Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 186. Paikka Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoushuone, Kirkkojärventie 6 B, Espoon keskus

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 186 Kokoustiedot Aika keskiviikko klo 17:50-21:05 Paikka Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoushuone, Kirkkojärventie 6 B, Espoon keskus Saapuvilla olleet jäsenet Markku Markkula, puheenjohtaja Stefan Ahlman, poistui esteellisenä 109 Stora Bödön käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi klo 19:20 19:30. Suvi Karhu Pirjo Kemppi-Virtanen Harriet Klar-Kristola Jukka Lahti Kai Lintunen Kirsi Louhelainen Rainer Lahti Risto Nevanlinna Kimmo Oila Ulla Palomäki Paula Pöntynen Seppo Salo Muut saapuvilla olleet Olli Isotalo teknisen toimen johtaja, poistui klo 20: käsittelyn aikana Torsti Hokkanen kaupunkisuunnittelujohtaja Markku Antinoja liikennesuunnittelupäällikkö Marianne Kaunio yleiskaavapäällikkö Ossi Keränen asemakaavapäällikkö Mauri Hämäläinen lakimies Anne Savolainen asuntopäällikkö, paikalla , poistui klo 18: käsittelyn jälkeen Paula Kangasperko arkkitehti, paikalla , poistui klo 19: käsittelyn aikana Anne Pitkänen yleiskaavateknikko, paikalla , poistui klo 19: käsittelyn aikana Christian Ollus aluearkkitehti, paikalla , poistui klo 19: käsittelyn jälkeen Matias Kallio kaavoitusinsinööri, paikalla , poistui klo 19: käsittelyn jälkeen Mika Rantala projektinjohtaja, paikalla 111, poistui 111 käsittelyn aikana Saara Hyrkkö kaupunginhallituksen edustaja

2 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 2 / 186 Yusef Abu Madi Marita Forsberg nuorisovaltuuston edustaja palvelupäällikkö, sihteeri

3 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 3 / 186 Allekirjoitukset Markku Markkula puheenjohtaja Marita Forsberg sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Paula Pöntynen Pöytäkirjan nähtävänäolo julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä teknisen ja ympäristötoimen asiakaspalvelussa osoitteessa Virastopiha 2 C, 1. krs, Espoon keskus.

4 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 4 / 186 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 104 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Pöytäkirjan tarkastajan valitseminen Kaupunkisuunnittelun työohjelman 2016 seuranta, 8 pöydälle Kielteinen päätös asemakaavan muutoshakemukseen, 12 koskien kiinteistöjen 5:707 ja 5:708 käyttötarkoituksen muuttamista asuinkäyttöön, 60. kaupunginosa Laaksolahti, pöydälle Katsaus MAL-asioihin Saariston sekä Bergön ja Stora Bodön 19 osayleiskaavoituksen tilannekatsaus 110 Kaupunkisuunnittelulautakunnan talousarvioesityksen ja 20 taloussuunnitelman valmistelun lähtökohdat vuosille Leppävaaran keskus pohjoinen I / Ydinkeskus, 25 asemakaavan muutos, kaavan lähtökohdat ja tavoitteet, alue , 51. kaupunginosa, Leppävaara Muuttolinnunmäki I, asemakaavaehdotuksen ja 34 asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 32 ), alue , 51. kaupunginosa Lintuvaara ja 57. kaupunginosa Karakallio 113 Holken, asemakaavaehdotuksen hyväksyminen uudelleen 42 nähtäville (MRA 32 ), alue , 70. Kaupunginosa, Espoonkartano Mynttilä, asemakaavaehdotuksen hyväksyminen nähtäville 59 (MRA 27 ), alue , 70. kaupunginosa, Espoonkartano 115 Espoonkartanonmäki, asemakaavaehdotuksen 77 hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue , 70. kaupunginosa, Espoonkartano Finnsinmäki I, asemakaavaehdotuksen ja asemakaavan 93 muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue , 70. kaupunginosa, Espoonkartano 117 Kilonväylä, asemakaavan muutosehdotuksen 114 hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue , 26. kaupunginosa Mankkaa Vermo, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen 120 nähtäville (MRA 27 ), alue , 51. kaupunginosa Leppävaara Laurinlahti, asemakaavamuutosehdotuksen hyväksyminen 130 nähtäville (MRA 27 ), alue , 34. kaupunginosa Espoonlahti Perkkaa II B, muutos (Hatsinanpuisto) asemakaavan 142 muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue , 51. kaupunginosa, Leppävaara Rakennuskiellon ja toimenpiderajoituksen määrääminen 162 osalle Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavan aluetta 122 Espoon kaupungin vammaisasiamiehen selvitys vuodelta

5 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 5 / Päätöksiä ja kirjelmiä Kaupunkisuunnittelulautakunnan opinto- ja 179 tutustumismatka Seinäjoelle

6 Espoon kaupunki Pöytäkirja 104 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 6 / Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Selostus Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Kaupunkisuunnittelulautakunta oli kutsuttu koolle kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtajan allekirjoittamalla päivätyllä kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenille, kaupunginhallituksen edustajalle sekä nuorisovaltuuston edustajalle toimitetulla kokouskutsulla.

7 Espoon kaupunki Pöytäkirja 105 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 7 / Pöytäkirjan tarkastajan valitseminen Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin Paula Pöntynen.

8 Espoon kaupunki Pöytäkirja 106 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 8 / / Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelun työohjelman 2016 seuranta, pöydälle Valmistelijat / lisätiedot: Jenni Puustinen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 merkitsee tiedoksi kaupunkisuunnittelun työohjelman 2016 seurannan, 2 hyväksyy esitetyt uudet asemakaavakohteet mukaan kaupunkisuunnittelun työohjelmaan. Käsittely Käsittelyn alussa esittelijä korjasi päätösehdotustaan siten, että: Asian Työohjelma liitteen tekstit muutetaan kuulumaan muotoon: Hagalundinkallio (Kehä I:n tunnelointi) : Mahdollistetaan kehätien tunnelointi ja luodaan mahdollisuuksia asuntojen ja toimitilojen lisärakentamiselle. Lähtökohdat Kehä I:n tunneloinnille Tapiolan ja Otaniemen välissä päätettiin Ekyj:ssä Kehä I:n aluevaraussuunnitelma (liikenne, maankäyttö ja ympäristö) on tekeillä ja valmistunee syksyllä Suunnitelman pohjalta on tarkoitus laatia Hagalundinkallion asemakaavan muutos. OAS on tavoitteena tehdä syksyllä 2016 ja kaavaehdotus keväällä/syksyllä Asemakaavamuutoksen tavoitteiden ja OAS:n valmistelu koordinoidaan yhdessä Maarinsolmun kaavamuutoksen kanssa. Miilukorpi II : Aluetta tarkastellaan osana laajaa Karhusuon aluekokonaisuutta. Tavoitteena on nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen tukeutuva asuinalue. Asemakaava mahdollistaa tiiviin pientaloalueen rakentumisen vaiheittain. Alueelle suunnitellaan myös lähipalveluita ja virkistysalueverkostoa. Karhusuon päiväkotihanke sijoittumassa tälle kaava-alueelle. Alueen liito-oravaselvitystä on päivitetty keväällä Alueella tehtyjä luontoselvityksiä päivitetään. Söderskoginaukea : Espoonväylän ja sitä ympäröivän maiseman ja pientalovaltaisen asuinalueen kaavoitus.

9 Espoon kaupunki Pöytäkirja 106 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 9 / 186 Linjausvaihtoehtoja uuden pääkadun toteuttamiseksi on selvitetty edelleen. Maankäytön suunnittelussa alueella tavoitellaan Espoonväylän ja Finnoontien ympäristöjen kehittämistä kaupunkirakenteeltaan tiiviimmäksi huomioiden erityisesti Keskuspuiston luonto- ja virkistysarvot. Lisäksi pöydällä olon aikana on seuraaviin kaavoihin tehty päätöksentekovaiheeseen liittyvät päivämäärätarkistukset tai muutokset, jotka muutetaan ao. kaavojen kohdalla. Pöydälläpidon aikana tapahtuneet muutokset sekä valtuuston esityslistalla olevat kaavat: - Leppäsillanmäki : ksl hyväksyi kaavan Toppelund II : ksl hyväksyi kaavan Kivenlahti I A : kh hyväksyi kaavan Tonttumuori : kv hyväksyi kaavan Maarinniitty I : kaava lainvoimainen Tynnyripuisto : kaava lainvoimainen Tillinmäki : kaava lainvoimainen Westend : kaava lainvoimainen Lisätään jo ohjelmaan sisältyviä painopisteitä ja kehittämishankkeita koskeva täsmennetty kohde: Laaditaan pikaisesti Keilaniemen visio/viitesuunnitelma, joka osoittaa mahdollisuudet Otaniemi-Keilaniemi yhteentoimivan kokonaisuuden kehittämiseksi lautakunnan tekemän teesipäätöksen mukaisesti. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko esittelijän korjattu päätösehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut, totesi puheenjohtaja Markkula sen tulleen hyväksytyksi. Korjaukset sisällytetään asiakirjoihin. Muutokset on huomioitu pöytäkirjassa ja sen liitteissä. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 merkitsee tiedoksi kaupunkisuunnittelun työohjelman 2016 seurannan, 2 hyväksyy esitetyt uudet asemakaavakohteet mukaan kaupunkisuunnittelun työohjelmaan. Liite Selostus 1 Työohjelman seuranta 2016 Kaupunkisuunnittelun työohjelma vuodelle 2016 hyväksyttiin kaupunkisuunnittelulautakunnassa Kaavoituksen työohjelman

10 Espoon kaupunki Pöytäkirja 106 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 10 / 186 seuranta on varsinaisen työohjelman puolivuotisseuranta, jossa käydään läpi merkittävien asemakaavoituksen, yleiskaavoituksen, liikennesuunnittelun ja kehittämistöiden tilanne tarkasteluhetkellä ( ). Kaudelle Espoo on sitoutunut Helsingin seudun kuntien välisen maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimuksen tavoitteeseen kaavoittaa vuosittain keskimäärin k-m² asuntokerrosalaa. Kaavoitus pyritään sijoittamaan hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle. Valtuuston asunto-ohjelman yhteydessä asettama kehotus on kaavoittaa vuositasolla vähintään k-m² uutta asuntorakennusoikeutta, jotta MAL-sopimuksen tavoitteisiin pystytään vastaamaan. Nämä päätökset vaikuttavat osaltaan työohjelman sisällön muotoutumiseen. Lisäksi valtuuston hyväksymän talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman (TATU2) mukaisesti kaupunkisuunnittelun työohjelman kohteita on priorisoitava niin, että kaavoitettavista kohteista ja alueista saatavat tulot kattavat vähintään alueen katujen ja kunnallistekniikan kustannukset. TATU2 - ohjelman tavoitteisiin ja linjauksiin kuuluu myös kaupunkirakenteen tiivistäminen ja maankäytön suunnittelun ja toteutuksen prosessin nopeuttaminen. Seurantatilanne Yleiskaavoituksen vuosi on kiireinen. Kuluvan vuoden aikana Finnoon ja Keran osayleiskaavat etenevät hyväksymiskäsittelyyn. Kaitaa-Iivisniemen osayleiskaavan kaavaehdotus tuodaan kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyyn syyskaudella ja Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavan luonnosta valmistellaan. Liikennesuunnittelun osalta kaupungin pyöräilyn edistämisen ohjaustyhmä jatkaa toimintaa ja kaupunkisuunnittelukeskus ja kaupunkitekniikan keskus ovat palkanneet yhdessä Vantaan kanssa vuodeksi 2016 pyöräilykoordinaattorin. K2YKR-työ katumaisesta ja maankäyttöä tehostavasta linjauksesta Turuntien ja Vihdintien välille on määrä valmistua kesällä Espoon pohjois- ja keskiosien liikenneverkkosuunnitelma on käynnistymässä. Espoon Keilaniemestä Helsingin Itäkeskukseen kulkevaan Raide-Jokeriin on varmistunut valtion osittainen rahoitus. Hanke vaikuttaa maankäytön suunnitteluun koko linjauksen varrella. Asemakaavoituksen seurantatietona on esitetty priorisoitujen kohteiden kaavoitustilanne sekä hyväksymiskäsittelyssä olevien kaavojen tilannetieto. Kevätkauden aikana mm. Veräjänpellon, Suvela I (Suvelan Onni) ja Espoonlahden keskus II:n (Mårtensbro) kaavaehdotukset on hyväksytty nähtäville. Hyväksymiskäsittelyyn ovat edenneet mm. Palokärjen ja Suurpelto III:n asemakaavaehdotukset. Valtuusto on hyväksynyt Länsimetron vaikutusalueella useita tärkeitä asemakaavoja, kuten Finnoo-Djupsundsbäckenin, Tiistilän ja Matinkylän keskustan palvelutarjontaa täydentävän Tynnyripuiston asemakaavat.

11 Espoon kaupunki Pöytäkirja 106 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 11 / 186 Päätöshistoria Kaupunkisuunnittelulautakunta MAL-sopimuksen mukaisesta kunnassa vuosittain hyväksyttävästä kerrosalasta on koossa k-m² eli hieman yli puolet tavoitteesta. Arvion mukaan syyskaudella muun muassa Espoonlahden keskus (Mårtensbro), Niittykallio ja Perkkaa II B etenevät hyväksymiskäsittelyyn. Työohjelmaan esitetään myös uusia asemakaavakohteita, kuten Niittykummun metroaseman läheisyydessä toimitilarakennusten muuttamiseen asumiselle tähtäävän Vuoritontun ja Kivenlahden keskustan kehittymistä palvelevan pysäköintitalon rakentamisen mahdollistava Kivenlahti 1 A:n asemakaavat. Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 merkitsee tiedoksi kaupunkisuunnittelun työohjelman 2016 seurannan, 2 hyväksyy esitetyt uudet asemakaavakohteet mukaan kaupunkisuunnittelun työohjelmaan. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markku Markkula ehdotti jäsen Harriet Klar-Kristolan kannattamana, että asia jätetään pöydälle seuraavaan kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan pöydällepanoehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle seuraavaan pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Tiedoksi - Rakennusvalvontakeskus - Ympäristökeskus - Kaupunginhallitus - Kaupunkitekniikan keskus

12 Espoon kaupunki Pöytäkirja 107 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 12 / / Kaupunkisuunnittelulautakunta Kielteinen päätös asemakaavan muutoshakemukseen, koskien kiinteistöjen 5:707 ja 5:708 käyttötarkoituksen muuttamista asuinkäyttöön, 60. kaupunginosa Laaksolahti, pöydälle Valmistelijat / lisätiedot: Tiina Aalto, puh Tarja Pennanen, puh etunimi.o.sukunimi@espoo.fi etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 ilmoittaa hakijalle, ettei hakemus anna aihetta asemakaavan muuttamiseen, koska liikenteen melusta, liittymäjärjestelyistä ja vaikeasta maastosta johtuen rinne ei sovellu asuntorakentamiseen, 2 kaupunkisuunnittelulautakunnan ( 7) tekemän päätöksen mukaisesti hakijalta peritään 500 euroa kielteisestä päätöksestä. Maksu velotetaan erillisellä laskulla lautakunnan päätöksen tultua lainvoimaiseksi. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti jäsen Paula Pöntysen kannattamana, että asia palautetaan valmisteltavaksi myönteisesti. Hakijan tulee tuottaa toteuttamiskelpoinen suunnitelma, jossa on huomioitu mm. melu, oleskelupihojen sijainti, liittymän paikka, kaltevuudet ja maisemalliset näkökohdat siten, että luodaan maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämä elinympäristö. Samalla lautakunta kiirehtii kaupunkisuunnittelukeskuksen toimenpiteitä, jotta jo erittäin pitkään vireillä ollut asia saadaan myönteisesti ratkaistua kaupunginhallituksen tekemän päätöksen mukaisesti ottaen huomioon hakijan keväällä 2014 tekemä kaavoituksen jatkamispyyntö. Julistettuaan keskustelun palautuksesta päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan palautusehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti.

13 Espoon kaupunki Pöytäkirja 107 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 13 / 186 Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 päätti palauttaa asia valmisteltavaksi myönteisesti. Hakijan tulee tuottaa toteuttamiskelpoinen suunnitelma, jossa on huomioitu mm. melu, oleskelupihojen sijainti, liittymän paikka, kaltevuudet ja maisemalliset näkökohdat siten, että luodaan maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämä elinympäristö, 2 samalla lautakunta kiirehtii kaupunkisuunnittelukeskuksen toimenpiteitä, jotta jo erittäin pitkään vireillä ollut asia saadaan myönteisesti ratkaistua kaupunginhallituksen tekemän päätöksen mukaisesti ottaen huomioon hakijan keväällä 2014 tekemä kaavoituksen jatkamispyyntö. Oheismateriaali Selostus - Ote ajantasa-asemakaavasta - Melukartta - Kantakartta - Kuva rakennuspaikasta - Tonttiliittymän sijainti - Hakemuksen liite, asemapiirustus - Hakemuksen liite, havainnekuva - Hakemuksen liite, leikkaukset - Hakemuksen liite, mallinnos - Hakemuksen liite, projektio Hakijan tavoitteena on Pitkäjärventien reunassa olevan Huvilapuiston osan sekä osoitteessa Huvilarinne 2 ja 4 (tontit 60063/20 ja 60063/21) luoteispuolella olevan korttelinosan muuttaminen erillispientalojen korttelialueeksi. Asemakaavan muutokseen ei suostuta, sillä liikenteen melusta, liittymäjärjestelyistä ja vaikeasta maastosta johtuen paikka ei ole asuinrakentamiseen sopiva. Lisäksi esitetty rakentaminen vaarantaa liikenneturvallisuuden.

14 Espoon kaupunki Pöytäkirja 107 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 14 / 186 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Aloite Asemakaavan muutosta on haettu ensimmäisen kerran , jonka jälkeen asiaa on käsitelty kaupunkisuunnittelulautakunnassa sekä kaupunginhallituksessa (katso kohta Aikaisempi käsittely). Päätäntävalta asiassa on tällöin ollut valtuustolla. Asiaa ei ole kuitenkaan viety valtuustoon asti vaan asian käsittely on jäänyt kesken. Viimeisestä käsittelystä (kaupunkisuunnittelulautakunta) on noin 13 vuotta, jonka aikana päätäntävaltaa on muutettu ja asemakaavan muutoshakemuksen sisältö on muuttunut. Kaavamuutoksen hakijaa on pyydetty uudistamaan hakemuksensa. Kaavoituksen jatkamispyyntö on saapunut Pyynnössä esitetään asemakaavan muuttamista kiinteistöjen 5:707 ja 5:708 osalta kaupunginhallituksen palautusehdotuksen mukaisesti, jolloin alue muutettaisiin erillispientalojen korttelialueeksi, jolle voisi rakentaa kaksi kaksikerroksista asuntoa tehokkuudella e = Tonttiliittymä on esitetty Pitkäjärventieltä olemassa olevan, tontille 60063/3 menevän, liittymän kautta. Liittymä kulkee noin metrin matkalla tontin 60063/3 kautta rajapyykin numero 4 kohdalla. Naapuri on antanut tähän suostumuksen. Hakija perustelee hakemustaan seuraavasti: kehotettu hakemaan kaavamuutosta vuonna 1992 arkkitehtien, rakentajien ja urakoitsijoiden mielestä alue sopii rakentamiseen ja asumiseen, nykytekniikalla helppo ja turvallinen rakentaa meluesteiden rakentaminen sekä erikoisikkunat ja -seinät kaupunginhallitus palautti asian käsittelyyn kaupunkisuunnittelulautakunnan kielteisestä näkemyksestä huolimatta halu palata juurille ja rakentaa loppuelämän asunto, jossa on huomioitu mm. esteetön liikkuminen ja hoitajan tarvitsemat tilat naapurin kanssa yhteinen liittymä

15 Espoon kaupunki Pöytäkirja 107 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 15 / 186 Alueen kuvaus Muutosalue sijaitsee Pitkäjärventien varrella, jyrkästi nousevassa kallioisessa rinteessä (kaltevuus 1:2). Alue on rakentamaton ja osittain puustoinen. Pitkäjärventien liikennemäärä on noin ajoneuvoa vuorokaudessa. Liikenne-ennusteen mukaan Pitkäjärventien liikennemäärä on noin ajoneuvoa vuorokaudessa vuonna Pitkäjärventien liikenteen aiheuttama melu leviää koko kiinteistöille. Päivällä alueella ylittyy 55 db melutaso ja yli puolella alueesta ylittyy 60 db melutaso. Yöllä alueella ylittyy 50 db melutaso ja noin puolella alueesta ylittyy 55 db melutaso. Ulko-oleskelualueiden ohjearvojen mukaan päivällä tulee alittua 55 db melutaso ja yöllä 50 db melutaso (vanha alue). Alueen pohjoisnurkka, josta tonttiliittymää on esitetty, sijaitsee likimain kohdassa, josta Pitkäjärventien rinnalla kulkeva ja muusta ajoneuvoliikenteestä erotettu tonttikatu alkaa. Samassa risteyksessä on tonttiliittymä tontille 60063/3. Pitkäjärventien reunassa, pientaloalueen puolella kulkee kevyenliikenteen väylä. Kaavamuutoksen hakijaa on pyydetty toimittamaan luontoselvitys mm. liito-oravien varalta, mutta sitä ei ole toimitettu. Voimassa oleva yleiskaava- ja asemakaavatilanne Alue on Espoon eteläosien yleiskaavassa merkitty virkistysalueeksi (V). Alueelle voidaan yksityiskohtaisemman suunnitelman pohjalta toteuttaa virkistystä palvelevia alueita, rakennuksia ja rakenteita. Alueella sallitaan ympärivuotis- tai lomakäyttöön tarkoitettuja asuntoja vain niillä rakennuspaikoilla, jotka yleiskaavan hyväksymisajankohtana jo ovat mainitussa käytössä. Asuntojen lukumäärää ei saa lisätä eikä loma-asuntoja muuttaa pysyvään asumiseen. Muutoshakemuksen kohteena olevalla alueella (kiinteistöt 5:707 ja 5:708) on voimassa kaksi eri asemakaavaa. Kortteliin kuuluvalla osalla on voimassa kaupunginhallituksen hyväksymä Laaksolahti - Jupperi / asuntojen lukumäärän rajoitus asemakaavanmuutos, jossa ko. tiloille ei ole esitetty rakennusoikeutta eikä rakennusalaa. Kyseisellä kaavamuutoksella ko. tiloihin kuuluvat korttelinosat on muutettu puistoalueesta erillispientalojen korttelialueeksi tarkoituksena liittää alueet pihamaaksi tontteihin 60063/20 ja 60063/21. Tuolloin em. tontit ja tilat olivat hakijan omistuksessa. Vaikeasta maastosta johtuen rakennusalan rajaa ei ole siirretty eikä tonttien rakennusoikeutta nostettu, vaan kaavamuutoksen ko. tonteille merkittiin tonttitehokkuusluvun sijasta rakennusoikeus kerrosneliömetreinä. Loppuosalla tiloista on voimassa sisäasianministeriössä vahvistettu Laaksolahti I asemakaava, jossa ne ovat osa Huvilapuisto- nimistä puistoaluetta.

16 Espoon kaupunki Pöytäkirja 107 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 16 / 186 Aikaisempi käsittely Hakija on hakenut samalle alueelle kaavamuutosta ensimmäisen kerran Tällöin haettiin kahta kaksikerroksista asuinrakennusta, joissa on yhteensä neljä asuntoa. Tonttitehokkuudeksi esitettiin e = 0.25, joka tarkoittaa rakennusoikeutena noin 618 k-m 2. Kaupunkisuunnittelulautakunta käsitteli kaavamuutosta kokouksissaan ja Asia jätettiin pöydälle seuraavaan kokoukseen pidetyssä kokouksessa kaupunkisuunnittelulautakunta ehdottaa kaupunginhallitukselle, että kaupunginvaltuusto ilmoittaa hakijalle, ettei hakemus anna aihetta asemakaavan muuttamiseen. Kaupunginhallituksen kokouksessa asia palautettiin käsiteltäväksi siten, että kaavamuutoshakemukseen suostutaan, mutta asuntojen lukumäärä rajoitetaan kahteen ja tonttitehokkuudeksi tulee e = Kaupunkisuunnittelulautakunta käsitteli asiaa pidetyssä kokouksessa ja pysyy edelleen kannassaan ehdottaen kaupunginhallitukselle kaavamuutoksen hylkäämistä. Asia ei ole edennyt tämän jälkeen. Ratkaisuvalta ja kielteisen päätöksen perustelut Haetusta asemakaavan muutoksesta päättäminen kuuluu kaupunkisuunnittelulautakunnan toimintavaltaan. Maankäyttö- ja rakennuslain 5 :n mukaan alueiden käytön suunnittelun tavoitteena on mm. viihtyisän, turvallisen ja terveellisen elin- ja toimintaympäristön luominen. Kyseinen paikka ei täytä asuinrakentamisen edellytyksiä. Muutosalue on maastoltaan jyrkkää (1:2) ja sijaitsee kokonaan Pitkäjärventien melualueella. Päivällä alueella ylittyy 55 db melutaso ja yli puolella alueesta ylittyy 60 db melutaso. Yöllä alueella ylittyy 50 db melutaso ja noin puolella alueesta ylittyy 55 db melutaso. Ulko-oleskelualueiden ohjearvojen mukaan päivällä tulee alittua 55 db melutaso ja yöllä 50 db melutaso (vanha alue). Jyrkästä rinteestä johtuen alue saadaan suojattua melulta ainoastaan kadun varteen sijoitetulla yhtenäisellä rakennusmassalla, joka puolestaan ei sovi alueen muuhun maankäyttöön. Maaston jyrkkyys vaikuttaa rakennusten sijoittelun ja louhimisen lisäksi oleskelupihoihin, joita ei käytännössä ole mahdollista toteuttaa riittävästi melulta suojattuina. Pitkäjärventie on pääkatu, jolle ei sallita uusia tonttiliittymiä liikenneturvallisuuden ja liikenteen sujuvuuden takia. Kulku rakennuspaikalle on esitetty muutosalueen pohjoiskulmasta olemassa olevan, naapuriin menevän, tonttiliittymän kautta. Tonttiliittymän kaltevuudeksi tulee noin 12,5 %. Tämä kaltevuus on niin jyrkkä, että se vaarantaa liikenneturvallisuuden Pitkäjärventiellä. Kaltevuus voi aiheuttaa talvella auton liukumisen suoraan Pitkäjärventien kevyen liikenteen väylälle ja jopa ajoradalle asti. Lisäksi esitetty liittymä tekisi noin 180 asteen kulman Lähderannan suuntaan lähdettäessä tai tultaessa.

17 Espoon kaupunki Pöytäkirja 107 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 17 / 186 Päätöshistoria Liikenteen melusta, liittymäjärjestelyistä ja vaikeasta maastosta johtuen rinne ei sovellu asuntorakentamiseen. Perittävät maksut Kaupunkisuunnittelulautakunnan ( 7) tekemän päätöksen mukaisesti hakijalta peritään 500 euroa kielteisestä päätöksestä. Maksu velotetaan erillisellä laskulla lautakunnan päätöksen tultua lainvoimaiseksi. Kaupunkisuunnittelulautakunta Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 ilmoittaa hakijalle, ettei hakemus anna aihetta asemakaavan muuttamiseen, koska liikenteen melusta, liittymäjärjestelyistä ja vaikeasta maastosta johtuen rinne ei sovellu asuntorakentamiseen, 2 kaupunkisuunnittelulautakunnan ( 7) tekemän päätöksen mukaisesti hakijalta peritään 500 euroa kielteisestä päätöksestä. Maksu velotetaan erillisellä laskulla lautakunnan päätöksen tultua lainvoimaiseksi. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markku Markkula ehdotti jäsen Ulla Palomäen kannattamana, että asia jätetään pöydälle seuraavaan kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan pöydällepanoehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle lautakunnan seuraavaan kokoukseen. Tiedoksi - Ote ilman liitteitä: Hakija - Laskutus: ksk.laskutus@espoo.fi

18 Espoon kaupunki Pöytäkirja 108 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 18 / / Katsaus MAL-asioihin Valmistelijat / lisätiedot: Olli Isotalo, puh Anne Savolainen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: merkitsee tiedoksi asiasta annetun katsauksen. Käsittely Päätös Käsittelyn alussa kuultiin asuntopäällikkö Anne Savolainen pitämä esitelmä Valtion ja Helsingin seudun kuntien välisen maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimuksesta Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

19 Espoon kaupunki Pöytäkirja 109 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 19 / / Saariston sekä Bergön ja Stora Bodön osayleiskaavoituksen tilannekatsaus Valmistelijat / lisätiedot: Paula Kangasperko, puh Anne Pitkänen, puh Christian Ollus, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: merkitsee tiedoksi asiasta annetun katsauksen. Käsittely Jäsen Stefan Ahlman poistui esteellisenä Stora Bödön käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi klo 19:20 19:35. Käsittelyn alussa kuultiin Paula Kangasperkon, Anne Pitkäsen, Christian Olluksen ja Matias Kallion pitämät tilannekatsaukset Saariston sekä Bergön ja Stora Bodän osayleiskaavasta. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

20 Espoon kaupunki Pöytäkirja 110 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 20 / / Kaupunkisuunnittelulautakunnan talousarvioesityksen ja taloussuunnitelman valmistelun lähtökohdat vuosille Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Nyyssönen, puh Päivi Ahlroos, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: käy keskustelun lautakunnan talousarvioesityksen ja taloussuunnitelman valmistelun lähtökohdista vuosille ja merkitsee tiedoksi toimintaympäristöä koskevan aineiston. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Oheismateriaali Selostus - Kaupunkisuunnittelukeskuksen tarina Toimintaympäristön tila -aineiston avulla luodaan yhteinen tietopohja toimintaympäristöstä talousarvioesityksen ja taloussuunnitelman valmistelua varten. Espoon oma toimintaympäristöanalyysi-aineisto on valmistunut huhtikuussa. Seudullista toimintaympäristöaineistoa päivitetään Helsingin seudun kuntien yhteistyönä. Lautakunta käy keskustelun toimintaympäristön muutosten vaikutuksista kaupunkisuunnittelukeskuksen toimintaan vuosina Taloussuunnitelman valmistelun aikataulua Vuoden 2017 talouskehyksen valmistelu perustuu vuoden 2015 tilinpäätöstietoihin sekä vuoden 2016 talousarvioon ja sen toteutumisesta valmistelun aikana kertyvään seurantatietoon. Kehysvalmistelua ohjaa valtuuston linjaamat talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman hyötytavoitteet ja kohdealueet.

21 Espoon kaupunki Pöytäkirja 110 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 21 / 186 Investointikehyksen valmistelun lähtökohtana on valtuuston hyväksymä vuoden 2016 talousarvio ja taloussuunnitelma sekä valtuuston TATU -ohjelman yhteydessä hyväksymä investointien enimmäismäärä seuraavalle 10 vuodelle. Valtuuston neuvottelutoimikunta käy kehysneuvottelut kehysehdotuksen pohjalta Kehysohje käsitellään kaupunginhallituksessa ja valtuustossa ICT-investointeja koskevat projektiesitykset tehdään Espoo Tietotekniikkaan jo mennessä. Lautakuntien investointiesitykset sekä vastaukset investointeja koskeviin raha-asia-aloitteisiin on jätettävä kaupunginhallitukselle mennessä. Aineettomia investointeja sekä koneita ja kalustoa koskevat määrärahaesitykset käsitellään lautakunnassa , mikäli kaupunkisuunnittelukeskus esittää määrärahavarauksia talousarvion investointiosaan. Kaupunginhallitus käsittelee kehystä ja veroprosentteja Valtuusto päättää strategiasta, kehyksestä ja veroprosenteista Kaupunkisuunnittelulautakunta käsittelee talousarvioesitystä käyttötalouden osalta Talousarvioesitys ja -suunnitelma vuosille , vastaukset valtuutettujen tekemiin raha-asia-aloitteisiin, virkoja ja toimia koskevat esitykset sekä henkilöstösuunnitelma on jätettävä kaupunginhallitukselle mennessä. Kaupunginhallitus käsittelee talousarvioesitystä ja Valtuustossa asiasta päätetään Toimintaympäristön analyysi Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa tutkimuksen mukaan espoolaisten tyytyväisyys kaupungin palveluihin on kasvanut vuodesta Yhdyskuntarakenteen ja kaupunkikuvan sekä ympäristöpalveluiden palveluryhmäkohtaiset tulokset paranivat vuodesta Samoin paranivat käsitykset turvallisuudesta lukuun ottamatta koettua yleistä järjestystä ja asuinalueiden turvallisuutta, joista käsitykset pysyivät ennallaan. Espoon oma Toimintaympäristön tila aineisto löytyy Espoon kaupungin Tilastot ja tutkimukset verkkosivujen kautta. FI/Espoon_kaupunki/Tietoa_Espoosta/Tilastot_ja_tutkimukset Eetvartti-julkaisussa on neljännesvuosittain ilmestyviä tietoja väestönmuutoksista, työllisyydestä ja työttömyydestä, rakennustuotannosta sekä asuntojen hinnoista. Eetvartti 1 / 2016 Espoon toimintaympäristökatsaus on ilmestynyt ja Eetvartti 2 / 2016 on ilmestynyt

22 Espoon kaupunki Pöytäkirja 110 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 22 / 186 Seudullista toimintaympäristötietoa löytyy HelsinginSeutu.fi -sivustolta. Espoo-tarinan toimeenpano ja tulostavoitteiden laadinta Espoo-tarinaa toteutetaan poikkihallinnollisilla kehitysohjelmilla, talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelmalla sekä toimialojen ja tulosyksiköiden laatimilla tarinoilla ja tuloskorteilla. Toimialojen tuloskorttien laadinta noudattaa talousarvion valmistelun aikataulua. Tulosyksiköiden tuloskortit laaditaan vuoden loppuun mennessä. Teknisen ja ympäristötoimen tavoitteet ja strategian painopistealueet Espoota kehitetään viiden kaupunkikeskuksen ja paikalliskeskusten verkostokaupunkina. Teknisen ja ympäristötoimen keskeisimpiä tehtäviä vuonna 2016 ovat Länsimetron ja sen toisen vaiheen rakentaminen, kaupunkikeskusten ja metrovyöhykkeen kehittäminen, asuntotuotannon ja infra -hankkeiden edellytysten parantaminen, rakentamisen investoinnit, tilakustannusten alentaminen ja toiminnan tuottavuuden parantaminen. Kaupunkisuunnittelukeskuksen tuottamat palvelut ja toiminnan kehittäminen Kaupunkisuunnittelulautakunnan alaisen kaupunkisuunnittelukeskuksen tehtävänä on huolehtia alueiden käytön suunnittelusta ja luoda kaavoituksen kautta edellytykset viihtyisälle, toimivalle ja turvalliselle asuin- ja elinympäristölle. Tavoitteena on tuottaa kaupungin kehityksen turvaavia yleiskaavoja ja asemakaavoja sekä niihin liittyviä kehittämis- ja liikennesuunnitelmia, jotka ovat laadullisesti korkeatasoisia, taloudellisesti edullisia ja vastaavat espoolaiselle kaavoitukselle asetettuja vaatimuksia ja ovat valmiita toteutettaviksi. Lisäksi kaupunkisuunnittelukeskus vastaa seudullisesta maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelutyöstä (MAL -sopimus) kaavoitukseen ja Espoon maankäyttöön liittyvien strategisten tavoitteiden toteutumisesta. Kaupunkisuunnittelukeskuksen keskeiset tulostavoitteet vuonna 2016 Espoon kaavoitusohjelma sekä kaupunkisuunnittelukeskuksen työohjelma 2016 ovat keskeinen osa lautakunnan toimintasuunnitelmaa. Kaupunkisuunnittelun työohjelman 2016 seurantaraportti on käsitelty lautakunnassa

23 Espoon kaupunki Pöytäkirja 110 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 23 / 186 Valtuustokaudella kaupunkisuunnittelukeskuksen keskeisenä tavoitteena on toteuttaa kaupunginhallituksen hyväksymää kaavoitusohjelmaa ja kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymää konkreettista, kohdetasoista työsuunnitelmaa. Vuoden aikana seurataan erityisesti priorisoituja kaavakohteita ja raportoidaan mahdollisista poikkeamista. Lautakuntasopimus täydentää valtuustosopimusta yksityiskohtaisemmilla tavoitteilla ja täsmentää lautakunnan tahtotilaa ja painotuksia kaavoituksen osalta. Valtuusto- ja lautakuntasopimuksessa määriteltyjen kaupunkisuunnittelua koskevien tavoitteiden toteumaa ja toimenpiteitä arvioidaan ja raportoidaan lautakunnalle vähintään kerran vuodessa. Kaupunkisuunnittelukeskuksen tulostavoitteita (ltk ) Toimintakate on vähintään alkuperäisen talousarvion mukainen. Lupien käsittelyaikoja lyhennetään. Yhteistyötä rakennusvalvontakeskuksen kanssa rakentamisen kokonaisaikataulujen lyhentämiseksi jatketaan. Sähköistä asiointia lisätään tavoitteena sähköisesti haettujen ja käsiteltyjen lupien määrän kasvu (sähköisen ajanvarauksen projekti). Asiakastyytyväisyyden osalta tavoitteena on tulosten paraneminen seuraavaan vuonna 2017 toteutettavaan asiakastyytyväisyystutkimukseen. Johtaminen ja työhyvinvointi paranevat. Yksikkö on osallistunut ESJO -pilottihankkeeseen. Kaavataloudesta on tehty ESPRO -mallin mukainen projekti. Yksikkö on tehostanut toimitilojen käyttöä ja luopunut turhista toimitiloista. Kaupunkisuunnittelukeskus on tehnyt kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen. Kaupunkisuunnittelukeskuksen tarina on oheismateriaalina. Kaavoitusohjelmaan sisältyvät keskeiset tuottavuusmittarit Kaavoitusohjelmaan sisältyvien keskeisten tavoitteiden toteutumista on käsitelty lautakunnassa huhtikuun seurantaraportin yhteydessä toukokuussa. Kaavoituksen MAL -tavoite Espoon asemakaavoitettavaksi asuinkerrosalatavoitteeksi sopimuskaudelle saavutettiin. 43 Kaupunkisuunnittelulautakunta Tunnuslukuja Kaavojen mahdollistama asuntojen vuosituotannon TP 2014 TP 2015 TA 2016 Toteuma Ennuste määrä k-m Vuosien suoritteet ovat TA -kirjassa vuoden 2016 tasolla.

24 Espoon kaupunki Pöytäkirja 110 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 24 / 186 Kaupunkisuunnittelulautakunnan TA 2016 ja määrärahakehys vuosille Kaupunkisuunnittelulautakunta TP 2015 MTA 2016 Ennuste Toteuma TOT-% euroa / Toimintatulot ,4 Toimintamenot ,6 Toimintakate ,8 Suunnitelmapoistot #JAKO/0! Tilikauden tulos ,8 Kaupunkisuunnittelulautakunta on käsitellyt huhtikuun seurantaraportin Toukokuun lopussa tehdyn ennusteen mukaan arvio vuoden 2016 tulojen ja menojen toteumasta on pysynyt ennallaan. Tulojen arvioidaan ylittyvän noin euroa budjetoidusta. Kaupunkisuunnittelukeskuksen perimiä maksuja on tarkistettu vuoden 2016 alusta lukien. Talousarvion kehysvalmistelussa vuosille lähtökohtana on määrärahakehyksen ja vakanssimäärän pysyminen tämän vuoden tasolla. Kaavoituksen suoritemäärät ja maankäytöllisten tavoitteiden toteutuminen edellyttävät ammattitaitoista henkilöstöä ja johtamiselta sujuvia prosesseja. Henkilöstövoimavaran riittävyys varmistetaan muutostilanteessa joustavuudella ja moniosaamista tukemalla. Henkilöstöresurssit pysyvät tulevina vuosina nykyisellä tasolla. Vapaita vakansseja pyritään muuttamaan paremmin toimintaa tukeviksi. Kaupunginhallitus käsittelee kehysohjetta Toimiala jakaa alustavan kehyksen tulosyksiköille. Talousarvioesityksen ja taloussuunnitelman valmistelu käynnistyy tämän jälkeen.

25 Espoon kaupunki Pöytäkirja 111 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 25 / / / Leppävaaran keskus pohjoinen I / Ydinkeskus, asemakaavan muutos, kaavan lähtökohdat ja tavoitteet, alue , 51. kaupunginosa, Leppävaara Valmistelijat / lisätiedot: Tiina Piironen, puh Tarja Pennanen, puh etunimi.t.sukunimi@espoo.fi etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Leppävaaran keskus pohjoinen I / Ydinkeskuksen (alue ) ja Leppävaaran liikekeskus I (alue ) asemakaavoituksen pohjaksi. 1.1 Kokonaisrakenne ja kaupunkikuva Muodostetaan yhtenäinen vahvan identiteetin omaava Leppävaaran keskus. Hajautunutta kaupunkirakennetta muutetaan yhdeksi toimivaksi kaupunkikokonaisuudeksi, jossa asuminen ja palvelut ovat nivoutuneet yhteen vahvaksi kaupunkialueeksi. Lähtökohtana on yhtenäinen keskustaalue. Keskusta-aluetta kehitetään jalankulkua ja pyöräilyä sekä joukkoliikennettä painottaen. Tavoitteena on kaikille ikäryhmille soveltuva esteetön ja turvallinen alue. Yhdistetään korttelit 51133, ja sekä näiden väliset katualueet yhdeksi yhtenäiseksi asumisen, liiketilojen ja hotellin sekä keskustamaisen jalankulun alueeksi. Uusi korttelialue liittyy osaksi Läkkitorin ympäristöä. Uudistuksen myötä Leppävaaran kävelykeskustasta muodostuu kaupallisesti merkittävä kokonaisuus, mikä omalta osaltaan edesauttaa Läkkitorin ympäristön kehittymistä vetovoimaisena keskusta-alueena. 1.2 Katuverkko ja pysäköinti Turuntie suunnitellaan katumaiseksi, laadukkaaksi ja ihmisen mittakaavaiseksi kaupunkibulevardiksi. Turuntien katualueen linjausta siirretään lähemmäksi rata-aluetta ja Turuntien ja Lintuvaarantien liittymä siirretään länteen Portinvartijantielle,

26 Espoon kaupunki Pöytäkirja 111 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 26 / 186 jolloin tulevan suurkorttelin pinta-alaa saadaan kasvatettua. Katu- ja liittymäjärjestelyt eivät saa vaarantaa paloaseman liikenteen toimivuutta. Uudet katulinjaukset huomioidaan alueen katunimistössä. Turuntieltä otetaan suorat ajorampit keskitettyyn pysäköintilaitokseen. Kehitetään keskitettyä pysäköintiratkaisua uuden suurkorttelin alle. Vuoroittaispysäköinti tulee olla pysäköintiratkaisun lähtökohtana. Nykyiset maantasoiset liityntäpysäköintipaikat poistuvat radanvarresta, mutta uudistuksen myötä pysäköintipaikkojen lukumäärä kasvaa merkittävästi. Liityntäpysäköintipaikoista suunnitellaan selkeät, toimivat ja sujuvat yhteydet asemalle ja terminaaliin. Aseman ja terminaalin saattoliikenne suunnitellaan toimivaksi ja sujuvaksi. Linnatullinkadun ja radan väliin suunnitellaan pysäköintitalo huomioiden jalankulku yhteys terminaalista Ratsukadun yli Linnanrakentajainsillalle. 1.3 Kehitetään Leppävaaran joukkoliikenneterminaalia rautatien, bussien ja Raide-Jokerin solmukohtana. Jalankulku ja pyöräily sekä joukkoliikenne Uusi kortteli liitetään Turuntien ja rata-alueen ylittävällä katetulla, palveluja ja matkakeskuksen odotustiloja sisältävällä jalankulkusillalla Sellon kauppakeskukseen ja aina Viaporintorille asti. Sillalta järjestetään suorat yhteydet aseman laiturialueille ja terminaaliin. Turuntien pohjoispuolelle suunnitellaan pyöräilyn laatureitti, joka toimii osana jalankulku- ja palveluympäristöä. Liityntäpyöräpysäköintijärjestelyt suunnitellaan toimiviksi ja yhteydet asemalle ja terminaaliin selkeiksi. 1.4 Energiatehokkuus ja kaavatalous Alueelle tehdään energiaselvitys ja kaavataloudellinen selvitys kaavaehdotuksen laatimisen yhteydessä. 1.5 Liittyminen ympäröivään rakenteeseen Alueen kehittämisellä turvataan alueen vetovoimaisuus sekä avataan mahdollisuuksia ympäristön täydennysrakentamiselle. 2 Järjestää asemakaavan muutoksen lähtökohdista ja tavoitteista tiedotusja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi.

27 Espoon kaupunki Pöytäkirja 111 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 27 / 186 Käsittely Käsittelyn alussa kuultiin projektinjohtaja Mika Rantala selostus asiasta. Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markku Markkula ehdotti jäsen Harriet Klar-Kristolan, jäsen Risto Nevanlinnan ja varajäsen Rainer Lahden kannattamana, että kaupunkisuunnittelulautakunta päättää palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi yhdessä tämän kokouksen asian Perkkaa II B, muutos (Hatsinanpuisto) asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue , 51. kaupunginosa, Leppävaara kanssa siten, että lautakunta voi seminaarissaan ja kokouksessaan määritellä linjaukset koskien Leppävaaran keskuksen tavoitetilaa 2030/2050. Lisäksi lautakunnan on voitava määritellä toimenpiteet, joihin näitä kahta asemakaava-aluetta koskevien suunnitteluvarausten osalta on syytä ryhtyä, jotta lähivuosina voidaan edetä ensimmäisenä vaiheena kehitettäessä Leppävaaraa kohti tätä tavoitetilaa. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan palautusehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: päätti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi yhdessä tämän kokouksen asian Perkkaa II B, muutos (Hatsinanpuisto) asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue , 51. kaupunginosa, Leppävaara kanssa siten, että kaupunkisuunnittelulautakunta voi seminaarissaan ja kokouksessaan määritellä linjaukset koskien Leppävaaran keskuksen tavoitetilaa 2030/2050. Lisäksi kaupunkisuunnittelulautakunnan on voitava määritellä toimenpiteet, joihin näitä kahta asemakaava-aluetta koskevien suunnitteluvarausten osalta on syytä ryhtyä, jotta lähivuosina voidaan edetä ensimmäisenä vaiheena kehitettäessä Leppävaaraa kohti tätä tavoitetilaa. Selostus Asemakaavan muutoksen tavoitteena on muuttaa kortteleiden 51133, ja käyttötarkoitukset asumiselle, liiketiloille ja hotellille ja liittää uusi suurkortteli katetulla kävelysillalla matkakeskuksen välityksellä kauppakeskukseen. Lisäksi tavoitteena on laajentaa näihin liittyvää jalankulkukeskustaa, lisätä liityntäpysäköinnin mahdollisuuksia ja muuttaa tarvittavia katuverkon osia.

28 Espoon kaupunki Pöytäkirja 111 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 28 / 186 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Aloite Aloite kaavamuutoksesta on tullut Espoon kaupungilta. Leppävaaran aluekeskuksen kehittämiseksi järjestettiin suunnitteluvarauksen avoin hakumenettely. Menettelyssä saatiin elinkeino- ja kilpailukykyjaoston päättämien yhteisten tavoitteiden pohjalta 9 kpl osanottajien esittämää ratkaisua aluekeskuksen kehittämiseksi. Varaukset annettiin ehdotuksille, jotka parhaiten vastasivat kaupungin tavoitteita alueen kehittämisestä. Kaavamuutokseen on liittynyt Sellon kauppakeskus. Vireilletulo Kaavasta on tiedotettu vuoden 2013 kaavoituskatsauksessa nimellä Leppävaaran aluekeskuksen kehittäminen. Alueen nykytila Suunnittelualue sijaitsee Leppävaaran keskustassa. Alue rajautuu lännestä Portinvartijantielle ja pohjoisesta Ratsukatuun sekä Läkkisepänkujaan. Idässä rajana on Läkkitoriin liittyvä katuaukio. Etelästä aluetta rajaa Sellon kauppakeskus. Alueen kokonaisrakenne ja kaupunkikuva jäsentyy nykyisellään liikenne- ja katualueiden välityksellä. Korttelista noin puolet on joutomaana, puolet huoltoaseman käytössä. Ajoyhteys kortteliin on Ratsukadulta. Kortteli on pysäköintialueena, joka palvelee Läkkitorin liikekeskustan tarpeita. Korttelit eivät ole toteutuneet voimassa olevan asemakaavan mukaisesti.

29 Espoon kaupunki Pöytäkirja 111 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 29 / 186 Asemakaava on ollut voimassa 13 vuotta ja sitä voidaan pitää vanhentuneena näiltä osin. Korttelissa sijaitsee II-kerroksinen liike- ja toimistorakennus. Kortteleihin ja ajetaan Läkkisepänkujan kautta. Alueen yleisilme on pirstaleinen, mikä johtuu siitä, että suunnittelualuetta halkoo etelä-pohjoissuunnassa Lintuvaarantie ja itä-länsi suunnassa Turuntie ja junarata. Etäisyydet korttelialueiden välillä ovat jopa metriä. Turuntien ja radan välinen liityntäpysäköinti on osin rata-alueella, osin katualueella, ajoyhteys liityntäpysäköintiin on Turuntieltä. Radan eteläpuolella on joukkoliikenneterminaali. Terminaalin alla on liityntäpysäköintilaitos. Linnatullinkadun ja radan välissä on rakentamaton alue, jota on käytetty pysäköintiin. Ratsusola jakaa Sellon kauppakeskuksen kahteen osaan. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Uudenmaan maakuntakaavassa kohde on keskustatoimintojen aluetta. Espoon Eteläosien yleiskaavassa kohde on kehitettävää keskustatoimintojen aluetta. Kortteli on asemakaavassa toimistorakennusten korttelialuetta (KT), jolla rakennusoikeutta on yhteensä k-m2, lisäksi sallitaan myymälätiloja osin 10 %, osin 15 % sekä opetustoimintaa palvelevia tiloja 50 % osoitetusta kerrosalasta. Asemakaava ei ole toteutunut korttelissa Suurin sallittu kerrosluku on V. Kortteli on asemakaavassa liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta (K) jolla rakennusoikeutta on k-m2, lisäksi sallitaan myymälätiloja 30 % osoitetusta kerrosalasta. Asemakaava ei ole toteutunut korttelissa Suurin sallittu kerrosluku on V. Kortteli on osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (KLT), johon saa rakentaa tiloja teollista toimintaa varten, joka ei aiheuta melua, ilman saastumista, raskasta liikennettä eikä muutakaan häiriötä ympäristölle. Korttelissa on rakennusoikeutta k-m2. Kortteli on toteutunut asemakaavan mukaisesti. Korttelialueet rajautuvat toisistaan katualueilla. Korttelialueiden eteläpuolella sijaitsee maantien alue (LT), rautatiealue (LR), sekä joukkoliikenneterminaalin alue (LA-1), jossa maanalaisiin tiloihin saa sijoittaa kioski-, myymälä, tms. tiloja enintään 200 k-m2. Lisäksi alueelle on sijoitettava vähintään 500 polkupyöräpysäköintipaikkaa.

30 Espoon kaupunki Pöytäkirja 111 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 30 / 186 LT, LR ja LA-1 alueiden halki on osoitettu sekä kadun tai liikennealueen ylittävät että alittavat kevyen liikenteen yhteydet (y) ja (a). LA-1 alueelle on lisäksi osoitettu maanalainen tila (ma). LA-1 alueen eteläpuolella ja kortteleiden ja välissä sijaitsevat Linnatulli ja Ratsusola nimiset jalankululle varattu katu, jonka päälle saa rakentaa valokatteen. LR alueen ja Linnatullinkadun välissä sijaitsee Linnanrakentajainsilta niminen katualue. Alueelle on osoitettu eritasoristeys (e). Viranomaisneuvottelu Kaavasta on kaavaprosessin aikana tarpeen käydä MRL 66 :n mukainen viranomaisneuvottelu. Kaavalliset tavoitteet ja sisältö Asemakaavallisena tavoitteena on mahdollistaa asuin-, toimisto- ja liikerakentamista Turuntien pohjoispuolelle muodostettavaan suurkortteliin sekä liittää pohjois- ja etelä Leppävaara katetulla ja liiketiloja sisällään pitävällä ylikululla toisiinsa. Ylikulku tulee toimia myös osana joukkoliikenneterminaalia. Alueen pysäköintijärjestelyitä kehitetään. Tavoitteena on kehittää Leppävaaran ydinkeskustaa yhtenäisenä kokonaisuutena. Turuntien pohjoispuolelle muodostetaan vahva kaupunkikuvallinen kokonaisuus, joka tasaa pohjoisen ja eteläisen välistä kaupunkivallista ja toiminnallista epätasapainoa. Nykyinen kahtiajakautunutta kaupunkirakennetta eheytetään Turuntien katulinjauksen siirrolla nykyisestä linjauksesta lähemmäksi rata-aluetta. Samalla Lintuvaarantien katulinjausta käännetään kulkemaan Portinvartijantielle. Nämä muutokset mahdollistavat liikenteen saartamien korttelialueiden muuttamisen viihtyisäksi sekä turvalliseksi yhtenäiseksi korttelialueeksi. Tämä uusi korttelialue liitetään Turuntien ja rata-alueen ylittävällä katetulla ylikulkusillalla joukkoliikenneterminaaliin ja sen kautta Sellon kauppakeskukseen ja aina Viaporintorille asti. Uusi kulkureitti sujuvoittaa arkista liikkumista Leppävaarassa. Yhteyden myötä kulku muun muassa Lintuvaarantien ja Läkkitorin suunnalta Suomen toiseksi suosituimpaan kirjastoon selkeytyy. Liike- ja toimistorakentamisella mahdollistetaan kaupan ja palveluiden painopisteen vähittäinen siirtyminen aseman läheisyyteen lähelle asiakkaita. Samalla mahdollistetaan tulevaisuudessa asumisen lisääminen Läkkitorin pohjoispuolelle. Turuntien yleisilmettä muutetaan maantiemäisyydestä kaupunkikaduksi, jossa katulinjaa rajaa tiivis katujulkisivu ja yleisilmettä täydentävät katupuurivistöt. Katulinjan ja katuympäristön muutos luo alueelle ihmisen mittakaavaista laadukasta ja virikkeellistä ympäristöä sekä parantaa liikenneturvallisuutta.

31 Espoon kaupunki Pöytäkirja 111 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 31 / 186 Suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota toimivan joukkoliikenneterminaalin kehittämiseen sekä turvalliseen jalankulku- sekä pyöräilyreitistöön. Leppävaaran keskuksen merkitystä jalankulun ja pyöräilyn solmukohtana parannetaan luomalla edellytykset muun muassa pyöräilyn laatureitin kehittämiselle. Pohjois-Leppävaaran uudiskorttelin alle sijoitettava keskitetty pysäköintiratkaisu tulee pitämään sisällään asukaspysäköinnin lisäksi liityntäpysäköintiä. Liityntäpysäköintipaikat lisääntyvät muutoksen myötä ja suurin osa tulee sijaitsemaan lämpimässä keskitetyssä pysäköintilaitoksessa, josta tulee olemaan esteetön yhteys ylikulkusillalle sekä olemassa olevalle Turuntien alikulukululle. Pohjois-Leppävaaran pysäköintiin voi saapua autolla sekä suoraan Turuntieltä tai Lintuvaarantien puolelta. Liityntäpyöräpysäköintijärjestelyt suunnitellaan toimiviksi ja yhteydet asemalle ja terminaaliin selkeiksi. Muutoksen myötä pyöräpysäköinnin paikkamäärät myös kasvavat huomattavasti. Aseman ja terminaalin saattoliikennejärjestelyiden toimivuuteen kiinnitetään huomiota. Linnatullinkadun ja radan väliin suunnitellaan pysäköintitalo huomioiden jalankulku yhteys terminaalista Ratsukadun yli Linnanrakentajainsillalle. Nykyinen liikenneverkko ruuhkaantuu helposti, jolloin pienikin liikenteen kasvu ylikuormittaa liikenneverkon. Nykyinen verkko ei pysty välittämään hankkeen aiheuttamaa liikennekysyntää. Nykyisellä liikenneverkolla toimivuusongelmia aiheuttavat liittymien lyhyet liittymävälit. Useiden liittymien takia vihreä aalto ei mahdollinen kaikkiin ruuhkasuuntiin. Liikenne-ennusteiden mukaan Lintuvaarantien kääntämisen vaikutus kokonaisliikenteeseen on vähäinen. Jatkosuunnittelussa varmistetaan liikenteen toimivuus uusilla järjestelyillä. Bussireitit muodostuvat hieman pidemmiksi kuin nykytilanteessa, mikä voi hidastaa matka-aikaa. Bussireitteihin ja pysäkkien sijoitteluun tulee kiinnittää huomioita jatkosuunnittelussa. Pelastuslaitoksen hälytysajo on hoidettavissa liikennevalojen etuusjärjestelyillä, jolloin hälytysajoneuvoille voidaan järjestää vihreä aalto. Mitoitus Pohjois-Leppävaaraan korttelialueen mitoituksen lähtökohtana on osoittaa noin k-m2 asumiselle, noin k-m2 toimisto- ja liikerakentamiselle sekä noin k-m2 hotellille. Kauppakeskus Sellon laajennus olisi noin k-m2. Lisäksi tavoitteena on mahdollistaa pysäköintilaitoksen rakentaminen. Ylikulun mitoitusta tulee tarkastaa suunnittelun edetessä.

32 Espoon kaupunki Pöytäkirja 111 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 32 / 186 Muut päätökset Alueen varauksen jatkaminen Pohjois-Leppävaaran suunnittelua varten Aiemmat päätökset Syksyllä 2013 julkistettiin suunnitteluvarauksen hakumenettely, jolla haettiin suunnitelmia Sellon kauppakeskuksen pohjoispuolelle. Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto päätti suunnitteluvarauksesta Lemminkäinen Talo Oy:lle, Skanska Talonrakennus Oy:lle, Skanska CDF Oy:lle sekä Scandic Hotels Oy:lle. Varausta on jatkettu kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston päätöksellä siten, että varauksensaajat vastaavat yhteisesti koko varausalueen kehittämisestä. Varauksen jatkaminen Suunnitteluvarauksen saajat ovat kehittäneet suunnitelmia kaupunkisuunnittelukeskuksen ohjauksessa. Suunnitteluvarausalueeseen kuuluvan Turuntien siirtämistä tutkitaan siten, että uudelleen linjattava bulevardimainen Turuntie olisi tiiviimmin osa Leppävaaran uutta, urbaania keskustaa ja samalla vähennettäisiin pohjoisen ja eteläisen Leppävaaran jakoa. Alueen varauksen jatkaminen Leppävaarasta Kiinteistöosakeyhtiö Kauppakeskus Sellolle pysäköinnin laajennuksen suunnittelua ja liikenneterminaalin kehittämistä varten Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto päätti varata alueen Kauppakeskus Sellolle kauppakeskuksen pysäköinnin laajennuksen suunnittelua ja liikenneterminaalin kehittämistä varten. Varaus oli voimassa saakka. Kaupungin tavoitteena on kehittää Leppävaaran keskusta mahdollistamalla radan etelä- ja pohjoispuolen yhdistyminen rata-alueen yhdistävällä sillalla sekä alueen kaupallisten palveluiden kehittäminen kauppakeskuksen laajentumisella. Hanketta tulee kehittää yhdessä Pohjois-Leppävaaran suunnitteluvarauksen haltijoiden kanssa. Syntyvän kokonaisuuden tulee korostaa entisestään alueen merkittävyyttä seudun liikenteen ja kaupallisten palveluiden keskittymänä niin kaupunkikuvallisesti kuin toiminnallisesti. Suunnitelman tulee häivyttää radan ja Turuntien jakavaa vaikutusta Leppävaarassa. Alueen kehittämiseen kulmakivi on joukkoliikenneterminaali. Suunnitteluvarauksen saajan tulee kehittää Leppävaaran aseman toiminnallisuutta, kulkuyhteyksiä ja palvelutasoa huomioiden myös tuleva Raide-Jokeri. Alueelle on tarvetta saada liityntäpysäköintipaikkoja ja kauppakeskuksella on lisätarve asiakaspysäköintipaikoille. Osa pysäköintipaikoista on mahdollista toteuttaa vuorottaispysäköintiperiaatteella palvellen sekä joukkoliikenteen matkustajia että kauppakeskuksen asiakkaita.

33 Espoon kaupunki Pöytäkirja 111 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 33 / 186 Selvitykset Alustavat liikenteen toimivuustarkastelut. Perittävät maksut Asemakaavan / asemakaavan muutoksen hakijalle on ilmoitettu, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan laatimiskuluja. Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy valtuusto. Tiedoksi - Asukastilaisuuden järjestäminen

34 Espoon kaupunki Pöytäkirja 112 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 34 / / Muuttolinnunmäki I, asemakaavaehdotuksen ja asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 32 ), alue , 51. kaupunginosa Lintuvaara ja 57. kaupunginosa Karakallio Valmistelijat / lisätiedot: Jukka Anttila, puh Tarja Pennanen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja muistutukset on annettu Muuttolinnunmäen asemakaavaehdotuksesta, sekä Lintumetsä I ja Lintumetsä II asemakaavan muutosehdotuksista, alue , 2 hyväksyy MRA 32 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun Muuttolinnunmäki I - Flyttfågelbacken I asemakaavaehdotuksen ja asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6984, 51. kaupunginosassa (Lintuvaara) ja 57. kaupunginosassa, alue , 3 pyytää asemakaavasta ja asemakaavan muutoksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Oheismateriaali 2 Muuttolinnunmäki I, muistutusten lyhennelmät ja vastineet, ei julkinen 3 Muuttolinnunmäki I, lausuntojen sekä kannanottojen lyhennelmät ja vastineet - Muuttolinnunmäki I, tapahtumaluettelo - Muuttolinnunmäki I, kaavamääräykset - Muuttolinnunmäki I, kaavakartta - Muuttolinnunmäki I, havainnekuva - Muuttolinnunmäki I, muistutusten lyhennelmät ja vastineet, julkinen

35 Espoon kaupunki Pöytäkirja 112 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 35 / 186 Selostus Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen tavoitteena on saattaa vanha palstoituksen ja poikkeuslupien nojalla rakennettu omakotivaltainen alue asemakaavoituksen piiriin ja mahdollistaa sen täydennysrakentaminen. Asermakaavan myötä alueelle muodostuu noin 19,7 ha erillispientalojen korttelialuetta tehokkuudella e = 0,25, jolloin koko alueen rakennusoikeudeksi tulee noin k-m 2. Alueen yksityisten kiinteistöjen jo käyttämä rakennusoikeus on yhteensä noin k-m 2, joten alueen kokonaisrakennusoikeus kasvaa noin k-m 2. Uudesta rakennusoikeudesta noin k-m 2 sijoittuu olemassa oleville yksityisille kiinteistöille ja noin k-m 2 kaupungin maalle, jolle voidaan rakentaa noin 60 uutta erillispientaloa. Ottaen huomioon kaupungin maalle tulevien pientalotonttien määrän ja suhteellisen vähäisen infrarakentamisen määrän, on hanke kaavataloudellisesti kaupungin kannalta positiivinen. Asettaessaan Muuttolinnunmäen asemakaavaehdotuksen, sekä Lintumetsä I ja Lintumetsä II asemakaavan muutosehdotukset nähtäville kaupunkisuunnittelulautakunta päätti lisäksi että, - lautakunnalle esitellyt kuvaukset tonttiliittymäratkaisuista ja ajoneuvomääriä kuvaava selvitys liitetään kaavaehdotuksen esittelyaineistoon ja - nähtävilläolon aikana a) kehitetään asemakaavaa ja sen liitemateriaalia siten, että niistä selkeästi ilmenee, miten Hämeenkyläntien ajonopeuksia hillitään ainakin rakenteellisin ratkaisuin ja myös näkymät katkaisevin istutuksin ja b) maakaapeloinnista tehdään tarpeelliset suunnitelmat ja käydään sopimusneuvottelut riittävän pitkälle, jotta asemakaavan toteutuminen etenee mahdollisimman hyvin. Selostuksen liitteenä on kuva Hämeenkyläntien liittymistä. Suunnittelualueen pohjoisosaan Hämeenkyläntielle on suunniteltu hidastepysäkki, joka hillitsee ajonopeuksia. Lisäksi myös suunnittelualueen eteläpuolelle on suunniteltu hidastepysäkki ja kiertoliittymä, joka voidaan toteuttaa, jos Hämeenkyläntien ja Lintulaaksontien yhdistävä uusi katu (Kissapöllöntie) rakennetaan. Mahdollinen voimalinjan kaapelointi ratkaistaan myöhemmin uudelleen nähtäville asetettavassa Muuttolinnunmäki kaavassa.

36 Espoon kaupunki Pöytäkirja 112 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 36 / 186 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: MRA 32 :n mukainen uudelleen nähtäville asettaminen Nähtävillä ollut kaavaehdotus perustui kaava-alueen keskellä sijaitsevan 110 Kv voimalinjan kaapelointiin ja Kehä II:n tunnelilinjaukseen alueen pohjoislaidalla. Kehä II:n jatkeen rahoitus on osoittautunut epävarmaksi ja kaupunki on teettänyt kesällä 2016 valmistuvan selvityksen jossa tutkitaan Kehä II jatkeen korvaamista muilla yhdyskunta- ja liikenneratkaisuilla. Uudet ratkaisut mahdollisesti vaikuttavat nähtävillä olleen kaavan eteläosan järjestelyihin. Voimalinjan kaapelointi sai lausunnoissa kielteistä palautetta, eikä sen neuvotteluissa ole edetty. Kaava on nyt jaettu kahtia, pohjoiseen ja eteläiseen osaan. Pohjoisessa Muuttolinnunmäki I kaavassa esitetään yleiskaavan ja maakuntakaavan mukainen Kehä II tunneliratkaisu sekä voimalinjan pohjoispuoliset pientaloalueet. Voimalinjan mahdollinen kaapelointi, mahdolliset Kehä II:n korvaavat järjestelyt, sekä voimalinjan eteläpuoliset pientaloalueet esitetään myöhemmin nähtäville asetettavassa eteläisessä Muuttolinnunmäki kaavassa. Muuttolinnunmäki I - Flyttfågelbacken I, asemakaava ja asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6984, käsittää korttelit , sekä katu-, liikenne-, virkistys- ja erityisaluetta 51. kaupunginosassa (Lintuvaara) ja 57. kaupunginosassa (Karakallio), alue

37 Espoon kaupunki Pöytäkirja 112 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 37 / 186 Aloite ja vireilletulo Vireilletulosta on ilmoitettu Espoon kaavoituskatsauksessa Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavaan ja asemakaavan muutoksen liittyen on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty Alueen nykytila Kaava-alue on kooltaan noin 40 ha. Alueen itäosa on valtaosin jo palstoitettua ja rakennettua pientaloaluetta. Rakentaminen on tapahtunut sotien jälkeen yhtä aikaa Vantaan Hämevaaran kanssa, painottuen viime vuosikymmeniin. Osa Espoon puolen kiinteistöistä on Vantaan kunnallistekniikan ja katuverkon piirissä. Alueella on noin 100 rakennettua kiinteistöä. Tilakoko on nykystandardin mukaan verrattain suuri (noin m²) ja monia tiloja onkin lohkottu kahtia. Suunnittelualueen läntisin osa on alavaa maastoa, jossa on suota, metsittynyttä niittyä ja voimajohtolinja. Länsirajalla sijaitseva räme on osa laajempaa, Vantaan puolelle jatkuvaa Gubbmossenin suoaluetta, jonka Vantaan puoleinen osaa on rauhoitettu luonnonsuojelualueeksi. Vantaalle jatkuvan voimalinjan itäpuolinen Muuttolinnunmäki on kallioalue, jonka laki kohoa noin 25 metriä ympäristöään korkeammalle. Hämeenkyläntien länsipuolinen alue on pääosin rakentamatonta metsämaastoa asutuksen keskittyessä tien varteen. Paljaita kallioalueita on vain mäen laella. Rinteet ovat metsäisiä ja niiden puustoa on takavuosina monin paikoin harvennettu. Muuttolinnunmäen kallioharjanne jatkuu suunnittelualueen pohjoisosassa Hämeenkyläntien itäpuolelle. Harjanteen lakialue on säilynyt rakentamattomana. Vantaan rajan tuntumassa on harvennettua tuoreen kankaan sekametsää. Koillisosan kallioinen laki on aukkoista, alle kymmenmetristä männikköä. Kallion laella Vantaan puolella on linkkimasto. Mäen etelä- ja itärinteen puustoa on harvennettu 2000-luvun alussa. Alueen länsiosassa, sen etelärajan tuntumassa on 1,5 hehtaarin kokoinen säilyttämisen arvoiseksi arvioitu Muuttolinnunmäen pähkinäpensaslehto. Noin 25 % lehdon pohjoislaidasta sisältyy suunnittelualueeseen lopun lehtoalueen jäädessä kaava-alueen eteläpuolelle. Pähkinäpensaslehdon yhteydessä on myös merkittävä liito-orava-alue, joka kuitenkin jää välittömästi kaava-alueen eteläpuolelle. Suurimman osan maasta omistaa Espoon kaupunki. Palstoitetut alueet ovat yksityisomistuksessa. Suunnittelualueen läpi pohjois-eteläsuunnassa kulkeva paikallinen kokoojakatu Hämeenkyläntie liittää alueen muuhun liikenneverkkoon.

38 Espoon kaupunki Pöytäkirja 112 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 38 / 186 Hämeenkyläntien liikennemäärä suunnittelualueen kohdalla on nykyisin noin ajoneuvoa vuorokaudessa. Alueella on lisäksi useita hiekkapintaisia tonttikatuja. Hämeenkyläntien varressa on yhdistetty jalankulku ja pyörätie. Lisäksi rakentamattomille alueille on muodostunut polkuja. Bussilinja 510 liikennöi Leppävaaran ja Otaniemen kautta Tapiolaan sekä Martinlaaksoon. 231 N liikennöi aamulla ja illalla Elielinaukiolta Leppävaaran ja Hämevaaran kautta Järvenperään. Elokuussa tapahtuvien reittimuutosten jälkeen bussi 555 liikennöi Lauttasaaresta Otaniemen ja Leppävaaran kautta Martinlaaksoon ja 555B Leppävaaran ja Myyrmäen väliä. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Maakuntakaavassa suunnittelualue on merkitty taajamatoimintojen alueeksi, jonka pohjoislaidalle on merkitty moottoriväylän liikennetunneli ja pääkaupunkiseudun poikittainen joukkoliikenteen yhteysväli. Länsilaidalla on virkistysalue ja 110 kv voimalinja. Aivan alueen eteläpuolelle on merkitty itä-länsisuuntainen viheryhteystarve ja 110 kv voimalinja. Yleiskaavassa alue on pääosin kehitettävää pientaloaluetta (A3), jota ympäröivät virkistysalueet. Kehä II on merkitty kaavaan uutena päätienä, joka kulkee pääosin tunnelissa alueen läpi. Alueen itä- ja länsiosien läpi sekä sen eteläpuolella kulkevat sijainniltaan ohjeelliset virkistysyhteydet. Hämeenkyläntieltä on osoitettu uusi liikenneverkon yhteys Lintulaaksontielle. Voimassaolevassa asemakaavassa suunnittelualueen lounaisnurkka on merkitty yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialueeksi. Viranomaisneuvottelu Kaavasta järjestetään viranomaisneuvottelu. Kaavaehdotuksen nähtävilläolo (MRA 27 ) Muuttolinnunmäen asemakaavaehdotus, sekä Lintumetsä I ja Lintumetsä II asemakaavan muutosehdotukset (alue ) olivat nähtävillä MRA 27 :n mukaisesti Nähtävilläoloaikana jätettiin 14 muistutusta ja saatiin 10 lausuntoa tai kannanottoa. Muuttolinnunmäki I kaava-aluetta koskevissa muistutuksissa (5 kpl) esitettiin muutoksia alueen katu- ja liikennejärjestelyihin, oltiin huolissaan pähkinäpensaslehdosta ja esitettiin koko alueen tehokkuudeksi e = 0,25. Kaavaa on monilta osin tarkistettu muistutusten mukaisesti.

39 Espoon kaupunki Pöytäkirja 112 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 39 / 186 Jaetun kaavan eteläosaa koskevat muistutukset (9 kpl) käsitellään myöhemmin nähtäville asetettavassa eteläisessä Muuttolinnunmäki kaavassa. Lausunnoissa ja kannanotoissa puututtiin useisiin yksityiskohtiin, suhtauduttiin kriittisesti voimalinjan kaapelointiin ja uusiin, toisiinsa kiinnirakennettaviin kaupunkipientaloihin. Kaava on jaettu kahtia ja voimalinjan kaapelointi ratkaistaan myöhemmin nähtäville asetettavassa eteläisessä Muuttolinnunmäki kaavassa. Kaupunkipientalojen korttelialueet on korvattu tavanomaisemmilla erillispientalojen korttelialueilla. Asemakaavaehdotus Kaikki asuinkorttelialueet on merkitty erillispientalojen korttelialueiksi (AO) tehokkuudella e = 0,25. Alueen länsiosan uudet asuinalueet on sijoitettu pohjoisemmaksi, kiinteämmin olemassa olevan asutuksen yhteyteen, jolloin kaava-alueen ja mahdollisesti säilytettävän voimalinjan väliin voidaan eteläisessä kaavassa muodostaa yhtenäisempi ja laajempi itä-länsi suuntainen viheralue. Liikennetunnelin päällä ja välittömässä läheisyydessä tehtävin maanmuokkaustoimenpiteisiin kohdistuvia määräyksiä on tarkennettu. Kehä II:n ympärille on lisätty suojaviheraluemerkintä (EV). Katuverkon rungon muodostaa paikallinen kokoojakatu Hämeenkyläntie. Liikenne-ennusteiden mukaan Hämeenkyläntien liikennemäärä tulisi olemaan noin ajoneuvoa vuorokaudessa vuonna Alueelle on suunniteltu olemassa olevien tonttikatujen lisäksi muutama uusi tonttikatu. Alueen pohjoisosassa on varauduttu Kehä II:n jatkoon yleissuunnitelman mukaisesti. Asuinkortteleiden kohdalla Kehä II on tunnelissa. Hämeenkyläntiellä on jatkossakin yhdistetty jalankulku- ja pyörätie. Lisäksi kadun toiseen reunaan on mahdollista toteuttaa jalkakäytävä. Osalle tonttikaduista on mahdollisuus toteuttaa toispuoleinen jalkakäytävä. Alueen eteläpuolelle on suunniteltu itä-länsisuuntainen ja alueen länsiosaan pohjois-eteläsuuntainen seudullinen ulkoilureitti. Latureittien on suunniteltu kulkevan seudullisten ulkoilureittien suuntaisesti. Joukkoliikenne käyttää tulevaisuudessakin Hämeenkyläntietä. Bussipysäkit on suunniteltu ajoratapysäkeiksi. Joukkoliikenne käyttää myös alueen itäpuolella olevaa Lintulaaksontietä, jonka katualueen tilanvarauksessa on varauduttu myös raitiotiehen. Kortteiden pysäköinti tapahtuu tonteille. Pysäköintipaikkoja on rakennettava AO-kortteleissa 2 autopaikkaa asuntoa kohti. Yleiselle pysäköinnille on varattu LP-alue Talvilinnuntien varteen. Myös Talvilinnunkujan kääntöpaikan yhteyteen on suunniteltu yleisiä pysäköintipaikkoja. Lisäksi yleistä pysäköintiä voidaan sallia tarvittaessa tonttikaduilla.

40 Espoon kaupunki Pöytäkirja 112 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 40 / 186 Päätöshistoria Hämeenkyläntien varren kortteleissa on oleskelupihat sijoitettava siten, että ulko-oleskelualueiden melutasojen ohjearvot täyttyvät. Hämeenkyläntien pohjoisosassa rakennusten ääneneristävyyden tulee olla 32 db. Lisäksi alue kuuluu lentomelun lievealueeseen, minkä johdosta rakennusten ääneneristävyyden on lentomelua vastaan oltava vähintään 30 db. Sopimusneuvottelut Tonttiyksikkö on ilmoittanut kannanotossaan, että asemakaava edellyttää maankäyttösopimuksia. Hyväksyminen Kaupunkisuunnittelulautakunta Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunginvaltuusto. Ehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö: Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Muuttolinnunmäen valmisteluaineistosta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun Muuttolinnunmäki - Flyttfågelbacken asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 6450, joka käsittää korttelit , sekä katu-, liikenne-, virkistys- ja erityisaluetta 50. kaupunginosassa (Lintuvaara) ja siihen liittyvän Lintumetsä II - Fågelskogen II asemakaavan muutosehdotuksen, joka käsittää katu- ja virkistysaluetta 50. kaupunginosassa (Lintuvaara) ja katu-, liikenne-, virkistys- ja erityisaluetta 57. kaupunginosassa (Karakallio) sekä siihen liittyvän Lintumetsä I - Fågelskogen I asemakaavan muutosehdotuksen, joka käsittää katualuetta 50. kaupunginosassa (Lintuvaara), alue , 3 pyytää asemakaavaehdotuksesta ja asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Elon kannattamana, että - lautakunnalle esitellyt kuvaukset tonttiliittymäratkaisuista ja ajoneuvomääriä kuvaava selvitys liitetään kaavaehdotuksen esittelyaineistoon - nähtävilläolon aikana

41 Espoon kaupunki Pöytäkirja 112 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 41 / 186 a) kehitetään asemakaavaa ja sen liitemateriaalia siten, että niistä selkeästi ilmenee, miten Hämeenkyläntien ajonopeuksia hillitään ainakin rakenteellisin ratkaisuin ja myös näkymät katkaisevin istutuksin b) maakaapeloinnista tehdään tarpeelliset suunnitelmat ja käydään sopimusneuvottelut riittävän pitkälle, jotta asemakaavan toteuttaminen etenee mahdollisimman hyvin. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänen tekemänsä ehdotukset hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut niitä, totesi puheenjohtaja niiden tulleen yksimielisesti hyväksytyiksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Lisäksi lautakunta päätti, että - lautakunnalle esitellyt kuvaukset tonttiliittymäratkaisuista ja ajoneuvomääriä kuvaava selvitys liitetään kaavaehdotuksen esittelyaineistoon ja - nähtävilläolon aikana a) kehitetään asemakaavaa ja sen liitemateriaalia siten, että niistä selkeästi ilmenee, miten Hämeenkyläntien ajonopeuksia hillitään ainakin rakenteellisin ratkaisuin ja myös näkymät katkaisevin istutuksin ja b) maakaapeloinnista tehdään tarpeelliset suunnitelmat ja käydään sopimusneuvottelut riittävän pitkälle, jotta asemakaavan toteuttaminen etenee mahdollisimman hyvin. Tiedoksi - Elisa Oyj, lausuntopyyntö - Fortum Espoo Distribution Oy, lausuntopyyntö - Fortum Power and Heat Oy, lausuntopyyntö - HSY Vesi, lausuntopyyntö - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, lausuntopyyntö - Tonttiyksikkö, kannanottopyyntö - Kaupunkitekniikan keskus, kannanottopyyntö - Ympäristökeskus, kannanottopyyntö - Länsi-Uudenmaan pelastus-liikelaitos, kannanottopyyntö - Sivistystoimi, kannanottopyyntö - Kaupunginmuseo, kannanottopyyntö - Finngrid Oyj, lausuntopyyntö - Helsingin Energia, Helen Sähköverkko Oy, lausuntopyyntö - Vantaan Energia Sähköverkot Oyj, lausuntopyyntö - Vantaan kaupunki, lausuntopyyntö - Helsingin kaupunki, lausuntopyyntö - Toimenpiteitä varten: kuulutus ja kuulutuskirjeet - Vastineet muistutuksen jättäneille

42 Espoon kaupunki Pöytäkirja 113 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 42 / / Holken, asemakaavaehdotuksen hyväksyminen uudelleen nähtäville (MRA 32 ), alue , 70. Kaupunginosa, Espoonkartano Valmistelijat / lisätiedot: Liisa Ikonen, puh Mikla Koivunen, puh Salla Karvinen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy MRA 32 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun Holken - Holken, asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 6279, 70. kaupunginosassa Espoonkartano, alue , 2 pyytää asemakaavasta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markku Markkula ehdotti jäsen Risto Nevanlinnan ja varajäsen Rainer Lahden kannattamana, että päätösehdotukseen lisätään seuraavat uudet kohdat: kaupunkisuunnittelulautakunta päättää, että nähtävillä olon aikana selvitetään, voidaanko korttelissa kytkettävien pientalojen AP-1 rakennusrajaa joiltakin osin siirtää lännemmäksi/pohjoisemmaksi asumisen hyvän elinympäristön edellytysten kärsimättä, jotta viheralue VL-2 laajenee toimien ehdotettua enemmän SL-1 luonnonsuojelualueen suojavyöhykkeenä ja autopaikkamääräystä muutetaan siten, että kytkettyjen pientalojen osalta autopaikkojen minimivaatimus on kuitenkin vähintään 1,5 ap / asunto. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko esittelijän päätösehdotus ja puheenjohtajan lisäysehdotukset yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen ne yksimielisesti. Muutokset on huomioitu pöytäkirjassa ja sen liitteissä.

43 Espoon kaupunki Pöytäkirja 113 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 43 / 186 Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 päätti, että autopaikkamääräystä muutetaan siten, että kytkettyjen pientalojen osalta autopaikkojen minimivaatimus on kuitenkin vähintään 1,5 ap / asunto. 2 hyväksyi MRA 32 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun Holken - Holken, asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 6279, 70. kaupunginosassa Espoonkartano, alue , 3 pyytää asemakaavasta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. 4 päätti, että nähtävillä olon aikana selvitetään, voidaanko korttelissa kytkettävien pientalojen AP-1 rakennusrajaa joiltakin osin siirtää lännemmäksi / pohjoisemmaksi asumisen hyvän elinympäristön edellytysten kärsimättä, jotta viheralue VL-2 laajenee toimien ehdotettua enemmän SL-1 luonnonsuojelualueen suojavyöhykkeenä. Oheismateriaali Selostus - Holken, tapahtumaluettelo - Holken, kaavamääräykset - Holken, kaavakartta - Holken, havainnekuva Holkenin asemakaava-alue on osa laajempaa Espoonkartanon aluetta, jota kehitetään asumispainotteisena osana Suur-Kauklahden paikalliskeskusta. Tavoitteena on suunnitella Holkenin alueesta yhdessä Espoonkartanon alueen muiden kaava-alueiden kanssa Espoon eteläosien yleiskaavan mukainen kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen ympäristöön sopeutuva, laadukas pientaloalue. Alueelle osoitetaan rakennusoikeutta k-m 2. Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti Finnsinmäki I:n asemakaavan palautuspäätöksessä , mm., että kartanon ydinalueen toiminnallinen konsepti ja käyttötarkoitukset tulee ratkaista, jotta viereisten alueiden asemakaavoitus ei heikennä ydinalueen kehittämismahdollisuuksia. Tämä on otettu huomioon myös Holkenin asemakaavan uudelleen valmistelussa.

44 Espoon kaupunki Pöytäkirja 113 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 44 / 186 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: MRA 32 :n mukainen uudelleen nähtäville asettaminen Asemakaavan on tehty olennaisia muutoksia, jotka edellyttävät sen asettamista uudelleen julkisesti nähtäville. Kaava-alueen rajausta on myös muutettu edellisestä vaiheesta. Holken - Holken, asemakaava 70. kaupunginosa, Espoonkartano Osa kortteleita , sekä katu-, liikenne-, virkistys-, erityis- ja suojelualueet, piirustus numero 6279, alue Vireilletulo Vireilletulosta on tiedotettu kaavoituskatsauksessa nimikkeellä Holken selvitysalue sekä valmisteluaineiston yhteydessä kuulutuksessa Alueen nykytila Alue sijaitsee Kauklahdessa Kehä III:n pohjoispuolella. Suunnittelualue käsittää Espoonkartanon kartanokeskuksen itäpuolisen mäkialueen sekä osan Kehä III:n alueesta. Suunniteltava alue on pinta-alaltaan noin 16 ha. Alueella on muutamia asukkaita ja työpaikkoja. Maisemakuvassa Holken liittyy osaksi laajempaa Espoonkartanon aluetta. Holkenin mäkialue rajaa kaukomaisemassa avoimia maisematiloja metsäisellä silhuetillaan. Alue on maastonmuodoiltaan jyrkkäpiirteinen ja etenkin Holkenin korkein kallioselänne muodostuu maisemakuvassa merkittäväksi. Alueella sijaitsee ainoastaan yksi rakennus - Holkenin 1900-luvun alussa rakennettu kulttuurihistoriallisesti arvokas hirsihuvila pihapiireineen. Alueen eteläosassa sijaitsee valtaosa Gumbölenjoen luonnonvaraisesta jalopuumetsiköstä, joka on Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksellä rajattu luonnonsuojelulain

45 Espoon kaupunki Pöytäkirja 113 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 45 / :ssä tarkoitetuksi suojelluksi luontotyypiksi. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaava kattaa koko maakunnan alueen ja se sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet. Lainvoiman kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä vuonna Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaava täydentää Uudenmaan maakuntakaavaa. Kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä lainvoiman vuonna Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa on kyse vahvistettujen Uudenmaan maakuntakaavan ja 1. vaihemaakuntakaavan sekä tä-uudenmaan kokonais-maakuntakaavan uudelleen tarkastelusta. Ympäristöministeriö vahvisti Uudenmaan toisen vaihemaakuntakaavan pienin muutoksin Maakuntakaavassa Holkenin alue on varattu taajamatoimintojen alueeksi ja Kehä III moottoriväyläksi. Maakuntakaavassa on myös osoitettu suunnittelu-alueen kautta kulkeva viheryhteystarve. Alueen länsipuolella sijaitsee kulttuuriympäristön ja maiseman vaalimisen kannalta tärkeä valtakunnallisesti merkittävä Espoonkartanon ydinalue. Kaava on maakuntakaavan mukainen. Yleiskaava Espoon eteläosien yleiskaava käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna Blominmäen osayleiskaava sijaitsee Länsi-Espoossa Kehä III:n varrella. Kaava sai lainvoiman Vireillä olevat: Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava Nyt laadittu asemakaava on yleiskaavan mukainen. Alueella ei ole asemakaavaa. Viranomaisneuvottelu Kaavasta on käyty MRL 66 :n mukainen viranomaisneuvottelu sekä toinen viranomaisneuvottelu

46 Espoon kaupunki Pöytäkirja 113 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 46 / 186 Osallistuminen ja vuorovaikutus (MRA 27 ) Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi kaavan nähtäville MRA 27 :n mukaista. Asemakaavaehdotus oli nähtävillä MRA 27 :n mukaisesti Saadussa palautteessa kiinnitettiin huomiota mm. seuraaviin seikkoihin: Espoonkartanon aluetta tulee suunnitella kokonaisuutena, joukkoliikenteen, katuverkon ja palvelujen järjestämisen kannalta asemakaava on koettu suppea-alaiseksi, jotta rakennetun ympäristön ja luonnonympäristön arvot voidaan turvata riittävästi, melusuojaus tulee olla toteutettuna Kehä III:n varrella ennen Holkenin asuntojen käyttöönottoa, kevyen liikenteen turvalliset yhteydet nykyisille kouluille koettiin tärkeiksi. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi tarkistetun kaavan kaupunginhallituksen käsittelyyn. Kokouksessaan kaupunginhallitus päätti palauttaa Holkenin asemakaavan uudelleen valmisteltavaksi siten, että Espoonkartanon alueen kaavat tuodaan tarkoituksenmukaisena kokonaisuutena kaupunginhallitukseen valtuustosopimuksen mukaisessa aikataulussa. Asemakaava Yleisperustelu Yleistavoitteena on kehittää Kauklahden paikalliskeskusta "vehreä pikkukaupunki" -teeman puitteissa. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi asemakaavoituksen jatkosuunnittelun pohjaksi seuraavat lähtökohdat: Alue kaavoitetaan pientalovaltaiseksi alueeksi siten, että alueen rakentamisen sijoittelu ja määrä perustuvat riittäviin selvityksiin ja ovat sopusoinnussa alueen valtakunnallisten, kulttuurihistoriallisten sekä luonnonarvojen kanssa siten, että alueen metsäinen silhuetti säilyy. Koska alue kuuluu Espoonkartanon kilpailualueeseen, jatkosuunnittelussa ja Holkenin asemakaavaa valmisteltaessa hyödynnetään ja heijastetaan ideakilpailusta saatuja jatkosuunnittelun mukaisia tuloksia myös Holkenin alueelle. Gumbölenjoen luonnonvarainen jalopuumetsikkö, joka on rajattu luonnonsuojelulain 29 :ssä tarkoitetuksi suojelluksi luontotyypiksi merkitään kaava-alueelle ulottuvilta osin kaavassa luonnonsuojelualueena sekä huomioidaan riittävän laajalla puskurivyöhykkeellä luonnonsuojelualueen ja korttelialueiden välille ottaen huomioon jokilaakson jyrkkä rinnemaasto ja maaperäolosuhteet. Asemakaavaehdotuksen laadintaa varten suunnitellaan Espoonkartanon ideakilpailun alueen kokonaisuuden kannalta: - toimiva liikennesuunnitelma siten, että myös Holkenin alueen joukkoliikennetarpeet ja kevyenliikenteen yhteydet Gumbölenjoen yli jalkapallohallille ja edelleen Kauklahteen hoidetaan

47 Espoon kaupunki Pöytäkirja 113 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 47 / tarvittavat palvelut, kuten koulut ja päivähoito hoidetaan. Tällöin esimerkiksi Holkenin alueelle suunniteltua yhteisötilaa voidaan laajentaa myös päiväkotikäyttöön - Holkenin puuhuvilan itäpuolella oleva AP -alue muutetaan erillispientalojen alueeksi. Lähtökohtia ja tavoitteita on huomioitu asemakaavan jatkosuunnittelussa. Mitoitus Kaava-alueen kokonaispinta-ala on noin 16 hehtaaria. Rakennusoikeutta on yhteensä k-m 2, mikä vastaa kaavan aluetehokkuutta ea = 0,07. Uutta asuinrakennusoikeutta osoitetaan noin k-m 2. Korttelialueet Korttelialueet on esitetty asuinpientalojen korttelialueeksi, johon voi rakentaa enintään kaksiasuntoisia kytkettyjä taloja tai erillispientaloja (AP-1) ja erillispientalojen korttelialueeksi (AO). Holken pihapiireineen on esitetty merkinnällä AO/s erillispientalojen korttelialue, jolla ympäristö säilytetään. Itse rakennus on merkitty suojelumerkinnällä, sr: "Kulttuurihistoriallisesti ja rakennustaiteellisesti arvokas suojeltu rakennus. Rakennusta ei saa purkaa, eikä siihen saa tehdä sellaisia muutoksia, jotka ovat ristiriidassa alkuperäisen arkkitehtuurin kanssa. Rakennukseen kohdistuvista toimenpiteistä on pyydettävä Espoon kaupunginmuseon lausunto. Pohjanlepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikkaa ei saa hävittää eikä heikentää. Rakennukseen kohdistuviin toimenpiteisiin tulee hakea lupaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta". Lisäksi korttelialueelle sijoittuu luonnonmukaisena säilytettävä alueen osa, jota tulee hoitaa niin, ettei maiseman luonne oleellisesti muutu. Korttelin asuntoja ei saa ottaa käyttöön ennen Kehä III:n melusuojauksen toteuttamista. Kaava-alueelle osoitetaan asumista palveleva yhteiskäyttöinen korttelialue (AH), jonka rakennusoikeus on 250 k-m 2. Rakennus voi palvella esimerkiksi yksityisenä päiväkotina tai korttelitupana. Suojelukohteet Alueen keskeisimmät virkistysalueet ovat pohjoisosassa sijaitseva Jaakkolanmäki, VL-4, sekä Holkenin päärakennuksen lounaispuolelle sijoittuva Pytinginpelto. Pytinginpelto jatkuu Gumbölenjoen tuntumaa virkistysalueena (VL-2). Kyseinen luonnontilainen lähivirkistysalue toimii samalla Holkeninlehdon luonnonsuojelualueen (SL -1) puskuri- ja suojavyöhykkeenä asutuksen suuntaan.

48 Espoon kaupunki Pöytäkirja 113 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 48 / 186 Muut alueet Suunnitelma sisältää osia Kehä III:n maantienalueesta alikulkuineen (LT) sekä sen lähituntumaan esitetyt suojaviheralueet (EV -1). Liikenne Kaava-alueelle osoitetaan uusi tonttikatu Holkenintie, joka palvelee uutta maankäyttöä. Holkenintie liittyy Mynttilän asemakaava-alueella Vähän-Myntin tiehen, jolta on yhteys Mynttiläntien alueelliselle kokoojakadulle ja edelleen Kauklahteen sekä Kehä III:n eritasoliittymään. Kaava-alueen länsipuolella Holkenintie yhdistyy nykyiseen Peringintiehen. Peringintie muuttuu kaduksi ja sen eteläosa katkaistaan ajoneuvoliikenteeltä siten että läpiajoliikenne Kuninkaankartanontieltä Holkenintielle ei ole mahdollista. Kaava-alueen pohjoisosan korttelit liittyvät suoraan Vähän-Myntin tielle. Holkenintien eteläpuolella kulkee yhdistetty jalankulku- ja pyörätie. Lisäksi Hol-kenintien eteläpuolisten asuinkorttelien eteläpuolelle osoitetaan kevyen liikenteen reitti Holkeninpolku. Yleistä pysäköintiä on osoitettu asemakaavassa osoitetun yhteisalueen (AH) yhteyteen. Joukkoliikenneyhteydet ovat Kuninkaankartanontien varressa. Sopimusneuvottelut Tonttiyksikkö on ilmoittanut, että asemakaava edellyttää maankäyttösopimuksen. Sopimus tulee olla allekirjoitettu ennen kuin asemakaava on kaupunginhallituksen hyväksyttävänä. Ympäristövaikutusselvitys Kaava-alueelle on laadittu ympäristövaikutusselvitys, jota on päivitetty ja jota on arvioitu suunnittelun edetessä. Espoon Holken esisuunnitelman ympäristövaikutusselvitys (Pöyry ) Esisuunnitelman ympäristövaikutusselvityksen täydennys ( Pöyry) Asemakaavaehdotuksen suhde esisuunnitelmasta laaditun ympäristövaikutusselvityksen tuloksiin ( Pöyry) Täydennys Holkenin ympäristövaikutusselvitykseen ( , Pöyry). Kaavataloudelliset vaikutukset ja energiahuolto Asemakaava on kaavataloudellisesti haasteellinen johtuen suurehkosta infrastruktuurin rakentamistarpeesta. Maankäyttösopimusneuvotteluilla hanke on kuitenkin mahdollista saada kaavataloudellisesti positiiviseksi.

49 Espoon kaupunki Pöytäkirja 113 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 49 / 186 Päätöshistoria Lähiympäristö- ja korttelisuunnitelma Alueelle on laadittu lähiympäristö- ja korttelisuunnitelma 2016, ja sitä on päivitetty suunnitelmien muutosten myötä. Hyväksyminen Asemakaavan hyväksyy valtuusto. Kaupunkisuunnittelulautakunta Ehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö: Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyy seuraavat lähtökohdat Holkenin asemakaavoituksen pohjaksi: 1 Alue kaavoitetaan pientalovaltaiseksi alueeksi siten, että alueen rakeisuus sekä sen volyymi perustuvat riittäviin selvityksiin ja ovat sopusoinnussa alueen kulttuurihistoriallisten arvojen kanssa siten, että alueen metsäinen silhuetti säilyy. 2 Koska alue kuuluu Espoonkartanon ideakilpailualueeseen, jatkosuunnittelussa ja Holkenin asemakaavaa valmisteltaessa hyödynnetään ja heijastetaan ideakilpailusta saatuja jatkosuunnittelun tuloksia myös Holkenin alueelle. 3 Gumbölenjoen luonnonvarainen jalopuumetsikkö, joka on rajattu luonnonsuojelulain 29 :ssä tarkoitetuksi suojelluksi luontotyypiksi turvataan kaavalla luonnonsuojelualueena sekä huomioidaan riittävän laaja puskurivyöhyke luonnonsuojelualueen ja korttelialueiden välille. 4 Tutkitaan tarkemmin 55 db:n raja ennustetilanteessa sekä tutkitaan meluntorjuntakeinot ja ratkaistaan oikea-aikainen melusuojaus siten että, ohjearvot eivät ylity. 5 Alueelle laaditaan rakentamistapaohjeet. 6 Laaditaan tarvittavat maankäyttösopimukset. Käsittely Käsittelyn alussa esittelijä korjasi esityslistan päätösehdotuksen kohdan 1 kuulumaan seuraavasti: Alue kaavoitetaan pientalovaltaiseksi alueeksi siten, että alueen rakentamisen sijoittelu ja määrä perustuvat riittäviin selvityksiin ja ovat

50 Espoon kaupunki Pöytäkirja 113 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 50 / 186 sopusoinnussa alueen kulttuurihistoriallisten arvojen kanssa siten, että alueen metsäinen silhuetti säilyy. Jäsen Hannula ehdotti puheenjohtaja Markkulan sekä jäsen Lahden kannattaman, että esityslistan päätöskohta 1 täydennetään kuulumaan: Alue kaavoitetaan pientalovaltaiseksi alueeksi siten, että alueen rakentamisen sijoittelu ja määrä perustuvat riittäviin selvityksiin ja ovat sopusoinnussa alueen valtakunnallisten, kulttuurihistoriallisten ja luonnonarvojen kanssa siten, että alueen metsäinen silhuetti säilyy. Jäsen Häggman ehdotti puheenjohtajan sekä jäsen Lahden kannattamana, että esityslistan päätösehdotuksen kohta 3 muutetaan kuulumaan: Gumbölenjoen luonnonvarainen jalopuumetsikkö, joka on rajattu luonnonsuojelulain 29 :ssä tarkoitetuksi suojelluksi luontotyypiksi turvataan kaavassa luonnonsuojelualueena ja huomioidaan riittävän laajalla puskurivyöhykkeellä luonnonsuojelualueen ja korttelialueiden välille ottaen huomioon jokilaakson jyrkkä rinnemaasto ja maaperäolosuhteet. Jäsen Hannula ehdotti puheenjohtajan sekä jäsen Lahden kannattamana uudeksi päätöskohdaksi 4 seuraavaa: Asemakaavaehdotuksen laadintaa varten suunnitellaan Espoonkartanon ideakilpailun alueen kokonaisuuden kannalta 1. toimiva liikennesuunnitelma siten, että myös Holkenin alueen joukkoliikennetarpeet ja kevyenliikenteen yhteydet Gumbölenjoen yli jalkapallohallille ja edelleen Kauklahteen hoidetaan. 2. tarvittavat palvelut, kuten koulut ja päivähoito hoidetaan. Tällöin esimerkiksi Holkenin alueelle suunniteltua yhteisötilaa voidaan laajentaa myös päivähoitokäyttöön. Jäsen Lindberg ehdotti puheenjohtajan sekä jäsen Lahden kannattamana, että edellä mainittua päätöskohtaa 4 täydennetään siten, että sen kolmanneksi kohdaksi lisätään: Holkenin puuhuvilan itäpuolella oleva APalue muutetaan erillispientalojen alueeksi. Jäsen Häggman ehdotti puheenjohtajan kannattamana, että esityslistan päätöskohta 5 muutetaan kuulumaan: Kaava-alueella kulkeva ekologinen viheryhteys ja kulkuyhteydet ympärillä oleviin virkistysalueisiin tulee selkeyttää. Alueelle tulee laatia ohjeellinen kortteli- ja lähiympäristösuunnitelma. Edelleen jäsen Häggman ehdotti puheenjohtajan kannattamana, että päätösehdotukseen lisätään uusi kohta: kaupunkisuunnittelulautakunta järjestää valmisteluaineistosta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi :n. Jäsen Kivekäs ehdotti tiedotus- ja keskustelutilaisuuden puheenjohtajaksi Fredrik Lindbergiä. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko esittelijän tekemä korjaus sekä tehdyt ehdotukset hyväksyä. Koska kukaan

51 Espoon kaupunki Pöytäkirja 113 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 51 / 186 ei vastustanut niitä, totesi puheenjohtaja niiden tulleen yksimielisesti hyväksytyiksi. Korjaukset on sisällytetty pöytäkirjaan. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyy seuraavat lähtökohdat Holkenin asemakaavoituksen pohjaksi: 1 Alue kaavoitetaan pientalovaltaiseksi alueeksi siten, että alueen rakentamisen sijoittelu ja määrä perustuvat riittäviin selvityksiin ja ovat sopusoinnussa alueen valtakunnallisten, kulttuurihistoriallisten sekä luonnonarvojen kanssa siten, että alueen metsäinen silhuetti säilyy. 2 Koska alue kuuluu Espoonkartanon ideakilpailualueeseen, jatkosuunnittelussa ja Holkenin asemakaavaa valmisteltaessa hyödynnetään ja heijastetaan ideakilpailusta saatuja jatkosuunnittelun tuloksia myös Holkenin alueelle. 3 Gumbölenjoen luonnonvarainen jalopuumetsikkö, joka on rajattu luonnonsuojelulain 29 :ssä tarkoitetuksi suojelluksi luontotyypiksi turvataan kaavassa luonnonsuojelualueena ja huomioidaan riittävän laajalla puskurivyöhykkeellä luonnonsuojelualueen ja korttelialueiden välille ottaen huomioon jokilaakson jyrkkä rinnemaasto ja maaperäolosuhteet. 4 Asemakaavaehdotuksen laadintaa varten suunnitellaan Espoonkartanon ideakilpailun alueen kokonaisuuden kannalta 1. toimiva liikennesuunnitelma siten, että myös Holkenin alueen joukkoliikennetarpeet ja kevyenliikenteen yhteydet Gumbölenjoen yli jalkapallohallille ja edelleen Kauklahteen hoidetaan 2. tarvittavat palvelut, kuten koulut ja päivähoito hoidetaan. Tällöin esimerkiksi Holkenin alueelle suunniteltua yhteisötilaa voidaan laajentaa myös päivähoitokäyttöön 3. Holkenin puuhuvilan itäpuolella oleva AP-alue muutetaan erillispientalojen alueeksi. 5 Tutkitaan tarkemmin 55 db:n raja ennustetilanteessa sekä tutkitaan meluntorjuntakeinot ja ratkaistaan oikea-aikainen melusuojaus siten että, ohjearvot eivät ylity. 6 Kaava-alueella kulkeva ekologinen viheryhteys ja kulkuyhteydet ympärillä oleviin virkistysalueisiin selkeytetään. Alueelle laaditaan ohjeellinen kortteli- ja lähiympäristösuunnitelma.

52 Espoon kaupunki Pöytäkirja 113 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 52 / Laaditaan tarvittavat maankäyttösopimukset. Kaupunkisuunnittelulautakunta / 8 8 kaupunkisuunnittelulautakunta järjestää valmisteluaineistosta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsi sen puheenjohtajaksi Fredrik Lindbergin. Ehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö: Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Holkenin valmisteluaineistosta, alue hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun Holken asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 6279, joka käsittää korttelit sekä katu-, liikenne-, virkistys-, erityis- ja suojelualueet 70. kaupunginosassa (Espoonkartano), alue pyytää asemakaavaehdotuksesta tarvittavat lausunnot ja kannanotot kuukauden kuluessa lausuntopyynnön päiväyksestä. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Elon kannattamana, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että asemakaavaehdotusta tarkistetaan seuraavasti: 1. korttelin asuinrakennukset muutetaan erillispientaloiksi ja Holkenintien varteen osoitettu asuinrakennus poistetaan 2. katuyhteys alueelle osoitetaan myös Mynttiläntieltä 3. määräyksiin lisätään tai sopimuksella määritellään velvoite alueen toteuttamisesta ekotehokkaasti 4. kaava-aineistoa täydennetään osoittamalla alueen läheisyyteen suunnitellun koulun ja päiväkodin sijainnit. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko hänen tekemänsä ehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut sitä, totesi puheenjohtaja sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Asia palautettiin uudelleen valmisteltavaksi siten, että 1. korttelin asuinrakennukset muutetaan erillispientaloiksi ja Holkenintien varteen osoitettu asuinrakennus poistetaan 2. katuyhteys alueelle osoitetaan myös Mynttiläntieltä

53 Espoon kaupunki Pöytäkirja 113 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 53 / määräyksiin lisätään tai sopimuksella määritellään velvoite alueen toteuttamisesta ekotehokkaasti 4. kaava-aineistoa täydennetään osoittamalla alueen läheisyyteen suunnitellun koulun ja päiväkodin sijainnit. Kaupunkisuunnittelulautakunta / 4 Ehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö: Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Holkenin valmisteluaineistosta, alue hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun Holken asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 6279, joka käsittää korttelit sekä katu-, liikenne-, virkistys-, erityis- ja suojelualueet 70. kaupunginosassa (Espoonkartano), alue pyytää asemakaavaehdotuksesta tarvittavat lausunnot ja kannanotot kuukauden kuluessa lausuntopyynnön päiväyksestä. Käsittely Käsittelyn alussa esittelijä korjasi liitteenä olevan kaavamääräyksen 16 kuulumaan: Asuintalot tulee suunnitella passiivi/matalaenergiataloina koko alueelle laadittavan energiasuunnitelman mukaisesti. Kaavan nähtävilläolon aikana kaavamääräyksen sisältöä täsmennetään ja kehitetään yhteistyössä ympäristöministeriön, maanomistajan ja kaupungin omien asiantuntijoiden kanssa. Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Elon kannattamana, että 1. lautakunta tekee lisäpäätöksen: Holkenin kaava-alueen ajoneuvoliikenteen katuyhteys suuntautuu alueelle Vähän-Myntintien kautta. Kyseisen kadun linjaus määritellään yksityiskohtaisemmin Holkenin kaava-alueen ulkopuolisilta osin Mynttilän (512400) asemakaavoitusprosessin yhteydessä huomioiden samalla myös Kehä III:n aluevaraussuunnitelma. Lautakunta kiirehtii tätä koskevia toimenpiteitä. 2. esityslistatekstiin lisätään virkamiestyönä tarvittava selostus koskien näitä muutoksia, annettuja lisäselvityksiä ja AH-korttelialueen käyttöä alueen yhteisenä toimintatilana ja päivähoidon paikallisena tilana. Nähtävilläolon aikana korttelin rakennusten sijoittelua, väljyyttä ja muotoa kehitetään kartanon ja mäen miljööseen paremmin sopivaksi. 3. lisäpäätöksistä aiheutuvat korjaukset tehdään tarvittavilta osin virkamiestyönä ennen nähtäville asettamista.

54 Espoon kaupunki Pöytäkirja 113 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 54 / 186 Lisäksi varapuheenjohtaja Elo ehdotti puheenjohtaja Markkulan kannattamana, että nähtävilläolon aikana varmistetaan, että marrasjoulukuussa valmistuvan Finnsinmäki - Espoonkartanonmäki - Mynttilä - vyöhykkeen luontoselvityksen tulokset tulevat huomioiduksi Holkenin alueen jatkosuunnittelussa. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko esittelijän korjaama ehdotus sekä hänen että varapuheenjohtajan tekemät ehdotukset hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut niitä, totesi puheenjohtaja niiden tulleen yksimielisesti hyväksytyiksi. Korjaukset on huomioitu pöytäkirjassa. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Holkenin valmisteluaineistosta, alue hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun Holken asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 6279, joka käsittää korttelit sekä katu-, liikenne-, virkistys-, erityis- ja suojelualueet 70. kaupunginosassa (Espoonkartano), alue siten muutettuna (kaavamääräyksen 16), että asuintalot tulee suunnitella passiivi/matalaenergiataloina koko alueelle laadittavan energiasuunnitelman mukaisesti. Kaavan nähtävilläolon aikana kaavamääräyksen sisältöä täsmennetään ja kehitetään yhteistyössä ympäristöministeriön, maanomistajan ja kaupungin omien asiantuntijoiden kanssa 2.2 Holkenin kaava-alueen ajoneuvoliikenteen katuyhteys suuntautuu alueelle Vähän-Myntintien kautta. Kyseisen kadun linjaus määritellään yksityiskohtaisemmin Holkenin kaava-alueen ulkopuolisilta osin Mynttilän (512400) asemakaavoitusprosessin yhteydessä huomioiden samalla myös Kehä III:n aluevaraussuunnitelma. Lautakunta kiirehtii tätä koskevia toimenpiteitä. 3 pyytää asemakaavaehdotuksesta tarvittavat lausunnot ja kannanotot kuukauden kuluessa lausuntopyynnön päiväyksestä. Lisäksi lautakunta päätti, että nähtävilläolon aikana korttelin rakennusten sijoittelua, väljyyttä ja muotoa kehitetään kartanon ja mäen miljööseen paremmin sopivaksi sekä varmistetaan, että marrasjoulukuussa valmistuvan Finnsinmäki - Espoonkartanonmäki - Mynttilä - vyöhykkeen luontoselvityksen tulokset tulevat huomioiduksi Holkenin alueen jatkosuunnittelussa

55 Espoon kaupunki Pöytäkirja 113 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 55 / 186 Kaupunkisuunnittelulautakunta / 6 Esityslistatekstiin lisätään virkamiestyönä tarvittava selostus koskien näitä muutoksia, annettuja lisäselvityksiä ja AH-korttelialueen käyttöä alueen yhteisenä toimintatilana ja päivähoidon paikallisena tilana. Lisäpäätöksistä aiheutuvat korjaukset tehdään tarvittavilta osin virkamiestyönä ennen nähtäville asettamista. Ehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö: Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja muistutukset on annettu Holkenin asemakaavaehdotuksesta, alue hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle päivätyn ja muutetun Holken asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 6279, joka käsittää korttelit sekä katu-, liikenne-, virkistys-, erityis- ja suojelualueet 70. kaupunginosassa (Espoonkartano), alue Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Elon kannattamana, että asia jätetään pöydälle seuraavaan kokoukseen. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänen tekemänsä ehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut sitä, totesi puheenjohtaja pöydällepanoehdotuksensa tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Kaupunkisuunnittelulautakunta / 4 Asia jätettiin pöydälle seuraavaan pidettävään kokoukseen. Ehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö: Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja muistutukset on annettu Holkenin asemakaavaehdotuksesta, alue hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle päivätyn ja muutetun Holken asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 6279, joka käsittää korttelit sekä katu-, liikenne-, virkistys-,

56 Espoon kaupunki Pöytäkirja 113 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 56 / 186 erityis- ja suojelualueet 70. kaupunginosassa (Espoonkartano), alue Käsittely Keskustelun kuluessa jäsen Kemppi-Virtanen ehdotti jäsenten Seppä ja Syrjänen kannattamana, että asia jätetään pöydälle siten, että pöydälläolon aikana alueen liikenteen osalta selvitetään katuyhteyden toimivuus ennen lopullisen Vähän-Myntin tien yhteyden saamista. Puheenjohtaja Elo ehdotti jäsen Klarin kannattamana, että kaava palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että alueen katuyhteys ratkaistaan alusta lähtien Vähän-Myntin tien kautta. Tämä tarkoittaa Holkenin kaavan käsittelyn liittämistä ajallisesti Mynttilän kaavan valmisteluun. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi puheenjohtaja totesi, että koska pöydällepanoehdotusta myös vastustettiin, oli siitä äänestettävä. Hyväksyttiin puheenjohtajan ehdotus, että ne, jotka kannattavat esittelijän ehdotusta, äänestävä jaa, ja ne, jotka kannattavat pöydällepanoa, äänestävät ei. Nimenhuutoäänestyksessä esittelijän ehdotuksen puolesta (jaa) äänestivät puheenjohtaja Elo sekä jäsenet Klar, Lindberg, Pöntynen, Rastimo ja Rauhanen eli kuusi (6) jäsentä ja pöydällepanoehdotuksen puolesta (ei), äänestivät jäsenet Holma, Kemppi-Virtanen, Kiijärvi, Lahtinen, Oila, Seppä ja Syrjänen eli seitsemän (7) jäsentä. Puheenjohtaja totesi Kemppi-Virtasen pöydällepanoehdotuksen tulleen hyväksytyksi seitsemällä äänellä kuutta vastaan (7/6). Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Kaupunkisuunnittelulautakunta / 6 Asia jätettiin pöydälle siten, että pöydälläolon aikana alueen liikenteen osalta selvitetään katuyhteyden toimivuus ennen lopullisen Vähän-Myntin tien yhteyden saamista. Ehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö: Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja muistutukset on annettu Holkenin asemakaavaehdotuksesta, alue , 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle päivätyn ja muutetun Holken asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 6279, joka käsittää korttelit sekä katu-, liikenne-, virkistys-,

57 Espoon kaupunki Pöytäkirja 113 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 57 / 186 erityis- ja suojelualueet 70. kaupunginosassa (Espoonkartano), alue Käsittely Kaupunkisuunnittelupäällikön estyneenä ollessa asian esitteli asemakaavapäällikkö Ossi Keränen. Asia käsiteltiin asian 10 jälkeen. Keskustelun kuluessa varapuheenjohtaja Elo uudisti :ssä 4 tekemänsä ja jäsen Klarin kannattaman palautusehdotuksensa. Julistettuaan keskustelun palautuksesta päättyneeksi, puheenjohtaja totesi, että koska palautusta myös vastustettiin, oli siitä äänestettävä. Hyväksyttiin puheenjohtaja Markkulan ehdotus, että ne, jotka kannattavat palautusta, äänestävät jaa, ja ne, jotka sitä vastustavat, äänestävät ei. Nimenhuutoäänestyksessä palautusehdotuksen puolesta (jaa) äänestivät varapuheenjohtaja Elo sekä jäsenet Klar, Lindberg, Rastimo, Rauhanen ja Pöntynen eli kuusi (6) jäsentä sekä sitä vastustivat (ei) puheenjohtaja Markkula sekä jäsenet Holma, Kemppi-Virtanen, Lahtinen, Oila, Seppä ja Vilo eli seitsemän (7) jäsentä. Puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan seitsemällä äänellä kuutta vastaa (7/6) hylänneen palautusehdotuksen ja asian käsittelyn jatkuvan. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko esittelijän ehdotus hyväksyä. Koska sitä ei vastustettu, totesi puheenjohtaja sen tulleen hyväksytyksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin. Kaupunginhallitus Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus: 1 hyväksyy liitteenä olevan maankäyttösopimuksen, sekä kaupungin että Pohjolan Kiinteistökehitys Oy:n tulee allekirjoittaa sopimus ennen kaavan käsittelemistä valtuustossa, 2 esittää, että valtuusto hyväksyy päivätyn ja muutetun Holken asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 6279, joka käsittää korttelit sekä katu-, liikenne-, virkistys-, erityis- ja suojelualueet 70. kaupunginosassa (Espoonkartano), alue Käsittely Häggman teki seuraavan palautusehdotuksen:

58 Espoon kaupunki Pöytäkirja 113 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 58 / 186 Kaupunginhallitus palauttaa Holkenin asemakaavan kaupunkisuunnittelulautakunnalle uudelleen valmisteltavaksi siten, että ennen asemakaavan seuraavaa käsittelyä varmistetaan seuraavat asiat; 1) Holken asemakaava-alue liitetään ajallisesti ja tosiasiallisesti Espoonkartanon alueen kaavoituksen muihin kaava-alueiden valmisteluun (Mynttilä , Espoonkartanonmäki , Finnsinmäki ). 2) Espoonkartano-alueen kaikista kaava-alueista laaditaan liikennesuunnitelma ja raideliikenneyhteysratkaisu, sekä selvitetään kunnallistekniikkainvestoinnit ja jätevesiviemärien linjaukset jätevedenpuhdistuslaitokselle, alueen tarvittavat palvelut, sekä ylempien kaavojen viheryhteyksien ja virkistysreittien turvaamisen kaavoituksessa. Kaikista kaava-alueesta tulee lisäksi laatia hulevesisuunnitelmat ja ilmastomuutosselvitykset, sekä huolehtia virallisten luonnonsuojelualueiden ja VAT-alueiden säilymisestä." Kuronen Hertellin ja Gestrinin kannattamana teki seuraavan palautusehdotuksen: Palautetaan siten, että Espoonkartanon alueen kaavat tuodaan tarkoituksenmukaisena kokonaisuutena Kaupunginhallitukseen valtuustosopimuksen mukaisessa aikataulussa. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi Häggmanin ehdotuksen raukeavan kannattamattomana. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Kurosen ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen. Päätös Kaupunginhallitus: Asia palautettiin yksimielisesti uudelleen valmisteltavaksi seuraavin perusteluin: Tiedoksi Palautetaan siten, että Espoonkartanon alueen kaavat tuodaan tarkoituksenmukaisena kokonaisuutena Kaupunginhallitukseen valtuustosopimuksen mukaisessa aikataulussa. - Ote ilman liitteitä: Hakija - Elisa Oyj, lausuntopyyntö - Fortum Espoo Distribution Oy, lausuntopyyntö - Fortum Power and Heat Oy, lausuntopyyntö - HSY:n vesihuolto, lausuntopyyntö - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, lausuntopyyntö - Tonttiyksikkö, kannanottopyyntö - Kaupunkitekniikan keskus, kannanottopyyntö - Länsi-Uudenmaan pelastus-liikelaitos, kannanottopyyntö - Sivistystoimi, tilat ja alueet -yksikkö, kannanottopyyntö - Kaupunginmuseo, kannanottopyyntö - Toimenpiteitä varten: Kuulutus ja kuulutuskirjeet

59 Espoon kaupunki Pöytäkirja 114 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 59 / / Mynttilä, asemakaavaehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue , 70. kaupunginosa, Espoonkartano Valmistelijat / lisätiedot: Liisa Ikonen, puh Mikla Koivunen, puh Salla Karvinen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Mynttilän valmisteluaineistosta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun Mynttilä - Myntböle, asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 6584, 70. Kaupunginosassa Espoonkartano, alue , 3 pyytää asemakaavasta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markku Markkula ehdotti varajäsen Rainer Lahden kannattamana, että päätösehdotukseen lisätään uusi kohta, joka kuuluu: Autopaikkamääräystä muutetaan siten, että kytkettyjen pientalojen osalta autopaikkojen minimivaatimus on kuitenkin vähintään 1,5 ap / asunto. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko esittelijän päätösehdotus ja puheenjohtajan ehdotukset yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen ne yksimielisesti. Muutokset on huomioitu pöytäkirjassa ja sen liitteissä.

60 Espoon kaupunki Pöytäkirja 114 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 60 / 186 Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 päätti, että autopaikkamääräystä muutetaan siten, että kytkettyjen pientalojen osalta autopaikkojen minimivaatimus on kuitenkin vähintään 1,5 ap / asunto, 2 yhtyi vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Mynttilän valmisteluaineistosta, alue , 3 hyväksyi MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun Mynttilä - Myntböle, asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 6584, 70. Kaupunginosassa Espoonkartano, alue , 4 pyytää asemakaavasta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Liite Oheismateriaali Selostus 4 Mynttilä, mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet, ei julkinen 5 Mynttilä, lausuntojen ja kannanottojen lyhennelmät ja vastineet - Mynttilä, tapahtumaluettelo - Mynttilä, kaavamääräykset - Mynttilä, kaavakartta - Mynttilä, havainnekuva - Mynttilä, mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet, julkinen Mynttilän asemakaava-alue on osa laajempaa Espoonkartanon aluetta, jota kehitetään asumispainotteisena osana Suur-Kauklahden paikalliskeskusta. Tavoitteena on suunnitella Mynttilästä yhdessä Finnsinmäen ja Holkenin kaava-alueiden kanssa Espoon eteläosien yleiskaavan mukainen kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen ympäristöön sopeutuva, laadukas pientaloalue. Alueelle osoitetaan rakennusoikeutta noin k-m 2. Kaava-alueen rajausta on muutettu valmisteluaineistovaiheen jälkeen. Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti Finnsinmäki I:n asemakaavan palautuspäätöksessä , mm. että kartanon ydinalueen toiminnallinen konsepti ja käyttötarkoitukset tulee ratkaista, jotta viereisten alueiden asemakaavoitus ei heikennä ydinalueen kehittämismahdollisuuksia. Tämä on otettu huomioon Mynttilän asemakaavan valmistelussa.

61 Espoon kaupunki Pöytäkirja 114 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 61 / 186 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Mynttilä - Myntböle, asemakaava, 70. Kaupunginosa, Espoonkartano Korttelit 70016, , 70036, osa kortteleita , , katu-, liikenne-, virkistys-, erityis- ja suojelualueet, piirustusnumero 6584, alue Vireilletulo Vireilletulosta on tiedotettu Espoon kaavoituskatsauksessa syksyllä Alueen nykytila Suunnittelualue sijaitsee noin 1,5 km Kauklahden rautatieaseman pohjoispuolella ja on kooltaan noin 38,5 ha. Alue on vanhaa kylämäistä ja maaseutumaista ympäristöä, jonka maisemarakenne muodostuu avoimista joki- ja purolaaksoista sekä metsäisistä selännealueista. Olemassa oleva rakentaminen on sijoittunut aikojen saatossa pääasiassa laaksojen ja selänteiden vaihettumisvyöhykkeille. Suunnittelualueella on kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuskokonaisuuksia, kiinteitä muinaisjäännöksiä, keskiaikaisia kylänmäkiä sekä historiallista tiestöä. Lisäksi suunnittelualueen ulkopuolella sijaitsevan Espoonkartanon valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön rajaus ulottuu kaava-alueen länsiosaan. Kaava-alueen läheisyydessä sijaitsevat myös Mankbyn keskiaikainen kylätontti sekä Suuri rantatie (Kuninkaantie). Alueen tiestö perustuu pitkälti historialliselle tieverkolle, eikä erillistä kevyenliikenteenverkostoa nykyisellään ole. Alueen pohjoispuolella kulkee voimajohtoja. Suuri osa alueesta on ihmisen muokkaamaa

62 Espoon kaupunki Pöytäkirja 114 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 62 / 186 valtakunnallisesti merkittävää historiallista maatalousympäristöä ja kyläasutusta, mutta alueelta löytyy myös huomionarvoisia luontoarvoja. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaava kattaa koko maakunnan alueen ja se sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet. Lainvoiman kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä vuonna Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaava täydentää Uudenmaan maakuntakaavaa. Kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä lainvoiman vuonna Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa on kyse vahvistettujen Uudenmaan maakuntakaavan ja 1. vaihemaakuntakaavan sekä Itä-Uudenmaan kokonais-maakuntakaavan uudelleen tarkastelusta. Ympäristöministeriö vahvisti Uudenmaan toisen vaihemaakuntakaavan pienin muutoksin Mynttilän kaava-alue on maakuntakaavassa merkitty taajamatoimintojen alueeksi viheryhteystarpeineen. Alueen halki koillis-länsisuunnassa kulkee voimalinja. Alueen länsireunalle ulottuu kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue. Kaakossa alue rajoittuu moottoriväylään. Asemakaava on maakuntakaavan mukainen. Yleiskaava Espoon eteläosien yleiskaava käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna Blominmäen osayleiskaava sijaitsee Länsi-Espoossa Kehä III:n varrella. Kaava sai lainvoiman Vireillä olevat: Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava Nyt laadittu asemakaava on yleiskaavan mukainen. Alueella ei ole asemakaavaa. Osallistuminen ja vuorovaikutus (MRA 30 ) Asemakaavaan liittyen on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty ja muutettu Valmisteluaineisto oli nähtävillä Mielipiteitä saatiin 19 kappaletta. Lausuntoja saatiin 10 ja kannanottoja 9 kappaletta.

63 Espoon kaupunki Pöytäkirja 114 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 63 / 186 Mynttilän asemakaavaehdotus oli valmisteluaineistovaiheessa osa Mynttilän kaava-aluetta, joka jaettiin ehdotusvaiheessa neljään osaan: Mynttilä, Espoonkartanomäki, Myntinmäki ja Finnsinmäki I. Pienentynyt kaava-alue nimettiin Mynttiläksi. Asukastilaisuus pidettiin ja siellä saatua palautetta on pyritty huomioimaan jatkosuunnittelussa. Asemakaava Yleisperustelu Mynttilän kaavaehdotus on osa laajempaa Espoonkartanon alueen muutosta tiiviimmin asutuksi alueeksi. Osa kaava-alueesta kuuluu valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön (RKY). Suunnittelun tärkeänä tavoitteena on huomioida Espoonkartanon ympäristön arvojen kannalta keskeiset maiseman ja luonnonympäristön piirteet ja sovittaa suunnitellut asuinkorttelit osaksi historiallista kokonaisuutta. Asemakaavasuunnitelma mahdollistaa uuden, kylämäistä asutusta täydentävän asuinrakentamisen Mynttilän alueelle. Alueen sisäisen liikenneverkon pohjana on alueen nykyinen tiestö täydennettynä uusilla katuyhteyksillä. Valtakunnallisesti merkittävän kulttuuriympäristön arvot nousevat avoimesta viljelymaisemasta, alueen muinaisjäännöksistä, kartanon puistosta, vuosien saatossa toteutetusta rakennuskannasta ja tiemaisemasta. VAT-alueen määräyksen mukaan alueella saa rakentaa, mutta siten että alueen ominaispiirteet eivät tuhoudu. Alueen katu- ja kunnallistekninen rakentaminen vaativat myös suuria panostuksia, mikä edellyttää kaupunki- ja korttelirakenteelta alueen nykyistä rakentamista suurempaa tehokkuutta. Ympäristön häiriötekijöiden, kuten liikennemelun, vaikutukset ja suojauskeinot on selvitetty ja huomioitu kaavaratkaisussa. Mitoitus Kaava-alueen kokonaispinta-ala on noin 36 hehtaaria. Kokonaisrakennusoikeus on k-m 2, mikä vastaa kaavan aluetehokkuutta ea = Asuinrakennusoikeutta osoitetaan noin k-m 2. Korttelialueet Alueelle osoitetaan pääasiassa erillispientalojen korttelialueita (AO), mutta myös kytkettyjen pientalojen korttelialueita (AP-1 ja AP-2). Näiden lisäksi kaavaehdotukseen osoitetaan asuinrakennusten korttelialueita (A), joissa voi sijaita päällekkäisiä asuntoja, mutta jotka mittakaavaltaan ovat pientalojen kaltaisia.

64 Espoon kaupunki Pöytäkirja 114 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 64 / 186 Korttelien 70014, ja uusia asuntoja ei saa ottaa käyttöön ennen Kehä III:n melusuojauksen toteuttamista. Alueella sijaitsee suojeltavia rakennuksia ja pihapiirejä, muinaismuistoja sekä historiallisesti arvokkaita, vanhoja tielinjauksia. Nämä on huomioitu asemakaavaehdotuksessa tarkoituksenmukaisilla kaavamerkinnöillä ja -määräyksillä /s-1 ja sr ja sr-1, sm-1 ja st. Uudisrakentamista ohjataan kaavamääräyksin. Asemakaavassa ohjeistetaan rakennustapaa, rakennusten mittakaavaa, väritystä ja kattomuotoa. Myös pihojen luonteesta ja kasvillisuudesta on kaavamääräyksiä. Valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön arvojen säilymistä ohjaava kaavamääräysten pykälä koskee kaikkia rakennuskortteleita: Aluetta tulee säilyttää, hoitaa ja uudistaa niin, etteivät sen kulttuurihistorialliset arvot, vaihtelevat maastonmuodot, luonne suurmaisemassa eivätkä pitkät avoimet näkymät vaarannu. Maaston muotoilut tulee toteuttaa hienovaraisesti ympäristöön sovittaen. Alueella tulee käyttää perinteisiä kulttuuriympäristön kasvilajeja ja luonnon mukaista kasvillisuutta. Alueen eteläosassa sijaitsee Espoon kartanoon kuuluvia alueita, jotka osoitetaan asemakaavassa rakennussuojelun korttelialueeksi (SR-1) sekä asumiselle (AO ja AP-2). Tavoitteena on, että kartanon toiminta voi kehittyä ja arvokkaat rakennukset ja ulkotilat säilyvät. Rakennussuojelun korttelialueelle osoitetaan rakennusoikeutta noin k-m 2 ja nykyiset arvokkaat rakennukset suojellaan asemakaavalla. Suojelukohteet Alueella sijaitsee Gumbölenjoen laaksossa kaksi suojelualuetta, Mynttilänkosken jokilaakson luonnonsuojelualue ja Gumbölen vaahterametsikön suojeltu luontotyyppi. Lisäksi alueella on liito-oravan elinpiirejä, jotka sijoittuvat pääosin edellä mainituille suojelualueille. Muut alueet Viheralueita, jotka sijaitsevat liikennealueiden läheisyydessä, osoitetaan suojaviheralueiksi EV ja EV-1). EV-1-merkinnällä osoitettu alue toimii myös luonnonsuojelualueen suojavyöhykkeenä. Asemakaavassa Kehä III osoitetaan maantienalueeksi (LT) laaditun aluevaraussuunnitelman ja Kehä III:n meluesteiden tiesuunnitelman pohjalta. Liikenne Asemakaavan katuverkko perustuu pääosin olemassa oleviin yksityisteihin, jotka parannetaan kaduiksi. Mynttiläntie toimii alueellisena kokoojakatuna, joka tulevaisuudessa alueen kehittyessä tulee jatkumaan pohjoiseen Forsbackan alueelle. Kuninkaankartanontien ja Mynttiläntien katualueet on mitoitettu joukkoliikenteen liikennöitävyys huomioiden.

65 Espoon kaupunki Pöytäkirja 114 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 65 / 186 Päätöshistoria Asemakaava parantaa erityisesti alueen kevyen liikenteen verkostoa ja yhteyksiä Kauklahden asemalle. Yleistä pysäköintiä on osoitettu LP-alueelle sekä kadunvarsipysäköintinä. Sopimusneuvottelut Tonttiyksikkö on ilmoittanut, että asemakaava edellyttää maankäyttösopimuksen. Sopimus tulee olla allekirjoitettu ennen kuin asemakaava on kaupunginhallituksen hyväksyttävänä. Ympäristövaikutusselvitys Valmisteluaineiston pohjalta laadittiin ympäristövaikutusselvitys, joka valmistui (Pöyry Finland Oyj). Kaavataloudelliset vaikutukset ja energiahuolto Ottaen huomioon kaava-alueen koko sekä sijainti, on hanke aikaansaamistaan infrakustannuksistaan huolimatta kaupungille kaavataloudellisesti positiivinen, mikäli maankäyttösopimusneuvottelut ovat kaupungin kannalta edullisia. Asemakaavalla kannustetaan uusiutuvien energiamuotojen käyttöön mm. kaavamääräyksin. Lähiympäristö- ja korttelisuunnitelma Alueelle laaditaan Rakennetun kulttuuriympäristön täydennysrakentamisohjeisto Mynttilän asemakaavaehdotuksen alueelle. Tavoitteena on antaa ohjeita tuleville rakentajille alueen rakentamistavasta sekä historiallisten arvojen huomioon ottamisesta rakentamisessa. Kortit valmistuvat kesällä Hyväksyminen Asemakaavan hyväksyy valtuusto. Kaupunkisuunnittelulautakunta Ehdotus Yleiskaavapäällikkö: Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 merkitsee tiedoksi Holkenin nykyisen suunnitteluvaiheen sekä laaditun kaavarunkotason raportin "Espoonkartanon asuntoalue - runko- ja mitoitusselvityksestä kaavarunkovaiheeseen".

66 Espoon kaupunki Pöytäkirja 114 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 66 / päättää Espoonkartanon asuntoalueen maankäytön yleispiirteisen suunnittelun jatkamisesta Espoon eteläosien yleiskaavaan, järjestettyyn ideakilpailuun ja em. raportin perusratkaisuihin tukeutuen, tarvittaessa kuitenkin yksityiskohtia aihealueittain tarkistaen. 3 päättää ottaa Finnsinmäki, Espoonkartanonmäki sekä Mynttiläasemakaavanimikkeet syksyn 2008 kaavoituksen työohjelmaan asemakaavatasoisten tarkempien selvitysten aloittamiseksi sekä asemakaavallisen valmistelun mahdollistamiseksi Kehä III:n tuntumassa. Käsittely Asia käsiteltiin asian 2 jälkeen. Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti jäsen Peltokorven kannattamana, että asia jätetään tutustumista varten pöydälle. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänen tekemänsä ehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut sitä, totesi puheenjohtaja sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Asia jätettiin tutustumista varten yksimielisesti pöydälle seuraavaa pidettävään kokoukseen. Kaupunkisuunnittelulautakunta (6201 / 503 / 2008) Ehdotus Yleiskaavapäällikkö: Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 merkitsee tiedoksi Holkenin nykyisen suunnitteluvaiheen sekä laaditun kaavarunkotason raportin "Espoonkartanon asuntoalue - runko- ja mitoitusselvityksestä kaavarunkovaiheeseen". 2 päättää Espoonkartanon asuntoalueen maankäytön yleispiirteisen suunnittelun jatkamisesta Espoon eteläosien yleiskaavaan, järjestettyyn ideakilpailuun ja em. raportin perusratkaisuihin tukeutuen, tarvittaessa kuitenkin yksityiskohtia aihealueittain tarkistaen. 3 päättää ottaa Finnsinmäki, Espoonkartanonmäki sekä Mynttilä - asemakaavanimikkeet syksyn 2008 kaavoituksen työohjelmaan asemakaavatasoisten tarkempien selvitysten aloittamiseksi sekä asemakaavallisen valmistelun mahdollistamiseksi Kehä III:n tuntumassa. Käsittely Keskustelun kuluessa jäsen Häggman ehdotti jäsen Lindbergin kannattamana, että päätösehdotusta muutetaan siten, että

67 Espoon kaupunki Pöytäkirja 114 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 67 / (kuten esittelijä ehdotuksessa) 2. poistetaan 3. poistetaan Lisätään seuraava uusi kohta: päättää siirtää Espoonkartanon asuntoalueen ja lähialueiden asemakaavoituksen jatkovalmistelutytöt kaupunginvaltuuston tekemän yleiskaavapäätöksen mukaisesti yleiskaavan suunnittelukauden loppupuolelle ( ), ja siten olla esittämättä asemakaavoituksen käynnistämistä ja alueiden jakamista asemakaava-alueiksi syksyn 2008 työohjelmassa esitetyllä tavalla (lista-asia nro 11). Puheenjohtaja Markkula ehdotti jäsen Lahden kannattamana, että päätösehdotus muutetaan kuulumaan seuraavasti: 1. Kohta 1 eli tiedoksi merkitseminen kuten ehdotuksessa. 2. Kohta 2 hylätään ja päätetään, että asiaan palataan, kun seuraava lautakunta suorittaa Espoon kaavoituksen painopisteiden valintaa ottaen huomioon mm. suhdannenäkymien aiheuttaman tarpeen priorisoida kaavoituskohteet hankkeiden toteutumisedellytysten mukaisesti. 3. Kohta 3: Kaupunkisuunnittelulautakunta korostaa avoimen vuorovaikutuksen merkitystä ja päättää, että näitä kolmea Kehä III:n tuntumassa olevaa asemakaava-aluetta (Finnsinmäki, Espoonkartanonmäki ja Mynttilä) koskeva valmisteluaineisto käsitellään kokonaisuudessaan normaalissa järjestyksessä ja valmisteluaineisto asetetaan nähtäville ensi keväänä, kun lautakunta on aineiston käsitellyt. (Työ- ja kaavoitusohjelman T-merkintä muutetaan M-merkinnäksi). Jäsen Lahti ehdotti jäsen Lindbergin kannattamana, että kaupunkisuunnittelulautakunnalle tuodaan erillisenä asiana selvitys museotoimen kanssa käydyistä neuvotteluista ja alueen kulttuurihistoriallisesta merkityksestä. Jäsen Mikkola ehdotti jäsen Lahden kannattamana, että lisäksi tuodaan selvitys Kehä III:n alikulun ja siihen kytkeytyvän viherkäytävän riittävyydestä ja tarvittavista toimenpiteistä eläinten kulun kannalta. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko esittelijän ehdotuksen kohta 1 hyväksyä, eikä sitä vastustettu. Edelleen puheenjohtaja totesi, että koska esittelijän ehdotuksen kohdista 2 ja 3 oli tehty toisistaan poikkeavia ehdotuksia, oli niistä äänestettävä. Hyväksyttiin käsittelyjärjestykseksi puheenjohtajan ehdotus, että ensin päätetään kohdan 2 sisällöstä ja sen jälkeen päätetään poistetaanko kohta vai ei.

68 Espoon kaupunki Pöytäkirja 114 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 68 / 186 Ensimmäisessä vaiheessa olivat vastakkain esittelijän ehdotus ja puheenjohtajan ehdotus. Puheenjohtaja totesi, että koska lautakunta oli yksimielisesti puheenjohtajan ehdotuksen kannalla, äänestystä ei tarvita. Seuraavaksi puheenjohtaja totesi, että koska myös jäsen Häggmanin ehdotus poikkesi nyt voittaneesta ehdotuksesta, oli siitä äänestettävä. Hyväksyttiin puheenjohtajan ehdotus, että ne, jotka kannattavat puheenjohtajan ehdotusta, äänestävät jaa, ja ne, jotka kannattavat jäsen Häggmanin ehdotusta, äänestävät ei. Nimenhuutoäänestyksessä puheenjohtajan ehdotuksen puolesta (jaa) äänestivät puheenjohtaja Markkula sekä jäsenet Arvola, Jääskeläinen, Kerola, Käri-Zein, Lahti, Leinonen, Mikkola, Päivinen, Söderman ja Tilli eli yksitoista (11) jäsentä ja jäsen Häggmanin ehdotuksen puolesta (ei) äänestivät jäsenet Häggman ja Lindberg eli kaksi (2) jäsentä. Puheenjohtaja totesi ehdotuksensa tulleen hyväksytyksi äänin yksitoista kaksi (11/2). Seuraavaksi otettiin käsittelyyn päätösehdotuksen kohta 3. Hyväksyttiin käsittelyjärjestykseksi puheenjohtajan ehdotus, että ensin päätetään kohdan 3 sisällöstä ja sen jälkeen päätetään poistetaanko kohta vai ei. Seuraavaksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänen tekemäänsä ehdotusta täydentää jäsenten Lahti ja Mikkola tekemillä ehdotuksilla, eikä sitä vastustettu. Ensimmäisessä vaiheessa olivat vastakkain esittelijän ehdotus ja jäsenten Lahti ja Mikkola ehdotuksilla täydennetty puheenjohtajan ehdotus. Puheenjohtaja totesi, että äänestystä ei tarvita, koska lautakunta oli yksimielisesti puheenjohtajan ehdotuksen kannalla. Seuraavaksi puheenjohtaja totesi, että koska myös jäsen Häggmanin ehdotus poikkesi nyt voittaneesta ehdotuksesta, oli siitä äänestettävä. Asetettiin vastakkain jäsenten Lahti ja Mikkola ehdotuksilla täydennetty puheenjohtajan ehdotus ja jäsen Häggmanin ehdotus. Hyväksyttiin puheenjohtajan ehdotus, että ne, jotka kannattavat puheenjohtajan ehdotusta, äänestävät jaa, ja ne, jotka kannattavat jäsen Häggmanin ehdotusta, äänestävät ei. Nimenhuutoäänestyksessä puheenjohtajan ehdotuksen puolesta (jaa) äänestivät puheenjohtaja Markkula sekä jäsenet Arvola, Jääskeläinen, Kerola, Käri-Zein, Lahti, Leinonen, Mikkola, Päivinen, Söderman ja Tilli eli yksitoista (11) jäsentä ja jäsen Häggmanin ehdotuksen puolesta (ei) äänestivät jäsenet Häggman ja Lindberg eli kaksi (2) jäsentä.

69 Espoon kaupunki Pöytäkirja 114 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 69 / 186 Puheenjohtaja totesi ehdotuksensa tulleen hyväksytyksi äänin yksitoista kaksi (11/2). Edelleen puheenjohtaja totesi jäsen Häggmanin uutta päätöskohtaa koskevan ehdotuksen raukeavan kannattamattomana. Jäsen Häggman ilmoitti jättävänsä eriävän mielipiteen päätöksen johdosta. Korjaukset on huomioitu pöytäkirjassa. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 merkitsee tiedoksi Holkenin nykyisen suunnitteluvaiheen sekä laaditun kaavarunkotason raportin "Espoonkartanon asuntoalue - runko- ja mitoitusselvityksestä kaavarunkovaiheeseen". 2 Espoonkartanon asuntoalueen maankäytön yleispiirteiseen suunnitteluun palataan, kun seuraava lautakunta suorittaa Espoon kaavoituksen painopisteiden valintaa ottaen huomioon mm. suhdannenäkymien aiheuttaman tarpeen priorisoida kaavoituskohteet hankkeiden toteutumisedellytysten mukaisesti. 3 Kaupunkisuunnittelulautakunta korostaa avoimen vuorovaikutuksen merkitystä ja päättää, että näitä kolmea Kehä III:n tuntumassa olevaa asemakaava-aluetta (Finnsinmäki, Espoonkartanonmäki ja Mynttilä) koskeva valmisteluaineisto käsitellään kokonaisuudessaan normaalissa järjestyksessä ja valmisteluaineisto asetetaan nähtäville ensi keväänä, kun lautakunta on aineiston käsitellyt. (Työ- ja kaavoitusohjelman T- merkintä muutetaan M-merkinnäksi). Kaupunkisuunnittelulautakunnalle tuodaan erillisenä asiana selvitys museotoimen kanssa käydyistä neuvotteluista ja alueen kulttuurihistoriallisesta merkityksestä. Lisäksi tuodaan selvitys Kehä III:n alikulun ja siihen kytkeytyvän viherkäytävän riittävyydestä ja tarvittavista toimenpiteistä eläinten kulun kannalta. Lisäksi lautakunta päätti, että työohjelmaan ja kaavoituskatsaukseen tehdään nyt tehdyn päätöksen mukaiset korjaukset. Jäsen Häggmanin eriävä mielipide: Esitän seuraavan eriävän mielipiteeni lautakunnan päätökseen: Mielestäni esitetty maanomistajien ja "tilaajien" ns. kaavarunkosuunnitelma ei riittävästi noudata maakuntakaavaa eikä yleiskaavaa, joten asiassa saatavissa olevan oheismateriaalin pohjalta lautakunnalla ei ole ollut aitoa mahdollisuutta tehdä jatkovalmistelutoimia tai -päätöksiä koskien tulevaa asemakaavoitustyötä. Lista-asian oheismateriaaliin olisi ollut hyvä liittää pyydettyjä tietoja "kaavarunkovaihetta" ohjanneen työryhmän muistioista ( ), maanomistajien ja tilaajien yhteistyön järjestäytymismuistiosta (2002), konsulttien laatimista

70 Espoon kaupunki Pöytäkirja 114 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 70 / 186 Kaupunkisuunnittelulautakunta maankäyttöluonnoksista (2003), yleiskaavaluonnoksesta Espoonkartano- Järvikylä alueelta ( ), ja yleiskaavaluonnoksesta kehä III:n pohjoispuolisista alueista ( ). Asemakaavoituksen käynnistäminen kiireellisenä syksyn 2008 työohjelmassa esitetyllä tavalla on mielestäni vastoin kaupunginvaltuuston tekemää yleiskaavapäätöstä, jossa yleiskaavan ensisijaisen kehittämisvyöhykkeen ulkopuolelle jäävät uudet alueet tulee toteuttaa pääsääntöisesti suunnittelukauden loppupuolella ( ). Alueen asemakaavoittaminen on mitä ilmeisimmin Espoon yhdyskuntarakenteen eheyttämistavoitteiden ja ilmastovaikutusten sekä kaupungin maankäytön ja kunnallistekniikan rakentamisen kannalta kokonaistaloudellisesti erittäin epäedullista. Ehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö: Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 Hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Mynttilä, Espoonkartanonmäen ja Finnsinmäen asemakaavoituksen pohjaksi. 1.1 Suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota alueen valtakunnallisesti merkittäviin kulttuurihistoriallisiin ja maisemallisiin arvoihin (VAT -alue) sekä luonnonsuojelullisiin erityisarvoihin siten, että alueen avoin maisematila hahmottuu edelleen sekä metsäinen silhuetti säilyy tulevaisuudessakin. 1.2 Alueesta luodaan maastonmuotoihin, sen korkeusasemiin sekä vanhaan kylämäiseen rakenteeseen tukeutuva viihtyisä, moderni asuinalue lähipalveluineen, joka tuo uuden ajallisen kerrostuman alueelle. 1.3 Erityistä huomiota kiinnitetään myös avoimen maisematilan ja uusien kehitettävien kasvullisten sekä rakennettujen reunavyöhykkeiden suunnitteluun, korttelialueiden tarkempi laajuus ratkaistaan asemakaavaprosessin edetessä. 1.4 Kulttuuriarvot ja luonto ovat osa alueen vetovoimaisuutta ja viheralueverkostosta kehitetään toimiva, riittävät ekologiset yhteydet huomioiva kokonaisuus, jossa kevyenliikenteen yhteydet ovat selkeäkulkuisia sekä viihtyisiä. 1.5 Alueen katuverkko suunnitellaan ehjänä kokonaisuutena siten, että liikkuminen alueella sen kaikissa eri muodoissaan on sujuvaa ja helppoa.

71 Espoon kaupunki Pöytäkirja 114 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 71 / Tärkeimpiä historiallisesti merkittäviä tielinjoja säilytetään luontevin tavoin osana tulevaa katuverkkoa ja uutta katumiljöötä kehitetään toimivaksi ja alueen kokonaishenkeen sopivaksi. 1.7 Kehä III:n liikenteelliset näkökohdat sekä tiealueen tulevaisuudessa vaatimat aluevaraustarpeet riittävine melusuojauksineen huomioidaan kaavoituksessa paikan henkeen sopivin ratkaisuin. 1.8 Varaudutaan Espoo-Salo oikorataan liittyvän Mynttilän seisakkeen sijoitusvaihtoehtoihin tarvittavilta osin myös maankäytön suunnittelussa. 2 Jatkosuunnittelussa tulee lisäksi huomioida seuraavat seikat: 2.1 Finnsinmäki-Espoonkartanonmäki-Mynttilä -asemakaava-alueiden valmisteluaineisto asetetaan nähtäville samanaikaisesti ja aluetta suunnitellaan energiatehokkaaksi. 2.2 Alueelle laaditaan hulevesisuunnitelma osana Espoon kaupungin hulevesiohjelmaa. 2.3 Koko alueelle laaditaan kortteli- ja lähiympäristösuunnitelma. 2.4 Suunnittelun aikana aluerajausta on mahdollista tarkistaa ja kaavoituksen edetessä määritellään myös tarkemmin eri osakaavojen rajaukset. 3 järjestää tulevaisuudessa valmisteluaineiston nähtävilläoloaikana tiedotusja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Elon kannattamana, että asia jätetään pöydälle seuraavaan kokoukseen. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänen tekemänsä ehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut sitä, totesi puheenjohtaja pöydällepanoehdotuksensa tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Kaupunkisuunnittelulautakunta Asia jätettiin pöydälle seuraavaan pidettävään kokoukseen. Ehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö:

72 Espoon kaupunki Pöytäkirja 114 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 72 / 186 Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 Hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Mynttilä, Espoonkartanonmäen ja Finnsinmäen asemakaavoituksen pohjaksi. 1.1 Suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota alueen valtakunnallisesti merkittäviin kulttuurihistoriallisiin ja maisemallisiin arvoihin (VAT -alue) sekä luonnonsuojelullisiin erityisarvoihin siten, että alueen avoin maisematila hahmottuu edelleen sekä metsäinen silhuetti säilyy tulevaisuudessakin. 1.2 Alueesta luodaan maastonmuotoihin, sen korkeusasemiin sekä vanhaan kylämäiseen rakenteeseen tukeutuva viihtyisä, moderni asuinalue lähipalveluineen, joka tuo uuden ajallisen kerrostuman alueelle. 1.3 Erityistä huomiota kiinnitetään myös avoimen maisematilan ja uusien kehitettävien kasvullisten sekä rakennettujen reunavyöhykkeiden suunnitteluun, korttelialueiden tarkempi laajuus ratkaistaan asemakaavaprosessin edetessä. 1.4 Kulttuuriarvot ja luonto ovat osa alueen vetovoimaisuutta ja viheralueverkostosta kehitetään toimiva, riittävät ekologiset yhteydet huomioiva kokonaisuus, jossa kevyenliikenteen yhteydet ovat selkeäkulkuisia sekä viihtyisiä. 1.5 Alueen katuverkko suunnitellaan ehjänä kokonaisuutena siten, että liikkuminen alueella sen kaikissa eri muodoissaan on sujuvaa ja helppoa Tärkeimpiä historiallisesti merkittäviä tielinjoja säilytetään luontevin tavoin osana tulevaa katuverkkoa ja uutta katumiljöötä kehitetään toimivaksi ja alueen kokonaishenkeen sopivaksi. 1.7 Kehä III:n liikenteelliset näkökohdat sekä tiealueen tulevaisuudessa vaatimat aluevaraustarpeet riittävine melusuojauksineen huomioidaan kaavoituksessa paikan henkeen sopivin ratkaisuin. 1.8 Varaudutaan Espoo-Salo oikorataan liittyvän Mynttilän seisakkeen sijoitusvaihtoehtoihin tarvittavilta osin myös maankäytön suunnittelussa. 2 Jatkosuunnittelussa tulee lisäksi huomioida seuraavat seikat:

73 Espoon kaupunki Pöytäkirja 114 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 73 / Finnsinmäki-Espoonkartanonmäki-Mynttilä -asemakaava-alueiden valmisteluaineisto asetetaan nähtäville samanaikaisesti ja aluetta suunnitellaan energiatehokkaaksi. 2.2 Alueelle laaditaan hulevesisuunnitelma osana Espoon kaupungin hulevesiohjelmaa. 2.3 Koko alueelle laaditaan kortteli- ja lähiympäristösuunnitelma. 2.4 Suunnittelun aikana aluerajausta on mahdollista tarkistaa ja kaavoituksen edetessä määritellään myös tarkemmin eri osakaavojen rajaukset. 3 järjestää tulevaisuudessa valmisteluaineiston nähtävilläoloaikana tiedotusja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Elo ehdotti jäsen Kemppi-Virtasen kannattamana, että kohta 1.2 muutetaan kuulumaan: Alueesta luodaan maastonmuotoihin, sen korkeusasemiin sekä vanhaan kylämäiseen rakenteeseen tukeutuva viihtyisä, moderni asuinalue lähipalveluineen, joka tuo uuden ajallisen kerrostuman alueelle. Tavoitteena on kulttuurimaisemaan hienovaraisesti sopivien uusien kylämiljöiden luominen. lisätään uusi kohta 1.3: Asuinalueiden (AP) sijoittaminen avoimille peltoalueille tehdään siten, että arvokkaat kulttuurimaisemat näkymineen säilyvät. Jatkosuunnittelussa avoimille paikoille sijoitettavien asuinalueiden määrä, tehokkuus ja muu sisältö arvioidaan huolellisesti ja saadun palautteen perusteella tehdään maiseman merkitystä korostavat ratkaisut. kohta 1.5. (uusi numero 1.6) muutetaan kuulumaan: Alueen katuverkko suunnitellaan ehjänä kokonaisuutena siten, että liikkuminen alueella sen kaikissa eri muodoissaan on sujuvaa ja helppoa ja yhteydet Kauklahden suuntaan toimivat. Erityisesti kiinnitetään huomiota hyvin palvelevaan joukkoliikenteeseen ja toimiviin ja turvallisiin kevyen liikenteen yhteyksiin. Edelleen puheenjohtaja ehdotti jäsen Kemppi-Virtasen kannattamana, että lautakunta päättää seuraavaa: Espoon kaupunkikehityksessä Espoonkartanon alueella on erityinen merkitys kulttuurihistoriansa ja - maisemallisten arvojensa takia. Finnsinmäki, Espoonkartano ja Mynttilä muodostavat historiallisesti ja maisemallisesti merkittävän kokonaisuuden. Alueen erityisyyden takia lautakunta ohjaa asemakaavan jatkovalmistelua siten, että valmisteluaineiston nähtävilläolon jälkeen lautakunnan käsittelyyn tuodaan mahdollisimman pikaisesti saadun palautteen pääkohdat ja kyseessä olevien alueiden asemakaavoituksen luonnokset.

74 Espoon kaupunki Pöytäkirja 114 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 74 / 186 Esittelyn perusteella lautakunta antaa tarvittavat ohjeet asemakaavaehdotusten laadintaa varten. Jäsen Kemppi-Virtanen ehdotti jäsen Holman kannattamana, että tulevan tiedotus- ja keskustelutilaisuuden puheenjohtajaksi valitaan Heikki Seppä. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänen sekä jäsen Kemppi-Virtasen tekemät ehdotukset hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut niitä totesi puheenjohtaja niiden tulleen yksimielisesti hyväksytyiksi. Korjaukset on huomioitu pöytäkirjassa. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 Hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Mynttilä, Espoonkartanonmäen ja Finnsinmäen asemakaavoituksen pohjaksi. 1.1 Suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota alueen valtakunnallisesti merkittäviin kulttuurihistoriallisiin ja maisemallisiin arvoihin (VAT -alue) sekä luonnonsuojelullisiin erityisarvoihin siten, että alueen avoin maisematila hahmottuu edelleen sekä metsäinen silhuetti säilyy tulevaisuudessakin. 1.2 Alueesta luodaan maastonmuotoihin, sen korkeusasemiin sekä vanhaan kylämäiseen rakenteeseen tukeutuva viihtyisä, moderni asuinalue lähipalveluineen, joka tuo uuden ajallisen kerrostuman alueelle. Tavoitteena on kulttuurimaisemaan hienovaraisesti sopivien uusien kylämiljöiden luominen. 1.3 Asuinalueiden (AP) sijoittaminen avoimille peltoalueille tehdään siten, että arvokkaat kulttuurimaisemat näkymineen säilyvät. Jatkosuunnittelussa avoimille paikoille sijoitettavien asuinalueiden määrä, tehokkuus ja muu sisältö arvioidaan huolellisesti ja saadun palautteen perusteella tehdään maiseman merkitystä korostavat ratkaisut. 1.4 Erityistä huomiota kiinnitetään myös avoimen maisematilan ja uusien kehitettävien kasvullisten sekä rakennettujen reunavyöhykkeiden suunnitteluun, korttelialueiden tarkempi laajuus ratkaistaan asemakaavaprosessin edetessä. 1.5 Kulttuuriarvot ja luonto ovat osa alueen vetovoimaisuutta ja viheralueverkostosta kehitetään toimiva, riittävät ekologiset yhteydet huomioiva kokonaisuus, jossa kevyenliikenteen yhteydet ovat selkeäkulkuisia sekä viihtyisiä.

75 Espoon kaupunki Pöytäkirja 114 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 75 / Alueen katuverkko suunnitellaan ehjänä kokonaisuutena siten, että liikkuminen alueella sen kaikissa eri muodoissaan on sujuvaa ja helppoa ja yhteydet Kauklahden suuntaan toimivat. Erityisesti kiinnitetään huomiota hyvin palvelevaan joukkoliikenteeseen ja toimiviin ja turvallisiin kevyen liikenteen yhteyksiin. 1.7 Tärkeimpiä historiallisesti merkittäviä tielinjoja säilytetään luontevin tavoin osana tulevaa katuverkkoa ja uutta katumiljöötä kehitetään toimivaksi ja alueen kokonaishenkeen sopivaksi. 1.8 Kehä III:n liikenteelliset näkökohdat sekä tiealueen tulevaisuudessa vaatimat aluevaraustarpeet riittävine melusuojauksineen huomioidaan kaavoituksessa paikan henkeen sopivin ratkaisuin. 1.9 Varaudutaan Espoo-Salo oikorataan liittyvän Mynttilän seisakkeen sijoitusvaihtoehtoihin tarvittavilta osin myös maankäytön suunnittelussa. 2 Jatkosuunnittelussa tulee lisäksi huomioida seuraavat seikat: 2.1 Finnsinmäki - Espoonkartanonmäki - Mynttilä -asemakaava-alueiden valmisteluaineisto asetetaan nähtäville samanaikaisesti ja aluetta suunnitellaan energiatehokkaaksi. 2.2 Alueelle laaditaan hulevesisuunnitelma osana Espoon kaupungin hulevesiohjelmaa. 2.3 Koko alueelle laaditaan kortteli- ja lähiympäristösuunnitelma. 2.4 Suunnittelun aikana aluerajausta on mahdollista tarkistaa ja kaavoituksen edetessä määritellään myös tarkemmin eri osakaavojen rajaukset. 3 järjestää tulevaisuudessa valmisteluaineiston nähtävilläolon aikana tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi Heikki Sepän. Lisäksi lautakunta päätti, että Espoon kaupunkikehityksessä Espoonkartanon alueella on erityinen merkitys kulttuurihistoriansa ja - maisemallisten arvojensa takia. Finnsinmäki, Espoonkartano ja Mynttilä muodostavat historiallisesti ja maisemallisesti merkittävän kokonaisuuden. Alueen erityisyyden takia lautakunta ohjaa asemakaavan jatkovalmistelua siten, että valmisteluaineiston nähtävillä olon jälkeen lautakunnan käsittelyyn tuodaan mahdollisimman pikaisesti saadun palautteen

76 Espoon kaupunki Pöytäkirja 114 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 76 / 186 pääkohdat ja kyseessä olevien alueiden asemakaavoituksen luonnokset. Esittelyn perusteella lautakunta antaa tarvittavat ohjeet asemakaavaehdotusten laadintaa varten. Tiedoksi - Ote ilman liitteitä: Hakija - Elisa Oyj, lausuntopyyntö - Fortum Espoo Distribution Oy, lausuntopyyntö - Fortum Power and Heat Oy, lausuntopyyntö - HSY:n vesihuolto, lausuntopyyntö - Caruna, lausuntopyyntö - Fingrid, lausuntopyyntö - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, lausuntopyyntö - Tonttiyksikkö, kannanottopyyntö - Kaupunkitekniikan keskus, kannanottopyyntö - Länsi-Uudenmaan pelastus-liikelaitos, kannanottopyyntö - Sivistystoimi, tilat ja alueet -yksikkö, kannanottopyyntö - Kaupunginmuseo, kannanottopyyntö - Toimenpiteitä varten: Kuulutus ja kuulutuskirjeet - Vastineet mielipiteiden jättäneille

77 Espoon kaupunki Pöytäkirja 115 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 77 / / Espoonkartanonmäki, asemakaavaehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue , 70. kaupunginosa, Espoonkartano Valmistelijat / lisätiedot: Antti Uusitupa, puh Mikla Koivunen, puh Salla Karvinen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Mynttilän valmisteluaineistosta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun Espoonkartanonmäki - Esbogårdsbacken, asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 6986, 70. kaupunginosassa Espoonkartano, alue , 3 pyytää asemakaavasta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Oheismateriaali Selostus - Espoonkartanonmäki, tapahtumaluettelo - Espoonkartanonmäki, kaavamääräykset 1 - Espoonkartanonmäki, kaavamääräykset 2 - Espoonkartanonmäki, kaavakartta - Espoonkartanonmäki, havainnekuva Espoonkartanonmäen asemakaava-alue on osa laajempaa Espoonkartanon aluetta, jota kehitetään asumispainotteisena osana Suur-Kauklahden paikalliskeskusta. Espoonkartanonmäen tavoitteena on säilyttävän asemakaavan keinoin suojella Espoon kartanon kulttuurihistoriallisesti arvokas ympäristö.

78 Espoon kaupunki Pöytäkirja 115 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 78 / 186 Alueelle osoitetaan rakennusoikeutta noin k-m 2, josta uutta on noin 900 k-m 2. Kaava-alueen laajuus on noin 43,2 ha. Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti Finnsinmäki I:n asemakaavan palautuspäätöksessä , mm., että kartanon ydinalueen toiminnallinen konsepti ja käyttötarkoitukset tulee ratkaista, jotta viereisten alueiden asemakaavoitus ei heikennä ydinalueen kehittämismahdollisuuksia. Tämä on otettu huomioon Espoonkartanonmäen valmistelussa. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Vireilletulo Vireilletulosta on tiedotettu Espoon kaavoituskatsauksessa syksyllä Alueen nykytila Suunnittelualue sijaitsee noin 1,5 km Kauklahden rautatieaseman luoteispuolella ja on kooltaan noin 43,2 ha. Ympäröivä alue on vanhaa kylämäistä ja maaseutumaista ympäristöä, jonka maisemarakenne muodostuu avoimista joki- ja purolaaksoista sekä metsäisistä selännealueista. Olemassa oleva rakentaminen on sijoittunut aikojen saatossa pääasiassa laaksojen ja selänteiden vaihettumisvyöhykkeille. Suunnittelualueella on kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuskokonaisuuksia, kiinteitä muinaisjäännöksiä, keskiaikaisia kylänmäkiä sekä historiallista tiestöä. Lisäksi suunnittelualueen ulkopuolella on Espoon kartanoon liittyviä viljelysmaita ja muita rakennuksia. Espoonkartanon valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön (RKY) alue ulottuu kaava-alueelle.

79 Espoon kaupunki Pöytäkirja 115 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 79 / 186 Alueen tiestö perustuu pitkälti historialliselle tieverkolle, eikä erillistä kevyenliikenteenverkostoa nykyisellään ole. Suuri osa alueesta on ihmisen muokkaamaa valtakunnallisesti merkittävää historiallista maatalousympäristöä ja kyläasutusta, mutta alueelta löytyy myös huomionarvoisia luontoarvoja. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaava kattaa koko maakunnan alueen ja se sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet. Lainvoiman kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä vuonna Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaava täydentää Uudenmaan maakuntakaavaa. Kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä lainvoiman vuonna Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa on kyse vahvistettujen Uudenmaan maakuntakaavan ja 1. vaihemaakuntakaavan sekä Itä-Uudenmaan kokonais-maakuntakaavan uudelleen tarkastelusta. Ympäristöministeriö vahvisti Uudenmaan toisen vaihemaakuntakaavan pienin muutoksin Mynttilän kaava-alue on maakuntakaavassa merkitty taajamatoimintojen alueeksi viheryhteystarpeineen. Alueen halki koillis-länsisuunnassa kulkee voimalinja. Alueen länsireunalle ulottuu kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue. Kaakossa alue rajoittuu moottoriväylään. Asemakaava on maakuntakaavan mukainen. Yleiskaava Espoon eteläosien yleiskaava käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna Blominmäen osayleiskaava sijaitsee Länsi-Espoossa Kehä III:n varrella. Kaava sai lainvoiman Vireillä olevat: Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava Nyt laadittu asemakaava on yleiskaavan mukainen. Alueella ei ole asemakaavaa. Viranomaisneuvottelu Kaavasta on käyty MRL 66 :n mukainen viranomaisneuvottelu

80 Espoon kaupunki Pöytäkirja 115 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 80 / 186 Osallistuminen ja vuorovaikutus (MRA 30 ) Asemakaavaan liittyen on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty ja muutettu Mynttilän valmisteluaineisto oli nähtävillä Valmisteluaineistosta jätettiin 19 mielipidettä ja yhteensä 9 lausuntoa ja kannanottoa. Espoonkartanonmäen asemakaava oli valmisteluaineistovaiheessa osa Mynttilän kaava-aluetta, joka jaettiin ehdotusvaiheessa neljään osaan: Mynttilä, Espoonkartanomäki, Myntinmäki ja Finnsinmäki I. Asukastilaisuus pidettiin ja siellä saatua palautetta on pyritty huomioimaan jatkosuunnittelussa. Asemakaava Yleisperustelu Finnsinmäki I:n kaavaehdotus on osa laajempaa Espoonkartanon alueen muutosta tiiviimmin asutuksi alueeksi. Osa kaava-alueesta kuuluu valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön (RKY). Suunnittelun tärkeänä tavoitteena on huomioida Espoonkartanon ympäristön arvojen kannalta keskeiset maiseman ja luonnonympäristön piirteet ja sovittaa suunniteltu rakentaminen osaksi historiallista kokonaisuutta. Alueen sisäisen liikenneverkon pohjana on alueen nykyinen tiestö täydennettynä uusilla katuyhteyksillä. Valtakunnallisesti merkittävän alueen kulttuuriympäristön arvot nousevat avoimesta viljelymaisemasta, alueen muinaisjäännöksistä, kartanon puistosta, vuosien saatossa toteutetusta rakennuskannasta ja tiemaisemasta. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) määräyksen mukaan alueella saa rakentaa, mutta siten että alueen ominaispiirteet eivät tuhoudu. Mitoitus Kaava-alueen kokonaispinta-ala on 43,2 ha. Rakennusoikeutta on noin k-m 2, mikä vastaa kaavan aluetehokkuutta ea = 0,02. Korttelialueet Espoon kartano pihapiireineen sekä Kuninkaankartanontien eteläpuolinen mylly osoitetaan rakennussuojelun korttelialueeksi (SR-1). Finnsintien molemmin puolin osoitetaan korttelialueet ratsastustoiminnalle (E-1 ja E-1/s).

81 Espoon kaupunki Pöytäkirja 115 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 81 / 186 Ratsastustoiminnan korttelialueille osoitetaan vähäistä uudisrakentamista, jota ohjataan kaavamääräyksin. Asemakaavamääräyksissä ohjeistetaan rakennustapaa, rakennusten mittakaavaa, väritystä ja kattomuotoa. Suojelukohteet Finnsintien itäpuolinen ratsastustoiminnan korttelialue osoitetaan säilytettäväksi (käyttötarkoitusalueen /s). Kaikilla korttelialueilla suojellut rakennukset on osoitettu rakennusalakohtaisesti. Kartano pihapiireineen sekä kartanon mylly osoitetaan rakennussuojelun korttelialueiksi (SR-1). Kartanon pihapiirissä, myllyn vierellä ja hevostallin itäpuolella on tiedossa kiinteitä muinaisjäännöksiä, jotka on osoitettu sm-merkinnöin. Ratsastustoiminnan korttelialueiden pohjoisreunalla molemmin puolin Finnsintietä on osoitettu säilytettävä liito-oravan elinympäristö (s-1). Kaava-alueen eteläreunaan on osoitettu eko-1-merkinnällä säilytettävä liito-oravan kulkuyhteys. Muut alueet Kuninkaankartanontien varren viljelysalueet osoitetaan maisemallisesti arvokkaiksi peltoalueiksi (MA). Kartanon pohjoispuolinen metsäalue säilyy maa- ja metsätalousalueena (M-1), jota määrätään hoidettavaksi niin, että metsäinen siluetti ja luonne maisemassa säilyvät. Kehä III:n varteen osoitetaan Mankinjoen ja Gumbölenjoen virtavesiympäristöön VL-1-alue sekä kapea suojaviheralue (EV). Liikenne Asemakaavan katuverkko perustuu pääosin nykyisiin teihin, jotka parannetaan kaduiksi. Joitakin uusia tonttikatuja tarvitaan luomaan ajoyhteydet kaavan mukaisille korttelialueille Kuninkaankartanontien toimiessa alueellisena kokoojakatuna. Alueen läpi kulkeva Kuninkaankartanontie toimii yhteytenä suunnittelualueelle lännestä Finnsinmäki I:n kaava-alueelta sekä etelästä Kauklahden suunnasta. Finnsintie osoitetaan jalankululle, pyöräilylle ja tontille ajolle varatuksi kaduksi. Kuninkaankartanontien varteen osoitetaan uusi jalankulku- ja pyörätie. Historiallisten kivisiltojen kohdalla jalankulku ja pyöräily ohjataan ajoradalle ja ajoneuvoliikennettä rauhoitetaan esimerkiksi korotuksin ja kavennuksin. Kivisiltojen eteläpuolelle jokivarteen muodostuu myös uusia kevyen liikenteen reittejä. Sopimusneuvottelut Asemakaava saattaa edellyttää maankäyttösopimusta. Ympäristövaikutusselvitys Valmisteluaineiston pohjalta laadittiin ympäristövaikutusselvitys, joka valmistui (Pöyry Finland Oyj).

82 Espoon kaupunki Pöytäkirja 115 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 82 / 186 Päätöshistoria Kaavataloudelliset vaikutukset ja energiahuolto Alueen katujen ja kunnallistekniikan rakentamisesta aiheutuu kustannuksia. Hyväksyminen Asemakaavan hyväksyy valtuusto. Kaupunkisuunnittelulautakunta (6201 / 503 / 2008) Ehdotus Yleiskaavapäällikkö: Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 merkitsee tiedoksi Holkenin nykyisen suunnitteluvaiheen sekä laaditun kaavarunkotason raportin "Espoonkartanon asuntoalue - runko- ja mitoitusselvityksestä kaavarunkovaiheeseen". 2 päättää Espoonkartanon asuntoalueen maankäytön yleispiirteisen suunnittelun jatkamisesta Espoon eteläosien yleiskaavaan, järjestettyyn ideakilpailuun ja em. raportin perusratkaisuihin tukeutuen, tarvittaessa kuitenkin yksityiskohtia aihealueittain tarkistaen. 3 päättää ottaa Finnsinmäki, Espoonkartanonmäki sekä Mynttiläasemakaavanimikkeet syksyn 2008 kaavoituksen työohjelmaan asemakaavatasoisten tarkempien selvitysten aloittamiseksi sekä asemakaavallisen valmistelun mahdollistamiseksi Kehä III:n tuntumassa. Käsittely Asia käsiteltiin asian 2 jälkeen. Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti jäsen Peltokorven kannattamana, että asia jätetään tutustumista varten pöydälle. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänen tekemänsä ehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut sitä, totesi puheenjohtaja sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Asia jätettiin tutustumista varten yksimielisesti pöydälle seuraavaa pidettävään kokoukseen. Kaupunkisuunnittelulautakunta (6201 / 503 / 2008)

83 Espoon kaupunki Pöytäkirja 115 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 83 / 186 Ehdotus Yleiskaavapäällikkö: Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 merkitsee tiedoksi Holkenin nykyisen suunnitteluvaiheen sekä laaditun kaavarunkotason raportin "Espoonkartanon asuntoalue - runko- ja mitoitusselvityksestä kaavarunkovaiheeseen". 2 päättää Espoonkartanon asuntoalueen maankäytön yleispiirteisen suunnittelun jatkamisesta Espoon eteläosien yleiskaavaan, järjestettyyn ideakilpailuun ja em. raportin perusratkaisuihin tukeutuen, tarvittaessa kuitenkin yksityiskohtia aihealueittain tarkistaen. 3 päättää ottaa Finnsinmäki, Espoonkartanonmäki sekä Mynttilä - asemakaavanimikkeet syksyn 2008 kaavoituksen työohjelmaan asemakaavatasoisten tarkempien selvitysten aloittamiseksi sekä asemakaavallisen valmistelun mahdollistamiseksi Kehä III:n tuntumassa. Käsittely Keskustelun kuluessa jäsen Häggman ehdotti jäsen Lindbergin kannattamana, että päätösehdotusta muutetaan siten, että 1. (kuten esittelijä ehdotuksessa) 2. poistetaan 3. poistetaan Lisätään seuraava uusi kohta: päättää siirtää Espoonkartanon asuntoalueen ja lähialueiden asemakaavoituksen jatkovalmistelutytöt kaupunginvaltuuston tekemän yleiskaavapäätöksen mukaisesti yleiskaavan suunnittelukauden loppupuolelle ( ), ja siten olla esittämättä asemakaavoituksen käynnistämistä ja alueiden jakamista asemakaava-alueiksi syksyn 2008 työohjelmassa esitetyllä tavalla (lista-asia nro 11). Puheenjohtaja Markkula ehdotti jäsen Lahden kannattamana, että päätösehdotus muutetaan kuulumaan seuraavasti: 1. Kohta 1 eli tiedoksi merkitseminen kuten ehdotuksessa. 2. Kohta 2 hylätään ja päätetään, että asiaan palataan, kun seuraava lautakunta suorittaa Espoon kaavoituksen painopisteiden valintaa ottaen huomioon mm. suhdannenäkymien aiheuttaman tarpeen priorisoida kaavoituskohteet hankkeiden toteutumisedellytysten mukaisesti. 3. Kohta 3: Kaupunkisuunnittelulautakunta korostaa avoimen vuorovaikutuksen merkitystä ja päättää, että näitä kolmea Kehä III:n tuntumassa olevaa asemakaava-aluetta (Finnsinmäki, Espoonkartanonmäki ja Mynttilä) koskeva valmisteluaineisto käsitellään kokonaisuudessaan normaalissa järjestyksessä ja valmisteluaineisto

84 Espoon kaupunki Pöytäkirja 115 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 84 / 186 asetetaan nähtäville ensi keväänä, kun lautakunta on aineiston käsitellyt. (Työ- ja kaavoitusohjelman T-merkintä muutetaan M-merkinnäksi). Jäsen Lahti ehdotti jäsen Lindbergin kannattamana, että kaupunkisuunnittelulautakunnalle tuodaan erillisenä asiana selvitys museotoimen kanssa käydyistä neuvotteluista ja alueen kulttuurihistoriallisesta merkityksestä. Jäsen Mikkola ehdotti jäsen Lahden kannattamana, että lisäksi tuodaan selvitys Kehä III:n alikulun ja siihen kytkeytyvän viherkäytävän riittävyydestä ja tarvittavista toimenpiteistä eläinten kulun kannalta. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko esittelijän ehdotuksen kohta 1 hyväksyä, eikä sitä vastustettu. Edelleen puheenjohtaja totesi, että koska esittelijän ehdotuksen kohdista 2 ja 3 oli tehty toisistaan poikkeavia ehdotuksia, oli niistä äänestettävä. Hyväksyttiin käsittelyjärjestykseksi puheenjohtajan ehdotus, että ensin päätetään kohdan 2 sisällöstä ja sen jälkeen päätetään poistetaanko kohta vai ei. Ensimmäisessä vaiheessa olivat vastakkain esittelijän ehdotus ja puheenjohtajan ehdotus. Puheenjohtaja totesi, että koska lautakunta oli yksimielisesti puheenjohtajan ehdotuksen kannalla, äänestystä ei tarvita. Seuraavaksi puheenjohtaja totesi, että koska myös jäsen Häggmanin ehdotus poikkesi nyt voittaneesta ehdotuksesta, oli siitä äänestettävä. Hyväksyttiin puheenjohtajan ehdotus, että ne, jotka kannattavat puheenjohtajan ehdotusta, äänestävät jaa, ja ne, jotka kannattavat jäsen Häggmanin ehdotusta, äänestävät ei. Nimenhuutoäänestyksessä puheenjohtajan ehdotuksen puolesta (jaa) äänestivät puheenjohtaja Markkula sekä jäsenet Arvola, Jääskeläinen, Kerola, Käri-Zein, Lahti, Leinonen, Mikkola, Päivinen, Söderman ja Tilli eli yksitoista (11) jäsentä ja jäsen Häggmanin ehdotuksen puolesta (ei) äänestivät jäsenet Häggman ja Lindberg eli kaksi (2) jäsentä. Puheenjohtaja totesi ehdotuksensa tulleen hyväksytyksi äänin yksitoista kaksi (11/2). Seuraavaksi otettiin käsittelyyn päätösehdotuksen kohta 3. Hyväksyttiin käsittelyjärjestykseksi puheenjohtajan ehdotus, että ensin päätetään kohdan 3 sisällöstä ja sen jälkeen päätetään poistetaanko kohta vai ei. Seuraavaksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänen tekemäänsä ehdotusta täydentää jäsenten Lahti ja Mikkola tekemillä ehdotuksilla, eikä sitä vastustettu.

85 Espoon kaupunki Pöytäkirja 115 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 85 / 186 Ensimmäisessä vaiheessa olivat vastakkain esittelijän ehdotus ja jäsenten Lahti ja Mikkola ehdotuksilla täydennetty puheenjohtajan ehdotus. Puheenjohtaja totesi, että äänestystä ei tarvita, koska lautakunta oli yksimielisesti puheenjohtajan ehdotuksen kannalla. Seuraavaksi puheenjohtaja totesi, että koska myös jäsen Häggmanin ehdotus poikkesi nyt voittaneesta ehdotuksesta, oli siitä äänestettävä. Asetettiin vastakkain jäsenten Lahti ja Mikkola ehdotuksilla täydennetty puheenjohtajan ehdotus ja jäsen Häggmanin ehdotus. Hyväksyttiin puheenjohtajan ehdotus, että ne, jotka kannattavat puheenjohtajan ehdotusta, äänestävät jaa, ja ne, jotka kannattavat jäsen Häggmanin ehdotusta, äänestävät ei. Nimenhuutoäänestyksessä puheenjohtajan ehdotuksen puolesta (jaa) äänestivät puheenjohtaja Markkula sekä jäsenet Arvola, Jääskeläinen, Kerola, Käri-Zein, Lahti, Leinonen, Mikkola, Päivinen, Söderman ja Tilli eli yksitoista (11) jäsentä ja jäsen Häggmanin ehdotuksen puolesta (ei) äänestivät jäsenet Häggman ja Lindberg eli kaksi (2) jäsentä. Puheenjohtaja totesi ehdotuksensa tulleen hyväksytyksi äänin yksitoista kaksi (11/2). Edelleen puheenjohtaja totesi jäsen Häggmanin uutta päätöskohtaa koskevan ehdotuksen raukeavan kannattamattomana. Jäsen Häggman ilmoitti jättävänsä eriävän mielipiteen päätöksen johdosta. Korjaukset on huomioitu pöytäkirjassa. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 merkitsee tiedoksi Holkenin nykyisen suunnitteluvaiheen sekä laaditun kaavarunkotason raportin "Espoonkartanon asuntoalue - runko- ja mitoitusselvityksestä kaavarunkovaiheeseen". 2 Espoonkartanon asuntoalueen maankäytön yleispiirteiseen suunnitteluun palataan, kun seuraava lautakunta suorittaa Espoon kaavoituksen painopisteiden valintaa ottaen huomioon mm. suhdannenäkymien aiheuttaman tarpeen priorisoida kaavoituskohteet hankkeiden toteutumisedellytysten mukaisesti. 3 Kaupunkisuunnittelulautakunta korostaa avoimen vuorovaikutuksen merkitystä ja päättää, että näitä kolmea Kehä III:n tuntumassa olevaa asemakaava-aluetta (Finnsinmäki, Espoonkartanonmäki ja Mynttilä) koskeva valmisteluaineisto käsitellään kokonaisuudessaan normaalissa järjestyksessä ja valmisteluaineisto asetetaan nähtäville ensi keväänä,

86 Espoon kaupunki Pöytäkirja 115 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 86 / 186 kun lautakunta on aineiston käsitellyt. (Työ- ja kaavoitusohjelman T- merkintä muutetaan M-merkinnäksi). Kaupunkisuunnittelulautakunnalle tuodaan erillisenä asiana selvitys museotoimen kanssa käydyistä neuvotteluista ja alueen kulttuurihistoriallisesta merkityksestä. Lisäksi tuodaan selvitys Kehä III:n alikulun ja siihen kytkeytyvän viherkäytävän riittävyydestä ja tarvittavista toimenpiteistä eläinten kulun kannalta. Lisäksi lautakunta päätti, että työohjelmaan ja kaavoituskatsaukseen tehdään nyt tehdyn päätöksen mukaiset korjaukset. Jäsen Häggmanin eriävä mielipide: Kaupunkisuunnittelulautakunta Esitän seuraavan eriävän mielipiteeni lautakunnan päätökseen: Mielestäni esitetty maanomistajien ja "tilaajien" ns. kaavarunkosuunnitelma ei riittävästi noudata maakuntakaavaa eikä yleiskaavaa, joten asiassa saatavissa olevan oheismateriaalin pohjalta lautakunnalla ei ole ollut aitoa mahdollisuutta tehdä jatkovalmistelutoimia tai -päätöksiä koskien tulevaa asemakaavoitustyötä. Lista-asian oheismateriaaliin olisi ollut hyvä liittää pyydettyjä tietoja "kaavarunkovaihetta" ohjanneen työryhmän muistioista ( ), maanomistajien ja tilaajien yhteistyön järjestäytymismuistiosta (2002), konsulttien laatimista maankäyttöluonnoksista (2003), yleiskaavaluonnoksesta Espoonkartano- Järvikylä alueelta ( ), ja yleiskaavaluonnoksesta kehä III:n pohjoispuolisista alueista ( ). Asemakaavoituksen käynnistäminen kiireellisenä syksyn 2008 työohjelmassa esitetyllä tavalla on mielestäni vastoin kaupunginvaltuuston tekemää yleiskaavapäätöstä, jossa yleiskaavan ensisijaisen kehittämisvyöhykkeen ulkopuolelle jäävät uudet alueet tulee toteuttaa pääsääntöisesti suunnittelukauden loppupuolella ( ). Alueen asemakaavoittaminen on mitä ilmeisimmin Espoon yhdyskuntarakenteen eheyttämistavoitteiden ja ilmastovaikutusten sekä kaupungin maankäytön ja kunnallistekniikan rakentamisen kannalta kokonaistaloudellisesti erittäin epäedullista. Ehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö: Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 Hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Mynttilä, Espoonkartanonmäen ja Finnsinmäen asemakaavoituksen pohjaksi. 1.1 Suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota alueen valtakunnallisesti merkittäviin kulttuurihistoriallisiin ja maisemallisiin arvoihin (VAT -alue) sekä luonnonsuojelullisiin erityisarvoihin siten, että alueen avoin maisematila hahmottuu edelleen sekä metsäinen silhuetti säilyy tulevaisuudessakin.

87 Espoon kaupunki Pöytäkirja 115 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 87 / Alueesta luodaan maastonmuotoihin, sen korkeusasemiin sekä vanhaan kylämäiseen rakenteeseen tukeutuva viihtyisä, moderni asuinalue lähipalveluineen, joka tuo uuden ajallisen kerrostuman alueelle. 1.3 Erityistä huomiota kiinnitetään myös avoimen maisematilan ja uusien kehitettävien kasvullisten sekä rakennettujen reunavyöhykkeiden suunnitteluun, korttelialueiden tarkempi laajuus ratkaistaan asemakaavaprosessin edetessä. 1.4 Kulttuuriarvot ja luonto ovat osa alueen vetovoimaisuutta ja viheralueverkostosta kehitetään toimiva, riittävät ekologiset yhteydet huomioiva kokonaisuus, jossa kevyenliikenteen yhteydet ovat selkeäkulkuisia sekä viihtyisiä. 1.5 Alueen katuverkko suunnitellaan ehjänä kokonaisuutena siten, että liikkuminen alueella sen kaikissa eri muodoissaan on sujuvaa ja helppoa. 1.6 Tärkeimpiä historiallisesti merkittäviä tielinjoja säilytetään luontevin tavoin osana tulevaa katuverkkoa ja uutta katumiljöötä kehitetään toimivaksi ja alueen kokonaishenkeen sopivaksi. 1.7 Kehä III:n liikenteelliset näkökohdat sekä tiealueen tulevaisuudessa vaatimat aluevaraustarpeet riittävine melusuojauksineen huomioidaan kaavoituksessa paikan henkeen sopivin ratkaisuin. 1.8 Varaudutaan Espoo-Salo oikorataan liittyvän Mynttilän seisakkeen sijoitusvaihtoehtoihin tarvittavilta osin myös maankäytön suunnittelussa. 2 Jatkosuunnittelussa tulee lisäksi huomioida seuraavat seikat: 2.1 Finnsinmäki-Espoonkartanonmäki-Mynttilä -asemakaava-alueiden valmisteluaineisto asetetaan nähtäville samanaikaisesti ja aluetta suunnitellaan energiatehokkaaksi. 2.2 Alueelle laaditaan hulevesisuunnitelma osana Espoon kaupungin hulevesiohjelmaa. 2.3 Koko alueelle laaditaan kortteli- ja lähiympäristösuunnitelma.

88 Espoon kaupunki Pöytäkirja 115 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 88 / Suunnittelun aikana aluerajausta on mahdollista tarkistaa ja kaavoituksen edetessä määritellään myös tarkemmin eri osakaavojen rajaukset. 3 järjestää tulevaisuudessa valmisteluaineiston nähtävilläoloaikana tiedotusja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Elon kannattamana, että asia jätetään pöydälle seuraavaan kokoukseen. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänen tekemänsä ehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut sitä, totesi puheenjohtaja pöydällepanoehdotuksensa tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Asia jätettiin pöydälle seuraavaan pidettävään kokoukseen. Kaupunkisuunnittelulautakunta (6201/503/2008) Ehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö: Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 Hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Mynttilä, Espoonkartanonmäen ja Finnsinmäen asemakaavoituksen pohjaksi. 1.1 Suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota alueen valtakunnallisesti merkittäviin kulttuurihistoriallisiin ja maisemallisiin arvoihin (VAT -alue) sekä luonnonsuojelullisiin erityisarvoihin siten, että alueen avoin maisematila hahmottuu edelleen sekä metsäinen silhuetti säilyy tulevaisuudessakin. 1.2 Alueesta luodaan maastonmuotoihin, sen korkeusasemiin sekä vanhaan kylämäiseen rakenteeseen tukeutuva viihtyisä, moderni asuinalue lähipalveluineen, joka tuo uuden ajallisen kerrostuman alueelle. 1.3 Erityistä huomiota kiinnitetään myös avoimen maisematilan ja uusien kehitettävien kasvullisten sekä rakennettujen reunavyöhykkeiden suunnitteluun, korttelialueiden tarkempi laajuus ratkaistaan asemakaavaprosessin edetessä. 1.4 Kulttuuriarvot ja luonto ovat osa alueen vetovoimaisuutta ja viheralueverkostosta kehitetään toimiva, riittävät ekologiset yhteydet

89 Espoon kaupunki Pöytäkirja 115 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 89 / 186 huomioiva kokonaisuus, jossa kevyenliikenteen yhteydet ovat selkeäkulkuisia sekä viihtyisiä. 1.5 Alueen katuverkko suunnitellaan ehjänä kokonaisuutena siten, että liikkuminen alueella sen kaikissa eri muodoissaan on sujuvaa ja helppoa Tärkeimpiä historiallisesti merkittäviä tielinjoja säilytetään luontevin tavoin osana tulevaa katuverkkoa ja uutta katumiljöötä kehitetään toimivaksi ja alueen kokonaishenkeen sopivaksi. 1.7 Kehä III:n liikenteelliset näkökohdat sekä tiealueen tulevaisuudessa vaatimat aluevaraustarpeet riittävine melusuojauksineen huomioidaan kaavoituksessa paikan henkeen sopivin ratkaisuin. 1.8 Varaudutaan Espoo-Salo oikorataan liittyvän Mynttilän seisakkeen sijoitusvaihtoehtoihin tarvittavilta osin myös maankäytön suunnittelussa. 2 Jatkosuunnittelussa tulee lisäksi huomioida seuraavat seikat: 2.1 Finnsinmäki-Espoonkartanonmäki-Mynttilä -asemakaava-alueiden valmisteluaineisto asetetaan nähtäville samanaikaisesti ja aluetta suunnitellaan energiatehokkaaksi. 2.2 Alueelle laaditaan hulevesisuunnitelma osana Espoon kaupungin hulevesiohjelmaa. 2.3 Koko alueelle laaditaan kortteli- ja lähiympäristösuunnitelma. 2.4 Suunnittelun aikana aluerajausta on mahdollista tarkistaa ja kaavoituksen edetessä määritellään myös tarkemmin eri osakaavojen rajaukset. 3 järjestää tulevaisuudessa valmisteluaineiston nähtävilläoloaikana tiedotusja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Elo ehdotti jäsen Kemppi-Virtasen kannattamana, että kohta 1.2 muutetaan kuulumaan: Alueesta luodaan maastonmuotoihin, sen korkeusasemiin sekä vanhaan kylämäiseen rakenteeseen tukeutuva viihtyisä, moderni asuinalue lähipalveluineen, joka tuo uuden ajallisen kerrostuman alueelle.

90 Espoon kaupunki Pöytäkirja 115 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 90 / 186 Tavoitteena on kulttuurimaisemaan hienovaraisesti sopivien uusien kylämiljöiden luominen. lisätään uusi kohta 1.3: Asuinalueiden (AP) sijoittaminen avoimille peltoalueille tehdään siten, että arvokkaat kulttuurimaisemat näkymineen säilyvät. Jatkosuunnittelussa avoimille paikoille sijoitettavien asuinalueiden määrä, tehokkuus ja muu sisältö arvioidaan huolellisesti ja saadun palautteen perusteella tehdään maiseman merkitystä korostavat ratkaisut. kohta 1.5. (uusi numero 1.6) muutetaan kuulumaan: Alueen katuverkko suunnitellaan ehjänä kokonaisuutena siten, että liikkuminen alueella sen kaikissa eri muodoissaan on sujuvaa ja helppoa ja yhteydet Kauklahden suuntaan toimivat. Erityisesti kiinnitetään huomiota hyvin palvelevaan joukkoliikenteeseen ja toimiviin ja turvallisiin kevyen liikenteen yhteyksiin. Edelleen puheenjohtaja ehdotti jäsen Kemppi-Virtasen kannattamana, että lautakunta päättää seuraavaa: Espoon kaupunkikehityksessä Espoonkartanon alueella on erityinen merkitys kulttuurihistoriansa ja - maisemallisten arvojensa takia. Finnsinmäki, Espoonkartano ja Mynttilä muodostavat historiallisesti ja maisemallisesti merkittävän kokonaisuuden. Alueen erityisyyden takia lautakunta ohjaa asemakaavan jatkovalmistelua siten, että valmisteluaineiston nähtävilläolon jälkeen lautakunnan käsittelyyn tuodaan mahdollisimman pikaisesti saadun palautteen pääkohdat ja kyseessä olevien alueiden asemakaavoituksen luonnokset. Esittelyn perusteella lautakunta antaa tarvittavat ohjeet asemakaavaehdotusten laadintaa varten. Jäsen Kemppi-Virtanen ehdotti jäsen Holman kannattamana, että tulevan tiedotus- ja keskustelutilaisuuden puheenjohtajaksi valitaan Heikki Seppä. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänen sekä jäsen Kemppi-Virtasen tekemät ehdotukset hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut niitä totesi puheenjohtaja niiden tulleen yksimielisesti hyväksytyiksi. Korjaukset on huomioitu pöytäkirjassa. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 Hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Mynttilä, Espoonkartanonmäen ja Finnsinmäen asemakaavoituksen pohjaksi. 1.1 Suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota alueen valtakunnallisesti merkittäviin kulttuurihistoriallisiin ja maisemallisiin arvoihin (VAT -alue) sekä luonnonsuojelullisiin erityisarvoihin siten, että alueen avoin maisematila hahmottuu edelleen sekä metsäinen silhuetti säilyy tulevaisuudessakin.

91 Espoon kaupunki Pöytäkirja 115 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 91 / Alueesta luodaan maastonmuotoihin, sen korkeusasemiin sekä vanhaan kylämäiseen rakenteeseen tukeutuva viihtyisä, moderni asuinalue lähipalveluineen, joka tuo uuden ajallisen kerrostuman alueelle. Tavoitteena on kulttuurimaisemaan hienovaraisesti sopivien uusien kylämiljöiden luominen. 1.3 Asuinalueiden (AP) sijoittaminen avoimille peltoalueille tehdään siten, että arvokkaat kulttuurimaisemat näkymineen säilyvät. Jatkosuunnittelussa avoimille paikoille sijoitettavien asuinalueiden määrä, tehokkuus ja muu sisältö arvioidaan huolellisesti ja saadun palautteen perusteella tehdään maiseman merkitystä korostavat ratkaisut. 1.4 Erityistä huomiota kiinnitetään myös avoimen maisematilan ja uusien kehitettävien kasvullisten sekä rakennettujen reunavyöhykkeiden suunnitteluun, korttelialueiden tarkempi laajuus ratkaistaan asemakaavaprosessin edetessä. 1.5 Kulttuuriarvot ja luonto ovat osa alueen vetovoimaisuutta ja viheralueverkostosta kehitetään toimiva, riittävät ekologiset yhteydet huomioiva kokonaisuus, jossa kevyenliikenteen yhteydet ovat selkeäkulkuisia sekä viihtyisiä. 1.6 Alueen katuverkko suunnitellaan ehjänä kokonaisuutena siten, että liikkuminen alueella sen kaikissa eri muodoissaan on sujuvaa ja helppoa ja yhteydet Kauklahden suuntaan toimivat. Erityisesti kiinnitetään huomiota hyvin palvelevaan joukkoliikenteeseen ja toimiviin ja turvallisiin kevyen liikenteen yhteyksiin. 1.7 Tärkeimpiä historiallisesti merkittäviä tielinjoja säilytetään luontevin tavoin osana tulevaa katuverkkoa ja uutta katumiljöötä kehitetään toimivaksi ja alueen kokonaishenkeen sopivaksi. 1.8 Kehä III:n liikenteelliset näkökohdat sekä tiealueen tulevaisuudessa vaatimat aluevaraustarpeet riittävine melusuojauksineen huomioidaan kaavoituksessa paikan henkeen sopivin ratkaisuin. 1.9 Varaudutaan Espoo-Salo oikorataan liittyvän Mynttilän seisakkeen sijoitusvaihtoehtoihin tarvittavilta osin myös maankäytön suunnittelussa. 2 Jatkosuunnittelussa tulee lisäksi huomioida seuraavat seikat: 2.1

92 Espoon kaupunki Pöytäkirja 115 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 92 / 186 Finnsinmäki - Espoonkartanonmäki - Mynttilä -asemakaava-alueiden valmisteluaineisto asetetaan nähtäville samanaikaisesti ja aluetta suunnitellaan energiatehokkaaksi. 2.2 Alueelle laaditaan hulevesisuunnitelma osana Espoon kaupungin hulevesiohjelmaa. 2.3 Koko alueelle laaditaan kortteli- ja lähiympäristösuunnitelma. 2.4 Suunnittelun aikana aluerajausta on mahdollista tarkistaa ja kaavoituksen edetessä määritellään myös tarkemmin eri osakaavojen rajaukset. 3 järjestää tulevaisuudessa valmisteluaineiston nähtävilläolon aikana tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi Heikki Sepän. Lisäksi lautakunta päätti, että Espoon kaupunkikehityksessä Espoonkartanon alueella on erityinen merkitys kulttuurihistoriansa ja - maisemallisten arvojensa takia. Finnsinmäki, Espoonkartano ja Mynttilä muodostavat historiallisesti ja maisemallisesti merkittävän kokonaisuuden. Alueen erityisyyden takia lautakunta ohjaa asemakaavan jatkovalmistelua siten, että valmisteluaineiston nähtävillä olon jälkeen lautakunnan käsittelyyn tuodaan mahdollisimman pikaisesti saadun palautteen pääkohdat ja kyseessä olevien alueiden asemakaavoituksen luonnokset. Esittelyn perusteella lautakunta antaa tarvittavat ohjeet asemakaavaehdotusten laadintaa varten. Tiedoksi - Ote ilman liitteitä: Hakija - Elisa Oyj, lausuntopyyntö - Fortum Espoo Distribution Oy, lausuntopyyntö - Fortum Power and Heat Oy, lausuntopyyntö - HSY:n vesihuolto, lausuntopyyntö - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, lausuntopyyntö - Tonttiyksikkö, kannanottopyyntö - Kaupunkitekniikan keskus, kannanottopyyntö - Länsi-Uudenmaan pelastus-liikelaitos, kannanottopyyntö - Sivistystoimi, tilat ja alueet -yksikkö, kannanottopyyntö - Kaupunginmuseo, kannanottopyyntö - Toimenpiteitä varten: Kuulutus ja kuulutuskirjeet - Vastineet mielipiteiden jättäneille

93 Espoon kaupunki Pöytäkirja 116 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 93 / / /2014 Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Finnsinmäki I, asemakaavaehdotuksen ja asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue , 70. kaupunginosa, Espoonkartano Valmistelijat / lisätiedot: Antti Uusitupa, puh Mikla Koivunen, puh Salla Karvinen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Mynttilän valmisteluaineistosta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun Finnsinmäki I - Finnsbackan I, asemakaavaehdotuksen ja asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6883, 70. kaupunginosassa Espoonkartano, alue , 3 pyytää asemakaavasta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markku Markkula ehdotti varajäsen Rainer Lahden kannattamana, että päätösehdotukseen lisätään uusi kohta, joka kuuluu: Autopaikkamääräystä muutetaan siten, että kytkettyjen pientalojen osalta autopaikkojen minimivaatimus on kuitenkin vähintään 1,5 ap / asunto. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko esittelijän päätösehdotus ja puheenjohtajan ehdotukset yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen ne yksimielisesti. Muutokset on huomioitu pöytäkirjassa ja sen liitteissä.

94 Espoon kaupunki Pöytäkirja 116 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 94 / 186 Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 autopaikkamääräystä muutetaan siten, että kytkettyjen pientalojen osalta autopaikkojen minimivaatimus on kuitenkin vähintään 1,5 ap / asunto. 2 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Mynttilän valmisteluaineistosta, alue , 3 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun Finnsinmäki I - Finnsbackan I, asemakaavaehdotuksen ja asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6883, 70. kaupunginosassa Espoonkartano, alue , 4 pyytää asemakaavasta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Liite Oheismateriaali Selostus 6 Finnsinmäki, mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet, ei julkinen 7 Finnsinmäki, lausuntojen sekä kannanottojen lyhennelmät ja vastineet - Finnsinmäki I, tapahtumaluettelo - Finnsinmäki I, kaavamääräykset I - Finnsinmäki I, kaavamääräykset II - Finnsinmäki I, kaavakartta - Finnsinmäki I, ajantasa-asemakaava - Finnsinmäki I, havainnekuva - Finnsinmäki, mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet, julkinen Finnsinmäen asemakaava-alue (Finnsinmäki I) on osa laajempaa Espoonkartanon aluetta, jota kehitetään asumispainotteisena osana Suur-Kauklahden paikalliskeskusta. Tavoitteena on suunnitella Finnsinmäestä yhdessä Mynttilän ja Holkenin kaava-alueiden kanssa Espoon eteläosien yleiskaavan mukainen kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen ympäristöön sopeutuva, laadukas pientaloalue. Alueelle osoitetaan rakennusoikeutta noin k-m 2. Kaava-alueen laajuus on noin 43,6 ha. Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti Finnsinmäki I:n asemakaavan palautuspäätöksessä , mm., että kartanon ydinalueen toiminnallinen konsepti ja käyttötarkoitukset tulee ratkaista, jotta viereisten alueiden asemakaavoitus ei heikennä ydinalueen kehittämismahdollisuuksia. Tämä on otettu huomioon Finnsinmäki I:n valmistelussa, mitä kuvataan tarkemmin kohdassa Asemakaava / Muutokset palautuspäätöksen jälkeen.

95 Espoon kaupunki Pöytäkirja 116 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 95 / 186 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Vireilletulo Vireilletulosta on tiedotettu Espoon kaavoituskatsauksessa syksyllä Alueen nykytila Suunnittelualue sijaitsee noin 1,5 km Kauklahden rautatieaseman luoteispuolella ja on kooltaan noin 43,6 ha. Ympäröivä alue on vanhaa kylämäistä ja maaseutumaista ympäristöä, jonka maisemarakenne muodostuu avoimista joki- ja purolaaksoista sekä metsäisistä selännealueista. Olemassa oleva rakentaminen on sijoittunut aikojen saatossa pääasiassa laaksojen ja selänteiden vaihettumisvyöhykkeille. Suunnittelualueella on kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuskokonaisuuksia, kiinteitä muinaisjäännöksiä, keskiaikaisia kylänmäkiä sekä historiallista tiestöä. Lisäksi suunnittelualueen ulkopuolella on Espoon kartano siihen liittyvine viljelystiloineen ja muine rakennuksineen. Espoonkartanon valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön (RKY) alue ulottuu kaava-alueelle. Alueen tiestö perustuu pitkälti historialliselle tieverkolle, eikä erillistä kevyenliikenteenverkostoa nykyisellään ole. Alueen länsireunassa ja pohjoispuolella kulkee voimajohtoja. Suuri osa alueesta on ihmisen muokkaamaa valtakunnallisesti merkittävää historiallista maatalousympäristöä ja kyläasutusta, mutta alueelta löytyy myös huomionarvoisia luontoarvoja.

96 Espoon kaupunki Pöytäkirja 116 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 96 / 186 Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaava kattaa koko maakunnan alueen ja se sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet. Lainvoiman kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä vuonna Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaava täydentää Uudenmaan maakuntakaavaa. Kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä lainvoiman vuonna Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa on kyse vahvistettujen Uudenmaan maakuntakaavan ja 1. vaihemaakuntakaavan sekä Itä- Uudenmaan kokonais-maakuntakaavan uudelleen tarkastelusta. Ympäristöministeriö vahvisti Uudenmaan toisen vaihemaakuntakaavan pienin muutoksin Mynttilän kaava-alue on maakuntakaavassa merkitty taajamatoimintojen alueeksi viheryhteystarpeineen. Alueen halki koillis-länsisuunnassa kulkee voimalinja. Alueen länsireunalle ulottuu kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue. Kaakossa alue rajoittuu moottoriväylään. Asemakaava on maakuntakaavan mukainen. Yleiskaava Espoon eteläosien yleiskaava käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna Blominmäen osayleiskaava sijaitsee Länsi-Espoossa Kehä III:n varrella. Kaava sai lainvoiman Vireillä olevat: Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava Nyt laadittu asemakaava on yleiskaavan mukainen. Pienellä osalla keskellä suunnittelualuetta on voimassa hyväksytty asemakaava, jonka osalta vähäinen osa virkistysaluetta muutetaan katualueeksi. Viranomaisneuvottelu Kaavasta on käyty MRL 66 :n mukainen viranomaisneuvottelu Osallistuminen ja vuorovaikutus (MRA 30 ) Asemakaavaan liittyen on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty ja muutettu

97 Espoon kaupunki Pöytäkirja 116 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 97 / 186 Mynttilän valmisteluaineisto oli nähtävillä Valmisteluaineistosta jätettiin 19 mielipidettä ja yhteensä 9 lausuntoa ja kannanottoa, joista Finnsinmäen aluetta koskevia oli 10 mielipidettä ja kaikki 9 lausuntoa ja kannanottoa. Finnsinmäki I oli valmisteluaineistovaiheessa osa Mynttilän kaava-aluetta, joka jaettiin ehdotusvaiheessa neljään osaan: Mynttilä, Espoonkartanomäki, Myntinmäki ja Finnsinmäki I. Finnsinmäki I kaava-alueeseen liitettiin valmisteluaineistona MRA 30 :n mukaisesti nähtävillä ollut Finnsinmäki, asemakaavan muutos. Finnsinmäki, asemakaavan muutoksesta jätettiin nähtävilläoloaikana yksi mielipide. Asukastilaisuus pidettiin ja siellä saatua palautetta on pyritty huomioimaan jatkosuunnittelussa. Asemakaava Muutokset palautuspäätöksen jälkeen Kaupunkisuunnittelulautakunta palautti Finnsinmäki I:n valmisteltavaksi uudelleen Päätöksen jälkeen Espoonkartanon asemakaavojen (Finnsinmäen, Espoonkartanonmäen, Mynttilän ja Holkenin) suunnittelua on jatkettu ja jakoa eri kaava-alueisiin on paikoin muutettu keskittäen toiminnallisia kokonaisuuksia eri asemakaavoihin. Espoonkartanon kokonaisuudesta on suunniteltu vetovoimaista pientaloaluetta, jonka houkuttelevuus perustuu alueen luonto- ja kulttuuriarvoihin sekä sijaintiin. Finnsinmäki I:n suunniteltu rakentaminen jakautuu kortteleittain mahdollistaen monipuolisen toteutuksen. Korttelialueet vaihtelevat väljistä erillispientalojen kortteleista (AO ja AO/S) tiiviimpiin kytkettyjen pientalojen AP-alueisiin sekä asuinrakennusten korttelialueisiin (A), joille on mahdollista toteuttaa myös päällekkäisiä asuntoja. Asemakaavamerkinnät ja -määräykset ohjaavat yhä toteutuksesta tavoitteena pienimittakaavaisuus. Finnsinmäen ja koko Espoonkartanon alueen yhteydet Kauklahden ja Mankin suuntiin kehittyvät Kehä III:n parantamisen myötä. Kevyen liikenteen yhteydet kaava-alueelta etelään on esitetty Kehä III:n aluevaraussuunnitelmassa, mutta niiden toteutumisen aikataulu ei ole tiedossa. Ennen Kehä III:n parantamista yhteyksiä on mahdollista parantaa toteuttamalla uusi kevyen liikenteen silta tai osoittamalla Kehän alittava reitti nykyisiin silta-aukkoihin Mankinjoen ja Kuninkaankartanon silloilla. Näitä yhteyksiä on alustavasti tutkittu asemakaavatyön yhteydessä. Joukkoliikenneyhteydet kaava-alueelta suuntautuvat Kauklahden aseman suuntaan ja junaliikenne Mankin seisakkeella on toistaiseksi lakkautettu. Espoon kartanon tallin ratsastustoiminnan jatkomahdollisuudet turvataan Espoonkartanonmäen asemakaavalla, joka osoittaa Finnsintien molemmille puolille ratsastustoiminnan korttelialueet. Maneesia voidaan

98 Espoon kaupunki Pöytäkirja 116 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 98 / 186 laajentaa ja tallin ympäristöön toteuttaa joitakin uusia ratsastustoimintaan liittyviä rakennuksia. Lisäksi on osoitettu pohjoissuuntaan ohjeellinen ratsastusreitti. Espoon kartanon pihapiirin maankäyttöratkaisussa on päädytty osoittamaan alueet rakennussuojelun korttelialueiksi (SR-1), joiden pääasiallinen käyttötarkoitus on säilyttää rakennukset ja ympäristö kokonaisuutena, mutta mahdollistaa samalla laaja kirjo palveluita ja toimintoja alueella. Finnsinmäen alueen koulu- ja päiväkotivarausta varten osoitettu Y-kortteli on osoitettu Träskbyn koulun yhteyteen Järvikyläntien ja Kuninkaankartanontien liittymän pohjoispuolelle. Uutta rakentamista on osoitettu maiseman säilymisen kannalta kestävämpiin paikkoihin. Kuninkaankartanontien pohjoispuolelle suunnitellut korttelit ja uusi katuyhteys on poistettu ja rakentamisen painopistettä siirretty etelämmäs. Uusi Kansanopistontien linjaus ja siihen rajautuvien kortteleiden rakentaminen on pyritty sijoittamaan niin, että pitkä näkymä Finnsintieltä pohjoiseen säilyy mahdollisimman hyvin. Kuninkaankartanontie (edellisessä käsittelyvaiheessa nimellä Espoonkartanontie) säilyy paikallisena kokoojakatuna, jonka yhteyteen on osoitettu uusi jalankulku- ja pyörätie. Kuninkaankartanontien kulttuurihistoriallisesti arvokkaat osuudet sijaitsevat Espoonkartanonmäen ja Mynttilän kaava-alueilla, joissa on huomioitu mm. historiallisten kivisiltojen säilyttäminen. Espoonkartanon alueen kokonaisuutta ja liittymistä ympäristöön on tutkittu kaavarunkotyössä. Lisäksi laajempaa kokonaisuutta on suunniteltu yhteistyössä yleiskaavayksikön valmisteleman Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavan valmistelun kanssa. Yleisperustelu Finnsinmäki I:n kaavaehdotus on osa laajempaa Espoonkartanon alueen muutosta tiiviimmin asutuksi alueeksi. Osa kaava-alueesta kuuluu valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön (RKY). Suunnittelun tärkeänä tavoitteena on huomioida Espoonkartanon ympäristön arvojen kannalta keskeiset maiseman ja luonnonympäristön piirteet ja sovittaa suunnitellut asuinkorttelit osaksi historiallista kokonaisuutta. Asemakaavasuunnitelma mahdollistaa uuden, kylämäistä asutusta täydentävän asuinrakentamisen Finnsinmäen alueelle. Alueen sisäisen liikenneverkon pohjana on alueen nykyinen tiestö täydennettynä uusilla katuyhteyksillä. Valtakunnallisesti merkittävän alueen kulttuuriympäristön arvot nousevat avoimesta viljelymaisemasta, alueen muinaisjäännöksistä, kartanon puistosta, vuosien saatossa toteutetusta rakennuskannasta ja tiemaisemasta. VAT-alueen määräyksen mukaan alueella saa rakentaa, mutta siten että alueen ominaispiirteet eivät tuhoudu.

99 Espoon kaupunki Pöytäkirja 116 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 99 / 186 Alueen katu- ja kunnallistekninen rakentaminen vaativat myös suuria panostuksia, mikä edellyttää kaupunki- ja korttelirakenteelta alueen nykyistä rakentamista selkeästi suurempaa tehokkuutta. Ympäristön häiriötekijöiden, kuten liikennemelun, vaikutukset ja suojauskeinot on selvitetty ja huomioitu kaavaratkaisussa. Mitoitus Kaava-alueen kokonaispinta-ala on 43,61 ha. Rakennusoikeutta on noin k-m 2, mikä vastaa kaavan aluetehokkuutta ea = 0,09. Korttelialueet Alueelle osoitetaan pääasiassa asuinpientalojen korttelialueita (AO), mutta myös kytkettyjen pientalojen korttelialueita (AP). Näiden lisäksi kaavaehdotukseen osoitetaan asuinrakennusten korttelialueita (A), joissa voi sijaita päällekkäisiä asuntoja, mutta jotka mittakaavaltaan ovat pientalojen kaltaisia. Asuinkortteleiden lisäksi alueella on YL/s-alue, jolla sijaitsee Järvikylän / Träskbyn koulu, jonka laajentamiseen tulevaisuudessa varaudutaan. Alueella sijaitsee suojeltavia rakennuksia ja pihapiirejä. Nämä on huomioitu asemakaavaehdotuksessa tarkoituksenmukaisilla / s-kaavamerkinnöillä ja sr-määräyksillä. Suojellut rakennukset on osoitettu rakennusalakohtaisesti. Uudisrakentamista ohjataan kaavamääräyksin. Asemakaavamääräyksissä ohjeistetaan rakennustapaa, rakennusten mittakaavaa, väritystä ja kattomuotoa. Myös pihojen luonteesta ja kasvillisuudesta on kaavamääräyksiä. Suojelukohteet Alueen eteläosassa on kaksi sm-1-merkittyä muinaisjäännöstä, jotka sijaitsevat pääosin muinaismuistoalueella (SM). Muut alueet Muinaismuistoalueen (SM) lisäksi suunnittelualueella on lähivirkistysalueita, joilla ympäristö säilytetään (VL/S) Kansanopistonmäki, Kansanopistonrinne ja Espoontallinkallio sekä katualueita, maantiealueita (Kehä III, Lapinkyläntie) ja yleinen pysäköintialue (LP-1). Liikenne Alueen katuverkko perustuu Kuninkaankartanontiehen, joka säilyy joukkoliikenteen liikennöitävänä alueellisena kokoojakatuna. Uutta maankäyttöä palvelevat Kuninkaankartanontiehen liittyvät uudet tonttikadut. Vanha Finnsintie säilyy pääosin jalankululle, pyöräilylle ja tontille ajolle tarkoitettuna katuna. Katujen varsilla sijaitsevat jalankulku- ja pyörätiet täydentävät kevyen liikenteen verkkoa. Yleistä pysäköintiä on

100 Espoon kaupunki Pöytäkirja 116 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 100 / 186 Päätöshistoria osoitettu LP-alueelle Kuninkaankartanontien ja Järvikyläntien liittymän yhteyteen. Sopimusneuvottelut Tonttiyksikkö on ilmoittanut, että asemakaava edellyttää maankäyttösopimuksia. Sopimusten tulee olla allekirjoitettuina ennen kuin asemakaava on kaupunginhallituksen hyväksyttävänä. Ympäristövaikutusselvitys Valmisteluaineiston pohjalta laadittiin ympäristövaikutusselvitys, joka valmistui (Pöyry Finland Oyj). Kaavataloudelliset vaikutukset ja energiahuolto Katujen ja kunnallistekniikan toteutuksesta aiheutuu kustannuksia, joita kompensoivat maankäyttösopimuksesta saatavat tulot. Asukasmäärän lisäyksen myötä kokonaistaloudellisesti tarkasteltuna hanke on kaavatalouden osalta kaupungille positiivinen. Suunnittelualueen sijainnin, pientalovaltaisuuden ja melko väljäksi toteutuvan rakenteen vuoksi kaukolämpöverkkoa ei todennäköisesti laajenneta alueelle. Mahdollisina energiaratkaisuina on tutkittu aurinko- ja maalämmön hyödyntämistä. Maalämpökaivojen ulottaminen myös virkistysalueiden alapuoliseen kallioperään mahdollistetaan kaavamääräyksellä. Lähiympäristö- ja korttelisuunnitelma Alueelle on laadittu kortteli- ja lähiympäristösuunnitelma. Tavoitteena on antaa ohjeita tuleville rakentajille alueen rakentamistavasta sekä historiallisten arvojen huomioon ottamisesta rakentamisessa. Hyväksyminen Asemakaavan hyväksyy valtuusto. Kaupunkisuunnittelulautakunta Ehdotus Yleiskaavapäällikkö: Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 merkitsee tiedoksi Holkenin nykyisen suunnitteluvaiheen sekä laaditun kaavarunkotason raportin "Espoonkartanon asuntoalue - runko- ja mitoitusselvityksestä kaavarunkovaiheeseen". 2

101 Espoon kaupunki Pöytäkirja 116 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 101 / 186 päättää Espoonkartanon asuntoalueen maankäytön yleispiirteisen suunnittelun jatkamisesta Espoon eteläosien yleiskaavaan, järjestettyyn ideakilpailuun ja em. raportin perusratkaisuihin tukeutuen, tarvittaessa kuitenkin yksityiskohtia aihealueittain tarkistaen. 3 päättää ottaa Finnsinmäki, Espoonkartanonmäki sekä Mynttiläasemakaavanimikkeet syksyn 2008 kaavoituksen työohjelmaan asemakaavatasoisten tarkempien selvitysten aloittamiseksi sekä asemakaavallisen valmistelun mahdollistamiseksi Kehä III:n tuntumassa. Käsittely Asia käsiteltiin asian 2 jälkeen. Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti jäsen Peltokorven kannattamana, että asia jätetään tutustumista varten pöydälle. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänen tekemänsä ehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut sitä, totesi puheenjohtaja sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Asia jätettiin tutustumista varten yksimielisesti pöydälle seuraavaa pidettävään kokoukseen. Kaupunkisuunnittelulautakunta Ehdotus Yleiskaavapäällikkö: Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 merkitsee tiedoksi Holkenin nykyisen suunnitteluvaiheen sekä laaditun kaavarunkotason raportin "Espoonkartanon asuntoalue - runko- ja mitoitusselvityksestä kaavarunkovaiheeseen". 2 päättää Espoonkartanon asuntoalueen maankäytön yleispiirteisen suunnittelun jatkamisesta Espoon eteläosien yleiskaavaan, järjestettyyn ideakilpailuun ja em. raportin perusratkaisuihin tukeutuen, tarvittaessa kuitenkin yksityiskohtia aihealueittain tarkistaen. 3 päättää ottaa Finnsinmäki, Espoonkartanonmäki sekä Mynttilä - asemakaavanimikkeet syksyn 2008 kaavoituksen työohjelmaan asemakaavatasoisten tarkempien selvitysten aloittamiseksi sekä asemakaavallisen valmistelun mahdollistamiseksi Kehä III:n tuntumassa. Käsittely Keskustelun kuluessa jäsen Häggman ehdotti jäsen Lindbergin kannattamana, että päätösehdotusta muutetaan siten, että

102 Espoon kaupunki Pöytäkirja 116 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 102 / (kuten esittelijä ehdotuksessa) 2. poistetaan 3. poistetaan Lisätään seuraava uusi kohta: päättää siirtää Espoonkartanon asuntoalueen ja lähialueiden asemakaavoituksen jatkovalmistelutytöt kaupunginvaltuuston tekemän yleiskaavapäätöksen mukaisesti yleiskaavan suunnittelukauden loppupuolelle ( ), ja siten olla esittämättä asemakaavoituksen käynnistämistä ja alueiden jakamista asemakaava-alueiksi syksyn 2008 työohjelmassa esitetyllä tavalla (lista-asia nro 11). Puheenjohtaja Markkula ehdotti jäsen Lahden kannattamana, että päätösehdotus muutetaan kuulumaan seuraavasti: 1. Kohta 1 eli tiedoksi merkitseminen kuten ehdotuksessa. 2. Kohta 2 hylätään ja päätetään, että asiaan palataan, kun seuraava lautakunta suorittaa Espoon kaavoituksen painopisteiden valintaa ottaen huomioon mm. suhdannenäkymien aiheuttaman tarpeen priorisoida kaavoituskohteet hankkeiden toteutumisedellytysten mukaisesti. 3. Kohta 3: Kaupunkisuunnittelulautakunta korostaa avoimen vuorovaikutuksen merkitystä ja päättää, että näitä kolmea Kehä III:n tuntumassa olevaa asemakaava-aluetta (Finnsinmäki, Espoonkartanonmäki ja Mynttilä) koskeva valmisteluaineisto käsitellään kokonaisuudessaan normaalissa järjestyksessä ja valmisteluaineisto asetetaan nähtäville ensi keväänä, kun lautakunta on aineiston käsitellyt. (Työ- ja kaavoitusohjelman T-merkintä muutetaan M-merkinnäksi). Jäsen Lahti ehdotti jäsen Lindbergin kannattamana, että kaupunkisuunnittelulautakunnalle tuodaan erillisenä asiana selvitys museotoimen kanssa käydyistä neuvotteluista ja alueen kulttuurihistoriallisesta merkityksestä. Jäsen Mikkola ehdotti jäsen Lahden kannattamana, että lisäksi tuodaan selvitys Kehä III:n alikulun ja siihen kytkeytyvän viherkäytävän riittävyydestä ja tarvittavista toimenpiteistä eläinten kulun kannalta. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko esittelijän ehdotuksen kohta 1 hyväksyä, eikä sitä vastustettu. Edelleen puheenjohtaja totesi, että koska esittelijän ehdotuksen kohdista 2 ja 3 oli tehty toisistaan poikkeavia ehdotuksia, oli niistä äänestettävä. Hyväksyttiin käsittelyjärjestykseksi puheenjohtajan ehdotus, että ensin päätetään kohdan 2 sisällöstä ja sen jälkeen päätetään poistetaanko kohta vai ei. Ensimmäisessä vaiheessa olivat vastakkain esittelijän ehdotus ja puheenjohtajan ehdotus. Puheenjohtaja totesi, että koska lautakunta oli yksimielisesti puheenjohtajan ehdotuksen kannalla, äänestystä ei tarvita.

103 Espoon kaupunki Pöytäkirja 116 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 103 / 186 Seuraavaksi puheenjohtaja totesi, että koska myös jäsen Häggmanin ehdotus poikkesi nyt voittaneesta ehdotuksesta, oli siitä äänestettävä. Hyväksyttiin puheenjohtajan ehdotus, että ne, jotka kannattavat puheenjohtajan ehdotusta, äänestävät jaa, ja ne, jotka kannattavat jäsen Häggmanin ehdotusta, äänestävät ei. Nimenhuutoäänestyksessä puheenjohtajan ehdotuksen puolesta (jaa) äänestivät puheenjohtaja Markkula sekä jäsenet Arvola, Jääskeläinen, Kerola, Käri-Zein, Lahti, Leinonen, Mikkola, Päivinen, Söderman ja Tilli eli yksitoista (11) jäsentä ja jäsen Häggmanin ehdotuksen puolesta (ei) äänestivät jäsenet Häggman ja Lindberg eli kaksi (2) jäsentä. Puheenjohtaja totesi ehdotuksensa tulleen hyväksytyksi äänin yksitoista kaksi (11/2). Seuraavaksi otettiin käsittelyyn päätösehdotuksen kohta 3. Hyväksyttiin käsittelyjärjestykseksi puheenjohtajan ehdotus, että ensin päätetään kohdan 3 sisällöstä ja sen jälkeen päätetään poistetaanko kohta vai ei. Seuraavaksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänen tekemäänsä ehdotusta täydentää jäsenten Lahti ja Mikkola tekemillä ehdotuksilla, eikä sitä vastustettu. Ensimmäisessä vaiheessa olivat vastakkain esittelijän ehdotus ja jäsenten Lahti ja Mikkola ehdotuksilla täydennetty puheenjohtajan ehdotus. Puheenjohtaja totesi, että äänestystä ei tarvita, koska lautakunta oli yksimielisesti puheenjohtajan ehdotuksen kannalla. Seuraavaksi puheenjohtaja totesi, että koska myös jäsen Häggmanin ehdotus poikkesi nyt voittaneesta ehdotuksesta, oli siitä äänestettävä. Asetettiin vastakkain jäsenten Lahti ja Mikkola ehdotuksilla täydennetty puheenjohtajan ehdotus ja jäsen Häggmanin ehdotus. Hyväksyttiin puheenjohtajan ehdotus, että ne, jotka kannattavat puheenjohtajan ehdotusta, äänestävät jaa, ja ne, jotka kannattavat jäsen Häggmanin ehdotusta, äänestävät ei. Nimenhuutoäänestyksessä puheenjohtajan ehdotuksen puolesta (jaa) äänestivät puheenjohtaja Markkula sekä jäsenet Arvola, Jääskeläinen, Kerola, Käri-Zein, Lahti, Leinonen, Mikkola, Päivinen, Söderman ja Tilli eli yksitoista (11) jäsentä ja jäsen Häggmanin ehdotuksen puolesta (ei) äänestivät jäsenet Häggman ja Lindberg eli kaksi (2) jäsentä. Puheenjohtaja totesi ehdotuksensa tulleen hyväksytyksi äänin yksitoista kaksi (11/2).

104 Espoon kaupunki Pöytäkirja 116 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 104 / 186 Edelleen puheenjohtaja totesi jäsen Häggmanin uutta päätöskohtaa koskevan ehdotuksen raukeavan kannattamattomana. Jäsen Häggman ilmoitti jättävänsä eriävän mielipiteen päätöksen johdosta. Korjaukset on huomioitu pöytäkirjassa. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 merkitsee tiedoksi Holkenin nykyisen suunnitteluvaiheen sekä laaditun kaavarunkotason raportin "Espoonkartanon asuntoalue - runko- ja mitoitusselvityksestä kaavarunkovaiheeseen". 2 Espoonkartanon asuntoalueen maankäytön yleispiirteiseen suunnitteluun palataan, kun seuraava lautakunta suorittaa Espoon kaavoituksen painopisteiden valintaa ottaen huomioon mm. suhdannenäkymien aiheuttaman tarpeen priorisoida kaavoituskohteet hankkeiden toteutumisedellytysten mukaisesti. 3 Kaupunkisuunnittelulautakunta korostaa avoimen vuorovaikutuksen merkitystä ja päättää, että näitä kolmea Kehä III:n tuntumassa olevaa asemakaava-aluetta (Finnsinmäki, Espoonkartanonmäki ja Mynttilä) koskeva valmisteluaineisto käsitellään kokonaisuudessaan normaalissa järjestyksessä ja valmisteluaineisto asetetaan nähtäville ensi keväänä, kun lautakunta on aineiston käsitellyt. (Työ- ja kaavoitusohjelman T- merkintä muutetaan M-merkinnäksi). Kaupunkisuunnittelulautakunnalle tuodaan erillisenä asiana selvitys museotoimen kanssa käydyistä neuvotteluista ja alueen kulttuurihistoriallisesta merkityksestä. Lisäksi tuodaan selvitys Kehä III:n alikulun ja siihen kytkeytyvän viherkäytävän riittävyydestä ja tarvittavista toimenpiteistä eläinten kulun kannalta. Lisäksi lautakunta päätti, että työohjelmaan ja kaavoituskatsaukseen tehdään nyt tehdyn päätöksen mukaiset korjaukset. Jäsen Häggmanin eriävä mielipide: Esitän seuraavan eriävän mielipiteeni lautakunnan päätökseen: Mielestäni esitetty maanomistajien ja "tilaajien" ns. kaavarunkosuunnitelma ei riittävästi noudata maakuntakaavaa eikä yleiskaavaa, joten asiassa saatavissa olevan oheismateriaalin pohjalta lautakunnalla ei ole ollut aitoa mahdollisuutta tehdä jatkovalmistelutoimia tai -päätöksiä koskien tulevaa asemakaavoitustyötä. Lista-asian oheismateriaaliin olisi ollut hyvä liittää pyydettyjä tietoja "kaavarunkovaihetta" ohjanneen työryhmän muistioista ( ), maanomistajien ja tilaajien yhteistyön järjestäytymismuistiosta (2002), konsulttien laatimista maankäyttöluonnoksista (2003), yleiskaavaluonnoksesta Espoonkartano- Järvikylä alueelta ( ), ja yleiskaavaluonnoksesta kehä III:n pohjoispuolisista alueista ( ).

105 Espoon kaupunki Pöytäkirja 116 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 105 / 186 Kaupunkisuunnittelulautakunta Asemakaavoituksen käynnistäminen kiireellisenä syksyn 2008 työohjelmassa esitetyllä tavalla on mielestäni vastoin kaupunginvaltuuston tekemää yleiskaavapäätöstä, jossa yleiskaavan ensisijaisen kehittämisvyöhykkeen ulkopuolelle jäävät uudet alueet tulee toteuttaa pääsääntöisesti suunnittelukauden loppupuolella ( ). Alueen asemakaavoittaminen on mitä ilmeisimmin Espoon yhdyskuntarakenteen eheyttämistavoitteiden ja ilmastovaikutusten sekä kaupungin maankäytön ja kunnallistekniikan rakentamisen kannalta kokonaistaloudellisesti erittäin epäedullista. Ehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö: Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 Hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Mynttilä, Espoonkartanonmäen ja Finnsinmäen asemakaavoituksen pohjaksi. 1.1 Suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota alueen valtakunnallisesti merkittäviin kulttuurihistoriallisiin ja maisemallisiin arvoihin (VAT -alue) sekä luonnonsuojelullisiin erityisarvoihin siten, että alueen avoin maisematila hahmottuu edelleen sekä metsäinen silhuetti säilyy tulevaisuudessakin. 1.2 Alueesta luodaan maastonmuotoihin, sen korkeusasemiin sekä vanhaan kylämäiseen rakenteeseen tukeutuva viihtyisä, moderni asuinalue lähipalveluineen, joka tuo uuden ajallisen kerrostuman alueelle. 1.3 Erityistä huomiota kiinnitetään myös avoimen maisematilan ja uusien kehitettävien kasvullisten sekä rakennettujen reunavyöhykkeiden suunnitteluun, korttelialueiden tarkempi laajuus ratkaistaan asemakaavaprosessin edetessä. 1.4 Kulttuuriarvot ja luonto ovat osa alueen vetovoimaisuutta ja viheralueverkostosta kehitetään toimiva, riittävät ekologiset yhteydet huomioiva kokonaisuus, jossa kevyenliikenteen yhteydet ovat selkeäkulkuisia sekä viihtyisiä. 1.5 Alueen katuverkko suunnitellaan ehjänä kokonaisuutena siten, että liikkuminen alueella sen kaikissa eri muodoissaan on sujuvaa ja helppoa. 1.6

106 Espoon kaupunki Pöytäkirja 116 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 106 / 186 Tärkeimpiä historiallisesti merkittäviä tielinjoja säilytetään luontevin tavoin osana tulevaa katuverkkoa ja uutta katumiljöötä kehitetään toimivaksi ja alueen kokonaishenkeen sopivaksi. 1.7 Kehä III:n liikenteelliset näkökohdat sekä tiealueen tulevaisuudessa vaatimat aluevaraustarpeet riittävine melusuojauksineen huomioidaan kaavoituksessa paikan henkeen sopivin ratkaisuin. 1.8 Varaudutaan Espoo-Salo oikorataan liittyvän Mynttilän seisakkeen sijoitusvaihtoehtoihin tarvittavilta osin myös maankäytön suunnittelussa. 2 Jatkosuunnittelussa tulee lisäksi huomioida seuraavat seikat: 2.1 Finnsinmäki-Espoonkartanonmäki-Mynttilä -asemakaava-alueiden valmisteluaineisto asetetaan nähtäville samanaikaisesti ja aluetta suunnitellaan energiatehokkaaksi. 2.2 Alueelle laaditaan hulevesisuunnitelma osana Espoon kaupungin hulevesiohjelmaa. 2.3 Koko alueelle laaditaan kortteli- ja lähiympäristösuunnitelma. 2.4 Suunnittelun aikana aluerajausta on mahdollista tarkistaa ja kaavoituksen edetessä määritellään myös tarkemmin eri osakaavojen rajaukset. 3 järjestää tulevaisuudessa valmisteluaineiston nähtävilläoloaikana tiedotusja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Elon kannattamana, että asia jätetään pöydälle seuraavaan kokoukseen. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänen tekemänsä ehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut sitä, totesi puheenjohtaja pöydällepanoehdotuksensa tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Kaupunkisuunnittelulautakunta Asia jätettiin pöydälle seuraavaan pidettävään kokoukseen. Ehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö:

107 Espoon kaupunki Pöytäkirja 116 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 107 / 186 Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 Hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Mynttilä, Espoonkartanonmäen ja Finnsinmäen asemakaavoituksen pohjaksi. 1.1 Suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota alueen valtakunnallisesti merkittäviin kulttuurihistoriallisiin ja maisemallisiin arvoihin (VAT -alue) sekä luonnonsuojelullisiin erityisarvoihin siten, että alueen avoin maisematila hahmottuu edelleen sekä metsäinen silhuetti säilyy tulevaisuudessakin. 1.2 Alueesta luodaan maastonmuotoihin, sen korkeusasemiin sekä vanhaan kylämäiseen rakenteeseen tukeutuva viihtyisä, moderni asuinalue lähipalveluineen, joka tuo uuden ajallisen kerrostuman alueelle. 1.3 Erityistä huomiota kiinnitetään myös avoimen maisematilan ja uusien kehitettävien kasvullisten sekä rakennettujen reunavyöhykkeiden suunnitteluun, korttelialueiden tarkempi laajuus ratkaistaan asemakaavaprosessin edetessä. 1.4 Kulttuuriarvot ja luonto ovat osa alueen vetovoimaisuutta ja viheralueverkostosta kehitetään toimiva, riittävät ekologiset yhteydet huomioiva kokonaisuus, jossa kevyenliikenteen yhteydet ovat selkeäkulkuisia sekä viihtyisiä. 1.5 Alueen katuverkko suunnitellaan ehjänä kokonaisuutena siten, että liikkuminen alueella sen kaikissa eri muodoissaan on sujuvaa ja helppoa Tärkeimpiä historiallisesti merkittäviä tielinjoja säilytetään luontevin tavoin osana tulevaa katuverkkoa ja uutta katumiljöötä kehitetään toimivaksi ja alueen kokonaishenkeen sopivaksi. 1.7 Kehä III:n liikenteelliset näkökohdat sekä tiealueen tulevaisuudessa vaatimat aluevaraustarpeet riittävine melusuojauksineen huomioidaan kaavoituksessa paikan henkeen sopivin ratkaisuin. 1.8 Varaudutaan Espoo-Salo oikorataan liittyvän Mynttilän seisakkeen sijoitusvaihtoehtoihin tarvittavilta osin myös maankäytön suunnittelussa. 2 Jatkosuunnittelussa tulee lisäksi huomioida seuraavat seikat: 2.1

108 Espoon kaupunki Pöytäkirja 116 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 108 / 186 Finnsinmäki-Espoonkartanonmäki-Mynttilä -asemakaava-alueiden valmisteluaineisto asetetaan nähtäville samanaikaisesti ja aluetta suunnitellaan energiatehokkaaksi. 2.2 Alueelle laaditaan hulevesisuunnitelma osana Espoon kaupungin hulevesiohjelmaa. 2.3 Koko alueelle laaditaan kortteli- ja lähiympäristösuunnitelma. 2.4 Suunnittelun aikana aluerajausta on mahdollista tarkistaa ja kaavoituksen edetessä määritellään myös tarkemmin eri osakaavojen rajaukset. 3 järjestää tulevaisuudessa valmisteluaineiston nähtävilläoloaikana tiedotusja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Elo ehdotti jäsen Kemppi-Virtasen kannattamana, että kohta 1.2 muutetaan kuulumaan: Alueesta luodaan maastonmuotoihin, sen korkeusasemiin sekä vanhaan kylämäiseen rakenteeseen tukeutuva viihtyisä, moderni asuinalue lähipalveluineen, joka tuo uuden ajallisen kerrostuman alueelle. Tavoitteena on kulttuurimaisemaan hienovaraisesti sopivien uusien kylämiljöiden luominen. lisätään uusi kohta 1.3: Asuinalueiden (AP) sijoittaminen avoimille peltoalueille tehdään siten, että arvokkaat kulttuurimaisemat näkymineen säilyvät. Jatkosuunnittelussa avoimille paikoille sijoitettavien asuinalueiden määrä, tehokkuus ja muu sisältö arvioidaan huolellisesti ja saadun palautteen perusteella tehdään maiseman merkitystä korostavat ratkaisut. kohta 1.5. (uusi numero 1.6) muutetaan kuulumaan: Alueen katuverkko suunnitellaan ehjänä kokonaisuutena siten, että liikkuminen alueella sen kaikissa eri muodoissaan on sujuvaa ja helppoa ja yhteydet Kauklahden suuntaan toimivat. Erityisesti kiinnitetään huomiota hyvin palvelevaan joukkoliikenteeseen ja toimiviin ja turvallisiin kevyen liikenteen yhteyksiin. Edelleen puheenjohtaja ehdotti jäsen Kemppi-Virtasen kannattamana, että lautakunta päättää seuraavaa: Espoon kaupunkikehityksessä Espoonkartanon alueella on erityinen merkitys kulttuurihistoriansa ja - maisemallisten arvojensa takia. Finnsinmäki, Espoonkartano ja Mynttilä muodostavat historiallisesti ja maisemallisesti merkittävän kokonaisuuden. Alueen erityisyyden takia lautakunta ohjaa asemakaavan jatkovalmistelua siten, että valmisteluaineiston nähtävilläolon jälkeen lautakunnan käsittelyyn tuodaan mahdollisimman pikaisesti saadun palautteen pääkohdat ja kyseessä olevien alueiden asemakaavoituksen luonnokset.

109 Espoon kaupunki Pöytäkirja 116 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 109 / 186 Esittelyn perusteella lautakunta antaa tarvittavat ohjeet asemakaavaehdotusten laadintaa varten. Jäsen Kemppi-Virtanen ehdotti jäsen Holman kannattamana, että tulevan tiedotus- ja keskustelutilaisuuden puheenjohtajaksi valitaan Heikki Seppä. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänen sekä jäsen Kemppi-Virtasen tekemät ehdotukset hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut niitä totesi puheenjohtaja niiden tulleen yksimielisesti hyväksytyiksi. Korjaukset on huomioitu pöytäkirjassa. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 Hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Mynttilä, Espoonkartanonmäen ja Finnsinmäen asemakaavoituksen pohjaksi. 1.1 Suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota alueen valtakunnallisesti merkittäviin kulttuurihistoriallisiin ja maisemallisiin arvoihin (VAT -alue) sekä luonnonsuojelullisiin erityisarvoihin siten, että alueen avoin maisematila hahmottuu edelleen sekä metsäinen silhuetti säilyy tulevaisuudessakin. 1.2 Alueesta luodaan maastonmuotoihin, sen korkeusasemiin sekä vanhaan kylämäiseen rakenteeseen tukeutuva viihtyisä, moderni asuinalue lähipalveluineen, joka tuo uuden ajallisen kerrostuman alueelle. Tavoitteena on kulttuurimaisemaan hienovaraisesti sopivien uusien kylämiljöiden luominen. 1.3 Asuinalueiden (AP) sijoittaminen avoimille peltoalueille tehdään siten, että arvokkaat kulttuurimaisemat näkymineen säilyvät. Jatkosuunnittelussa avoimille paikoille sijoitettavien asuinalueiden määrä, tehokkuus ja muu sisältö arvioidaan huolellisesti ja saadun palautteen perusteella tehdään maiseman merkitystä korostavat ratkaisut. 1.4 Erityistä huomiota kiinnitetään myös avoimen maisematilan ja uusien kehitettävien kasvullisten sekä rakennettujen reunavyöhykkeiden suunnitteluun, korttelialueiden tarkempi laajuus ratkaistaan asemakaavaprosessin edetessä. 1.5 Kulttuuriarvot ja luonto ovat osa alueen vetovoimaisuutta ja viheralueverkostosta kehitetään toimiva, riittävät ekologiset yhteydet huomioiva kokonaisuus, jossa kevyenliikenteen yhteydet ovat selkeäkulkuisia sekä viihtyisiä.

110 Espoon kaupunki Pöytäkirja 116 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 110 / Alueen katuverkko suunnitellaan ehjänä kokonaisuutena siten, että liikkuminen alueella sen kaikissa eri muodoissaan on sujuvaa ja helppoa ja yhteydet Kauklahden suuntaan toimivat. Erityisesti kiinnitetään huomiota hyvin palvelevaan joukkoliikenteeseen ja toimiviin ja turvallisiin kevyen liikenteen yhteyksiin. 1.7 Tärkeimpiä historiallisesti merkittäviä tielinjoja säilytetään luontevin tavoin osana tulevaa katuverkkoa ja uutta katumiljöötä kehitetään toimivaksi ja alueen kokonaishenkeen sopivaksi. 1.8 Kehä III:n liikenteelliset näkökohdat sekä tiealueen tulevaisuudessa vaatimat aluevaraustarpeet riittävine melusuojauksineen huomioidaan kaavoituksessa paikan henkeen sopivin ratkaisuin. 1.9 Varaudutaan Espoo-Salo oikorataan liittyvän Mynttilän seisakkeen sijoitusvaihtoehtoihin tarvittavilta osin myös maankäytön suunnittelussa. 2 Jatkosuunnittelussa tulee lisäksi huomioida seuraavat seikat: 2.1 Finnsinmäki - Espoonkartanonmäki - Mynttilä -asemakaava-alueiden valmisteluaineisto asetetaan nähtäville samanaikaisesti ja aluetta suunnitellaan energiatehokkaaksi. 2.2 Alueelle laaditaan hulevesisuunnitelma osana Espoon kaupungin hulevesiohjelmaa. 2.3 Koko alueelle laaditaan kortteli- ja lähiympäristösuunnitelma. 2.4 Suunnittelun aikana aluerajausta on mahdollista tarkistaa ja kaavoituksen edetessä määritellään myös tarkemmin eri osakaavojen rajaukset. 3 järjestää tulevaisuudessa valmisteluaineiston nähtävilläolon aikana tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi Heikki Sepän. Lisäksi lautakunta päätti, että Espoon kaupunkikehityksessä Espoonkartanon alueella on erityinen merkitys kulttuurihistoriansa ja - maisemallisten arvojensa takia. Finnsinmäki, Espoonkartano ja Mynttilä muodostavat historiallisesti ja maisemallisesti merkittävän kokonaisuuden. Alueen erityisyyden takia lautakunta ohjaa asemakaavan jatkovalmistelua siten, että valmisteluaineiston nähtävillä olon jälkeen lautakunnan käsittelyyn tuodaan mahdollisimman pikaisesti saadun palautteen

111 Espoon kaupunki Pöytäkirja 116 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 111 / 186 Kaupunkisuunnittelulautakunta pääkohdat ja kyseessä olevien alueiden asemakaavoituksen luonnokset. Esittelyn perusteella lautakunta antaa tarvittavat ohjeet asemakaavaehdotusten laadintaa varten. Päätösehdotus Asemakaavapäällikkö Ossi Keränen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Mynttilän valmisteluaineistosta, alue ja Finnsinmäki, muutoksen valmisteluaineistosta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville ja päivätyn ja muutetun Finnsinmäki I - Finnsbacken I asemakaavaehdotuksen ja asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6883, joka käsittää korttelit , sekä katu-, liikenne-, virkistys-, erityis-, suojelu- ja maa- ja metsätalousalueet 70. kaupunginosassa Espoonkartano sekä liikennealueet 44. kaupunginosassa Kauklahti ja 45. kaupunginosassa Kurttila, 3 pyytää asemakaavasta ja asemakaavan muutoksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana, että asia jätetään pöydälle seuraavaan pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko hänen tekemä ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut sitä, totesi puheenjohtaja sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Kaupunkisuunnittelulautakunta Päätti jättää asian pöydälle seuraavaan pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1

112 Espoon kaupunki Pöytäkirja 116 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 112 / 186 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Mynttilän valmisteluaineistosta, alue ja Finnsinmäki, muutoksen valmisteluaineistosta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville ja päivätyn ja muutetun Finnsinmäki I - Finnsbacken I asemakaavaehdotuksen ja asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6883, joka käsittää korttelit , sekä katu-, liikenne-, virkistys-, erityis-, suojelu- ja maa- ja metsätalousalueet 70. kaupunginosassa Espoonkartano sekä liikennealueet 44. kaupunginosassa Kauklahti ja 45. kaupunginosassa Kurttila, 3 pyytää asemakaavasta ja asemakaavan muutoksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Puheenjohtaja Markkula ehdotti jäsen Karhun kannattamana, että kaupunkisuunnittelulautakunta palauttaa kaavan uudelleen valmisteltavaksi siten, että: - korostetaan alueen merkitystä hyvänä pientaloalueena, joka lisää monipuolisuutta Espoossa tarjolla oleviin asumismahdollisuuksiin; - osoitetaan asemakaava-alueen hyvät yhteydet Mankin asemalle ja Kauklahden keskustaan. Mankin aseman osalta osoitetaan periaatteellisella tasolla vaihtoehtoisia ratkaisuja tehostaa merkittävästi seisakkeen lähialueiden maankäyttöä asumiseen; - asemakaavoituksella turvataan edellytykset ratsastustoiminnan jatkumiselle alueella; - selvitetään edellyttääkö kartanon ydinalueen tuleva toiminta toiminnallisia tilavarauksia, kuten autopaikkoja ja kevyenliikenteen yhteyksiä Finnsinmäki I kaava-alueelle. Kartanon ydinalueen toiminnallinen konsepti ja käyttötarkoitukset tulee ratkaista, jotta viereisten alueiden asemakaavoitus ei heikennä ydinalueen kehittämismahdollisuuksia; - tutkitaan Y-korttelin sijainti esitettyä paremmin Espoonkartanontien ja Järvikyläntien risteyksen tuntumassa; - arvioidaan onko ehdotettujen rakennusoikeuksien määrän uudelleen sijoittelulla paremmin korostettavissa suuren peltoaukeaman kulttuurimaisemallista merkitystä; - korostetaan Espoonkartanontien (nykyisen Kuninkaankartanontien) roolia vain paikallisena katuna siten, että sen kulttuurihistoriallisuus vaikuttaa selkeästi katusuunnitteluun; - tätä asemakaava-aluetta laajempi kaavarunko ajantasaistetaan ja tuodaan lautakunnan käsittelyyn. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko hänen tekemät ehdotukset hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut niitä, totesi puheenjohtaja Markkula niiden tulleen yksimielisesti hyväksytyiksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta:

113 Espoon kaupunki Pöytäkirja 116 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 113 / 186 Palautti kaavan uudelleen valmisteltavaksi siten, että: - korostetaan alueen merkitystä hyvänä pientaloalueena, joka lisää monipuolisuutta Espoossa tarjolla oleviin asumismahdollisuuksiin; - osoitetaan asemakaava-alueen hyvät yhteydet Mankin asemalle ja Kauklahden keskustaan. Mankin aseman osalta osoitetaan periaatteellisella tasolla vaihtoehtoisia ratkaisuja tehostaa merkittävästi seisakkeen lähialueiden maankäyttöä asumiseen; - asemakaavoituksella turvataan edellytykset ratsastustoiminnan jatkumiselle alueella; - selvitetään edellyttääkö kartanon ydinalueen tuleva toiminta toiminnallisia tilavarauksia, kuten autopaikkoja ja kevyenliikenteen yhteyksiä Finnsinmäki I kaava-alueelle. Kartanon ydinalueen toiminnallinen konsepti ja käyttötarkoitukset tulee ratkaista, jotta viereisten alueiden asemakaavoitus ei heikennä ydinalueen kehittämismahdollisuuksia; - tutkitaan Y-korttelin sijainti esitettyä paremmin Espoonkartanontien ja Järvikyläntien risteyksen tuntumassa; - arvioidaan onko ehdotettujen rakennusoikeuksien määrän uudelleen sijoittelulla paremmin korostettavissa suuren peltoaukeaman kulttuurimaisemallista merkitystä; - korostetaan Espoonkartanontien (nykyisen Kuninkaankartanontien) roolia vain paikallisena katuna siten, että sen kulttuurihistoriallisuus vaikuttaa selkeästi katusuunnitteluun; - tätä asemakaava-aluetta laajempi kaavarunko ajantasaistetaan ja tuodaan lautakunnan käsittelyyn. Tiedoksi - Ote ilman liitteitä: Hakija - Elisa Oyj, lausuntopyyntö - Fortum Espoo Distribution Oy, lausuntopyyntö - Fortum Power and Heat Oy, lausuntopyyntö - HSY:n vesihuolto, lausuntopyyntö - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, lausuntopyyntö - Tonttiyksikkö, kannanottopyyntö - Kaupunkitekniikan keskus, kannanottopyyntö - Länsi-Uudenmaan pelastus-liikelaitos, kannanottopyyntö - Sivistystoimi, tilat ja alueet -yksikkö, kannanottopyyntö - Kaupunginmuseo, kannanottopyyntö - Toimenpiteitä varten: Kuulutus ja kuulutuskirjeet - Vastineet mielipiteiden jättäneille

114 Espoon kaupunki Pöytäkirja 117 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 114 / / Kilonväylä, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue , 26. kaupunginosa Mankkaa Valmistelijat / lisätiedot: Matias Kallio, puh Katariina Peltola, puh Ross Snell, puh Matias.L.Kallio@espoo.fi etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn Kilonväylä - Kiloleden asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6964, 26. kaupunginosassa (Mankkaa), alue , 2 pyytää asemakaavan muutoksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Oheismateriaali Selostus - Kilonväylä, tapahtumaluettelo - Kilonväylä, kaavamääräykset - Kilonväylä, kaavakartta - Kilonväylä, ajantasa-asemakaava - Kilonväylä, havainnekuva Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa huoltoaseman rakentaminen Kehä II:n Kokinkylänsolmun viereen. Rakennusoikeus kasvaa k-m².

115 Espoon kaupunki Pöytäkirja 117 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 115 / 186 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Kilonväylä - Kiloleden asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6964, käsittää katu- ja virkistysalueet 26. kaupunginosassa (Mankkaa), alue (Muodostuu uusi kortteli ) Aloite ja vireilletulo Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto varasi alueen Oy Teboil Ab:lle huoltoasematoimintojen suunnittelua varten. Kaavan vireilletulosta on tiedotettu Alueen nykytila Suunnittelualue sijaitsee Kehä II:n Kokinkylänsolmun eritasoliittymän vieressä Mankkaanlaaksontien ja Kokinkyläntien risteysalueella. Alue liittyy liikenneverkkoon Kokinkyläntien kautta. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 0,6 ha. Alue on rakentamaton ja alueella on lehtomaista lehtipuukangasta, jonka keskellä on pieni niittylaikku. Suunnittelualueella kasvaa kookkaita vaahteroita sekä muuta lehtipuustoa. Osa alueesta on ollut vanhaa tonttia, ja maastossa on edelleen nähtävissä vanha kivijalka sekä joitain puutarhalajeja. Maasto nousee kohti pohjoista ja rajautuu pohjoisessa kallioalueeseen, jonka laella kasvaa erilaisia sammalia ja mäntyjä. Suunnittelualueella ei ole todettu tavallisesta poikkeavia luontoarvoja. Alueella sijaitsee muinaismuistoja, jotka tullaan poistamaan arkeologisten kaivausten jälkeen alueelta.