Puheenjohtajan tervehdys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Puheenjohtajan tervehdys"

Transkriptio

1 Puheenjohtajan tervehdys Viialan Viri viettää 100-vuotisjuhlavuottaan. Vaikka urheilu tunnetusti pidentää ikää ja parantaa elämänlaatua, ei perustajajäseniä ole enää pitkään aikaan ollut joukossamme. Tämän historiikin sivuille on koottu tuokiokuvia muutamien jäsentemme elämästä. Hyvä lukija, jokainen viriläinen olisi ansainnut esittelyn ja tilaisuuden muistojensa kertomiseen. Seuramme Viialan Viri tarjoaa harrastusmahdollisuuksia kahdeksassa eri jaostossa. Vuonna 2005 toiminnassa ovat olleet hiihto-, koripallo-, verkkomailapallo-, tanssi-, kuntourheilu-, rullaluistelu-, voimailu- ja pesäpallojaostot, joiden tavoitteena on saada eri ikäisiä ihmisiä liikkeelle ja huolehtimaan kunnostaan yhdessä tai yksittäin. Voimavaramme on jäsenistö, useat seuratyölle vihkiytyneet ihmiset. Heillä on runsaasti pyyteetöntä energiaa, tahtoa ja osaamista viedä seuraamme toisellekin vuosisadalle. Näin on siitäkin huolimatta, vaikka viime vuosina yleinen innokkuus yhdistystoimintaan on jossain määrin laimentunut. Syitä ovat ainakin lisääntyneet tehokkuuden vaatimukset ja tarpeet yksityisyyteen. Vapaa-ajan harrastuksista on silti runsauden pulaa. Yhteenkuuluvuuden tarve on silti meillä jokaisella. Liikkuminen hyvässä seurassa parantaa jaksamistamme kasvaneessa kiireessäkin. Säännöllinen kuntourheilu ja nykyisin mainostettu terveysliikunta antavat fyysisyyden hoidon lisäksi tunnetta elämän hallinnasta. Seuratoiminnan kautta syntyy monesti myös pitkäaikaisia tuttavuus- ja ystävyyssuhteita. 1

2 Vireä liikkuminen vähentää myös terveydenhuoltomenoja. Juuri tätä terveysliikunnan yhteiskunnallista merkitystä mulle kaikki heti tänne asenteella varustetut päättäjät pyrkivät puheillaan vähättelemään ja mitätöimään. Kiitän ja kunnioitan kaikkia Viialan Virin toiminnassa mukana olleita ja olevia, jotka olette 100 vuoden aikana tehneet mahdolliseksi tämän juhlavuoden vieton. Merkittävää on myös se, että yhä on urheiluseuratyötä arvostavia tukijoita. Lämpimät kiitokset kaikille teille yhteisöille, jotka olette tukeneet meitä vuosien varrella ja nyt tämän julkaisun toteuttamisessa. Toivon ja uskon, että Teitä löytyy myös tulevaisuudessa. Jani Hevonoja Viialan Virin puheenjohtaja Kunnanjohtajan tervehdys Maineikkaan viialalaisen urheiluseuran Viialan Virin 100-vuotishistoriikki on valmis ja antaa lukijalleen mahdollisuuden uppoutua toviksi jos toiseksikin monivaiheisen historian pyörteisiin. On ilahduttavaa, että Virin piirissä on ollut intoa historiikin kirjoittamiseen ja sen kautta osoittaa arvostusta aiempien sukupolvien työlle. Menneinä vuosikymmeninä olosuhteet olivat vallan toisenlaiset kuin tämän päivän tietoyhteiskunnassa. Intoa ja talkoohenkeä on kuitenkin riittänyt monipuolisen toiminnan tarjoamiseen ja kuntalaisten liikuttamiseen. Kunnan tehtävänä liikunta- ja urheilutoiminnassa tämän päivän Suomessa on ensisijaisesti luoda edellytyksiä kuntalaisten liikunnalle kehittämällä paikallista ja alueellista yhteistyötä sekä terveyttä edistävää liikuntaa. Kunnan tehtävänä on myös tukea kansalaistoimintaa tarjoamalla liikuntapaikkoja sekä järjestämällä liikuntaa. 2

3 Viialan liikunta- ja urheilupaikat ovat kunnan pieneen kokoon nähden hyvällä tasolla. Koulujen yhteydessä sijaitsevat palloiluhalli, liikuntasali ja voimistelusali sekä erillinen voimailusali-painisali tarjoavat hyvät puitteet sisäliikunnan harjoittamiseen luvulla täydellisesti uudistettu Viialan urheilukenttä erinomaisine suorituspaikkoineen ja nurmikenttineen tarjoaa hyvät edellytykset yleisurheiluun ja jalkapalloon. Monipuolinen pallokenttäalue koulujen välissä tarjoaa mahdollisuuksia monenlaisiin pallopeleihin pesäpallosta tennikseen, talvella luisteluun ja jääkiekkoon. Pieni kuntoratakin kunnassa on ja uusi suunnitteilla. Kuntoradan puutetta korvaa onneksi hyvä kevyen liikenteen verkosto, joka mahdollistaa turvallisen liikkumisen kävellen, juosten, rullaluistellen ja pyöräillen. Käytännössä varsinaisen liikunta- ja urheilutoiminnan järjestäminen jää paljolti seurojen tehtäväksi. Osaltaan Viialan Virillä on ollut suuri merkitys kuntalaisten liikuttajana. Kunta ja Viri ovat olleet ja ovat edelleen tärkeitä yhteistyökumppaneita ja yhteistoiminta on aina sujunut mallikkaasti. Toivotan historiikin lukijoille antoisaa aikamatkaa! Jaana Karrimaa, kunnanjohtaja Aakea muistellen Aake Piirto, urheilun monitoimimies, on poissa. Seuramme satavuotisen historian aikana on suuri harrastajamäärä toiminut erilaisissa urheiluseuran toimintaa tukevissa tehtävissä. Aake Piirto oli kuitenkin 1960, 1970 ja 1980-luvulla se henkilö, jonka toiminta tällöin oli kaikkein näkyvintä. Aika ajoin Aaken työpäivä venähti ylipitkäksi, kun hän suunnitteli seuran toimintoja tai oli nuorten urheiluharjoituksissa vetäjänä kentällä. Lukemattomat ovat harjoitukset, kilpailut, talkoot, seuran juhlatilaisuudet ja jouk 3

4 kueiden kokoamiset, joista hän tapansa mukaan kantoi suurimman taakan jaoston tai johtokunnan tukemana. Hän oli ikään kuin seuran palkaton toiminnanjohtaja ja reilun urheiluhengen ilmentymä. Jatkosodasta palattuaan Aake suoritti metsäteknikon tutkinnon Nikkarilassa ja työpaikka löytyi sattumalta Viialassa. Kauppaneuvos Arvi Kilpinen, jonka syntymästä tänä vuonna tuli kuluneeksi 100 vuotta, pestasi nuoren metsäteknikon v töihin Viiala-yhtiöön. Muutto Pohjanmaalta tänne Hämeeseen oli suuri muutos Aaken ja hänen vaimonsa Armin elämässä, mutta he viihtyivät täällä erittäin hyvin. Viialaan he juurtuivat ja tässä vaikutti suuresti molempien positiivinen asenne ja toimeliaisuus. Tämä havaittiin paikkakunnalla ja pian Aake vedettiin mukaan moniin vapaa-ajan toimintoihin ja luottamustehtäviin. Jo vuonna 1948 hänet valittiin Virin puheenjohtajaksi. Sittemmin hän toimi 16 vuotta kunnanvaltuutettuna, liikuntalautakunnan jäsenenä 23 vuotta ja Virin puheenjohtajana seitsemän vuotta. Virin johtokunnassa Aake toimi yhteensä yli 30 vuotta ja tämän lisäksi hän oli kirkkovaltuustossa, reserviupseereissa, Lionseissa, Tampereen metsäteknikoissa ja Hämeen piirin yleisurheilujaostossa. Vuosien varrella hän sai useita kunniamainintoja kuten Virin kunniapuheenjohtaja, Kunnon Kuntalainen 2002 ja Viialan plussaneuvos. Elämänsä aikana hän sai useita kunniakirjoja ja merkkejä. Näistä hän arvosti korkeimmalle SUL:n kultaisen ansiomerkin. Tammenlehvä sotaveteraanin tunnuksena merkitsi myös Aakelle paljon. Metsäteknikon työssä hän joutui liikkumaan paljon ja tämä ammatti sopikin hänelle hyvin, sillä jo nuoruudessaan hän oli saanut liikuntakärpäsen piston kotipitäjässään Kurikassa. Kurikan Ryhdin riveissä hän oli tietysti harrastanut Etelä-Pohjanmaan tapaan pesäpalloa ja yleisurheilua. Urheiluseuratoiminnan hän koki miellyttävänä vastapainona leipätyölle. Hän piti puuhailusta nuorten kanssa. Se oli samalla rentouttavaa ja kasvattavaa. Aaken vaikutus näkyi myös siinä, kun 1960-luvulla Viristä nousi useita huippu-urheilijoita, lähellä huippua olevia ja piirin parhaimmistoon kuuluvia nuoria. Hyvien tulosten lisäksi Aake osasi antaa arvoa nuorison urheiluharrastukselle ja kasvatukselle. Me uskomme urheiluun oli Aaken tunnuslause, joka kulki hänen mukanaan läpi koko elämän. 4

5 On kai luonnollista, että Aake välillä innostui muistelemaan vanhoja hyviä aikoja kuten Virin kesäkisoja 1962, jolloin Viialan urheilukentällä oli 4500 katsojaa odottamassa, että Pentti Nikula tekee seiväshypyssä uuden maailmanennätyksen. Ennätystä ei kuitenkaan tullut eikä Nikula edes voittanut, sillä Viialan Virin omat pojat Risto Ankio ja Timo Koskela veivät kaksi kärkisijaa. Vaikka ennätystä ei saavutettu, oli kilpailun tulos ainakin seuran taloudelle merkittävä. Kun Viialassa järjestettiin kesällä yhteistyössä Pyryn kanssa yleisurheilukilpailuja ja talvella pururadalla hiihtokilpailuja, oli Aaken tehtävä hankkia tänne sellaisia urheilijoita, jotka myös vetäisivät katsomoon yleisöä. Näissä hankinnoissa hän onnistui erinomaisesti. Aaken harras toivomus oli, että nuoret voisivat urheilla saman lipun alla, jotta urheilun keskusjärjestöt yhdistyisivät. Viialassa tämä toive on paikallistasolla toteutunutkin, kun Virin ja Pyryn yleisurheilu toimii nyt erikoisseuran Viialan Valtin nimissä. Tämä oli Aakelle mieluisaa samoin kuin se, että Haihunkosken urheilukenttä uudistettiin ajan vaatimuksia vastaavaksi. Eläkepäivinä Aake nähtiin ahkerana lenkkeilijänä ja kuntoilijana. Vaikka viimeisinä vuosina askel alkoi painaa, säilyi liikunta sauvakävelyn muodossa Aaken elämässä loppuun asti. Aake Piirto oli syntynyt Kurikassa ja saapui viimeiselle maaliviivalle Viialassa Urheilun monitoimimies on poissa, mutta muisto urheilun esikuvana säilyy kauan. Artturi Pälvimaa 5

6 Perinteisellä tyylillä Matti Hevonoja Haastattelimme Seppo Hietarannan kannassa Matti Hevonojaa. Sen lisäksi, että hän on ollut Viialan Virin aktiivinen toimihenkilö, hiihtojaoston puheenjohtaja luvuilla, on hän hoitanut terveyttään liikkumalla koko ikänsä. Hän on esimerkillään ja toiminnallaan innostanut myös muita liikkumaan. Matti Hevonoja keskustelee mielellään urheilusta. Tosin, kun hänen omia saavutuksiaan kysellään, vaatimatonta miestä naurattaa ja melkeinpä hän kiusaantuu, kun eikä halua nostaa itseään esille. Silti parin tunnin haastattelussa saatiin paljon tietoa kirjattua, jota kaikkea me nuoremman polven viriläiset emme ilman perimätietoa voikaan tietää. Matti Hevonoja on ollut urheilumies pienestä koulupojasta lähtien. Hänen vanhimmat veljensä olivat kilpailleet, hiihtäneet ja juosseet suojeluskunnan kilpailuissa, hänelle luontevaa oli liittyä sotilaspoikiin. Sotilaspoikien toiminta oli aktiivista Viialassakin sodan aikaan. Viialan osaston hiihtoviestijoukkueella paras tulos alueellisessa viestissä oli toinen sija ja Matti Hevonoja oli yksi joukkueen hiihtäjistä. Viri ei sota-aikaan kilpailuja järjestänyt. Hiihdonohjauksen Matti Hevonoja aloitti sotilaspojissa. Järjestö myös koulutti nuoria ohjaajiksi. Hänellä onkin muistissa vahvasti mieleen jäänyt sattumus sota-ajalta, kun matkalta hiihdonneuvojakurssille Heinolaan. Junassa konduktööri kysyi kulkulupaa, jota ei sitten löytynytkään. Viialan kansanhuoltopäällikkö ei ollut huomannut sitä luovuttaa. Luvattomasta matkasta seurasi ankara kuulustelu ja puhuttelu konduktöörin vaunussa. Sen suurempaa rangaistusta ei kuitenkaan tullut ja matka komennukselle sai jatkua. 6

7 Kun sotilaspoikatoiminta sotien jälkeen loppui, Matti Hevonoja lähti Viialan Virin toimintaan mukaan. Sodan jälkeen talvella hiihdettiin ja keväällä oli murtomaajuoksuja. Matti muistaa jotain, innostuu ja nousee pöydästä. Näytän teille yhden hauskan jutun. Hän tuo pöytään 17. toukokuuta 1945 ilmestyneen Toijalan Sanomat lehden, jossa on urheilu-uutinen Virin murtomaajuoksukilpailut. Tekstissä on kohta, jossa mainitaan: Pula-ajan johdosta ei valitettavasti läheskään kaikilla kilpailijoilla ollut urheilupukimia, mutta hyvin kävi juoksu paljain jaloinkin. Tulosluettelossa miesten alle 18- vuotiaiden kahden kilometrin voittaja on Matti Hevonoja ajalla Nuorena miehenä ja yleisessä sarjassa Matti Hevonoja hiihti Virin joukkueessa useat Hämeen Viestit ja Viiala-Toijala-viestit. Ennen hiihdettiin palokunnantalolta Hirsikankaan kautta, ratakin ylitettiin ja mentiin ns. Kiinanmuurin ohi Toijalaan ja takaisin. Toisinaan oli niin vähän lunta, että hiihtämään pääsi vasta Mustilan talon jälkeen. Junkkarin reitti tuli käyttöön vasta myöhemmin. Matti Hevonojan pitkäaikainen työnantajansa Viiala Yhtiöt järjesti myös urheilutapahtumia. Esimerkiksi talvisin oli hiihtoa, kesäisin tennistä ja suunnistusta halukkaille. Matti Hevonoja osallistui hiihtoihin ja suunnistuksiin. Tehtaiden välisissä kilpailuissa hän oli mukana vielä veteraanisarjoissakin. Sen verran Matti Hevonoja saavutuksiaan kehaisee, että kisojen oltua Salpausselällä Lahdessa, viimeisessä laskussa ennen stadionia olevan j-mutkan lasku onnistui kaatumatta. Matti Hevonoja muistelee myös aikaa jolloin Aake Piirto oli seurajohtaja. Hän sanoo, että Piirrolla oli tärkeää, että seurassa on paljon toimintaa, hänellä oli hyvät suhteet moneen paikkaan ja hän osasi junailla asiat. Piirto valvoi rahan kiertoa tarkasti ja hankki tukijoita. Samaan aikaan hän kannusti kokoajan hankkimaan toiminnalle uusia varainhankintamuotoja, ettei seuran säästöjä tarvitsisi käyttää. Piirto oli vahvasti mukana esimerkiksi Viialan Puistohiihtojen järjestelyissä ja pohjalaisena hän neuvotteli luontevasti pohjalaiset huiput, esimerkiksi Juha Miedon paikalle. Sitten myöhemmin alettiin järjestää yhdessä Pyryn kanssa Viialan Hiihtoja ja lapsille Hippo -hiihtoja. 7

8 Mukana Kumpula -Hölkän järjestämisessä Matti Hevonoja on ollut Kumpula -Hölkän toimitsijatehtävissä lähes joka vuosi hölkän alkuajoista saakka. Vain pari hölkkää on jäänyt väliin. - Siitä se alkoi, kun olin hiihtojaoston puheenjohtaja ja 1980-luvun alussa suunniteltiin Härmän Sepon kanssa toimintaa kesäkaudelle. Elettiin hölkkäinnostukseen aikaa, hölkkäkilpailut olivat suosittuja ja lähes joka kylässä oli oma tapahtumansa. Seppo Hietaranta kaivelee arkistoja ja tuloksia ihmetellään. Ensimmäisen hölkän järjesti Virin hiihtojaosto ja osanottajia oli 46. Seuraavana vuonna osallistujamäärä nousi 70 hölkkääjään. Huomattavaa oli, että oman kylän väkeä oli paljon enemmän kuin kauempaa tulleita. Vieläkin suurempaa paikallisten innostusta odotimme, sillä isot yhtiöt, esimerkiksi Schauman ja Viialan Nahkatehdas olisivat maksaneet henkilöstönsä osallistumismaksut. Osanottajamäärällisesti tapahtuman huippu saavutettiin vuonna Silloin Pirkanmaan Sanomat tuki tapahtumaa isoin ilmoituksin ja mukaan saatiin 88 osallistujaa. Vuonna 1990 ennen laman alkua osallistujamäärä oli 80, analysoi Matti Hevonoja tuloksia. Viialan seurakunnan myötämielisyyttä ja tukea tapahtumaa kohtaan Matti Hevonoja haluaa korostaa erityisesti. Kirkkoherra Arvi Kuoppala ampui ensimmäisen hölkän lähtölaukauksen ja sanoi olevansa aina halukas ampumaan lähtölaukauksen. Lähtölaukausta varten aseen virittänyt Virin lähettäjä Alfons Polakowsky otti starttipistoolin hylsyn talteen ja teki siitä pienen seinätaulun, joka on ollut Kumpulan seinällä. Seurakunnan kanssa ongelmia ei ole ollut koskaan niin kuin ei naapureiden ja alueen maanomistajienkaan. 8

9 Ainoa asia jota olemme toivoneet, on toiset peseytymistilat Kumpulan saunalle. Nykyisin ihmisillä, kun on kiire pois heti hölkän jälkeen miesten ja naisten pesuvuorot tahtovat aiheuttaa joskus kitkaa. Erilliset pesutilat saunarakennuksessa mahdollistaisivat yhteisen saunomisen paremmin. Kilpaurheilijoiden osallistumisestakin on monia muistoja. Ylipitkistä sauvarullaluisteluretkistäkin tunnettu Jari Koistinen oli aiemmin kova juoksija. Hän oli saanut vuonna 1990 kiertopalkintoonsa toisen kiinnityksen. Vuoden 1991 hölkästä Koistinen lähti hakemaan kiertopalkintoa omakseen. Kävikin niin, että Ylöjärven Tapio Anttila voitti kilpailun ja jätti ennakkosuosikki Koistisen kakkoseksi. Koistisen kokema pettymys on varmaan voimakkain, mitä hölkässä on ollut. Kerran mukana oli myös Pauli Kiuru, kun hänen teräsmiesuransa oli alussa. Ennen hölkkää Kiuru soitteli ja kyseli tapahtumasta. Hän kertoi, että kilpailu sopisi hyvin hänen harjoitusohjelmaansa ja hän haluaisi tulla juoksemaan. Mieleenpainuvaa oli myös Kiurun pyyntö, että josko hänen juoksunsa voitaisiin kuitata ilman osallistumismaksua, matkakorvauksia tai muita palkkioita hän ei halunnut. Jani Hevonoja 9

10 Kiitokset Railille Urheiluseuran toiminnasta yleisö saa yleensä kuvan vain lehtien uutisoimista tuloksista, voitoista ja ennätyksistä, mutta vanhaa vertausta käyttäen tämä on yksinomaan jäävuoren huippu. Taustalle jäävät paitsi lukemattomat harjoitukset, leirit, varainhankinnan mittaamaton talkootyö sekä seuran emäntien avokas työ urheilijoiden ruokahuollossa. Tämä tarina on kiitos Virin kaikille emännille sekä perheenäideille, jotka ovat osallistuneet kilpailuissa, leireillä, talkoissa ja seuran juhlissa ruoanlaittoon, makkaranpaistoon, mehun keittämiseen tai eväiden tekemiseen urheilijoille. Parhaimman kiitoksen ansaitsee Viitasen Raili, joka toimi Virin emäntänä vuosina ja on edelleen valmis auttamaan, jos apua tarvitaan. Haastattelussa muistelimme, ketkä kaikki ovat olleet mukana keittiön puolella. Mervi Rasi (nykyinen seuran emäntä), Helvi Härmä, Seija Hukki, Kirsti Kallioinen, Armi Piirto ja Heli Seppälä ainakin tulivat mieleen. Lyhyempiä komennuksia on kyllä tullut useille muillekin viriläis -lasten äideille, koska urheilu vie mukanaan koko perheen. Monet Railin muistelot liittyivät luvulla Virin majaan, joka palveli talvisin hiihtoretkien päätepisteenä ja kesällä seuran leiripaikkana ja juhannusjuhlien pitopaikkana. Talvella tarjottiin hiihtäjille majalla mehua ja makkaraa ja suoritukset kirjattiin vihkoon majan kuistilla. Kuten muistamme, ei majalla ollut sähköä, ei kaivoa, ei tietä eikä saunaa, joten olosuhteet olivat vaatimattomat nykymittapuun mukaan. Itse rakennus oli järeää hirttä ja seuran omalla talkootyössä rakennettu ja maisema korkean kallion laella parasta, mitä Viialasta löytyy. Talvella oli majalle jaettu päivystysvuorot. Vuorollaan jokainen sai päivystäjän repun, jossa kuljetettiin majalle makkarat ja mehut hiihtämällä. Kesällä maja palveli seuran leiripaikkana ja taas oli kaikki tarvikkeet tuotava Sarkkilan kautta kantamalla. Raili kertoo, että jos leirillä loppui maito, otti Korpisen Into polkupyörän ja haki lisää maitoa Viialan keskustasta. 10

11 Muutamina vuosina seura piti majalla juhannusjuhlia, joissa tietysti oli ohjelmaa, tarjoilua ja tanssia. Majan vieressä oli pieni itse rakennettu tanssilava, joka oli käytössä. Muutaman kerran juhannusjuhlilla järjestettiin myös missikilpailut. Idea lienee lähtöisin Tepon Erkiltä, joka kuulemma sai kantaa missiehdokkaita lavalla sylissään, koska korkokengät olisivat uponneet pehmeään maaperään. Ennen Tarpian Suunnan perustamista Virissä oli vireää suunnistusta ja kilpailuja järjestettiin Viialassa ja lähikunnissa. Kun suunnistajia saattoi olla satamäärin, oli myös ruokaa hankittava riittävästi. Tarvikkeita kuljetettiin paikalle Serkolan kuorma-autolla ja keittoa keitettiin talon muuripadassa kilpailupaikalla. Seuran hiihtoperinteisiin kuului vuosikymmenet Toijala-Viiala viestikilpailu, jossa huoltopaikka oli yleensä nahkatehtaan saunalla. Kesällä järjestettiin urheilukentällä kansalliset yleisurheilukilpailut, joissa kisaravintolasta vastasi tietysti Raili tukijoukkoineen. Virin pikkujouluja on perinteisesti järjestetty itsenäisyyspäivänä yhdessä Viialan Naisvoimistelijoiden kanssa. Alkuvaiheessa aikuisten juhlapaikkana oli seurahuone, jota Viri ja Pyry ylläpitivät, ja myöhemmin Hirvialhon koulu. Tarjoilusta vastasi Raili, kuinkas muuten. Kumpula-hölkässä, jota on järjestetty 20 vuotta, on Raili ollut Mehu -Maijana reitin varrella ja tarjonnut juoksijoille mehua vuosikaudet. Raili Viitanen on saanut Viriltä mittavasta työstään urheilun hyväksi kultaisen ansiomerkin. Me kaikki viriläiset kiitämme! Kalervo Rekola 11

12 Viisikymmentä vuotta Virissä Oma urheiluinnostukseni sai alkunsa kansakoulupoikana Lapin koululla 1950-luvulla. Koulun miesopettajana toimi silloin Into Korpinen, joka varmaan sai urheilukipinän syttymään satojen tyttöjen poikien ja poikien harrastuksiin 1950 ja 1960-luvulla. Suurin ja rakkain urheilulajini on aina ollut yleisurheilu ja niinpä urheilukenttä tuli minulle tutuksi jo 10-vuotiaasta lähtien. Tuohon aikaan suorituspaikkojen vaatimustaso ei ollut korkea. Purukasa riitti korkeushypyssä ja pikajuoksussa lähtöteline kaivettiin hiilimurskaan. Tämän lisäksi raivasin kotipihaan oman seiväshyppyradan ja äidin pyykkiseiväs vastasi nykyistä lasikuitua. Niemen Tapanin puusepänverstaalta roudasin säkkikaupalla kutterin lastuja alastulopaikan pehmikkeeksi. Omat saavutukseni eivät olleet huimaavia. Koska olin yleensä joukosta pienin ja hitain, ei kolmiotteluissa (pituus, kuula, 100 m) tullut menestystä, koska viimeistään kuulantyönnössä hävisin metrikaupalla. Mukavaa oli kuitenkin olla mukana. Kannustavaa oli myös saada Virin verkkapuku ja päästä kilpailemaan kotikunnan ulkopuolelle. Varhaisin muistoni kilpauralta oli Tampereen Pyynikiltä, kun pikkupoikana unohdin verryttelyhousuni pukukoppiin. Onneksi Piirron Aake sai ne hankittua jollakin keinolla takaisin, ettei urheilu-urani katkennut heti alkuunsa. Toinen muistikuvani urheiluharrastuksista on 1960-luvulta urheilukentän seiväshyppypaikalta takasuoralla. Kenttämestarina toiminut Järvisen Pauli ajoi ruohonleikkurilla rippikelloni palasiksi. Jotain myönteistäkin sentään saavutin, kun terässeipäällä ylitin 320 senttiä. Lasikuitua en oppinut oikein taivuttamaan kuten 1960-luvun ikätoverini Sinersalon Timo ja Laitisen Risto. Talviaikaan 1960-luvulla pelasin innolla Virissä lentopalloa ja raahasin monet vuodet verkkoa ja palloja repussani keskuskoululle harjoituksiin. 12

13 Opiskelu ja työ ottivat oman aikansa 1960-luvun lopussa ja 1970 luvun alussa, mutta palattuani takaisin Viialaan olen toiminut useita vuosia Virin johtokunnassa ja puheenjohtajana Mieliin painuvaa on ollut todeta, että vielä löytyy urheiluhenkeä ja yhteistyökykyä sekä valmiutta uhrata omaa aikaa urheilun ja nuorten hyväksi. Tämä on tullut esiin esimerkiksi seuran talkootyössä, jota on tehty ainakin seuraavissa projekteissa: paperinkeräykset, muovijätteiden keräys ja paalaus, koivuntaimien ja pajujen istutus, risusavotat, tienvarsien siivous, inventaarit, kisaveikkaukset, heinätyöt, maalaukset, mainosten jakelu, makkaranmyynti, rakennustyöt kunniakierrosten juokseminen jne. Tämän ansiosta seuran talous on ollut aina hyvällä mallilla. Puheenjohtajakauteeni osui myös Virin retkeilymajan myynti. Kohokohtia seuratoimintani ajalta löytyy kaksi. Lasten juoksukarnevaalien perustaminen 1980-luvulla. Urheilukentällä järjestettiin pienimuotoiset olympialaiset, joissa vuotiaat lapset pääsivät juoksemaan pikajuoksua urheiluseuraan katsomatta. Hankkeen toisena isänä oli Olavi Lahdensivu, mutta äidistä ei ole tietoa. Jokainen juoksija sai kisassa palkinnon ja ryntäys kentälle oli niin suuri, että palkintoja piti hakea lisää Siwasta ja toimitsijat olivat paniikissa, kun suosio yllätti järjestäjät. Tämä oli kuitenkin tärkeä avaus, sillä urheilija urheilee itselleen. Ei hänen tarvitse urheilla urheiluseuralle tai sponsorille. Avainasemassa ovat vanhemmat ja lasten kaverit. Virissä ei ole koskaan kyselty kentällä, että kuulutko seuraan. Kaikki ovat saaneet tulla mukaan. Toinen kohokohta urallani oli osallistuminen Helsingissä Suomen Suurkisoihin 1990 Virin joukkueen johtajana. Ryhmäämme kuului noin 50 leiriläistä. Leiriydyimme teltoissa Vermon raviradan maastossa, vierailimme Linnanmäellä ja marssimme läpi Helsingin Kaisaniemen juhlakentälle. Taas kerran havaitsin, että mukanaolo on paljon mukavampaa kuin poissaolo. Suurkisat jäivätkin lajinsa viimeisiksi SVUL:n lopettaessa toimintansa. Nyt Virin rivijäsenenä toivotan Virille vireitä vuosia uudelle vuosisadalle. Kalervo Rekola 13

14 Rastilta rastille Arvo Mikkonen on pitkän tien puurtaja, kansainvälisen tason suunnistaja, hiihtäjä ja hiihtosuunnistaja. Hän on syntynyt , jota nuorekkaasta veteraanista ei ensi näkemältä uskoisi. Arvo ja puolisonsa Tuula asuvat omakotitalossa Viialan Heinäsuon Ämmänojantiellä. Arvo Mikkosella merkittäviä urheilusuorituksia Viriä edustaen ovat esimerkiksi osallistuminen Hämeen maakuntaviestin ensimmäisen kerran 16-vuotiaana vuonna 1950 ja toistaiseksi viimeisen kerran Valkeakoskella vuonna km:n piirin mestaruushiihtojen pronssimitalikin on vuodelta Viriläisenä joukkuesuorituksena arvokkain on vuoden 1962 Jukolan Viestin sijoitus. Virin joukkue oli 20:s. Saavutus kestää yhä nykyäänkin kansainvälistä vertailua. Arvo Mikkosen harrastamista viriläis -lajeista eksoottisin lienee jalkapallo, jota pelattiin vielä 1960-luvulla.. Takana on myös useita aktiivisia vuosia muussakin seuratyössä. Hän ollut Virin johtokunnassa, johtanut puhetta hiihtojaostossa ja jäänyt vuonna 1973 toimintansa päättäneen suunnistusjaoston viimeiseksi puheenjohtajaksi. Ihmisenä Arvo Mikkonen on avoin, seurallinen, rohkea oman tiensä kulkija. Omanarvontuntoisesti hän sanoo mielipiteensä eikä pyri aina miellyttämäänkään. Kaikessa on mukana suunnitelmallisuus, analyyttisyys, innostus ja voimakas tahto viedä loppuun aloitetut projektit. Eipä ihme, kun mies on eläkkeellä oleva rakennusmestari. Aito tunne ja herkkyys ovat mukana. Tukena ja mukana on puoliso Tuula. Yhteisiä avioliittovuosia on takana 10 ja yhdessäoloa yhteensä 25 vuotta. Kun puhutaan urheilusta, elävää tarinaa Arvolla riittää. Kotona palkinnot ja huomionosoitukset ovat esillä. Mitaleihin, vaaseihin, pokaaleihin ja muihin tunnustuksiin liittyy runsaasti tuntoja, joista lähes kaikista omistajallaan olisi tarina kerrottavana. Paljon on muistoja monista tutuksi tulleista ihmisistä, jotka ovat osallistuneet tapah 14

15 tumiin, joista palkinnot ovat peräisin. Lukuisat ystävät, monet urheilun kautta syntyneet ihmissuhteet, ovat keskeinen tekijä, joka edelleen saa Arvon kiertämään kilpailuja niin Euroopassa kuin muuallakin maailmassa. - Jos olisin ollut järkevä, olisin alkanut rakentaa taloja ja rikastunut. Olisin senkin osannut. Urheilusta en ole hyötynyt penniäkään, pohtii Arvo muttei kadu hetkeäkään Kanadassa veteraanien MM-suunnistuksissa 2005 Arvo ja Tuula ovat hetki sitten palanneet Kanadasta veteraanien MM-suunnistuksista. Tarpian Suuntaa suunnistuksessa edustava Arvo on juossut 70-vuotiaiden sarjassa kahdeksanneksi. Kisat käytiin osana urheilijan World Games: ia. Aikaisemmin mitalejakin kansainvälisistä kisoista on tullut. Esimerkiksi H55-sarjan MM-kulta Unkarissa, jonka hän otti vuonna MM-kultaa on tullut myös Venäjältä vuonna 1999 hiihtosuunnistuksessa, samoin vuonna 2004 Kuopiossa. - Kisaviikon alussa käytiin alkukarsinnat ensin, joista lauantain finaaliin pääsi 30. Itse oli karsintojen jälkeen 10:s. Miehet 70 -sarjan finaali suunnistettiin 135 kilometrin päässä Edmontonista, ja siihen lähdettiin käännetyssä järjestyksessä. - Maasto oli erittäin vaativaa. Yksi nainen huusi, Can you help me?. Minä ajattelin ensin että en neuvo, mutta hän rupesi itkemään. Niinpä neuvoin ja menihän siinä aikaa. Koin, että tehtäväni on auttaa, Mikkonen kertoo. Kymmenen rastin finaalirata oli pituudeltaan 4,29 kilometriä. - Voitto meni ruotsalaiselle Kjell Perssonille. Sveitsiläinen oli toinen, ja viimevuotinen maailmanmestari oli kolmas, hänkin Ruotsista. - Voittajan aika oli Kakkonen jäi siitä vain viisi sekuntia. Arvo Mikkonen uskoo, että ilman lukuisia hakuja hänellä olisi ollut mahdollisuudet korkeammallekin. Kisavireyteen ja suoritukseen vaikutti myös aikaa vienyt matkustelu majoituksen ja kisaky 15

16 län välillä. Autoilua kertyi 1000 kilometriä ja alle kaksi vuorokautta ennen kilpailua sattui uhkaava onnettomuus. Mikkosten ja heidän kanssaan samassa autossa matkustaneen kangasalalaisen pariskunnan 400 km:n Kalliovuorille suunnatun automatkan keskeytti kolari. 150 kilometrin ajon jälkeen seurue törmäsi tielle loikanneeseen hirveen ja auto romuttui. - Menimme sitten läheiseen taloon soittamaan poliisia paikalle. Talon emäntä kutsui sisään, keitti kahvit. Autoimme häntä mustikoiden perkauksessa, kun se oli rouvalta jäänyt kesken. Tuntui, että hän piti meistä, kun hän alkoi lähdettyämme itkeä. Poliisi auttoi ystävällisesti uuden vuokra-auton saamiseksi. Lopulta päästiin majoitukseen ja vuoteeseen. Eikä varmaan ole häpeällistä kertoa, että kyllähän siinä nukkumaan mennessä itku tuli, kun ymmärsi miten pienestä selviytymisessä oli kyse, sanoo Arvo hiljaa. Viialan pururata Viialan nykyinen pururata on Uotilan tilan maalla Alkkulan kylässä. Tämän liikuntapaikan valmistumisen Arvo Mikkonen laskee yhdeksi suurimmista saavutuksistaan kuntoilun hyväksi. - Kun pururataa ei kylässä ollut moni puhui, että täytyisi koota porukka, että talkoilla se tehtäisiin. Kuuntelin puheita aikani ja ajattelin, ettei sellaista porukkaa tule, ellen sitä kokoa. Ryhdyin työhön. Tilan omistajan agronomi Lyyli Uotilan kanssa neuvottelin luvan raivata uran pururadalle. Nahkatehtaalta oli luvattu traktori käyttöömme. Purutkin piti järjestyä läheiseltä vehnämyllyltä ja Uotilan talosta oli hevonenkin lainaksi. - Rupesin sitten kyselemään talkooväkeä. Olihan moni sanonut, että pitäisi koota porukka. Kun sitten kysyin jokaista yksittäin, samat miehet sanoivat edelleen, että pitäisi koota porukka. Selitin, että olin sitä kokoamassa, mutta silti he toistelivat, että pitäisi koota oikein sellainen porukka. 16

17 - Jostain syystä talkooporukkaa ei syntynyt, mutten jäänyt ihmettelemäänkään. Ryhdyin töihin. Oli kesä vuonna Päivisin työskentelin Kuljun moottoritietyömaalla valvojana. Kolme viikkoa joka päivä olin vapaa-aikani pururataa tekemässä. Tuli aika ajaa purua metsään. Maaniityn Esa oli traktorikuskina. Näytin paikan minne purut saa kipata. Siitä sitten Uotilan hevosella ajoin ne maastoon ja levittelin polulle. - Pururata kelpasi muillekin. Väkeä kävi lenkillä monestakin seurasta. Pyysin, että Reijo Vadèn keräisi kolehdin urheiluväeltä kiitoskukkien hankkimiseksi Uotilan emännälle. Olihan rata Uotilan maalla eikä hevosen lainastakaan vuokraa pyydetty. Jonkin ajan kuluttua Vadèn ilmoitti, ettei lahjoituksia tullut. Pyysin sitten häntä kirjoittamaan kiitoskirjoituksen Viiala Lehteen. Sen hän tekikin. - Seppo Paananen, joka oli Virin johtokunnassa kysyi, että saisinko hankittua pururadalle valotkin. Mustakallion Antti Nahkatehtaalta lupasi, että valaisimet puusta puuhun voisivat järjestyä. Niitä valoja ei sitten koskaan ehditty pistää paikalleen. Pururadan perusparantaminen sai uuden käänteen, kun kunta päätti lähteä mukaan. Arvo Mikkosen panosta radan luojana ei hänen mielestään tunnuttu huomiotavan. Tietokaan asiasta ei kulkenut Arvon odottamalla tavalla. - Seuraavana keväänä luin Viialan Lehdestä uutisen, kunnan urheilulautakunta rakentaa pururadan. Ratahan oli jo tehty! - Loukkaannuin enkä mennyt sinne talkoisiin. Kunnan traktori mylläsi metsässä lenkkiä. Rakennustöiden jälkeen radalla oli syvät traktorin renkaiden painamat urat ja 200 metriä pitkä puruton osuus. Kuulin sitten myöhemmin Uotilan vävyltä Heikkilän Kaukolta, että kunnan puolesta Olavi Lahdensivu ja Aake Piirto olivat käyneet sopimassa asian rakennustöistä. Minulle ei asiasta oltu kerrottu. Meni siinä vähäksi aikaa välit lautakunnassa ja kanssani Virin johtokunnassa istuneen Aake Piirronkin kanssa. - Työskentelin sittemmin mittapomona Viialan Keskuskatua parannettaessa. Kunnansihteeri Virtaselle ehdotin, että voisikohan pois ajettavaa maata kuljettaa Uotilan pu 17

18 ruradalle. Maa-aines olisi ollut sopivaa siihen, mutkien suoristamiseen ja muotoiluun. Ei sopinut hänelle. Maat kaadettiin kilometriä kauemmaksi Käppilän kaatopaikalle. Arvo Mikkonen näkee edelleen Viialan pururadan kehityskelpoisena. Kaatamalla 100 tiettyä puuta maastosta reitistä saataisiin toimiva. Hän kertoo jutelleensa alueen omistajan maanviljelijä Kauko Heikkilän kanssa asiasta. Arvo Mikkosen mukaan sopimukseen puiden kaatamisesta maanomistajan kanssa pääsisi. Taimelan nappulahiihdot Vaikka Arvo Mikkonen on ollut aktiiviurheilija, aikaa on ollut myös Viialan lasten urheilulle. Asuessaan Taimelassa hän päätti pitää alle kouluikäisille lapsille omat kilpailut. Kaikki kouluikäisethän saivat ainakin koulussa mahdollisuuden kilpailemiseen. Arvo Mikkonen keksi Taimelan hiihdot. Arvolla oli ollut tapana myös kiertää talosta taloon ja markkinoida suunnistusta nuorille ja heidän vanhemmilleen. Aidolla ja innostuneella persoonallaan hän sai myytyä lajin monille, joista hän sitten myös huolehti kuljetellen harjoituksiin ja kilpailuihin pitkin maakuntia Tippa -Renuineen. Suunnistuksesta tuli monelle pitkäaikainen harrastus. Pyyteetöntä työtä, omaa urheilua ja autoilua Loviisasta Viialaan ja Viialasta Loviisaan. Työmaat olivat siellä missä Lohjan atomitietä tehtiin. Ehkäpä kylän lapsista huolehtimisesta kertoo myös se, että Arvon omat lapset ovat myöhemmin huomauttaneet, ettei isä juuri koskaan ehtinyt olemaan kotona heidän seuranaan. Halusta jakaa liikunnan iloa lapsille saivat siis alkunsa Taimelan hiihdot, Viialan kunnan nappulahiihtojen edeltäjä. 18

19 - Puhuin hiihtokilpailuideasta Artturi Pälvimaalle, joka innostui. Lasten kanssa hiihdettiin yhdessä kilpalatu läheiselle pellolle. Kilpailukeskus oli sitten Pälvimaan autotallissa. Juttelin asiasta Viiala Lehden päätoimittajalle Pentti Kokollekin, joka kiinnostui kovasti. Hän pisti lehteensä etusivulle, että laskiaistiistaina on avoimet hiihdot Taimelan takapihalla, sarjat tytöille ja pojille 4-,5-,6-,7-, ja 8-vuotiaat, palkinnot jokaiselle, huoltaja kotoa. - Kerjäsin palkintoja yrittäjiltä. Esko Taustilakin sanoi, että tottakai järjestyy ja lappoi hyllystään lahjaksi runsaasti esineitä. Poikien voittajille saatiin Viialan Montrealista viisi jääkiekkomailaa. Kauppias Tynkkynen antoi karkkeja, joita sitten silloisen vaimoni kanssa pussitettiin. - Menin sitten myös Aamulehteen Orvo Anttilan puheille, rohkea kun olen. Kerroin, mitä olen järjestämässä ja kysyin saisinko viirejä latujen merkiksi. Anttilan mielestä suureen kisaan viirit kuuluivat, joten asia järjestyi. Hiihdoissa järjestys säilyi, kun poliisi Pekka Aronen lähetti lapset ladulle 10 sekunnin välein. Sääntönä oli, että kaatuneen hiihtäjän sai huoltaja nostaa, mutta työntäminen oli kielletty. Vaimon kanssa tarjottiin sitten hiihtäjille mehua. Kilpailu televisioitiin Arvo Mikkosen vinkistä TV2:n Kamera kiertää ohjelmaan, joten tapahtuman seuraaminen oli mahdollista myös kotosalla. Suuntana Italia Mikkosella on edelleen suunta kohti kansainvälisiä kisoja. Harjoittelu jatkuu ohjelmoituna. Enää ei suunnitelmassa ole parituntisia sulanmaanhiihtolenkkejä elokuisella heinäpellolla. Toisin oli vuonna Sen aikaisilla opeilla tuli miesten yleisen sarjan pm -pronssia viidellä kympillä vuonna 1960 ja Hämeenlinnassa käydyissä Suomen B-mestaruushiihdoissa 16: s sija samana talvena. Kalevi Laurila oli voittaja. - Nyt tavoitteena ovat veteraanien MM-hiihdot Italiassa. Nykyisin harjoitustunteja tulee 500 vuodessa. Esimerkiksi viimetalvisesta määrästä osan, jos muuttaa kilomet 19

20 reiksi selviää, että viime hiihtoa kertyi yli 1300 kilometriä, josta luistelutyylillä 1100 kilometriä. Ehkei sitä enempää 70-vuotias mies voikaan harjoitella, kun koko talven on useita kilpailuja kuukaudessa niin sileän kuin myös hiihtosuunnistuksen matkoilla. Vuodelta 2005 kansallisen tason hiihdon saavutuksista paras on M70 sarjan pronssin kolmen kilometrin matkalta. - Ei ollut Cezaa ja latu liipalla, joten suksi ei toiminut. Voitettiin kuitenkin joukkuekultaa Tampereen Yritykselle, kertoo Arvo, joka ei voinut edustaa kisassa Viialan Viriä, sillä veteraaniurheiluliiton jäsenyyttä ei oltu ajoissa hoidettu kuntoon. Tulevaisuuden visioissa on myös yleisurheilun kilpakävelyn. Testeissä viiden ja puolen minuutin kilometrin kävelyvauhdin ylläpito on onnistunut, mutta Arvo Mikkosen mielestä vauhtia pitäisi vielä saada lisää, että radalla viiden km:n matkalla voi menestyä. Kävelytesteistä puhuessaan myös Viialan uusi urheilukenttä saa kehuja ja kiitosta. Ei liene mahdotonta, että Haihunkosken urheilukentällä viialalainen veteraani tekee sarjassaan vielä kansainvälisen tason tuloksen. Arvokkain palkinto Keväällä Virin hiihtokauden päätöskaronkka pidettiin Mikkosten kotona. Silloin joku kysyi, mikä on palkinnoista kaikkein arvokkain. Sitä Arvo Mikkonen on sittemmin miettinyt. Veteraanien maailmanmestari hakee vaasin ja ojentaa tutkittavakseni. Yllättävää, palkinnon on myöntänyt Viialan kunta ja taustalla tietenkin poliittinen päätös. Hän uskoo kunnallispolitiikassa toimineen Aake Piirron vaikuttaneen sen myöntämiseen. Kyseessä on Viialan kunnan raittiin urheilijan palkinto vuodelta

21 - Vaikka välillä riitelimmekin Piirron kanssa, hän oli kuitenkin hieno mies. Kun aloitin opinnot teknillisessä koulussa tarvitsin lainaa, josta mainitsin hänelle. Hän tuki minua lähtemällä omasta aloitteestaan takaajakseni yhdessä opettaja Into Korpisen kanssa. - Mieleen tulee, että palkintoon voi liittyä suurempaakin symboliikkaa. Raittiin urheilijan palkinnon kun voisi Arvo Mikkoselle nytkin myöntää. Siihen kuluneet 20 täysraitista vuotta edellyttäisivät. Sen jälkeen ei ole tullut tarpeeksi hyvää syytä juomiseen, kuten hän sanoo ja jatkaa, että 1970-luvun taitteessa sekä 1980-luvun alussa oli muutama vuosi, jolloin alkoholia kului runsaastikin. - Jäin leskeksi vuonna Surun seurauksesta alkoholin käyttö lisääntyi paljon. Yhdellä urheilumatkalla sitten vähän ennen raitistumistani eräs kaveri sanoi: Ellet lopeta juomista, sulla Arvo ei ole kohta enää yhtään kaveria. Tuonakaan aikana urheilu ei Arvo Mikkoselta loppunut. Myös tierakennusurakoiden valvojan työt TVH:lla hoituivat. Viimein pelko elämän ajautumisesta sivuraiteille pysäytti. Raittiuspäätös syntyi. Muiden kohtuulliseen alkoholinkäyttöön suvaitsevasti suhtautuva mies vaikuttaa tyytyväiseltä elämäänsä. Myös johdatuksen läsnäoloa hän monesti pohtii, ajatellessaan menestyksen tai koettelevien tappioitten hetkiä. Jani Hevonoja 21

22 Yleisurheilumiehen mietteitä Muuttaessamme Toijalasta Viialaan kesän 1981 lopulla oli luonnollista jatkaa Toijalan Urheilijoissa tapahtunutta urheiluseuratoimintaa. Joku tiesi kertoa, että Piirron Aake olisi tällainen toimijahahmo Viialan Virissä, johon voisi ottaa yhteyttä. Niinpä sovimme tapaamisen ja siitä se alkoi ensin rivijäsenenä erilaisissa yleisurheilun toimitsijatehtävissä ja välillä kilpailtiin itsekin seuran mestaruuskisoissa. Toiminta yleisurheilujaostossa oli vilkasta ja tehtäviä riitti. Silloinen jaoston puheenjohtaja Aallon Seppo joutui yhä enemmän satsaamaan omiin työtehtäviinsä ja näin minulle tarjottiin yleisurheilujaoston puheenjohtajan paikkaa alkavaksi vuoden 1990 alusta, jonka sitten otin vastaan Kalervo Rekolan ehdotuksen pohjalta. Aika oli Virin yleisurheilun kannalta huippuaikaa sitten legendaaristen seiväsmiestemme. Jari Näkin jo nuorissa alkanut menestys huipentui kymmenottelussa miesten yleisen sarjan Suomen mestaruuteen, lisäksi tuli myös hopeaa. Kolmen yleisurheilujaoston vetovuoden jälkeen v.1993 siirryin valmennusvaliokuntaan, joka oli Virin eri lajien valmennusta koordinoiva ja yhteistyötä tekevä elin. Nuorten yleisurheilujuniorien ns. sisulisäikäisten menestys sen sijaan oli melko lailla aallonpohjassa. Siihen aikaan oltiin tyytyväisiä kun saatiin yksikin kilpailija piirin yleisurheilun hallikisoissa finaaliin eli kahdeksan parhaan joukkoon. Pari vuotta valmennusvaliokunnassa ehdin toimia, kun eteen tuli vaativa haaste. Seuran puheenjohtajuus oli tarjolla ja tulossa oli vaativa vuosi 1995, jolloin Viri täyttäisi 90 vuotta. Otin tehtävän vastaan tietoisena, että vuodesta tulisi vaativa ja työntäyteinen kaikkine juhlavalmisteluineen ja historiikin tekoineen. Kevääseen osui myös aina säännöllisin välein esiin pulpahtava Virin ja Pyryn yhdistyminen tai päällekkäisten toimintojen jakaminen. Aika ei vielä silloinkaan ollut asialle kypsä, mutta asia eteni ihmisten mielissä, joka johti sitten myöhemmin Virin ja Pyryn myötämielisellä avulla uuden, vain yleisurheiluun erikoistuneen seuran, Viialan Valtin perustamiseen Viialaan. 22

23 Kuuden puheenjohtajavuoden aikana saimme aikaan melkoisen nousun sisulisäikäisten yleisurheilussa. Piirinmestaruuskisoissa mitalien määrä lähti vahvaan nousuun yltäen jopa 15 kappaleen vuositasolle asti, tämä kaikki innostavien vetäjien ja ohjaajien avustuksella. Saatiinpa edustajia myös nuorten SM-kisoihin ja menestystäkin tuli jopa kultaisia mitaleja. Liekö myös kehittämällämme Tähtikisa - järjestelmällä ollut osuutta, jossa pm -tason kisoihin osallistumisesta sekä menestymisestä sai pisteitä, jotka kauden päätteeksi laskettiin yhteen. Näiden mukaan nuoret saivat urheiluvälineiden ja -varusteiden hankintaan oikeuttavia palkintoja. Matkan varrella oli myös kehitelty uutta, perustettu kilpatanssiin erikoistunut tanssijaosto vuonna 1993 sekä pesäpallojaosto vuonna 1995, joissa kummassakin saatiin aikaan nopeasti laajamittaista toimintaa sekä kilpailullistakin menestystä. Nähtiinpä Viialassa suomensarjan pesäpallo-ottelu Hämeenlinna vastaan Helsinki, jonka Hämeenlinna voitti jaksoin 2-1. Viimeisimpiä uusia avauksia on voimailujaosto joka aloitti vuonna Laji on ollut seuralle menestys kuudella SM-tason mitalilla voimanostossa ja penkkipunnerruksessa. Mieleenpainuvimpana tapahtumana on jäänyt mieleen osallistumismäärältään yli nuoren SVUL:n Suomen Suurkisat Helsingissä vuonna 1990, jossa Virin suurkisajoukkue lippuineen pääsi marssimaan Hämeen joukkueen kärjessä halki Helsingin keskustan. Myös seuran omat jokakeväiset Kumpula-leirit ovat olleet mieleenpainuvia tapahtumia erilaisine ohjelmanumeroineen. Yhteiskunnallista vaikuttamista harjoitettiin olemalla mukana Viialan urheilukentän perusparannuksen valmistelussa sekä asian läpiviemisessä kunnan päättävissä elimissä. Asia oli sikäli merkittävä, että Viialassa oltiin jättämässä yleisurheilun suorituspaikat kokonaan pois kentän kunnostusohjelmasta. Urheiluväki sekä liikuntamyönteiset henkilöt muista järjestöistä saivat kuitenkin yhdistettyä voimansa. Kovan työn ja väännön jälkeen kenttä kunnostettiin nykyajan vaatimuksia vastaavaksi kestopinnoitteiseksi urheilukentäksi, josta tulee olemaan hyötyä pitkälle tulevaisuuteen. Uuden kentän avajaisjuhlaa vietettiin kesällä Viriläisistä erityisen maininnan tässä asiassa ansaitsee Jani Hevonojan asian hyväksi tekemä sitkeä ja tinkimätön 23

24 työ. Tämä oli hyvä näyttö siitä, että vakaalla tahdolla on mentävissä vaikka läpi harmaan kiven. Uusi yleisurheiluseura Valtti on saanut hyvän alun myös uuden kentän muodossa. Yleisurheilun harrastajamääräkin on kentän käytön suhteen ylittänyt reilusti odotuksemme. Tämä on hyvä pohja josta luodaan uusi nousu Viialan yleisurheilulle. Esa Mäkinen Kevyttä rautaa Loppuvuodesta 1998 kysynnän johdosta oli Virissä voimailujaostolle tilaus. Perustamista pönkitti Virin liittymisaikeet Suomen Voimanostoliiton jäseneksi, jotta Viriä voitiin edustaa voimanosto- ja penkkipunnerrus-kilpailuissa. Aluksi jaoston puheenjohtajana toimi Marko Haikka, viimevuodet aktiivikilpailija Heikki Mäkinen. Vuoden 1999 alusta Viri oli täysivaltainen Suomen voimanostoliiton ( SVNL ) jäsen joka kuuluu Kansainvälisen Urheiluliiton alaisuuteen. Tämä tarkoittaa tiettyjä säädöksiä ja niiden noudattamista. Yhtenä kohtana on doping-testaus jota suoritetaan aivan normaalisti kuten muissakin lajeissa. Tämä siis Kansainvälisen Voimanostoliiton ( IPF ) alaisuudessa olevilla jäsenmailla. Voimanostosta Monesti lajiin kunnolla perehtymättömät muodostavat osin virheellistä kuvaa voimanostourheilusta sekoittaen kilpailevan maailmanlaajuisen liiton WPC:n alaisuudessa Suomessa toimivan järjestön FPO:n kilpailu-jutut ja metodit. Tämän luvulla perustetun FPO:n ( Finnish Powerlifting Organisation ) kisoissa eroavat 24

25 säännökset varusteista ja kilpailu suorituksista, eikä doping-testien pitäminen lukeudu mukaan toimintaan. Edellä esiteltyihin liittymättä on olemassa myös pelkkää raakaa voimaa suosivia kisoja, joissa ei käytetä mitään nostoa helpottavia varusteita. Niitä järjestää lähinnä Raw Power ry, joka on oma lukunsa. Lisäksi moni sekoittaa voimanoston ja painonnoston keskenään, jotka ovat kumpikin täysin omia, itsenäisiä urheilumuotoja. Voimanostossa järjestetään virallisina mestaruuskisoina yhteistuloskisoja ja penkkipunnerruskisoja. Yhteistuloskilpailut koostuvat kolmesta osalajista: jalkakyykky, penkkipunnerrus ja maastanosto. Yhteistuloskisoissa tarkoituksena on mitata maksimaalisesti koko kehon voimaa. Penkkipunnerrus on nykyään yksistään supersuosittu laji, miellettynä yläkehon kuningasliikkeeksi. Voimanosto- ja penkkipunnerruskilpailuissa mitataan aina maksimitulosta. Kussakin lajissa kilpailijoilla on aina normaalisti kolme nostokierrosta. Neljäs kierros on kilpailun ulkopuolella vain virallisten ennätysten rikkomisyrityksiin. Kilpailuhistoriaa Olen urheillut Virissä kolme -vuotiaasta saakka. Alkuajat olin yleisurheilun parissa. Kisoja kävin pm -tasolla. Hiihtoakin joskus oli talven kunto -ohjelmassa. Yleisurheilussa suuntauduin kiekonheittoon, josta parhaana saavutuksena on 19 -vuotiaiden piirinmestaruus. Koko voimailu-urani lähti puolivahingossa käyntiin noin 14 - vuotiaana, kun piti aluksi hakea voimaa kiekkorinkiin. Pian minulle selvisikin mihin minulla ne parhaimmat lahjat on ja kiekonheitto jäi pikkuhiljaa taka-alalle. Itse kilpailemiseen voimailun saralla minut innostutti tilaamani Voimanostaja -lehti. Nähtyäni tulokset vuoden 1998 nuorten penkkipunnerruksen SM -kisoista minulle oli sanomattakin selvää, että kisoihin oli mentävä. Parin pienimuotoisten kisojen jälkeen olen ollut järjestelmällisesti edustamassa seuraamme Suomenmestaruuskisoissa voimanostopuolella, tuoden yhteensä kuusi mitalia, joista yksi on voimanoston yhteistuloskisoista ja loput viisi penkkipunnerruskil 25

26 pailuista. Aluksi myös yhteistuloskisoissa käyneenä toin hopeaa. Penkkipunnerruskisoista on yksi kulta, kaksi hopeaa ja kaksi pronssia. Kilpailu-urani alussa vuoden 1999 SM-kisoissa, 17-vuotiaiden sarjassa punnersin 135 kiloa painoluokassa 82,5 kg. Nykyään satakaksikymmentäviisikiloisten sarjassa on kilpailukunto ollut jo yli 220 kiloa. Treeniohjelmat suunnitellaan itse tai kaverin kanssa, joten varsinaista valmentajaa ei ole kuvioissa. Keväällä 1999 järjestimme omat vahvinmies -kilpailut, jossa voimiaan mittelivät joukko viriläisiä miehiä erilaisten lajien puitteissa. Lajeina mm. farmarikävely, lastaus ja traktorinkärryn nosto. Kesällä 2000 Urjalan Halkivahan kylässä järjestetyissä hieman leikkimielisissä vahvinmies -kisoissa korjasin voiton kotiin. Nykyhetki Ensivuonna siirryn nuorista yleisen sarjan piiriin, johon lukeutuvat 24 -vuotta täyttävät. Voimailujaoston alaisuudessa harjoittelevat kunnan voimailutilalla myös muita lajeja edustavat nuoret urheilijamme valmentajiensa kanssa. Toivottavasti saamme tulevaisuudessa myös uusia edustajia osallistumaan lajin avoimiin kilpailuihin. Heikki Mäkinen 26

27 Seiväshyppy voi olla muutakin kuin fyysistä urheilua Minun vakavasti otettava innostus seiväshyppyyn alkoi 1963 kun Viialalainen seiväshyppääjä Risto Ankio, Suomen mestari, sai Atlas-stipendin USA:n opiskelemaan muutamaksi vuodeksi talvikaudeksi ja hän palasi USA:sta kotiseudulle kesäksi urheilemaan. Samalla hän kutsui hyviä kavereita käymään Suomessa kilpailemassa kuten tässä mainittu Ron Morris, 28 vuotta. Hän oli voittanut vuonna 1960 Rooman Olympialaisissa hopeamitalin seiväshypyssä. Heidän tapahtumia seurattiin lehdistön ja radion toimesta. Mitä seiväshyppy antaa urheilutapahtumana ja aktiiviajan jälkeen? 1. Yleisölle urheilutapahtumana - Seiväshyppy on monipuolinen ja näyttävä urheilulaji. Kilpailu saattaa kestää useita tunteja ( usein se alkaa ensimmäisenä ja loppuu viimeisenä). 2. Urheilijalle -Vaatii fyysistä kuntoa. Urheilijalta vaaditaan pikajuoksijan nopeutta sekä telinevoimistelijan taitoa. - Onnistuminen on riippuvainen hyvin monien eri tekijöiden yhteensattuma. - Henkiseltä puolelta se vaatii tiukkaa määrätietoista tavoitteellisuutta ja keskittymistä. - Kilpailu vaatii itsensä voittamista. - Kilpailu on pääasiassa hyvin rehellistä, voittajan kunnioittamista ja oman häviön tunnustamista. - Harjoitukset sekä kilpailun jälkeiset tilaisuudet ovat kasvattava sosiaalinen tapahtuma. 27

28 3. Sosiaalisen tapahtuman merkitys minulle. Esimerkki sosiaalisesta tapahtumasta Viialasta vuosilta Viialan väkiluku oli noin 5000 henkilöä. Ulkomaisia kuuluisuuksia seurattiin hyvin tarkkaa Viialan katukuvassa. - Heidän harjoitellessa urheilukentällä arki-iltoina siellä saattoi seurata harjoituksia katsojaa. Nuoren pojan mukanaolo harjoituksissa oli mahtava kokemus. - Paikallisissa kilpailuissa yritettiin rikkoa ME korkeuksia. - Pienellä paikkakunnalla järjestetyissä kansainvälisissä kilpailuissa oli katsomassa par haimmillaan noin 5000 katselijaa. Kilpaileminen näissä tapahtumissa meille noin 16 -vuotiaille nuorille oli mahtava kokemus. - Tämän innostuksena asetin itselleni tavoitteeksi voittaa poikien SM-tittelin Voiton tuloksena sain Presidentti Urho Kekkoselta henkilökohtaisen kunniapalkinnon. Olin silloin 17-vuotias. 4. Kanssakäyminen ja tuttavuus jatkui myöhemmin urheiluajan jälkeen Morriksen kanssa. - Opiskelun ja perheen perustamisen jälkeen kului monia vuosissa, etten olut hänen kanssa oikeastaan missään tekemisissä. - Työmatkani suuntautui Kalifornian alueelle 1980-luvulla, jolloin otin yhteyttä häneen. - Hän oli Yliopiston opettaja Los Angelsin Yliopistossa ja harjoitti siinä ohessa pienimuotoista urheilutarvikkeiden maahantuonti- ja myyntitoimintaa. - Olin ruokapalkalla töissä varastossa toisen USA:laisen kanssa ja asuin Morriksen luona. Tutustuin hänen synnyinseutuunsa ja tapaisin hänen ystäviään. - Morriksen käynnit Suomessa ja vanhojen konkareiden tapaaminen meillä vuonna 1998 ovat ylläpitäneet urheiluaikana syntyneitä ystävyyssuhteita aktiiviajan jälkeen. 28

29 5. Yhteenveto - Kilpailun aikana ollaan tosissaan, mutta sen ennen ja sen jälkeen kilpailun ollaan hyviä ka vereita, autetaan toisia jne. Urheilun kautta olen saanut pysyviä, vuosia kestäviä todella hyviä pitkäaikaisia ystäviä. - Urheilu pakottaa asettamaan itselle selviä tavoitteita ja päämääriä, joita tarvitaan elämässä. - Oppii arvostamaan voittoa ja toisaalta tunnustamaan häviönsä paremmalle kilpailijalle. - Näin tämä kasvattaa nuoren ihmisen aikuiseksi ja sosiaaliseksi kansalaiseksi. Risto Laitinen Rima korkealla - Kauko Heikkilä ja Matti Landström Emäntä Eeva Heikkilä ohjaa minut Uotilan tilan päärakennuksen peräkamariin. Saavun haastattelemaan korkeushyppääjiä Kauko Heikkilää ja Mattia Landströmiä, kahden metrin kerholaisia, ajalta ennen floppausta. Kaukolla ikää on nyt 61 vuotta ja Matilla 70. Puhe urheilusta alkaa. - Me ollaan tällaisia peräkamaripoikia sanoo Matti ja kysyy minulta kohta perään, että mennäänkö Pirkan Hölkkään tänä vuonna. - Mennään vaan vastaan superveteraanille, eläkkeellä olevalle kirvesmiehelle. Hänellä on tapana juosta numerolappu rinnassa Valkeakoskelta Tampereelle aina lokakuun ensimmäisenä sunnuntaina Pirkan Hölkässä, joka on järjestetty 35 kertaa. Matti on ollut mukana 32 vuotena peräkkäin. Jo se on sinänsä jo ansiokas saavutus urheilussa. Kilpailunumeroksi on vahvistettu 49.. Numero tulee olemaan sama niin kauan kuin hän tapahtumaan osallistuu. Siihen osallistumiskertojen runsaus, yli 30 kertaa edellyttää. 29

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 1/2 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 YLEISTÄ Lielahden Kipinä ry:n toiminta perustuu ihmisten omatoimisuuteen ja vapaehtoiseen osallistumiseen. Toiminta on jatkunut menestyksellisesti jo vuodesta 1929.

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2010

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2010 Lehtimäen Jyske Yleisurheilujaosto TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2010 Yleistä Lehtimäen Jyskeen yleisurheilu- ja hiihtojaostot toimivat yhdessä siten, että niillä on yhteiset jäsenet. Jaostoilla on kuitenkin

Lisätiedot

OPETTAJAN MM- KISAVIHKO

OPETTAJAN MM- KISAVIHKO OPETTAJAN MM- KISAVIHKO 2013 TYTTÖJEN ALLE 18-VUOTIAIDEN JÄÄKIEKON MM-KISAT Vierumäki ja Heinola 29.12.2012-5.1.2013 Sytytä tähti Light up a Star! Sisällys TYTTÖJEN MM-KISAT... 2 OPETTAJAN MM-KISAVIHKO...

Lisätiedot

Jokainen voi suunnistaa omalla tasollaan. Jokainen voi suunnistaa omalla tasollaan. Suunnistaja huomioi kanssaharrastajat ja ympäristön

Jokainen voi suunnistaa omalla tasollaan. Jokainen voi suunnistaa omalla tasollaan. Suunnistaja huomioi kanssaharrastajat ja ympäristön Jokainen voi suunnistaa omalla tasollaan 1A Jokainen voi suunnistaa omalla tasollaan 1B Jokaisella lapsella, nuorella ja aikuisella on mahdollisuus suunnistaa kilpailuissa ja kuntorasteilla omalla tasollaan.

Lisätiedot

Lapsesta nuoreksi ja aikuiseksi suunnistajaksi. Ohjauksesta valmennukseen Suunnistajanpolku S-JKL

Lapsesta nuoreksi ja aikuiseksi suunnistajaksi. Ohjauksesta valmennukseen Suunnistajanpolku S-JKL Lapsesta nuoreksi ja aikuiseksi suunnistajaksi Ohjauksesta valmennukseen Suunnistajanpolku S-JKL Suunta Jyväskylä ry. suunnistuksen erikoisseura Jyväskylässä Periaatteita ovat: - suunnistusseura, joka

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Utriainen ei enää yritä Pekingiin

Utriainen ei enää yritä Pekingiin Utriainen ei enää yritä Pekingiin Olympiamaratonille valmistautuva Kirwa täydensi Ahkeran miesten kaksoisvoiton ESS 19.5.2008 Juha Hölttä Jussi Utriainen juoksi sunnuntaina Vammalassa helponoloisesti maastojuoksun

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Syksy 2014 TERVETULOA!

Syksy 2014 TERVETULOA! Syksy 2014 TERVETULOA! Yleiskatsaus seuran toimintaan Junioritoiminnan esittely ja toimintatavat Vanhempien toimintamahdollisuudet Ajankohtaiset asiat Yleisurheilua ajassa perinteitä kunnioittaen Vuonna

Lisätiedot

Osallistujan palautelomake

Osallistujan palautelomake Kokonaisvastaajamäärä: 45 Osallistujan palautelomake 1. Ikäni Kysymykseen vastanneet: 42 (ka: 4,9) (1.1) Alle 7 v 9,5% 4 (1.2) 7 v 14,3% 6 (1.3) 8 v 9,5% 4 (1.4) 9 v 9,5% 4 (1.5) 10 v 14,3% 6 (1.6) 11

Lisätiedot

1970-luku. Kansalliset Vihijärvellä. Heikki Sivill voitti pääsarjan. Äänekosken liikuntapuistosta valmistui mustavalkoinen opetuskartta.

1970-luku. Kansalliset Vihijärvellä. Heikki Sivill voitti pääsarjan. Äänekosken liikuntapuistosta valmistui mustavalkoinen opetuskartta. 1970-luku 1972 Sumiaisten Kunto järjesti Keski-Suomen viestin Syvälahden koululla. Radat suuntautuivat Vintilänvuoren suuntaan. Voittajaksi yöviestissä suunnisti Rajamäen Rykmentti joukkueella Matti Kovanen,

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Merenkävijät

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Merenkävijät Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Merenkävijät 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana - EMK / zoom - EMK - EMK - Vihreät - Sininen - Punainen - EMK juniorit - ZOOM - zoom8 - EMK

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana - egroupjr - Villihiiret - Karttaketut (aloittelijat) - Karttaketut - Karttaketut aloittelevat - Karttaketut

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Puskaputtaajat seurakyselyn yhteenveto

Puskaputtaajat seurakyselyn yhteenveto Puskaputtaajat seurakyselyn yhteenveto Summary1/2 59 vastausta (vastanneista naisia 8 ja miehiä 51) Kysely oli avoinna 2 viikkoa (11.2. 25.2.2015) 78% vastanneista kuului ikäryhmään 18-39 49% vastanneista

Lisätiedot

Kysely kuntosuunnistajille

Kysely kuntosuunnistajille Kokonaisvastaajamäärä: 13 Kysely kuntosuunnistajille 1. Vastaajan sukupuoli Kysymykseen vastanneet: 13 (ka: 1,5) (1.1) Mies 53,8% 7 (1.2) Nainen 6 2. Vastaajan ikä Kysymykseen vastanneet: 13 (ka: 4,6)

Lisätiedot

Erotu joukosta. Miksi seurojen on oltava aktiivisia tiedottajia. Arja Vartia

Erotu joukosta. Miksi seurojen on oltava aktiivisia tiedottajia. Arja Vartia Erotu joukosta Miksi seurojen on oltava aktiivisia tiedottajia Arja Vartia Toimitusten resurssit Urheilutoimituksissa on yleensä viikonloppuisin vain muutama toimittaja Medioiden kustannuspaineet ovat

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille- Ilves, ringette

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille- Ilves, ringette Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille Ilves, ringette 1. Joukkue, jossa lapsi on mukana 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 Ringettekoulu Fjuniorit Ejuniorit Djuniorit Cnuoret Bnuoret 2. Vastaaja

Lisätiedot

2/2010. Tässä numerossa: Elämys putki. Haastatteluja. Syksyisiä kuvia. Kamera esittely. Tulevia tapahtumia..

2/2010. Tässä numerossa: Elämys putki. Haastatteluja. Syksyisiä kuvia. Kamera esittely. Tulevia tapahtumia.. 2/2010. Tässä numerossa: Elämys putki. Haastatteluja. Syksyisiä kuvia. Kamera esittely. Tulevia tapahtumia.. Pääkirjoitus. Hei vaan kaikki lukijat, tässä olisi nyt toinen numero lehdestä jolla on nyt nimikin.

Lisätiedot

Copyright year ABB - 1. NokianUrheilijat, Yleisurheilu 2011-2012

Copyright year ABB - 1. NokianUrheilijat, Yleisurheilu 2011-2012 Copyright year ABB - 1 NokianUrheilijat, Yleisurheilu 2011-2012 Copyright year ABB - 2 Tilanne: -Nokian Urheilijoilla on tällä hetkellä yleisurheilujoukkueessaan iso joukko erinomaisia nuoria huippu-urheilijoita.

Lisätiedot

Kansakoulun lukukirjassa joskus ammoisina aikoina oli loru:

Kansakoulun lukukirjassa joskus ammoisina aikoina oli loru: 17.2.2013 Hyvää helmikuuta Häjy! Kansakoulun lukukirjassa joskus ammoisina aikoina oli loru: "Helmikuu on pakkasherran. Maaliskuu maata näyttää. Huhtikuu humahuttaa. Toukokuussa touot tehdään." Jne. Tottahan

Lisätiedot

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi Onnentoivotukset : Avioliitto Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Vastavihityn Lämpimät onnentoivotukset teille

Lisätiedot

Kannelmäen peruskoulun lehti

Kannelmäen peruskoulun lehti Kannelmäen peruskoulun lehti Tämä lehti on kannelmäen peruskoulun oppilaiden tekemä lehti Tässä lehdessä esitetään oppilaiden tekemiä eri töitä, piirroksia ja sarjakuvia sekä raportti Super Schools viikosta

Lisätiedot

Tiia-Liisa Aavisto, synt. 23.1.1995, karate EM 3. joukkueottelu naiset SM 1 ottelu naiset kevyt -60 kg SM 1. kata naiset

Tiia-Liisa Aavisto, synt. 23.1.1995, karate EM 3. joukkueottelu naiset SM 1 ottelu naiset kevyt -60 kg SM 1. kata naiset Vapaa-ajan lautakunta 46 18.12.2013 Liikuntatoimen stipendit vuodelta 2013 687/12.01.06/2013 Vapaa-ajan lautakunta 46 Valmistelija: vapaa-aikatoimenjohtaja Seppo Virta, puh. 014 2675 720 Laukaan kunta

Lisätiedot

KAUSIJULKAISU 2011-2012. Lentopalloseura Ruha Wolley 1986-2011. 26. kausi. www.netikka.net/ruha.wolley. Ruha. Ruhan lentopalloilun päätukija - 1 -

KAUSIJULKAISU 2011-2012. Lentopalloseura Ruha Wolley 1986-2011. 26. kausi. www.netikka.net/ruha.wolley. Ruha. Ruhan lentopalloilun päätukija - 1 - KAUSIJULKAISU 2011-2012 26. kausi www.netikka.net/ruha.wolley Lentopalloseura Ruha Wolley 1986-2011 Ruha Ruhan lentopalloilun päätukija - 1 - - 2 - Ruha Wolley ry Viime kausi päättyi hienosti kolmanteen

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET. TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja

LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET. TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja VEHMAISTEN URHEILIJAT Vehmaisten Urheilijat urheilutoiminta Vehmaisten Urheilijoilla

Lisätiedot

KOTKA. Kotka on Suomen merellisimpiä kaupunkeja. Se sijaitsee Suomenlahden rannikolla Helsingistä

KOTKA. Kotka on Suomen merellisimpiä kaupunkeja. Se sijaitsee Suomenlahden rannikolla Helsingistä Kuvat: Kotkan kaupunki KOTKA Kotka on Suomen merellisimpiä kaupunkeja. Se sijaitsee Suomenlahden rannikolla Helsingistä itään puolentoista tunnin ajomatkan päässä. Kotka on Kymijoen ja meren yhdyskohtaan

Lisätiedot

SC VANTAA. Jäsenkirje 3/2014

SC VANTAA. Jäsenkirje 3/2014 SC VANTAA Jäsenkirje 3/2014 1. Katsaus joukkuevoimistelijoiden kevääseen... 2 2. Mukaan joukkuevoimisteluun... 3 3. Harrasteliikuntaryhmiin ilmoittautuminen alkanut... 3 4. Valmentajaksi tai ohjaajaksi

Lisätiedot

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014.

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakysely Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakyselyssä kartoitettiin Viitasaaren ja Pihtiputaan yli 16-vuotiaiden asukkaiden liikunta-aktiivisuuden

Lisätiedot

Miksi jotain piti ja pitää tehdä?

Miksi jotain piti ja pitää tehdä? Miksi jotain piti ja pitää tehdä? kilpailijamäärät laskeneet rajusti viimeisen 25 vuoden aikana (huom. nuorten SM Kitee, Kotka 2012) lajin kotimainen kilpailutoiminta menettänyt seksikkyytensä lähes kokonaan

Lisätiedot

PÄIVÄKIRJA. HYVÄÄ JA AURINKOISTA KESÄÄ JA KIITOS KAUDESTA! terveisin Terhi 27.4.2008

PÄIVÄKIRJA. HYVÄÄ JA AURINKOISTA KESÄÄ JA KIITOS KAUDESTA! terveisin Terhi 27.4.2008 PÄIVÄKIRJA 26.5.2008 Tyttöjen kausi päättyi muutaman viikon takaisiin harrastesarjojen SM-kisoihin Jyväskylässä. Sijoitus oli hienosti neljäs, tosin harmittavasti 0.05 pisteen päässä pronssi mitalista.

Lisätiedot

TOIMINTALINJA Pöytyän Urheilijat, hiihtojaosto 11.9.2009

TOIMINTALINJA Pöytyän Urheilijat, hiihtojaosto 11.9.2009 TOIMINTALINJA Pöytyän Urheilijat, hiihtojaosto 11.9.2009 Hiihtojaoston toiminnan keskeisimmät osatekijät Toiminta on perhekeskeistä, koko perheen harrastus. Pyrimme toiminnassa siihen, että kaikilla olisi

Lisätiedot

ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA

ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA Aurinkoista KESÄÄ! ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA marketta.sarahonka@edu.hel.fi Keväinen tervehdys täältä koulusta! Lukuvuosi 2014-2015 lähenee kovaa vauhtia loppuaan! Luonnossa on jo kauan ollut

Lisätiedot

Kuopion Urheiluautoilijoiden historiaa vuosilta 1960 1985

Kuopion Urheiluautoilijoiden historiaa vuosilta 1960 1985 Kuopion Urheiluautoilijoiden historiaa vuosilta 1960 1985 1961 Seuran toiminta on ollut vireää alusta alkaen. Vuonna 1961 seura järjesti ensimmäiset jäärata-ajot Keskuskentällä aivan Kuopion keskustan

Lisätiedot

No. 1 Elokuu 2012 Cavaljero on Cavalier ry:n tiedotuslehti Tanssiurheiluseura Cavalier ry Järvenpää www.sivukoti.com/cavalier puh 050 400 6152 Sivu 0

No. 1 Elokuu 2012 Cavaljero on Cavalier ry:n tiedotuslehti Tanssiurheiluseura Cavalier ry Järvenpää www.sivukoti.com/cavalier puh 050 400 6152 Sivu 0 No. 1 Elokuu 2012 Cavaljero on Cavalier ry:n tiedotuslehti Tanssiurheiluseura Cavalier ry Järvenpää www.sivukoti.com/cavalier puh 050 400 6152 Sivu 0 Tiedotteen sisältö: 1. SYYSKAUDEN 2012 ALKAESSA 2 2.

Lisätiedot

VALIOEROTUOMAREIDEN KOULUTUSLEIRI 2015

VALIOEROTUOMAREIDEN KOULUTUSLEIRI 2015 VALIOEROTUOMAREIDEN KOULUTUSLEIRI 2015 MATKAPÄIVÄKIRJA Suomen palloliitto järjestää vuosittain valioerotuomareille ja Veikkausliigan avustaville erotuomareille koulutus- ja harjoitusleirin. Tänä vuonna

Lisätiedot

Meidän metsämme mahdollistaa meille monenlaista toimintaa. Ilman metsää, olisi jäänyt monet mukavat hetket kokematta. Meidän lähimetsämme sijaitsee

Meidän metsämme mahdollistaa meille monenlaista toimintaa. Ilman metsää, olisi jäänyt monet mukavat hetket kokematta. Meidän lähimetsämme sijaitsee Tämä metsä on meille tärkeä kilpailu Sarjassa Päiväkodit Meidän metsämme mahdollistaa meille monenlaista toimintaa. Ilman metsää, olisi jäänyt monet mukavat hetket kokematta. Meidän lähimetsämme sijaitsee

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Ohjeistus Silja Line Seurakisojen järjestämiseen vuonna 2016

Ohjeistus Silja Line Seurakisojen järjestämiseen vuonna 2016 Ohjeistus Silja Line Seurakisojen järjestämiseen vuonna 2016 Sisältö 1 Seurakisa lyhyesti... 3 2 Seurakisan periaatteet... 3 3 Vinkkejä toteutukseen... 3 4 Valtakunnallinen Seurakisat - ketju... 5 5 Tukimateriaali...

Lisätiedot

Vihreä kirja. Toimintamme, tavoitteemme, arvomme. Yleisurheilu

Vihreä kirja. Toimintamme, tavoitteemme, arvomme. Yleisurheilu Porvoon Akilles Akilles yleisurheilu Vihreä kirja Toimintamme, tavoitteemme, arvomme Yleisurheilu Vihreä kirja Kädessäsi on Vihreä kirja, Akilleen yleisurheilun Vihreä kirja. Tai kenties luet kirjaa näytöltä.

Lisätiedot

RUHA WOLLEY ry seurana.

RUHA WOLLEY ry seurana. KAUSIJULKAISU 2012-2013 27. kausi Ruha Ruhan lentopalloilun päätukija www.netikka.net/ruha.wolley -1- - 2 - RUHA WOLLEY ry seurana. Seura on aloittanut toimintansa vuonna 1986 ja on siitä yhtäjaksoisesti

Lisätiedot

Vierumäen Leiritulet -liikuntaleiri 2012

Vierumäen Leiritulet -liikuntaleiri 2012 Järjestäjä: Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry Yhteistyökumppanit: Suomen Urheiluopisto, urheiluseurat, lajiliitot Kohderyhmä 8-14 vuotiaat tytöt ja pojat Ajankohta 11.-14.6.2012 Paikka: Suomen Urheiluopisto,

Lisätiedot

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi.

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. 2007 Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. Nyt on hyvä muistella mennyttä kesää ja sen tapahtumia.

Lisätiedot

PÄIVÄKIRJA Kevään 2007 kisakausi avattu!

PÄIVÄKIRJA Kevään 2007 kisakausi avattu! PÄIVÄKIRJA Kevään 2007 kisakausi avattu! Maximen kisakausi on edennyt jo yli puolen välin. Yleensä harrastesarjassa kilpaileva joukkue aloitti kisakautensa Caribia cupin sm-sarjassa. Tavoitteena olivat

Lisätiedot

Miten tukea lasta vanhempien erossa

Miten tukea lasta vanhempien erossa Miten tukea lasta vanhempien erossa Kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä erityisesti lapsen näkökulma huomioiden. Työmenetelminä mm. vertaisryhmät ja asiakastapaamiset. Eroperheen kahden kodin

Lisätiedot

LIIKUNTAKÄYTÄNTEET YLITORNION KUNNAN VARHAISKASVATUKSESSA, PÄIVÄHOIDOSSA 0 3 VUOTIAAT / NAPEROT, VESSELIT

LIIKUNTAKÄYTÄNTEET YLITORNION KUNNAN VARHAISKASVATUKSESSA, PÄIVÄHOIDOSSA 0 3 VUOTIAAT / NAPEROT, VESSELIT LIIKUNTAKÄYTÄNTEET YLITORNION KUNNAN VARHAISKASVATUKSESSA, PÄIVÄHOIDOSSA 0 3 VUOTIAAT / NAPEROT, VESSELIT - arkiliikuntaa päivittäin esim. kävelyä portaissa, juoksua sekä kävelyä pihalla ulkoilujen aikana

Lisätiedot

Kesäleirit 2016 Järvenpään seurakunta

Kesäleirit 2016 Järvenpään seurakunta Kesäleirit 2016 Järvenpään seurakunta Hei kotiväki! Kesä on tulossa ja sen mukana Järvenpään seurakunnan kesäleirit. Tervetuloa mukaan! Leireillä oppii paljon uusia asioita ja tapaa uusia ja vanhoja kavereita

Lisätiedot

Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana

Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana Keväällä tapahtuu paljon (touko-kesäkuu) Heinäkuussa hiljenee vaikka kv-kisoja ympäri maailmaa- nyt olisi tiedottamisen paikka Elokuussa jälleen tahti kiihtyy

Lisätiedot

SEURASEMINAARI 30.11.2014

SEURASEMINAARI 30.11.2014 SEURASEMINAARI 30.11.2014 Seurakäynnit 2015 / haku OKM:n seuratuki ja työllistämistuki Liiton tuet kaudelle 2014 2015 Ringetteviikko 24.1. 1.2.2015 Tie huipulle -tapahtuma MM-kisat ja Ringette Festivaali

Lisätiedot

FC SAARIJÄRVI RY:N TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014

FC SAARIJÄRVI RY:N TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 FC SAARIJÄRVI RY:N TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 FC Saarijärvi ry FC Saarijärvi on 21.11.2000 perustettu jalkapallon erikoisseura, jonka tarkoitus on antaa lapsille, nuorille ja aikuisille mahdollisuus

Lisätiedot

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 2011 LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 12.10.2011 Liikunnan arvostus Pieksa ma ella ja sen jäsenseurat(33 kpl) ovat huolissaan Pieksämäen liikunta ja urheilutoiminnan näivettymisestä ja kaupungin liikuntaorganisaation

Lisätiedot

ICEHEARTS - JOUKKUE, JOSSA KAIKKI PELAA

ICEHEARTS - JOUKKUE, JOSSA KAIKKI PELAA ICEHEARTS - JOUKKUE, JOSSA KAIKKI PELAA Yleistä Icehearts perustettiin vuonna 1995 Vantaalla, Ilkka ja Ville Turkan toimesta. Toimintamalli, joka on kehitetty ennaltaehkäisemään syrjäytymistä ja edistämään

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2007

TOIMINTASUUNNITELMA 2007 TOIMINTASUUNNITELMA 2007 Oulunsalo Pesäpallojaosto 28.11.2006 TOIMINTASUUNNITELMA 2007 Yleistä Pesäpallojaoston yleisenä tavoitteena on lisätä pesäpalloilun harrastuneisuutta Oulunsalossa ja tarjota melenkiintoista

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

1 Kokouksen avaus, laillisuus ja päätösvaltaisuus Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

1 Kokouksen avaus, laillisuus ja päätösvaltaisuus Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. 4/13 Aika 10.4.2013 klo 17.30 Paikka Urheilukentän huoltorakennus Osallistujat Niina Kivinen (pj), Marke Paavola (si), Katri Paavola, Ari Kankkonen, Ari Pekkarinen, Pekka Nikula, Heli Sorvisto, Marjo Salminen,

Lisätiedot

KAUSIJULKAISU 2011-2012 Ylöjärven Pallo -00 Pojat salibandy

KAUSIJULKAISU 2011-2012 Ylöjärven Pallo -00 Pojat salibandy KAUSIJULKAISU 2011-2012 Ylöjärven Pallo -00 Pojat salibandy JOUKKUE 2011-2012 Ylöjärven Pallo -00Pojat salibandy YHTEISTYÖKUMPPANI Tutustu lisää klikkaamalla logoa! KAUSIKATSAUS 2011-2012 Uutta pelikautta

Lisätiedot

Liikuntajärjestöjen avustusohjeet

Liikuntajärjestöjen avustusohjeet HEINOLAN KAUPUNKI LIIKUNTAPALVELUT Liikuntajärjestöjen avustusohjeet Heinolan liikunta- ja kulttuurilautakunta 12.2.2013 (4.11.2014 74 säännöt urheiluasioiden palkitsemisesta, 3.6.2015 33 3. Kohdeavustukset)

Lisätiedot

ME-kävely - kannustiko liikkumaan enemmän?

ME-kävely - kannustiko liikkumaan enemmän? ME-kävely - kannustiko liikkumaan enemmän? Hyvän hoidon puolesta maailmanennätyskävely oli Suomen Reumaliiton ja Roche Oy:n yhteinen hanke Hanke koostui Suomen Reumaliiton paikallisyhdistysten liikuntavastaavien

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Häjyt r.y., johtokunnan kokous, Kurikka, Paulapieksujen maja 4.10.2014, 1. Häjyt r.y., syyskokous, Kauhava (Härmä), Hunurijärvi 22.11.2014 Hölkkä- ja kuntoliikuntaseura Häjyt ry TOIMINTASUUNNITELMA 2015

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

YAMA-ARASHI RY 3/2007

YAMA-ARASHI RY 3/2007 YAMA-ARASHI RY 3/2007 JUDO Varapuheenjohtajalta Kesä mennyt on ja syksy saapuu. Vai olisiko Vielä on kesää jäljellä. -iskelmän sanat ja ajatukset paremmin kohdallaan raapustaessani alkuvuoden muisteloita

Lisätiedot

Mynämäen kunnanjohtajan tervehdys

Mynämäen kunnanjohtajan tervehdys Mynämäen kunnanjohtajan tervehdys URHEILUKESKUKSEN MAASTOSSA PYÖRÄILLÄÄN Lauantaina 18.7.2015 maastopyöräilyn XCE SM- kilpailut tarjoavat jännittäviä ja mielenkiintoisia hetkiä Mynämäen Urheilukeskuksen

Lisätiedot

Nordea Suunnistuskoulu 2015. Yhteenveto

Nordea Suunnistuskoulu 2015. Yhteenveto Nordea Suunnistuskoulu 2015 Yhteenveto Suunnistuskoulu Kaudella 2015 suunnistuskoulu järjesti 14 suunnistustilaisuutta, niistä 4 iltarastien yhteydessä. Vakituisia ohjaajia oli 19 ja oppilaita 96. Suunnistuskoulun

Lisätiedot

Tikkurilan Judokat Ry. Kotikisojen järjestämisen opas

Tikkurilan Judokat Ry. Kotikisojen järjestämisen opas Kotikisojen järjestämisen opas 2 Kilpailun järjestämisen perusteet... 3 Kilpailukutsut... 3 Ottelupaikan järjestäminen... 3 Yksi vai kaksi ottelualuetta?... 3 Toimitsijapöydät... 3 Punnitus... 4 ATK-ohjelma

Lisätiedot

NAANTALIN LÖYLYN YLEISURHEILUJAOSTON TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2006

NAANTALIN LÖYLYN YLEISURHEILUJAOSTON TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2006 NAANTALIN LÖYLYN YLEISURHEILUJAOSTON TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2006 Yleisurheilujaoston kokoonpano puheenjohtaja varapuheenjohtaja jäsenet -Kari Löyttymäki -Karri Packalen -Jouko Huppunen -Jari Rand -Sanna

Lisätiedot

KAUSTISEN POHJAN-VEIKKOJEN TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE

KAUSTISEN POHJAN-VEIKKOJEN TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 1 KAUSTISEN POHJAN-VEIKKOJEN TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2008 2 KAUSTISEN POHJAN-VEIKKOJEN TAVOITTEET VUODELLE 2008 1. URHEILIJOIDEN TUKEMINEN SEKÄ TOIMINNAN TASON NOSTAMINEN 2. VALMENTAJIEN KOULUTUS

Lisätiedot

Juhlavuotta odoteltaessa

Juhlavuotta odoteltaessa -1- - 2 - Juhlavuotta odoteltaessa Vielä ei ole juhlan aika, vaikka pitkä taival on jo kuljettu seurana. Nyt alkava kausi on nimittäin järjestyksessään 29 kausi. Näin pitkälle pääseminen ei todellakaan

Lisätiedot

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011 q-toset 6a-luokan lehti numero 2/2011 Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja Kirsi Jokela Mitä koulua kävitte? -Kävin Sorvaston koulua. Millaista siellä oli? -Tosi kivaa. Siellä

Lisätiedot

PALKITSEMISSÄÄNNÖT. Sukeltajaliitto ry 8.9.2013

PALKITSEMISSÄÄNNÖT. Sukeltajaliitto ry 8.9.2013 PALKITSEMISSÄÄNNÖT Sukeltajaliitto ry 8.9.2013 PALKITSEMISSÄÄNNÖT 1. YLEISPERIAATTEET JA YLEISET SÄÄNNÖT 1.1. Mistä palkitaan Sukeltajaliitto ry:n varsinaiselle tai yhteisöjäsenelle, yhteistyökumppanille

Lisätiedot

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Tämä on tarina kunnan hoivakodin rakentamisesta. Päättävistä kunnan sedistä ja tädeistä, hoivakotipaikkaa tarvitsevista vanhuksista ja hoivakotien rakentajasta. Tämä tarina

Lisätiedot

60. Pirkan. Hiihto 1.3.2015 2.3.2014. 90, 52 ja 45 km sekä Kunnia-Pirkka 10 km Niinisalo Tampere perinteisellä tai vapaalla

60. Pirkan. Hiihto 1.3.2015 2.3.2014. 90, 52 ja 45 km sekä Kunnia-Pirkka 10 km Niinisalo Tampere perinteisellä tai vapaalla Vuodesta 1955 lähtien Suomalaisten laturetkien kuningasmatka 60. Pirkan Hiihto 2.3.2014 1.3.2015 90, 52 ja 45 km sekä Kunnia-Pirkka 10 km Niinisalo Tampere perinteisellä tai vapaalla Kuinkas sitten kävikään...

Lisätiedot

2. KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS

2. KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS HELSINGIN YLIOPISTOLLINEN GO-SEURA HALLITUKSEN KOKOUS 30.8.2015 PÖYTÄKIRJA Paikka: YliGon kerhohuone, Mannerheimintie 5 B Osallistujat: Anttoni Maula, puheenjohtaja Arto Heikkinen, sihteeri Henry Hemming

Lisätiedot

HELTECH Motorsport TOIMINTA 2001-2010

HELTECH Motorsport TOIMINTA 2001-2010 HELTECH Motorsport TOIMINTA 2001-2010 HISTORIA TIETOJA TOIMINTA ALOITETTU 2001 SYKSYLLÄ VETÄJÄNÄ ALUSTA ALKAEN TAPIO PRÄTTÄLÄ LAJEINA KAIKKI MOOTTORIURHEILU LAJIT URHEILIJOITA LAJEISTA: motocross, enduro,

Lisätiedot

400m harjoittelu. Seppo Haaviston johdolla 1980 luvulla. Juha Pyy Yrittäjä. Lappajärvi. Urheilu-ura

400m harjoittelu. Seppo Haaviston johdolla 1980 luvulla. Juha Pyy Yrittäjä. Lappajärvi. Urheilu-ura 400m harjoittelu Seppo Haaviston johdolla 1980 luvulla Juha Pyy Yrittäjä Lappajärvi Urheilu-ura 43 SM-tason mitalia Noin 20 Eri sarjojen SE-tulosta Ennätys 400m 45,75 33 maaotteluedustusta 10v ura 1979

Lisätiedot

Mäntsälän Voimistelijat

Mäntsälän Voimistelijat 1 Mäntsälän Voimistelijat Jäsenkyselyn tulokset 2015 Vastaajia N=47 Harrastaja itse Huoltaja 6 henk 41 henk Harrastajan ikä Alle 7v 15 henk 7-10v 17 henk 11-13v 6 henk yli 13v 9 henk Mukana seurassa Alle

Lisätiedot

JoenVoLi telinevoimistelujaosto Palautekysely vanhemmille keväällä 2011 (vastauksia 40)

JoenVoLi telinevoimistelujaosto Palautekysely vanhemmille keväällä 2011 (vastauksia 40) JoenVoLi telinevoimistelujaosto Palautekysely vanhemmille keväällä 2011 (vastauksia 40) Mikä toiminnassa on onnistunut? (yhteenveto) - innostuneisuus, monipuolisuus - pienet tai pienehköt ryhmät -

Lisätiedot

Aikuisliikuntaverkoston ja Harrastaminen seuroissa teemaryhmän tapaaminen 12.3.2015. Liikkujan polku -verkosto

Aikuisliikuntaverkoston ja Harrastaminen seuroissa teemaryhmän tapaaminen 12.3.2015. Liikkujan polku -verkosto Aikuisliikuntaverkoston ja Harrastaminen seuroissa teemaryhmän tapaaminen 12.3.2015 Liikkujan polku -verkosto Iltapäivän ohjelma o Esittelyt ja alkulämmittelyt o Katsaus ajankohtaisiin asioihin o Vuoden

Lisätiedot

Tervetuloa Hipposuunnistuskouluun! Info vanhemmille 7.4.2014

Tervetuloa Hipposuunnistuskouluun! Info vanhemmille 7.4.2014 Tervetuloa Hipposuunnistuskouluun! Info vanhemmille 7.4.2014 Rastivarsat ry Suunnistuksen erikoisseura Orimattilasta Suunnistuskoulua 80-luvun alkupuolelta asti Vuoden suunnistusseura Suomessa 2008 Sinettiseura

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

LeKi Yleisurheilun yhteistyötarjous 2011

LeKi Yleisurheilun yhteistyötarjous 2011 LeKi Yleisurheilun yhteistyötarjous 2011 Yleistä LeKi-Yu:sta Lempäälän Kisalla on pitkä perinne. Seura on perustettu jo vuonna 1904. LeKi -Yu:ssa on tällä hetkellä lähes 300 aktiivista urheilijaa. Seurassamme

Lisätiedot

Kilpailunjohtaja Jukka Lehtosaari

Kilpailunjohtaja Jukka Lehtosaari Kilpailunjohtaja Jukka Lehtosaari Hämeen Hiihto ry Keski-Pohjanmaan Hiihto ry Lahden piirin Hiihto ry Uudenmaan Hiihto ry Finlands Svenska Skidförbund rf Kainuun Hiihto ry Keski-Suomen Hiihto ry Satakunnan

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

Jöns Budde sali 1.8.2012

Jöns Budde sali 1.8.2012 Jöns Budde sali 1.8.2012 1-vaihe 1.8.2012 klo 18 VG:läisyys seura, resurssit, visiot ( Lasse Sihvo) Nuori Suomi ( Eeva Sunnari) Valmennuksellinen yhteistyö ja laatutekijät (Aki Mykkänen ja Jouni Nurkkala)

Lisätiedot

VANAJAN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO 250 ry. Edunvalvontajaosto plm: Karo Suoknuuti 11.11.2015 EDUNVALVONTAJAOSTON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016

VANAJAN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO 250 ry. Edunvalvontajaosto plm: Karo Suoknuuti 11.11.2015 EDUNVALVONTAJAOSTON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 VANAJAN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO 250 ry. Edunvalvontajaosto plm: Karo Suoknuuti 11.11.2015 EDUNVALVONTAJAOSTON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 Edunvalvontajaoston perinteinen tehtävä on toimia ammattiosaston

Lisätiedot

Liikuntalupaus. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä.

Liikuntalupaus. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä. Liikuntalupaus 1. Omassa pihassa, pyörätiellä, metsässä ja missä vielä meidän perhe liikkuu, polskuttelee, kiikkuu. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä.

Lisätiedot

Jokkarin Sanomat on Lopen Joentaan koulun 5.-6.-luokkalaisten tekemä koululehti. Kuvat: Curly ry

Jokkarin Sanomat on Lopen Joentaan koulun 5.-6.-luokkalaisten tekemä koululehti. Kuvat: Curly ry Jokkarin Sanomat on Lopen Joentaan koulun 5.-6.-luokkalaisten tekemä koululehti. Kuvat: Curly ry Sisällysluettelo 3 Mikä on Jokkarin Sanomat? 4 Opettajanhuoneessa suuria muutoksia 5 Kisakuume nousee -

Lisätiedot

TIETOPAKETTI UUSILLE JA VANHOILLE PELAAJILLE, VALMENTAJILLE SEKÄ LASTEN VANHEMMILLE

TIETOPAKETTI UUSILLE JA VANHOILLE PELAAJILLE, VALMENTAJILLE SEKÄ LASTEN VANHEMMILLE 01.04.2009 LAIHIAN LUJA LENTOPALLOJAOSTO TIETOPAKETTI UUSILLE JA VANHOILLE PELAAJILLE, VALMENTAJILLE SEKÄ LASTEN VANHEMMILLE Tämän kirjan omistaa : Joukkueeni : Valmentaja : Valmentaja puhelinnumero: Joukkueen

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

Joukkueenjohtajien kokous (Kainuun Ammatti-instituutti)

Joukkueenjohtajien kokous (Kainuun Ammatti-instituutti) KILPAILUOHJEET: KILPAILUJEN AIKATAULU Pe 30.3. Klo 17.00 Klo 19.00 Lehdistötilaisuus: hiihtostadionin lehdistökeskus Joukkueenjohtajien kokous: Kainuun Ammatti-instituutti La 31.3. Klo 09.45 Klo 10.00

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

FITLANDIA-TREENIOPAS. - 8 kuukauden maraton-ohjelma

FITLANDIA-TREENIOPAS. - 8 kuukauden maraton-ohjelma FITLANDIA-TREENIOPAS - 8 kuukauden maraton-ohjelma ASIANTUNTIJA Maija Oravamäki Maija Oravamäki on liikuntalahjakkuus, joka on voittanut useita Suomen mestaruuksia eri lajeissa, edustanut Suomea arvokisoissa

Lisätiedot

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010 Liikunnan vapaaehtois- tai kansalaistoimintaan osallistuminen Liikunnan vapaaehtois- tai kansalaistoimintaan osallistuminen 19-65-vuotiaiden keskuudessa % Lkm. 1997-1998 14 435.000 2001-2002 16 509.000

Lisätiedot

Vuoden 2011 parhaat haussa!

Vuoden 2011 parhaat haussa! Vuoden 2011 parhaat haussa! Pian on taas käsillä se hetki, jolloin PON-kerho voi ylpeänä onnitella menestyneitä jäseniään! Tietoja Paras PON 2011 -pisteistä kerätään heti vuoden alusta ja tulokset julkistetaan

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot