Kansallinen metsäohjelma 2015 Metsätalous ja energia -työryhmä Muistio

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kansallinen metsäohjelma 2015 Metsätalous ja energia -työryhmä Muistio 27.1.2012"

Transkriptio

1 Kansallinen metsäohjelma 2015 Metsätalous ja energia -työryhmä Muistio Kansallinen metsäohjelma 2015 Metsätalous ja energia -työryhmä Metsätalouden tuet tulevaisuudessa työpaja II Aika klo Paikka Työryhmä Tapion Sali, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio, Helsinki Juha Hakkarainen, MTK ry., pj. Marja Hilska-Aaltonen, MMM, vpj. Urpo Hassinen, Suomen metsäkeskus Harri Hänninen, SMY, siht. Sirpa Karjalainen, MMM Jari Kostama, Energiateollisuus ry. Matti Mäkelä, MMM Hannes Mäntyranta, SMY (kohdat 1-4) Kai Merivaara, Suomen Sahat ry. Kaisa Pirkola, MMM (kohdat 1-5) Pekka Ripatti, Tapio (kohdat 1-4) Sixten Sunabacka, TEM (kohdat 3-7) Tuomo Turunen, Metsäpalvelu Turunen Oy Jouni Väkevä, Metsäteollisuus ry. Olli Äijälä, Tapio, siht. Työryhmän ulkopuoliset asiantuntijat Jukka Aula, Metsänomistajien Liitto Pohjois-Suomi Jaana Korpi, Pääkaupunkiseudun Metsänomistajat ry Arto Koistinen, Tapio Jussi Leppänen, Metla Anssi Kainulainen, MTK ry. Rauno Numminen, Suomen metsätilanomistajien liitto Perttu Pyykkönen, Pellervon taloustutkimus PTT (kohdat 1-3) Juho Rantala, Metla Ritva Toivonen, Tapio (kohdat 1-2) Pekka Vainikka, Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi 1 Tilaisuuden avaus ja tavoitteet Johtaja Ritva Toivonen Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiosta toivotti osallistujat tervetulleiksi. Hän katsoi metsäpolitiikassa vallitseviksi trendeiksi liberalisoitumisen ja markkinatalouden. Myös metsänomistajat ja heidän tarpeensa muuttuvat. Lisäksi metsätalouteen vaikuttavat yhä suuremmassa määrin ilmasto-, ympäristö-, energiapolitiikka. Valtion tiukka taloustilanne edellyttää tehokkuutta ja vaikuttavuutta julkisilta kannustimilta. Metsälain uudistus, liberalisointi, heijastuu myös Kemeraan. Muutokset heijastuvat myös puumarkkinoihin. Kemeran rahoituksen riittävyys on jokavuotinen ongelma, joten kannattaa harkita siirtymistä verotukiin. Liberalisointi ja talouden tiukkuus taas kannustavat siirtymistä informaatio-ohjaukseen. Toivonen kertoi lyhyesti myös Tapion uudesta toimintamallista. Uusi Tapio palvelee koko metsäalaa ja tukee toiminnallaan metsiin perustuvaa biotaloutta. Keskeinen osa toimintaa on tuotteistaa tutkimusta asiakaslähtöisesti käytäntöä palvelevaksi. Asiantuntijatoiminnalle tavoitellaan selkeää kasvua sekä kotimaassa että kansainvälisesti.

2 Tilaisuuden puheenjohtaja Juha Hakkarainen kiitti Toivosta puheenvuorosta, tiloista ja tarjoiluista. Hakkarainen korosti, että EU:n seuraavaan rahoituskauteen liittyen Kemerajärjestelmää joudutaan joka tapauksessa uudistamaan, tähän johtaa myös valtiontalouden tiukka ja niukkeneva budjetti. Lisäksi metsäsektorin toiminnassa on tapahtunut valtava muutos 2000-luvulla, mikä heijastuu myös metsäpolitiikkaan ja julkiseen tukeen metsätaloudessa. Puheenjohtaja määritti työpajan tavoitteeksi tarkastella sitä, millä tavalla tukijärjestelmää voitaisiin kehittää, tarvitaanko tukia ylipäänsä, ja jos tukia tarvitaan, mihin niitä tarvitaan ja mihin ei. Pitää tarkastella avoimesti kaikkia metsätalouden töitä ja niihin liittyviä tukia. Koska valtion rahoitusta supistetaan, tuet on kohdistettava vain välttämättömimpiin työlajeihin. 2 Miten tuet ovat ohjanneet maataloustuotantoa Tutkimusjohtaja Perttu Pyykkönen kertoi tukijärjestelmistä osana maataloustuotantoa (liite 1). Maatalouden tukipolitiikassa on tapahtunut suuria muutoksia EU:n liittymisen yhteydessä. Karkeasti tuet voidaan jakaa 1) tilatukeen eli ns. CAP-tuki (kokonaan EU:n rahoittama, 550 milj. euroa), 2) LFA-tukeen (EU osarahoitteinen tuki, johon koko maa kuuluu, porrastettu alueittain, maksetaan hehtaareittaan, n. 300 milj. euroa), 3) ympäristötukeen (luomu, perinnebiotoopit, lannoitteiden käyttö jne., n. 400 milj. euroa), ja 4) kansalliseen tukeen. Viime mainittu on nähty tarpeelliseksi, koska EU:n tukijärjestelmät eivät riitä ylläpitämään maataloutta Suomessa. Tämä poikkeaa esimerkiksi Ruotsista. Maatalouden tukea on irrotettu tuotannosta useassa vaiheessa 1990-luvn alusta lähtien. Tavoitteena on ollut markkinaorientoituneisuuden lisääminen. Suomi joutui sopeutumaan muutokseen rajusti vuonna Tukipolitiikan muutos vaikutti esimerkiksi viljaan seuraavasti: Huonolla alueella, jolla satotaso oli 5000, kate oli ennen EU:ta 350, mutta EU:n jälkeen noin 300 olettaen, että tuotanto jatkui samalla tavalla. Heikolla alueella satotaso oli 2000 ja kate muodostui negatiiviseksi 210 ennen EU:ta, mutta EU:n jälkeen kate tuli positiiviseksi 40. Tukipolitiikka paransi merkittävästi heikon alueen viljelijän tulosta. Työvoiman osittaistuottavuus maataloudessa on noussut mutta pääoman osittaistuottavuus pysynyt likimain samalla tasolla. EU:n energiakasvituki (45 /ha) oli voimassa EU:n tavoite oli 2 milj. ha tuotantoala ja rahaa varattiin 90 milj.. Vuonna 2007 tuotantopinta-ala oli 2,84 milj. ha, ja vuonna 2008 tuki päätettiin lakkauttaa: markkinat näyttivät toimivan ilman tukeakin. Taustalla oli myös ruokakriisi, joka vaikutti keskusteluun, sillä bioenergian nähtiin nostavan ruoan hintaa; lisäksi vaikuttivat eettiset ja ympäristölliset asiat. Suomessa ruokohelpeä viljeltiin parhaimmillaan hehtaarilla (2007). Nykyisin viljelyala on noin ha. Sitovat viisivuotissopimukset aiheuttavat sen, ettei viljelyala ole laskenut kovin nopeasti. Vapo on myymässä isoa osaa pelloistaan, koska ruokohelven viljely ei ole enää kannattavaa. On epätodennäköistä, että ruokohelven kannattavuus kääntyy nousuun. Sianlihan tuotantotuet irrotettiin tuotannosta Aiemmin tuki maksettiin eläinmäärän perusteella. Tuki perustuu vuoden 2007 eläinmäärään (ns. viitemäärä), vaikka nykyisin eläimiä olisikin eri määrä. Kiintiöitä on vain niillä tiloilla, joilla oli sikataloutta vuonna Sianlihan tuotanto kasvoi aina vuoteen 2008, mutta kääntyi sitten laskuun ja tavoittaa luultavasti vuonna 2012 sianlihan kotimaisen kysyntätason. Aiemmin sianlihaa (ylituotantoa) vietiin paljon ulkomaille. Maidon tuki ei ole muuttunut mutta se on alueellisesti porrastettu. Tuen avulla yrittäjäpanos eri alueilla on saatu hyvin samansuuruiseksi. Tuki korvaa pohjoisen korkeampia tuotantokustannuksia. 2 (9)

3 Kansallisen tuen poistaminen johtaisi Pohjois-Suomessa yrittäjätulon merkittävään laskuun (n. 60 %), sen sijaan EU-tukien poistaminen laskisi yrittäjätuloa voimakkaasti Etelä- Suomessa. EU-tukien lakkaaminen pelkästään Suomessa ei kuitenkaan ole mahdollista, tuet pitäisi lopettaa koko Euroopassa. Keskustelussa todettiin, että jos Suomessa ei olisi maataloustukia lainkaan, maatalous keskittyisi parhaimmille alueille. Kansallisen tuen poistaminen johtaisi todennäköisesti maidon tuotannon vähenemiseen pohjoisessa, mutta koko maan tasolla maidontuotannon nykyinen taso säilyisi. Tuotanto vain siirtyisi etelään paremmille alueille. Maatalouden tulotuet ovat noin 1,8 mrd. ja tukien hallintokustannukset ovat arviolta noin 300 milj.. Vaikka tuet lakkautettaisiin, kaikki hallinto ei loppuisi. Tuet vaikuttavat myös peltomaan hintaan, ts. ne pääomittuvat pellon hintaan sitä selvemmin, mitä suoremmin tuki on hehtaarikohtainen. Kotieläintuotannossa pelto maksaa, koska sitä tarvitaan lannanlevitykseen. 3 Metsätalouden verotus ja tuet Ruotsissa verrattuna Suomeen Tutkija Jussi Leppänen vertaili alustuksessaan Ruotsin ja Suomen metsätalouden verotusta ja tukipolitiikkaa (liite 2). Ruotsin metsäpolitiikka muuttui merkittävästi vuonna 1993, jolloin yksityiskohtaisesti säädellystä (mm. metsäsuunnitelmapakko, taimikonhoitovelvollisuus, metsänhoitomaksu) metsien käsittelystä luovuttiin. Puuntuotannon tuet ajettiin alas mutta samalla ympäristöasiat tulivat vahvasti mukaan. Metsänhoitomaksujärjestelmä ajettiin alas ja uusi politiikka lanseerattiin ajatuksella vastuullinen vapaus. Ruotsissa metsänhoitomaksujärjestelmällä (perittiin metsänomistajilta kuten Suomessa) oli rahoitettu merkittävä osa metsätalouden tuista ja neuvonnasta. Ruotsissa siirryttiin informaatio-ohjaukseen ja organisoitiin lukuisia mittavia metsätalouden neuvontakampanjoita. Tavoitteena oli kannattavuuden lisäys mm. metsien kasvua lisäämällä. Taimikonhoito taantui lakimuutoksen jälkeen, mutta saatiin ilmeisesti pitkälti neuvontakampanjoilla kääntymään nousuun. Taimikonhoitoala ylitti 1990-luvun alkupuolen tason 2000-luvun alkuvuosina ja on nyt noin hehtaaria enemmän kuin 1990-luvun alussa ennen politiikkamuutosta. Ruotsissa yksityisten henkilöiden omistamia metsätalousyrityksiä on noin , ja ne omistavat metsistä 50 %. Näistä lähimetsänomistajia on 68 %. Ruotsissa metsätalous katsotaan elinkeinotoiminnaksi eli se on yritystoimintaa toisin kuin Suomessa. Ruotsissa metsänomistajien keski-ikä on 54 vuotta, kun se Suomessa on 60 vuotta. Ruotsalaisten omatoimisuus on suomalaisia korkeampaa hakkuissa mutta metsänhoitotöissä suomalaiset ovat omatoimisempia. Ruotsissa yhä suurempi osa metsänomistajista alkaa olla sellaista sukupolvea, joka ei ole koskaan saanut tukea metsätalouteen. Ruotsin nykyiset metsätalouden tuet: jalopuumetsien lisääminen Etelä-Ruotsissa, kasvuyrittäjien tuet, osaamisen kehittäminen, metsien monimuotoisuuden lisääminen, luonnon- ja kulttuurikohteiden tuet, ja jalopuumetsien hoidon tukeminen. Osaamisen kehittäminen ja avainbiotooppien suojelu ovat suurimmat tukikohteet. Erityistukia on myönnetty myrskytuhojen korjaamiseen. Tuet perustuvat väljiin lakeihin, ja ne ovat määräaikaisia. Ruotsalaiset markkinoivat omaa järjestelmäänsä nimellä svensk model. Ruotsissa suojelu- ja monimuotoisuuskysymykset ovat nousseet keskustelussa hallitsevaan asemaan. Keskustelussa tuotiin esille, että Ruotsissa metsätalous on ammattimaisempaa, tilat suurempia ja ulkomaisen työvoiman osuus metsätöissä on merkittävästi suurempi kuin Suomessa. Ruotsissa ei ole tuissa samanlaisia tiukkoja normeja ja kriteereitä kuin Suomessa. 3 (9)

4 4 Metsänomistajanäkökulma - tarvitaanko metsätalouteen julkista tukea Puheenjohtaja Rauno Numminen tarkasteli alustuksessaan metsätalouden tukia metsäsijoittajan näkökulmasta (liite 3). Metsänomistajakunnassa suhtautuminen tukiin vaihtelee: osa pitää niitä hyvinkin tarpeellisina, osa olisi valmis luopumaan. Numminen itse katsoi, että tuille on selvää tarvetta. Se missä muodossa tuki myönnetään, ei ole oleellista. Tukien hakemisen hoitaa yleensä joku muu, joten se ei ole ongelma. Tukien riittävyys on ongelma, sillä neuvojat perustelevat usein tietyn alueen hoitotyön ajoituksen siihen saatavilla tuilla, mutta määrärahat voivat loppua kesken ja rahoitus jää kokonaan metsänomistajalle. Metsien suojeluun saadut tuet ovat suojelun kannalta välttämättömiä. Pystykarsintaa on tuettu valtion varoin, mutta puunostajat eivät ole valmiita maksamaan sen aikaansaamasta laadusta.- Tällaiset tuet joutaa karsia pois. Euromääräisesti pienen saadun tuen valvonta vaikuttaa nykyisin olevan suurempaa kuin itse työhön saatu tuki. Tien rakennuksen tukiin osa metsänomistajista suhtautuu kriittisesti, koska silloin tie on avattava myös muiden käyttöön. Kaikkiaan tukien merkitys on kuitenkin useimmille metsänomistajille tärkeä. Keskustelussa todettiin, että 120 miljoonan metsätalouden tukien valvontaan käytetään noin 5 miljoonaa euroa vuodessa. Metsäpalveluyrittäjillä hankkeet ovat aina suuria, ja ne menevät aina valvontaan. Valvonta viivästyttää tukirahojen maksua jopa vuodella, mikä on yrittäjille usein kohtuutonta. Varapuheenjohtaja Jaana Korpi tarkasteli metsätalouden tukipolitiikkaa pienmetsänomistajan näkökulmasta (liite 4). Pienmetsänomistajat ovat taustaltaan ja metsätalouden osaamiseltaan hyvin kirjava joukko. Moni ei tunne metsätalouden tukijärjestelmiä lainkaan. Pienmetsänomistajien näkökulmasta tukivyyhti on monimutkainen. Moni uskoo, että tukia saavat vain ne, jotka ovat jättäneet metsänsä hoitamatta. Tuet tuntuvat anelemiselta. Monia kismittää sekin, että vaikka työn on tehnyt itse, MHY:lle pitää maksaa työnjohtokorvaus. Hyviä puolia tuissa on mm. se, että niillä voidaan saada nuori metsänomistaja kiinnostumaan uudistamisesta päätehakkuun jälkeen ja nuoren metsän hoidosta. Yhteishankkeissa tuilla on merkittävä vaikutus niiden toteuttamiseen. Voisi kuitenkin harkita tuista luopumista, ja annetaan markkinavoimien hoitaa. Tukien sijaan enemmän pitäisi kiinnittää huomiota siihen, että puuta käytetään ja ostetaan. Tuet voitaisiin suorien tukien sijaan hoitaa tehdyn työn kannustuksena verovähennyksinä, kilometrikorvaukset tulisi saada tehdä käypään arvoon ja omalle työlle tulisi saada vähennysoikeus. Erilaisia metsänomistusmuotoja (esim. osakeyhtiö) voitaisiin kehittää, jotta metsien siirtäminen perillisille olisi helpompaa. Yhteismetsän sijaan oma on aina oma. Uusien metsänomistajien neuvonta on ensiarvoisen tärkeää laidasta laitaan, kattaen kaikki metsänomistuksen ja käytön osa-alueet. Tiedon tarpeen voi odottaa vain lisääntyvän tulevaisuudessa. Raha puhuu myös metsänomistuksessa, joten sijoituksen tuotto on oltava neuvonnassa mukana. Luonnonsuojelussa tulee saada korvaus sijoituksen tuoton menettämisestä. Eri-ikäisissä metsänomistajissa näkyy selvästi sukupolvien välinen ero suhtautumisessa moniin metsäasioihin, tuottoon ja samalla tukiin. Keskustelussa todettiin, että metsäpalveluiden tarjonnalle on lisääntyvää kysyntää. Palveluiden markkinointia tulee helpottamaan uusi metsätietolaki. Neuvonnan sijaan tulisi puhua markkinoinnista. 4 (9)

5 Metsätuhokorvauksissa voitaisiin turvautua markkinoihin eli vakuutuksiin. Vakuutusmaksut ovat lisäksi verovähennyskelpoisia. Nuoren metsänhoidon tuki ohjaa myöhentämään metsien hoitoa, mikä on huono viesti: kun et tee ajoissa metsissäsi töitä, saat niihin valtion tukea. Teollisuuden puunkäytön vähentyminen johtaa todennäköisesti suurmetsänomistajilla yhtiöiden sopimusasiakkuuksien merkityksen korostumiseen. Pienmetsänomistajat saattavat toisaalta erilaistua ja kokeilla esimerkiksi uusia puulajeja, sillä metsänomistus on heille paljolti harrastus. Tukien kytkeminen esimerkiksi verotuksen kautta siihen, että puuta tulee markkinoille, on varmasti metsäalan ulkopuolisille helpommin perusteltavissa vähentyvän puunkäytön oloissa, kuin puuntuotannon tukeminen. Mihin tuet kannattaisi alueellisesti ohjata? Tuottaako tukieuro etelässä enemmän vai vähemmän, vai onko tuissa ajateltava muutakin kuin sijoitustuottoa? Metsätase kyseenalaistaa valtion tukien tarpeellisuuden, puun kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa. Teollisuuden nykykapasiteetilla pystymme käyttämään puuta n. 70 milj. m 3. Tämän päälle tulee energiateollisuuden (voimalaitosten) käyttöpotentiaali. Syy kapasiteetin vajaakäyttöön on, ettei tehtailla ja niiden tuotteilla ole ollut riittävää kilpailukykyä. Tulevaisuudessa löydetään uusia käyttömuotoja, energiamarkkina on vain yksi näistä. Yksi biodiesellaitos käyttää noin miljoona kuutiometriä puuta. Sellun käyttöä tulee lisäämään nanosellun hyödyntäminen, ja puurakentaminen on selvässä noususuunnassa, mikä lisää tukin tarvetta. Sähköä ja lämpöä tuottavia voimalaitoksia on nyt noin 150, joista kolmasosa pystyy käyttämään puuta. Laitoksia muutetaan koko ajan monipolttoaineiden käyttöön soveltuviksi. Lisäksi on noin 500 lämpöyrittäjää, ja kohta on rakenteilla biodiesellaitoksia. Puuta käytettäisiin jo nyt energiaksi enemmän kuin sitä saa puhumattakaan tulevaisuudesta. 5 Toimintaympäristön muutokset ja julkinen tuki Olli Äijälä tarkasteli toimintaympäristön mahdollisia muutoksia ja niiden vaikutusta metsätalouden tukiin (liite 5). Puuston kasvun ja poistuman ero on kasvanut aina 1980-luvulta alkaen. Metlan puun käytön arviot viittaavat siihen, että kotimaisen ainespuun käyttö tulee laskemaan. Metsäenergiajakeen käyttö on kuitenkin lisääntymässä. Metsänomistajakunta on muutoksessa: metsätilat pirstoutuvat, metsänomistajat ikääntyvät ja eläkeläistyvät, metsänomistajat asuvat yhä useammin kaukana tilaltaan kaupungeissa ja taajamissa. Metsänomistajien asenteet ja tavoitteet muuttuvat metsänomistuksen rakenteen muuttuessa. Yhä useammalle muu kuin puuntuotanto ja puunmyyntitulot ovat tärkeitä. Metsälain liberalisointi vaikuttaa myös tukipolitiikkaan. Monet metsätalouden tuet perustuvat tasaikäisrakenteisen metsän kasvatusmalliin (uudistaminen, nuoren metsän hoidon tuki, kulotus). Jatkuvassa kasvatuksessa edellä mainitut tuet jäävät pois, ts. metsän kehitysvaiheeseen sidotut tuet ovat ongelmallisia jatkuvan kasvatuksen kannalta. Jos tukipolitiikka säilyy nykyisellään, siihen sisältyy viesti kasvatusmenetelmän valinnasta. Ilmaston muutos lisää metsätuhojen (myrskyt, taudit, eläimet) riskiä. Sateisuuden lisääntymien ja pakkasjaksojen lyhentymien vaikeuttavat puunkorjuuta. Tiestön tarve korostuu. Metsään.fi palvelu lisää metsänomistajille ja palveluntuottajille informaatiota metsävaroista ja viranomaisasioinnista (tuet, metsänkäyttöilmoitukset). Sivuilla pyritään paitsi tarjoamaan tietoa myös yhdistämään metsänomistajat ja palvelun tarjoajat. Keskustelussa Metsään.fi palvelu nähtiin tarpeelliseksi, mutta epäiltiin, ettei se tavoita kuin osan metsänomistajista. Monella metsänomistajista ei ole edes sähköpostia. Tarvitaan 5 (9)

6 myös henkilökohtaista markkinointia ja yhteydenottoja. Osa metsänomistajista karsastaaa omien metsävaratietojen laittamista verkkosivuille. Koska meillä ei ole metsätaloudessa palvelukulttuuria, tuet voitaisiin kohdentaa palveluiden kehittämiseen. Tuotiin myös esille, että tukea pitäisi ohjata neuvontaan siten, että metsänomistaja kykenisi itsenäisesti tekemään metsätalouden päätöksiä ja töitä. Markkinakampanjat ovat osoittaneet, että työtilauksia tulee niin paljon, että palveluntuottajat eivät suoriudu niistä. Toisaalta neuvonnan tuloksen mittaaminen on vaikeaa, joten sitä on vaikea perustella valtion kirstun hoitajille. Markkinat voisivat hoitaa: Jos yrittäjälle on kannattavaa kaupata taimikonhoitoa ja ojituksia, hän markkinoi työpalvelustaan. Kampanjat tuovat näkyvyyttä, mutta tuloksia on vaikea osoittaa. 6 Työpaja ja sen tulokset Harri Hänninen johdatteli osallistujat ryhmätyötehtävään, jossa tukipolitiikka tarkasteltiin kolmesta näkökulmasta: 1. Mitä toimintoja tuetaan ja millä tasolla? A) Mihin toimintoihin (metsänhoito, energiapuu, metsänparannus, laitekehittely, jne.) julkinen tuki on tarpeen, ts. missä tuki on toiminnan käynnistymisen ja toteuttamisen kannalta olennainen? B) Mikä silloin on riittävä tukitaso? 2. Miten tuet jaetaan ja valvotaan? A) Millä tavoin ja missä muodossa (suora tuki, verotus, välillinen tuki esim. neuvonta ja tietovarannot) julkinen tuki tulisi jakaa metsänomistajille? B) Miten tukien hallinnointi ja valvonta hoidetaan? 3. Miten toimintaympäristön muutokset vaikuttavat tukitarpeeseen? A) Jos ajatellaan vuotta 2025, mitkä toimintaympäristön muutokset (esim. puun käyttö, ilmastonmuutos, uusiutuva energia, metsälainsäädäntö, metsänomistusrakenne, metsään.fi-palvelu, jne.) ovat sellaisia, jotka vaikuttavat merkittävästi metsätalouden tukiin ja jotka on otettava jo nyt huomioon? B) Millä tavoin muutos vaikuttaa tukikysymykseen? Osallistujat jaettiin kolmeen ryhmään. Jokainen ryhmän jäsen mietti kysymystä ensin hetken yksin kirjaten ylös keskeiset ajatukset. Tämän jälkeen kukin esitteli ideansa lyhyesti ryhmän muille jäsenille. Kolmannessa vaiheessa ideoista keskusteltiin yhteisesti ja ryhmän sihteeri kirjasi fläppitaululle 3-6 ryhmän tärkeintä ideaa. Tämän jälkeen ryhmä siirtyi tarkastelemaan toista näkökulmaa ja täydensi edellisen ryhmän ideoita. Kukin ryhmä kävi läpi kaikki kolme näkökulmaa. Lopuksi jokainen osallistujista valitsi parin, ja parit kiersivät yhdessä arvioimassa jokaiseen näkökulmaan A-kohtaan kirjatut ideat. Kullakin parilla oli käytössään 10 euroa, joiden käytöstä he päättivät yhdessä. Eurot sai laittaa joko kunkin näkökulman yhdelle idealle tai kaikki eri ideoille. Eniten euroja saaneet ehdotukset olivat työpajaan osallistuneiden kokonaisnäkemyksen mukaan parhaita. Tulokset on alla esitetty euroeli äänimäärän mukaan paremmuusjärjestyksessä (äänimäärä suluissa). 1. Mihin toimintoihin julkinen tuki on tarpeen? 1-2. Puun kysyntään liittyvän toiminnan, kysyntäpään, kehittäminen on välttämätöntä. (15). Metsätalouden tulevaisuus riippuu keskeisimmin siitä, että puuraakaaineella on kysyntää. Se on myös kannattavan metsätalouden edellytys Neuvonta (koulutus) on jatkossakin keskeinen metsänomistajien aktivoinnissa, mutta sitä tulee kehittää ja toteuttaa entistä markkinalähtöisemmin. (15). Erityisenä kohderyhmänä ovat edelleen uudet metsänomistajat. 3. Muutosprosessien läpivientiä tukevat toimet tarvitsevat panostusta. Metsäsektorilla tapahtuu merkittäviä rakennemuutoksia. Puuraaka-aineen käyttö muuttuu energiatuotteiden merkityksen kasvaessa. (14) 6 (9)

7 - Kehittämishankkeiden pilotointiin olisi saatava nykyistä enemmän rahoitusta. Uusien, toimintatapaan liittyvien innovaatioiden edistäminen on nostettava keskeisemmäksi. (9) - Tukijärjestelmän perusrakenne on kunnossa. Tukijärjestelmää on mahdollista kehittää nykyisen pohjalta. (7) - Tukea tarvitaan metsätalouden investointeihin, kun toimenpiteillä on suuri vaikuttavuus, mutta niitä ei pystytä toteuttamaan markkinalähtöisesti. (3) Tällaisia ovat monissa tapauksissa yhteishankkeet, koska niiden kokoaminen on työlästä. (3) - Innovaatioiden synnyttäminen ja niiden kehittäminen vaativat panostusta. (3) Uudet ideat voivat liittyä erityisesti palveluiden kehittämiseen Tukien hallintoon käytettävä ja myös käytettävissä nykyistä vähemmän resursseja. Tämän vuoksi on keskeistä tuettavien kohteiden/toimenpiteiden priorisointi. Tarvitaan paremmin kohdennettu järjestelmä. - Tuen on oltava suuruudeltaan merkittävä tuettavissa toiminnoissa. Tuettavia kohteita on karsittava ja tuki kohdistettava toimenpiteisiin, joissa tuella saadaan paras vaikuttavuus. Tuki on suunnattava mieluiten toiminnan käynnistykseen ja jatkon osalta pääosassa on yksityinen rahoitus. - Tukijärjestelmän muutokset eivät saisi aiheuttaa markkina- tms. häiriöitä. Tukijärjestelmältä edellytetään ennakoitavuutta ja vakautta. 2. Millä tavoin ja missä muodossa julkinen tuki tulisi jakaa metsänomistajille? 1. Uutta metsänomistajaa olisi tuettava erityisesti metsäsuunnitelman käyttöön perehdyttämällä. Metsänomistajalle voitaisiin tarjota suunnitelman noudattamisesta esimerkiksi veroetu. (23) Verohuojennuksen käyttöä voitaisiin harkita jossakin työlajeissa tuen sijasta. 2. Neuvonnassa painopistettä olisi siirrettävä innovaatioiden tukeminen. Neuvonnan on laajennuttava ja muututtava markkinoinniksi. Esim. on hyödynnettävä metsään.fi tietovaranto ja selvitettävä, voidaanko eri tietolähteitä kytkeä paremmin kokonaisuudeksi. (22) 3. Suora tuki on keskeisin keino. Sen on oltava läpinäkyvää ja hallinnoltaan kevyttä, jotta hallintokustannukset pysyvät kurissa. (13) Tärkeimpien työlajien tulisi olla suoran tuen piirissä. Suora tuki mahdollistaa panostuksen markkinointiin. - Tuella on vahva ohjaava vaikutus. Tällöin on pohdittava, tulisiko esim. intensiivikasvatusta tukea. Jos halutaan käyttää ns. vaihtoehtoisia metsänkäsittelymenetelmiä, on vastaavasti selvitettävä, onko toiminnan tukeminen tällöin kannattavaa myös valtion kannalta. - Metsänparannushankkeiden pieni koko nostaa niiden toteutus- ja suunnittelukustannuksia. Hankkeiden pieni koko on yksi seuraus nykyisen metsätaloussuunnittelun kuvioinnin pienipiirteisestä kuvioinnista. Nykyistä suuremmat suunnittelukuviot olisivat toiminnan tehostamisen kannalta välttämättömiä. 3. Miten toimintaympäristön muutokset vaikuttavat tukitarpeeseen? 1. Tilakoon kasvattaminen ja pirstoutumisen estäminen on keskeisin rakenteellinen kysymys (29). Metsälöistä on saatava toimivia yksiköitä, joilla on myös taloudellista 7 (9)

8 merkitystä omistajilleen. Lisäksi tarvitaan erilaisten omistusmuotojen kehittämistä perinteisen yksityisomistuksen rinnalla, kuten yhteismetsät tai yhtiömuotoinen omistus. Metsänomistajat ovat valtaosin ikääntyneitä. Eläkeiän ylittäneiden osuus on suuri. Nuorten, aktiivisten metsänomistajien osuutta omistajista on syytä kasvattaa helpottamalla sukupolvenvaihdoksia. Sukupolvenvaihdoksiin voisi liittyä tukea. 2. Metsätalouden harjoittamisen on oltava kannattavaa taloudellista toimintaa (19) Metsätalous on syytä nähdä elinkeinotoimintana. Yritystukia tarvitaan innovointiin ja pilotointiin. Aihepiireinä ovat mm. ympäristö, energiantuotanto sekä puun käyttö uusiin tuotteisiin ja rakentamistuotanto. 3. Informaatiotuki (perinteinen) metsänomistajille on edelleen tarpeen. Keskeisiä keinoja ovat koulutus ja neuvonta. (9) Mahdollisuuksia voi olla esimerkiksi oppisopimuskoulutuksessa. - Ilmastonmuutos vaikuttaa jatkossa metsätalouden toimintaedellytyksiin. Tieverkoston kunnossa pysyminen on haaste, kun routa-aika lyhenee ilmaston lämmetessä. (5) - Puun käyttö (eri tuotteisiin) muuttuu tulevaisuudessa. Energiatuotteet sekä uuden teknologian tuotteet, esim. nanosellu, antavat uusia mahdollisuuksia, mutta myös vaatimuksia metsätaloudelle ja puuntuotannolle. Puun hinnoittelu käytön ja tuotteen mukaan, vaikuttaa eri tukien tarpeeseen ja tukien suuntaamiseen. (5) - Metsäenergian tarve lisääntyy, jolloin metsän taloudellinen merkitys kasvaa. Energiatuotanto siirtyy entistä vahvemmin markkinalähtöiseksi, millä on vaikutusta tukien tarpeeseen ja suuntaamiseen. - EU:n ympäristötavoitteet ovat merkittäviä uusiutuvan energian ja metsien käytössä. Tuet ovat yksi keino vaikuttaa tavoitteiden toteutumiseen. - Metsänomistajien taloudellinen riippumattomuus metsätalouden tuloista on edelleen kasvussa. Siksi olisi saatava tukea ammattimaisempaan omistukseen. Nykyisen tyyppisiä, pitkäaikaisia tukia tehokkaampia ohjailukeinoja olisivat monessa tapauksessa määräaikaiset tuet. (3) - Hallintoa voidaan edelleen rationalisoida. Metsänomistajille pitäisi voida tarjota kokonaisvaltaisia palveluita, joissa ei ole turhia välikäsiä. (3) - Metsänomistajilla on tarpeita metsänkäsittelymenetelmien monipuolistamiseen. Käyttöön tullee lisää vaihtoehtoisia menetelmiä. Tämä on otettava huomioon myös tukien priorisoinnissa. (2) Työpajassa tuli runsaasti ehdotuksia myös siihen, miten tukien hallinnointi ja valvonta hoidetaan. Osallistujat esittivät seuraavia näkemyksiä: Valvonnan tarve riippuu säädösten tarkkuudesta. Metsänomistajan oma aktiivisuus ja sen tukeminen on tärkeää. Metsäkeskus valvoo tarpeen mukaan pistokokein. Valvonnassa huomio tulisi kiinnittää tulosten mittaamiseen. Muutoin seurannan tulisi olla hallinnoltaan kevyttä. Tässä kehittyneet tietojärjestelmät mahdollistavat rationaalisen toiminnan. Tukiehtojen rikkomuksista aiheutuvat seuraamukset on mitoitettava oikein. Erillinen työnjohtotuki voi olla tarpeeton. Olisi selkeämpää, jos kaikki työvaiheet sisältyisivät samanarvoisina tukeen, mutta erillinen korvaus voi olla toimijoille motivoiva tekijä. 8 (9)

9 Tukien käytön valvontaa on oltava, eivätkä siitä syntyneet kulut nykyiselläänkään ole kohtuuttomia. Valvonnan tuottavuus on kehittynyt. Valvonta pitää tehdä nopeasti toimenpiteen jälkeen (vrt. hallintolaki). 7 Työn jatko ja seuraava tilaisuus Puheenjohtaja kiitti kaikkia alustajia ja osallistujia aktiivisuudesta. Sihteerit valmistelevat työpajojen tulosten pohjalta seuraavaan kokoukseen lyhyen taustapaperin (keskusteluluonnoksen), miten tukijärjestelmää tulisi muuttaa. Työryhmän seuraava kokous siirtyy ja on MTK:ssa klo 9.00 (29.2. aiottu kokous peruuntuu). Kokoukseen pyritäään saamaan kommentit taustapaperin esityksistä valtionvarainministeriöstä ja Markku Ollikaiselta Helsingin yliopistosta. 9 (9)

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden

Lisätiedot

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen?

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen? Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 9 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen? Juha Hakkarainen Metsäjohtaja, MTK metsälinja juha.hakkarainen@mtk.fi PEFC/-44- Metsäteollisuuden tuotanto

Lisätiedot

Metsätalouden verotus ja tuet Ruotsissa keskeiset erot Suomeen

Metsätalouden verotus ja tuet Ruotsissa keskeiset erot Suomeen Metsätalouden tuet tulevaisuudessa työpaja II 27.1.2012, Tapio Metsätalouden verotus ja tuet Ruotsissa keskeiset erot Suomeen Jussi Leppänen Metsäntutkimuslaitos PL 18, 01301 Vantaa jussi.leppanen@metla.fi

Lisätiedot

kannattava elinkeino?

kannattava elinkeino? Onko huomisen metsänomistus kannattava elinkeino? Päättäjien 28. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Metsänomistajaryhmien

Lisätiedot

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa 19.10.2011 Marja Kokkonen maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Esityksen sisältö 1. Taustaa 2. Metsäpolitiikan välineet 3. Metsäpolitiikan haasteet 4.

Lisätiedot

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014 METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 1 Metsän tulevaisuuden tuotteet: Ohjelma Avaus Olli Laitinen, puheenjohtaja, Teollisuuden metsänhoitajat ry Uudet

Lisätiedot

BITTEJÄ, MOTTEJA, MEGOJA Teollisuuden näkökulma sähköiseen asiointiin

BITTEJÄ, MOTTEJA, MEGOJA Teollisuuden näkökulma sähköiseen asiointiin BITTEJÄ, MOTTEJA, MEGOJA Teollisuuden näkökulma sähköiseen asiointiin 26.3.2013 Lahti UPM Metsä Samuli Hujo metsäasiakaspäällikkö Toimintaympäristön muutokset 1. Sähköisten palvelujen yleistyminen, datanatiivit

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008

Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008 Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus Ritva Toivonen Tapio 11/2008 1 Metsäala murroksessa (2005)08 Massa- ja paperiteollisuus: Vuosikymmenien kasvu taittuu laskuun: pysyvämpi

Lisätiedot

Metsävarallisuus kansantaloudessa

Metsävarallisuus kansantaloudessa Metsävarallisuus kansantaloudessa OP-Pohjolan metsäpäivä 2.6.2014 Pasi Holm Metsätalouden uusi kukoistus? Metsäsektorin kansantaloudellinen merkitys on ollut laskussa; kääntymässä nousuun (kartonki, sellu

Lisätiedot

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Kolme tulevaisuuden kuvaa 1.

Lisätiedot

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)

Lisätiedot

Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät

Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät Kuopiossa 30.10.2010 Strateginen johtaja Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö, Metsäalan strateginen ohjelma Alustuksen

Lisätiedot

Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä - metsästrategiaseminaari. 7.9.2010 Hämeenlinna

Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä - metsästrategiaseminaari. 7.9.2010 Hämeenlinna Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä - metsästrategiaseminaari 7.9.2010 Hämeenlinna Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö 1 Metsäala muutoksen keskellä + Metsätalous ja metsä- ja puutuoteteollisuus

Lisätiedot

Puuenergia rahoittajan näkökulmasta. Toimitusjohtaja Simo Kauppi Länsi-Suomen Osuuspankki

Puuenergia rahoittajan näkökulmasta. Toimitusjohtaja Simo Kauppi Länsi-Suomen Osuuspankki Puuenergia rahoittajan näkökulmasta Toimitusjohtaja Simo Kauppi Länsi-Suomen Osuuspankki Pankkien markkinaosuudet maa- ja metsätalouden rahoituksessa 03/2010 (n. 5,8 mrd. euroa) Paikallisosuuspankit 10,7

Lisätiedot

Yleistyvät yhteismetsät metsien käytön kannalta

Yleistyvät yhteismetsät metsien käytön kannalta Yleistyvät yhteismetsät metsien käytön kannalta Harri Hänninen Metsäntutkimuslaitos Metsätilojen koon ja rakenteen kehittämishanke Metsäpäivät 26.11.2010 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Metsänomistusrakenteen muutos

Metsänomistusrakenteen muutos Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Metsänomistusrakenteen muutos Jussi Leppänen Metsäntutkimuslaitos PL 18, 01301 Vantaa jussi.leppanen@metla.fi puh. 010 2112240 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Metsänomistajien suhtautuminen metsälain vaatimuksiin

Metsänomistajien suhtautuminen metsälain vaatimuksiin Metsänomistajien suhtautuminen metsälain vaatimuksiin Anna-Kaisa Rämö PTT Yhteistutkimus PTT ja Metla MEMO jatkotyöryhmän kokous 4.5.2012 Aineisto Perusjoukko: Kaikki vähintään 5 ha metsää Manner-Suomen

Lisätiedot

Metsänomistuksen rakennemuutos edistämisorganisaatioiden toiminnan kannalta Harri Hänninen

Metsänomistuksen rakennemuutos edistämisorganisaatioiden toiminnan kannalta Harri Hänninen Metsänomistuksen rakennemuutos edistämisorganisaatioiden toiminnan kannalta Harri Hänninen Metsätalouden edistämisorganisaatiohankkeen johtoryhmä MMM 21.8.2009 Aineistot Metlan metsänomistajatutkimus vuosi

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

Perustietoa metsänomistajalle

Perustietoa metsänomistajalle Perustietoa metsänomistajalle Arvoisa metsänomistaja Tervetuloa metsänomistajien monimuotoiseen joukkoon. Tyypillistä metsänomistajaa ei ole, vaan metsää omistetaan ikään, sukupuoleen ja asuinpaikkakuntaan

Lisätiedot

Vaikuttavuusarvio Ryskettä Metsiin Pirkanmaalla -hankkeesta

Vaikuttavuusarvio Ryskettä Metsiin Pirkanmaalla -hankkeesta Vaikuttavuusarvio Ryskettä Metsiin Pirkanmaalla -hankkeesta Vaikuttavuusarvion Laatija: metsätalousinsinööriopiskelija Tommi Kivimäki Hankkeen toteutusaika: 1.6.2008 31.5.2013. Toiminta-alue: Pirkanmaan

Lisätiedot

Metsätalouden toimijat löytävät roolinsa. Taneli Kolström Tulevaisuusseminaari 3 16.3.2004 Lahti

Metsätalouden toimijat löytävät roolinsa. Taneli Kolström Tulevaisuusseminaari 3 16.3.2004 Lahti Metsätalouden toimijat löytävät roolinsa Taneli Kolström Tulevaisuusseminaari 3 16.3.2004 Lahti Esityksen sisältö Johdanto Metsätalouden nykytoimijat Tulevaisuuden toimijaryhmät Tulevaisuuden tavoitteet

Lisätiedot

Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne

Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne Metka-koulutus / Energiapuukauppa / Luontokeskus Haltia 4.10.2014 Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne Arto Kettunen TTS (Työtehoseura ry) 1. Energiapuun hintakehitys

Lisätiedot

Suomen metsiin perustuva hyvinvointi 2015: Tulevaisuuskatsaus. Lauri Hetemäki

Suomen metsiin perustuva hyvinvointi 2015: Tulevaisuuskatsaus. Lauri Hetemäki Suomen metsiin perustuva hyvinvointi 2015: Tulevaisuuskatsaus Lauri Hetemäki Muuttuva yhteiskunta ja metsäsektori seminaari 2.3.2006, Tieteiden Talo, Helsinki Sisältö 1. Tausta 2. Lähestymistapa 3. Metsien

Lisätiedot

Porotalouden tukipolitiikka Pohjoismaissa

Porotalouden tukipolitiikka Pohjoismaissa Porotalouden tukipolitiikka Pohjoismaissa Kaija Saarni Elinkeino- ja yhteiskuntatutkimus Porotalouden tuotannon ja markkinoinnin kehittäminen MTT taloustutkimus, RKTL Sisältö 1. Tukipolitiikan tavoitteet

Lisätiedot

Puumarkkinat ja niiden kehittäminen. asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013

Puumarkkinat ja niiden kehittäminen. asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013 Puumarkkinat ja niiden kehittäminen asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013 Markkinat ja puut kasvavat eri puolilla maapalloa viennin arvo muodostuu matkalla Lähde: Metsäntutkimuslaitos Metsävaramme mahdollistavat

Lisätiedot

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA 2008-2010 RAHOITUS Hanke kuuluu EU-rahoitteeseen Manner-Suomen maaseutuohjelmaan TAUSTA Suomi on sitoutunut osaltaan toteuttamaan EU:n ilmasto ja energiapolitiikkaa

Lisätiedot

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset 28.4.2009 Joensuu Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäsektori Suomessa + Klusteri työllistää suoraan ja välillisesti n. 200 000 työntekijää

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa 1.3.2008 31.12.2010 Budjetti 917 000 eur Rahoitus: EAKR / Pohjois-Pohjanmaan liitto, Oulunkaaren kunnat, yritykset

Lisätiedot

Metsäsektorin tulevaisuuskatsaus Metsäneuvoston linjaukset metsäsektorin painopisteiksi ja tavoitteiksi 2015. Heureka, Vantaa 9.11.

Metsäsektorin tulevaisuuskatsaus Metsäneuvoston linjaukset metsäsektorin painopisteiksi ja tavoitteiksi 2015. Heureka, Vantaa 9.11. Metsäsektorin tulevaisuuskatsaus Metsäneuvoston linjaukset metsäsektorin painopisteiksi ja tavoitteiksi 2015 Heureka, Vantaa 9.11.2006 Marja Kokkonen Esityksen sisältö KMO:n tarkistusprosessi Toimintaympäristön

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat Pello 28.4.2014 Ylitornio 5.5.2014 Tarmo Uusitalo Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen eteneminen Kemera- työryhmän loppuraportti

Lisätiedot

Tervetuloa Metsään peruskurssille!

Tervetuloa Metsään peruskurssille! Tervetuloa Metsään peruskurssille! 11.9.2013 Sonja Nurmi koulutusasiantuntija Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut, Pirkanmaa Metsäalan toimintaympäristö Metsätalouden tunnuslukuja Suomalainen metsänomistaja

Lisätiedot

Metsäpoliittinen selonteko - Visio ja strategiset. Ohjeet työryhmille 9.9.2013

Metsäpoliittinen selonteko - Visio ja strategiset. Ohjeet työryhmille 9.9.2013 Metsäpoliittinen selonteko - Visio ja strategiset päämäärät Ohjeet työryhmille 9.9.2013 Metsäpoliittinen selonteko valmistellaan vuoden 2013 loppuun mennessä Taustalla KMO-väliarviointi (Gaia) ja toimintaympäristöanalyysi

Lisätiedot

Metsäkeskuksen näkemyksiä metsien hyödyntämisestä. Tulevaisuuden bioenergiaratkaisut seminaari Kuusamo 16.4.2015 Eeva-Liisa Repo

Metsäkeskuksen näkemyksiä metsien hyödyntämisestä. Tulevaisuuden bioenergiaratkaisut seminaari Kuusamo 16.4.2015 Eeva-Liisa Repo Metsäkeskuksen näkemyksiä metsien hyödyntämisestä Tulevaisuuden bioenergiaratkaisut seminaari Kuusamo 16.4.2015 Eeva-Liisa Repo Puheenvuoron sisältöä Suomen metsäkeskuksesta Pohjois-Suomen ja Koillismaan

Lisätiedot

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 13.10.2014 Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 Heli Viiri aluejohtaja Suomen metsäkeskus, Lappi Puun käyttö Suomessa 2013 Raakapuun kokonaiskäyttö oli viime vuonna 74 milj. m3,

Lisätiedot

Yksityismetsänomistuksen rakenne

Yksityismetsänomistuksen rakenne Yksityismetsänomistuksen rakenne Harri Hänninen Metsätehon iltapäiväseminaari 24.5.2011, Helsinki Metsätilajakauma Metsää vähintään 1 hehtaaria käsittäviä metsätiloja 375 000 kappaletta, joilla omistajia

Lisätiedot

Koneyrittämisen näkymät ja haasteet. Matti Peltola toimitusjohtaja

Koneyrittämisen näkymät ja haasteet. Matti Peltola toimitusjohtaja Koneyrittämisen näkymät ja haasteet Matti Peltola toimitusjohtaja 1 Maarakennusalan näkymät Talouskasvun kestävyys huolettaa Isoja infrastruktuurihankkeita toteutetaan eri alueilla Talonrakennus elpymässä

Lisätiedot

Metsänomistusrakenteen kehittäminen

Metsänomistusrakenteen kehittäminen Metsätehon iltapäiväseminaari 24.5.2011 "Metsänomistus, puun tarjonta ja metsätietolähteet" Metsänomistusrakenteen kehittäminen Jussi Leppänen Metsäntutkimuslaitos PL 18, 01301 Vantaa jussi.leppanen@metla.fi

Lisätiedot

Tervetuloa Metsään peruskurssille!

Tervetuloa Metsään peruskurssille! Tervetuloa Metsään peruskurssille! 11.9.2013 Sonja Nurmi koulutusasiantuntija Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut, Pirkanmaa Metsäalan toimintaympäristö Metsätalouden tunnuslukuja Suomalainen metsänomistaja

Lisätiedot

METSÄALAN STRATEGINEN OHJELMA METSÄALAN YRITYSTEN TOIMINTAMAHDOLLISUUKSIEN KEHITTÄMINEN TYÖRYHMÄN KEHITTÄMISEHDOTUKSET

METSÄALAN STRATEGINEN OHJELMA METSÄALAN YRITYSTEN TOIMINTAMAHDOLLISUUKSIEN KEHITTÄMINEN TYÖRYHMÄN KEHITTÄMISEHDOTUKSET METSÄALAN STRATEGINEN OHJELMA METSÄALAN YRITYSTEN TOIMINTAMAHDOLLISUUKSIEN KEHITTÄMINEN TYÖRYHMÄN KEHITTÄMISEHDOTUKSET 19.3.2010 Metsäalan yritysten toimintamahdollisuuksien kehittäminen Elinkeinoministeri

Lisätiedot

METSO-ohjelma 2008 2025:

METSO-ohjelma 2008 2025: METSO-ohjelma 2008 2025: vapaaehtoisen suojelun onnistumiset ja haasteet Kimmo Syrjänen 1, Saija Kuusela 1, Susanna Anttila 1, Mirja Rantala 2 ja Terhi Koskela 2 1 Suomen ympäristökeskus ja 2 Metsäntutkimuslaitos

Lisätiedot

Ovatko metsäpolitiikan Hullut päivät ohi?

Ovatko metsäpolitiikan Hullut päivät ohi? Ovatko metsäpolitiikan Hullut päivät ohi? Metsäpolitiikan AMK-konferenssi, Helsinki 26.3.2015 tutkimuspäällikkö Erno Järvinen MTK Katsauksen sisältö 1. Metsäpolitiikan ohjaus 2. Lyhyesti metsälainsäädännöstä

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011

Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011 Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011 Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma MSO hallitusohjelmassa Toteuttaa

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa

Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa Juho Rantala 8.11.2011 Kuopio Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Metsätalouden erikoispiirteitä Perinteinen toimintakulttuuri lyhytjänteinen

Lisätiedot

Maatalouden vesiensuojelu (MaSu) Johanna Ikävalko

Maatalouden vesiensuojelu (MaSu) Johanna Ikävalko Maatalouden vesiensuojelu (MaSu) Johanna Ikävalko Asiantuntijatyöryhmä Maa- ja metsätaloustuottajainkeskusliitto MTK ry Leena Ala-Orvola, Markus Eerola, Johanna Ikävalko, Ilpo Markkola, Jaakko Nuutila,

Lisätiedot

Metsäsektorin elinkeinorakennetta on monipuolistettava Suomessa

Metsäsektorin elinkeinorakennetta on monipuolistettava Suomessa Metsäsektorin elinkeinorakennetta on monipuolistettava Suomessa Anssi Niskanen johtaja - Metsäalan tulevaisuusfoorumi Maa- ja metsätalousministeriön ja Joensuun yliopiston järjestämä keskustelu- ja tiedotustilaisuus

Lisätiedot

1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja Juha Hakkarainen avasi kokouksen ja toivotti osallistujat tervetulleiksi.

1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja Juha Hakkarainen avasi kokouksen ja toivotti osallistujat tervetulleiksi. Kokous 2/2012 Aika: 7.3.2012 klo 9-11.30 Paikka: MTK, Simonkatu 6, Helsinki Osallistujat: Juha Hakkarainen, MTK, pj. Marja Hilska-Aaltonen, MMM, vpj. Urpo Hassinen, Suomen metsäkeskus Simo Jaakkola, Koneyrittäjät

Lisätiedot

Mitä tehtävä koneyrittäjyyden edistämiseksi?

Mitä tehtävä koneyrittäjyyden edistämiseksi? Mitä tehtävä koneyrittäjyyden edistämiseksi? puheenjohtaja Asko Piirainen, Koneyrittäjien liitto Sisä-Suomen metsäpäivä 2012, Jämsänkoski Perustiedot Koneyrittäjistä: energia-, maarakennus- ja metsäalan

Lisätiedot

Ajankohtaista tukipolitiikasta

Ajankohtaista tukipolitiikasta Ajankohtaista tukipolitiikasta Vilja-alan yhteistyöryhmän kokous 28.1.2008 Martti Patjas MMM Maatalousosasto Tukipolitiikkayksikkö Maatalouspolitiikan ajankohtaisia teemoja CAP-väliarviointi ( health check

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Elinvoimaa metsistä -hankkeen loppuseminaari Lahti, 2.12.2014

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Elinvoimaa metsistä -hankkeen loppuseminaari Lahti, 2.12.2014 Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Elinvoimaa metsistä -hankkeen loppuseminaari Lahti, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien

Lisätiedot

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012 Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 1 31.5.2012 Ilpo Mattila Maaseudun bioenergialähteet ENERGIALÄHDE TUOTE KÄYTTÖKOHTEITA METSÄ Oksat, latvat, kannot, rangat PELTO Ruokohelpi, olki Energiavilja

Lisätiedot

Metsätilan koko ja sukupolvenvaihdos - löytyykö lääkkeitä?

Metsätilan koko ja sukupolvenvaihdos - löytyykö lääkkeitä? Metsätilan koko ja sukupolvenvaihdos - löytyykö lääkkeitä? Harri Hänninen Metsätilakoon ja rakenteen kehittämishanke Metsäkeskusten Lounais-Suomi ja Pirkanmaa Talvikoulutuspäivä 2011, Kuninkaisten kulttuuri-

Lisätiedot

MMM:n rooli Happamien Sulfaattimaiden haittojen vähentämisessä

MMM:n rooli Happamien Sulfaattimaiden haittojen vähentämisessä MMM:n rooli Happamien Sulfaattimaiden haittojen vähentämisessä Happamat sulfaattimaat seminaari, Vaasa 10.9.2008 Tiina Pääsky Maa- ja metsätalousministeriö MMM Turvataan maa- ja metsätalouden harjoittamisen

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistus

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistus Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistus Niina Riissanen Maa- ja metsätalousministeriö 31.3.2014 1 Tuettavat työlajit Metsänuudistaminen - Suojametsäalueilla ja vajaapuustoisten alueiden uudistaminen

Lisätiedot

Juurikäävän torjunta

Juurikäävän torjunta Juurikäävän torjunta Miksi pois tuen piiristä? tuettu valtion varoin liki 20 vuotta Torjunnan kustannukset eivät ole suuret suhteessa hakkuutuloihin väheneviä tukijärjestelmän määrärahoja ei ole tarkoituksenmukaista

Lisätiedot

Metsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta

Metsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta Metsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta Rauno Numminen: metsäsijoittaja vuodesta 1993 lähtien, metsän omistusta yksityisenä metsänomistajana, kolmen metsäyhtymän osakkaana ja kolmen yhteismetsän

Lisätiedot

Energiaa ja elinvoimaa

Energiaa ja elinvoimaa Energiaa ja elinvoimaa Lappilainen ENERGIA 11.5.2010 Asiakaslähtöinen ja luotettava kumppani Rovaniemen Energia-konserni Rovaniemen kaupunki Konsernin liikevaihto 40 milj. Henkilöstö 100 hlö Yksiköiden

Lisätiedot

MAPTEN. Politiikkamuutosten vaikutusanalyysit taloudellisilla malleilla. Tulevaisuusfoorumi 12.11.2009. MTT ja VATT

MAPTEN. Politiikkamuutosten vaikutusanalyysit taloudellisilla malleilla. Tulevaisuusfoorumi 12.11.2009. MTT ja VATT MAPTEN Politiikkamuutosten vaikutusanalyysit taloudellisilla malleilla Tulevaisuusfoorumi 12.11.2009 Jyrki Niemi, Ellen Huan-Niemi & Janne Niemi MTT ja VATT Politiikkavaikutuksia tarkastellaan tutkimuksessa

Lisätiedot

Metsien käytön kehitys. Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus 2.12.2013

Metsien käytön kehitys. Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus 2.12.2013 Metsien käytön kehitys Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus 2.12.2013 Skenaariot Baseline Baseline80 Jatkuva kasvu Säästö Muutos Pysähdys Baseline ja Baseline80 Miten

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun

Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun Kullaa 28.10.2014 Projektipäällikkö Jussi Laurila Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueyksikkö Hanke lyhyesti Tavoite: Laaditaan esiselvitys

Lisätiedot

Metsäsektori Suomessa

Metsäsektori Suomessa Metsäsektori Suomessa Metsävarat ja niiden kehitys Metsien omistus ja sen kehitys Metsien käyttöä ohjaavat tekijät Metsätalous ja metsäteollisuus Metsäohjelmat Metsävarat Metsätalousmaata 26 milj. ha,

Lisätiedot

Puun saatavuus turvaa metsäsektorin menestystä. Pertti Harstela Metla/Joy

Puun saatavuus turvaa metsäsektorin menestystä. Pertti Harstela Metla/Joy Puun saatavuus turvaa metsäsektorin menestystä Pertti Harstela Metla/Joy Metsätalouden merkitys kansan- ja aluetaloudessa Metsätalous Suomessa 1,9 % BKT:stä Pohjois-Karjalassa 6,4 % BKT:stä Metsäsektori

Lisätiedot

Riittääkö puuta kaikille?

Riittääkö puuta kaikille? Riittääkö puuta kaikille? EK-elinkeinopäivä Hämeenlinnassa 8.5.2007 Juha Poikola POHJOLAN VOIMA OY Pohjolan Voiman tuotantokapasiteetti 3400 MW lähes neljännes Suomen sähköntuotannosta henkilöstömäärä

Lisätiedot

PUUENERGIAMARKKINOIDEN KEHITTÄMISHANKE - ROIHU 2:N ARVIOINTIRAPORTTI

PUUENERGIAMARKKINOIDEN KEHITTÄMISHANKE - ROIHU 2:N ARVIOINTIRAPORTTI PUUENERGIAMARKKINOIDEN KEHITTÄMISHANKE - ROIHU 2:N ARVIOINTIRAPORTTI Suunnittelija Sari Pitkänen Joensuun yliopisto, täydennyskoulutuskeskust Tutkija Aki Villa Joensuun yliopisto, metsätieteellinen tieteellinen

Lisätiedot

Suomen metsien kehitys ja hakkuumahdollisuudet

Suomen metsien kehitys ja hakkuumahdollisuudet Suomen metsien kehitys ja hakkuumahdollisuudet Olli Salminen Metla Metsäenergia nyt ja 2030 - teknologiat, kilpailukyky ja ympäristö ForestEnergy2020 -seminaari 8.-9.10.2014 Jyväskylä Alustuksen sisältö:

Lisätiedot

Uudistetut viljelijätuet Suomessa vuosina 2015-2020. Tammikuu 2015

Uudistetut viljelijätuet Suomessa vuosina 2015-2020. Tammikuu 2015 Uudistetut viljelijätuet Suomessa vuosina 2015-2020 Tammikuu 2015 1 Maatalouspolitiikan tavoitteista ja keinoista Kansallisen maatalouspolitiikan ydintehtävä: maatalous on kotimaisen elintarviketalouden

Lisätiedot

Pohjois-Suomen karjatalous ja ohjelmakausi 2014-2020

Pohjois-Suomen karjatalous ja ohjelmakausi 2014-2020 Pohjois-Suomen karjatalous ja ohjelmakausi 2014-2020 Nurmiseminaari 9.1.2014 Tarja Bäckman MTK-Pohjois-Suomi 14.01.2014 Esityksen sisältö - Nykytilanne ja ennusteet tulevaan - Keskeisiä kysymyksiä EU:n

Lisätiedot

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma MSO

Metsäalan strateginen ohjelma MSO Metsäalan strateginen ohjelma MSO Metsäalan strategisen ohjelman tavoitteet: MSO:n tavoitteena on: ennakoida ja seurata metsäalan rakennemuutosta, koordinoida metsäteollisuuden ja metsäsektorin toimintaedellytystyöryhmän

Lisätiedot

Metsänhoidon tulevaisuus viisi väitettä

Metsänhoidon tulevaisuus viisi väitettä Metsänhoidon tulevaisuus viisi väitettä Yhteenvetoa skenaarioista Toimenpide-ehdotuksia Taneli Kolström Viisi teemaa Luonnonläheinen metsänhoito vai viljelymetsätalous Metsänhoito ja metsäpolitiikka Metsänhoidon

Lisätiedot

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Taustaa Puulla ja biomassalla korvataan uusiutumattomia raaka-aineita Kilpailu maankäyttötavoista kovenee voidaanko

Lisätiedot

Luonnon monimuotoisuuden kannalta haitalliset tuet. Outi Honkatukia

Luonnon monimuotoisuuden kannalta haitalliset tuet. Outi Honkatukia Luonnon monimuotoisuuden kannalta haitalliset tuet Outi Honkatukia Tilannekatsaus Hallitusohjelmakirjaus: Ympäristölle haitalliset tuet kartoitetaan ja tuet suunnataan uudelleen. Hallitusohjelman tavoitteita

Lisätiedot

AMO ihanneprosessi. Annika Kangas Jukka Tikkanen Rovaniemi 2.-3.9. Metsävarojen käytön laitos, Oulun AMK

AMO ihanneprosessi. Annika Kangas Jukka Tikkanen Rovaniemi 2.-3.9. Metsävarojen käytön laitos, Oulun AMK AMO ihanneprosessi Annika Kangas Jukka Tikkanen Rovaniemi 2.-3.9. Metsävarojen käytön laitos, Oulun AMK Palaute ja informaatio Sidosryhmien ja kansalaisten osallistaminen KMO, maakuntakaava Mela-laskelmat,

Lisätiedot

Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma 29.11.

Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma 29.11. Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö 1. Valtionhallinnon ohjelmat ja strategiat 2. MSO:n

Lisätiedot

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla 1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian

Lisätiedot

Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase

Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase Antti Asikainen & Hannu Ilvesniemi, Metla Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari, 31.1.2013 Helsinki Sisällys Biomassat globaalissa energiantuotannossa

Lisätiedot

Metsälain uudet tuulet kaupunkimetsissä. Metsä- ja Viherpäivät Kuopio 2014 Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM Luonnonvaraosasto 11.6.

Metsälain uudet tuulet kaupunkimetsissä. Metsä- ja Viherpäivät Kuopio 2014 Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM Luonnonvaraosasto 11.6. Metsälain uudet tuulet kaupunkimetsissä Metsä- ja Viherpäivät Kuopio 2014 Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM Luonnonvaraosasto 11.6.2014 1 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan toiminta-ajatus Turvaamme

Lisätiedot

ohjelmakaudella 2014 2020 Sivu 1

ohjelmakaudella 2014 2020 Sivu 1 Maatalouden investointien i i ja sukupolvenvaihdosten rahoitus ohjelmakaudella 2014 2020 Sivu 1 Sivu 2 Maatalouden tulevaisuuden näkymät Vuoden 2012 noin 57 000 tilasta jatkaisi vuonna 2020 noin 43 000

Lisätiedot

Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät

Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät Päättäjien 35. Metsäakatemian maastokohde Luumäellä 25.9.2013 Toiminnanjohtaja Jarmo Haimila Tasaikäisen eli jaksollisen metsän kasvatus Eri-ikäisrakenteinen

Lisätiedot

Metsä sijoituskohteena

Metsä sijoituskohteena Metsä sijoituskohteena Polvelta toiselle metsätilan sukupolvenvaihdosmessut Jarmo Lahdenmaa Metsänhoitoyhdistys Etelä-Pohjanmaa Esityksen sisältö Taustatietoa MHY Etelä-Pohjanmaasta Sijoittamisesta yleensä

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Suomen maatalouden muutos EU-aikana

Suomen maatalouden muutos EU-aikana Suomen maatalouden muutos EU-aikana Professori Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Latokartanonkaari 9 00790 Helsinki, Finland e-mail: jyrki.niemi@mtt.fi Mitä suomalaisessa maa-

Lisätiedot

PELIKENTÄN YLLÄPITO OTA KOPPI! 9.12.2010 Jorma Tolonen

PELIKENTÄN YLLÄPITO OTA KOPPI! 9.12.2010 Jorma Tolonen PELIKENTÄN YLLÄPITO OTA KOPPI! 9.12.2010 Jorma Tolonen 1 Hankkeiden taustaa Metsätalouden kehittämishankkeet on ideoitu alueellisissa metsäohjelmissa Tavoite: Toimialan kehittämisen pullonkaulat hankkeistetaan,

Lisätiedot

Aines- ja energiapuun hakkuumahdollisuudet

Aines- ja energiapuun hakkuumahdollisuudet Aines- ja energiapuun hakkuumahdollisuudet Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä, Kari Härkönen, Reetta Lempinen & Aimo Anola-PukkilaA Valtakunnan metsien inventoinnin (VMI11) tulosten julkistamistilaisuus

Lisätiedot

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA Timo Pukkala Sisältö Jaksollinen jatkuva Tasaikäisen metsän jatkuva kasvatus Alikasvos Metsän uudistaminen Metsänhoidon tukeminen Säännöllisen

Lisätiedot

MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS

MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS Pieksämäki 14.1.2014 Vesa Kallio Toiminnanjohtaja MTK-Etelä-Savo % Kaikkein kiihkein kiista uhkaa tulla vesivaroista. Makeasta vedestä on pula jo nyt, ja jos ilmastonmuutosta

Lisätiedot

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Soili Kojola, Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Työryhmä: Soili Kojola Risto Ojansuu

Lisätiedot

Maatalouden vesiensuojelu edistäminen Johanna Ikävalko

Maatalouden vesiensuojelu edistäminen Johanna Ikävalko Maatalouden vesiensuojelu edistäminen Johanna Ikävalko ympäristöjohtaja MaSuttelua Maa- ja metsätaloustuottajainkeskusliitto MTK ry Leena Ala-Orvola, Markus Eerola, Johanna Ikävalko, Ilpo Markkola, Jaakko

Lisätiedot

Kestävää hyvinvointia metsävarojen

Kestävää hyvinvointia metsävarojen Kestävää hyvinvointia metsävarojen käytöllä Lahti 18.10.2012 Metsävarojen aktiivisen käytön mahdollisuudet MSO:n tavoitteet ja linjaukset Sixten Sunabacka Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Esityksen

Lisätiedot

Miten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö

Miten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö Miten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö Biokaasuasioiden vastuutahoja MMM:ssä MMM Maatalousosasto (MAO) - Bioenergiatuotannon edistämistoimet (investointi-

Lisätiedot

Myyräntöitä taimikoissa Metsävakuutus auttaa

Myyräntöitä taimikoissa Metsävakuutus auttaa Myyräntöitä taimikoissa Metsävakuutus auttaa Vakuutukset. Rahastot. Pankki. Pärnu 24.4.2009 Jääkö arvokkain omaisuutesi luonnonvoimien armoille? Tammelan metsäpalo 9.6.997 * maastopaloja 3000-5000 vuosittain

Lisätiedot

Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella

Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella KEHITTYVÄ METSÄENERGIA -HANKE Laukka Pasi, Laurila Jussi & Tasanen Tapani www.kehittyvametsaenergia.fi

Lisätiedot

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Jukka Leskelä Energiateollisuus ry SESKOn kevätseminaari 2013 20.3.2013, Helsinki 1 Kannattavuus? Kilpailukykyisesti Kokonaisedullisimmin Tuottajan

Lisätiedot

YHTEISMETSÄ = HYVÄ JA TUOTTAVA METSÄNOMISTUSMUOTO

YHTEISMETSÄ = HYVÄ JA TUOTTAVA METSÄNOMISTUSMUOTO YHTEISMETSÄ = HYVÄ JA TUOTTAVA METSÄNOMISTUSMUOTO www.metsakeskus.fi www.yhteismetsat.fi 1 MH Jukka Matilainen p. 0400 497 574 Suomen metsäkeskus Hämeen-Uudenmaan alueyksikkö jukka.matilainen@metsakeskus.fi

Lisätiedot

YHTEISMETSÄ = HYVÄ JA TUOTTAVA METSÄNOMISTUSMUOTO

YHTEISMETSÄ = HYVÄ JA TUOTTAVA METSÄNOMISTUSMUOTO YHTEISMETSÄ = HYVÄ JA TUOTTAVA METSÄNOMISTUSMUOTO www.metsakeskus.fi www.yhteismetsat.fi 1 MH Jukka Matilainen p. 0400 497 574 Suomen metsäkeskus Hämeen-Uudenmaan alueyksikkö jukka.matilainen@metsakeskus.fi

Lisätiedot

Mitä viljelijä odottaa tulevaisuuden ympäristötuelta?

Mitä viljelijä odottaa tulevaisuuden ympäristötuelta? Mitä viljelijä odottaa tulevaisuuden ympäristötuelta? Johanna Ikävalko ympäristöjohtaja MTK Vaihtoehtoisia reittejä: 1. Mikään ei muutu 2. Jos jokin muuttuu niin vain hienosäätöä nykyiseen 3. Jos radikaali

Lisätiedot

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Kestävän kehityksen kuntatilaisuus 8.4.2014 Loppi Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsäalan asiantuntijatalo, jonka tehtävänä on: edistää

Lisätiedot

METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ

METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ Tämä kalvoesitys pohjautuu Pellervon taloustutkimuksen (PTT) Metsäsektorin merkitys aluetalouksissa tutkimukseen Esitys on päivitetty versio vuonna 27 ilmestyneestä kalvosarjasta

Lisätiedot