POLIISIYLIJOHTAJAN KATSAUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "POLIISIYLIJOHTAJAN KATSAUS"

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2012

2 POLIISIYLIJOHTAJAN KATSAUS Poliisiylijohtaja Mikko Paatero on johtanut poliisia vuodesta 2008 lähtien. Vuosikertomus 2012 Toimittaja: Aija Tiainen-Broms Kuvat: Ulkoasu: Esko Jämsä, Antti Kokkola, Polamk, Jari Kangasniemi, Marja-Leena Gyllden, Taina Rihtniemi, Mari Kangasmaa Kannen kuva: Poliisit televisiosarja / Vantaa Jussi Ekberg / Kopijyvä Oy Paino: Kopijyvä Oy, Kuopio Poliisi 2012

3 Poliisi teki vuonna 2012 hyvää tulosta niin toimintavalmiusajan, rikosten selvitysprosentin kuin myös lupien myöntämisen suhteen. Poliisi oli kiireellisissä tilanteissa paikalla keskimäärin minuutin nopeammin kuin vuonna Keskiarvo on nyt hieman yli yhdeksän minuuttia. Poliisin tehtävien kokonaismäärä väheni edellisen vuoden tehtävästä tehtävään eli vähennystä oli noin 6 %. Suurimmat vähennykset tapahtuivat tehtäväluokissa erityistehtävät, yksilön suojaan kohdistuvat tehtävät sekä tehtäväluokassa onnettomuus tai vaarallinen tilanne. Kasvua sen sijaan eniten oli tehtäväluokassa liikenneonnettomuudesta tai liikenteestä aiheutuva tehtävä. Vuonna 2011 tapahtuneen notkahduksen jälkeen liikenneturvallisuus kehittyi jälleen myönteiseen suuntaan vuonna Erityisesti mopoilijoiden ja moottoripyöräilijöiden turvallisuus parani. Mopoilijoiden loukkaantumiset vähenivät lähes kolmanneksella. Myös vakavien alkoholionnettomuuksien määrä väheni tuntuvasti. Rattijuoppojen määrä liikennevirrassa oli tutkimuksen mukaan 0,11 %. Määrä on pienin yli 20 vuoteen. Poliisin tietoon tulleiden rattijuoppojen määrä jäi noin :een. Vuonna 2012 poliisi selvitti neljä viidestä kaikista sen tietoon tulleista rikoksista. Rikosten selvitysasteet pysyivät jokseenkin edellisvuoden tasolla lukuun ottamatta väkivaltarikosten selvästi kohentunutta lukemaa. Väkivaltarikosten selvitysprosentti on ollut kuluvana vuonna yli 80. Nousua on kuusi prosenttiyksikköä. Rikosten määrä laski selvästi vuonna Poliisin tietoon tuli kaikkiaan noin rikosta, mikä oli edelliseen vuoteen verrattuna yli 10 % matalampi. Syynä laskuun oli liikenteeseen liittyvien rikosten ja rikkomusten merkittävä väheneminen. Kehitys oli kuitenkin lähes kaikkien rikosnimikkeiden osalta samansuuntaista. Henkirikoksia oli vähemmän kuin kertaakaan 30 vuoteen. Rikoslakirikosten määrä väheni yli 8 % vuoteen 2011 verrattuna. Liikennerikoksilla vähennettyjen rikoslakirikosten määrä väheni lähes saman verran. Väkivaltarikollisuus yleisillä paikoilla on vähentynyt yli kymmenellä prosentilla. Rikoshyötyä on saatu haltuun vuoden aikana lähes 40 miljoonaa euroa. Nousua edellisvuoteen on yli kymmenen miljoonaa. Lupia myönnettiin ennätyksellinen määrä. Lupien kokonaismäärä nousi yli 1,3 miljoonaan lupaan vuonna Edelliseen vuoteen nähden määrä kasvoi yli asialla eli noin 12 %. Nousua oli eniten passeissa ja henkilökorteissa. Uudet passikirjat otettiin käyttöön elokuussa Poliisin henkilöstömäärä laski vuonna 2012 edellisen vuoteen nähden 181 henkilötyövuoden verran. Poliisimiesten määrä laski 115 henkilötyövuotta. Lasku on hidastunut edellisestä vuodesta. Poliisiuudistus (Pora III) käynnistyi keväällä 2012 vilkkaan julkisen keskustelun saattelemana Vuoden 2014 alusta voimaan uudistuksen tavoitteena on poliisitoiminnan hyvän tason ylläpitäminen yhtä aikaa, kun organisaatiorakennetta ja henkilöstömäärä sopeutetaan vähenevien resurssien mukaisesti. Poliisihallitus aloitti vuonna 2012 rakenneuudistuksen toimeenpanoon liittyvät valmistelutehtävät sekä asetti erillisen työryhmän selvittämään poliisin hallinto- ja tukitoimintojen kehittämismahdollisuuksia. Valtioneuvosto otti keväällä 2012 kantaa poliisin resurssitasoon kehyskaudella. Sisäasiainministeriö asetti PORA III -linjauksissa henkilöstöön kohdistuvia vähennystavoitteita, joiden toimeenpanemiseksi tehdään hallintorakenteen uudistamisen yhteydessä pitkän aikavälin henkilöstösuunnitelmat. Näin henkilöstön määrä ei vaihtele vuodesta toiseen. Joistain uudistusta käsittelevistä puheenvuoroista on saattanut saada sen käsityksen, että uudistus vaarantaisi kansalaisten turvallisuuden tai poliisin palvelut. Tilanne on kuitenkin päinvastoin. Aiemmat muutokset rakenteissa ovat luoneet edellytykset tuloksellisuuden ja tehokkuuden parantamiseksi. Ei ole mitään syytä epäillä, ettemme osaisi tehdä oikeita päätöksiä myös jatkossa. Poliisien määrä säilyy. Liikenneturvallisuustyö turvataan. Poliisin palvelut eivät karkaa. Mikko Paatero poliisiylijohtaja Sisältö Poliisiylijohtajan katsaus 3 Valvonta ja hälytys 4 Rikostorjunta 8 Lupapalvelut 12 Kansainvälinen yhteistyö 14 Henkilöstö ja koulutus 16 Talous, tekniikka ja toimitilat 19 Sisäinen valvonta, turvallisuus ja viestintä 22 Sammandrag på svenska 24 Poliisi

4 Valvonta ja hälytys Hälytystehtävien hoitaminen ja nopea paikalle saapuminen olivat poliisitoiminnan tärkeimmät painopisteet vuonna (Kuva Poliisit-televisiosarja/Lahti) Poliisin tehtävien kokonaismäärä väheni edellisen vuoden tehtävästä tehtävään, eli vähennystä oli noin 6 %. Suurimmat vähennykset tapahtuivat tehtäväluokissa erityistehtävät, yksilön suojaan kohdistuvat tehtävät sekä tehtäväluokassa onnettomuus tai vaarallinen tilanne. Kasvua lukumääräisesti eniten oli tehtäväluokassa liikenneonnettomuudesta tai liikenteestä aiheutuva tehtävä. Päihtyneiden henkilöiden aiheuttamien tehtävien määrä väheni noin 8 % edelliseen vuoteen verrattuna. Kehitys oli samankaltainen myös häiriökäyttäytymiseen ja vahingontekoihin liittyvissä tehtävissä. Kasvuprosentteja kirjattiin tehtävälajiin juopumus liikenteessä, kasvua oli 5 %. Kotihälytystehtävien kokonaismäärä pysyi entisellä tasolla, mutta perheväkivaltaa sisältävien tehtävien määrä kasvoi noin 12 %. Kasvu selittyy sillä, että perheväkivallan tunnistaminen jo tehtävän vastaanottovaiheessa on parantunut. Vuonna 2012 katuturvallisuusindeksin arvo parani vuoteen 2011 verrattuna noin 9 %. Vuoden 2012 suhteellinen arvo oli 85,63. Indeksin arvo 100 tarkoittaa vuoden 1999 tasoa. Katuturvallisuusindeksi koostuu ryöstöjen, pahoinpitelyjen, vahingontekojen, ratti- ja liikennejuopumusten painotetusta lukumäärästä suhteutettuna väestömäärään. Toimintavalmiusaika parani Hälytystehtävien hoitaminen ja nopea paikalle saapuminen olivat poliisitoiminnan tärkeimmät painopisteet vuonna Poliisin toimintavalmiusaika parani edelliseen vuoteen verrattuna hieman. Kaikkein kiireellisimmissä eli A-kiireellisyysluokan tehtävissä aika oli vuonna ,2 minuuttia, kun se vuotta aiemmin oli 10,1 minuuttia. Parannusta oli siis liki minuutin verran. AB-kiireellisyysluokassa eli kiireellisten ja viipymättä hoidettavien tehtävien luokassa vastaavat luvut olivat 4 Poliisi 2012

5 vuonna ,7 minuuttia ja vuonna ,9 minuuttia. Poliisin toimintavalmiusaika sisältää tehtävän odotusajan, partion viiveajan ja minimiajoajan tehtäväpaikalle. Hätäkeskustoiminnassa tehtävän käsittelyyn kuluvaa aikaa ei lasketa tähän mukaan. Ratijuoppoja vähiten 20:een vuoteen Vuonna 2011 tapahtuneen notkahduksen jälkeen liikenneturvallisuus kehittyi jälleen myönteiseen suuntaan vuonna Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan viime vuonna sattui henkilövahinkoon johtanutta tieliikenneonnettomuutta, mikä on 683 vähemmän kuin vuonna Tieliikenteessä kuolleita oli 254. Määrä on 13 % edellisvuotta alhaisempi ja alhaisin sotien jälkeen. Erityisesti mopoilijoiden ja moottoripyöräilijöiden turvallisuus parani. Mopoilijoiden loukkaantumiset vähenivät lähes kolmanneksella. Myös vakavien alkoholionnettomuuksien määrä väheni tuntuvasti. Rattijuoppojen määrä liikennevirrassa oli tutkimuksen mukaan 0,11 %. Määrä on pienin yli 20 vuoteen. Poliisin tietoon tulleiden rattijuoppojen määrä jäi noin :een. Automaattista liikennevalvonnan seuraamusta määrä väheni Automaattista liikennevalvontaa jatkettiin seitsemän liikenneturvallisuuskeskuksen mallilla. Samaan aikaan laadittiin kuitenkin alustavia laskelmia ja suunnitelmia siirtymisestä yhteen valtakunnalliseen liikenneturvallisuuskeskukseen heti uuden tekniikan mahdollistaessa sen. Valvonnassa annettujen seuraamusten määrä väheni noin 16 %. Seuraamusten kokonaismäärä oli viime vuonna noin Lähipoliisit estävät ennalta Ennalta estävä työ on poliisin ensisijainen toimintamalli. Poliisin työ on onnistuneinta silloin, kun se kykenee estämään ennalta uusien asiakkuuksien syntymisen ja vanhojen asiakkuuksien uusiutumisen. Poliisin ennalta estävään toimintaan oleellisena osana kuuluu lähipoliisitoiminta, minkä tärkeimpiä tavoitteita on onnistunut sidosryhmäyhteistyö. Sidosryhmäyhteistyötä poliisi tekee mm. kuntien rakennustoimen, päivähoidon, sosiaali-, nuoriso- ja koulutoimen sekä alueen asukkaiden kanssa. Ennalta estävässä työssä poliisi on siellä, missä ihmisetkin ovat. Nykyisin tärkeänä yhteydenpidon ja osallistumisen välineenä erityisesti nuorilla on Internet. Kouluilla nimikkopoliisit Koulupoliisitoiminnan tarkoituksena on helpottaa poliisin ja koulujen välistä yhteistyötä. Valtaosa poliisilaitosten koulupoliiseista toimivat oman työnsä ohessa mm. koulujen yhteyshenkilöinä, tapaavat oppilaita ja opettajia ja osallistuvat koulussa tapahtuvien ongelmien ehkäisyyn. Perinteiset ns. luokka kerrallaan järjestettävät valistustilaisuudet eivät nykyresurssein ole enää mahdollisia. Tilalle ovat tulleet usean luokan tilaisuudet tai sitten poliisi on mukana sosiaalisen median välityksellä. Poliisilla on ollut jo vuosia koulujen nimikkopoliisijärjestelmä, minkä tarkoituksen on taata oppilaitoksille mahdollisuus ottaa tiettyyn poliisin yhteyttä koulua koskevissa asioissa. Kouluille mahdollisesti tulevissa ongelmatilanteissa (vakavat kiusaamistilanteet, näpistelyt, päihteidenkäyttö, kouluun kohdistuvat uhkaukset) voi koulu oman harkintansa mukaan olla yhteydessä omaan koulupoliisiinsa. Poliisi auttaa tarvittaessa myös koulujen turvallisuuteen liittyvissä ongelmissa ja kehittämishankkeissa Sosiaalinen media on poliisille entistä tärkeämpi työkalu Poliisin näkyvä toiminta sosiaalisessa mediassa lisääntyi vuonna Toiminta laajeni useimpiin poliisilaitoksiin. Vuoden 2012 loppupuolella mukana oli jo yli 30 poliisia, jotka käyttivät sosiaalista mediaa yhtenä työkaluna perustyössään. Pääasiallisena kanavana käytettiin Facebookia, jossa poliisimiehillä oli vuoden lopussa jo noin henkilökohtaista kaveria. Uutena sosiaalisen median sovelluksena poliisi ryhtyi testaamaan Lähivinkki- palvelua. Se saavutti puolessa vuodessa useiden tuhansien kirjattujen turvallisuuteen liittyvien havaintojen määrän. Ihmissalakuljetus ja ulkomaalaisrikkomukset lisääntyivät Laiton maahantulo Euroopan unionin alueelle on jatkunut voimakkaana ja siihen liittyy yhä enemmän kansainvälistä järjestäytynyttä rikollisuutta. Suomeen laittomasti maahan tulleista noin 90 % saapui Euroopan unionin sisärajojen kautta. Suomessa laittomasti maassa tavattujen määrä nousi noin 10 % vuoteen 2011 verrattuna. Viranomaiset tapasivat laittomasti oleskellutta henkilöä. Laittomasti maassa olevien määrän lisääntyminen selittyy suurelta osin poliisin paljastamien ulkomaalaisrikkomusten määrän lisääntymisellä. Ulkomaalaisrikkomukseen syyllistyi viime vuonna henkilöä, paljastuneiden ulkomaalaisrikkomusten määrä lisääntyi 13 %. Vuonna 2012 käynnistettiin 118 ihmissalakuljetusjutun eli laittoman maahantulon järjestämisen tai sen törkeä tekomuodon tutkintaa. Lisäys vuoteen 2011 verrattuna oli 19 %. Sisäisen turvallisuuden ministeriryhmä hyväksyi lokakuussa Laittoman maahantulon vastaisen toimintaohjelman vuosille Toimintaohjelman painopisteenä on pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan perustuen laittoman maahantulon torjuntaan vaikuttavan lainsäädännön päivittäminen sekä laittoman maahantulon torjuntaan läheisesti liittyvien viranomaisprosessien kuten maastapoistamispäätösten täytäntöönpanon nopeuttaminen. Poliisi

6 Poliisin nimikkoporo Artturi konstaapeli Henna Kelloniemen halauksessa. Tämä kuva sai Suomen poliisin Facebook-sivulla satoja tykkääjiä aina ulkomaita myöten. Toimintaohjelma sisältää 21 toimenpidesuositusta, jotka ovat vastuutetut useille eri viranomaisille. Poliisihallitus seuraa toimenpiteiden toteutumista ja niiden etenemisestä raportoidaan ministeriryhmälle. Ulkomaalaisvalvontaa koskevien toimivaltuuksien päivittäminen on nostettu toimintaohjelmassa yhdeksi kiireellisesti toteutettavista hankkeista. Poliisi vastaa pääsääntöisesti sisämaan ulkomaalaisvalvonnasta. Laitonta maahantuloa ja - maassaoloa torjuttiin sisämaassa osana muuta poliisitoimintaa sekä analyysiin perustuvien teemavalvontojen yhteydessä. Myös lupahallinnolla on merkittävä rooli laittoman maahantulon torjunnassa. Turvapaikanhakijoiden määrä lähes ennallaan Turvapaikkaa haki 3129 henkilöä, kun vastaava luku edellisenä vuonna oli 3086 henkilöä. Vuonna 2010 hakijoita oli ja vuonna 2009 peräti Eniten turvapaikanhakijoita tuli Irakista (837), Venäjältä (226), Afganistanista (213) ja Somaliasta (203). Syyriasta saapui viime vuonna 183 turvapaikanhakijaa, kun heitä vuonna 2011 oli 110 ja vuonna 2010 vain 41. Poliisi on kehittänyt edelleen turvapaikkamenettelyn prosesseja tarkoituksena saada viiveet niin lyhyiksi kuin mahdollista. Yhteistyötä Maahanmuuttoviraston kanssa on tiivistetty edelleen ja poliisi on osallistunut Maahanmuutto-osaston johtamiin poikkihallinnollisiin hankkeisiin, joiden avulla toimintaa on tarkoitus edelleen tehostaa ja kokonaisprosessiaikoja lyhentää. Maasta poistettiin lähes 2500 henkilöä Poliisi poisti vuonna 2012 maasta 2440 henkilöä, joista runsas puolet (1 413) oli kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita. Viime vuosien aikana täytäntöön pantujen päätösten osuus tehdyistä päätöksistä on noussut tasaisesti siten, että vuonna 2009 tehdyistä päätöksistä pantiin täytäntöön 68 % ja vuonna 2012 poliisi onnistui panemaan täytäntöön jo noin 80 % tehtyjen päätösten määrästä. Määrä on muuhun Eurooppaan verrattuna korkea. Suomen poliisi jatkoi yhteistyötä Euroopan rajaturvallisuusviraston kanssa mm. osallistumalla sen koordinoimille yhteispalautuslennoille. Poliisi tehosti yhteistyötä palautusasioissa myös muiden Pohjoismaiden viranomaisten kanssa ja tiivisti Helsingin poliisilaitoksen kansallista koordinointivastuuta. n 6 Poliisi 2012

7 Poliisin tehtävät Hengen ja terv. suojaan kohd. tehtävä Omaisuuden suojaan kohd. tehtävä Liikenneonnettomuudesta tai liikenteestä aiheutuva tehtävä Yksilön suojaan kohdistuva tehtävä Onnettomuus tai vaarallinen tilanne Erityistehtävät Perus- ja valvontatehtävä sekä ennalta ehkäisevä toiminta Sairaankuljetus- ja ensihoitotehtävät Sosiaalitehtävät Yhteensä Tietyt tehtävät tarkemmin Päihtynyt henkilö Häiriökäyttäytyminen ja ilkivalta Juopumus liikenteessä Vahingonteko Kotihälytys Kotihälytys: perheväkivalta Toimintavalmiusaika, keskiarvo minuuttia (Poliisin näkökulma) A-kiireellisyysluokka 9,8 9,6 10,5 10,1 9,2 AB-kiireellisyysluokka 14,4 17,3 17,4 16,9 16,7 Toimintavalmiusaika sisältää tehtävän odotusajan, partion viiveajan ja minimiajo-ajan tehtäväpaikalle. Hätäkeskustoiminnassa tehtävän käsittelyyn kuluvaa aikaa ei lasketa tähän mukaan. K Toimintavalmiusaika, keskiarvo minuuttia (Asiakkaan näkökulma) A-kiireellisyysluokka 12,3 12,4 13,7 13,2 12,2 AB-kiireellisyysluokka 22,2 22,5 22,6 22,0 21,3 Toimintavalmiusaika (asiakasnäkökulma) mittaa aikaa kansalaisen hätäpuheluun vastaamisesta kaikkine viiveineen siihen saakka kun poliisin partio saapuu tehtäväpaikalle ( kohteessa ). Asiakasnäkökulmassa toimintavalmiusaikaan sisältyy hätäkeskuspäivystäjän puhelun käsittelyaika, tehtävän mahdollinen odotusaika, partion viiveaika ja partion minimiajoaika kohteeseen. Katuturvallisuusindeksi ,94 89,67 91,32 78,64 85,83 Katuturvallisuusindeksi on ryöstöjen, pahoinpitelyjen, vahingontekojen, ratti- ja liikennejuopumusten painotetun lukumäärän suhde väestön määrään. Mitä suurempi luku, sitä parempi turvallisuus. Automaattinen liikenteenvalvonta Nopeusrajoitusten ylitykset, lukumäärä Yhteensä Lähde: Poliisin tulostietojärjestelmä Poliisi

8 RIKOSTORJUNTA Jekku ja koiran ohjaaja Miikka Ounila Päijät-Hämeen poliisilaitoksesta. Parsonrusselinterrieri Jekku on poliisin uusin rahanetsintäkoira. Poliisilla on viisi rahanetsintäkoiraa, jotka ovat löytäneet 1,7 miljoonaa euroa ja muita valuuttoja sekä huumeita. Rikosten määrä laski selvästi vuonna Poliisin tietoon tuli kaikkiaan noin rikosta, mikä oli edelliseen vuoteen verrattuna yli 10 % matalampi. Syynä laskuun oli liikenteeseen liittyvien rikosten ja rikkomusten merkittävä väheneminen. Kehitys oli kuitenkin lähes kaikkien rikosnimikkeiden osalta samansuuntaista. Henkirikoksia oli vähemmän kuin kertaakaan 30 vuoteen. Rikoslakirikosten määrä väheni yli 8 % vuoteen 2011 verrattuna. Liikennerikoksilla vähennettyjen rikoslakirikosten määrä väheni lähes saman verran. Omaisuusrikoksia poliisin tietoon tuli viime vuonna 9 % edellistä vuotta vähemmän, erityisesti vapaa-ajan asuntoihin ja liikkeisiin kohdistuneiden rikosten määrä oli selvästi pienempi. Ulkomaalaisten rikoksentekijöiden määrä oli vuonna 2012 omaisuusrikosten osalta runsaat 10 % prosenttia edellisvuotta suurempi. Moottoriajoneuvojen varkauksia ja murtoja estettiin ennalta, nettirikosten määrä nousi Ennalta estävillä toimilla kyettiin vaikuttamaan erityisesti ajoneuvoihin kohdistuneeseen rikollisuuteen. Moottoriajoneuvoihin kohdistuneiden rikosten määrä suorastaan romahti: vuonna 2012 poliisin tietoon tuli käyttövarkautta, kun vuotta aiemmin määrä oli Ja vastaavasti automurtoja 9 800, kun määrä oli edellisvuonna Prosentuaalisesti vähennystä oli 28 ja 24 %. Asuntomurtojen osalta vuonna 2010 alkanut hienoinen lasku jatkui myös vuonna Poiketen lähes kaikista muista rikoslajeista, petosrikollisuus kasvoi voimakkaasti, lähes 15 %. Nettipetosten määrä lähes kaksinkertaistui edellisestä vuodesta. Pahoinpitelyt yleisillä paikoilla vähenivät Vuonna 2012 henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten määrä väheni kokonaisuudessaan 6 % vuoteen 2011 verrattuna. Pahoinpitelyrikollisuuden osalta kehitys oli samankaltainen. Erityisen voimakkaasti vähentyivät yleisillä paikoilla tapahtuneet pahoinpitelyt, näistä selvimmin liikekeskuksissa tapahtuneet. Ravintoloissa tapahtuneeksi kirjattiin 5 % vuotta 2011 vähemmän pahoinpitelyjä. Yksityisillä paikoilla tapahtuneiden pahoinpitelyrikosten määrä laski hieman edellisestä vuodesta. Henkirikoksia ja niiden yrityksiä tuli poliisin tietoon 6 % eli 23 kpl vuotta 2011 enemmän. Määrä lisääntyi 420:sta 443:een. Toteutuneita henkirikoksia oli 25 kappaletta vuotta 2011 vähemmän eli määrä laski 116:sta 91:een. Toteutuneiden henkirikosten määrä oli alle 100 kpl ensimmäisen kerran yli 30 vuoteen. Kaikkien huumausainerikosten määrä väheni noin kappaleella eli yli 7 % ja huumausaineen käyttöri- 8 Poliisi 2012

9 Törkeiden huumausainerikosten sekä takavarikoiden määrät laskivat vuonna Kuvassa tekninen rikostutkija tutkii Oulussa vuonna 2012 tehtyä useamman kilon hasis-takavarikkoa. kosten määrä väheni saman verran. Törkeitä huumausainerikoksia tuli poliisin tietoon myös selvästi vähemmän: määrä laski edellisestä vuodesta 8 %. Huumausainetakavarikkojen lukumäärä laski puolestaan 3 % vuodesta Rikosten selvitysaste ennallaan Vuonna 2012 poliisi selvitti neljä viidestä kaikista sen tietoon tulleista rikoksista. Rikosten selvitysasteet pysyivät jokseenkin edellisvuoden tasolla lukuun ottamatta väkivaltarikosten selvästi kohentunutta lukemaa. Poliisin palvelukykyä arvioitaessa yleisesti käytetty kokonaisuus on rikoslakirikokset vähennettynä liikennerikoksilla. Perusteena tälle on se, että liikennerikokset ovat pääsääntöisesti selviä jo valmiiksi. Näistä rikoksista selvitettiin viime vuonna 50,6 %, kun luku vuonna 2011 oli 49,7 %. Henkeen ja terveyteen kohdistuneista rikoksista selvitettiin 79,2 %. Harmaan talouden torjuntaan 50 henkilötyövuotta lisää Valtioneuvoston käynnistämän harmaan talouden ja talousrikostorjunnan tehostamisohjelman vaikutus näkyi varsin selvästi. Poliisi käytti harmaan talouden ja talousrikosten torjuntaan noin 50 henkilötyövuotta enemmän kuin edellisenä vuonna. Harmaan talouden toimijoita paljastettiin esimeriksi raskaan liikenteen valvontaiskujen yhteydessä. Poliisi on nähnyt ensisijaisena talousrikostutkinnan tehostamiskeinona juttujen kirjallisten tutkintasuunnitelmien laatimisen yhdessä syyttäjän kanssa. Poliisi on myös kehittänyt yhteistyötä Verohallinnon harmaan talouden yksikön kanssa. Syyttäjäyhteistyötä on tiivistetty suunnittelemalla yhdessä koulutusta esitutkintaviranomaisille ja syyttäjille vuoden 2014 alusta voimaan tulevien esitutkinta-, pakkokeino ja poliisilakien muutoksista. Vuonna 2012 poliisi sai tietoonsa 6 % eli hieman alle 100 kpl kappaletta enemmän talousrikoksia kuin edellisenä vuonna. Päätettyjä talousrikoskokonaisuuksia oli 22 kpl enemmän kuin vuonna 2011, joten avoinna olevien talousrikosten määrä jatkoi vuonna 2009 alkanutta hienoista laskua. Rikoksella saatua hyötyä saatiin haltuun 13 % edellistä vuotta enemmän eli 36,1 miljoonaa euroa, kun määrä oli edellisenä vuonna 31,8 miljoonaa euroa. Järjestäytyneeksi rikollisuudeksi poliisi luokitteli noin 40 % edellistä vuotta enemmän rikoskokonaisuuksia. Poliisi on puuttunut laittoman ulkomaisen työvoiman käyttöön yhteistyössä työsuojeluviranomaisten kanssa. Kohdetorjunta tehokas tapa torjua rikollisuutta Poliisi on hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti syventänyt yhteistyötä Tullin ja Rajavartiolaitoksen (PTR-yhteistyö) Poliisi

10 Asuntomurtojen määrä jatkoi laskuaan. Kuvassa tekninen paikkatutkija penslaa sormenjälkiä Oulun rikospoliisi-yhdistyksen mökkimurtopaikalta Hietasaaren kaupunginosassa. Järjestäytyneeksi rikollisuudeksi luokiteltujen määrä (ei rikosten määrä) Selvitetyt, kappaletta Ilmoitettu, kappaletta Poliisin tietoon tullut rikollisuus, kappaletta Rikoslakirikokset ilman Pahoinpitelyrikokset liikennerikoksia Omaisuusrikokset Kaikki rikokset Poliisi 2012

11 Poliisin tietoon tullut rikollisuus, kappaletta Rikoslakirikokset Rikoslakirikokset ilman liikennerikoksia Omaisuusrikokset Pahoinpitelyrikokset Huumausainerikokset Törkeät huumausainerikokset Rattijuopumukset yhteensä Liikennerikokset Liikennerikkomukset Kaikki rikokset Asuntomurrot Liikemurrot Automurrot Moottoriajoneuvon käyttövarkaudet Talousrikokset JR -rikokset Kaikki rikokset yhteensä Rikosten selvitysprosentteja Kaikki rikokset 78,1 79,5 80,9 78,9 78,4 Rikoslakirikokset 65,9 65,8 66,6 63,8 64,1 Rikoslakirikokset ilman liikennerikoksia 49,3 50,4 52,6 49,7 50,4 Omaisuusrikokset 37,8 38,9 40,9 38,2 37,8 Pahoinpitelyrikokset 77,9 79,2 78,0 74,2 76,9 kanssa. Viime vuosien aikana kehitetty kohdetorjuntamenettely on osoittautunut tehokkaaksi tavaksi järjestäytyneen ja muun vakavimman rikollisuuden torjunnassa. Kohdetorjuntaa suoritetaan poliisijohtoisesti yhteistyössä PTR -viranomaisten (poliisi, Tulli ja Rajavartiolaitos) ja syyttäjän kanssa. Kohdetorjunnan perustana on viranomaisten yhteisen analyysitoiminnon ylläpitämä reaaliaikainen valtakunnallinen tilannekuva vakavimmasta ja järjestäytyneestä rikollisuudesta. PTR -viranomaisten, Valtakunnansyyttäjänviraston ja Europolin yhteistyönä toteutettiin kolmantena peräkkäisenä kesänä liikkuvien rikollisryhmien torjuntaprojekti. Suomen poliisiviranomaiset ja muut PTR- viranomaiset ovat kehittäneet kahden- ja monen keskeisten operatiivisten yhteyksien syntyä suoraan ja erityisesti osana Itämeren maiden järjestäytyneen rikollisuuden vastaista toimintaryhmää (BSTF) erityisesti Itämeren ympäristövaltioiden ja Venäjän kanssa. Kansainvälisessä rikostorjuntayhteistyössä yhteisten eri maiden esitutkintaviranomaisten kesken perustettujen tutkinta- ja tiedusteluryhmien (JIT ja JAT) käyttö on vakiintunut. Poliisihallitus ja Keskusrikospoliisi ovat tehostaneet kehittäneet tiedonvaihtoon liittyvän osaamista erityisesti suhteessa Euroopan poliisiviranomaiseen Europoliin. Poliisi on myös ollut kehittämässä sellaisia teknisiä ratkaisuja, jotka parantavat Europolin tietojärjestelmien käytettävyyttä. Poliisi mukana kyberstrategiaa kehittämässä Poliisi oli aktiivisesti mukana valtakunnallisen kyberstrategian kehittämisessä. Tietoverkkorikoksiin erikoistunut asiantuntijaverkosto on ollut aktiivinen. Verkosto on parhaillaan valmistelemassa yhteisiä toimintatapoja ja -menetelmiä tietoverkkotiedustelua ja tiedonhankintaa tietoverkoista koskien. Poliisihallitus on aktiivisesti edistänyt tietojohtoisen poliisitoiminnan periaatteiden laajaa käyttöönottoa. Kesällä 2012 toteutettiin kaikkia poliisin yksiköitä koskeva toiminnan itsearviointi, jonka perusteella on mahdollista luoda konkreettisia kehittämistoimenpiteitä hallintorakenneuudistuksen yhteydessä. n Poliisi

12 LUPAPALVELUT Poliisi aloitti vuonna 2012 LUPA 2016-hankkeen, jonka tarkoituksena on kehittää sähköistä asiointia lupa-asioissa. Kuvassa Taina Rihtniemi lähtöselvitysautomaatilla Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Poliisi käsittelemien lupa-asioiden kokonaismäärä nousi yli 1,3 miljoonaan lupaan vuonna Edelliseen vuoteen nähden määrä kasvoi yli asialla eli noin 12 %. Luparyhmittäin tarkasteltuna nousu kohdistui edellisten vuosien tapaan voimakkaimmin matkustusasiakirjoihin eli passeihin ja henkilökortteihin. Passeissa kysyntä lisääntyi edellisestä vuodesta 27 % henkilökorteissa 11 %. Valmisteltiin ajokorttiuudistusta ja muutosta passintoimitustapaan Vuonna 2012 Poliisihallitus asetti LUPA hankkeen, jonka tehtävänä on toteuttaa lupa-asioiden sähköinen asiointi ja ulkoistamistavoitteet, kehittää päätöksentekoa, tehostaa ja yhdenmukaistaa työtapoja ja uudistaa lupa-hallinnon koulutus. Hanke paneutui sähköisen asioinnin suunnittelu- ja määrittelytyöhön sekä osallistui sähköisen asioinnin alustahankinnan toteuttamiseen. Ulkoistamistoimista hanke valmisteli valmiin passin toimitustavan muutoksen, joka lainsäädännön valmistuttua keväällä 2013 mahdollistaa valmiin passin toimittamisen suoraan valmistajalta hakijalle. Lisäksi hanke teki esityksen lupahallinnon koulutusjärjestelmän uudistamisesta sekä valmisteli esityksen lupahallinnon johtamisjärjestelmästä ja organisaatiorakenteesta. Vuoden 2012 aikana valmistauduttiin voimaan tulleeseen ajokorttiuudistukseen, joka sisälsi muutoksia ajokorttilakiin sekä uusien ajokorttiasioiden käsittelyssä käytettävien tietojärjestelmien sekä uuden ajokorttimallin käyttöönoton. Uudistusta ja siihen liittyviä käyttöönottoja valmisteltiin yhteistyössä Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin sekä muiden viranomaisten kanssa. Ajokorttiuudistuksen valmistelu sisälsi muun muassa uusien järjestelmien käytön, uusien toimintatapojen ja ajokorttilain muutosten kouluttamisen poliisin henkilöstölle sekä yhteisistä toimintatavoista sopimista muiden viranomaisten kanssa. Uudet passit käyttöön Suomen uudet passikirjat otettiin käyttöön elokuussa 2012, jonka seurauksena passin sisäsivujen ulkonäkö uudistui ja turvatekijät päivittyivät. Uusien passikirjojen suunnittelu ja käyttöönotto toteutettiin Poliisihallituksen johdolla tiiviissä yhteistyössä Maahanmuuttoviraston ja ulkoasiainministeriön sekä asiakirjaturvallisuuden asiantuntijoiden kanssa. Uusi passikirja täyttää kaikki matkustusasiakirjoille asetetut kansainvälisten standardien mukaiset vaatimukset. 12 Poliisi 2012

13 Uusi asetietojärjestelmä otettiin käyttöön Loppuvuodesta 2012 otettiin käyttöön uusi ampuma-asejärjestelmä. Uusi järjestelmä korvasi vanhan, vuodesta 1997 käytössä olleen aserekisterin. Käyttöönotettu järjestelmä on toiminnanohjausjärjestelmä, joka mahdollistaa ampuma-aseasioiden käsittelyn järjestelmässä asian vireille tulosta aina päätöksentekoon saakka. Myös tilastointi ja raportointimahdollisuudet ovat parantuneet sen myötä. Aselupia myönnettiin vuonna 2012 yhteensä kpl. Vuoteen 2011 verrattuna ( kpl) myönnettyjen lupien määrä on 8048 kpl pienempi. Aselupavalvonnassa hallussapitolupiin kohdistuvien peruutusten ja varoitusten määrä oli yhteensä 2967 kpl. Asehallinnossa käsiteltiin vuonna 2012 yhteensä 274 asealan elinkeinonharjoittamiseen liittyvää lupa-asiaa. Erityisen vaarallisiin ampuma-aseisiin sekä asekeräilijäksi hyväksymiseen liittyviä asioita käsiteltiin yhteensä 283 kpl. Asehallinnon maksuttomien suoritteiden määrä oli noin kpl. Asehallinnon aseteknisellä puolella tarkastettiin vuonna 2012 yhteensä ampuma-asetta. Asehuutokauppoja pidettiin neljä kertaa. Rahapelien tietoteknisen valvonnan kehittämistä jatkettiin Rahapelien toimeenpanon tietoteknisen valvonnan kehittämistä jatkettiin. Kehittämisen painopiste asetettiin Raha-automaattiyhdistyksen II-vaiheen valvontajärjestelmän ja Fintoto Oy:n valvontajärjestelmän toteuttamiseen. Kehittämistyö jatkuu vuoden 2013 puolelle. Rahapeliyhteisöt toivat markkinoille uusia pelejä, joista merkittävin uutuus oli Veikkaus Oy:n maaliskuussa 2012 aloittama monikansallinen Eurojackpot- numeroarvontapeli. Eurojackpot- pelin arvonnan valvontajärjestelmän suunnittelu, toteutus ja arvontojen valvonta annettiin Arpajaishallinnon tehtäväksi. Rahankeräys-, tavara-arpajais- ja bingolupa-asioiden käsittely oli edelleen ajoittain ruuhkautunutta. Käsittelyaikoja saatiin kuitenkin lyhennettyä ja bingolupien osalta ruuhkat purettua kokonaan. Yhteistyötä jatkettiin turvallisuusalan valvonnassa Järjestäytyneen rikollisuuden soluttautumista yksityiselle turvallisuusalalle pyrittiin minimoimaan ylläpitämällä viranomaisten välistä yhteistyötä. Vartioimisliikkeiden tarkastuksissa ja niiden kohdentamisissa otettiin erityisesti huomioon rikostorjunnalliset näkökohdat. Poliisilaitoksissa tehtävien yksityistä turvallisuusalaa koskevien lupapäätösten yhdenmukaisuutta parannettiin koulutusta sekä Poliisihallituksen ja poliisilaitosten välistä vuorovaikutusta lisäämällä. Poliisilaitosten tekemän lupavalvonnan aktiivisuuteen kiinnitettiin huomiota. n Myönnetut luvat, kappaletta Poliisin myöntämät luvat yhteensä Passit Henkilökortit Ajoluvat Aseluvat Ulkomaalaisluvat Muut luvat Lupavalvonnalliset toimenpiteet, kappaletta Aseiden hallussapitolupiin kohdistuvat peruutukset ja varoitukset Ajo-oikeuspäätökset Tuottavuus Tuottavuus (poliisin myöntämät luvat per henkilötyövuosi) Henkilötyövuodet Taloudellisuus Lupapalvelujen tuotot, 1000 euroa Kustannukset, 1000 euroa Lupapalvelujen kustannusvastaavuus, % Poliisi

14 KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ Poliisiylijohtaja Mikko Paatero allekirjoitti sisäministeriön ja Kiinan sisäisen turvallisuuden ministeriön välisen yhteisymmärryspöytäkirjan yhteistyöstä rikosten torjunnasta Pekingissä Kiinan puolelta allekirjoittaja oli varasisäministeri Meng Hongwei. Poliisin käynnissä oleva organisaatiouudistus tulee merkitsemään erityisen paljon kansainväliselle toiminnalle. Poliisin yksiköiden edellytetään kantavan yhä suuremman vastuun toimintaansa liittyvästä kansainvälisestä toiminnasta osana perustoimintaansa. Kyberrikollisuuden torjunta on nousemassa tärkeäksi myös kansainvälisessä poliisiyhteistyössä. Sekä Interpoliin että Europoliin ollaan perustamassa erikoistuneita yksiköitä tietotekniikka ja verkkorikostorjuntaan. Kahdenkeskinen poliisiyhteistyö tiivistyi Poliisiyhteistyössä Kiinan allekirjoitettiin sisäministeriön ja Kiinan sisäisen turvallisuuden ministeriön välinen pöytäkirja yhteistyöstä rikollisuuden torjumiseksi. EU:n tukema Kiinan poliisin koulutusprojekti alkoi vuonna 2012 ja Poliisiammattikorkeakoulu osallistuu koulutuksen järjestämiseen. Kaksi Kiinan poliisin delegaatiota vieraili Poliisihallituksessa tutustumassa johtamisjärjestelmiin ja liikenneturvallisuustyöhön. Venäjä yhteistyö poliisin kanssa jatkui vakiintuneella tavalla alueellisilla yhteistyötapaamisilla, jotka perustuvat alueellisiin yhteistyöpöytäkirjoihin. Vuosittaisessa rikostorjuntayhteistyökokouksessa Venäjän Turvallisuuspalvelun ja Suomen PTR -viranomaisten kanssa päivitettiin rikollisuustilannetta ja suunniteltiin yhteistyötä. Ryhmä venäläisiä toimittajia vieraili Suomessa aiheena poliisin ja kansalaisten suhteet sekä poliisin toiminta mediassa. Sopimus pohjoismaisesta yhteistyöstä Pohjoismaisessa yhteistyössä allekirjoitettiin uusi poliisiyhteistyötä käsittelevä sopimus. Sopimus päivittää luvulla tapahtuneen kansainvälisen yhteisyön ja huomioi voimaantulleen pohjoismaisen luovutussopimuksen käytön. Pohjoismaat tiivistivät Kiina-yhteistyötään järjestämällä yhteisen rikostorjuntaa käsittelevän kokouksen Kiinan sisäisen turvallisuuden ministeriön kanssa loppuvuodesta Aktiivista yhteistyötä Itämeren alueella Suomi osallistui edelleen hyvin aktiivisesti Itämeren alueen toimintaryhmän (Baltic Sea Task Force, BSTF) toimintaan ja koordinoi yhdessä Liettuan kanssa EU:n Itämeristrategian prioriteettialue 15 toimintaa. Europol ja BSTF olivat tässä keskeisiä välineitä. Itämeri-strategian, 14 Poliisi 2012

15 em. aihealueen toimeenpanossa Suomi esitteli poliisitoiminnan ohella yhtenä toimijana myös rajavalvonta-yhteistyön (BSRBSS) mahdollisuuksia. Komissiolta saadun ulkopuolisen rahoituksen turvin käynnistettiin useita operatiivisia projekteja, Suomi (Tulli ja Keskusrikospoliisi) sai rahoitusta kahteen eri rikostorjuntahankkeeseen, joiden tulokset olivat erinomaisia. Yhdyshenkilötoiminnassa Espanjan Malagassa oleva yhdyshenkilöpaikka suljettiin ja käynnistettiin toimintamalli liikkuvasta yhdyshenkilöstä, jonka alkuvaiheen vastuualueet ovat Espanja ja Liettua. Poliisin yhdysmiestoiminta on vakiintunut tukemaan kahden - ja monenvälistä lainvalvontaviranomaisten yhteistyötä. Hit and run -rikollisuus työllisti Europolia Suomen toimesta Europolissa avattiin 201 uutta juttua. Suurin osa vuoden 2012 uusista Suomen avaamista jutuista liittyi omaisuus- ja ryöstörikollisuuteen (ns. hit and run- rikollisuus). Europolin tiedonvaihtojärjestelmässä Suomi - viestien määrä (vastaanotetut ja lähetetyt) kasvoi 24%. Europolin organisaatiota virtaviivaistettiin. Vuonna 2012 Europol kohdensi resurssejaan erityisesti ns. toimintapoliittisen syklin määrittelemien prioriteettialueiden rikostorjuntaan. Prioriteetit päätetään EU:ssa poliittisella tasolla ja jäsenvaltiot vastaavat Europolin tukemina käytännön toimeenpanosta. Yhteistyötä liikennevalvonnassa yli rajojen Suomi toimi Euroopan liikennepoliisiverkosto TISPOLin puheenjohtajana kaudella TISPOL toteuttaa Euroopan komission rahoittamia liikenneturvallisuusprojekteja, välittää ja tunnistaa liikenne- ja kuljetusturvallisuuden parhaita käytäntöjä sekä pyrkii tekemään yhteistyötä eri EU-toimielimien kanssa turvallisemman liikenteen toteutumiseksi koko Euroopassa. Pohjoismaista yhteistyötä jatkettiin SANT - työryhmässä (pohjoismaisen liikenneturvallisuusasiain yhteistyöelin). Liikkuva poliisi jatkoi raskaan liikenteen turvallisuuteen liittyvän C.A.S.H.- projektin (Connecting Authorities for Safer Heavy Goods Traffic in the Baltic Sea Region) toimeenpanoa valvojien koulutuksen, valvontavälineistön kehittämisen sekä rajat ylittävään yhteistyön kehittämiseksi. Interpol hakee yhteistyötä ja kehittää toimintojaan Interpol on kehittänyt yhteistyötään organisaation ulkopuolisten tahojen kanssa rikostorjunnan tehostamiseksi ja vastaanottanut myös merkittäviä lahjoituksia tässä tarkoituksessa. Ulkopuolisen rahoituksen osuus organisaation koko budjetista on kasvanut erittäin merkittäväksi. Suomi on osaltaan vaikuttanut siihen, että Interpolin ulkopuolisen rahoituksen hankkimiseen ja hallinnointiin liittyviä prosesseja kehitetään. Suomi mukana korruption vastaisessa toiminnassa Suomi osallistuu Euroopan Neuvoston korruption vastaisen komitean GRECOn toimintaan. GRECOn 4. kierroksen maatarkastus (eduskunta, tuomarit, syyttäjät) suoritettiin kesäkuussa Suomelle annettiin yhteensä kahdeksan suositusta. YK:ssa Suomi osallistuu sekä korruption vastaisen yleissopimuksen (UNCAC) että kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastaisen yleissopimuksen (UNTOC) seurantaa koskevan vertaisarviointijärjestelmän kehittämiseen ja täytäntöönpanoon. Suomi suoritti UNCAC:n vertaisarvioinnin Sveitsissä helmi/maaliskuun vaihteessa 2012 ja raportti siitä käsiteltiin YK:ssa kesäkuussa. Rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunta aktiivista Poliisihallitus koordinoi rahanpesun ja terrorismin rahoituksen vastaiselle yhteistyöelimelle FATF:lle suoritettua raportointia. Loppuraportti Suomen saamien suositusten täytäntöönpanosta valmisteltiin syksyn 2012 aikana. Kansainvälisten velvoitteiden noudattamiseen ja suositusten täytäntöönpanoon liittyvien ulkoministeriön vastuulla olevien kahden lainvalmistelutyöryhmän (terrorivarojen hallinnollinen jäädytysjärjestelmä ja kansainvälisiin pakotteisiin liittyvät viranomaisvastuut) työhön osallistuttiin aktiivisesti. Poliisin kansainvälinen kriisinhallintatoiminta väheni Suomen osallistuminen kaikkiin siviilikriisinhallinnan tehtäviin jäi vuonna 2012 selvästi alle tavoitetason, mikä on 150 asiantuntijaa. Poliisi on edelleen suurin Suomesta lähetetty yksittäinen asiantuntijoiden ammattiryhmä. Poliisien määrä kansainvälisissä siviilikriisinhallinnan tehtävissä on ollut noin 40 asiantuntijaa. Asiantuntijoita on ollut EU:n missioilla Afganistanissa, Kosovossa, Palestiinalaisalueella, Moldova & Ukrainassa ja Kongossa. Suomalaisen siviilikriisinhallinnan osallistumisen painopistettä ollaan siirtämässä Kosovosta Afganistaniin. Suomessa on järjestetty siviilikriisinhallinnan poliisitehtäviin valmentavaa koulutusta Kriisinhallintakeskuksen ja Poliisiammattikorkeakoulun yhteistyönä. Koulutukseen on ollut vähäistä halukkuutta Neljä suomalaista poliisimiestä on toiminut kouluttajina Eastern Africa Standby Force:n siviilipoliisikursseilla eri puolilla Afrikkaa pohjoismaisen siviilipoliisiyhteistyön puitteissa. Poliisimiehiä on osallistunut myös sotilaallisen kriisinhallinnan tehtäviin. n Poliisi

16 HENKILÖSTÖ JA KOULUTUS Vuoden Poliisiksi valittiin ylikonstaapeli Risto Maksimainen Liikkuvan poliisin Helsingin yksiköstä. Maksimainen on toiminut liikennevalvontatehtävissä Liikkuvassa poliisissa koko lähes 33 vuotta kestäneen uransa ajan. Viimeiset 15 vuotta hän on työskennellyt liikennevalvontaryhmän johtajana. Vuoden poliisi valittiin 37. kerran. Sisäasiainministeriö asetti vuonna 2012 valtioneuvoston kehyspäätöksen perusteella hankkeen poliisin hallintorakenteen kehittämiseksi (PORA III). Aiemmin on jo toteutettu poliisin hallintorakenneuudistuksen I ja II -vaiheet siten, että vuoden 2009 alusta toteutettiin paikallispoliisin rakenneuudistus ja vuoden 2010 alusta uudistuksen toinen vaihe, johon sisältyivät poliisin valtakunnallisten yksiköiden, poliisin ylijohdon, poliisin lääninjohtojen ja Helsingin poliisilaitoksen rakenneuudistukset. Vuoden 2010 alusta poliisin lääninjohdot ja sisäasiainministeriön poliisiosasto yhdistyivät Poliisihallitukseksi. Vuoden 2014 alusta voimaan tulevan hallintorakenneuudistuksen III:n vaiheen tavoitteena on poliisitoiminnan hyvän tason ylläpitäminen yhtä aikaa kun organisaatiorakennetta ja henkilöstömäärä sopeutetaan vähenevien resurssien mukaisesti. Poliisihallitus aloitti vuonna 2012 rakenneuudistuksen toimeenpanoon liittyvät valmistelutehtävät sekä asetti erillisen työryhmän selvittämään poliisin hallinto- ja tukitoimintojen kehittämismahdollisuuksia. Poliisin toimipaikkaverkostoa arvioidaan sisäasiainministeriön toimesta osana PORA III -hanketta. Poliisihallitus asetti vuonna 2011 poliisitoiminnan kehittämishankkeen, joka päättyi vuoden 2012 lopussa. Hankkeen tavoitteena oli lisätä poliisitoiminnan tuottavuutta ja vaikuttavuutta uusiin toimintatapoihin ja rakenteisiin liittyvien innovaatioiden avulla. Hankkeen raportti valmistuu vuoden 2013 keväällä. 16 Poliisi 2012

17 Poliisin pitkän aikavälin resurssitaso määriteltiin Valtioneuvosto otti keväällä 2012 kantaa poliisin resurssitasoon kehyskaudella. Sisäasiainministeriö asetti PORA III -linjauksissa henkilöstöön kohdistuvia vähennystavoitteita, joiden toimeenpanemiseksi tehdään hallintorakenteen uudistamisen yhteydessä pitkän aikavälin henkilöstösuunnitelmat. Henkilöstön määrä väheni Poliisin kokonaishenkilöstömäärä laski vuonna 2012 edelliseen vuoteen nähden 181 henkilötyövuoden verran, jos opiskelijoiden määrää ei oteta huomioon. Poliisimiesten määrä laski 115 henkilötyövuotta. Vuonna 2012 koko poliisihallinnon henkilöstöstä naisia on ollut noin 28 % ja poliiseista 14 %. Naisten osuus miehistö-, alipäällystö- ja päällystötasolla on ollut viimeisten vuosien ajan hieman kasvanut. Vakinaisen henkilöstön osuus laski 2 % edellisestä vuodesta (218 henkilöä) ja määräaikaisten osuus nousi 7 % (84 henkilöä). Kokoaikaisten osuus hieman laski edellisen vuoden tasosta (1 %), osa-aikaisen henkilöstön määrä puolestaan nousi (3 %). Henkilöstöbarometrillä mitataan henkilöstön työhyvinvointia ja työoloja Valtakunnallinen henkilöstöbarometri on poliisisa suoritettu säännöllisesti noin kahden vuoden välein vuodesta 1999 lähtien. Vuonna 2012 henkilöstöbarometri toteutettiin jo siis kuudennen kerran. Henkilöstöbarometritulosten pohjalta kaikissa poliisin yksiköissä laaditaan kehittämissuunnitelmat, joiden erityisenä kohteena vuonna 2012 on ollut työhyvinvoinnin turvaaminen. Henkilöstöbarometrin mukaan työtyytyväisyys on edelleen hyvällä tasolla ja henkilöstö on hyvin työhönsä sitoutunutta. Tulos- ja kehityskeskusteluja käydään kattavasti, mutta niiden hyödyllisyyteen suhtaudutaan aiempaa kriittisemmin. Lähimmän esimiehen toiminta koetaan verrattain onnistuneeksi. Enemmistö kokee työkykynsä varsin hyväksi ja uskoo selviytyvänsä työstä vielä jatkossakin, vaikka terveysarvioissa on tapahtunut lievä heikennys. Merkittävimmät koetut stressitekijät ovat edelleen kiire ja työruuhkat. Myös erilaiset muutokset ja niistä aiheutuvat tekijät rasittivat aiempaa hiukan enemmän. Poliisikoulutukseen hakijaa Poliisin perustutkinnon aloituspaikkoja oli vuonna 2012 poikkeuksellisen vähän, vain 100, ja niitä haki henkilöä. Hakijamäärä pieneni edellisvuoteen verrattuna 23 prosenttia. Suosion laskuun on todennäköisesti vaikuttanut julkinen keskustelu poliisityöttömyydestä, mutta poliisikoulutuksen vetovoima on edelleen hyvä. Ruotsinkielisen koulutuksen aloitti 16 opiskelijaa. Poliisin perustutkinnon suoritti vuonna 2012 yhteensä 290 opiskelijaa. Alipäällystökoulutukseen haki toimintavuonna 238 henkilöä, joista 60 valittiin koulutukseen. Vuonna 2012 suomenkielisen alipäällystökoulutuksen aloitti 46 opiskelijaa ja ruotsinkielisen 17. Vuonna 2012 ei päättynyt yhtään alipäällystökurssia. Poliisipäällystön tutkintoon (poliisialan ammattikorkeakoulututkintoon) johtavat opinnot aloitti 21 henkilöä ja tutkinnon suoritti 21 opiskelijaa. Tutkinnon A-osan suoritti 25 henkilöä. Poliisin erikoistumisopinnot suoritti yhteensä 12 opiskelijaa koiranohjaajan, liikenteen ja huumerikostutkinnan koulutusohjelmista. Poliisiammattikorkeakoulussa järjestettiin noin 220 täydennyskoulutustilaisuutta. Kursseille ja seminaareihin osallistui vuoden aikana noin henkilöä. Poliisikoulutuksen tutkinnonuudistuksen valmisteluhankkeen raportti valmistui helmikuussa. Tavoitteena on, että poliisin peruskoulutus johtaa ammattikorkeakoulututkintoon. Samalla esimies- ja johtamiskoulutus kehitetään ylemmäksi ammattikorkeakoulututkinnoksi. Uudistus edellyttää lakimuutoksia ja eduskunnan käsittelyä. Muutosten suunnitellaan olevan voimassa vuonna Tutkittua tietoa poliisialalta Poliisiammattikorkeakoulussa tehdään riippumatonta yhteiskunta- ja käyttäytymistieteellistä poliisialan tutkimusta. Tutkimuksissa tarkastellaan poliisin toimintaa ja sen organisointia sekä poliisin toimintaympäristöä ja sen muutoksia. Tutkimusaloja on kolme: Poliisin työ ja organisaatio, Poliisitoiminta ja Poliisi yhteiskunnassa. Tutkimusten teemoja vuonna 2012 olivat muun muassa viharikollisuus, lapsiin ja nuoriin kohdistuva väkivalta, korruptio sekä terrorismi. Toimintavuonna julkaistiin yhteensä 33 tutkimusta, raporttia ja artikkelia. Kansainvälisissä julkaisuissa ilmestyi 10 artikkelia. Poliisimuseossa lähes kävijää Osana Poliisiammattikorkeakoulua toimii valtakunnallinen Poliisimuseo, joka esittelee Suomen poliisin historiaa ja tekee poliisin toimintaa tunnetuksi. Poliisimuseossa vieraili vuonna 2012 noin henkilöä. Poliisimuseon perusnäyttely 900 vuotta poliisin historiaa Suomessa kertoo Suomen poliisin kehittymisestä aina keskiaikaisesta Ruotsin maakunnasta nykypoliisin erilaisiin toiminta-alueisiin. Perusnäyttelyn lisäksi museossa on vaihtuvia erikoisnäyttelyitä. Syksyyn 2012 asti esillä oli erikoisnäyttely Ohranasta Supoon valtiolliset turvallisuuspoliisit Suo- Poliisi

18 Poliisin perustutkinnon aloituspaikkoja oli vuonna 2012 poikkeuksellisen vähän, vain 100. Hakijoita oli messa. Näyttely esitteli valtiollisten turvallisuuspoliisien kehitystä ja tehtäviä Suomessa 1800-luvulta nykyaikaan. Museossa valmisteltiin toimintavuonna Poliisi fiktiossa -erikoisnäyttelyä, joka avautui huhtikuussa Näyttely kertoo, miten kotimainen fiktiivinen kirjallisuus, elokuvat ja tv-tuotannot ovat muovanneet kansalaisten mielikuvia poliisista ja poliisin työstä. n Poliisin henkilöstö, henkilötyövuodet Ero edelliseen vuoteen Päälliköt Päällystö Alipäällystö Miehistö Opiskelijat Vartijat Toimistotyöntekijät Muut Yhteensä Poliisimiehet (ilman opiskelijoita) Poliisi 2012

19 Talous, tekniikka JA toimitilat Poliisin päivä järjestettiin elokuussa 42 paikkakunnalla. Kuva Tampereelta, jossa autot ja moottoripyörät kiinnostivat varsinkin pikkuväkeä. Vuonna 2012 poliisitoimen toimintamenoihin myönnettiin 726,1 miljoonaa euroa, josta lisätalousarvioissa saatiin 23,9 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi poliisilla oli käytössään edelliseltä vuodelta siirtynyttä rahaa 13,9 miljoonaa euroa, josta siirrettiin 0,4 miljoonaa euroa Poliisin tekniikkakeskuksen ( PTK) siirtomäärärahaksi. Tästä kokonaisrahoituksesta jaettiin sisäasiainministeriön poliisiosaston käyttöön euroa ja Ahvenanmaalle Poliisiammattikorkeakoulun opiskelijoiden rahoitukseen euroa. Ilman PTK:ta poliisin kokonaisrahoitukseksi muodostui 739,3 miljoonaa euroa. Poliisihallituksen rahoituksesta 9,6 % kertyi tuotoista ja 1,7 % oli edelliseltä vuodelta siirtynyttä määrärahaa. Toimintamenoihin myönnetyn määrärahan osuus oli runsas 88 %. Poliisilla oli omien määrärahojen ja tuottojen lisäksi 3,5 miljoonan euron osalta käyttöoikeus arviomäärärahamomentille, joka kohdistuu maastapoistamis- ja noutokuljetuksiin. Käyttöä tälle momentille kertyi 3,6 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi poliisilla oli käyttöoikeus työllisyysmenojen momentille, jolle käyttöä kertyi 2,6 miljoonalla. Uutena momenttina poliisilla oli käytössä sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan momentti Elävien henkilöiden oikeuslääketieteelliset tutkimukset, jolla oli käyttöä 0,8 miljoonaa euroa. Poliisitoimen bruttomenoihin (mukaan lukien investoinnit) budjetoitiin vuonna ,8 miljoonaa euroa ja käyttö oli 797 miljoonaa euroa. Tuottoja poliisille ilman PTK:n tuottoja kertyi kaikkiaan 78,5 miljoonaa euroa, joista lupatuottoja oli 64,6 miljoonaa euroa. Tuottoja oli budjetoitu 72,3 miljoonaa euroa, joten tuottotavoite ylittyi 6,2 miljoonalla eurolla. Siirtyvä määräraha oli 22,1 miljoonaa euroa, josta 1,0 miljoonaa euroa oli PTK:n osuus. Henkilöstömenot 566 miljoonaa euroa Poliisin toimintamenomomentilla henkilöstömenot olivat vuonna 2012 yhteensä 566,1 miljoonaa euroa ja kasvua edelliseen vuoteen oli 4,3 miljoonaa euroa. Henkilöstömenojen osuus oli noin 71 % poliisin toimintamenoista. Palvelujen ostojen ja vuokrien osuudet ovat kasvaneet vuosittain. Vuonna 2012 palvelujen ostoihin kohdistui 13,2 % ja vuokriin 8,6 % toimintamäärärahan käytöstä. Poliisin investoinnit olivat 12,5 miljoonaa euroa vuonna Suurin osa investoinneista 10,5 miljoonaa euroa kohdistui kuljetusvälineiden hankintoihin. Suurin kasvu 1,86 miljoonaa euroa kohdistui kuljetusvälineiden hankintoihin. Poliisitoimen kokonaiskustannukset 792,6 miljoonaa euroa Poliisitoimen kokonaiskustannukset olivat vuonna 2012 yhteensä 792,6 miljoonaa euroa. Kasvua edellisen vuoden kokonaiskustannuksiin oli 19,5 miljoonaa euroa. Poliisin kokonaiskustannuksiin lasketaan mukaan poliisin käytössä olleiden eri momenttien käyttö ja laskennalliset kustannukset. Laskennallisina kustannuksina otetaan mukaan mm. lomapalkkavelan muutos, poistot ja korot. Poliisin tulosalueista rikostorjunnan osuus poliisitoimen kokonaiskustannuksista oli suurin eli 43,2 %. Rikostorjun- Poliisi Poliisi

20 nan kokonaiskustannukset olivat vuonna miljoonaa euroa. Edelliseen vuoteen verrattuna kustannukset rikostorjunnan osalta kasvoivat 6,8 miljoonalla eurolla. Valvonnan osuus laski edellisten vuosien tasolle ollen 29,6 prosenttia kokonaiskustannuksista. Kustannuksia kohdistui valvontaan 234,7 miljoonalla eurolla. Valvonnan kustannukset vähenivät 7, 7 miljoonalla eurolla edelliseen vuoteen verrattuna. Hälytystoiminnan kustannukset jatkoivat kasvuaan ja olivat 11,5 prosenttia kokonaiskustannuksista. Kustannuksia kertyi hälytystoimintaan 91 miljoonalla eurolla, jossa oli lisäystä edelliseen vuoteen 12,8 miljoonaa euroa. Hälytystehtävien hoitaminen ja nopea paikalle saapuminen oli poliisitoiminnan tärkein painopiste vuonna Lupapalvelujen kustannukset olivat 8,4 prosenttia kokonaiskustannuksista ja 66,4 miljoonaa euroa. Lupapalvelujen kustannuksissa kasvua edellisestä vuodesta oli 6,5 miljoonaa euroa. Kustannusten nousun taustalla on lupavolyymien kasvu edellisestä vuodesta sekä yleinen kustannustason nousu. Muiden tehtävien kustannukset olivat 7,3 % kokonaiskustannuksista ja 57,8 miljoonaa euroa. Kasvua muiden tehtävien osalta oli 1,1 miljoonaa euroa edelliseen vuoteen verrattuna. Poliisitoiminnan kokonaiskustannukset asukasta kohden vuonna 2012 olivat 147 euroa, kun vuonna 2011 vastaava luku oli 144 euroa. Poliisin tietojärjestelmien uudistukset alkavat näkyä käytännön toiminnassa Poliisi on ottanut käyttöön uuden asetietojärjestelmän, joka on valtakunnallinen työnkulkuja tukeva toiminnanohjausjärjestelmä. Uuden järjestelmän tavoitteena on yhdenmukaistaa ja yksinkertaistaa ampuma-aselain mukaisten lupahakemusten käsittelyä sekä parantaa aseturvallisuutta. Uusi asetietojärjestelmä mahdollistaa sekä yksittäisen asian että aseen koko elinkaari hallinnan. Asetietojärjestelmän käyttöönoton jälkeen hankkeessa jatketaan rahankeräys sekä turvallisuusalan tarpeisiin suunniteltujen tietojärjestelmien toteutusta. Poliisitoiminnan tietojärjestelmien uudistushankkeessa (Vitja) on edetty vaiheeseen, jossa hankkeessa ensimmäisenä käyttöönotettavan tuntomerkkirekisterin käyttäjäkoulutus on aloitettu. Koulutuksessa monet tulevat käyttäjät ovat päässeet tutustumaan toiminnan lähtökohdista uudistettuihin palveluihin sekä saaneet tuntumaa myös tulevaan kokonaisjärjestelmään. Muilta osin uudistushankkeessa rakennettavan kokonaisjärjestelmän vuoden 2011 alussa käynnistynyt toteutus on edennyt Vitja -hankkeen aikataulun mukaisesti yhteistyössä Hallinnon Tietotekniikkakeskus HALTIKin kanssa. Poliisi on myös käynnistänyt sähköisen asioinnin kehittämishankkeessa suunniteltujen palveluiden toteutuksen. Tavoitteena hankkeella on tehostaa kansalaisten sekä yritysten ja poliisihallinnon välistä sähköistä asiointia, kattaen poliisin keskeisiä palveluita. Poliisimaijojen sisätilaan uusi design Poliisin ajoneuvomäärä on pysynyt noin 1700 kappaleessa, ja vuosittainen ajosuoritemäärä on vuositasolla noin 53 miljoonaa kilometriä. Vuoden 2012 ajoneuvouusinnoissa uusittiin 102 miehistönkuljetusautoa sekä lisäksi 13 moottoripyörää ja 9 moottorikelkkaa korvattiin uusilla. Poliisi hankki 83 tunnuksetonta autoa leasing- menettelyllä, joilla korvataan tutkinnan käytössä olevaa vanhenevaa autokalustoa. Suomen Kulttuurirahaston rahoittamassa ja WDC-Helsinki hankkeen kanssa yhteistyössä toteutetetussa Muotoillut ratkaisut -ohjelmassa tehtiin muotoiluammattilaisten toimesta suunnitelma pakettiautorunkoisten partioautojen sisätilojen uudistamiseksi. Poliisiauto työympäristönä -muotoiluhankkeen tavoitteena oli saada auto muotoiltua toimivaksi työ- ja asiakaspalvelutilaksi. Tietohallinnon kehittyminen mahdollistaa yhä useampien tehtävien suorittamisen autossa yhden kosketuksen periaatteella. Nykyaikainen poliisiauto on liikkuva poliisiasema, jonka ergonomiaa ja turvallisuutta haluttiin parantaa muotoiluhankkeen keinoin. Tunnuksellisten partioautojen lisäksi poliisilla on käytössään siviilimallisia poliisiautoja sekä erikoiskalustoa, kuten teknisen rikostutkinnan käyttämä erikoisvarusteltu ajoneuvo, joita uusittiin vuoden aikana viisi kappaletta. Teknisen rikostutkinnan käyttämä auto on rikoslaboratorio pienoiskoossa. Sen avulla voidaan perustaa rikospaikalle tekninen tutkimuskeskus. Hämeenlinnan poliisitalon käyttöönotto siirtyi Hämeenlinnan poliisitalon rakentamisvaihe jatkui aktiivisena, mutta vuodelle 2012 suunniteltu käyttöönotto siirtyi vuoden 2013 maaliskuuhun. Joensuun oikeus- ja poliisitalohanketta puollettiin raha-asiainvaliokuntakäsittelyssä Kotkan poliisitalohanke on menossa raha-asiainvaliokunnan käsittelyyn vuoden 2013 maaliskuussa. Lahdessa on selvitetty poliisille sopivia tilavaihtoehtoja sekä nykyisissä tiloissa että Hennalan kasarmialueella. Pora III:n myötä poliisilaitosten määrä vähenee. Vuoden 2012 aikana on aloitettu hallinnon tilahallintaohjelman käyttöönoton valmistelu, jotta Pora III:n uuden organisaation mukaiset tilatiedot saadaan vietyä 2013 käyttöön otettavaan järjestelmään. Säästövaatimukset edellyttävät tilojen käyttöasteen ja tilankäytön tehokkuuden tarkastelua, vaikka poliisin palveluverkosto säilyy ennallaan. Tavoitteena on luopua ylimääräisistä tiloista etsimällä niille uusia vuokralaisia. Kouvolan poliisitalo on ollut pilottina ns. potentiaalikartoituksessa, jonka avulla haetaan mahdollisuuksia sijoittaa uutta toimintaa tiloihin. Poliisihallinto osallistui 2012 aikana sisäasiainhallinnon ensimmäisen energiatehokkuussuunnitelman laatimiseen. Suunnitelmassa asetettiin erityisesti toimitilojen käyttöön mutta myös mm. ajoneuvojen käyttöön ja matkustamiseen liittyviä tavoitteita, joiden toteutumista seurataan 2013 aikana. n 20 Poliisi 2012

HELSINGIN POLIISILAITOS, vuoden 2016 tulossopimuksen tunnusluvut

HELSINGIN POLIISILAITOS, vuoden 2016 tulossopimuksen tunnusluvut POL--12787 L5 VALVONTA - toiminnallinen tehokkuus, tuotokset ja laadunhallinta Toimintamenomäärärahat, 1000 euroa 32 420 32 427 39 806 38 389 Henkilötyövuodet 507,7 498,1 576,7 566,2 540,0 Valvonnan kustannukset,

Lisätiedot

POLIISIYLIJOHTAJAN KATSAUS

POLIISIYLIJOHTAJAN KATSAUS Vuosikertomus 2011 POLIISIYLIJOHTAJAN KATSAUS Poliisiylijohtaja Mikko Paatero on johtanut poliisia vuodesta 2008 lähtien. Vuosikertomus 2011 Toimittaja: Aija Tiainen-Broms www.poliisi.fi www.poliisiradio.fi

Lisätiedot

LIIKKUVA POLIISI. SKAL viranomaispäivä 13.11.2012. Kari Rantala Liikkuva poliisi

LIIKKUVA POLIISI. SKAL viranomaispäivä 13.11.2012. Kari Rantala Liikkuva poliisi LIIKKUVA POLIISI SKAL viranomaispäivä 13.11.2012 Kari Rantala Poliisin hallintorakenteen (Pora III) kehittämistä koskevat linjaukset 1. Poliisihallituksen rakenteiden keventäminen 2. Aluehallintovirastojen

Lisätiedot

Poliisin kehitysnäkymät ja rikollisuus Suomessa. Poliisijohtaja Robin Lardot

Poliisin kehitysnäkymät ja rikollisuus Suomessa. Poliisijohtaja Robin Lardot Poliisin kehitysnäkymät ja rikollisuus Suomessa Poliisijohtaja Robin Lardot Poliisin tehtävä Poliisilaki, 1 Poliisin tehtävä. Poliisin tehtävänä on oikeus- ja yhteiskuntajärjestyksen turvaaminen, yleisen

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2015. 10. Poliisitoimi

Talousarvioesitys 2015. 10. Poliisitoimi Talousesitys 10. Poliisitoimi S e l v i t y s o s a : Poliisi turvaa oikeus- ja yhteiskuntajärjestystä, ylläpitää yleistä järjestystä ja turvallisuutta, estää ennalta, paljastaa ja selvittää rikoksia sekä

Lisätiedot

Sisäinen turvallisuus ja sisäasiainministeriön strategia. VIRVE-päivä 19.3.2013. Pelastusylijohtaja Pentti Partanen

Sisäinen turvallisuus ja sisäasiainministeriön strategia. VIRVE-päivä 19.3.2013. Pelastusylijohtaja Pentti Partanen Sisäinen turvallisuus ja sisäasiainministeriön strategia VIRVE-päivä 19.3.2013 Pelastusylijohtaja Pentti Partanen Sisäasiainministeriön sisäisen turvallisuuden tehtävät Yleinen järjestys ja turvallisuus

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Turvallisuus

Toimintaympäristö: Turvallisuus Toimintaympäristö: Turvallisuus Tampere 11.6.29 Janne Vainikainen 12 1 8 6 4 2 3 25 2 15 1 5 14 12 1 8 6 4 2 2 25 2 1 75 1 5 1 25 1 75 5 25 Tulipalot Kuolleet Loukkaantuneet Omaisuusvahingot (1 ) 23 24

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2015

Talousarvioesitys 2015 Talousesitys 01. Poliisitoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 731 032 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) EU:n hyväksymien ja rahoittamien poliisitoimeen

Lisätiedot

Suomi turvallinen maa. Päämajasymposium Mikkeli 6.7.2012 Poliisiylijohtaja Mikko Paatero

Suomi turvallinen maa. Päämajasymposium Mikkeli 6.7.2012 Poliisiylijohtaja Mikko Paatero Suomi turvallinen maa Päämajasymposium Mikkeli 6.7.2012 Poliisiylijohtaja Mikko Paatero Lähtökohtia turvallisuudelle Poliisi on Suomen luotetuin organisaatio (Valitut Palat: Luotetuimmat brändit tutkimus)

Lisätiedot

POLAMK POLIISIN KOULUTUKSEN, TUTKIMUKSEN JA KEHITTÄMISEN OSAAJA

POLAMK POLIISIN KOULUTUKSEN, TUTKIMUKSEN JA KEHITTÄMISEN OSAAJA POLAMK POLIISIN KOULUTUKSEN, TUTKIMUKSEN JA KEHITTÄMISEN OSAAJA SUOMEN AINOA POLIISIOPPILAITOS Kaikki uudet poliisit valmistuvat Poliisiammattikorkeakoulusta (Polamk) Tampereelta. Poliisin perus- ja jatkokoulutuksen

Lisätiedot

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö 17.4.2013 Sisäisen turvallisuuden tavoite Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelma 20.6.2011 Suomi on Euroopan

Lisätiedot

POLIISIN VUOSIKERTOMUS 2015

POLIISIN VUOSIKERTOMUS 2015 POLIISIN VUOSIKERTOMUS 2015 Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen on johtanut poliisia vuodesta 2015 lähtien. SISÄLTÖ Poliisiylijohtajan katsaus... 3 Valvonta ja hälytys... 4 Rikostorjunta...10 POLIISI-

Lisätiedot

SISÄASIAINMINISTERIÖ PÄÄTÖS SM022:00/2012 POLIISIN HALLINTORAKENTEEN (PORA III) KEHITTÄMISTÄ KOSKEVAT LINJAUKSET

SISÄASIAINMINISTERIÖ PÄÄTÖS SM022:00/2012 POLIISIN HALLINTORAKENTEEN (PORA III) KEHITTÄMISTÄ KOSKEVAT LINJAUKSET SISÄASIAINMINISTERIÖ PÄÄTÖS SM022:00/2012 2.10.2012 POLIISIN HALLINTORAKENTEEN (PORA III) KEHITTÄMISTÄ KOSKEVAT LINJAUKSET Tausta Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelman mukaisesti: Hallitus hyväksyy

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016. 10. Poliisitoimi

Talousarvioesitys 2016. 10. Poliisitoimi Talousesitys 10. Poliisitoimi S e l v i t y s o s a : Poliisi turvaa oikeus- ja yhteiskuntajärjestystä, ylläpitää yleistä järjestystä ja turvallisuutta, estää ennalta, paljastaa ja selvittää rikoksia sekä

Lisätiedot

UUdistUva poliisi 2014

UUdistUva poliisi 2014 Uudistuva poliisi 2014 Sisällys Tausta ja tavoitteet Organisaatio Paikallispoliisi Poliisitoiminta Sisäasiainministeriön julkaisu Graafinen suunnittelu: Abstract Design Oy Paino: Kopijyvä Oy Lokakuu 2012

Lisätiedot

Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen toimintakertomus 2014

Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen toimintakertomus 2014 Toimintakertomus ID-1555009721 1 (19) 27.02.2015 POL--16521 Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen toimintakertomus ITÄ-UUDENMAAN POLIISILAITOS Kielotie 21, PL 98, 01301 VANTAA kirjaamo.ita-uusimaa@poliisi.fi

Lisätiedot

Lausunto ID-1558008324 1 (5) Poliisiylijohtaja 12.10.2015 POL-2015-12801 Seppo Kolehmainen

Lausunto ID-1558008324 1 (5) Poliisiylijohtaja 12.10.2015 POL-2015-12801 Seppo Kolehmainen Lausunto ID-1558008324 1 (5) Poliisiylijohtaja 12.10.2015 POL-2015-12801 Seppo Kolehmainen HE 30/2015 vp ja VNS 1/2015 vp Poliisihallituksen lausunto hallituksen esityksestä valtion talousarvioksi vuodelle

Lisätiedot

Poliisin lupahallinnon toimintaa kuvaavia tilastoja

Poliisin lupahallinnon toimintaa kuvaavia tilastoja POLIISIHALLITUS Poliisin lupahallinnon toimintaa kuvaavia tilastoja Viimeinen vuosi/kk: 2015/01 Poliisitoimintayksikkö, Lupahallinto/ Sini Kumpulainen, erikoissuunnittelija 1 Sisällysluettelo Poliisin

Lisätiedot

Poikkeuksellinen vuosi 2008

Poikkeuksellinen vuosi 2008 Vuosikertomus 2008 poliisiylijohtajan katsaus Poikkeuksellinen vuosi 2008 Poliisiylijohtaja Mikko Paatero on johtanut poliisia elokuusta 2008 alkaen. Vuosi 2008 oli poliisissa monessa suhteessa poikkeuksellinen.

Lisätiedot

Tulostavoiteasiakirja 2014

Tulostavoiteasiakirja 2014 Sisäasiainministeriön hallinnonala SMDno120 13/973 Poliisihallitus Tulostavoiteasiakirja 2014 Toiminta-ajatus Poliisihallitus on sisäasiainministeriön alainen keskushallintoviranomainen, joka toimii poliisin

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö id6161987 1 (7) 03.05 SMDno/2010/1966 15.11.2010

Sisäasiainministeriö id6161987 1 (7) 03.05 SMDno/2010/1966 15.11.2010 Sisäasiainministeriö id6161987 1 (7) Eduskunnan hallintovaliokunnalle Selvitys poliisihallinnon uudistamisen toimeenpanosta 1. JOHDANTO Poliisin hallintorakennetta on viime vuosina uudistettu sekä paikallispoliisin

Lisätiedot

Tieliikenteen tilannekuva Heinäkuu 2012. Liikkuva poliisi 4.9.2012

Tieliikenteen tilannekuva Heinäkuu 2012. Liikkuva poliisi 4.9.2012 Tieliikenteen tilannekuva Heinäkuu 2012 Liikkuva poliisi 4.9.2012 SISÄLTÖ 1. Liikenneonnettomuudet tammi-heinäkuussa 2012 2. Toimintaympäristö 2012 3. Liikennerikokset v. 2011 ja tammi-heinäkuussa 2012

Lisätiedot

Poliisi vuonna 2005 3. Poliisiylijohtajan katsaus 4. Valvonta ja hälytystoiminta 7. Rikostorjunta 11. Lupapalvelut 14. Kansainvälinen yhteistyö 16

Poliisi vuonna 2005 3. Poliisiylijohtajan katsaus 4. Valvonta ja hälytystoiminta 7. Rikostorjunta 11. Lupapalvelut 14. Kansainvälinen yhteistyö 16 2005 SISÄLLYS Poliisi vuonna 2005 3 Poliisiylijohtajan katsaus 4 Valvonta ja hälytystoiminta 7 Rikostorjunta 11 Lupapalvelut 14 Kansainvälinen yhteistyö 16 Henkilöstö 18 Talous 21 Sammandrag på svenska

Lisätiedot

Hannu Niemi / Optula Rikoksentorjunta kunnissa seminaari 21.9.2011. Ulkomaalaiset rikoksentekijöinä ja uhreina

Hannu Niemi / Optula Rikoksentorjunta kunnissa seminaari 21.9.2011. Ulkomaalaiset rikoksentekijöinä ja uhreina Hannu Niemi / Optula Rikoksentorjunta kunnissa seminaari 21.9.2011 Ulkomaalaiset rikoksentekijöinä ja uhreina Maahanmuuttajat 168 000 maahanmuuttajaa (ulkomaan kansalaista) vuonna 2010 Vuonna 1990 vastaava

Lisätiedot

POLIISI HÄME Z4. 02. [016. Saate 1 (1) 22.2.2016 POLIISIHALLITUS. Poliisi hallitus, resurssiyksikkö. Vastaanottaja. Liitteet 1 kpl.

POLIISI HÄME Z4. 02. [016. Saate 1 (1) 22.2.2016 POLIISIHALLITUS. Poliisi hallitus, resurssiyksikkö. Vastaanottaja. Liitteet 1 kpl. POLIISI HÄME Saate 1 (1) Vastaanottaja Lähettäjä Poliisi hallitus, resurssiyksikkö Hämeen poliisilaitos 22.2.2016 POLIISIHALLITUS Z4. 02. [016 POLlSSTYRELSEN Hei, ohessa Hämeen poliisilaitoksen toimintakertomus

Lisätiedot

Poliisin lupahallinnon toimintaa kuvaavia tilastoja

Poliisin lupahallinnon toimintaa kuvaavia tilastoja POLIISIHALLITUS Poliisinlupahallinnon toimintaakuvaavia tilastoja Viimeinenvuosi/kk:2015/07 Poliisitoimintayksikkö, Lupahallinto/ Sini Kumpulainen, erikoissuunnittelija 1 Sisällysluettelo Poliisinkäsittelemätlupa-asiatluparyhmittäin

Lisätiedot

Huumausainerikollisuuden tilannekatsaus 2014 2015

Huumausainerikollisuuden tilannekatsaus 2014 2015 Keskusrikospoliisi 1 (5) Tiedusteluosasto POL-2015-3260 4.3.2015 Huumausainerikollisuuden tilannekatsaus 2014 2015 Vuonna 2014 lainvalvontaviranomaisten tietoon tulleiden huumausainerikosten kokonaismäärä

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Sisällys. l Kaakkois-Suomen poliisilaitoksen toimintakertomus 2014... 2

Sisällysluettelo. Sisällys. l Kaakkois-Suomen poliisilaitoksen toimintakertomus 2014... 2 m \:' < ^, i f^i^, s A!! i- Sisällysluettelo Sisällys l Kaakkois-Suomen poliisilaitoksen toimintakertomus... 2 1.1. Johdon katsaus...2 1.2 Toiminnan vaikuttavuus... 2 1.3 Toiminnallinen tehokkuus, tuotokset

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNNAN TULOSTAVOITEASIAKIRJA. Aika 16.3.2006 klo 13.00 Oikeusministeriö, Kasarmikatu 42, 4b krs/neuvotteluhuone Laguuni

KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNNAN TULOSTAVOITEASIAKIRJA. Aika 16.3.2006 klo 13.00 Oikeusministeriö, Kasarmikatu 42, 4b krs/neuvotteluhuone Laguuni KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNNAN TULOSTAVOITEASIAKIRJA 7. Aika 16.3.2006 klo 13.00 Paikka Oikeusministeriö, Kasarmikatu 42, 4b krs/neuvotteluhuone Laguuni Osallistujat Merja Muilu Oikeusministeriö Kirta Heine

Lisätiedot

ULKOMAAN KANSALAISTEN OSUUS RIKOLLISUUDESSA - KOKO MAA

ULKOMAAN KANSALAISTEN OSUUS RIKOLLISUUDESSA - KOKO MAA ULKOMAAN KANSALAISTEN OSUUS RIKOLLISUUDESSA - KOKO MAA TIETOLÄHDE: PolStat sisältää tietoa monista eri tietojärjestelmistä - se on tietovarasto poliisille ja ulkopuolisille tiedon tarvitsijoille. PolStat

Lisätiedot

Poliisihallitus Ohje ID-1551993091 1 (8) 17.12.2013 2020/2013/4590. Poliisin tekemäksi epäillyn rikoksen tutkinta. 1. Yleistä

Poliisihallitus Ohje ID-1551993091 1 (8) 17.12.2013 2020/2013/4590. Poliisin tekemäksi epäillyn rikoksen tutkinta. 1. Yleistä Poliisihallitus Ohje ID-1551993091 1 (8) 17.12.2013 2020/2013/4590 Voimassaoloaika 1.1.2014-31.12.2018 Säädösperuste Laki poliisin hallinnosta 4 Muuttaa/Kumoaa Poliisin tekemäksi epäillyn rikoksen esitutkinta,

Lisätiedot

Euroopan unionin sisäasioiden rahastot

Euroopan unionin sisäasioiden rahastot Euroopan unionin sisäasioiden rahastot Euroopan unionin sisäasioiden rahastot EU:n rahoitusohjelmakaudelle 2014 2020 on perustettu kaksi sisäasioiden rahastoa. Sisäasioiden EU-rahastot Sisäisen turvallisuuden

Lisätiedot

Keskusrikospoliisin toimintakertomus 2015

Keskusrikospoliisin toimintakertomus 2015 Keskusrikospoliisin toimintakertomus 2015 Keskusrikospoliisin toimintakertomus 2015 1 KESKUSRIKOSPOLIISI Jokiniemenkuja 4, 01370 Vantaa Postiosoite: PL 285, 01301 Vantaa Puhelin 0295 480141 Telekopio (09)

Lisätiedot

Poliisiasetus 8.9.1995/1112

Poliisiasetus 8.9.1995/1112 Poliisiasetus 8.9.1995/1112 Sisäasiainministerin esittelystä säädetään 7 päivänä huhtikuuta 1995 annetun poliisilain (493/95) 6, 33 ja 54 :n sekä poliisin hallinnosta 14 päivänä helmikuuta 1992 annetun

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ohjelma ja järjestöt. Elina Pajula, 24.4.2012 järjestöjen aluetyön kokous, Kuopio

Sisäisen turvallisuuden ohjelma ja järjestöt. Elina Pajula, 24.4.2012 järjestöjen aluetyön kokous, Kuopio Sisäisen turvallisuuden ohjelma ja järjestöt Elina Pajula, 24.4.2012 järjestöjen aluetyön kokous, Kuopio 3. Sisäisen turvallisuuden ohjelma Laaja käsitys turvallisuudesta Ennalta ehkäisy, tilanteen mukainen,

Lisätiedot

Suomalainen työelämä paras Euroopassa miten sen teemme? Tuottavuuden pyöreä pöytä

Suomalainen työelämä paras Euroopassa miten sen teemme? Tuottavuuden pyöreä pöytä Suomalainen työelämä paras Euroopassa miten sen teemme? Tuottavuuden pyöreä pöytä Työelämän kehittämisstrategian tavoite on asetettava korkealle Tuottavuuden pyöreä pöytä on osallistunut aktiivisesti työelämän

Lisätiedot

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki 1 Miksi tarvitaan moniammatillista lähestymistapaa korkean riskin uhrien auttamiseen? Henkirikokset

Lisätiedot

PAKKA toimintamalli. Terveyden edistämisen seminaari Oulu 26.4.2013

PAKKA toimintamalli. Terveyden edistämisen seminaari Oulu 26.4.2013 PAKKA toimintamalli Terveyden edistämisen seminaari Oulu 26.4.2013 PSAVI, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue, aluekoordinaattori Raija Fors 12.8.2013 1 PAKKA = paikallinen alkoholipolitiikka

Lisätiedot

Laki poliisin hallinnosta 14.2.1992/110

Laki poliisin hallinnosta 14.2.1992/110 Laki poliisin hallinnosta 14.2.1992/110 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: Yleiset säännökset 1 (9.8.2002/679) Poliisihallinto ja poliisiyksiköt Poliisitointa johtaa sisäasiainministeriö. Ministeriön

Lisätiedot

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa?

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Valtakunnallinen harvaan asuttujen alueiden turvallisuusseminaari Mikkeli 29.1.2013 Ari Evwaraye Sisäministeriö 29.1.2013 Sisäisen

Lisätiedot

Tutkimustoiminta Poliisiammattikorkeakoulussa

Tutkimustoiminta Poliisiammattikorkeakoulussa Tutkimustoiminta Poliisiammattikorkeakoulussa Vesa Muttilainen, tutkimusjohtaja, Polamk Sisäisen turvallisuuden tutkimusseminaari (STTS), 2-3.10.2014 1 Sisältö 1) Organisaatio 2) Tehtävä ja resurssit 3)

Lisätiedot

Työperäisen maahanmuuton monet kasvot. Eve Kyntäjä Maahanmuuttoasioiden asiantuntija, SAK eve.kyntaja@sak.fi

Työperäisen maahanmuuton monet kasvot. Eve Kyntäjä Maahanmuuttoasioiden asiantuntija, SAK eve.kyntaja@sak.fi Työperäisen maahanmuuton monet kasvot Eve Kyntäjä Maahanmuuttoasioiden asiantuntija, SAK eve.kyntaja@sak.fi Suurimmat kansalaisuusryhmät Suomessa 2011 (pysyvästi maassa asuvat) Maa Henkilöitä Osuus ulkomaiden

Lisätiedot

VIESTINTÄVIRASTON PUOLIVUOTISRAPORTTI 2012

VIESTINTÄVIRASTON PUOLIVUOTISRAPORTTI 2012 Puolivuotisraportointi 1(6) ( tavoitteiden : = saavutetaan, = ehkä, = ei saavuteta) VIESTINTÄVIRASTON PUOLIVUOTISRAPORTTI 1. Tulostavoitteet: 1.1 Viestinnän peruspalvelut Viestintäverkot ja -palvelut toimivat

Lisätiedot

12 miljoonaa euroa pois liukastumisista - Vantaan kaupungin turvallisuussuunnitelma -

12 miljoonaa euroa pois liukastumisista - Vantaan kaupungin turvallisuussuunnitelma - 12 miljoonaa euroa pois liukastumisista - Vantaan kaupungin turvallisuussuunnitelma - 10.11.2011 Kalle Eklund Koulutuspäällikkö Pysy pystyssä seminaari Keski-Uudenmaan pelastustoimialue Osakaskuntia 8

Lisätiedot

Hätäkeskusuudistus. Marko Nieminen Hätäkeskuspalvelujen johtaja Hätäkeskuslaitos. www.112.fi

Hätäkeskusuudistus. Marko Nieminen Hätäkeskuspalvelujen johtaja Hätäkeskuslaitos. www.112.fi Hätäkeskusuudistus Marko Nieminen Hätäkeskuspalvelujen johtaja Hätäkeskuslaitos www. Sisäasiainministeriön 15.5.2009 päätöksen mukaisesti hätäkeskustoimintaa kehitetään vuoteen 2015 mennessä seuraavin

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö Kirjaamo. VM/13/02.02.01.01/2009, ohje 5.2.2009. Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010

Valtiovarainministeriö Kirjaamo. VM/13/02.02.01.01/2009, ohje 5.2.2009. Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010 1(5) Pvm Datum 342009 Dnro Dnr TK-21-893-08 Vastaanottaja Mottagare Valtiovarainministeriö Kirjaamo Viite Ref Asia Ärende VM/13/02020101/2009, ohje 522009 Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010

Lisätiedot

Poliisiylijohtajan katsaus 1

Poliisiylijohtajan katsaus 1 Vuosikertomus 2007 Poliisiylijohtajan katsaus Poliisiylijohtajan katsaus 1 Valvonta ja hälytys 3 Rikostorjunta 6 Lupapalvelut 0 Kansainvälinen yhteistyö 2 Henkilöstö 4 Talous 7 Poliisiylijohtajan tuki

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

Luonnon monimuotoisuuden suojelun ja. kestävän käytön strategia ja toimintaohjelma. Luonnonsuojelujohtaja Ilkka Heikkinen

Luonnon monimuotoisuuden suojelun ja. kestävän käytön strategia ja toimintaohjelma. Luonnonsuojelujohtaja Ilkka Heikkinen Luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia ja toimintaohjelma Luonnonsuojelujohtaja Ilkka Heikkinen Tavoitteena CBD:n 10. osapuolikokouksen päätösten kansallinen tulkinta ja toimeenpano

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Ulkomaalaisten lupa-asiat. Ylitarkastaja Pentti Sorsa Maahanmuuttovirasto, Maahanmuuttoyksikkö 21.5.2012

Ulkomaalaisten lupa-asiat. Ylitarkastaja Pentti Sorsa Maahanmuuttovirasto, Maahanmuuttoyksikkö 21.5.2012 Ulkomaalaisten lupa-asiat Ylitarkastaja Pentti Sorsa Maahanmuuttovirasto, Maahanmuuttoyksikkö 21.5.2012 Viisumi vai oleskelulupa? Viisumi on maahantulolupa lyhytaikaista ja tilapäistä, enintään kolme kuukautta

Lisätiedot

IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015

IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015 IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015 ALUKSI Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä julkaisee suppean tilannekatsauksen ajalta 1.1.2015-30.6.2015. Katsauksessa

Lisätiedot

Väkivallan vähentäminen Porissa

Väkivallan vähentäminen Porissa Väkivallan vähentäminen Porissa Rikoksentorjuntaseminaari 2014 Vantaa 17.9.2014 Tuomo Katajisto komisario Lounais-Suomen poliisilaitos Väkivallan vähentämishankkeen taustaa Porin ja poliisilaitoksen yhteinen

Lisätiedot

Internetin merkitys tullirikoksissa edelleen voimakas

Internetin merkitys tullirikoksissa edelleen voimakas 1 (16) Internetin merkitys tullirikoksissa edelleen voimakas Tullin tietoon tuli vuonna 2015 yhteensä 9 656 rikosta (2014: 9 789). Tullirikosten määrän vähenemiseen kahden vuoden takaisesta ennätysmäärästä

Lisätiedot

Sisäasiainministeriön hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelma 2012-2015 sekä tulossuunnitelma 2011. Hallinto

Sisäasiainministeriön hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelma 2012-2015 sekä tulossuunnitelma 2011. Hallinto Sisäasiainministeriön hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelma 2012-2015 sekä tulossuunnitelma 2011 Hallinto SISÄASIAINMINISTERIÖN JULKAISUJA35/2010 SISÄASIAINMINISTERIÖ Hallinto Sisäasiainministeriön

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 564/2015 Laki. rikoslain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 564/2015 Laki. rikoslain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 2015 564/2015 Laki rikoslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rikoslain

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2007 Julkaistu Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 2007 N:o 663 672. Laki. N:o 663. eräiden naisjärjestöjen valtionavusta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2007 Julkaistu Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 2007 N:o 663 672. Laki. N:o 663. eräiden naisjärjestöjen valtionavusta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2007 Julkaistu Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 2007 N:o 663 672 SISÄLLYS N:o Sivu 663 Laki eräiden naisjärjestöjen valtionavusta... 3219 664 Belgian kuningaskunnan, Saksan liittotasavallan,

Lisätiedot

POLIISIN NÄKÖKULMA RATTIJUOPUMUKSIIN. Ylikomisario Heikki Ihalainen

POLIISIN NÄKÖKULMA RATTIJUOPUMUKSIIN. Ylikomisario Heikki Ihalainen POLIISIN NÄKÖKULMA RATTIJUOPUMUKSIIN Ylikomisario Heikki Ihalainen Rattijuopumusten vertailu 2007-2008 (-11.5) 2008 2007 törkeä rattijuopumus 4 662 4 821 alkoholi 4 427 4 601 huumaava aine 235 220 rattijuopumus

Lisätiedot

Rikos- ja pakkokeinotilasto

Rikos- ja pakkokeinotilasto Oikeus 5 Rikos ja pakkokeinotilasto Viranomaisten tietoon tullut rikollisuus 4 Väkivaltarikosten uhrien määrä laski 6,3 prosenttia Tilastokeskuksen tietojen mukaan poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen

Lisätiedot

Itämeristrategian rahoitus

Itämeristrategian rahoitus Itämeristrategian rahoitus Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi Keskeisiä lähtökohtia, kysymyksiä ja haasteita Lähtökohtia

Lisätiedot

Palontutkinnan tulosten hyödyntäminen pelastuslaitoksella. Janne Rautasuo 30.1.2015

Palontutkinnan tulosten hyödyntäminen pelastuslaitoksella. Janne Rautasuo 30.1.2015 Palontutkinnan tulosten hyödyntäminen pelastuslaitoksella Janne Rautasuo 30.1.2015 Pelastuslaki 379/2011 41 Palontutkinta Pelastuslaitoksen on suoritettava palontutkinta Tavoitteena on vastaavien onnettomuuksien

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta.

Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta. Helsinki 27.1.2016 Dn:o 187/12/2015 SISÄMINISTERIÖ Asia: Viite: Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta. Sisäministeriön

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun kuntien päivähoidon asiakaskysely 2011

Pääkaupunkiseudun kuntien päivähoidon asiakaskysely 2011 Pääkaupunkiseudun kuntien päivähoidon asiakaskysely 2011 Kyselyn tavoite ja toteutus Kyselyssä selvitettiin päivähoidossa olevien lasten vanhempien arvioita lapsensa päivähoidosta pääkaupunkiseudun neljässä

Lisätiedot

Liikenteen kasvun mahdollisuudet ja uhkat

Liikenteen kasvun mahdollisuudet ja uhkat Liikenteen kasvun mahdollisuudet ja uhkat Rajavartiolaitoksen tehtävät Neliportainen maahantulon valvontamalli Osa EU:n rajaturvallisuusjärjestelmää (IBM) Rajanylitykset itärajalla 4 Arvioita itärajan

Lisätiedot

Pääluokka 26 SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 26 SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 26 SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA S e l v i t y s o s a : Sisäasiainministeriö on sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton ministeriö, jonka tehtävänä on vastata: yleisen järjestyksen ja turvallisuuden

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Alueen valmistautuminen Fennovoiman ydinvoimala-hankkeeseen Hanhikivi-yhteyshanke 1.8.2012-30.4.2015

Alueen valmistautuminen Fennovoiman ydinvoimala-hankkeeseen Hanhikivi-yhteyshanke 1.8.2012-30.4.2015 Alueen valmistautuminen Fennovoiman ydinvoimala-hankkeeseen Hanhikivi-yhteyshanke 1.8.2012-30.4.2015 Kokemuksia Olkiluodon alueelta OLKILUOTO Olkiluoto 3 ydinvoimalan rakennusprojekti alkoi vuonna 2005

Lisätiedot

ffi POLI I5I HAMEEN POLI ISI LAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2or4

ffi POLI I5I HAMEEN POLI ISI LAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2or4 ffi POLI I5I a HAMEEN POLI ISI LAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2or4 GD @o PO I SISALLYS 1.1 Johdon katsaus... 1.3 Toiminnallinen tehokkuus, tuotokset ja laadunhallinta 1.3.1 Valvonta ja hälytystoiminta 1.3.2

Lisätiedot

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 6 TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 Tampereen työllisyyden kehitys jatkoi hidastumistaan Työnvälitysrekisteritietojen mukaan Tampereella oli tämän vuoden puolivälissä

Lisätiedot

Tietosuojavaltuutetun toimisto

Tietosuojavaltuutetun toimisto Tietosuojavaltuutetun toimisto TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTON TULOSTAVOITEASIAKIRJA Aika 27.9.2005 Paikka Osallistujat Oikeusministeriö OM:n edustajat: Hallintojohtaja Olli Muttilainen (pj) Ylitarkastaja

Lisätiedot

Syyttäjälle ilmoitettavat rikosasiat, ilmoitusmenettely ja syyttäjän toimenpiteet

Syyttäjälle ilmoitettavat rikosasiat, ilmoitusmenettely ja syyttäjän toimenpiteet Syyttäjälle ilmoitettavat rikosasiat, ilmoitusmenettely ja syyttäjän toimenpiteet YLEINEN OHJE VKS:2013:4 12.6.2013 Voimassa 1.1.2014 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2008:2 Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Telekopio

Lisätiedot

Poliisin toiminta- ja taloussuunnitelma. ja tulossuunnitelma 2015. Poliisihallitus POL-201S-3384

Poliisin toiminta- ja taloussuunnitelma. ja tulossuunnitelma 2015. Poliisihallitus POL-201S-3384 Poliisin toiminta ja taloussuunnitelma 2016 2019 ja tulossuunnitelma 2015 Poliisihallitus POL201S3384 2117 Sisällys 1. Johdanto.................... 3 2. Toimintaympäristön muutokset poliisitoiminnan kannalta...

Lisätiedot

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ. Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2011

Toimintasuunnitelma 2011 Toimintasuunnitelma 2011 1 Sitoumus Itämeren tilan parantamiseksi Itämerihaaste on Turun ja Helsingin kaupunkien yhteinen aloite Itämeren tilan parantamiseksi. Itämerihaaste julkistettiin kesäkuussa 2007.

Lisätiedot

Jakelussa mainitut 25.2.2015. Jälkiseurannassa seurattavia asioita olivat:

Jakelussa mainitut 25.2.2015. Jälkiseurannassa seurattavia asioita olivat: 108/54/09 Jakelussa mainitut 25.2.2015 Tuloksellisuustarkastuskertomus 226/2011 Poliisin ja syyttäjän yhteistyö JÄLKISEURANTARAPORTTI Valtiontalouden tarkastusvirasto on tehnyt jälkiseurannan viitekohdassa

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Uudistuva lainsäädäntö

Uudistuva lainsäädäntö Uudistuva lainsäädäntö Poliisitoiminnan näkökulma Poliisihallitus, poliisitoimintayksikkö, asehallinto Muutoksen tavoitteet Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi ampumaratalaki. Lisäksi muutettaisiin ampuma-aselakia,

Lisätiedot

AJOTERVEYDEN VALVONTA. Poliisin näkökulma. 29.10.2015 apulaispoliisipäällikkö Antero Rytkölä

AJOTERVEYDEN VALVONTA. Poliisin näkökulma. 29.10.2015 apulaispoliisipäällikkö Antero Rytkölä AJOTERVEYDEN VALVONTA Poliisin näkökulma 29.10.2015 apulaispoliisipäällikkö Antero Rytkölä 1 29.10.2015 Poliisilaitoksesta pääpoliisiasema Tampereella yhteensä 18 toimipistettä 1004 vakituista työntekijää,

Lisätiedot

SECURITAS OY HENKILÖSTÖRAPORTTI 2002

SECURITAS OY HENKILÖSTÖRAPORTTI 2002 SECURITAS OY HENKILÖSTÖRAPORTTI 22 Vuonna 22 talouden kasvuvauhti hidastui hieman, mikä näkyi myös henkilöstömäärän kehityksessä. Koulutusrintamalla vuosi oli kuitenkin aktiivinen. Yhtäältä tämä johtui

Lisätiedot

Ankkuritoimintaa Hämeen poliisilaitoksella

Ankkuritoimintaa Hämeen poliisilaitoksella Ankkuritoimintaa Hämeen poliisilaitoksella Nuorten rikoksiin ja häiriökäyttäytymiseen sekä perhe- ja lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen Sirkku Nurmi vanhempi konstaapeli Forssan Ankkuri-tiimi Hämeen poliisilaitos

Lisätiedot

LIITE 5. Vaaratapahtumajoukon tarkastelua ohjaavat kysymykset

LIITE 5. Vaaratapahtumajoukon tarkastelua ohjaavat kysymykset 67 (75). Vaaratapahtumajoukon tarkastelua ohjaavat kysymykset A. Kysymykset ilmoittavan yksikön (osaston) tasolla tapahtuvaan tarkasteluun YKSIKÖN VAARATAPAHTUMAT Mitä ilmoitetut vaaratapahtumat meille

Lisätiedot

Henkilöstöraportti 2014

Henkilöstöraportti 2014 Henkilöstöraportti 2014 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto 3 2 Henkilöstön määrä ja rakenne 3 2.1 Henkilöstömäärä 3 2.2 Henkilöstö sopimusaloittain 4 2.3 Virka- ja työvapaat ja kokonaistyöaika 5 2.4 Ikäjakauma

Lisätiedot

Tukes ja Tampere Yhteistyöllä turvallisuuteen Tampereen turvallisuusklusteri

Tukes ja Tampere Yhteistyöllä turvallisuuteen Tampereen turvallisuusklusteri 1 Tukes avajaisseminaari 9.2.2011 Tukes ja Tampere Yhteistyöllä turvallisuuteen Tampereen turvallisuusklusteri Prof. Kaija Leena Saarela Tampereen teknillinen yliopisto Teollisuustalouden laitos Turvallisuuden

Lisätiedot

KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2002

KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2002 KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2002 1. Toimintakatsaus 1.1. Perustehtävät ja toiminnan kuvaus, toiminta-ajatus Kuluttajavalituslautakunta antaa kirjallisia ratkaisusuosituksia kuluttajien

Lisätiedot

Sisäministeriön aseturvallisuustyöryhmän esitykset ja turvallinen ampumarata poliisin näkökulmasta

Sisäministeriön aseturvallisuustyöryhmän esitykset ja turvallinen ampumarata poliisin näkökulmasta Sisäministeriön aseturvallisuustyöryhmän esitykset ja turvallinen ampumarata poliisin näkökulmasta Projektipäällikkö Mika Lehtonen, sisäasiainministeriö 28.1.2015 Aseturvallisuustyöryhmän kuulemistilaisuus

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestötilastot 2013 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle Syyrian tilanne "Syyriassa on käyty sisällissotaa jo parin vuoden ajan. Miten kansainvälisen yhteisön ja Suomen tulisi mielestänne toimia tilanteen ratkaisemiseksi?" Kyllä Ei Kuva Suomen tulisi lisätä

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen Miksi tämä seminaari? Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa päätettyjen moniammatillisten toimintamallien esittely niille,

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin llisyysaste oli vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä 71,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön.

Lisätiedot

Pääluokka 26 SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 26 SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 26 SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA S e l v i t y s o s a : Sisäasiainministeriö on sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton ministeriö, jonka tehtävänä on vastata: yleisen järjestyksen ja turvallisuuden

Lisätiedot

Verkkorikosten tutkinta. Nixu Oy:n ja FireEye Inc. aamiaisseminaari 4.12.2013 Rikoskomisario Timo Piiroinen Keskusrikospoliisi

Verkkorikosten tutkinta. Nixu Oy:n ja FireEye Inc. aamiaisseminaari 4.12.2013 Rikoskomisario Timo Piiroinen Keskusrikospoliisi Verkkorikosten tutkinta Nixu Oy:n ja FireEye Inc. aamiaisseminaari 4.12.2013 Rikoskomisario Timo Piiroinen Keskusrikospoliisi Kyberrikollisuus Lisääntynyt Vakavoitunut Ammattimaistunut Piilorikollisuutta

Lisätiedot

Turvallisuuden varmistaminen. Rikollisuuden torjuminen ennakolta. Palvelujen tehokas tuottaminen

Turvallisuuden varmistaminen. Rikollisuuden torjuminen ennakolta. Palvelujen tehokas tuottaminen POLIISIYLIJOHTAJALTA Suomalainen poliisi on kansainvälisessä vertailussa arvostettu toimija. Poliisin toimintaympäristö muuttuu, ja julkinen talous on suurten haasteiden edessä. Tämä edellyttää poliisia

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 154. Tekninen lautakunta 18.12.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 154. Tekninen lautakunta 18.12.2012 Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 18.12.2012 Sivu 1 / 1 5214/00.01.03/2012 154 Espoon liikenneonnettomuusraportti ja katsaus pitkäaikaiseen liikenneturvallisuustyöhön Valmistelijat / lisätiedot: Saarinen Tuomo, puh.

Lisätiedot

Turvallisuusselvityslaki ja käytännön toimijat. Säätytalo 18.11.2014 Suojelupoliisin lausuntotoiminto, ylitarkastaja Astrid Geisor-Goman

Turvallisuusselvityslaki ja käytännön toimijat. Säätytalo 18.11.2014 Suojelupoliisin lausuntotoiminto, ylitarkastaja Astrid Geisor-Goman Turvallisuusselvityslaki ja käytännön toimijat Säätytalo Suojelupoliisin lausuntotoiminto, ylitarkastaja Astrid Geisor-Goman Supon ennalta estävä tehtävä Suojelupoliisin tulee lakisääteisen tehtävän toteuttamiseksi

Lisätiedot

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimaan 1.8.2005 Vuoden 2005 elokuun alusta tuli voimaan sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja JUHTAn roolit? Seminaari 09.06.2015 Sirpa Alitalo & Markku

Lisätiedot