ALAKOHTAINEN SYVENTÄVÄ DIDAKTIIKKA AKVAARIOTENTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ALAKOHTAINEN SYVENTÄVÄ DIDAKTIIKKA AKVAARIOTENTTI"

Transkriptio

1 ALAKOHTAINEN SYVENTÄVÄ DIDAKTIIKKA AKVAARIOTENTTI Akvaariotentti suoritetaan vastaamalla kahteen kysymysryhmään: osa A (yleisdidaktiikkaan liittyvät kysymykset) ja osa B (ainekohtaiseen didaktiikkaan liittyvät kysymykset). Valitse kysymysryhmät ja ilmoita ne tentin vastaanottajalle tekstiviestillä (esim. A 9-16 ja B 17 22) ja toivottu tenttiaika (päivämäärä ja kelloaika). Vastaamiseen saa käyttää aikaa kaksi tuntia, minkä jälkeen vastaukset lähetetään tentin vastaanottajalle sähköpostin liitteenä. Alakohtaisesti ainealueet jakautuvat seuraavasti: Alan nimike Alaan kuuluvien aineiden järjestysnumero tässä akvaariossa Humanistinen ja kasvatusala 3, 5, 10, 11, 13, 18, 19 Kulttuuriala 4, 6, 14, 15 (13) Luonnontieteet 1, 2, 17 Luonnonvara- ja ympäristöala 1, 2 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 8 Sosiaali-, terveys- ja liikunta 7, 12 Tekniikka ja liikenne 16 Yhteiskuntatieteet, liiketalous, hallinto 20 SISÄLLYS, aineet aakkosjärjestyksessä 1. Biologia Fysiikka, kemia, matematiikka, luonnontieteet Historia, yhteiskuntaoppi Kansantanssi Kasvatustiede, psykologia, sosiaalitieteet Käsityö ja muotoilukasvatus Liikuntakasvatus Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Musiikki Nuorisotyö Ohjaus Sosiaali- ja terveysala Suomi äidinkielenä/ Suomi toisena ja vieraana kielenä Taidekasvatus Tanssi Tekniikka Tietotekniikka Uskonto ja filosofia Vieraat kielet Yrittäjyyskasvatus, kauppatiede

2 SYVENTÄVÄ ALAKOHTAINEN DIDAKTIIKKA OSA A: YHTEISET KYSYMYKSET KAIKILLE Valitse teos, jonka luet, valmistele vastaukset ko. teoksen kaikkiin kysymyksiin ja ilmoita kysymysten kirjain ja valitsemasi kirjan kysymysten numerot tentin vastaanottajalle (esim. A 9-16). *Aikuisten oppimisen uudet muodot toim. A. Kajanto. Vapaan sivistystyön 34. vuosikirja. Helsinki: Kansanvalistusseura ja Aikuiskasvatuksen Tutkimusseura. Kysymykset Millaista on ja voisi olla aktivoiva opetus omalla alallasi? Perustele teorialla ja anna sovellusesimerkkejä. 2. Miten rakennat opetuskokonaisuuden Kolbin kokemuksellisen oppimisen teorian ja ongelmalähtöisen opetuksen periaatteiden mukaan omalle opetusalallesi? Anna sovellusesimerkkejä ja arvioi niiden toimivuutta. 3. Miten itseohjattu oppiminen sopii aikuisopetukseen? Mitkä ovat sen teoreettiset perusteet? Mitä seikkoja opettajan tulisi erityisesti ottaa huomioon käytännön toteutuksissa? 4. Miten voisit toteuttaa tulevaisuusverstasta omassa opetuksessasi? Kerro, mitä hyvää sillä saisi aikaan ja mitä ongelmia pitäisi ratkaista sen menestykselliseksi toteuttamiseksi. 5. Miten toteuttaisit kirjoittamalla oppimista omassa opetusaineessasi? Esittele myös kirjoittamalla oppimisen teoreettiset ja didaktiset perusteet. 6. Työssäoppimisen esteet ja edistäjät? Pohdi niitä oman alasi käytäntöihin vertailemalla. 7. Mitä merkitsee transformaatio oppimisessa? Mihin oppimisnäkemyksiin se liittyy ja miten voit soveltaa sitä käytännössä? 8. Esittele tiimioppimisen teoreettiset perusteet ja mieti, miten voisit tukea sitä käytännössä. *Yliopisto- ja korkeakouluopettajan käsikirja (toim.) S. Lindholm-Ylänne & A. Nevgi. Helsinki: WSOY. *H.L.T. Heikkinen, H. Jokinen & P. Tynjälä (toim.) Verme. Vertaismentorointi työssä oppimisen tukena. Helsinki: Tammi, (s. 5-38). Kysymykset Oppimispäiväkirja ja portfoliot mahdollisuuksia oman aineeni opetuksessa. 10. Millaista on oppimista edistävä vuorovaikutus korkeakouluopiskelussa? Millaista sen tulisi olla? Miksi? 11. Mentorointi, tuutorointi ja ohjaus aikuisopetuksessa: mitä ne ovat, miksi niitä tarvitaan ja millaisia ne ovat parhaimmillaan? 12. Mitä on ongelmalähtöinen oppiminen ja miten sitä voi toteuttaa omassa aineessasi? Perustele teorialla (oppimisnäkemykset) ja anna käytännön esimerkkejä. (Voit käyttää apunasi myös teosta Boud, D. & Feletti, G PBL Ongelmalähtöinen oppiminen. Uusi tapa oppia. Helsinki: Hakapaino.) 13. Mitkä ovat mielekkään oppimisen kriteerit verkko-opiskelussa? 14. Kuvaile ensin vaiheita, jotka kuuluvat linjakkaan opetuksen suunnitteluun. Ota seuraavaksi erityisesti tarkasteltavaksi didaktinen suunnittelu. Mitä se on? 2

3 15. Miten ryhmän ominaisuudet muuttuvat ryhmäkoon kasvaessa? 16. Miten massaopetusta voitaisiin kehittää? *Yhteistoiminnallisen oppimisen käsikirja (toim.) P. Sahlberg & S. Sharan. Helsinki: WSOY. Kysymykset Mikä on opettajan ja opiskelijoiden työnjako yhteistoiminnallisissa ryhmissä? (s ) 18. Mikä saa oppimisyhteisön toimimaan ryhmätasolla ja/tai oppilaitostasolla? 19. Miten ongelmanratkaisusta saadaan onnistunut yhteistoiminnallinen prosessi? 20. Miten voidaan arvostaa erilaista osaamista yhteistoiminnallisessa oppimisessa? 21. Millainen prosessi on ryhmätutkimus ja mikä on opettajan ja opiskelijoiden työnjako siinä? Miten arvioit sen soveltuvuutta omaan opetuskontekstiisi? 22. Miten yhteistoiminnallisen ryhmätyön avulla opitaan ristiriitatilanteiden kohtaamista? 23. Pohdi erilaisia ryhmänmuodostustapoja ja niiden sovellettavuutta erilaisiin tarkoituksiin. 24. Mitä teet, jos työrauha ja järjestys eivät säily yhteistoiminnallisessa oppimisessa? Miten voit varmistaa oppimisen? *Laine, T. & A. Malinen (toim.) Elävä peilisali. Aikuista pedagogiikkaa oppimassa. Helsinki: Kansanvalistusseura. Kysymykset Millaista on opettajan autonomia aikuispedagogiikassa ja miksi sitä tavoitellaan? 26. HOPS ja autonomia aikuispedagogiikassa? 27. Elämänmittainen ja elämänlaajuinen (lifelong & lifewide) oppiminen aikuiskasvatuksessa omakohtaisuuteen johdattajana. 28. Miten dialogisuus edistää oppimista? 29. Mitä ovat pienryhmäoppimisen haasteet ja hyödyt aikuisilla? 30. Miten pienryhmien ohjaajia ja opettajia yleensäkin voidaan tukea heidän työssään? 31. Erilaiset tiedon lähteet ajattelun rakennuspuina. Miten opitaan tiedostamaan merkitysperspektiivejä ja omaa ajattelua? *Säljö, R Oppimiskäytännöt. Sosiokulttuurinen näkökulma. Helsinki: WSOY. Kysymykset Mitkä ovat kielen kolme tärkeää tehtävää viestinnässä ja miten ne liittyvät oppimiseen (s. 79 ss)? 33. Oppiminen, puhuminen ja viestintä mikä on niiden rooli yksilön tietojen muodostuksessa? 34. Mitä on oppimisen tilannesidonnaisuus ja miten tilanteita voidaan hallita oppimisessa? 35. Tulkinta, viestintä ja merkitysten luominen kirjoitetuissa oppimisyhteyksissä. 36. Miten oppipojasta voi kasvaa mestari? 37. Mitä tarkoitetaan lähikehityksen vyöhykkeellä ja millaisiin prosesseihin se liittyy? 38. Miten opitaan erottamaan olettamus ja väite teksteistä sekä suhtautumaan terveellisellä tavalla kriittisesti painettuun sanaan? 39. Mikä on sosiaalisten kielten merkitys oppimisyhteisöissä (s. 224 ss)? 3

4 SYVENTÄVÄ ALAKOHTAINEN DIDAKTIIIKKA OSA B: ALAKOHTAINEN OSA 1. Hae oman alasi/aineesi kysymykset 2. Valmistele vastaukset kaikkiin oman alasi/aineesi kysymyksiin. 3. Ilmoita tentin vastaanottajalle alakohtaisen osan kirjain ja kysymysten numerot (esim. B18-25). 1. Biologia ja maantiede Kysymykset 1-8 *Eloranta, V., E. Jeronen & I. Palmberg (toim.) Biologia eläväksi. Biologian didaktiikka. Jyväskylä: PS-Kustannus. *Lappalainen, A Biologian oppiminen 2000-luvulla. Määritysopas. Helsingin yliopisto, Soveltavan kasvatustieteen laitos. luettu *Rikkinen H Maantieto koulussa. Helsinki: Otava. *Cantell, H Oppimis- ja opettamiskäsitykset maantieteen opetuksen ja aineenopettajankoulutuksen kehittämisen lähtökohtana. Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitos: Tutkimuksia Arvioi kenttäopetuksen merkitystä opiskelijalle oppimisen näkökulmasta. Perustele oppimisen teorialla. 2. Kokemuksellisen ja toiminnallisen oppimisen toteutus biologian/maantieteen näkökulmasta (Eloranta et al ). Kokoa toteutusesimerkkejä ja ideoita Kolbin kokemuksellisen oppimisen kehikkoon. Perustele teorialla. 3. Ajattelun kehittäminen opetuksellisten järjestelyjen avulla yleensä sekä erityisesti maantieteen/biologian opiskelun yhteydessä? 4. Millaista on hyvä resurssointi ja oppimateriaali maantiedon/biologian opetuksessa? 5. Mitä on hyvä arviointi biologia/maantieteessä yleensä ja millaisten arviointikäytäntöjen avulla sitä voidaan toteuttaa oppimisprosessin aikana ja sen jälkeen? Voit ottaa esimerkeiksi kenttätyön, laboroinnin ym., joissa on sekä prosessi että selkeä tuotos, ja myös kognitiivisten taitojen arvioinnin. 6. Mitkä ovat alallasi yleiset arvioinnin ja itsearvioinnin kehittämishaasteet? 7. Arvokasvatus ja kestävän kehityksen näkökulma biologian opetuksessa. 8. Laadi itsellesi laajahko didaktinen kysymys mainitsemasi lähteen pohjalta. Perustele kysymyksen merkityksellisyys ja vastaa kysymykseesi. 2. Fysiikka, kemia, matematiikka, luonnontieteet Kysymykset 9-17 *Sahlberg, P Luonnontieteen opetuksen työtapoja 2. Helsinki: Valtion painatuskeskus. 9. Miten vaikutat opiskelijoiden ajattelun kehittymiseen työtapojen valinnoillasi? 4

5 10. Mitä seikkoja otat huomioon ja mitä menetelmiä käytät, kun haluat kehittää opiskelijoiden sosiaalisuutta? 11. Suggestopedian tavoitteet, keinot ja toteutustavat luonnontieteessä? Millä tavalla itse voisit toteuttaa suggestopedian periaatteita opetuksessasi? Kuvaile ja perustele. *Lavonen, J. & Meisalo, V Matemaattis-luonnontieteellisten aineiden työtapaopas. Helsingin soveltavan kasvatustieteen laitos. luettu Mitä on opetuksen kokeellisuus ja miten se eroaa tieteen kokeellisuudesta? 13. Miten oppijan metakognitiot ja kognitiivinen kehitystaso vaikuttavat oppimiseen ja siten opetukseen ja opetusjärjestelyihin? 14. Laborointityöskentelyn suunnittelu ja työtapojen valinta mitä pedagogisia ja didaktisia seikkoja on otettava huomioon, kun halutaan ohjata opiskelijan ajattelun ja luovuuden prosesseja, oppimisen strategioita ja lisätä motivoituneisuutta? *Koponen, I.T. & Mäntylä, T., Generative Role of Experiments in Physics and in Teaching Physics: A Suggestion for Epistemological Reconstruction; 15 (1), Science & Education. luettu *Räsänen, P., Kupari, P. & Malinen, P. (toim.) Matematiikka näkökulmia opettamiseen ja oppimiseen. Jyväskylä: Niilo Mäki instituutti. Kirjasta seuraava artikkeli: Hautamäki, J. & *Kuusela, J Diagnostisen päättelemisen pulmista ja keinoista matemaattiset oppimisvaikeudet. 15. Mitä seikkoja on otettava huomioon, kun opetetaan ongelmanratkaisua matemaattisissa aineissa (s. 80 ss)? 16. Matematiikan kielen ja symbolien oppiminen sekä niiden käyttö matemaattisessa ajattelussa (s.128 ss)? 17. Mitä seikkoja opettajan tulee tietää ammattimatematiikan opettamisesta (s. 352 ss)? 3. Historia, yhteiskuntaoppi Kysymykset *Virta, A., Merenluoto, K. & Pöyhönen, P. (toim.) Ainedidaktiikan ja oppimistutkimuksen haasteet opettajankoulutukselle. Ainedidaktinen symposium Turku: Turun opettajankoulutuslaitos ss Miten opetetaan lähteiden ja arvioiden tulkintaa historian opetuksessa? 19. Historian kausaliteetin ja ymmärtämisen opettaminen kielen kannalta. Miten sisältöalueet, viestijä ja koherenssi otetaan huomioon? *Löfström, J. (toim.) Jyväskylä: PS-Kustannus. Kohti tulevaa menneisyyttä. Historiallis-yhteiskunnallinen kasvatus uudella vuosituhannella. 20. Mitä pedagogisia ja didaktisia seikkoja on otettava huomioon, kun pyritään aktiiviseen historian ja yhteiskuntatiedon oppimiseen (ss 35-65)? 21. Miten roolipelit voisivat elähdyttää historiakulttuuria? 5

6 21. Mitä uusia oppimisympäristöjä tietotekniikka tarjoaa historian ja / tai yhteiskuntaopin opiskeluun? 22. Mitä eettisiä perusulottuvuuksia on yhteiskunnallisen kasvatuksen otettava huomioon? Miten ne kytketään opiskelijan merkitysmaailmaan? 23. Miten liität aktiivisen oppimisen historian ja/tai yhteiskuntaopin opiskelutilanteisiin? 24. Miten opetus edistää historiallisen identiteetin rakentumista? 25. Kuvaile, millaista on hyvä historian ja/ tai yhteiskuntaopin opiskelumateriaali. Miten voit itse tuottaa sitä? Perustele teorialla ja käytännöllä. 4. Kansantanssi Kysymykset *Nuutinen, L Kansantanssin opettaminen. Haapajärvi: Vapaan Sivistystoiminnan Liitto. 26. Miten laadit ohjelmakokonaisuuden väli- ja kokonaistavoitteet? 27. Mitä seikkoja opettajan täytyy ottaa huomioon kohderyhmästä, oppiaineksesta ja omasta toiminnastaan? 28. Liitä edellinen vastaus Kolbin kokemuksellisen oppimisen teoriaan. (ss ) 29. Mikä on palautteen merkitys oppimiselle? *Prashnig, B Erilaisuuden voima. Jyväskylä; PS-Kustannus. 30. Miten otat huomioon eri aistikanavapreferenssit kansantanssinopetuksessa? 31. Miten ymmärrät teoriaopetuksen merkityksen kansantanssin opetuksessa? *Heikkinen-Johansson, P. & Huovinen, T. (toim.) Näkökulmia liikuntapedagogiikkaan. Helsinki: WSOY. 32. Suomalainen kansantanssi eilen ja tänään - sekä eri lajit liikunnanopetuksen osana. 33. Musiikin ja liikunnan yhteiset elementit. 5. Kasvatustiede, psykologia, sosiaalitieteet (ks. myös Ohjaus) Kysymykset *Onnismaa, J., Pasanen, H. & Spangar, T Ohjaus ammattina ja tieteenalana 1-2. Jyväskylä: PS-Kustannus. 34. Ammatinvalinnan ja urasuunnittelun ohjaus syrjäytymisvaarassa oleville, työttömille ja monikulttuurisille ryhmille /yksilöille. 35. Terapeuttinen näkökulma ohjaukseen. Mitä valmiuksia ohjaajalla tulisi olla? *Jämsen, A. (toim.) Sosiaalialan AMK-pedagogiikka kokemassa. Sosiaalialan AMKverkosto: Kemi-Tornio. 36. Miten voit vahvistaa työelämäsidosta projektien ja hankkeiden avulla sosiaalialalla? 6

7 37. Miten taide voi edistää sosiaalisen todellisuussuhteen rakentumista ja tulkintaa? Anna esimerkki tai esimerkkejä. *Laine, A., Ruishalme, O., Salervo, P., Siven, T. & Välimäki, P Opi ja ohjaa sosiaalija terveysalalla. Helsinki: WSOY. 38. Esittele erilaisia ihmiskäsityksiä, määrittele millainen on oma ihmiskäsityksesi ja miten arvelet sen näkyvän opettajan työssäsi. 39. Esittele viisi erilaista oppimisessa suositeltavaa työmenetelmää (ss ) ja kerro miten voit soveltaa niitä. 40. Mitä seikkoja ryhmän toiminnan perusteista ja ryhmädynamiikasta on tunnettava, jotta pystyisi rakentamaan tuloksellisia ja osallistujille mielekkäitä oppimistilanteita ryhmässä. Pohdi, esittele teoriaa ja sovellusesimerkkejä omalta alaltasi. *Kauppila, R Opi ja opeta tehokkaasti. Psyykkinen valmennus oppimisen tukena. Jyväskylä: PS-Kustannus. 41. Miten voit käyttää erilaisia suggestioita oppimisen tukena omalla alallasi? 42. Mitä ovat seitsemän oppimisen ja kehittymisen tasoa? Miten voisit liittää niiden tuntemuksen ja harjoittelun omaan opetukseesi? 6. Käsityö- ja muotoilukasvatus Kysymykset *Anttila, P., Käsityön ja muotoilun teoreettiset perusteet. Helsinki: WSOY. *Suojanen, U Käsityökasvatuksen perusteet. Helsinki: WSOY. *Lappalainen, E-M Kulttuurisesti sensitiivinen opettajuus. Käden, kielen ja kulttuurin oppimisen yhdistäminen maahanmuuttajien koulutuksessa ja opettajan kasvupolulla. *Alamäki, A Käsityö- ja teknologiakasvatuksen kehittämisen lähtökohtia varhaiskasvatuksessa. Julkaisusarja A. Kasvatustieteiden tiedekunnan tutkimusselosteita n:o 181, Turku: Turun yliopisto. 43. Mitä ovat sisäiset mallit ja mikä on niiden merkitys käsityö-/muotoilutoiminnoissa? Perustele näkemyksesi teorialla ja käytä mahdollisesti muita lähteitä esim. mielikuvaoppimisesta. 44. Miten opetat käsityön taitoja? Kuvaile mahdollisimman monta tapaa, perustele niitä teorialla ja arvioi niitä. 45. Voiko luovuutta opettaa? Pohdi ja perustele näkemyksiäsi. 46. Selosta käsityötuotteen suunnittelu- ja valmistusprosessin teoreettinen malli (Anttila, 111) ja arvioi sen sovellettavuutta omaan työhösi. 47. Minkälaista systeeminsuunnittelua pidät hyvänä ja miksi? Arvioi sitä myös sovellettavuuden näkökulmasta. 48. Pohdi tuotteiden suunnittelua ja valmistusta sekä niiden markkinointia. Mitä näkökohtia tulisi ottaa huomioon, ennen kuin tuote on valmis markkinoille? 49. Miten tapahtuu käsityöllisen toiminnan oppimisen kielellistäminen? Miten voisit toteuttaa sitä omassa opettamiskontekstissasi? (Lappalainen 37-47) 50. Kädentaitojen, kielen ja kulttuurin oppimisen yhdistämisellä kohti moniaistisuuden käyttöä ja identiteettien rakentamista. (Lappalainen ) 51. Miten rakennat käsityön/muotoilun opetuksesi niin, että se tuottaa positiivisia oppimiskokemuksia? 7

8 52. Mitkä elementit rakentavat pohjan perusopetuksesta lähtien ammatilliselle käsityö- ja teknologiakasvatukselle? Miten voidaan rakentaa jatkumo korkea-asteen opetukseen saakka? Mitä opetusta koskevia toivomuksia ammatillinen opettaja voisi esittää lapsen ensimmäiselle käsityönopettajalle? (Alamäki) 7. Liikuntakasvatus Kysymykset *Pelit ja kentät kirjoituksia liikunnasta ja urheilusta. (toim.) K. Ilmanen. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. *Liiku ja opi. Rintala, P. Ahonen, T., Cantell, M. & Nissinen, A. (toim.) Jyväskylä: PS-Kustannus. *Ojanaho, M., Pehkonen, M. & Penttinen, S. (toim.) Monialaisten opintojen liikunnan pedagogiikka ja didaktiikka. *Heikkinen-Johansson, P. & Huovinen, T. (toim.) Näkökulmia liikuntapedagogiikkaan. Helsinki: WSOY. 53. Miten opetan urheilun moraalin arvolähtökohtia ammatillisessa koulutuksessa? 54. Mikä on liikuntakulttuurin asema nykyisessä ammatillisessa koulutuksessa? Millä didaktisilla keinoilla voin edistää liikunnasta saatavia positiivisia kokemuksia? Anna esimerkkejä, pohdi. 55. Mitä sosiaalisia ja kognitiivisia valmiuksia liikunta edistää? Keksi esimerkkejä oman alasi opetuksesta. 56. Voiko liikuntaa parantaa oppimisvaikeuksia? Anna esimerkkejä sekä peruskouluikäisten että +15 -vuotiaiden oppimisesta ja liikunnan osuudesta siinä. 57. Miten suunnittelen sisällöllisesti ja didaktisesti monipuolisen opetuskokonaisuuden omaan opetukseeni? 58. Millaisia arviointikäytänteitä liikunnan opetuksessa on? Miten niitä pitäisi kehittää? Miten olet itse toteuttanut/aiot toteuttaa arviointia omalla opetusalallasi? 59. Miten asetat tavoitteet ja miten valitset menetelmät, kun pyrit kehittämään liikehallintaa? 60. Mikä on pelien merkitys liikunnanopetuksessa? 61. Miten liikunnan oppimisprosessi ilmenee opettajan eri työtavoissa? 62. Mitä toimiva ryhmädynamiikka liikunnanopetuksessa edellyttää opettajalta? 8. Matkailu- ravitsemis ja talousala/kotitalous Kysymykset *Haverinen, L., Kivilehto, S., Löytty-Rissanen, M., Martikainen, M., Myllykangas, M., Näveri, L., Palojoki, P. & Seppänen, T Kotitalousopetus uuden vuosituhannen kynnyksellä. Helsinki: WSOY. *Äänismaa, P Ympäristökasvatusta kehittämässä kotitalousopettajien koulutuksessa. Kestävän kehityksen mukaisen asumisen ajattelu- ja toimintamallin kehittämistä toimintatutkimuksen avulla vuosina Joensuun yliopiston kasvatustieteellisiä julkaisuja Kuvaile oppimisympäristöjä marata-alan opetuksessa eri aihealueita tarkastellen (esim. kotitaloudessa ympäristökasvatus, taloudellisuuskasvatus jne.)? 8

9 64. Mitä on eheyttävä (kotitalous-/puhtaanapitoalan tms.) opetus? Miten voisit ottaa huomioon eheyttämisen periaatteita omassa opetuksessasi? 65. Selitä ja pohdi kuviota sivulla 76 (Haverinen et al.): Kotitalousopetuksen kehittymisen portaat. Sovella niitä omaan opetusalaasi. Voit lisätä siihen omia esimerkkejä. 66. Opettajan muuttunut rooli oman aineesi opetuksessa: mitä se oli ennen, mitä sen tulisi nyt olla ja mistä syystä? *Aho, K. (toim.) Elämyksiä ja elämisen taitoja. Opetushallitus 14. Helsinki: Painatuskeskus. 67. Mitä seikkoja tulisi ottaa huomioon opetettaessa arjen hallintaa? Miten haluaisit toteuttaa arjen hallinnan opetusta käytännössä? 68. Marata-alan arvoperusta: miten tieto ja taito limittyvät ammattitaidon kehittymisessä? Miten nostetaan ammattialan arvostusta itsellä ja muiden silmissä? 69. Tietojen ja taitojen arviointi omassa ammattiaineessani. Miten arviointia tulisi toteuttaa? Kohtaavatko arvioinnin ihanteet ja käytänteet arjessa? *Koskinen, S Lapset ja nuoret ympäristökansalaisina. Ympäristökasvatuksen näkökulma osallistumiseen. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosta/ Nuorisotutkimusseura Julkaisuja 98. Ss Miten voisit lisätä ympäristöosaamista omassa opetusaineessasi? 71. Millaista sosiaalista oppimista ympäristökasvatus voi tuottaa omassa opetuskontekstissasi? 9. Musiikki Kysymykset *Lindh, R Mielikuvaoppiminen. Helsinki: WSOY *Lindh, R. & Sinkkonen, H-M Koulusta selviytyminen. Opettajan ja oppilaan yhteinen haaste. Helsinki: Palmenia. 72. Voidaanko mielikuvaoppimista ja mentaaliharjoittelua käyttää hyväksi musiikin opettamisessa? Miten? Kehittele käytännön esimerkkejä. (Lisäapuna voit käyttää kirjallisuutta mielikuvaoppimisesta.) 73. Mikä on skeeman merkitys soittotaidon opetuksessa? (Käytä apuna ja sovella teosta Vartiainen et al. Psykologinen työn opetus) 74. Miten voit käyttää yhteistoiminnallista oppimista oman alasi opetuksessa. Anna sovellusesimerkkejä. *Hyvönen, Leena Ala-asteen oppilas musiikin kuuntelijana. Sibelius Akatemia, Studia Musica 5. Oulu: Oulun yliopiston moniste- ja kuvakeskus. 75. Miten kasvatan oppilaistani musiikin kuuntelijoita? *Payzant, G Glenn Gould, Music & Mind. Toronto: Van Nostrand Reinhold Ltd. *Arjas, P Iloa esiintymiseen - muusikon psyykkinen valmennus. Jyväskylä: Gummerus. 9

10 76. Selosta Regelskin teoriamallia ja pohdi, millaisia työtapoja voit kehittää sen pohjalta omaan opetukseesi. Tarkastele, millainen oppimiskäsitys niiden pohjalla on ja anna yksilöityjä esimerkkejä oppimistilanteiden rakentamisesta. *Lilja-Viherlampi, L-M. Minunkin sisällä soi! Musiikin merkityksiä ja mahdollisuuksia terapeuttisen musiikkikasvatuksen näkökulmasta. Teoksessa Virta, A., Merenluoto, K. & Pöyhönen, P Ainedidaktiikan ja oppimistutkimuksen haasteet opettajankoulutukselle. Turku: Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan julkaisuja B: Mikä on musiikkikasvatuksen yhteys oppimiseen ja kasvatukseen? Miten arvioit musiikin mahdollisuuksia sisältönä ja välineenä omassa toimintaympäristössäsi? *Ojala, J "Space in musical semiosis. An abductive theory of the musical composition process". Helsinki: Helsingin yliopisto. ) Osoite Doria-palvelimelle on Laadi itse kysymys yllä olevasta kirjasta TAI oman aineen/soittimen opetuksesta ja vastaa siihen. 79. Mitä on luovuus ja miten rakennat oppimistilanteet niin, että siinä jää tilaa luovuudelle? 80. Miten arvioit musiikin oppimista ja musiikkisuoritusta? Mitä kriteerejä käytät? Mitä painotat? Perustele ratkaisusi oppimisen ja arvioinnin teorialla. 10. Nuorisotyö Kysymykset *Paananen, T. & Tuominen, H. (toim.) Nuorisotyön käsikirja. Helsinki: Kirjapaja. *Lindh, R. & Sinkkonen H-M Koulusta selviytyminen. Opettajan ja oppilaan yhteinen haaste. Helsinki: Palmenia. *Omavalintainen lähde; ilmoita lähde vastauksessasi. 81. Mitä ovat nuorisotyön strategiat oman toimintakontekstisi puitteissa? 82. Mitkä ovat nuorisotyön arvot: onko yhteisöpedagogi viihdyttäjä vai jotain muuta? Pohdi nuorisotyön tavoitteita ja arvolatauksia. 83. Mitä on aktiivipedagogia? Miten voit toteuttaa sitä? 84. Miten kohtaat oppijan aggressiivisia tunteita ja muunnat niitä pedagogiikan avulla neutraaleiksi? 85. Millaisia haasteita nuorisotyö kohtaa todennäköisesti tulevaisuudessa? *Furman, B. & Ahola, T Taskuvarkaat nudistileirillä kumous terapiamaailmassa. Helsinki: Förlags AB AI-AI Oy. 86. Mitä on sosiaalinen konstruktivismi ongelmien kohtaamisessa? Anna esimerkkejä. 87. Miten autan nuorta ratkaisemaan ongelmiaan? Anna esimerkkejä, pohdi, perustele. 10

11 11. Ohjaus (ks. 5. Kasvatustiede, psykologia, sosiaalitieteet) Kysymykset Sosiaali- ja terveysala Kysymykset *Laine, A., Ruishalme, O., Salervo, P., Siven, T. & Välimäki, P Opi ja ohjaa sosiaalija terveysalalla. Helsinki: WSOY. 88. Esittele erilaisia ihmiskäsityksiä, määrittele millainen on oma ihmiskäsityksesi ja miten arvelet sen näkyvän opettajan työssäsi. 89. Esittele viisi erilaista oppimisessa suositeltavaa työmenetelmää (ss ) ja kerro miten voit soveltaa niitä. 90. Mitä seikkoja ryhmän toiminnan perusteista ja ryhmädynamiikasta on tunnettava, jotta pystyisi rakentamaan tuloksellisia ja osallistujille mielekkäitä oppimistilanteita ryhmässä. Pohdi, esittele teoriaa ja sovellusesimerkkejä omalta alaltasi. *Peltonen, H Kasvattajana sosiaali- ja terveysalan ammateissa. Kirjayhtymä: Helsinki. *Lindh, R. & Sinkkonen, H-M Koulusta selviytyminen. Opettajan ja oppilaan yhteinen haaste. Helsinki: Palmenia. 91. Miten otat opetuksessasi huomioon erilaiset oppijat opetusmenetelmien valinnalla? Esittele erilaisia menetelmiä ja pohdi, millaisiin oppijoihin ne vetoavat ja millaista oppimista ne saavat aikaan. 92. Miksi tarvitaan oppimisprosessin arviointia ja oppijan itsearviointia? Miksi todistuksen numeroarvosanat eivät riitä sosiaalialalla? 93. Millaisia käyttäytymisen ja tarkkaavaisuuden häiriöitä voi nousta esiin koulutuksen aikana (lapsilla, nuorilla ja nuorilla aikuisilla) ja miten ne pitäisi kohdata? Mainitse vähintään viisi haasteellista asiaa ja menettelytavat niiden kohtaamisessa. *A. Jämsen (toim.) Sosiaalialan amk-pedagogiikkaa kokemassa. Sosiaalialan AMKverkosto. *Hinkka, T., Juvonen, T., Kangas, S., Mustonen, T., Saurama, E., Tapola-Tuohikumpu S. & Yliruka, L Praksis. Sosiaalityön käytännön opetus ja oppimisen tutkimus. Helsinki: SOCCAn ja Heikki Waris instituutin julkaisusarja n:o Työelämäprojektien merkitys korkeatasoisen ammattitaidon opettamisessa? 95. Monikulttuurisen osaamisen rakentaminen tieteen, taiteen ja arjen kohtaamisten avulla sosiaalialan työssä. 96. Sosiaalialalla tarvittavan ammattitaidon ulottuvuudet ja niihin ohjaaminen: miten sen teet? Miten rakentaisit koulutusohjelmaan neljän ulottuvuuden oppimisen? 97. Praksiksen opetusmalli, esittele; arvioi ja pohdi sen soveltuvuutta omaan opetuskontekstiisi. 11

12 13. Suomi äidinkielenä/suomi toisena tai vieraana kielenä Kysymykset Äidinkieli ja kirjallisuus *Sarmavuori, Katri Äidinkielen opetustieteen perusteet. Äidinkielen Opetustieteen Seura ry:n tutkimuksia 8. Helsinki: Yliopistopaino. *Kotilainen, S., Hankala, M. & Kivikuru, U. (toim.). Mediakasvatus Helsinki: Edita. *Gruenthal, S. & Harjunen, E. (toim.) Näköaloja äidinkieleen ja kirjallisuuteen. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura. 98. Miten varmistat laaja-alaisen kielitaidon kehittymisen äidinkielen oppimateriaalien ja opetusmenetelmien valinnalla? Esittele useita sovelluksia, perustele ne oppimisteoreettisesti ja anna käytännön esimerkkejä. 99. Miten opetan kirjallista -/puheviestintää? Perustele ja kuvaile Miten luovaa kirjoittamista voi toteuttaa kielen ja kirjallisuuden opintojaksoilla, miten vapaan sivistystyön tms. parissa? 101. Miten opetan medioiden lukutaitoa? Mihin perustan näkemykseni? Käsittele osana vastausta myös kuvien "lukemista" ja verkkolukutaitoa Sanomalehti, aikakauslehti, elokuva ja musiikki osana mediakasvatusta: mihin niillä pyritään ja miten toimitaan käytännössä? Anna esimerkkejä Kielenhuollon tehtävät ja merkitys osana tekstitaitoja? 104. Miten rakennan ymmärtävää kirjallisuuden oppimista omaan opetuskontekstiini? S2-kielen opetus *Vehkanen, M. (toim.) Suomi toisena/vieraana kielenä. Helsinki: Oy Edita Ab. *Nissilä, L., Vaarala, H. & Martin, M. (toim.) Suolla Suomea. Perustietoa maahanmuuttajien suomenkielen opettajille. Helsinki: Äidinkielen opettajien liitto Miten ohjaan S2 -opiskelijan formaalista ja funktionaalista kielenoppimista/miten opetan kieltä funktionaalisesti? 106. Ajattelu, kieli ja oppiminen - miten elaborointi toimii hyvänä esimerkkinä kognitiivisen oppimisteorian käytännön sovelluksille? (Lähde liikkeelle Kristiansenin artikkelista Sarmavuoren kirjassa) Millä periaatteilla valitset ja/ tai rakennat itse opiskelumateriaalia S2- opiskeluympäristöön? 108. Miten päästään aitoon kulttuurienväliseen kommunikaatioon? 14. Taidekasvatus Kysymykset *Efland, A., Freedman, K. & Stuhr, P Postmoderni taidekasvatus. Helsinki: Taideteollinen korkeakoulu. Taidekasvatuksen osasto. *Räsänen, M Kuvakulttuurit ja integroiva taideopetus. Helsinki: Taideteollinen korkeakoulu. *Sava, I Katsomme näemmekö? Jyväskylä: PS-Kustannus. 12

13 109. Luova itseilmaisu, arjen taide ja todellisuuden rakentaminen - miten nämä voisivat liittyä taiteen opetukseen? 110. Mitä on monikulttuurinen taidekasvatus? Onko se ja/tai miksi se on tärkeää? 111. Edistyksen kertomukset taidehistorian pedagogiikassa? 112. Mitä tarkoittaa käsite postmoderni ja kuinka se eroaa modernista? Perustele näkemyksesi ja anna esimerkkejä! 113. Esittele erilaisia taidekasvatusmalleja ja arvioi niiden toimivuutta Miten voit integroida kuvakulttuureita? 115. Taide oppimisympäristönä: millaisen Kiasman (=risteyksen) ne voisivat tarjota oppiaineiden kohtaamisille? 116. Taidekasvatus kasvamaan saattajana ja osallisuuteen johdattajana. 15. Tanssi Kysymykset *Kuula, H Oppii itsestään ken haluaa. Pro Forma Didactica. Oulu: Ammatillinen opettajakorkeakoulu. *Heikkinen-Johansson, P. & Huovinen, T. (toim.) Näkökulmia liikuntapedagogiikkaan. Helsinki: WSOY Tanssin oppiminen, tanssin monet kasvot ja niiden opettaminen oppijakeskeisesti; miten suunnittelet ja toteutat prosessin? 119. Mitä arvoja ja asenteita on tanssinopetuksen arvioinnin taustalla? 120. Mihin tanssin arvioinnissa tulisi kiinnittää huomiota? Miten haluaisin toteuttaa visiotani arvioinnista? 121. Miten ymmärrät teoriaopetuksen merkityksen tanssinopetuksessa? 122. Miten otat huomioon eri aistikanavapreferenssit tanssinopetuksessa? *Nuutinen, L Kansantanssin opettaminen. Haapajärvi: Vapaan Sivistystoiminnan Liitto Miten laadit ohjelmakokonaisuuden väli- ja kokonaistavoitteet? 124. Mitä seikkoja opettajan täytyy ottaa huomioon kohderyhmästä, oppiaineksesta ja omasta toiminnastaan? 125. Liitä edellinen vastaus Kolbin kokemuksellisen oppimisen teoriaan. (ss ) 126. Palautteen merkitys oppimiselle. *Lindh, R Mielikuvaoppiminen. Helsinki: WSOY 127. Miten voisit soveltaa mielikuvaoppimisen pedagogiikkaa tanssinopetuksessa? 16. Tekniikka Kysymykset Kysymykset JOKO TAI , *Banks, F. (Ed.) Teaching Technology. London: Routlege Projektityö opetuksen ja oppimisen välineenä tekniikan opetuksessa 13

14 129. Mitä vaihtoehtoisia menetelmiä luento-opetukselle on omalla alallasi? Perustele oppimisen teorialla ja esittele käytännön sovellusesimerkkejä Pelit, simulaatiot ja roolileikit tekniikan opetuksessa. Mitä, miksi, milloin? 131. Ongelmalähtöinen oppiminen tekniikan opetuksessa. Perustele teorialla (oppimiskäsitykset) ja anna käytännön esimerkkejä. (Vastauksia löytyy myös Yliopisto- ja korkeakouluopetuksen käsikirjasta ja teoksesta Boud, D. & Feletti, G PBL Ongelmalähtöinen oppiminen. Uusi tapa oppia. Helsinki: Hakapaino). *Wankat, P.C. & Oreovicz, F Teaching Engineering. McGraw-Hill: NY. Päivitetty materiaali osoitteessa: Oppimisen periaatteet (Ch 1) Miten ryhmittelet periaatteet kasvatustieteen teoreettisten näkemysten perusteella. Esittele periaatteita laajemmin ja perustele ryhmittelysi Luento ja ryhmätyö tekniikan opetuksessa milloin ja miten niitä voi parhaiten hyödyntää? 134. Miten suunnittelet ja järjestät laboratoriokurssin? Perustele valintasi oppimisteoreettisesti? 135. Miten käytetään teknologian apuvälineitä havainnollistamisessa didaktisesti? *Vartiainen, M., Teikari, V. & Pulkkis, Psykologinen työnopetus. Hämeenlinna: Karisto Oy. *Helakorpi, S Ammatillisen matematiikan oppimisen ja opettamisen kysymyksiä. Teoksessa Räsänen, P., Kupari, P., Ahonen, T. & Malinen, P. (toim.) Matematiikka. Jyväskylä: Niilo Mäki Instituutti ja Koulutuksen tutkimuslaitos Mikä on skeeman merkitys työn oppimisessa? 137. Miten voit jakaa opetettavan asian osatavoitteisiin ja siten vaiheistaa opetuksesi? 138. Miten asiantuntijan työ eroaa perinteisestä ja minkälaista pedagogiikkaa sen oppimiseen tarvitaan? 17. Tietotekniikka Kysymykset * Matikainen, J. (toim.) Oppimisen ohjaus verkossa. Helsinki: Palmenia-kustannus. *Ihanainen, P., P. Kalli & K. Kiviniemi (toim.) Verkon varassa. Opetuksen pedagoginen kehittäminen verkkoympäristössä. Jyväskylä: Jyväskylän Ammattikorkeakoulu. * Verkkomateriaalia oman valinnan mukaan 139. Miten rakennan oppimisteoreettisesti oikein suunniteltua oppimateriaalia verkkoon? Kerro teoreettiset lähtökohdat, käytännön toteutukseen vaikuttavat seikat ja anna sovellusesimerkkejä Itseohjautuvuus ja yhteisöllisyys verkossa. Mitä se on ja miten sitä voi arvioida? 141. Kontekstuaalisuus tietoverkkojen käytössä - mitä se on, millaista se on parhaimmillaan ja miten siitä voi hyötyä? 142. Miten painotan teoriaa ja käytäntöä opiskelun eri vaiheissa? Anna esimerkkejä. 14

15 143. Millaisia vaihtelevia arviointimenetelmiä käytän tietotekniikan opintojaksojen arvioinnissa? Mitä seikkoja painotan arvioinnissa? 144 Miten rakennan opiskelijoilleni tulevaisuusperspektiiviä tietotekniikan ammattilaisina? 145. Mitä ovat verkkokeskustelun tavoitteet ja välineet? Miten ohjaan verkkokeskustelua? 146. Miten järjestän yhteistoiminnallisen oppimisen verkkoympäristössä? 147. Miten ohjaan erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden verkko-oppimista? 18. Uskonto ja filosofia Kysymykset *Pyysiäinen, M. & Seppälä, J. (toim.) Uskonnonopetuksen käsikirja. Helsinki: WSOY Opettajan ihmiskäsityksen vaikutus oppimistilanteiden rakentamiseen. Esittele erilaisia ihmiskäsityksiä, arvioi omasi ja kuvaile, millainen on teologisten aineiden ihmiskäsitys. Arvioi sen vaikuttavuutta. (Voit käyttää myös muita lähteitä.) 149. "Alussa oli sana". Miten saataisiin kokemus, ajattelu ja kieli kohtaamaan toisensa uskonnonopetuksessa? Pohdi ja anna esimerkkejä käytännön tilanteista. (Voit halutessasi jälleen käyttää myös muita lähteitä, esim. Vygotskyn Kieli ja ajattelu sekä symboliikkaa käsittelevää kirjallisuutta.) 150. Miten autan oppijaa kehittämään metakognitiivisia taitojaan? Oppimisprosessin arviointi ja itsearviointi uskonnonopetuksessa. *Niemi, H. Uskonnon didaktiikka Helsinki: Otava Eheyttäminen ja eriyttäminen uskonnossa. Selitä peruspiirteet ja sovellusmahdollisuudet Tiedollisten rakenteiden merkitys uskonnon oppimisessa Miten uskonnonopetus voi tukea identiteetin kehittymistä? *Kotkavirta J. (toim.) Filosofia koulunpenkillä. Helsinki: Painatuskeskus Miksi ja miten opettaisin filosofiaa (ja soveltuvin osin myös uskontoa) dialogisella opetusmenetelmällä? Mitä haasteita tällainen opetus kohtaa? 155. Mitä täytyy ottaa huomioon filosofian (ja uskonnon) kouluopetuksen suunnittelussa ja arvioinnissa? 19. Vieraat kielet Kysymykset *Pohjala, K Näkökohtia kielenopetukseen. Helsinki: Opetushallitus. *Rivers, W Communicating naturally in a second language. Cambridge: Cambridge University Press. *Juurakko T. & Airola, A Tehokkaampaan kielenoppimiseen. Hämeenlinna: Hämeen Ammattikorkeakoulu 156. Kulttuurienvälinen viestintä tavoitteena: mitä taitoja tulisi opettaa ja miten, mitä esteitä poistaa ja miten? 15

16 157. Miten voin opettaa ja arvioida vieraskielisen tekstin kirjoittamista? 158. Miten voisin tehostaa sanaston oppimista ja tehdä siitä mielekästä? 159. Lingvistiikka, psykologia ja kielenopetus (Rivers 1-29): Miten on päädytty nykyiseen kommunikatiiviseen kielenopetukseen? Mitä perusperiaatteita siinä on? 160. Mitkä ovat suullisen kielitaidon osaamistavoitteet ja arvioinnin keinot? *Tella, S. & Harjanne, P Kielididaktiikan nykypainotuksia. Didacta Varia 9(2), (Myös verkossa) luettu *Kohonen, V Autonomia, autenttisuus ja toimijuus kielikasvatuksessa. Teoksessa Jaatinen, R., Kohonen, V. & Moilanen, P. (toim.) Kielikasvatus, opettajuus ja kulttuurienvälinen toimijuus. Helsinki: Okka-säätiö *Mäkinen, K Portfolio vieraiden kielten opettajaopiskelijoiden ammatillisen kasvun välineenä. Teoksessa Jaatinen,R., Kohonen, V. & Moilanen, P. (toim.) Kielikasvatus, opettajuus ja kulttuurienvälinen toimijuus. Helsinki: Okka-säätiö Kielididaktiikka, -pedagogiikka ja kielenoppimisprosessit? Mitä kielenoppimiseen liittyviä tekijöitä haluaisit painottaa eniten omassa työssäsi Kuka omistaa oppimisen kielikasvatuksessa? 163. Miten voin hyödyntää ja / tai soveltaa eurooppalaista kielisalkkua omassa opetuksessani. Mitä haasteita ja kehittämisnäkymiä se tarjoaa? 20. Yrittäjyyskasvatus, kauppa, hallinto Kysymykset *Koiranen, M. & Peltonen M Yrittäjyyskasvatus *Remes, L Yrittäjyyskasvatuksen kolme diskurssia. Jyväskylä. Jyväskylän yliopisto. * Kotila, H Ammattikorkeakoulupedagogiikka. Helsinki: Edita. *Lowe, R. & Marriott, S Enterprise: Entrepreneurship and Innovation. Oxford, USA: Butterworth-Heinemann. *Itse valittu lisäkirjallisuus mainittava vastausten yhteydessä 164. Oppimisprosessi ja taitojen oppiminen yrittäjyyteen kasvamisessa sekä prosessin ja tuotosten arviointi Työssä oppiminen yrittäjyyskasvatuksen osana Millaisen projektin haluaisit käynnistää omassa opetuskontekstissasi? Kuvaile mahdollisimman tarkasti projektin teemat, sisällöt ja eri vaiheet. Mitä ongelmia projektissasi todennäköisesti esiintyisi? Mitä hyötyä projektissa oppiminen tuottaa? Miten teorian osuus rakentuu? Arvioi myös yleensä yrittäjyyden opettamista koulutuksessa Tarkastele taulukkoa 44 (Remes, s. 110) ja pohdi yrittäjyyskasvatusta pedagogiikan näkökulmasta. Havainnollista esimerkeillä ja perustele näkemyksiäsi Erilaisia organisaatioita ja niiden menestystekijöitä? Anna esimerkkejä ja analysoi menestyksen taustoja. Ota huomioon myös johtamisen merkitys Mitkä tekijät tehostavat oppimista yrittäjyyskasvatuksessa? (Lowe et al. ss ) 170. Esittele kolme erilaista yrittäjyysmuotoa ja arvioi niitä (Lowe et al. ss ) 171. Tee itsellesi kysymys omalta erityisalueeltasi, perustele kysymyksen merkittävyys ja vastaa siihen. 16

ALAKOHTAINEN SYVENTÄVÄ DIDAKTIIKKA AKVAARIOTENTTI

ALAKOHTAINEN SYVENTÄVÄ DIDAKTIIKKA AKVAARIOTENTTI ALAKOHTAINEN SYVENTÄVÄ DIDAKTIIKKA AKVAARIOTENTTI Akvaariotentti suoritetaan vastaamalla kahteen kysymysryhmään: osa A (yleisdidaktiikkaan liittyvät kysymykset) ja osa B (ainekohtaiseen didaktiikkaan liittyvät

Lisätiedot

Sinustako tulevaisuuden opettaja?

Sinustako tulevaisuuden opettaja? Sinustako tulevaisuuden opettaja? Esityksen sisältö Sinustako tulevaisuuden opettaja? Aineenopettajaksi Kielten aineenopettajaksi Opettajankoulutuksessa Sinulla on mahdollisuus vaikuttaa siihen, millaisessa

Lisätiedot

Kansallinen seminaari

Kansallinen seminaari Kansallinen seminaari Matemaattis- luonnontieteellisten aineiden aineenopettajakoulutuksen pedagogisten opintojen tutkintovaatimukset Matemaattis- luonnontieteellisten aineiden didaktiikka luokanopettajakoulutuksessa

Lisätiedot

KATSO KAUAS NÄHDÄKSESI LÄHELLE Ohjaus muuttuvissa toimintaympäristöissä

KATSO KAUAS NÄHDÄKSESI LÄHELLE Ohjaus muuttuvissa toimintaympäristöissä KATSO KAUAS NÄHDÄKSESI LÄHELLE Ohjaus muuttuvissa toimintaympäristöissä enorssi: Ohjaussymposium Tampere 23.4.2009 Prof. Päivi Atjonen Joensuun yliopisto Lähtökohdiksi 1 Ohjaajan työn n muutokset Lisääntyneet

Lisätiedot

Kysely korkeakoulutustarpeista

Kysely korkeakoulutustarpeista Kysely korkeakoulutustarpeista Kyselyn perustiedot Kysely oli auki webropolissa: 5. 8.5 Kyselyä kampanjoitiin somessa ja verkostoissa Vastauksia 8.5.2018 / 107 kpl:tta Minkälainen pohjakoulutus sinulla

Lisätiedot

Munkkiniemen ala-aste

Munkkiniemen ala-aste Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein

Lisätiedot

Opetuksen suunnittelun lähtökohdat. Keväällä 2018 Johanna Kainulainen

Opetuksen suunnittelun lähtökohdat. Keväällä 2018 Johanna Kainulainen Opetuksen suunnittelun lähtökohdat Keväällä 2018 Johanna Kainulainen Shulmanin (esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen

Lisätiedot

Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1

Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1 Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1 Annukka Uusitalo 28.2.2006 Mediakasvatuskeskus Soveltavan kasvatustieteen laitos

Lisätiedot

Tavoitekehitys, Varsinais-Suomi

Tavoitekehitys, Varsinais-Suomi 0 Yleissivistävä koulutus 0 0 0 0 1 Humanistinen ja kasvatusala 707 707 450 437 257 270 2 Kulttuuriala 755 859 346 288 513 571 3 Yhteiskuntat., liiketalouden ja hallinnon ala 1 528 1 819 1 332 1 500 487

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Ilmiökeskeinen pedagogiikka. Hannele Cantell Dosentti Aineenopettajan koulutuksen johtaja OKL, Helsingin yliopisto

Ilmiökeskeinen pedagogiikka. Hannele Cantell Dosentti Aineenopettajan koulutuksen johtaja OKL, Helsingin yliopisto Ilmiökeskeinen pedagogiikka Hannele Cantell Dosentti Aineenopettajan koulutuksen johtaja OKL, Helsingin yliopisto Ilmiöperustaisuus oppiaineperustaisuus, esimerkkinä globalisaatio Oppiaineittainen oppiminen

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan:

Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen pedagogiseen tietoon 3. opetussuunnitelmalliseen

Lisätiedot

MITEN OPETTAJANKOULUTUSLAITOS (TURUN YKSIKKÖ) VASTAA KESTÄVÄN KEHITYKSEN HAASTEISIIN?

MITEN OPETTAJANKOULUTUSLAITOS (TURUN YKSIKKÖ) VASTAA KESTÄVÄN KEHITYKSEN HAASTEISIIN? MITEN OPETTAJANKOULUTUSLAITOS (TURUN YKSIKKÖ) VASTAA KESTÄVÄN KEHITYKSEN HAASTEISIIN? Anu Warinowski & Eija Yli-Panula yliopisto-opettaja, KT & yliopistotutkija, FT kasvatustiede & biologian ja maantieteen

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyysskasvatuspäivät 7.10.2011 Minna Riikka Järvinen Toiminnanjohtaja, KT, FM, MBA Kerhokeskus Kerhokeskus Edistää lasten ja nuorten

Lisätiedot

PROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen

PROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen PROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen Ammatillisen kehittymisen prosessin aluksi hankkeeseen osallistuvat opettajat arvioivat omaa osaamistaan liittyen luonnontieteiden

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...

Lisätiedot

Sanomalehtien Liitto

Sanomalehtien Liitto 12.6.2019 Sanomalehtien Liitto Mediakasvatuksen asema perusopetuksessa Terhi Hyvönen, Emilia Valtola & Kati Valta TIIVISTELMÄ Mediakasvatuksen tärkeys Kuinka tärkeänä näet mediakasvatuksen? Erittäin tärkeänä

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

DILAPORT. Digital Language Portfolio. -Kielisalkkutyöskentelyn sovellus verkkoon. AMKpäivät. Kotka

DILAPORT. Digital Language Portfolio. -Kielisalkkutyöskentelyn sovellus verkkoon. AMKpäivät. Kotka DILAPORT Digital Language Portfolio -Kielisalkkutyöskentelyn sovellus verkkoon Minna Scheinin, Turun ammattikorkeakoulu Teemat kielisalkkutyöskentelystä pedagogisia lähtökohtia kielisalkkutyöskentelyn

Lisätiedot

OPINTOPOLKU lukuvuosi

OPINTOPOLKU lukuvuosi OPINTOPOLKU lukuvuosi 2017 2018 Opintojen jakautuminen periodeihin Luokanopettajan koulutus, pääaineena kasvatustiede Opetusperiodit Syyslukukausi 2017 Intensiivijakso 28.8. 3.9. I opetusperiodi 4.9. 22.10.

Lisätiedot

Monilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen. POM2SSU Kainulainen

Monilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen. POM2SSU Kainulainen Monilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen POM2SSU Kainulainen Tehtävänä on perehtyä johonkin ilmiöön ja sen opetukseen (sisältöihin ja tavoitteisiin) sekä ko. ilmiön käsittelyyn tarvittavaan

Lisätiedot

Haastava, haastavampi, arviointi. Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012

Haastava, haastavampi, arviointi. Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012 Haastava, haastavampi, arviointi Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012 Arviointi on osa oppimista, joten sitä ei pidä pitää irrallisena osana opettamisesta, oppimisesta, kehittämisestä ja

Lisätiedot

Luokanopettajaksi, aineenopettajaksi tai opinto-ohjaajaksi?

Luokanopettajaksi, aineenopettajaksi tai opinto-ohjaajaksi? Luokanopettajaksi, aineenopettajaksi tai opinto-ohjaajaksi? Tiina Nyyssönen, koulutussuunnittelija OKL tiina.m.nyyssonen@jyu.fi JYU. Since 1863. 12.11.2018 1 Millainen OKL on? Luokanopettajakoulutus =>

Lisätiedot

Nuorten koulutuksen maakunnalliset aloittajatarpeet sekä OKM:n ehdotus valtakunnallisiksi tavoitteiksi vuodelle 2016

Nuorten koulutuksen maakunnalliset aloittajatarpeet sekä OKM:n ehdotus valtakunnallisiksi tavoitteiksi vuodelle 2016 Nuorten koulutuksen maakunnalliset aloittajatarpeet sekä OKM:n ehdotus valtakunnallisiksi tavoitteiksi Tavoitekehitys 1 Humanistinen ja kasvatusala 868 861 617-244 -28,3 5 770 5 774 5 830 56 1,0 2 Kulttuuriala

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM)

Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM) Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010 Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM) Virt@ -koulutuksen opinnot johtavat taiteen maisterin tutkintoon

Lisätiedot

Vuosiluokkien 1 2 A1-kielen opetussuunnitelman perusteet

Vuosiluokkien 1 2 A1-kielen opetussuunnitelman perusteet Vuosiluokkien 1 2 A1-kielen opetussuunnitelman perusteet Niina Sinkko/Suomalais-venäläinen koulu Suomi-Venäjä-Seura, pääsihteeri https://www.youtube.com/watch?v=f8rq_iugejc Yleisesti Paikalliset opsit

Lisätiedot

Jyväskylän yliopisto Opiskelijarekisterit , Tapani Harden, Mirja Tervo

Jyväskylän yliopisto Opiskelijarekisterit , Tapani Harden, Mirja Tervo Jyväskylän yliopisto Opiskelijarekisterit 25.1.2010, Tapani Harden, Mirja Tervo Suoritetut tutkinnot v. 2009 tiedekunnittain ja pääaineittain, naisten osuus tutninnon suorittajista K=alempi tutkinto, M=maisterin

Lisätiedot

Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari

Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari Toiminnallinen oppiminen Perusopetuksen opetussuunnitelmassa painotetaan työtapojen toiminnallisuutta. Toiminnallisuudella tarkoitetaan oppilaan toiminnan ja ajatuksen

Lisätiedot

Sulautuva yliopisto opetus, syksy 2009

Sulautuva yliopisto opetus, syksy 2009 Sulautuva yliopisto opetus, syksy 2009 Opettaja: verkkopedagogiikan asiantuntija Taina Joutsenvirta Aika: keskiviikkoina klo 16 18 4.11., 18.11., 2.12., 16.12.2009 Paikka: Metsätalo U40, sali 27 Kurssin

Lisätiedot

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus

Lisätiedot

OPSISSA JA OPSISTA. Opetussuunnitelma Joensuun seudun ops, Satu Huttunen

OPSISSA JA OPSISTA. Opetussuunnitelma Joensuun seudun ops, Satu Huttunen OPSISSA JA OPSISTA Opetussuunnitelma 2016 Uudet opetussuunnitelmat otettiin käyttöön 1.8.2016 alkaen kaikissa kouluissa vuosiluokilla 1 6. Perusopetuksen ylemmät vuosiluokat ottavat opetussuunnitelmat

Lisätiedot

OULUNSALON KIRKONKYLÄN KOULUN valinnaiset aineet lv

OULUNSALON KIRKONKYLÄN KOULUN valinnaiset aineet lv OULUNSALON KIRKONKYLÄN KOULUN valinnaiset aineet lv. 2016-17 Valinnaisaineet oppilas valitsee yhdessä huoltajan kanssa kaksi valinnaisainetta mikäli 5. luokan oppilaan valinta kohdistuu A2-kieleen muuta

Lisätiedot

PORTFOLIO-OHJEET. 1. Periodi. Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet

PORTFOLIO-OHJEET. 1. Periodi. Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet PORTFOLIO-OHJEET Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet 1. Periodi portfolioryhmä, keskustelu, kirjoitus (2-3 sivua) Palautuspäivä: ennen keskustelua tai viimeistään 20.10.2006 klo 16:00 Perusharjoittelun

Lisätiedot

Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto 180 op

Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto 180 op Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto 180 op Tavoite Kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon tavoitteena käsityönopettajan koulutuksessa on antaa opiskelijalle perustiedot käsityön kentästä, materiaaleista

Lisätiedot

Omaehtoinen yrittäjyys. Sisäinen yrittäjyys. Ulkoinen yrittäjyys

Omaehtoinen yrittäjyys. Sisäinen yrittäjyys. Ulkoinen yrittäjyys 1(9) YRITTÄJYYSKASVATUKSEN VIRIKEMATERIAALI Virikemateriaali antaa sinulle mahdollisuuden pohtia yrittäjyyskasvatuksen pedagogisia lähtökohtia lähijaksoilla, oppimispiireissä ja oppimistehtävissä. 1. YRITTÄJYYDEN

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke

Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke 2008-2010 TeknoDida 5.2.2010 Eija Kauppinen Opetushallitus Eija.kauppinen@oph.fi Otteita opetussuunnitelmien perusteista 1 Oppimiskäsitys

Lisätiedot

Leena Nuutila & Eija Honkanen Haaga-Helia AOKK. Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 3.0 Ei sovitettu -lisenssillä.

Leena Nuutila & Eija Honkanen Haaga-Helia AOKK. Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 3.0 Ei sovitettu -lisenssillä. Leena Nuutila & Eija Honkanen Haaga-Helia AOKK Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 3.0 Ei sovitettu -lisenssillä. Suomenkielen oppiminen ja oppimisvaikeudet Tämä on otsikkodia, kirjoita

Lisätiedot

Luonnontieteiden, erityisesti biologian ja maantieteen,

Luonnontieteiden, erityisesti biologian ja maantieteen, Anu Hartikainen-Ahia Luonnontieteiden, erityisesti biologian ja maantieteen, pedagogiikan lehtori Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto Filosofinen tiedekunta Itä-Suomen yliopisto Anu.hartikainen@uef.fi

Lisätiedot

OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA

OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA SVV-seminaari Tampere 18.-19.1.2013 Päivi Majoinen! TUTKIMUKSELLISET LÄHTÖKOHDAT Kansalaisopistoissa paljon tuntiopettajia, jopa 80

Lisätiedot

Opiskelutaidot Tiina Kerola

Opiskelutaidot Tiina Kerola Opiskelutaidot 29.10.2015 Tiina Kerola Opiskelutaidot osana opiskelukykyä Omat voimavarat Persoonallisuus Identiteetti Elämänhallinta Elämäntilanne ja olosuhteet Sosiaaliset suhteet Fyysinen ja psyykkinen

Lisätiedot

OPINTOPOLKU lukuvuosi

OPINTOPOLKU lukuvuosi OPINTOPOLKU lukuvuosi 2019 2020 Opintojen jakautuminen periodeihin Luokanopettajan opintosuunta, kasvatustiede, Vanhoilla tutkintovaatimuksilla opintoja jatkavat Opetusperiodit Syyslukukausi 2019 Intensiivijakso

Lisätiedot

HENKILÖTUNNUS: KOETULOS: pistettä

HENKILÖTUNNUS: KOETULOS: pistettä TAMPEREEN YLIOPISTO KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Hakukohde: Elinikäinen oppiminen ja kasvatus VALINTAKOE 3.6.2014 Vastaa jokaiseen kysymykseen selvällä käsialalla. Artikkeleita ei saa pitää esillä kokeen

Lisätiedot

Lauri Hellsten, Espoon yhteislyseon lukio Mika Setälä, Lempäälän lukio

Lauri Hellsten, Espoon yhteislyseon lukio Mika Setälä, Lempäälän lukio Lukion opetussuunnitelman perusteet 2016 Teemaopinnot Lauri Hellsten, Espoon yhteislyseon lukio Mika Setälä, Lempäälän lukio 1 5.22 Teemaopinnot "Teemaopinnot ovat eri tiedonaloja yhdistäviä opintoja.

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

Yleisten osien valmistelu

Yleisten osien valmistelu Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus

Lisätiedot

Simulaatiopedagogiikka ammatillisen asiantuntijuuden kehittämisen välineenä sote-alan koulutuksessa

Simulaatiopedagogiikka ammatillisen asiantuntijuuden kehittämisen välineenä sote-alan koulutuksessa Simulaatiopedagogiikka ammatillisen asiantuntijuuden kehittämisen välineenä sote-alan koulutuksessa TAITO2017 Osaamisen ydintä etsimässä. Taitokeskus, Tampere 25.- 26.4.2017 Piia Silvennoinen & Outi Ahonen

Lisätiedot

OPETUSSUUNNITELMA- PROSESSIN JOHTAMINEN

OPETUSSUUNNITELMA- PROSESSIN JOHTAMINEN Itä-Suomen OPS Kick Off -seminaari Varkaus 13.3.2013 OPETUSSUUNNITELMA- PROSESSIN JOHTAMINEN Risto Patrikainen lehtori, JNOR dosentti, UEF koordinaattori, OPS-Messut 10/2013, JNOR PÄIVÄN KYSYMYS: Miten

Lisätiedot

Monilukutaitoon kielitietoisella opetuksella. Minna Harmanen, Opetushallitus Kansalliset peruskoulupäivät 20. 21.11.2014 Marina Congress Center

Monilukutaitoon kielitietoisella opetuksella. Minna Harmanen, Opetushallitus Kansalliset peruskoulupäivät 20. 21.11.2014 Marina Congress Center Monilukutaitoon kielitietoisella opetuksella Minna Harmanen, Opetushallitus Kansalliset peruskoulupäivät 20. 21.11.2014 Marina Congress Center Monilukutaito ja kielitietoisuus - kysymyksiä Mitä on monilukutaito

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. Opettajan pedagogiset opinnot 60 op

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. Opettajan pedagogiset opinnot 60 op KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS Opettajan pedagogiset opinnot 60 op Pedaopas 2015-2016 Sisällys 1. Opettajan pedagogisten opintojen osaamistavoitteet... 3 2. Opettajan pedagogisten

Lisätiedot

Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen

Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen Olli Vesterinen Mediakasvatuskeskus HY/Sokla 2006 Media käsite kattaa laajasti ajateltuna

Lisätiedot

Oppimisympäristöt perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014

Oppimisympäristöt perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014 Oppimisympäristöt perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014 Eija Kauppinen Opetushallitus Rakennusfoorumi 6.11.2018, Helsinki Oppimisympäristöt muutoksessa Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa

Lisätiedot

Arviointi ja palaute käytännössä

Arviointi ja palaute käytännössä Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Humanistinen tdk Yhteensä Näistä naisia Naisten osuus % K M L T K M L T K M L T

Humanistinen tdk Yhteensä Näistä naisia Naisten osuus % K M L T K M L T K M L T Jyväskylän yliopisto Opiskelijarekisterit 25.1.2012, Tapani Harden, Mirja Tervo Suoritetut tutkinnot ja naisten osuuss suorittajista v. 2011 tiedekunnittain ja pääaineittain K= kanditaatin tutkinto, M=maisterin

Lisätiedot

Suomen kielen oppija opetusryhmässäni OPH

Suomen kielen oppija opetusryhmässäni OPH Suomen kielen oppija opetusryhmässäni OPH 2017-2018 Opettajankoulutuslaitoksen Sat@Oppi järjestää yhteistyössä opettajankoulutuslaitoksen Rauman ja Turun yksiköiden kanssa perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

AMMATTIPEDAGOGINEN OSAAMINEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN SUUNNITTELUSSA, TOTEUTUKSESSA JA ARVIOINNISSA 38 op. Pedagoginen osaaminen I (5 op)

AMMATTIPEDAGOGINEN OSAAMINEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN SUUNNITTELUSSA, TOTEUTUKSESSA JA ARVIOINNISSA 38 op. Pedagoginen osaaminen I (5 op) Ammatillinen opettajankoulutus (60 op): Ammattipedagogisen osaamisen (38 op) osaamistavoitteet ja arviointikriteerit AMMATTIPEDAGOGINEN OSAAMINEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN SUUNNITTELUSSA, TOTEUTUKSESSA JA

Lisätiedot

Humanistinen tdk Yhteensä Näistä naisia Naisten osuus % K M L T K M L T K M L T

Humanistinen tdk Yhteensä Näistä naisia Naisten osuus % K M L T K M L T K M L T Jyväskylän yliopisto Opiskelijarekisterit 20.1.2011, Tapani Harden, Mirja Tervo Suoritetut tutkinnot v. 2010 tiedekunnittain ja pääaineittain: naisten suorittamien tutkintojen osuus K=alempi tutkinto,

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016

LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016 Raahe 3.3.2016 Laura Rahikkala liikunnanopettaja OPS 2016 HAASTE MAHDOLLISUUS HYPPY JOHONKIN UUTEEN OPS UUDISTUKSEN KESKEISIÄ LÄHTÖKOHTIA PEDAGOGINEN UUDISTUS -> Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan,

Lisätiedot

Yleistä kanditutkielmista

Yleistä kanditutkielmista Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 21.1.2009 Yleistä kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle aiheelle Pääsääntöisesti

Lisätiedot

Leikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat. tavat alkuopetuksessa

Leikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat. tavat alkuopetuksessa Leikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat tavat alkuopetuksessa Sari Havu-Nuutinen KT, yliassistentti Mitä on opetus, opiskelu ja oppiminen? 1 Esi- ja alkuopetusikäinen lapsi oppijana Lapsi konkreetisten

Lisätiedot

TOIMINNALLISET OPETUSMENETELMÄT MAAHANMUUTTAJA- OPETUKSESSA. J. Kaipainen, J. Koskela, S. Partanen

TOIMINNALLISET OPETUSMENETELMÄT MAAHANMUUTTAJA- OPETUKSESSA. J. Kaipainen, J. Koskela, S. Partanen TOIMINNALLISET OPETUSMENETELMÄT MAAHANMUUTTAJA- OPETUKSESSA J. Kaipainen, J. Koskela, S. Partanen Toiminnalliset opetusmenetelmät Ajatuksia oppimisesta Miten opimme? Mitä opimme? Taustaa Oppiminen alkaa

Lisätiedot

POM-opinnot erityisopettajaopiskelijoille. Lisätietoja: Johanna Kainulainen johanna.kainulainen@jyu.fi p. 040 5233913

POM-opinnot erityisopettajaopiskelijoille. Lisätietoja: Johanna Kainulainen johanna.kainulainen@jyu.fi p. 040 5233913 POM-opinnot erityisopettajaopiskelijoille Lisätietoja: Johanna Kainulainen johanna.kainulainen@jyu.fi p. 040 5233913 Perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot (POM)

Lisätiedot

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Aktiivisuus, vuorovaikutus ja myönteiset kokemukset oppimiskäsityksen kuvauksessa Tampere 28.1.2015 Eija Kauppinen Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO 1.8.2012 1 Visio ja toiminta ajatus Tampereen teknillinen lukio on Suomessa ainutlaatuinen yleissivistävä oppilaitos, jossa painotuksena ovat matematiikka ja tekniikka sekä

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

HENKILÖTUNNUS: KOKONAISTULOS: / 45 pistettä

HENKILÖTUNNUS: KOKONAISTULOS: / 45 pistettä TAMPEREEN YLIOPISTO KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Hakukohde: Elinikäinen oppiminen ja kasvatus VALINTAKOE 4.6.2015 Vastaa jokaiseen kysymykseen selvällä käsialalla. Artikkeleita ei saa pitää esillä kokeen

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Tanssin yleinen ja laaja. oppimäärä. Eija Kauppinen, Opetushallitus

Tanssin yleinen ja laaja. oppimäärä. Eija Kauppinen, Opetushallitus Tanssin yleinen ja laaja oppimäärä Eija Kauppinen, Opetushallitus Aluehallintovirasto, Pohjois-Suomi Taiteen perusopetus ja uusi OPS Muhos, 20.10.2017 Tanssin laaja ja yleinen oppimäärä Perusteiden taiteenalakohtaisten

Lisätiedot

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna 2016-2017 Piirros Mika Kolehmainen Aseman koulun valinnaisuudesta info-tilaisuus 4.-5. lkn huoltajille ja oppilaille 6.4 klo 18 valinnat tehdään huoltajan WILMAssa

Lisätiedot

Onnistuneen oppimisprosessin edellytyksiä verkossa

Onnistuneen oppimisprosessin edellytyksiä verkossa Onnistuneen oppimisprosessin edellytyksiä verkossa prof. Sanna Järvelä Oulun yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö tietokoneavusteinen opetus etäopetus tietoverkkojen

Lisätiedot

Oppilaitoksesta oppisopimukseen

Oppilaitoksesta oppisopimukseen Oppilaitoksesta oppisopimukseen opiskelijoiden näkemyksiä ammatillisesta koulutuksesta Katarina Ojala katarina.ojala@gmail.com Kasvatustieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto Tutkimuksen toteutus Laadullinen

Lisätiedot

Miksi yrittäjyyskasvatusta?

Miksi yrittäjyyskasvatusta? Yrittäjyyskasvatus Miksi yrittäjyyskasvatusta? Yrittäjyyskasvatuksen avulla pyritään lisäämään oppilaan yrittävyyttä ja lapsen ja nuoren halua menestyä ja ottaa asioista selvää. Tavoitteena on mm. sosiaalinen,

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2010 2011

OPINTO-OPAS 2010 2011 OPINTO-OPAS 2010 2011 Lahden ammattikorkeakoulu Muotoilu- ja taideinstituutti Erikoistumisopinnot 60 op Taiteen perusopettajan pedagogiset erikoistumisopinnot TAITEEN PERUSOPETTAJAN PEDAGOGISET ERIKOISTUMISOPINNOT

Lisätiedot

Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan

Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan OPS-koulutus Joensuu 16.1.2016 Marja Tamm Matematiikan ja kemian lehtori, FM, Helsingin kielilukio 3.vpj. ja OPS-vastaava,

Lisätiedot

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Tietotekniikka oppiaineeksi peruskouluun Ralph-Johan Back Imped Åbo Akademi & Turun yliopisto 18. maaliskuuta 2010 Taustaa Tietojenkäsittelytieteen professori, Åbo

Lisätiedot

Uutta tietoa suomen kielen opetukseen

Uutta tietoa suomen kielen opetukseen Uutta tietoa suomen kielen opetukseen Suomen kielen ja kirjallisuuden alumnipäivä 26.9.2009 TERVETULOA! Muutama sana tekstitaidoista Lukemista ja kirjoittamista ei voi erottaa toisistaan Tekstitaidot =

Lisätiedot

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN,,, Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako -työryhmä 18.11.2009 Pirkko Pohjakallio

Lisätiedot

OPINTOPOLKU lukuvuosi

OPINTOPOLKU lukuvuosi OPINTOPOLKU lukuvuosi 2017 2018 Opintojen jakautuminen periodeihin Luokanopettajan koulutus, pääaineena kasvatuspsykologia Opetusperiodit Syyslukukausi 2017 Intensiivijakso 28.8. 3.9. I opetusperiodi 4.9.

Lisätiedot

LIIKUNNAN DIDAKTIIKAN PERUSOPINTOKOKONAISUUS (25 op) TUTKINTOVAATIMUKSET VUOSILLE

LIIKUNNAN DIDAKTIIKAN PERUSOPINTOKOKONAISUUS (25 op) TUTKINTOVAATIMUKSET VUOSILLE LIIKUNNAN DIDAKTIIKAN PERUSOPINTOKOKONAISUUS (25 op) TUTKINTOVAATIMUKSET VUOSILLE 2012 2015 LIIKUNNAN DIDAKTIIKAN PERUSOPINTOKOKONAISUUS 25 OP (TUNNISTE 61640) Biämnesstudier i fysisk fostrans didaktik

Lisätiedot

HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE

HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE Opettajan pedagogiset opinnot yliopisto-opettajille Pilottikoulutus 2011-2013, Oulun yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta Harjoittelu (laaja-alainen opettaja) 7 op HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE Harjoittelusta

Lisätiedot

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Kurssin tarkoituksesta ja tavoitteista Kurssilla avataan ja pohditaan keskeisimpiä oppimiseen liittyviä käsitteitä

Lisätiedot

Toimenpiteet luku- ja kirjoitustaidon parantamiseksi: laaja-alaista ja jatkuvaa kehittämistä

Toimenpiteet luku- ja kirjoitustaidon parantamiseksi: laaja-alaista ja jatkuvaa kehittämistä Toimenpiteet luku- ja kirjoitustaidon parantamiseksi: laaja-alaista ja jatkuvaa kehittämistä Sari Sulkunen Yliopistonlehtori, FT sari.sulkunen@jyu.fi JYU. Since 1863. 13.10.2017 1 Tekstimaisema muuttuu

Lisätiedot

Nuorten koulutuksen aloittajatarpeet sekä OKM:n ehdotus valtakunnallisiksi tavoitteiksi vuodelle 2016 KORKEAKOULUTUS. Varsinais-Suomi + Satakunta

Nuorten koulutuksen aloittajatarpeet sekä OKM:n ehdotus valtakunnallisiksi tavoitteiksi vuodelle 2016 KORKEAKOULUTUS. Varsinais-Suomi + Satakunta Nuorten koulutuksen aloittajatarpeet sekä OKM:n ehdotus valtakunnallisiksi tavoitteiksi KORKEAKOULUTUS %) vuoden %) vuoden 1 Humanistinen ja kasvatusala 811 795 525-270 -33,9 4 897 4 827 4 990 163 3,4

Lisätiedot

Opettajan pedagogiset opinnot

Opettajan pedagogiset opinnot Opettajan pedagogiset opinnot Ainedidaktisten opintojen vertailu Opintojen rakenne (60 op) Yliopisto Kasvatustiede Ainedidaktiikka Harjoittelu 27 13 12 28 25 15 12 (+3?) 26 19 21 19 1 Ainedidaktiset kurssit

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen toimintamalli Koulutuskeskus Salpauksessa. Hanna Salminen Projektipäällikkö

Yrittäjyyskasvatuksen toimintamalli Koulutuskeskus Salpauksessa. Hanna Salminen Projektipäällikkö Yrittäjyyskasvatuksen toimintamalli Koulutuskeskus Salpauksessa Hanna Salminen Projektipäällikkö Rocket 2020 Rohkeasti Amis TAVOITE 1 Yli tutkintorajojen ja koulutusmuotojen välisen joustavuuden lisääminen

Lisätiedot

Opetuskokonaisuus Mikämikä-päivään

Opetuskokonaisuus Mikämikä-päivään Opetuskokonaisuus Mikämikä-päivään Tutkivan oppimisen ote u Artikkelien etsiminen ja lukeminen > ymmärryksen syventäminen Mikämikä-päivä Vaajakumpu 8.3.2016 u 3D (Johanna ja Jenni) u 4B (Pauliina ja Tiina)

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op Pedaopas 2016-2017 KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

KOULUN MONET KIELET JA USKONNOT (KUSKI) -TUTKIMUSHANKE

KOULUN MONET KIELET JA USKONNOT (KUSKI) -TUTKIMUSHANKE KOULUN MONET KIELET JA USKONNOT (KUSKI) -TUTKIMUSHANKE Kuva: Yliopisto-lehti 08/17, Veikko Somerpuro 25/10/2017 1 Koulujen monet kielet ja uskonnot on Valtioneuvoston kanslian rahoittama tutkimushanke,

Lisätiedot

LUKIOINFOA 9-luokan huoltajille tammikuu 2016

LUKIOINFOA 9-luokan huoltajille tammikuu 2016 rehtori MIKA STRÖMBERG Imatran yhteislukio Koulukatu 2, 55100 Imatra www.imatranyhteislukio.fi LUKIOINFOA 9-luokan huoltajille tammikuu 2016 Toisen asteen koulutus: LUKIO - KOULUTUS AMMATILLINEN KOULUTUS

Lisätiedot

POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017

POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017 POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 07 Poliisiammattikorkeakoulun (Polamk) pedagogisten linjausten tavoitteena on varmistaa yhteinen käsitys opetuksesta ja oppimisesta, laadukas opetustoiminta

Lisätiedot

Miten minun tulisi toimia, jotta toimisin oikein?

Miten minun tulisi toimia, jotta toimisin oikein? Miten minun tulisi toimia, jotta toimisin oikein? Verkkopohjainen dilemmakeskustelu sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden eettisen ajattelun kehittäjänä Soile Juujärvi ja Kaija Pesso SULOP 2013 3/7/2013

Lisätiedot

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Taustaa Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat osallistuneet

Lisätiedot

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt

Lisätiedot