SEUTUKUNNALLINEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
|
|
- Anneli Jääskeläinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 SEUTUKUNNALLINEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 1
2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 3 LIIKETOIMINTAOSAAMINEN... 5 OSAAMISKARTOITUS... 8 Aineistonkeruu... 8 Aineiston analysointi... 8 YRITTÄJÄPANEELIT MUUT TAUSTA-AINEISTOT Raahen seutukunnan yritysbarometri Raahen seutukunnan elinkeinostrategia SKENAARIOANALYYSI: ERILAISET ORGANISOINTI- JA TOIMINTATAPAVAIHTOEHDOT Oamkin Raahen kampuksen uusi toimintamalli liiketoimintaosaamisen kehittämisen ytimenä Raahen Porvari- ja Kauppakoulu kehittämisen ytimenä RSYP kehittämisen ytimenä Oamkin Raahen kampus ja RSYP yhteistoiminnallisena kehittämisen ytimenä LOPUKSI
3 JOHDANTO Tämä suunnitelma on osa ESR-rahoitteista, Oulun seudun ammattikorkeakoulun hallinnoimaa Kalske (Kannattavaa liiketoimintaa seutukunnan kehittämiseen) hanketta. Hankesuunnitelman mukaisesti Kalske-hanke toteuttaa seutukunnassa toimiville yrityksille ja esihautomon asiakkaille suunnatun kyselytutkimuksen, jossa selvitetään liiketoimintaosaamisen kehittämistarpeita. Tutkimuksessa selvitetään kehittämistarpeita vähintäänkin taloushallinnon, tietojärjestelmien, markkinoinnin ja asiakaspalvelun osaamisalueilla. Lisäksi hankesuunnitelmassa täsmennetään laadittavan suunnitelman tavoitteita ja merkitystä seuraavasti: Projektissa tuotetaan laadulliseen ja tilastolliseen analyysiin perustuva, tarvelähtöinen seutukunnallinen liiketoimintaosaamisen kehittämissuunnitelma, jossa nimetään keskeisimmät koulutus-, tutkimus- ja kehittämistarpeet. Kehittämissuunnitelmassa kuvataan alueen toimijoiden roolit liiketoiminnan osaamistason kohottamisessa. Suunnitelma palvelee yksittäisten toimijoiden lisäksi seutukunnan strategista suunnittelua ja johtamista. Kalske-hankkeen alkuvaiheessa projektisuunnittelija Anna Alamattila laati raportin Yrittäjäpalvelut Raahen seutukunnassa, jossa tarkastellaan yritystoimintaa tukevien, palvelevien ja kehittävien toimijoiden rooleja Raahen seutukunnassa. Alamattilan raportissa varsinaiset koulutusorganisaatiot rajattiin tarkastelun ulkopuolelle. Tämän kehittämissuunnitelman laadintaprosessin alkuvaiheessa muodostettiin työryhmä, johon kuuluivat Oulun seudun ammattikorkeakoulun Raahen kampuksen liiketalouden opettajat Juhani Kurula, Jarmo Uutela ja lopullisen suunnitelman laadinnasta vastannut Sami Niemelä. Työryhmän keskeisimpinä tehtävinä olivat i) määritellä liiketoimintaosaaminen Kalske-hankkeen tavoitteita palvelevasta näkökulmasta ii) suunnitella kehittämissuunnitelman tausta-aineiston keruuta. Liiketoimintaosaaminen käsitteen määrittely osoittautui haastavaksi vaiheeksi. Toisaalta määrittelyn myötä syntyivät luontevat tavat kerätä ja analysoida suunnitelman edellyttämä aineisto. Kehittämissuunnitelman laadintaprosessissa todettiin melko varhaisessa vaiheessa, että hankesuunnitelman mukaisiin tavoitteisiin pääsy edellyttää kokonaiskuvaa liiketoimintaosaamisen lisäksi myös Raahen seutukunnasta ja seutukunnan yritystoiminnan yleisistä haasteista. Tämän kehittämissuunnitelman laadintaa keskeisesti ohjannut periaate on tarvelähtöisyys. Olemassa olevien kehittäjätahojen nykyisen toiminnan ja toimintaa ohjaavien periaatteiden rinnalla suunnitelmassa painotetaan seutukunnan yrityksissä havaittuja liiketoimintaosaamisen kehittämistarpeita. 3
4 Tarvelähtöisyysajatteluun perustuen tämän kehittämissuunnitelman laadintaprosessi sisälsi seuraavat vaiheet i) osaamiskartoitus seutukunnan yrityksille ii) yrittäjien paneelikeskustelut iii) seutukunnan yritystoimintaan liittyvien ja yritystoimintaa kuvaavien muiden aineistojen analysointi iv) asiantuntijahaastattelut. Tämä raportti edustaa hankesuunnitelmassa mainittua kehittämissuunnitelmaa. On kuitenkin syytä todeta, että hankesuunnitelmasta poiketen kehittämissuunnitelma kokonaisuus koostuu tämän dokumentin lisäksi Anna Alamattilan raportista. Tämän raportin toisessa luvussa esitetään tässä dokumentissa sovellettava liiketoimintaosaamisen määritelmä. Kolmas luku sisältää kuvauksen suunnitelman laadintaprosessin yhteydessä toteutetusta osaamiskartoituksesta. Neljännessä luvussa tarkastellaan yrittäjäpaneeleja ja viidennessä muuta aineistoa. Kuudes luku koostuu erilaisista mahdollisista skenaarioista, joilla seutukunnan liiketoimintaosaamisen kehittymistä voitaisiin edistää ja tukea. 4
5 LIIKETOIMINTAOSAAMINEN Kalske-hankkeen tavoitteeksi määritellyn seutukunnallisen liiketoimintaosaamisen kehittämissuunnitelman laadintaprosessin olennainen vaihe oli liiketoimintaosaamisen määrittely. Määrittelytyössä tehtiin muutamia mielenkiintoisia havaintoja. Ensinnäkin, liiketoimintaosaaminen on hyvin yleisesti käytetty termi. Taloustoimijat, yhteiskunnan päättäjät ja erilaiset kehittämisorganisaatiot käyttävät termiä osana arkipäiväistä viestintäänsä. Toiseksi, liiketoimintaosaaminen määritellään eri yhteyksissä hyvinkin eri tavoin. Joissakin tapauksissa liiketoimintaosaamisella viitataan erityisiin kyvykkyyksiin, jopa henkilökohtaisiin ominaisuuksiin, kun taas toisissa tapauksissa liiketoimintaosaaminen näyttäytyy varsin perinteisen liiketaloustieteen osa-alueiden kokonaisuutena. Kolmantena määrittelyvaiheen havaintona voidaan todeta, että käsitteen moniulotteista käyttöä ei juurikaan ole nähty ongelmana käsitteen käytön yhteydessä varsin usein täsmennetään mihin nimenomaiseen liiketoimintaosaamisen tulkintaan viitataan. Määrittelytyön yhteydessä todettiin, että liiketoimintaosaaminen käsitteen loppuosan, osaamisen, voidaan nähdä luontevasti liittyvän osaamiseen. Osaaminen puolestaan edellyttää oppimista. Perinteisen valtavirta-ajattelun mukaan oppimista tapahtuu ensisijaisesti formaalissa koulutuksessa, joskin esimerkiksi työssäoppiminen on avartanut ajatuksia viimeisten vuosikymmenien aikana. Korkeakoulujen arviointineuvosto käynnisti vuonna 2002 valtakunnallisen arviointihankkeen Suomalaista kilpailukykyä liiketoimintaosaamisella, jonka tavoitteena oli arvioida liiketaloudellisen korkeakoulutuksen sisältöä, laatua ja yleisiä toteuttamisperiaatteita liiketoimintaosaamisen näkökulmasta. Raportissaan arviointiryhmä tai oikeastaan arviointiprojektin johtoryhmä määritteli liiketoimintaosaamisen yleiseksi kyvyksi luoda, tutkia ja kehittää liiketaloudellista toimintaa. Arviointiprojektin johtoryhmä täsmensi määritelmäänsä vielä toteamalla, että liiketoimintaosaaminen näkyy käytännössä mm. yritystoiminnan kykynä saada ideat ja tutkimus- ja kehittämistyön tulokset osaksi innovaatio- ja osaamisketjua, asiakkaiden tarpeet täyttäviksi kaupallisiksi tuotteiksi ja palveluiksi. Muutamaa vuotta myöhemmin EK määritteli raportissaan liiketoimintaosaamisen yritysjohdon kyvyksi asemoida yrityksen liiketoiminta toimintaympäristöön proaktiivisesti, toimintaympäristön muutos ennakoiden. Lisäksi EK:n määrittelyssä todettiin myös johtamis- ja ansaintamallien kehittämiskyvyllä sekä verkostoitumisosaamisella olevan merkitystä osana liiketoimintaosaamista. 5
6 Edellä kuvattuja määritelmiä voidaan pitää käsitteen tulkinnan kannalta merkityksellisinä. Näin määriteltynä liiketoimintaosaaminen näyttäytyy sekä generalistisena osaamisalueena, jossa on metataitojen kaltaisia piirteitä että eri substanssiosaamisalueita sisältävänä kokonaisuutena. Kalskehankkeen tavoitteiden kannalta oli kuitenkin tarpeen tehdä täsmennyksiä seuraavista lähtökohdista i) tehokas tiedonkeruu edellyttää konkreettisten ja mahdollisimman yksiselitteisten käsitteiden käyttöä ii) osaamistarpeiden ja osaamisen kehittämisen luonteva kytkentä edellyttää jossakin määrin oppiainelähtöistä tarkastelutapa iii) liiketoimintaosaamisen eri osa-alueiden leikkauspintojen tarkastelu edellyttää yksittäisten osaamisten ryhmittelyä teemakokonaisuuksiin iv) osaamiskartoitus pohjautuu itsearviointiin, mikä edellyttää mittaustapojen yhteismitallisuutta. Näistä lähtökohdista liiketoimintaosaaminen määriteltiin tässä yhteydessä koostuvan kolmesta osaamisalueesta ja jokaisen osaamisalueen sisältävän viisi avainosaamista. Kalske-hankkeen liiketoimintaosaamisen määritelmä on kuvattu kuviossa 1. KUVIO 1. Kalske-hankkeen liiketoimintaosaaminen-käsitteen tulkinta. Syntynyttä kuvaa liiketoimintaosaamisesta voidaan perustellusti arvioida kriittisesti. Ensinnäkin, liiketoimintaosaaminen näyttäytyy mekanistisena taitokokoelmana, jossa korostuu teknistaloudelliset osa-alueet. Toiseksi, eri avainosaamiset ovat eri laajuisia esimerkiksi osaamisvaatimusten näkökulmasta esimerkiksi toimisto-ohjelmistojen käyttöosaamisen voidaan ajatella vaativan erilaisia kehittämistoimia kuin vuorovaikutusosaaminen. 6
7 Kolmantena ja kenties painavimpana kriittisenä näkökulmana voidaan esittää johtamisen ja inhimillisen voimavaran hallintaan liittyvien osaamisten puuttumista. Johtamisen merkityksestä yritystoiminnalle on vahvaa näyttöä ja johtamisosaamisen keskeinen rooli organisaatioiden menestyksessä on yleisesti tunnustettu. Kalske-hankkeen liiketoimintaosaamisen käsitteen määrittelytyössä jouduttiin kuitenkin tekemään ratkaisuja edellä kuvatuista lähtökohdista ja johtamisosaaminen osoittautui erittäin haastavaksi tiedonkeruun kannalta. Hankkeen yhteydessä jouduttiin toteuttamaan tiedonkeruu nopeassa ajassa strukturoiduilla haastatteluissa, jolloin johtamisosaamisen mittaamisen validiteetti ja reliabiliteetti olisivat joka tapauksessa olleet kyseenalaisia. Toisaalta nyt tehty määritelmä korostaa itse liikeidean ja siihen läheisesti liittyvien toimenpidekokonaisuuksien roolia ja samalla asettaa johtamisen organisaation toimintaa palvelevaksi tukitoiminnaksi. Johtamisosaamista voidaankin tarkastella siten, että kartoituksen tuottamat tulokset heijastavat esimiestyössä tehtyjä ratkaisuja ja näin ollen johtamisosaamista voidaan arvioida tuloksista välillisesti. 7
8 OSAAMISKARTOITUS Osana seutukunnallista liiketoimintaosaamisen kehittämissuunnitelman laadintaa selvitettiin alueen yritysten näkemyksiä eri osaamisalueiden merkityksistä yrityksen kilpailukyvyn kannalta sekä osaamisen nykytilasta. Vaikka varsinainen tutkimustoiminta ei kuulu Kalske-hankkeen ydintoimintoihin, haluttiin osaamiskartoituksessa noudattaa normaaleja tutkimustyön käytäntöjä. Aineiston ydin muodostuu yrityshaastattelujen tuloksista, joita peilattiin keväällä 2010 järjestetyissä yrittäjäpaneelikeskusteluissa esiin nousseisiin teemoihin. Aineistonkeruu Yrityshaastatteluja varten Oamkin Raahen kampuksen liiketalouden opettajat Juhani Kurula ja Sami Niemelä laativat haastattelulomakkeen yhdessä Kalskeen projektisuunnittelija Aija Saaren kanssa. Näin ollen haastattelumuotona oli täysin strukturoitu henkilöhaastattelu. Lomakkeen laadinnan yhteydessä tehtiin myös ratkaisu, jonka mukaan itse kenttähaastattelut suorittaisivat tehtävään erikseen palkatut projektityöntekijät. Projektityöntekijöiksi valittiin ryhmä kampuksen liiketalouden opiskelijoita. Haastattelulomake (liitteenä) noudatteli edellisen luvun mukaista liiketoimintaosaamisen määritelmää. Lomakkeen suunnittelussa pääpaino oli käytettävyydessä ja ymmärrettävyydessä. Haastattelijat valmennettiin haastattelujen toteuttamiseen haastattelijoilla oli tradenomiopiskelijoina myös riittävät valmiudet selventää lomakkeen kysymyksiä tarvittaessa. Haastateltavat yritykset valittiin harkinnanvaraisesti siten, että aineistoon saatiin kattavasti eri alojen, eri kokoluokkien sekä eri alueilla seutukunnalla toimivia yrityksiä. Yhteensä haastateltiin 45 yritystä. Haastattelut toteutettiin ja niistä koostunut aineisto käsiteltiin luottamuksellisina. Haastattelijat tallensivat haastatteluvastaukset tarkoitusta varten laadittuun Excel-taulukkoon (liitteenä). Excel-taulukot koottiin yhteen ja aineisto siirrettiin SPSS -tilasto-ohjelmaan, jota käytettiin aineiston analysoinnissa. Aineiston analysointi Jo aineistonkeruun suunnitteluvaiheessa kävi selväksi, että kerättävä aineisto mahdollistaisi vain rajallisen määrän analyyseja. Aineiston koonnin yhteydessä voitiin todeta, että lähtökohtaisesti pienen otoksen taustamuuttujien jakaumat olivat sellaiset, että erilaisten riippuvuuksien tutkiminen ei ollut mahdollista. Metodologisesti esimerkiksi ristiintaulukointi olisi ollut mahdollinen työväline, mutta taustamuuttujien saamien arvojen suuri hajonta esti työvälineen käytön. 8
9 Aineiston käsittelyssä keskityttiin kuvailevien menetelmien käyttöön ja päähuomio oli frekvensseissä ja moodeissa. Tulosten tulkinnassa on syytä huomioida seuraavat seikat i) harkinnanvaraisesti poimittu otos ei edusta välttämättä perusjoukkoa, joten tulosten yleistettävyys voi olla heikko ii) iii) havaintoaineistossa todettavat pienet erot eri muuttujien välillä voivat olla satunnaisvaihtelua aineistosta saatujen tulosten tilastollista merkitsevyyttä ei voitu testata, joten tuloksia voidaan tulkita korkeintaan suuntaa antavina. Haastatteluaineiston analysoinnissa keskityttiin menestystekijöiden ja osaamiskapeikoiden tunnistamiseen. Erityisenä mielenkiinnon kohteena oli selvittää, löytyykö aineiston perusteella sellaisia merkityksellisiä menestystekijöitä, joihin kohdistuisi samanaikaisesti osaamistarpeita. Tulosten tarkastelussa määritettiin vastausten jakaumat osaamisalueittain sekä moodit. Erojen havainnollistamiseksi vastausluokkia yhdistettiin siten, että menestystekijöistä luokat 3 ja 4 ( merkittävä kilpailukyvyn kannalta ja kriittinen menestystekijä ) muodostivat yhden luokan ja osaamisen nykytilan luokat 1 ja 2 ( ei osaamista ja jonkin verran osaamista ) yhden luokan. Liiketoimintaosaamisen osa-alueista markkinatuntemus ja vuorovaikutustaidot nousivat frekvenssien näkökulmasta keskeisiksi yli yhdeksän kymmenestä yrityksestä piti näitä joko merkittävinä tai kriittisinä menestystekijöinä. On syytä huomioida myös, että toiminnan taloudellisuuteen liittyvän osaamisen nimesi kriittiseksi menestystekijäksi yli 53% haastatelluista. Aineiston perusteella viisi tärkeintä menestystekijää tunnuslukuineen on kuvattu taulukossa 1. Menestystekijä Luokkien 3 ja 4 vastausten Moodi osuus (%) Markkinatuntemus 93,4 3 Vuorovaikutustaidot 91,1 3 Toiminnan taloudellisuus 88,9 4 Rahoitusosaaminen 82,2 3 Oman yrityksen tunnuslukujen hyödyntäminen 77,8 4 TAULUKKO 1. Liiketoimintaosaamisen menestystekijät kilpailukyvyn kannalta. 9
10 Vastaavasti osaamiskapeikoiksi voitiin aineiston perusteella tulkita liiketoimintaosaamisen osaalueista logistiikkaosaaminen ja uuden median hyödyntämiseen liittyväosaaminen yli puolet haastatelluista yrityksistä totesi, että mainittua osaamista ei ole lainkaan tai korkeintaan jonkin verran. Osaamistarpeisiin liittyen aineistosta on syytä todeta, että kaikki haastatellut totesivat, että vuorovaikutusosaamista on vähintään jonkin verran. Aineiston perusteella viisi keskeisintä osaamiskapeikkoa tunnuslukuineen on kuvattu taulukossa 2. Osaamiskapeikko Luokkien 1 ja 2 vastausten Moodi osuus (%) Logistiikkaosaaminen 55,6 2 Uuden median hyödyntäminen 51,2 2 Muiden ohjelmistojen käyttö 48,9 3 Toimisto-ohjelmien käyttö 46,7 3 Taloushallinnon tietojärjestelmät 42,2 3 TAULUKKO 2. Liiketoimintaosaamisen osaamiskapeikot. Kaikkiaan liiketoimintaosaaminen näyttäytyy varsin korkeatasoisena yritysten itsensä arvioimana. Osaamisen arviointi on osoittautunut haasteelliseksi sekä yksilötasolla että organisaatiotasolla, eikä itsearviointi ole juurikaan yksinkertaisempaa kuin ulkopuolinen arviointi. Voidaan kuitenkin olettaa, että yritysten oma kokemus osaamisen nykytilasta indikoi osaamisen todellista tasoa. Tarkasteltaessa taulukoiden 1 ja 2 mukaisia tuloksia voidaan todeta, että suoria leikkauskohtia menestystekijöiden ja osaamiskapeikoiden välillä ei käynyt ilmi. Taulukot eivät sisällä samoja osaamisalueita. Seuraavaksi aineistosta poimittiin ne osaamisalueet, jotka i) vähintään puolet haastatelluista oli nimennyt merkittäväksi tai kriittiseksi menestystekijäksi ii) vähintään kolmannes haastatelluista oli nimennyt osaamisalueeksi, jossa ei ole lainkaan tai korkeintaan jonkin verran osaamista. Näin saadut osaamisalueet on lueteltu frekvensseineen taulukossa 3 kilpailukykyyn liittyvän merkittävyyden mukaisessa järjestyksessä. Osaamisalue Merkittävyys: luokkien 3 ja 4 osuus (%) Osaamiskapeikko: luokkien 1 ja 2 osuus (%) Mainonta ja viestintä 77,8 33,3 Tietoturva 68,9 37,8 Taloushallinnon 60,4 42,2 tietojärjestelmät Uuden median hyödyntäminen 55,5 51,2 TAULUKKO 3. Menestystekijöiden ja osaamiskapeikkojen kohtaanto. 10
11 Pelkästään haastatteluaineiston perusteella voidaan siis todeta, että yritysten kilpailukyvyn kannalta osaamistarpeissa on nähtävissä teknologisen kehittymisen vaikutukset. Tietoturva ja uuden median hyödyntäminen edustavat yrityksille uusia haasteita, joiden kohtaamiseen seutukunnan liiketoimintaosaamisen kehittämisorganisaatiot voisivat tarjota tukeaan. Toisaalta mainonta ja viestintä on esimerkki perinteisemmästä liiketoimintaosaamisen osa-alueesta, joka vaatii kuitenkin yritykseltä jatkuvaa kehittymistä. Tulosten tulkinnan ja johtopäätösten teon yhteydessä on syytä vielä korostaa havaintojen suuntaaantavaa luonnetta. Ilman yleistettävyyden ongelmaa voidaan kuitenkin todeta, että i) haastatellut yritykset kykenivät arvioimaan liiketoimintaosaamisen osa-alueiden merkitystä kilpailukyvyn kannalta ii) iii) iv) eri osa-alueiden merkitys kilpailukyvylle on erilainen haastatellut yritykset kykenivät arvioimaan omaa osaamistaan eri osa-alueilla eri osa-alueiden osaaminen on erilaista. Nämä havainnot toimivat yhtenä näkökulmana tässä raportissa esiteltävien tulevaisuuden organisointi- ja toimintatapojen arvioinnissa. Osaamisen kehittäminen edellyttää osaamisen lähtötilanteen arviointia ja tässä yhteydessä osaamisen arviointi edellyttää yrityksiltä riittäviä itsearviointivalmiuksia. Nykyosaamisen arviointivalmiuksien ohella myös eri osaamisten erilaiset merkitykset on olennainen havainto. Pohdittaessa linjauksia liiketoimintaosaamisen generalistisen ja substanssispesifien painotusten välillä voidaan eräänä argumenttina spesifisen orientaation puolesta pitää juuri tiettyjen osaamisalueiden jopa kriittistä merkitystä alueen yritysten kilpailukyvylle. 11
12 YRITTÄJÄPANEELIT Yrityshaastattelujen rinnalla osaamiskartoituksen havaintoaineistona hyödynnettiin Kalskeen keväällä 2010 järjestämiä yrittäjäpaneelikeskusteluja. Paneelien ensisijainen tavoite oli syventää erityisesti eri oppilaitosten opettajien näkemyksiä yrittäjyydestä ja yritystoiminnasta. Paneelikeskustelut järjestettiin ja 7.4. Oamkin Raahen kampuksella. Jokaisessa paneelissa oli mukana 3 yrittäjää tai yrityksen edustajaa. Kukin paneeli oli kestoltaan 90 minuuttia. Paneelikeskustelujen sisältöjä analysoitiin laadullisin menetelmin, joista pääasiallisena työvälineenä käytettiin teemoittelua. Kaikkiaan keskusteluissa tuotiin esiin yrittäjyyden kokonaiskuvan moniulotteisuus. Siinä missä yrityshaastatteluissa kuvattiin liiketoimintaosaaminen tietyistä osaamisalueista muodostuvana elementtinä, oli paneelikeskustelujen kytkeminen yksittäisiin osaamisalueisiin haastavaa. Paneelikeskustelujen tematiikkaa voidaan kuvata seuraavasti: - yrittäjyys kytkeytyy haluun, intohimoon ja luovuuteen - liiketoimintaosaamiseen liittyvät sosiaaliset taidot - itsenäisyys, itseohjautuvuus ja vastuullisuus ovat tarpeellisia ominaisuuksia - substanssiosaaminen ja liiketoimintaosaaminen on osattava yhdistää - liiketoimintaosaamiseen kuuluu kyky suunnitella tulevaa - yritystoiminnan jatkuvuus edellyttää yrityksen tilan ja toimintaympäristön analysointia Kun paneelikeskustelujen tuotoksia ja osaamiskartoitusta verrataan toisiinsa, voi syntyä vaikutelma, että keskusteluissa ja yrityshaastatteluissa on käsitelty kokonaan eri ilmiötä. Tarkempi tarkastelu kuitenkin osoittaa, että kysymys on mieluummin saman ilmiön kuvaamisesta hiukan eri tasoilla. Liiketoimintaosaamisen meta-tasosta on käyty pitkään keskustelua ja tässä yhteydessä voidaankin todeta, että paneelikeskusteluissa ensisijaisesti liikuttiin juuri meta-osaamisen tasolla. Osaamisen kehittämisen kannalta meta-taitojen yleensä nähdään syntyvän niin sanotun läpäisyperiaatteen mukaisesti. Formaalissa liiketalouden koulutuksessa on perinteisesti korostettu, että esimerkiksi sosiaalisia taitoja ei opiskella eikä opita erillisenä oppiaineena, erillisinä opintojaksoina, vaan jatkuvana prosessina osana muita opintoja opiskelijat työskentelevät ryhmissä, esittävät ajatuksiaan toisilleen ja myös arvioivat ja antavat palautetta toinen toisilleen. Paneelikeskustelujen teemoista voidaan havaita myös helposti perinteisiin liiketoimintaosaamisen substanssiosaamisiin liittyviä osa-alueita. Esimerkiksi kyky suunnitella tulevaa ja erilaiset analysointitaidot voidaan sijoittaa ainakin osittain talousosaamisen kategoriaan. Keskusteluaineisto täydentää kuvaa osaamistarpeista. Pelkkien osaamisen osa-alueisiin pohjautuva osaamisen kehittämisen suunnittelu ei ole riittävää, vaan myös meta-taitojen kehittymistä on tuettava. Toisin sanoen, liiketoimintaosaamisen kehittämisessä ratkaisevaa on osaamisen kehittämisen sisällön ohella myös osaamisen kehittämisen erilaiset tavat. 12
13 MUUT TAUSTA-AINEISTOT Raahen seutukunnan yritysbarometri 2010 Kalske-hankkeessa kerätyn aineiston lisäksi seutukunnallisen liiketoimintaosaamisen kehittämissuunnitelman taustamateriaalina hyödynnettiin muualla laadittuja dokumentteja. Hyödynnetyistä dokumenteista esitellään tässä yhteydessä tarkemmin Raahen seutukunnan yritysbarometri vuodelta 2010 ja seuraavassa luvussa seutukunnan elinkeinostrategia Yritysbarometri kuvaa seutukunnan yritysten odotuksia tulevista kehityssuunnista. Barometrin keskeinen piirre on, että yritysten näkemykset ja odotukset suhteutetaan lähimenneisyyteen tuloksia voidaankin tulkita eräänlaisina indeksilukuina. Vuoden 2010 yritysbarometrin laadinnassa postikyselynä toteutettu tiedonkeruu johti vaatimattomaan vastausasteeseen (11%), joten tässä yhteydessä barometritiedoista otetaan tarkasteluun ainoastaan yleisimmät ja aineiston perusteella merkittävimmät trendit. Barometrin otoksen edustavuus perusjoukkoon nähden on heikko, joten tuloksista ei tässä johdeta suoraan seutukunnan yrityskantaa koskevia yleistyksiä, vaan tarkasteltavia tuloksia suhteutetaan muuhun käytettävissä olevaan aineistoon. Yritysbarometrin tuloksista voidaan tässä yhteydessä todeta seuraavaa: i) yritykset odottavat oman toimintansa kasvavan (liikevaihdolla mitattuna) ii) useimmat kehitystä kuvaavat trendit kuvaavat myönteisiä näkymiä lähivuosille iii) historiatietoihin suhteutetut indeksit (saldoluvut) kuvastavat yleisten suhdannevaihteluiden heijastumista myös Raahen seutukunnassa iv) toimialojen välillä on eroavaisuuksia. Liiketoimintaosaamisen kehittämisen kannalta barometritiedot vahvistavat muun aineiston perusteella syntynyttä kuvaa seutukunnan yritysten tarpeista. Raahen seutukunnan elinkeinostrategia Keväällä 2009 valmistunut seutukunnan elinkeinostrategia on Kalske-hankkeen seutukunnallisen liiketoimintaosaamisen kehittämissuunnitelman näkökulmasta merkittävä elementti. Strategiatyön yhteydessä on haastateltu laajalti alueen toimijoita ja päätöksentekijöitä, joiden rinnalla strategiatyössä on käytettävissä runsaasti aluetta kuvaavaa tilastoaineistoa. Liiketoimintaosaamisen kannalta strategia i) auttaa hahmottamaan seutukunnan tulevia kehitysnäkymiä ii) antaa kuvan seutukunnan kehittämisen yleisestä tahtotilasta iii) on raami osaamisen kehittämiselle. 13
14 Strategialle on asetettu tavoitteeksi varmistaa alueen yritysten kasvua ja kehittymistä sekä vahvistaa alueen osaamis- ja innovaatioympäristöä. Tavoitteen asettelun mukaisesti nyt laadittava liiketoimintaosaamisen kehittämissuunnitelma voidaan nähdä osana elinkeinostrategian mukaista toimintaa ainakin tavoitteet ovat yhtenevät. Liiketoimintaosaamisen kehittämiseen liittyviä tavoitteita on poimittavissa strategisiksi haasteiksi tunnistettujen tekijöiden joukosta seuraavasti - teknologian ja uusien liiketoimintamallien hyödyntäminen - kansainvälistyminen, Venäjän ja Barentsin alueen kasvavat markkinat - verkostoituminen - yritystoiminnan kansainväliset haasteet ja kilpailukyky. Strategiassa kuvataan neljä keskeistä painopistettä (toimintaympäristö, kilpailukyky ja vetovoimaisuus, kansainvälisyys, elinkeinojen monipuolistaminen ja yrittäjyys). Liiketoimintaosaamisen kehittäminen voidaan nähdä kaikkiin painoaloihin liittyvänä toimenpidekokonaisuutena. Kalske-hankkeessa tarkastellun muun aineiston ja strategian yhteyttä voidaan kuvata esimerkiksi siten, että strategian perusteella voidaan priorisoida sekä osaamisen kehittämisen sisältöä että kehittämismenetelmiä. Liiketoimintaosaamisen kehittämisen sisällön osalta voidaan todeta, että strategia korostaa i) perinteisten liiketoimintaosaamisen (yrityssuunnittelu, rahoitus, markkinaosaaminen) osa-alueiden merkitystä erityisesti alueen uusilla toimialoilla kuten matkailu- ja palvelutoimialoilla ii) verkostoitumisosaamista niin alueella, alueiden välillä kuin kansainvälisesti iii) yrittäjyyttä, yrittäjämyönteistä asennetta ja yrittäjyyskasvatusta. Toisaalta osaamisen kehittämisen menetelmien osalta voidaan todeta, että strategia korostaa i) yhteistoiminnallisuutta, yhteistyötä, työnjakoa ja verkostomaista toimintaa ii) erilaisia koulutusmuotoja iii) koulutuksen ja muiden tukimuotojen yhteensovittamista. Nämä sisällölliset ja menetelmälliset linjaukset otetaan huomioon myöhemmin tässä raportissa esiteltävien toimintamalliehdotusten esittelyn yhteydessä. 14
15 SKENAARIOANALYYSI: ERILAISET ORGANISOINTI- JA TOIMINTATAPAVAIHTOEHDOT Tämän raportin lähtökohtana oli luoda seutukunnallinen liiketoimintaosaamisen kehittämissuunnitelma. Kalske-hankkeen aikana toimintaympäristön dynamiikka on saanut varsin konkreettisia muotoja. Käynnistyneet muutosprosessit ovat kohdistuneet etenkin alueen korkeakoulutuksen organisointiin. Oamkin Raahen tekniikan ja talouden itsenäisen koulutusyksikön muuntuminen tekniikan ja liiketalouden yksiköiden kampukseksi ja kampuksen toimintamallin laajamittainen uudistaminen ovat väistämättä vaikuttaneet kehittämissuunnitelman laatimistyöhön. Toinen ilmentymä toimintaympäristön dynamiikasta saatiin tämän suunnitelman laatimisprosessin loppuvaiheessa, kun Nokia ilmoitti yhteistyöstään Microsoftin kanssa. Tätä suunnitelmaa laadittaessa Nokian merkittävän strategisen linjauksen vaikutuksista on ainoastaan alustavia hahmotelmia, mutta on selvää, että erityisesti Oulun seudulla on lähivuosina edessä huomattava taloudellisen toimintaympäristön muutos. Muutoksen myötä alueen elinvoimaisuuden perustaksi on löydyttävä sekä uusia yrityksiä että olemassa olevien yrityksen uudenlaista kasvuorientaatiota niin Oulun seudulla kuin Pohjois-Suomessa laajemminkin. Kehittämistyön pohjaksi on aiemmin esitettyjen selvitysten lisäksi haastateltu niitä asiantuntijoita, joiden vastuualueisiin seutukunnan liiketoimintaosaamisen kehittämisen voidaan kiistatta katsoa kuuluvan. Haastateltavat olivat seuraavat (suluissa haastatteluajankohta): - Elinkeinojohtaja Risto Pietilä, Raahen seudun yrityspalvelut ( ) - Rehtori Tapani Piirala, Raahen Porvari- ja Kauppakoulu ( ) - Liiketalouden yksikön johtaja Päivi Vesala, Oulun seudun ammattikorkeakoulu ( ) Haastattelut olivat luonteeltaan teemahaastatteluja, joiden runko muodostui seuraavasti: - Tehdyn osaamiskartoituksen looginen viitekehys ja keskeiset tulokset - Liiketoimintaosaamisen kehittäminen: toimijat, toimijoiden roolit ja toimintatavat - Kehittämisen näkökulma: Kalskeessa laadittavan suunnitelman luonne ja merkitys - Seutukunnan liiketoimintaosaamisen kehittämisen arviointi: mahdollistavat ja rajoittavat tekijät Haastatteluaineistosta muodostettiin synteesi siten, että aihepiiristä saatiin riittävän kattava kokonaiskuva. Seuraavaksi esitettävät vaihtoehdot voidaan nähdä tuloksina Kalske-hankkeen liiketoimintaosaamista käsittelevän osuuden kokonaisuudesta. Vaihtoehdoissa näkyvät yrityshaastattelujen havainnot, paneelikeskustelujen anti, asiantuntijahaastattelut sekä eri organisaatioiden tuottama dokumentaatio. Tässä yhteydessä ei koettu merkitykselliseksi eritellä eri organisointi- ja toimintatapavaihtoehtojen lähdetietoja. Organisointi- ja toimintatapavaihtoehdot esitellään seuraavaksi erilaisina skenaarioina. Jokainen skenaario on analysoitu käytössä olevan aineiston avulla. Skenaariot ja niiden analyysit on tarkoitettu jatkotyöstämisen pohjaksi ja toimivat omalta osaltaan avauksena seutukunnan liiketoimintaosaamisen kehittämiseen liittyville keskusteluille. 15
16 Oamkin Raahen kampuksen uusi toimintamalli liiketoimintaosaamisen kehittämisen ytimenä Syksyllä 2009 Oulun seudun ammattikorkeakoulun rehtori asetti selvitysmies Pertti Törmälän hahmottelemaan Oamkin Raahen kampuksen tulevia toimintavaihtoehtoja. Selvitystyön taustalla oli osittain Opetus- ja kulttuuriministeriön muutamia vuosia sitten käynnistämä Suomen korkeakouluverkoston rationalisointiprosessi. Pienten korkeakouluyksiköiden kategoriseen karsimiseen tähtäävä politiikka kosketti luonnollisesti myös Raahen korkeakoulutoimintaa. Selvitysmies Törmälä laati eri sidosryhmiä kuultuaan esityksen, jonka mukaisesti Oamkin Raahen kampukselle kehitettäisiin kokonaan uudenlainen toimintamalli. Toimintamallin ytimessä on työelämäläheinen opiskelu, mikä äärimmillään tarkoittaa sitä, että opiskelijat suorittavat kolmannen ja neljännen vuoden opintonsa yhteistyöyrityksissä. Mallin mukaisesti toteutusmekanismeista osa on jo valmiiksi olemassa, osa vaatii vielä erillisiä kehittämistoimia. Valmiista mekanismeista voidaan mainita esimerkkeinä ammattikorkeakoulututkintoihin pakollisina kuuluvat työharjoittelut ja opinnäytetyöt. Vastaavasti projektimuotoiset opinnot ovat esimerkkejä kehittämistyön kohteista. Oamk on siis sitoutunut uuteen toimintamallin, jossa kahden ensimmäisen vuoden opintoja tarjotaan Raahessa ainoastaan aikuisopiskelijoille ja nekin monimuoto-opetuksena. Päiväopiskelijoille tarjotaan kolmannen ja neljännen vuoden opintoja vahvasti työelämäorientoidusti. Työelämäyhteyksien synnyttämiseksi on laadittu puitesopimuksia alueen yritysten kanssa. Puitesopimukset luovat perustaa työelämäläheisen oppimisen lisäksi yhteiskehittämiselle, jossa yritykset saavat käyttöönsä myös esimerkiksi Oamkin henkilöstön osaamista. Osaamisen kehittämisen näkökulmasta puitesopimuksiin perustuvassa, pitkäkestoisessa yhteistyössä on omat vahvuutensa. Osaamisen kehittäminen vaatii aikaresurssin lisäksi aitoa kiinnostusta ja valmiuksia esimerkiksi oman osaamisposition kriittiseen tarkasteluun. Kehittäminen vaatii tavoitetilan lisäksi riittävän tarkan kuvan nykytilasta. Uuden toimintamallin sisältämä instrumenttivalikoima on niin ikään vahvuustekijä. Suoraan osaamistarpeeseen tähtäävää täsmäkehittämistä täydentävät epäsuorat osaamisen kehittämisen välineet, kuten uuden, osaavan työvoiman rekrytointi. Oamkin Raahen kampuksen uuden toimintamallin taustoissa ja perusteissa on havaittavissa vahva substanssiorientaatio vieläpä siten, että näkökulma on hyvin tekniikka- ja teknologiapainotteinen. Tämä on luonnollista, kun tarkastellaan alueen elinkeinorakennetta. Liiketoimintaosaamisen rooli on toistaiseksi jäänyt täsmentymättä, vaikka esimerkiksi puitesopimusneuvotteluissa onkin sinällään huomioitu tradenomikoulutus. Kalske-hankkeessa tehdyn osaamiskartoituksen näkökulmasta työelämäläheinen toimintamalli vaikuttaa lupaavalta. Toimintamallin mukaisesti opiskelijat siirtyvät yritysten voimavaraksi ja tuovat mukanaan myös Oamkin henkilöstön asiantuntemusta yritysten käyttöön. Mainonta ja viestintä sekä uuden median hyödyntäminen voidaan nähdä vaivattomasti liiketoimintaosaamisen kehittämiskohteina, joissa osaamisen kehittyminen voikin painottua opiskelijan toimintaan. Sen sijaan tietoturvan ja taloushallinnon tietojärjestelmien osalta kehittämistoimien suunnittelu vaatii suurempaa pohdintaa. On mahdollista, että näillä kehittämisalueilla vaaditaan projektimaista yhteistoimintaa, jossa myös Oamkin henkilöstön asiantuntemusta tulee hyödyntää. 16
17 Raahen kampuksen uusi toimintamalli on organisoitumisvaiheessa. Ensimmäiset henkilöstön edustajat aloittavat toimintamallin pilotointiin olennaisesti liittyvät työelämäjaksot keväällä Työelämäjaksot tuottavat tarvittavaa informaatiota kampusmallin käytännön ratkaisujen pohjaksi. On kuitenkin selvää, että työelämäläheisyys vaatii sellaista henkilöstöä, joka toimii korkeakoulun ja työelämän rajapinnassa. Tällaisessa rajapintatehtävässä on luontevaa, että henkilöstölle muodostuu käsitys sekä osaamistarpeista että parhaiten eri osaamistarpeisiin soveltuvista kehittämiskeinoista. Voidaankin todeta, että suunniteltu toimintamalli toteutuessaan jo sinällään on osa seutukunnallisen liiketoimintaosaamisen kehittämisprosessia. Liiketoimintaosaamisen kehittäminen kannalta Oamkin Raahen kampuksen uusi toimintamalli jättää kuitenkin avoimeksi muutamia kysymyksiä. Ensinnäkin, uuden toimintamallin suhdetta esimerkiksi seutukunnan julkisiin yrityspalveluihin (RSYP) ei ole määritetty. Suhteelle voidaan ainakin periaatteessa määritellä useita vaihtoehtoisia muotoja täysin eriytetyistä funktioista aidon kollaboratiiviseen toimintaan, joka näkyisi esimerkiksi yhteisinä toimitiloina. Toiseksi, liiketoimintaosaamisen kehittämistarpeiden kartoituksen yhteydessä kävi ilmi, että osaamistarpeiden kohdentaminen eri koulutusasteille tuntuu paikoin keinotekoiselta. Nyt kuvatussa uudessa toimintamallissa orientaatio on luonnollisesti ammattikorkeakoulutuksessa. On luultavaa, että toimintamallin mukaisissa yksittäisissä kehittämiskohteissa joudutaan ajoittain pohtimaan tiettyjen kehittämistoimien soveltuvuutta osaksi ammattikorkeakoulun toimintaa. Uuteen kampusmalliin pohjautuva liiketoimintaosaamisen kehittäminen vaatii ehdottomasti ammattikorkeakoulun ja toisen asteen oppilaitosten välisen yhteistyön yksityiskohtaista määrittelyä. Kolmas huomio liittyy aikaulottuvuuteen. Nyt pilotointivaiheessa oleva toimintamalli lienee täysimittaisessa toiminnassa 3-4 vuoden kuluttua. Toinen aikaulottuvuusnäkemys liittyy osaamistarpeen ilmenemisen ja siihen vastaamisen väliseen aikajänteeseen. Toimintamallin on tarkoitus olla mahdollisimman joustava, mutta käytännössä korkeakoulun toimintaa sitovat useat tekijät, joista johtuen esimerkiksi tarpeen ilmenemisestä sopivan ratkaisun löytymiseen voi mennä esimerkiksi 18 kuukautta. Raahen kampuksen uuden toimintamallin yhteydessä on syytä korostaa, että kyseessä on uusi toiminta, jonka yksityiskohtaiset toteutusratkaisut vasta hakevat muotoaan. Toiminnan volyymista on joitakin tavoitetasoja, mutta julkisia määrällisiä tavoitteita vakiintuneelle toiminnalle ei ole ilmaistu. Toimintamallin lanseeraus ei ollut viestinnällisesti onnistunut, ei sisäisen eikä ulkoisen viestinnän osalta. Nämä seikat ovat osaltaan herättäneet epäluuloja uutta toimintamallia kohtaan. Uuden toimintamallin organisointi, tuotteistaminen ja markkinointi ovat kiireellisiä toimenpiteitä. Kampuksen asemointi alueen kehittäjäorganisaatioiden verkostoon on kiinni kampuksesta itsestään. Organisaation oman tahtotilan määrittämisen myötä myös muiden toimijoiden sitoutuminen tähän sinällään lupauksia antavaan toimintamalliin tulee mahdolliseksi. 17
18 Raahen Porvari- ja Kauppakoulu kehittämisen ytimenä Seutukunnallisen liiketoimintaosaamisen kehittämisen näkökulmasta viimeaikaisten organisaatiomuutosten myötä RPKK on jäämässä alueen ainoaksi tahoksi, jonka toiminta kattaa perinteisen liiketoimintaosaamisen kehittämisen kokonaisuuden, joka koostuu nuorten ja aikuisten tutkintotavoitteisesta koulutuksesta, täydennyskoulutuksesta, erilaisista kehittämistoimista sekä näiden tukitoimista. Jo tämän lähtökohdan perusteella voidaan todeta, että RPKK:n rooli liiketoimintaosaamisen kehittäjänä on keskeinen. RPKK tarjoaa siis toisen asteen koulutusta (perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinnot), täydennyskoulutusta sekä osallistuu hanketoimintaan. RPKK on tunnustettu laadukkaaksi oppilaitokseksi, jolla on pitkien perinteiden ohella aktiivinen ote oman toiminnan kehittämiseen. Osaamisen kehittämisen kannalta laadukkaat koulutustuotteet luovat vahvan perustan. Toisaalta tämän suunnitelman yhteydessä tehtyjen selvitysten perusteella osa osaamisen kehittämisen kohteista kytkeytyy jo nykyisellään luontevasti RPKK:n toimintaan tästä esimerkkinä voidaan mainita mainonta ja viestintä osaamisalue. Lisäksi voidaan todeta, että oppilaitoksilla on jo perustehtävänsä myötä usein hyvät valmiudet erilaisten osaajaverkostojen tai poolien hallintaan. Voidaankin todeta, että toimintamallista riippumatta RPKK:lla tulee olemaan keskeinen rooli seutukunnallisen liiketoimintaosaamisen kehittämisessä ja alueen yritysten toimintaedellytysten turvaamisen ja kehittämisen kannalta olisi suotavaa, että RPKK olisi kiinteä osa osaamisen kehittäjien verkostoa. RPKK voisi myös toimia seutukunnallisen liiketoimintaosaamisen kehittämisen ytimenä. Koulutustuotteet, osaajat, infrastruktuuri ja vakiintunut toimintatapa ovat vahvoja argumentteja osaamisytimen puolesta. Tässä mallissa avoimia kysymyksiä on kuten muissakin malleissa. Kenties keskeisin kysymys liittyy korkeakoulutasoiseen koulutukseen ja tki-toimintaan. On varsin mahdollista, että tämänkin suunnitelman laadinnan yhteydessä todetut liiketoimintaosaamisen kehittämistarpeet voitaisiin tyydyttää RPKK:n palveluilla, mutta korkeakoulusektorin jääminen marginaaliin olisi selkeä uhkatekijä alueen elinkeinotoiminnan kehittymiselle. RPKK:n roolin vahvistaminen vaatisi erityisesti Oamkin Raahen kampuksen toimintojen yhteensovittamista, samoin kuin RSYP:n palveluiden. Korkeakoulutoiminnoille näyttäisi kuitenkin olevan tilausta myös liiketoimintaosaamisen kehittämisessä. Voidaankin todeta, että RPKK on luonteva mahdollisesti erittäin merkittävä osa seutukunnallisen liiketoimintaosaamisen kehittämistä. Verkostoituminen Oamkin ja RSYP:n kanssa saattaa olla tulevaisuuden kannalta hyvinkin ratkaiseva prosessi. Oamkin Raahen kampuksen tradenomikoulutuksen siirtyminen RPKK:n tiloihin tarjoaa mahdollisuuden syventää näiden kahden organisaation yhteistyötä. 18
19 RSYP kehittämisen ytimenä Raahen seudun yrityspalveluiden roolia seutukunnan liiketoimintaosaamisen kehittämisessä voidaan luonnehtia välittäjäksi. Toisaalta Kalske-hankkeessa analysoitu aineisto osoittaa, että todellisuudessa RSYP:n toiminta kattaa myös varsinaista kehittämistoimintaa. Euroopan unionin kuudennen puiteohjelman TeRIS (Template for regional innovation system) hankkeessa 1 pyrittiin luomaan innovaatiojärjestelmämalli, joka soveltuisi eri Euroopan alueille. Tavoitteena oli luoda malli, jonka avulla alueiden välisiä eroja t&k-panostuksessa ja toiminnassa olisi mahdollista tasoittaa. TeRIS-hanketta koordinoi Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu ja projektissa olivat mukana Rovaniemen ammattikorkeakoulun lisäksi sekä Kemi-Tornion että Rovaniemen alueiden kehittämiskeskukset. Muut partnerit hankkeessa tulivat Italian Trenton sekä Kreikan Länsi-Makedonian alueilta. TeRIS-hankkeen merkittävin osio oli eri alueiden toimintamallien ja innovaatiojärjestelmien analysointi. Analyysin perusteella hankkeessa tuotettiin innovaatiojärjestelmän malli, joka on kuvattu kuviossa 2. KUVIO 2. TeRIS-hankkeen tuottama alueellisen innovaatiojärjestelmän malli
20 TeRIS-mallia voidaan luonnehtia hyvin kysyntä- ja markkinalähtöiseksi. Avainasemassa innovaatiotoiminnassa ovat yritykset, jotka ottavat vastaan markkinoiden signaaleja kysynnästä. Eri innovaatioympäristöjä analysoimalla TeRIS-mallin perustaksi esitettiin seuraavia näkökulmia: - Yritykset kehittävät ja innovoivat - Koulutus- ja t&k-toiminta tukevat yritysten innovaatiotoimintaa - Koulutus- ja t&k-toimijoiden ja pk-yritysten välinen rajapinta on ohut, joten innovaatioympäristöön syntyy tilaa ns. välittäjäorganisaatioille - Välittäjäorganisaatioilla on myös yritysten innovaatiotoimintaa aktivoiva rooli Alueellisen innovaatiojärjestelmän ytimessä TeRIS-mallissa on verkosto, jonka toimijoilla on yhteinen strategia alueellisen innovaatiojärjestelmän kehittämiseksi. Tätä mallin ominaisuutta voidaan tulkita siten, että innovaatiojärjestelmän ytimen kehittämisestä vastaavat muut toimijat kuin alueen yritykset, jotka taas toimivat markkinasignaalien ohjaamana, kysyntälähtöisesti. TeRIS-mallissa innovaatiojärjestelmän kehittämisverkosto on osa laajempaa innovaatioympäristöä, johon sisältyvät myös alueen innovaatiokulttuuri, infrastruktuuri sekä alueen resurssit. Tätä mallin ominaisuutta voidaan puolestaan tulkita siten, että laajemman innovaatiojärjestelmän kehittyminen edellyttää verkoston lisäksi myös muiden toimijoiden, kuten yritysten, aktivoitumista. RSYP kehittämisen ydintoimijana noudattaisi TeRIS-mallia, mikä tarkoittaisi liiketoimintaosaamisen kehittämisen painottumista erityisesti osaamistarpeiden tunnistamiseen sekä osaamisen kehittämispotentiaalin hallintaan. Formaalinen koulutuksen asemointi kehittämisen kokonaisuuteen sekä koulutusorganisaatioiden yritysyhteyksien varmistaminen ja vahvistaminen olisivat tässä toimintamallissa erityistä huomiota vaativia seikkoja. Lisäksi on syytä todeta verkostomaisen toiminnan yleisistä haasteista verkostotoimijoiden autonomiaan, päätöksentekoon sekä verkostossa liikkuvan tietämyksen hallintaan liittyvät haasteet. Nämä verkostotoiminnan haasteet konkretisoituvat kuvatun kaltaisessa toimintamallissa. Oamkin Raahen kampus ja RSYP yhteistoiminnallisena kehittämisen ytimenä Ammattikorkeakoulun ja seutukunnan yrityspalveluiden erilaisesta profiloitumisesta huolimatta molempien organisaatioiden funktioissa on läheisesti toisiinsa liittyviä elementtejä. Yrityspalveluiden fokus on toimivien ja perustettavien yritysten palvelemisessa, kun taas Oamk määrittää toimintansa kahden ydinprosessin (opetus ja oppiminen, tutkimus- ja kehitystyö) lähtökohdista. Operatiivisella tasolla RSYP toimii konsultoivana ja neuvovana toimijana, jolle on luontaista verkostoituminen, sidosryhmäyhteistyö sekä asiakkaiden tarpeisiin räätälöidyt toiminnot. Oamk puolestaan korostaa Raahen kampuksen uudessa toimintamallissa osaavan työvoiman varmistamista ja alueen elinkeinotoimintaa tukevaa tki-työtä. Molempien organisaatioiden kannalta on löydettävissä yhteiset rajapintatoiminnot. Ensinnäkin, sekä Oamkin että RSYP:n toiminnassa on olennaista tunnistaa yritysten osaamistarpeet. Toisena rajapintatoimintona voidaan nähdä uuden yritystoiminnan syntymistä tukeva esihautomotoiminta. Molempien organisaatioiden intresseissä on järjestää nämä rajapintatoiminnot alueen elinkeinotoiminnan kannalta järkevimmällä ja toimivimmalla mahdollisella tavalla. 20
21 Asiakkaan näkökulmasta tulisi varmistaa, että Oamkin uusi toimintamalli ja RSYP:n toiminta näyttäytyisivät riittävän selkeänä kokonaisuutena. Useissa aiemmissa hankkeissa ja selvityksissä on todettu, että niin sanottu yhden luukun malli on erityisesti pk-yritysten palvelutoiminnoissa toivottu toteutustapa. Tällöin asiakkaan ei tarvitse ennalta jäsennellä palvelutarvettaan, vaan tarpeen analysointi siirtyy asiantuntijaorganisaation vastuulle. Oamkin Raahen kampuksen ja RSYP:n yhteistyön tiivistämiselle myös operatiivisella tasolla on tehtyjen selvitysten mukaan hyvät mahdollisuudet. Molempien osapuolten lisäksi tiivis yhteistyö ja verkottuminen hyödyttäisivät myös asiakkaita. Kampus ja RSYP voisivat esimerkiksi muodostaa yhteisen palvelupisteen, jonka kautta asiakkaiden tarpeet kanavoituisivat olemassa oleviin palveluprosesseihin. Tämän toimintatavan etuina voidaan todeta esimerkiksi seuraavat - Oamk saisi luontevan yhteyden alueen yrityksiin - opiskelijoille avautuisi mielenkiintoisia oppimistilanteita (esimerkiksi osaamiskartoitusten teko) - RSYP voisi paremmin hyödyntää Oamkin asiantuntijoita - yritysten tarpeisiin löytyisi nopeasti ratkaisuja - palvelutuotannon työvälineistö monipuolistuisi Tähän toimintavaihtoehtoon sisältyy luonnollisesti ratkaistavia kysymyksiä. Ensinnäkin tulisi ratkaista resursointi. Kustannusten jakautuminen toimijoiden välillä lienee helposti ratkaistavissa, mutta esimerkiksi asiantuntijapoolin rakentaminen vaatisi erillistä suunnittelua. Toiseksi tulee huomioida organisaatioiden erilaiset käytännöt. Oamkin toimintaa ohjaa amk-lainsäädäntö ja Oamkin omat periaatteet, jotka poikkeavat RSYP:n vastaavista. Seutukunnallisen liiketoimintaosaamisen kehittämisen kannalta toimintaa ohjaavien normien erilaisuus ei kuitenkaan ole rajoittava tekijä. Lisäksi tässä vaihtoehdossa tulisi jo varhaisessa vaiheessa määritellä huolellisesti päätöksentekojärjestelmät. Yhden luukun malli edellyttää, että erilaisiin tilanteisiin on jo valmiiksi määritetty toimintamallit ja prosessit, jolloin ad hoc ratkaisujen osuus on hyvin pieni. Oamkin Raahen kampuksen ja RSYP:n vahva allianssi olisi varsin asiakaslähtöinen toimintamalli. Hallinnollisesti malli olisi haastava, mutta sinällään julkisten organisaatioiden yhteistyön tulisi olla järjestettävissä. Malli loisi puitteet alueen yritysten liiketoimintaosaamisen jatkuvalle seurannalle sekä monipuolisen osaamisen kehittämisen välineistön pitkäaikaiselle kehittämistyölle. Tehtyä tarkastelua voidaan soveltaa myös RPKK:n ja RSYP:n muodostaman ytimen ympärille rakennettavaan toimintamalliin. Mahdollisuudet ja haasteet ovat edellä kuvatun kaltaisia. 21
22 Kaikkien tässä tarkastelussa mukana olleiden kehittäjätahojen syvällisen yhteistyön ympärille rakentuvan toimintamallin osalta voidaan todeta seuraavaa: i) yhteistyötä on tehty ja tullaan tekemään ii) yhteistyö todentuu selkeimmin organisaatioiden sisällä, asiakasnäkökulmasta yhteistyö ei näyttäydy iii) erilaiset omistajuudet, tavoitteet ja toimintatavat ovat tyypillisiä verkostoitumisen hidasteita iv) varsinaisia esteitä verkostomaiselle yhteistyölle ei tullut esiin. Raahen seutukunnan eri toimijoiden kehittämishankkeissa on kuvattu laajasti verkostomaisen toiminnan hyötyjä ja on osoitettu, että verkostoituminen olisi välttämätöntä. Kuitenkin tämänkin suunnitelman laatimisen yhteydessä on todettu, että verkostoituminen on edennyt hitaasti. 22
23 LOPUKSI Nyt valmistunut seutukunnallinen liiketoimintaosaamisen kehittämissuunnitelma täyttää hankesuunnitelmassa vaaditut kriteerit. Suunnitelmassa on kartoitettu osaamistarpeita, syvennetty kuvaa menestyvän yritystoiminnan edellytyksistä sekä kuvattu liiketoimintaosaamisen kehittämismahdollisuuksia. Suunnitelmassa tarkasteltuja mahdollisia toimintatapoja tai malleja ei priorisoitu, vaan jokaisesta skenaariosta tarkasteltiin sekä mahdollistavia että hidastavia seikkoja. Lopulta jokainen toimija omilla ratkaisuillaan ohjaa toimintamallin valintaa. Tässä suunnitelmassa tarkastellun laajan aineiston perusteella on kuitenkin todettava, että yhteistoiminnallinen kehittämistyö olisi seutukunnallisen liiketoimintaosaamisen kannalta tarpeellista. Samalla on todettava, että yhteistyö ja verkostoituminen hyötyvät, jos verkostolla on veturitoimija. Lopuksi voidaan todeta, että tämänkin kehittämissuunnitelman laadintaprosessi on osaltaan vahvistanut näkemystä, jonka mukaan i) menestyvä liiketoiminta vaatii osaamista ii) osaamista pitää kehittää iii) osaamisen kehittäminen vaatii panostusta. Toisaalta laadintaprosessin aikana kävi ilmi, että liiketoimintaosaamisen kehittämiseen liittyy tuotoksen tunnistamisen ja mittaamisen vaikeus. Tämä on yleinen piirre osaamisen kehittämisessä. Tyypillisesti osaamisen kehittämisen vaatimat panostukset ovat varsin mittavia, mutta tulosten tunnistaminen ja merkityksen arviointi hyvin haastavaa. Raahen seutukunnassa on nähtävissä toimintaympäristön dynamiikan konkreettiset seuraamukset ja osasta muutoksista on tällä hetkellä vain valistuneita arvauksia. Osaamisen kehittäminen on kuitenkin pitkäkestoinen ja sitoutumista vaativa prosessi, joka vaatii tuekseen tiettyä stabiliteettia. Tästä näkökulmasta seutukunnallisen liiketoimintaosaamisen kehittämisen toimintamallin määrittelyn rinnalla vähintään yhtä tärkeää olisi, että vaadittavat ratkaisut tehtäisiin mahdollisimman pian. Tällä tavalla liiketoimintaosaamisen kehittämisen olisi mahdollista muodostua stabiiliksi vastapainoksi toimintaympäristön nopeille muutoksille. 23
Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.
OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden
LisätiedotOsaat kehittää oman pk-yrityksen liiketoimintastrategiaa ottaen huomioon Osaamistavoitteet digitalisaation tuomat mahdollisuudet.
OPINTOJAKSOKUVAUKSET Kaikille yhteiset opinnot (yhteensä 10 op) Digitaalisen liiketoiminnan kehittäjä erikoistumiskoulutus (30 op) Opintojakso Strategiana digitaalinen liiketoiminta tunnistaa oman liiketoimintasi
LisätiedotDigitaalisen liiketoiminnan kehittäjä 30 op erikoistumiskoulutus
Osaamistavoitteet Strategiana digitaalinen liiketoiminta tunnistaa oman liiketoimintasi kannalta merkittävät digitaalisaation megatrendit ja toimintaympäristön muutokset. kehittää oman pk-yrityksen liiketoimintastrategiaa
LisätiedotMatkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op
0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan
LisätiedotDigitaalisen liiketoiminnan kehittäjä erikoistumiskoulutus (30 op) OPINTOJAKSOKUVAUKSET. Kaikille yhteiset opinnot (yhteensä 10 op)
OPINTOJAKSOKUVAUKSET Kaikille yhteiset opinnot (yhteensä 10 op) Strategiana digitaalinen liiketoiminta tunnistaa oman liiketoimintasi kannalta merkittävät digitaalisaation megatrendit ja toimintaympäristön
LisätiedotDigitaalisen liiketoiminnan kehittäjä 30 op erikoistumiskoulutus
Osaamistavoitteet Strategiana digitaalinen liiketoiminta tunnistaa oman liiketoimintasi kannalta merkittävät digitaalisaation megatrendit ja toimintaympäristön muutokset. kehittää oman pk-yrityksen liiketoimintastrategiaa
LisätiedotYRKK18A Agrologi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen, Ylempi AMK-tutkinto
Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy YRKK18A Agrologi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen, Ylempi AMK-tutkinto Ruokaketjun kehittämisen koulutuksen opinnot on tarkoitettu asiantuntijoille, jotka tarvitsevat
LisätiedotLARK alkutilannekartoitus
1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti
LisätiedotJoensuun seudun tuleva elinkeino-ohjelma uudella tavalla kohti tulevaisuutta. Valtuusto- ja yrittäjäseminaari Jarmo Kauppinen, JOSEK Oy 5.9.
Joensuun seudun tuleva elinkeino-ohjelma uudella tavalla kohti tulevaisuutta Valtuusto- ja yrittäjäseminaari Jarmo Kauppinen, JOSEK Oy 5.9.2017 Johdanto Valtuustokausittain laadittu Joensuun (kaupunki)seudun
LisätiedotAMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti
LisätiedotOsa 1: Osaamiskartoituksen yleiset periaatteet
Luonnos 29.9.2011 Osaamiskartoitukset Oulunkaaren kuntayhtymässä Materiaali: Osa 1: Osaamiskartoituksen yleiset periaatteet Osa 2: Osaamiskartoitusten toteutus Oulunkaarella Anu Vuorinen, kehitysjohtaja
LisätiedotPIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma
PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4
LisätiedotPitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla
Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,
LisätiedotAmmattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta
Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja
LisätiedotKorkeakoulun johtaminen ja kokonaisarkkitehtuuri. Päivi Karttunen, TtT Vararehtori TAMK
Korkeakoulun johtaminen ja kokonaisarkkitehtuuri Päivi Karttunen, TtT Vararehtori TAMK Mm. Kansainvälisesti korkeatasoisia ja omille vahvuusalueille profiloituneita korkeakouluja Entistä tuloksellisempaa
LisätiedotOpistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista
Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati
LisätiedotYrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta
Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien
LisätiedotLAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi
LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU
LisätiedotPäivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6
Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja
LisätiedotHYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä
HYVÄ-ALUEFOORUM Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä Risto Pietilä Oulu 29.10.2009 www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan
LisätiedotLuova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)
Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena
LisätiedotAmmattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012
Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 SUOMALAINEN KORKEAKOULULAITOS 2020 Suomalainen korkeakoululaitos on vuonna 2020 laadukkaampi, vaikuttavampi,
LisätiedotToimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa kehittämistä tukevan järjestelmän kriteerit ja arviointi
Ajankohtaista laadunhallinnasta Toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa kehittämistä tukevan järjestelmän kriteerit ja arviointi Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma
LisätiedotMATKAILUALAN KOULUTUS
Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme
LisätiedotKasvuun johtaminen -koulutus
Kasvuun johtaminen -koulutus Kohderyhmä: Kasvun edellytykset omaavien, uusia kasvumahdollisuuksia kotimaasta tai kansainvälisesti etsivien pk-yritysten johto- ja avainhenkilöt Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun
LisätiedotALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008
ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö
LisätiedotOsaava-verkostossa opittua mikä toimii opettajien osaamisen kehittämisessä. Tarja Tuomainen, Jyväskylän kaupunki, projektipäällikkö
Osaava-verkostossa opittua mikä toimii opettajien osaamisen kehittämisessä Tarja Tuomainen, Jyväskylän kaupunki, projektipäällikkö Osaava-ohjelma 2010-2017 lyhyt tausta Kolmas osa opettajista ilmoitti
LisätiedotEtelä-Savon Teollisuuden osaajat
Etelä-Savon Teollisuuden osaajat YHTEISTYÖSSÄ MUKANA Eteläsavolainen verkostohanke Rahoitus: rakennerahastot (ESR), Etelä-Savon ELY - keskus Kokonaishanke 896 000 ESR -rahan osuus 581 000 Hallinnoijana
LisätiedotTKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ
TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,
LisätiedotRaahen seudun yrityspalvelut. SeutuYP koordinaattoreiden työkokous. Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011. www.rsyp.fi
Raahen seudun yrityspalvelut SeutuYP koordinaattoreiden työkokous Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 1. Raahen
LisätiedotOsekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6
Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Yhteistyön strategia Oulun seudun koulutuskuntayhtymän (Osekk) strategia on päivitetty vastaamaan
LisätiedotRAAHEN TEKNIIKAN JA TALOUDEN KAMPUSTA KOSKEVA SELVITYS
RAAHEN TEKNIIKAN JA TALOUDEN KAMPUSTA KOSKEVA SELVITYS Pertti Törmälä 22.1.2010 Selvitystarve Ammattikorkeakoulun Raahen toimipisteen mahdollisuudet toimia ammattikorkeakoulun toimipisteverkossa arvioidaan
LisätiedotLAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2
LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden
LisätiedotKauppatieteiden ja liiketalouden korkeakoulutuksen arviointiprojekti
Kauppatieteiden ja liiketalouden korkeakoulutuksen arviointiprojekti Johtoryhmän puheenjohtaja Professori Ilkka Virtanen Vaasan yliopisto Arviointiprojektin käynnistysseminaari Helsingin yliopisto, Psykologian
LisätiedotAmmatillinen opettajankoulutus Suomessa: reunaehdot, rakenteet ja profiilit
Ammatillinen opettajankoulutus Suomessa: reunaehdot, rakenteet ja profiilit Opettajankoulutusfoorumin seminaari 16.4.2019 Anu Lyytinen, Johanna Liljeroos, Elias Pekkola, Jonna Kosonen, Mikko Mykkänen ja
LisätiedotSaarijärven elinkeinostrategia.
Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset
LisätiedotOSAAMISEN ENNAKOINTIFOORUMI
OSAAMISEN ENNAKOINTIFOORUMI Tulevaisuus haastaa nyt! Oulu 21.3.2018 Ilpo Hanhijoki Osaamisen ennakointifoorumi Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen yhteisenä koulutuksen ennakoinnin asiantuntijaelimenä
LisätiedotKorkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus
Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen
LisätiedotMAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN
MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN Rauli Sorvari koulutuspäällikkö Keski-Suomen liitto Maakuntasuunnitelman linjaukset Aikuiskoulutuksella tuetaan työyhteisöjen kykyä uudistua ja kehittyä.
LisätiedotKasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen
Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen EK:n yrittäjävaltuuskunnan kesäkokous 14.8.2009 Valtiosihteeri Riina Nevamäki Työ- ja elinkeinoministeriö Kasvu- ja omistajayrittäjyyden seurantatyöryhmä Asetettu
LisätiedotAikuiskoulutus Pohjois-Savossa
Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutusstrategian laadinta ja toimeenpano Pohjois-Savossa: koulutusorganisaatioiden yhteistyö Aikuiskoulutuksen rooli elinkeinoelämän ja maakunnan kehittämisessä,
LisätiedotKeskustelu ja kuulemistilaisuus:
Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen
LisätiedotAMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ
AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19.-21.3.2012 Helsinki-Tukholma-Helsinki, M/S Silja Serenade Hallitusneuvos Merja
LisätiedotSISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA
1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan
LisätiedotSUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI
SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset
LisätiedotARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET
ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET Yrittäjyyssuositukset Arenen verkkosivuilla Arene ry Suomen Yrittäjät Riikka Ahmaniemi (JAMK), Kari Ristimäki (SeAMK), Lauri Tuomi (HAAGA-HELIA), Mika Tuuliainen (Suomen Yrittäjät),
LisätiedotTERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN
TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo
LisätiedotTutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration
1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma
LisätiedotYritysjohtamisen erikoisammattitutkinto
Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon suorittaneella on yrityksen johtajalta edellytettävä yrityksen strategisen johtamisen
LisätiedotYritysjohtamisen erikoisammattitutkinto
Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon suorittaneella on yrityksen johtajalta edellytettävä yrityksen strategisen johtamisen
LisätiedotYRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS)
YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) S I S Ä L T Ö I Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon osat ja muodostuminen ---------------------------------------- 3 II Yritysjohtamisen
LisätiedotYrittäjäpolvenvaihdos
Yrittäjäpolvenvaihdos Koulutuksen toteutussuunnitelma Yrittäjäpolvenvaihdos Koulutuksen toteutussuunnitelma Oppimistulokset (lähijakson tavoitteet osaamisena) Osallistuja oppii tarkastelemaan sekä yrittäjäksi
LisätiedotYrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma
Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja
LisätiedotMeriklusterin osaamispohjan kehittäminen
Meriklusterin osaamispohjan kehittäminen EMKR:n meripolitiikan rahoituksen painopisteet Havaintoja: Elinkeinopolitiikka ei näy kuvassa! Pitäisi olla keskeinen osa meripolitiikkaa. Tarve kansalliselle meripolitiikalle,
LisätiedotKoulutuksen laadun kehittäminen
Koulutuksen laadun kehittäminen Aikuiskoulutuksen prosessit palvelualojen pk-yritysten tueksi RAPORTTI 31.1.2009 RAAHEN PORVARI- JA KAUPPAKOULU SISÄLLYSLUETTELO 1. Hankkeen taustaa 2 2. Laadunhallinta
LisätiedotINNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA
INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten
LisätiedotAMKE:n Luovat verkostot fiksumpi tapa toimia - verkostoseminaari
Osaamiskartoitukset Päijät-Hämeen koulutuskonsernissa Case Salpauksen esimiesten osaamiskartoitukset Osaamisen johtamisen ohjelmisto osaamiskartoituksen tukena AMKE:n Luovat verkostot fiksumpi tapa toimia
LisätiedotKorkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja laatu
Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja laatu Oppiminen tulevaisuudessa, 10.10.2017, Turku Arviointineuvos, KT Hannele Seppälä Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Vuorovaikutusta ja vaikuttavuutta
LisätiedotHyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään
Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen
LisätiedotTunnista tulevaisuuden johtamisen osaamistarpeet jo tänään
Tunnista tulevaisuuden johtamisen osaamistarpeet jo tänään Enemmän kuin irrallinen 360 -arviointi Agenssi360 HRM on ainutlaatuinen yhdistelmä johtamisen tavoitetilan määrittelyä, 360 -arviointia ja kasvokkaista
LisätiedotKeski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013
Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten
LisätiedotSupporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region
KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n
LisätiedotMillaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK
Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,
LisätiedotMarja-Liisa Tenhunen PhD(Econ.)
1 Ammattikorkeakoulun rehtori (Kokkola) 1995-2012, 17 vuotta. Sen jälkeen vierailevana professorina 4 ulkomaisessa yliopistossa säännöllisin väliajoin. Havaintoja Kiinasta (Shanghai, Beijing) ja Pohjois-Meksikosta
LisätiedotUusi peruskoulu -visiotyöpaja , Jyväskylä
Uusi peruskoulu -visiotyöpaja 6.3.2017, Jyväskylä #uusiperuskoulu UUSI PERUSKOULU 1. Peruskoulufoorumilta visio suomalaiselle peruskoululle 2. Opettajien osaamisen kehittäminen läpi uran 3. Kokeilu-, kehittämis-
LisätiedotKäyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä.
Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Teknologia- ja innovaatiopuisto INNOMARE INNOMARE Tutkimus ja kehitys INNOMARE Koulutuspalvelut Visio 2008 Kymenlaakson
LisätiedotOpetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka
Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman
LisätiedotForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu
ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-
LisätiedotInnovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki
Innovaatioammattikorkeakoulun strategiset lähtökohdat Sinimaaria Ranki 2.9.2008 1 Taustalla vaikuttavat talouden muutosvoimat Informaatiokumous Ennuste: puolet maailmankaupasta immateriaalikauppaa Tuotanto
LisätiedotIdeasta suunnitelmaksi
Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja
LisätiedotOSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY
OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY Mistä osaamis- ja osaamistarvekartoituksessa on kysymys Yhteiskunta ja työelämän ilmiöt muuttuvat ympärillämme kovaa vauhtia. Usein joudumme kysymään ja ihmettelemään, mitä
LisätiedotArviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta.
Arviointisuunnitelma Arviointisuunnitelma on osa Raahen Porvari- ja Kauppakoulun 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa Opetushallituksen määräyksiin perustuvien liiketalouden perustutkinnon (Dno
LisätiedotOSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA
POLIISIN POLIISIN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA 2017 2019 POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA Toimintaympäristön muutostekijät Keskeisiä muutostekijöitä
LisätiedotVerkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla
Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Oppivat tuotantokonseptit välineitä verkoston kehittämiseen 17.4.2012 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Helsingin yliopisto Lappeenrannan
LisätiedotVTT:n arviointi Esitys julkistustilaisuudessa
VTT:n arviointi Esitys julkistustilaisuudessa 31.1.2019 Gaia Consulting Oy Mari Hjelt, Solveig Roschier, Tuomas Raivio, Susanna Sepponen, Diane Palmintera, Jenni Mikkola 31.1.2019 31/01/2019 2 Arvioinnin
LisätiedotOPPIA IKÄ KAIKKI -HANKE. http://prezi.com/vuckxgt-0vzt/elbit-yleisesittely/
OPPIA IKÄ KAIKKI -HANKE http://prezi.com/vuckxgt-0vzt/elbit-yleisesittely/ Malli pohjautuu Kvalifikaatioihin, niiden kriteerien määrittämiseen, joista osaamisvaade syntyy Osaamisen tunnistamiseen ja mallintamiseen
LisätiedotTyöelämäosaamisen edistäminen Tampere 26.9.2006. Baronetti-järjestelmä on työelämän osaamisen ennakointijärjestelmä
Baronetti-järjestelmä on työelämän osaamisen ennakointijärjestelmä Online-tietoa osaamisesta: ammateissa yrityksissä toimialoilla alueellisesti Mahdollisia käyttäjiä mm. ammatilliset oppilaitokset, alueelliset
LisätiedotKansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus
Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa
LisätiedotInnovaatioilmaston muutostalkoot Inno-barometri 2011-14. 3.12.2014 Ruoholahti
Innovaatioilmaston muutostalkoot Inno-barometri 2011-14 3.12.2014 Ruoholahti Organisaation innovaatiokyvykkyys = TIEDOT + TAIDOT = OSAAMINEN * ALUSTAT Innovaatioilmasto ja -kulttuuri Tahtotila ja tavoitteet
LisätiedotKohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen
Kohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen Tutkimus- ja kehittämishanke 2018 2019 Tutkija Aino Harinen, Pelastusopisto
LisätiedotVerkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä
Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä 1 Tämänhetkisiä ongelmia työn ja opintojen integroinnissa Opiskelijoiden opintojen aikaista työssäkäyntiä ja siinä syntyvää osaamista ei riittävässä
LisätiedotOnko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus?
Lykky Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Oulun seudun ammattikorkeakoulun (Oamk) Sosiaali- ja terveysalan
LisätiedotYhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka
Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja
LisätiedotPOLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA
POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOSTEKIJÄT Keskeisiä muutostekijöitä poliisin toimintaympäristössä ja niiden vaikutuksia osaamistarpeisiin ovat: niukkenevat toiminnalliset
LisätiedotSavon koulutuskuntayhtymän Strategia 2022
Savon koulutuskuntayhtymän Strategia 2022 1 muuttuva toimintaympäristö Huomioimme toiminnassamme globalisaation, yhteiskunnalliset muutokset ja nopeasti muuttuvat lähiympäristön tarpeet. Olemme aktiivinen
LisätiedotTyö- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi
Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön
Lisätiedotyritysneuvontapalvelut Yritys Suomi sopimuksen puitteissa koulutus ja kehittämispalvelut, joita kehitetään Yhessä hankkeessa
yritysneuvontapalvelut Yritys Suomi sopimuksen puitteissa koulutus ja kehittämispalvelut, joita kehitetään Yhessä hankkeessa Yhden luukun periaate? Eri osa-alueisiin erikoistuneet toimijat pystyvät yhdessä
LisätiedotOsaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014
Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan
LisätiedotBotniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot
2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot
LisätiedotUusi peruskoulu -visiotyöpaja
Uusi peruskoulu -visiotyöpaja 24.3.2017, Vaasa Projektipäällikkö Tiina Silander #uusiperuskoulu UUSI PERUSKOULU 1. Peruskoulufoorumilta visio suomalaiselle peruskoululle 2. Opettajien osaamisen kehittäminen
LisätiedotPOLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017
POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 07 Poliisiammattikorkeakoulun (Polamk) pedagogisten linjausten tavoitteena on varmistaa yhteinen käsitys opetuksesta ja oppimisesta, laadukas opetustoiminta
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen reformi ja kestävä kehitys. Petri Sotarauta
Ammatillisen koulutuksen reformi ja kestävä kehitys Petri Sotarauta 28.11.2017 2 #AMISREFORMI REFORMI PÄHKINÄNKUORESSA Uusi laki ammatillisesta koulutuksesta voimaan 1.1.2018 Yksi näyttöön perustuva ja
LisätiedotStrategiasta käytäntöön Porin seudulla
Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Hyvinvointifoorum 4.11.2009 Tampere Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK Sisältö Strateginen tausta Kansallisten
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee
Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien
LisätiedotAMMATILLISEN ERITYISOPETUKSEN JA AMMATILLISEN ERITYISOPETTAJAN TULEVAISUUDENKUVIA. Ylijohtaja Mika Tammilehto
AMMATILLISEN ERITYISOPETUKSEN JA AMMATILLISEN ERITYISOPETTAJAN TULEVAISUUDENKUVIA Ylijohtaja Mika Tammilehto 5.10.2018 Uusi ammatillinen koulutus 1.1.2018 alkaen Uusia mahdollisuuksia Joustava palvelutarjonta:
LisätiedotLTK:n es. TA 2018 TS 2019 TS Selite TA 2017 Raami 2018
Budjettiyhteenveto Kehittämiskeskus Selite TA 2017 Raami 2018 LTK:n es. TA 2018 TS 2019 TS 2020 Ulkoiset ja sisäiset yht. Myyntituotot 779 960 223 297 190 796 164 025 149 727 Tuet ja avustukset 573 291
LisätiedotTIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS
1/4 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen
LisätiedotEnnakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke
Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke 18.6.2010 Hannu Simi, Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä Valtakunnallinen Koulutuksen
LisätiedotMatkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op
0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto
LisätiedotTietostrategiaa monimuotoisesti. Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu
Tietostrategiaa monimuotoisesti Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu Miksi? Koska oppilaalla on oikeus monipuolisiin oppimisympäristöihin sekä TVT-taitoihin Change is voluntary but inevitable!
Lisätiedot