Luonnonvaratiedon hyödyntäminen politiikan ja päätöksenteon tukena

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Luonnonvaratiedon hyödyntäminen politiikan ja päätöksenteon tukena"

Transkriptio

1 Luonnonvaratiedon hyödyntäminen politiikan ja päätöksenteon tukena tietotarpeiden muodostuminen, ekosysteemipalvelut sekä luonnonvarojen kestävän käytön arviointia tukevat mittarit, työvälineet ja mallit Sektoritutkimuksen neuvottelukunta Kestävä kehitys

2 1 Luonnonvaratiedon hyödyntäminen politiikan ja päätöksenteon tukena tietotarpeiden muodostuminen, ekosysteemipalvelut sekä luonnonvarojen kestävän käytön arviointia tukevat mittarit, työvälineet ja mallit Esiselvityksen loppuraportti toim. Mikael Hildén Konsortio SYKE (vetovastuu), HY/HENVI, HY/ Metsävarojen käytön laitos, IL, Joensuun yliopisto/ metsätieteellinen tiedekunta ja yhteiskunta- ja aluetieteiden tiedekunta, Helsingin yliopisto Luonnontieteellinen keskusmuseo, Motiva, MTL, MTT, RKTL, Tampereen yliopisto/yhdyskuntatieteiden laitos, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio, Oulun yliopisto/thule-instituutti, Tilastokeskus, TIKE Perustiedot luonnonvaroista Luonnonvarojen hyödyntämisen ympäristövaikutukset Hyödyntämisen talous Hyödyntämisen hallinta ekosysteemipalvelujen ylläpito

3 2 Tiivistelmä Suomen ympäristökeskuksen johtama konsortio toteutti esiselvityksen sektoritutkimuksen neuvottelukunnan luonnonvarojen kestävän kehityksen jaostolle teemasta "". Esiselvityksessä kartoitettiin laajasti luonnonvaratiedon hyödyntämistä politiikassa ja muussa luonnonvarojen käyttöä, hoitoa ja suojelua koskevassa päätöksenteossa. Selvityksessä tunnistettiin luonnonvaratietoihin liittyviä tutkimus- ja kehittämiskohteita ja laadittiin yhteistyössä samaa teemaa käsitelleen GTK_n johtaman konsortion kanssa ehdotus tutkimusohjelmaksi, joka myös sisältää toimenpide-ehdotuksia luonnonvaratiedon käytettävyyden parantamiseksi.

4 3 ESISELVITYKSEN TOTEUTUS JA SEN KESKEISET TULOKSET JOHDANTO ESISELVITYKSEN TAVOITTEET LÄHESTYMISTAPA JA ESISELVITYKSEN TOTEUTTAMINEN ESISELVITYKSEN KESKEISET TULOKSET Luonnonvaratiedon yhteiskunnallinen ulottuvuus sekä politiikan valmistelun ja toimeenpanon tarpeet Luonnonvaratiedon tuotannon ja luonnonvarapolitiikan välinen vuoropuhelu on vasta kehittymässä tiedon tuottajien näkökulma Luonnonvaratietojen yhteiskunnallinen merkitys vaihtelee tiedon käyttäjien näkökulma Johtopäätökset luonnonvaratiedon yhteiskunnallisesta ulottuvuudesta Ekosysteemipalvelut ja ekosysteemilähestymistapa: uusien käsitteiden synnyttämät luonnonvaroja koskevat tietotarpeet Käsitteiden soveltamisen tietotarpeet Johtopäätökset ekosysteemipalveluja koskevasta tarkastelusta Luonnonvarojen kestävän käytön arviointia tukevat mittarit ja työvälineet Menetelmien kehittämisen nykytila Kehittämiskohteet Tietoaineistojen käytettävyyden parantaminen JOHTOPÄÄTÖKSET...25 VIITTEET...26 LUONNONVARATIEDON POLIITTISET ULOTTUVUUDET - KIRJALLISUUSKATSAUS KATSAUKSEN KOHDENNUS LÄHTÖKOHTIA LUONNONVARATIEDON POLIITTISTEN ULOTTUVUUKSIEN TARKASTELULLE LUONNONVARATIEDON JA LUONNONVARAPOLIITTISEN OHJAUKSEN SUHDE Luonnonvaroja koskeva tieto ja luonnonvarapoliittinen ongelmanasettelu Sektorien välisen yhteistyön haasteet Luonnonvaratieto ja päätöksenteon käytännöt Teemasta nousevia tutkimuskysymyksiä LUONNONVAROJEN YHTEISKUNNALLISEN MERKITYKSEN TUNNISTAMINEN JA MUUTOKSEN ENNAKOINTI Luonnonvarojen käytön yhteiskunnalliset vaikutukset Luonnonvarahallinta, ekologinen muutos ja yhteisöllisen sopeutumiskyvyn arviointi... 39

5 Teemasta nousevia tutkimuskysymyksiä KIRJALLISUUS...42 EKOSYSTEEMIPALVELUT: MITÄ NE OVAT JA MILLAISTA TIETOA NIISTÄ TARVITAAN TAUSTA EKOSYSTEEMILÄHESTYMISTAPA MITÄ EKOSYSTEEMIPALVELUT OVAT? EKOSYSTEEMIPALVELUJEN TYYPIT TUTKIMUSTEEMAT Ekosysteemipalvelujen tunnistaminen Ekosysteemipalvelujen ylläpito Sosiaalisten ja ekologisten prosessien eri mittakaavojen huomioon ottaminen Tiedon luotettavuuden ja hyväksyttävyyden varmistaminen KÄYTTÖKELPOISEN LUONNONVARATIEDON EDELLYTYKSET...57 KIRJALLISUUS...58 LUONNONVAROJEN KESTÄVÄN KÄYTÖN ARVIOINTIA TUKEVAT MITTARIT, TYÖVÄLINEET JA MALLIT NYKYTILAN KUVAUS JA SIITÄ JOHDETTUJA KEHITTÄMISTARPEITA Kokonaistalouden ja kaikki luonnonvarat kattavat järjestelmät Kansainvälinen kehitystyö Kehitystyö Suomessa Sektorikohtaiset työvälineet ja mittarit Maatalous Kala- ja riistatalous Metsätalous Mineraalien kaivu Vesivarat Yleiset indikaattorijärjestelmät Kestävän kehityksen indikaattorit (SYKE) Luonnonvaratietojen hallintajärjestelmä LUHA (MMM) Luonnonvaramittarit (MMM) Alueelliset ympäristöindikaattorit Luonnontila (SYKE) Eri indikaattorijärjestelmiin liittyvät kehittämistarpeet Päätöksentekijä- ja toimijakohtaiset työvälineet: case "päätöksenteko metsäsektorilla" (Annika Kangas, Mikko Kurttila ja Pekka Leskinen)... 73

6 Minkälaisia päätöksiä luonnonvaratiedon pohjalta tehdään ja mitä tietoa niiden pohjana on käytetty/tarvitaan? Käytettävissä olevat tietoaineistot ja analyysivälineet Tietotarpeiden, aineistojen ja analyysivälineiden kohtaaminen Esimerkkejä uudentyyppisistä tietotarpeista Metsätalouden aiheuttaman vesistökuormitus (Martin Forsius) Metsien käyttö ilmastonmuutoksen hillintään (Martin Forsius) Metsämaaperän ravinnetaseiden laskentajärjestelmät (Martin Forsius) Energiantuotannon aiheuttamat ilmansaasteet (Niko Karvosenoja) Kehittämistarpeet liittyen uudentyyppisiin tietotarpeisiin: ERI SEKTOREISTA JA LÄHESTYMISTAVOISTA JOHDETTUJEN KEHITTÄMISTARPEIDEN VÄLISET YHTEYDET Ongelmalähtöinen mallien kehittäminen Eri päätöksenteon tasojen välinen vuoropuhelu Eri luonnonvarasektoreita yhdistelevän tiedon tuotannon mukanaan tuomat haasteet Epävarmuuksien ja riskien arviointi JATKOTUTKIMUKSIA VAATIVAT TEEMAT Mittareiden, työvälineiden ja mallien kehittäminen sekä hyödyntäminen ongelmalähtöisesti osana päätöksentekoprosessia Eri päätöksenteon tasoja tukevien mittareiden, työvälineiden ja mallien vertikaalinen integraatio Mittareiden, työvälineiden ja mallien horisontaalinen integraatio eri luonnonvarasektoreita yhdistelevissä tarkasteluissa Mittareiden, työvälineiden ja mallien luotettavuus päätöksenteossa LÄHTEET...88 LIITE 1: LUONNONVARAKONSORTIOIDEN YHTEINEN EHDOTUS TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISOHJELMAKSI...99 YHTEENVETO JOHDANTO LÄHTÖKOHDAT TUTKIMUSTARPEIDEN SELVITTÄMISELLE YLEISIIN TOIMINTAMALLEIHIN, OHJAUSTOIMINTAAN JA HALLINNOLLISEEN KEHITTÄMISEEN LIITTYVÄT KYSYMYKSET Koordinaatioon ja yhtenäisyyteen liittyvät kehittämiskohteet: Ohjaustoimintaan liittyvät kehittämiskohteet Ennakointiin liittyvät kehittämiskohteet TUTKIMUSOHJELMAEHDOTUKSEN RAKENNE TUTKIMUSOHJELMAEHDOTUS Osaohjelma 1. Keskeisten luonnonvarapolitiikan valmistelua ja toimeenpanoa tukevien aineistojen laadun ja saatavuuden parantaminen...110

7 Keskeisten käyttäjätarpeiden mukaan priorisoidut aineistojen kehittämistoimet Käytettävissä olevien luonnonvara-aineistojen hyödyntämisen monipuolistaminen ja syventäminen Luonnonvaratiedon löydettävyyttä, hyödyntämistä ja pitkän aikavälin käytettävyyttä tukeva kehittäminen Osaohjelma 2. Toiminta- ja palvelumallien sekä niitä tukevan informaatioinfrastruktuurin kehittäminen Yhteiskunnallisen päätöksenteon tarpeiden mukaan priorisoitujen verkkopalveluiden tunnistaminen ja toteutus Luonnonvaratiedon hyödyntämistä edistävän palvelumallin määrittely Tietomallit, yhteentoimivuuteen liittyvät kuvauskielet/standardit ja ITinfraratkaisut Palveluratkaisujen suunnittelun ja toteutuksen teknologiat Osaohjelma 3. Analyysivälineiden ja mallien soveltaminen ja jalostaminen Mittareiden, työvälineiden ja mallien kehittäminen sekä hyödyntäminen ongelmalähtöisesti osana päätöksentekoprosessia Eri päätöksenteon tasoja tukevien mittareiden, työvälineiden ja mallien vertikaalinen integraatio Mittareiden, työvälineiden ja mallien horisontaalinen integraatio eri luonnonvarasektoreita yhdistelevissä tarkasteluissa Mittareiden, työvälineiden ja mallien luotettavuus päätöksenteossa Osaohjelma 4. Yhteiskunnan muuttuvien tietotarpeiden analysointi ja ennakointi Hallinnan rajojen murtumisen ja muuttumisen seuraukset luonnonvaratiedon tuotannolle Tiedontuotannon institutionaalisen kapasiteetin kehittäminen Luonnonvaratiedon tuottamisen ja hyödyntämisen kokeiluhankkeet TUTKIMUSOHJELMAN TOTEUTTAMINEN...126

8 7 Esiselvityksen toteutus ja sen keskeiset tulokset Mikael Hildén 1, Juha Hiedanpää 2, Ari Jokinen 3, Pekka Jokinen 4, Pekka Leskinen 1, Ilmo Mäenpää 5, Taru Peltola 1, Janne Rinne 1, Kristiina Soini 1, Helena Valve 1, Maria Åkerman 3 1 Suomen ympäristökeskus 2 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 3 Tampereen yliopisto 4 Joensuun yliopisto 5 Oulun yliopisto, Thule-instituutti 1 Johdanto Selvityksessä on käsitelty luonnonvaroina erilaisia luonnosta saatavia inhimillisen hyödyntämisen kohteita. Hyödyntäminen voi perustua luonnonvaran kulutukseen, mutta monet niin sanotuista ekosysteemipalveluista perustuvat myös eikuluttavaan hyödyntämiseen. Luonnonvarojen hyödyntämisen laajuus ja monimuotoisuus tekevät luonnonvaratiedosta moninaisen. Julkinen sektori käyttää merkittävästi voimavaroja luonnonvaratietojen keräämiseen. Näitä tietoja hyödynnetään eri tarkoituksiin ja eri tavoin niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla. Luonnonvaroja koskevien strategisten linjausten laadinta ja kestävän kehityksen kriteerien tuottaminen luonnonvarojen hyödyntämiselle on yksi julkisen sektorin tärkeistä tehtävistä. Kestävän kehityksen ja luonnonvarojen kestävän hyödyntämisen tavoitteiden saavuttamisen arvioinnit tukeutuvat luonnonvaratietoihin. Luonnonvaroja koskevien tavoitteiden ja aineellisten intressien yhteensovittaminen, luonnonvarojen hyödyntämisen operatiivinen hallinta, erilaisten päätösten ja linjausten vaikutusten laaja-alaiset arvioinnit sekä muutosten seuranta asettavat kaikki omat vaatimuksensa tiedon tuottamiselle ja hallinnalle. Esimerkiksi ekosysteemipalveluista on todettu, että niiden merkityksen arviointi edellyttää palveluiden perustan, välittävien palveluiden, hyödynnettävien palveluiden sekä varsinaisten syntyvien hyötyjen erittelemistä (Fisher ja Turner 2008). Monet luonnonvaratietojen hyödyntäjistä ovat samalla tiedon tuottajia joko siihen velvoitettuina, kuten maataloustuen saajat ja ammattikalastajat, tai vapaaehtoisesti, kuten eri lajiryhmien harrastajat tai metsästäjät. Tietotekniikan kehitys ja lisääntyvä käyttö avaa uusia mahdollisuuksia luonnonvaratiedon tallennukseen ja levitykseen, mutta myös kansalaisten omaehtoiseen havainnointiin. Hyviä

9 8 käytännön esimerkkejä uusista mahdollisuuksista tarjoaa Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon Hatikka ja BirdLife Suomen Tiira - havaintopäiväkirjat, joihin on parissa vuodessa kertynyt miljoonia vapaaehtoisten luontoharrastajien tekemiä paikkaan sidottuja eliölajihavaintoja. Kaukokartoitusmenetelmien kehittyminen on lisännyt mahdollisuuksia kerätä luonnonvaratietoja kustannustehokkaasti. Euroopan avaruusjärjestön (ESA) ja EUn yhteisessä Global Monitoring for Environment and Security (GMES) ohjelmassa kehitettävät uudet operatiiviset mittaussatelliitit ja palvelut lisäävät luonnonvaratiedon tarjontaa merkittävästi lähitulevaisuudessa. Esimerkiksi metsätalouden suunnittelun tueksi ollaan ottamassa käyttöön entistä tehokkaampia menetelmiä. Paikkasidonnaisen tiedon monipuolisen käsittelyn ja yhdistämisen mahdollisuudet ovat merkittävästi lisääntyneet. Tietotekniikan kehitys mahdollistaa jo nyt hyvin yksityiskohtaisen kuvauksen luonnonvaroista yhdistämällä satelliittikuvia, karttoja, valokuvia, videokuvauksia ja niihin liittyviä selitteitä. Useat internetin kautta tarjolla olevat tietotekniset ratkaisut perustuvat avoimeen koodiin ja monet niistä ovat ilmaisia. Luonnonvaratietoihin kohdistuu laaja kiinnostus, joka liittyy yhteiskunnalliseen keskusteluun luonnonvarojen hyödyntämisestä sekä erilaisten strategioiden valmisteluun ja toimeenpanoon. Luonnonvaroja koskevat tiedot kiinnostavat luonnonvaroja kaupallisesti hyödyntäviä tahoja, luonnonvarojen omistajia sekä kansalaisia yleisesti. Tietotekniikan kehitys ja arkipäiväistyminen lisäävät perusteita parantaa luonnonvaratietojen saatavuutta. Luonnonvaratiedon saatavuuden parantaminen lisää puolestaan hallinnon läpinäkyvyyttä ja tukee luonnonvarojen käytöstä käytävää yhteiskunnallista keskustelua. Julkisten toimijoiden luonnonvaratietojen keräyksen, tallennuksen ja käsittelyn tulee kyetä vastaamaan toimintaympäristön muutosten synnyttämiin haasteisiin ja uusiin tietotarpeisiin. Luonnonvaratietojen tuotannon ja hallinnan tulee palvella laajenevaa ja monipuolistuvaa tarvetta eri politiikka-alueilla. Samalla tiedonhallinnan tulee tarjota tietoja laajasti eri asiantuntijoiden ja toimijoiden käyttöön tietosuojalainsäädännön hengen sallimassa laajuudessa. Sen tulee mahdollistaa tietojen yhdistäminen, joka tukee vastausten hakemista uudentyyppisiin kysymyksiin. Luonnonvaratiedon käsittelyyn ja hyödyntämiseen liittyen on tarvetta löytää ratkaisuja, jotka tukevat hallintorajoja (kunta/valtio) ylittäviä päätöksiä luonnonvarojen käytön osalta. Luonnonvaroja koskevien strategisten linjausten laadinta ja kestävän kehityksen kriteerien tuottaminen luonnonvarojen hyödyntämiselle edellyttää, että eri käyttäjillä on mahdollisimman vapaa ja helppo pääsy tietovarantoihin toimintojen suunnittelun edellyttämällä tarkkuustasolla. Tietojen saatavuus tukee puolestaan luonnonvaratiedon tulkinnan kehittämistä ja avaa myös mahdollisuuksia kehittää politiikan toimeenpanoa tukevia innovaatioita. Tässä selvityksessä on tarkasteltu luonnonvaratiedon tuotannon ja käytön haasteita ja hahmotettu mahdollisia tapoja vastata haasteisiin.

10 9 2 Esiselvityksen tavoitteet Esiselvityksen tavoitteena oli sektoritutkimuksen neuvottelukunnan toimeksiannon mukaisesti jäsentää, analysoida ja tunnistaa luonnonvaratietojen hallintaan liittyviä kysymyksiä ja kehittämiskohteita sekä tuottaa ehdotus luonnonvaratiedon tutkimus- ja kehittämisohjelmaksi yhdessä GTK:n johtaman konsortion kanssa (Aatos ym. 2008). Tutkimusohjelman tehtävänä (liite 1) on hahmottaa, miten tunnistettuja kysymyksiä voidaan lähestyä sekä samalla edistää käytännön toimenpiteitä luonnonvaratiedon hallinnan ja hyödyntämisen parantamiseksi. 3 Lähestymistapa ja esiselvityksen toteuttaminen Esiselvityksessä käsiteltiin niin uusiutuvia kuin uusiutumattomia luonnonvaroja. Lisäksi tarkastelussa otettiin huomioon luonnonvarojen tuonti ja vienti sekä luonnonvaroihin liittyviä globaaleja näkökohtia. Tarkastelu kattoi luonnonvarojen taloudellisen käytön koko kierron luonnonvarojen varannoista ja niiden ottamisesta ja muuntamisesta jätteiden hävittämiseen. Tarkasteluun sisältyi ympäristölle aiheutetut paineet. Luonnonvaroja tarkasteltiin sekä varantoina että materiaalivirtoina. Uutena näkökulmana otettiin mukaan ekosysteemipalvelut, jotka monipuolistavat pelkkää materiaalista hyödyntämistä korostavaa luonnonvaratarkastelua. Luonnonvaratietojen keräyksen, analysoinnin ja hyödyntämisen keskeiset kysymykset jäsennettiin kolmeen toisiinsa liittyvään kokonaisuuteen 1) Luonnonvaratiedon merkitys yhteiskunnassa sekä politiikan valmistelun ja toimeenpanon tarpeet; 2) Luonnonvarojen kestävän käytön arviointia tukevat mittarit ja työvälineet; 3) Tietoaineistojen käytettävyyden parantaminen. Kokonaisuudet liittyvät toisiinsa toisaalta tiedon kysynnän kautta, toisaalta tiedon käytettävyyden varmistamisen kautta (kuva 1).

11 10 Luonnonvaratieto politiikassa ja sen toimeenpanossa Kokoavat tarkastelut, Kokonaiskuvan hahmottaminen Uudet kysymykset ja käyttökohteet, monipuolisemmat arviot Luonnonvarojen kestävän käytön arviointia tukevat mittarit ja työvälineet Harmonisointi, Laadunvarmistus, Integroitavuus Tietoaineistojen käytettävyyden parantaminen Kuva 1. Luonnonvaratiedon hyödyntämisen osatekijät Suomessa luonnonvarahallinto ja luonnonvaroja koskeva tutkimus ja kehittäminen on jaettu eri hallinnonaloille ja useisiin laitoksiin. Esiselvitykseen osallistui laajasti edustajia eri hallinnonaloilta, tutkimuslaitoksista ja yliopistoista (taulukko 1). Jokaista osatehtävää varten tunnistettiin koordinaattorit, jotka vastasivat raportoinnista ja organisoinnista. Osallistuminen toteutui työpajoissa sekä tuottamalla ja kommentoimalla tekstejä erillisissä raporteissa ja tutkimusohjelmassa. Taulukko 1. Esiselvitykseen osallistuneet henkilöt ja tahot Henkilö/organisaatio HY/HENVI Päivi Tikka HY/Prof. Annika Kangas IL/Prof. Jarkko Koskinen JoY/Prof. Mikko Kurttila JoY/Prof. Olli Saastamoinen JoY/Prof. Pertti Rannikko JoY/Prof. Taneli Kolström JoY/ Prof. Pekka Jokinen JoY/ MMK Noora Lankinen Luonnontieteellinen keskusmuseo/ Yli-intendentti Hannu Saarenmaa Länsi-Suomen ympäristökeskus/erikoissuunnittelija Hannele Ilvessalo METLA/Varttunut tutkija Leena Leskinen METLA/Varttunut tutkija Arto Naskali Painopiste osatehtävässä luonnonvaratiedon politiikka mallit ja työvälineet luonnonvaratiedon politiikka, aineistojen käytettävyys mallit ja työvälineet luonnonvaratiedon politiikka luonnonvaratiedon politiikka luonnonvaratiedon politiikka luonnonvaratiedon politiikka mallit ja työvälineet aineistojen käytettävyys mallit ja työvälineet luonnonvaratiedon politiikka luonnonvaratiedon politiikka

12 11 Motiva/Johtava asiantuntija Henrik Österlund MTL/Prof. Juha-Markku Leppänen MTT/ Erikoistutkija Pasi Rikkonen mallit ja työvälineet luonnonvaratiedon politiikka, aineistojen käytettävyys luonnonvaratiedon politiikka MTT/ Tutkija Laura Kröger MTT/Tutkija Anja Yli-Viikari MTT/ Vanhempi tutkija Juha-Matti Katajajuuri MTT/Prof. Sirpa Kurppa MTT/Erikoistutkija Sirpa Thessler MTT/Vanhempi tutkija Yrjö Virtanen OY, Thule-instituutti/ Erikoistutkija Ilmo Mäenpää RKTL/Tutkija Juha Hiedanpää RKTL/Erikoistutkija Timo Mäkinen RKTL/Tutkimusjohtaja Mika Kurkilahti RKTL/Ohjelmapäällikkö Päivi Eskelinen RKTL/Tutkija Jenni Kauppila SYKE/ Tutkija Ari-Pekka Auvinen SYKE/ Erikoistutkija Helena Valve SYKE/ Yksikön päällikkö Jukka-Pekka Jäppinen SYKE/ Tutkimusinsinööri Mika Marttunen SYKE/ Vanhempi tutkija Taru Peltola SYKE/ Tutkija Janne Rinne SYKE/ Erikoistutkija Jukka Similä SYKE/Prof. Jyri Seppälä SYKE/ Prof. Martin Forsius SYKE/ Vanhempi tutkija Niko Karvosenoja SYKE/ Erikoistutkija Sirkku Tuomi SYKE/JoY Prof. Pekka Leskinen SYKE/Tietohallintojohtaja Kristiina Soini mallit ja työvälineet luonnonvaratiedon politiikka luonnonvaratiedon politiikka aineistojen käytettävyys mallit ja työvälineet mallit ja työvälineet (koordinaatiovastuu) luonnonvaratiedon politiikka mallit ja työvälineet aineistojen käytettävyys aineistojen käytettävyys luonnonvaratiedon politiikka aineistojen käytettävyys, mallit ja työvälineet luonnonvaratiedon politiikka (koordinaatiovastuu) luonnonvaratiedon politiikka luonnonvaratiedon politiikka luonnonvaratiedon politiikka (koordinaatiovastuu) luonnonvaratiedon politiikka luonnonvaratiedon politiikka mallit ja työvälineet mallit ja työvälineet mallit ja työvälineet mallit ja työvälineet mallit ja työvälineet (koordinaatiovastuu) aineistojen käytettävyys (koordinaatiovastuu)

13 12 SYKE/ Kehitysinsinööri Yki Laine SYKE/ Kehitysinsinööri Riitta Teiniranta SYKE/ Kehitysinsinööri Jorma Sipilä SYKE/Erikoissuunnittelija Liisa Tuominen-Roto SYKE/Prof. Mikael Hildén SYKE/Tutkimuspäällikkö Raimo Virkkala SYKE/Vanhempi tutkija Riina Antikainen SYKE/Yksikönpäällikkö Yrjö Sucksdorff Tapio/ Luonnonhoidon ekologian asiantuntija Lauri Saaristo Tapio/ Tulosalueen päällikkö Jouko Kostamo TaY/ Tutkija Ari Jokinen, TaY/ Tutkija Maria Åkerman Tike/Aktuaari Jaana Kyyrä Tike/Aktuaari Arssi Ikonen Tilastokeskus/Suunnittelija Jukka Muukkonen Tilastokeskus/Tilastopäällikkö Leo Kolttola aineistojen käytettävyys aineistojen käytettävyys aineistojen käytettävyys aineistojen käytettävyys luonnonvaratiedon politiikka sekä selvityksen kokonaiskoordinointi luonnonvaratiedon politiikka mallit ja työvälineet aineistojen käytettävyys luonnonvaratiedon politiikka luonnonvaratiedon politiikka luonnonvaratiedon politiikka luonnonvaratiedon politiikka aineistojen käytettävyys mallit ja työvälineet mallit ja työvälineet, aineistojen käytettävyys mallit ja työvälineet, luonnonvaratiedon politiikka Esiselvityksen perusta oli niissä laajoissa kartoituksissa ja analyyseissä, joita konsortion jäsenet ovat eri kokoonpanoissa jo toteuttaneet tai ovat parhaillaan toteuttamassa. Tällaisia ovat esimerkiksi YK:n yhdistetty ympäristön ja talouden tilinpitojärjestelmä (SEEA), luonnonvaratiedon hallintajärjestelmä (LUHA), maa- ja metsätalousministeriön tilastotoimen yhteistyön kehittäminen, paikkatietojärjestelmien kehitystyö, kestävän kehityksen indikaattorit, luonnon monimuotoisuuden seurantajärjestelmän ja siihen liittyvien tietojärjestelmien kehittäminen, luonnon monimuotoisuuden indikaattorit, metsien, maatalousmaiden ja vesien luonnonvarojen hyödyntäminen ja hoito, maatalouden kehityksen analyysi, luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnit sekä erilaiset materiaalivirtatarkastelut. Laajojen ja monien yhteistyöpintojen vuoksi esiselvityksessä hyödynnettiin avoimia työpajoja, joita järjestettiin yhdessä GTK:n johtaman konsortion kanssa. Työpajojen tehtävänä oli muun muassa tunnistaa uusia lähestymistapoja luonnonvaratietojen tuottamiseen ja hyödyntämiseen sekä konkreettisia kysymyksiä, joihin tulevan tutkimusohjelman tulee vastata. Tulokset koottiin yhteen synteesityöpajassa, johon osallistui molempien konsortioiden asiantuntijoita.

14 13 4 Esiselvityksen keskeiset tulokset Esiselvityksen tulokset on esitetty osatehtävien raporteissa (Åkerman, Hiedanpää ym., Leskinen ja Mäenpää, tässä niteessä) sekä yhteisessä tutkimusohjelmassa (liite 1). Tässä luvussa esitetään tiiviissä muodossa osatehtävien keskeiset tulokset. Luonnonvaratiedon yhteiskunnallista ulottuvuutta on tarkasteltu toisaalta yleisellä tasolla kirjallisuusselvityksen, kyselyvastausten ja haastattelujen valossa, toisaalla ekosysteemipalvelut ja ekosysteemilähestymistavan käsitteiden kautta. Luonnonvarojen kestävän käytön arviointia tukevat mittarit ja työvälineet on analysoitu yleisellä tasolla sekä metsävarojen käytön suunnittelun valossa. Tietoaineistojen käytettävyyden yleistä parantamista tarkasteltiin yhdessä GTK:n johtaman konsortion kanssa ja tulokset ovat tältä osin sisällytetty GTK:n johtaman konsortion loppuraporttiin (Teeriranta 2008). 4.1 Luonnonvaratiedon yhteiskunnallinen ulottuvuus sekä politiikan valmistelun ja toimeenpanon tarpeet Kiristyvä kilpailu raaka-aineista ja tarve määritellä luonnonvaroja uudelleen mm. ekosysteemipalvelut -käsitteen avulla korostavat luonnonvaratiedon poliittista merkitystä. Monilla aloilla on kehittynyt luonnonvarojen tarjoamiin aineettomiin hyödykkeisiin perustuvia tuotantotapoja, kuten elämys- ja matkailuteollisuus. Ymmärrys monien ekosysteemitoimintojen merkityksestä inhimillisen hyvinvoinnin kannalta on myös syventynyt. Samalla luonnonvarojen aineellinen hyödyntäminen on kiihtynyt. Kun luonnonvarojen käyttötapoja koskevat arvostukset ja näkemykset monipuolistuvat, syntyy myös uusia jännitteitä ja ristiriitoja. Näin ollen luonnonvaratiedon tuottamiseen, yhteensovittamiseen, yhteiskäyttöön ja saatavuuteen liittyy tietoaineistojen hallinnan ohella myös poliittisia haasteita, joiden ennakointi on tärkeä tehtävä luonnonvaratietoja kehitettäessä.

15 14 Luonnonvaratietojen yhteiskunnallista ulottuvuutta tarkasteltiin kirjallisuusselvityksessä (Åkerman, tässä niteessä) sekä keräämällä tietoa kyselyllä ja haastatteluilla. Tietojen keräyksessä hyödynnettiin myös Ekosysteemipalveluttyöpajaa. 1.Lisäksi aineistoa koottiin havainnoimalla keskusteluja työpajassa Luonnonvarojen kestävän käytön arviointia tukevat mittarit, työvälineet ja mallit. Tarkastelukokonaisuuksia olivat luonnonvaratiedon ja luonnonvarapoliittisen ohjauksen suhde sekä luonnonvarojen yhteiskunnallisen merkityksen tunnistaminen ja muutoksen ennakointi. Kokonaisuuksissa voidaan tunnistaa osakysymyksiä, kuten luonnonvaroja koskeva tieto ja luonnonvarapoliittiset ongelmanasettelut, sektorien välisen yhteistyön haasteet, luonnonvaratieto ja päätöksenteon käytännöt, luonnonvarojen käytön yhteiskunnalliset vaikutukset ja luonnonvarahallinta, ekologinen muutos ja yhteisöllisen sopeutumiskyvyn arviointi Luonnonvaratiedon tuotannon ja luonnonvarapolitiikan välinen vuoropuhelu on vasta kehittymässä tiedon tuottajien näkökulma Kysely, joka osoitettiin konsortioihin kuuluville asiantuntijaorganisaatioille, osoitti tiedontuotannon monimuotoisuuden. Vastauksia saatiin 11 kpl (kaikkiaan 9 eri organisaatiosta) suurelta osin spesifisti tietohallinnan (seurannat, rekisterit, verkostot) kanssa tekemisissä olevilta ihmisiltä. Niinpä ei ole yllättävää, että kyselyssä tieto on yleensä jotain, joka vastaa kysymykseen paljonko jotain on jossain tai millainen jokin paikka on. Varanto-näkökulmaan poikkeuksen teki yksi vastaaja, jolle tiedon keräyksen kohde on pikemminkin ekosysteemien dynamiikka ja tiedontuotanto spesifiin tilanteeseen ja kysymykseen sidottua. Kaikkien vastaajien mukaan heidän edustamansa organisaation tuottamaa luonnonvaratietoa käytetään hallinnollisessa valmistelussa: selvitysten, strategioiden, kehittämisohjelmien, maankäyttösuunnitelmien ja ennusteiden laadinnassa. Pysyväluonteiset suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmät ovat keskeisiä; jossain määrin tietoa käytetään myös tukemaan kertaluonteisia ratkaisuja (YVAarvioinnit ja ympäristölupapäätökset, poikkeamisluvat). On huomattavaa, että tie- 1 Kyselyn ja haastattelujen suunnittelusta ja raportoinnista vastasivat Helena Valve ja Janne Rinne. Tässä esitetyt tulokset perustuvat Valveen ja Rinteen havaintoihin.

16 15 toa tuotetaan jatkuvaa tiedontuotantotehtävää varten (laajamittaiset inventoinnit, kansainväliset seurannat). Näissä vastaajat eivät välttämättä tunnista yhteyttä jonkun jossain tekemään harkintaan siitä, mitä tietoa pitää tuottaa. Harkinnan perusteiden merkitys kasvaa, kun tavoitteeksi asetetaan tiedontuotannon parempi kohdentaminen ja tuottavuuden lisäys sekä suoranaiset supistusvaatimukset. Tiedon ja päätöksenteon suhde näytti kyselyn perusteella palapeliltä, jossa toisistaan lähtökohtaisesti riippumattomat tekijät tulisi sovittaa yhteen. Vastakohtana olisi tilanne, jossa tieto ja luonnonvaroja koskeva päätöksenteko sekä luonnonvarojen hallinta kehittyisivät vuorovaikutteisesti. Vastausten välillä oli kuitenkin hajontaa. Tämän voi tulkita siten, että on epäselvyyttä siitä, pitäisikö palapelin tekeminen aloittaa tiedontuotannosta vai valmistelukäytännöistä ja päättäjien aktivoimisesta. Jos tämä jää ratkaisematta tiedontuotannossa voi syntyä turhia päällekkäisyyksiä ja tietojen suhteuttaminen toinen toisiinsa on vaikeaa. Tiedon vertailtavuus nousi merkitykselliseksi: Monissa vastauksissa todettiin, että tietotarpeet voidaan kattaa vakiomuotoisilla palveluilla vain osittain, sillä tiedon hyödyntäminen tiettyyn käyttötarkoitukseen edellyttää erillistoimenpiteitä (räätälöintiä; kääntämistä). Koska tieto on kerätty tiettyä tarkoitusta varten, sen käyttö muihin tarkoituksiin voi edellyttää esimerkiksi uudelleen luokittelua, harmonisointia muiden aineistojen kanssa tai aineiston parantelua. Tiedon luotettavuus voi joutua kyseenalaistetuksi ja kiistelyn kohteeksi (esim. kun tieto ei miellytä, kysellään sen luotettavuuden perään). Tiedon hyödyntämisessä on siis muitakin esteitä tai monimutkaisuuksia kuin rakenteellinen yhteensopimattomuus. Vastaukset kysymykseen organisaatioiden avainasiakkaista paljastavat, että organisaatiot ymmärtävät palvelutehtävänsä eri tavoin. Tietoaineiston omistusoikeuden kunnioittamisen ohella myös tiedon kerääjän tunnustaminen koettiin tärkeäksi. Tiedon alkuperäisen kokoajan tulisi näkyä myös aineistojen perusteella tehdyissä tarkasteluissa. Tämä on erityisen tärkeää sellaisten aineistojen käytössä, jotka ovat paljolti vapaaehtoisvoimin kerättyjä. Kerääjien motivointi on kriittistä. Kaiken kaikkiaan tiedon avoimuus ja julkisuus avautuu monitahoisena kysymyksenä: tieto voi olla hyödyke, joka nostaa esiin maksullisuuteen liittyviä erilaisia näkökohtia ja tietoon voi liittyä kysymyksiä julkisuudesta, jotka vaikuttavat luonnonvaroja koskevien tavoitteiden toteutumiseen, esimerkiksi kasvien yksityiskohtaiset kasvupaikkatiedot voivat sekä vaarantaa että edistää suojelua. Aineistojen omistusoikeuskysymykset voivat myös olla vaikeita: julkisin varoin kerättyä tietoa tulisi voida hyödyntää mahdollisimman vapaasti, mutta tutkijalla tulee myös olla käyttöoikeus omiin aineistoihinsa. Samalla tiedon tuotannon avoimuus edistää tiedon luotettavuuden arviointia. Esiselvitys osoitti kaiken kaikkiaan, että luonnonvaratiedon ja luonnonvarapolitiikan välisen vuoropuhelun kehittämiseen on perusteltua panostaa. Ei ole mielekästä käsitellä luonnonvaratiedon tuotantoa pelkästään teknisenä kysymyksenä, eikä ole järkevää nähdä luonnonvarapolitiikkaa kokonaan tiedontuotannon yläpuolella olevana ohjaavana toimintana.

17 Luonnonvaratietojen yhteiskunnallinen merkitys vaihtelee tiedon käyttäjien näkökulma Esiselvityksen haastattelut tuottivat alustavia havaintoja tiedon hyödyntäjien toiminnasta ja odotuksista. Esiselvityksessä toteutettiin 4 haastattelua, joihin osallistui yhteensä 7 henkilöä. Vaikka haastateltavat edustivat hyvin erilaisia tahoja ja toimintoja tuloksissa on monia yhteisiä piirteitä. Kuten oletettua, haastateltavat suhtautuivat luonnonvaratietoon käytännönläheisesti, omien työtehtäviensä näkökulmasta. He esittivät luonnehdintoja siitä yleisestä prosessilogiikasta, jonka puitteissa he tekevät työtään ja etsivät ja soveltavat luonnonvaratietoa. Yksinkertaistaen voi sanoa, että haasteltaville käyttökelpoinen tieto on se, mikä on helposti saatavilla. Näin tiedontuotanto voi määrittää tietotarpeen, eikä päinvastoin. Siitä huolimatta, että tiedon tarvitsija tunnistaa tarpeellisia tietoja, hän ei läheskään aina saa niitä käyttöönsä. Syynä voi olla korkea kustannus, palvelun puute tai hitaus, tiedon tuottajien omaksuma datapolitiikka tai lainsäädäntö. Osin lainsäädäntö ja tapauskohtaisesti vakiintuneet tulkinnat kertovat aika tarkkaan, mitä tietoa pitäisi saada kerättyä. Esimerkiksi maakuntakaavan tulisi perustua "riittäviin selvityksiin" ja myös ympäristölupapäätöksenteon tarpeelliseksi nähty tietoperusta vakiintuu ainakin virastoittain. Yleisesti tiedon määrä ja saavutettavuus nähtiin hyvänä. Kehitys on mennyt parempaan suuntaan. Esim. Hertta-järjestelmän 2 kehittyminen nähtiin hyvänä asiana. Monet näkivät tarvetta kokonaisuuksien hallinnalle, ei niinkään yksittäisten aineistojen kehittämiselle. Eri aineistojen suhteuttaminen toisiinsa on kuitenkin ongelmallista. Informaatiotulvan keskellä toivotaan tukea olennaisen löytämiseen ja merkityksen määrittämiseen. Tietoon liittyvät ongelmat voi jäsennellä karkeasti kahteen osaan: 2 "Hertta on tietojärjestelmäkokonaisuus, joka koostuu ympäristön kuormituksen ja valvonnan, vesivarojen ja ympäristön seurannan, luonnonsuojelun sekä alueiden käytön suunnittelun ja ohjauksen toimintoja palvelevista perustietojärjestelmistä. Hertassa hyödynnetään monipuolisesti myös ympäristöhallinnon paikkatietoaineistoja. Hertta on tarkoitettu ympäristötietoa tehtävissään tarvitsevien perustyövälineeksi ja sen rakentamisen keskeisenä tavoitteena on ympäristötietojen hyväksikäytön tehostaminen."

18 17 1) Tieto on puutteellista, epätarkkaa tai vanhentunutta. Tämä ratkeaa suoraviivaisesti lisäämällä datan, päivityksen ja tutkimuksen määrää - eli viime kädessä rahalla. 2) Tietoa ei osata välittää, sille ei osata antaa merkitystä, ei osata suhteuttaa. Tämä vaatii uudenlaista osaamista, tutkimuksen uudelleenjärjestelyä, ajattelutapojen muutoksia, uusia yhteistyön muotoja jne. Osa haastateltavien näkemyksistä viittaa siihen, että luonnonvaratietoa nähdään epäpoliittisena ja verrattain yksinkertaisena kokonaisuutena. Edellytyksenä on, että tieto on saatavilla (ei-salaista ja helposti löydettävissä), määrämuotoista, ajantasaista, ilmaista tai edullista. Etenkin suunnittelijoiden näkökulmasta luonnonvaratieto näyttäisi edustavan jonkinlaista luontointressiä, joka suunnitteluvaiheessa sitten sovitetaan muihin intresseihin (muuhun paikkatietoon). Haastatellut näkivät tiedon tuotannon ensisijaisesti tosiasioiden maailmana, kun he taas itse kokivat edustavansa maailmaa, jossa kaikki on suhteellisempaa. Haastateltavat näkivät itsensä luonnonvaratiedon hyödyntäjinä (eivät tuottajina); tosin jossain määrin myös jatkojalostajana. Osa haastattelijoiden näkemyksistä viittaa siihen, että luontointressin välittymistä päätöksentekoon pidetään myös ongelmallisena. Tiedontuotannon yhteys historiallisiin jatkumoihin ja tuotantoelämän käytäntöihin tunnistetaan. Tilastoinnin ja seurannan peruskategoriat eivät siten vastaa nykyisiä tietotarpeita. Lainsäädäntöön perustuvat kategorisoinnit ovat voineet luoda tiedon tuotannolle ja hyödyntämiselle keinotekoisia ja huonosti perusteltavia rajoja. Samalla tiedontuotanto ymmärrettiin myös etujärjestöjen tai intressipiirien kamppailuna, johon jonkun puolueettoman tahon toivotaan tuovan tolkkua. Turve on esimerkki luonnonvarasta, johon on liittynyt kamppailuja tulkinnoista. Myös bioenergiakysymys näyttäytyy institutionaalisen tyhjiön perikuvana. Haastateltujen mukaan asialle pitäisi tehdä jotain (EU-paineet), mutta raakaainepotentiaaleista ei ole täyttä selvyyttä, eikä ole selvyyttä siitä, kenen pitäisi tuottaa tietoa ja arvioida kestävyyttä. Näin ajatus luontointressistä kehittyi haastattelujen kuluessa jonkinlaiseksi kestävän kehityksen intressiksi. Haastatteluissa nostettiin esiin myös eräänlainen luonnonvaratiedon väärinkäytön ongelma: selvityksiä esim. suojelutarpeista vaaditaan aina vain lisää ja lisää ja kun tarpeeksi tutkitaan, jotakin suojeltavaa löytyy. Haastateltujen mukaan epävarmuuden kanssa pitäisi vain kyetä elämään. Ongelmana on, että epävarmuuteen sisältyy myös tietämättömyyttä, jota lisätiedolla tunnetuista asioista ei pystytä ratkaisemaan. Tiedon politiikka nousi yhdessä haastattelussa esille ongelmana, jonka ytimenä nähtiin se, että luontotieto on liiaksi ympäristöintressin ohjaamaa. Toiveena oli kokonaisvaltaisempi, muihin yhteiskunnallisiin kysymyksiin suhteutettu tieto esim. niin, että määrällisen tiedon yhteydessä olisi tietoa luonnonvaran merkityksestä. Osin asian voinee tulkita tiedontuotannon kategorioiden ja kehysten kritiikiksi. Haastatteluissa tunnistettiin myös tilanteita, joissa yhteiskuntapolitiikka voi edetä

19 18 hyödyntämättä käytettävissä olevaa tietoa. Päätöksentekijät eivät välttämättä perehdy edes laadittuihin selvityksiin. Siitä huolimatta, että haastatteluilla tavoiteltiin verrattain suppeaa tiedon käyttäjien joukkoa, tulokset tukevat tiedontuottajien kyselyn perusteella vedettyä johtopäätöstä. Sen mukaan kannattaa panostaa luonnonvaratiedon kehittämisen ja luonnonvarapolitiikan valmistelun väliseen vuoropuheluun. Tehtävä on vaativa, koska luonnonvaratiedon käyttö on moniportaista: yksityiskohtaista paikkaan sidottua tietoa käytetään käytännön politiikan toimeenpanossa, mutta laajaa koottua tietoa tulee olla käytettävissä, kun tehdään linjaavia päätöksiä. Tämä asettaa samalla tärkeitä vaatimuksia niille teknisille ratkaisuille, joita kehitetään luonnonvaratiedon tuotannon ja hyödyntämisen tueksi. Vuoropuhelu tukee osaltaan sellaisten ratkaisujen syntymistä, jotka edistävät haastateltujen peräänkuuluttamaa kokonaisuuksien hallintaa Johtopäätökset luonnonvaratiedon yhteiskunnallisesta ulottuvuudesta Luonnonvaratiedon tuotannon ja luonnonvarapolitiikan välistä vuoropuhelua tulee edistää. Vuoropuhelu tukee luonnonvaratietojen yhteiskunnallinen merkityksen tunnistamista ja ennakointia. Kyselyn, haastatteluiden ja kirjallisuusselvityksen perusteella voitiin tunnistaa vuoropuhelua edistäviä luonnonvaratietoon liittyviä tärkeitä kysymyksiä. Luonnonvaratiedon ja luonnonvarapoliittisen ohjauksen suhdetta voidaan kehittää edelleen hakemalla vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Kuinka luonnonvaratietoa tosiasiallisesti käytetään erityyppisissä päätöksentekotilanteissa? Millä tavoin käytettävissä oleva luonnonvaratieto ohjaa luonnonvarapoliittista keskustelua ja määrittää luonnonvarapoliittisten ohjauskeinojen käyttöä? Yhteismitallisuuden ongelmat: kuinka erilaatuista dataa pystytään yhdistämään, käsittelemään ja arvioimaan sekä eri luonnonvarasektorien sisällä että sektorien välillä? Kuinka kansalliset ja kansainväliset tiedontuotantojärjestelmät kohtaavat luonnonvarapoliittisen hallinnan käytännöissä: harmonisoinnin ongelmat jne. Kuinka kansalaiset tulkitsevat eri muodoissa tarjottavaa luonnonvaratietoa (mittareita, ohjeistuksia jne) Luonnonvaratiedon yhteiskunnallisen merkityksen tunnistamisessa ja muutoksen ennakoinnissa seuraavat kysymykset nousivat tärkeiksi: Luonnonvarapoliittisten konfliktien ennakointi- ja ratkaisumenetelmät: mikä rooli luonnonvaratiedolla on/ voi olla luonnonvarojen käyttöä koskevien konfliktien muotoutumisessa ja ratkaisussa, mikä rooli luon-

20 19 nonvaroihin liittyvillä poliittisilla konflikteilla voi olla luonnonvarojen käytön yhteiskunnallisia kytköksiä koskevan tiedon tuotannossa. Lähtökohtana tiedon yhteismitattomuus: luonnonvarojen hyödyntämiseen liittyy vaikutuksia, jotka eivät ole yhteismitallisia. Millä edellytyksillä yhteismitaton tieto on luonnonvarapolitiikassa vahvuus ja voimavara? Mikä on kansalaisten osallisuus luonnonvaratiedon tuotannossa: tietotarpeiden määrittämisessä, tiedon keruussa ja prosessoinnissa? Minkälaisissa luonnonvarapolitiikkaan liittyvissä tilanteissa kansalaisten tiedon systemaattinen keruu on tarpeen ja mielekästä? Mitä mahdollisuuksia uusi teknologia tarjoaa yhteistoiminnalliselle tiedontuotannolle? Mikä on aggregaattitason luonnonvaratiedon ja paikkaan sidotun tiedon välinen yhteys tilannekohtaisessa luonnonvarasuunnittelussa? Kaikkiin kysymyksiin ei ole yksiselitteisiä vastauksia, joita voisi saada tekemällä erillisiä selvityksiä luetelluista aiheista. Sen sijaan kysymyksiä tulee nostaa esille ja tarkastella, kun tehdään luonnonvaratiedon tuotantoa ja hyödyntämistä koskevia päätöksiä. Kysymykset auttavat tunnistamaan tiedontuotannon ja tiedon hyödyntämisen uusia mahdollisuuksia ja niiden avulla on mahdollista arvioida uusien ratkaisujen edellytyksiä edistää avointa luonnonvarapolitiikkaa. 4.2 Ekosysteemipalvelut ja ekosysteemilähestymistapa: uusien käsitteiden synnyttämät luonnonvaroja koskevat tietotarpeet Ekosysteemilähestymistavalla tarkoitetaan luonnonvarojen käytön ja suojelun strategiaa, jossa painotetaan erityisesti ekosysteemien toiminnallisia vuorovaikutuksia ja jossa ihmiset ja kulttuurinen monimuotoisuus ymmärretään olennaiseksi osaksi ekosysteemejä. Ekosysteemipalveluilla on puolestaan ymmärretty luonnon tuotteita ja toiminnallisia piirteitä, joita hyödynnetään ihmisen hyvinvoinnin ylläpitämiseksi tai lisäämiseksi (Boyd ja Banzhaf 2006, Haila 2008). Molempia käsitteitä ja niiden suhdetta luonnonvaratietoon tarkasteltiin työpajassa, josta on laadittu oma raporttinsa (Hiedanpää ym., tässä niteessä) Käsitteiden soveltamisen tietotarpeet Lähtökohtana on se, että ekosysteemilähestymistavan ja ekosysteemipalvelut - käsitteiden avulla on haluttu luoda mahdollisuuksia tarkastella yhtäaikaisesti luonnon monimuotoisuuden suojelua ja käyttöä sekä yhteiskunnan, luonnon ja talouden suhdetta laajemmin. Analyysiyksiköksi nousevat erilaiset käytännöt, joilla ihmisyhteisöt luonnonvaroja hyödyntävät. Ekosysteemipalveluja ja ekosysteemilähestymistapaa ei voida käsitellä ilman ihmisten ja yhteisöjen hyvinvoinnin tarkastelua.

21 20 Käsitteet johtavat luonnonvaratiedon osittaiseen uudelleenmäärittymiseen. Ekosysteemien toiminnallisten piirteiden tarkastelussa, tunnistamisessa, arvottamisessa ja määrittämisessä tarvitaan määrällisen tiedon lisäksi myös laadullisten menetelmien käyttöä, esimerkiksi toimijoiden ja asianosaisten yhteistyötä sekä ymmärrystä perinteestä ja tulevaisuuden tarpeista. Tietotarpeet liittyvät ekosysteemipalvelujen tunnistamiseen ja ylläpitoon, sosiaalisten ja ekologisten prosessien eri mittakaavojen tarkasteluun sekä tiedon luotettavuuden ja hyväksyttävyyden varmistamiseen. Näistä voidaan johtaa käyttökelpoisen luonnonvaratiedon edellytykset. Seuraavassa esitetään esiselvityksessä havaitut ekosysteemipalveluista ja -lähestymistavasta johdetut tietotarpeet (Hiedanpää ym., tässä niteessä). Ekosysteemipalvelujen tunnistamiseksi tarvitaan tietoa (1) ekosysteemipalvelujen tunnistamista ja määrittelyä varten. Näin vahvistuu monitieteinen teoreettinen, käsitteellinen ja käytännöllinen ymmärrys ekosysteemipalveluista. (2) ekosysteemipalvelujen tuottamista hyödyistä. Näin vahvistuu ymmärrys ekosysteemien tuottamista hyvinvointihyödyistä, ihmisten elinoloihin liittyvistä taloudellisista, sosiaalisista ja kulttuurisista hyödyistä sekä uusista potentiaaleista ja haitoista. Ennen kaikkea ymmärrys tilannekohtaisesti välttämättömistä ja muutoin hyödynnettävissä olevista palveluista vahvistuu. (3) ekosysteemipalveluihin liittyvistä oikeuksista. Oikeuksien tarkastelu edellyttää monipuolista tietoa ekosysteemipalveluiden piirteistä ja niiden hyödyntämiseen liittyvistä oikeudellisista ja hallinnollisista näkökohdista. Ekosysteemipalvelujen ylläpitämiseksi tarvitaan tietoa: (1) ekosysteemipalveluja ylläpitävistä ekologisista prosesseista, (2) ekosysteemipalvelujen hyödyntämiseen vaikuttavista sosiaalisista prosesseista, käytännöistä ja niiden muutoksista, sekä (3) uusien ekosysteemipalvelujen luomisesta. Sosiaalisten ja ekologisten prosessien eri mittakaavojen huomioon ottamiseksi tarvitaan tietoa: (1) mittakaavan vaikutuksesta ekosysteemipalvelujen ja potentiaalisten ekosysteemipalveluiden tunnistettavuuteen. Tähän liittyvät myös ekosysteemipalvelujen tunnistamisen ja luomisen mittakaavasidonnaisuus ja herkkyys. (2) mittakaavan vaikutuksesta tiedon pätevyyteen, johon vaikuttavat ekosysteemipalvelujen yhteismitallisuus ja vaihdettavuus, eri ekosysteemipalvelujen keskinäinen osittainen poissulkevuus ja hyödynnettävien palvelujen valintojen nettovaikutukset sekä materiaalivirrat ja ekologiset taseet.

22 21 (3) mittakaavan vaikutuksesta ekosysteemipalveluiden sosiaalisiin, kulttuurisiin ja oikeudellisiin piirteisiin. tietoa: Tiedon luotettavuuden ja hyväksyttävyyden varmistamiseksi tarvitaan (1) käytettävissä olevan tiedon laadusta. Tähän kuuluvat yhtäältä ekosysteemipalvelujen tunnistamista, ylläpitoa ja hyödyntämistä koskevan tieteellisen ja asiantuntijatiedon käyttökelpoisuuden arviointi, toisaalta myös muiden tiedon lajien (kansalaisten tieto, kokemuksellinen tieto jne.) merkityksen arviointi ekosysteemipalvelujen ylläpitämisessä ja hyödyntämisessä. (2) siitä kenelle, missä, milloin ja millä edellytyksillä ekosysteemipalvelujen hyödyt ja haitat kohdentuvat. Tämä puolestaan edellyttää eriteltyä tietoa ekosysteemipalveluiden tuottamista hyödyistä ja hyödyntämisen ja ylläpidon haitoista. Samalla tulee esittää ekosysteemipalveluja arvottavien menetelmien hyödyt ja rajoitteet ja syventää ymmärrystä konflikteista suhteessa tietoon ja käytäntöihin Johtopäätökset ekosysteemipalveluja koskevasta tarkastelusta Ekosysteemipalvelut ja ekosysteemilähestymistapa muodostavat uuden luonnonvaratiedon kehikon, joka edistää perinteisen tiedon hyödyntämistä ja käyttöä yhteiskunnallisen päätöksenteon tukena. Perinteisesti luonnonvaratiedolla on ymmärretty ahtaasti määriteltyjen luonnonvarojen (metsä-, riista-, kala-, vesi-, ja malmivarat) varantoja ja niiden virtoja kuvaavat tiedot. Varanto- ja virtatietojen merkitys ei vähene, kun tarkastelua laajennetaan ekosysteemipalvelujen ja ekosysteemilähestymistavan avulla. Ekosysteemipalvelut ja -lähestymistapa tuovat laajempaa kehystävää luonnonvaratietoa, jota ilman luonnonvarojen hallinta jää puutteelliseksi ja alttiiksi ristiriidoille. Käyttökelpoisen luonnonvaratiedon tulee siten sijoittua kokonaisuuteen, johon liittyy (1) ristiriitojen ennakointi ja sovittelu (2) laadullisesti erilaisen tiedon tarve (3) omistus-, käyttö- ja nautintaoikeuksien luominen ja muutos (4) uudenlaiset osallistumiskäytännöt (5) uusiin tilanteisiin joustavasti sopeutuvan politiikan käytännöt (6) ekososiaalisen elinvoimaisuuden mittarit.

23 Luonnonvarojen kestävän käytön arviointia tukevat mittarit ja työvälineet Luonnonvaroja ja niiden käyttöä koskeva tieto voidaan mittareiden ja työvälineiden kehittämiseksi jaotella seuraaviin osiin: 1) Luonnonvarojen varannot (aineelliset luonnonvarat ja ekosysteemipalvelupotentiaali): luonnonvaraesiintymien sijainnit, määrät ja määrän muutokset (hyödynnettävyys, riittävyys). 2) Materiaalivirrat: aineellisten luonnonvarojen kulku taloudessa kotimaisesta otosta (extraction) ja tuonnista jalostusprosessien kautta kotimaiseen käyttöön ja vientiin. Virtoihin liittyvät myös tuotantojäämät ja kierrätys. 3) Luonnonvarojen käyttöönoton ja jalostuksen sosio-ekonomiset vaikutukset (työllisyys, tulot, hyvinvointi) sekä tähän liittyvä luonnonvarojen tuottavuus (material productivity, resource productivity or resource efficiency). 4) Materiaalivirtojen ympäristökuormitus ja sen vähentäminen (eco-efficiency). 5) Luonnonvarojen käytön kansainväliset riippuvuudet. Esiselvityksessä em. kysymyksiä on tarkasteltu erillisessä raportissa (Leskinen ja Mäenpää, tässä niteessä). Seuraavassa on esitetty työn päätulokset Menetelmien kehittämisen nykytila Kansainvälisellä tasolla EU:n, OECD:n ja YK:n piirissä on runsaan kymmenen viime vuoden aikana kehitetty ympäristötilinpitojärjestelmiä, joissa luonnonvaroja, niiden käyttöä ja palautumista ympäristöön kuvataan systemaattisesti, kattavan ja yhdenmukaisen kuvausjärjestelmän puitteissa ja jotka edelleen ovat johdonmukaisesti kytketty talouden toiminnan kuvausjärjestelmään, kansantalouden tilinpitoon. Vertailut eri maiden välillä osoittavat, että Suomen luonnonvarojen käyttö henkeä kohti on selvästi korkein EU-maista - sama pätee myös per capita laskelmissa verrattuna uusiin EU-maihin. Siten Suomessa onkin kannettava erityistä huolta materiaalitehokkuudesta ja kotimaisten luonnonvarojen käytön ympäristövaikutuksista. Suomessa kokonaistalouden luonnonvarojen käytön aikasarjat tuotettiin Ympäristöklusterin tutkimusohjelman rahoittamana Oulun yliopiston Thule-instituutin koordinoimassa projektissa (Mäenpää ym. 2000). Thule-instituutti on huolehtinut aikasarjojen ylläpidosta ja päivityksestä. Laajempi, SEEA 2003:een perustuva ainevirtatilinpidon Suomen pilotti on tehty Thule-instituutin ja Tilastokeskuksen yhteistyössä (Mäenpää 2005). Suomessa Ympäristöklusteriohjelmaan kuuluvassa, SYKEn, Oulun yliopiston ja MTT:n yhteisessä Suomen talouden materiaalivirtojen ympäristövaikutukset - hankkeessa (ENVIMAT 2008) on kehitetty laaja ympäristölaajennettu panostuotosmalli. Hankkeessa Suomen talouden yksityiskohtaiseen, 151 toimialan

24 23 panos-tuotosmalliin on yhdistetty toimialoittaiset luonnonvarojen käytön, energian kulutuksen sekä ilma- ja vesipäästöjen tiedot. Tuontituotteisiin on niin ikään yhdistetty elinkaariarviot niiden luonnonvara- ja ympäristövaikutuksista ulkomailla. Mallilla voidaan arvioida sekä koko talouden tasolla laajojen osa-alueiden, kuten kotimaisen tuotannon ja tuonnin, kotimaan kulutuksen ja viennin sekä yksityiskohtaisempien toimiala- tai tuoteryhmien elinkaarista luonnonvarojen käyttöä ja ympäristövaikutuksia. Lähestymistapaa on hyödynnetty mm. vuoden 2008 ilmastoja energiastrategian arvioinnissa (Hildén ym. 2008). Panostuotosmalliin on yhdistetty myös työllisyys ja tulovaikutukset, jolloin luonnonvara- ja ympäristövaikutusten rinnalle saadaan myös sosio-ekonomisia vaikutuksia. Yleisten luonnonvarojen käytön seuraamisen välineiden lisäksi on kehitetty lukuisia sektorikohtaisia työvälineitä ja mittareita. Maataloudelle on kehitetty luonnonvarapuntari, maa- ja metsätalousministeriö on tuottanut yleiset luonnonvaramittarit ja maa- ja metsätalousministeriön laatustrategia ketjuvastuu hankkeen, jossa elinkaaritarkastelu on keskeisellä sijalla. Kala- ja riistataloudessa seurataan luonnonvarojen tilaa ja hyödyntämistä ja metsätaloudessa on usealla tasolla muodostettu kestävän metsätalouden kriteerejä ja indikaattoreita sekä luotu metsäsuunnittelumalleja. Mittareita ja lähestymistapoja on kehitetty mineraalisten raaka-aineiden materiaalivirtojen ja kestävän käytön seuraamiseksi ja vesivarojen osalta seurataan erikseen pinta- ja pohjavesiä. Luonnonvarojen hyödyntämisen seuranta ja arviointi liittyy myös yleisiin indikaattorijärjestelmiin, joita ovat mm. kestävän kehityksen indikaattorit, luonnonvaratietojen hallintajärjestelmä LUHA, luonnonvaramittarit, alueelliset ympäristöindikaattorit sekä luonnontila-indikaattorikokoelma Kehittämiskohteet Mittareiden ja työvälineiden yleisenä tavoitteena on tuottaa ja esittää tietoa, jonka avulla luonnonvarojen käytön ja hallinnan ongelmia voidaan tunnistaa, määritellä ja ratkaista. Sektorikohtaisten välineiden tavoitteena on yleisesti myös tukea luonnonvaraelinkeinojen kehittämistä sekä ennakoida luonnonvarojen käytön ja hallinnan muutoksia ja ristiriitaisuuksia. Työvälineiden ja mittareiden kehittämisessä voidaan tunnistaa erityyppisiä kehittämiskohteita. Kehittämiskohteet liittyvät mittareiden, työvälineiden ja mallien kehittämiseen sekä näiden hyödyntämiseen ongelmalähtöisesti osana päätöksentekoprosessia. Kehittämiskohteita voidaan tunnistaa eri päätöksenteon tasoja tukevien mittareiden, työvälineiden ja mallien vertikaalisessa integraatiossa, horisontaalisessa integraatiossa eri luonnonvarasektoreita yhdistelevissä tarkasteluissa sekä mittareiden, työvälineiden ja mallien luotettavuuden edistämisessä.

Mineraalisten luonnonvarojen kokonaiskäytön arviointi

Mineraalisten luonnonvarojen kokonaiskäytön arviointi Mineraalisten luonnonvarojen kokonaiskäytön arviointi Johtaja, professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus SUOMEN MINERAALISTRATEGIAN AVAJAISSEMINAARI, 17.3.2010 GTK 18.3.2010 Elinkaariajattelu Jyri

Lisätiedot

EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET

EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET Ari Nissinen, Jari Rantsi, Mika Ristimäki ja Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus (SYKE) 3.4.2012, Järjestäjät: KEKO-projekti

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010)

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Tutkimusohjelman esittely Ohjelmajohtaja: MMT Riitta Hänninen riitta.hanninen@metla.fi Metsien monimuotoisuuden

Lisätiedot

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen. 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen. 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö Kestävä kehitys on yhteiskuntapolitiikkaa Ekologinen kestävyys;

Lisätiedot

Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus

Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus Eeva Hellström Kestävän kehityksen toimikunnan ja Luonnonvarainneuvoston kokoukset 24.4.2008 Strategiprosessin asemointi Kansainvälinen

Lisätiedot

Metsäenergian hankinnan kestävyys

Metsäenergian hankinnan kestävyys Metsäenergian hankinnan kestävyys Karri Pasanen Tutkija Bioenergiaa metsistä tutkimus- ja kehittämisohjelman loppuseminaari 19.4.2012 Mitä kestävyys oikeastaan on? Kestävyyden käsite pohjautuu tietoon

Lisätiedot

Mitä sisältöjä yhteiskuntatieteellisellä metsätutkimuksella?

Mitä sisältöjä yhteiskuntatieteellisellä metsätutkimuksella? Mitä sisältöjä yhteiskuntatieteellisellä metsätutkimuksella? Rauno Sairinen Professori MYY osaamiskeskittymä (Metsä, yhteiskunta ja ympäristö) rauno.sairinen@joensuu.fi Yhteiskuntatieteellisen metsätutkimuksen

Lisätiedot

AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN. Heli Koski, ETLA 15.1.2015

AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN. Heli Koski, ETLA 15.1.2015 1 AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN Heli Koski, ETLA 15.1.2015 2 Taustaa esitutkimuksesta Julkisen datan avaamisen potentiaaliset hyödyt on arvioitu ennakollisissa arvioinneissa

Lisätiedot

Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi

Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi Projektipäällikkö Ville Meloni Forum Virium Helsinki 5.4.2011 Hankkeen yhteenveto Avataan Helsingin seutua koskevaa tietoa kaikkien

Lisätiedot

ENVIMAT - Suomen kansantaloudenmateriaalivirtojen ympäristövaikutusten arviointi

ENVIMAT - Suomen kansantaloudenmateriaalivirtojen ympäristövaikutusten arviointi ENVIMAT - Suomen kansantaloudenmateriaalivirtojen ympäristövaikutusten arviointi Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus 7 10 2009 Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous 7.10.2009 Suomen kestävän kehityksen

Lisätiedot

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Terveydenhuollon atk-päivät 20.5.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut Esityksen sisältö Kehittämisvaatimukset sosiaali-

Lisätiedot

Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle?

Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle? Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle? Mikael Ohlström, johtava asiantuntija Toimittajataustainfo Miten EU:n resurssitehokkuuspolitiikassa

Lisätiedot

Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020

Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020 Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020 Nvm Sirpa Karjalainen Maa- ja metsätalousministeriö CAP valmistelut vuonna 2013 Irlannin puheenjohtajuuskauden tavoiteaikataulu 24. 25.6. Maatalouden ministerineuvosto,

Lisätiedot

Vihreä talous ja TEEB eväitä vihreän talouden kehittämiseen

Vihreä talous ja TEEB eväitä vihreän talouden kehittämiseen Vihreä talous ja TEEB eväitä vihreän talouden kehittämiseen Riina Antikainen, Katriina Alhola, Suomen ympäristökeskus Marianne Kettunen, IEEP Eduskunnan ympäristövaliokunnan avoin kokous 4.11. Ekosysteemipalveluiden

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Uudet toimintamallit metsänhoidossa

Uudet toimintamallit metsänhoidossa Uudet toimintamallit metsänhoidossa Pasi Puttonen Sisältö Metsänhoidon tulevaisuuden perusta Metsänhoidon sisältö muuttuu Uudet metsänhoidon menetelmät Yhteenveto 1 Metsänhoidon tulevaisuuden suunnittelun

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen. Argumenttipankki

Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen. Argumenttipankki Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen Argumenttipankki Tämän argumenttipankin tarkoituksena on helpottaa lähiruokaketjuun kuuluvia yrityksiä tunnistamaan, kehittämään ja parantamaan

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010)

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Tutkimusohjelman tulosten esittely Ohjelmajohtaja: MMT Riitta Hänninen riitta.hanninen@metla.fi Metsätieteen päivä

Lisätiedot

LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖAINEISTOT AVOIMIKSI

LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖAINEISTOT AVOIMIKSI LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖAINEISTOT AVOIMIKSI Sirpa Thessler Pääsihteeri, Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymä (LYNET) Ympäristömonitoroinnin 8. kansallinen seminaari 10.4.2013 Finlandiatalo

Lisätiedot

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Hannu Raitio Riistapäivät 2013 Lahti 23.1.2013 Tutkimuslaitosuudistuksen taustaa Tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteiskunnallinen merkitys on kaikkialla

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

ELO-Seminaari 24.11.2005

ELO-Seminaari 24.11.2005 H E L S I N G I N K A U P P A K O R K E A K O U L U H E L S I N K I S C H O O L O F E C O N O M I C S ELO-Seminaari 24.11.2005 Sami Sarpola, Tutkija Liiketoiminnan teknologian laitos Helsingin kauppakorkeakoulu

Lisätiedot

Ohjelmakauden 2000-2006 maaseudun kehittämisohjelmien teema-arviointi Havaintoja ja alustavia tuloksia

Ohjelmakauden 2000-2006 maaseudun kehittämisohjelmien teema-arviointi Havaintoja ja alustavia tuloksia Ohjelmakauden 2000-2006 maaseudun kehittämisohjelmien teema-arviointi Havaintoja ja alustavia tuloksia 24.11.2008 Helsingin yliopisto Ruralia-insituutti Seinäjoki Antti Saartenoja Arvioinnin taustaa MMM

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

SUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010

SUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010 SUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010 Heikki Toivonen & Ari Pekka Auvinen Suomen ympäristökeskus SUOMEN LUONNON TILA 2010 SEMINAARI, SÄÄTYTALO 19.2.2010, HELSINKI INDIKAATTORIEN KEHITTÄMISEN TAUSTALLA Kansainväliset

Lisätiedot

FISS -teolliset symbioosit Suomessa. Henrik Österlund 10.9.2015

FISS -teolliset symbioosit Suomessa. Henrik Österlund 10.9.2015 FISS -teolliset symbioosit Suomessa Henrik Österlund 10.9.2015 Tarve teolliselle muutokselle Suomessa Yhteiskunnallinen tarve Suomi tarvitsee uusia tukijalkoja talouteen, globaaleilla markkinoilla toimivaa

Lisätiedot

Digitalisaatio ja älykkäät ratkaisut parantavat maailmaa ministeriönäkökulma. LifeData-hankkeen loppuseminaari 1.12.

Digitalisaatio ja älykkäät ratkaisut parantavat maailmaa ministeriönäkökulma. LifeData-hankkeen loppuseminaari 1.12. Digitalisaatio ja älykkäät ratkaisut parantavat maailmaa ministeriönäkökulma LifeData-hankkeen loppuseminaari 1.12.2015 Laura Höijer Digitalisaatio - Toimintatapojen uudistamista, sisäisten prosessien

Lisätiedot

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Strategiatyön taustaa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava: turvetuotantovarausten

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Eeva Furman Suomen ympäristökeskus SYKE Päättäjien metsäakatemia 2011

Eeva Furman Suomen ympäristökeskus SYKE Päättäjien metsäakatemia 2011 Ekosysteemipalvelut hyvinvoinnin perustana Eeva Furman Suomen ympäristökeskus SYKE Päättäjien metsäakatemia 2011 Eeva Furman, SYKE Ihmistoiminnan ja ekosysteemien yhteydet ovat monimutkaisia Ihmisen toiminta

Lisätiedot

Saaristomeri Kestävän kalatalouden mallialue Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Saaristomeri Kestävän kalatalouden mallialue Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Saaristomeri Kestävän kalatalouden mallialue Jari Setälä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalastajien tiedotus- ja koulutusristeily Viking Grace 6.2.2013 Esityksen rakenne Mitä kestävyydellä tarkoitetaan?

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Ekologian ja käyttäjien arvostusten yhteensovittaminen matkailualueilla. Anne Tolvanen

Ekologian ja käyttäjien arvostusten yhteensovittaminen matkailualueilla. Anne Tolvanen Ekologian ja käyttäjien arvostusten yhteensovittaminen matkailualueilla Anne Tolvanen Matkailun määrä kasvaa Yhteensovittamisen tarve muiden maankäyttömuotojen kanssa kasvaa Tarvitaan keinoja ja työkaluja,

Lisätiedot

Mitä ympäristötietoa tarvitaan kaavoituksen eri tasoilla? Maija Faehnle Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto

Mitä ympäristötietoa tarvitaan kaavoituksen eri tasoilla? Maija Faehnle Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto Ympäristötiedon avautuminen palvelemaan kuntien päätöksentekoa 19.11.2013 Mitä ympäristötietoa tarvitaan kaavoituksen eri tasoilla? Maija Faehnle Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto Hyöty irti

Lisätiedot

Kestävää kasvua materiaalitehokkuudella - kansallinen materiaalitehokkuusohjelma Ohjelman tavoite ja puitteet Yritysten työkalujen kehittäminen

Kestävää kasvua materiaalitehokkuudella - kansallinen materiaalitehokkuusohjelma Ohjelman tavoite ja puitteet Yritysten työkalujen kehittäminen Kestävää kasvua materiaalitehokkuudella - kansallinen materiaalitehokkuusohjelma Ohjelman tavoite ja puitteet Yritysten työkalujen kehittäminen Erja Fagerlund TEM Kansallisen materiaalitehokkuusohjelman

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikan tulevaisuuden vaihtoehdot ja vaikutukset maatalouspoliittisen toimintaympäristön muutoksessa (ILVAMAP) 2012-2015

Ilmasto- ja energiapolitiikan tulevaisuuden vaihtoehdot ja vaikutukset maatalouspoliittisen toimintaympäristön muutoksessa (ILVAMAP) 2012-2015 Ilmasto- ja energiapolitiikan tulevaisuuden vaihtoehdot ja vaikutukset maatalouspoliittisen toimintaympäristön muutoksessa (ILVAMAP) 2012-2015 Hankkeen vastuullinen johtaja Erikoistutkija Pasi Rikkonen,

Lisätiedot

Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen?

Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen? Liha-alan tutkimusseminaari 11.10.2012 Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen? Tutkimusjohtaja Mikko Peltonen Maa- ja metsätalousministeriö Esityksen

Lisätiedot

Ketterät tietovarastot ratkaisuna muuttuviin tiedolla johtamisen tarpeisiin. Korkeakoulujen IT-päivät 4.11.2014 Kari Karru, Cerion Solutions Oy

Ketterät tietovarastot ratkaisuna muuttuviin tiedolla johtamisen tarpeisiin. Korkeakoulujen IT-päivät 4.11.2014 Kari Karru, Cerion Solutions Oy Ketterät tietovarastot ratkaisuna muuttuviin tiedolla johtamisen tarpeisiin Korkeakoulujen IT-päivät 4.11.2014 Kari Karru, Cerion Solutions Oy Cerion Solutions Cerion on tiedolla johtamisen ja toiminnan

Lisätiedot

Ekosysteemipalveluiden merkitys ja arvo. Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT matleena.kniivila@ptt.fi

Ekosysteemipalveluiden merkitys ja arvo. Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT matleena.kniivila@ptt.fi Ekosysteemipalveluiden merkitys ja arvo Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT matleena.kniivila@ptt.fi Esityksen sisältö 1) Mitä metsien ekosysteemipalvelut ovat? 2) Mikä ekosysteemipalveluiden arvo

Lisätiedot

Koulutuksen järjestämislupaprosessin kehittäminen

Koulutuksen järjestämislupaprosessin kehittäminen Koulutuksen järjestämislupaprosessin kehittäminen Jukka Lehtinen Opetusneuvos OKM/Ammatillisen koulutuksen vastuualue AMKEn laivaseminaari 24. 26.3.2015 Ammatillisen koulutuksen ohjauksen- ja säätelyprosesseja

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Suomen ympäristökeskus SYKE Tietokeskus Geoinformatiikkayksikkö Paikkatieto- ja kaukokartoituspalvelut

Suomen ympäristökeskus SYKE Tietokeskus Geoinformatiikkayksikkö Paikkatieto- ja kaukokartoituspalvelut EO Suomen ympäristökeskus SYKE Tietokeskus Geoinformatiikkayksikkö Paikkatieto- ja kaukokartoituspalvelut Ylläpidämme ja kehitämme paikkatieto- ja kaukokartoitusaineistoja sekä niiden käyttöympäristöä.

Lisätiedot

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja

Lisätiedot

Luonnonvaraviestinnän periaatteet. Maa- ja metsätalousministeriö

Luonnonvaraviestinnän periaatteet. Maa- ja metsätalousministeriö Luonnonvaraviestinnän periaatteet Maa- ja metsätalousministeriö Mitä luonnonvaraviestintä on ja miksi olemme sopineet sen periaatteista? Sisältö Mitä luonnonvaraviestintä on ja miksi olemme sopineet sen

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen rahoitus

Strategisen tutkimuksen rahoitus Strategisen tutkimuksen rahoitus HENVI-LUKE-verkottumistilaisuus 26.1.2015 Tiina Petänen 1 Mitä on strateginen tutkimus? Tässä yhteydessä tarkoitetaan tarvelähtöistä tutkimusta tarpeen määrittelee valtioneuvosto

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju Kehitysjohtaja Ilkka P. Laurila Luonnonvarakeskus ilkka.p.laurila@luke.fi Salaojituksen Tukisäätiö 13.5.2015 Luke 133 pv (tai 117 v) Toiminta

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Yleisten kartastotöiden strategia 2011-2020 - Maastotietojärjestelmä kovaan käyttöön

Yleisten kartastotöiden strategia 2011-2020 - Maastotietojärjestelmä kovaan käyttöön Suomen Kartografinen Seura Kevätseminaari Yleisten kartastotöiden strategia 2011-2020 - Maastotietojärjestelmä kovaan käyttöön 29.3.2012 Antti Vertanen Maa- ja metsätalousministeriö 2001-2010 strategia

Lisätiedot

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Käsitteitä Avointa tietoa ovat ne digitaaliset sisällöt ja datat, joita kuka tahansa voi vapaasti ja maksutta

Lisätiedot

Huippuostajia ympäristöpalveluihin

Huippuostajia ympäristöpalveluihin Huippuostajia ympäristöpalveluihin Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Tekes Piia Moilanen 28.8.2013 www.tekes.fi/huippuostajat Agenda o ELY:jen ympäristöpalveluhankinnat Ylijohtaja

Lisätiedot

Kuljetusketjujen energiakatselmus

Kuljetusketjujen energiakatselmus Kuljetusketjujen energiakatselmus Helsingin messukeskus 17.5.2006 Pertti Koski 1 Motiva Oy tuottaa palveluja uusiutuvan energian ja energian tehokkaamman käytön lisäämiseksi. 2 Motivan palvelut Energianhallinnan

Lisätiedot

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012 Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus ELYjen toimipaikat ja aluejako Asetusluonnoksen 1.9. mukaan JOHTAJA LUONNOS 14.10.2009

Lisätiedot

Sektoritutkimuksen neuvottelukunta ja sen jaostot

Sektoritutkimuksen neuvottelukunta ja sen jaostot Sektoritutkimuksen neuvottelukunta ja sen jaostot Sari Löytökorpi, pääsihteeri Sektoritutkimus yhteiskuntapolitiikkaa ja yhteiskunnallisia palveluja tukevaa tutkimustoimintaa palvelee poliittisessa päätöksenteossa

Lisätiedot

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä

Lisätiedot

TIEDONHALLINTA Avain koordinointiin ja tiedon laadun ytimeen

TIEDONHALLINTA Avain koordinointiin ja tiedon laadun ytimeen TIEDONHALLINTA Avain koordinointiin ja tiedon laadun ytimeen Rakennuttamisen ja suunnittelun laadunhallinnan kehitysseminaari, Varkaus 18.3.2015 Toni Teittinen ja Jenni Kaukonen, Capisso Oy MENU Rakentamisen

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa. Anna Kanerva / CUPORE

Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa. Anna Kanerva / CUPORE Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa Anna Kanerva / CUPORE Cuporen toimeksianto Verrokkiselvitys Kyselyt toimijoille Loppuraportti ja luetteloinnin kriteeristöluonnos maaliskuussa

Lisätiedot

Avoimet luontohavainnot

Avoimet luontohavainnot Avoimet luontohavainnot Ekologiset yhteydet -seminaari 9.3.2012 Luonnontieteellinen keskusmuseo Miten luontohavainnot syntyvät? Tutkimuksen tuloksena Tieteellisistä kokoelmista Luontoharrastajat keräävät

Lisätiedot

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen - tukea suunnitelmatyöhön Työkokous 6.10.2009 Pekka Ojaniemi Lastensuojelun suunnitelma

Lisätiedot

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ. Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen

Lisätiedot

Low Carbon Finland 2050 platform VTT:n, VATT:n, GTK:n ja METLA:n yhteishanke

Low Carbon Finland 2050 platform VTT:n, VATT:n, GTK:n ja METLA:n yhteishanke Low Carbon Finland 2050 platform VTT:n, VATT:n, GTK:n ja METLA:n yhteishanke Tekesin Tie kestävään talouteen ohjelma Tiina Koljonen VTT Technical Research Centre of Finland 2 Low Carbon Finland 2050 platform

Lisätiedot

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Tuottavuustyön historiaa valtio kunta -yhteistyössä Peruspalveluohjelmassa

Lisätiedot

Sinisen Biotalouden mahdollisuudet

Sinisen Biotalouden mahdollisuudet Sinisen Biotalouden mahdollisuudet MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI VESI JA KESTÄVÄ KEHITYS 19.3.2015 Säätytalo Asmo Honkanen, LUKE Timo Halonen, MMM Biotalous on seuraava talouden aalto Biotalous on osa

Lisätiedot

Katsaus luonnonvarakäsitteisiin

Katsaus luonnonvarakäsitteisiin J.Väätäinen Katsaus luonnonvarakäsitteisiin Jarmo Kohonen, Saku Vuori - Geologian tutkimuskeskus Mikael Hildén - Suomen ympäristökeskus Kansallinen luonnonvarastrategia, orientointityöpaja 16.10.2008 Esityksen

Lisätiedot

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmän kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmä Hankkeen organisointi ja aikataulu hankkeen avainhenkilöt DI Lauri Merikallio (Tieliikelaitos) KTM Mari-Anna Vallas (Tieliikelaitos)

Lisätiedot

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Ekologinen jalanjälki Ekosysteempipalvelut ovat vakavasti uhattuna Erilaiset arviot päätyvät aina samaan

Lisätiedot

Tehokas materiaalinkäyttö parantaa kilpailukykyäsi. Merkittäviä säästöjä uuden Materiaalikatselmuksen avulla

Tehokas materiaalinkäyttö parantaa kilpailukykyäsi. Merkittäviä säästöjä uuden Materiaalikatselmuksen avulla Tehokas materiaalinkäyttö parantaa kilpailukykyäsi Merkittäviä säästöjä uuden Materiaalikatselmuksen avulla Materiaalikatselmus uusi työkalu säästökohteiden tunnistamiseen ja kilpailukyvyn parantamiseen

Lisätiedot

Huippuyksikköseminaari 12.11.2013

Huippuyksikköseminaari 12.11.2013 Huippuyksikköseminaari 12.11.2013 Puheenjohtajana: yksikön johtaja Arja Kallio 10.00 10.10 Tervetuloa, Yksikön johtaja Arja Kallio 10.10 10.50 Käytännön asioita aloittaville huippuyksiköille, Tiedeasiantuntija

Lisätiedot

Luonnon monimuotoisuuden kannalta haitalliset tuet. Outi Honkatukia

Luonnon monimuotoisuuden kannalta haitalliset tuet. Outi Honkatukia Luonnon monimuotoisuuden kannalta haitalliset tuet Outi Honkatukia Tilannekatsaus Hallitusohjelmakirjaus: Ympäristölle haitalliset tuet kartoitetaan ja tuet suunnataan uudelleen. Hallitusohjelman tavoitteita

Lisätiedot

KATSE POHJOISEEN Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportti

KATSE POHJOISEEN Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportti KATSE POHJOISEEN Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportti 11.1.2013 Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportin luovutustilaisuus Puheenjohtaja Jouni Backman Työryhmän kokoonpano Työryhmän toimikausi: 22.8.2011

Lisätiedot

ja sen mahdollisuudet Suomelle

ja sen mahdollisuudet Suomelle ja sen mahdollisuudet Suomelle Asmo Honkanen, Luonnonvarakeskus 29.9.2015 Kuopio Biotalous on seuraava talouden aalto Biotalous on osa talouden uutta aaltoa, jossa resurssiviisaus ja luonnonvarojen kestävän

Lisätiedot

11.10.2013 Tekijän nimi

11.10.2013 Tekijän nimi 11.10.2013 Tekijän nimi Arkkitehtuuri kehittämisen välineenä Kokonaisarkkitehtuuri hallitun muutoksen avaimena Etelä-Savon maakuntaliitto 10.10.2013 Markku Nenonen Tutkijayliopettaja Mikkelin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Per Mickwitz STN:n puheenjohtaja 1 SUOMEN AKATEMIA STN:n ensimmäiset ohjelmat Valtioneuvosto päätti vuoden 2015 teemoista 18.12.2014. Strategisen

Lisätiedot

Kokemuksia datan avaamisesta ja esimerkkejä avoimesta ympäristödatasta pääkaupunkiseudulta

Kokemuksia datan avaamisesta ja esimerkkejä avoimesta ympäristödatasta pääkaupunkiseudulta Kokemuksia datan avaamisesta ja esimerkkejä avoimesta ympäristödatasta pääkaupunkiseudulta Ville Meloni Forum Virium Helsinki Green Net Finland - Ympäristömonitoroinnin 8. kansallinen seminaari 10.4.2013

Lisätiedot

KULTU-kokeiluhankkeet

KULTU-kokeiluhankkeet KULTU-kokeiluhankkeet Kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelman Vähemmästä viisaammin tavoitteena on vähentää niin kotien kuin julkisen sektorin ympäristöhaittoja ja kasvihuonekaasupäästöjä. Sen mukaan

Lisätiedot

Ilmasto-opas.fi Klimatguide.fi Climateguide.fi

Ilmasto-opas.fi Klimatguide.fi Climateguide.fi Ilmasto-opas.fi Klimatguide.fi Climateguide.fi Juha A. Karhu, Ilmatieteen laitos (IL) fmi.fi/cccrp Juha A. Karhu, IL: Climate Change Community Response 1 Esityksen sisältö 1. Perustietoja hankkeesta 2.

Lisätiedot

Tutkimusrahoitus remonttiin -miksi? Communication academica 10.1.2014. Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen

Tutkimusrahoitus remonttiin -miksi? Communication academica 10.1.2014. Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen Tutkimusrahoitus remonttiin -miksi? Communication academica 10.1.2014 Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen Tuleva talouskasvu on aiempaa matalampi Suomen vienti ei ole kehittynyt yhtä vahvasti kuin kilpailijamaiden

Lisätiedot

PALVELUTASON KÄSITTELY

PALVELUTASON KÄSITTELY PALVELUTASON KÄSITTELY Ryhmä: Keskinen Suomi Löytöretki työpajan 2 ennakkotehtävä, luonnos 14.10.2013 Tehtävän kuvaus Työssä laaditaan käytännön työskentelyssä hyödynnettävä kuvaus palvelutason määrittelystä

Lisätiedot

SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä

SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä Luonnos 23.4.2008 Visio ja avainsanat Kansainvälinen vesialan strategia rakentuu seuraavalle pitkän aikavälin visiolle: Suomen vesialan toimijat ehkäisevät

Lisätiedot

AMO ihanneprosessi. Annika Kangas Jukka Tikkanen Rovaniemi 2.-3.9. Metsävarojen käytön laitos, Oulun AMK

AMO ihanneprosessi. Annika Kangas Jukka Tikkanen Rovaniemi 2.-3.9. Metsävarojen käytön laitos, Oulun AMK AMO ihanneprosessi Annika Kangas Jukka Tikkanen Rovaniemi 2.-3.9. Metsävarojen käytön laitos, Oulun AMK Palaute ja informaatio Sidosryhmien ja kansalaisten osallistaminen KMO, maakuntakaava Mela-laskelmat,

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

1) Muistio 3.6.2004: PALVO I hankkeen toteuttaminen oikeusministeriössä, jonka liitteenä:

1) Muistio 3.6.2004: PALVO I hankkeen toteuttaminen oikeusministeriössä, jonka liitteenä: PÄÄTÖS 4.6.2004 dnro 4/011/2003 OM TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINNON PALVELUKESKUSTA VALMISTELEVAN SUUNNITTELUHANKKEEN ASETTAMINEN Tausta ja tavoitteet Oikeusministeriö päätti asettaa hankkeen, jonka tehtävänä

Lisätiedot

Käytäntöjen kehittämisen, mallintamisen ja arvioinnin REA-työkalu

Käytäntöjen kehittämisen, mallintamisen ja arvioinnin REA-työkalu Käytäntöjen kehittämisen, mallintamisen ja arvioinnin REA-työkalu Juha Koivisto, THL Pasi Pohjola, THL REA = Relational Evaluation Approach REA-työkalu perustuu relationaalisen arvioinnin lähestymistapaan,

Lisätiedot

Talous ja työllisyys

Talous ja työllisyys Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:

Lisätiedot

Ekologinen päätösanalyysi ja Zonation: mitä ne ovat? Atte Moilanen Helsingin yliopisto

Ekologinen päätösanalyysi ja Zonation: mitä ne ovat? Atte Moilanen Helsingin yliopisto Ekologinen päätösanalyysi ja Zonation: mitä ne ovat? Atte Moilanen Helsingin yliopisto 1 Ekologinen päätösanalyysi 1 Ekologinen päätösanalyysi Ekologisen tiedon systemaattista käyttöä päätöksenteon apuna

Lisätiedot

Venäjän metsäsektorin ennakointi yritysten tarpeet ohjaamaan tutkimusta. Business Café Joensuu, 26.3.2014 Timo Leinonen, Metla

Venäjän metsäsektorin ennakointi yritysten tarpeet ohjaamaan tutkimusta. Business Café Joensuu, 26.3.2014 Timo Leinonen, Metla Venäjän metsäsektorin ennakointi yritysten tarpeet ohjaamaan tutkimusta Business Café Joensuu, 26.3.2014 Timo Leinonen, Metla Esityksen sisältö Metla ennakoi Metsäsektorin ennakointi Venäjällä Tutkimuksen

Lisätiedot

Mitä merkitsee luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen näkökulma erityisesti suomalaisen kaivostoiminnan kestävyyteen

Mitä merkitsee luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen näkökulma erityisesti suomalaisen kaivostoiminnan kestävyyteen Mitä merkitsee luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen näkökulma erityisesti suomalaisen kaivostoiminnan kestävyyteen Mari Tuusjärvi Geologian tutkimuskeskus 22.11.2013 1 Taustaa Kaivostoiminnan kestävyys

Lisätiedot

Osaamiskeskusohjelman lisäarvo innovaatioyhteisöille ja toiminnalle kirjamme havainnot ja lopputulemat

Osaamiskeskusohjelman lisäarvo innovaatioyhteisöille ja toiminnalle kirjamme havainnot ja lopputulemat Osaamiskeskusohjelman lisäarvo innovaatioyhteisöille ja toiminnalle kirjamme havainnot ja lopputulemat Kirjan esittely TEM:n innovaatioympäristöt ryhmän tilaisuudessa 11.3.2008 Val.tri. Soile Kuitunen

Lisätiedot

Mikä on avoimen tuotteen hallintamalli perustiedot ja taustoitus. Jukka Kääriäinen, Tapio Matinmikko, Raija Kuusela 22.4.2015 Jukka.kaariainen@vtt.

Mikä on avoimen tuotteen hallintamalli perustiedot ja taustoitus. Jukka Kääriäinen, Tapio Matinmikko, Raija Kuusela 22.4.2015 Jukka.kaariainen@vtt. Mikä on avoimen tuotteen hallintamalli perustiedot ja taustoitus Jukka Kääriäinen, Tapio Matinmikko, Raija Kuusela 22.4.2015 Jukka.kaariainen@vtt.fi Avoimen tuotteenhallinta Esityksen sisältö Mitä on tuotteenhallinta?

Lisätiedot

Luonnonsuojelu- lainsäädännön tarkistamistarpeet SYS:n seminaari 8.9.2011 Hallitusneuvos Satu Sundberg SYS:n ympäristöoikeuspäivä 8.9.2011 28.9.

Luonnonsuojelu- lainsäädännön tarkistamistarpeet SYS:n seminaari 8.9.2011 Hallitusneuvos Satu Sundberg SYS:n ympäristöoikeuspäivä 8.9.2011 28.9. Luonnonsuojelulainsäädännön tarkistamistarpeet SYS:n seminaari 8.9.2011 Hallitusneuvos Satu Sundberg 1 Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ja kestävä käyttö YK:n biologista monimuotoisuutta koskeva

Lisätiedot

KMO 2015 Väliarviointi. Metsäneuvosto 12.3.2013

KMO 2015 Väliarviointi. Metsäneuvosto 12.3.2013 KMO 2015 Väliarviointi Metsäneuvosto 12.3.2013 Väliarvioinnin tavoitteet Tavoitteet: Tarkastella tarvetta muuttaa KMO 2015:n painotuksia toimintaympäristön muutosten vuoksi, ohjelman toimenpiteiden vaikuttavuutta

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

Monimuotoisuusverkostojen sosiotaloudellisia

Monimuotoisuusverkostojen sosiotaloudellisia Monimuotoisuusverkostojen sosiotaloudellisia vaikutuksia etsimässä MMM, HL, Leena A. Leskinen Ekologiset tarkastelut yksityismetsien aluetason yhteistoiminnallisessa suunnittelussa (MOSSE) Mitä on sosiaalinen?

Lisätiedot