Sanna Manninen KAUPPAPORVARIN KULTTUURI- JA KONGRESSITILOJEN MARKKINOINNIN KEHITTÄMINEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sanna Manninen KAUPPAPORVARIN KULTTUURI- JA KONGRESSITILOJEN MARKKINOINNIN KEHITTÄMINEN"

Transkriptio

1 Sanna Manninen KAUPPAPORVARIN KULTTUURI- JA KONGRESSITILOJEN MARKKINOINNIN KEHITTÄMINEN Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Matkailun koulutusohjelma Huhtikuu 2008

2 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Ylivieska Aika Tekijä Sanna Manninen Koulutusohjelma Matkailun koulutusohjelma Työn nimi Kauppaporvarin kulttuuri- ja kongressitilojen markkinoinnin kehittäminen Työn ohjaaja Eija Lappalainen Sivumäärä liitettä Työelämäohjaaja Kari Karjalainen Työ tehtiin Raahen kaupungin toimeksiantona. Työn tarkoituksena on kehittää Kauppaporvarin kulttuuri- ja kongressitilojen markkinointia kaupunkiorganisaation oman henkilökunnan voimavaroja hyödyntäen. Markkinoinnin kilpailukeinoja käyttäen kehitetään talon toimintaa ja pyritään lisäämään sen käyttöastetta. Työn teoreettisena pohjana toimivat markkinoinnin kilpailukeinot. Työssä sovelletaan markkinointimixin 5P-mallia. Siinä haetaan oikeaa suhdetta Kauppaporvarin tuotteen, hinnan, saatavuuden, markkinointiviestinnän ja henkilöstön välille, jotta saadaan aikaan halutun suuntaista kehitystä. Markkinoinnin ydin, Kauppaporvarin kokous- ja kulttuuritilat, on hyvä tuote ja hinnat ovat kilpailukykyiset. Avaintekijöitä Kauppaporvarin kehittämisessä markkinoinnin keinoin on tuotteistaminen, eri hinnoittelutekniikoiden käyttö, saatavuuden parantaminen ja henkilöstön johtaminen. Tuotteistamisessa pyritään Kauppaporvarille omaleimaisen tarjooman kehittämiseen kokous- ja kulttuuripalveluihin. Tarjooma muodostetaan paketoimalla kulttuuripalveluista, kokouspalveluista, lipunmyynnistä ja oheispalveluista eri asiakas- segmentille markkinoitavat tuotteet. Saatavuutta parannetaan markkinointikanavia kehittämällä sekä ulkoista ja sisäistä saatavuutta parantamalla. Organisaation ja johtajuuden selkeyttämisen kautta henkilöstön voimavarat saadaan entistä paremmin käyttöön. Työ tähtää myös suunnittelun tärkeyden ymmärtämiseen. Strategisten suunnittelun, päätösten, tavoitteiden, toteutuksen ja seurannan avulla varmistetaan organisaation menestys tulevaisuudessa. Asiasanat markkinointi, markkinoinnin kilpailukeinot, tuotteistus, suunnittelu, kehittäminen

3 ABSTRACT CENTRAL OSTROBOTHNIA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES Ylivieska Degree programme Tourism Name of thesis Date Author Sanna Manninen Marketing of the Cultural and Congress Centre of Kauppaporvari Instructor Pages Eija Lappalainen Appendixes Supervisor Kari Karjalainen This thesis was made for the city of Raahe. The main goal was to find out ways for improving marketing of Cultural and Congress Centre of Kauppaporvari. As an addition the meaning was to conduct business activity of the Kauppaporvari to the better course by exploiting people of the own organization and their knowhow. By using competitive weapon of marketing the aim is to improve the activity and increase the degree of utilization of Kauppaporvari. Theoretical part of the work was competitive weapon of marketing. The marketing strategy was applied by model of 5P which is formed by product, prise, place, promotion and people. The right relationship of marketing mix was acquired. The purpose for the theory presented was to bring out the possibilities that effective marketing provides to the Kauppaporvari. The core of the marketing, Cultural and Congress Centre of Kauppaporvari, is already a good product and the prices are compatible. The main key to improve Kauppaporvari by marketing is to develop product, use rating techniques and manage personnel. The main goal is to improve characteristic supply of Kauppaporvari. The competence of product could be developed by improving marketing channel. By making bright organization and care for management can get personnel power to better utilization. Key words marketing, competitive weapon of marketing, marketing plan, marketing mix

4 TIIVISTELMÄ ABSTRACT SISÄLLYS 1 JOHDANTO MARKKINOINTI TYÖVÄLINEENÄ Markkinointi käsitteenä Markkinointimix Asiakassuhdemarkkinointi Markkinoiden segmentointi Palveluiden markkinointi Markkinoinnin kehitysvaiheet Markkinointisuunnitelma MARKKINOINNIN KIPAILUKEINOT Tuote (product) Tuotepolitiikka ja tarjooma Tuotteen kerrostumat Palvelutuote Tuotteistaminen Tuotteen elinkaari Hinta (price) Hinnoittelu Hinnoittelupolitiikka Hinnoittelutekniikan määrittely Hinnoittelumenetelmät Hinnoitteluun vaikuttavat tekijät ja hinnoittelualue Hinnalla operointi Saatavuus (place) Ulkoinen ja sisäinen saatavuus Markkinointikanavat Markkinointiviestintä (promotion) Henkilökohtainen myyntityö Mainonta Kampanjasuunnittelu ja mediavalinta Myynnin edistäminen Tiedotus- ja suhdetoiminta Suhdemarkkinointi Henkilöstö (people) Esimiestyö Sisäinen markkinointi KAUPPAPORVARIN KULTTUURI- JA KONGRESSITILOJEN MARKKINOINNIN KEHITTÄMISSUUNNITELMA Lähtökohtatilanne Tuote lähtökohtatilanteessa...63

5 4.1.2 Hinta lähtökohtatilanteessa Saatavuus lähtökohtatilanteessa Markkinointiviestintä lähtökohtatilanteessa Organisaatio ja henkilöstö lähtökohtatilanteessa Kilpailijat SWOT -analyysi Tavoitteet Tavoiteltava organisaatio Tavoiteltava tuote Tavoiteltava hinta Tavoiteltava saatavuus Tavoiteltava markkinointiviestintä Tavoiteltava henkilöstö Strategiset päämäärät Seuranta KYSELYTUTKIMUS JOHTOPÄÄTÖKSET JA POHDINTA Yhteenveto Kehittämisehdotukset...98 LÄHTEET LIITTEET

6 1 1 JOHDANTO Kauppaporvarin kulttuuri- ja kongressitilat on Raahen kulttuuri- ja kokouselämän keskus. Vuosi on Kauppaporvarille juhlavuosi. Ensimmäisestä Kauppaporvarissa järjestetystä tilaisuudesta tulee kuluneeksi 10 vuotta 19. marraskuuta Talo valmistui tarpeeseen tuottaa ja käyttää kulttuuripalveluita laadukkaissa puitteissa sekä tarjota tasokkaita kokouspalveluja. Opinnäytetyön tilaajana toimii Raahen kaupunki. Myöhemmin käytän työssäni myös nimitystä Kauppaporvari käsitellessäni Kauppaporvarin kulttuuri- ja kongressitiloja. Työssäni käsittelen Kauppaporvarin markkinointia. Kokoan tietoa, kartoitan ja pohdin niitä näkökohtia, jotka markkinoinnissa tulisi ottaa huomioon ja joiden avulla voidaan jatkossa määritellä markkinoinnin kehittämisen kannalta olennaisia toimenpiteitä. Tavoitteenani on hakea ja nostaa esiin niitä markkinoinnin peruskysymyksiä, joihin vastaamalla löytyy luovia, omaan tilanteeseen pohjautuvia oivaltamisia. Tavoitteenani on myös sovittaa yhteen olemassa olevat kokemukset, näkemykset sekä teoreettinen tieto ja tehdä Kauppaporvarin palveluorganisaatiolle kehittämissuunnitelma, joka luo edellytyksiä kannattavalle toiminnalle tulevaisuudessa. Markkinointi on keino kehittää Kauppaporvarin toimintaa ja lisätä sen käyttöastetta. Tarkoituksenmukaisten markkinointikeinojen löytäminen on nykyhetken haaste ja pohjana työssäni hyödynnän markkinoinnin kilpailukeinojen ja kehittämisen teorioita.

7 2 Käsittelen Kauppaporvarin markkinointia kilpailukeinonäkökulmasta. Käytän työssäni 5P-mallia, jonka muodostavat kilpailukeinot tuote, hinta, saatavuus, markkinointiviestintä ja henkilöstö. Täydennän näin perinteistä kilpailukeinojen 4P-mallia viidennellä P:llä eli henkilöstöllä. Näiden kilpailukeinojen yhdistelmästä muodostan Kauppaporvarin markkinointimixin. Työni empiirisen osuuden tarkoituksena on tuottaa tietoa, jonka pohjalta voidaan tehdä tietoisia markkinointiratkaisuja. Ne lisäävät tilojen käyttöastetta sekä antavat keinoja tehdä tilasta aktiivisempi ja toimivampi kulttuuri- ja kongressikeskus. Käsittelen aihetta myös kaupunkimarkkinoinnin, palveluympäristön ja matkailun näkökulmasta. Kauppaporvarilla on myös kulttuurimatkailullista merkitystä Raahelle. Kaupunki ja eri yhteisöt sekä yritykset tuottavat palveluita, joita on hyvä paketoida markkinoitaviksi tuotteiksi. Näillä tuotteilla voidaan herättää matkailullista mielenkiintoa. Markkinoinnin kehittämissuunnitelmassa paneudun ensin yrityksen nykytilaan ja lähtökohtiin. SWOT -analyysi antaa pohjan markkinoinnin tavoitteiden asettelulle sekä markkinoinnin strategioiden ja kilpailuetujen hahmottamiselle. Tärkeimmäksi tavoitteeksi asetan toimivan markkinointiprosessin kehittämisen kilpailukeinojen avulla. Esitän myös näkemykseni organisaatiosta. Siitä kuinka Kauppaporvarin kulttuuri- ja kongressitilat tulisi sijoittua kaupungin hallinnossa ja mikä olisi mielestäni paras hallintomalli kaupungin omalla henkilöstöllä toteutettuna.

8 3 2 MARKKINOINTI TYÖVÄLINEENÄ Markkinoinnissa on ensisijaisesti kysymys ajattelutavasta, jonka ydin on asiakkaan tarpeiden ymmärtäminen, palvelu ja tarpeiden tyydyttäminen. (Kotler 2005, 13.) Kaikkien markkinointitoimien taustalla markkinointi on ennen kaikkea ajattelutapa, joka ohjaa kaikkia toimintaratkaisuja taisteltaessa elintilasta nykymaailmassa, jossa lähes kaikesta on tarjontaa enemmän kuin kysyntää. Ilman kilpailua ei markkinointi olisi lainkaan samassa määrin merkityksellistä. (Rope 2000, 17.) Markkinointiajattelu on kehittynyt ja määritelmiä on tullut lisää sitten markkinoinnin käsitteen isänä pidetyn itävaltalaisen kirjailija-professorin Peter Druckerin määritellessä vuonna 1954: markkinointi tarkoittaa koko liiketoimintaa tarkasteltuna lopullisen tuloksensa eli asiakkaan näkökulmasta. (Gummesson 2000, 31.) Perusajatus on edelleen sama, asiakaskeskeisyys. Markkinointiajattelua tarvitaan myös julkisella sektorilla, jossa markkinoinnin teoriaperusta on usein tuntematon ja markkinointia yritetään korvata sen kapealla osatoiminnolla mainonnalla. (Rissanen 2005, 51.) Julkisella sektorilla markkinointiajattelun tarpeellisuuteen Rissanen näkee kolme syytä, jotka ovat johtajan muutos, asiakkaiden tyytymättömyyden osoitus tai organisaation lakkautusuhka. Julkinen sektori saa toimintaansa tarvittavat taloudelliset resurssit budjetin kautta ja tämän aseman vaarana on asiakkaan unohtamisnen. Rissanen näkee markkinoinnin merkityksen julkisella sektorilla erityisen tärkeänä, koska sen kautta tunnistetaan asiakkaiden tarpeet ja kohdennetaan sen tyydytykseen sopiva tavara- tai palvelutuote. (Rissanen 2005, 5.)

9 4 Markkinoinnin eri määritelmissä korostuvat asiakas, koko asiakassuhde, organisaatio ja sen tavoitteet. Asiakkaiden kautta saavutettu taloudellinen kannattavuus on markkinoinnille ensisijaisen tärkeää. Kun tämä ensisijainen tavoite on saavutettu, voidaan tyydyttää myös muiden sidosryhmien odotuksia. Taloudelliset resurssit ovat ehtona toiminnan kehittämisessä ja sidosryhmien odotusten täyttämisessä. (Isohookana 2007, 37.) Palveluja on vaikea mitata, määritellä ja hinnoitella yksiselitteisesti. Markkinointi on toimintaa, jonka päämääränä on tyydyttää asiakkaan tarpeet palvelu- tai tavaratuotteita vaihtamalla. (Rissanen 2005, 51.) 2.1 Markkinointi käsitteenä Rope määrittelee, että markkinointi on ajatustapa tehdä, ja toteuttaa valitun kohderyhmän tarpeisiin rakennettua ja segmenttiperusteisesti eriytettyä liiketoimintaa niin, että markkinointitoimin saadaan rakennettua kilpailuetuperusteinen tarjonta, joka saadaan vietyä tuloksellisesti ostohalua synnyttämällä kohdejoukon tietoisuuteen ja sitä kautta ensikaupaksi varmistaen näin aikaansaadun asiakkuuden syventämisen tulokselliseksi asiakassuhteeksi. (Rope 2000, 41.) Parantainen määrittelee, että markkinointi on monistettua myyntipuhetta. Markkinoinnissa on kysymys viestin monistamisesta kustannustehokkaasti. Tehokkain myynnin menetelmä on henkilökohtainen myyntityö. Se on kuitenkin liian kallis ja sen avuksi on keksitty erilaisia monistavia välineitä kuten mainokset, verkkosivut, esitteet, kirjeet ja niin edelleen. Myyjän tehtävänä on reagoida niihin asiakkaisiin, jotka vastaavat tähän monistettuun myyntipuheeseen. (Parantainen 2007, )

10 5 Sovellettuna Kauppaporvarin kulttuuri- ja kongressitiloihin tämän voi ajatella siten, että tilojen ja toiminnan markkinointi on suunnitellun strategian mukaista toimintaa, jossa palveluita tehdään ja toteutetaan eri kohderyhmille koko henkilöstön voimin siten, että ne erottuvat kilpailijoista ja eri kohderyhmät ovat niistä tietoisia kohdistaen ostohalunsa kulttuuri- ja kongressitilojen palveluihin ja haluten käyttää niitä yhä uudelleen. Näin saadaan aikaan tuloksellista toimintaa. Grönroos lähestyy markkinointia palvelujen ja johtamisen lähtökohdista ja määrittelee, että markkinointi on ajattelutapa, joka on ymmärrettävä kaikkialla organisaatiossa ja jota ylimmän johdon on valvottava. Markkinoinnin onnistuminen edellyttää näin palvelun tuottajan sopivaa markkinoinnillista organisoitumista, jossa markkinoinnin filosofian on ohjattava organisaation kaikkia ihmisiä, toimintoja ja osastoja. (Grönroos 1998, 178.) Grönroos pitää vaarallisena pelkästään työkaluina ja tekniikoina organisaatioon tuotua markkinointia erityisesti palveluorganisaation kohdalla. Silloin markkinointi on ainoastaan nämä työkalut ja tekniikat tuntevan markkinointiryhmän vastuulla. Käytännössä asiakkaiden kanssa olevat työntekijät, palvelujen tuottajat ja järjestelmän kehittäjät eivät ole tässä tapauksessa tekemisissä markkinoinnin kanssa eivätkä siis kiinnostu asiakkaiden tarpeista. Työkaluihin ja tekniikoihin nojautuva palveluorganisaatio, ei johda hyviin tuloksiin. Hyvin suunniteltu ja toteutettu mainoskampanja ei tuota tulosta, jos työntekijät palvelun eri vaiheessa eivät toteuta kampanjassa annettuja lupauksia. (Grönroos 1998, 177.) Grönroos katsoo, että markkinointiin kuuluu seuraavat asiat tärkeysjärjestyksessä 1. Asenne ja filosofia, joka ohjaa palvelun tuottajan koko ajattelua niin päätöksen teossa kuin suunnitelmien toteutuksessa.

11 6 2. Keino organisoida palvelun tuottajan eri toiminnot ja tehtävät. 3. Joukko työkaluja, tekniikoita ja toimenpiteitä, joiden kanssa niin asiakkaat kuin organisaation työntekijät ovat tekemisissä. (Grönroos 1998, 179.) Paitsi, että markkinointi on tapa ajatella, se on myös tapa toimia. Tässä markkinointiajattelun lähtökohtana ovat asiakkaiden tarpeet ja toiveet, joiden pohjalta uusia tuotteita ja palveluja tulisi tehdä. Markkinoinnin toimet ovat niitä organisaatiossa tehtäviä toimia, joista yritys tekee jatkuvasti päätöksiä. Prosessi kulkee niin, että yrityksellä on palvelu, jolla on kysyntää. Palveluille on määriteltävä oikea hinta suhteessa kilpaileviin palveluihin ja ostajien hintaodotuksiin. Palvelujen tulee olla mahdollisimman helposti ostajien saatavilla. Palveluista on kerrottava ostajille markkinointiviestinnän kuten mainonnan avulla. Yrityksen henkilökunta ja tila, jossa ostaminen tapahtuu, ovat myös tärkeitä kilpailukeinoja. Näistä syntyy yrityksen kilpailukeinot ja muodostetaan sopiva kilpailukeinojen yhdistelmä, markkinointimix. (Bergström & Leppänen 2003, ) Suhdemarkkinointi edustaa markkinoinnin uutta ajatusmallia. Suhdemarkkinoinnissa korostetaan asiakasuskollisuutta ja yhteistyötä, jossa kaikkiin osapuoliin suhtaudutaan kumppaneina. Markkinoinnin tavoite on suhteen keston pidentäminen. (Gummesson 2000, 36, 32.) 2.2 Markkinointimix Markkinoinnin ydin on markkinointimix, jossa markkinoijan keskeinen tehtävä on valita organisaation tavoitteiden kannalta mahdollisimman hyvä markkinointikeinojen yhdistelmä eli markkinointimix. (Kotler 2005a, 50.)

12 7 Jerome MacCarthyn jo 1960 luvulla kehittämää kilpailukeinojen yhdistelmää kutsutaan 4P-malliksi, jonka osia ovat tuote (product), hinta (price), saatavuus (place) ja markkinointiviestintä (promotion). Se on saanut osakseen runsaasti huomiota ja siitä on tullut yksi johtavimmista markkinoinnin teorian esikuvista. Myöhemmin malliin on lisätty uusia kilpailukeinoja muun muassa henkilöstö, suhdetoiminta ja palveluympäristö, jotta koko markkinoinnin alue tulisi katetuksi. (Bergström & Leppänen 2003, 147; Gummesson 2000, 379.) Tuote Saatavuus Markkinointi-mix Hinta Markkinointiviestintä KUVIO 1. Markkinoinnin peruskilpailukeinot eli markkinointimix Markkinointimix pyrkii löytämään ihanteellisen yhdistelmän, joka saa aikaan parhaan mahdollisen reaktion markkinoilla ja tuottaa samalla voittoa. Markkinointimixin pohjalta määriteltynä markkinointi on prosessi, jossa suunnitellaan ja toteutetaan ideoiden, tuotteiden ja palvelujen kehittäminen, hinnoittelu, saatavuus ja markkinointiviestintä, jotta saadaan aikaan vaihdantaa, joka täyttää ostajan ja myyjän tavoitteet. (Gummesson 2000, 377.) Markkinointimix on usein toimiva ratkaisu ja siitä on runsaasti kokemuksia. Sen ongelmana on kuitenkin sopiva toimintojen yhdistelmä. Mikä on yhdistelmän mixin vaikutus ja mitä tapahtuu muille toimenpiteille, jos yhden arvoa muutetaan

13 8 kuten esimerkiksi hintaa laskemalla tai mainontaa lisäämällä. (Gummesson 2000, 378; Bergström & Leppänen 2003, 147.) Gummesson kritisoi markkinointimixin käyttämistä markkinointiteoriana. Hänen mukaansa se liittyy lähinnä vakioitujen kulutustavaroiden massamarkkinointiin. Kotler puolestaan nostaa esiin näkemyksen, että 4P on myyjän perspektiivi markkinointiin ja se ei ota ostajan näkökantaa riittävästi huomioon. (Gummesson 2004, 25, Kotler 2005a, 51.) 2.3 Asiakassuhdemarkkinointi Asiakassuhdemarkkinoinnissa asiakassuhdetta ylläpidetään, kehitetään ja tehdään seurantaa markkinoinnin keinoin. Lähtökohtana on kannattavuus ja asiakastyytyväisyys. Asiakassuhdemarkkinoinnissa pyritään one-to-one- eli täsmämarkkinointiin, jolloin tarjooma ja markkinointiviestintä räätälöidään ja kohdistetaan erilaisina eri segmenteille. Hyvät asiakastietokannat ovat edellytys asiakassuhdemarkkinoinnille. (Bergström & Leppänen 2003, 407.) Asiakkaat voidaan ryhmitellä perinteisesti asiakassuhteen vaiheen perusteella neljään ryhmään. Potentiaalinen asiakas kuuluu tavoiteltavaan kohderyhmään, mutta kauppoja ei ole vielä syntynyt. Satunnainen asiakas on silloin tällöin tuotteita ostava. Kanta-asiakas ostaa tuotteita säännöllisesti ja toistuvasti. Entinen asiakas on lopettanut yrityksestä ostamisen. (Bergström & Leppänen 2003, 410.) Säilytettäviä ja kehitettäviä asiakkuuksia varten tarjotaan kanta- ja avainasiakasetuja, joilla asiakkaat pyritään pitämään. Hyville asiakkaille tarjottavia kanta-asiakasetuja tulee sopia sekä markkinoitaville tuotteille että asiakkaille. Hyvät edut kiinnostavat asiakkaita ja he arvostavat niitä. Kanta-

14 9 asiakasedut voivat olla rahaetuja kuten ostohyvityksiä, jolloin hyvitys porrastetaan ostomäärän mukaan. Kanta-asiakasedut voivat olla myös suhdetoimintaetuja kuten kutsut asiakastilaisuuksiin, kanta-asiakaspostituksia tai he voivat päästä ennen muita valitsemaan istumapaikan. (Bergström & Leppänen 2003, ) Asiakkaita etsitään markkinoilta pääasiassa markkinointiviestinnän avulla. Asiakkuuden luominen tapahtuu puolestaan arjen liiketoiminnan yhteistyöllä ja luottamuksen edellytysten rakentamisella. Asiakkuus on myös tunneasia. Asiakkuuden rakentaminen edellyttää palvelun tuottajalta vilpitöntä tahtoa tuottaa asiakkaille elämyksiä, etua ja hyötyä. (Rissanen 2005, ) Asiakkaan arvoa voidaan mitata eri tavoin. Asiakassuhteiden tuottoja ja kustannuksia on mahdollista seurata vaikka yhden vuoden ajalta tai asiakassuhteen koko pituuden ajalta. Tällöin asiakkaan koko asiakassuhteen aikana tuomat tulot määritellään siten, että keskiostos kerrotaan ostotiheydellä ja asiakassuhteen kestoajalla. (Bergström & Leppänen 2003, 41.) Markkinoinnin tavoitteena on kartoittaa ensin nykyiset asiakkaat. Heistä kerätään tietoa, ja analysoidaan markkinointimahdollisuuksia. Nykyisten asiakkaiden kautta on oletettavaa löytää potentiaalisimmat uudet asiakkaat. Markkinointi kannattaa kohdistaa valikoiduille ja lupaavimmille ostajille. Henkilöstö ja palvelu ovat perusta asiakashankinnassa. (Bergström & Leppänen 2003, )

15 Markkinoiden segmentointi Segmentointi on markkinoinnin vanhimpia termejä ja se on yksi markkinoinnin peruskäsitteistä. Bergstöm ja Leppänen määrittelevät, että segmentointi on epäyhtenäisten markkinoiden jakamista toisistaan erottuviin ostajaryhmiin, joista yritys valitsee oman kohderyhmänsä, jolle se suunnittelee ja toteuttaa ryhmän tarpeita ja toimintatapoja vastaavan markkinointiohjelman. (Bergström & Leppänen 2003, ) Huomattavaa segmentoinnissa on, että se on pohjana myös kaikille kilpailukeinoille. Tuotteet ja asiakaspalvelut pitää suunnitella segmenteittäin, hinta ja saatavuusratkaisut ovat usein erilaisia eri kohderyhmille, markkinointiviestintä suunnitellaan kullekin kohderyhmälle sopivaksi. Usein tuote myös suunnitellaan segmenttiperusteisesti. Segmentoinnin lähtökohtana on eri asiakasryhmien tunnistaminen ja valinta. Segmentointi on prosessi. Siihen kuuluu markkinoiden tutkiminen, ostokäyttäytymisen selvittäminen, kohderyhmien valinta ja asiakasryhmien tarpeiden perusteella suunniteltu ja toteutettu markkinointiohjelma. (Bergström & Leppänen 2003, 131.) Segmentoinnin perusteena on jokin osto- tai kulutuskäyttäytymisen kannalta merkittävä tekijä. Markkinoijan on tehtävä ratkaisu siitä mitkä ovat sen toiminnan kannalta kulloinkin tärkeimmät segmentointikriteerit. Seuraaviin kuvioihin (Kuvio 2. ja Kuvio 3.) on kerätty sekä yksittäisen kuluttajan että yrityksen segmentointikriteerejä eli ostokäyttäytymisen eroja.

16 11 Demografiset kriteerit - ikä, sukupuoli - koulutus, ammatti - asuinpaikka - varallisuus - uskonto Elämäntyylikriteerit - motiivit - asenteet - harrastukset - kiinnostuksen kohteet Asiakassuhdekriteerit - ostomäärä - ostotiheys - ostojen arvo - ostouskollisuus - asiakastyytyväisyys Kuluttajan tarpeet Kuluttajan hakema hyöty KUVIO 2. Segmentointikriteerejä kuluttajamarkkinoilla (Bergström & Leppänen 2003,134.) Demografiset kriteerit - toimiala - toimipaikkojen määrä ja sijainti - henkilöstön määrä - liikevaihto Elämäntyylikriteerit - yrityksen arvot - yrityskulttuuri - päätöksenteko-prosessi - päätöksentekoon osallistuvien ihmisten tarpeet, asenteet ja arvot Asiakassuhdekriteerit - ostomäärä - ostotiheys - ostojen arvo - ostouskollisuus - asiakastyytyväisyys yrityksen tarpeet Yrityksen hakema hyöty KUVIO 3. Segmentointikriteerejä yritysmarkkinoilla (Bergström & Leppänen 2003, 134.)

17 Palveluiden markkinointi Palveluille on ominaista, että ne ovat aineettomia hyödykkeitä ja niiden tuotanto, jakelu ja kulutus ovat samanaikaisia prosesseja. Palvelujen ydinarvo tuotetaan ostajan ja myyjän välisessä vuorovaikutuksessa ja asiakkaat osallistuvat palvelun tuotantoon. Palveluja ei voi varastoida, eikä palvelujen omistajuus siirry. (Isohookana 2007, 66.) Palvelu on vuorovaikutus, teko, tapahtuma, toiminta, suoritus tai valmius, jossa asiakkaalle tuotetaan tai annetaan mahdollisuus lisäarvon saamiseen ongelman ratkaisuna, helppoutena, vaivattomuutena, elämyksenä, nautintona, kokemuksena, mielihyvänä, ajan tai materian säästönä ja niin edelleen. (Rissanen 2005, 18.) Hyvä tai huono palvelu on asiakkaan kokemus, tunne joka syntyy palvelukokemuksesta, johon liitetään omia odotuksia ja havaintoja. Palvelun tuottajan näkemys palvelun onnistumisesta voi olla hyvin erilainen perustuen omiin kriteereihin, jotka perustuvat käytettyihin panostuksiin ja voimavaroihin. Monen palvelun valmiuden luominen ja laadukas tuottaminen voi vaatia erittäin suuret etukäteispanostukset. (Rissanen 2005, 17, 19.) Palvelujen markkinointi jaetaan ulkoiseen markkinointiin, sisäiseen markkinointiin ja vuorovaikutuksen markkinointiin. Niiden tuottamisessa ja kuluttamisessa on viestinnällä ratkaiseva rooli, koska lupausten mahdollistaminen, niiden antaminen ja pitäminen tapahtuu viestinnän avulla. (Isohookana 2007, 70.) Sisäisellä markkinoinnilla varmistetaan, että ilmapiiri on asiakasorientoitunut ja palveluhenkinen. Henkilöstöllä on tärkeä rooli asiakkaiden tarpeiden,

18 13 toivomusten ja odotusten täyttämisessä. Ulkoisella markkinoinnilla annetaan puolestaan lupauksia ja luodaan odotuksia. Se mitä asiakkaalle mainonnassa luvataan, tulee myös pystyä pitämään tuotanto- ja kulutusvaiheessa. Kun asiakkaan ja yrityksen edustaja kohtaavat, lunastetaan annetut lupaukset. Tätä kohtaamisen hetkeä kutsutaan totuuden hetkeksi. Palvelun laatuun ja sen kokemukseen vaikuttaa oleellisesti se mitä ostajan ja myyjän välisessä vuorovaikutussuhteessa tapahtuu. (Isohookana 2007, ) Hyvän palvelun aikaansaamiseksi tarvitaan huolellinen valmistelu, suunnittelu, koulutus, tuotteistaminen ja markkinointi. Se voi sitoa paljon resursseja. Palveluilla on hyvin suuri merkitys tuotteiden erilaistajana sekä lisäarvon ja voiton lähteenä. Kaupallista vaihdantaa ajatellen seuraavasta kuviosta (Kuvio 4.) käy ilmi, että lisäarvo ja voitto syntyvät vasta vaihdannan ja asiakkaan suorituksen tapahduttua. (Rissanen 2005, 22.) Palvelun tuotanto Markkinointi Luovutus Asiakkaan suoritukset hyödykkeestä yritykselle tai yhteisölle asiakkaalle Panostekijäkustannukset + voittotavoite = Hypoteettinen myyntiarvo Markkinointikustannukset Käyttöarvo kuluttajalle tai yhteisölle KUVIO 4. Palvelun markkinointiprosessi (Rissanen 2005, 24.)

19 14 Edellisen kuvion (Kuvio 4.) mukaan palvelun taloudellinen lisäarvo syntyy markkinointiprosessin avulla. Sillä palvelun tuottaja hakee tuotteelleen markkinoilta asiakkaan, jonka mielestä hyödykkeen käyttöarvon pitäisi olla suurempi kuin > hypoteettinen myyntiarvo + markkinointikustannukset. Palvelutuotteiden osalta asiakkaan suorittama vertailu hinnan ja käyttöarvon osalta on usein erittäin vaikea. Palvelu on paljolti tunnetta, se voi olla hetken elämys, joka on lähes pakollinen tai täysin pakollinen. (Rissanen 2005, 24.) 2.6 Markkinoinnin kehitysvaiheet Nykyaikaista markkinointia on hyödyllistä tarkastella markkinoinnin kehitysvaiheista lähtien, siitä kuinka markkinointiajattelu on kehittynyt myyntisuuntaisesta ajattelusta. Markkinoinnin kilpailuvaiheet ovat yleisesti tunnistettuja ja teorialähteet ovat samoilla linjoilla. Yleensä lähteissä nostetaan esille markkinointiajattelussa viisi kehitysvaihetta: tuotantosuuntainen, myyntisuuntainen, kysyntäsuuntainen, asiakassuuntainen markkinointi ja suhdeajattelu. Rope ei puhu varsinaisesta suhdeajattelusta, mutta tuo mukaan kokonaisvaltaisen ajattelun, jossa markkinoinnin tavoitteena on asiakassuhteen ylläpitäminen. (Rope 2000, 19; Isohookana 2007, 37.) Markkinointiajattelun mallit ovat kehittyneet tuotantosuuntaisesta maailmasta myyntisuuntaisuuden, kysyntäsuuntaisuuden ja asiakassuuntaisen markkinointiajattelun kautta kokonaisvaltaiseen ja siitä edelleen nykyiseen järjestelmäperusteiseen markkinointiajatteluun. (Rope 2000, 19.) Kokonaisvaltaisessa vaiheessa eli kokonaisvaltaisen businessmarkkinoinnin vaiheessa markkinoinnista tulee tapa ajatella ja toteuttaa organisaation toimintaa. Organisaation on itse kyettävä luomaan kysyntä, joka edellyttää kilpailuedun

20 15 saamista ja säilyttämistä. Painopiste muuttuu yrityksen sisäiseen tekemiseen ja markkinointi näkyy yrityksen kaikissa toiminnoissa. Tässä vaiheessa yritys on omaksunut markkinoinnin ajatuksen, kaikki toimivat markkinoinnillisesti ja ymmärtävät merkityksensä markkinoinnillisen menestyksen saamisessa. Tämän ajattelutavan markkinoinnillinen tavoite on asiakassuhteen ylläpitäminen. Yrityksessä hallitsee asiakastyytyväisyysjohtaminen, jonka tausta-ajatuksena on markkinoinnillinen tapa ajatella, johtaa ja toteuttaa liiketoimintaa. Tässä vaiheessa pelkästään markkinointiin keskittyneitä henkilöitä ei siinä määrin tarvita kuin aiemmin. (Rope 2000, 21.) Järjestelmäperusteinen vaihe on markkinoinnin tuorein kehitysvaihe, jossa hyödynnetään tehokkaasti tietotekniikkaa. Se perustuu siihen, että markkinointi on tapa ajatella ja toteuttaa toimintaa markkinoinnillisesti. Tämä eroaa edellisestä siinä, että markkinoinnista tehdään nykyaikaisen tietotekniikan avulla järjestelmä. Lisäksi mukava ovat prosessimarkkinoinnin toimintamallit, jotka ovat kokonaisvaltaisten markkinointirakenteiden taustalla. Prosessimarkkinoinnissa markkinointi nähdään hierarkkisena prosessien järjestelmänä, jota voidaan tietoteknisin systeemein ohjata ja toteuttaa tehokkaasti ja tuloksellisesti. Tässä ajatustavassa ytimenä ovat markkinointiin liittyvät prosessimallit ja toteuttamisessa hyödynnettävä tietotekninen järjestelmäperusta. Oppina on tässä vaiheessa tunnuslukumarkkinointi, jossa toimintaa ohjataan prosesseihin rakennetun tunnuslukurakenteiden pohjalta. Toisena oppina on asiakasarvomarkkinointi, jossa kaikilla toimilla haluaan toteuttaa markkinointia, ja asiakkailta saatava tuotantoarvo pitkällä aikavälillä maksimoimaan. (Rope 2000, ) Yrityksen kehityksen kulkiessa eteenpäin on sen käytävä läpi nämä kehitysvaiheet, eikä ole mahdollista siirtyä esimerkiksi tuotantosuuntaisesta vaiheesta suoraan asiakassuuntaiseen vaiheeseen. Tämän estää yrityksen

21 16 historiaan perustuva yrityskulttuuri. Eri keinoilla prosessia voidaan kuitenkin nopeuttaa. Rope ennustaa, että vaikka yritykset ovat menossa kohti kokonaisvaltaista markkinointitapaa ja edelleen järjestelmäperusteisuuteen, on kokonaisvaltainen markkinointiajattelu juurtunut yrityksiin yleisimmäksi malliksi aikaisintaan 2010-luvulla. Suurin osa yrityksistä on vaiheessa, jossa siirrytään kysyntäsuuntaisesta markkinoinnista asiakassuuntaista markkinointia kohti. Asiakassuuntainen markkinoinnin myötä segmentointi saa uuden tehtävän, johon heijastaen kaikki toimet suunnitellaan ja tuotteet kehitetään. Mukana on myös imagon rakentaminen sekä palvelun ja laadun liittäminen markkinoinnin keinoiksi. Kokonaisvaltainen markkinointi on keskeinen markkinoinnin toimintafilosofia, joka puolestaan on pohjana järjestelmämarkkinoinnin syntymiselle. (Rope 2000, ) 2.7 Markkinointisuunnitelma Tavoitteellinen markkinointi edellyttää suunnitelmallisuutta. Markkinointisuunnitelmassa määritellään markkinoinnin tavoitteet ja strategiat. Suunnitelma selkiyttää työtä ja työnjakoa. Kuka tekee mitä ja milloin ja kuka vastaa tekemisistä. Markkinoinnin onnistuminen vaatii kykyä reagoida toimintaympäristön muutoksiin ja taitoa kehittää toimintaa vastaamaan ajan haasteisiin. (Bergström & Leppänen 2003, 339; Raatikainen 2004, 58.) Markkinoinnin suunnittelu lähtee yrityksen toimintaympäristön analysoinnista. Tämä luo pohjan strategialle, joka on markkinoinnin yhteinen ajatusmalli. Strategian pohjalta asetetaan yksityiskohtaisemmat tavoitteet, joiden pohjalta suunnitellaan markkinoinnin käytännön toimet. (Raatikainen 2004, 58.)

22 17 Suunnittelun on oltava tavoitehakuista, aktiivista toimintaa, joka mahdollistaa käytännönläheisen ja toteutuskelpoisen markkinointisuunnitelman synnyn. Toimiva suunnitelma on kirjallinen, liiketoimintakohtainen, markkinakeskeinen, käytännönläheinen, henkilöstön oma tekemä, kokonaisvaltainen, strateginen näkökulmaltaan, konkreettinen, tavoitteellinen ja tulevaisuussuuntainen. (Rope 2000, 491.) Strateginen suunnittelu on visioiden luomista ja niihin sitoutumista ja se on yritysjohdon tehtävä. Siinä on löydettävä toiminnalle punainen lanka, joka ohjaa tekemään oikeita asioita. Oleellinen osa strategista suunnittelua on toiminnan painopistealueiden määrittäminen ja niiden kehittäminen kilpailuedun saavuttamiseksi sekä kumppanuus hyvien toimijoiden kanssa. Strateginen suunnittelu hahmottaa kehityssuuntia 3-5 vuoden aikavälille. (Raatikainen 2004, 59.) Operatiivinen suunnittelu perustuu strategiseen suunnitteluun, joka sisältää kuukausi-, kausi- ja vuosisuunnittelua. Markkinointia suunnitellaan kaikilla toimintatasoilla. Operatiivisen suunnitelmat ovat markkinointijohdon tai tiimin suunnittelemia ja ne perustuvat yrityksen markkinointistrategiaan. Markkinointiesimiehet ja myyjät laativat viikko- ja kampanjasuunnitelmia. Kaikki osallistuvat päivittäisten työtehtävien suunnitteluun. (Raatikainen 2004, 59.)

23 18 Markkinoinnin suunnittelu Strateginen suunnittelu Mitkä ovat oikeita asioita Yrityksen ja ympäristön vuorovaikutus Suunnittelujakso 3-5 vuotta Yritysjohto Operatiivinen suunnittelu Miten asioita tehdään oikein Yrityksen sisäinen toiminta Suunnittelujakso 1 vuosi tai lyhyempi Markkinoinnin johto Markkinoinnin toteutus koko henkilökunta KUVIO 5. Strateginen ja operatiivinen suunnittelu (Raatikainen 2004, 58.) Markkinoinnin suunnittelun jakautumista kahteen eri osaan, pitkäjänteiseen strategiseen ja lyhyen aikavälin operatiiviseen suunnitteluun (Kuvio 5). Strateginen suunnittelu ohjaa tekemään oikeita asioita, operatiivinen suunnittelu ohjaa tekemään asioita oikein. (Raatikainen 2004, 59.)

24 19 3 MARKKINOINNIN KIPAILUKEINOT Markkinointia voidaan tarkastella kilpailukeinonäkökulmasta. 5P-mallin muodostavat kilpailukeinot tuote, hinta, saatavuus, markkinointiviestintä ja henkilöstö. Markkinoinnin kilpailukeinot ovat organisaation kontrolloitavissa olevia muuttujia. Organisaatio suunnittelee markkinoinnin kilpailukeinot niin, että se pystyy selvittämään, luomaan, tyydyttämään ja säätelemään kysyntää. (Isohookana 2007, 47; Bergström & Leppänen 2003, 147.) 3.1 Tuote (product) Tuote on markkinoinnillinen kokonaisuus, joka on yrityksen tuotannon tuloksesta markkinoinnin avulla luotua kokonaisuutta. Tuote on markkinointimixin keskeisin kilpailukeino ja muut kilpailukeinot rakentuvat sen ympärille. Yrityksen tehtävänä on saattaa tuote sellaiseen asemaan, jonka avulla yrityksen osaaminen rakennetaan liiketaloudelliseksi tulokseksi. (Bergström & Leppänen 2003, 165; Rope 2000, 208.) Ropen mukaan tuote on yritystoiminnan sydän ja toiminnallisessa mielessä kaikki kietoutuu tuotteen ympärille. Vaikka tuote luo perustan muille kilpailukeinoille, tuotteen asemoiminen oikein suhteessa yrityksen osaamiseen on kannattavan liiketoiminnan edellytys. Tässä tapauksessa tuote on väline saada asiakas tekemään ostopäätös. Asiakasnäkökulman omaksumisen lisäksi tärkeä on myös markkinoinnillinen ote tuoteratkaisuissa. Kaikki ratkaisut tuotteessa tehdään markkinoinnillisesta näkökulmasta, kun halutaan saada aikaan onnistunut tuotesisältö. (Rope 2000, 208.)

25 20 Strategiassaan yritys ratkaisee ensin asiakasryhmät, jonka jälkeen se määrittää ne tuotteet, joilla asiakkaiden tarpeisiin vastataan. Tuotekäsite on laaja. Tuote voi olla fyysinen, jolloin se on aineellinen hyödyke, se voi olla palvelutuote, jolloin se on aineeton hyödyke. Tuote voi olla palvelu-, tavara-, toimipaikka-, taide- tai henkilötuote. Tuote voi erottua kilpailijoista pitkälti mielikuvien ja oheispalvelujen ansiosta. Tuotteen erilaistamisessa asiakas saadaan tietoiseksi siitä, miten tuote poikkeaa kilpailijoiden tuotteiden ominaisuuksista. Merkittävää ei ole tuotteen olomuoto, vaan, että se pysytään tekemään jossain suhteessa haluttavaksi ja kilpailukykyiseksi suhteessa muiden vastaaviin. Tällöin siihen saadaan markkinoinnillinen näkökulma. Keskeistä on tuotteen suuntaaminen segmenttiperusteisesti ja käyttötarveperusteisesti. (Rope 2000, ; Bergström & Leppänen 2003, 165; Lahtinen & Isoviita 2004, 76.) Käytännössä tuotteet koostuvat useista osista. Tämä tarkoittaa, että palvelutuotteisiin sisältyy myös konkreettisia tavaroita (ravintolapalveluihin ruoka-annokset), tavaratuotteisiin palveluja (koneisiin huoltopalvelut) ja paikkatuotteisiin niin tavaroita kuin palveluja (valikoimat ja henkilöstön palvelu). Tapahtumatuotteisiin sisältyy fyysisiä osia, palveluja ja henkilöitä. Tämän vuoksi on tärkeää, että tuote rakennetaan toimivaksi kokonaisuudeksi eli asiakkaalle tehdään tarjooma, joka tyydyttää hänen tarpeitaan. (Bergström & Leppänen 2003, 166.) Tuotepolitiikka ja tarjooma Tuotepolitiikalla tarkoitetaan niitä periaatteita, joita yritys noudattaa tehdessään erilaisia tuotepäätöksiä. Kun yritys haluaa olla pioneeri, se on aktiivinen tuotepolitiikassa. Se on uudistaja ja panostaa tuotesuunnitteluun ja kehitykseen tuodakseen markkinoille uutuuksia. Aktiivisuus näkyy valikoiman aktiivisena

26 21 kehittämisenä kysynnän tarpeiden ja muotivirtauksien mukaan. Se näkyy myös siinä, että yrityksellä on aina tarjolla asiakkaiden tarpeita vastaava tuore ja kilpailukykyinen tuotekoostumus eli sortimentti. Oleellista tuotepolitiikassa on, että sen ei anneta rönsyillä leveys- eikä syvyyssuunnassa suunnittelemattomasti, vaan on aina linjakas kokonaisuus. (Rope 2000, ) Ennen tuotepäätösten tekemistä pitää tietää kenelle markkinoidaan. Tuotteen ei aina tarvitse olla markkinoiden hienoin, jos sen hinta-laatusuhde tyydyttää asiakkaita. Kun puhutaan tuotteesta kilpailukeinona, ei ole kysymys vain yksittäisistä markkinoitavista tuotteista, vain kokonaisuudesta, joka on suunnattu asiakasryhmittäin. Tällöin tuotteen rinnalla on tarjooma, joka tarkoittaa eri asiakasryhmille markkinoitavaa tavaroiden ja palvelujen kokonaisuutta, jonka tulisi olla kilpailukykyinen ja siten houkuttelevampi kuin muiden tuotteet. Tarjooma voi sisältää palvelun, siitä perittävän hinnan, jakelukanavan ja viestinnän. Kilpailuetu saadaan erilaistamalla tarjooma, jolloin tehdään yhdistelmä, joka on erilainen kuin kilpailijoilla. (Bergström & Leppänen 2003, 149.) Yrityksen tehdessä tarjoomaan liittyviä päätöksiä, tavoitteena on järkevä ja toimiva kokonaisuus, jossa samalla tehdään ne linjaukset, jotka koskevat hintaa, jakelutietä ja viestintätapoja. Bergström ja Leppänen käsittävät tarjooman laajasti. Se tarkoittaa eri tuotteiden yhdistelmää, jota yritys tarjoaa markkinoille. Se tarkoittaa myös yksittäisten tuotteiden kokonaisuutta, jolla ostajan tarpeet tyydytetään. Tuotepolitiikka käsittää puolestaan kaikki yrityksen toimintaperiaatteet, joita noudatetaan kun tarjoomaa suunnitellaan. Lisäksi se käsittää kaikki ne toimet, joita tarjoomaa kohdistetaan. (Bergström & Leppänen 2003, 168.)

27 22 Tarjooman suhteen tehdään lajitelma ja valikoimapäätöksiä, jotka ovat tuotteiden valinta- ja lukumääräpäätöksiä. Lajitelmalla tarkoitetaan kaikkia yrityksen markkinoimia tuotteita yhdessä ja valikoimalla taas eri vaihtoehtoja yhden tuoteryhmän sisällä. Kauppaporvarissa lajitelma tarkoittaa erilaisia tuotteita kuten kulttuuritilaisuuksia ja valikoimalla tarkoitetaan esimerkiksi pelkkiä viihdekonsertteja. Lajitelmasta käytetään nimitystä tuotemixin leveys ja valikoimasta tuotemixin syvyys. (Bergström & Leppänen 2003, 169.) Tuotteen kerrostumat Tuote koostuu ydintuotteesta, mielikuvatuotteesta sekä oheispalveluista (Kuvio 6). Ydintuote on konkreettinen tavara, jonka asiakas ostaa. Mielikuvatuote muodostuu esimerkiksi brandista, palveluympäristöstä, tyylistä ja maineesta. Oheispalvelut puolestaan ovat lisäpalveluja, jotka voidaan kytkeä ydintuotteeseen ja antavat ydintuotteelle lisäarvoa. (Lahtinen & Isoviita 2004, 77.) Ydintuote Lisäedut Mieliku vatuote KUVIO 6. Tuotteen kerrostuminen (Rope 2000, 209.)

28 23 Ydintuote on tuotekäsitteen ydin. Se on tarve, johon tuotetta ollaan hankkimassa. Nykymarkkinoilla, tarjonnan ollessa suuri, ei pärjätä pelkällä ydintuoteratkaisulla. Vaikka ydintuote olisi kuinka erinomainen tahansa, kilpailijat voivat tarjota vastaavan tuotteen. Tuotekehityksessä on syytä panostaa ydintuotteen ulkoisiin osiin, joita kutsutaan lisäeduiksi. Ne ovat ydintuotteen tavara- tai palveluosioita, joiden avulla voidaan erottautua kilpailijoista. Ydintuotteen ja siihen yhdistettyjen lisäetujen muodostamaa kokonaisuutta kutsutaan toiminnalliseksi tuotteeksi. Toiminnallinen tuote antaa perustan markkinatuotteen tekemiselle. Tuotteelle voidaan luoda mielikuva. Mielikuvatason kopioiminen ei ole samalla tavalla mahdollista kuin toiminnallisten tekijöiden. (Rope 2000, ) Bergström ja Leppänen puhuvat tässä yhteydessä tuotteen kerroksista joita ovat ydintuote, avustavat osat ja mielikuvatuote. He jakavat palvelut ydinpalveluihin sekä lisä- ja tukipalveluihin. Ydinpalvelu on perusta, jonka tuottamiseksi yritys on perustettu. Lisäpalvelu on sen osa kuten kokouksessa kahvitus. Tukipalvelut tuottavat kilpailuetua muhin nähden. Kokonaisuutta he nimittävät palvelupaketiksi. Esimerkiksi majoitus voi sisältää konserttilipun tai illallisen. Tuotekokonaisuudesta asiakas luo mielikuvan tuotteesta eli tuotekuvan. Taustalla on asiakkaan käsitys tuotetta markkinoivasta yrityksestä tai vaikka paikkakunnasta, josta hän tuotteen hankkii. Myös paikkakunnalla on oma tuotekuvansa, joka vaikuttaa ostopäätökseen. (Bergström & Leppänen 2003, ) Yritys voi erilaistaa tuotteensa käyttämällä tavaramerkkiä, joka on lähellä brandin käsitettä. Tavaramerkki on yrityksen hiljainen myyntimies, joka esiintyy tuotteen mainonnan yhteydessä. Brandin käsite on laajempi ja sen rakentaminen on pitkäjänteistä työtä, jossa on omat vaiheensa. Lahtisen ja Isoviidan mukaan jokaiselle tuotteelle tulee rakentaa brandi-identiteetti, joka on visio siitä miten

29 24 asiakas halutaan miellettävän tuote verrattuna kilpailijoihin. Lyhyen aikavälin mielikuvatavoite on profiili. Mielikuva eli imago on se millaiseksi asiakkaat mieltävät tuotteen. Maine on osa imagoa. Maine perustuu asiakkaan käyttökokemuksiin. Ainutlaatuinen imago on brandin tunnusmerkki. (Lahtinen & Isoviita 2004, 78.) Yrityksen liikeidea ja yrityskulttuuri näkyvät yrityksen toimintatavoissa, kuten tuotepolitiikassa. Yritys- ja tuotekuvan raja on usein häilyvä. Erityisesti tapauksissa, joissa yritys- ja tuotenimi ovat samat, arvioidaan tuotteen laatua pitkälti yrityskuvan perusteella. Mielikuvien muodostuminen on hyvin yksilöllinen prosessi. Mielikuvamarkkinoinnilla tarkoitetaan yrityksen strategioita ja toimintatapoja, joiden tarkoituksena on vaikuttaa ostajien mielikuviin. (Bergström & Leppänen 2003, 172.) Palvelutuote Palvelutuotteella tarkoitetaan tuotetta, jossa ostetaan jotakin tekemistä kuten lippu konserttiin tai jotain muuta aineetonta kuten kokouspalvelu. Palvelu on aineeton hyödyke, vaikka siinä on fyysisiä elementtejä. Palveluja markkinoidaan joko sellaisenaan tai osana tuotekokonaisuutta. (Lahtinen & Isoviita 2004, 76; Rope 2000, 210.) Ropen mukaan kaikissa tuotteissa on yleensä fyysinen tuote, välitön palvelu ja hyöty tai etu. Fyysinen tuote on esimerkiksi toimitila. Välitön palvelu on asiakkaan ja palveluhenkilön välinen vuorovaikutus. Hyöty on nopeus tai vaivattomuus. Ropen mukaan rajanveto palvelu- ja tavaratuotteen välillä on keinotekoinen. Toisin kuin yleensä uskotaan: palvelutuotteessa on paljon ainesosia

30 25 palvelutuotteen työsuorituksia, toteutuskertoja ja käytettyä aikaa voidaan mitata tekemistä ei voi varastoida, mutta tukielementtejä voi palvelusta tehty toimintakuvaus voidaan esittää palveluja voidaan myydä asiakas on mukana palveluprosessissa vaikka ei osallistu palvelun tuottamiseen palvelun luoteeseen kuuluu, että koska palvelu on kerralla kulutettu, ei siitä jää omistettavaa palaute saadaan samoin kuin tavaratuotteissa palvelun voi vakioida, kun siitä tehdään toimintamalli Rope on sitä mieltä, että myytti tavaran ja palvelun erilaisuudesta on syytä romuttaa, koska sillä ei ole mitään todellisuuspohjaa.(rope 2000, ) Rope tarkastelee palveluelementtejä sisältävää tuotetta kolmesta eri lähtökohdasta: asiakkaan kokemana, yrityksen tekemisenä ja ostokohteena. Asiakkaan kokemuksen lähtökohdasta hyvän palvelun kokemukset kohdistuvat usein välittömään palvelun osaan eli vuorovaikutusmarkkinoinnin elementtiin. Tällöin asiakkaat eivät niinkään arvosta fyysisiä osia kuten toimitiloja. Palvelutuote yrityksen tekemisenä koostuu puolestaan sekä tuotteen fyysisistä elementeistä että välittömästä palvelusta. Fyysiset tuote-elementit kuten toimitilat ovat tällöin palvelun puitetekijöitä, joiden varaan välitön palvelu voidaan rakentaa. Näin ollen palvelutuotteen kokonaisuuden onnistumiselle ovat tärkeitä sekä fyysinen tuote että palvelu. Kun palveluelementtejä sisältävää tuotetta tarkastaan ostokohteena, markkinatuote ei ole se, mitä yritys tekee, vaan sitä mitä asiakas haluaa ja tarvitsee, ja josta on asiakkaalle hyötyä. Tällöin tuotetta tulee markkinoida korostaen niitä ominaisuuksia, joita asiakas siltä toivoo. Asiakas ei osta fyysistä tuotetta tai välitöntä palvelua, vaan tämän kokonaisuuden tuottamaa hyötyä ja etua itselleen. (Rope 2000, )

31 26 Ostaessaan ennakkolipun Raahesalin lipunmyynnistä asiakas ostaa myös nopeutta, joustavuutta ja toimivuutta. Näin toimiessaan hän pääsee konserttiin joustavammin. Tuotteen markkinointi on tässä tapauksessa hyvä kohdistaa siihen, mitä asiakas ostaa, ei siihen, mitä Raahesalin lipunmyynti tekee. Yksi markkinoinnin onnistumisen edellytys on se, että otetaan asiakkaan näkökulma huomioon Tuotteistaminen Tuotteistaminen on sitä työtä, jonka tuloksena osaaminen jalostuu myynti-, markkinointi- ja toimintakelpoiseksi palvelutuotteeksi. Kun tuote tuotteistetaan, se on ominaisuuksiltaan vahvempi ja se on helpompi ostaa, tehokkaampi myydä ja markkinoida sekä helpompi monistaa. (Parantainen 2007, 11,38.) Markkinoinnin toimivuuden kannalta on kauppaamisessa oivallettava ajatustapa, että on jotain konkreettista tarjottavana. Tällöin lähtökohta on, että asiakas tietää mitä on ostamassa ja myyjän pystyy sen hänelle tarjoamaan. Tuotteistus liittyy erityisesti palveluperusteisiin tuotteisiin. Tuoteajattelun mukaan kaupattava hyödyke muodostuu kolmesta perusosasta: nimestä, sisällöstä ja hinnasta. Nimen perusteella asiakas osaa kysyä sitä mitä hän haluaa, sisällön perusteella asiakas tietää mitä tuotteeseen sisältyy ja hinnan perusteella hän tietää paljonko hän tuotteesta maksaa. Nämä muodostavat tarjontapaketin. Nimi koostuu kahdesta osiosta, asianimestä ja merkkinimestä. Asianimi on kohdeasiakkaan ostaman asian nimi kuten lippu musiikkiviikkojen konserttiin. Merkkinimi on sama kuin brandinimi Kauppaporvarin kulttuuri- ja kongressitilat tai Raahesali. Tämän merkin avulla yritys voi kertoa oman tuotteen eroavan positiivisesti muista alan tuotteista. (Rope 2000, )

32 27 Tuotteistuksessa tarjontapaketin toinen elementti sisältö tulee konkretisoida. Sisältö määritellään niin, että asiakas tietää mitä tuotteeseen kuuluu ja mistä hän maksaa. Rope määrittelee tuotteistuksen tuote-elementtien vakioimiseksi ja siten sisällön toiminnalliseksi määrittelemiseksi. Hän on luokitellut tuotteita niiden vakiotason eli määritystason mukaisesti neljään tasoon. Ensimmäinen tasoista on uniikki eli vakioimaton tuote (vakiointiaste 0-10 %), jolloin jokainen tuote on ainutkertainen. Toisen tason tuote on räätälöity tuote (vakiointiaste %). Siinä vain perusosiot on vakioitu, joista lopputulos kootaan asiakkaan toiveiden mukaisesti. Kolmannen tason tuote on sovellettu tuote (vakiointiaste %), jolloin suurin osa tuotteesta on vakioitu siten, että tuote sovelletaan asiakaskohtaisesti. Neljännen tason tuote on pakettituote (vakiointiaste %), jossa kaikki sen osiot on vakioitu. Tuotteen modulit eli osat ovat valmiita ja tuote on samanlainen eri asiakkaille. Ropen mukaan tuotteistus kytkeytyy vakioimiseen, jossa tuotteistaminen etenee täysin vakioimattomasta tuotteesta kohti täysin vakioitua tuotetta. Hänen mukaansa yritys voi sanoa sillä olevan tuotteistettuja tuotteita, kun se pääsee vakioinnissaan vähintään sovellettavaan tuotteen tasoon saakka, jolloin vakiointiaste on yli 50 %. Tällöin tuotteen sisältö voidaan kertoa asiakkaalle. (Rope 2000, ) Bergström ja Leppänen määrittelevät tuotteistamisen tuotteen markkinoinnillisten osatekijöiden kehittämiseksi ja painottamiseksi. Rakennetaan järkevä kokonaisuus, jotta tarjooma erottuu kilpailijoista. Tuotteistamisen osatekijöitä ovat tuotteen brandi, pakkaus ja muotoilu. Heidän mukaansa brandin rakentaminen on osa tuotteistamista. Tuotteella tulee olla nimi ja merkki, sillä ilman niitä tuote on vajaa. (Bergström & Leppänen 2003, ) Brandin rakentamisen strateginen prosessi etenee neljän vaiheen kautta. Ensimmäisessä vaiheessa tutkitaan ja selvitetään asiakkaiden asenteet ja arvomaailma. Silloin myös tutkitaan kilpailijoiden tarjooma, kilpailevien

33 28 tuotteiden asemointi ja niiden kilpailuedut. Oleellista on selvittää myös oman yrityksen lähtökohdat, tavoitteet, resurssit ja olemassa olevat tuotteet. Toisessa vaiheessa suunnitellaan brandin persoonallisuus, jolla tarkoitetaan asiakkaiden näkökulmaa brandiin. Kolmannessa vaiheessa tehdään brandin positiointi ja markkinointitoimenpiteiden suunnittelu. Annetaan tuotteelle nimi ja visualisoidaan sen ulkoasu. Tässä vaiheessa suunnitellaan hinta, saatavuus ja markkinointiviestintä, joiden avulla rakennetut mielikuvat vastaavat tavoitteita. Neljännessä vaiheessa tehdään toteutus ja seuranta, jota yrityksen pitää tehdä jatkuvasti. Seurannassa yritys vastaa kysymyksiin miten asemoinnissa onnistuttiin, millaisia mielikuvia brandi synnyttää ja miten sitoutuneita asiakkaat ovat. On huomattava, että brandi syntyy markkinoilla asiakkaiden mielessä, sitä ei voi myyjä tehdä. (Bergström & Leppänen 2003, ) Tuotteistustyössä lähtökohtana tulee aina olla tuotteen koostaminen kaupattavaan ja ymmärrettävään muotoon asiakasta ajatellen. Tarjontapaketin sisältö täytyy olla sellaisessa esitettävässä muodossa, että asiakas tietää, mitä hän ostaessaan saa. Tuote on konkretisoitavissa sisällöllisesti tekemällä prosessituote, menetelmätuote tai modulituotteisto. Prosessituotteessa tuote kuvataan vaiheittain etenevänä prosessina. Kaikki palvelutuotteet voidaan kuvata näin. Menetelmätuotteessa kuvataan tuotteen nimen mukaisesti menetelmiä. Yleensä tuote kuvataan ensin prosessimallilla ja sisältöä täydennetään korostamalla jotain menetelmää, jonka on hyvä olla kilpailevista tuotteista positiivisesti erottuva. Modulituotteisto tarkoittaa yrityksen tekemää erillisten tuotteiden järjestelmää, joka rakennetaan sopivaksi toimintakokonaisuudeksi hierarkkisessa järjestyksessä. Tässä mallissa eri tuotteet voidaan saumattomasti yhdistää ja asiakas voi valita niistä haluamansa kokonaisuuden. Tuotteesta tulee saada kuvatuksi kaikki ilmaistavat seikat. Tuotteistustyössä on kuusi kohtaa, joiden kautta tuotesisältö määritellään. Nämä ovat vaiheistus, konkretisointi,

34 29 menetelmöinti, dokumentointi, aikataulutus ja edellytysten määrittely. (Rope 2000, ) Seuraavasta kuviosta (Kuvio 7.) voi nähdä tuotteistamisen segmenttiperusteisen lähtökohdan ja että prosessiin tulee liittää hinnan määritys. Kun tuote on hinnoiteltu, se on markkinoille tarjottavissa. (Rope 2000, 218.) 0. Tuoteaihio 1. Kohderyhmän määritys ja tyypitys 3. Tuotteen sisällön rakentaminen ydintuote lisäedut mielikuvatuote 4. Tuotteen hintaperustojen määritys kustannushinta kilpailuhinta mahdollisuushinta hintahaarukka 5. Hintapäätösten tekeminen hinnoittelutekniikat (paketointi/pilkkominen) hintayksiköiden määritys hinnalla operointi (muun muassa alennukset) 6. Tuotteen markkinoinnillinen kuvaus taustakuvaukset tuotekuvaus hintakuvaus KUVIO 7. Tuotteistusprosessi (Rope 2000, 218.)

MOTTO: AJATTELUSTA TULEE TOIMINTA. TOIMINNASTA TULEVAT TULOKSET. MARKKINOINNILLINEN AJATTELU. Markkinointi näkökulmakysymyksenä:

MOTTO: AJATTELUSTA TULEE TOIMINTA. TOIMINNASTA TULEVAT TULOKSET. MARKKINOINNILLINEN AJATTELU. Markkinointi näkökulmakysymyksenä: ! " 1 MOTTO: AJATTELUSTA TULEE TOIMINTA. TOIMINNASTA TULEVAT TULOKSET. MARKKINOINNILLINEN AJATTELU Markkinointi näkökulmakysymyksenä: 1. Myydä tuotteet / palvelut 2. Saada kohdeasiakkaat ostamaan Ensin

Lisätiedot

OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT

OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT Markkinointi on Asiakaslähtöistä ajattelu Tuote-, hinta-, jakelutie- ja viestintäratkaisujen tekemistä ja toimenpiteiden toteuttamista mahdollisimman hyvän taloudellisen

Lisätiedot

Yritysyhteenliittymän markkinointi

Yritysyhteenliittymän markkinointi Yritysyhteenliittymän markkinointi Hankintayksikön markkinakartoitus l. RFI Toimittajat voivat markkinoida tuotteitaan ja palveluitaan hankintayksikölle kuten muillekin potentiaalisille asiakkaille - aktiiviset

Lisätiedot

Hevospalveluiden tuotteistaminen ja asiakaslähtöinen markkinointi Susanna Lahnamäki

Hevospalveluiden tuotteistaminen ja asiakaslähtöinen markkinointi Susanna Lahnamäki Hevospalveluiden tuotteistaminen ja asiakaslähtöinen markkinointi Susanna Lahnamäki Tällä mennään Tuotteistaminen & asiakaslähtöinen markkinointi Vähän teoriaa, enemmän käytäntöä. http://www.youtube.com/watch?v=uk0zrvzvtb4

Lisätiedot

Asiakasmarkkinoinnin määritelmä

Asiakasmarkkinoinnin määritelmä Asiakasmarkkinoinnin määritelmä Markkinointi on asiakaslähtöinen ajattelu- ja toimintatapa, jonka avulla luodaan yrityksille kilpailuetua, tuodaan hyödykkeet markkinoille ostohalua synnyttäen ja rakennetaan

Lisätiedot

Laatu, prosessi, tuote ja tuotteistaminen opiskelija-ateriat, kahvio- ja kokouspalvelut

Laatu, prosessi, tuote ja tuotteistaminen opiskelija-ateriat, kahvio- ja kokouspalvelut Laatu, prosessi, tuote ja tuotteistaminen opiskelija-ateriat, kahvio- ja kokouspalvelut Ravintolapalveluverkoston Hyvää Pataa - tapaaminen 7.6.2010 Merja Salminen/Design LiMe Oy Mikä on laatujärjestelmä

Lisätiedot

Yrittäjäkoulutus. Markkinoinnin kilpailukeinot

Yrittäjäkoulutus. Markkinoinnin kilpailukeinot 1 Yrittäjäkoulutus Markkinoinnin kilpailukeinot Mitä markkinointi on? 2 Laajasti ottaen markkinointi kattaa kaikki liiketoiminnan osa-alueet. Väljästi tulkittuna se tarkoittaa sitä, että kaikki yrittäjän

Lisätiedot

Leena Erola, 26.1.2016

Leena Erola, 26.1.2016 Leena Erola, 26.1.2016 Sisältö Liikeidea ja sen merkitys markkinoinnin päätöksiin Mitä markkinointi on? Markkinoinnin kilpailukeinot Mainonnan ABC Liikeidea Mitä? Kenelle? Miten? = näkemys ja päätös siitä,

Lisätiedot

Matkailun tuotteistustyöpaja. Storia-hanke Isto Vanhamäki 10.9.2013, Kouvola

Matkailun tuotteistustyöpaja. Storia-hanke Isto Vanhamäki 10.9.2013, Kouvola Matkailun tuotteistustyöpaja Storia-hanke Isto Vanhamäki 10.9.2013, Kouvola 1. Työpaja 10.9.2013 Asiakasymmärrys ja tuotteistaminen asiakasryhmien mukaan Mitkä ovat asiakasryhmämme? Miten asiakasryhmät

Lisätiedot

KYLIEN TARINAT EUROIKSI! 2.11.2012. www.matkailukonsultit.fi

KYLIEN TARINAT EUROIKSI! 2.11.2012. www.matkailukonsultit.fi KYLIEN TARINAT EUROIKSI! 2.11.2012 www.matkailukonsultit.fi Suomen Matkailukonsultit Oy Mäntyharjunkatu 4, 70820 Kuopio puh. 050-9178 688 info@matkailukonsultit.fi www.matkailukonsultit.fi Jouni Ortju

Lisätiedot

Markkinointipsykologia

Markkinointipsykologia Markkinointipsykologia Sisällysluettelo ESIPUHE 1. MARKKINOINNIN PSYKOLOGISET PERUSTAT 1.1. Miksi-mitä-miten-malli 1.2. Markkinointipsykologiasta psykologiseen markkinointiin 2. IHMINEN MARKKINOILLA 2.1.

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

ONNISTUNUT MAASEUTUMATKAILUN MARKKINOINTI. Timo Rope 10.10.2001 Rope-Yhtiöt

ONNISTUNUT MAASEUTUMATKAILUN MARKKINOINTI. Timo Rope 10.10.2001 Rope-Yhtiöt 1 ONNISTUNUT MAASEUTUMATKAILUN MARKKINOINTI Timo Rope 10.10.2001 Rope-Yhtiöt 2 0. LÄHTÖKOHDAT Ei ole merkitystä, mikä on toimiala: liiketoiminnan lainalaisuudet ovat aina samat. Ei ole merkitystä, mikä

Lisätiedot

Liiketoimintasuunnitelma vuosille

Liiketoimintasuunnitelma vuosille Liiketoimintasuunnitelma vuosille Yrityskonsultointi JonesCon 2 TAUSTATIEDOT Laatija: Yrityksen nimi: Yrityksen toimiala: Perustajat: Suunnitelman aikaväli: Salassapito: Viimeisimmän version paikka ja

Lisätiedot

PORONLIHAN SUORAMYYNTIKOULUTUS

PORONLIHAN SUORAMYYNTIKOULUTUS LAATUA RAAKA-AINEIDEN JALOSTAMISEEN Elintarvike- ja poroalan koulutushanke PORONLIHAN SUORAMYYNTIKOULUTUS Erkki Viero PORONLIHAN SUORAMYYNTIKOULUTUKSEN TAVOITTEET Asiakaspalvelun ja markkinoinnin merkityksen

Lisätiedot

Yrityskuvan hoito on johdon ja ammattilaisten tehtävä.

Yrityskuvan hoito on johdon ja ammattilaisten tehtävä. MIELIKUVAT JA DESIGN MANAGEMENT Psykologisia perusteita Ihmiselle on ainoa totuus se, jonka hän uskoo todeksi eli siis mielikuva asiasta, eikä ole merkitystä pitääkö tämä asia paikkansa vai ei. Ostopäätöstilanteessa

Lisätiedot

Palvelujen esittely. Kaupaks - aamiaistilaisuus 24.8.2012

Palvelujen esittely. Kaupaks - aamiaistilaisuus 24.8.2012 Palvelujen esittely Kaupaks - aamiaistilaisuus 24.8.2012 Tradella Oy Communicon Oy PL 248, 80101 Joensuu Puh. 050 5172 976 info@tradella.fi Puh. 044 271 8451 info@communicon.fi Y-tunnus 2342 155-3, kotipaikka

Lisätiedot

Nonprofit-organisaation markkinointi. Dosentti Pirjo Vuokko

Nonprofit-organisaation markkinointi. Dosentti Pirjo Vuokko Nonprofit-organisaation markkinointi Dosentti Pirjo Vuokko Markkinoinnin lähtökohdat Markkinoinnin lähtökohdat Peruskysymys: Mitä me haluamme olla ja kenelle? Miten tämä saavutetaan? Tärkeää: Kohderyhmälähtöisyys

Lisätiedot

Oivalluskysymykset lähiluomuyrittäjälle

Oivalluskysymykset lähiluomuyrittäjälle HELSINGIN YLIOPISTO RURALIA-INSTITUUTTI Oivalluskysymykset lähiluomuyrittäjälle KASVOT LUOMULLE 1. Perustiedot (lyhyesti ja ytimekkäästi) Mitä yritys myy? Mikä on pääkohderyhmä? Kenelle myydään? Miten

Lisätiedot

OHJE LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TÄYTTÄMISEEN

OHJE LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TÄYTTÄMISEEN OHJE LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TÄYTTÄMISEEN Liiketoimintasuunnitelman laatimisesta yleisesti 1. Yritysidea 2. Tuotteet ja/tai palvelut 3. Asiakashankinta ja markkinoiden selvittäminen 3.1 Asiakkaat (kohderyhmä)

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

Johdatus markkinointiin

Johdatus markkinointiin Markkinoinnin perusteet 23A00110 Johdatus markkinointiin Ilona Mikkonen, KTT Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos Päivän agenda Kuka kukin on? Mitä markkinointi on? Miksi sinun tulisi

Lisätiedot

Ajatuksia hinnoittelusta. Hinta on silloin oikea, kun asiakas itkee ja ostaa, mutta ostaa kuitenkin.

Ajatuksia hinnoittelusta. Hinta on silloin oikea, kun asiakas itkee ja ostaa, mutta ostaa kuitenkin. Ajatuksia hinnoittelusta Hinta on silloin oikea, kun asiakas itkee ja ostaa, mutta ostaa kuitenkin. Hinnoittelu Yritystoiminnan tavoitteena on aina kannattava liiketoiminta ja asiakastyytyväisyys. Hinta

Lisätiedot

GREATive Business - luovien alojen yritystieto. henna.aho@gmail.com

GREATive Business - luovien alojen yritystieto. henna.aho@gmail.com GREATive Business - luovien alojen yritystieto henna.aho@gmail.com GREATive Business luovien alojen yrittäjätieto mitä? tavoitteena: - liiketoimintasuunnitelma oman idean pohjalta, alan kenttään ja tukipalveluihin

Lisätiedot

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään.

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään. 28.12.2007 HN Palvelun tuotteistaminen, palvelutuote Miksi on oltava tuote? Jotta olisi jotain myytävää! Voiko osaaminen olla tuote? Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Miksi 1080 kannattaa tehdä?

Miksi 1080 kannattaa tehdä? Liiketoiminta 1080 Miksi 1080 kannattaa tehdä? Kirkastettu kokonaiskuva yrityksen tavoitteista, strategiasta & ohjausjärjestelmästä Selkeä näkemys yrityksen strategiaohjauksen kehitysalueista Erottuva,

Lisätiedot

Tuotteistus kirjaston palvelujen kehittäjänä Case Yrityksen verkkotietoiskut

Tuotteistus kirjaston palvelujen kehittäjänä Case Yrityksen verkkotietoiskut Laura Hämäläinen 19.5.2009 Tuotteistus kirjaston palvelujen kehittäjänä Case Yrityksen verkkotietoiskut Palvelujen tuotteistus Tuotteistus: asiakkaalle tarjottavan palvelun määrittelyä, suunnittelua, kehittämistä,

Lisätiedot

Palvelumuotoilu ja muotoiluajattelu bisneksessä

Palvelumuotoilu ja muotoiluajattelu bisneksessä Palvelumuotoilu ja muotoiluajattelu bisneksessä Hanna-Riina Vuontisjärvi Projektipäällikkö/ Palvelumuotoilija Lapin yliopisto, Taiteiden Tiedekunta hanna-riina.vuontisjarvi@ulapland.fi Mitä palvelumuotoilija

Lisätiedot

www.tulosakatemia.fi Toivo Koski Liiketoiminnan käynnistäminen, liiketoiminnan suunnittelu ja taloudelliset laskelmat

www.tulosakatemia.fi Toivo Koski Liiketoiminnan käynnistäminen, liiketoiminnan suunnittelu ja taloudelliset laskelmat Liiketoiminnan käynnistäminen, liiketoiminnan suunnittelu ja taloudelliset laskelmat Jäljempänä esitetty vaiheistettu konsultoinnin sisältökuvaus sopii mm. uuden liiketoiminnan käynnistämiseen (kaupallistamiseen),

Lisätiedot

Perusmyyjästä supermyyjäksi

Perusmyyjästä supermyyjäksi Perusmyyjästä supermyyjäksi Sisällysluettelo ESIPUHE 1. Myynnin syvin olemus 1.1. Ihmisen ymmärrys ostamisen taustalla 1.2. Tunteiden ja järjen paradigma 1.3. Tunne vs. järkiostamisessa 1.4. Ihmisen ymmärrys

Lisätiedot

SELKEÄSTI HELPOMPAA MARKKINOINTIA

SELKEÄSTI HELPOMPAA MARKKINOINTIA SELKEÄSTI HELPOMPAA MARKKINOINTIA Markkinatehdas on ryhmä nuoria markkinoijia, joiden tavoitteena on parantaa Keski-Suomen yritysten markkinoinnin suunnitelmallisuutta ja auttaa käytännön toteutuksessa.

Lisätiedot

LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN LAATIMINEN EE045. Yhteenveto suunnitelman tekemisestä

LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN LAATIMINEN EE045. Yhteenveto suunnitelman tekemisestä LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN LAATIMINEN EE045 Yhteenveto suunnitelman tekemisestä Liiketoimintasuunnitelman merkitys pakotta miettimään liikeideaa järjestelmällisesti ja varmistamaan, että markkinapotentiaali

Lisätiedot

KIRJASTO & MARKKINOINTI. Roosa Kallio markkinointipäällikkö Helsingin kaupunginkirjasto

KIRJASTO & MARKKINOINTI. Roosa Kallio markkinointipäällikkö Helsingin kaupunginkirjasto KIRJASTO & MARKKINOINTI Roosa Kallio markkinointipäällikkö Helsingin kaupunginkirjasto 26.3.2015 OHJELMA & TAVOITE Lyhyt esittely - mitä markkinointi on Miten markkinointi eroaa viestinnästä? Esimerkkejä

Lisätiedot

PALVELUJEN TUOTTEISTAMISESTA KILPAILUETUA SEUROILLE

PALVELUJEN TUOTTEISTAMISESTA KILPAILUETUA SEUROILLE PALVELUJEN TUOTTEISTAMISESTA KILPAILUETUA SEUROILLE 29.10.2015 KTT Elina Jaakkola Turun kauppakorkeakoulu Uudenlaisen palvelun kokeilu on haastavaa Kenelle tämä sopii? Mitä tähän kuuluu? Onko tämä hyvä

Lisätiedot

Mitä markkinointi on?

Mitä markkinointi on? Mitä markkinointi on? ASIAKAS Markkinoinnin tehtävä on luoda tarvittava yritystunnettuus, hyvä maine, rakentaa asiakasta houkutteleva tarjonta, varmistaa saatavuus ja pohjustaa siten myyntityötä Tavoitteena

Lisätiedot

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Voidaanko brändeillä vaikuttaa? Maaliskuu 2006 Professori Helsingin yliopisto Psykologian laitos gote.nyman@helsinki.fi Mistä tiedämme.? Miten voimme toimia.? Kenelle

Lisätiedot

Keskisuomalainen Ruokakulttuuri- seminaari III. Markkinakohderyhmän ja alueen ymmärtäminen elintarvikkeiden tuotekehitys- ja markkinointityössä

Keskisuomalainen Ruokakulttuuri- seminaari III. Markkinakohderyhmän ja alueen ymmärtäminen elintarvikkeiden tuotekehitys- ja markkinointityössä Keskisuomalainen Ruokakulttuuri- seminaari III Markkinakohderyhmän ja alueen ymmärtäminen elintarvikkeiden tuotekehitys- ja markkinointityössä Arto Vidgren Ediple Oy Sipilä, Jorma; Asiantuntijapalvelujen

Lisätiedot

Sosiaaliset yritykset

Sosiaaliset yritykset Välkky-projektin teema- ja kehittämistyöskentely Sosiaaliset yritykset III Workshop Strateginen suunnittelu 16.10.2009 Jussi Mankki Jaana Merenmies Syfo Aamupäivän ohjelma 8.30 Aloitus, kotitehtävän purku

Lisätiedot

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia MYY PALVELUA Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia Ryhmätyöskentely - tavoitteena ideoida, KUINKA MYYNNIN MUUTTUNEESEEN ROOLIIN VOIDAAN VASTATA? - tarkastellaan kysymystä

Lisätiedot

Miten asiakas tekee valintansa?

Miten asiakas tekee valintansa? Miten asiakas tekee valintansa? ja miten me voimme vaikuttaa siihen? TkT Asiantuntija Harri Karkkila Strategia Asiakkaan kokema arvo Asiakastyytyväisyys ja asiakaskokemus Kilpailuedut Yrittäjä Kouluttaja

Lisätiedot

TEOLLINEN MUOTOILU TUOTESUUNNITTELU YRITYSILME KONSULTOINTI. Juha Sarviaho. Teollinen muotoilu mukana tuotekehityksessä ja suunnittelussa

TEOLLINEN MUOTOILU TUOTESUUNNITTELU YRITYSILME KONSULTOINTI. Juha Sarviaho. Teollinen muotoilu mukana tuotekehityksessä ja suunnittelussa TEOLLINEN MUOTOILU TUOTESUUNNITTELU YRITYSILME KONSULTOINTI Juha Sarviaho Teollinen muotoilu mukana tuotekehityksessä ja suunnittelussa Yritysilmeen luominen ja tuotemerkin kehittäminen Muutokset toimintaympäristössä

Lisätiedot

Asiakassuhteen merkitys. Asiakassuhteen merkitys JÄRJESTELMÄKESKEINEN ASIAKASKESKEINEN

Asiakassuhteen merkitys. Asiakassuhteen merkitys JÄRJESTELMÄKESKEINEN ASIAKASKESKEINEN Asiakassuhteen merkitys JÄRJESTELMÄKESKEINEN LAKIPAINOTUS - Lain täyttäminen - Lain velvoite ASIAKASKESKEINEN YHTEISTYÖPAINOTUS - Lisäarvon tuottaminen - Luottamus Asiakassuhteen merkitys Yhteiskunnan

Lisätiedot

III Workshop Strateginen suunnittelu 16.10.2009

III Workshop Strateginen suunnittelu 16.10.2009 Välkky-projektin teema- ja kehittämistyöskentely Sosiaaliset yritykset III Workshop Strateginen suunnittelu 16.10.2009 Jussi Mankki Jaana Merenmies Syfo Aamupäivän ohjelma 8.30 Aloitus, kotitehtävän purku

Lisätiedot

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila -kyselytutkimus Tavoitteena laaja yleiskuva suomalaisen markkinoinnin tilasta ja kehityksestä

Lisätiedot

Vahvuudet: Mitä on tiiminne osaaminen suhteessa valitsemaanne yritykseen perusteluineen

Vahvuudet: Mitä on tiiminne osaaminen suhteessa valitsemaanne yritykseen perusteluineen KILPAILUTEHTÄVÄ: YRITTÄJYYS A1: Case yritys Joukkue valitsee case yrityksen annetuista oikeista yrityksistä saamansa pohjatiedon perusteella. Joukkue perustelee valintansa joukkueensa vahvuuksilla/osaamisella

Lisätiedot

MONIAMMATILLISEN KEHITTÄMISVERKOSTON (PALVELUJEN JA TUOTTEISTAMINEN. Helsinki 16.5.2013

MONIAMMATILLISEN KEHITTÄMISVERKOSTON (PALVELUJEN JA TUOTTEISTAMINEN. Helsinki 16.5.2013 MONIAMMATILLISEN KEHITTÄMISVERKOSTON (PALVELUJEN JA TOIMINNAN) TUOTTEISTAMINEN Helsinki 16.5.2013 Asiantuntija Yrittäjä, toimitusjohtaja emba Jouni Ortju Laatukoulutus Jouni Ortju Ky Apteekkialan tuotteistuskoulutuksia

Lisätiedot

Monilla aloilla myös pukeutuminen ja käyttäytyminen ovat yrityksen visuaalisen linjan mukaista.

Monilla aloilla myös pukeutuminen ja käyttäytyminen ovat yrityksen visuaalisen linjan mukaista. PROFILOINNIN TYÖKALUT Yrityksen kaikilla merkeillä täytyy olla yhtenäinen linja. Visuaalinen kokonaisuus: symbolit, merkit, tunnukset, tunnusvärit, typografia muodostavat yhden eheän erottuvan linjan,

Lisätiedot

ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia. FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy

ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia. FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy 1 . KAIKKI MUUTTUU Ansaintalogiikka on muuttumassa tavaroiden saatavuuden

Lisätiedot

5. Harjoitus Myynti, markkinointi ja asiakkaan kohtaaminen. TU-A1100 Tuotantotalous 1

5. Harjoitus Myynti, markkinointi ja asiakkaan kohtaaminen. TU-A1100 Tuotantotalous 1 5. Harjoitus Myynti, markkinointi ja asiakkaan kohtaaminen TU-A1100 Tuotantotalous 1 Harjoitusty ö Harjoitusten sisältö 6. Analyysit ja tulevaisuus 5. Myynti, markkinointi ja asiakkaan kohtaaminen 4.

Lisätiedot

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Ennakointiselvityshanke 2 Tilaajan Uudenmaan ELY-keskus Kohteena yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelualan organisaatioiden 2010-luvun

Lisätiedot

Palvelutuotteistamisen työpajat osa IV

Palvelutuotteistamisen työpajat osa IV Palvelutuotteistamisen työpajat osa IV VÄLKKY-projekti 27.4.2010 Janne Marniemi Net Effect Oy TYÖPAJOJEN RAKENNE JA OHJELMA Alustava aikataulutus ja suunnitelma Vaihe Keskeinen sisältö Menetelmät Ajankohta

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Myynnin ja markkinoinnin rajapinnan haasteet kansainvälistä kauppaa tekevässä yrityksessä. 5.11.2013 Tommi Lindbom, toimitusjohtaja Junttan Oy

Myynnin ja markkinoinnin rajapinnan haasteet kansainvälistä kauppaa tekevässä yrityksessä. 5.11.2013 Tommi Lindbom, toimitusjohtaja Junttan Oy Myynnin ja markkinoinnin rajapinnan haasteet kansainvälistä kauppaa tekevässä yrityksessä 5.11.2013 Tommi Lindbom, toimitusjohtaja Junttan Oy 1 Junttan Oy lyhyesti Kuopiolainen yritys, perustettu 1976

Lisätiedot

Asiakkaiden tunnistaminen ja liidipoten1aalin kasva3aminen Marko Viljanen

Asiakkaiden tunnistaminen ja liidipoten1aalin kasva3aminen Marko Viljanen marko.viljanen@jm.eto.fi gsm 041-5340051 Asiakkaiden tunnistaminen ja liidipoten1aalin kasva3aminen Marko Viljanen Customer Experience Design 21.10.2014 Tunnistaminen, avaaminen ja kehittäminen Haluamme

Lisätiedot

Hyvät eväät ETEENPÄIN

Hyvät eväät ETEENPÄIN Hyvät eväät ETEENPÄIN YRITYKSILLE SIIVET Yritysten kehittämispalvelut kaikissa ELY-keskuksissa UUSI PALVELUKOKONAISUUS pk-yrityksille Olipa yrityksesi minkä tahansa haasteen tai muutoksen edessä, saat

Lisätiedot

Markkinoinnin ABC. Sisällysluettelo. Esipuhe

Markkinoinnin ABC. Sisällysluettelo. Esipuhe Markkinoinnin ABC Sisällysluettelo Esipuhe 1. Johdanto 2. Markkinoinnillisuus yritystoiminnassa 3. Segmentointi markkinoinnin peruskivenä 4. Imago ratkaisijana 5. Hinnoittelu 6. Markkinointikanavat 7.

Lisätiedot

HELIA Ryhmän tunnus 08.01.01 MARKKINOINTI

HELIA Ryhmän tunnus 08.01.01 MARKKINOINTI Seppo Laitinen SEMINAARITUTKIELMA MARKKINOINTI Seppo Laitinen SEMINAARITUTKIELMA SISÄLTÖ 1 MARKKINOINNIN TARVE JA TEHTÄVÄT...1 2 ASIAKASRYHMIEN TUNNISTAMINEN...1 3 MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT...1 3.1

Lisätiedot

Asiakastuntemus markkinoinnin ja myynnin ytimenä. 14.11.2013 Katri Tanni & Kati Keronen

Asiakastuntemus markkinoinnin ja myynnin ytimenä. 14.11.2013 Katri Tanni & Kati Keronen Asiakastuntemus markkinoinnin ja myynnin ytimenä 14.11.2013 Katri Tanni & Kati Keronen Markkinoinnin vallankumouksellinen strategia on lähempänä kuin arvaatkaan. Tarvitset kahdenlaista sisältöä: Informaatioikkuna:

Lisätiedot

Eeva-Liisa Lehtonen TUOTTEISTAMINEN OSANA NON-PROFIT -PALVELUJEN KEHITTÄMISTÄ HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULUN KIRJASTO

Eeva-Liisa Lehtonen TUOTTEISTAMINEN OSANA NON-PROFIT -PALVELUJEN KEHITTÄMISTÄ HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULUN KIRJASTO Eeva-Liisa Lehtonen TUOTTEISTAMINEN OSANA NON-PROFIT -PALVELUJEN KEHITTÄMISTÄ HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULUN KIRJASTO KIRJASTOPALVELUJEN TUOTTEISTAMISSEMINAARI 19.5.2009 Tuotteistaminen Myös ei-kaupallisissa

Lisätiedot

Kohti avointa, asiakaslähtöistä palvelujen tuotteistamista

Kohti avointa, asiakaslähtöistä palvelujen tuotteistamista Kohti avointa, asiakaslähtöistä palvelujen tuotteistamista Katriina Valminen ja Jesse Valtanen Asiakaslähtöisyys palveluinnovaa3oissa suuret puheet, pienet teot? 4.10.2012 Esityksen sisältö PALVELUJEN

Lisätiedot

Viestintä- strategia

Viestintä- strategia Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.

Lisätiedot

EN 16555 -sarja Innovaatiojohtaminen yksi uusi työkalu

EN 16555 -sarja Innovaatiojohtaminen yksi uusi työkalu klo 15.45-16.15 EN 16555 -sarja Innovaatiojohtaminen yksi uusi työkalu Tekn.lis. Jarmo Hallikas, Falcon Leader Oy 2 Innovaatiojohtamisen standardi CEN/TS 16555 Osa 1: Innovaatioiden hallintajärjestelmä

Lisätiedot

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved.

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved. ISO/DIS 14001:2014 Organisaation ja sen toimintaympäristön ymmärtäminen sekä Sidosryhmien tarpeiden ja odotusten ymmärtäminen Organisaation toimintaympäristö 4.1 Organisaation ja sen toimintaympäristön

Lisätiedot

Brändi = mikä tahansa yritys, henkilö, tuote, tuoteryhmä, projekti tai organisaatio, jolla on riittävä tunnettuus halutussa kohderyhmässä.

Brändi = mikä tahansa yritys, henkilö, tuote, tuoteryhmä, projekti tai organisaatio, jolla on riittävä tunnettuus halutussa kohderyhmässä. Brändi = mikä tahansa yritys, henkilö, tuote, tuoteryhmä, projekti tai organisaatio, jolla on riittävä tunnettuus halutussa kohderyhmässä. Brändi on kuluttajan kokemaa lisäarvoa toimialan muihin palveluihin

Lisätiedot

Johdonmukaista markkinointia yrittäjille 2013 09/13/13

Johdonmukaista markkinointia yrittäjille 2013 09/13/13 Johdonmukaista markkinointia yrittäjille 2013 09/13/13 Pari vinkkiä lisätuloksen tekemiseksi ilman lisäkuluja. 09/13/13 Markkinointi, myynti, menestys. Kaupallistamista, kontakteja, kassavirtaa! Helsinki

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään:

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään: Sisällysluettelo Esipuhe 2 1. Segmentointi nykymarkkinoinnissa 5 1.1. Segmentoinnin merkitys 6 1.2. Segmentoinnin toteutuksen ongelmat 8 1.3. Segmentin valintaan vaikuttavat tekijät 10 2. Segmentoinnin

Lisätiedot

Kuluttajamarkkinointi. Puheenvuoron sisältö

Kuluttajamarkkinointi. Puheenvuoron sisältö Kuluttajamarkkinointi Outi Uusitalo 11.11.2013 Puheenvuoron sisältö Kuluttajamarkkinoinnin asemasta ja sisällöstä Monitieteellisyys / Kärkiparadigmat Trendejä kuluttajamarkkinoilla Kuluttajamarkkinoinnin

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Asiakastarpeiden merkitys ja perusta. asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja

Asiakastarpeiden merkitys ja perusta. asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja Asiakastarpeiden merkitys ja perusta asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja Mihin asiakastarpeiden selvittämistä tarvitaan yhteisen kielen/tarkastelutavan

Lisätiedot

LUONTO LIIKUTTAMAAN -KOHTAAMISIA LUONTOLIIKUNNASTA TERVEYS- JA HYVINVOINTI- TUOTTEITA 23.4.2014

LUONTO LIIKUTTAMAAN -KOHTAAMISIA LUONTOLIIKUNNASTA TERVEYS- JA HYVINVOINTI- TUOTTEITA 23.4.2014 LUONTO LIIKUTTAMAAN -KOHTAAMISIA LUONTOLIIKUNNASTA TERVEYS- JA HYVINVOINTI- TUOTTEITA 23.4.2014 Mitä onnistunut tuotteistaminen edellyttää? Yhdeksän vaihetta: 1. Tuoteaihioiden kokoaminen 2. Kohderyhmän

Lisätiedot

Alustava liiketoimintasuunnitelma. Miksi alustava LTS? Ajattele vaikkapa näin. Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu

Alustava liiketoimintasuunnitelma. Miksi alustava LTS? Ajattele vaikkapa näin. Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu Alustava liiketoimintasuunnitelma Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu 15.1.2013/LTPT1013 22.4.2013/EO1213 HM Miksi alustava LTS? Jäsennetään ja selvennetään aiotun yritystoiminnan kannattavuutta

Lisätiedot

Esipuhe... 15. LUKU 1 Palvelu- ja suhdepakko: johtaminen palvelukilpailun maailmassa... 21

Esipuhe... 15. LUKU 1 Palvelu- ja suhdepakko: johtaminen palvelukilpailun maailmassa... 21 Sisällys Esipuhe................................................. 15 LUKU 1 Palvelu- ja suhdepakko: johtaminen palvelukilpailun maailmassa....................................... 21 Palvelujen asema.............................................

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN KANTA-HÄMEEN MATKAILUN STRATEGINEN JATKOSELVITYS VAIHE III CreaMentors Oy 2008 Strategian laadintaprosessi Toimijahaastattelut -matkailutoimijat -kehittäjät -päättäjät -rahoittajat Visio 2015 Toimenpideohjelma

Lisätiedot

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10 Auvo Turpeinen Uusyrityskeskus toiminta: Elinkeinoelämän perustama yhteistoimintajärjestö 31 alueellista yhdistystä, yli 80 neuvontapistettä Suomessa vuodesta -89 saakka Jäseninä

Lisätiedot

MITEN RAKENTAA MENESTYVÄ VERKKOKAUPPA? Keskiviikko 4.12.2013 klo 12.00 15.00 MITÄ YRITYKSESI TULEE TIETÄÄ VERKKOKAUPPAA PERUSTETTAESSA?

MITEN RAKENTAA MENESTYVÄ VERKKOKAUPPA? Keskiviikko 4.12.2013 klo 12.00 15.00 MITÄ YRITYKSESI TULEE TIETÄÄ VERKKOKAUPPAA PERUSTETTAESSA? MITEN RAKENTAA MENESTYVÄ VERKKOKAUPPA? Keskiviikko 4.12.2013 klo 12.00 15.00 MITÄ YRITYKSESI TULEE TIETÄÄ VERKKOKAUPPAA PERUSTETTAESSA? Toimitusjohtaja Petri Luukkonen, BusinessVercco Oy Taustaa BusinessVERCCO

Lisätiedot

Joukkue kehittää ja kuvailee oman yrityksen liikeidean, jonka tulee täyttää seuraavat ehdot:

Joukkue kehittää ja kuvailee oman yrityksen liikeidean, jonka tulee täyttää seuraavat ehdot: A1. Yrityksen liikeidea 7 p Joukkue kehittää ja kuvailee oman yrityksen liikeidean, jonka tulee täyttää seuraavat ehdot: - yritys on verkkokauppa - yrityksen tarjoamat tuotteet liittyvät kodinsisustukseen,

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

TUOTEKEHITYKSELLÄ HUNAJAN KULUTUS KASVUUN. Vuokko Tuononen 24.11.2007

TUOTEKEHITYKSELLÄ HUNAJAN KULUTUS KASVUUN. Vuokko Tuononen 24.11.2007 TUOTEKEHITYKSELLÄ HUNAJAN KULUTUS KASVUUN Vuokko Tuononen 24.11.2007 Tuotekehitys "Tuotekehitys on toimintaa, jonka tarkoituksena on etsiä, synnyttää, valita ja kehittää yritykselle uusia tuotteita sekä

Lisätiedot

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista Tavoitetaso Nykytaso Haastateltavan kommentit 1 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky oman maakunnan alueella 4 4 4 2 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky valtakunnallisilla markkinoilla 4 5 3 Lisää markkinointia

Lisätiedot

Liiketoiminnan pelikenttiä on erilaisia,

Liiketoiminnan pelikenttiä on erilaisia, YRITYKSEN Srateal Oy, Niilo Kurikka niilo.kurikka@strateal.com PELIKENTTÄ, TILANNE, TAVOITTEET JA KEHITTÄMINEN PELIKENTTÄ: Yritysten menestyminen on haasteellisempaa kansainvälistymisen ja entistä nopeampien

Lisätiedot

Markkinointisuunnitelma 1(5) Markkinointisuunnitelma

Markkinointisuunnitelma 1(5) Markkinointisuunnitelma Markkinointisuunnitelma 1(5) Markkinointisuunnitelma Yrityksen nimi/yksikön nimi: [kirjoita tähän] Päivä: 22. tammikuuta 2010 Markkinointisuunnitelma 2(5) Sisällysluettelo 1. Perustiedot yrityksestä...

Lisätiedot

Pyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja

Pyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja Pyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja tuottaa tietoliikennepalveluita Pyhäjärven ja Kärsämäen kuntien

Lisätiedot

PK-yritysten kansainvälistysmisohjelma

PK-yritysten kansainvälistysmisohjelma PK-yritysten kansainvälistysmisohjelma Mitä? 2 Valtakunnallinen pk-yritysten kansainvälistymisvalmiuksien arviointi- ja kehittämisohjelma Yritys-, tuote- ja maakohtaisesti suoritettava asiantuntijapalvelu

Lisätiedot

Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo

Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo Keijo Mäenpää Liikkeenjohdon konsultti Diplomi-insinööri Tavoitteena Sujuvasti toimiva kyvykäs organisaatio

Lisätiedot

MIKSI MYYNTISI TARVITSEE HUOLTOA?

MIKSI MYYNTISI TARVITSEE HUOLTOA? MYYNNIN HUOLTOKIRJA MIKSI MYYNTISI TARVITSEE HUOLTOA? Koska myynti on kone, joka hyytyy ilman huolenpitoa! Myynnin vuosihuolto on ainutlaatuinen, vaivaton ja nopea palvelujärjestelmä myyntisi tehostamiseksi.

Lisätiedot

JOHTAMISEN ARKKITEHTUURI

JOHTAMISEN ARKKITEHTUURI JOHTAMISEN ARKKITEHTUURI Mitä tietojohtamisessa johdetaan? Palaveri HAUS:ssa, Leena Kononen 21.3.2014 Johtamisen arkkitehtuuri on johtamisen kokonaisuus On taitoa ymmärtää yhteyksiä ja yhteentoimivuutta

Lisätiedot

Kaupan odotukset yhteistyölle elintarvikealan pk-yritysten kanssa

Kaupan odotukset yhteistyölle elintarvikealan pk-yritysten kanssa Kaupan odotukset yhteistyölle elintarvikealan pk-yritysten kanssa Antti Sippola Market-kaupan johtaja SOK Lahti 27.10.2004 Antti Sippola / SOK / 27.10.2004 / dia 0 Asiakkaiden keskeisimpiä odotuksia teollisuudelta

Lisätiedot

Sähköisen markkinoinnin viisi kultaista sääntöä eurooppalaisten operaattoreiden silmin

Sähköisen markkinoinnin viisi kultaista sääntöä eurooppalaisten operaattoreiden silmin Sähköisen markkinoinnin viisi kultaista sääntöä eurooppalaisten operaattoreiden silmin 26.10.2011 Otto Söderlund Partner Magenta Advisory on suomalainen sähköisen liiketoiminnan asiantuntija jolla on vahva

Lisätiedot

KAIKILLE YHTEINEN TUTKINNON OSA 1 MYYNTIIN VALMISTAUTUMINEN. a) Ammattitaitovaatimukset

KAIKILLE YHTEINEN TUTKINNON OSA 1 MYYNTIIN VALMISTAUTUMINEN. a) Ammattitaitovaatimukset KAIKILLE YHTEINEN TUTKINNON OSA 1 MYYNTIIN VALMISTAUTUMINEN a) Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja osaa omassa myyntityössään toimia liiketoiminnan keskeisten periaatteiden ja organisaationsa

Lisätiedot

Hotellin asiakasliikenne ja kannattavuus

Hotellin asiakasliikenne ja kannattavuus Mirja Rautiainen - Mika Siiskonen Hotellin asiakasliikenne ja kannattavuus HARJOITUSTEHTÄVIÄ LUKU 15: HUONEMYYNNIN MAKSIMOINTI http://charles.savonia.fi/~mas/julkaisut HINNOITTELUN VAIKUTUS HUONETUOTTOIHIN

Lisätiedot

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Lean ajattelu: Kaikki valmennuksemme perustuvat ajatukseen: yhdessä tekeminen ja tekemällä oppiminen. Yhdessä tekeminen vahvistaa keskinäistä luottamusta luo positiivisen

Lisätiedot

UUDESSA ASIAKKUUDESSA ALOITTAMINEN MARKKINOINNIN ALKEET

UUDESSA ASIAKKUUDESSA ALOITTAMINEN MARKKINOINNIN ALKEET UUDESSA ASIAKKUUDESSA ALOITTAMINEN MARKKINOINNIN ALKEET Tomi Grönfors THE GROENFORS METHOD 27/04/15 Brandfors Markkinointiosasto palveluna CHECK-LIST Hyvissä ajoin ennen aloittamista Ennen tapaamista Ensimmäisen

Lisätiedot

MARKKINAT MUUTTUVAT - hallitsetko haasteet

MARKKINAT MUUTTUVAT - hallitsetko haasteet MARKKINAT MUUTTUVAT - hallitsetko haasteet MYYNNILLÄ MENESTYKSEEN BN Advisors Finland Oy Ilkka Ruuska Menestys - perustuu kasvuun? Kasvu - perustuu myyntiin? MENESTYVÄN LIIKETOIMINNAN VIITEKEHYS Kasvu

Lisätiedot

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Kirjaston tehtävä Sivistys Innoitus Kirjaston tavoitteet Palvelu, jolla on merkitystä ja jota käytetään

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen yhteistyö maankäytössä. Rakennuttajan kokemuksia

Julkisen ja yksityisen yhteistyö maankäytössä. Rakennuttajan kokemuksia Julkisen ja yksityisen yhteistyö maankäytössä Rakennuttajan kokemuksia ASUNTOSÄÄTIÖ - Perustettiin vuonna 1951 rakennuttamaan Tapiola Perustajajärjestöt Väestöliitto Mannerheimin Lastensuojeluliitto SAK

Lisätiedot

KASVUN JOHTAMINEN KASVUN SUUNNITTELUN, JOHTAMISEN JA MYYNNIN YDINTEESIT OHJELMISTOYRITTÄJIEN JÄSENILTA 16.4.2015

KASVUN JOHTAMINEN KASVUN SUUNNITTELUN, JOHTAMISEN JA MYYNNIN YDINTEESIT OHJELMISTOYRITTÄJIEN JÄSENILTA 16.4.2015 KASVUN JOHTAMINEN KASVUN SUUNNITTELUN, JOHTAMISEN JA MYYNNIN YDINTEESIT OHJELMISTOYRITTÄJIEN JÄSENILTA 16.4.2015 M-FILES Ohjelmistotuoteyritys 250+ työntekijää Toimistot Tampere, Espoo, USA, UK 400 jälleenmyyjää

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

Contact Scoring on paras tapa luokitella prospekteja. Se ohjaa myyjät oikeisiin osoitteisiin.

Contact Scoring on paras tapa luokitella prospekteja. Se ohjaa myyjät oikeisiin osoitteisiin. Contact Scoring on paras tapa luokitella prospekteja. Se ohjaa myyjät oikeisiin osoitteisiin. 130 2 5KÄVIJÄMÄÄRÄN KASVU WWW-SIVUJEN KEHITTÄMISELLÄ ENEMMÄN SPONTAANEJA ENEMMÄN ONNISTUNEITA TUOTETIEDUSTELUJA

Lisätiedot