SEUTUKUNNALLINEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SEUTUKUNNALLINEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA"

Transkriptio

1 SEUTUKUNNALLINEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 1

2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 3 LIIKETOIMINTAOSAAMINEN... 5 OSAAMISKARTOITUS... 8 Aineistonkeruu... 8 Aineiston analysointi... 8 YRITTÄJÄPANEELIT MUUT TAUSTA-AINEISTOT Raahen seutukunnan yritysbarometri Raahen seutukunnan elinkeinostrategia SKENAARIOANALYYSI: ERILAISET ORGANISOINTI- JA TOIMINTATAPAVAIHTOEHDOT Oamkin Raahen kampuksen uusi toimintamalli liiketoimintaosaamisen kehittämisen ytimenä Raahen Porvari- ja Kauppakoulu kehittämisen ytimenä RSYP kehittämisen ytimenä Oamkin Raahen kampus ja RSYP yhteistoiminnallisena kehittämisen ytimenä LOPUKSI

3 JOHDANTO Tämä suunnitelma on osa ESR-rahoitteista, Oulun seudun ammattikorkeakoulun hallinnoimaa Kalske (Kannattavaa liiketoimintaa seutukunnan kehittämiseen) hanketta. Hankesuunnitelman mukaisesti Kalske-hanke toteuttaa seutukunnassa toimiville yrityksille ja esihautomon asiakkaille suunnatun kyselytutkimuksen, jossa selvitetään liiketoimintaosaamisen kehittämistarpeita. Tutkimuksessa selvitetään kehittämistarpeita vähintäänkin taloushallinnon, tietojärjestelmien, markkinoinnin ja asiakaspalvelun osaamisalueilla. Lisäksi hankesuunnitelmassa täsmennetään laadittavan suunnitelman tavoitteita ja merkitystä seuraavasti: Projektissa tuotetaan laadulliseen ja tilastolliseen analyysiin perustuva, tarvelähtöinen seutukunnallinen liiketoimintaosaamisen kehittämissuunnitelma, jossa nimetään keskeisimmät koulutus-, tutkimus- ja kehittämistarpeet. Kehittämissuunnitelmassa kuvataan alueen toimijoiden roolit liiketoiminnan osaamistason kohottamisessa. Suunnitelma palvelee yksittäisten toimijoiden lisäksi seutukunnan strategista suunnittelua ja johtamista. Kalske-hankkeen alkuvaiheessa projektisuunnittelija Anna Alamattila laati raportin Yrittäjäpalvelut Raahen seutukunnassa, jossa tarkastellaan yritystoimintaa tukevien, palvelevien ja kehittävien toimijoiden rooleja Raahen seutukunnassa. Alamattilan raportissa varsinaiset koulutusorganisaatiot rajattiin tarkastelun ulkopuolelle. Tämän kehittämissuunnitelman laadintaprosessin alkuvaiheessa muodostettiin työryhmä, johon kuuluivat Oulun seudun ammattikorkeakoulun Raahen kampuksen liiketalouden opettajat Juhani Kurula, Jarmo Uutela ja lopullisen suunnitelman laadinnasta vastannut Sami Niemelä. Työryhmän keskeisimpinä tehtävinä olivat i) määritellä liiketoimintaosaaminen Kalske-hankkeen tavoitteita palvelevasta näkökulmasta ii) suunnitella kehittämissuunnitelman tausta-aineiston keruuta. Liiketoimintaosaaminen käsitteen määrittely osoittautui haastavaksi vaiheeksi. Toisaalta määrittelyn myötä syntyivät luontevat tavat kerätä ja analysoida suunnitelman edellyttämä aineisto. Kehittämissuunnitelman laadintaprosessissa todettiin melko varhaisessa vaiheessa, että hankesuunnitelman mukaisiin tavoitteisiin pääsy edellyttää kokonaiskuvaa liiketoimintaosaamisen lisäksi myös Raahen seutukunnasta ja seutukunnan yritystoiminnan yleisistä haasteista. Tämän kehittämissuunnitelman laadintaa keskeisesti ohjannut periaate on tarvelähtöisyys. Olemassa olevien kehittäjätahojen nykyisen toiminnan ja toimintaa ohjaavien periaatteiden rinnalla suunnitelmassa painotetaan seutukunnan yrityksissä havaittuja liiketoimintaosaamisen kehittämistarpeita. 3

4 Tarvelähtöisyysajatteluun perustuen tämän kehittämissuunnitelman laadintaprosessi sisälsi seuraavat vaiheet i) osaamiskartoitus seutukunnan yrityksille ii) yrittäjien paneelikeskustelut iii) seutukunnan yritystoimintaan liittyvien ja yritystoimintaa kuvaavien muiden aineistojen analysointi iv) asiantuntijahaastattelut. Tämä raportti edustaa hankesuunnitelmassa mainittua kehittämissuunnitelmaa. On kuitenkin syytä todeta, että hankesuunnitelmasta poiketen kehittämissuunnitelma kokonaisuus koostuu tämän dokumentin lisäksi Anna Alamattilan raportista. Tämän raportin toisessa luvussa esitetään tässä dokumentissa sovellettava liiketoimintaosaamisen määritelmä. Kolmas luku sisältää kuvauksen suunnitelman laadintaprosessin yhteydessä toteutetusta osaamiskartoituksesta. Neljännessä luvussa tarkastellaan yrittäjäpaneeleja ja viidennessä muuta aineistoa. Kuudes luku koostuu erilaisista mahdollisista skenaarioista, joilla seutukunnan liiketoimintaosaamisen kehittymistä voitaisiin edistää ja tukea. 4

5 LIIKETOIMINTAOSAAMINEN Kalske-hankkeen tavoitteeksi määritellyn seutukunnallisen liiketoimintaosaamisen kehittämissuunnitelman laadintaprosessin olennainen vaihe oli liiketoimintaosaamisen määrittely. Määrittelytyössä tehtiin muutamia mielenkiintoisia havaintoja. Ensinnäkin, liiketoimintaosaaminen on hyvin yleisesti käytetty termi. Taloustoimijat, yhteiskunnan päättäjät ja erilaiset kehittämisorganisaatiot käyttävät termiä osana arkipäiväistä viestintäänsä. Toiseksi, liiketoimintaosaaminen määritellään eri yhteyksissä hyvinkin eri tavoin. Joissakin tapauksissa liiketoimintaosaamisella viitataan erityisiin kyvykkyyksiin, jopa henkilökohtaisiin ominaisuuksiin, kun taas toisissa tapauksissa liiketoimintaosaaminen näyttäytyy varsin perinteisen liiketaloustieteen osa-alueiden kokonaisuutena. Kolmantena määrittelyvaiheen havaintona voidaan todeta, että käsitteen moniulotteista käyttöä ei juurikaan ole nähty ongelmana käsitteen käytön yhteydessä varsin usein täsmennetään mihin nimenomaiseen liiketoimintaosaamisen tulkintaan viitataan. Määrittelytyön yhteydessä todettiin, että liiketoimintaosaaminen käsitteen loppuosan, osaamisen, voidaan nähdä luontevasti liittyvän osaamiseen. Osaaminen puolestaan edellyttää oppimista. Perinteisen valtavirta-ajattelun mukaan oppimista tapahtuu ensisijaisesti formaalissa koulutuksessa, joskin esimerkiksi työssäoppiminen on avartanut ajatuksia viimeisten vuosikymmenien aikana. Korkeakoulujen arviointineuvosto käynnisti vuonna 2002 valtakunnallisen arviointihankkeen Suomalaista kilpailukykyä liiketoimintaosaamisella, jonka tavoitteena oli arvioida liiketaloudellisen korkeakoulutuksen sisältöä, laatua ja yleisiä toteuttamisperiaatteita liiketoimintaosaamisen näkökulmasta. Raportissaan arviointiryhmä tai oikeastaan arviointiprojektin johtoryhmä määritteli liiketoimintaosaamisen yleiseksi kyvyksi luoda, tutkia ja kehittää liiketaloudellista toimintaa. Arviointiprojektin johtoryhmä täsmensi määritelmäänsä vielä toteamalla, että liiketoimintaosaaminen näkyy käytännössä mm. yritystoiminnan kykynä saada ideat ja tutkimus- ja kehittämistyön tulokset osaksi innovaatio- ja osaamisketjua, asiakkaiden tarpeet täyttäviksi kaupallisiksi tuotteiksi ja palveluiksi. Muutamaa vuotta myöhemmin EK määritteli raportissaan liiketoimintaosaamisen yritysjohdon kyvyksi asemoida yrityksen liiketoiminta toimintaympäristöön proaktiivisesti, toimintaympäristön muutos ennakoiden. Lisäksi EK:n määrittelyssä todettiin myös johtamis- ja ansaintamallien kehittämiskyvyllä sekä verkostoitumisosaamisella olevan merkitystä osana liiketoimintaosaamista. 5

6 Edellä kuvattuja määritelmiä voidaan pitää käsitteen tulkinnan kannalta merkityksellisinä. Näin määriteltynä liiketoimintaosaaminen näyttäytyy sekä generalistisena osaamisalueena, jossa on metataitojen kaltaisia piirteitä että eri substanssiosaamisalueita sisältävänä kokonaisuutena. Kalskehankkeen tavoitteiden kannalta oli kuitenkin tarpeen tehdä täsmennyksiä seuraavista lähtökohdista i) tehokas tiedonkeruu edellyttää konkreettisten ja mahdollisimman yksiselitteisten käsitteiden käyttöä ii) osaamistarpeiden ja osaamisen kehittämisen luonteva kytkentä edellyttää jossakin määrin oppiainelähtöistä tarkastelutapa iii) liiketoimintaosaamisen eri osa-alueiden leikkauspintojen tarkastelu edellyttää yksittäisten osaamisten ryhmittelyä teemakokonaisuuksiin iv) osaamiskartoitus pohjautuu itsearviointiin, mikä edellyttää mittaustapojen yhteismitallisuutta. Näistä lähtökohdista liiketoimintaosaaminen määriteltiin tässä yhteydessä koostuvan kolmesta osaamisalueesta ja jokaisen osaamisalueen sisältävän viisi avainosaamista. Kalske-hankkeen liiketoimintaosaamisen määritelmä on kuvattu kuviossa 1. KUVIO 1. Kalske-hankkeen liiketoimintaosaaminen-käsitteen tulkinta. Syntynyttä kuvaa liiketoimintaosaamisesta voidaan perustellusti arvioida kriittisesti. Ensinnäkin, liiketoimintaosaaminen näyttäytyy mekanistisena taitokokoelmana, jossa korostuu teknistaloudelliset osa-alueet. Toiseksi, eri avainosaamiset ovat eri laajuisia esimerkiksi osaamisvaatimusten näkökulmasta esimerkiksi toimisto-ohjelmistojen käyttöosaamisen voidaan ajatella vaativan erilaisia kehittämistoimia kuin vuorovaikutusosaaminen. 6

7 Kolmantena ja kenties painavimpana kriittisenä näkökulmana voidaan esittää johtamisen ja inhimillisen voimavaran hallintaan liittyvien osaamisten puuttumista. Johtamisen merkityksestä yritystoiminnalle on vahvaa näyttöä ja johtamisosaamisen keskeinen rooli organisaatioiden menestyksessä on yleisesti tunnustettu. Kalske-hankkeen liiketoimintaosaamisen käsitteen määrittelytyössä jouduttiin kuitenkin tekemään ratkaisuja edellä kuvatuista lähtökohdista ja johtamisosaaminen osoittautui erittäin haastavaksi tiedonkeruun kannalta. Hankkeen yhteydessä jouduttiin toteuttamaan tiedonkeruu nopeassa ajassa strukturoiduilla haastatteluissa, jolloin johtamisosaamisen mittaamisen validiteetti ja reliabiliteetti olisivat joka tapauksessa olleet kyseenalaisia. Toisaalta nyt tehty määritelmä korostaa itse liikeidean ja siihen läheisesti liittyvien toimenpidekokonaisuuksien roolia ja samalla asettaa johtamisen organisaation toimintaa palvelevaksi tukitoiminnaksi. Johtamisosaamista voidaankin tarkastella siten, että kartoituksen tuottamat tulokset heijastavat esimiestyössä tehtyjä ratkaisuja ja näin ollen johtamisosaamista voidaan arvioida tuloksista välillisesti. 7

8 OSAAMISKARTOITUS Osana seutukunnallista liiketoimintaosaamisen kehittämissuunnitelman laadintaa selvitettiin alueen yritysten näkemyksiä eri osaamisalueiden merkityksistä yrityksen kilpailukyvyn kannalta sekä osaamisen nykytilasta. Vaikka varsinainen tutkimustoiminta ei kuulu Kalske-hankkeen ydintoimintoihin, haluttiin osaamiskartoituksessa noudattaa normaaleja tutkimustyön käytäntöjä. Aineiston ydin muodostuu yrityshaastattelujen tuloksista, joita peilattiin keväällä 2010 järjestetyissä yrittäjäpaneelikeskusteluissa esiin nousseisiin teemoihin. Aineistonkeruu Yrityshaastatteluja varten Oamkin Raahen kampuksen liiketalouden opettajat Juhani Kurula ja Sami Niemelä laativat haastattelulomakkeen yhdessä Kalskeen projektisuunnittelija Aija Saaren kanssa. Näin ollen haastattelumuotona oli täysin strukturoitu henkilöhaastattelu. Lomakkeen laadinnan yhteydessä tehtiin myös ratkaisu, jonka mukaan itse kenttähaastattelut suorittaisivat tehtävään erikseen palkatut projektityöntekijät. Projektityöntekijöiksi valittiin ryhmä kampuksen liiketalouden opiskelijoita. Haastattelulomake (liitteenä) noudatteli edellisen luvun mukaista liiketoimintaosaamisen määritelmää. Lomakkeen suunnittelussa pääpaino oli käytettävyydessä ja ymmärrettävyydessä. Haastattelijat valmennettiin haastattelujen toteuttamiseen haastattelijoilla oli tradenomiopiskelijoina myös riittävät valmiudet selventää lomakkeen kysymyksiä tarvittaessa. Haastateltavat yritykset valittiin harkinnanvaraisesti siten, että aineistoon saatiin kattavasti eri alojen, eri kokoluokkien sekä eri alueilla seutukunnalla toimivia yrityksiä. Yhteensä haastateltiin 45 yritystä. Haastattelut toteutettiin ja niistä koostunut aineisto käsiteltiin luottamuksellisina. Haastattelijat tallensivat haastatteluvastaukset tarkoitusta varten laadittuun Excel-taulukkoon (liitteenä). Excel-taulukot koottiin yhteen ja aineisto siirrettiin SPSS -tilasto-ohjelmaan, jota käytettiin aineiston analysoinnissa. Aineiston analysointi Jo aineistonkeruun suunnitteluvaiheessa kävi selväksi, että kerättävä aineisto mahdollistaisi vain rajallisen määrän analyyseja. Aineiston koonnin yhteydessä voitiin todeta, että lähtökohtaisesti pienen otoksen taustamuuttujien jakaumat olivat sellaiset, että erilaisten riippuvuuksien tutkiminen ei ollut mahdollista. Metodologisesti esimerkiksi ristiintaulukointi olisi ollut mahdollinen työväline, mutta taustamuuttujien saamien arvojen suuri hajonta esti työvälineen käytön. 8

9 Aineiston käsittelyssä keskityttiin kuvailevien menetelmien käyttöön ja päähuomio oli frekvensseissä ja moodeissa. Tulosten tulkinnassa on syytä huomioida seuraavat seikat i) harkinnanvaraisesti poimittu otos ei edusta välttämättä perusjoukkoa, joten tulosten yleistettävyys voi olla heikko ii) iii) havaintoaineistossa todettavat pienet erot eri muuttujien välillä voivat olla satunnaisvaihtelua aineistosta saatujen tulosten tilastollista merkitsevyyttä ei voitu testata, joten tuloksia voidaan tulkita korkeintaan suuntaa antavina. Haastatteluaineiston analysoinnissa keskityttiin menestystekijöiden ja osaamiskapeikoiden tunnistamiseen. Erityisenä mielenkiinnon kohteena oli selvittää, löytyykö aineiston perusteella sellaisia merkityksellisiä menestystekijöitä, joihin kohdistuisi samanaikaisesti osaamistarpeita. Tulosten tarkastelussa määritettiin vastausten jakaumat osaamisalueittain sekä moodit. Erojen havainnollistamiseksi vastausluokkia yhdistettiin siten, että menestystekijöistä luokat 3 ja 4 ( merkittävä kilpailukyvyn kannalta ja kriittinen menestystekijä ) muodostivat yhden luokan ja osaamisen nykytilan luokat 1 ja 2 ( ei osaamista ja jonkin verran osaamista ) yhden luokan. Liiketoimintaosaamisen osa-alueista markkinatuntemus ja vuorovaikutustaidot nousivat frekvenssien näkökulmasta keskeisiksi yli yhdeksän kymmenestä yrityksestä piti näitä joko merkittävinä tai kriittisinä menestystekijöinä. On syytä huomioida myös, että toiminnan taloudellisuuteen liittyvän osaamisen nimesi kriittiseksi menestystekijäksi yli 53% haastatelluista. Aineiston perusteella viisi tärkeintä menestystekijää tunnuslukuineen on kuvattu taulukossa 1. Menestystekijä Luokkien 3 ja 4 vastausten Moodi osuus (%) Markkinatuntemus 93,4 3 Vuorovaikutustaidot 91,1 3 Toiminnan taloudellisuus 88,9 4 Rahoitusosaaminen 82,2 3 Oman yrityksen tunnuslukujen hyödyntäminen 77,8 4 TAULUKKO 1. Liiketoimintaosaamisen menestystekijät kilpailukyvyn kannalta. 9

10 Vastaavasti osaamiskapeikoiksi voitiin aineiston perusteella tulkita liiketoimintaosaamisen osaalueista logistiikkaosaaminen ja uuden median hyödyntämiseen liittyväosaaminen yli puolet haastatelluista yrityksistä totesi, että mainittua osaamista ei ole lainkaan tai korkeintaan jonkin verran. Osaamistarpeisiin liittyen aineistosta on syytä todeta, että kaikki haastatellut totesivat, että vuorovaikutusosaamista on vähintään jonkin verran. Aineiston perusteella viisi keskeisintä osaamiskapeikkoa tunnuslukuineen on kuvattu taulukossa 2. Osaamiskapeikko Luokkien 1 ja 2 vastausten Moodi osuus (%) Logistiikkaosaaminen 55,6 2 Uuden median hyödyntäminen 51,2 2 Muiden ohjelmistojen käyttö 48,9 3 Toimisto-ohjelmien käyttö 46,7 3 Taloushallinnon tietojärjestelmät 42,2 3 TAULUKKO 2. Liiketoimintaosaamisen osaamiskapeikot. Kaikkiaan liiketoimintaosaaminen näyttäytyy varsin korkeatasoisena yritysten itsensä arvioimana. Osaamisen arviointi on osoittautunut haasteelliseksi sekä yksilötasolla että organisaatiotasolla, eikä itsearviointi ole juurikaan yksinkertaisempaa kuin ulkopuolinen arviointi. Voidaan kuitenkin olettaa, että yritysten oma kokemus osaamisen nykytilasta indikoi osaamisen todellista tasoa. Tarkasteltaessa taulukoiden 1 ja 2 mukaisia tuloksia voidaan todeta, että suoria leikkauskohtia menestystekijöiden ja osaamiskapeikoiden välillä ei käynyt ilmi. Taulukot eivät sisällä samoja osaamisalueita. Seuraavaksi aineistosta poimittiin ne osaamisalueet, jotka i) vähintään puolet haastatelluista oli nimennyt merkittäväksi tai kriittiseksi menestystekijäksi ii) vähintään kolmannes haastatelluista oli nimennyt osaamisalueeksi, jossa ei ole lainkaan tai korkeintaan jonkin verran osaamista. Näin saadut osaamisalueet on lueteltu frekvensseineen taulukossa 3 kilpailukykyyn liittyvän merkittävyyden mukaisessa järjestyksessä. Osaamisalue Merkittävyys: luokkien 3 ja 4 osuus (%) Osaamiskapeikko: luokkien 1 ja 2 osuus (%) Mainonta ja viestintä 77,8 33,3 Tietoturva 68,9 37,8 Taloushallinnon 60,4 42,2 tietojärjestelmät Uuden median hyödyntäminen 55,5 51,2 TAULUKKO 3. Menestystekijöiden ja osaamiskapeikkojen kohtaanto. 10

11 Pelkästään haastatteluaineiston perusteella voidaan siis todeta, että yritysten kilpailukyvyn kannalta osaamistarpeissa on nähtävissä teknologisen kehittymisen vaikutukset. Tietoturva ja uuden median hyödyntäminen edustavat yrityksille uusia haasteita, joiden kohtaamiseen seutukunnan liiketoimintaosaamisen kehittämisorganisaatiot voisivat tarjota tukeaan. Toisaalta mainonta ja viestintä on esimerkki perinteisemmästä liiketoimintaosaamisen osa-alueesta, joka vaatii kuitenkin yritykseltä jatkuvaa kehittymistä. Tulosten tulkinnan ja johtopäätösten teon yhteydessä on syytä vielä korostaa havaintojen suuntaaantavaa luonnetta. Ilman yleistettävyyden ongelmaa voidaan kuitenkin todeta, että i) haastatellut yritykset kykenivät arvioimaan liiketoimintaosaamisen osa-alueiden merkitystä kilpailukyvyn kannalta ii) iii) iv) eri osa-alueiden merkitys kilpailukyvylle on erilainen haastatellut yritykset kykenivät arvioimaan omaa osaamistaan eri osa-alueilla eri osa-alueiden osaaminen on erilaista. Nämä havainnot toimivat yhtenä näkökulmana tässä raportissa esiteltävien tulevaisuuden organisointi- ja toimintatapojen arvioinnissa. Osaamisen kehittäminen edellyttää osaamisen lähtötilanteen arviointia ja tässä yhteydessä osaamisen arviointi edellyttää yrityksiltä riittäviä itsearviointivalmiuksia. Nykyosaamisen arviointivalmiuksien ohella myös eri osaamisten erilaiset merkitykset on olennainen havainto. Pohdittaessa linjauksia liiketoimintaosaamisen generalistisen ja substanssispesifien painotusten välillä voidaan eräänä argumenttina spesifisen orientaation puolesta pitää juuri tiettyjen osaamisalueiden jopa kriittistä merkitystä alueen yritysten kilpailukyvylle. 11

12 YRITTÄJÄPANEELIT Yrityshaastattelujen rinnalla osaamiskartoituksen havaintoaineistona hyödynnettiin Kalskeen keväällä 2010 järjestämiä yrittäjäpaneelikeskusteluja. Paneelien ensisijainen tavoite oli syventää erityisesti eri oppilaitosten opettajien näkemyksiä yrittäjyydestä ja yritystoiminnasta. Paneelikeskustelut järjestettiin ja 7.4. Oamkin Raahen kampuksella. Jokaisessa paneelissa oli mukana 3 yrittäjää tai yrityksen edustajaa. Kukin paneeli oli kestoltaan 90 minuuttia. Paneelikeskustelujen sisältöjä analysoitiin laadullisin menetelmin, joista pääasiallisena työvälineenä käytettiin teemoittelua. Kaikkiaan keskusteluissa tuotiin esiin yrittäjyyden kokonaiskuvan moniulotteisuus. Siinä missä yrityshaastatteluissa kuvattiin liiketoimintaosaaminen tietyistä osaamisalueista muodostuvana elementtinä, oli paneelikeskustelujen kytkeminen yksittäisiin osaamisalueisiin haastavaa. Paneelikeskustelujen tematiikkaa voidaan kuvata seuraavasti: - yrittäjyys kytkeytyy haluun, intohimoon ja luovuuteen - liiketoimintaosaamiseen liittyvät sosiaaliset taidot - itsenäisyys, itseohjautuvuus ja vastuullisuus ovat tarpeellisia ominaisuuksia - substanssiosaaminen ja liiketoimintaosaaminen on osattava yhdistää - liiketoimintaosaamiseen kuuluu kyky suunnitella tulevaa - yritystoiminnan jatkuvuus edellyttää yrityksen tilan ja toimintaympäristön analysointia Kun paneelikeskustelujen tuotoksia ja osaamiskartoitusta verrataan toisiinsa, voi syntyä vaikutelma, että keskusteluissa ja yrityshaastatteluissa on käsitelty kokonaan eri ilmiötä. Tarkempi tarkastelu kuitenkin osoittaa, että kysymys on mieluummin saman ilmiön kuvaamisesta hiukan eri tasoilla. Liiketoimintaosaamisen meta-tasosta on käyty pitkään keskustelua ja tässä yhteydessä voidaankin todeta, että paneelikeskusteluissa ensisijaisesti liikuttiin juuri meta-osaamisen tasolla. Osaamisen kehittämisen kannalta meta-taitojen yleensä nähdään syntyvän niin sanotun läpäisyperiaatteen mukaisesti. Formaalissa liiketalouden koulutuksessa on perinteisesti korostettu, että esimerkiksi sosiaalisia taitoja ei opiskella eikä opita erillisenä oppiaineena, erillisinä opintojaksoina, vaan jatkuvana prosessina osana muita opintoja opiskelijat työskentelevät ryhmissä, esittävät ajatuksiaan toisilleen ja myös arvioivat ja antavat palautetta toinen toisilleen. Paneelikeskustelujen teemoista voidaan havaita myös helposti perinteisiin liiketoimintaosaamisen substanssiosaamisiin liittyviä osa-alueita. Esimerkiksi kyky suunnitella tulevaa ja erilaiset analysointitaidot voidaan sijoittaa ainakin osittain talousosaamisen kategoriaan. Keskusteluaineisto täydentää kuvaa osaamistarpeista. Pelkkien osaamisen osa-alueisiin pohjautuva osaamisen kehittämisen suunnittelu ei ole riittävää, vaan myös meta-taitojen kehittymistä on tuettava. Toisin sanoen, liiketoimintaosaamisen kehittämisessä ratkaisevaa on osaamisen kehittämisen sisällön ohella myös osaamisen kehittämisen erilaiset tavat. 12

13 MUUT TAUSTA-AINEISTOT Raahen seutukunnan yritysbarometri 2010 Kalske-hankkeessa kerätyn aineiston lisäksi seutukunnallisen liiketoimintaosaamisen kehittämissuunnitelman taustamateriaalina hyödynnettiin muualla laadittuja dokumentteja. Hyödynnetyistä dokumenteista esitellään tässä yhteydessä tarkemmin Raahen seutukunnan yritysbarometri vuodelta 2010 ja seuraavassa luvussa seutukunnan elinkeinostrategia Yritysbarometri kuvaa seutukunnan yritysten odotuksia tulevista kehityssuunnista. Barometrin keskeinen piirre on, että yritysten näkemykset ja odotukset suhteutetaan lähimenneisyyteen tuloksia voidaankin tulkita eräänlaisina indeksilukuina. Vuoden 2010 yritysbarometrin laadinnassa postikyselynä toteutettu tiedonkeruu johti vaatimattomaan vastausasteeseen (11%), joten tässä yhteydessä barometritiedoista otetaan tarkasteluun ainoastaan yleisimmät ja aineiston perusteella merkittävimmät trendit. Barometrin otoksen edustavuus perusjoukkoon nähden on heikko, joten tuloksista ei tässä johdeta suoraan seutukunnan yrityskantaa koskevia yleistyksiä, vaan tarkasteltavia tuloksia suhteutetaan muuhun käytettävissä olevaan aineistoon. Yritysbarometrin tuloksista voidaan tässä yhteydessä todeta seuraavaa: i) yritykset odottavat oman toimintansa kasvavan (liikevaihdolla mitattuna) ii) useimmat kehitystä kuvaavat trendit kuvaavat myönteisiä näkymiä lähivuosille iii) historiatietoihin suhteutetut indeksit (saldoluvut) kuvastavat yleisten suhdannevaihteluiden heijastumista myös Raahen seutukunnassa iv) toimialojen välillä on eroavaisuuksia. Liiketoimintaosaamisen kehittämisen kannalta barometritiedot vahvistavat muun aineiston perusteella syntynyttä kuvaa seutukunnan yritysten tarpeista. Raahen seutukunnan elinkeinostrategia Keväällä 2009 valmistunut seutukunnan elinkeinostrategia on Kalske-hankkeen seutukunnallisen liiketoimintaosaamisen kehittämissuunnitelman näkökulmasta merkittävä elementti. Strategiatyön yhteydessä on haastateltu laajalti alueen toimijoita ja päätöksentekijöitä, joiden rinnalla strategiatyössä on käytettävissä runsaasti aluetta kuvaavaa tilastoaineistoa. Liiketoimintaosaamisen kannalta strategia i) auttaa hahmottamaan seutukunnan tulevia kehitysnäkymiä ii) antaa kuvan seutukunnan kehittämisen yleisestä tahtotilasta iii) on raami osaamisen kehittämiselle. 13

14 Strategialle on asetettu tavoitteeksi varmistaa alueen yritysten kasvua ja kehittymistä sekä vahvistaa alueen osaamis- ja innovaatioympäristöä. Tavoitteen asettelun mukaisesti nyt laadittava liiketoimintaosaamisen kehittämissuunnitelma voidaan nähdä osana elinkeinostrategian mukaista toimintaa ainakin tavoitteet ovat yhtenevät. Liiketoimintaosaamisen kehittämiseen liittyviä tavoitteita on poimittavissa strategisiksi haasteiksi tunnistettujen tekijöiden joukosta seuraavasti - teknologian ja uusien liiketoimintamallien hyödyntäminen - kansainvälistyminen, Venäjän ja Barentsin alueen kasvavat markkinat - verkostoituminen - yritystoiminnan kansainväliset haasteet ja kilpailukyky. Strategiassa kuvataan neljä keskeistä painopistettä (toimintaympäristö, kilpailukyky ja vetovoimaisuus, kansainvälisyys, elinkeinojen monipuolistaminen ja yrittäjyys). Liiketoimintaosaamisen kehittäminen voidaan nähdä kaikkiin painoaloihin liittyvänä toimenpidekokonaisuutena. Kalske-hankkeessa tarkastellun muun aineiston ja strategian yhteyttä voidaan kuvata esimerkiksi siten, että strategian perusteella voidaan priorisoida sekä osaamisen kehittämisen sisältöä että kehittämismenetelmiä. Liiketoimintaosaamisen kehittämisen sisällön osalta voidaan todeta, että strategia korostaa i) perinteisten liiketoimintaosaamisen (yrityssuunnittelu, rahoitus, markkinaosaaminen) osa-alueiden merkitystä erityisesti alueen uusilla toimialoilla kuten matkailu- ja palvelutoimialoilla ii) verkostoitumisosaamista niin alueella, alueiden välillä kuin kansainvälisesti iii) yrittäjyyttä, yrittäjämyönteistä asennetta ja yrittäjyyskasvatusta. Toisaalta osaamisen kehittämisen menetelmien osalta voidaan todeta, että strategia korostaa i) yhteistoiminnallisuutta, yhteistyötä, työnjakoa ja verkostomaista toimintaa ii) erilaisia koulutusmuotoja iii) koulutuksen ja muiden tukimuotojen yhteensovittamista. Nämä sisällölliset ja menetelmälliset linjaukset otetaan huomioon myöhemmin tässä raportissa esiteltävien toimintamalliehdotusten esittelyn yhteydessä. 14

15 SKENAARIOANALYYSI: ERILAISET ORGANISOINTI- JA TOIMINTATAPAVAIHTOEHDOT Tämän raportin lähtökohtana oli luoda seutukunnallinen liiketoimintaosaamisen kehittämissuunnitelma. Kalske-hankkeen aikana toimintaympäristön dynamiikka on saanut varsin konkreettisia muotoja. Käynnistyneet muutosprosessit ovat kohdistuneet etenkin alueen korkeakoulutuksen organisointiin. Oamkin Raahen tekniikan ja talouden itsenäisen koulutusyksikön muuntuminen tekniikan ja liiketalouden yksiköiden kampukseksi ja kampuksen toimintamallin laajamittainen uudistaminen ovat väistämättä vaikuttaneet kehittämissuunnitelman laatimistyöhön. Toinen ilmentymä toimintaympäristön dynamiikasta saatiin tämän suunnitelman laatimisprosessin loppuvaiheessa, kun Nokia ilmoitti yhteistyöstään Microsoftin kanssa. Tätä suunnitelmaa laadittaessa Nokian merkittävän strategisen linjauksen vaikutuksista on ainoastaan alustavia hahmotelmia, mutta on selvää, että erityisesti Oulun seudulla on lähivuosina edessä huomattava taloudellisen toimintaympäristön muutos. Muutoksen myötä alueen elinvoimaisuuden perustaksi on löydyttävä sekä uusia yrityksiä että olemassa olevien yrityksen uudenlaista kasvuorientaatiota niin Oulun seudulla kuin Pohjois-Suomessa laajemminkin. Kehittämistyön pohjaksi on aiemmin esitettyjen selvitysten lisäksi haastateltu niitä asiantuntijoita, joiden vastuualueisiin seutukunnan liiketoimintaosaamisen kehittämisen voidaan kiistatta katsoa kuuluvan. Haastateltavat olivat seuraavat (suluissa haastatteluajankohta): - Elinkeinojohtaja Risto Pietilä, Raahen seudun yrityspalvelut ( ) - Rehtori Tapani Piirala, Raahen Porvari- ja Kauppakoulu ( ) - Liiketalouden yksikön johtaja Päivi Vesala, Oulun seudun ammattikorkeakoulu ( ) Haastattelut olivat luonteeltaan teemahaastatteluja, joiden runko muodostui seuraavasti: - Tehdyn osaamiskartoituksen looginen viitekehys ja keskeiset tulokset - Liiketoimintaosaamisen kehittäminen: toimijat, toimijoiden roolit ja toimintatavat - Kehittämisen näkökulma: Kalskeessa laadittavan suunnitelman luonne ja merkitys - Seutukunnan liiketoimintaosaamisen kehittämisen arviointi: mahdollistavat ja rajoittavat tekijät Haastatteluaineistosta muodostettiin synteesi siten, että aihepiiristä saatiin riittävän kattava kokonaiskuva. Seuraavaksi esitettävät vaihtoehdot voidaan nähdä tuloksina Kalske-hankkeen liiketoimintaosaamista käsittelevän osuuden kokonaisuudesta. Vaihtoehdoissa näkyvät yrityshaastattelujen havainnot, paneelikeskustelujen anti, asiantuntijahaastattelut sekä eri organisaatioiden tuottama dokumentaatio. Tässä yhteydessä ei koettu merkitykselliseksi eritellä eri organisointi- ja toimintatapavaihtoehtojen lähdetietoja. Organisointi- ja toimintatapavaihtoehdot esitellään seuraavaksi erilaisina skenaarioina. Jokainen skenaario on analysoitu käytössä olevan aineiston avulla. Skenaariot ja niiden analyysit on tarkoitettu jatkotyöstämisen pohjaksi ja toimivat omalta osaltaan avauksena seutukunnan liiketoimintaosaamisen kehittämiseen liittyville keskusteluille. 15

16 Oamkin Raahen kampuksen uusi toimintamalli liiketoimintaosaamisen kehittämisen ytimenä Syksyllä 2009 Oulun seudun ammattikorkeakoulun rehtori asetti selvitysmies Pertti Törmälän hahmottelemaan Oamkin Raahen kampuksen tulevia toimintavaihtoehtoja. Selvitystyön taustalla oli osittain Opetus- ja kulttuuriministeriön muutamia vuosia sitten käynnistämä Suomen korkeakouluverkoston rationalisointiprosessi. Pienten korkeakouluyksiköiden kategoriseen karsimiseen tähtäävä politiikka kosketti luonnollisesti myös Raahen korkeakoulutoimintaa. Selvitysmies Törmälä laati eri sidosryhmiä kuultuaan esityksen, jonka mukaisesti Oamkin Raahen kampukselle kehitettäisiin kokonaan uudenlainen toimintamalli. Toimintamallin ytimessä on työelämäläheinen opiskelu, mikä äärimmillään tarkoittaa sitä, että opiskelijat suorittavat kolmannen ja neljännen vuoden opintonsa yhteistyöyrityksissä. Mallin mukaisesti toteutusmekanismeista osa on jo valmiiksi olemassa, osa vaatii vielä erillisiä kehittämistoimia. Valmiista mekanismeista voidaan mainita esimerkkeinä ammattikorkeakoulututkintoihin pakollisina kuuluvat työharjoittelut ja opinnäytetyöt. Vastaavasti projektimuotoiset opinnot ovat esimerkkejä kehittämistyön kohteista. Oamk on siis sitoutunut uuteen toimintamallin, jossa kahden ensimmäisen vuoden opintoja tarjotaan Raahessa ainoastaan aikuisopiskelijoille ja nekin monimuoto-opetuksena. Päiväopiskelijoille tarjotaan kolmannen ja neljännen vuoden opintoja vahvasti työelämäorientoidusti. Työelämäyhteyksien synnyttämiseksi on laadittu puitesopimuksia alueen yritysten kanssa. Puitesopimukset luovat perustaa työelämäläheisen oppimisen lisäksi yhteiskehittämiselle, jossa yritykset saavat käyttöönsä myös esimerkiksi Oamkin henkilöstön osaamista. Osaamisen kehittämisen näkökulmasta puitesopimuksiin perustuvassa, pitkäkestoisessa yhteistyössä on omat vahvuutensa. Osaamisen kehittäminen vaatii aikaresurssin lisäksi aitoa kiinnostusta ja valmiuksia esimerkiksi oman osaamisposition kriittiseen tarkasteluun. Kehittäminen vaatii tavoitetilan lisäksi riittävän tarkan kuvan nykytilasta. Uuden toimintamallin sisältämä instrumenttivalikoima on niin ikään vahvuustekijä. Suoraan osaamistarpeeseen tähtäävää täsmäkehittämistä täydentävät epäsuorat osaamisen kehittämisen välineet, kuten uuden, osaavan työvoiman rekrytointi. Oamkin Raahen kampuksen uuden toimintamallin taustoissa ja perusteissa on havaittavissa vahva substanssiorientaatio vieläpä siten, että näkökulma on hyvin tekniikka- ja teknologiapainotteinen. Tämä on luonnollista, kun tarkastellaan alueen elinkeinorakennetta. Liiketoimintaosaamisen rooli on toistaiseksi jäänyt täsmentymättä, vaikka esimerkiksi puitesopimusneuvotteluissa onkin sinällään huomioitu tradenomikoulutus. Kalske-hankkeessa tehdyn osaamiskartoituksen näkökulmasta työelämäläheinen toimintamalli vaikuttaa lupaavalta. Toimintamallin mukaisesti opiskelijat siirtyvät yritysten voimavaraksi ja tuovat mukanaan myös Oamkin henkilöstön asiantuntemusta yritysten käyttöön. Mainonta ja viestintä sekä uuden median hyödyntäminen voidaan nähdä vaivattomasti liiketoimintaosaamisen kehittämiskohteina, joissa osaamisen kehittyminen voikin painottua opiskelijan toimintaan. Sen sijaan tietoturvan ja taloushallinnon tietojärjestelmien osalta kehittämistoimien suunnittelu vaatii suurempaa pohdintaa. On mahdollista, että näillä kehittämisalueilla vaaditaan projektimaista yhteistoimintaa, jossa myös Oamkin henkilöstön asiantuntemusta tulee hyödyntää. 16

17 Raahen kampuksen uusi toimintamalli on organisoitumisvaiheessa. Ensimmäiset henkilöstön edustajat aloittavat toimintamallin pilotointiin olennaisesti liittyvät työelämäjaksot keväällä Työelämäjaksot tuottavat tarvittavaa informaatiota kampusmallin käytännön ratkaisujen pohjaksi. On kuitenkin selvää, että työelämäläheisyys vaatii sellaista henkilöstöä, joka toimii korkeakoulun ja työelämän rajapinnassa. Tällaisessa rajapintatehtävässä on luontevaa, että henkilöstölle muodostuu käsitys sekä osaamistarpeista että parhaiten eri osaamistarpeisiin soveltuvista kehittämiskeinoista. Voidaankin todeta, että suunniteltu toimintamalli toteutuessaan jo sinällään on osa seutukunnallisen liiketoimintaosaamisen kehittämisprosessia. Liiketoimintaosaamisen kehittäminen kannalta Oamkin Raahen kampuksen uusi toimintamalli jättää kuitenkin avoimeksi muutamia kysymyksiä. Ensinnäkin, uuden toimintamallin suhdetta esimerkiksi seutukunnan julkisiin yrityspalveluihin (RSYP) ei ole määritetty. Suhteelle voidaan ainakin periaatteessa määritellä useita vaihtoehtoisia muotoja täysin eriytetyistä funktioista aidon kollaboratiiviseen toimintaan, joka näkyisi esimerkiksi yhteisinä toimitiloina. Toiseksi, liiketoimintaosaamisen kehittämistarpeiden kartoituksen yhteydessä kävi ilmi, että osaamistarpeiden kohdentaminen eri koulutusasteille tuntuu paikoin keinotekoiselta. Nyt kuvatussa uudessa toimintamallissa orientaatio on luonnollisesti ammattikorkeakoulutuksessa. On luultavaa, että toimintamallin mukaisissa yksittäisissä kehittämiskohteissa joudutaan ajoittain pohtimaan tiettyjen kehittämistoimien soveltuvuutta osaksi ammattikorkeakoulun toimintaa. Uuteen kampusmalliin pohjautuva liiketoimintaosaamisen kehittäminen vaatii ehdottomasti ammattikorkeakoulun ja toisen asteen oppilaitosten välisen yhteistyön yksityiskohtaista määrittelyä. Kolmas huomio liittyy aikaulottuvuuteen. Nyt pilotointivaiheessa oleva toimintamalli lienee täysimittaisessa toiminnassa 3-4 vuoden kuluttua. Toinen aikaulottuvuusnäkemys liittyy osaamistarpeen ilmenemisen ja siihen vastaamisen väliseen aikajänteeseen. Toimintamallin on tarkoitus olla mahdollisimman joustava, mutta käytännössä korkeakoulun toimintaa sitovat useat tekijät, joista johtuen esimerkiksi tarpeen ilmenemisestä sopivan ratkaisun löytymiseen voi mennä esimerkiksi 18 kuukautta. Raahen kampuksen uuden toimintamallin yhteydessä on syytä korostaa, että kyseessä on uusi toiminta, jonka yksityiskohtaiset toteutusratkaisut vasta hakevat muotoaan. Toiminnan volyymista on joitakin tavoitetasoja, mutta julkisia määrällisiä tavoitteita vakiintuneelle toiminnalle ei ole ilmaistu. Toimintamallin lanseeraus ei ollut viestinnällisesti onnistunut, ei sisäisen eikä ulkoisen viestinnän osalta. Nämä seikat ovat osaltaan herättäneet epäluuloja uutta toimintamallia kohtaan. Uuden toimintamallin organisointi, tuotteistaminen ja markkinointi ovat kiireellisiä toimenpiteitä. Kampuksen asemointi alueen kehittäjäorganisaatioiden verkostoon on kiinni kampuksesta itsestään. Organisaation oman tahtotilan määrittämisen myötä myös muiden toimijoiden sitoutuminen tähän sinällään lupauksia antavaan toimintamalliin tulee mahdolliseksi. 17

18 Raahen Porvari- ja Kauppakoulu kehittämisen ytimenä Seutukunnallisen liiketoimintaosaamisen kehittämisen näkökulmasta viimeaikaisten organisaatiomuutosten myötä RPKK on jäämässä alueen ainoaksi tahoksi, jonka toiminta kattaa perinteisen liiketoimintaosaamisen kehittämisen kokonaisuuden, joka koostuu nuorten ja aikuisten tutkintotavoitteisesta koulutuksesta, täydennyskoulutuksesta, erilaisista kehittämistoimista sekä näiden tukitoimista. Jo tämän lähtökohdan perusteella voidaan todeta, että RPKK:n rooli liiketoimintaosaamisen kehittäjänä on keskeinen. RPKK tarjoaa siis toisen asteen koulutusta (perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinnot), täydennyskoulutusta sekä osallistuu hanketoimintaan. RPKK on tunnustettu laadukkaaksi oppilaitokseksi, jolla on pitkien perinteiden ohella aktiivinen ote oman toiminnan kehittämiseen. Osaamisen kehittämisen kannalta laadukkaat koulutustuotteet luovat vahvan perustan. Toisaalta tämän suunnitelman yhteydessä tehtyjen selvitysten perusteella osa osaamisen kehittämisen kohteista kytkeytyy jo nykyisellään luontevasti RPKK:n toimintaan tästä esimerkkinä voidaan mainita mainonta ja viestintä osaamisalue. Lisäksi voidaan todeta, että oppilaitoksilla on jo perustehtävänsä myötä usein hyvät valmiudet erilaisten osaajaverkostojen tai poolien hallintaan. Voidaankin todeta, että toimintamallista riippumatta RPKK:lla tulee olemaan keskeinen rooli seutukunnallisen liiketoimintaosaamisen kehittämisessä ja alueen yritysten toimintaedellytysten turvaamisen ja kehittämisen kannalta olisi suotavaa, että RPKK olisi kiinteä osa osaamisen kehittäjien verkostoa. RPKK voisi myös toimia seutukunnallisen liiketoimintaosaamisen kehittämisen ytimenä. Koulutustuotteet, osaajat, infrastruktuuri ja vakiintunut toimintatapa ovat vahvoja argumentteja osaamisytimen puolesta. Tässä mallissa avoimia kysymyksiä on kuten muissakin malleissa. Kenties keskeisin kysymys liittyy korkeakoulutasoiseen koulutukseen ja tki-toimintaan. On varsin mahdollista, että tämänkin suunnitelman laadinnan yhteydessä todetut liiketoimintaosaamisen kehittämistarpeet voitaisiin tyydyttää RPKK:n palveluilla, mutta korkeakoulusektorin jääminen marginaaliin olisi selkeä uhkatekijä alueen elinkeinotoiminnan kehittymiselle. RPKK:n roolin vahvistaminen vaatisi erityisesti Oamkin Raahen kampuksen toimintojen yhteensovittamista, samoin kuin RSYP:n palveluiden. Korkeakoulutoiminnoille näyttäisi kuitenkin olevan tilausta myös liiketoimintaosaamisen kehittämisessä. Voidaankin todeta, että RPKK on luonteva mahdollisesti erittäin merkittävä osa seutukunnallisen liiketoimintaosaamisen kehittämistä. Verkostoituminen Oamkin ja RSYP:n kanssa saattaa olla tulevaisuuden kannalta hyvinkin ratkaiseva prosessi. Oamkin Raahen kampuksen tradenomikoulutuksen siirtyminen RPKK:n tiloihin tarjoaa mahdollisuuden syventää näiden kahden organisaation yhteistyötä. 18

19 RSYP kehittämisen ytimenä Raahen seudun yrityspalveluiden roolia seutukunnan liiketoimintaosaamisen kehittämisessä voidaan luonnehtia välittäjäksi. Toisaalta Kalske-hankkeessa analysoitu aineisto osoittaa, että todellisuudessa RSYP:n toiminta kattaa myös varsinaista kehittämistoimintaa. Euroopan unionin kuudennen puiteohjelman TeRIS (Template for regional innovation system) hankkeessa 1 pyrittiin luomaan innovaatiojärjestelmämalli, joka soveltuisi eri Euroopan alueille. Tavoitteena oli luoda malli, jonka avulla alueiden välisiä eroja t&k-panostuksessa ja toiminnassa olisi mahdollista tasoittaa. TeRIS-hanketta koordinoi Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu ja projektissa olivat mukana Rovaniemen ammattikorkeakoulun lisäksi sekä Kemi-Tornion että Rovaniemen alueiden kehittämiskeskukset. Muut partnerit hankkeessa tulivat Italian Trenton sekä Kreikan Länsi-Makedonian alueilta. TeRIS-hankkeen merkittävin osio oli eri alueiden toimintamallien ja innovaatiojärjestelmien analysointi. Analyysin perusteella hankkeessa tuotettiin innovaatiojärjestelmän malli, joka on kuvattu kuviossa 2. KUVIO 2. TeRIS-hankkeen tuottama alueellisen innovaatiojärjestelmän malli

20 TeRIS-mallia voidaan luonnehtia hyvin kysyntä- ja markkinalähtöiseksi. Avainasemassa innovaatiotoiminnassa ovat yritykset, jotka ottavat vastaan markkinoiden signaaleja kysynnästä. Eri innovaatioympäristöjä analysoimalla TeRIS-mallin perustaksi esitettiin seuraavia näkökulmia: - Yritykset kehittävät ja innovoivat - Koulutus- ja t&k-toiminta tukevat yritysten innovaatiotoimintaa - Koulutus- ja t&k-toimijoiden ja pk-yritysten välinen rajapinta on ohut, joten innovaatioympäristöön syntyy tilaa ns. välittäjäorganisaatioille - Välittäjäorganisaatioilla on myös yritysten innovaatiotoimintaa aktivoiva rooli Alueellisen innovaatiojärjestelmän ytimessä TeRIS-mallissa on verkosto, jonka toimijoilla on yhteinen strategia alueellisen innovaatiojärjestelmän kehittämiseksi. Tätä mallin ominaisuutta voidaan tulkita siten, että innovaatiojärjestelmän ytimen kehittämisestä vastaavat muut toimijat kuin alueen yritykset, jotka taas toimivat markkinasignaalien ohjaamana, kysyntälähtöisesti. TeRIS-mallissa innovaatiojärjestelmän kehittämisverkosto on osa laajempaa innovaatioympäristöä, johon sisältyvät myös alueen innovaatiokulttuuri, infrastruktuuri sekä alueen resurssit. Tätä mallin ominaisuutta voidaan puolestaan tulkita siten, että laajemman innovaatiojärjestelmän kehittyminen edellyttää verkoston lisäksi myös muiden toimijoiden, kuten yritysten, aktivoitumista. RSYP kehittämisen ydintoimijana noudattaisi TeRIS-mallia, mikä tarkoittaisi liiketoimintaosaamisen kehittämisen painottumista erityisesti osaamistarpeiden tunnistamiseen sekä osaamisen kehittämispotentiaalin hallintaan. Formaalinen koulutuksen asemointi kehittämisen kokonaisuuteen sekä koulutusorganisaatioiden yritysyhteyksien varmistaminen ja vahvistaminen olisivat tässä toimintamallissa erityistä huomiota vaativia seikkoja. Lisäksi on syytä todeta verkostomaisen toiminnan yleisistä haasteista verkostotoimijoiden autonomiaan, päätöksentekoon sekä verkostossa liikkuvan tietämyksen hallintaan liittyvät haasteet. Nämä verkostotoiminnan haasteet konkretisoituvat kuvatun kaltaisessa toimintamallissa. Oamkin Raahen kampus ja RSYP yhteistoiminnallisena kehittämisen ytimenä Ammattikorkeakoulun ja seutukunnan yrityspalveluiden erilaisesta profiloitumisesta huolimatta molempien organisaatioiden funktioissa on läheisesti toisiinsa liittyviä elementtejä. Yrityspalveluiden fokus on toimivien ja perustettavien yritysten palvelemisessa, kun taas Oamk määrittää toimintansa kahden ydinprosessin (opetus ja oppiminen, tutkimus- ja kehitystyö) lähtökohdista. Operatiivisella tasolla RSYP toimii konsultoivana ja neuvovana toimijana, jolle on luontaista verkostoituminen, sidosryhmäyhteistyö sekä asiakkaiden tarpeisiin räätälöidyt toiminnot. Oamk puolestaan korostaa Raahen kampuksen uudessa toimintamallissa osaavan työvoiman varmistamista ja alueen elinkeinotoimintaa tukevaa tki-työtä. Molempien organisaatioiden kannalta on löydettävissä yhteiset rajapintatoiminnot. Ensinnäkin, sekä Oamkin että RSYP:n toiminnassa on olennaista tunnistaa yritysten osaamistarpeet. Toisena rajapintatoimintona voidaan nähdä uuden yritystoiminnan syntymistä tukeva esihautomotoiminta. Molempien organisaatioiden intresseissä on järjestää nämä rajapintatoiminnot alueen elinkeinotoiminnan kannalta järkevimmällä ja toimivimmalla mahdollisella tavalla. 20

21 Asiakkaan näkökulmasta tulisi varmistaa, että Oamkin uusi toimintamalli ja RSYP:n toiminta näyttäytyisivät riittävän selkeänä kokonaisuutena. Useissa aiemmissa hankkeissa ja selvityksissä on todettu, että niin sanottu yhden luukun malli on erityisesti pk-yritysten palvelutoiminnoissa toivottu toteutustapa. Tällöin asiakkaan ei tarvitse ennalta jäsennellä palvelutarvettaan, vaan tarpeen analysointi siirtyy asiantuntijaorganisaation vastuulle. Oamkin Raahen kampuksen ja RSYP:n yhteistyön tiivistämiselle myös operatiivisella tasolla on tehtyjen selvitysten mukaan hyvät mahdollisuudet. Molempien osapuolten lisäksi tiivis yhteistyö ja verkottuminen hyödyttäisivät myös asiakkaita. Kampus ja RSYP voisivat esimerkiksi muodostaa yhteisen palvelupisteen, jonka kautta asiakkaiden tarpeet kanavoituisivat olemassa oleviin palveluprosesseihin. Tämän toimintatavan etuina voidaan todeta esimerkiksi seuraavat - Oamk saisi luontevan yhteyden alueen yrityksiin - opiskelijoille avautuisi mielenkiintoisia oppimistilanteita (esimerkiksi osaamiskartoitusten teko) - RSYP voisi paremmin hyödyntää Oamkin asiantuntijoita - yritysten tarpeisiin löytyisi nopeasti ratkaisuja - palvelutuotannon työvälineistö monipuolistuisi Tähän toimintavaihtoehtoon sisältyy luonnollisesti ratkaistavia kysymyksiä. Ensinnäkin tulisi ratkaista resursointi. Kustannusten jakautuminen toimijoiden välillä lienee helposti ratkaistavissa, mutta esimerkiksi asiantuntijapoolin rakentaminen vaatisi erillistä suunnittelua. Toiseksi tulee huomioida organisaatioiden erilaiset käytännöt. Oamkin toimintaa ohjaa amk-lainsäädäntö ja Oamkin omat periaatteet, jotka poikkeavat RSYP:n vastaavista. Seutukunnallisen liiketoimintaosaamisen kehittämisen kannalta toimintaa ohjaavien normien erilaisuus ei kuitenkaan ole rajoittava tekijä. Lisäksi tässä vaihtoehdossa tulisi jo varhaisessa vaiheessa määritellä huolellisesti päätöksentekojärjestelmät. Yhden luukun malli edellyttää, että erilaisiin tilanteisiin on jo valmiiksi määritetty toimintamallit ja prosessit, jolloin ad hoc ratkaisujen osuus on hyvin pieni. Oamkin Raahen kampuksen ja RSYP:n vahva allianssi olisi varsin asiakaslähtöinen toimintamalli. Hallinnollisesti malli olisi haastava, mutta sinällään julkisten organisaatioiden yhteistyön tulisi olla järjestettävissä. Malli loisi puitteet alueen yritysten liiketoimintaosaamisen jatkuvalle seurannalle sekä monipuolisen osaamisen kehittämisen välineistön pitkäaikaiselle kehittämistyölle. Tehtyä tarkastelua voidaan soveltaa myös RPKK:n ja RSYP:n muodostaman ytimen ympärille rakennettavaan toimintamalliin. Mahdollisuudet ja haasteet ovat edellä kuvatun kaltaisia. 21

22 Kaikkien tässä tarkastelussa mukana olleiden kehittäjätahojen syvällisen yhteistyön ympärille rakentuvan toimintamallin osalta voidaan todeta seuraavaa: i) yhteistyötä on tehty ja tullaan tekemään ii) yhteistyö todentuu selkeimmin organisaatioiden sisällä, asiakasnäkökulmasta yhteistyö ei näyttäydy iii) erilaiset omistajuudet, tavoitteet ja toimintatavat ovat tyypillisiä verkostoitumisen hidasteita iv) varsinaisia esteitä verkostomaiselle yhteistyölle ei tullut esiin. Raahen seutukunnan eri toimijoiden kehittämishankkeissa on kuvattu laajasti verkostomaisen toiminnan hyötyjä ja on osoitettu, että verkostoituminen olisi välttämätöntä. Kuitenkin tämänkin suunnitelman laatimisen yhteydessä on todettu, että verkostoituminen on edennyt hitaasti. 22

23 LOPUKSI Nyt valmistunut seutukunnallinen liiketoimintaosaamisen kehittämissuunnitelma täyttää hankesuunnitelmassa vaaditut kriteerit. Suunnitelmassa on kartoitettu osaamistarpeita, syvennetty kuvaa menestyvän yritystoiminnan edellytyksistä sekä kuvattu liiketoimintaosaamisen kehittämismahdollisuuksia. Suunnitelmassa tarkasteltuja mahdollisia toimintatapoja tai malleja ei priorisoitu, vaan jokaisesta skenaariosta tarkasteltiin sekä mahdollistavia että hidastavia seikkoja. Lopulta jokainen toimija omilla ratkaisuillaan ohjaa toimintamallin valintaa. Tässä suunnitelmassa tarkastellun laajan aineiston perusteella on kuitenkin todettava, että yhteistoiminnallinen kehittämistyö olisi seutukunnallisen liiketoimintaosaamisen kannalta tarpeellista. Samalla on todettava, että yhteistyö ja verkostoituminen hyötyvät, jos verkostolla on veturitoimija. Lopuksi voidaan todeta, että tämänkin kehittämissuunnitelman laadintaprosessi on osaltaan vahvistanut näkemystä, jonka mukaan i) menestyvä liiketoiminta vaatii osaamista ii) osaamista pitää kehittää iii) osaamisen kehittäminen vaatii panostusta. Toisaalta laadintaprosessin aikana kävi ilmi, että liiketoimintaosaamisen kehittämiseen liittyy tuotoksen tunnistamisen ja mittaamisen vaikeus. Tämä on yleinen piirre osaamisen kehittämisessä. Tyypillisesti osaamisen kehittämisen vaatimat panostukset ovat varsin mittavia, mutta tulosten tunnistaminen ja merkityksen arviointi hyvin haastavaa. Raahen seutukunnassa on nähtävissä toimintaympäristön dynamiikan konkreettiset seuraamukset ja osasta muutoksista on tällä hetkellä vain valistuneita arvauksia. Osaamisen kehittäminen on kuitenkin pitkäkestoinen ja sitoutumista vaativa prosessi, joka vaatii tuekseen tiettyä stabiliteettia. Tästä näkökulmasta seutukunnallisen liiketoimintaosaamisen kehittämisen toimintamallin määrittelyn rinnalla vähintään yhtä tärkeää olisi, että vaadittavat ratkaisut tehtäisiin mahdollisimman pian. Tällä tavalla liiketoimintaosaamisen kehittämisen olisi mahdollista muodostua stabiiliksi vastapainoksi toimintaympäristön nopeille muutoksille. 23

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä HYVÄ-ALUEFOORUM Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä Risto Pietilä Oulu 29.10.2009 www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

Osa 1: Osaamiskartoituksen yleiset periaatteet

Osa 1: Osaamiskartoituksen yleiset periaatteet Luonnos 29.9.2011 Osaamiskartoitukset Oulunkaaren kuntayhtymässä Materiaali: Osa 1: Osaamiskartoituksen yleiset periaatteet Osa 2: Osaamiskartoitusten toteutus Oulunkaarella Anu Vuorinen, kehitysjohtaja

Lisätiedot

RAAHEN TEKNIIKAN JA TALOUDEN KAMPUSTA KOSKEVA SELVITYS

RAAHEN TEKNIIKAN JA TALOUDEN KAMPUSTA KOSKEVA SELVITYS RAAHEN TEKNIIKAN JA TALOUDEN KAMPUSTA KOSKEVA SELVITYS Pertti Törmälä 22.1.2010 Selvitystarve Ammattikorkeakoulun Raahen toimipisteen mahdollisuudet toimia ammattikorkeakoulun toimipisteverkossa arvioidaan

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

Korkeakoulun johtaminen ja kokonaisarkkitehtuuri. Päivi Karttunen, TtT Vararehtori TAMK

Korkeakoulun johtaminen ja kokonaisarkkitehtuuri. Päivi Karttunen, TtT Vararehtori TAMK Korkeakoulun johtaminen ja kokonaisarkkitehtuuri Päivi Karttunen, TtT Vararehtori TAMK Mm. Kansainvälisesti korkeatasoisia ja omille vahvuusalueille profiloituneita korkeakouluja Entistä tuloksellisempaa

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 SUOMALAINEN KORKEAKOULULAITOS 2020 Suomalainen korkeakoululaitos on vuonna 2020 laadukkaampi, vaikuttavampi,

Lisätiedot

Raahen seudun yrityspalvelut. SeutuYP koordinaattoreiden työkokous. Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011. www.rsyp.fi

Raahen seudun yrityspalvelut. SeutuYP koordinaattoreiden työkokous. Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011. www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut SeutuYP koordinaattoreiden työkokous Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 1. Raahen

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen EK:n yrittäjävaltuuskunnan kesäkokous 14.8.2009 Valtiosihteeri Riina Nevamäki Työ- ja elinkeinoministeriö Kasvu- ja omistajayrittäjyyden seurantatyöryhmä Asetettu

Lisätiedot

Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6

Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Yhteistyön strategia Oulun seudun koulutuskuntayhtymän (Osekk) strategia on päivitetty vastaamaan

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus?

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Lykky Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Oulun seudun ammattikorkeakoulun (Oamk) Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Yrittäjäpolvenvaihdos

Yrittäjäpolvenvaihdos Yrittäjäpolvenvaihdos Koulutuksen toteutussuunnitelma Yrittäjäpolvenvaihdos Koulutuksen toteutussuunnitelma Oppimistulokset (lähijakson tavoitteet osaamisena) Osallistuja oppii tarkastelemaan sekä yrittäjäksi

Lisätiedot

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET Yrittäjyyssuositukset Arenen verkkosivuilla Arene ry Suomen Yrittäjät Riikka Ahmaniemi (JAMK), Kari Ristimäki (SeAMK), Lauri Tuomi (HAAGA-HELIA), Mika Tuuliainen (Suomen Yrittäjät),

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19.-21.3.2012 Helsinki-Tukholma-Helsinki, M/S Silja Serenade Hallitusneuvos Merja

Lisätiedot

Tunnista tulevaisuuden johtamisen osaamistarpeet jo tänään

Tunnista tulevaisuuden johtamisen osaamistarpeet jo tänään Tunnista tulevaisuuden johtamisen osaamistarpeet jo tänään Enemmän kuin irrallinen 360 -arviointi Agenssi360 HRM on ainutlaatuinen yhdistelmä johtamisen tavoitetilan määrittelyä, 360 -arviointia ja kasvokkaista

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutusstrategian laadinta ja toimeenpano Pohjois-Savossa: koulutusorganisaatioiden yhteistyö Aikuiskoulutuksen rooli elinkeinoelämän ja maakunnan kehittämisessä,

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen -koulutus

Kasvuun johtaminen -koulutus Kasvuun johtaminen -koulutus Kohderyhmä: Kasvun edellytykset omaavien, uusia kasvumahdollisuuksia kotimaasta tai kansainvälisesti etsivien pk-yritysten johto- ja avainhenkilöt Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun

Lisätiedot

Koulutuksen laadun kehittäminen

Koulutuksen laadun kehittäminen Koulutuksen laadun kehittäminen Aikuiskoulutuksen prosessit palvelualojen pk-yritysten tueksi RAPORTTI 31.1.2009 RAAHEN PORVARI- JA KAUPPAKOULU SISÄLLYSLUETTELO 1. Hankkeen taustaa 2 2. Laadunhallinta

Lisätiedot

YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS)

YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) S I S Ä L T Ö I Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon osat ja muodostuminen ---------------------------------------- 3 II Yritysjohtamisen

Lisätiedot

Meriklusterin osaamispohjan kehittäminen

Meriklusterin osaamispohjan kehittäminen Meriklusterin osaamispohjan kehittäminen EMKR:n meripolitiikan rahoituksen painopisteet Havaintoja: Elinkeinopolitiikka ei näy kuvassa! Pitäisi olla keskeinen osa meripolitiikkaa. Tarve kansalliselle meripolitiikalle,

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n

Lisätiedot

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,

Lisätiedot

OPPIA IKÄ KAIKKI -HANKE. http://prezi.com/vuckxgt-0vzt/elbit-yleisesittely/

OPPIA IKÄ KAIKKI -HANKE. http://prezi.com/vuckxgt-0vzt/elbit-yleisesittely/ OPPIA IKÄ KAIKKI -HANKE http://prezi.com/vuckxgt-0vzt/elbit-yleisesittely/ Malli pohjautuu Kvalifikaatioihin, niiden kriteerien määrittämiseen, joista osaamisvaade syntyy Osaamisen tunnistamiseen ja mallintamiseen

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta.

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta. Arviointisuunnitelma Arviointisuunnitelma on osa Raahen Porvari- ja Kauppakoulun 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa Opetushallituksen määräyksiin perustuvien liiketalouden perustutkinnon (Dno

Lisätiedot

Innovaatioilmaston muutostalkoot Inno-barometri 2011-14. 3.12.2014 Ruoholahti

Innovaatioilmaston muutostalkoot Inno-barometri 2011-14. 3.12.2014 Ruoholahti Innovaatioilmaston muutostalkoot Inno-barometri 2011-14 3.12.2014 Ruoholahti Organisaation innovaatiokyvykkyys = TIEDOT + TAIDOT = OSAAMINEN * ALUSTAT Innovaatioilmasto ja -kulttuuri Tahtotila ja tavoitteet

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat Etelä-Savon Teollisuuden osaajat YHTEISTYÖSSÄ MUKANA Eteläsavolainen verkostohanke Rahoitus: rakennerahastot (ESR), Etelä-Savon ELY - keskus Kokonaishanke 896 000 ESR -rahan osuus 581 000 Hallinnoijana

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi?

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Toimintaympäristön muutos Työ, oppiminen ja oppimisen tavat muuttuvat yhteiskunnan ja työelämän muutoksen

Lisätiedot

Seudullinen henkilöstöstrategia/ohjausryhmä 24.8.2005 (Tykes kehittämisprojekti T41131)

Seudullinen henkilöstöstrategia/ohjausryhmä 24.8.2005 (Tykes kehittämisprojekti T41131) 1 Asia 6 / Liite 1 Seudullinen henkilöstöstrategia/ohjausryhmä 24.8.2005 (Tykes kehittämisprojekti T41131) Raportti 2/PAH Pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan hanke Hankkeessa on tavoitteena kehittää toimintamalli,

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

eväitä kirjaston kehittämiseen AMK-kirjastopäivät 9.-10.6.2010 Iiris Kuusinen, Ulla Ohvo ja Marja-Leena Saarinen

eväitä kirjaston kehittämiseen AMK-kirjastopäivät 9.-10.6.2010 Iiris Kuusinen, Ulla Ohvo ja Marja-Leena Saarinen OSAAMISKARTOITUS eväitä kirjaston kehittämiseen AMK-kirjastopäivät 9.-10.6.2010 Iiris Kuusinen, Ulla Ohvo ja Marja-Leena Saarinen Miksi osaamiskartoitus? Organisaation osaaminen on elinehto ja kilpailuvaltti.

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS. OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi

AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS. OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi 13 14 Hyvä opiskelija! Tervetuloa opiskelemaan Oulun Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa.

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön arvioinnin ja kehittämisen työvälineet - auditointi ja osaamiskartta

Nuorten tieto- ja neuvontatyön arvioinnin ja kehittämisen työvälineet - auditointi ja osaamiskartta Nuorten tieto- ja neuvontatyön arvioinnin ja kehittämisen työvälineet - auditointi ja osaamiskartta Arviointityövälineiden kehittämisen taustaa Kolme nuorten tieto- ja neuvontatyön aluekoordinointialuetta

Lisätiedot

Työelämäosaamisen edistäminen Tampere 26.9.2006. Baronetti-järjestelmä on työelämän osaamisen ennakointijärjestelmä

Työelämäosaamisen edistäminen Tampere 26.9.2006. Baronetti-järjestelmä on työelämän osaamisen ennakointijärjestelmä Baronetti-järjestelmä on työelämän osaamisen ennakointijärjestelmä Online-tietoa osaamisesta: ammateissa yrityksissä toimialoilla alueellisesti Mahdollisia käyttäjiä mm. ammatilliset oppilaitokset, alueelliset

Lisätiedot

Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu

Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu Logomo 12.3.2012 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Petri Pihlavisto 20.3.2012 1 http://www.temtoimialapalvelu.fi/files/1473/alueelliset_talousnakymat_1_2012_web.pdf

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Hyvinvointifoorum 4.11.2009 Tampere Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK Sisältö Strateginen tausta Kansallisten

Lisätiedot

AMK-tutkinto. 210 opintopistettä

AMK-tutkinto. 210 opintopistettä Liiketalouden koulut tusohjelma, Porvoo, aikuiset Liiketalouden koulutusohjelma pähkinänkuoressa Liiketalouden koulutusohjelman profiili Koulutuksen tavoitteet Ammatillinenn kasvu Opetussuunnitelma Liiketalouden

Lisätiedot

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Markus Kajanto Teollisuuden digitalisaation myötä johdon käsitykset organisaation resursseista, osaamisesta ja prosesseista ovat avainasemassa

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 DUAALIMALLIHANKE Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 Taustaa Kiinnostuksen kohteena ovat ammatillisen ja tieteellisen korkeakoulutuksen tehtävät ja työnjako ylempien korkeakoulututkintojen osalta Keskeinen

Lisätiedot

YHDESSÄ TEKEMÄLLÄ OPPII. Keski-Suomen oppimisverkoston kehittyminen

YHDESSÄ TEKEMÄLLÄ OPPII. Keski-Suomen oppimisverkoston kehittyminen YHDESSÄ TEKEMÄLLÄ OPPII Keski-Suomen oppimisverkoston kehittyminen Miten aloitimme? Alueen kilpailukyvyn ydin on jatkuvasti uudistuva osaaminen. Keski-Suomen kehittyminen oppivana alueena vahvistaa maakunnan

Lisätiedot

Kriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi

Kriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi 1 Strategia vuosille 2013 2017 Tarkistetut tavoitteet 2015 Missio: Neuvoston tehtävä on tukea ja kehittää yliopistokirjastoja tutkimusta ja opetusta edistävinä asiantuntijaorganisaatioina. Neuvosto on

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Autenttisuutta arviointiin

Autenttisuutta arviointiin Autenttisuutta arviointiin Laadun arvioinnin toteutuminen YAMKkoulutusohjelmissa Päivi Huotari, Salla Sipari & Liisa Vanhanen-Nuutinen Raportointi: vahvuudet, kehittämisalueet ja hyvät käytänteet Arviointikriteeristön

Lisätiedot

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Uudistuva esiopetus ja näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Opetusneuvos Arja-Sisko Holappa OPETUSHALLITUS 25.9.2013 1 Kirjoittamaan voi oppia sitten kun hampaat putoaa Esiopetus uudistuu Esiopetuksen

Lisätiedot

TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT Valmentaen vahvoiksi Opso ry syysseminaari Tampereella 30.10.2015

TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT Valmentaen vahvoiksi Opso ry syysseminaari Tampereella 30.10.2015 TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT Valmentaen vahvoiksi Opso ry syysseminaari Tampereella 30.10.2015 Päivi Kalliokoski, projektipäällikkö paivi.kalliokoski@omnia.fi Haasteet - lähtötilanne Työpaikalla tapahtuva koulutus

Lisätiedot

OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY

OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY Mistä osaamis- ja osaamistarvekartoituksessa on kysymys Yhteiskunta ja työelämän ilmiöt muuttuvat ympärillämme kovaa vauhtia. Usein joudumme kysymään ja ihmettelemään, mitä

Lisätiedot

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä http://www.yrittajat.fi/fi-fi/suomenyrittajat/tutkimustoiminta/ Koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Henkilöstöstrategia 2014-2018

Henkilöstöstrategia 2014-2018 Henkilöstöstrategia 2014-2018 Liite 2: Tausta-aineisto Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Sisältö 1. Perustehtävämme ja arvoperustamme 3 2. Henkilöstövisiomme 2018 ja strategiset tavoitteemme 4 3.

Lisätiedot

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa. 30.8.2010 Matti Alahuhta

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa. 30.8.2010 Matti Alahuhta Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa 30.8.2010 Matti Alahuhta Agenda Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa Mitä liiketaloustieteiden tutkimus antaa suomalaiselle elinkeinoelämälle? 2 KONE Corporation

Lisätiedot

Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli

Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Lähtökohta: Erilaiset opintopolut vastauksina erilaisiin tarpeisiin Ihmisen ikä ei saa aiheuta eriarvoisuutta tai ongelmia sinänsä,

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTEHTÄVÄ 14.3.2014 Pekka Keränen

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTEHTÄVÄ 14.3.2014 Pekka Keränen TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTEHTÄVÄ 14.3.2014 Pekka Keränen Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä OSAO:ssa Kehittämis- ja palvelutehtävä liittyy aluestrategioihin (Pohjois- Pohjanmaan), järjestäjän

Lisätiedot

Draivilla kohti kestävää autoalaa. Kati Lundgren Projektipäällikkö Suomen ympäristöopisto SYKLI

Draivilla kohti kestävää autoalaa. Kati Lundgren Projektipäällikkö Suomen ympäristöopisto SYKLI Draivilla kohti kestävää autoalaa Kati Lundgren Projektipäällikkö Suomen ympäristöopisto SYKLI Draivin tekijät Suomen ympäristöopisto SYKLI HELTECH Helsingin tekniikan alan oppilaitos HYRIA koulutus Oy

Lisätiedot

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät.

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin strategia Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin visio, missio eli toiminta-ajatus ja arvot Kauppakamarin päämäärät

Lisätiedot

Arvoverkkojen kehittämisen rahoitus

Arvoverkkojen kehittämisen rahoitus TEKES 25.6.2013 Jukka Laakso Arvoverkkohankkeiden erityispiirteet Arvoverkkohankkeiden tavoitteena on laaja kansainvälinen liiketoiminta tai merkittävä kansallinen järjestelmätason muutos. Yleisenä tavoitteena

Lisätiedot

MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012

MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012 MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012 Strategisten verkostojen johtaminen ja organisaatioiden uudistuminen Helena Kuusisto-Ek Metropolia Ammattikorkeakoulu 1 Teemat: - Johtamisen haasteet muuttuvat

Lisätiedot

www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT

www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT Hankintatoimen kehittäminen teknologiateollisuudessa - VTT mukana kehitystyössä VTT:n Liiketoiminta ja teknologian johtaminen -osaamiskeskuksen toteuttamissa

Lisätiedot

Mikkelin ammattikorkeakoulu

Mikkelin ammattikorkeakoulu Mikkelin ammattikorkeakoulu Mamk lyhyesti Mikkelin ammattikorkeakoulu on elinikäisen oppimisen korkeakoulu, opiskelijan korkeakoulu, kansainvälinen korkeakoulu, yhteisöllinen korkeakoulu, vahva TKI-korkeakoulu

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

Selvitys kokeiluympäristöistä ja -käytännöistä Tekesin Oppimisratkaisut ohjelman arvoverkkohankkeissa

Selvitys kokeiluympäristöistä ja -käytännöistä Tekesin Oppimisratkaisut ohjelman arvoverkkohankkeissa Selvitys kokeiluympäristöistä ja -käytännöistä Tekesin Oppimisratkaisut ohjelman arvoverkkohankkeissa 24.01.2013 Tekes Oppimisratkaisut ohjelman tulosseminaari Liisa Vanhanen-Nuutinen 1070517 Selvityksen

Lisätiedot

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014 Tea Laitimo Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Perustettu vuonna 1982, alansa pioneeri Osakkaana on yhteensä 33 yritystä ja yhteisöä Imatra, Rautjärvi, Ruokolahti Palvelua

Lisätiedot

HoivaRekry uusi pelinavaus Palmeniassa vv.2008-2010. Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia

HoivaRekry uusi pelinavaus Palmeniassa vv.2008-2010. Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia HoivaRekry uusi pelinavaus Palmeniassa vv.2008-2010 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Haaste HoivaRekry -hankkeessa Työn tuottavuuden parantaminen uudella toimintamallilla Henkilöstöresurssien uusi

Lisätiedot

6AIKA - KESTÄVÄN KAUPUNKIKEHITTÄMISEN ESR- HANKEHAKU 1.3. 15.4.2016. Info=laisuus 7.3.2016 Turku

6AIKA - KESTÄVÄN KAUPUNKIKEHITTÄMISEN ESR- HANKEHAKU 1.3. 15.4.2016. Info=laisuus 7.3.2016 Turku 6AIKA - KESTÄVÄN KAUPUNKIKEHITTÄMISEN ESR- HANKEHAKU 1.3. 15.4.2016 Info=laisuus 7.3.2016 Turku Ohjelma 6Aika- strategian esiiely ja kuutoskaupunkien odotukset ESR- pilonhankkeille Anna- Mari Sopenlehto,

Lisätiedot

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Kari Karjalainen Kuopio 27.10.2011 Joensuun seudun vahvoja alueita Joensuun kaupunkiseudun vahvuuksia ovat: Globaalin tason vahvuus Metsäteknologia

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

Hyvät eväät ETEENPÄIN

Hyvät eväät ETEENPÄIN Hyvät eväät ETEENPÄIN YRITYKSILLE SIIVET Yritysten kehittämispalvelut kaikissa ELY-keskuksissa UUSI PALVELUKOKONAISUUS pk-yrityksille Olipa yrityksesi minkä tahansa haasteen tai muutoksen edessä, saat

Lisätiedot

TE-palvelut ja validointi

TE-palvelut ja validointi TE-palvelut ja validointi Mestari2013 - Sinut on tunnistettu! koulutuspolitiikan seminaari 26.-27.11.2013 TE-PALVELUIDEN UUDISTAMINEN v. 2013- TE-PALVELUT JA VALIDOINTI EPÄVIRALLISEN JA ARKIOPPIMISEN TIETOJEN,

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet:

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet: Kasvuun johtaminen Kohderyhmä: Johto- ja avainhenkilöt Satakunnan alueen Pk-yrityksissä, jotka haluavat kasvaa suunnitelmallisesti ja joilla on edellytykset kasvuun. Kohderyhmän yritykset etsivät uusia

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Kriteeristön esittely

Kriteeristön esittely Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin aikataulu ja käytännön järjestelyt Kriteeristön esittely Sari Mikkola Koulutuskeskus Salpaus Laadunhallintajärjestelmien itsearviointi 2015 Lähtökohta Itsearviointi

Lisätiedot

SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008

SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008 SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008 PAIKALLISEN DIGIMEDIATUOTANNON JAKELUKANAVAT JA TEKNIIKAT, PALVELUT JA LIIKETOIMINTAMALLIT SEKÄ TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET SUUPOHJAN SEUTUVERKOSSA SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014 Tietoa Laureasta Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014 Reijo Lähde 3/11/2014 3/11/2014 Laurea-ammattikorkeakoulu 2 Laurean koulutusalat Fysioterapia Hoitotyö Hotelli-

Lisätiedot

Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN

Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN Toivottujen kehittämisteemojen jatkuminen LAPSEN ÄÄNESSÄ Osallisuuden edistäminen Ehkäisevän lastensuojelun vahvistaminen Matalan kynnyksen toimintamallien kehittäminen

Lisätiedot