PUHEEN YMMÄRRETTÄVYYS SIVIILI-ILMAILUN RADIOPUHELINVIESTINNÄSSÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PUHEEN YMMÄRRETTÄVYYS SIVIILI-ILMAILUN RADIOPUHELINVIESTINNÄSSÄ"

Transkriptio

1 PUBLICATIONS OF THE DEPARTMENT OF SPEECH SCIENCES UNIVERSITY OF HELSINKI HELSINGIN YLIOPISTON PUHETIETEIDEN LAITOKSEN JULKAISUJA * 51 * PUHEEN YMMÄRRETTÄVYYS SIVIILI-ILMAILUN RADIOPUHELINVIESTINNÄSSÄ Päivikki Eskelinen-Rönkä 2005

2 Puhetieteiden laitos Helsingin yliopisto PL 9 (Siltavuorenpenger 20 A) Helsingin yliopisto ISSN ISBN (nid.) ISBN (PDF, Hakapaino Oy, Helsinki 2005 Copyright Päivikki Eskelinen-Rönkä 2005

3 ERRATA Kokemusvuosiin perustuvassa vuosiryhmäjaottelussa käytetty -merkki on korvautunut virheellisesti = -merkillä seuraavissa kuvissa: Kuva 7. Lennonjohtajien kokonaisammattikokemus vuosiryhmäjaon mukaan (s.62) Kuva 9. Tutkimukseen hyväksyttyjen lennonjohtajien kokonais- ja tutkimuspaikkakokemus vuosiryhmäjaon mukaisesti (s. 63) Kuva 14. Pääaineistossa esiintyvien sanojen ja ilmaisujen esiintymisjakauma (s. 75) Kuva 15. Sanojen ja ilmaisujen kappalemäärät ja esiintymät (s. 76) Kuva 17. Englanninkielisten sanojen ja ilmaisujen esiintymät (s. 80) Kuva 27. Pääaineiston keskiarvoiset puhenopeudet vuosiryhmiteltynä (s. 98)

4 ABSTRACT Puheen ymmärrettävyys siviili-ilmailun radiopuhelinviestinnässä Intelligibility of radio communication in civil aviation Eskelinen-Rönkä, Päivikki University of Helsinki, FIN Little research has been carried out to date on radio communication in civil aviation in Finland. The object of the present work was to produce information on factors contributing to the intelligibility of radio communication by Finnish air traffic controllers, investigating factors connected with the content of the speech, the working environment and the technology used. The research was based on original speech material recorded from the air traffic control unit, comprising 9005 spoken communication events, primarily in Finnish or English, recorded during 77 shifts worked by 37 qualified approach and aerodrome controllers. The recordings were analysed auditorily and acoustically, and these were then transcribed. The research covers three areas, focusing on speech, background noise and technical issues. The first part concentrates on comparing the content of the speech and the speech rate with the official standards, the second on measuring background noise levels in both the speaking and listening environments, and the third on technical issues and the effect of speech transmission and recording on intelligibility. Comparison of the content of the authentic speech sample with the standard showed that the air traffic controllers had less variation in phraseology in their English than in their Finnish speech and that the speech rate during the communication of operative information was almost twice as high as that prescribed in the standards. Listening tests with temporally manipulated material were arranged in order to measure the effect of the content and speech rate on auditory identification and intelligibility, the results suggesting that naïve listeners with no previous experience in aviation communication had difficulties in identifying even familiar words, e.g. numbers, in the spoken English. The problems encountered by experienced listeners were connected with the high level of predictability of the content of the communication. The measurements of background noise showed that the noise level in the working environment of air traffic controllers is influenced by the nature of the work and the prevailing traffic load. Due to the high-tempo character of the work, the noise level measured in the aerodrome control tower was higher than that measured in the approach control unit. The cockpit noise level measured during flight in a BAE 146 / Avro RJ85 aircraft was quantitatively different from those measured in the air traffic control units. Technical issues were studied by means of listening tests arranged with two groups of subjects differing in their experience of aviation communication. The results showed that amplitude modulation together with band-pass filtering ( Hz, comparable to the telephone waveband) levels some of the distinctions between speech sounds in a somewhat predictable manner. The numbers of words misidentified on account of their auditory similarity were nevertheless measurably different, depending on the group of listeners. Notably better test results were obtained by the professionals, i.e. air traffic controllers and pilots,

5 evidently because of their previous experience with aviation communication (top-down). Previous experience can be noted as a factor protecting the communicators from misidentifications to some extent. Key words: Finnish air traffic controllers, radio communication, intelligibility 4

6 SISÄLTÖ KIITOKSET LUETTELO TAULUKOISTA LUETTELO KUVISTA LUETTELO LIITTEISTÄ LYHENTEET JOHDANTO Taustaa Aikaisempi tutkimus Tutkimustilanne Suomessa Viestiliikennepuhetutkimuksen tavoitteet ja sovellusalueet PUHEEN TUNNISTETTAVUUS JA YMMÄRRETTÄVYYS SIVIILI-ILMAILUN STANDARDIEN MUKAAN Yleistä Ilmailun radiopuhelinviestinnän ymmärrettävyysstandardit Fraseologia Ympäristö Tekniikka Viestiliikennepuheen tunnistettavuuden ja ymmärrettävyyden tekijöitä Kieleen ja puheeseen liittyviä tekijöitä Tarkkaavaisuuden suuntaaminen Foneemien kategorinen havaitsemisen Kielellinen tietoisuus Puhenopeus Intonaatio ja painotus Mentaalileksikko Sanan esiintymistaajuus Kaksikielisyys ja kielenvaihto Normalisointi ja puhujavariaatio Ympäristöön ja tekniikkaan liittyviä tekijöitä Cocktail party -efekti Foneemirekonstruointi Hälyn vaikutus sanatunnistukseen Hälyn vaikutus kielelliseen dominanssiin Lombardin efekti Tekninen puheensiirto Suodatusten ja hälyn vaikutus konsonanttien tunnistettavuuteen Vihjeiden vaihtosuhteet Kompressoitu puhemateriaali Onnettomuus- ja vaaratilannetutkinnan näkökulma

7 3 LENNONJOHTAJIEN RADIOPUHELINVIESTINNÄN TUNNISTETTAVUUS JA YMMÄRRETTÄVYYS Tutkimuskysymykset Tutkimusaineistot ja menetelmät Esitutkimusaineisto Pääaineisto Tallennusmenetelmä Puhujat Puheaineisto Menetelmät Litterointi Akustinen tutkimus Kuuntelukokeet Tilastoanalyysit Muut kuvaustavat FRASEOLOGIA Fraseologia käytännössä Radiopuhelinviestinnän viestintätapahtumat Viestintätavat Sanojen ja ilmaisujen esiintymistiheys Kielten esiintymistiheys ja hallitsevuus Suomenkielinen fraseologia Englanninkielinen fraseologia Englanninkielisten sanojen ja ilmaisujen frekvenssit Variaatiot englanninkielisessä fraseologiassa Pohdintaa PUHENOPEUS Radioajan tehokäyttö Tehollisen puheajan suhde lähetysaikaan Hengitysjaksot ja tauotus Toteutuneet puhenopeudet Esitutkimusaineisto Kielikohtainen puhenopeus Pääaineisto Kielen vaikutus puhenopeuteen Työtehtävän vaikutus puhenopeuteen Ammattikokemuksen vaikutus puhenopeuteen Pohdintaa Puhenopeuden manipulaation vaikutus puheen tunnistettavuuteen ja ymmärrettävyyteen Ymmärrettävyyden rajauksesta Koeaineistot ja kuuntelukoejärjestelyt Kuuntelijat Testausmenetelmä ja ohjeistus Tulokset Pohdintaa

8 6 YMPÄRISTÖHÄLYT Puhe- ja kuunteluympäristön melutasot Mittalaite ja asetukset Lennonjohdon melutasot Liikennesuihkukone BAE 146 / Avro RJ85:n ohjaamomelutasot Pohdintaa SIIRTO- JA TALLENNUSTEKNIIKKA Siirtokaistan ja kohinan vaikutus numerosarjojen tunnistettavuuteen Koeaineistot Siirtokaistavaikutuksen sisältävä koeaineisto Siirtokaistavaikutuksen ja valkoista kohinaa sisältävä koeaineisto Kuuntelukoejärjestelyt Kuuntelijat Tulokset kuuntelutehtävistä 1 ja Tehtävien 1 ja 4 virhetyypit: naiivit Tehtävien 1 ja 4 virhetyypit: ammattilaiset Tulokset kuuntelutehtävistä 2 ja 3 sekä 5 ja Tehtävien 2 ja 3 sekä 5 ja 6 virhetyypit: naiivit Tehtävien 2 ja 3 sekä 5 ja 6 virhetyypit: ammattilaiset Tehtävien vaikeusarviointi Pohdintaa Esitysnopeuden vaikutus numerosarjojen tunnistettavuuteen Koeaineistot ja kuuntelukoejärjestelyt Kuuntelijat Tulokset tehtävistä 1 ja Naiivit Lennonjohtajaopiskelijat ja -kouluttajat Lentäjät Tulokset tehtävistä 3 ja Pohdintaa Audiodatan kompression vaikutus puheen tunnistettavuuteen ja ymmärrettävyyteen Koeaineistot Kuuntelukoejärjestelyt ja kuuntelijat Tulokset Oikeat sanatunnistukset Muut sanatunnistukset Numeroiden konfuusiot Muut konfuusiot Tehtävien vaikeusarviointi Pohdintaa YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHTEET LIITTEET

9 KIITOKSET Keskusrikospoliisin rikosteknisen laboratorion tutkijan Risto Monton kanssa käydyt keskustelut herättivät kiinnostukseni ilmailuviestinnän tutkimusalaan 1990-luvun lopulla. Varsinainen tutkimushanke käynnistyi alkutunnustelujen jälkeen vuonna 2000 ja se liittyi Puhujantunnistushankkeeseen osana Tekesin rahoittamaa Suomenkielisen puheteknologian yhteishanketta (TEKES 40285/00, 40406/01, 40238/02). Poikkitieteellisen tutkimuksen toteuttaminen on vaatinut monen tahon joustavaa yhteistyötä. Lämpimät kiitokset Ilmailulaitoksen lennonvarmistuksen apulaispäällikölle Matts-Anders Nybergille, Scando Oy:n Matti Takkulalle, rikosteknisen laboratorion äänitutkijalle Tuija Niemi-Laitiselle ja Onnettomuustutkintakeskuksen johtavalle tutkijalle Esko Lähteenmäelle. Apunne, tukenne ja kannustuksenne tutkimuksen suunnittelu- ja toteutusvaiheessa ovat olleet korvaamattomat. Kiitän lämpimästi myös työni ohjaajaa professori Antti Iivosta sekä puhujantunnistus-tutkimusryhmän jäseniä Mari Horppilaa, Launo Tuuria, Kirsi Harista, Jussi Kirjavaista ja Leena Keinästä. Rakentava kritiikki ja yhdessä pohtiminen avasivat uusia näkökulmia tutkimusaiheeseeni. Kiitokset myös Suojelupoliisin ylietsivälle Eero Kauppilalle ja keskusrikospoliisin Mikkelin yksikölle, joka Matti Himasen johdolla on mahdollistanut etätyönä tapahtuneen tutkimusyhteistyöni rikosteknisen laboratorion äänitutkimuksen kanssa. Sydämelliset kiitokset tutkimukseen osallistuneille lennonjohtajille ja lentäjille. Työskentely kanssanne on sujunut avoimesti ja mutkattomasti. Kiitokset lennonjohtoalan erikoisoppilaitoksen Avia Collegen koulutuspäällikölle Terho Lehervolle sekä Jukka Pekkiselle, Juha Pajulle, Tapani Simolalle ja Pekka Olanterälle. Sain avullanne kaikki tarvittavat perustiedot lennonjohtajan ammatista. Kiitokset Kuopion, Tampereen, Oulun ja Turun lennonjohtojen päälliköille Timo Heikkilälle, Reino Kaariolle, Pietari Vanhalalle ja Yrjö Lähdesmäelle radioliikenteen seurantaan ja kuuntelukokeiden järjestelyihin liittyvästä avusta. Kiitokset myös Hannu Haloselle, Arto Nissiselle, Jukka Harajärvelle ja Juha Luojukselle lentäjän näkökulman tuomisesta tutkimusaiheeseen. Osoititte kiitettävää kärsivällisyyttä tiedonhaluani kohtaan. Ilmailun ammattilaisten kanssa vietetyt vuodet ovat jättäneet minuun lähtemättömän vaikutuksen. Kiitokset äidilleni Anitalle ja sisarelleni Sinikalle. Kannustuksenne on auttanut sietämään myös turhautuneisuuden ja väsymyksen hetkiä. Kiitokset Salla Pohjolalle. Vuosien lujittama ystävyys on rikkautta. Matkustamista sisältävän tutkimustyön ja perhe-elämän yhteensovittaminen on onnistunut perheeni tuella ja hyvällä organisoinnilla. Kiitokset rakkaalle puolisolleni Petterille ja pojillemme Villelle ja Aleksille huolenpidosta. Mikkelissä Päivikki Eskelinen-Rönkä 8

10 LUETTELO TAULUKOISTA Taulukko 1. Puheaakkosten standardit 23 Taulukko 2. Lukujen standardit 23 Taulukko 3. Esimerkkejä vakiosanoista ja sanonnoista 24 Taulukko 4. Taajuusaluejako ja vakiintuneet lyhenteet 28 Taulukko 5. Esitutkimus- ja pääaineistojen tallennuskohteet ja radiotaajuudet 56 Taulukko 6. Esitutkimusaineiston koostumus 56 Taulukko 7. Viestiliikennetallenteiden kompressiot 58 Taulukko 8. Pääaineiston lennonjohtajien taustatiedot 60 Taulukko 9. Lennonjohtajien lähi- ja lähestymislennonjohdon (TWR ja APP) kokemusvuodet ensimmäisen lennonjohtoyksiköstä riippumattoman kelpuutusvuoden mukaan 61 Taulukko 10. Pääaineiston koostumus 64 Taulukko 11. Tutkimuksessa käytetyt tilastolliset menetelmät 69 Taulukko 12. Viestintätapahtumat puhuja- ja työtehtäväkohtaisesti eriteltynä 72 Taulukko 13. Pääaineiston viestintäkielet ja tavat 73 Taulukko 14. Pääaineiston yleisimpien sanojen frekvenssit 74 Taulukko 15. Pääaineiston frekvenssiluokassa 1 99 esiintyviä sanoja 76 Taulukko 16. Esitutkimusaineiston koostumus puhuja- ja työtehtäväkohtaisesti 77 Taulukko 17. Suomen- ja sekakielisten lähetysten osuudet pääaineistossa 77 Taulukko 18. Esimerkkejä suomenkielisistä TTK-ilmaisuista 79 Taulukko 19. Tervehdysten, toivotusten ja kohteliaisuuksien (TTK) esiintymät 81 Taulukko 20. Standardi-ilmaisuista lyhennetyt muodot ja esiintymiskerrat 82 Taulukko 21a. Fraseologian lyhentäminen lähilennonjohtotaajuudella 83 Taulukko 21b. Fraseologian lyhentäminen lähestymislennonjohtotaajuudella 83 Taulukko 22. Radiokanavalta varatut ja käytetyt ajat (5 lennonjohtajaa) 87 Taulukko 23. Puhelähetysten sisältämät hengitysjaksot (5 lennonjohtajaa) 88 Taulukko 24. Puheen tauotus (5 lennonjohtajaa) 88 Taulukko 25. Esitutkimusaineiston keskimääräiset puhe- ja artikulaationopeudet 90 Taulukko 26. Esitutkimusaineiston puhelähetysten kielikohtainen erittely 90 Taulukko 27. Pääaineiston kaikkien lähetysten koontitiedot 92 Taulukko 28. Pääaineiston ainoastaan puhetta sisältävien lähetysten koontitiedot 93 Taulukko 29. Pääaineiston englanninkielisten puhelähetysten koontitiedot 95 Taulukko 30. Kuuntelukokeen aineistojärjestely 103 Taulukko 31. Kuuntelukoeryhmien taustatiedot 103 Taulukko 32. Lennonjohdon ympäristöhälymittauksen mittauspöytäkirja 110 Taulukko 33. Lennonaikaisten melutasojen mittauspöytäkirja 113 Taulukko 34. Numeroilmaisut Longmanin ääntämissanakirjan ja RTF-oppaan mukaan 117 Taulukko 35. Puhujavariaation sisältävän kuuntelukokeen aineisto 118 Taulukko 36. Naispuhujan ja miespuhujan kuuntelukoeaineistot 119 Taulukko 37. Naiivien ja ammattilaisten taustatiedot 122 Taulukko 38. Naiivien konfuusiot kuuntelutehtävissä 1 ja Taulukko 39. Naiivien virhetunnistusten suuntaukset kuuntelutehtävissä 1 ja Taulukko 40. Naiivien muut virhetyypit kuuntelutehtävissä 1 ja Taulukko 41. Ammattilaisten konfuusiot kuuntelutehtävissä 1 ja Taulukko 42. Ammattilaisten virhetunnistusten suuntaukset kuuntelutehtävissä 1 ja

11 Taulukko 43. Ammattilaisten muut virhetyypit kuuntelutehtävissä 1 ja Taulukko 44. Naiivien virhetunnistusten suuntaukset kuuntelutehtävissä 2 ja Taulukko 45. Naiivien muut virhetyypit kuuntelutehtävissä 2 ja Taulukko 46. Naiivien virhetunnistusten suuntaukset kuuntelutehtävissä 3 ja Taulukko 47. Naiivien muut virhetyypit kuuntelutehtävissä 3 ja Taulukko 48. Ammattilaisten virhetunnistusten suuntaukset kuuntelutehtävissä 3 ja Taulukko 49. Ammattilaisten muut virhetyypit kuuntelutehtävissä 3 ja Taulukko 50. Yleisimmin sekoittuvat numerot 140 Taulukko 51. Tehtäviin 1 ja 4 valittujen numeroiden edustavuus 141 Taulukko 52. Kuuntelutehtävän 1 aineistojärjestely 142 Taulukko 53. Kuuntelutehtävän 2 aineistojärjestely 143 Taulukko 54. Kuuntelutehtävien 3 ja 4 aineistojärjestelyt 144 Taulukko 55. Kuuntelukokeen osallistujatiedot 146 Taulukko 56. Tutkimukseen valitut kompressiot 153 Taulukko 57. Kompressiokokeen kuunteluaineisto 154 Taulukko 58. Oikeiden sanatunnistusten kompressiokohtaiset keskiarvot kuuntelijaryhmittäin 156 Taulukko 59. Sanatunnistusten ja sanahavaintojen prosenttiosuudet kompressioittain 159 LUETTELO KUVISTA Kuva 1. Amplitudimodulointi 29 Kuva 2. Signaalivääristymä 30 Kuva 3. Pääaineiston tallennusjärjestely 57 Kuva 4. Taustatietolomake 58 Kuva 5. Koko lennonjohtoyksikön ja tutkimukseen osallistuneiden ikäjakaumien vertailu 59 Kuva 6. Lennonjohtajien kelpuutusten ja oman ilmoituksen mukaiset kokemusvuodet 61 Kuva 7. Lennonjohtajien kokonaisammattikokemus vuosiryhmäjaon mukaan 62 Kuva 8. Lennonjohtajien kokonaiskokemus ja tutkimuskohteessa hankittu työkokemus 62 Kuva 9. Tutkimukseen hyväksyttyjen lennonjohtajien kokonais- ja tutkimuspaikkakokemus vuosiryhmäjaon mukaisesti 63 Kuva 10. Otoksen ikäjakauman edustavuus 63 Kuva 11. Tarkkailujaksojen työtehtäväkohtainen jakautuminen 65 Kuva 12. Pääaineiston työtehtäväkohtaiset tangenttikuittaukset 73 Kuva lennonjohtajan kuittaustavat eri työtehtävissä 74 Kuva 14. Pääaineistossa esiintyvien sanojen ja ilmaisujen esiintymisjakauma 75 Kuva 15. Sanojen ja ilmaisujen kappalemäärät ja esiintymät 76 Kuva 16. Suomenkielisten sanojen ja ilmaisujen esiintymät 78 Kuva 17. Englanninkielisten sanojen ja ilmaisujen esiintymät 80 Kuva 18. Lennonjohtajien puhenopeudet (mittaustapa sanaa minuutissa) 91 Kuva 19. Lennonjohtajien artikulaationopeudet (mittaustapa tavua sekunnissa) 91 Kuva 20. Puhujan m26 kaikki puhelähetykset 93 Kuva 21. Puhujan m26 siistattu puheaineisto 94 10

12 Kuva 22. Poistettujen lähetysten prosenttiosuus puhuja- ja työtehtäväkohtaisesti 94 Kuva 23. Poistettujen lähetysten työtehtäväkohtainen prosenttiosuus 95 Kuva 24. Puhenopeudet kielikohtaisesti erittelemättömästä ja englanninkielisestä aineistosta 95 Kuva 25. Työtehtävän vaikutus puhenopeuteen puhujakohtaisesti 96 Kuva 26. Työtehtävän vaikutus 15 puhujan puhenopeuteen kielikohtaisesti erittelemättömässä ja englanninkielisessä puheaineistossa 97 Kuva 27. Pääaineiston keskiarvoiset puhenopeudet vuosiryhmiteltynä 98 Kuva 28. Yhden puhujan työjakson aikainen puhenopeuden vaihtelu 99 Kuva 29. Modulaation heräämisen ja päättymisen liittyvät äänet lähestymislennonjohdossa (APP), rullauksessa (GND) ja tornissa (TWR) 100 Kuva 30. Hidastuksen vaikutus puhenopeuteen puhuja- ja puhenäytekohtaisesti 102 Kuva 31. Tulokset kuuntelukokeesta I (normaalinopeus ja 50 % hidastettu aineisto) 104 Kuva 32. Tulokset naiivien kuuntelukokeesta II (normaalinopeus ja 100 % hidastettu aineisto) 105 Kuva 33. Leq-meluannoskertymät hiljaisessa (H) ja vilkastuvassa (V) liikennetilanteessa 111 Kuva 34. Lmax-meluhuiput hiljaisessa (H) ja vilkastuvassa (V) liikennetilanteessa 111 Kuva 35. Avro RJ85:n reittilennolta mitatut melutasot 113 Kuva 36. Ilma-aluksista tulleiden lähetysten taustameluja 115 Kuva 37. Ilma-aluksista tulleita puhelähetyksiä 120 Kuva 38. Kuuntelutehtävän vastauslomakemalli 121 Kuva 39. Siirtokaistan ja kohinan vaikutus numerosarjojen tunnistettavuuteen kuuntelutehtävissä 1 ja Kuva 40. Eripituisten numerosarjojen virhetunnistukset kuuntelutehtävissä 1 ja Kuva 41. Naiivien virhetunnistukset kuuntelutehtävissä 1 ja Kuva 42. Ammattilaisten virhetunnistukset kuuntelutehtävissä 1 ja Kuva 43. Naiivien ja ammattilaisten tunnistustulokset kuuntelutehtävissä 2 ja 3 sekä 5 ja Kuva 44. Naiivien virhetunnistukset naispuhujan aineistossa 132 Kuva 45. Naiivien virhetunnistukset miespuhujan aineistoissa 134 Kuva 46. Ammattilaisten virhetunnistukset miespuhujan aineistossa 135 Kuva 47. Kuuntelijaryhmien arviointi tehtävien vaikeusasteesta 137 Kuva 48. Puhujan sukupuolen vaikutus puheen ymmärrettävyyteen 137 Kuva 49. Kuuntelutehtävien vastauslomakemalli 145 Kuva 50. Tehtävien 1 ja 2 tulosaineistot 147 Kuva 51. Tehtävien 3 ja 4 virhetunnistukset 149 Kuva 52a. Puhenopeuden hidastuksen ja nopeutuksen vaikutus virhetunnistuksiin (naispuhuja) 150 Kuva 52b. Puhenopeuden hidastuksen ja nopeutuksen vaikutus virhetunnistuksiin (miespuhuja) 150 Kuva 53. Kuuntelijaryhmien arviointi tehtävien vaikeusasteesta 151 Kuva 54. Kuuntelukokeen vastauslomakemalli 155 Kuva 55. Naiivien ja ammattilaisten oikeat tunnistukset sanamäärän mukaan 156 Kuva 56. Naiivien ja ammattilaisten kompressiokohtaiset sanahavainnot 158 Kuva 57. Naiivien numerokohtaiset konfuusiot ja variointi 159 Kuva 58. Ammattilaisten numerokohtaiset konfuusiot ja variointi

13 Kuva 59. Naiivien konfuusioiden määrä ja variointi eri kompressioaineistoissa 160 Kuva 60. Ammattilaisten konfuusioiden määrä ja variointi eri kompressioaineistoissa 160 Kuva 61. Naiivien arvioinnit tehtävien vaikeusasteesta 162 Kuva 62. Ammattilaisten arvioinnit tehtävien vaikeusasteesta 162 LUETTELO LIITTEISTÄ LIITE 1 15 lennonjohtajan työtehtäväkohtaiset tangenttikuittaukset 182 LIITE 2 TKK-ilmaisut englanninkielisessä aineistossa 182 LIITE 3 Tangentin käytön määrä koko aineistossa 182 LIITE 4 Koko pääaineiston puhuja- ja työtehtäväkohtainen erittely 183 LIITE 5 Puhuja- ja työtehtäväkohtainen erittely pääaineiston ainoastaan puhetta sisältävistä lähetyksistä 184 LIITE 6 Puhuja- ja työtehtäväkohtainen erittely siistatusta englanninkielisestä aineistosta 185 LIITE 7 Kieliltään erittelemättömien ja englanninkielisten aineistojen puhenopeuserot 186 LIITE 8 Työtehtäväkohtaiset puhenopeudet 15 puhujan erittelemättömässä ja englanninkielisessä aineistossa. 188 LIITE 9 15 puhujan kieli- ja työtehtäväkohtaiset puhenopeudet 189 LIITE 10 Puhenopeudet kokemusvuosiryhmittäin koko pääaineiston kieliltään erittelemättömässä aineistossa. 190 LIITE 11 Normaalinopeuden tulosaineisto kuuntelijaryhmäjaon mukaisesti 191 LIITE % hidastetun puhenopeuden tulosaineisto 192 LIITE % hidastetun puhenopeuden tulosaineisto 192 LIITE 14 Lennonjohtojen eri työpisteiden keskimääräiset melutasot 193 LIITE 15 Liikennetilanteen mukaiset melutasot eri työpisteissä 193 LIITE 16 Lähilennonjohdon kahden eri työpisteen keskimääräiset melutasot 194 LIITE 17 Lennonjohtojen yhdistettyjen työpisteiden ja Avro RJ85:n melutasot 194 LIITE 18 Siirtokaistan vaikutus naiivien ja ammattilaisten virhetunnistuksiin 195 LIITE 19 Kohinan vaikutus naiivien ja ammattilaisten virhetunnistuksiin 196 LIITE 20 Kohinan vaikutus virhetunnistuksiin 197 LIITE 21 Siirtokaistavaikutus kuuntelijaryhmäjaon ja numeroiden lukumäärän mukaan 198 LIITE 22 Kohinan vaikutus numerosarjoihin kuuntelijaryhmien yhdistetyssä tulosaineistossa 199 LIITE 23 Nais- ja miespuhujan tuottamien numerosarjojen tunnistettavuus 200 LIITE 24 Nais- ja miespuhujan tuottamien numerosarjojen tunnistettavuus kuuntelijaryhmien yhdistetyssä tulosaineistossa 201 LIITE 25 Esitysnopeuden vaikutus eri kuuntelijaryhmien virhetunnistuksiin 202 LIITE 26 Esitysvälin vaikutus eri kuuntelijaryhmien virhetunnistuksiin 203 LIITE 27 Esitysvälien tarkennettu tulosaineisto kuuntelijaryhmäjaon mukaan 204 LIITE 28 Hidastuksen vaikutus tunnistukseen koko aineistossa ja kuuntelijaryhmäjaon mukaan

14 LIITE 29 Puhujakohtainen ymmärrettävyys koko aineistossa ja kuuntelijaryhmäjaon mukaan 209 LIITE 30 Esitysnopeuden vaikutus tunnistukseen kuuntelijaryhmäjaon mukaan 211 LIITE 31 Kompressioiden vertailu koko aineistossa ja kuuntelijaryhmäjaon mukaan 214 LIITE 32 Kompressiokohtaiset sanatunnistukset ja sanahavainnot 215 LIITE 33 Kompressiokohtaiset sanatunnistukset ja sanahavainnot kuuntelijaryhmäjaon mukaan 216 LIITE 34 Kompressioiden vertailu koko aineistossa ja kuuntelijaryhmäjaon mukaan

15 LYHENTEET ACA ADPCM AIC AIP AM ANC APP ASRS ATC CAMI CELP CLD CVR DCVR DFDR DME DOT FAA FDR FL GND IAS ICAO ID/id ILL ILS ITU NASA OPSAD PCM PELA QNH RTF RX SID STAR TWR TX VHF VOR Advanced Compression Algorithm by Nice Adaptive Differential Pulse Code Modulation Aeronautical Information Circular Aeronautical Information Publication Amplitudimodulaatio Active Noise Control Approach Control Aviation Safety Reporting System Air Traffic Control Civil Aerospace Medical Institute Code-Excited Linear Predictive Clearance Delivery Cockpit Voice Recorder Digital Cockpit Voice Recorder Digital Flight Data Recorder Distance Measuring Equipment Department of Transportation Federal Aviation Administration Flight Data Recorder Flight Level Ground Indicated Airspeed International Civil Aviation Organization Puhujan/kuuntelijan tunniste Ilmailulaitos Instrument Landing System International Telecommunication Union National Aeronautics and Space Administration Operator Performance and Safety Analysis Division Pulse Code Modulation Proficiency Test in English Language Korkeusmittariasetus (korkeustaso merenpinnasta standardiolosuhteissa) Radiotelephony Receiver Standard Instrument Departure Standard Instrument Arrival Tower Transmitter Very High Frequency VHF Omnidirectional Radio Range 14

16 1 JOHDANTO 1.1 Taustaa Ilmailuhistorian alkuaikoina taivaalla ei ollut ruuhkaa. Ilmaan noustiin silloin, kun mielialat ja sääolot olivat suotuisat. Lentoliikenteen organisoinnin laajamittaiseen tarpeeseen herättiin toden teolla vasta toisen maailmansodan jälkeen, sillä teknisen kehityksen myötä lentämisestä oli hyvää vauhtia kehittymässä uusi maailmanlaajuinen harrastus-, liikenne- ja sodankäyntimuoto. Ruuhkautuneessa ilmatilassa ja ahtaissa kenttäolosuhteissa tehokas ja turvallinen liikkuminen ei voinut enää perustua pelkkiin ohjaajan näköhavaintoihin. Myös liikkumisen kansainvälisyys nosti esiin yhtä lailla uuden ongelman: lentoliikenteen säätelyyn tai valvontaan ei pystynyt mikään yksittäinen valtio. Vuonna 1944 Yhdysvallat kutsui sodanaikaiset liittolaisensa pohtimaan kansainvälisessä siviili-ilmailussa esiin nousseita ongelmia. Chicagossa pidetyssä kongressissa (International Civil Aviation Conference) allekirjoitettiin kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimus, ns. Chicagon sopimus, jonka perusteella myöhemmin muodostettiin pysyvä kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö International Civil Aviation Organization, ICAO. Tänä päivänä ICAO on YK:n alainen järjestö. ICAOn toimesta laadittiin lentosäännöt ja perustettiin ilmaliikennepalvelu. Kaikki näihin toimintoihin liittyvät muodolliset standardit ja käytännöt (International Standards and Recommended Practices) kirjattiin 13 eri sopimusliitteeseen (Annex 1 13). Nykyään sopimusliitteitä on 18 ja niiden sisältöä päivitetään teknisten tai menetelmällisten muutosten myötä. Jokainen siviili-ilmailun yleissopimukseen liittynyt jäsenvaltio on sitoutunut noudattamaan sopimusta. Suomi liittyi ICAOon (Suomen ilmailuhistoriasta esim. Uola 1994), ja mennessä jäsenvaltioiden määrä on noussut 188:aan. ICAOn historiaan ja kehitykseen voi tutustua tarkemmin järjestön verkkosivuilla www-osoitteessa Ilmaliikennepalvelun pääperiaatteiksi on kirjattu ilma-alusten yhteentörmäysten välttäminen, järjestyksen ylläpito ja ilmaliikenteen jouduttaminen. Tämän lisäksi sen tehtävänä on välittää tietoja, jotka parantavat lentojen turvallisuutta ja tehokkuutta sekä auttaa hätään joutuneita ilma-aluksia. Keskeisessä asemassa lennonvarmistuksen operatiivisessa tehtävässä on lennonjohto, jonka työhön liittyvät tiedot, taidot ja standardit ovat tärkeä osa siviili-ilmailua. Lennonjohto saa erilaisten tutka- ja seurantajärjestelmien avulla ilma-aluksen lennonaikaisista liikkeistä monenlaista teknistä tietoa, mutta itse operatiivista johtamista sisältävä viestintä ilma-aluksen ja lennonjohdon välillä on sovittu perustuvan radioteitse välitettyyn puheeseen. Käytännön lennonjohtamisessa käytettyä viestintää voidaan parhaiten kuvata informaationsiirtomenetelmäksi, joka ei sisällöllisesti tai muodollisesti perustu viestijöiden omaan vapaaseen harkintaan. Lennonjohtajien ja lentäjien välisen formaalin informaationsiirtomenetelmän ytimen muodostaa leksikko, jota kutsutan yleisnimityksellä ilmailufraseologia. Fraseologia on standardoitu merkitykseltään, muodoltaan ja alfanumeraaleja koskevin osin myös ääntämistavaltaan. Kansallisessa ilmailussa jokaisella ICAOn jäsenvaltiolla on oikeus käyttää maa-aseman omalla kielellä standardoitua fraseologiaa, mutta kansainvälisen lentotoiminnan 15

17 fraseologia perustuu sovitusti englannin kieleen. Englanninkielinen ilmailufraseologia on kehitetty ICAOn toimesta, suomenkielisestä ilmailusanaston standardoinnista vastaa puolestaan Ilmailulaitos (ICAO 1990, Ilmailulaitos 1995). Keskeiset standardointitoimenpiteet eivät koske ainoastaan fraseologiaa, vaan ne ulottuvat myös informaationsiirrossa käytettyyn tekniikkaan ja laitteistoon. Viestintäkieltä, tekniikkaa ja laitteistoa koskevan normituksen tavoitteena on asettaa jokainen ilmailuviestintään osallistuva peruslähtökohdiltaan ikään kuin samalle lähtöviivalle. Käytännössä Annex 10:een kirjattu universaalin radiopuhelinviestinnän ideaali ei kuitenkaan ole ollut ongelmaton. Normituksesta huolimatta monella kansainväliseen ilmailuviestintään osallistuvalla lentäjällä ja lennonjohtajalla on ollut omakohtaista kokemusta radiopuhelinviestinnässä konkretisoituneista ongelmista. Vaikka fraseologia on usein ollut syytösten pääkohteena, ei viestinnässä konkretisoituneiden ongelmien alkuperää voi kuitenkaan jäljittää ainoastaan puhesuoritteeseen. Syyt ovat monessa tapauksessa useasta tekijästä muodostunut kokonaisuus, jonka kokoavana nimikkeenä käytetään nimitystä radiopuhelinviestintäongelmat. Yleisesti on esitetty arvioita, että inhimillinen tekijä (human factor), johon ongelmat kommunikaatiossa myös eräänä merkittävänä tekijänä kuuluvat, on prosentissa ilmailuonnettomuuksista ollut myötävaikuttavana tai aiheuttavana tekijänä (Bürki-Cohen 1995, EUROCONTROL 1997b, 1998, 2002). ICAO on ollut tietoinen kieleen ja puheeseen liittyvistä ongelmista ja huomauttaakin, että yhteisen ilmailukoodikielen standardointi on vasta ensimmäinen askel kohti viestintäongelmien ratkaisua. Koska pääasiallisena tiedonsiirtomenetelmänä ilma-aluksen ja maa-aseman välillä tullaan todennäköisesti jatkossakin käyttämään puheeseen perustuvaa viestintää, kutsuu ICAO asiantuntijoita eri tieteenaloilta yhteiseen ilmailuviestinnän kehittämiseen tähtäävään tutkimustyöhön (ICAO 2001). 1.2 Aikaisempi tutkimus Ilmailualan ammattilaisia ja ilmailuun liittyviä ilmiöitä on viime vuosina tutkittu monesta eri näkökulmasta (vrt. esim. ilmailulääketiede, fysiologia). Lennonjohtajien osalta tilannetietoisuuden ja inhimillisen virheen (EUROCONTROL 1997a, 1998 ja 2002) tutkimuksen lisäksi huomiota osakseen saaneita aiheita ovat mm. stressi (EUROCONTROL 1996), muisti (Gronlund et al. 1997), vuorotyö (Della Rocco & Cruz 1995, Luna et al. 1997), torkahtelu yövuoron aikana (Della Rocco et al. 2000), ikä (Becker & Milke 1998, Thompson & Bailey 2000), persoonallisuuden piirteet (Nye & Collins 1991, Schroeder et al. 1993), tasa-arvokysymykset (Witt & Nye 1992), työyhteisön monikulttuurisuus (Barnes et al. 1996), luomien räpyttelynopeus väsymyksen osoittajana (Stern et al. 1994) sekä puhelähetteessä olevan viiveen mahdollisesti aiheuttamat ongelmat (Rantanen et al. 2001). Lentosuoritukseen vaikuttavista tekijöistä on tutkittu muun muassa hälyä (Antuñano & Spanyers 1998, Wagstaff et al. 1999), perustaajuuden vaikutusta puheen ymmärrettävyyteen (Nixon et al. 1998a, Nixon et al. 1998b), hypoksiaa (Turner & Huntley 1991, Hackworth et al. 2003), verensokeritasoa (Canfield et al. 2000), masennuslääkitystä (Akin & Chaturvedi 2003), piilolasien käyttöä (Nakagawara et al. 2002), meluja (May 1992) sekä aurinkolasien sankojen sovitusta kypärään/kuulosuojaimiin meluntorjunnan kannalta (Wagstaff 1996). Kiinnostus ilmailun radiopuhelinviestinnän sisällölliseen tutkimukseen heräsi 1980-luvulla ilmeisesti osana yleisempää mielenkiintoa viestinnän tieteellistä tutkimusta kohtaan toisen 16

18 maailmansodan jälkeen (Puro 1996). Tällöin julkaistiin selvitys lentäjien ja lennonjohdon välisen puhekommunikaatioon liittyvistä ongelmista (Cardosi et al. 1999). Seuraavilla vuosikymmenillä alettiin pyrkiä systemaattisempaan selvitystyöhön puheviestintäketjun heikkojen lenkkien tunnistamisessa (Prinzo & Britton 1993). Suurelle yleisölle vuonna 1994 suunnatussa ilmailun radiopuhelinkommunikaation ongelmia käsittelevässä teoksessa Fatal Words Steven Cushing kokosi yhteen tekijöitä, jotka ilmailupuhekielessä yleisimmin aiheuttavat kommunikaatio-ongelmia. Myöhemmän ilmailuviestintää koskevan tutkimuksen pyrkimyksenä on ollut paikallistaa virheiden todennäköisin esiintymiskohta koko viestintäketjussa. Tämä on edellyttänyt viestintätilanteiden ja työpisteiden erillistä kartoitusta ja analysointia (Bürki-Cohen 1995, Prinzo et al. 1995, Bürki-Cohen 1996, Kanki & Prinzo 1996, Prinzo 1996, Prinzo et al. 1998, Cardosi et al. 1999, Morrow & Prinzo 1999). Aihetta on myös lähestytty puheaktiteorian (Prinzo 1998) ja transaktioanalyysin näkökulmasta (EUROCONTROL 1997b). Tutkimusaineiston hankinnassa käytetty kirjallisuuden lisäksi pääasiallisesti kolmea eri menetelmää. Ensimmäisenä on hyödynnetty erilaisia tietokantoja, kuten esimerkiksi NASAssa (National Aeronautics and Space Administration) kehitetyn ASRS-raportointimenetelmän (Aviation Safety Reporting System pohjalta muodostettuja tietokantoja. ASRS-raportit ovat vapaaehtoisia, subjektiivisia ja luottamuksellisia kuvauksia tapahtumista mistä tahansa lennon vaiheesta, jossa raportoijan oman käsityksen mukaan lentoturvallisuus vaarantui (McGreevy 2000). Raportin voi siten täyttää kuka tahansa, oli sitten tapahtumaan itse osallisena (esim. miehistö tai lennonjohto) tai tapahtuman sivullisena havainnoitsijana (maahenkilökunta tai matkustajat). Toisena tutkimusaineiston hankintamenetelmänä on käytetty autenttisia audiotallennuksia lennonjohtajien eri työpisteistä ja kolmantena simuloiduista tilanteista erilaisin koejärjestelyin hankittua tietoa. Kullakin näistä menetelmistä on etunsa ja puutteensa. Koska ASRS-raportit sisältävät subjektiivisen näkemyksen tapahtuneesta, ei niiden perusteella voida tehdä päätelmiä mistään muusta tekijästä kuin siitä, jonka raportoija mainitsee. Raportteja ei siten voida pitää tapahtuneen puolueettomana arviointina eikä niiden perusteella voida tehdä laajempia yleistyksiä. Äänitallenteet puolestaan sisältävät autenttisen tapahtuman, mutta ne eivät videon tavoin kerro, mitä muuta samanaikaista tehtävää lennonjohtaja oli juuri puhunnoksensa aikana tekemässä. Audiotallenteiden kuulonvaraiseen tai akustiseen tutkimukseen vaikuttavista teknisistä tekijöistä ei myöskään ole raportoitua tietoa. Simuloidut tilanteet ovat taas aina jossain määrin irrallisia todellisesta työtilanteesta (esim. Prinzo 1998, vrt. Bürki-Cohen et al. 2000). Puhetallenteiden perusteella tehtyjen tutkimuksen tulosten sovellettavuuden ja yleistettävyyden ongelmaksi voi muodostua itse aineisto, sillä näissä tutkimuksissa käytetty litteroitu tai autenttinen puheaineisto on useimmissa tapauksissa koottu äidinkieleltään englanninkielisiltä puhujilta (esim. Cushing 1994 ja Bürki-Cohen 1995). Litteraatioiden notaatiojärjestelmä on tutkijakohtainen eikä niistä useinkaan selviä, kuinka tarkasti litteraatioiden ortografinen esitystapa kuvaa puhetuotosta. Myöskään ei ole tietoa siitä, miten tutkimustulokset ovat sovellettavissa virallisilta kieliltään muiden kuin englanninkielisten ICAOn jäsenmaiden kuten Suomen kansainväliseen ilmailuviestintään. Systemaattista foneettista tutkimusta ei yksittäisiä selvityksiä lukuun ottamatta ole tutkimuskirjallisuudessa juurikaan löydettävissä. 17

19 1.3 Tutkimustilanne Suomessa Suomessa ilmailufraseologiaa koskeva julkinen tutkimus on ollut vähäistä lukuun ottamatta onnettomuutta tai vaaratilannetta koskevia selontekoja, yksittäisiä opiskeluun liittyviä tutkimuksia tai opinnäytetöitä (mm. Oksman 1989, Kausalainen 1995, Eskelinen-Rönkä 2001 ja 2002, Pajunen 2003). Tutkimuksen määrällinen vähäisyys ei kuitenkaan ole verrannollinen siihen runsaaseen kokemusperäiseen tietoon, jota suomalaisilla ilmailualan ammattilaisilla on puheeseen ja fraseologiaan liittyvistä käytännön ongelmista. Vuonna 1997 tehdyn lennonvarmistuksen palvelutasokyselyn mukaan (Onnettomuustutkintaselostus C 4/1997 L) lentäjät arvioivat lennonjohtajien radiopuhelinviestinnän oikeellisuutta ja selkeyttä seuraavasti: Murreilmaisujen käyttö paitsi sopimatonta usein myös käsittämätöntä. Kielenhuoltoon tulisi kiinnittää huomiota (suomi-englanti, puhenopeus, selkeys). Taajuuksilla ei kaivata politikointia eikä asennevammaista ohjausta. Kuittausvalvonta vaihtelee. ICAOn standardeja tulisi käyttää. Onnettomuustutkintakeskuksen tutkintaselostuksessa C 28/1998 L puolestaan raportoitiin radiopuhelinviestinnästä seuraavaa: Radioliikennenauhoituksista ilmeni poikkeamisia vahvistetusta radiopuhelinsanonnoista. Näihin poikkeamisiin on puututtu useassa aikaisemmassa tutkimusselostuksessa, koska on havaittu, että ne aiheuttavat väärinymmärrysten takia helposti vaaratilanteita. Lisäksi sekä lennonjohtajilla että ohjaajilla on taipumusta omaksua radiorooli, jossa puhenopeus ja äänenkäyttö poikkeavat normaalista, monesti ymmärtämistä vaikeuttavaan suuntaan. Vaaratilanteisiin liittyneitä tallenteita on myös analysoitu Helsingin yliopiston puhetieteiden laitoksella ( tapahtunut nimenmuutos, aiemmin fonetiikan laitos) puhujien henkilöllisyyden toteamiseksi (Onnettomuustutkintakeskus, tutkintaselostus C 20/1996 L). Edellisissä kappaleissa olevat lainaukset edustanevat vain pientä osaa tapauksista, sillä oletettavaa on, että suuri osa siviili-ilmailun radiopuhelinviestintään liittyvistä lievemmistä ongelmista tutkitaan Ilmailulaitoksen ja lentoyhtiöiden omien raportointijärjestelmien avulla. Ilmailuviestinnän informaationsiirtomenetelmässä avainrooli on kuitenkin aina lennonjohtajalla, joka eräänlaisena kapellimestarina ohjaa ja suuntaa ilmaliikenteen lisäksi myös radiopuhelinviestintää. Mikäli lennonjohtaja sallii itselleen vapauksia ohjeistetusta fraseologiasta, siirtyy käytäntö tutkijoiden kokemuksen mukaan myös lentäjille. Suomessa ilmailun radiopuhelinviestintään kohdistuvaan tutkimusmotivaatioon vaikuttanee oleellisesti se, ettei ilmailuviestintä kuulu autenttisen puheaineiston keruun osalta vapaasti hyödynnettäviin tutkimuskohteisiin. Lentoliikenteeseen kokonaisuudessaan, radiopuhelinviestintä mukaan luettuna, kohdentuu nykyisin maailmanlaajuisesti tiukat turvavaatimukset, jotka esimerkiksi Suomessa on lainsäädännöllisin keinoin legitimoitu. Vaikka ilmailuviestintää voidaan tarkoitukseen soveltuvin laittein helposti kuunnella, ei sen sisältöä saa radiolain 7 1 momentin mukaan paljastaa tai käyttää hyväksi: Joka vastaanottaa muun kuin hänelle tarkoitetun radiolähetyksen, jota ei ole tarkoitettu yleisesti vastaanotettavaksi, ei saa tallentaa sitä, eikä ilmaista tai käyttää hyväksi sen sisältöä taikka tietoa sen olemassaolosta. Suomessa ei myöskään ole koottu ASRS:n tyyppisiä tietokantoja, joten varatilanteisiin tai 18

20 onnettomuuksiin liittyvä systemaattinen tieto ei ole hyödynnettävissä tutkimuksellisiin tarkoituksiin. 1.4 Viestiliikennepuhetutkimuksen tavoitteet ja sovellusalueet Ilmailuviestintää koskevassa aikaisemmassa tutkimuksessa on radiopuhelinkommunikaatioon liittyvistä ongelmista käytetty yleisnimitystä radioviestintäongelmat. Edellä mainittu nimitys ilman yksilöityä viitekehystä on kuitenkin sellaisenaan puheentutkimukseen soveltumaton, sillä yleisnimitys viittaa toisaalta kaikkiin, toisaalta ei mihinkään nimenomaiseen ongelmatilanteen syntyyn vaikuttaneeseen tekijään. Koska viestiliikennepuheeseen vaikuttavia tekijöitä on kuitenkin useita, vaativat myös puheessa reaalistuneet ongelmat näiden tekijöiden erittelyä ja analysointia. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on koota yhteen puheen havaitsemiseen ja prosessointiin liittyviä keskeisiä tekijöitä, jotka vaikuttavat äidinkieleltään suomenkielisten lennonjohtajien englanninkielisen radiopuheviestinnän tunnistettavuuteen ja ymmärrettävyyteen. Tutkimuksen kysymyksenasettelussa on aikaisempien (vähälukuisten) tutkimusten ohella hyödynnetty myös suomalaisten ilmailun ammattilaisten kokemustietoa radiopuhelinviestinnässä esiintyvistä ongelmista. Tutkimus on kohdennettu niihin tekijöihin, jotka ovat keskeisiä vaihtelevassa meluympäristössä tuotetulle ja teknisesti välitetylle ilmailuviestinnälle. Tämän kohdennuksen perusteella mm. visuaalisten vihjeiden (kasvot, ilmeet, eleet) samoin kuin puhe- tai kuulopatologioiden vaikutukset puheen ymmärrettävyyteen jäävät tutkimuksen ulkopuolelle. Ilmailuviestinnän termiä fraseologia käytetään tässä tutkimuksessa laajemmassa kuin sen perinteisessä suppeaa leksikkoa tarkoittavaa merkityksessä. Koska ilmailuviestinnässä on sanaston ohella keskeistä myös se tapa, jolla informaatiota siirretään, on fraseologia-nimitys laajennettu koskemaan myös informaationsiirtotapaa. Tällaisen määritelmän mukaan fraseologialla ei siis tarkoiteta pelkästään ilmailuviestinnälle tyypillistä sanoja tai ilmaisukokonaisuuksia, vaan nimitys pitää sisällään kieleen ja viestintätapaan liittyvät tekijät. Fraseologian laajempi määrittäminen on tarpeellista siksi, että se mahdollistaa perinteisen mitä puhutaan -aspektin lisäksi myös tunnistettavuuteen ja ymmärrettävyyteen oleellisesti vaikuttava miten puhutaan -näkökulman nostamisen tutkimusfokukseen. Puhumisen suunnittelu kieli- ja sanavalintoineen (planning) sekä suunnitelman toteutus puhumistapahtumana (execution) ovat ne keskeiset tekijät, joihin viitataan poikkeamilla vahvistetusta radiopuhelinsanonnoista ja lennonjohtajien omaksumalla radioroolilla. Ammatilliseen radioviestintään kohdistuva tutkimus ei voi keskittyä ainoastaan kieleen ja puheeseen kielentämisen ja puhumistapahtuman tasoilla, sillä toteutunut puhunnos puhesignaalin muodossa modifioituu radioviestinnässä edelleen radiokanavan ja muuttuvien melutekijöiden vuoksi. Edellä mainituista syistä luvusta kolme (Lennonjohtajien radiopuhelinviestinnän tunnistettavuus ja ymmärrettävyys) alkavassa suomalaisten lennonjohtajien viestiliikennepuheen ymmärrettävyystutkimuksessa on myös välttämätöntä selvittää tekniikan ja melun vaikutuksia puheen vastaanotto- ja tunnistamisprosesseissa. Radiopuhelinviestintätutkimus on tutkimuskohteensa luonteen mukaisesti näkökulmaltaan poikkitieteellinen. Yhden tieteenalan näkökulmasta tehty poikkitieteellinen tutkimus asettaa toisaalta selkeät rajoituksensa toiseen tieteenalaan kuuluvien tutkimustulosten syvällisiin analyyseihin ja tulkintoihin. Tämän tutkimuksen osalta rajoitus merkitsee sitä, että esimerkiksi 19

21 signaalinkäsittelytieteeseen liittyvien tutkimustulosten tulkinnoissa pitäydytään ainoastaan esille nousseisiin tekijöihin, joilla on foneettisen tutkimuksen kannalta ymmärrettävyyteen vaikuttavaa relevanssia. Tutkimuksen puheaineisto koostuu äänitallenteista, jotka on kerätty vilkasliikenteisen eteläsuomalaisen lentoaseman lennonjohdosta. Aineisto edustaa siis tarkasti kyseisen lentoaseman lennonjohtajien viestiliikennepuheen reaalistumaa. Autenttisuus ei kuitenkaan ole kaikilta osin ongelmatonta, sillä siihen liittyvät tekijät voivat vaikuttaa tutkimustulosten yleistettävyyteen. Tutkimuskohteena olleen lentoaseman lennonjohtoyksikkö ei nimittäin edusta liikennemäärien, menetelmien ja tehtävien eriyttämisen perusteella tyypillistä suomalaista lentoasemaa ja lennonjohtoa. Tutkimusaineiston puhujakohtainen aineistomäärä ja -laatu vaihtelivat myös eri syistä, eikä puhelähetysten sisältöä voitu lentoaseman vakiomenetelmien vuoksi määrätä ennalta tutkimuksen kannalta optimaaliseksi. Tulosten yleistämisessä tulee edellä mainituista syistä harkita tarkkaan sitä, missä määrin muut lentoasemat ja niissä annettava lennonjohtopalvelu vastaavat tässä tutkimuksessa esitettyä lentoasemaa ja lennonjohtoyksikköä. Aineiston autenttisuuteen ja tulosten yleistettävyyteen liittyvistä kysymyksistä huolimatta tutkimuksesta saatua tietoa voidaan hyödyntää erilaisilla käytännön sovellusalueilla. Fraseologian yleisen kehittämistarpeen lisäksi tietoa voidaan hyödyntää lennonjohtajien ja lentäjien perus- jatko- ja kertauskoulutuksessa. Radiopuhelinviestintää koskevien yleisien standardien mukaan viestijöiden täytyy huomioida monia asioita maksimoidessaan puheensa ymmärrettävyyden. Standardit sisältävät myös sellaista puheen tuottamiseen, havaitsemiseen ja prosessointiin liittyvää auki kirjoittamatonta tietoa, jonka viestijän oletetaan tietävän. Jos viestijällä ei tällaista tietoa ole, on hänellä vaikeuksia ymmärtää, mihin määräykset perustuvat. Tällöin motivaatio ja sitoutuminen normien noudattamiseen voivat ratkaisevasti heiketä. Tutkimustuloksia voidaan niin ikään hyödyntää myös onnettomuus- ja vaaratilannetutkinnassa (ks. esim. Gibbons 1994, Künzel 1998). Lennonjohtopalvelusta vastaavat lennonjohtoyksiköt ovat velvollisia tallentamaan kaiken lähettämänsä ja vastaanottamansa radiopuhelinliikenteen mahdollista tutkinnallista tarkoitusta varten. Tilanteen selvittämisen ja puhujien oikeusturvan kannalta on tärkeää, että viestiliikennepuheen sisältö ja asianmukaisuus voidaan epäselvissä tilanteissa tarkistaa jälkikäteen. Käytännössä puhetallenteen sisällön selvittäminen ei ole aina ongelmatonta. Tallenne ei tekniseltä laadulta ehkä täysin edusta autenttista puhetapahtumaa lennonjohtoyksikössä käytetyn tallennusmenetelmän vuoksi. Analogista tallennusjärjestelmää käyttävillä voi tallennuslaitteessa olla esimerkiksi käytössä kulunut nauha, minkä vuoksi tallennuksessa saattaa esiintyä alkuperäiseen lähetykseen tai tilanteeseen kuulumattomia häiriöääniä. Digitaalitallennuksessa ongelman voivat puolestaan muodostaa esimerkiksi audiodatan koodaus- ja pakkausmenetelmät. Sisällönselvityksessä esiintyvä ongelma voi myös liittyä tätä työtä tekevän tutkijan puutteellisiin tietoihin, taitoihin ja kokemukseen, niin kutsuttuun henkilökohtaiseen kompetenssiin. Ilmailuviestinnän lisäksi tietoja voidaan hyödyntää sovellettavin osin muilla radioliikennettä viestiliikennemuotona käyttävällä ja/tai hyödyntävillä tahoilla, esimerkiksi rata- ja laivaliikenteessä sekä muussa viranomaisviestinnässä. Tutkimuksen oma sovellusalue löytyy myös sotilasilmailusta erityisesti siltä osin, kun Ilmavoimat on lisääntyvän yhteiseurooppalaisen sotilastoiminnan myötä vähittäin siirtymässä englanninkielisen fraseologian ohella myös englanninkielisen taktisen sanaston käyttöön. 20

22 2 PUHEEN TUNNISTETTAVUUS JA YMMÄRRETTÄVYYS SIVIILI-ILMAILUN STANDARDIEN MUKAAN 2.1 Yleistä Ilmailuviestinnän standardointi perustuu tarpeeseen maksimoida viestinnän ymmärrettävyys. Puheen ymmärrettävyys käsitetään usein kapea-alaisesti, sillä sen ajatellaan tarkoittavan puhujan kykyä ja taitoa tuottaa ymmärrettävää puhetta. Asian käsittäminen puhujan henkilökohtaiseksi puhetaidoksi peittää taustalle todellisuuden, että ymmärrettävyys liittyy keskeisesti kuulijan puheen havaitsemisen ja tunnistamisen kokonaistapahtumaan. Termillä puheen ymmärrettävyys voidaan tarkoittaa kahta funktionaalisesti erilaista asiaa. Ymmärrettävyydellä voidaan viitata esimerkiksi sanan tai sen osan muodon korrektiin tunnistamiseen. Ymmärrettävyydellä voidaan myös tarkoittaa ymmärtämistä tai käsittämistä, jolloin sillä puolestaan tarkoitetaan sanojen oikein ymmärrettyä merkitystä. Käsitteet ovat hierarkkisia siinä mielessä, että käsittämisen edellytyksenä tunnistettavuus. Lennonjohtajien ja lentäjien välisessä kommunikaatiossa pelkkä viestin tunnistettavuus ilman ymmärtämistä ts. merkitystä on lentoturvallisuuden kannalta kestämätön tilanne (Sporgis 1997). Ilmailuviestinnässä viestiliikennepuhe on formaalista informaationsiirtoa, jossa jokainen sana kantaa lennon sujumisen kannalta merkityksellistä tietoa. Puhujan kannalta puheen ymmärrettävyys tarkoittaa kykyä ja halua tuottaa kuulijaan, tilanteeseen ja olosuhteisiin nähden riittävän selkeää ja ymmärrettävää puhetta. Informaation siirto viestijöiden välillä tapahtuu onnistuneesti silloin, kun kaikki viestin ymmärrettävyyden kannalta oleelliset osatekijät ovat juuri sillä hetkellä oikeassa suhteessa toisiinsa. Millaisia ymmärrettävyyteen vaikuttavia osatekijöitä radiopuhelinviestinnän virallinen standardi sitten tunnistaa? Seuraavassa luvussa 2.2 selvitetään ymmärrettävyyttä keskeisesti määrittäviä ja ohjaavia standardeja ohjeistuksineen. 2.2 Ilmailun radiopuhelinviestinnän ymmärrettävyysstandardit Ilmailuviestinnän ymmärrettävyyttä koskevat viralliset standardit muodostuvat normien ja ohjeistuksen avulla kontrolloidusta fraseologiasta, ympäristötekijöiden hallinnasta sekä asianmukaisesta viestinvälitystekniikasta. Seuraavissa kappaleissa tarkastellaan lähemmin kutakin standardin määrittelemää ymmärrettävyyden osatekijää sen rakentumisen lähtökohdista käsin Fraseologia Lennonjohtajan peruskoulutukseen pyrkivien edellytykset arvioidaan moniosaisella valintakokeella, jossa hakijoiden joukosta seulotaan ammattiin sopivimmat kykyprofiilit. Kykyprofiili 21

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Puhe ja kieli, 27:4, 141 147 (2007) 3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Soile Loukusa, Oulun yliopisto, suomen kielen, informaatiotutkimuksen ja logopedian laitos & University

Lisätiedot

Määräys ILMAILURADIOVIESTINNÄSSÄ KÄYTETTÄVIEN RADIOLAITTEIDEN VAATIMUSTENMUKAISUUDEN VARMISTAMISESTA. Annettu Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 2007

Määräys ILMAILURADIOVIESTINNÄSSÄ KÄYTETTÄVIEN RADIOLAITTEIDEN VAATIMUSTENMUKAISUUDEN VARMISTAMISESTA. Annettu Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 2007 1 (6) Määräys ILMAILURADIOVIESTINNÄSSÄ KÄYTETTÄVIEN RADIOLAITTEIDEN VAATIMUSTENMUKAISUUDEN VARMISTAMISESTA Annettu Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 2007 Viestintävirasto on 16 päivänä marraskuuta 2001

Lisätiedot

Lentoturvallisuutta vaarantanut tapaus Jyväskylän lentoaseman läheisyydessä 18.7.1997

Lentoturvallisuutta vaarantanut tapaus Jyväskylän lentoaseman läheisyydessä 18.7.1997 Tutkintaselostus C 21/1997 L Lentoturvallisuutta vaarantanut tapaus Jyväskylän lentoaseman läheisyydessä 18.7.1997 OH-PKT, Piper PA-28-181 OH-JLK, Cessna TU206G Kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

Keskeytetty lentoonlähtö laskeutuvan ilma-aluksen vuoksi Helsinki-Vantaan lentoasemalla 4.3.2007

Keskeytetty lentoonlähtö laskeutuvan ilma-aluksen vuoksi Helsinki-Vantaan lentoasemalla 4.3.2007 Tutkintaselostus D6/2007L Keskeytetty lentoonlähtö laskeutuvan ilma-aluksen vuoksi Helsinki-Vantaan lentoasemalla 4.3.2007 OH-EBE ja OH-LXM EMB145 ja A320 Kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen

Lisätiedot

Radiot ja transponderit. Aki Suokas

Radiot ja transponderit. Aki Suokas Radiot ja transponderit Aki Suokas 1 Mitä operointivaatimus sanoo? NCO.IDE.A.190 Radioviestintälaitteet a) Lentokoneissa on oltava radioviestintälaitteet, jotka soveltuvat kaksisuuntaiseen viestintään

Lisätiedot

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa) Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,

Lisätiedot

Lentoliikenteen turvallisuus Ilmailun turvallisuuskulttuuri. Kim Salonen Ylijohtaja 7.9.2009

Lentoliikenteen turvallisuus Ilmailun turvallisuuskulttuuri. Kim Salonen Ylijohtaja 7.9.2009 Lentoliikenteen turvallisuus Ilmailun turvallisuuskulttuuri Kim Salonen Ylijohtaja 7.9.2009 Ilmailun turvallisuus Ilmailu on perusluonteeltaan riskialtista toimintaa Turvallisuuden parantaminen ja ylläpitäminen

Lisätiedot

LENTOTURVALLISUUTTA VAARANTANUT TAPAUS OULUN LÄHI- JA LÄHESTYMISALUEELLA 20.8.1996. Tutkintaselostus No: C14/1996 L

LENTOTURVALLISUUTTA VAARANTANUT TAPAUS OULUN LÄHI- JA LÄHESTYMISALUEELLA 20.8.1996. Tutkintaselostus No: C14/1996 L ONNETTOMUUSTUTKINTAKESKUS Kasarmikatu 44 PL 1 00131 Helsinki Puh. 09-18251, telefax 09-18257811 LENTOTURVALLISUUTTA VAARANTANUT TAPAUS OULUN LÄHI- JA LÄHESTYMISALUEELLA 20.8.1996 Tutkintaselostus No: C14/1996

Lisätiedot

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research

Lisätiedot

1. Yleiset periaatteet ja julkaisutiedot 2

1. Yleiset periaatteet ja julkaisutiedot 2 Työsuojelurahasto Ohje 1 Työsuojelurahaston rahoittamien hankkeiden PAINETUT JA VERKOSSA JULKAISTAVAT LOPPURAPORTIT Sisältö sivu 1. Yleiset periaatteet ja julkaisutiedot 2 1.1. Yleiset periaatteet. 2 1.2.

Lisätiedot

Kielitaitotarkastajat ja kielitaitokokeelle asetettavat vaatimukset

Kielitaitotarkastajat ja kielitaitokokeelle asetettavat vaatimukset 1 (7) Antopäivä: 14.11.2013 Säädösperusta: Voimaantulopäivä: 29.11.2013 Voimassa: Toistaiseksi Ilmailulain (1194/2009) 45, 78, 119 ja 120, sellaisena kuin 45, 119 ja 120 on muutettu lailla ilmailulain

Lisätiedot

Purjelentäjän lupakirja GPL

Purjelentäjän lupakirja GPL Purjelentäjän lupakirja GPL Teoriakoulutus Osa 1: Ilmailun säädökset V0.1 Yleistä - Osa 1: Ilmailun säädökset 6 tuntia Tämä koulutusmateriaali pohjautuu Suomen Ilmailuliiton teoriakoulutusohjelmaan purjelentäjän

Lisätiedot

Laserkeilausaineiston hyödynt. dyntäminen Finavian tarpeisiin

Laserkeilausaineiston hyödynt. dyntäminen Finavian tarpeisiin Laserkeilausaineiston hyödynt dyntäminen Finavian tarpeisiin Maanmittauslaitoksen laserkeilausseminaari 10.10.2008 Finavia / Jussi Kivelä ICAO:n asettamat vaatimukset Kansainvälisen Siviili-ilmailujärjestö

Lisätiedot

Robinson R-44 -helikopterin pakkolasku Valkealassa 3.9.2007

Robinson R-44 -helikopterin pakkolasku Valkealassa 3.9.2007 Tutkintaselostus D15/2007L Robinson R-44 -helikopterin pakkolasku Valkealassa 3.9.2007 ES-HRW ROBINSON R-44 Astro Kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen liitteen 13 (Annex 13) kohdan 3.1 mukaan

Lisätiedot

KUULON HARJOITTELU DYSFASIALAPSELLA, HOIDON SEURANTA HERÄTEVASTETUTKIMUKSIN

KUULON HARJOITTELU DYSFASIALAPSELLA, HOIDON SEURANTA HERÄTEVASTETUTKIMUKSIN KUULON HARJOITTELU DYSFASIALAPSELLA, HOIDON SEURANTA HERÄTEVASTETUTKIMUKSIN Suur-Helsingin Sensomotorinen Keskus Puh: 09-484644 2 TUTKIMUS Esittelemme seuraavassa yhteenvedon tutkimuksesta, joka on tehty

Lisätiedot

Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa

Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa Sari Ylinen, Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö, käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto & Mikko Kurimo, signaalinkäsittelyn

Lisätiedot

Radiokurssi. Modulaatiot, arkkitehtuurit, modulaattorit, ilmaisimet ja muut

Radiokurssi. Modulaatiot, arkkitehtuurit, modulaattorit, ilmaisimet ja muut Radiokurssi Modulaatiot, arkkitehtuurit, modulaattorit, ilmaisimet ja muut Modulaatiot CW/OOK Continous Wave AM Amplitude Modulation FM Frequency Modulation SSB Single Side Band PM Phase Modulation ASK

Lisätiedot

Online and mobile communications for Crisis Response and Search and Rescue

Online and mobile communications for Crisis Response and Search and Rescue Online and mobile communications for Crisis Response and Search and Rescue Hätä- ja häiriötilanteiden aikana niiden vaikutuspiiriin kuuluvat kansalaiset voivat älypuhelimien ja sosiaalisen median avulla

Lisätiedot

TUTKINTASELOSTUS LENTOKONEILLE OH-KOG JA OH-CVE OULUN LÄHESTYMISALUEELLA 4.6.1996 SATTUNEESTA VAARATILANTEESTA. N:o C 7/1996 L

TUTKINTASELOSTUS LENTOKONEILLE OH-KOG JA OH-CVE OULUN LÄHESTYMISALUEELLA 4.6.1996 SATTUNEESTA VAARATILANTEESTA. N:o C 7/1996 L ONNETTOMUUSTUTKINTAKESKUS Kasarmikatu 44 PL 1 00131 HELSINKI Puh. 09-18251, telefax 09-1825 7811 TUTKINTASELOSTUS LENTOKONEILLE OH-KOG JA OH-CVE OULUN LÄHESTYMISALUEELLA 4.6.1996 SATTUNEESTA VAARATILANTEESTA

Lisätiedot

IT-projekti. Mitä #&!% siellä tapahtuu?

IT-projekti. Mitä #&!% siellä tapahtuu? IT-projekti. Mitä #&!% siellä tapahtuu? Sporttirekisteripäivät 8.10.2014! Tapio Järvenpää Chief Disruption Officer, Motley Agency Ltd @Tapsa_Jpaa @MotleyAgency Mistä tietää, että suuri IT-projekti

Lisätiedot

Lentoturvallisuutta vaarantanut tapaus Tampere-Pirkkalan lentoaseman läheisyydessä 18.3.1997

Lentoturvallisuutta vaarantanut tapaus Tampere-Pirkkalan lentoaseman läheisyydessä 18.3.1997 Tutkintaselostus B 2/1997 L Lentoturvallisuutta vaarantanut tapaus Tampere-Pirkkalan lentoaseman läheisyydessä 18.3.1997 W 31, HN-402 W 32, HN-407 AY 5376, ATR-72 AY 4208, SF 340 Kansainvälisen siviili-ilmailun

Lisätiedot

LENNONJOHDON PERUSTUTKINTO OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA

LENNONJOHDON PERUSTUTKINTO OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA LENNONJOHDON PERUSTUTKINTO OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA 1 Sisällysluettelo 1 LENNONJOHDON PERUSTUTKINNON MUODOSTUMINEN...3 2 AMMATILLISET TUTKINNON OSAT...4 2.1 Lennonvarmistuspalvelu 45 ov...5

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

Lentoturvallisuutta vaarantanut tapaus Oulun lentoaseman lähestymisalueella 28.3.1997

Lentoturvallisuutta vaarantanut tapaus Oulun lentoaseman lähestymisalueella 28.3.1997 Tutkintaselostus C 8/1997 L Lentoturvallisuutta vaarantanut tapaus Oulun lentoaseman lähestymisalueella 28.3.1997 SWW 2081, MD-83 FIN 3659, MD-80 Kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen liitteen

Lisätiedot

PSYKOLOGIAN ARTIKKELI- JA MONOGRAFIAVÄITÖSKIRJOJEN RAKENNE MUISTILISTAA VÄITÖSKIRJOJEN OHJAAJILLE JA OHJATTAVILLE

PSYKOLOGIAN ARTIKKELI- JA MONOGRAFIAVÄITÖSKIRJOJEN RAKENNE MUISTILISTAA VÄITÖSKIRJOJEN OHJAAJILLE JA OHJATTAVILLE PSYKOLOGIAN ARTIKKELI- JA MONOGRAFIAVÄITÖSKIRJOJEN RAKENNE MUISTILISTAA VÄITÖSKIRJOJEN OHJAAJILLE JA OHJATTAVILLE TYÖN TARKASTUKSEN JA PAINATUKSEN ETENEMINEN Timo Suutama 8.10.2014 Artikkeliväitöskirjan

Lisätiedot

SOTILASILMAILUN TVJ-ALAN TEKNISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUSVAATIMUKSET

SOTILASILMAILUN TVJ-ALAN TEKNISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUSVAATIMUKSET SOTILASILMAILUN VIRANOMAISYKSIKKÖ FINNISH MILITARY AVIATION AUTHORITY SOTILASILMAILUMÄÄRÄYS MILITARY AVIATION REGULATION SIM-He-lv-002 versio A, muutos 0 19.12.2008 PL 30, 41161 TIKKAKOSKI, FINLAND, Tel.

Lisätiedot

Lentoturvallisuutta vaarantanut tapaus Utin lentopaikan läheisyydessä

Lentoturvallisuutta vaarantanut tapaus Utin lentopaikan läheisyydessä Tutkintaselostus C 19/1997 L Lentoturvallisuutta vaarantanut tapaus Utin lentopaikan läheisyydessä 29.6.1997 HB-VJB, Cessna 501 OH-ULK, Cessna 206G ja laskuvarjohyppääjät Kansainvälisen siviili-ilmailun

Lisätiedot

FSD1217 Ammatti, sukupuoli ja työmarkkinat : aineistot 1983-1991

FSD1217 Ammatti, sukupuoli ja työmarkkinat : aineistot 1983-1991 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD Ammatti, sukupuoli ja työmarkkinat : aineistot - Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

Vaaratilanne Helsinki-Malmin lentoaseman liikennealueella

Vaaratilanne Helsinki-Malmin lentoaseman liikennealueella Tutkintaselostus D1/2009L Vaaratilanne Helsinki-Malmin lentoaseman liikennealueella 5.12.2008 OH-HMZ, Robinson R 22 RG-9, L36, L-90 TP Redigo Kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen liitteen 13

Lisätiedot

Puolustusvoimat, Sisäministeriö - Suomen ilmailuliitto. ilmatilatyöryhmä

Puolustusvoimat, Sisäministeriö - Suomen ilmailuliitto. ilmatilatyöryhmä Kohta Kommentti Lausunnon antaja Ilmavoimien esikunta on laatinut Puolustusvoimien lausunnon TraFin lausuntopyyntöön Määräysluonnoksesta OPS M1-28, Vaara-alueet. Lausunto on koordinoitu Sotilasilmailun

Lisätiedot

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

Yhteentörmäysvaara Porin lähestymisalueella 23.8.2010

Yhteentörmäysvaara Porin lähestymisalueella 23.8.2010 Tutkintaselostus D8/2010L Yhteentörmäysvaara Porin lähestymisalueella 23.8.2010 OH-PCE Piper PA-28-140 SP-KWN Jetstream J32 Kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen liitteen 13 (Annex 13) kohdan

Lisätiedot

Ultrakevyen lentokoneen pakkolasku Pudasjärven lentopaikalla

Ultrakevyen lentokoneen pakkolasku Pudasjärven lentopaikalla Tutkintaselostus D4/2007L Ultrakevyen lentokoneen pakkolasku Pudasjärven lentopaikalla 3.2.2007 OH-U454 Ikarus C42B Kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen liitteen 13 (Annex 13) kohdan 3.1 mukaan

Lisätiedot

Mitä suomen intonaatiosta tiedetään

Mitä suomen intonaatiosta tiedetään Mitä suomen intonaatiosta tiedetään ja mitä ehkä tulisi tietää? Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto AFinLAn syyssymposium Helsinki 13. 14. 11. 2015 Johdanto Jäsennys 1 Johdanto 2 Mitä intonaatiosta tiedetään?

Lisätiedot

European Air Group Advanced Aviation Medicine Course 2015 Taija Lahtinen LL, AME 1 SILY koulutus 18.3.2016

European Air Group Advanced Aviation Medicine Course 2015 Taija Lahtinen LL, AME 1 SILY koulutus 18.3.2016 Ilmavoimat European Air Group Advanced Aviation Medicine Course 2015 Taija Lahtinen LL, AME 1 SILY koulutus 18.3.2016 European Air Group EAG 7 Euroopan maan ilmavoimien yhteinen organisaatio Belgia, Ranska,

Lisätiedot

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi 1. Milloin lapsenne otti ensiaskeleensa? 2. Minkä ikäisenä lapsenne sanoi ensisanansa? Esimerkkejä ensisanoista (käännöksineen):

Lisätiedot

Vaaratilanne Joensuun lentoaseman läheisyydessä 13.3.1997

Vaaratilanne Joensuun lentoaseman läheisyydessä 13.3.1997 Tutkintaselostus B 4/1997 L Vaaratilanne Joensuun lentoaseman läheisyydessä 13.3.1997 MIG-21 UM Kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen liitteen 13 (Annex 13) kohdan 3.1 mukaan ilmailuonnettomuuden

Lisätiedot

Tutkaporrastusminimin alitus Helsingin lähestymisalueella

Tutkaporrastusminimin alitus Helsingin lähestymisalueella Tutkintaselostus D16/2007L Tutkaporrastusminimin alitus Helsingin lähestymisalueella 5.9.2007 FIN166 ja SAS1712 A319 ja MD82 Kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen liitteen 13 (Annex 13) kohdan

Lisätiedot

TV white spaces taajuuksien käytön tehostamiseen

TV white spaces taajuuksien käytön tehostamiseen TV white spaces taajuuksien käytön tehostamiseen Jukka Henriksson IEEE Life fellow Fairspectrum http://www.fairspectrum.com/ EIS/RISS esitys, Helsinki Sisältöä White space mitä se on? Tilanne TV yhteiskäytössä

Lisätiedot

7 Ilmaliikennepalvelu

7 Ilmaliikennepalvelu sivu 329 7 Ilmaliikennepalvelu 7.A Lentotoiminta 7.A.0.1 TOIMINTA VALVOMATTO- MALTA LENTOPAIKALTA Valvomattomat lentopaikat voidaan jakaa kahteen ryhmään: sellaisiin, joilla on lentopaikan lentotiedotuspalvelua

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER

LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER LYTH-INSTRUMENT OY has generate new consistency transmitter with blade-system to meet high technical requirements in Pulp&Paper industries. Insurmountable advantages are

Lisätiedot

9.11.2014. Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry

9.11.2014. Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry Potilasturvallisuus periaatteet ja toiminnot, joiden tarkoituksena on varmistaa hoidon turvallisuus sekä suojata potilasta vahingoittumasta. Potilas- ja lääkehoidon

Lisätiedot

LENNONJOHDON PERUSTUTKINTO OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA

LENNONJOHDON PERUSTUTKINTO OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA LENNONJOHDON PERUSTUTKINTO OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA 1 Sisällysluettelo 1 LENNONJOHDON PERUSTUTKINNON MUODOSTUMINEN... 3 2 AMMATILLISET TUTKINNON OSAT... 5 2.1 KAIKILLE PAKOLLISET TUTKINNON

Lisätiedot

Seuraavaa etuoikeusjärjestystä noudatetaan eri ilmatilarakenteiden ja ilmaliikenteen välillä:

Seuraavaa etuoikeusjärjestystä noudatetaan eri ilmatilarakenteiden ja ilmaliikenteen välillä: ILMATILANKÄYTÖN ETUOIKEUSJÄRJESTYS Etuoikeusjärjestys perustuu FUA-konseptin mukaan esitaktisella tasolla suoritettuihin ennakkoilmoitusmenettelytoimenpiteisiin. Ennakkoilmoituksia voivat jättää AMC:lle

Lisätiedot

Automaatiojärjestelmän hankinnassa huomioitavat tietoturva-asiat

Automaatiojärjestelmän hankinnassa huomioitavat tietoturva-asiat Automaatiojärjestelmän hankinnassa huomioitavat tietoturva-asiat Teollisuusautomaation tietoturvaseminaari Purchasing Manager, Hydro Lead Buyer, Industrial Control Systems 1 Agenda / esityksen tavoite

Lisätiedot

Hankintailmoitus: Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä/kiinteistöyksikkö : Puijon sairaalan Pääaula-alueen uudistus, Sähköurakka

Hankintailmoitus: Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä/kiinteistöyksikkö : Puijon sairaalan Pääaula-alueen uudistus, Sähköurakka Finland Tender Hankintailmoitus: Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä/kiinteistöyksikkö : Puijon sairaalan Pääaula-alueen uudistus, Sähköurakka Tarjoukset 6.5.2011 klo 15.00 mennessä osoitteeseen:

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 48/2004 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimusta muuttavien pöytäkirjojen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

Asenne ja kulttuuri vs. lentoturvallisuus

Asenne ja kulttuuri vs. lentoturvallisuus Asenne ja kulttuuri vs. lentoturvallisuus Esko Annala, Trafi Ilmailulääkärien kertauskoulutus 4.10.2013 Vastuullinen liikenne Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Asenne ja kulttuuri vs. lentoturvallisuus

Lisätiedot

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta

Lisätiedot

ENR 1.4 ILMATILALUOKITUS ENR 1.4 ATS AIRSPACE CLASSIFICATION

ENR 1.4 ILMATILALUOKITUS ENR 1.4 ATS AIRSPACE CLASSIFICATION AIP SUOMI / FINLAND ENR 1.4-1 ENR 1.4 ILMATILALUOKITUS ENR 1.4 ATS AIRSPACE CLASSIFICATION ICAO:n Annex 11:n kohdassa 2.6 sekä liitteessä 4 esitettyä ilmatilaluokitusta sovelletaan Suomen lentotiedotusalueella

Lisätiedot

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Riikka Laaninen 8.1.015 Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Sisällys 1. Tutkimuksen esittely.... Tutkimukseen vastanneet.... Somen nykyinen käyttö.... Miten tutkijat käyttävät somea

Lisätiedot

KANSALLINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖAINEISTO

KANSALLINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖAINEISTO KANSALLINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖAINEISTO LENNONJOHDON PERUSTUTKINTO Kansallinen ammattiosaamisen näyttöaineisto on laadittu voimassa olevien lennonjohdon perustutkinnon opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon

Lisätiedot

Åbo Akademi 3.5.2011 klo 12-16. Mietta Lennes mietta.lennes@helsinki.fi. Nykykielten laitos Helsingin yliopisto

Åbo Akademi 3.5.2011 klo 12-16. Mietta Lennes mietta.lennes@helsinki.fi. Nykykielten laitos Helsingin yliopisto Åbo Akademi 3.5.2011 klo 12-16 Mietta Lennes mietta.lennes@helsinki.fi Nykykielten laitos Helsingin yliopisto Praat-puheanalyysiohjelma Mikä on Praat? Mikä on Praat? Praat [Boersma and Weenink, 2010] on

Lisätiedot

YHTEISTOIMINTASUUNNITELMA SIVIILI-ILMAILUN ONNETTOMUUKSIEN VARALTA

YHTEISTOIMINTASUUNNITELMA SIVIILI-ILMAILUN ONNETTOMUUKSIEN VARALTA YHTEISTOIMINTASUUNNITELMA SIVIILI-ILMAILUN ONNETTOMUUKSIEN VARALTA Veli-Matti Sääskilahti 8.5.2014 Lento-onnettomuuksia Suomessa Comp Air 8, Jämijärvi 2014-8 menehtynyttä, 3 loukkaantunutta Copterline

Lisätiedot

Englannin kieli ja sen testaus Suomen korkeakouluissa

Englannin kieli ja sen testaus Suomen korkeakouluissa Englannin kieli ja sen testaus Suomen korkeakouluissa Seminaari 17.11.2010 Fulbright Center Anu Virkkunen-Fullenwider Helsingin yliopiston kielikeskus anu.virkkunen@helsinki.fi Esityksen sisältö - Ensin

Lisätiedot

Perhevapaiden palkkavaikutukset

Perhevapaiden palkkavaikutukset Perhevapaiden palkkavaikutukset Perhe ja ura tasa-arvon haasteena seminaari, Helsinki 20.11.2007 Jenni Kellokumpu Esityksen runko 1. Tutkimuksen tavoite 2. Teoria 3. Aineisto, tutkimusasetelma ja otos

Lisätiedot

Mat 2.4177 Operaatiotutkimuksen projektityöseminaari

Mat 2.4177 Operaatiotutkimuksen projektityöseminaari Mat 2.4177 Operaatiotutkimuksen projektityöseminaari Kemira GrowHow: Paikallisen vaihtelun korjaaminen kasvatuskokeiden tuloksissa 21.2.2008 Ilkka Anttila Mikael Bruun Antti Ritala Olli Rusanen Timo Tervola

Lisätiedot

Kieli ja viestinnän kokonaisuus

Kieli ja viestinnän kokonaisuus Kieli ja viestinnän kokonaisuus viesti verbaalinen nonverbaalinen kielioppi sanasto parakieli ekstralingv. keinot proksemii kka kinemiikk a 1 Pakieli l. paralingvistiset keinot sävelkulku äänenpaino vokalisaatiot

Lisätiedot

Estonia onnettomuus ja kansainvälisen merenkulun vakiintuneet käytännöt

Estonia onnettomuus ja kansainvälisen merenkulun vakiintuneet käytännöt Estonia onnettomuus ja kansainvälisen merenkulun vakiintuneet käytännöt Hannu Hänninen (hannu.hanninen@aalto.fi) Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Organisaatiot ja johtaminen Agenda Estonia - systeeminen

Lisätiedot

Terveydenhuoltoorganisaatioiden. tiedonsiirto toimintaympäristöjen vertailu Suomessa ja Yhdysvalloissa

Terveydenhuoltoorganisaatioiden. tiedonsiirto toimintaympäristöjen vertailu Suomessa ja Yhdysvalloissa Eeva Heiro & Reetta Raitoharju Terveydenhuollon atk-päivät 2009 Terveydenhuoltoorganisaatioiden välinen tiedonsiirto toimintaympäristöjen vertailu Suomessa ja Yhdysvalloissa Tutkimuksen taustaa 2 Lääkitystiedon

Lisätiedot

SOTILASILMAILUN JA SOTILASILMAILUSSA KÄYTETTÄVIEN TVJ-ALAN TEKNISTEN JÄRJES- TELMIEN, LAITTEIDEN JA YKSIKÖIDEN HÄIRINTÄ

SOTILASILMAILUN JA SOTILASILMAILUSSA KÄYTETTÄVIEN TVJ-ALAN TEKNISTEN JÄRJES- TELMIEN, LAITTEIDEN JA YKSIKÖIDEN HÄIRINTÄ SOTILASILMAILUN VIRANOMAISYKSIKKÖ SOTILASILMAILUMÄÄRÄYS SIM-To-Lv-026 PL 30, 41161 TIKKAKOSKI, Puh. 0299 800, Faksi 0299 291 929 13.1.2015 SOTILASILMAILUN JA SOTILASILMAILUSSA KÄYTETTÄVIEN TVJ-ALAN TEKNISTEN

Lisätiedot

Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen

Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Maarit Engberg vt. Perhekonsultti 16.03.2015 Tampere Esityksen rakenne: 1) Ensi kieli ja kehittyvä minuus 2) Kuulon merkitys ja huomioiminen arjessa 3) Tukea

Lisätiedot

Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää

Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää Sanna Salanterä ja Heikki Korvenranta 16.09.2009 Kansallisen terveydenhuollon järjestämisestä vuoteen 2015 Alueellinen organisaatio ja järjestäminen Terveyden

Lisätiedot

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää

Lisätiedot

TUTKINTASELOSTUS. ONNETTOMUUSTUTKINTAKESKUS Kasarmikatu 44 PL 1 00131 HELSINKI Puh. 09-18251, telefax 09-1825 781 1

TUTKINTASELOSTUS. ONNETTOMUUSTUTKINTAKESKUS Kasarmikatu 44 PL 1 00131 HELSINKI Puh. 09-18251, telefax 09-1825 781 1 ONNETTOMUUSTUTKINTAKESKUS Kasarmikatu 44 PL 1 00131 HELSINKI Puh. 09-18251, telefax 09-1825 781 1 TUTKINTASELOSTUS TURUN LÄNSIPUOLELLA KAHDELLE VUOROKONEELLE, OH-KRF FINNAIR OY:N VUOROLLA FIN5119 JA OH-KRA

Lisätiedot

8003051 Puheenkäsittelyn menetelmät

8003051 Puheenkäsittelyn menetelmät 8003051 Puheenkäsittelyn menetelmät Luento 7.10.2004 Puhesynteesi Sisältö 1. Sovelluskohteita 2. Puheen ja puhesyntetisaattorin laatu 3. Puhesynteesin toteuttaminen TTS-syntetisaattorin komponentit Kolme

Lisätiedot

Onnettomuustutkinta turvallisuuden kehittäjänä

Onnettomuustutkinta turvallisuuden kehittäjänä ONNETTOMUUSTUTKINTAKESKUS CENTRALEN FÖR UNDERSÖKNING AV OLYCKOR ACCIDENT INVESTIGATION BOARD FINLAND Sörnäisten rantatie 33 C, 00580 Helsinki, Finland www.onnettomuustutkinta.fi Onnettomuustutkinta turvallisuuden

Lisätiedot

Prognos Julkaisusuunnitelmat

Prognos Julkaisusuunnitelmat Prognos Julkaisusuunnitelmat Työsuunnitelmiin liittyvien raporttien ja vuosiseminaarien lisäksi suunnitellut julkaisut Casejoryt 09/2005 & JR4 25.1.2005 päivitetty tilanne Casejoryt 04/2006 päivitetty

Lisätiedot

HELSINGIN LÄHESTYMISALUEELLA 25.01.1997 ILMA-ALUKSILLE KFB-9267 JA FIN-3439 SATTUNUT TILANNE

HELSINGIN LÄHESTYMISALUEELLA 25.01.1997 ILMA-ALUKSILLE KFB-9267 JA FIN-3439 SATTUNUT TILANNE ONNETTOMUUSTUTKINTAKESKUS Kasarmikatu 44 PL 1 00131 HELSINKI Puh. 09-18251, telefax 09-1825 7811 HELSINGIN LÄHESTYMISALUEELLA 25.01.1997 ILMA-ALUKSILLE KFB-9267 JA FIN-3439 SATTUNUT TILANNE Tutkintaselostus

Lisätiedot

Vaaratilanne Helsinki-Vantaan lentoasemalla 28. 1. 1999

Vaaratilanne Helsinki-Vantaan lentoasemalla 28. 1. 1999 Tutkintaselostus C 1/1999 L OH-LYY, DC-9-51 OH-LMH, DC-9-82 (MD-82) Kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen liitteen 13 (Annex 13) kohdan 3.1 mukaan ilmailuonnettomuuden ja sen vaaratilanteen tutkinnan

Lisätiedot

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös

Lisätiedot

Making use of BIM in energy management

Making use of BIM in energy management BuildingEQ-Symposium in Berlin, October 1, 2009 Making use of BIM in energy management Tuomas Laine Olof Granlund Oy www.buildingeq.net Content BIM based tools for energy performance analysis and thermal

Lisätiedot

Onko tekniikasta apua?

Onko tekniikasta apua? Onko tekniikasta apua? Lentoturvallisuusseminaari 2013 Jari Lyytinen Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Katsaus törmäyksenestomenetelmiin Oma porrastus See and Avoid Törmäyskurssilla olevat koneet hankalimpia

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD2387 GERONTOLOGINEN SOSIAALITYÖ: HAASTATTELUAINEISTO 2000 FSD2387 GERONTOLOGICAL SOCIAL WORK: INTERVIEWS 2000 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua

Lisätiedot

KIELELLINEN ERITYISVAIKEUS (SLI) JA SEN KEHITYS ENSIMMÄISINÄ KOULUVUOSINA

KIELELLINEN ERITYISVAIKEUS (SLI) JA SEN KEHITYS ENSIMMÄISINÄ KOULUVUOSINA KIELELLINEN ERITYISVAIKEUS (SLI) JA SEN KEHITYS ENSIMMÄISINÄ KOULUVUOSINA LASTEN KIELELLISEN ERITYISVAIKEUDEN VAIKUTUKSESTA OPPIMISEEN PERUSKOULUN 1. 3. LUOKILLA Pia Isoaho Esitetään Helsingin Yliopiston

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Green Cities and Settlements 18.2.2014 Ville Manninen Writers Project group Sirpa Korhonen, Anna Mari

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2126 PRESIDENTINVAALIT 2006: EHDOKKAIDEN VASTAUKSET HEL- SINGIN SANOMIEN VAALIKONEESEEN

KYSELYLOMAKE: FSD2126 PRESIDENTINVAALIT 2006: EHDOKKAIDEN VASTAUKSET HEL- SINGIN SANOMIEN VAALIKONEESEEN KYSELYLOMAKE: FSD2126 PRESIDENTINVAALIT 2006: EHDOKKAIDEN VASTAUKSET HEL- SINGIN SANOMIEN VAALIKONEESEEN QUESTIONNAIRE: FSD2126 PRESIDENTIAL ELECTIONS 2006: CANDIDATE RESPONSES TO HS CANDIDATE SELECTOR

Lisätiedot

METKU / MERENKULUN TURVALLISUUSKULTTUURIN KEHITTÄMINEN WP1 / Merenkulun turvallisuuden tunnusluvut METKU

METKU / MERENKULUN TURVALLISUUSKULTTUURIN KEHITTÄMINEN WP1 / Merenkulun turvallisuuden tunnusluvut METKU METKU MERENKULUN TURVALLISUUSKULTTUURIN KEHITTÄMINEN WP1 / Merenkulun turvallisuuden tunnusluvut Osaprojektin toteuttaja: TKK/ Sovelletun mekaniikan laitos/ Meritekniikka KIRJALLISUUSTUTKIMUS: A REVIEW

Lisätiedot

E U R O O P P A L A I N E N

E U R O O P P A L A I N E N E U R O O P P A L A I N E N A N S I O L U E T T E L O M A L L I HENKILÖTIEDOT Nimi SERGEI AZAROV Osoite K. KÄRBERI 4-129, TALLINN 13812, ESTONIA Puhelin 0037255999964 Faksi Sähköposti serjoga79a@mail.ru

Lisätiedot

Arviointiperuste 1 2 3 4 5. opinnäytetyön aihe perustellaan niukasti aihe on työelämälähtöinen

Arviointiperuste 1 2 3 4 5. opinnäytetyön aihe perustellaan niukasti aihe on työelämälähtöinen 1 PELASTUSOPISTO Toiminnallisen opinnäytetyön arviointiperusteet Opinnäytetyön arviointi perustuu tähän kriteeristöön. Jokainen opinnäytetyön arvioitava osa on purettu taulukossa sanalliseen muotoon, näitä

Lisätiedot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus 9.12.2015 Outi Jalkanen Outi Jalkanen 27.2.2007 1 Kielellinen erityisvaikeus, Käypä hoito 2010 Kielellinen erityisvaikeus (specific language impairment,

Lisätiedot

Harrasteilmailun riskikartoitus

Harrasteilmailun riskikartoitus Harrasteilmailun riskikartoitus Ilmailujohtaja, ylijohtaja Pekka Henttu 29.10.2014 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Harrasteilmailun kartoitus Toimeksianto 24.10.2014 Riskikartoituksen perusteella:

Lisätiedot

Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla

Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla Essi Vuopala, Oulun yliopisto Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö / Tutkimuksen tavoite Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Tutkimuksen tuottavuuden kehitys Suomen yliopistoissa

Tutkimuksen tuottavuuden kehitys Suomen yliopistoissa Tutkimuksen tuottavuuden kehitys Suomen yliopistoissa Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö, Helsinki Esitelmä tiedepolitiikka -työryhmässä Hankkeen tutkimusjohtaja:

Lisätiedot

ONNETTOMUUSTUTKINTAKESKUS CENTRALEN FÖR UNDERSÖKNING AV OLYCKOR ACCIDENT INVESTIGATION BOARD FINLAND

ONNETTOMUUSTUTKINTAKESKUS CENTRALEN FÖR UNDERSÖKNING AV OLYCKOR ACCIDENT INVESTIGATION BOARD FINLAND ONNETTOMUUSTUTKINTAKESKUS CENTRALEN FÖR UNDERSÖKNING AV OLYCKOR ACCIDENT INVESTIGATION BOARD FINLAND Sörnäisten rantatie 33 C, 00580 Helsinki, Finland www.onnettomuustutkinta.fi Kalle Brusi, Onnettomuustutkintakeskus

Lisätiedot

Matchsaver on jalkapallokentän peitejärjestelmiin erikoistunut yritys ja sijaitsee Englannissa North Yorkshiren maakunnassa.!

Matchsaver on jalkapallokentän peitejärjestelmiin erikoistunut yritys ja sijaitsee Englannissa North Yorkshiren maakunnassa.! Matchsaver on jalkapallokentän peitejärjestelmiin erikoistunut yritys ja sijaitsee Englannissa North Yorkshiren maakunnassa. Matchsaver kentänpeite on työkalu jolla säästetään niin kentän ylläpito- ja

Lisätiedot

Use of spatial data in the new production environment and in a data warehouse

Use of spatial data in the new production environment and in a data warehouse Use of spatial data in the new production environment and in a data warehouse Nordic Forum for Geostatistics 2007 Session 3, GI infrastructure and use of spatial database Statistics Finland, Population

Lisätiedot

Kansallisen ilma-aluksen miehitys

Kansallisen ilma-aluksen miehitys luonno Ilmailumääräys 1 (9) Antopäivä: 11.4.2013 Voimaantulopäivä: 12.4.2013 Voimassa: Toistaiseksi Säädösperusta: Ilmailulain (1194/2009) 60 Muutostiedot: Tällä Liikenteen turvallisuusviraston määräyksellä

Lisätiedot

Onnettomuuksista oppiminen ja turvallisuuden parantaminen

Onnettomuuksista oppiminen ja turvallisuuden parantaminen Onnettomuuksista oppiminen ja turvallisuuden parantaminen Johtava tutkija Kai Valonen Onnettomuustutkintakeskus www.turvallisuustutkinta.fi Tutkitaan Suuronnettomuudet Ilmailu, raideliikenne ja vesiliikenne

Lisätiedot

Perustelumuistio ilmailun etsintä- ja pelastuspalvelumääräyksestä ANS M1-6 ILMAILUMÄÄRÄYS ILMAILUN ETSINTÄ- JA PELASTUSPALVELUN JÄRJESTÄMISESTÄ

Perustelumuistio ilmailun etsintä- ja pelastuspalvelumääräyksestä ANS M1-6 ILMAILUMÄÄRÄYS ILMAILUN ETSINTÄ- JA PELASTUSPALVELUN JÄRJESTÄMISESTÄ Perustelumuistio ilmailun etsintä- ja pelastuspalvelumääräyksestä ILMAILUMÄÄRÄYS ILMAILUN ETSINTÄ- JA PELASTUSPALVELUN JÄRJESTÄMISESTÄ 1. Yleistä 1.1. Määräyksen tarkoitus ja tavoite Ilmailulain (1194/2009)

Lisätiedot

Treffit mönkään? Ääntämisen opetuksesta ja sen tärkeydestä. FT Elina Tergujeff, Jyväskylän yliopisto elina.tergujeff@jyu.fi

Treffit mönkään? Ääntämisen opetuksesta ja sen tärkeydestä. FT Elina Tergujeff, Jyväskylän yliopisto elina.tergujeff@jyu.fi Treffit mönkään? Ääntämisen opetuksesta ja sen tärkeydestä FT Elina Tergujeff, Jyväskylän yliopisto elina.tergujeff@jyu.fi Kuka Elina Tergujeff? englannin ja ruotsin opettaja filosofian tohtori, soveltava

Lisätiedot