OPETTAJIEN PEDAGOGISEN AJATTELUN PERUSTEISTA OPPIMISPORTFOLIO

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OPETTAJIEN PEDAGOGISEN AJATTELUN PERUSTEISTA OPPIMISPORTFOLIO"

Transkriptio

1 OPETTAJIEN PEDAGOGISEN AJATTELUN PERUSTEISTA OPPIMISPORTFOLIO PRO FORMA DIDACTICA Syksy 2003 Oulun seudun ammattikorkeakoulu Ammatillinen opettajakorkeakoulu Opiskelijat: Paula Heikkilä, Eero Kukko, Vuokko Leinonen, Timo Martikainen, Mari Rissanen, Pentti Saarinen Tutor: Pirjo-Liisa Lehtelä ja Tuulikki Viitala

2 2 OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU PRO FORMA DIDACTICA TIIVISTELMÄ Paula Heikkilä, Eero Kukko, Vuokko Leinonen, Timo Martikainen, Mari Rissanen, Pentti Saarinen Ohjaaja: Pirjo-Liisa Lehtelä ja Tuulikki Viitala Syksy 2003 OPETTAJIEN PEDAGOGISEN AJATTELUN PERUSTEISTA Tavoite Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli perehtyä opettajan pedagogista ajattelua käsittelevään kirjallisuuteen ja tutkimuksiin sekä tiivistää pedagogiseen ajatteluun liittyviä näkökulmia. Opinnäytetyönä tuotettu raportti liittyy osana laajempaan yliopettajien Pirjo-Liisa Lehtelän ja Tuulikki Viitalan käynnistämään ammattikorkeakoulupedagogiikan tutkimusprojektiin. Menetelmät Opinnäytetyö toteutettiin kuuden opiskelijan muodostaman opinnäytetyöryhmän toimesta Oulun ammatillisessa opettajakorkeakoulussa. Työn kokoaminen ja raportin laatiminen suoritettiin WebCT - oppimisalustalla verkkoympäristössä. Tulokset Opinnäytetyössä selvitettiin opettajan pedagogisen ajattelun käsitettä ja sisältöä. Opettajan pedagoginen ajattelu rakentuu vähitellen ja muodostaa lopulta melko pysyvän ajatusrakennelman. Opettajan pedagoginen ajattelu osoittaa opettajan käsityksen opetuksesta, hänen didaktiikkansa. Opettajan pedagoginen ajattelu on reflektiivistä ajattelua. Pedagogisella ajattelulla ja eettisellä ajattelulla on selvä yhteys. Opettajan ihmis-, tiedon- ja oppimiskäsitykset heijastuvat pedagogisiin päätöksiin. Avainsanat: pedagoginen ajattelu, pedagogiikka, didaktiikka, etiikka, ihmiskäsitys, tiedonkäsitys, oppimiskäsitys

3 3 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO OPETTAJAN IHMIS-, TIEDON- JA OPPIMISKÄSITYKSET IHMISKÄSITYKSESTÄ OPPIMISKÄSITYKSESTÄ TIETOKÄSITYKSESTÄ OPPIMISKÄSITYKSET AMMATTIKORKEAKOULUSSA AMMATTIETIIKKA EETTISEN AJATTELUN KÄSITTEITÄ OPETTAJAN AMMATTIETIIKASTA OPETTAJAN EETTISET PERUSTEET OPETTAJUUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA AMMATTIKORKEAKOULUN TAVOITTEET OPETTAJUUTEEN LIITETTÄVIÄ KÄSITYKSIÄ PEDAGOGISESTA AJATTELUSTA KÄSITTEEN MONIMUOTOISUUS OPETTAJAN AJATTELU PEDAGOGISENA AJATTELUNA OPETTAJAN PEDAGOGISEN AJATTELUN TASOMALLI TULEVAISUUSNÄKÖKULMA OPETTAJAN TYÖSSÄ TULEVAISUUSNÄKÖKULMA OPETETTAVAN AINEEN SISÄLTÖTIETO OPETUSTAPAHTUMASTA JA LÄHITULEVAISUUSNÄKÖKULMASTA PEDAGOGISEN AJATTELUN TUTKIMISESTA HISTORIATIETOA MENETELMISTÄ TAPAUSESIMERKKI PEDAGOGISEN AJATTELUN KEHITTYMISESTÄ PEDAGOGISEN AJATTELUN UUDELLEEN ARVIOINTIA POHDINTA LÄHTEET... 33

4 1 Johdanto Tämä opinnäytetyö on osa ammatillista opettajankoulutusta. Opinnäytetyön laajuus on kokonaisuudessaan neljä opintoviikkoa ja sen tavoitteena on syventää opiskelijoiden tietämystä jostakin opettajuuteen tai ammattikasvatukseen liittyvästä asiasta. Tämä opinnäytetyö on tehty ryhmässä. Ryhmä muodostettiin syyskuussa Ryhmän työskentely alkoi aloitusseminaarissa. Tapaamisen jälkeen ryhmä aloitti aktiivisen kymmenen viikkoa kestäneen työskentelyn WebCT -oppimisalustalla. Ryhmän koko oli sen aloittaessa toimintansa seitsemän henkeä, mutta työskentelyn edetessä yksi ryhmäläinen joutui eroamaan ryhmästä henkilökohtaisista syistä. Ryhmä oli koostumukseltaan heterogeeninen. Mukana oli kolme miestä ja kolme naista. Myös koulutustaustan, iän ja työkokemuksen suhteen ryhmäläisten taustat poikkesivat toisistaan. Opinnäytetyön ohjaajina toimivat yliopettajat Pirjo-Liisa Lehtelä ja Tuulikki Viitala. Tämän opinnäytetyön aiheena on opettajan pedagoginen ajattelu. Ammattikorkeakouluopettajan pedagogista ajattelua käsittelevää tutkimusta on vähän, joten opettajan pedagogista ajattelua käsitellään yleisemmällä tasolla. Työn tavoitteena oli siis perehtyä opettajan pedagogista ajattelua käsittelevään kirjallisuuteen ja tutkimuksiin sekä tiivistää pedagogiseen ajatteluun liittyviä näkökulmia. Tämä opinnäyteraportti liittyy yhtenä osana laajempaan yliopettajien Pirjo-Liisa Lehtelän ja Tuulikki Viitalan ammattikorkeakoulupedagogiikan tutkimusprojektiin. Opinnäytetyössä selvitettiin opettajan pedagogisen ajattelun käsitettä ja sisältöjä. Huomattiin, että pedagoginen ajattelu on laaja ja monitasoinen ilmiö. Siihen ovat sidoksissa ja vuorovaikutuksessa opettajan ihmis-, tiedon- ja oppimiskäsitykset. Myös opettajan etiikka heijastuu pedagogisesta ajattelusta. Pedagoginen ajattelu rakentuu vähitellen eri tasojen kautta. Se muodostaa lopulta melko pysyvän ajatusrakennelman, joka osoittaa opettajan käsityksiä opetuksesta ja opettajuudesta. Opettajan pedagoginen ajattelu on reflektiivistä ajattelua. Opettajan opetus, joka muodostuu pienistä ja isoista päätöksistä heijastaa opettajan pedagogista ajattelua. Tämä työ etenee seuraavasti: ensin käsitellään opettajan ihmis-, tiedon- ja oppimiskäsityksiä sekä opettajan ammattietiikkaa, jotka muodostavat pohjan pedagogiselle ajattelulle, seuraavaksi opettajuutta ammattikorkeakoulussa. Tämän jälkeen käsitellään varsinaisesti opettajan pedagogista ajattelua, jota seuraa tulevaisuusnäkökulman pohdinta opettajan työssä. Viimeiseksi käsitellään pedagogisesta ajattelusta jo tehtyjä tutkimuksia.

5 2 2 Opettajan ihmis-, tiedon- ja oppimiskäsitykset Opettajan pedagogisen ajattelun sisällöllä tarkoitetaan opettajan omaan pedagogiikkaan liittyvää ajattelua, joita hän tavallisesti ilmaisee puhuessaan työhönsä liittyvistä asioista ja näkemyksistä (Patrikainen 1999, 17). Opettajien pedagogisten perustelujen taustalla vaikuttaa useita vaihtelevia ja opettajakohtaisia tekijöitä. Ainakin ihmis- ja arvokäsitykset, yleinen kasvatusfilosofia, uskomukset, koulutustausta sekä näkemykset oppimisesta ja opettamisesta heijastuvat opettajan pedagogisiin päätöksiin. (Talvio 2002, 159.) Seuraavassa tarkastellaan edellä esitettyjä osa-alueita tarkemmin. 2.1 Ihmiskäsityksestä Ihmiskäsityksellä tarkoitetaan sitä käsitysten, tiedon ja arvojen järjestelmää, johon perustuvat käsitykset siitä, mikä ja millainen on ihminen. Se muodostaa osan ihmisen maailmankuvasta ja käsityksestä. Ihmiskäsitys vaikuttaa myös ihmisen tapaan tehdä työtä ja näin opettajan pedagogiseen ajatteluun. (Their 1994, 46.) Laine, Ruishalme, Salervo, Siven ja Välimäki (2001) esittelevät teoksessaan erilaisia ihmiskäsityksiä. Holistinen, kokonaisvaltainen ihmiskäsitys näkee ihmisen fyysisenä, psyykkisenä ja sosiaalisena olentona kokonaisvaltaisesti. Nämä olemuspuolet tulee ottaa yhtä aikaa huomioon, jolloin ihminen on ymmärrettävä kokonaisuutena. Kristillinen ihmiskäsitys perustuu Raamattuun, Jumalan ilmoittamaan sanaan. Kristillinen ihmiskäsitys perustuu Jumalan ilmoitukseen siitä, mikä on ihminen. Ihminen nähdään kokonaisuutena. Pahuus kuuluu ihmisen perusolemukseen perisynnin kautta, mutta uskon kautta ihminen voi saada uudelleen yhteyden Jumalaan. Biologisen ihmiskäsityksen mukaan ihminen on kehittynyt alkukantaisemmista eläimistä. Tämän käsityksen mukaan vaistot vaikuttavat edelleen ihmisen käyttäytymiseen. (Laine, Ruishalme, Salervo, Siven & Välimäki 2001, ) Humanistisen ihmiskäsityksen mukaan ihmisellä on ehdoton ihmisarvo; jokainen ihminen on arvokas sinänsä. Humanismin ydin on sivistyksen kunnioittaminen. Suvaitsevaisuutta pidetään tärkeänä. Freudilaisen ihmiskäsityksen mukaan ihmisen psyyke koostuu pääasiassa tiedostamattomista prosesseista. Ihmisen psyykkisiä toimintoja ohjaavat vietit. Freudilaisuutta leimaa jonkinlainen pessimismi. Behavioristisen ihmiskäsityksen mukaan ihmisen käyttäytyminen on opittua. Ihminen on pohjimmiltaan hedonistinen ja ihmisen käyttäytyminen on ympäristön määräämää. Marxilaisen teorian mukaan ihminen on sosiaalinen,

6 3 yhteiskunnallinen olento. Tämän ihmiskäsityksen mukaan aineellinen tuotanto on yhteiskunnan perusta. (Laine ym., 2001, ) Holistisen ihmiskäsityksen mukaan ihmisolemus on kokonaisvaltainen, jolloin kaiken ajatellaan vaikuttavan kaikkeen ihmisen elämässä. Esimerkiksi Lauri Rauhalan (1992, 10-11; 1983, 13-14) holistisen ihmiskäsityksen mielestä tilanne eli situaatio on otettava huomioon kaikessa toiminnassa. Kehollisuuden ja tajunnallisuuden näkökulmat ovat myös tärkeä holistisessa ihmiskäsityksessä, koska jokaisella ihmisellä on oma kehollisuutensa ja yksilölliset ajatuksensa ja tunteensa. Holistinen ihmiskäsitys näkee ihmisen kokonaisvaltaisena. Tällöin esimerkiksi kotona sattuneet asiat voivat näkyä työssä tai opiskelussa ja päinvastoin. Ihmisen ainutlaatuisuus tulee esille, koska jokainen ihminen on oma yksilönsä. Ihmisen toimintaa tulisi ymmärtää hänen omista lähtökohdistaan eli situaatiostaan käsin. Tällöin on huomioitava jokaisen ihmisen henkilökohtaiset tarpeet. Opettajan ihmiskäsitys voisi näkyä opettajan työssä muun muassa erilaisuuden hyväksymisenä kokonaisvaltaisen elämänasenteen kautta. Ihmiskäsitys voi näkyä opettajan työssä myös siten, että opettaja ymmärtää ihmisen tunne-elämän vaikuttavan hänen suorituksiinsa. Tällöin hän pyrkisi suhtautumaan opiskelijoihin mahdollisimman yksilöllisesti. Opettajan tulisi ymmärtää ihmisen ainutlaatuisuus ja kokonaisvaltaisuus. Näin opiskelijoiden erilaiset elämäntilanteet tulisi pyrkiä huomioimaan esimerkiksi oppimistehtäviin tai muihin opiskeluun liittyviin asioihin liittyvissä ongelmissa. Tällöin pyrittäisiin auttamaan opiskelijoita heidän omista lähtökohdistaan käsin, jolloin jokainen saisi tarvitsemaansa tukea ja apua opiskelussaan. Ihmiskäsitys tulee esille myös opettajan opetustyylissä. Opettajan tulisikin pyrkiä ymmärtämään erilaisia mielipiteitä, vaikka ne eroaisivat hänen omista näkemyksistään. Erilaiset näkemykset ovat hyväksyttäviä ja opetukseen liittyvät keskustelut voivat olla avartavia sekä opiskelijoille että opettajalle. Jokaisen opettajan on itse työstettävä oma ihmiskäsityksensä, koska se vaikuttaa hänen työhönsä halusipa hän sitä tai ei. Tulevaisuusnäkökulmaa korostavaa ihmiskäsitystä on mahdollista tarkastella kasvatuksen näkökulmasta muun muassa hahmottelemalla näkemyksiä siitä, millainen ihminen on tulevaisuudessa, mitkä asiat hänelle lienevät tärkeitä ja mitkä ominaisuudet keskeisiä tulevaisuudessa elämiseksi. Näkökulman perusteella voidaan pyrkiä hahmottelemaan kasvatuksen tavoitteita siitä näkökulmasta, mitkä tiedot, taidot ja valmiudet nykyisyyteen nuorelle, mutta tulevaisuudessa elävälle aikuiselle olisivat tärkeitä ja merkityksellisiä. (Mikkonen 2000, ) Tulevaisuusnäkökulmassa voidaan korostaa myös humanistista yksilökeskeisyyttä ja eettistä ulottuvuutta. Tavoitteena on saavuttaa itsetunnoltaan terve

7 4 yksilö, joka ymmärtää toimintaansa arvorationaalisesti ja tietoisena omien valintojen ja päätösten mahdollisista seuraamuksista tulevaisuudessa. Näiden näkökulmien kautta pyritään yhteisesti sekä yksilön itsensä että ympäristön ja asioiden kokonaisvaltaiseen ymmärtämiseen. 2.2 Oppimiskäsityksestä Seuraavassa esitellään kaksi pedagogisen ajattelun taustalla olevaa oppimiskäsitystä, behaviorismi ja konstruktivismi. Viime aikoina on kiinnitetty huomiota oppimiskäsityksiin ja useat opettajat ovat pyrkineet muuttamaan toimintaansa ja oppimisnäkemyksiään. Behavioristisen oppimisnäkemyksen mukaan oppiminen on ulkoisesti säädeltävää käyttäytymisen muuttumista eli uusien ärsykereaktio kytkentöjen muodostumista. Tiedon ajatellaan olevan jotain valmista, joka voidaan jakaa sopivan kokoisiin osiin ja siirtää sellaisenaan opiskelijoille. Tällöin oppimistulosten arviointi on määrällistä. Behaviorismin mukaan ihmisen mielen sisällöistä ja tietoisuudesta ei ole mahdollista saada objektiivista tietoa, ja tämän vuoksi tutkimuksen on keskityttävä nimenomaan ulkoisesti havaittavan käyttäytymisen tarkkailuun. (Tynjälä 1999a, ) Behaviorismin perusajatuksena on ollut, että ihmisen käyttäytymistä voidaan kuvata ja selittää objektiivisesti havaittavien ärsykkeiden ja reaktioiden avulla. Lisäksi oletetaan, ettei käyttäytymisen selittäminen edellytä sisäisten prosessien mukanaoloa. Aluksi behaviorismin kannattajat olivat hyvin optimistisia, ja he uskoivat oppimisen ja kasvatuksen mahdollisuuksien olevan rajattomat. Oppimista hallitsee ja ohjaa opettaja, oppilas on hänen toimintansa kohde. (Kuusinen & Korkiakangas 1995, 29.) Puolestaan konstruktivismissa opiskelija on toiminnan subjektina. Konstruktivismi korostaa kulttuurin ja kontekstin merkitystä yksilöllisen maailmankuvan tulkintakehyksenä. Jokainen yksilö nähdään ainutkertaisena, mutta samalla myös sen kulttuurin ja niiden ryhmien muovaamana, johon hän kuuluu ja erityisesti suhteessa niihin, joiden kanssa hän toimii. Konstruktivismi korostaa oppimisen subjektiivista ja persoonallista luonnetta. (Enkenberg, 1998, 162 ; Nummenmaa & Nummenmaa 1998, 70.) Konstruktivismi ei ole oppimisteoria vaan se on tiedon olemusta käsittelevä paradigma, jonka mukaan tieto on aina yksilön tai yhteisöjen itsensä rakentamaa. Tämän oppimiskäsityksen mukaan oppiminen on oppijan aktiivista kognitiivista toimintaa, jossa hän tulkitsee havaintojaan aikaisemman tietonsa ja kokemustensa pohjalta. (Tynjälä 1999a, 37-38, 72.) Uudet oppimistilanteet pyritään yhdistämään jo aiemmin opittuihin asioihin, jolloin oppija rekonstruoi

8 5 aiempia käsityksiään ja tietojaan. Tämä prosessi on oppimisen ydin. (Raustevon Wright & von-wright 1997, 117.) Oppimisen perustan muodostavat siis oppijan aikaisemmat kokemukset sekä hänen subjektiiviset tietonsa opetettavasta asiasta. Oppiminen on sitä parempaa, mitä monipuolisemmin ja syvemmin merkitykset niveltyvät aiemmin opittuihin asioihin. Konstruktivistisen näkemyksen mukaan ei ole olemassa oikeaa ja väärää tietoa, vaan ainoastaan erilaisia käsityksiä ja merkityksiä. (Leino & Leino 1997, ) Oppimiseen vaikuttavat myös oppijan oma aktiivisuus ja itsenäinen rooli oppimistilanteissa. Konstruktivistisen käsityksen mukaan oppimisessa on keskeistä merkitysten rakentaminen, mikä edellyttää ymmärtämistä. Siinä painotetaan oppijan omaa aktiivisuutta ja sosiaalisen vuorovaikutuksen merkitystä. Oppiminen on sidoksissa siihen ympäristöön, tilanteeseen ja laajempaan kulttuuriin, jossa oppiminen tapahtuu. (Tynjälä 1999a, 43, 58, 63.) Myös Nummenmaa ja Nummenmaa (1998, 64-65) toteavat oppimisen, sen kontekstin ja kehityksen olevan toisiinsa kiinteästi sidoksissa. Konstruktivismin mukaan opetuksen keskiöön nousee oppijan näkökulma ja oppimisen konteksti. Nykyään korostetaan tietoa ja oppimista sinänsä merkityksellisinä. Palkkiota tavoitteleva suoriutuminen ei aina välttämättä johda parhaimpaan tulokseen, koska tällöin voi kadota oppimisen ilo. (Kuusinen 1995, 209.) Tähän liittyy mielestämme käsite sisäinen motivaatio. Kirjallisuudessa on esitetty sisäistä motivaatiota ja tehtävään keskittymistä koskevia tutkimuksia, joissa on havaittu oppimiskokemuksiin liittyneen mielihyväntäyteisiä kokemuksia itsensä ja ajan sekä paikan hetkellistä unohtamista ja tekemiseen uppoutumista. Tästä käytetään nimitystä flow-experience. Tällöin ihmisen toiminta on sisäisesti motivoitunutta ja se on riippumatonta ulkoisista palkkioista. (Kuusinen 1995, 212; Tynjälä 1999a, 106; Vuorinen 1993, 25.) 2.3 Tietokäsityksestä Pedagogisen ajattelun yksi tärkeä elementti on myös opettajan käsitys tiedosta. Esimerkiksi Turunen (1999, ) esittää tiedon muodostuvan perustasolla omasta kokemuksesta eli aistimuksista ja elämyksistä. Kuva maailmasta jäisi kuitenkin melko puutteelliseksi, jos se jäisi vain oman kokemuksen varaan. Mieltämme ja tietoamme laajentaa äidinkielen hallinta. Näin ollen tieto rakentuu ihmisen omista kokemuksista ja kielellisistä viesteistä. Tiedolla on kaksi päätehtävää: se auttaa tunnistamaan tilanteet, joissa olemme. Lisäksi voimme nimetä esineitä ja sen avulla myös luoda käsitteitä ja niiden merkityksiä.

9 6 Turusen (1999, , 136) mukaan tieto on kahden tai useamman käsitteen välillä vallitseva yhteys. Käsitteiden välillä vallitsee useita yhteyksiä, jotka muodostavat näkemyksen tai tietorakenteen. Opetettaessa tulisikin käyttää hyväksi avainkäsitteiden yhdistelyä toisiinsa. Tiedon opettaminen merkitsee käsitteiden muodostumista. Näihin perustuen luodaan näkemyksiä ja käsitteiden välisiä yhteyksiä. Konstruktivismissa tieto nähdään suhteellisena ja muuttuvana konstruktiona, minkä vuoksi tiedon hankinnan ja elinikäisen oppimisen taidot korostuvat. (Tynjälä 1999a, 67.) Opettajan rooli on muuttunut. Opettajan tulee pystyä ohjaamaan opiskelijoita löytämään ja muokkaamaan itse tietoa. Myös oppimiskäsitysten ja tietokäsitysten muuttuminen on vaikuttamassa opettajakoulutukseen. Opettajan tulee olla muutoskykyinen pedagoginen ajattelija. Opettajan persoonalla on suuri merkitys opettamisessa. Kommunikoinnin, elämänhallinnan ja oppimaan oppimisen taidot korostuvat nykyään. Nykyisessä työelämän toimintakulttuurissa korostetaan ammatillisina valmiuksina muun muassa luovaa ja persoonallista työotetta sekä viestintä-, ihmissuhde- ja ongelmanratkaisu-taitoja. Hännisen (1996, 43) mukaan yksilöltä odotetaan rohkeutta, joustavuutta, laaja-alaisuutta, ennakkoluulottomuutta ja epävarmuuden sietokykyä. Koulutuksen tehtäväkenttä määrittyy yhä enemmän kasvatuksellisena ja samalla eettisiä arvovalintoja koskettavana. Opettajan tulisikin pohtia muun muassa, miten kasvatan ihmisiä elämään yhteistyössä toisten kanssa, miten tuen heidän itsetuntoaan sekä miten ihmiset voisivat oppia esimerkiksi luovuutta. Nykyisyyttä ja menneisyyttä koskevalla tiedolla sinällään ei ole merkitystä ennen kuin nuori itse antaa sille jonkinlaisen merkityksen. Yksi mahdollisuus tässä merkityksen antamisessa on tarkastella tietoa tulevaisuusulottuvuudesta. Tällöin kyseenalaistetaan se, mitä tieto tarkoittaa ja mikä on sen merkitys tulevaisuudessa, mikä on sen luotettavuusarvo ja mihin tieto perustuu. Vertaa peruskoulun opetussuunnitelman perusteissa esitettyjä tavoitteita muun muassa mielenkiinnon herättäminen uusiutuvaa tietoa kohtaan ja oppiainerajat ylittävä integrointi. Nykyinen, laajasti vallalla oleva käsitys oppimisesta tukee tulevaisuustutkimuksella ominaista kokonaisvaltaista ja monitieteellistä näkökulmaa. Opetussuunnitelmat sekä valtakunnan että koulun tasolla luovat puitteet opettajien toiminnalle, mutta viimekädessä opettajat valitsevat oman arvomaailmansa ja opetussuunnitelman pohjalta ne tavoitteet, joihin he opetuksessaan tähtäävät. (Kansanen 1995, ) Tulevaisuusorientoitunut henki tulee esille kirjoitetuissa tavoitteissa muun muassa tavoitteena tukea oppilaiden kasvua inhimillisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. Asiakokonaisuuksien ja opetettavien sisältöjen liittäminen tulevaisuuteen ja tulevaisuusnäkökulman esille tuominen on vain jätetty opettajien tehtäväksi. Jotta opettaja löytäisi nämä tulevaisuusnäkökul-

10 7 maiset elementit ja pystyisi käyttämään niitä hyväkseen, vaaditaan häneltä syvällistä tulevaisuustietoisuutta. 2.4 Oppimiskäsitykset ammattikorkeakoulussa Kotila (2003) toteaa ammattikorkeakoulupedagogiikan olevan ongelmallinen keskusteltaessa oppimiskäsityksistä. Tiedetään olevan kolmenlaisia ammattioppilaitoksia. Nykyään oppilaitokset ovat nimeltään ammatillisia oppilaitoksia. Aikaisemmin niitä kutsuttiin ammattikouluiksi. Toinen tavallaan ylempi muoto ovat vanhat teknilliset opistot, siis nykyään, ammattikorkeakoulut. Korkeinta koulutusmuotoa edustivat teknilliset korkeakoulut, jotka toimivat yliopistojen seinien sisällä. Kehityskulkua voi kuvata seuraavasti: Jollakin tavalla entiset tekut nykyiset ammattikorkeakoulut ja yliopistolliset tekniikan oppiahjot eivät toimi samoilla saroilla. Jotain uutta kun on tapahtunut ja sitä ei vielä ole täysin omaksuttu on vanhaakin ainakin kauna jäljellä. Puolustellaan omia saavutettuja asemia parhaan asemasodan malliin. Periksi ei anneta. Suunta on viitoitettu ja siitä aikanaan kyllä polku aukeaa eteenpäin. Onko eroa oppimiskäsityksellä ja oppimisnäkemyksellä? Näkemys viittaa asian tieteelliseen puoleen, kun taasen oppimiskäsityksellä on vahva side opettajaan. Miten hän opettajana näkee oppimisen prosessin. Kukaan ei voi tarvittavaa viivaa vetää jakamaan asiat. Kotilan (3003) mukaan monia oppimisnäkemyksiä eli oppimiseen liittyviä teorioita on vaikea perustella empiirisesti tai niiden puhdas soveltaminen käytännön opetustilanteissa on mahdotonta. Ammattikorkeakoulun nuoresta rakenteesta ja olemassaolosta johtuen ei ole tutkimuksia siellä tapahtuneista opetusmalleista ja tuloksista. Ainoastaan korkeakoulujen tutkiminen on kiinnostanut pitemmällä aikajänteellä, tiedekorkeakouluista löytyy tutkittua tietoa. Ehkä omalta osaltamme olemme poistamassa tätä aukkoa ammattikorkeakoulujen opetuksen tutkimisesta. Luokkahuone ja luentosali ovat kovin erilaisia oppimisympäristöjä kuin työpaikat ja työelämän asiantuntijayhteisöt. (Kotila 2003.) Erilaisten oppimiskäsitysten luokittelu sisältää tiettyjä ongelmia. Kirjallisuudesta löydämme erilaisia oppimiskäsityksiä luonnehtivia typologisointeja (Ruohotie 1999, 124; Kauppi 1998, 27; Jyrhämä 2002, 18). Tällöin huomio kohdistuu vertauskuvien väliseen jännitykseen, eikä niinkään opetuksen käytäntöön. Yleensä keskustelun keskipisteenä ovat olleet konstruktivismin eri muodot (Philips 1995), tutkiva oppiminen (Hakkarainen, Lonka & Lipponen 1999) ja ongelmaperusteinen oppiminen (Poikela 2002).

11 8 Konstruktivismi ei sinällään ole oppimisteoria vaan tietoteoreettinen näkemys siitä, mitä oppiminen on ja miten oppija hankkii tietoa (Philips 1995, 5-12; Tynjälä 1999, 162). Opin mukaan tieto ei sellaisenaan ole siirrettävissä olevaa objektiivista heijastumaa maailmasta, vaan se on aina yksilön tai sosiaalisen yhteisön rakentamaa. Konstruktivismia on arvostellut muun muassa Puolimatka (2002), koska oppimisessa tärkeintä on kosketuspinta todellisuuteen. Tutkivassa oppimisessa toiminta kohdistetaan tieto-ongelmiin ja niiden arviointiin liittyviin teorioihin ja selityksiin (Hakkarainen ym. 1999, 203). Ratkaisuja haetaan hypoteesien, selitysten, tutkintojen ja mallien avulla. Asiasta kirjoittaneet korostavat ettei kysymyksessä ole tekemällä oppiminen. Eri oppimiskäsityksillä on myös arvostelijansa (Kauppi 1998,16; Kivinen & Ristelä 2003 ) Ammatillisen asiantuntijuuden edellyttämä oppiminen, opiskelu ja opetus eivät ole sidoksissa pelkästään kasvatuspsykologian, oppimisteoreettisten tai tietoteoreettisten näkemysten kautta perusteltuihin oppimiskäsitysformaatteihin. (Kotila 2003.) Kotila (2003) ei myöskään analysoi ongelmaperusteista oppimista tarkasteltavanani olleessa kirjoituksessa. Hän nähtävästi näkee kahden muun keskipisteenä olleen opetuksen muodon lohkaisevan suurimman osan asiasta. Ammatillisen harjoittelun korostaminen on yksi tapa Kotilan (2003) mukaan tarkastella ammattikorkeakoulupedagogiikan kannalta oppimiskäsitystä. Autenttiset työpaikat ja harjoittelun korostaminen sekä työsuhteet ja niiden kautta situationaalinen oppiminen (Andersson, Reder & Simon 1996; Lave & Wenger 1996, Wenger 1998). Situationaalisessa oppimisessa avataan oppilaitoskulttuurin ongelmia ja raja-aitoja työelämän asiantuntijuuden suuntaan. Sfard (1998) käyttää situationaalisesta oppimisesta osallistumismetaforaa erotuksena tiedon säilyttämiseen pohjautuvasta metaforasta. Situationaalista eli sosiaalista oppimista korostavaan näkökulmaan kuuluu myös ns. (kognitiivinen) oppipoikaopetus (Brown, Collins & Duguid 1989). Oppipoika opetuksessa on selvä viittaus asiantuntijan, mestarin, ja kisällin väliseen ohjaussuhteeseen ammatilliseen päämäärään pääsemiseksi. Lave ja Wenger (1996) käyttävät termejä käytännön yhteisö (community of practice) ja oppijoiden yhteisö (community of learners). He korostavat oppimisen roolia sosiaaliseen käytäntöön kuuluvana roolina. Yhteisöön osallistuminen on sitoutumista yhteisten hankkeiden toteuttamiseen. Oppiminen nähdään tällöin henkilökohtaisena, ammattilaisten välisenä ja yhteisöllisenä prosessina. Mistään Impivaarasta ei ole noussut koskaan parannuksia vaan Impivaaran aika on taantumaa ja taaksepäin menoa. Aiemmin Kotila (2002a) on jäsentänyt opiskelijoiden kokemaa opetussuunnitelmaa käsitteiden, mielekkyys ja merkityksellisyys, kautta. Mielekkyys oli tiivistetysti opetussuunnitelmallisten ratkaisujen jäsentyneisyyttä opiskelijoiden näkökulmasta. Merkityksellisyys kuvaa opittavan sisällön uskomusten mukaisuutta. Kotilan mukaan ei ole olemassa yhtä ainoaa oikeaa oppimiskäsitystä.

12 9 Yleensä hänen mukaansa keskustelut eivät huomioi opettajan pedagogisen ajatteluun väistämättä kuuluvaa erilaisten menetelmien ja strategioiden tietoista valintaa. Toisaalta se ei myöskään huomioi ammattikorkeakouluopiskelijoiden ammatillista intentiota: pyrkimystä ammatillisten yhteisöjen jäseniksi. Esimerkkinä ajankohtaisesta tarpeesta sitoa työssäoppiminen opettajan työtä ja opettajan pedagogista ajattelua esittelee Kalevan kirjoitus: Sanomalehti Kaleva kirjoittaa Stora Enson Veitsiluodon tehtailla olevasta paperikone kolmosen purkamisesta ja uuden koneen rakentamisesta puretun tilalle. Artikkelissa haastatellaan jo yli viisikymppistä ammattimiestä, joka on kolunnut ikänsä paperikoneiden remonteissa, seisokeissa ja purku-/ rakennustöissä. Hänen työ alueensa oli koko Eurooppa, ne maat joissa on nykyaikaista paperin valmistusta. Tämä Veitsiluodon kymmeniä vuosia vanha paperikone oli myös kokenut useita modifikaatioita ja parannuksia elin kaarensa aikana. Nyt vaan oli mitta tullut täyteen. Ammattimies sanoi, ettei joukossa enää näe uusia kasvoja, nuorta porukkaa. Keski-ikä oli hänen mielestään asentajilla jo reilusti yli viidenkymmenen. Ennen oli porukoissa mukana varsinaisilla asentajilla niin sanottuja pakinkantajia, nuoria kavereita, jotka opettelivat asennustyön saloja. Jo vuosikausia vanhempi ammattimies sanoi kanniskelleensa itse pakkiaan. Nuoria ei näy työmailla, eikä heille ehtisi enää edes opettamaankaan työn saloja. Ainoat harvat uudet kasvot ovat saaneet ammatillisissa kouluissa jonkinlaisen perusopin ja sen jälkeen yritys ja erehdys. Nykyaikainen tehokkuusyhteiskunta, jossa aina time is money on estänyt ammattiin kouluttautuneiden nuorten alalle hakeutumisen. Jollainlailla se oli haikea toteamus. Onko aika ja raha kaikkein tärkeintä tänään länsimaisessa maailmassa?

13 10 3 Ammattietiikka Toimiessaan pedagogisesti opettaja joutuu tekemään opetuksen päämääriä ja tavoitteita koskevia valintoja. Näiden valintojen taustalla ovat aina arvot, jotka opettaja on omaksunut tiedostaen tai tiedostamattaan. Ammattietiikka ei ole pelkistettävissä joidenkin eettisten periaatteiden tai niiden taustalla olevien eettisten järjestelmien kokoelmaksi. Siksi opettajan olisi tiedostettava omat eettiset ihanteensa sekä ne tärkeimmät viiteryhmät, joiden arvot ovat vaikuttaneet hänen oman eettisen ajattelun muodostumiseen. (Tirri 1999.) 3.1 Eettisen ajattelun käsitteitä Eettisen ajattelun hahmottamiseksi käsitellään ihanteiden, arvostuksen, kauneuden ja esteettisyyden, hyvyyden sekä historiallisuuden käsitteitä. Suotta väheksytyt ihanteet - sellaiset kuin rehellisyys, itsenäisyys, rohkeus ja ahkeruus - eivät suuresti eroa arvoista. Osa ihanteista on niin "arvopitoisia", että me käytännössä nimitämme niitä arvoiksi. Ihanteita on kuitenkin useita ja niitä keksitään jatkuvasti lisää. Ihanteille on myös tyypillistä, että ne sisältävät toisia ihanteita. Ihanteiden kudoksessa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Jotkut ihanteista näyttävät kuitenkin olevan yhteen sopimattomia toisten ihanteiden kanssa. (Luukkainen 2003.) Ihanteista poikkeavat jonkin verran arvostukset eli ihmisten arvostamat asiat, joita on määrättömästi, esimerkiksi raha, vaatteet, terveys ja harrastukset. Ne ovat vielä asteen konkreettisempia ja muuntuvampia kuin ihanteet. Arvostukset kulkevat tiukasti ajan ja kulttuurin mukana. Niitä kantavat perinteet, yleinen mielipide, muoti, elämäntapa ja mainonta monen muun tekijän ohella. Uudet innovaatiot luovat aina myös uusia arvostuksia. (Luukkainen 2003.) Kauneuden ja esteettisyyden kokemus voi syntyä vain elämyksien kautta. Siinä on aina mukana liikettä, täyttymystä ja yhteyksiä. Sitä kaikkea on yllin kyllin mukana ihmisten arvotietoisessa kohtaamisessa, joka myös lasketaan esteettiseksi. Kasvatuksessa se merkitsee ihmisen kokonaisvaltaista ymmärtämistä. Se ei tarkoita vain yleistä ihmiskäsitystä, vaan kaikkea yksilöiden ja heidän välistensä suhteiden kuvioiden ymmärtämistä. Kokemushyvän alue, hyvyys, on rajaton. Kaikkinainen tarpeiden tyydytys voi olla kokemuksellisesti hyvää. Kun kysymme onko kokemushyvämme hyvää myös toisille ihmisille, astumme moraalihyvän alueelle. Inhimillisesti hyvän ja moraalisesti oikean suhde on ongelmallinen. Hyvästä ei vallitse yksimielisyyttä eikä sitä voi hahmottaa lopullisesti. Olennaista on päämäärähyvänkin kannalta - se, että ihmiselämään sisältyy mahdollisuus arvioida joku asia hyväksi tai huonoksi. (Tirri 1999; Räsänen 1998.) Käyttäytymistieteissä reflektoidaan "kaiken kokemuksen" historiallisia edellytyksiä. Sekä kasvatustodellisuutta että pedagogisia teorioita on

14 11 tarkasteltava tietyn historiallisen prosessin ilmenemismuotoina. Mitään ajatonta tai historiallisesta yhteydestä riippumatonta kasvatuksen arvojen, päämäärien, instituutioiden tai metodien systeemiä ei voida rakentaa. Edellä esitetyssä tarkastelussa ei ole pyritty käsittelemään eettisen ajattelua teoreettisesti, vaan käsittelemään sitä tähän reaaliaikaan sidottuna asiana. Pedagogisella ajattelulla ja eettisellä ajattelulla on selvä yhteys, ne täydentävät toisiaan. Kun etsimme oikeaa vastusta kysymykseen mikä on oikeaa ja hyvää eettistä ajattelua, joudumme yhtä aikaa kysymään millainen on oikeudenmukainen ja hyvä opettaja. (Tirri 1999.) Opettajan eettiset ulottuvuudet eivät rajoitu tiettyihin oppiaineisiin tai kouluasteisiin, vaan ne ovat koko koululaitosta koskevia, yhteiskunnallista kontekstia käsitteleviä kysymyksiä. Monikulttuurisuus ja kansainvälisyys on tämän päivän realiteetti ja se näkyy mm korkeakouluissamme. Uskonnot ja maailmankatsomukset kohtaavat. Se tekee opettajan työn eettisesti vaikeammaksi. (Räsänen 1998.) Kansainvälisesti myös opettajan eettiset ohjeet poikkeavat toisistaan suurestikin, riippuen missä maanosassa kulloinkin ollaan. 3.2 Opettajan ammattietiikasta Opettajan työ on voimakkaasti arvoihin ja ennen kaikkea eettisiin arvoihin pohjautuvaa toimintaa. Perusteluna tälle voidaan sanoa että, opettajalla ja hänen ajattelullaan, on erittäin suuri merkitys hänen kasvattaessaan esimerkiksi tulevaisuuden ammattiryhmää (Räsänen 1998.) Ei ole yhdentekevää mitkä keskeiset tavoitteet ja sisällöt, sekä arvot, ovat opettajan arvomaailmassa tärkeitä. Näistä arvoista, käsitteistä, ihmiskäsityksestä ja yleensäkin käsityksestä mikä on oikein ja mikä on väärin, muodostuu opettajan ammattietiikka. Mitä oikeastaan ymmärretään käsitteellä ammattietikka? Tähän ei liene yksiselitteistä vastausta, koska ammatit ovat osa ihmisen keinotekoista sosiaalista ympäristöä, joka muodostuu solmituista sopimuksista ja niiden noudattamisesta yhteisen hyvän nimissä. Ongelmalliseksi asian tekee se, ettei ihminen toimi pelkästään yksilönä eivätkä hänen arvonsa, hyveensä ja vastuunsa määräydy vain hänen omasta toiminnastaan, vaan myös siitä yhteisöstä ja organisaatiosta, jossa hän toimii. Ammattietiikka on yhteydessä ammatteihin ja ammattikuntiin, jotka kokevat ammattiin liittyvät vastuut, velvollisuudet ja oikeudet. (Räsänen 1998.) Käytännön opetustyö edellyttää jatkuvaa innostusta, innovatiivisuutta ja kykyä liikkua oppilaan toiveiden, tarpeiden ja etujen sekä opetuksen tavoitteiden välimaastossa. Opettajan todellisesta professionaalisuudesta voitaneenkin puhua vasta silloin, kun hän riittävän väljän opetussuunnitelman puitteissa pystyy tuloksia tuottavaan kasvatus- ja opetustyöhön. Tavoitteena tulee olla

15 12 oppilaan tukeminen kasvamaan yhteisöään ja yhteiskuntaa kehittäväksi kansalaiseksi (Luukkainen 2003.) Tällöin tärkeitä asioita ovat opettajan persoona, hänen eettinen ja pedagoginen ajattelunsa, arvot ja asenteet sekä ammattitaito. Nämä kaikki taidot ovat yhtä aikaa käytössä. Opettajan ammattitaito eli laajemmin sanottuna professionaalisuus merkitsee opettajan työssä ammattitaidon luomaa vapautta ja vastuuta toimia ammatissaan. Siihen kuuluu päättelyä ja loogista ajattelua, mutta myös omaa persoonaa, tunne elämää, arvoja ja ihmisenä olemista koskettavia tekijöitä. Siksi opetustyössä on tärkeää pystyä yhdistämään oma persoonansa opettajan ammattirooliin, ammattieettisiin kysymyksiin ja omaan ajatteluunsa. Ammatti eettisiä ohjeita voidaan tulkita opettajan persoonallista kasvua ja ajattelua ohjaavina suuntaviivoina (Tirri 1999). Seuraavassa Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n vuonna 1998 ilmestyneet opettajan eettiset perusteet. 3.3 Opettajan eettiset perusteet Monet ammattikunnat ovat kautta aikojen sitoutuneet eettisiin ohjeistoihin, jotka ilmaisevat ammatin edellyttämää asennetta, vastuuta ja suhtautumistapaa työhön. Tällaisissa eettisissä ohjeissa tuodaan esiin yhteiset ammatilliset arvot ja periaatteet. (OAJ 2002.) Ammatillisen toiminnan vastuullisuus perustuu toisaalta tietoonsa ammattitaitoon sekä toisaalta työn arvo ja normipohjaan. Kumpaakaan ei voi korvata toisella. Huonoa ammattitaitoa ei voi kompensoida hyvillä eettisillä periaatteilla eikä päinvastoin. Tämän vuoksi ammattietiikassa on keskeistä myös oman ammattitaidon yläpitäminen. (OAJ 2002.) Opettajan etiikkaa tarkasteltaessa on nähtävä ero juridiikan ja etiikan välillä. Opettajan perustehtävä ja vastuu määritellään opetustyötä koskevassa lainsäädännössä ja normistossa. Opetussuunnitelma määrää opetuksen sisällöstä. Vaikka ammattikäytäntöjä ohjataan laeilla, asetuksilla ja normeilla, ammattietiikka ei perustu pakkoon tai ulkopuoliseen kontrolliin. Tässä esille tuotujen opettajan eettisten periaatteiden yhtenä lähtökohtana on YK:n ihmisoikeuksien julistus. (OAJ 2002.) Opettajan ammatin erityislaatuun kuuluu, että työn tulokset näkyvät usein vasta tulevaisuudessa. Hyvät oppimiskokemukset edistävät elinikäistä oppimista. Opettajalla on aina merkittävä rooli myönteisten oppimiskokemusten syntymisessä ja oppijan terveen itsetunnon vahvistamisessa. Opettajan työ on kasvatuksen, opetuksen ja oppimisen mahdollisuuksien hyödyntämistä yksilön parhaaksi. Toisaalta opettajan tulisi täyttää yhteiskunnan odotukset siitä, mihin suuntaan oppijoita halutaan ohjata. Yhteiskunnassa tapahtuva muutos on

16 13 kuitenkin johtanut siihen, että monet opettajat joutuvat työssään huolehtimaan asioista, joista he eivät yksin voi olla vastuussa. Opettajan roolin muutos on tuonut opettajan lähemmäksi oppijaa. Kuitenkin esimerkiksi oppijan arviointiin liittyy aina kysymys opettajan vallasta ja vastuusta. Sisäistynyt eettisyys estää opettajaa käyttämästä asemaansa väärin. (OAJ 2002.) Hyvä ammattietiikka ei ole opettajan työssä taakka, vaan yksi tärkeimmistä resursseista. Se ohjaa opettajan kaikkia vuorovaikutussuhteita sekä suhdetta työhön ja vastuuseen. Opettajan työhön sisältyy oman toiminnan motiivien ja päämäärien eettistä pohdintaa ja arviointia. Opettajan eettisten periaatteiden tarkoituksena on tuoda näkyväksi ja tiedostetuksi opettajan työhön aina kuulunut eettisyys. (OAJ 2002.) Opettajan eettisten periaatteiden taustalla olevat arvot Eettisten periaatteiden lähtökohtana on humanistinen ihmiskäsitys ja ihmisen kunnioittaminen. Ihmisarvoa tulee kunnioittaa riippumatta esimerkiksi ihmisen sukupuolesta, iästä, uskonnosta, alkuperästä, mielipiteestä tai kyvyistä. Totuudellisuus on keskeinen arvo opettajan perustehtävässä, jossa hän ohjaa oppijaa kohtaamaan todellisuutta. Asioiden tutkiva lähestymistapa edellyttää avointa keskustelua ja totuuden etsimistä. Rehellisyys itselle ja rehellisyys kaikessa vuorovaikutuksessa on osa opettajan työn perustaa. Yksittäisen oppijan ja ryhmän kohtaamisessa sekä muun työyhteisön toiminnassa oikeudenmukaisuuden toteutuminen on tärkeää. Oikeudenmukaisuuteen kuuluu erityisesti tasa-arvo, syrjinnän ja suosimisen välttäminen, kuulluksi tuleminen ja oikeus selvittää ristiriidat. Kysymys oikeudenmukaisuudesta sisältyy aina opettajan antamaan arviointiin. (OAJ 2002.) Opettajalla on oikeus omaan arvomaailmaansa. Opetustyössä opettajan vapaus on kuitenkin sidoksissa perustehtävään ja sitä määrittelevään normistoon, esim. lainsäädäntöön ja opetussuunnitelmiin. Tehtävässään opettaja joutuu asettamaan rajoja. Kuitenkin kaiken kanssakäymisen lähtökohtana on ihmisarvoon liittyvän vapauden kunnioittaminen. Opettaja hyväksyy ja pyrkii ottamaan huomioon oppijan ainutkertaisena ihmisenä. Opettaja kunnioittaa oppijan oikeuksia ja suhtautuu häneen inhimillisesti ja oikeudenmukaisesti. Opettaja pyrkii oppijan lähtökohtien, ajattelun ja mielipiteiden ymmärtämiseen sekä käsittelee tahdikkaasti oppijan persoonaan ja yksityisyyteen liittyviä asioita. Opettaja ottaa erityisesti huomioon huolenpitoa ja suojelua tarvitsevat oppijat, eikä hyväksy missään muodossa esiintyvää toisen ihmisen hyväksikäyttöä. Opettajan vastuu oppijasta on sitä suurempi mitä nuoremman oppijan kanssa hän työskentelee. Opettaja toimii yhteistyössä lapsesta vastuussa olevien aikuisten kanssa. Opettajan työssä keskeistä on hänen oma persoonansa, jonka kehittäminen ja hoitaminen on hänen oikeutensa ja velvollisuutensa. Hoitaessaan tehtäväänsä opettajan on voitava luottaa oikeudenmukaisuuden toteutumiseen omalla kohdallaan. Myös opettajalla on oikeus yksityisyyteen ja huolenpitoon itsestään. (OAJ 2002.)

17 Opettaja arvostaa tehtäväänsä ja kunnioittaa työtovereitaan ammattikunnan jäseninä. Opettaja pyrkii voimavarojen rakentavaan yhdistämiseen ja löytämään tasapainon oman autonomiansa ja työyhteisönsä välillä. Työtovereiden yksilöllisyyden hyväksyminen, ymmärtämys sekä keskinäinen apu ja tuki ovat periaatteita, joihin nojautuen opettajat toimivat työyhteisössä. Työssään opettaja sitoutuu sitä määrittelevään normistoon ja ammattikuntansa etiikkaan. Opettaja hoitaa tehtävänsä vastuullisesti. Opettaja kehittää työtään ja arvioi omaa toimintaansa. Opettaja hyväksyy erehtyvyytensä ja on valmis tarkistamaan näkemyksiään. Opetustyö on yhteiskunnan tärkeimpiä tehtäviä. Opettajan mahdollisuudet toimia työssään ja huolehtia ammatillisesta kehittymisestään riippuvat paljon opetustyöhön ja koulutukseen osoitetuista voimavaroista. Opettaja huolehtii ammatillisesta kehittymisestään ja toimii yhteistyössä kodin, ympäröivän yhteisön ja yhteiskunnan kanssa. (OAJ 2002.) 14

18 15 4 Opettajuus ammattikorkeakoulussa Ymmärtääksemme millaista pedagogista ajattelua ammattikorkeakoulussa opettaminen edellyttää, on lähdettävä liikkeelle tutkimalla ammattikorkeakoulun historiaa ja tavoitteita. Lisäksi tarkastellaan opettajuuteen liittyviä näkemyksiä hieman tarkemmin ammattikorkeakoulun viitekehyksessä. Ammattikorkeakoulun käsite on kansainvälisesti nuori, mikäli sitä verrataan muuhun koulutukseen (Kurtakko & Mutka 1996, 3). Suomalaisessa koulutuskeskustelussa ammattikorkeakoulu esiintyi ensimmäisen kerran 1960-luvulla, jolloin käynnistyivät ensimmäiset ulkomaalaiset ammattikorkeakoulut (Mäki 1997, 4). Tuolloin perustettiin ammattikorkeakoulut Iso-Britanniaan (Polytechnic) ja Saksaan (Fachhochschule). Suomessa ensimmäiset väliaikaisella statuksella toimivat ammattikorkeakoulut aloittivat toimintansa vuosina 1991 ja (Kurtakko & Mutka 1996, 3). Eli ammattikorkeakouluopetus Suomessa on varsin nuorta. Suomessa ammattikorkeakoululaitosta on lähdetty rakentamaan yliopistojen rinnalle omana järjestelmänään. Korkea-asteenkoulutus voidaan siis jakaa toisaalta yliopistolliseen ja ei-yliopistolliseen sektoriin. Ammattikorkeakoulut tarjoavat opiskelijoilleen perustutkintoja ja täydennyskoulutusta. Peruskoulutus vastaa yliopiston alemman korkeakoulututkinnon tasoa. Ammattikorkeakoulussa tehtävä tutkimus on soveltavaa tutkimusta sekä kehittämistyötä, joka toteutetaan yleensä opetuksen yhteydessä. Perustutkimus on edelleen yliopistojen ja tutkimuslaitosten tehtävä. (Kurtakko & Mutka 1996, 3 4.) Koulu-uudistukset liittyvät aina jollakin tavalla yhteiskunnan muutoksiin. Uutta aikaa leimaava piirre on nyky-yhteiskunnan jatkuva muutos. Muutos taas vaatii paljon koulutukselta. Ollakseen yhteiskunnallisesti relevanttia, on koulutuksen kyettävä tarjoamaan valmiuksia työstä ja elämästä selviämiseen. Sen on tarjottava välineitä yhteiskunnallisen muutoksen ymmärtämiseen ja muutoksesta selviämiseen. (Kurtakko & Mutka 1996, 5 6.) Kun yhteiskuntaa ja tätä aikaa leimaava piirre on muutos, vaikuttaa se luonnollisesti myös opettajan työhön. Opettajan työn puitteet ovat muuttuneet radikaalisti viimeisten vuosikymmenien aikana. Opettajien on toimittava olosuhteissa, jotka ovat problemaattisempia, komplisoidumpia ja levottomampia kuin ne olivat ennen. Tämän päivän opettajan on jatkuvasti toimittava dynaamisessa muutoksen ilmapiirissä. Muutosten voidaan katsoa johtuvan kolmesta syystä: 1) ammatin sisäisistä muutoksista, 2) teknologisesta kehityksestä ja 3) muutoksista yleisessä sosioekonomisessa ja kulttuurisessa ympäristössä. Uudet yhteiskunnalliset ja koulutukselliset haasteet edellyttävät opettajan autonomiaa, eettistä vastuuta ja yhteistoiminnallisuuden korostumista. Opettajilla on valta määrittää sekä työnsä metodeja, tavoitteita ja työskentelyperiaatteita. (Lauriala 2000, )

19 Ammattikorkeakoulun tavoitteet Ammattikorkeakoulujen tavoitteisiin on kirjattu koulutuspoliittisessa selonteossa ( ) mm. seuraavia kehittämislähtökohtia: koulutustason nostaminen ja yleissivistyksen korostaminen, tiedonkäsityksen nykyaikaistaminen, uudentyyppisten ammattitaitovaatimusten ennakointi ja huomioonottaminen, joustavien yksilöllisten opinto-ohjelmien kehittäminen sekä opetuksen tarjontamuotojen yksinkertaistaminen. (Ekola 1992, ) Ammattikorkeakoulun tavoitteissa nousee useissa yhteyksissä esille ammattikorkeakoulu asiantuntijoita kouluttavana instituutiona. Mutta mitä on asiantuntijuus? Ammattikorkeakoulun tavoitteenasettelun näkökulmasta sillä tarkoitetaan, että koulutuksen antaa korkeinta alan osaamista edustava yksikkö ja että oppilaitos tarjoaa opiskelijalle uusimman alan tietämyksen. Opetuksen on myös synnytettävä opiskelijassa asiantuntijan asenne työhönsä eli halu laajentaa ja syventää omaa osaamisen aluetta sekä tiedollisesti että kokemuksellisesti. (Kurtakko & Mutka 1996, 7.) Tätä kehittymishalua kutsutaan vertikaaliseksi joustavuudeksi asiantuntijuudessa. Horisontaalisesti joustava asiantuntijuus puolestaan tarkoittaa kykyä havaita tilanteessa piilevät toiminnan kannalta olennaiset ominaisuudet ja taitoa mukauttaa toiminta näiden tilannetekijöiden vaatimalla tavalla. (Ekola 1992, 12.) Joustavan asiantuntijuuden lisäksi ammattikorkeakoulussa pyritään kehittämään opiskelijan tieteellisen ajattelu valmiutta. Tässä tarkoitetaan teorialla tietoa, joka on jäsennettyä ja selittävyydeltään syvällistä. Se sisältää soveltamiskelpoisia periaatteita, lainalaisuuksia, rakennekuvauksia tai selitysperusteita. Asiantuntijuuden ja tieteellisen ajattelun lisäksi ammattikorkeakoulun yksi tavoite on kansainvälisyys. Opiskelijalla on oltava tietoa kansainvälisestä, monikansallisesta ja ylikansallisesta toiminnasta. Ammattikorkeakouluopetuksessa pyritään myös kehittämään johtamistaitoja, innovatiivisuutta sekä yrittäjyyttä. (Ekola 1992, ) Tarkasteltaessa ammattikorkeakoulun tavoitteita, voidaan todeta niihin pyrkimisen vaativan opettajalta paljon monessa suhteessa. Koska ammattikorkeakoulussa pyritään asiantuntijoiden kouluttamiseen, vaatii se eksperttiyttä opettajalta itseltään. Opettajan on oltava ammattilainen omalla alueellaan. Hänen on myös oltava selvillä oman alansa tuoreesta tutkimuksesta ja viimeisimmistä suuntauksista. Hänen on oltava kiinni alansa kehityksessä myös reaalimaailmassa. Ammattikorkeakoulun opettajan on oltava tietoinen ajan muutoksista ja yhteiskunnan asettamista haasteista. Hänen on osattava myös arvioida tulevaisuutta ja sitä, mihin suuntaan se kehittyy. Kansainvälisyystavoitteet asettavat haastetta

20 17 myös oman kansainvälisen ajattelun avartamiselle. Opettajan on tunnettava oman alansa lisäksi myös oppimisprosesseja ja pedagogiikkaa, sillä opetuksessa korostetaan yksilöllisyyttä ja itseohjautuvuutta. Ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat myös taustakoulutukseltaan hyvin heterogeenisia, joten opetuksen mukauttamisen ja kohdentamisen taidot ovat keskeisellä sijalla. Ammattikorkeakoulussa opettaminen on haastavaa. Se vaatii laaja-alaista pedagogista ajattelua, joka pitää sisällään hyvin jäsentynyttä tietoa muun muassa omasta alasta, ihmisestä, oppimisesta, vuorovaikutuksesta ja etiikasta. Olemme pyrkineet kuvaamaan ammattikorkeakoulun opetus- ja opiskeluoppimisprosessia laajemmassa viitekehyksessä kuviossa 1. Kuvio 1. Opettajan pedagoginen ajattelu ammattikorkeakoulun viitekehyksessä (Viitala & Lehtelä 2003)

Lastentarhanopettajan ammattietiikka

Lastentarhanopettajan ammattietiikka Lastentarhanopettajan ammattietiikka Johdanto Erityisosaamista edustavat ammattikunnat ovat perinteisesti sitoutuneet erilaisiin eettisiin periaatteisiin, arvoihin ja toimintakäytänteisiin, jotka ilmaisevat

Lisätiedot

UUSI OPETTAJUUS UUSI OPETTAJUUS MIKÄ ON KOULUTUKSEN TARKOITUS?

UUSI OPETTAJUUS UUSI OPETTAJUUS MIKÄ ON KOULUTUKSEN TARKOITUS? UUSI OPETTAJUUS OLLI LUUKKAINEN JOHTAJA HÄMEENLINNAN AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU olli.luukkainen@hamk.fi 1 UUSI OPETTAJUUS MEIDÄN ON OPITTAVA SUUNTAAMAAN KULKUMME TÄHTIEN, EIKÄ JOKAISEN OHI KULKEVAN

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Naturalistinen ihmiskäsitys

Naturalistinen ihmiskäsitys IHMISKÄSITYKSET Naturalistinen ihmiskäsitys Ihminen on olento, joka ei poikkea kovin paljon eläimistä: ajattelulle ja toiminnalle on olemassa aina jokin syy, joka voidaan saada selville. Ihminen ei ole

Lisätiedot

- ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset..

- ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset.. 1 - ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset.. 2 - koulutus = - kasvatuksen osa-alue; - tapa järjestää opetus; - prosessi hankkia tutkinto; - se, jokin, johon hakeudutaan oppimaan ja opiskelemaan;

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

OPETTAJAN TYÖ MUUTOKSESSA. Olli Luukkainen Puheenjohtaja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ olli.luukkainen@oaj.fi

OPETTAJAN TYÖ MUUTOKSESSA. Olli Luukkainen Puheenjohtaja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ olli.luukkainen@oaj.fi OPETTAJAN TYÖ MUUTOKSESSA Olli Luukkainen Puheenjohtaja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ olli.luukkainen@oaj.fi 1 TULEVAISUUDEN OSAAMINEN Koulutuksen tehtävä on luoda tulevaisuuden valmiuksia ~ Ei riitä,

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017

POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017 POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 07 Poliisiammattikorkeakoulun (Polamk) pedagogisten linjausten tavoitteena on varmistaa yhteinen käsitys opetuksesta ja oppimisesta, laadukas opetustoiminta

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Minna Rauas. Nuorisotyölle eettinen ohjeistus

Minna Rauas. Nuorisotyölle eettinen ohjeistus Minna Rauas Nuorisotyölle eettinen ohjeistus Työryhmä: *Suvi Kuikka (pj/nuoli ry) *Markus Söderlund (Allianssi), *Annikki Kluukeri Jokinen (Humak), *Marika Punamäki (Mamk/Juvenia) *Tomi Kiilakoski (nuorisotutkimus)

Lisätiedot

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Kurssin tarkoituksesta ja tavoitteista Kurssilla avataan ja pohditaan keskeisimpiä oppimiseen liittyviä käsitteitä

Lisätiedot

OPETTAJUUDEN KEHITTYMINEN JA ARVIOINNIN MUUTTUMINEN

OPETTAJUUDEN KEHITTYMINEN JA ARVIOINNIN MUUTTUMINEN OPETTAJUUDEN KEHITTYMINEN JA ARVIOINNIN MUUTTUMINEN FT Katriina Sulonen 30.11.2016 Kehittämishankkeet ja uudistukset onnistuvat, kun - työyhteisössä on muutama aktiivinen, innostava henkilö - löytyy halu

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op Pedaopas 2016-2017 KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus

Lisätiedot

OPETUSSUUNNITELMA- PROSESSIN JOHTAMINEN

OPETUSSUUNNITELMA- PROSESSIN JOHTAMINEN Itä-Suomen OPS Kick Off -seminaari Varkaus 13.3.2013 OPETUSSUUNNITELMA- PROSESSIN JOHTAMINEN Risto Patrikainen lehtori, JNOR dosentti, UEF koordinaattori, OPS-Messut 10/2013, JNOR PÄIVÄN KYSYMYS: Miten

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Oppimisympäristöjen merkitys kestävän kehityksen taitojen oppimiselle. Kati Lundgren

Oppimisympäristöjen merkitys kestävän kehityksen taitojen oppimiselle. Kati Lundgren Oppimisympäristöjen merkitys kestävän kehityksen taitojen oppimiselle Kati Lundgren 1 Oppimisympäristön määrittelyä Paikka, tila tai toimintakäytäntö, jonka tarkoitus on edistää oppimista (Manninen & Pesonen

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto

KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto Tutkimuksellisia lähestymistapoja 15.2.2016 Timo Laine 1. Miksi kasvatusta tutkitaan ja miksi me opiskelemme sen tutkimista eikä vain tuloksia? 2. Tutkimisen filosofiset

Lisätiedot

MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004

MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004 MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004 5.5.2004 Hannu Soini, Kasope, 2004 Luennon teemat Muuttuva oppimiskäsitys

Lisätiedot

hyvä osaaminen

hyvä osaaminen MERKITYS, ARVOT JA ASENTEET FYSIIKKA T2 Oppilas tunnistaa omaa fysiikan osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti. T3 Oppilas ymmärtää fysiikkaan (sähköön

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

VIIKKI Klo 14: Najat Ouakrim-Soivio (Tutkijatohtori/ HY) Ymmärtääkö oppilas itsearviointia?

VIIKKI Klo 14: Najat Ouakrim-Soivio (Tutkijatohtori/ HY) Ymmärtääkö oppilas itsearviointia? VIIKKI Klo 14:45.- 16.00 Najat Ouakrim-Soivio (Tutkijatohtori/ HY) Ymmärtääkö oppilas itsearviointia? PUHEENVUORON SISÄLTÖ Itsearvioinnin: - tavoitteet, - rooli ja tehtävä. Itsearviointitaidot. Itsearviointimalleista:

Lisätiedot

Kansallinen seminaari

Kansallinen seminaari Kansallinen seminaari Matemaattis- luonnontieteellisten aineiden aineenopettajakoulutuksen pedagogisten opintojen tutkintovaatimukset Matemaattis- luonnontieteellisten aineiden didaktiikka luokanopettajakoulutuksessa

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15)

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Aluksi Ainoa tapa ennustaa tulevaisuutta, on keksiä se (Alan Kay) Tulevaisuus

Lisätiedot

hyvä osaaminen. osaamisensa tunnistamista kuvaamaan omaa osaamistaan

hyvä osaaminen. osaamisensa tunnistamista kuvaamaan omaa osaamistaan MERKITYS, ARVOT JA ASENTEET FYSIIKKA 8 T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas harjoittelee kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää lämpöilmiöiden tuntemisen

Lisätiedot

OPStuki TYÖPAJA Rauma

OPStuki TYÖPAJA Rauma OPStuki TYÖPAJA 2. 29.1.2014 Rauma kouluttajat: Tuija Saarivirta Paula Äimälä Pohdintaan tarvitaan jokaisen aivot ja sydän IRMELI HALINEN OPStuki TYÖPAJA 2 Tulevaisuuden koulu Oppiminen ja opiskelu muutoksessa

Lisätiedot

Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017

Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017 Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017 kohtaa lapsen Välittää lapsista aidosti ja on töissä heitä varten Suhtautuu lapsiin ja heidän tunteisiinsa ja tarpeisiinsa empaattisesti On

Lisätiedot

Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan:

Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen pedagogiseen tietoon 3. opetussuunnitelmalliseen

Lisätiedot

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA? ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

LAPSI JA NUORI KOULUN KESKIÖSSÄ VAI KOULU LAPSEN JA NUOREN ELÄMÄN KESKIÖSSÄ? Maija Lanas Kokkola 23.9.2015

LAPSI JA NUORI KOULUN KESKIÖSSÄ VAI KOULU LAPSEN JA NUOREN ELÄMÄN KESKIÖSSÄ? Maija Lanas Kokkola 23.9.2015 LAPSI JA NUORI KOULUN KESKIÖSSÄ VAI KOULU LAPSEN JA NUOREN ELÄMÄN KESKIÖSSÄ? Maija Lanas Kokkola 23.9.2015 On tärkeää kiinnittää huomiota niihin lapsiin ja nuoriin, jotka eivät näytä osallistuvan. Sen

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. Opettajan pedagogiset opinnot 60 op

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. Opettajan pedagogiset opinnot 60 op KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS Opettajan pedagogiset opinnot 60 op Pedaopas 2015-2016 Sisällys 1. Opettajan pedagogisten opintojen osaamistavoitteet... 3 2. Opettajan pedagogisten

Lisätiedot

Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.

Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04. Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.2008 Opettajan ammattitaidon kehittymisen tukeminen tietoyhteiskunnassa

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä elina.kataja@lempaala.fi Kasvatuksen ydinkysymykset Millaisia lapsia haluamme kasvattaa?

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

Johdanto. Ajattelun taidot ja oppiminen

Johdanto. Ajattelun taidot ja oppiminen Ajattelun taidot ja oppiminen Johdanto Kun yhteiskunta ja työelämä muuttuvat voimakkaasti, joudumme koulutyössä miettimään entistä tarkemmin, millaisia valmiuksia elämässä tarvitaan. Mitä pitäisi oppia

Lisätiedot

Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista. Kaisa Nuikkinen

Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista. Kaisa Nuikkinen Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista Kaisa Nuikkinen 10.5.2006 kaisa.nuikkinen@edu.hel.fi TYÖTURVALLISUUSLAKI TYÖYMPÄRISTÖ on tarkoituksenmukainen toimintaan nähden,

Lisätiedot

Voiko työtä tehden oikeasti oppia? Sirpa Rintala projektityöntekijä Tekemällä oppii projekti

Voiko työtä tehden oikeasti oppia? Sirpa Rintala projektityöntekijä Tekemällä oppii projekti Voiko työtä tehden oikeasti oppia? Sirpa Rintala projektityöntekijä Tekemällä oppii projekti Muistele kokemuksiasi ensimmäisistä työpaikoista. Oliko Sinulla aiempaa kokemusta tai koulutusta sen tekemiseen?

Lisätiedot

VIESTINNÄN- OPETUKSEN PERUSPILARIT

VIESTINNÄN- OPETUKSEN PERUSPILARIT VIESTINNÄN- OPETUKSEN PERUSPILARIT Viestinnänopettaja Maarit Jaakkola, Messukylän lukio 2009 Opetuksella ja oppimisella pitää olla selkeät tavoitteet. Oppijalla ja opettajalla on sekä oikeuksia että velvollisuuksia.

Lisätiedot

410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op)

410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op) 410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op) KT Veli-Matti Ulvinen - Osa III - Kasvatussosiologia osana kasvatustieteitä Kasvatustiede tieteiden välistä

Lisätiedot

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Tavoitteista vuorovaikutusta, joka tähtää oppilaiden persoonallisuudenkehityksen edistämiseen kasvatustavoitteiden suunnassa. (Matti Koskenniemi) Mikä

Lisätiedot

Pienkoulu Osaava Taina Peltonen, sj., KT, & Lauri Wilen, tutkija, Phil. lis. Varkaus 2017

Pienkoulu Osaava Taina Peltonen, sj., KT, & Lauri Wilen, tutkija, Phil. lis. Varkaus 2017 Pienkoulu Osaava Taina Peltonen, sj., KT, & Lauri Wilen, tutkija, Phil. lis. Varkaus 2017 5.4 Opetuksen järjestämistapoja - OPS2016 -vuosiluokkiin sitomaton opiskelu - Oppilaan opinnoissa yksilöllisen

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN Uudistustyön suunta Missä perusteiden linjauksissa muutos ilmenee? (1) Koulun ja opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Arvoperusta, tehtävä ja velvoitteet Toimintakulttuuri ja koulutyön järjestäminen

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyysskasvatuspäivät 7.10.2011 Minna Riikka Järvinen Toiminnanjohtaja, KT, FM, MBA Kerhokeskus Kerhokeskus Edistää lasten ja nuorten

Lisätiedot

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia Kestävä kehitys on päiväkodin yhteinen asia Kestävän kehityksen eli keken päämääränä on taata terveelliset, turvalliset ja oikeudenmukaiset elämisen mahdollisuudet nykyisille ja tuleville sukupolville

Lisätiedot

OPPIMINEN JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2002

OPPIMINEN JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2002 OPPIMINEN JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2002 Luennon teemat Oppimista koskevien käsitysten muuttuminen Koulutuskulttuurin uudistaminen

Lisätiedot

Mestari oppipoika? - Ajankohtaista ammattipedagogista pohdintaa

Mestari oppipoika? - Ajankohtaista ammattipedagogista pohdintaa Mestari oppipoika? - Ajankohtaista ammattipedagogista pohdintaa Veijo Turpeinen, KT 2.2.2017 1 Tutkimus työpaikkaohjaajien työstä Työyhteisö Koulutustausta Yhteys ja tehtävä Työpaikkaohjaajakoulutus oppilaitokseen

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET Tehtävän nimi (Raportti, Essee ) 31.5.2005 Oulun seudun ammattiopisto Kontinkankaan yksikkö Lähihoitajakoulutus STAP 39 T Tiina Opiskelija (opiskelijan nimi) Opettaja Onerva

Lisätiedot

Opetushallituksen kuulumiset

Opetushallituksen kuulumiset Opetushallituksen kuulumiset Helsinki 11.9.2015 SML:n pulmaparlamentti Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Uudistuvat opetussuunnitelmat 2012-2017 Yleissivistävä koulutus Esiopetus 2014 Perusopetukseen valmistava

Lisätiedot

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Opettajan näkökulma sulautuvaan opetukseen verkkooppimisympäristössä Hyödyllisintä opettajan näkökulmasta on verkkoympäristön

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

Tutkiva Oppiminen Varhaiskasvatuksessa. Professori Lasse Lipponen PED0031, VARHAISPEDAGOGIIKKA

Tutkiva Oppiminen Varhaiskasvatuksessa. Professori Lasse Lipponen PED0031, VARHAISPEDAGOGIIKKA Tutkiva Oppiminen Varhaiskasvatuksessa Professori Lasse Lipponen 09.10.2017 PED0031, VARHAISPEDAGOGIIKKA Hakkarainen K., Lonka K. & Lipponen L. (1999) Tutkiva oppiminen. Älykkään toiminnan rajat ja niiden

Lisätiedot

Työkirja tietoteknisen oppimistehtävän suunnitteluun innovatiiviseksi

Työkirja tietoteknisen oppimistehtävän suunnitteluun innovatiiviseksi Työkirja tietoteknisen oppimistehtävän suunnitteluun innovatiiviseksi Mieti oppimistehtäväsi tavoitteita ja vastaa muutamalla sanalla kysymyksiin Oppimistehtävän nimi: Pedagogiikka 1. Oppimista syntyy

Lisätiedot

Monikulttuurisuus ja moninaisuus kasvatuksessa

Monikulttuurisuus ja moninaisuus kasvatuksessa Monikulttuurisuus ja moninaisuus kasvatuksessa EDUCA 2014 Heini Paavola, PkO, EO, KT Kasvatuksen ja koulutuksen keskeinen tavoite on pyrkimys hyvään kasvatukseen ja opetukseen. Millaista on hyvä kasvatus

Lisätiedot

Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen.

Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen. Esiopetus ja 1.-3.lk Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen. Tutustu verkkosivuihin nuoriyrittajyys.fi Tutustu ohjelmavideoon nuoriyrittajyys.fi/ohjelmat/mina-sina-me

Lisätiedot

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Yleisten osien valmistelu

Yleisten osien valmistelu Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus

Lisätiedot

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Miksi Tutkivaa oppimista? Kasvatuspsykologian Dosentti Soveltavan kasvatustieteenlaitos Helsingin yliopisto Tarjolla olevan tietomäärän valtava kasvu Muutoksen nopeutuminen

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

Tulevaisuuden opettajat ja kouluttajat. Elinikäinen oppiminen ja koulutuspolitiikka konferenssi , Helsinki

Tulevaisuuden opettajat ja kouluttajat. Elinikäinen oppiminen ja koulutuspolitiikka konferenssi , Helsinki Tulevaisuuden opettajat ja kouluttajat Elinikäinen oppiminen ja koulutuspolitiikka 2012- konferenssi 26.-27.2.2007, Helsinki Alustajat: Tulevaisuuden opettajat ja kouluttajat Hannele Niemi, professori,

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Monilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen. POM2SSU Kainulainen

Monilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen. POM2SSU Kainulainen Monilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen POM2SSU Kainulainen Tehtävänä on perehtyä johonkin ilmiöön ja sen opetukseen (sisältöihin ja tavoitteisiin) sekä ko. ilmiön käsittelyyn tarvittavaan

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon opinnäytetöissä Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 aiheita Tutkimuksen ja kehittämisen suhde Laatusuositukset ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetöille

Lisätiedot

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS OPS2016 Laaja-alainen osaaminen, monialaiset oppimiskokonaisuudet, uudistuvat oppiaineet sekä vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu paikallisessa opetussuunnitelmassa Oulu 26.2.2015 Irmeli Halinen

Lisätiedot

Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena. Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria

Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena. Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria Miten koukutamme oppimaan? Minkälaisilla pedagogisilla ratkaisuilla voitaisiin vahvistaa työelämäläheistä

Lisätiedot

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Eija Kauppinen 13.4.2016 Perusopetuksen oppimiskäsitys Oppilas on aktiivinen toimija ja oppii asettamaan tavoitteita, ratkaisemaan ongelmia ja toimimaan muiden kanssa.

Lisätiedot

Unesco-koulujen seminaari

Unesco-koulujen seminaari Unesco-koulujen seminaari Opetushallitus 7.9.2016 Uudet opsit ja uusi opettajuus globaalikasvatuksen näkökulmasta 1. Mitä on globaalikasvatus? 2. Mitä uudet opsit sanovat? 3. Mitä sitten? Mitä on globaalikasvatus?

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Oppimista tukeva, yhteisöllinen arviointi

Oppimista tukeva, yhteisöllinen arviointi Oppimista tukeva, yhteisöllinen arviointi Nokia 16.9.2015 Päivi Nilivaara 1 17.9.2015 Mikä edistää oppimista? Resurssit Opiskeluun käytetty aika Palautteen anto Tvt opetusvälineenä Kotitausta Luokalle

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016

LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016 Raahe 3.3.2016 Laura Rahikkala liikunnanopettaja OPS 2016 HAASTE MAHDOLLISUUS HYPPY JOHONKIN UUTEEN OPS UUDISTUKSEN KESKEISIÄ LÄHTÖKOHTIA PEDAGOGINEN UUDISTUS -> Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan,

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,

Lisätiedot