KOLKUN KANSAKOULU PERUSTAMISESTA LAKKAUTTAMISEEN. Ja muutakin kylän elämää 1900-luvulla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KOLKUN KANSAKOULU PERUSTAMISESTA LAKKAUTTAMISEEN. Ja muutakin kylän elämää 1900-luvulla"

Transkriptio

1 KOLKUN KANSAKOULU PERUSTAMISESTA LAKKAUTTAMISEEN Ja muutakin kylän elämää 1900-luvulla

2 Kolkun kylän sijainti luvulta. Nykyisin Viitasaari on kaupunki Alkuperäisversio (v. 1996) Teksti: Tuula Suontamo Kuvankäsittely: Harri Aalto Taitto: Samuli Suontamo Uusi versio (v. 2004) Jälkikäsittely: Antti Paananen 2

3 Kolkun kylä Kolkku on pinta-alaltaan noin 60 km 2 :n suuruinen alue Viitasaaren koilliskulmassa. Se rajoittuu pohjoisessa Pihtiputaaseen, idässä Keiteleeseen, etelässä Heinäsuohon ja lännessä Karjalankankaaseen. Kylän keskustasta on matkaa Viitasaaren keskustaan 35 km, Pihtiputaan kirkonkylään 35 km ja Keiteleen kirkonkylään 20 km. Kolkun historian tärkeimpiä saavutuksia lienevät oman kylätien rakentaminen ja kunnossapitäminen sekä oman kansakoulun saaminen. Kummassakin hankkeessa tarvittiin kyläläisten yritteliäisyyttä, sitkeyttä ja kovaa työtä. Tieasioiden kehitys ei loppunut valmiiseen kylätiehen, vaan sitten ponnisteltiin läpikulkuliikenteen saamiseksi Viitasaarelta Kolkun kautta Pihtiputaalle. Ponnistelut eivät olleet turhia. Kolkku sai Eemelintiensä ja lisäksi vielä Pyöreänsuontien, jonka kautta yhteys Keiteleelle lyheni. Kylälle oli nyt helppo tulla mistä ilmansuunasta tahansa, mutta menoliikenne taisi kuitenkin olla vilkkaampaa. Yhteiskunnassa tapahtui muutoksia, joiden seurauksena yhä useampi tila jäi autioksi sen asukkaiden lähdettyä työnhakuun milloin Ruotsiin, milloin Suomen suurkaupunkeihin. Tämä johti väistämättä tilanteeseen, jota kukaan ei olisi voinut uskoa muutamaa vuosikymmentä aikaisemmin: yli neljäkymmentä vuotta kylän sivistyksen ja harrastusten keskipisteenä ollut Kolkun kansakoulu lakkautettiin. Koulun sulkemisesta on nyt (vuonna 1996) kulunut yli kaksikymmentä vuotta, mutta kylällä on yhä elämää. Siellä on tällä hetkellä toki ainakin talvisin melko hiljaista. Monet kylmillään olevat pihapiirit odottavat kevättä, jolloin keskikaupungissa talvehtivat kesäasukkaat tulevat haravoimaan entisiä kotinurkkiaan. Silloin kylän asukasmäärä miltei kaksinkertaistuu. Mitähän kaikkea tällä luvuilla kukoistuskautensa eläneellä kylällä on vielä meneillään olevan vuosisadan aikana mahtanut sattua ja tapahtua? Kulkuyhteyksien syntyminen - Kolkun kylätie Kolkun kylän ensimmäiset asukkaat lienevät kulkeneet riistapolkuja pitkin Kolkunjärven itäja pohjoisrantoja nykyisen Liitonjoen asutusalueen seuduille. Riistamiesten levähdyspaikasta syntyi Kolkunjärven rantaan Peltoniemen torppa. Järven toisella puolelle syntyneiden Suurensuonmäen ja Kolkon (Oriaho ja Hiekkapuro) tilojen kulkuyhteydet suuntautuivat Kolimanjärven rantaan useita kapulasiltoja pitkin monien nevojen ja korpien läpi. Viitasaarelta Keiteleelle menevän maantien valmistuttua tuli tarve saada kulkuyhteys Kumpumäelle. Silläkin suunnalla oli vastassa ylipääsemätön rimpineva, Heinäsuo, jonka ylitykseen veistettiin tukeista ja hirsistä pitkospuut. Kun vuosisadan vaihteessa kylän savujen lukumäärä lisääntyi, oli helppokulkuisemman yhteyden puuhaaminen kyläläisille luonnollinen yhteinen asia. Kolkkulaiset olivat kuitenkin jo saaneet unohtumattoman nimen murakintut, koska harvoin soiden ylitys onnistui ilman yhtäkään lipsahdusta kapulasillalta upottavaan hetteikköön. Kolkun nykyisen kylätien rakentaminen lienee aloitettu jo 1800-luvun lopussa. Tien syntymiseen ja sen kulkusuuntaan vaikutti varmaankin se onnekas sattuma, että pitäjän toimelias vallesmanni Durchman osti Hiekkapuron osuuden Kolkon tilasta. Innokkaimpina vallesmannin avustajina tienrakennustöissä mainitaan olleen Ville Rahm Heinäahosta, Siekkisen veljekset Alatalosta, Nestor Jääskeläinen Sammalismäestä ja Ville Paananen Suurensuonmäestä. Liekö viimeksi mainitun tientekoinnostus johtunut siitä, että hänen häihinsä tiedetään kuljetun ensimmäisen kerran Heinäsuon yli hevoskyydillä. Ville istui nuorikkonsa kanssa komeasti kärryillä, mutta matkanteko oli silti melko vaivalloista. Molemmin puolin kärryjä kulki joukko miehiä, jotka koettivat parhaansa mukaan pitää pyörät pitkospuilla. Vuonna 1911 tietä tiedetään olleen valmiina lähes 11 km. Näihin aikoihin kylässä oli vain 3-4 taloa ja torppaa, joten tien syntyminen on vaatinut melkoisia ruumiillisia ponnistuksia. Pientä riitaa tien paikasta syntyi Kumpumäellä kolkkulaiset joutuivat antamaan periksi Alatalon isännälle, joka ei hyväksynyt tien suuntaa Kumpumäen koulun nykyisestä tienhaarasta suoraan mäkeä alas, koska se olisi silloin jäänyt liian kauas hänen omasta talostaan. Näin tie tehtiin läheltä Alataloa, jolloin siihen tulivat vieläkin liikennettä vaikeuttavat jyrkkä mäki ja mutka. Kun tie oli valmis, vallesmanni jakoi sen osakkaan kesken paloihin kunnossapidettäväksi. Aluksi tien kunnostus sujui vaikeuksitta, koska sen käyttö oli melko vähäistä. Myöhemmin, kun tien tarvitsijoiden määrä kasvoi, tuli kunnossapitovelvollisuuksista epäselvyyksiä ja tien kunto alkoi 3

4 rappeutua. Kylän elämää 1920-luvulla Tieyhteys Kumpumäelle helpotti kolkkulaisten elämää monella tavalla. Nyt ei Kärnässä myllyssäkävijöiden enää tarvinnut kantaa jyväsäkkejä selässään Heinäsuon yli, ja myllyreissulla saattoi tuoda Kolimanpään kaupasta useamman kuukauden tarpeet samalla hevoskyydillä. Kylällä kerrotaan olleen 20-luvulla oman kaupankin, jonka entinen kulkukauppias Kaarlo Backman oli perustanut Hiekkapuron ja Mikkolan välille. Työnteon ohessa ehdittiin vielä koetella voimia erilaisissa kilpailuissa. Kyläkuntien väliset köydenvetokisat olivat suuri tapahtuma, jossa eri joukkueiden kannattajat saattoivat innostua jopa hyppäämään köyden päälle auttaakseen omiaan. Liekö tilannetta kuumentanut se, että pienikokoiset ja hintelät kolkkulaiset kuten Jauhiaisen Iivari, Hukkanan Matti ja Suurensuonmäen Jussi hallitsivat köydenvedon tekniikan ja yhteispelin merkityksen voittaen usein huomattavasti rotevammat kilpailijansa, esimerkiksi Junusmäen Heikin, Korkolan Matin ja Matalanmäen Eemin. Kolkunjoen padon rakennustyöt Kolkunjärvellä Uittotoiminta Kolkunjoella Kesät olivat Kolkkujoella kiireistä aikaa, kun talvella kaadettu puutavara kuljetettiin jokea pitkin Kolimajärveen. Kolkunjoki oli entisajan puunkuljetuksen valtasuoni. Aivan sellaisenaan noin 10 km pituinen joki ei ollut kelvollinen uitolle, vaan se tarvitsi perkausta ja erilaisia rakennelmia luvun lopulla, jolloin Suomessa elettiin uiton huippukautta, kunnostettiin Ihkajankoski uittokuntoon ja rakennettiin Kolkunjärven tammi eli uittopato, jolla säännösteltiin vedenkorkeutta uittoaikana. Kolimaan tukit lipuivat noin kilometrin pituista uittoränniä pitkin. Uittotoiminta oli aina 60-luvulle saakka kyläläisille tärkeä elinkeino, joka työllisti myös naisväen: pitihän rankkaa työtä tekevät tukkimiehet muonittaa kunnolla. 4

5 Kolkunjoen pato Kolkunjärvellä Kolkun kansakoulun perustaminen 1924 Kansakouluasetus annettiin Suomessa vuonna 1866, ja vuosisadan vaihteessa, vuonna 1898 tuli voimaan kansakoulutoiminnan piirijakoasetus, jonka mukaan maalaiskunnat olivat velvollisia jakamaan alueensa kansakoulupiireihin. Vuonna 1921 saatiin oppivelvollisuuslaki, jonka mukaan täydellisessä kansakoulussa oli kuusi vuosiluokkaa, joista luokat I - II muodostivat alakansakoulun ja luokat III VI yläkansakoulun. Myös supistettuja kansakouluja, joissa sama opettaja opetti vuoronperään ala- ja yläluokkalaisia, oli toiminnassa. Kolkku luettiin kuuluvaksi Kumpumäen koulupiiriin, jossa oppivelvollisuus käytiin suorittamassa. Olihan Kumpumäelle nyt omin käsin tehty ja kunnossapidetty tiekin. Kylästä tulee oikea kylä vasta sitten, kun se on saanut oman koulun. Näin varmaankin ajattelivat kolkkulaiset 1920-luvun alkupuolella, kun he Adolf Paananen ja Matti Puranen etumiehinä puuhasivat kylälle omaa kansakoulua. Uusi piirijako tehtiinkin ja syyskuun 4. päivänä vuonna 1924 astui Viitasaaren kunnan Kolkun piirissä oppivelvollisuus täyteen voimaan. Koska omaa koulurakennusta ei vielä ollut, päätettiin opetus aloittaa Mäkiahon tuvassa. Kouluksi muuttumisen merkiksi teki August Reinikainen Mäkiahon taloon tukevamman ulko-oven. Isomman käymälän rakennusmiehinä olivat mm. Taavetti Huikari ja Otto Heiskanen. Tilapäiskouluna Mäkiahon katsottiin voivan toimia vuoteen 1932 saakka. Lukuvuosi Kolkun kylä sai syksyllä 1924 ensimmäisen oman opettajansa, Valma Saarisen. Nuori opettajatar otti vastaan ensimmäiset 29 oppilastaan kyynelsilmin, koska kouluun pyrkijät olivat hänen mielestään jo aikamiehiä. Vanhin ensimmäisistä oppilaista oli 14 vuotias Kalle Huikari ja nuorimmat olivat 8-vuotiaat Aate Paananen ja Emil Kananen. Oppilaista yhdeksän oli aloittanut koulunkäyntinsä Kumpumäellä, loput olivat vasta-alkajia. Ensimmäisen kouluvuoden toimintakertomus on kovin puutteellinen. Siinä on merkintänä vain tieto koulun toimimisesta pientenlastenkouluna ja kevätlukukauden alkamisesta toukokuussa. Ensimmäiset päästötodistuksensa koulu antoi keväällä Kalle Huikarille, Onni Jääskeläiselle ja Alma Paanaselle. 5

6 Lukuvuosi Toisen kouluvuoden toimintakertomuksen mukaan koulu toimi supistettuna kansakouluna, jota alakoululaiset kävivät syys-lokakuussa sekä touko-kesäkuussa ja yläkoululaiset ahersivat lokakuusta joulukuuhun sekä tammikuusta toukokuuhun. Alakoululaisia opetettiin yhteensä 8 viikkoa 26 tuntia viikossa ja yläkoululaisia 28 viikkoa 31 tuntia viikossa. Alakoulussa oli tuolloin yhtä paljon tyttöjä ja poikia, yhteensä 14. Yläkoulu oli tyttövaltainen: opintiellä oli 25 tyttöä ja 9 poikaa. Oppilaiden määrä oli noussut ensimmäisestä vuodesta kymmenellä ja suurin osa koululaisista oli iältään vuotiaita. Kaikkien terveydentila oli hyvä ja käytös moitteetonta, kuten aina muulloinkin läpi koulun historian. Tältä vuodelta mainitaan kolme oppivelvollisuuden laiminlyöntitapausta, joihin yleensä syynä oli se, että lapset eivät ennättäneet kouluun. Heidän piti osallistua perheen toimeentulon hankkimiseen auttamalla vanhempiaan pelto- ja metsätöissä tai perheen pienimpien ja kotieläinten hoidossa. Opettajaksi toiseksi lukuvuodeksi tuli Kerttu Orjatsalo ja veistonohjaajaksi T.E. Jääskeläinen, joka kävi opettamassa pojille puutöitä Suurensuonmäessä Junnun pirtissä. Edellisvuoden veistonopetuksen tiedetään tapahtuneen Suurensuonmäen Hermannin puoleisessa pirtissä. Vuosikertomuksessa mainitaan koululla olleen myös oma lämmittäjä ja siivooja. Opettajalle oli varattu Mäkiaholta asunnoksi yksi kamari, ja oppilaat saivat välitunnilla virkistäytyä 150 m 2 :n kokoisella pihamaalla. Keittoruokaa he eivät koulupäivän aikana saaneet, mutta viidelletoista annettiin vaate- ja kenkäavustusta ja kolmelle oppilaalle jaettiin rouva Ina Sorsan lahjoittamat 127 mk. Ensimmäisen johtokunnan puheenjohtaja oli Otto Jääskeläinen, taloudenhoitaja Emil Kyröläinen ja sihteeri Kerttu Orjatsalo. Muut jäsenet olivat Ville Paananen, Matti Pasanen, August Reinikainen ja Emil Niskanen. Johtokunnan kokoonpano säilyi muuttumattomana neljä ensimmäistä vuotta, puheenjohtaja pysyi samana jopa vuoteen 1945 saakka. Koululääkärinä toimi kunnanlääkäri pari ensimmäistä vuotta, jonka jälkeen koululaisten terveystarkastuksia suoritti koululääkäri. Alakoululaisilla opetus painottui äidinkieleen ja käsiaskarteluun eli luku- ja kirjoitustaito sekä kädentaitojen kehittäminen veivät opiskeluajasta puolet. Uskontoon, kotiseutuoppiin, laskentoon, lauluun ja voimisteluun käytettiin toinen puoli kouluajasta. Yläkoululaisilla käsiaskartelua oli vähemmän, mutta laskentoa ja kotiseutuoppia enemmän kuin alaluokilla. Oppikirjoina olivat mm. Katekismus, Valistuksen Lukukirja, Valistuksen Isänmaallinen Lukukirja, Valistuksen Laulukirja ja Virsikirja. Monet muistanevat vielä E.V. Malmbergin Kansa-koulun Laskennon Oppikirjan, K.E. Kivirikon - E. Fiandtin Luonnontiedon, J.E. Aron Kansakoulun Maantiedon ja L K. Inhan Kansakoulun Karttakirjan, joita tuolloin käytettiin opetuksen apuna. Keväällä koulun päästötodistuksen sai neljä oppilasta: Impi Puranen, Siiri Paananen (kuoli seuraavana vuonna), Elsa Pietiläinen ja Helmi Reinikainen. Kirkonkylän yhteiskouluun opintoja jatkamaan heistä siirtyi Impi Puranen, joka on muuten saanut Kolkun kansakoulusta parhaimman keskiarvon (9,7) todistukseensa. Keväällä 1926 tapahtui tilapäiskoulun suojissa varmaankin vuoden merkittävin asia: tuolloin perustettiin Kolkun opintokerho. Opintokerho Kolkun koulun ja nimenomaan sen opettajien työhön liittyi yli kolmenkymmenen vuoden ajan hyvin kiinteästi opintokerhotoiminta, mikä oli tuona aikana vapaan kansansivistystyön merkittävintä toimintaa. Opintokerhon tarkoituksena oli jäsentensä tietojen ja sivistyksen kartuttaminen lukemisen, opiskelun ja valistavan seurustelun avulla, kuten sääntöjen ensimmäinen pykälä kuului. Opintokerhojen toimintaa valvoi Kotikasvatusyhdistys, joka taas oli Valistusjärjestöjen opintotoimikunnan, myöhemmin Suomalaisen Luentotoimikunnan alainen. Valvovat järjestöt lähettivät kerhoille vuosittain niin toimintaa kannustavat kokouksissa ääneen luettavat kirjeet kuin yleiset toimintaohjeet ja yhteiset opiskeluaiheetkin. Opiskeltavaksi valittu kirjallinen materiaali tilattiin Kotikasvatusyhdistykseltä, joka tarkisti kerholaisten suoritukset. Käsitellystä kirjasta keväällä läpäisty kirjallinen tutkinto kruunasi kerhovuoden. Mutta kirjallisen tutkinnon suorittaminen ei ollut kerhon ainoa tavoite, vaan myös suullista esitystaitoa pyrittiin kehittämään monin tavoin. Kuorolaulu, kerholehden tekeminen ja urheilu eri muodoissaan kuuluivat kiinteästi kerhotyöhön aivan alusta saakka. Äitienpäiväjuhlien, pikkujoulujen ja muiden ohjelmallisten iltamien järjestäminen oli myös kerholaisten mieluinen 6

7 velvollisuus. Valtakunnallisille opintokerhopäiville, joita järjestettiin ympäri Suomea, osallistuttiin aina, kun se vain oli taloudellisesti mahdollista. Kolkun opintokerhon perustaminen 1925 Kun Kolkulle saatiin oma kouluhuone Mäkiahon tupa pidettiin siellä heti keväällä 1925 kylän ensimmäinen äitienpäiväjuhla. Seuraavana keväänä huhtikuussa kokoontui illan hämärtyessä parikymmentä kyläläistä keskustelemaan kyseisen kevään äitienpäiväjuhlan järjestämisestä. Mukana oli myös nuori T.E. Jääskeläinen, joka sovittuaan asiasta etukäteen opettaja Orjatsalon kanssa, otti tuona iltana puheeksi opintokerhon perustamisen. Koska asia oli monelle kovin outo ja uusi, oli T.E. valmistellut asiasta Kotikasvatusyhdistyksen kirjeiden pohjalta lyhyen alustuksen. Pienen harkinnan jälkeen opettaja Orjatsalo oli pukenut kuulijoiden epävarmat tunnot sanoiksi lausahtaen: Koetetaan, jospa siitä jotain tulisi. Näin syntyi kylälle vanhin Kotikasvatusyhdistyksen alainen maakunnassa oleva opintokerho, jonka perustajajäseneksi kirjattiin Hilda Huikari, Sylvi Heiskanen, Sylvi Jääskeläinen, Hilda Jääskeläinen, Lyyli Jääskeläinen, Ilmi Kyröläinen, Aili Kyröläinen, Eeva Paananen, Hilda Saastamoinen, Onni Jääskeläinen, T.E. Jääskeläinen ja Ilmari Kyroläinen. Kerhosäännöt vahvistettiin Kotikasvatusyhdistyksessä jo parin viikon päästä huhtikuun lopulla. Kerhon ensimmäiseksi johtajaksi valittiin luonnollisesti opettaja Kerttu Orjatsalo ja varajohtajaksi sekä sihteeriksi T.E. Jääskeläinen. Koulun lukuvuosi Kolmannen kouluvuoden myötä kylälle tuli taas uusi opettaja, Aili Lehtimäki (myöhemmin Timonen), joka opetustyönsä lisäksi sai johdettavakseen vastaperustetun opintokerhon. Tehtävä ei liene ollut hänelle mitenkään väkinäinen, sillä opettaja Lehtimäki vakiinnutti nopeasti opintokerhon toiminnan ja loi näin kylän kaikille harrastuksille tukevan pohjan. Veistoa käytiin opettelemassa T.E.:n johdolla nyt naapurissa Tikkasella. Koulunkäynti sujui edelleen hyvässä järjestyksessä, eikä mitään tautiepidemioita esiintynyt. Opettaja sai Mäkiaholta pienen kasvitarhamaan, jota hän saattoi käyttää myös opetukseen. Koululle nimettiin oma lämmittäjä, mutta oppilaat joutuivat nyt itse huolehtimaan päivittäisestä luokkahuoneen siivoamisesta. Tähän virkaan joutui kukin vuorollaan järjestäjänä, jolla oli muitakin velvollisuuksia. Läksyn ja poissaolijoiden ilmoittamisen lisäksi hän raportoi opettajalle välitunnin tapahtumisista. Jos välitunnilla leikit kävivät liian rajuiksi, saattoi taululla lukea vaikkapa, että Leo löi Veikkoa puukolla sormeen. Perinteisten vaate- ja kenkäavustusten lisäksi yhdelle oppilaalle tarjottiin päivittäin keittoruokaa naapuritalossa Tikkasella ja rouva Ina Sorsan 127 mk:n lahjaraha jaettiin tällä kertaa neljän oppilaan kesken. Koululla kävi joulukuun 7. päivänä tarkastaja H. Toivonen, joka huomautti koulun olon epätäydellisyydestä. Vaikka luvassa oli uusi koulurakennus seuraavana syksynä, johtokunta ryhtyi oitis luokkahuoneen ja pihan kunnostukseen. Vuosi oli merkittävä lukemista harrastaville, koska tuolloin koululle saatiin oppilaskirjasto, jossa oli aluksi lainattavana vajaa kolmekymmentä nidettä. Koululaisten lukuinto oli kova, silla vuoden aikana lainauskertoja tuli noin 500. Keväällä 1927 saivat Kolkun kansakoulun päästötodistuksen Lempi Paananen ja Vilho Paananen. Opintokerhon alkuvaiheet Ensimmäisenä kevätkautena heti perustamisen jälkeen kerhoinnostus oli valtava; opiskeltavaa kirjaa Nuorison käytös tutki joskus jopa henkeä. Tytöt olivat aluksi aktiivisempia kuin pojat. Syrjästäkatsojina pysyttelevät, mutta kuitenkin runsaslukuiset pojat suhtautuivat aluksi kerhon työhön kriittisesti etsien siitä poliittisia vaikutteita. Jo seuraavana syksynä, silloin Aili Lehtimäen johdolla, pojatkin uskaltautuivat runsaammin mukaan. Vanhemmat kyläläiset suhtautuivat uuteen kerhoon varauksettomasti - tekihän se toimintaansa tunnetuksi mm. järjestämällä äitienpäiväjuhlia ja pikkujouluja. Kerho rupesi saamaan heti myös pientä valtion avustusta. Vain lukuvuonna toiminta oli sen verran heikkoa, että avustusta ei tullut. Jäsenmaksuksi sovittiin aluksi 2 mk, mutta sitä maksettiin kuitenkin 3 mk. 7

8 Kolkun kansakoululaisia Mäkiahon tuvassa vuonna Alarivi vasemmalta: Veikko Saastamoinen, Eelis Pietiläinen, Arvi Paananen, Tenho Niskanen, Eino Jääskeläinen, Elli Reinikainen, Kaarina Tikkanen, Taimi Savolainen Ylärivi vasemmalta: Eino Pietiläinen, Alfred Järveläinen, Matti Heiskanen Hilkka Tikkanen, llmi Järveläinen, Katri Heinäaho, Saima Huikari, Rakel Mikkonen, Kerttu Kyröläinen, Hanna Paananen, Helvi Tikkanen, Toini Reinikainen, Hiski Pasanen, opettaja Aili Lehtimäki, Aate Paananen Kerho pyrki kehittämään paitsi jäseniään myös koko kylän elämämenoa. Eräässä kokouksessa päätettiin, että joka kotiin on saatava keittiökasvitarha, johon siemenet hankittaisiin yhteisostona. Pöytäkirjoista ei käynyt selville, kuinka päätöksen toteuttaminen onnistui. Koti-lehden levikin lisäämisen mainittiin sitä vastoin onnistuneen hyvin. Vuonna 1927 lehteä tilattiin kahdeksantoista vuosikertaa eli melkein jokaiseen kotiin kerhon alueella. Samana keväänä toimitettiin kerhon ensimmäinen käsin kirjoitettu lehti, nelikymmensivuinen T.E. Jääskeläisen puhtaaksikirjoittama ja kuvittama, runoja, mietelmiä ja pakinoita sisältävä Kerhokuiske-niminen vihkonen. Tuolloin perustettiin vielä ns. kirjarengas, johon koottiin kyläläisten kodeista 30 kirjaa kerholaisille lainattavaksi. Varsinainen kerho-opiskelu tapahtui Kotikasvatusyhdistyksen antamien ohjeiden mukaan. Läksyksi valmisteltiin kulloinkin käsiteltävästä kirjasta sopivanmittainen kappale, johon kukin kerholainen vielä tutustui Koti-lehdessä olleiden kysymysten avulla. Seuraavan kokouksen alussa läksykappale kuulusteltiin ja usein siitä vielä keskusteltiin. Kerhokokousten ohjelmaan kuului varsinaisen läksynkuulustelun ja uuden läksyn valmistelun lisäksi yhteislaulua ja kuoron harjoituksia. Kerhon jäsenet saivat myös esiintymistaitoa lisääviä tehtäviä: kukin vuorollaan lausui runoja, piti esitelmiä tai esitti yksinlaulua. Kokousten lopussa leikittiin usein seuraleikkejä. Ensimmäistä kerhopikkujoulua vietettiin Suurensuonmäen tuvassa ja laskiaistiistain hiihtoretki tehtiin Korkolaan. Helmikuussa pidettiin Kodinpäiväjuhla, jossa vieraili Kotikasvatusseurasta neiti Lempi Peltonen. Juhlassa esittivät myös kerholaiset ohjelmaa. Opintokerho oli saanut jalansijan kyläläisten henkisen vireyden ylläpitäjänä. 8

9 Ensimmäisen Kerhokuiske lehden etu- ja sisäkannet. Lukuvuosi Neljäs eli viimeinen lukuvuosi tilapäiskoulussa Mäkiaholla käynnistyi vahan eri tavalla kuin edelliset: koululla oli syksyllä odottamassa tuttu opettaja, koska Aili Lehtimäki viihtyi kylällä yhteensä viisi vuotta. Koulunkäynti sujui uuden koulurakennuksen valmistumista odotellessa jo tutuksi käyneeseen tapaan muuten, mutta veistoa opetettiin nyt Peipon tuvassa. Oppilasmäärä kasvoi hiukan edellisvuosiin verrattuna, nyt oli opintiellä yli neljäkymmentä koululaista, joista alakoululaisia oli kymmenen. Poikia oli vuosikertomuksen mukaan tällä kertaa enemmän kuin tyttöjä, ja kaksi oppilasta sairasti lukuvuoden aikana keuhkokuumeen. Tarkastaja kehotti käydessään hankkimaan opetukseen muutamia kuvasarjoja. Suurin osa koulun oppilaista liittyi koululle perustettuun Toivonliittoon, jonka valtakunnalliseen kilpakirjoitukseen osallistui ensimmäisenä vuonna 30 oppilasta ja palkintoja koululle tuli kahdeksan. Oppilaskirjastoon hankittiin lisäkirjoja lainattavaksi, niteitä oli nyt yli viisikymmentä. Lukuinto säilyi kovana, koska lainauskertoja tuli taas lähes 500. Päästötodistuksen sai keväällä yksitoista oppilasta. Lukuvuosi , uusi koulurakennus Koulu päätettiin rakentaa keskelle kylää ja sitä varten lohkaistiin Peipon maista kahden hehtaarin suuruinen tontti. Rakennuspuut kaadettiin Kolkkujärven takaa Peltokankaan metsistä. Urakoitsijana työmaalla oli Vertti Kumpulainen ja muina rakennusmiehinä mm. Jussi Lindelöf ja Juljus Jussila Kymönkoskelta. Sahamiehenä toiminut Juljus toi rakennustöihin tullessaan kylälle oudon kummajaisen, nimittäin radion. Eniten uudesta tulokkaasta innostuivat Väntäs-Nestori ja Kekkos-Tauno, jotka hankkivat oman akku-radion 20-luvun lopulla. Vesterisen miehet Kärnästä tekivät koulurakennukseen tarvittavat tiilet käyttäen massan sekoituksessa hevoskiertoa. Hirsisen päärakennuksen lisäksi koululle rakennettiin talousrakennus, jossa oli myös sauna ja navetta. 9

10 Kolkun koulu 1930-luvun asussaan. Ensimmänen koulukuva uudessa koulurakennuksessa. Vasemmalta: Heino Heiskanen, Taimi Savolainen, Eino Jääskeläinen, Kaino Heinäaho, Jaakko Järveläinen, Elli Reinikainen,?, Matti Kahelin, Kauko Tikkanen, Kaarina Tikkanen, Helvi Tikkanen, Urho Järveläinen, Arvi Paananen, Hilkka Tikkanen, Hiski Pasanen, Tenho Niskanen,?, Eemil Pasanen,?, Matti Reinikainen, Raakel Mikkonen. Opettaja Aili Lehtimäki Koulun vihkiäisjuhla marraskuussa 1928 oli arvokas tilaisuus, jossa pastori Heikki Halmesmäki piti juhlapuheen kehuen kovasti koulun puuhamiehiä Adolf Paanasta ja Matti Purasta. Kerhon naiskuoron lisäksi paasi oppilaskuorokin esiintymään. Opintokerhon varajohtaja ja sihteeri T.E. Jääskeläinen toivoi puheessaan koulun pysy van aikakausien vaihtelusta huolimatta seudun harrastusten keskipisteenä. Väliajalla tapahtui koulun pihalla muutakin mielenkiintoista: rakennusmies Otto Huikari opetteli ajamaan autoa, mikä kiinnosti nuorta juhlayleisöä niin paljon, ettei väliajan jälkeen meinattu ehtiä takaisin juhlaan lainkaan. 10

11 Koulunpito jatkui uudessa rakennuksessa supistettuna kansakouluna. Suurimmat muutokset edellisvuosiin olivat uuden käsityö- ja voimistelusalin käyttöönotto sekajatko-opetuksen aloittaminen. Jatkokoulua käytiin loka-joulukuussa ja tammi-huhtikuussa kahden lukukauden ajan ja opiskelijat saivat lisätietoa yhteiskuntaopissa, kirjallisuudessa, käsityössä, kirjoituksessa, laskennossa ja uskonnossa. Joskus opetettiin myös maataloutta, kotitaloutta, kirjanpitoa ja laulua. Ensimmäiset Kolkun koulusta jatkokoulutodistuksen saaneet oppilaat olivat Ilmi Järveläinen, Kerttu Kyröläinen, Alfred Järveläinen, Saima Huikari, Toini Reinikainen, Aate Paananen ja Viljo Jääskeläinen. Koulu sai viljelymaata, josta kunnostettiin aluksi noin viiden aarin suuruinen palsta kasvitarhaksi. Kasvimaata käytettiin opetusvälineenä, jonka satoa voitiin hyödyntää kouluruokalassa. Lukuvuonna oli IV luokan oppilailla kullakin 7 m 2 :n suuruinen palsta hoidettavana. Opettajalla oli lisäksi muutama aari palkkaetuihin luettavaa viljeltyä maata, olihan hänellä ruokittavana lehmä ja joskus possu tai muutamia kanoja. Ensimmäisenä vuonna uudessa koulurakennuksessa tarjottiin opettajan keittiössä valmistettua keittoruokaa kahdelle oppilaalle. Koulukeittiö valmistui seuraavaksi vuodeksi, jolloin koulun ensimmäinen keittäjä, Hilda Jääskeläinen, valmisti keittoruokaa kaikille oppilaille. Tinkimaito haettiin aina Peiposta. Oppilaiden, joita oli näinä vuosina lähes viisikymmentä, terveys oli hyvä, ainoastaan yksi oppilas sairasti tarttuvan silmätulehduksen (trakooma). Tarkastaja H. Toivosella ei ollut uudessa koulurakennuksessa vieraillessaan mitään huomautettavaa koulunpidosta. Toivonliiton kilpakirjoitukseen osallistumisesta tuli perinne ja palkintoja tuli yleensä melko runsaasti. Kylällä oli nyt oma koulu, jonka suojissa huolehdittiin kylän nuorison henkisestä sivistyksestä, ja jonka pihapiirissä urheiltiin, juostiin leskistä ja pelattiin erilaisia pallopelejä. Koululla oli nyt hyvä järjestää myös perinteiset äitienpäiväjuhlat, pikkujoulut ja muut kylän yhteiset juhlatapahtumat. Opintokerhon aktiiviset puuhamiehet opettajat Aili Lehtimäki ja T.E. Jääskeläinen näkivät myös vanhemman väen tarvitsevan yhteistoimintaa. Koska kyläläiset saivat toimeentulonsa suurimmaksi osaksi maanviljelyksestä, oli luonnollista aloittaa maataloutta tukeva harrastus. Kolkun pienviljelijäin yhdistyksen perustaminen Joulukuun kahdeksantena päivänä 1928 perustettiin Kolkun kylälle pienviljelijäin yhdistys r.y., jonka tarkoitus perustavan kokouksen pöytäkirjan mukaan oli yhteistoiminnan avulla kohottaa pienviljelijäin henkistä, aineellista ja siveellistä tasoa. Perustajakokouksessa oli 19 kyläläistä: T.E. Jääskeläinen, Aili Lehtimäki, Hilda Kajan, Sylvi Puranen, Hilda Jääskeläinen, Miina Jääskeläinen, Sylvi Jääskeläinen, Eeva Paananen, Onni Jääskeläinen, Eemil Kahilainen, Eemil Järveläinen, Nestor Jääskeläinen, Hilda Paananen, Ville Paananen, Matti Paatelainen, Aatami Paananen, Eemil Niskanen, Toivo Puranen ja Taavetti Huikari. Joukossa oli myös samoja nuoria, jotka pari vuotta aikaisemmin olivat perustamassa opintokerhoa. Puheenjohtajaksi valittiin veistonopettaja T.E. Jääskeläinen ja sihteeriksi opettaja Aili Lehtimäki. Näin sai alkunsa kyläläisiä yhdistävä toimintamuoto, joka on jatkanut toimintaansa yhteiskunnassa tapahtuneista muutoksista huolimatta. Vielä tänäänkin Kolkun pienviljelijäyhdistys on yksi Viitasaaren aktiivisimmista kyläyhdistyksistä. Pienviljelijäyhdistyksen tehtävänä oli hankkia jäsenilleen neuvoja ja ohjausta ammattiasioissa sekä vaikuttaa pienviljelijäin taloutta edistävien osuuskuntien aikaansaamiseen. Tavoitteisiin pyrittiin järjestämällä kursseja, keskustelu- ja esitelmätilaisuuksia, koetoimintaa, erilaisia viljelynäytekenttiä, näyttelyjä, kilpailuja, juhlia ja retkeilyä. Yhdistys toimi alusta lahtien sota-aikaa lukuun ottamatta erittäin innokkaasti. Ensimmäisen vuoden aikana pidettiin neljä yleistä kokousta, yksi esitelmätilaisuus, kolmet iltamat ja kaksi jäsenillanviettoa. Näihin tilaisuuksiin, joissa pidettiin 14 puhetta, osallistui yhteensä 495 ihmistä. Peipossa järjestettiin kasvitarhakurssit ja rehujuurikasvikurssit, Sammalismäessä laidunkurssit ja koululla kotitalouskurssit. Yhteistyö-lehteä, joka jakoi alan uusinta tietoa, tilattiin 10 vuosikertaa, ja lisäksi suunniteltiin sonniosuuskuntaa, mikä toteutui tosin vasta 1940-luvulla. Suolle tehtiin vihantarehun ja heinänurmen pintalannoituskoekentät, joita käytiin innokkaasti katsomassa. Pienviljelijäyhdistys aloitti myös kylän yhteisten koneiden ja laitteiden hankkimisen; ensimmäiseksi ostettiin viljanlajittelija ja hara. Seuraavina vuosina toimintaa laajennettiin järjestämällä lukuisia kilpailuja ja retkiä. 11

12 Kylän elämää 1930-luvulla Kolkun kylätie, joka ei tosin vielä ollut virallinen kylätie, alkoi rappeutua. Väki oli kylällä lisääntynyt ja tienkäyttäjät sen mukana, mutta tieosuuksien hoitovelvollisuuksia ei ollut virallisesti muutettu. Varsinkin autojen ilmestyttyä Kolkun tielle, se joutui koville. Vuonna 1931 esitti kylälaisten yleinen kokous nimismies J. Karhilalle uuden laillisen jaon toimittamista, mutta asia ei johtanut päätöksiin. Nyt viimeisetkin tieosakkaat alkoivat laiminlyödä tien korjuuvelvollisuuttaan. Lokakuussa 1934 pidettiin kylällä uusi tientarvitsijain kokous, joka päätti hakea tien viralliseksi kylätieksi. Toimikuntaan, joka ryhtyi asiaa hoitamaan, valittiin Nestori Vänttinen, Taavetti Heimonen, Matti Puranen ja T.E. Jääskeläinen. Tästä aikoi viimeksi mainitun miltei viisikymmenvuotinen urakka Kolkun tieasioiden hoitajana. Neljän vuoden ja monien riitaisuuksien jälkeen, koska Metsähallitus saattoi asian korkeimman hallinto-oikeuden päätettäväksi, Kolkun tiestä tuli virallinen kylätie vuonna Kunnossapidettävää tietä oli tällöin 11 km 540 m ja tieosakkaita 45. Kyläläisten kaupassakäynti helpottui, kun Peipon peräkamarista tehtiin SOK:n myymälän jakelupiste vuonna Sieltä saattoi nyt käydä ostamassa valmiiksi pussitettua kuivatavaraa tai varsinkin pikkupoikien suussa maistuvia vanilja-rinkeleitä. Muutamaa vuotta myöhemmin perusti OTK Tikkaselle myymälän, jonka hoitajana oli Toivo Pulkkinen. Kolimanpään ja Keiteleen kauppareissut vähenivät, koska myös Kumpumäelle tuli SOK:n myymälä Rajakorpeen. Puintia Suurensuonmäen puimakoneella vuonna Moottoria voitelemassa Juho Paananen Koulu luvulla Syksyllä 1931 koulu sai uuden opettajan, Tyyne Minkkisen, joka jatkoi Aili Timosen luomalla pohjalla niin opetuksen kuin harrastustoiminnankin parissa. Keittäjinä 30-luvulla olivat Kerttu Kyröläinen ja Anna Minkkinen. Oppilaiden määrä oli hiukan laskenut edellisvuosista, vaikka jatkokouluakin pidettiin. Koska valaistusolosuhteet olivat kovin puutteelliset, pidettiin jatkokoulua monta kertaa enemmän kevätlukukaudella kuin syyslukukaudella ja sen kesto vaihteli miltei vuosittain parista viikosta muutamaan kuukauteen. Luokkahuoneen siivouksesta rupesi huolehtimaan vahtimestari, tähän saakkahan se oli kuulunut oppilaiden velvollisuuksiin 12

13 Koululaiset vuonna Istumassa vasemmalta: Kirsti Järveläinen, Ester Kyröläinen, Elsa Kyröläinen, Kerttu Kekkonen, Anne Paananen, Kerttu Reinikainen, Kauko Tikkanen, Veikko Niskanen, Pauli Jääskeläinen, Reino Pursiainen. Seisomassa vasemmalta: Kerttu Paananen, Kaarina Tikkanen, Irja Puranen, Kaino Heinäaho, Matti Kahelin, Eino Jääskeläinen, Urho Järveläinen, Paavo Pasanen, Jaakko Järveläinen, Emmi Järveläinen, Heino Heiskanen, Siiri Pasanen, Toini Puranen, Elli Reinikainen, Katri Pasanen, Olavi Pasanen, Veikko Paananen, Kalevi Pasanen, opettaja Aili Lehtimäki Äitienpäivän viettäjiä Kolkun koululla 1930-luvun alkupuolella Kevätlukukaudella 1933 eivät oppilaat saaneet koululla keittoruokaa, vaan heille annettiin ainoastaan maitoa. Samana vuonna oppilailla mainitaan olleen runsaasti poissaoloja flunssan ja tuhkarokon takia, vaikka koululaisten terveydentila oli 1930-luvulla yleensä melko hyvä, joinakin vuosina jopa erittäin hyvä. Koulua kohtasi onnettomuus syksyllä 1933, kun käymälän alle kaadetut kuumat tuhkat sytyttivät ulkorakennuksen palamaan. Navetassa olleet eläimet - lehmä ja muutama kana sekä öljytynnyri saatiin pelastettua. Lehmä löysi uuden kodin Peiposta ja kanat siirrettiin Lehtolaan. Muilta vahingoilta vältyttiin ja tilalle rakennettiin pian uusi ulkorakennus, jossa ei enää ollut navettaa, ja erillinen saunarakennus. 13

14 Kolkun kansakoulun oppilaita vuonna Alarivi vasemmalta: Hilkka Kumpulainen,?, Hilma Järveläinen, Irja Minkkinen, Lyyli Reinikainen, Martta Heinäaho,?, Anna-Liisa Minkkinen. Ylärivi vasemmalta: Reino Pursiainen, Pauli Jääskeläinen, Kirsti Järveläinen, Kalevi Pasanen, Anne Paananen, Antti Tikkanen, Nelma Kumpulainen, Toivo Kekkonen, Jorma Janhunen, Toivo Pasanen. Opettajana Tyyne Minkkinen (takana). Johtokunta valvoi koulun toimintaa ja teki mm. vaate- ja kenkäavustuksia koskevat päätökset kuten ennenkin. Ensimmäinen puheenjohtaja Otto Jääskeläinen ja taloudenhoitajaksi syksyllä 1927 tullut Ville Paananen olivat johtokunnan ruorissa koko 30-luvun. Säästäväisyyskasvatus oli tärkeällä sijalla opetuksessa. Lukuvuodesta lähtien otettiin koululla käyttöön säätölipas, jonka sisältö tyhjennettiin ja laskettiin keväisin. Ensimmäisen vuoden aikana 25 oppilasta keräsi rahaa lippaaseen yhteensä 317 mk 85 p. Joinakin vuosina lipas jätettiin tyhjentämättä, mutta yleensä lipasta käytettiin vuosittain aina 1950-luvulle saakka. Vuosikertomuksissa ei kerrottu, mihin säästöt käytettiin. Opintokerhon ensimmäinen 10-vuotiskausi Kolkun opintokerho vietti 10-vuotisjuhliaan Kerhon historiikissa, jonka juhlassa esitti T.E. Jääskeläinen, todettiin, miten tärkeä opintokerho oli koko kylän väelle. Kokouksia oli miltei viikoittain, niihin osallistui runsaasti kerholaisia ja tutkintoja suoritettiin keväisin. Säännöllisesti toiminnassa mukana olleita kerholaisia oli tässä vaiheessa kuusi: Sylvi Jääskeläinen, Hilda Jääskeläinen, T.E. Jääskeläinen, Aili Kyröläinen, Eeva Paananen ja Onni Jääskeläinen. Kaksi kerholaista, Siiri Paananen ja Hilja Saastamoinen, oli kuollut. Opintokerhon johtajina olivat tänä kymmenvuotiskautena toimineet opettajat Kerttu Orjasalo, Aili Lehtimäki (myöhemmin Timonen), Aino Lahtinen (opettaja Aili Lehtimäen sijaisena ) ja Tyyne Minkkinen (myöhemmin Jääskeläinen). Uuden koulurakennuksen valmistuminen oli kerholaisille tärkeä tapahtumassa saivathan he näin uuden toimitilan. Vuodesta 1929 lähtien alkoi kerho valmistaa miltei joka vuosi näytelmiä - ensimmäisiä esitettäviä näytelmiä olivat Prinsessa Ruusunen, Suojelusenkeli ja Myllymatti. Murtovarkautta esitettiin niin monta kertaa, että pääroolissa ollut Kerttu Pulkkinen (Lehtolan Kerttu) muistaa niin omat kuin vastanäyttelijöiden vuorosanat ulkoa vielä nytkin lukujen

15 näytelmiä olivat myös mm. Hyrrä, Seitsemän veljestä, Tukkijoella, Peräkylän profeetta, Roinilan talossa, Kihlaus ja Opri. Viitasaaren kylien "Kansantanhuajat" Kolkkulaiset keskirivissä. Käsin kirjoitettuja kerholehtiä, Talvikukkia ja Kevätkukkia, tehtiin vuonna 1932 useita. Äitienpäivä- ja pikkujoulujuhlien lisäksi järjestettiin iltamia, tehtiin retkiä, esimerkiksi hiihtoretki Toulauden Rissaan ja vierailtiin Jyväskylän opintokerhopäivillä heinäkuussa Pienviljelijäyhdistyksen lahjoittamilla rahoilla pääsi yksitoista kerholaista nelipäiväiselle retkelle käyden samalla tutustumassa myös Tarvaalan opistoon. Pesäpallonpelaajia 1930-luvun lopulta. "Ukot": Aatami Paananen, T. Eemil Jääskeläinen, Onni Jääskeläinen, Kalle Huikari, Matti Reinikainen, Vilho Paananen, Otto Huikari, Eemil Kananen, Vilho Jääskeläinen. "Pojat": Eino Jääskeläinen, Rauni Järveläinen, Arvi Paananen, Jaakko Järveläinen, Matti Kahelin, Kauko Tikkanen, Veikko Paananen, Vilho Saastamoinen 15

16 Monipuolinen urheilu oli jo tuolloin kylän vahvuusalue, perustettiinhan Kolkulle maaottelutason urheilijan Matti Heiskasen ja Arvi Paanasen toimesta Viitasaaren Viestin alaosasto. Elokuun 31.p:na 1939 päivätyn lehtileikkeen mukaan Kolkun opintokerho järjesti kansakoulun kentällä urheilukilpailut, joihin osallistui 10 kilpailijaa. Voittajia olivat 5-ottelussa (kuula, pituus, 100 m, korkeus, kiekko) Onni Jääskeläinen, 1500 m:n juoksussa Vilho Paananen ja pikkupoikien pussijuoksussa Mikko Paananen. Kansankilpailuna käydyn ilmakivääriammunnan voitti Artturi Pulkkinen. Palkinnot jakoi itseoikeutetusti opintokerhon johtaja Tyyne Minkkinen. Pesäpalloa pelattiin kesäisin monena iltana viikossa. Kylien välisissä pesäpallo-otteluissa voitettiin mm. Kulvemäen, Keiteleen Nujun ja Toulauden joukkueet, mutta Pasalan joukkueelle kolkkulaiset hävisivät. Tiukkoja pelejä, kuten valokuvan totisista ilmeistä voi päätellä, olivat myös ukkomiesten ottelut poikamiehiä vastaan. Kolkun opintokerhon toiminta oli mallikelpoista ja se sai kehuja myös Kotikasvatusyhdistykseltä. Pienviljelijäyhdistyksen toiminta 1930-luvulla Pienviljelijäyhdistys toimi 30-luvulIa T.E. Jääskeläisen ja Tyyne Minkkisen vetämänä hyvin vilkkaasti. Kokousten, iltamien, esitelmätilaisuuksien ja kurssien lisäksi järjestettiin yhdistysten välisiä kilpailuja mm. lannanhoidossa, karjanruokinnassa, rehujuurikasvien ja puutarhanhoidossa sekä tietysti urheilussa. Kaikista kilpailuista tuli paikallisyhdistykselle useita palkintosijoja. Käsityö- ja ruoanlaittokurssien lopettajaisiksi pidettiin yleensä näyttelyitä ja ompeluseuran valmistamien töiden myyjäisissä kävi runsaasti kylän väkeä. Myös miehille järjestettiin käsityökursseja, joilla tehtiin huonekaluja ja kodin tarve-esineitä. Lisaksi osallistuttiin keskusliiton tai paikallisliiton järjestämiin retkiin, kuten esimerkiksi emäntäpäiville, tai käytiin tervehtimässä naapurikylien yhdistys väkeä. Kyläläisten lukuharrastus on ollut kautta aikojen vilkasta. Vuonna 1933 paikkakunta sai pienviljelijäyhdistyksen aloitteesta oman piirikirjaston, jolle myös opintokerhon kirjat lahjoitettiin. Kirjaston niteitä oli vuonna 1934 yhteensä 330 kappaletta ja lainauskertoja 1323, mikä kertoo kirjojen olleen ahkerassa käytössä. Lisaksi jäsenille tilattiin keskusliiton julkaisemia ammattikirjoja, kuten Pienviljelijän emännän kotitalousopas ja Rehujuurikasvien viljelyopas. Viitasaaren maatalousnäyttely vuonna 1936 työllisti kyläläiset melkein koko vuodeksi. Yhdistys osallistui sekä näyttelyn valmisteluihin että itse näyttelyyn. Kylältä oli näyttelyssä 17 näytteillepanijaa ja 50 tuotetta, joista palkittiin kymmenen. Yhdistyksen omistamat koneet, lajittelija, hara, kylvökeppi, pölytin ja vuosikymmenen lopulla hankittu ruisku, olivat kovassa käytössä. Yhdistyksen toiminta, jossa oli mukana runsaasti nuoria, niveltyi saumattomasti opintokerhotoimintaan. Pöytäkirjojen mukaan opintokerho ja sekakuoro katsottiin kuuluvaksi jopa pienviljelijäyhdistyksen sisäisiin kerhoihin. Tästä oli se hyöty, että opintokerho sai taloudellista tukea vauraammalta pienviljelijäyhdistykseltä, mm. opintopäiville osallistumiseen ja kirjojen hankintaan. Samalla se mahdollisti eri ikäpolvien välisen yhteydenpidon, mikä vahvisti kylän yhteishenkeä niin työssä kuin harrastuksissakin. Kylän elämää 1940-luvulla Alkanut vuosikymmen oli vaikeaa aikaa kyläläisille sotien takia. Syksyllä 1939 syttynyt talvisota lamaannutti niin opintokerhon kuin pienviljelijäyhdistyksenkin toiminnan. Kouluhallituksen kehotuksesta myös koulu keskeytettiin sodan takia väliseksi ajaksi. Se ei kuitenkaan tarkoittanut sitä, että oppivelvollisuutta olisi laiminlyöty. Kevätlukukaudella ei nimittäin opetettu Iainkaan laulua ja voimistelua, joten muissa aineissa ehdittiin suorittaa opetussuunnitelman mukainen kurssi täydellisesti. Lieköhän Paanasen Mikon laiskanläksymuisto juuri tältä kovatahtiselta keväältä, kun hän kertomansa mukaan istui kerran koululla pitkään opettelemassa ulkoa Vänrikki Stoolin tarinoita. Mielestään hän oli saanut vaikeamman ja pidemmän ulkolukutehtävän kuin muut ja protestoi sitä opettelemalla hyvin vain läksyn alkuosan. Mutta Tyyne-opettajaa ei huiputettukaan, ja niin Mikko pänttäsi säkeitä laiskanläksynä. 16

17 Kolkun koululaiset keväällä Takana vasemmalta: Pentti Rossi, Oiva Kekkonen, Mikko Paananen, Teuvo Vuorikoski, Otto Pursiainen, Hugo Kahelin, Heikki Puranen,?, opettaja Tyyne Jääskeläinen. Edessä vasemmalta: Sirkka Leppänen, Kaisa Puranen, Salli Pasanen, Helka Järveläinen, Sanni Kinnunen, Ilmi Heinäaho ja Elvi Kinnunen. Koulun taas alettua käynnistyi myös opintokerho, jonka merkitys kyläläisten henkisen vireyden ylläpitäjänä korostui juuri vaikeina sota-aikoina. Opettajana koululla oli koko 1940-luvun Tyyne Minkkinen ja veistonopettajana vuosikymmenen lopulle saakka T.E. Jääskeläinen. Nämä kaksi hengenheimolaista avioituivat vuonna 1942 ja jatkoivat niin yhdessä kuin erikseenkin omistautumistaan sydänjuuriaan myöten kylän elämän kehittämiseen. Vaikka T.E muistetaan enemmän tieasioista, ei pidä kuitenkaan unohtaa, että juuri hänen aloitteestaan perustettiin Kolkun opintokerho, jonka toimintaan hän osallistui aktiivisesti. Koulun ovet sulkeutuivat jälleen vuonna 1943 kahdeksi viikoksi kovien pakkasten ja vähien polttopuiden takia sekä 1949 kolmeksi viikoksi tulirokon takia. Edellisenä vuonna oli vaikea influenssaepidemia, jonka takia urheiluloma muuttui tavalliseksi lomaksi. Jatko-opetus oli luvulla epäsäännöllisempää, tarvittiinhan isommat lapset kotitöihin, kun kylän miehet olivat sotarintamalla. Koulun keittolaa hoitivat 40-luvulla Anna Minkkinen, Hilda Puranen, Elvi Kinnunen ja Kaisa Puranen. Vuoden vuosikertomuksessa oli ensimmäisen kerran laskettu koulukeittolassa käytettyjen polttopuiden rahallinen arvo. Kouluhallituksen kiertokirjeessä olevan taulukon mukaisesti laskettuna se oli oppilasta kohti 5,216 m 2 (a 275 mk). Oppilaiden velvollisuus oli tuoda koululle ruokaa tullessaan, eli jokaisen piti osallistua perunoiden, marjojen ja sienten keräämiseen. Koulukeittolaan oli tuotu tuona lukuvuonna mm. perunaa 390 kg, porkkanoita 40 kg, muita juuri- ja vihanneskasveja 26 kg, puolukoita 126 l ja sieniä 35 kg. Vuoden 1946 muistiinpanoista löytyy myös työ- ja harrastustoimintatilasto, jonka mukaan koululaiset olivat melko ahkeraa väkeä. Vapaaehtoistyönä tehtiin saunavastoja 831 kpl, varpuluutia 172 kpl, vispilöitä 90 kpl ja heinäseipäitä 18 kpl. Luita kerättiin 36,5 kg, pulloja 181 kpl, käpyjä 10 hl, lumppuja 21 kg, parkkia 60 kg, koripajua 13 kg, apurehuja kg, marjoja 39211, sieniä 363 kg ja sekalaista (tähkiä + perunoita, ym.) 619 kg. Jätepuitakin kerättiin tuolloin 128 m 3. 17

18 Kotitalousopetusta annettiin jatkoluokille ensimmäisen kerran lukuvuonna Sen jälkeen koululla kävivät kotitalousopettajat Eine Temisevä, Helka Tarvola, Kerttu Kumpulainen ja Kaija Kiiveri pitämässä vuosittain erilaisia kestoltaan noin 10-päiväisiä kursseja niin ruoanlaitosta, leivonnasta kuin säilönnästäkin. Johtokunnan pitkäaikaisen puheenjohtajan Otto Jääskeläisen tilalle tuli vuosikymmenen puolivälissä Kalle Huikari ja taloudenhoitajan Ville Paanasen tilalle Juho Paananen. Lukuvuoden toimintakertomuksessa mainitaan ensimmäisen kerran koulurakennuksen puutteista. Koululla kerrotaan tehdyn pieniä korjauksia - mm. luokkien lattioiden täytteet tarkistettiin ja lattiat maalattiin. Isompiakin töitä oli suunnitteilla: koulurakennuksen ulkoseiniin oli laitettava vuorilaudat ja leikkikenttä kaipasi sorastusta. Koska oppilasmäärä oli kasvanut 55:een, käsityökalustoa oli liian vähän ja se tarvitsi korjausta. Koulukiinteistön kunto oli alkanut rapistua ja sekin kaipasi toimenpiteitä. Myös ulkorakennus oli korjauksen tarpeessa. Pienin korjauksin jatkettiin eteenpäin. Lukuvuoden 1948 alussa Kolkun kansakoulu muuttui supistetusta koulusta täydelliseksi kansakouluksi. Koululle tuli toinen opettaja alakoululaisia varten, ensimmäinen heistä oli Laura Sipilä. Veiston opettajana oli tähän saakka toiminut T.E. Jääskeläinen, nyt hänen tilalleen tuli Artturi Pulkkinen. Koulu oli tästä eteenpäin kaksiopettajainen, jolloin sekä ala- että yläkoululaiset saattoivat opiskella yhtäaikaa. Käsityöluokasta kunnostettiin alaluokka jota käytettiin kuitenkin myös käsityöluokkana. 40-luvulla kylätietä huristeli ensimmäinen kyläläisten oma auto, kun Väinö Kekkonen osti Arisalon vanhan taksin. Keiteleen Osuuskauppa rakensi sota-aikana tien varteen keskelle kylää myymälän, jonka ensimmäinen hoitaja oli Hilkka Partanen. Vuosikymmenen loppupuolella myymälänhoitajaksi tuli nuori Laila Tikkanen (myöhemmin Jääskeläinen), joka sai kokea monia kylän nuorten miesten tekemiä kolttosia. Mutta osasi Laila järjestää niitä takaisinkin päin. Varsinkin Paanasen Mikon kanssa oli jatkuvaa kisailua. Kerran Mikko järjesti Lailalle kylmän kylvyn varaston oven päälle viritetyn vesisangon kanssa, mutta Laila kosti tapauksen tuota pikaa. Kun Mikko oli livistänyt heinäniityltä kaupalle keskellä kiireisintä heinäpoutaa, tuli isä-jussi omakätisesti hakemaan poikaa takaisin työmaalle. Laila järjesti komeroon piiloutuneelle Mikolle hikiset oltavat pitkäksi aikaa jututtamalla ja kahvitsemalla hakumiestä tuntitolkulla. Osuuskaupalle vedettiin Kumpumäeltä kylän ensimmäinen puhelinjohto, ja näin kylä sai ensimmäisen puhelimensa. Sitä tarvittiinkin varsinkin silloin, kun lähdettiin asioimaan synnytyslaitoksella. Veikko Pasasen (Sipukan Veikon) kerrotaan joskus tulleen iltahämärissä kaupalle, jossa oli tuolloin nuorisoa kortinpeluussa. Veikko istui porukkaan mukaan ja pelasi aivan rauhassa pari kierrosta. Sitten hän muisti kertoa asiansakin: Aunelle piti soittaa auto, kun perheenlisäys oli ilmoittanut tulostaan. Opintokerho 1940-luvulla Opintokerhon 20-vuotisjuhlaa vietettiin Kerhohistoriikissa jonka laati ja esitti Arvi Paananen, todettiin jälleen kerhotoiminnan olleen kylän nuorison harrastusten kulmakivi, jolle kaikki muut harrastukset olivat rakentuneet. Jäsenluettelossa oli tuolloin 150 nimeä, joista sota oli verottanut omansa: Otto Huikarin, Jussi Huikarin, Emil Kinnusen, Aate Paanasen, Reino Pursiaisen, Kauko Tikkasen, Kalle Kemppaisen, Reino Järveläisen, Aarne Paanasen ja Toivo Purasen. Opintokerhon johtajana oli koko toisen kymmenvuotiskauden Tyyne Jääskeläinen, jonka merkitys niin kerhon kuin koulun ja koko kylän toiminnassa oli erittäin suuri. Hän korosti henkisen sivistyksen merkitystä vaikeinakin aikoina ja jaksoi valaa kyläläisiin uskoa parempaan tulevaisuuteen sodista huolimatta. Kerhotoiminta jatkui yhtä monipuolisena kuin ennenkin. Tutkintoa varten opiskeltiin ahkerasti, mutta sen lisäksi järjestettiin, joko omalla kylällä tai mm. Viitasaaren kirkolla Viestintalolla juhlia, joissa esitettiin kuoro- ja yksinlaulua, runoja sekä näytelmiä. Tyyne Jääskeläisen sisar Aino Minkkinen ohjasi tanhuja, joita käytiin esittämässä monissa erilaisissa tilaisuuksissa, mm. SVUL:n suurjuhlissa Saarijärvellä vuonna Voimistelu, urheilu ja retkeily olivat nekin osa kyläläisten elämänmenoa. 18

19 Kolkun opintokerho sai uuden kerhojohtajan Arvi Paanasen, ja Tyyne Jääskeläinen nimitettiin opinto-ohjaajaksi. Toiminta jatkui erittäin innokkaana ja vilkkaana painottuen ehkä vieläkin enemmän liikuntaan ja urheiluun kuin aikaisemmin. Vuodelta 1946 on säilynyt lappunen, johon Arvi Paananen on kirjoittanut senhetkiset Kolkun urheiluennätykset: 100m Onni Jääskeläinen 12,0s 400m Kaino Heinäaho 59,6s 1500m Vilho Paananen 4min 42s Pituushyppy Eino Jääskeläinen 5m 53cm Korkeushyppy Eino Jääskeläinen 1m 49cm Seiväshyppy Eino Jääskeläinen 2m 32cm Kolmiloikka Arvi Paananen 10m 8cm Kuulantyöntö Onni Jääskeläinen 10m 43cm Kiekonheitto Arvi Paananen 32m 8cm Keihäänheitto Arvi Paananen 39m 6cm Alhaalla vasemmalta: Veikko Paananen, Eino Jääskeläinen, Erkki Lahti, Arvi Paananen, Tikapuilla Mikko Paananen ja Heikki Puranen. Jo 30-luvulla alkanut pesäpalloharrastus jatkui, ja perinteiset ottelut ukkomiehet vastaan poikamiehet olivat edelleenkin tiukkoja pelejä. Kolkun kyläläiset osallistuivat myös Viitasaaren kirkonkylän läpijuoksuun ja voittivat sen kolme kertaa peräkkäin, löytyiväthän kylältä pitäjän parhaat juoksijat. 40-luvun loppupuolella kunnostautui urheilussa myös Mikko Paananen, joka Jääskeläisen Viljolta ensimmäiset oikeat piikkarinsa saaneena ja Långin Jussin "valmentamana" saavutti hyviä tuloksia mm. korkeushypyssä. Kun Mikko hyppäsi kyläkuntien välisissä kilpailuissa nuorten sarjassa parempia tuloksia kuin aikamiehet, hänen ikänsä käytiin tarkistamassa jopa 19

20 kirkonkirjoista. Nykyisin Paanasen Mikko tunnetaan sekä kylällä että koko Suomessa keihäänheittäjänä, joka on antanut omien hyvien tulostensa ja maaotteluedustustensa lisäksi urheilupanoksensa myös Pauli Nevalan ja Jorma Kinnusen valmentajana. Vaikka Mikko muutti jo 50- luvun alkupuolella Pohjanmaalle, mainittiin Viitasaari usein hänen kotipaikakseen. Kerrankin Pekka Tiilikainen esitteli maaottelua selostaessaan Mikon olevan kotoisin Viitasaarelta, jossa kuului olleen Paanasia enemmän kuin oikeita ihmisiä. Kolkun retkeläisiä eduskunnan rappusilla Vasemmalta: Viljo Jääskeläinen,?, Arvi Paananen, Aarne Paananen, T.E. Jääskeläinen,?, Kirsti Järveläinen,?, Heikki Pasanen,?, Kaisa Puranen, Anna Siekkinen, Aili Pasanen, Kaarina Jääskeläinen,?, Kananen, Laila Tikkanen Pienviljelijäyhdistys 1940-luvulla Sota-aikana pienviljelijäyhdistys toimi epäsäännöllisesti, mutta se yritti kuitenkin kokoontua muutaman kerran vuodessa. Kun rauha vuonna 1944 solmittiin, toiminta alkoi vilkastua. Yhdistys järjesti taas iltamia, jäsenillanviettoja ja kotiuttamisjuhlan sodasta palanneille asemiehille. Kun pellavankasvatus yleistyi, yhdistys hankki kylälle yhteisen Lotta-pellavaloukun. Vuoden 1945 tärkein hankinta lienee ollut siitospässi Teppo, joka asusteli Mäkiahon navetassa. Samana vuonna joulukuussa päätettiin rakentaa kylälle yhteinen kuivaaja ja tehtävä annettiin urakaksi Veikko Paanaselle ja Kusti Vuorikoskelle. Seuraavana syksynä voitiinkin jo pitää yhdistyksen kokous uudella kuivaamolla Suurensuonmäen mäkirinteessä. Kuivaajaan hankittiin kaksi kahdeksan hehtolitran kuivauskaappia. Vuosikymmenen lopulla Kolkun pienviljelijäyhdistys juhli yhdessä Kumpumäen pienviljelijäyhdistyksen kanssa 20-vuotistaivaltaan Kumpumäen Korpisuojassa. 20

21 Herrat ja neidit jatkokurssilaiset Kolkun kansakoululla syksyllä Vasemmalta neuvoja Kaija Kiiveri, Esteri Utriainen, Pentti Pulkkinen, Pentti Kekkonen, Sanni Huikari, Eemeli Kopsa, Kalevi Paananen, Ritva Paananen Kylän elämää 1950-luvulla 1950-Iuku oli kolkkulaisille tärkeä vuosikymmen monestakin syystä. Kyläläiset olivat taas osoittaneet aktiivisuutensa ja pienviljelijäyhdistyksen aloitteesta kylä sai sekä sähkön että puhelinkeskuksen vuonna Asukkaita oli niin paljon, että tarvittiin toinen kauppakin: Lehtolan maalle rakennettiin Leisimon kauppa, jota isännöivät ensimmäisenä Milla ja Kaarlo Paananen. Liikenne tiellä lisääntyi ja kylätien kunnossapito oli kova urakka osakkaille. Sateiden aikana raskas puutavaraliikenne teki tiestä kynnöspeltoa, jonka kuntoon saaminen tuntui sekä osakkaiden rahapussissa että hartioissa. Vaikka tientarvitsijoiden määrän kasvaessa 61:een oli vuonna 1951 tehty uusi yksikköjako, joutuvat osakkaat hevosineen hiekanajoon ja muihin korjaustöihin keväisin ja syksyisin useiksi päiviksi. Ei siis ole ihme, että tietä yritettiin saada ns. paikallistieksi, jolloin hoidosta olisi vastannut kunta. T.E. Jääskeläisellä oli 1950-luvulla toinenkin visio: jos Kolkun kylätie saataisiin yhdistetyksi Pihtiputaan tieverkostoon, se muuttuisi maantieksi ja joutuisi kokonaan valtion hoitoon. Vuonna 1959 päästiinkin kylätien jatkoa Kolkkujoen sillalle rakentamaan. Työ annettiin yksinomaan tiehankkeen osakkaille, jotka mm. luovuttivat noin 2000 runkoa näreitä, asetettavaksi oksineen tierungon alle suon ylityskohtaan. Päälle ajettiin 2000 m 3 hiekkaa ja 1300 m 3 täytemaata. Parhaimmillaan työssä oli kauhakuormaaja, 7-8 kuorma-autoa, 2 traktoria ja 15 miestä. Näreiden ajoaikana oli työmaalla lisäksi 5-6 hevosmiestä. Kolkun koulu koki 1950-luvulla suuria muutoksia. Tyypillistä tälle vuosikymmenelle oli opettajien suuri vaihtuvuus. Alakoululaisia ehti 50-luvulla opettaa kahdeksan eri opettajaa: Martta Ruuska, Raili Sorri, Anja Rissanen, Kirsti Virola, Ulla Lahti, Saara Huikari, Hanna Rauhala ja Eila Lintula. Koska koulurakennuksessa oli yksi perheasunto, joutui alakoulun opettaja, ellei ollut naimisissa yläkoulun opettajan kanssa, vuokraamaan huoneen naapurista Peiposta. Nuoret naisopettajat kiinnostivat kovasti sekä oman kylän että naapurikylien nuoria miehiä. Peipon tupa olikin suosittu kokoontumispaikka, jossa tarinoitiin tai pelattiin korttia yömyöhään. Jos seurustelija tuli autolla kovien pakkasten aikaan, saattoi Peipon tamma joutua vetämään auton käyntiin aamuyöstä. Näin Peipon Viljo muistaa pelastaneensa ainakin Rissasen Anjan sulhaskandidaatin (myöhemmin aviomies), riijuureissun. 21

Taikinan kylän asukkaat

Taikinan kylän asukkaat Taikinan kylän asukkaat 197 Turtiainen Eino ja Liisa (kanttiini) 198 Turtiainen Mikko ja Väinö (veljekset, poikamiehiä) 199 (Vanha tupa) Turtiainen Salomon (Sakkeus) ja Ulla, Juho, Anton, Onni, jatoivo

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA Suomessa LVI yhdistystoiminta alkoi Helsingissä jo 1930 luvulla, jolloin oli perustettu Lämpö-

Lisätiedot

Puutiojärvi 16.1.2014

Puutiojärvi 16.1.2014 Puutiojärvi 16.1.2014 TAULU 1 I Lars Laakkonen, Drg. Torp., s. 1798, k. 17.4.1838 Kuopio Ryönä. Puoliso: 29.7.1827 Riistavesi Hedvig Hämäläinen, s. 1802. Brita Caisa Laakkonen, s. 20.3.1824 Kuopio Ristavesi.

Lisätiedot

1 60.17824 29.48068 4

1 60.17824 29.48068 4 Ino Koordinaattijärjestelmä WGS84 Lähteet: Maanmittauslaitos Karjalan kartat Talojen numerointi perustuu "Kylät kujasineen" -kirjan sivujen 172-173 piirrokseen ja talojen asukkaat s. 169-171 Oiva Uutun,

Lisätiedot

Halssilasta n. 50 vuotta sitten. Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963

Halssilasta n. 50 vuotta sitten. Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963 Halssilasta n. 50 vuotta sitten Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963 TOURULAN KANSAKOULU Alkuajoista V. 1560 Jyväsjärven rannalla Taavettilan tila jaettiin kahden veljeksen kesken ja toisen

Lisätiedot

Puheenjohtaja/ Rahastonhoitaja/ Muut johtokunnan Jäsenten/vap.jäs. Kahvitoimi- Sihteeri Jäsenasiat jäsenet lukumäärä kunta

Puheenjohtaja/ Rahastonhoitaja/ Muut johtokunnan Jäsenten/vap.jäs. Kahvitoimi- Sihteeri Jäsenasiat jäsenet lukumäärä kunta Altian Rajamäen Seniorit 28.9.2007 alk ent. Alkon Rajamäen Eläkeläiset/Historiatiedot keränneet Hilkka Rajala/Pentti Lehtovaara 1 Puheenjohtaja/ Rahastonhoitaja/ Muut johtokunnan Jäsenten/vap.jäs. Kahvitoimi-

Lisätiedot

Kolmannen luokan luokkalehti

Kolmannen luokan luokkalehti Kolmasluokkalainen 5 Pääkirjoitus 6 Sähkökatkos koulussa 8 Lumiluola 10 Erityisopettajan haastattelu 12 Rehtorin haastattelu 14 Maalivahti Miikka Kiprusoff 16 Kuviskerho 18 3. luokan sarjakuvia 3 Kolmasluokkalainen

Lisätiedot

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011 q-toset 6a-luokan lehti numero 2/2011 Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja Kirsi Jokela Mitä koulua kävitte? -Kävin Sorvaston koulua. Millaista siellä oli? -Tosi kivaa. Siellä

Lisätiedot

Sedmigradskyn pientenlastenkoulu ja Marian turvakoti.

Sedmigradskyn pientenlastenkoulu ja Marian turvakoti. VII. Sedmigradskyn pientenlastenkoulu ja Marian turvakoti. Sedmigradskyn pientenlastenkoulun ja Marian turvakodin kertomus vuodelta 191 oli seuraavaa sisällystä: Eräiden yhteensattuneiden asianhaarain

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Kunto-Pirkkojen ennätykset hyväksytään kalenterivuosi-ikäsääntöä noudattaen! KUNTO-PIRKKOJEN YLEISURHEILUENNÄTYKSET

Kunto-Pirkkojen ennätykset hyväksytään kalenterivuosi-ikäsääntöä noudattaen! KUNTO-PIRKKOJEN YLEISURHEILUENNÄTYKSET Kunto-Pirkkojen ennätykset hyväksytään kalenterivuosi-ikäsääntöä noudattaen! KUNTO-PIRKKOJEN YLEISURHEILUENNÄTYKSET Päivitetty: 25.11.2012 Pentti Nieminen Lisäykset ja korjaukset puh. 050-3485607, peetun@luukku.com

Lisätiedot

Haapaveden Yhteiskoulusta 50 vuotta sitten, keväällä 1965 ylioppilaslakin saaneet kokoontuivat Haapaveden lukion vieraina ylioppilasjuhlassa

Haapaveden Yhteiskoulusta 50 vuotta sitten, keväällä 1965 ylioppilaslakin saaneet kokoontuivat Haapaveden lukion vieraina ylioppilasjuhlassa Haapaveden Yhteiskoulusta 50 vuotta sitten, keväällä 1965 ylioppilaslakin saaneet kokoontuivat Haapaveden lukion vieraina ylioppilasjuhlassa 30.5.2015. Riemuylioppilaat 2015 Keväällä 1965 silloisesta Haapaveden

Lisätiedot

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Yleistä Fiskars kyläseuran toiminta tukeutuu yhdistyksen sääntöihin ja vuosittain vahvistettavaan toimintasuunnitelmaan. Toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Kustaa ja Ulriika Tuomolan suvun kolmen polven 170 vuotta 1840-2010

Kustaa ja Ulriika Tuomolan suvun kolmen polven 170 vuotta 1840-2010 Kustaa ja Ulriika Tuomolan suvun kolmen polven 170 vuotta 1840-2010 Vuosi 1840 Venäjän keisarina ja Suomen Suuriruhtinaana on Nikolai I Kantaäitimme Ulriika syntyi Liedossa Vuosi 1842 Kantaisämme Kustaa

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2006

TOIMINTAKERTOMUS 2006 TOIMINTAKERTOMUS 2006 YLEISTÄ Vuosi 2006 oli OuLVI:n 44. toimintavuosi. Vuoden aikana järjestetty toiminta oli edellisten vuosien mukaista.tapahtumissa keskityttiin laatuun ja panostettiin tapahtumaympäristöön

Lisätiedot

Sääntömääräinen syyskokous

Sääntömääräinen syyskokous Sääntömääräinen syyskokous Aika: 28.11.2009 klo 9.00 Paikka: Läsnä: Luontokapinetti Kopan koulu Jorma Kaarto (Viikkolehti), Päivi Erävesi, Ulla Helmisaari, Jari Helmisaari, Arimo Helmisaari, Timo Hämäläinen,

Lisätiedot

Pöljän kotiseutumuseo

Pöljän kotiseutumuseo Pöljän kotiseutumuseo Siilinjärven kunta Nuoriso- ja kulttuuritoimi Esityksessä käytettävät kuvat Pöljän museon valokuvakokoelmasta ja kulttuuritoimen omista tiedostoista ellei toisin mainita. Museon perustaminen

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

OPPILASKUNTA 2012-2013 TOIMINTAKERTOMUS

OPPILASKUNTA 2012-2013 TOIMINTAKERTOMUS OPPILASKUNTA 2012-2013 1. KALEVANKANKAAN KOULUN OPPILASKUNNAN KOKOONPANO JA TEHTÄVÄ Oppilaskuntatoiminta on tärkeä osa Kalevankankaan kouluyhteisöä. Sen tavoitteena on kehittää oppilaiden valmiuksia toimia

Lisätiedot

Oikaristen Sukuseura Ry:n. toimintakertomus 2013

Oikaristen Sukuseura Ry:n. toimintakertomus 2013 Oikaristen Sukuseura Ry:n toimintakertomus 2013 Kuva: Sirpa Heikkinen 2013 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2013 Oikaristen 13-vuotiaan sukuseuran toiminta jatkui edelleen aktiivisena. Seuran

Lisätiedot

Suomen Kirjailijaliiton palkinnot ja palkinnon saajat vuosina 1949-2015

Suomen Kirjailijaliiton palkinnot ja palkinnon saajat vuosina 1949-2015 Suomen Kirjailijaliitto r.y. Sivu 1 (6) Suomen Kirjailijaliiton palkinnot ja palkinnon saajat vuosina 1949-2015 Suomen Kirjailijaliiton tunnustuspalkinto Tunnustuspalkinto on annettu vuodesta 1949 lähtien

Lisätiedot

selitteet_karki_vilho_01.txt Omistaja Tiina Tuominen, puh. 040 825 0606 1 Telkkä 2 Roininen Helvi (Hilta?), Livo 3 Martti Petäjäjärvi

selitteet_karki_vilho_01.txt Omistaja Tiina Tuominen, puh. 040 825 0606 1 Telkkä 2 Roininen Helvi (Hilta?), Livo 3 Martti Petäjäjärvi Omistaja Tiina Tuominen, puh. 040 825 0606 1 Telkkä 2 Roininen Helvi (Hilta?), Livo 3 Martti Petäjäjärvi 4 Martti Petäjäjärvi 5 Neiti Eini Lauronen Lähde: Maila Lauronen 6 Neiti Eini Lauronen Lähde: Maila

Lisätiedot

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT KAUHAJOEN KAUPUNKI SIVISTYSOSASTO KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT TOIMINTAOHJE Sivistyslautakunta 9.6.2010, 92 Päivitys: Sivistyslautakunta 25.5.2011 70 1 Lähtökohta Suomessa vakinaisesti asuvat lapset

Lisätiedot

1 ( 6 ) Lista 2013-06-17. Oulu toimitukset

1 ( 6 ) Lista 2013-06-17. Oulu toimitukset 1 ( 6 ) 1) 2) 3) 4) 5) 6) 7) 8) 9) 10) 11) 12) 13) 14) 15) 16) 17) 18) 19) 20) 21) 22) 23) 24) K1 Ahonen Anna Liisa Oikeudenomistajat K2 Alakiuttu Erkki Juhani K3 Alakiuttu Kalle Johannes K4 Aalto Jorma

Lisätiedot

* Perustettu v. 1946, pj. Vilho Rintala

* Perustettu v. 1946, pj. Vilho Rintala PESÄPALLOJAOSTO 1(5) * Perustettu v. 1946, pj. Vilho Rintala 1933 Pesäpallon ohjaaminen annettiin Heikki Lammin tehtäväksi. 1934 Miehet Osallistuivat piirin B-sarjaan. 1948 Miehet voittivat sarjassaan

Lisätiedot

2. Todettiin kokous laillisesti kokoonkutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Paikalla oli yhteensä 24 henkilöä.

2. Todettiin kokous laillisesti kokoonkutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Paikalla oli yhteensä 24 henkilöä. KASKELAN OMAKOTIYHDISTYS RY SYYSKOKOUS AIKA Maanantai 24.10.2011 klo 18:30 PAIKKA Skomarsin torppa, Hakunila LÄSNÄ (pj) Eila Varis Veikko Saukkonen (siht) Sirkka Luukkanen Reino Raijos Taimi Saloheimo

Lisätiedot

Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s.

Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s. Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s. 1711 Liperin Vaivio, Mustola, k. 29.3.1781 Liperi. Pehr peri

Lisätiedot

Aa Saapuneiden kirjeiden diaarit. Saapuneiden kirjeiden diaari. Ab Lähetettyjen kirjeiden diaarit. Lähetettyjen kirjeiden diaari

Aa Saapuneiden kirjeiden diaarit. Saapuneiden kirjeiden diaari. Ab Lähetettyjen kirjeiden diaarit. Lähetettyjen kirjeiden diaari ARKISTOLUETTELO Kunta/Kuntainliitto Pääsarjan nimike Valkeakosken kaupunki A-E, G, U Arkistonmuodostaja/viranomainen Valkeakosken kansalaiskoulu Hyllyn numero 161-166 Lukumäärä ja laatu Arkistotunnus Asiakirjakokonaisuuden

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 15.2.2002 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 Kulunut vuosi oli kiltamme 37. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin

Lisätiedot

vanhempainyhdistys ry Hallituksen järjestäytymiskokous 07.11.2010

vanhempainyhdistys ry Hallituksen järjestäytymiskokous 07.11.2010 Auran PÖYTÄKIRJA vanhempainyhdistys ry Hallituksen järjestäytymiskokous 07.11.2010 AIKA: Sunnuntai 07.11.2010 klo 18.00-20.20 PAIKKA: Auran yhtenäiskoulun neuvotteluhuone LÄSNÄ: Tero Sahla Satu Rautias-Barnett

Lisätiedot

1970-luku. Kansalliset Vihijärvellä. Heikki Sivill voitti pääsarjan. Äänekosken liikuntapuistosta valmistui mustavalkoinen opetuskartta.

1970-luku. Kansalliset Vihijärvellä. Heikki Sivill voitti pääsarjan. Äänekosken liikuntapuistosta valmistui mustavalkoinen opetuskartta. 1970-luku 1972 Sumiaisten Kunto järjesti Keski-Suomen viestin Syvälahden koululla. Radat suuntautuivat Vintilänvuoren suuntaan. Voittajaksi yöviestissä suunnisti Rajamäen Rykmentti joukkueella Matti Kovanen,

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA Suomen Pitkäkarvakerho ry Deutsch Langhaar Klub Finnland -yhdistyksen vuosikokouksesta 2015

PÖYTÄKIRJA Suomen Pitkäkarvakerho ry Deutsch Langhaar Klub Finnland -yhdistyksen vuosikokouksesta 2015 PÖYTÄKIRJA Suomen Pitkäkarvakerho ry Deutsch Langhaar Klub Finnland -yhdistyksen vuosikokouksesta 2015 Paikka: Wanha Karhunmäki, Lapua Aika: 14.11.2015 1. Kokouksen avaus Hallituksen jäsen Joni Riste avasi

Lisätiedot

Kajaanin Planeetan jäsenlehti Nro 2/201 0

Kajaanin Planeetan jäsenlehti Nro 2/201 0 Kaanin Planeetan jäsenlehti Nro 2/201 0 Tähtitieteellinen yhdistys Kaanin Planeetta ry Julkaisi: Kaanin Planeetta ry Päätoimitta: Jari J.S. Heikkinen Ilmestyminen: Kolme numeroa vuodessa (huhtikuu, elokuu,

Lisätiedot

Kunnan työnvälitystoimisto.

Kunnan työnvälitystoimisto. XX. Kunnan työnvälitystoimisto. Kunnan työnvälitystoimiston johtokunnan antama kertomus vuodelta 1909 l ) oli seuraavansisältöinen: Kunnan työnvälitystoimiston johtokuntaan kuului v. 1909 filosofian Toimiston

Lisätiedot

Aika Tiistai 31.3.2015 klo 18: Toimitupa Murtsikka, Murtomäentie 1003 B

Aika Tiistai 31.3.2015 klo 18: Toimitupa Murtsikka, Murtomäentie 1003 B ETELÄ KAJAANIN KYLÄT RY PÖYTÄKIRJA 1(5) VUOSIKOKOUS 31.3.2015 Aika Tiistai 31.3.2015 klo 18: Paikka Toimitupa Murtsikka, Murtomäentie 1003 B Osallistujat Fordell Pertti Juntunen Raija Kauppinen Esko Kallio

Lisätiedot

Koululaisen arki. Vapaa-aika 2-4 h. Perheen kanssa 3-5 h. Uni 10-11 h. Koulu 4-6 h. Läksyt 30-45 min. Oppilaiden ajankäyttö ja harrastukset Lapua 2014

Koululaisen arki. Vapaa-aika 2-4 h. Perheen kanssa 3-5 h. Uni 10-11 h. Koulu 4-6 h. Läksyt 30-45 min. Oppilaiden ajankäyttö ja harrastukset Lapua 2014 Yhteenveto kyselyn tuloksista Koululaisen arki Ruutuaika Harrastukset Kaverit Leikit Yhdessä tekeminen Ruokailu Kotiaskareet Arjen rutiinit Perheen kanssa 3-5 h Vapaa-aika 2-4 h Uni 10-11 h Läksyt 30-45

Lisätiedot

Maaseutuasiakas vastaava-hanke (Masva-hanke) Maaseutuyritykset tutuksi! tapahtumien raportti

Maaseutuasiakas vastaava-hanke (Masva-hanke) Maaseutuyritykset tutuksi! tapahtumien raportti Maaseutuasiakas vastaava-hanke (Masva-hanke) Maaseutuyritykset tutuksi! tapahtumien raportti Maaseutuyritykset tutuksi-kiertue Kalajoen kaupungin hallinnoima Masva-hanke järjesti marraskuun aikana viiden

Lisätiedot

2. Todettiin kokous laillisesti kokoonkutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

2. Todettiin kokous laillisesti kokoonkutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. KASKELAN OMAKOTIYHDISTYS RY VUOSIKOKOUS AIKA Tiistai 21.5.2013 klo 18.30 PAIKKA LÄSNÄ Skomarsin torppa, Hakunila Markku Loikkanen (pj) Sirkka Luukkanen Marjukka Kallio Markku Kallio Reino Raijos Sirkku

Lisätiedot

Hämeenlinnan Seudun Kalevalaiset Naiset ry 1985 2014 osa 2. 1997-2009

Hämeenlinnan Seudun Kalevalaiset Naiset ry 1985 2014 osa 2. 1997-2009 Hämeenlinnan Seudun Kalevalaiset Naiset ry 1985 2014 osa 2. 1997-2009 Tapahtumia vuosien varrelta Kuvassa Aulangonjärvi ja Lusikkaniemi Anni Liukkala puheenjohtajana 1997 2002 Komeroiden kätköistä -näyttely

Lisätiedot

Tekninen ja ympäristötoimiala

Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut Tekninen ja ympäristötoimiala 6.11.2006 24.11. alkaa kaamos. Aurinko painuu alas Suomen pohjoisimmassa kolkassa, Nuorgamissa noustakseen seuraavan kerran taivaanrantaan

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

Helsingin terveyskeskuksen henkilökunta JHL 015 ry

Helsingin terveyskeskuksen henkilökunta JHL 015 ry Helsingin terveyskeskuksen henkilökunta JHL 015 ry Toimintakertomus vuodelta 2013 Nykytila: Yhdistyksemme jäsenmäärä kasvoi 14.11.1013 lähes kaksinkertaiseksi, kun Helsingin sosiaaliviraston henkilöstö

Lisätiedot

ORIVEDEN SEURAKUNTA KIINTEISTÖ JOHTOKUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2015 SIVU 01/2015. LÄSNÄ AAKULA Kari kirkkoneuvoston varapj.

ORIVEDEN SEURAKUNTA KIINTEISTÖ JOHTOKUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2015 SIVU 01/2015. LÄSNÄ AAKULA Kari kirkkoneuvoston varapj. KIINTEISTÖ JOHTOKUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2015 SIVU 01/2015 AIKA Torstaina 4. kesäkuuta 2015 klo 10-11 PAIKKA Eräjärven seurakuntatalo, Eräjärventie 1553 LÄSNÄ AAKULA Kari kirkkoneuvoston varapj. KOPPANEN Elina

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Tehtävä 1 2 3 4 5 6 7 Vastaus

Tehtävä 1 2 3 4 5 6 7 Vastaus Kenguru Ecolier, vastauslomake Nimi Luokka/Ryhmä Pisteet Kenguruloikka Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Jätä ruutu tyhjäksi, jos

Lisätiedot

Asunto Oy Törninpyörä Satamakatu 11 57130 Savonlinna

Asunto Oy Törninpyörä Satamakatu 11 57130 Savonlinna :n tontti ja naapurit kuva vuodelta 1936. Seurahuone paloi 1949 ja uusi rakennus valmistui 1956. Riitta Rautiainen :n tontin ja rakennukset omisti kauppias Willian Järviö. Vuosina 1889-1016 ranennuksessa

Lisätiedot

syksy 2015 kevät 2014

syksy 2015 kevät 2014 syksy 2015 kevät 2014 Kuva Keimiöltä 2014 /Helmi Neuvonen Vuoden tunnus: Armo tulkoon kaikkien niiden osaksi, jotka rakastavat Herraamme Jeesusta Kristusta, armo ja katoamattomuus. Ef. 6:24 Hyvä NNKY-väki

Lisätiedot

Hei, korjaukset tehty vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan. Ainoastaan maaliskuun ylimääräinen hallituksen kokouspöytäkirjaa ei ole (silloin oli

Hei, korjaukset tehty vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan. Ainoastaan maaliskuun ylimääräinen hallituksen kokouspöytäkirjaa ei ole (silloin oli Hei, korjaukset tehty vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan. Ainoastaan maaliskuun ylimääräinen hallituksen kokouspöytäkirjaa ei ole (silloin oli tilinpäätöksen tarkastus ja alllekirjoitus), Roby oli sihteerinä

Lisätiedot

Linja-autolla matka Kathmandusta Gorkhan kestää 8 tuntia sieltä on vielä kolmen päivävaelluksen matka vuoristoa ylös Laprakin kylään

Linja-autolla matka Kathmandusta Gorkhan kestää 8 tuntia sieltä on vielä kolmen päivävaelluksen matka vuoristoa ylös Laprakin kylään Namaste Les enfants de Laprak on pieni yksityisten ihmisten ylläpitämä avustusjärjestö Ranskassa. He keräävät varoja auttaakseen Laprakin lapsia järjestämällä mm. myyjäisiä ja pitämällä erilaisia Nepal

Lisätiedot

Järjestimme kierrätystorin keväällä ja syksyllä. Maailmanparantajan kahvilaa ei saatu järjestettyä kertaakaan.

Järjestimme kierrätystorin keväällä ja syksyllä. Maailmanparantajan kahvilaa ei saatu järjestettyä kertaakaan. Järvenpään vihreät ry TOIMINTAKERTOMUS 2014 Järvenpään Vihreät ry:n hallitukseen kuuluivat vuonna 2014 Tiia Lintula (puheenjohtaja), Salla Hänninen (varapuheenjohtaja), Katri Kakko, Seija Kareinen (taloudenhoitaja),

Lisätiedot

SAAREN KOULURAKENNUKSIEN VAIHEITA

SAAREN KOULURAKENNUKSIEN VAIHEITA SAAREN KOULURAKENNUKSIEN VAIHEITA 1 SAARENKYLÄN KANSAKOULU PERUSTETAAN v.1902 Päätös kansakoulun perustamisesta Saarenkylään tehtiin kuntakokouksessa 6.3.1901. Pöytäkirjan 3 kuuluu: Saarenkylä erotettiin

Lisätiedot

Tästä se alkoi vuonna 2001 Ensimmäiseksi ilmoitus lehteen. Kokoukseen osallistui 33 musiikinystävää.

Tästä se alkoi vuonna 2001 Ensimmäiseksi ilmoitus lehteen. Kokoukseen osallistui 33 musiikinystävää. 10 vuotta Tästä se alkoi vuonna 2001 Ensimmäiseksi ilmoitus lehteen Kokoukseen osallistui 33 musiikinystävää. Puheenjohtaja Ensimmäisen vuoden (2001) johtokunta: Mauri Meick Sepponen Varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Kuopion Urheiluautoilijoiden historiaa vuosilta 1960 1985

Kuopion Urheiluautoilijoiden historiaa vuosilta 1960 1985 Kuopion Urheiluautoilijoiden historiaa vuosilta 1960 1985 1961 Seuran toiminta on ollut vireää alusta alkaen. Vuonna 1961 seura järjesti ensimmäiset jäärata-ajot Keskuskentällä aivan Kuopion keskustan

Lisätiedot

MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO, LEMIN PAIKALLISYHDISTYS RY

MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO, LEMIN PAIKALLISYHDISTYS RY MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO, LEMIN PAIKALLISYHDISTYS RY Toimintakertomus 2010 Sisältö 1. Toiminnan ydinalueet 1 2. Toiminta 1 2.1 Säännöllinen toiminta 1 2.2 Tapahtumat 1 2.3 Tapahtumia, joihin osallistuimme

Lisätiedot

KESÄLAHDEN MLL 80 VUOTTA

KESÄLAHDEN MLL 80 VUOTTA KESÄLAHDEN MLL 80 VUOTTA Kenraali Mannerheimin Lastensuojeluliiton Kesälahden osasto perustettiin 10.10.1926, Kesälahden kunnanvirastolla. Johtokuntaan valittiin ruustinna Elli Merivirta, rouva Ulla Taivainen,

Lisätiedot

Pm-pilkki 25.3.2012 henkilökohtaiset tulokset

Pm-pilkki 25.3.2012 henkilökohtaiset tulokset Pm-pilkki 25.3.2012 henkilökohtaiset tulokset Nuoret alle 12 v 1. Pasi Autio Saarijärven Kaira 4 495 g Nuoret alle 15 v 1. Erik Pirtala Laukaan Ahvenpojat 5 310 g 2. Tiia Piekäinen Tikkakosken Kalamiehet

Lisätiedot

Kuvia Me haapavetisten tapahtumista vuosilta 2000-2010

Kuvia Me haapavetisten tapahtumista vuosilta 2000-2010 Kuvia Me haapavetisten tapahtumista vuosilta 2000-2010 Me haapavetiset ry:n 20-vuotisjuhlat v.2000 Suomalaisella Klubilla Kunniajäsenet diplomeineen vas. Atso Saajoranta,Tapio Lehtiniemi, Martti Pokela

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Senioripoliisit

Etelä-Pohjanmaan Senioripoliisit Pöytäkirja: Tehty E-P Senioripoliisien kevätkokouksesta Aika: tiistai 15.4.2008 klo 11.00 Paikka: Seinäjoki ABC:n tilat Läsnä: 57 jäsentä, liite osanottajista ohessa. 1 Puheenjohtaja Veli-Jussi Pouttu

Lisätiedot

1. Koulun julkisuuskuva ja toimivuus yleisesti

1. Koulun julkisuuskuva ja toimivuus yleisesti 1 (10) Nurmijärven kunnan 2012 keväällä laatima asiakastyytyväisyyskysely 2., 3. ja 7.luokkalaisten vanhemmille ja huoltajille TULOSTEN ANALYSOINTIA LÄNSIKAAREN KOULU VS. KOKO KUNNAN VASTAAJAT Länsikaaren

Lisätiedot

SUOMENKIELINEN KOULUTUS LUKUVUOSI 2013-2014

SUOMENKIELINEN KOULUTUS LUKUVUOSI 2013-2014 SUOMENKIELINEN KOULUTUS LUKUVUOSI 2013-2014 KOULU: Paraistenseudun koulu KEHITTÄMISSUUNNITELMA KEHITTÄMISKERTOMUS 1. JOHTAJUUS Työn kehittämistä tukevat käytänteet Koulun verkostoituminen ja yhteistyö

Lisätiedot

S E U R A E N N Ä T Y K S E T

S E U R A E N N Ä T Y K S E T S E U R A E N N Ä T Y K S E T Pojat 9 40m 6.20 se, pe Elmer Vauhkonen 2015 30.8. Lapinlahti 60m 8.86 pe Elmer Vauhkonen 2015 12.8. Iisalmi 100m 14.58 pe Elmer Vauhkonen 2015 30.8. Lapinlahti 150m 21.76

Lisätiedot

Kesäkisasäännöt Hyväksytty hallituksen kokouksessa 27.11.2013

Kesäkisasäännöt Hyväksytty hallituksen kokouksessa 27.11.2013 Kesäkisasäännöt Hyväksytty hallituksen kokouksessa 27.11.2013 Järjestelyt Kesäkisoihin ilmoittaudutaan paikan päällä riittävän hyvissä ajoin ennen kutakin lajia. Kisoja järjestävä siirtolapuutarha järjestää

Lisätiedot

K U U L U T U S. Kirkkovaltuuston tarkastettu pöytäkirja on nähtävänä ajalla 14.12.2013-15.01.2014 klo 9-11 ja 11.30-14 kirkkoherranvirastossa.

K U U L U T U S. Kirkkovaltuuston tarkastettu pöytäkirja on nähtävänä ajalla 14.12.2013-15.01.2014 klo 9-11 ja 11.30-14 kirkkoherranvirastossa. K U U L U T U S Suomussalmen seurakunnan kirkkovaltuuston kokous pidetään Suomussalmen kirkon seurakuntasalissa Salmentie 1 89800 Suomussalmi. keskiviikkona 11.12.2013 klo 17. Kokouksen asialuettelo on

Lisätiedot

10.5.2016 kisailut yhteistyössä MLL:n kanssa Kajalassa

10.5.2016 kisailut yhteistyössä MLL:n kanssa Kajalassa 10.5.2016 kisailut yhteistyössä MLL:n kanssa Kajalassa 40m T3 1. Linda Nuotio 16,8 2. Monika Tuomala 16,9 3. Ilona Palokankare 17,0 4. Elina Nikander 19,3 5. Saara Ketola 19,6 6. Adelina Karppinen 21,0

Lisätiedot

SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ. Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito

SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ. Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito Kaamanen Kaamasen kylään on Ivalosta matkaa noin 70 km. Kylässä asuu vajaa 200 kuntalaista, joista ikäihmisiä

Lisätiedot

13. - 14.11.1950, HELSINKI, Olympialaisten kilpailutoimikunta

13. - 14.11.1950, HELSINKI, Olympialaisten kilpailutoimikunta 13. - 14.11.1950, HELSINKI, Olympialaisten kilpailutoimikunta kärpässarja 1. Alvar Vihersalo Popinniemen Ponnistus 2. Oiva Timonen Seinäjoen Urheilijat 3. Tapio Parkkinen Seinäjoen Sisu kärpässarja 1.

Lisätiedot

KINNULAN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA Sivu Kunnanvaltuusto Nro 10/17.11.2011 132

KINNULAN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA Sivu Kunnanvaltuusto Nro 10/17.11.2011 132 Nro 10/17.11.2011 132 Kokousaika 17.11.2011 klo 19.00 19:56 Kokouspaikka Kunnanvirasto, valtuustosali Saapuvilla olleet jäsenet (merkintä, kuka toimi puheenjohtajana) Valtuutettu Paikalla Varajäsen Paikalla

Lisätiedot

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on Lahden Formula K-kerho. Yhdistyksen kotipaikka on Lahden kaupunki ja toiminta-alue Lahden talousalue.

1 Yhdistyksen nimi on Lahden Formula K-kerho. Yhdistyksen kotipaikka on Lahden kaupunki ja toiminta-alue Lahden talousalue. Lahden Formula K-kerhon säännöt Lahden Formula K-kerho r.y. 1 Yhdistyksen nimi on Lahden Formula K-kerho. Yhdistyksen kotipaikka on Lahden kaupunki ja toiminta-alue Lahden talousalue. 2 Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014 VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto Mwanza, Tanzania Nimikkohankeraportti 1/2014 Hankenumero 14106 115 Nyakato Luterilainen Koulutuskeskus perustettiin

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJOIHIN PANTUA Pentti Pulkkinen Kolkun kyläjuhlassa 19.07.2008

PÖYTÄKIRJOIHIN PANTUA Pentti Pulkkinen Kolkun kyläjuhlassa 19.07.2008 PÖYTÄKIRJOIHIN PANTUA Pentti Pulkkinen Kolkun kyläjuhlassa 19.07.2008 Kolkun pienviljelijäyhdistys perustettiin joulukuun 8. päivänä 1928. Kylän elämä oli täysin erilaista kuin tänään. Tuolloin elettiin

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

Puutaloasumisen ihanuus kurjuus?

Puutaloasumisen ihanuus kurjuus? Puutaloasumisen ihanuus kurjuus? Askareita yläkouluille 27.3. 19.9.2015 esillä olevaan Kuopion korttelimuseon näyttelyyn. KORTTELIN KORHOSTEN JA HEIDÄN NAAPURIENSA ESITTELY: Maire Korhonen (o.s. Miettinen)

Lisätiedot

- tuoda esille vanhempien kannanottoja koulua ja kasvatusta koskevissa kysymyksissä

- tuoda esille vanhempien kannanottoja koulua ja kasvatusta koskevissa kysymyksissä Oulun Rajakylän koulun vanhempainyhdistys 1 Yhdistyksen nimi on OULUN RAJAKYLÄN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS ry ja se toimii Rajakylän koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Oulu. 2 Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011

VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011 VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011 Aika: Maanantai 29.8.2011 klo 18.00 Paikka: Vähä-Heikkilän yksikön ruokala Läsnä: Katrine Arbol-Lilleberg (saapui klo 18.35), Mia Enlund, Sanna Ketonen-Oksi,

Lisätiedot

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Lasse Heiskanen Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDENT LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Perusasteen

Lisätiedot

LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN

LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN Uusiutunut lipunnostotilaisuus täytti Pietarinkarin paviljongin ääriään myöten äitienpäivää edeltäneenä lauantaina. - Väkimäärä yllätti järjestäjät! totesi kommodori Timo

Lisätiedot

Nimikkosopimushankkeen raportti 2/2011

Nimikkosopimushankkeen raportti 2/2011 Nimikkosopimushankkeen raportti 2/2011 Maa/alue Hanke Senegal Kirkon koulutyö Hankenumero 13430 Kumppani Raportoija Senegalin Lutherilainen kirkko / ELS Raportoijia: Niokhor Séne (kummityön vastuuhenkilö)

Lisätiedot

Rantapohja-alueen Hirvikoirayhdistys ry:n vuosikokous 2013 1/4

Rantapohja-alueen Hirvikoirayhdistys ry:n vuosikokous 2013 1/4 Rantapohja-alueen Hirvikoirayhdistys ry:n vuosikokous 2013 1/4 Reposelän ampumarata 90910 Kiiminki 25.3.2013 klo 18.00. Pöytäkirja 1. Kokouksen avaus. Yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Heikki Pitkänen

Lisätiedot

Konttimäki-kylistä komein

Konttimäki-kylistä komein Konttimäki-kylistä komein Faktaa kylästä Asukasluku 119 Taloja n.70 Kyläyhdistys toiminut vuodesta 1979 alkaen, alkuun kylätoimikuntana Kyläyhdistyksen jäsenmäärä 136 Konttinetti (konttimaki.suntuubi.com)

Lisätiedot

HISTORIA KIRJASTON SYNTY

HISTORIA KIRJASTON SYNTY HISTORIA KIRJASTON SYNTY Heinäveden ensimmäinen kirkkoherra Karl Gustav Wargentin toi ensi kerran kirjastoasian esille Heinäveden pitäjäkokouksessa 11.3.1860, jolloin pitäjään perustettiin lainakirjasto.

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003 KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 19.02.2004 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003 Kulunut vuosi oli kiltamme 39. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin

Lisätiedot

Isonkyrön kunnan perusopetus

Isonkyrön kunnan perusopetus Isonkyrön kunnan perusopetus Isonkyrön perusopetus, kerhotoiminta 2015-2016 Isonkyrön kunnan peruskoulut järjestävät kerhotoimintaa opetushallituksen myöntämän valtionavustuksen turvin. Tähän lehtiseen

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

Hämeenlinna 19. lokakuuta 2012. Solaris-lomalla Kajaanissa 10.-15.9.2012

Hämeenlinna 19. lokakuuta 2012. Solaris-lomalla Kajaanissa 10.-15.9.2012 Hämeenlinna 19. lokakuuta 2012 Solaris-lomalla Kajaanissa 10.-15.9.2012 28 eläkeläisopettajaa (osa ystäviä) oli liikunnallisella virkistyslomalla Hotelli Kajaanissa. Matkat taitettiin rautateitse, invavaunut

Lisätiedot

2 Kokouksen puheenjohtajaksi kutsuttiin Janne Halunen ja sihteeriksi Henri Kinnunen.

2 Kokouksen puheenjohtajaksi kutsuttiin Janne Halunen ja sihteeriksi Henri Kinnunen. Kempeleen Metsästys- ja Kennelyhdistys r.y. PÖYTÄKIRJA Asia Vuosikokous Aika 28.03.2014 klo 18.30. Paikka Läsnä Kempeleen Kunnanvaltuustosali 23 osallistujaa. Liite1 1 Janne Halunen avasi kokouksen klo18:38

Lisätiedot

Sukuseura Nuikka kokoontuu ensimmäiseen sääntömääräiseen varsinaiseen sukukokoukseen. Sukuseura Nuikka ry sukukokouksen työjärjestys ohessa.

Sukuseura Nuikka kokoontuu ensimmäiseen sääntömääräiseen varsinaiseen sukukokoukseen. Sukuseura Nuikka ry sukukokouksen työjärjestys ohessa. SUKUSEURA NUIKKA Sukukokous KOKOUSKUTSU Sukuseura Nuikka ry:n Varsinainen sukukokous 18.8.2012 klo 14.00 Porvoon seurakuntien PELLINGIN KURSSIKESKUS Jivikintie 18 07370 Pellinki Sukuseura Nuikka kokoontuu

Lisätiedot

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa.

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa. TOIMINTAKERTOMUS 2015 YLEISTÄ Metsäkansan kyläyhdistyksen toiminta vuonna 2015 oli aktiivista. Vuotta värittivät erityisesti hyvin onnistuneet tapahtumat ja kyläyhdistyksen saama positiivinen huomio. Yhdistys

Lisätiedot

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Hyvinvoinnin puolesta Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Johtava lasten liikuttaja Missio Edistää lasten sekä nuorten terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia liikunnan avulla Yli

Lisätiedot

69. KESKI-SUOMEN MAAKUNTAVIESTI 21.2.2016 ÄÄNEKOSKI 69. KESKI-SUOMEN MAAKUNTAVIESTI 21.2.2016 - ÄÄNEKOSKI OSUUSTULOKSET OSUUSTULOKSET 1.

69. KESKI-SUOMEN MAAKUNTAVIESTI 21.2.2016 ÄÄNEKOSKI 69. KESKI-SUOMEN MAAKUNTAVIESTI 21.2.2016 - ÄÄNEKOSKI OSUUSTULOKSET OSUUSTULOKSET 1. 69. KESKI-SUOMEN MAAKUNTAVIESTI 21.2.2016 ÄÄNEKOSKI OSUUSTULOKSET OSUUSTULOKSET 1.OSUUS 1 48 JOUTSA-1 Räsänen Veli-Matti 22.56,8 2 6 SAARIJÄRVI-1 Vertanen Olli 22.59,1 3 3 JYVÄSKYLÄ-1 Mikkonen Tomi 23.04,8

Lisätiedot

TUL:N MESTARUUSKILPAILUT 13. 14.4.1930 VIIPURISSA Talikkalan Toverit

TUL:N MESTARUUSKILPAILUT 13. 14.4.1930 VIIPURISSA Talikkalan Toverit TUL:N MESTARUUSKILPAILUT 13. 14.4.1930 VIIPURISSA Talikkalan Toverit 50 kg 66.5 kg 1. Uuno Tuovinen Kouvolan Pojat 1. Erkki Mela Talikkalan Toverit 2. Ossi Mäki Tampereen Yritys 2. Usko Ronkanen Hki Työväen

Lisätiedot

Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet.

Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet. TOIMINTASÄÄNNÖT 1(6) I Seuran nimi, kotipaikka ja tarkoitus Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet. 1 2 Seuran kotipaikka on Porin kaupunki Länsi-Suomen läänissä

Lisätiedot

Entisajan vaatteissa. Tehtävät koululle

Entisajan vaatteissa. Tehtävät koululle Entisajan vaatteissa Tehtävät koululle Työpajassa tutustutaan arkipukeutumiseen 1900-luvun alussa. Keski-Suomi sijaitsee itäisen ja läntisen kulttuurialueen rajalla, mikä on johtanut kulttuuripiirteiden

Lisätiedot

Tästä se alkoi Tiinan talli. 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina

Tästä se alkoi Tiinan talli. 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina Tästä se alkoi Tiinan talli 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina 2 Tässä se kauan odotettu kirjoitus, mitä joskus vuosia sitten lupasin ja itse asiassa jo aloitinkin. Eli mistä kaikki alkoi. Vuosi -85

Lisätiedot

VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTON TOIMINTAKERTOMUS 2015. VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTO Myllyjärventie 1 74200 Vieremä. Hyväksytty 26.11.2015

VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTON TOIMINTAKERTOMUS 2015. VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTO Myllyjärventie 1 74200 Vieremä. Hyväksytty 26.11.2015 VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTO Myllyjärventie 1 74200 Vieremä VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTON TOIMINTAKERTOMUS 2015 Hyväksytty 26.11.2015 LIITTEET 1. Yhteystietoluettelo 2. Vanhusneuvoston esite TARKOITUS Vanhusneuvoston

Lisätiedot

Tuusulan Metallityöväen ammattiosaston toimintakertomus vuodelta 2008

Tuusulan Metallityöväen ammattiosaston toimintakertomus vuodelta 2008 Tuusulan Metallityöväen ammattiosaston toimintakertomus vuodelta 2008 YLEISTÄ Vuosi 2008 oli Tuusulan Metallityöväen ammattiosaston 32. toimintavuosi. Ammattiosastomme toiminta on ollut jälleen kuluneena

Lisätiedot