MYRSKYÄVÄ ONNI Toimittajan ja haastateltavan välisen vuorovaikutuksen ja luottamuksen syntyminen sekä muuttuminen pitkässä haastatteluprosessissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MYRSKYÄVÄ ONNI Toimittajan ja haastateltavan välisen vuorovaikutuksen ja luottamuksen syntyminen sekä muuttuminen pitkässä haastatteluprosessissa"

Transkriptio

1 MYRSKYÄVÄ ONNI Toimittajan ja haastateltavan välisen vuorovaikutuksen ja luottamuksen syntyminen sekä muuttuminen pitkässä haastatteluprosessissa Hanne Valtari Opinnäytetyö, syksy 2008 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Turun toimipaikka Viestinnän koulutusohjelma Medianomi (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Valtari, Hanne. Myrskyävä onni. Toimittajan ja haastateltavan välisen vuorovaikutuksen ja luottamuksen syntyminen sekä muuttuminen pitkässä haastatteluprosessissa. Turku, syksy 2008, 52 s. 2 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Turun toimipaikka, viestinnän koulutusohjelma, medianomi (AMK). Tarkastelen opinnäytetyössäni, miten toimittajan ja haastateltavan välinen luottamussuhde muodostuu ja muuttuu haastattelun aikana. Opinnäytetyössäni paino on ennen kaikkea pitkissä prosesseissa, joissa toimittaja on mukana haastateltavan elämässä normaalia uutistyötä pidemmän ajan. Olen kiinnittänyt huomiota myös siihen, miten toimittajan ja haastateltavan välissä olevat erot, kuten kulttuuri ja ikä, vaikuttavat luottamuksen syntymiseen. Aineistonani olen käyttänyt haastatteluihin liittyvää kirjallisuutta. Koska pitkät haastatteluprosessit ovat yleensä rinnastettavissa dokumentaarisuutensa ja pitkien seuranta-aikojensa takia dokumenttielokuviin, olen käyttänyt lähteinä myös dokumentteihin liittyvää kirjallisuutta. Kirjallisuuteen nojaten olen analysoinut työprosessiani tehdessäni opinnäytteeni tuoteosaa, Myrskyävä onni -reportaasia. Seurasin reportaasia varten lähes vuoden ajan Utössä asuvaa lapsiperhettä, joka on lähtenyt pääkaupunkiseudulta Suomen eteläisimpään saareen etsimään onneaan. Hyödynnän tutkielmassani reportaasin yhdelle päähenkilölle tehtyä haastattelua siitä, miten hän koki projektissa mukana olemisen. Tutkielmani osoittaa, että toimittajan ja haastateltavan välinen suhde on moniulotteinen ja herkkä. Luottamuksen syntymiseen ja muuttumiseen vaikuttavat monet asiat, kuten haastatteluprosessin pituus, yhteiset pelisäännöt ja haastateltavan kulttuurinen tausta sekä ikä. Tutkielmassani käy ilmi, että toimittaja ja haastateltava saattavat kokea samat tilanteet prosessin aikana hyvin eri tavalla. Haastattelutilanteissa yhteyden saaminen toimittajan ja haastateltavan välille onkin lopulta paljolti kiinni henkilökemioista. Tutkielmani olennainen johtopäätös on, että luottamuksen saavuttamiseksi toimittajan on oltava ennen kaikkea rehellinen ja avoin haastateltavaa kohtaan. Asiasanat: haastattelu, reportaasi, luottamus, luottamussuhde, vuorovaikutus, toimittaja, journalisti, haastateltava.

3 ABSTRACT Valtari, Hanne. Stormy Bliss. The Interaction and Rapport between Journalist and Interviewee -and how it Emergence and Changes during a long Interview Project. Turku, Autumn pages. 2 appendices. Diaconia University of Applied Sciensces, Turku Unit, Degree Programme in Communication and Media, Bachelor of Media. My study examines how the interaction between journalist and interviewee arise and how it chance during the interview. I have especially paid attention to the long interview project in which the journalist is taking part in interviewee s life for a longer period of time. I have also pointed out to the differences between journalist and interviewee as, for example, the culture and the age, and how these can affect emergence of the rapport. A source material, I have used literature on interviews. Long interview projects are normally consider along with documentaries because of their long follow-ups and because both of them are documentary. That is why I have also used literature on documentaries. Based on literature I have analyzed my own work process in the practical part of my thesis, doing the feature story Myrskyävä onni (Stormy Bliss). For the feature story I followed a family with children who lives in Utö for a year. This family has left the capital area of Finland to search for happiness on the southernmost island of Finland. In my thesis I explored by interview one of my leading character of the feature and the feelings she experienced during the project. The thesis proves that the connection between the journalist and interviewee is multidimensional and sensitive. Aspects like the length of the interview process, common norms and the culture backgrounds, as well as the age of interviewee affects the rise and change of the confidence. The dissertation shows that the journalist and interviewee can experience the same situations in very different ways. In the interview situations, the way to connect with the interviewee is, in the end, mostly depending on the established rapport. The essential conclusion of my study is that journalist have to be, most of all, honest and frank to the interviewee to accomplish the required confidence. Keywords: journalism, feature story, confidence, relationship, rapport, editor, journalist, interviewee.

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 5 2 LEHTIREPORTAASI Lehtireportaasin päähenkilö Myrskyävä onni -reportaasisarjan päähenkilöt 9 3 JOURNALISTINEN HAASTATTELU Asiahaastattelu Henkilöhaastattelu 12 4 HAASTATTELIJAN SUHDE HAASTATELTAVAAN Vuorovaikutus ja luottamuksen synty sekä ensivaikutelma Työ ennen haastattelutilannetta Yhteiset pelisäännöt Haastattelutilanne Kulttuurinen ero haastateltavan ja haastattelijan välissä Ikäero haastateltavan ja haastattelijan välissä Yhteydenpito haastattelujen välillä Dokumentaarisuus seuranta-aikana ja tekstiä kirjoitettaessa Haastattelijan vastuu haastateltavasta ja onnistuneesta artikkelista 28 5 YHDEN PÄÄHENKILÖN KOKEMUKSET PROJEKTISTA 30 6 YHTEENVETO 37 LÄHTEET 40 LIITE 1: Kyselylomake Timisjärville 42 LIITE 2: Myrskyävä onni -reportaasi 43

5 1 JOHDANTO Jokainen tietää sen ihmistyypin: henkilön, joka uusiin ihmisiin tutustuessaan luo hetkessä jonkinlaisen maagisen yhteyden heihin. Hän on kotonaan tilanteessa kuin tilanteessa ja osaa puhua yhtälailla vanhuksille ja lapsille, kaupunkilaisille ja maalaisille heidän kielellään. Hän saa ihmiset luottamaan itseensä, hänestä pidetään ja hänen seurassaan ihmiset puhuvat, rentoutuvat ja tuntevat olonsa kotoisaksi. Miten ihmeessä hän sen tekee? Mikä on hänen salaisuutensa? Tällaisia asioita minä ja varmasti moni muu toimittaja pohdimme päivittäin. Haastattelu on toimittajan tärkein työkalu, sillä ilman kysymystä ja vastausta ei juttua yleensä synny. Toimittaja tapaa työssään päivittäin uusia ihmisiä, joihin täytyisi saada välillä hyvin lyhyessäkin ajassa yhteys, sillä lukkiutunut haastateltava lukitsee myös hyvän jutun teon. Kysymys haastateltavan ja haastattelijan suhteesta sai uuden ulottuvuuden tehdessäni opinnäytteeni tuoteosaa, Myrskyävä onni -reportaasia. Seurasin reportaasia varten Suomen eteläisimmässä kolkassa, Utön saaressa, asuvaa lapsiperhettä lähes vuoden ajan. Jo prosessin alkuaikoina aloin miettiä, miten toimittaja rakentaa ja ylläpitää toimivaa suhdetta haastateltaviin pitkän seuranta-ajan ja haastatteluprosessin aikana. Reportaasin innoittamana halusin opinnäytetyöni tutkielmaosassa syventyä tarkastelemaan, miten haastateltavan ja haastattelijan välinen vuorovaikutus- ja luottamussuhde syntyy ja kehittyy pitkän prosessin aikana. Opinnäytetyössäni pohdin kirjallisuuden ja oman työprosessini kautta, miten toimittajan kannattaa edetä haastateltavan kanssa aina ensitapaamisesta artikkelin tarkistamiseen. Kiinnitän erityisesti huomiota haastattelijan ja haastateltavan pitkän prosessin aikana muuttuvaan suhteeseen, sekä mahdollisesti edessä oleviin ongelmiin. Tutkielmani tulokset ja vastaukset auttavat myös lyhyissä haastattelutilanteissa luottamussuhteen luomiseen ja parantamiseen. Haastattelutilanteita on tutkittu paljon, mutta pitkäkestoisista prosesseista tietoa on saatavilla todella vähän. Reportaasin pystyy rinnastamaan sen dokumentaarisuuden

6 6 takia televisiodokumentteihin. Sen vuoksi olen käyttänyt kirjallisina lähteinäni osittain myös dokumenteista, ja etenkin dokumentin tekijän ja hänen päähenkilöidensä välisistä suhteista, kertovaa kirjallisuutta. Tutkin työssäni myös haastateltavan ja haastattelijan ikäeron vaikutusta yhteyden saamiseen. Reportaasia varten seuraamassani perheessä oli eri-ikäisiä lapsia, joista jokaista jouduin lähestymään eri tavalla saadakseni heihin toivotunlaisen yhteyden. Lisäksi pohdin, miten kulttuurinen ero vaikuttaa haastateltavan ja haastattelijan väleihin. Vaikka olen viettänyt lapsuuteni ja osan nuoruudestani maaseudulla, tunsin välillä itseni täysin ulkopuoliseksi saaristolaisten elämästä. En osaa soutaa aallokossa, enkä auttaa kalaverkkojen merestä nostamisessa. En välillä ymmärtänyt kysyä oikeanlaisia kysymyksiä, jotka ilmiselvästi olisivat liittyneet saaristolaisuuteen. Tärkeän näkökulman työni kirjalliseen osaan tuo reportaasin yhden päähenkilön pohdinnat siitä, miten hän ja muut perheenjäsenet kokivat toimittajan, eli minun läsnäoloni saarella. Haastattelin päähenkilöä sähköpostitse lähes vuoden kestäneen haastatteluprosessin jälkeen. Utö on pieni neljänkymmenen asukkaan saari, jossa toimittajat käyvät etenkin kesäisin tekemässä leppoisia saaristolaisjuttuja. Reportaasini päähenkilöt ovat olleet esillä monissa tiedotusvälineissä, mutta lähes vuoden kestävä prosessi oli heille uudenlainen kokemus. Päähenkilöiden ajatukset hyvän toimittajan ominaisuuksista ja vuoden seuranta-ajan kokemuksista valaisevat paljon sitä, minkälaiseksi haastateltavat kokevat hyvän toimittajan.

7 7 2 LEHTIREPORTAASI Lehtireportaasia on tutkittu Suomessa hyvin vähän. Edes toimittajilla itsellään ei tunnu olevan yhtenäistä mielipidettä siitä, mitä reportaasi on. Itse olen ehdottomasti samaa mieltä Otto von Friesenin (Hemánus 1992, 8 9) kanssa siitä, mitä reportaasin tekijältä vaaditaan: havaintokykyä, tarkkanäköisyyttä ja kykyä muotoilla sanottavansa lukijalle käyttökelpoiseen muotoon. Näiden tekijältä vaadittavien ominaisuuksien takia norjalainen toimittaja, toimittajien kouluttaja ja journalismin tutkija Jo Bech-Karlsen kytkee reportaasin dokumentarismiin. (Hemánus 1992, 8 9.) Anu Nousiaisen (1988, ) mukaan reportaasilla onkin enemmän yhteistä dokumentin kuin lehtiuutisen kanssa. Lisäksi dokumenteissa seuranta-aika on yleensä huomattavasti lehtijutussa käytettyä aikaa pidempi, ja näin ollen dokumentit ovat rinnastettavissa opinnäytetyön työosaani, Myrskyävä onni -reportaasiin. Lehtireportaasien, varsinkin pitkäaikaisten prosessien, vähäisen tutkimuksen takia olen käyttänyt tutkielmassani myös televisiodokumenteista ja dokumenttielokuvista kertovia kirjallisia lähteitä. Bech-Karlsen (Hemánus 1992, 9 10) määrittelee reportaasille yhdeksän ominaispiirrettä. Reportaasi vaatii toimittajan henkilökohtaista mukanaoloa tilanteissa, joista reportaasi kertoo. Reportaasi edellyttää myös henkilökohtaista sävyä, jolloin jutussa voi tulla esille esimerkiksi toimittajan kokemukset ja elämykset sekä toimittajan persoonallinen tapa kirjoittaa ja kuvailla asioita. Reportaasin alussa kirjoittaja luo tarinalle kehykset, joiden sisään sijoitetaan muut aineistot myöhemmässä tekstissä. Bech-Karlsen huomauttaa, että reportaasi ei riipu tapahtumasta eikä tiukasta ajankohtaisuudesta. Mitään erityistä tapahtumaa tai ajankohtaista asiaa ei siis tarvita reportaasin taustalle. Reportaasin ominaispiirre on myös asioiden valottaminen monipuolisesti. Jutun temmon ja rytmin, näkökulman, ajan ja ajankohtaisuuden sekä journalististen vaikutuskeinojen käyttö tuo reportaasiin vaihtelevuutta, joka Bech- Karlsenin mukaan kuuluu reportaasin ominaispiirteisiin. Reportaasin täytyy Bech- Karlsenin mukaan olla myös eeppinen eli kertova, ja sen täytyy kuvata ympäristöä ja henkilöitä. Yksi reportaasin määre on myös tunteisiin vetoaminen. Reportaasi vetoaa siis älyn lisäksi lukijoiden sydämiin.

8 8 Bech-Karlsen (Hemánus 1992, 8) erottelee reportaasin humanistiseen raportointiin ja human interest -raportointiin. Humanistisessa raportoinnissa tarkoituksena on löytää kirjoitettavan jutun ja sen lukijan väliltä yhteys, kosketuspinta, jonka varaan jutun ja sen lukijan yhteisyys on rakennettavissa. Bech-Karlsenin mukaan humanistinen raportointi voi parhaimmillaan auttaa lukijaa ymmärtämään, minkälaisia vaikutuksia ja seuraamuksia erilaisilla tapahtumilla ja toimenpiteillä saattaa olla ihmiselle. Human interest -raportointi tarkoittaa juttua, jossa kerrotaan jostakin epätavallisesta ja erikoisesta, joka kummallisuutensa ja poikkeuksellisuutensa takia kiinnostaa lukijoita. Julkaistuissa reportaaseissa näkyy nykyään television vaikutus. Kymmeniä vuosia sitten reportaasit etenivät kronologisesti ja tarkasti asioita selittäen. Nykyään reportaaseja kirjoitetaan kuten elokuvia leikataan. Teksti kulkee kuin kantaisi kameraa nopeasti paikasta ja tapahtumasta toiseen. Reportaasissa on loppujen lopuksi kysymys elämyksistä. Elämykset, hyvät reportaasit, jäävät lukijan mieleen. (Nousiainen 1988, 117, 125.) 2.1 Lehtireportaasin päähenkilö Oikeanlaisen päähenkilön löytyminen reportaasiin on olennaista onnistuneen työn kannalta. Reportaasin päähenkilöt edustavat, samalla tavalla kuin televisiodokumenteissa, käsiteltävää aihetta. Päähenkilöt eivät ole vain tarinahahmoja, vaan vakuuttavat ja vahvistavat dokumentin aihetta. Kertoessaan esimerkiksi työläisestä tai vaikkapa maanviljelijästä, dokumenttiin valittu päähenkilö edustaa ja esittää sekä itseään että samalla kaikkia kategoriansa ja lajinsa edustajia. Dokumentissa kerrotaan yhdestä ihmisestä, mutta otsikointi ja tarina viittaavat kokonaiseen heimoon. Dokumentin päähenkilöt ja ihmiset ymmärretään tarinan kuljettajiksi, mutta vielä enemmän he ovat aiheen edustajia. Päähenkilöt lainaavat kasvonsa ja identiteettinsä tekijän oman näkemyksen ja näkökulman vahvistamiseksi. (Helke 2006, 177.)

9 9 2.2 Myrskyävä onni -lehtireportaasisarjan päähenkilöt Lehtireportaasini Myrskyävä onni kertoo Suomen eteläisimmässä saaressa, Utössä, asuvasta Timisjärven lapsiperheestä, joka on lähtenyt vuoden 2006 kesällä pääkaupunkiseudulta saareen etsimään onneaan. Perheeseen kuuluvat etätöitä Finnairin tietotekniikkayksikössä tekevä Teuvo, saarelle muutettuaan ikoninmaalauksen päätyökseen ottanut Sirkku sekä heidän lapsensa: 14-vuotias Tuomas, 12-vuotias Hanna, 10-vuotias Taneli ja 6-vuotias Olivia. Seurasin Timisjärven perhettä sen toisen Utö-asuinvuoden ajan, talvesta 2007 syyskesään Vuoden aikana perhe oli jo lähellä luovuttamista ja saarelta lähtemistä, sillä Utössä asuakseen on oltava valmis tekemään uhrauksia. Tuomas käy yläkoulua Ulkosaariston peruskoulussa Korppoossa. Lasten koulunkäynnin ja töiden takia Timisjärvet voivatkin olla yhdessä vain viikonloppuisin. Heillä on kolme asuntoa, vaikkakin Utön asunto on heille varsinainen koti. Matkat esimerkiksi harrastuksiin ja hammaslääkäriin mantereelle vievät tuntikausia ja ne joudutaan suunnittelemaan tarkasti etukäteen. Vaikka Timisjärvet lähtivät hakemaan saarelta onnea sekä rauhaa ja tilaa omille ajatuksilleen, saa talven ankea yksinäisyys välillä kaipaamaan mantereelle. Siltikin perheen mielestä ankaran merituulen ja taukoamatta tyrskyävän meren keskeltä löytyy onnellinen elämä. Timisjärvet edustavat reportaasissani toisaalta saaristolaisuutta, mutta myös uussaaristolaisuutta. Uussaaristolaiset ovat ihmisiä, jotka asuvat saaristossa. Koska heidän sukujuurensa ja aiempi elämänsä on ollut kuitenkin muualla kuin saaristossa, eivät he ole saaristolaisia. Timisjärvet eivät koe olevansa saaristolaisia: tätä tuntemusta vahvistavat ne saariston alkuperäisasukkaat, joiden mielestä aito saaristolainen tarvitsee taustalleen pitkät juuret saaristossa. Ennen kaikkea Timisjärvet edustavat reportaasissani kuitenkin perhettä, joka etsii onnellisuutta, mielen ja ruumiin tilaa ja paikkaa, jossa tuntea olonsa hyväksi. Voisi jopa sanoa, että he edustavat kaikkia maailman ihmisiä, sillä jokainen haluaa löytää elämäänsä onnen ja tasapainon. Näin Timisjärvien onnen löytyminen saaristosta kertoo laajemman tarinan maailmasta, ihmisistä ja elämästä. Löysin Myrskyävä onni -reportaasini päähenkilöt internetin kautta. Pyrin löytämään henkilöitä, jotka eivät ole olleet aikaisemmin esillä tiedotusvälineissä. Utö on kuitenkin

10 10 mediassa hyvin suosittu kohde, joten myös Timisjärvet ovat edustaneet julkisuudessa Utöä ja saaristolaisuutta aikaisemminkin. Reportaasini poikkeaa aikaisemmista kirjoituksista ja uutisista kuitenkin selvästi, sillä reportaasini punainen lanka on onnellisuus, ja saaristo toimii tämän onnellisuuden näyttämönä. Lisäksi lähes vuoden seuranta-aika oli uusi kokemus perheelle.

11 11 3 JOURNALISTINEN HAASTATTELU Haastattelu on toimittajan tärkein tiedonhankintakeino. Toimittajat joutuvat työssään haastattelemaan ihmisiä lähes päivittäin, ja joskus samaan päivään mahtuu useitakin haastatteluja. Toimittajan täytyykin osata toimia tuossa vuorovaikutustilanteessa mahdollisimman hyvin, sillä haastattelutilanteet voivat olla hyvin monivivahteisia ja ongelmallisia. Toimittaja ei voi vaatia haastateltavalta tietoja noin vain, vaan haastattelu vaatii lämmittelyä ja hienovaraisuutta. (Miettinen 1984, ) Tärkeintä kaikessa journalismissa onkin toimittajan ja hänen kanssaan tekemisissä olevien ihmisten välinen suhde. Olennaista on, kuinka journalisti käsittelee tietolähteitään ja kuinka hän hankkii informaationsa. On olemassa kahdenlaista raportoivaa journalismia. Ensimmäinen niistä on kovan linjan haastattelutyyli, jota kuvaa aggressiivisuus. Tämän haastattelutyylin tavoite on tosiasioiden löytyminen. Toisinaan toisenlaisella, pehmeämmällä tyylillä saatetaan kuitenkin päästä yhtä hyvään tulokseen. Jokaisessa lehdessä tulisi olla molempia haastattelutyylejä edustavia toimittajia. Journalistin tehtävänä on välillä myös provosoida muita esittämään näkökantojaan, keskustelemaan ja väittelemään. Journalisti, joka on aina hyökkäävä, ei välttämättä saa haastateltavalta tietoja. Toisaalta journalisti, joka on kohtelias, ymmärtäväinen ja tahdikas, ei saa kovasta ja monessa liemessä keitetystä haastateltavasta mitään irti. Journalistilla täytyy olla myös hyvä ihmistuntemus, sillä toimittajan täytyy tunnistaa valehteleva ihminen. (Salminen 1998, 90, 94, 127.) 3.1 Asiahaastattelu Asiahaastattelua käytetään useimmiten työvälineenä, jonka avulla saadaan tietoja. Toimittajat soittavat useita kertoja päivässä poliisille, pelastuslaitoksiin, virkamiehille, poliitikoille, tutkijoille ja yritysjohtajille. (Suhola, Turunen & Varis 2005, ) Lukijat odottavat, että näille asiantuntijoille esitetään tiukkoja kysymyksiä. Kärkevästä journalismista poliitikkoja ja muita vaikuttajia kohtaan on tullut hyväksyttyä ja jopa vaadittua. Tällaiseen journalismiin tietä näytti Britannia jo 1960-luvulla, jolloin

12 12 toimittaja Robin Dayn kysyi pääministeriltä: Puheenne ei ollut tarpeeksi selventävää, voitteko selittää paremmin mitä tarkoitatte, sanoitte viikko sitten aivan päinvastaista? Day tekikin hyvin rohkeita kysymyksiä, ja samaa odotetaan nykypäivän asiahaastatteluilta. (Salminen 1998, ) Johtajat, presidentit ja muut asiantuntijat oppivat mediaa seuraamalla tavat, joilla esiintyä mediassa. Media on yhdenmukaistunut ympäri maailman, ja esimerkiksi sanomalehdet Suomessa tai Yhdysvalloissa alkavat muistuttaa toisiaan. Niinpä asiantuntijat kotimaassamme sekä Amerikassa sisäistävät samoja journalistisia arvoja ja käytäntöjä seuratessaan toimittajien työskentelyä ja kirjoittelua. Näin he oppivat, miten media toimii ja miten sen kanssa on toimittava. (Salminen 1998, 24.) Hemánuksen (Hemánus 1992, 55.) kirjaansa varten haastattelema toimittaja ja kirjailija Anu Seppälä kertoo, että hän ei haastattelutilanteessa emmi väitellä haastateltavansa kanssa. Hänen mukaansa rähinä saattaa olla hyväksi myös journalistisesti, sillä väitellessä haastateltava purkaa itseään ja samalla tuottaa kenties herkullistakin materiaalia journalistin käyttöön. Seppälä kuitenkin painottaa, että niin sanottujen tavallisten ihmisten kanssa hän ei väittelyyn lähde. Sen sijaan esimerkiksi poliitikkojen ja muiden vallankäyttäjien kanssa kiistely on välillä paikallaan. 3.2 Henkilöhaastattelu Henkilöhaastattelun tarkoituksena on tiedon lisäksi saada vaikutelmia ja mielipiteitä ilmaisupainotteista juttua varten. Erityinen henkilöprofiili on henkilöhaastattelun avulla saatu juttutyyppi, jossa näkyvät myös kirjoittajan tekemät havainnot haastateltavasta henkilöstä. (Suhola ym. 2005, ) Henkilöprofiili rakentuu paljolti toimittajan tekemiin havaintoihin, joten toimittajan täytyy kyetä kuvaamaan lukijoilleen haastattelun ilmapiiriä ja henkilöstä tehtyjä päätelmiä. Havaintojen tekemisen vaateessaan henkilöhaastattelu edellyttää toimittajalta erityistä ihmisen lukutaitoa, kykyä eläytyä haastateltavan ajatus- ja tunnemaailmaan. Henkilöprofiilin tekemisessä on haastateltavan ja haastattelijan kohtaaminen koko ajan korostuneesti läsnä: kyse on todellisesta vuorovaikutuksesta ja keskustelusta. Parhaimmillaan

13 13 henkilökuva kasvaa kertomukseksi ajasta, aatteesta ja ihmisestä. (Suhola ym. 2005, ) Henkilöhaastatteluun liittyykin usein reportaasimaisuutta. Henkilöhaastattelua tehdessään toimittaja yleensä vierailee haastateltavan luona tai esimerkiksi jossakin erityisessä, haastateltavalle tärkeässä paikassa. Tällöin myös ympäristön havainnointi ja toimittajan mukanaolo ovat luonnollisesti osana juttua. (Mattila 2006, 22.) Myrskyävä onni -reportaasin tekoon liittyvä haastatteluprosessi oli laadultaan henkilöhaastattelua. Se poikkesi kuitenkin normaaleista henkilöhaastatteluista prosessin pituuden takia. Pidemmässä prosessissa ympäristön havainnointi sekä haastateltavien ilmeiden, eleiden ja esimerkiksi äänenpainojen huomioiminen tulivat yhä tärkeämmiksi. Tai paremminkin, pitkässä prosessissa niihin oli ylipäätään aikaa. Olen uutistoimittajana tehnyt useita henkilöhaastatteluja, mutta silloin haastateltavan kanssa viettämäni aika on rajoittunut haastatteluun ja kuvien ottoon. Tuolloin havainnointi jää ymmärrettävästi vähemmälle.

14 14 4 HAASTATTELIJAN SUHDE HAASTATELTAVAAN Haastattelijan olisi hyvä olla avoin, jotta hän saisi hyvän yhteyden haastateltavaan. Haastattelija on paljon tekemisissä ihmisten kanssa, joten oma sulkeutuneisuus ei edistä haastateltavan avautumista. Journalistin täytyy myös olla hyvä kuuntelija, joka todella keskittyy kuuntelemaan, mitä haastateltava sanoo. Käytöstavat ovat journalistisessakin työssä perusedellytys, samaten kuin kyky tulla toimeen ihmisten kanssa. Mukavan ihmisen seurassa haastateltavat voivat tuntea itsensä rennoiksi, jolloin he myös haluavat puhua toimittajalle. (Salminen 1998, 59, 105.) Analysoin tässä luvussa omaa työprosessiani tehdessäni opinnäytteeni tuoteosaa, Myrskyävä onni -reportaasia. Peilaan kokemuksiani lähdekirjallisuuteen ja pohdin, miten haastattelijan ja haastateltavan suhde muodostuu ja muuttuu aina ensimmäisestä puhelinsoitosta valmiin jutun tarkistuttamiseen asti. 4.1 Vuorovaikutus ja luottamuksen synty sekä ensivaikutelma Vuonna 1985 Lehtimiehet Yhtymän pääjohtaja ja -omistaja Urpo Lahtinen perusti Suuren lehtimiespalkinnon, jota ehdittiin jakaa neljä kertaa. Vuonna 1986 palkinnon voitti Anu Seppälä. Palkintolautakunta perusteli Seppälän palkitsemista muun muassa hänen tavallaan käsitellä loistavasti haastateltavaa ja hänen kyvyllään saada haastateltava avautumaan haastattelijan kautta lukijoille. Hemánus (1992) on haastatellut Seppälää siitä, miten hän saa aikaiseksi vuorovaikutuksen ja luottamuksen itsensä ja haastateltavan välille. Seppälä myöntää pelkäävänsä varsinkin ennen tärkeää haastattelua, että yhteyttä ei synny. Joskus myös haastateltava on jännittynyt. Seppälä kertoo istuvansa aina lähellä haastateltavaansa, mutta jututettavan vapautumista saattaa edistää kävely ympäri huonetta haastattelun lomassa. Seppälällä on hyvin intensiivisen haastattelijan maine. Hän saattaa puhua vielä päiväkausia haastattelun jälkeen haastateltavan murretta. (Hemánus 1992, ) Toinen Suuren lehtimiespalkinnon voittaja on Tapani Ruokanen, joka sai kunnianosoituksen työstään vuonna Hän kertoo tapauksesta, jossa oli menossa

15 15 haastattelemaan Kotimaa-lehteen presidentti Mauno Koivistoa. Ruokanen oli sopimuksen mukaisesti lähettänyt Koivistolle kysymykset etukäteen. Presidentin linnassa haastattelutilanteen aluksi Koivisto kuitenkin ilmoitti, että ei halua vastata kysymyksiin. Ruokanen ei korkea-arvoisen henkilön mielenmuutoksesta hätääntynyt. Hän huomautti, että linnassa on yllättävän meluisaa, sillä kauppatorilta kantautuvat äänet eivät presidentin työrauhaa kunnioita. Koivisto myönsi tämän, ja vähitellen ilmapiiri ja Ruokasen sekä presidentin välit muuttuivat lämpimimmiksi. Lopulta Koivisto vastasi asiallisesti Ruokasen kysymyksiin, joihin oli vielä hetki sitten kieltäytynyt vastaamasta. (Hemánus 1992, 82) Jos tasavallan ykkösmiehelläkin on joskus huono päivä, on niitä myös tavallisella ihmisellä, joka ei ehkä ole koskaan ennen tullut haastatelluksi. Ensivaikutelmalla onkin suuri merkitys siinä, miten nopeasti haastateltavat alkavat luottaa toimittajaan. Ensimmäinen yhteydenottoni Timisjärviin tapahtui puhelimitse. Sirkku vastasi puhelimeen ja hän olikin koko prosessin ajan se henkilö, jonka kanssa pääasiassa olin yhteydessä ollessani itse mantereella. Esittelin Sirkulle lyhyesti kuka olen ja kerroin opinnäytetyöstäni. Hän vaikutti heti kiinnostuneelta ja innostuneelta asiasta, ja pelkoni nuivasta asenteesta osoittautui turhaksi. Sirkku sanoi ideani reportaasista olevan mielenkiintoinen, ja että ainakin hän voisi lähteä projektiin mukaan. Hän lupasi jutella muun perheen kanssa asiasta illalla. Seuraavana päivänä sain vahvistuksen, että muukin perhe on mukana projektissa. Sovimme samalla ajankohdan, jolloin voisin tulla ensimmäistä kertaa Utöön. Päivää ennen ensimmäistä Utön-vierailuani olin vielä yhteydessä Sirkkuun ja varmistin tapaamisviikonlopun edelleen sopivan heille. Sirkku ehdotti itse, että voisin tulla seuraamaan heidän päiväänsä heti aamupalasta lähtien. Tämä oli ilo kuulla, sillä siitä saattoi huomata, että tuloni saarelle ei tuntunut vaivaannuttavan heitä. Silti Sirkku kuulosti hieman etäisemmältä kuin viimeksi puhuessamme. Tunne saattoi johtua omasta väsymyksestäni, sillä olin ollut reportaasikeikalla edellisyönä. Saavuin saarelle helmikuisena perjantai-iltana Eivor-yhteysaluksella sen verran myöhään, että menin suoraan yöpaikkaani. Lähettelimme vielä Timisjärvien kanssa tekstiviestejä, joissa sovimme seuraavasta päivästä. Lauantaiaamuna Sirkulta tuli viesti, jossa hän kertoi perheen olevan hereillä ja syömässä aamupalaa ja ilmoitti, että olen

16 16 tervetullut. Ensimmäinen tapaaminen Sirkun kanssa aloitettiin kättelemällä. Lapset (Hanna, Olivia ja Taneli) ujostelivat hieman uutta tulokasta, joten heitä vain tervehdin. Tuomas ja Teuvo olivat vielä mantereella, joten jutustelimme lähinnä Sirkun kanssa samalla, kun hän söi aamupalaa. Oleilu osana Timisjärvien elämää tuntui lähtevän käyntiin helposti suurimmaksi osaksi perheen rennon asennoitumisen takia. Päivällä Sirkku esimerkiksi pyysi minua auttamaan raivaamaan tilaa biljardipöydälle, jonka Teuvo toisi mukanaan mantereelta. Koin tämän mukavana osoituksena siitä, että he eivät pidä minua vieraanaan tai toimittajana kodissaan, sillä näitä tuskin helposti pyydettäisiin siirtelemään sohvia, joiden alta paljastuu vanhoja lehtiä ja pieni pölykoirien yhdyskunta. Iltapäivällä lähdimme yhdessä Sirkun kanssa vastaan Eivorilla saapuvia Teuvoa ja Tuomasta. Kättelimme ja Teuvo vaikutti hyvin ystävälliseltä ja sydämelliseltä. Tuomas kätteli vähän arastellen, niin kuin voi odottaa seitsemäsluokkalaisen tekevän. Illalla Sirkku meni pitämään kauppaa, jossa auttaa aina silloin tällöin, jos omistaja tarvitsee apua. Seurailin menoa sivummalta muistiinpanoja tehden. Eräs asiakas sanoi naureskellen, että sinä oletkin tarkassa seurannassa. Sirkku katsoi ihmetellen ulos, eikä tuntunut ymmärtävän kommenttia. Kun hän tajusi asiakkaan tarkoittaneen minua, hän sanoi nauraen, ettei enää muista ajatella toimittajaa, koska tämä on siinä koko ajan. Se oli ilo kuulla, sillä en tietenkään halunnut seurata mitään esitystä, vaan sitä aitoa elämää, mitä perhe viettäisi myös ilman minua. Vaikka seurasinkin perheen elämää saarella ollessani hyvin intensiivisesti, täytyi perheelle antaa myös omaa aikaa. Niinpä en kaupan jälkeen mennytkään enää perheen kotiin. Oli sen verran myöhäistä, että en halunnut enää häiritä perhettä, varsinkin kun he eivät olleet nähneet toisiaan moneen päivään. Voisin kuvitella, että liiallinen mukanaolo olisi saanut perheen ärsyyntymään ja kenties lukkiutumaan. Seuraava jälleennäkeminen perheen kanssa huhtikuussa oli rento. Perhe oli syömässä aamupalaa, ja Hanna tuli avaamaan oven. Tervehdimme, ja pian myös Olivia juoksi vastaan. Hän tervehti hieman ujosti, ja ajattelin hänen unohtaneen minut. Olivia kuitenkin ilmoitti tarmokkaasti muistavansa minut. Tervehdin myös muita paikalla olleita perheenjäseniä, Sirkkua, Tanelia ja Tuomasta. Pohdin kovasti, pitäisikö minun

17 17 kätellä ainakin Sirkkua, mutta se tuntui hölmöltä, kun perhe istui syömässä, eivätkä he tulleet vastaan ovellekaan. Tuli tunne, että ei kai tässä enää niin tuntemattomia olla. 4.2 Työ ennen haastattelutilannetta Journalistin täytyy olla ahkera jo ennen varsinaista haastattelutilannetta. Se tarkoittaa sitä, että täytyy tehdä taustatutkimusta ja olla kiinnostunut aiheestaan. Ei ole järkevää haastatella ihmistä ja kirjoittaa haastattelun perusteella aiheesta juttua, jos ei itse tiedä, mistä aiheessa on kysymys. Journalistin on oltava viisaampi ja tietäväisempi asiasta kuin artikkeli, jota ollaan kirjoittamassa. Se edellyttää kotitöitä enemmän kuin itse artikkeli tai lehti vaatii. Tällöin haastattelutilanteessa pystyy luottamaan omiin faktoihinsa, mikä saa haastateltavan avautumaan. (Salminen 1998, 92.) Toisaalta vallitseva journalistinen kulttuuri ei edellytä toimittajalta hyviä ja kattavia tietoja kaikista aihepiireistä, joista hän kirjoittaa. Joskus journalisti voi jopa kerskua kollegoilleen, että pystyy tekemään moitteettomia tai ainakin kelvollisia artikkeleita asioista, joista ei oikeastaan tiedä yhtään mitään. Tällaiseen liittyy kuitenkin aina riski, sillä puutteellinen tietämys saattaa paljastua haastattelutilanteessa ja johtaa jopa haastattelun keskeytymiseen. Jos juttu pääsee lehteen asti, saattaa asiantunteva yleisö huomata puutteelliset tiedot. Tällöin saattaa kyseisen toimittajan tai ehkä jopa hänen työpaikkansa arvo laskea. (Hemánus 1992, 62.) Itse luin ennen ensimmäiselle Utö-vierailulleni lähtemistä Sirkku Timisjärven pitämää blogia, jossa hän kertoo saaristolaisperheen elämästä iloineen ja murheineen. Se oli erittäin hyvä keino oppia ymmärtämään perhettä jo ennen kuin olin heidät tavannut. Lisäksi luin varsinaista saarta koskevista asioista, kuten historiasta ja nähtävyyksistä. Onnekseni minulla on ystäviä, joille Utö on tuttu. Heiltä kysyinkin asioita, joita en löytänyt kirjoitetuista lähteistä. Lisäksi luin saaresta kirjoitettuja lehtiartikkeleita, sillä halusin välttää tyypilliset saaristolaiselämän ihannoinnit, joihin varsinkin lyhyen aikaa saarella viettävät toimittajat yleensä sortuvat. Yleensä jätän muiden samasta aiheesta kirjoittaneiden toimittajien jutut suosiolla lukematta, sillä vaarana saattaa olla samojen kaavojen toistaminen ja omien toteutusajatusten jääminen pelkälle idea-asteelle.

18 18 Koska Myrskyävä onni -reportaasi on dokumentaarisuutensa sekä pitkäkestoisen seuranta-aikansa takia rinnastettavissa dokumenttiin, olisi minun pitänyt ennen saarelle lähtöäni ainakin hahmotella reportaasini käsikirjoitus. Aaltosen (2006, ) väitöskirjaansa varten haastattelemasta kymmenestä dokumenttiohjaajasta löytyy sekä dokumentin käsikirjoittamisen kannattajia että vastustajia. Monet kokevat käsikirjoituksen rahoituksen takia pakkona, mutta myöntävät, että se on myös hyödyllistä. Muutaman mielestä käsikirjoitus suorastaan täytyy tehdä. Joidenkin mielestä dokumenttiin ei voi tehdä käsikirjoitusta. (Aaltonen 2006, ) Alkuperäinen suunnitelmani oli kirjoittaa ja kuvata reportaasi kaupunkilaisista, joista Utöön muuttamisen jälkeen tulee pikkuhiljaa saaristolaisia. Pian kuitenkin hahmottui vielä vahvempi teema, onnellisuus, jonka ympärille aloin reportaasiani rakentamaan. Kaupunki ja saaristo pysyivät kyllä vahvasti mukana, sillä reportaasini päähenkilöt etsivät ja vertailivat onneaan jostain niiden väliltä. Alusta asti oli kuitenkin selvää, että päähenkilöt saattavat olla muuttamassa seurantavuoden aikana takaisin mantereelle. Niinpä epävarmuus siitä, päättävätkö päähenkilöt jäädä saarelle vai muuttaa mantereelle oli läsnä lähes seuranta-ajan loppuun saakka. Vasta päähenkilöiden päättäessä kesän 2008 aikana jäädä saarelle, muodostui reportaasini lopullinen sävy. Perhe oli valmis luopumaan monesta vain saadakseen asua siellä, missä onnikin, eli Utössä. Jos päätös olisi ollut toinen, olisi myös reportaasini sävy muuttunut olennaisesti. En siis koe, että olisin voinut erityisemmin käsikirjoittaa reportaasiani etukäteen. Tein kyllä reportaasistani synopsiksen, mutta lopullisen reportaasin kanssa sillä on yhteistä melkeinpä ainoastaan päähenkilöt. Toki synopsis oli takaraivoni sopukoissa oleva runko, joka eli ja muuttui koko ajan ja jonka ympärille tarinaa rakensin. 4.3 Yhteiset pelisäännöt Haastateltavalla on oikeus saada ennakolta tietää, millaisessa asiayhteydessä hänen lausumaansa käytetään. Hänelle on myös kerrottava, jos haastattelua voidaan käyttää useammissa välineissä. Haastateltavan tulee aina saada tietää, onko keskustelu tarkoitettu julkaistavaksi vai ainoastaan tausta-aineistoksi. (Suomen journalistiliitto 2005.)

19 19 Timisjärvien kanssa olin ensimmäistä kertaa toimittajana tilanteessa, jossa en tiennyt, mihin julkaisuun tekeillä oleva juttu lopulta päätyisi. Selvitin heille kuitenkin heti aluksi, että kauppaan artikkelia aikakauslehtiin, ja että aloitan niin sanotusti huipulta ja mahdollisten kieltäytymisten sattuessa tulisin sieltä alaspäin. Tietenkin alusta asti piti olla selvää myös sen, että kyseessä on opinnäytetyöni, jolloin pala heidän elämäänsä näkyy myös tutkielmaosassa. Kerroin Timisjärville myös, että tulen seurailemaan heidän elämäänsä sivullisena, ja toivon heidän toimivan ja käyttäytyvän minun läsnäollessanikin aivan kuten normaalistikin tekisivät. Kerroin myös, että reportaasini on tarina heistä, kaupungista saaristoon lähteneestä perheestä. Kun reportaasin punainen lanka ja teema, onnellisuus, alkoi kirkastua minulle, kerroin siitä heti myös Timisjärville. Myrskyävä onni -reportaasin päähenkilöt, Timisjärvet, eivät itse vaatineet, pyytäneet tai edes ehdottaneet minkäänlaisia ehtoja tai sääntöjä. Aaltonen (2006, 200) toteaakin, että tekijän ja päähenkilöiden välille syntyy usein sanaton sopimus ja käsitys yhteisistä pelisäännöistä. 4.4 Haastattelutilanne Kysymysten asettelu on haastattelutilanteessa tärkeää. Timisjärvien kanssa haastattelutilanteet olivat enemmänkin keskustelua ja kysymykset avoimia. Yksi syy avoimille kysymyksille on kommunikatiivinen. Siinä missä suljettu kysymys johtaa haastattelijan ja haastateltavan välisen viestinnän katkeamiseen, voi avoin kysymys edistää tätä viestintää. (Tervonen 1994, 19.) Timisjärvien kanssa jutun ydin, onnellisen elämän etsiminen, muodostui nopeasti. Ytimen löytymisen jälkeen haastattelut ohjautuivat tämän teeman ympärille, mutta kysymykset olivat hyvinkin avoimia ja vapaita. Tällöin Timisjärvet puhuivat minulle asioista, joita en muuten olisi ymmärtänyt kysyä ja jotka olisin liian tiukasti rajatuilla kysymyksillä vaientanut ennen niiden esiintuloa. Kun kaksi ihmistä, haastattelija ja haastateltava, ovat vuorovaikutuksessa toistensa kanssa, he eivät vain vaikuta toisiinsa, vaan tuottavat

20 20 vuorovaikutuksellaan jotain muuta ja enemmän kuin vain näiden kahden ihmisen yhteenlaskettavat mahdollisuudet ovat. Haastattelija ei siis ole vain kyselijä. Hän joutuu tarkistamaan kysymyksen asetteluaan, perustelemaan sanomisiaan ja joskus puhumaan julki omat luulonsa. Hänkin, samoin kuin haastateltavansa, viestii sanojen lisäksi olemuksellaan, puhetavoillaan, ilmeillään, eleillään ja liikkeillään. Haastattelu on tilanne, jossa kaksi ihmistä kohtaa toisensa itsestään ja toisesta tietoisena. Ammattitaitoinen ja kokenut haastattelija ei kiellä tätä, vaan ymmärtää ihmisten kohtaamisen vaikutuksen, joskin eri tavalla eri haastattelutilanteessa. (Rajamäki 1994, 23.) Timisjärvien kanssa haastattelutilanteet poikkesivat paljolti siitä, mihin esimerkiksi uutistoimittajana olin tottunut. Varsinaisia haastattelutilanteita oli vähän. Yleensä kyselin asioita samalla, kun seurasin heidän elämäänsä sivullisena. Varsinaisissa haastattelutilanteissakin perhe teki yleensä samalla jotain muuta: Sirkku maalasi ikoneita, lapset pelasivat biljardia ja Teuvo korjasi pöytää. Huomasin näissä tilanteissa kirjoittavani normaalia tarkemmin ja selvemmällä käsialalla paperille heidän vastauksensa. En tiedä, mistä moinen johtui. Luultavammin siitä, että me enemmänkin juttelimme kuin että kyseessä olisi ollut tiukka haastattelutilanne. Rennosti jutustellessa puheeseen voi jäädä taukojakin, jolloin voin tarkemmin kirjoittaa haastateltavan sanomisia ja vastauksia ylös. Lisäksi viimeisillä vierailukerroilla minulla ei ollut valmiiksi mietittynä kuin muutama kysymys, mutta kysymyksiä tuli mieleeni juttelun aikana ihan niin kuin normaalissa keskustelussakin. Haastattelujen aikana yhdestä kysymyksestä myös kehkeytyi monesti pidempi keskustelunparsi kuin normaali haastatteluvastaus olisi. Varsinkin Sirkun ajatukset johtivat asiasta toiseen ja toivat esille asioita, joita en tiennyt ja joista en näin ollen olisi edes osannut kysellä. Kaikki perheenjäsenet olivat hyviä haastateltavia. Etenkin Sirkku oli avoin ja rönsyilevä, mikä sopii eritoten lehtitekstiä kirjoittaessa. Televisiossa tai radiossa tällaista puhetta saattaisi olla hankalaa editoida. Verkkaisesta haastattelu- ja jutustelutahdista on myös hyötyä, sillä näin haastateltava sai aikaa miettiä asioita. Tällöin mieleen tuli yleensä vielä jotain muuta lisättävää, josta saatoimme päästä jälleen johonkin toiseen mielenkiintoiseen aiheeseen. Jos olisin keskeyttänyt mietiskelyn kysymällä jälleen uuden kysymyksen, olisivat nämä mietinnän tuloksena syntyneet vastaukset ja pohdinnat jääneet kokonaan pois. Panu Räty (1988,142) kertoo haastattelevansa juttujensa päähenkilöä henkilökuvia varten keskimäärin neljä kertaa. Hänen mukaansa ensimmäinen haastattelukerta kuluu

21 21 yleensä luottamuksen synnyttämisessä sekä toimittajan perustietojen tarkistamisessa ja täydentämisessä. Rädyn mukaan usein vasta toisella tai kolmannella haastattelukerralla päästän yksilölliseen ihmiseen asti, haastateltavaan. Räty pitää haastattelukerrat lyhyinä, sillä hänen mukaansa liian pitkät ja intensiiviset keskustelut vievät voimat niin haastateltavalta kuin itse toimittajaltakin. Rädyn mainitsemat useat ja lyhyet haastattelukerrat pätevät erityisesti myös reportaasin tekoon. Seuratessani Timisjärvien elämää, haastattelut olivat väljempiä ja tapahtuivat perheen muun elämän ohessa. Sekä minä että Timisjärvet olisimme väsyneet liian pitkiin haastattelukertoihin. Olinhan minä monta päivää peräkkäin tekemässä työtäni saarella ja he tarkkailevan toimittajan silmien alla. Piinaavan pitkät haastattelut kannattaakin pitkissä prosesseissa suosiolla jakaa osiin. Luottamuksen syntyminen haastattelutilanteissa on tavallaan tasapainottelua ensinnäkin empatian osoittamisen ja yhteisyyden rakentamisen ja toisaalta haastattelutilanteen ja oman ammattiroolin välillä. Empatia liittyy etenkin tilanteisiin, joissa toinen osapuoli, haastateltava, kertoo ikävistä ja ongelmallisista kokemuksistaan. Kun normaaleissa keskusteluissa toisen ihmisen kertomiin huoliin vastataan empaattisin palauttein ja kertomalla omista vastaavanlaisista tilanteista, haastattelutilanteessa tulevatkin vastaan roolien rajoitukset. Myötätunnon ja ymmärtämisen osoittamiseen ei voidakaan käyttää samoja keinoja kuin normaaleissa arkikeskusteluissa. (Ruusuvuori & Tiittula 2005, 42.) Tämän takia haastateltavalla on oikeus tietää, milloin haastattelussa liikutaan yksityisyyden alueella ja milloin julkisella alueella (Rajamäki 1994, 7). Etenkin Sirkku kertoi minulle välillä sellaisia asioita, jotka nopean miettimisen jälkeen päätin jättää kirjoittamatta ylös. Tällainen toiminta saattaa monen mielestä olla väärin, olisivathan nuo kuulemani jutut varmasti mehukkaita lisiä reportaasiini. Mielestäni kyseiset asiat olivat kuitenkin sellaisia, joita Sirkku ja muut haastateltavat eivät halunneet minun kirjoittavan ylös. Emme siis varsinaisesti tehneet sopimusta siitä, että nyt liikutaan yksityisyyden alueella, vaan se oli sanomattakin selvää. Välillä molemmat haastattelun osapuolet unohtivat, että teimme haastattelua, emmekä vain jutelleet. Tällaisissa tilanteissa empatia voitti haastattelijan sisälläni. Toisaalta joissakin tilanteissa siviiliminäni olisi yhtynyt Timisjärvien kanssa päivittelemään joitakin asioita syvemmin. Tuolloin kuitenkin haastattelija minussa nosti päätään ja käski olla

22 22 puuttumatta asioihin, jotka eivät minulle henkilönä kuulu. Luulenkin, että lopulta olin tilanteissa enemmän mukana ihmisenä kuin neutraalina ulkopuolisena tarkkailijana. Joissakin tilanteissa toimittaja haluaa käyttää haastattelussa ilmitulleita asioita, mutta tilanteen herkkyyden tai arkuuden takia niiden kirjoittaminen samalla, kun haastateltava niistä kertoo, olisi epäkorrektia. Toimittaja Tapani Ruokanen kertoo tapauksesta, jossa haastateltava uskoutui hänelle kertomalla vaimonsa syöpäsairaudesta. Ruokanen koki, että kyseisessä tilanteessa muistiinpanojen tekeminen ei olisi ollut viisasta. Niinpä hän kirjoittikin haastateltavan lauseita muistiin vasta ollessaan yksin autossaan. (Hemánus 1992, 85.) Lehtiön rapina ja muistiinpanoja kirjoittaessa katkeava katsekontakti voi todella viedä tilanteesta jotain oleellista, ja jopa lopettaa haastateltavan syvällisen pohdinnan. Lehtiö saa haastateltavan myös muistamaan, että kyseessä on haastattelu ja että toimittaja kiinnittää huomiota esimerkiksi haastateltavan eleisiin ja tapoihin. Tämä saattaa muuttaa haastateltavan käytöstä sellaiseksi, minkälaisena haluaisi muiden näkevän itsensä. Seuratessani esimerkiksi Timisjärvien ruokailua tai ollessani heidän kanssaan lenkillä, en pitänyt lehtiötä esillä. Enemmänkin elin tilanteissa mukana omana itsenäni ja muistelin tilanteita ja tapahtumia mahdollisimman pian jälkeenpäin, mutta vasta ollessani yksin. Haastattelutilanteessa kysymällä ja vastaamalla osallistujat asettuvat haastattelijan ja haastateltavan rooleihin. Roolien sisäistämisen huomaa esimerkiksi siitä, että haastattelun kumpikin osapuoli odottaa toiselta osapuolelta roolin mukaista käyttäytymistä. Haastateltava saattaa hämmentyä, jos kysymysten esittämisen sijaan haastattelija alkaakin kertoa omasta elämästään. Roolien ulkopuolelle menee myös tilanne, jossa haastateltava ryhtyy kysymään haastattelijalta kysymyksiä. (Ruusuvuori & Tiittula 2005, 35.) Oma haastattelutapani poikkeaa paljolti siitä, mitä haastattelijalta yleensä odotetaan. Jos ei ole kiire, pyrin lyhyissäkin haastattelutilanteissa höpöttelemään niitä näitä ja joskus saatan kertoa jotain itsestäni. Se on näköiseni tapa tehdä töitä, mutta toisaalta mielestäni se myös keventää haastattelutilannetta ja saa jännittyneen haastateltavan rentoutumaan. Timisjärvien kanssa piirteeni tuli tavallista vahvemmin esille. Olivathan

23 23 haastattelutilanteet, kuten edellä olen kertonut, enemmänkin jutustelua. Toisaalta Timisjärvet pysyivät paljolti omissa haastateltavien rooleissaan, ja minä kerroin itsestäni ilman, että he sitä erikseen kysyivät. Reportaasin teko vaatii toimittajalta halua olla tekemisissä tuntemattomien ihmisten kanssa. Juuri ihmisethän ovat niitä, joiden ansiosta hyvä reportaasi syntyy. Vieraiden ihmisten lähestymien ei ole helppoa, vaan itseään on otettava niskasta kiinni yhä uudestaan. (Nousiainen 1988, 118.) Koen olevani sosiaalinen ihminen, joka tulee toimeen monenlaisten ihmisten kanssa. Silti välillä pakollisenkin puhelinsoiton soittaminen Timisjärville tuntui vaikealta, en olisi vain jaksanut. Väsymisessäni ei ollut missään nimessä kyse haastateltavistani, Timisjärvistä, sillä he olivat erittäin mukavia ihmisiä. Koin vain välillä olevani väsynyt koko prosessiin. Varsinkin jos en ollut ajatellut kyseistä projektia viikkoihin, oli innostukseni aihetta kohtaan hiipunut ja palo reportaasia kohtaan lopahtanut. Saatoin kirjoittaa hyvinkin intensiivisesti ja innolla tekstiä heti saarivierailujeni jälkeen. Kuitenkin muiden töiden vallatessa mieleni, koin enemmänkin vain ahdistusta Myrskyävä onni -reportaasista. Tuskailin ajan vähyyttä ja pohdin, eikö tästä koskaan tule valmista. Toimittaja ei kuitenkaan ole ainut, joka saattaa kesken kaiken kyllästyä ja väsyä projektiin. Jouko Aaltonen kirjoittaa väitöskirjassaan dokumentin teossa vastaan tulevasta väsymisestä ja konflikteista, joista kärsivät kuvausryhmän lisäksi myös päähenkilöt. Dokumentin teko eteneekin yleensä niin, että ensin tulee alkuinnostus, jota seuraa väsähtäminen, jopa kriisi, jonka jälkeen projekti etenee loppuun asti omalla painollaan. (Aaltonen 2006, ) 4.5 Kulttuurinen ero haastateltavan ja haastattelijan välissä Joskus saattaa käydä niin, että haastattelija ja haastateltava ovat eläneet eri kulttuurien piireissä. Silloin heidän kokemuksensa ja tapansa ovat erilaisia ja voidaan olettaa, että heidän tapansa tulkita ympäröivää maailmaa on erilainen. Tämä vaikeuttaa haastateltavan ja haastattelijan mahdollisuuksia ymmärtää toisiaan. (Rastas 2005, 80.) Vaikka itse olen kotoisin pienestä maalaiskylästä, oli Utön hiljaisuus ja utöläisten luonnonarmoilla eläminen minulle yllätys. Itse koin viettämäni ajat saarella ahdistaviksi

24 24 ja ehkä hieman pelottavaksikin. Niinpä minulla oli ongelmia ymmärtää, että Timisjärvet olivat ihastuneet Utöön juuri sen hiljaisuuden ja luonnon takia. Esitin useaan otteeseen kysymyksiä, joissa halusin heidän vielä kerran selventävän, mikä pienessä saaressa vetää puoleensa. Itse en sitä voinut ymmärtää, vaikka luulin lapsuudesta kumpuavien saaristolaisunelmieni takia asian olevan täysin toisin. Kulttuurierot Timisjärvien kanssa tulivat vastaan myös pienissä asioissa, kuten kalastamisessa. Kesällä olin mukana Teuvon kanssa laskemassa ja nostamassa verkkoja. En ollut sitä ennen ollut kertakaan mukana kalastamassa verkoilla, joten en osannut auttaa. Enemmänkin vain pelkäsin aalloissa keikkuvan veneen kaatumista. Onneksi en joutunut soutamaan, sillä mukanani tuolla Utön reissulla oli myös mieheni, joka otti airot käsiinsä. Minä en olisi ymmärtänyt käskyistä ja suunnista mitään. Kalastaminen on utöläisille iso osa elämää, joten sen ymmärtäminen olisi ollut tärkeää myös minulle. Onneksi matkakumppanini tiesi asioista paremmin, joten hänen avullaan onnistuin kysymään ainakin joitakin oikeita kysymyksiä kalastuksesta ja merenkäynnistä. 4.6 Ikäero haastateltavan ja haastattelijan välissä Lasten kanssa huomasin erityisesti, miten jännitystä pintaan nostavia esineitä lyijykynä ja lehtiö voivat olla. Itselläni ei ollut saarella mukana muunlaisia muistiinpanovälineitä, mutta voisin kuvitella lapsia haastateltaessa nauhurin toimivan paremmin. Toki nauhurikin aiheuttaa jännitystä, mutta uskoisin sen unohtuvan nopeasti. Lasten kanssa jutellessa katsekontakti, eleet ja ilmeet merkitsevä paljon, mutta muistiinpanoja tehdessä ne ovat vähäisempiä kuin normaalissa puhetilanteessa. Pääasiallisesti reportaasiini päätyneet lasten kommentit ovat elämisen tiimellyksestä napattuja. Toki istuin muutaman kerran pöydän ääreen lasten kanssa ja haastattelin heitä sanan varsinaisessa merkityksessä, mutta niistä tilanteista vain muutama kommentti päätyi itse reportaasiin. Timisjärvien lasten kanssa jutellessa vanhemmilla sattui aina olemaan jotain muuta menoa. Se oli hyvä, sillä yleensä vanhemmat pyrkivät laittamaan sanoja lastensa suuhun, kuten eikös se ollut niin, johon lapsi vastaa helpoimman mukaan joo.

25 25 Lisäksi lapset vastaavat vapaammin, kun ei ole vanhempien korvia kuulemassa vastauksia. Oliviaa lukuun ottamatta lapset osoittivat melko pian saapumiseni jälkeen merkkejä siitä, etteivät enää arastele läsnäoloani. Erityisesti Taneli oli kiinnostunut kyselemään minulta erilaisista asioita. Ensimmäisen vierailukertani viimeisenä päivänä myös Olivia alkoi rohkaistua. Hän esitteli innokkaasti temppujaan ja kyseli minulta kaikenlaista. Lapset olivat saaneet kameran, jota Olivia esitteli minulle innoissaan. Mielestäni luottamus oli saavutettu siinä vaiheessa, kun Olivia kysyi minulta, eikä vanhemmiltaan, miten hän saa poistettua kuvia kamerastaan. Sen jälkeen hän kyseli vielä muitakin kameraansa liittyviä asioita. Tehdessäni lähtöä takaisin mantereelle, Olivia kysyi, tulenko pian takaisin. Kerroin palaavani reilun kuukauden kuluttua uudelleen. Olivian tyytyväinen hymy kertoi yhteisen sävelen löytyneen. Lasten kanssa yhteys syntyy pienistä asioista, kiinnostuksesta lapsen asioita kohtaan, kuuntelemisesta ja yhdessäolosta. Toisella saarivierailullani olin mukana enemmänkin lasten elämässä, sillä olin heidän mukanaan koulussa. Olivia halusi ehdottomasti pelata kanssani luokasta löytyneitä pelejä. Välitunnilla lapset leikkivät hippaa, ja Olivia hippasi minua aina omalla vuorollaan, mikä tosin saattoi johtua myös siitä, että valokuvasin, joten minut oli kaikkein helpoin saada kiinni. Oppilaat käyvät ruokailemassa koulun lähellä olevassa hotellissa. Matkalla sinne hippasilla olo jatkui, ja Tanelikin intoutui ajamaan minua takaa. Ruokasalissa Olivia pyysi minua kaatamaan hänelle maitoa, vaikka lähellä olisi ollut myös opettaja, joka tuntui olevan oppilaille hyvin läheinen. Moinen huomiointi tuntuikin lähes kunnianosoitukselta. Koulupäivän viimeisellä välitunnilla mukana olivat enää koulun vanhimmat oppilaat, eli Timisjärvistä etäopetuksessa ollut Tuomas ja Hanna. He ovat perheessä ne, joihin oli kaikkein vaikein saada kontaktia alun normaalin ujostelun jälkeenkin. Viimeisellä välitunnilla Hanna kuitenkin yllätti. Istuin yksinäni keinulaudan toisessa päässä, kun hän oma-aloitteisesti istui laudan toiseen päähän. Keinuimme siinä nauraen jonkin aikaa. Luulenkin, että oli hyvä antaa Hannan ottaa kontakti minuun silloin, kun hän itse

26 26 oli siihen valmis. Jos olisin ryhtynyt väkisin etsimään yhteyttä välillemme, olisi hän saattanut vetäytyä lopullisesti. Illalla koulupäivän jälkeen olin lähdössä laittamaan ruokaa mökilleni. Olivia leikki kaverinsa kanssa ulkosalla, ja he kysyivät minne olen menossa. Kun kerroin olevani menossa laittamaan ruokaa mökilleni, he kysyivät, saisivatko tulla mukaan. Niinpä minun laittaessani ruokaa, Olivia kavereineen leikki piilosta muutaman neliön mökissä. Olivia halusi myös piirtää. Yllätyksekseni hän piirsi minun kuvani (tai Hanen kuvan, kuten piirroksessa luki) ja ojensi sen minulle. En usko, että kamalista ja epämiellyttävistä toimittajista piirrettäisiin kuvia, näin ainakin toivon. Ruokailun jälkeen Timisjärvillä Taneli kyseli minulta asuinpaikkaani. Oliviaa taas kiinnostivat harrastukseni. Tällaisia lapset tuskin kysyisivät saarelle muutamaksi tunniksi helikopterilla lennätetyltä uutistoimittajalta. Viimeisellä vierailukerralla yhteys Tuomakseenkin löytyi. En ollut tajunnut tapaa, jolla hänen lähelleen pääsisi, mutta saarella mukana ollut mieheni huomasi sen ilman pohtimistakin. Ne olivat biljardi ja jalkapallo, joita Tuomas ja mieheni pelasivatkin viimeisen saarivierailun aikana tuntikausia. Tuomaksen kiinnostuksen kohteet olivat olleet minulle selviä alusta alkaen, mutta en tajunnut, että hänen kanssaan pelaamalla yhteys tietenkin löytyisi. Luulen myös, että murrosikäinen Tuomas koki olonsa mukavammaksi miehen seurassa. 4.7 Yhteydenpito haastattelujen välissä Pidin yhteyttä haastattelujen välissä lähinnä Sirkkuun. Huomasin tämän soittaessani kerran Teuvolle varmistaakseni reportaasini tietoja. Hän ei aluksi tuntunut ymmärtävän, kuka olin. Tähän oli syynä myös se, että Teuvo oli valitettavan vähän aikaa kotosalla minun vieraillessani saaressa. Esittelinkin itseni uudestaan heti Teuvon hämmennyksen aistittuani. Kerroin lyhyesti olevani se toimittajana, joka heidän nurkissaan on viime aikoina pyörinyt, minkä jälkeen Teuvo muisti minut. Kyseinen puhelinsoitto taitaa kieliä siitä, että pidin liian harvoin yhteyttä Timisjärviin. Toisaalta olin heihin yhteydessä silloin, kun minulla oli jotain asiaa. Kuulumisten kyseleminen muuten vain olisi mielestäni ollut epäsopivaa, olinhan kuitenkin haastattelija ja he haastateltavia.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Yllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely

Yllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely Yllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely TOIMI NÄIN Pysäytä keskustelu hetkeksi ja sanoita havaitsemasi ristiriita. Kysy osallistujilta, mitä he ajattelevat havainnostasi. Sopikaa

Lisätiedot

Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet

Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Sosiaaliset suhteet - ohje

Sosiaaliset suhteet - ohje Sosiaaliset suhteet - ohje Tähän osa-alueeseen kuuluu erilaisia ihmissuhdeverkostoon liittyviä tehtäviä. Perhesuhteet ja tähän liittyvät huolenaiheet on hyvä käydä läpi nuoren näkökulmasta. Verkostokartan

Lisätiedot

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa!

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! Löydät Internetistä kotibilekuvia, joissa esiinnyt. Mitä ajattelet kuvista? 1) SIISTII! 2) EVVK 3) En pidä siitä, että kuviani laitetaan nettiin ilman lupaani Internetiin laitettua kuvaa tai aineistoa

Lisätiedot

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Toivomme, että PRIDE-valmennuksen ensimmäinen tapaaminen vastasi odotuksiasi ja rohkaistuit jatkamaan pohdintojasi. PRIDE-kotitehtävien

Lisätiedot

Kokemuksia Unesco-projektista

Kokemuksia Unesco-projektista Kokemuksia Unesco-projektista Puheviestinnän harjoitusten tavoitteet Kuuden oppitunnin mittaisen jakson aikana asetin tavoitteiksi seuraavia oppimis- ja kasvatustavoitteita: Oppilas oppii esittämään omia

Lisätiedot

Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää

Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää Media ja edunvalvonta Kari Klemm KLEMM.IT Julkisuus on päivän sana * Media * Mediassa * Median kanssa Media(kin) on muutoksen kourissa *runsaat 2000 toimittajaa irtisanottu

Lisätiedot

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä.

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. 3. Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2. Kumpaan suuntaan sanomalehti repeää paremmin, alhaalta ylös vai sivulta sivulle? Laita rasti oikean

Lisätiedot

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Yhdessä tekemisen hyödyt Perustehtävän laadukas toteutuminen Toimijoiden hyvinvointi Toimijoiden hyvinvoinnin vaikutus

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Tervetuloa mukaan Saunaseura SaunaMafia ry:n iloisiin tapahtumiin! Saunaseura SaunaMafia ry:n julkaisu HURJAA SAUNOMISTA TELTTA- JA SAVUSAUNASSA

Tervetuloa mukaan Saunaseura SaunaMafia ry:n iloisiin tapahtumiin! Saunaseura SaunaMafia ry:n julkaisu HURJAA SAUNOMISTA TELTTA- JA SAVUSAUNASSA SAUNASEURA 26.5.2014 1/6 HURJAA SAUNOMISTA TELTTA- JA SAVUSAUNASSA SaunaMafialaisten vierailu ja tutustuminen jäsenemme Arin tiluksiin ja saunoihin. AIKA: La 24. - Su 25.5.2014 PAIKKA: Korpilahti Kaksin

Lisätiedot

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Turvallisuus Lämpö & Ymmärrys Terveystalossa tunnen olevani parhaissa käsissä. Asiakkaalle välittyy lämmin tunnelma. Minusta

Lisätiedot

Turvallisesti netissä

Turvallisesti netissä Turvallisesti netissä Reilun somen säännöt: 1. Erottele tieto ja mielipide. Esitä tietona vain sellaista, mikä on totta. Erota oma pohdintasi, kantasi ja arvelusi tiedosta. 2. Perustele väitteesi. Tuo

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Cocomms lyhyesti Vahvuuksiamme ovat yritys-, talous-, terveys- ja lääke-

Lisätiedot

Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia

Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia VASTAVÄITTEET Tapio Joki Johdanto Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia K aupat syntyvät harvoin ilman vastaväitteitä. Myyjälle ratkaisevan tärkeää on ymmärtää,

Lisätiedot

TYÖHAASTATTELU- OPAS

TYÖHAASTATTELU- OPAS TYÖHAASTATTELU- OPAS Työhaastattelu Työhaastattelu on työnhakijan ja rekrytoivan tahon vuorovaikutteinen kohtaaminen. Haastattelussa käydään yleensä läpi sekä työnhakijan persoonaan että ammattitaitoon

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Pietarin matka. - Sinella Saario -

Pietarin matka. - Sinella Saario - Pietarin matka - Sinella Saario - Matkakuumetta, kirjaimellisesti. Kun astuin Pietariin vievästä junasta ulos, oli tunnelma epätodellinen. Ensimmäinen ulkomaanmatkani oli saanut alkunsa. Epätodellisuutta

Lisätiedot

Mitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.

Mitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi. SYYT ELÄÄ Tehtävän tarkoituksena on kartoittaa ja vahvistaa niitä syitä, joiden vuoksi nuori tahtoo elää. Samalla sen avulla voidaan arvioida hyvin monipuolisesti nuoren elämäntilannetta ja kokemusmaailmaa.

Lisätiedot

TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen

TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen Esittelyteksti (mainostyylinen): Koskaan ihminen ei ole tiennyt niin paljon kuin nyt. Mutta huomenna tiedämme taas

Lisätiedot

Suomen Ekonomien hallitukseen Hallitushaastattelut Taitavaksi haastattelijaksi

Suomen Ekonomien hallitukseen Hallitushaastattelut Taitavaksi haastattelijaksi Suomen Ekonomien hallitukseen 2018-2020 Hallitushaastattelut Taitavaksi haastattelijaksi Infoa haastattelijalle Nina Juhava, 29.8.2017 5.9.2017 Hallitushaastattelut Hallitushaastattelut 1. Esityö: Tehtävän

Lisätiedot

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella Sanomalehtiviikko KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. -luokkalaisille Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella MA Tänään katsomme ja kuuntelemme sanomalehteä. 1. Paljonko sanomalehti

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

Kertomustaulut. Johdanto. Pakkauksen sisältö

Kertomustaulut. Johdanto. Pakkauksen sisältö Kertomustaulut Johdanto Tämä peli luotiin puheen ja kielen häiriöistä kärsiville lapsille, jotka tarvitsivat apua tarinankerronnassa, kun he esimerkiksi halusivat kuvailla luokkaretken tapahtumia. Kertomustaulut-peli

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Kehitä kuuntelutaitojasi Tarkista, kuulitko oikein Hyvät sanat avaavat korvat Kasvokkain

SISÄLTÖ. Kehitä kuuntelutaitojasi Tarkista, kuulitko oikein Hyvät sanat avaavat korvat Kasvokkain Sanat SISÄLTÖ Puhuminen ja kuunteleminen tie läheisyyteen Mitä on viestintä? Puhumisen tasoja Miten puhun? Keskustelu itsensä kanssa Puhumisen esteitä Kuuntelemisen tasoja Tahdo kuunnella Kehitä kuuntelutaitojasi

Lisätiedot

Sanomalehtiviikko. Sanomalehtiviikon 2014 tehtäväehdotuksia

Sanomalehtiviikko. Sanomalehtiviikon 2014 tehtäväehdotuksia Sanomalehtiviikko Sanomalehtiviikon 2014 tehtäväehdotuksia Esiopetukseen, 3. 7.2.2014 ala- ja yläkouluun sekä lukioon ja ammatilliseen oppilaitokseen Sanomalehtiviikko: esiopetus Vastatkaa vuoronperään

Lisätiedot

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:

Lisätiedot

Näin kohtaat onnistuneesti median

Näin kohtaat onnistuneesti median Näin kohtaat onnistuneesti median 29.9.2016 Luennon aiheet: Antaa eväitä tilanteisiin, joissa toimittaja lähestyy tutkijaa tai joissa tutkija haluaa lähestyä toimittajaa ja itse tarjota juttuideaa Käydään

Lisätiedot

Tavallisen ihmisen merkitys lastensuojelussa? Pienillä teoilla suuri merkitys!

Tavallisen ihmisen merkitys lastensuojelussa? Pienillä teoilla suuri merkitys! Tavallisen ihmisen merkitys lastensuojelussa? Pienillä teoilla suuri merkitys! Samin teesit Vapaaehtoistoiminnan periaatteet Polku Akateemiset, kauniit ja rohkeat Kehittäminen vs. byrokratia Kiitos! Tukihenkilöiden

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA KEVÄT 2015

TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA KEVÄT 2015 TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA ULLA PIIRONEN-MALMI METROPOLIA KEVÄT 2015 KIELELLINEN SAMAUTTAMINEN IHMISELLÄ ON SOSIAALISISSA TILANTEISSA MUUNTUMISEN TARVE HÄN HALUAA MUOKATA JA SOVITTAA OMAA

Lisätiedot

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Tavoitteet Kohderyhmät Käyttö Suomen kielen Osaamispyörän tavoitteena on tehdä näkyväksi maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden suomen kielen osaamista. Osaamispyörä

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Mitkä asiat ovat sinulle vaikeita? Miten niitä voisi helpottaa? Kenet haluaisit tavata? Miten normaalista koulupäivästä tulisi paras koulupäivä ikinä?

Mitkä asiat ovat sinulle vaikeita? Miten niitä voisi helpottaa? Kenet haluaisit tavata? Miten normaalista koulupäivästä tulisi paras koulupäivä ikinä? Mitkä ammatit sinua kiinnostavat? Mitkä asiat ilahduttavat sinua? Mitkä asiat ovat sinulle vaikeita? Miten niitä voisi helpottaa? Kenet haluaisit tavata? Miten normaalista koulupäivästä tulisi paras koulupäivä

Lisätiedot

Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus

Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus Hyvään elämään kuuluu Itsemääräämisoikeuden toteutuminen sekä oikeus kunnioittavaan kohteluun vuorovaikutukseen ja oman tahdon ilmaisuun tulla aidosti kuulluksi ja

Lisätiedot

Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI!

Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! SINULLA ON OIKEUKSIA! Netistä saa enemmän irti, kun pitää oikeuksistaan huolta ja toimii itse vastuullisesti. Nettiä voi käyttää lähes jokainen ja jokainen

Lisätiedot

Ohjeistus maailman asiakasystävällisimpään myyntiin. Oskari Lammi

Ohjeistus maailman asiakasystävällisimpään myyntiin. Oskari Lammi Ohjeistus maailman asiakasystävällisimpään myyntiin Oskari Lammi 1 Asiakastyytyväisyys mitä ja miksi Asiakas määrittelee hyvän ja huonon palvelun laadun. Jos palvelun laatu ei tyydytä asiakasta, on hänen

Lisätiedot

1. Oppilaat (ja ope) etsivät ja leikkaavat lehdestä itseään kiinnostavan kuvan. (Ihminen, eläin, esine, )

1. Oppilaat (ja ope) etsivät ja leikkaavat lehdestä itseään kiinnostavan kuvan. (Ihminen, eläin, esine, ) ALAKOULUT Luokat 1 2 Kuvasta tarinaksi Tarvikkeet: Sanoma- ja aikakauslehtiä, sakset 1. Oppilaat (ja ope) etsivät ja leikkaavat lehdestä itseään kiinnostavan kuvan. (Ihminen, eläin, esine, ) 2. Oppilaat

Lisätiedot

Ilmoitus oikeuksista

Ilmoitus oikeuksista Ilmoitus oikeuksista Tästä lehtisestä saat tärkeää tietoa oikeuksista, jotka sinulla on ollessasi Oikeuksilla tarkoitetaan tärkeitä vapauksia ja apua, jotka ovat lain mukaan saatavilla kaikille. Kun tiedät

Lisätiedot

Tietoisku: lehtijuttu, tiedote ja toimittajan juttusilla

Tietoisku: lehtijuttu, tiedote ja toimittajan juttusilla Tietoisku: lehtijuttu, tiedote ja toimittajan juttusilla Tietoisku median kohtaamisesta Tässä tietoiskussa esitellään lyhyesti: Lehtijutun rakenne ja vinkkejä hyvään lehtijuttuun:» Mitä pitää mielessä,

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä

Lisätiedot

Miten tukea lasta vanhempien erossa

Miten tukea lasta vanhempien erossa Miten tukea lasta vanhempien erossa Kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä erityisesti lapsen näkökulma huomioiden. Työmenetelminä mm. vertaisryhmät ja asiakastapaamiset. Eroperheen kahden kodin

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 Saarnaajan kirjasta (4:9-12) voidaan lukea Kristus-keskeisen kumppanuuden periaate: Kaksin on parempi kuin yksin, sillä

Lisätiedot

OSAII. Miten toteutan pedagogista dokumentointia? Videoluento 2. Lapsen ja huoltajien tasot

OSAII. Miten toteutan pedagogista dokumentointia? Videoluento 2. Lapsen ja huoltajien tasot OSAII Miten toteutan pedagogista dokumentointia? Videoluento 2. Lapsen ja huoltajien tasot Tukimateriaalin rakenne OSA I Johdanto pedagogiseen dokumentointiin Videoluento 1: Johdanto, Kirsi Tarkka OSA

Lisätiedot

Itsetunto. Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään.

Itsetunto. Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään. Itsetunto Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään. Kaikista tärkein vaihe itsetunnon kehittymisessä on lapsuus ja nuoruus. Olen

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

Tiivistelmä opiskelijapalautteista (n=70)

Tiivistelmä opiskelijapalautteista (n=70) Tiivistelmä opiskelijapalautteista (n=70) 1. Minkä vuoksi hakeuduit keskustelemaan Hyviksen kanssa? Opiskeluun liittyvät asiat (esim. ajanhallinta, opiskelutaidot, oppimisvaikeudet) 29 % Elämäntavat (esim.

Lisätiedot

Dialogi 1 Luonto ja ympäristö

Dialogi 1 Luonto ja ympäristö Lämmittely Kuinka paljon Suomen pinta-alasta on metsää? Mikä suo on? Miksi ihmiset liikkuvat syksyllä paljon metsässä? Mikä on villieläimen ja kesyn eläimen ero? Millainen eläin karhu / susi on? Mitkä

Lisätiedot

Kaksinkertainen mahtis

Kaksinkertainen mahtis Luovat harjoitukset Kaksinkertainen mahtis Palautteenantoharjoitus tavoite: yksityiskohtainen palautteen sanallistaminen ja luokkakaverin vahvuuksien tukeminen ja kehittäminen kesto 20 min Tehdään ensin

Lisätiedot

Mistä ponnistan? oman elämän ja taustojen selvittämistä rippikoulua varten

Mistä ponnistan? oman elämän ja taustojen selvittämistä rippikoulua varten Espoon tuomiokirkkoseurakunta Rippikoulutyö 2018 Ennakkotehtävä Mistä ponnistan? oman elämän ja taustojen selvittämistä rippikoulua varten Käyt parhaillaan rippikoulua. Rippikoulun opetus painottuu intensiivijaksolle,

Lisätiedot

Opettajien ja oppilaiden kokemuksia projektityöskentelystä

Opettajien ja oppilaiden kokemuksia projektityöskentelystä Opettajien ja oppilaiden kokemuksia projektityöskentelystä Oppilaiden kokemuksia projektityöskentelystä matematiikassa hankkeen eri vaiheissa Aineistoa on kerätty matematiikan projektityöskentelystä kolmessa

Lisätiedot

Vinkkejä kirjoittamiseen. Kultaiset säännöt:

Vinkkejä kirjoittamiseen. Kultaiset säännöt: Vinkkejä kirjoittamiseen Kultaiset säännöt: 1. Lue tehtävä huolellisesti. 2. Mieti, mitä kirjoitat (viesti, sähköposti, mielipide, valitus, anomus, hakemus, ilmoitus, tiedotus, luvan anominen, kutsu, kirje).

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

OMAN VUORON ODOTTAMINEN. Materiaali 2018 Viitottu Rakkaus Kuvat MyCuteGraphics.com Diapohjat SlidesCarnival.

OMAN VUORON ODOTTAMINEN. Materiaali 2018 Viitottu Rakkaus   Kuvat MyCuteGraphics.com Diapohjat SlidesCarnival. OMAN VUORON ODOTTAMINEN Materiaali 2018 Viitottu Rakkaus www.viitotturakkaus.fi Kuvat MyCuteGraphics.com Diapohjat SlidesCarnival.com OMAN VUORON ODOTTAMINEN OMAN VUORON ODOTTAMINEN Oman vuoron odottaminen

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

Espoon tuomiokirkkoseurakunta Rippikoulun Ennakkotehtävä Mistä ponnistan? oman elämän ja taustoja rippikoulua varten Käyt parhaillaan rippikoulua.

Espoon tuomiokirkkoseurakunta Rippikoulun Ennakkotehtävä Mistä ponnistan? oman elämän ja taustoja rippikoulua varten Käyt parhaillaan rippikoulua. Espoon tuomiokirkkoseurakunta Rippikoulun Ennakkotehtävä Mistä ponnistan? oman elämän ja taustoja rippikoulua varten Käyt parhaillaan rippikoulua. Rippikoulun opetus painottuu intensiivijaksolle, leirillemme

Lisätiedot

Hyvästä paras. Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät?

Hyvästä paras. Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät? 1 Hyvästä paras Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät? Nimi: Nina Granqvist Päivämäärä: Teos: Hyvästä paras Kirjailija: Jim Collins Kirjapisteet: 3 2 Jim Collinsin teos Hyvästä paras on noussut

Lisätiedot

-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa?

-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa? Mitä on MLM! Monitasomarkkinoinnin perusasioita: -Historia -Mistä raha tulee? -mitä on 'vivuttaminen'? -miksi siitä puhutaan?(6 kk esimerkki) -organisaatimalli *binäärinen organisaatiomalli *ylivuoto -palkkiojärjestelmä

Lisätiedot

Hyvinvointikysely oppilaille

Hyvinvointikysely oppilaille Hyvinvointikysely oppilaille Haluaisimme kuulla, mitä sinä ajattelet kouluhyvinvointiin liittyvistä asioista. Kyselyyn vastataan nimettömästi ja vastaukset käsitellään luottamuksellisesti. Jos et osaa

Lisätiedot

D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E

D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E Draamatyöpajassa ryhmä ideoi ja tuottaa synopsiksen pohjalta musiikkiteatteriesityksen käsikirjoituksen. Käsikirjoitus

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Kirsi Viitanen Palautteen merkitys oppijalle Oppimisen edistäminen Osaamisen tunnistaminen Ongelmanratkaisun kehittäminen Ryhmässä toimiminen vuorovaikutustaidot Itsetuntemuksen

Lisätiedot

Cover letter and responses to reviewers

Cover letter and responses to reviewers Cover letter and responses to reviewers David E. Laaksonen, MD, PhD, MPH Department of Medicine Kuopio University Hospital Kuopio, Finland Luennon sisältö Peer review Vinkit vastineiden kirjoittamista

Lisätiedot

Tiivistelmä opiskelijapalautteista (n=51)

Tiivistelmä opiskelijapalautteista (n=51) Tiivistelmä opiskelijapalautteista (n=51) 1. Minkä vuoksi hakeuduit keskustelemaan Hyviksen kanssa? Opiskeluun liittyvät asiat (esim. ajanhallinta, opiskelutaidot, oppimisvaikeudet) 25 % Elämäntavat (esim.

Lisätiedot

Mika Toivonen Kuntoutusohjaaja ODL, Norther Oy, Arctic Coaching

Mika Toivonen Kuntoutusohjaaja ODL, Norther Oy, Arctic Coaching Mika Toivonen Kuntoutusohjaaja ODL, Norther Oy, Arctic Coaching Oulun Diakonissalaitos Säätiö sr. Oulun Diakonissalaitos Säätiö sr. (ODL säätiö) perustettiin vuonna 1896 lähimmäisenrakkauden hengessä kouluttamaan

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD1325 SOTA-AJAN PIKKUPOJAT 1999-2001 FSD1325 FATHER-SON RELATIONSHIPS AND THE WAR 1999-2001 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa.

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Opettaja näyttelee muutamien esineiden ja kuvien avulla hyvin yksinkertaisen näytelmän ja saa opiskelijat osallistumaan

Opettaja näyttelee muutamien esineiden ja kuvien avulla hyvin yksinkertaisen näytelmän ja saa opiskelijat osallistumaan Opettaja näyttelee muutamien esineiden ja kuvien avulla hyvin yksinkertaisen näytelmän ja saa opiskelijat osallistumaan siihen. Opettaja tuo ensimmäiselle tunnille sanomalehden, aikakauslehden, kirjeen

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Jamk Innovointipäivät

Jamk Innovointipäivät Keskiviikko3 Asiakastutkimuksien suunnittelu Jamk Innovointipäivät Miksi asiakastutkimukset? Olemme nyt saaneet toimeksiannon kehitystehtäväämme ja tarkentaneet sen jälkeen tiimissämme mitä meidän halutaan

Lisätiedot

SIJAISSISARUUS NYT! TEHTÄVÄKIRJA

SIJAISSISARUUS NYT! TEHTÄVÄKIRJA SIJAISSISARUUS NYT! TEHTÄVÄKIRJA KUN NÄET NÄITÄ KUVIA KIRJASSA, NIIN TIEDÄT MISTÄ ON KYSE: Pilviin voit kirjoittaa vastauksia kysymyksiin Huom! Tärkeää tietoa Onneksi olkoon uudesta sisaruksesta, jonka

Lisätiedot