioitsijan työllist

Arkistoala historioitsijan työllist Arkistoala historioitsijan työllist llistäjänä Projektipää äällikk llikkö Tomi Rasimus Kansallisarkisto Esityksen sisältö Oma opiskelu ja työura Arkistoista historioitsijan työpaikka? Arkistoammattilaisen

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto: katsaus kokonaisuuteen

Kansallinen digitaalinen kirjasto: katsaus kokonaisuuteen Kansallinen digitaalinen kirjasto: katsaus kokonaisuuteen Minna Karvonen Kirjastojen tietojärjestelmät -koulutuspäivät 20.9.2012 Kansallinen digitaalinen kirjasto: taustaa Hallitusohjelman kirjaukset:

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus. Digiajasta ikuisuuteen -seminaari 13.12.2011 Minna Karvonen

Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus. Digiajasta ikuisuuteen -seminaari 13.12.2011 Minna Karvonen Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus Digiajasta ikuisuuteen -seminaari 13.12.2011 Minna Karvonen Kansallinen digitaalinen kirjasto: taustaa Hallitusohjelma: Kirjastoja kehitetään vastaamaan

Lisätiedot

HE 66/2007 vp. on tarkoitus siirtää vuoden 2008 alusta lukien arkistolaitoksen yhteyteen. Lakiin ehdotetaan tehtäväksi lisäksi tekninen muutos,

HE 66/2007 vp. on tarkoitus siirtää vuoden 2008 alusta lukien arkistolaitoksen yhteyteen. Lakiin ehdotetaan tehtäväksi lisäksi tekninen muutos, HE 66/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi arkistolain 1 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan arkistolakia muutettavaksi siten, että siitä poistettaisiin

Lisätiedot

Miksi arkisto järjestetään?

Miksi arkisto järjestetään? Yksityisarkistot Yksityinen arkisto On arkistonmuodostaja On sen tehtävien hoidosta kertyvien asiakirjojen kokonaisuus On ainutkertainen On historiallinen todistusarvo Asiakirjahallinto/RB 2 Miksi arkisto

Lisätiedot

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012 Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen

Lisätiedot

Valtionhallinnon lausuntoprosessin kehittäminen ja digitaalinen tietojen hallinta Digitaaliseen tietojen hallintaan Sotu seminaari 29.11.

Valtionhallinnon lausuntoprosessin kehittäminen ja digitaalinen tietojen hallinta Digitaaliseen tietojen hallintaan Sotu seminaari 29.11. Valtionhallinnon lausuntoprosessin kehittäminen ja digitaalinen tietojen hallinta Digitaaliseen tietojen hallintaan Sotu seminaari 29.11.2013 Markku Nenonen Tutkijayliopettaja Mamk Lähtökohdat ja tausta

Lisätiedot

Rakennetun kulttuuriympäristön tutkimusraportit Museoviraston arkistossa

Rakennetun kulttuuriympäristön tutkimusraportit Museoviraston arkistossa Rakennetun kulttuuriympäristön tutkimusraportit Museoviraston arkistossa Yli-intendentti Jutta Kuitunen Arkisto- ja arkeologiset kokoelmat Arkisto ja tietopalvelut 29.10.2013 Museoviraston arkisto Museovirasto

Lisätiedot

Tekstin digitointi Kansallisarkistossa

Tekstin digitointi Kansallisarkistossa Tekstin digitointi Kansallisarkistossa 19.11.2009 ISTVÁN KECSKEMÉTI yksikönjohtaja, FT Tehtävä Arkistolaitoksen tehtävänä on varmistaa kansalliseen kulttuuriperintöön kuuluvien asiakirjojen säilyminen

Lisätiedot

Selvitys sähköisen arkistoinnin haasteista

Selvitys sähköisen arkistoinnin haasteista TOIMINTA JA HALLINTO 2006:32 Selvitys sähköisen arkistoinnin haasteista Käräjäoikeuksien tilanteen kartoitus OIKEUSMINISTERIÖN TOIMINTA JA HALLINTO 2006:32 Selvitys sähköisen arkistoinnin haasteista Käräjäoikeuksien

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus

Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus Opetus- ja kulttuuriministeriön toimialan tietohallinnon yhteistyökokous 25.5.2011 Kansallinen digitaalinen kirjasto: taustaa Kansallinen tietoyhteiskuntastrategia

Lisätiedot

Historialliset kartat verkossa. Jari Järvinen JY, Multimediaopintokokonaisuus

Historialliset kartat verkossa. Jari Järvinen JY, Multimediaopintokokonaisuus Historialliset kartat verkossa Jari Järvinen JY, Multimediaopintokokonaisuus Taustaa Jyväskylän yliopiston historian laitoksella 90- luvun puolivälissä virinnyt kiinnostus vanhojen historiallisten karttojen

Lisätiedot

SVM osallistuu Museoviraston vetämään hankkeeseen valokuvaaineistojen

SVM osallistuu Museoviraston vetämään hankkeeseen valokuvaaineistojen Kauden 2012 2014 valtakunnallisen toiminnan päätavoitteet: 1. Museon kokoelmien tuominen verkkoon 2. Museon osallistuminen asiantuntijana Museoviraston vetämään Museo 2015 -hankkeeseen, jossa luodaan valtakunnallista

Lisätiedot

PÄÄTÖS VALTION AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN ASIAKIRJOJEN PYSYVÄ SÄILYTYS

PÄÄTÖS VALTION AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN ASIAKIRJOJEN PYSYVÄ SÄILYTYS 3.8.2009 AL/8001/07.01.01.03.01/2009 1(5) VALTION AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN ASIAKIRJOJEN PYSYVÄ SÄILYTYS Arkistolaitoksen päätös asiakirjojen pysyvästä säilytyksestä Arkistolaitos ilmoittaa arkistolain

Lisätiedot

Avoinyliopisto.fi -verkkopalvelu CSC:n palvelut

Avoinyliopisto.fi -verkkopalvelu CSC:n palvelut Avoinyliopisto.fi -verkkopalvelu CSC:n palvelut Avointen yliopistojen neuvottelupäivät 12.-13.10.2011 Soile Pylsy, CSC CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy CSC IT Center for Science Ltd. Puhuja? Soile

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto: tilannekatsaus

Kansallinen digitaalinen kirjasto: tilannekatsaus Suomen VIII Arkistopäivät 18.5.2010 Jyväskylässä Kansallinen digitaalinen kirjasto: tilannekatsaus Suunnittelija Tapani Sainio www.kdk2011.fi Kansallinen digitaalinen kirjasto parantaa kirjastojen, arkistojen

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto

Kansallinen digitaalinen kirjasto Kansallinen digitaalinen kirjasto 25.9.2008 Minna Karvonen Kansallinen digitaalinen kirjasto hankkeen tausta Kansalliset linjaukset velvoittavat kirjastojen, arkistojen ja museoiden tietovarantojen digitoinnin

Lisätiedot

Tutkijatapaaminen 11.5.2012

Tutkijatapaaminen 11.5.2012 Tutkijatapaaminen 11.5.2012 Arkistolaitoksen digitointitoiminta FT István Kecskeméti, yksikönjohtaja Digitoinnin periaatteita Arkistolaitoksen digitoinnin kohteena ovat selkeät asiakirjakokonaisuudet,

Lisätiedot

KAMUT - yhteistyö oululaisittain

KAMUT - yhteistyö oululaisittain KAMUT - yhteistyö oululaisittain KAMUT = Kirjastot, arkistot ja museot Päivi Kytömäki Oulun yliopiston kirjasto Mistä tarpeesta yhteistyö syntyi? V. 2003 vertaisryhmän haku Oulun muista muistiorganisaatioista

Lisätiedot

VAPA. Sähköisen säilyttämisen palvelu [ESITYSAINEISTO] 29.10.2012

VAPA. Sähköisen säilyttämisen palvelu [ESITYSAINEISTO] 29.10.2012 VAPA Sähköisen säilyttämisen palvelu [ESITYSAINEISTO] 29.10.2012 Sisältö VAPA kokonaiskuva Siirto- ja säilytyssopimus Aineiston käyttö VAPAsta Milloin VAPA-asiakkaaksi? VAPAn käyttöönotolla kustannussäästöjä

Lisätiedot

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri JHKA

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri JHKA Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri JHKA Tilanne 2.10.2012 neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri on rakenne, jonka

Lisätiedot

KDK Kansallinen digitaalinen kirjasto

KDK Kansallinen digitaalinen kirjasto KDK - Kansallinen digitaalinen kirjasto Vesa Hongisto 7.12. www.kdk2011.fi KDK Kansallinen digitaalinen kirjasto Lähtökohta Kokonaisarkkitehtuuri Asiakasliittymä Digitaalinen pitkäaikaissäilytys Hallintomalli

Lisätiedot

Keskitetty digitaalisen säilyttämisen palvelu osana KDK arkkitehtuuria. 10.11.2014 Kimmo Koivunen CSC Tieteen tietotekniikan keskus

Keskitetty digitaalisen säilyttämisen palvelu osana KDK arkkitehtuuria. 10.11.2014 Kimmo Koivunen CSC Tieteen tietotekniikan keskus Keskitetty digitaalisen säilyttämisen palvelu osana KDK arkkitehtuuria 10.11.2014 Kimmo Koivunen CSC Tieteen tietotekniikan keskus Metatieto Objektihaku Siirtopaketti Jakelupaketti Kansallinen digitaalinen

Lisätiedot

T.E.H.D.A.S. Arkisto. Kokemuksia performanssitaiteen arkistoinnista. Juha Mehtäläinen

T.E.H.D.A.S. Arkisto. Kokemuksia performanssitaiteen arkistoinnista. Juha Mehtäläinen T.E.H.D.A.S. Arkisto Kokemuksia performanssitaiteen arkistoinnista Juha Mehtäläinen Miksi arkistoida? Koska arkistoitavaa materiaalia on Performanssitaidetta halutaan kuvata - uutta aineistoa syntyy koko

Lisätiedot

POSION KUNNAN ASIAKIRJAHALLINNON JA ARKISTOTOIMEN TOIMINTAOHJE 1. YLEISTÄ...2 2. ASIAKIRJAHALLINNON TEHTÄVÄT...2

POSION KUNNAN ASIAKIRJAHALLINNON JA ARKISTOTOIMEN TOIMINTAOHJE 1. YLEISTÄ...2 2. ASIAKIRJAHALLINNON TEHTÄVÄT...2 1 POSION KUNNAN ASIAKIRJAHALLINNON JA ARKISTOTOIMEN TOIMINTAOHJE 1. YLEISTÄ...2 2. ASIAKIRJAHALLINNON TEHTÄVÄT...2 3. ASIAKIRJAHALLINNON ORGANISOINTI JA VASTUUT...2 3.1. Asiakirjahallintoa johtavan viran-/toimenhaltijan

Lisätiedot

Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi

Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi Projektipäällikkö Ville Meloni Forum Virium Helsinki 5.4.2011 Hankkeen yhteenveto Avataan Helsingin seutua koskevaa tietoa kaikkien

Lisätiedot

Kokemuksia ekam-yhteistyöstä

Kokemuksia ekam-yhteistyöstä Ei oikeutta maassa saa, ken itse sit ei hanki 5.6.2009 Kokemuksia ekam-yhteistyöstä Kansalliskirjasto Minna Kaukonen sisällysluettelo 1. Kansallinen digitointikeskus 2. ekam-yhteistyö 3. ekam ja KDK -

Lisätiedot

KDK:n ajankohtaiset kuulumiset

KDK:n ajankohtaiset kuulumiset KDK:n ajankohtaiset kuulumiset 17.5.2011 Valtakunnalliset museopäivät, Turku Tapani Sainio Kansalliskirjasto www.kdk2011.fi Kansallinen digitaalinen kirjasto parantaa kirjastojen, arkistojen ja museoiden

Lisätiedot

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään?

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Informaatio- ja tietoteknologiaoikeuden professori Tomi Voutilainen 1 Sähköinen hallinto Sähköiset palvelut ja tietojärjestelmät Palveluiden käyttäjät

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON JA EDUSKUNNAN YHTEISTEN ASIAKIRJOJEN JA NIIHIN RINNASTETTAVIEN TIETOAINEISTOJEN PYSYVÄ SÄILYTYS

VALTIONEUVOSTON JA EDUSKUNNAN YHTEISTEN ASIAKIRJOJEN JA NIIHIN RINNASTETTAVIEN TIETOAINEISTOJEN PYSYVÄ SÄILYTYS 1(5) VALTIPA Kirjeenne 22.5.2012 Kansallisarkistoon VALTIONEUVOSTON JA EDUSKUNNAN YHTEISTEN ASIAKIRJOJEN JA NIIHIN RINNASTETTAVIEN TIETOAINEISTOJEN PYSYVÄ SÄILYTYS Valtioneuvoston tietopalvelujen yhteistyöverkosto

Lisätiedot

Arvoisa juhlayleisö, Mitä tämä voi olla käytännössä?

Arvoisa juhlayleisö, Mitä tämä voi olla käytännössä? 1 Opetusministeri Sari Sarkomaa Historiallisen sanomalehtikirjaston esittelytilaisuus Kansalliskirjastossa (juhlapuhe ja Historiallisen Sanomalehtikirjaston avaus) Aika: 20.11.2007. Tilaisuus alkaa klo

Lisätiedot

Tietohallinnon uudistuksia ja haasteita sähköisen hallinnon näkökulma viranomaisten asiakirjojen pysyvään säilyttämiseen

Tietohallinnon uudistuksia ja haasteita sähköisen hallinnon näkökulma viranomaisten asiakirjojen pysyvään säilyttämiseen Tietohallinnon uudistuksia ja haasteita sähköisen hallinnon näkökulma viranomaisten asiakirjojen pysyvään säilyttämiseen Anne Kauhanen-Simanainen 11.6.2014 Mitä sähköisellä hallinnolla tavoitellaan? tehokkaampia

Lisätiedot

Kirjastoverkkopalvelut-TOSU 2012 Kärki- ja kehittämishankkeet. Kristiina Hormia-Poutanen Sektorikokous 17.1.2012

Kirjastoverkkopalvelut-TOSU 2012 Kärki- ja kehittämishankkeet. Kristiina Hormia-Poutanen Sektorikokous 17.1.2012 Kirjastoverkkopalvelut-TOSU 2012 Kärki- ja kehittämishankkeet Kristiina Hormia-Poutanen Sektorikokous 17.1.2012 KDK-Asiakasliittymä Konsortion toiminnan kehittäminen OS-ohjelmistoratkaisujen kartoitus,

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

Miten muistiorganisaatiot voivat olla yhteistyössä? ekam (e-kirjastot, -arkistot, -museot) - Muisti 2 KULDI laajennettu digitointiyhteistyöryhmä

Miten muistiorganisaatiot voivat olla yhteistyössä? ekam (e-kirjastot, -arkistot, -museot) - Muisti 2 KULDI laajennettu digitointiyhteistyöryhmä Muistio Miten muistiorganisaatiot voivat olla yhteistyössä? ekam (e-kirjastot, -arkistot, -museot) - Muisti 2 KULDI laajennettu digitointiyhteistyöryhmä aika: 9.9.2003 klo 13.00 15.50 paikka: Suomalaisen

Lisätiedot

Espoon arkkitehtuurin kehittäminen - Tiedonhallinta ja arkkitehtuuri kaupungin näkökulmasta

Espoon arkkitehtuurin kehittäminen - Tiedonhallinta ja arkkitehtuuri kaupungin näkökulmasta Espoon arkkitehtuurin kehittäminen - Tiedonhallinta ja arkkitehtuuri kaupungin näkökulmasta Arkistosektorin KDK- yhteistyöverkosto 10.11.2014 Marko Kukkonen, Konserniesikunta - Tietohallinto Kokonaisarkkitehtuuri

Lisätiedot

Sähköisen arkistoinnin reunaehdot

Sähköisen arkistoinnin reunaehdot Sähköisen arkistoinnin reunaehdot Kuntien ja Maanmittauslaitoksen kiinteistötehtävien koulutuspäivä 17.9.2013 Mikko Eräkaski, kehittämispäällikkö Kansallisarkisto Arkistolaitos Mitä tarkoittaa sähköinen

Lisätiedot

Hallinnon tietoympäristön muuttuminen ja sähköinen säilyttäminen

Hallinnon tietoympäristön muuttuminen ja sähköinen säilyttäminen Hallinnon tietoympäristön muuttuminen ja sähköinen säilyttäminen Valtio expo 20.5.2014 Mikko Eräkaski, kehittämispäällikkö Kansallisarkisto Haaste: Information Tsunami : Gartner Says One Third of Fortune

Lisätiedot

Tilastoarkisto. Arkistoaineistoille uusi elämä. Tilastokeskuksen asiakasaamu Uudet ja vanhat tilastot avautuvat 5.12.2012

Tilastoarkisto. Arkistoaineistoille uusi elämä. Tilastokeskuksen asiakasaamu Uudet ja vanhat tilastot avautuvat 5.12.2012 Tilastoarkisto Arkistoaineistoille uusi elämä Tilastokeskuksen asiakasaamu Uudet ja vanhat tilastot avautuvat 5.12.2012 5.12.2012 Tilastokirjasto / Tilastoarkisto 1 - - Päätearkisto on asiakirjojen taivas,

Lisätiedot

VIEREMÄN KUNNAN ASIAKIRJAHALLINNON JA ARKISTOTOIMEN TOIMINTAOHJE

VIEREMÄN KUNNAN ASIAKIRJAHALLINNON JA ARKISTOTOIMEN TOIMINTAOHJE VIEREMÄN KUNTA 1 VIEREMÄN KUNNAN ASIAKIRJAHALLINNON JA ARKISTOTOIMEN TOIMINTAOHJE 1 ASIAKIRJAHALLINTO JA ARKISTOTOIMI VIEREMÄN KUNNASSA Vieremän kunnan asiakirjahallinnon ja arkistotoimen tulee noudattaa

Lisätiedot

ASIAKASLIITTYMÄ. Erikoiskirjastokokous 21.10.2009. Ari Rouvari Kansalliskirjasto

ASIAKASLIITTYMÄ. Erikoiskirjastokokous 21.10.2009. Ari Rouvari Kansalliskirjasto ASIAKASLIITTYMÄ Erikoiskirjastokokous 21.10.2009 Ari Rouvari Kansalliskirjasto AGENDA Mikä asiakasliittymä? Mitä asiakkaille? Mitä kirjastoille, museoille ja arkistoille? Miten? Asiakasliittymän ja yhteisluettelon

Lisätiedot

Tampereen yliopiston arkistotoimen johtosääntö

Tampereen yliopiston arkistotoimen johtosääntö 18.11.2005 1/6 Tampereen yliopiston arkistotoimen johtosääntö Tampereen yliopiston hallitus 18.11.2005 hyväksynyt Kansleri 7.12.2005 vahvistanut Yliopiston arkistotoimi 1 Tampereen yliopiston arkistotoimessa

Lisätiedot

Kansalliskirjaston ATThankkeet

Kansalliskirjaston ATThankkeet Kansalliskirjaston ATThankkeet Esa-Pekka Keskitalo Asiantuntijaseminaari 28.4.2015 Avoin tiede tarkoittaa avoimien toimintamallien käyttämistä tieteellisessä tutkimuksessa. Keskeinen tavoite on tutkimustulosten,

Lisätiedot

Kuntoinventoinnin perusteet

Kuntoinventoinnin perusteet Kuntoinventoinnin perusteet Ennaltaehkäisevä konservointi, Mobilia 20.-21.4. Anne Vesanto, Konservointikeskus, Jyväskylä Kuntoinventointi Osa suunnitelmallista kokoelmainventointia: objektin olemassaolo;

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

JULKISEN HALLINNON METATIETOPALVELUN ESISELVITYKSEN HANKESUUNNI- TELMA (PÄIVITETTY 8.6.2012)

JULKISEN HALLINNON METATIETOPALVELUN ESISELVITYKSEN HANKESUUNNI- TELMA (PÄIVITETTY 8.6.2012) HAREnro VALTIOVARAINMINISTERIÖ HANKEHALLINTA VM87:00/2011 Julkisen hallinnon ICT-toiminto Hankesuunnitelma 8.6.2012 JULKISEN HALLINNON METATIETOPALVELUN ESISELVITYKSEN HANKESUUNNI- TELMA (PÄIVITETTY 8.6.2012)

Lisätiedot

Ehdotus Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaan: Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kalenteri

Ehdotus Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaan: Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kalenteri Ehdotus Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaan: Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kalenteri Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kalenteri tuo esille lapset ja nuoret taiteen tekijöinä Ohjelmaidea, tarkoitus ja kohderyhmät

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA

VIESTINTÄSUUNNITELMA 1 (5) ETELÄ-KARJALAN KUNTARAKENNESELVITYS Kuntajohtajien työvaliokunta 17.12.2013 Ohjausryhmä 21.1.2014 Sisältö 1. TAUSTAA JA SELVITYKSEN ORGANISOINTI... 2 2. VIESTINNÄN TAVOITE JA VASTUUT... 2 Tavoite

Lisätiedot

Museoiden keskustelutilaisuus 20.8.2009. Kansalliskirjasto Museovirasto Arkistolaitos

Museoiden keskustelutilaisuus 20.8.2009. Kansalliskirjasto Museovirasto Arkistolaitos Museoiden keskustelutilaisuus 20.8.2009 Kansalliskirjasto Museovirasto Arkistolaitos AGENDA Mikä KDK:n asiakasliittymä? Mitä asiakkaat siitä saavat? tiedonhaku Palvelut Europeana ja muut ulkoiset järjestelmät

Lisätiedot

SAAMELAINEN NUORISO. Interreg IVA Pohjoinen 1.5.2009-30.4.2011

SAAMELAINEN NUORISO. Interreg IVA Pohjoinen 1.5.2009-30.4.2011 SAAMELAINEN NUORISO Interreg IVA Pohjoinen 1.5.2009-30.4.2011 PROJEKTIN LÄHTÖKOHTIA Saamelaista kulttuuria tallentavat erikoismuseot Pohjoismaissa halusivat tallentaa nykysaamelaista kulttuuria kokoelmiinsa

Lisätiedot

Sähköinen asianhallinta Onko tietojen hallinta mukana

Sähköinen asianhallinta Onko tietojen hallinta mukana Sähköinen asianhallinta Onko tietojen hallinta mukana Asiakirjahallinnasta tietojen hallintaan, seminaari 4.10.2012/ Katariina Ryhänen, Kuntien Tiera Oy Sisältö: 1. Kuntien Tiera Oy:n yleisesittely 2.

Lisätiedot

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007 1(6) Aika 13.6.2007 Paikka Läsnä Asianajotoimisto Fredman & Månsson Mikko Salo, hallituksen puheenjohtaja Une Tyynilä, pääsihteeri Matti Hietanen, hallituksen jäsen Jan Hjelt, hallituksen jäsen Salla Korhonen,

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot riitta.prittinen-maarala@rko.fi puh. 050 4691 946

Lisätiedot

Pitkäaikaissäilytys lainsäädännön näkökulma. Jorma Waldén 6.5.2013

Pitkäaikaissäilytys lainsäädännön näkökulma. Jorma Waldén 6.5.2013 Pitkäaikaissäilytys lainsäädännön näkökulma Jorma Waldén 6.5.2013 Yleiskuva Säilytysvelvollisuus laitoksen tehtävien ja toiminnan kautta sisältää pitkäaikaissäilytyksen kulttuuri- ja tiedepoliittiset linjaukset,

Lisätiedot

Digitalisaatio ja älykkäät ratkaisut parantavat maailmaa ministeriönäkökulma. LifeData-hankkeen loppuseminaari 1.12.

Digitalisaatio ja älykkäät ratkaisut parantavat maailmaa ministeriönäkökulma. LifeData-hankkeen loppuseminaari 1.12. Digitalisaatio ja älykkäät ratkaisut parantavat maailmaa ministeriönäkökulma LifeData-hankkeen loppuseminaari 1.12.2015 Laura Höijer Digitalisaatio - Toimintatapojen uudistamista, sisäisten prosessien

Lisätiedot

Aika: Tiistaina 16.2.2010 klo 8.00 Paikka: Turun seudun musiikkiopisto, Mestarinkatu 2, Turku. 3 kerros.

Aika: Tiistaina 16.2.2010 klo 8.00 Paikka: Turun seudun musiikkiopisto, Mestarinkatu 2, Turku. 3 kerros. Turun seudun musiikkiopiston kannatusyhdistys- Understödsföreningen för Åbonejdens musikinstitut Mestarinkatu 2, 20810 Turku Hallituksen kokous 1/2010 Aika: Tiistaina 16.2.2010 klo 8.00 Paikka: Turun seudun

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot Kehityskasvatushanke (RKO/Kepa) riitta.prittinen-maarala@rko.fi

Lisätiedot

MAAKUNTAKIRJASTO- TOIMINTA 2007-2012 PORIN KAUPUNGINKIRJASTO- SATAKUNNAN MAAKUNTAKIRJASTO

MAAKUNTAKIRJASTO- TOIMINTA 2007-2012 PORIN KAUPUNGINKIRJASTO- SATAKUNNAN MAAKUNTAKIRJASTO MAAKUNTAKIRJASTO- TOIMINTA 2007-2012 PORIN KAUPUNGINKIRJASTO- SATAKUNNAN MAAKUNTAKIRJASTO 24.1.2007 MAAKUNTAKIRJASTOTOIMINTA KIRJASTOSTRATEGIASSA 2006-2012 Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjaston

Lisätiedot

ITS Finland esiselvitys

ITS Finland esiselvitys ITS Finland esiselvitys Raine Hautala VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Liikenne- ja viestintäministeriö VTT Jussa Consulting Traficon Oy SysOpen Oyj Raine Hautala # 1 Taustaa Liikennetelematiikan merkitys

Lisätiedot

tarua vai totta 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Mirjam Heikkinen Helsingin kaupunki

tarua vai totta 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Mirjam Heikkinen Helsingin kaupunki Asiakasystävällinen älli ja ylläpidettävä verkkopalvelu tarua vai totta 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Leila Oravisto Mirjam Heikkinen Helsingin kaupunki Haasteet Kunnilla on palveluja vauvasta vaariin

Lisätiedot

Sähköiset palvelut - Isäntä ja renki

Sähköiset palvelut - Isäntä ja renki Sähköiset palvelut - Isäntä ja renki Projektikoordinaattori Minna Vänskä, Helsingin yliopisto Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät To 1.10.2009 6.10.2009 1 Sähköisiä palveluja asiakkaille Opintojen haku

Lisätiedot

ASIAKIRJAHALLINNON JA ARKISTOTOIMEN PERUSKURSSI

ASIAKIRJAHALLINNON JA ARKISTOTOIMEN PERUSKURSSI ASIAKIRJAHALLINNON JA ARKISTOTOIMEN PERUSKURSSI Aika: 5.-8.3.2012 Loppukuulustelu 16.3.2012 klo 9.00 10.30 Paikka: Kansallisarkisto, päätalon luentosali (Rauhankatu 17) Siltavuoren toimipisteen luentosali

Lisätiedot

Auditorio Präntöö, Valtion virastotalo, Wolffintie 35, Vaasa

Auditorio Präntöö, Valtion virastotalo, Wolffintie 35, Vaasa 23.5.2011 ASIAKIRJAHALLINNON JA ARKISTOTOIMEN PERUSKURSSI Aika: 28.9. 29.9. ja 12.10. 13.10.2011 Paikka: Luennoitsijat: Auditorio Präntöö, Valtion virastotalo, Wolffintie 35, Vaasa, ylitarkastaja, Kansallisarkisto,

Lisätiedot

Lahden kaupunki. Sähköiseen arkistointiin siirtyminen ja kokemuksia luvanhakuprosessista

Lahden kaupunki. Sähköiseen arkistointiin siirtyminen ja kokemuksia luvanhakuprosessista Lahden kaupunki Sähköiseen arkistointiin siirtyminen ja kokemuksia luvanhakuprosessista SISÄLTÖ: -Sähköisen säilyttämisen lupaprosessi ja kokemuksia siitä -Luvan myöntäminen ja kuinka sähköinen säilyttäminen

Lisätiedot

Paikkatietoyhteistyö. Mikko Lappalainen Finto-projektin laajennetun projektiryhmän kokous, 31.5.2016 KANSALLISKIRJASTO

Paikkatietoyhteistyö. Mikko Lappalainen Finto-projektin laajennetun projektiryhmän kokous, 31.5.2016 KANSALLISKIRJASTO Paikkatietoyhteistyö Mikko Lappalainen Finto-projektin laajennetun projektiryhmän kokous, 31.5.2016 Tausta Paikkatiedon hyödyntäminen kuvailussa vähäistä Sektoreiden sisällä sekä sektoreiden välillä epäyhtenäisiä

Lisätiedot

Millainen julkinen tietoarkkitehtuuri Suomessa tarvitaan?

Millainen julkinen tietoarkkitehtuuri Suomessa tarvitaan? Millainen julkinen tietoarkkitehtuuri Suomessa tarvitaan? Avoin tieto ja World Wide Web tietoyhteiskunnan palveluksessa 5.4.2011 neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo / ValtIT kokonaisarkkitehtuuri yhteinen

Lisätiedot

Oletko mukana tutkimuksen muutoksessa? Lue tästä, miten voit hyödyntää avoimen tieteen ja tutkimuksen mahdollisuudet!

Oletko mukana tutkimuksen muutoksessa? Lue tästä, miten voit hyödyntää avoimen tieteen ja tutkimuksen mahdollisuudet! Oletko mukana tutkimuksen muutoksessa? Tieteen tekemisen prosessi on muutoksessa kohti avoimia toimintamalleja. Avoin tiede ja tutkimus tarkoittaa pyrkimyksiä tukea tätä muutosta tieteellisessä tutkimuksessa.

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto KDK Miten se palvelee?

Kansallinen digitaalinen kirjasto KDK Miten se palvelee? Kuva: KDK-asiakasliittymän käyttäjätesti 23.5.2012 Kuvaaja: Carita Sirkeä 2012 Kansallinen digitaalinen kirjasto KDK Miten se palvelee? OKM:n kirjastopäivät 12.12.2012 Heli Kautonen, Kansalliskirjasto

Lisätiedot

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Yleistä Fiskars kyläseuran toiminta tukeutuu yhdistyksen sääntöihin ja vuosittain vahvistettavaan toimintasuunnitelmaan. Toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

OKM:n ja korkeakoulujen tietohallintoyhteistyön tilanne. Ylitarkastaja Ilmari Hyvönen 17.9.2014

OKM:n ja korkeakoulujen tietohallintoyhteistyön tilanne. Ylitarkastaja Ilmari Hyvönen 17.9.2014 OKM:n ja korkeakoulujen tietohallintoyhteistyön tilanne Ylitarkastaja Ilmari Hyvönen 17.9.2014 Aiheita RAKETTI hanke päättyi, työ jatkuu OKM:n CSC:ltä korkeakouluille ostamat palvelut Korkeakoulujen tietohallinnon

Lisätiedot

RONDO R8 ARKISTO - SÄHKETOIMINNALLISUUS

RONDO R8 ARKISTO - SÄHKETOIMINNALLISUUS RONDO R8 ARKISTO - SÄHKETOIMINNALLISUUS CGI - Johtava globaalien tietotekniikka- ja liiketoimintapalveluiden tarjoaja Maailman kuudenneksi suurin itsenäinen IT-palvelu- ja liiketoimintayritys Perustettu

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto. Ajankohtaisseminaari digitoinnista 11.2.2009 Minna Karvonen

Kansallinen digitaalinen kirjasto. Ajankohtaisseminaari digitoinnista 11.2.2009 Minna Karvonen Kansallinen digitaalinen kirjasto Ajankohtaisseminaari digitoinnista 11.2.2009 Minna Karvonen Digitaalisia kirjastoja koskeva Euroopan unionin toiminta - kuinka kulttuuriaineistojen ja tieteellisen tiedon

Lisätiedot

Museo 2015 & Kansallinen digitaalinen kirjasto. Museo 2015 hankkeen aloitusseminaari 23.11.2011 Minna Karvonen

Museo 2015 & Kansallinen digitaalinen kirjasto. Museo 2015 hankkeen aloitusseminaari 23.11.2011 Minna Karvonen Museo 2015 & Kansallinen digitaalinen kirjasto Museo 2015 hankkeen aloitusseminaari 23.11.2011 Minna Karvonen Kansallinen digitaalinen kirjasto: taustaa Hallitusohjelma: Edistetään kirjastojen, museoiden

Lisätiedot

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015 Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015 15.12.2015 Jouluinen tervehdys kaikille MUAn jäsenille! Tässä vuoden viimeisessä jäsenkirjeessä on tietoa Maaseudun uusi aika -yhdistyksen ajankohtaisista

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Ajankohtaista seulonnasta 18.2.2010 Markku Leppänen

Ajankohtaista seulonnasta 18.2.2010 Markku Leppänen Ajankohtaista seulonnasta 18.2.2010 Markku Leppänen Arkistolaitoksen seulontapolitiikka ja seulontastrategia vahvistettu vuonna 2008 - Seulontatoiminnan perusta ja tavoitteellinen linjaus - Keskeiset menetelmät

Lisätiedot

Vaiheistusasetuksen sisältö ja aikataulu

Vaiheistusasetuksen sisältö ja aikataulu Vaiheistusasetuksen sisältö ja aikataulu Muuta ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnosta ja digitalisaatiosta 26.8.2015 Maritta Korhonen Sisältö Vaiheistusasetus, luonnoksen esittely

Lisätiedot

Yleisten apurahojen hakuohjeet

Yleisten apurahojen hakuohjeet Yleisten apurahojen hakuohjeet 1) Mihin tarkoitukseen rahasto jakaa yleisiä apurahoja? Erilaisia hankkeita tukemalla rahasto haluaa lisätä Suomen ja Norjan välisiä kontakteja sekä lisätä molempien maiden

Lisätiedot

Projektin tilannekatsaus

Projektin tilannekatsaus Kuntasektorin yhteinen KA Asianhallinnan viitearkkitehtuuri Projektin tilannekatsaus Heini Holopainen Kuntien Tiera Oy heini.holopainen@tiera.fi Sisältö» Taustaa Mitä tarkoitetaan viitearkkitehtuurilla

Lisätiedot

Finna 2020 - Johtava avoimen kulttuurin ja tieteen hyödyntämisen väylä

Finna 2020 - Johtava avoimen kulttuurin ja tieteen hyödyntämisen väylä Finna 2020 - Johtava avoimen kulttuurin ja tieteen hyödyntämisen väylä Kristiina Hormia-Poutanen Johtaja, Kirjastoverkkopalvelut Finna-päivä 10.11.2015 Kansallismuseo Abrahan Ortelius 1574, Kansalliskirjasto

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Helsingin sosiaali- ja terveysviraston henkilöstö JHL 015 ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2016. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

Helsingin sosiaali- ja terveysviraston henkilöstö JHL 015 ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2016. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Helsingin sosiaali- ja terveysviraston henkilöstö :n toimintasuunnitelma vuodelle 2016 :n toimintasuunnitelma 2016 Yhdistyksemme Yhdistyksemme on aktiivinen jäsenistönsä edunvalvonnassa, seuraamalla tarkoin

Lisätiedot

Asiakasystävällinen ja ylläpidettävä verkkopalvelu tarua vai totta

Asiakasystävällinen ja ylläpidettävä verkkopalvelu tarua vai totta Asiakasystävällinen ja ylläpidettävä verkkopalvelu tarua vai totta 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi (tarusta todeksi?) Leila Oravisto Mirjam Heikkinen Helsingin kaupunki Haasteet Kunnilla on palveluja

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto Käyttöliittymä Finna. 12.12.2012 Aki Lassila / Kehittämispäällikkö / Kirjastoverkkopalvelut

Kansallinen digitaalinen kirjasto Käyttöliittymä Finna. 12.12.2012 Aki Lassila / Kehittämispäällikkö / Kirjastoverkkopalvelut Kansallinen digitaalinen kirjasto Käyttöliittymä Finna 12.12.2012 Aki Lassila / Kehittämispäällikkö / Kirjastoverkkopalvelut Finna tehostaa ja mahdollistaa Finnan kehittämisen myötä KDK:sta tulee: Tiedon

Lisätiedot

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Näin syntyy Ulkopolitiikka Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Joonas Pörsti / UP / 17.9.2014 Ulkopolitiikka on sitoutumaton kansainvälisiin suhteisiin erikoistunut aikakauslehti.

Lisätiedot

Kieli osana avointa hallintoa & hyvän virkakielen toimintaohjelma

Kieli osana avointa hallintoa & hyvän virkakielen toimintaohjelma Kieli osana avointa hallintoa & hyvän virkakielen toimintaohjelma Julkisen alan tiedottajat ry Viestintäpäivät, Oulu Ulla Tiililä Kotimaisten kielten keskus 28.3.2014 Kotimaisten kielten keskus Avoin hallinto

Lisätiedot

Pilveä standardisoidaan monessa ryhmässä

Pilveä standardisoidaan monessa ryhmässä 14.10.2011 Uutiskirjeen sisältö Pilvipalveluita koskevien standardien laadinta on alkamassa mm.verkkosovellusten ja tietoturvatekniikkojen ISOn alikomiteoissa.»lue artikkeli kokonaisuudessaan Ohjelmointikieli

Lisätiedot

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa.

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa. TOIMINTAKERTOMUS 2015 YLEISTÄ Metsäkansan kyläyhdistyksen toiminta vuonna 2015 oli aktiivista. Vuotta värittivät erityisesti hyvin onnistuneet tapahtumat ja kyläyhdistyksen saama positiivinen huomio. Yhdistys

Lisätiedot

Auroran opsstrategia

Auroran opsstrategia Auroran opsstrategia Auroran opsstrategian on laatinut ops-tiimi, ja siinä on otettu huomioon koulun miljoonat työtehtävät ja opettajien antamat kommentit. kiire kiire kiire Opstyön päämäärät Opetussuunnitelmatyön

Lisätiedot

Arkistoinnin tarkoituksena on tiedon säilyttäminen

Arkistoinnin tarkoituksena on tiedon säilyttäminen Nurmes 22.3.2013 Arkistoinnin tarkoituksena on tiedon säilyttäminen -Paperiset asiakirjat -Kartat piirustukset -Valokuvat -Diat, äänitteet -Sähköinen asiakirjat ja tiedostot 1 Miksi? - toiminnan sujuminen

Lisätiedot

Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat opas julkaistiin kokemuksia jalkautuksesta

Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat opas julkaistiin kokemuksia jalkautuksesta Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat opas julkaistiin kokemuksia jalkautuksesta Vesihuolto 2014 3.6.2014, Helsinki Projekti-insinööri Henna Luukkonen Suomen Kuntaliitto Vesiosuuskunnat,

Lisätiedot

BIOKAASU: KYMENLAAKSON PAIKALLINEN AJONEUVOPOLTTOINE

BIOKAASU: KYMENLAAKSON PAIKALLINEN AJONEUVOPOLTTOINE BIOKAASU: KYMENLAAKSON PAIKALLINEN AJONEUVOPOLTTOINE 1. Taustaa... 3 2. Tavoite... 3 3. Tulokset... 4 4. Jatkotoimenpiteet... 4 5. Projektin tulosten yleistettävyys... 4 6. Toteutus... 4 a. Tehtävät ja

Lisätiedot