POLIITTINEN Mihin politiikka katosi musiikista? SIVU 15

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "POLIITTINEN Mihin politiikka katosi musiikista? SIVU 15"

Transkriptio

1 PUNAINEN L I N J A Windhoek Korso all night long SIVU Mistä vaaleissa päätetään? SIVU 8 9 Kyllästynyt olemaan POLIITTINEN Mihin politiikka katosi musiikista? SIVU 15

2 2 3 Puheenjohtajalta: Elisa Lipponen Uusi poliittinen aikakauslehti Todellisia tekoja, kiitos! Suomen Sosialidemokraattinen puolue sai kesäkuussa uuden puheenjohtajan. Uusi aikakausi on alkanut. Nyt sanotaan hyvästi sulkeutuneelle ja vahvan hierarkkiselle organisaatiorakenteelle. Jäsenistö saa vallan ja kansalaisten unelmia kerätään. Uusi SDP on täällä. Jep, jep. Jos demarit aikovat ravistella alennustilaan vaipunutta poliittista järjestelmää ja koko yhteiskuntaa, puolueen on syytä suorittaa vähintään yhtä kokonaisvaltainen ravistelu myös itselleen. Pelkkä hallituksen varakkaita suosivan etupolitiikan arvostelu ei riitä, etenkään kun hallituspuolue SDP:n linja ei juuri poikennut nykymenosta. Nyt tarvitaan jotain ihan muuta. Puoluekokouksesta on kulunut vasta pari kuukautta, joten uudesta SDP:stä on vaikea sanoa yhtään mitään. Tähän asti tapahtuneesta voi kuitenkin todeta sen verran, että Jutta Urpilainen onnistui tarjoamaan varteenotettavia vaihtoehtoja puolueiden puheenjohtajien väittelyssä. Näyttää siltä, että verotuksen painopistettä oltaisiin valmiita siirtämään pääomiin. Lisäksi on huomattu, että tuloerojen kasvu ei ehkä olekaan talouskasvun pakollinen sivutuote, vaan eroja on pyrittävä aktiivisisesti kaventamaan. Eikä se maksuton päihoitokaan ihan huono idea ole. Kuulostaa jopa poikkeuksellisen sosialidemokraattiselta. Edellä mainituilla eväillä ei kuitenkaan pitkälle pötkitä. Sosialidemokratian tarkoitus lienee kuitenkin oikeudenmukaisen ja vapaan yhteiskunnan luominen, eikä vain astetta muita puoluetta reilumman politiikan harjoittaminen. Vaikka kuntavaalit ovat nurkan takana, SDP:n on ymmärrettävä, että politiikan viitekehys muodostuu globaalisti. Puolueen on tehtävä avauksia nimenomaan globaalin järjestelmän demokratisoimiseksi. Jo pelkkä kansallivaltioajattelusta luopuminen ja hallitsemattomilta vaikuttavien talousmekanismien politisointi voisivat olla ensiaskelia. Jotta unelma-teemakaan ei jää pelkäksi haihatteluksi ja kokoomukselta kopioiduksi retoriseksi pelleilyksi, sen tavoitteena on oltava visio tavoiteltavasta maailmasta. Tähän tarvitaan myös teoreettispainotteista ideologista pohdintaa, joka ei välttämättä paras tapa kalastella ääniä vielä ensivaaleissa. Uusliberalisoitunutta maailmaa ei pelkällä perhepolitiikan uudistamisella muuteta. On selvää, että SDP ei kykene tekemään näitä uudistuksia yksin tai Hakaniemestä käsin. Puolueen pitää käyttä verkostojaan hyväksi ja tehdä yhteistyötä aatetovereidensa kanssa EU:ssa ja muualla maailmassa. Sen on oltava aktiivinen kansalaisyhteiskunnan suuntaan ja tuoda sieltä nousevia ideoita mukaan parlamentaariseen päätöksentekoon. Ehkä mukaan sopivat nyt myös ne puolueen jäsenet, jotka eivät perinteisesti ole olleet koneiston suosiossa. TILAA! Päätoimittajalta: Tässä numerossa: Politiikka ja vuokraasunnot, s. 4 Maria G. ja Valinnat, s.5 Jutta Urpilaisen uudet tuulet, s. 6 Joukkoliikenne, s. 7 Puolue palaa kotiin Toisiksi huonoin kuulemani vitsi menee näin: Mikä on pyromaanin lempielokuva? No tietenkin Lassie palaa kotiin. Viimeksi kuulin tämän korkeintaan esikoululaisen aistiratoja kutkuttavan kaskun eräänä sunnuntaiaamuna bussissa. Sitä kertoivat toisilleen kirkkaanvärisiin opiskelijahaalareihin pukeutuneet nuorukaiset, jotka ryydittivät lennokasta ajatuksenjuoksuaan eilisillan bilemuistoilla ja kertomuksilla toinen toistaan kovemmasta krapulasta. Saatoin kuulla päässäni aamukirkosta palaavien ajatukset: Onko nykynuorison elämä täysin lipsunut raiteiltaan? Vietetäänkö yliopistolla vain bacchusmaista bakkanaalielämää täysin muusta maailmasta irrallisena? Vastaavaa keskustelua on käyty myös Punainen linja Mistä puhutaan kunnallisvaaleissa?, s. 8 9 Kustantaja: Opiskelijoiden sosialidemokraattinen yhdistys OSY ry., Helsinki Päätoimittaja: Matti Niemi, Kansikuva: Vilhelm Sjöström OSYn kunnallisvaaliehdokkaat, s. 10 Politiikka putosi soittolistoilta, s.14 Luottokriisin ensimmäinen vuosi, s. 11 julkisuudessa. On puhuttu ja toteutettu opiskeluaikojen rajoittamista, etujen tiukentamista ja köyhän opiskelijan nurkkaan ajamista. Keskusteluun tarvittaisiin joku raja. Opiskelijan ei kannata kantaa turhaa huolta huomisesta, elämähän on vasta edessä. Vai onko näin sittenkään? Ehkä keskusteluun voisi heittää jotain muitakin kommentteja kuin keski-ikäisten ja eläkeläisten marmatusta. Opiskelijoiden soisi osallistuvan itseään koskevaan debattiin entistä ponnekkaammin ja yhtenäisemmällä äänellä. Äänen kuulumiseksi tarvitaan kuitenkin organisaatioita, joilla on kytkös päätöksentekoelimiin ja poliittiseen järjestelmään. Ehkä puoluekin palaa vielä opiskelijakotiin. Mikä muuttuu yliopistolaissa?, s Vantaalta Windhoekiin, s Matti Niemi Toimittajat: Tiina Hiltunen, Mikko Laakkonen, Elisa Lipponen, Pia Marttila ja Reetta Tilvis. Painos: 2000 kpl

3 4 5 Kokoomus takaa-ajoasemassa Jos kuntavaalit pidettäisiin nyt, keskusta ja Sdp saisivat lähes yhtä suuren kannatuksen. Helsingin Sanomien viime viikolla teettämän kyselyn mukaan sekä keskusta että Sdp saisivat kuntavaaleissa 22,2 prosentin kannatuksen. Kokoomusta äänestäisi 21,8 prosenttia. Sdp tavoittelee kuntavaaleissa suurimman puolueen asemaa ja noin 24 prosentin äänisaalista. Hallitus heikentäisi nuorten työttömyysturvaa Porvarihallituksen käyntiin panema sosiaaliturvauudistus uhkaa tuoda nuorille vanhoja heikomman työttömyysturvan. Asiaa kannattavat erityisesti kokoomuslaiset edustajat sekä sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä (kesk.). Mallissa pitempi ansiosidonnainen työttömyysturva olisi niillä, jotka ovat olleet pitempään töissä. Kokoomuslaisen valtiosihteeri Ilkka Oksan mukaan nuorten pitkä työttömyysturva on kohtuutonta ja passivoi. Sata-komitean kaavailema uudistus on herättänyt laajaa kritiikkiä. Nuorten asettaminen erilaiseen asemaan koetaan ikäsyrjintänä. Laittomista lakoista kovemmat rangaistukset Työnantajajärjestöt haluaisivat nostaa laittomista lakoista langetettavia sakkomaksuja. Niiden mielestä sakot eivät ole suhteessa lakoilla aiheutettuihin vahinkoihin. Työnantajien mukaan sakon uhka ei ole tarpeeksi suuri estämään lakkoja. Laittomien lakkojen arvellaan nousevan tänä vuonna vuosituhannen ennätyslukemiin. Työtuomioistuimen mukaan silti ollaan selvästi alle 1980-luvun tason. Hyvityssakkojen enimmäismäärä on työehtosopimuslain mukaan yhteisölle euroa. Vuokra-asuntopula on poliittinen MIKKO LAAKKONEN Mikään muu ihmisryhmä suomalaisessa yhteiskunnassa ei ole yhtä riippuvainen edullisista vuokra-asunnoista kuin opiskelijat. Nuorilla opiskelijoilla ei yleensä ole varaa maksaa korkeita vuokria, omistusasunnon hankkimisesta nyt puhumattakaan. Valtion asumislisää, jonka varassa opiskelijat yleensä vuokransa maksavat, ei taas ole sidottu minkäänlaiseen indeksiin, vaikka vuokrakulut luonnollisesi jatkuvasti nousevat. Inflaation vuoksi opiskelijoille varatun asumislisän reaaliarvo itse asiassa laskee. Opiskelija-asuminen on perinteisesti hoidettu Suomessa kohtalaisen fiksusti. Samoin kuin edulliset arava-asunnot, myös monet opiskelija-asunnot on rakennettu halvalla valtion tai kunnan myöntämällä lainalla. Tähän on toki yleensä sisällytetty ehtoja, joilla on varmistettu asuntojen kohdistuminen juuri vähävaraisiin. Opiskelija-asunto järjestelmä ei ole kuitenkaan pysynyt muun yhteiskunnan muutoksen mukana. Opiskelijamäärät ovat nousseet reilusti, ja lisäasuntoja tarvitaan pikaisesti uusille alueille. Asiallinen asuminen kuuluu perusoikeuksiin Tällä hetkellä pulaa löytyy pääkaupunkiseudun lisäksi lähes jokaiselta suuremmalta opiskelijapaikkakunnalta myös maakuntien puolella. Kiristyvä kilpailu vähistä asunnoista Suhdanteet tekevät nykymaailmassa tehtävänsä, ja tuettujen vuokraasuntojen rakentaminen ei itsessään ole enää kovin tuottoisaa bisnestä. Pakettiin kuuluvat ehdot ovat raskaat ja myös vapaa raha kohtalaisen edullista. Yhtälö jättää usein vähävaraisen asunnonhakijan kiipeliin. Kovan nousun jälkeen omistusasuntojen myynti on nyt tasaantumassa. Tämä taas tarkoittaa sitä, että yhä useampi työssäkäyvä siirtyykin vuokra-asumiseen. Kun täpötäysiin opiskelija-asuntoloihin ei ole asiaa, jää köyhälle opiskelijalle ainoaksi vaihtoehdoksi hakea asumista vapailta markkinoilta. Kilpailutilanteessa palkkatyössä käyvää ihmistä vastaan opiskelija jää auttamattomasti tappiolle. Diagnoosi on harvinaisen tyly. Vuokra-asunnot kallistuvat, eikä niissä olisi opiskelijalle muutenkaan tilaa. Ei ole täysin hatusta vedettyä, että kallis vuokrataso voi määrittää nuoren henkilön opiskelupaikkakunnan valinnan. Pelkällä opintotuella ei itseään Helsingissä elätä, kun taas esimerkiksi Jyväskylässä se voi nipin napin onnistua. Tämä riitelee pahasti maksuttoman koulutuksen periaatteen kanssa. Ei varmasti ole oikeudenmukaista, että vähävarainen henkilö ei voi tulla opiskelemaan Helsingin yliopistoon tai kauppakorkeakouluun pelkästään siksi, että rahat eivät riitä elämiseen. Helsingin alueen vuokrataso on koko Suomen Asuntopula kohtaa syksyisin erityisesti vaihto-opiskelijiota, joilla ei ole tuttuja Helsingissä. Kuntapäättäjät eivät ole voimattomia Opiskelijoiden ja muidenkin vähävaraisten tilannetta voidaan parantaa järkevällä kuntatason keskiarvoa korkeampi joka paikassa Eirasta Jakomäkeen. Näinä aikoina, kun opiskeluajat ovat rajoitettuja, ei myöskään ole kohtuullista odottaa opiskelijan automaattisesti täydentävän rahavarojaan joko työtä tekemällä tai opintolainaa nostamalla. politiikalla. Tuettujen vuokra-asuntojen rakentamiseen tarvitaan kilpailukykyisiä tontteja, joita kaupunkien pitäisi pystyä tarjoamaan. Vuokra-asuntojen rakennuttajaa ei paljon lämmitä, Ratkaiseeko raha opiskelupaikkakunnan? Opiskelija jää puun ja kuoren väliin. Monelle jää ainoaksi toivoksi opintorahan korotus ja edullinen opiskelija-asuminen. Erityisesti jälkimmäisessä kaupunginpäättäjien kädet eivät ole sidotut. Vuokra-asuntojen tuotto ei ehkä ole asuntobuumin jos valtion edullista lainaa vastaan asunnot pitää rakentaa alueelle, jossa ne eivät vedä asunnonhakijoita puoleensa. Tässä kohtaa kaupungit saavat katsoa peiliin. Opiskelijoita tuskin halutaan ajaa varta aikana ollut omistusasuntojen tasoa, mutta kyse onkin arvoista ja arvostuksesta. Markkinavoimat eivät aina kykene pitämään ihmisten perustarpeista huolta. Se tehtävä jää politiikan harteille. MIKKO LAAKKONEN kysymys vasten toisiin kaupunkeihin tai yleensä liian pitkien matkojen päähän oppilaitoksistaan. Asiallinen asuminen kuuluu perusoikeuksiin, ja SDP aikoo jatkossakin puolustaa vähävaraista KUVA: HIBINO asunnonhakijaa. On kohtuutonta odottaa työvoiman saapuvan pääkaupunkiseudulle paikkaamaan työvoimapulaa, jos samalla heiltä palkastaan nyhdetään suhteettoman suuri osa pelkästään asumismenoihin. On myös kohtuutonta, että opiskelija pakotetaan sivutoimiseen työhön, jotta tällä olisi varaa maksaa vuokransa. Liian kallis asuntotilanne ei myöskään koskaan saisi Vuokrat nousevat nopeasti Tilastokeskuksen mukaan asuntojen vuokrat nousivat huhti kesäkuussa 4,1 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla nousu oli nopeinta, 5,0 prosenttia. Tilastokeskuksen keskivuokra pääkaupunkiseudulle oli 11,15 euroa neliöltä. Sillä saisi 18 neliön yksiön maksettua pelkillä asumislisillä Vapailta markkinoilta asuntoa hakevaa saattavatkin tilastot ihmetyttää. Katsaus oikotie.fi ja etuovi.com -palveluihin tai Helsingin Sanomien asuntosivuille kertoo, että todellisuudessa vuokrataso on jotain ihan muuta. Vuokramarkkinoiden asiantuntijoiden mukaan Tilastokeskuksen vuokratilastoihin ei olekaan luottamista. Uusien vuokrasopimusten osuus otoksesta on niin pieni, että nopeasti kohonnut vuokrataso ei näy tilastovuokrissa. MN määrätä nuoren ihmisen opiskelupaikan valintaa. Silloin olemme taas askeleen lähempänä sellaista epätasa-arvoista yhteiskuntaa, jossa pelkästään rahalla voi ostaa paremman Liity OSYn sähköpostilistalle! lähetä viesti subscribe osy-lista osoitteeseen tai ota yhteyttä Matti Niemeen, Valinnat Yksi tärkeimpiä ihmiskunnan kehitystä muokkaavia asioita on ihmisen kyky käyttää sanoja. Usein yksinkertaiseksi muokatut moniulotteiset oivallukset toimivat tehokkaasti. Otetaan esimerkiksi vaikkapa Albert Einsteinin lausuma: Se viisaus, jolla pääsimme tähän, ei ole välttämättä sama viisaus, jolla pääsemme tästä eteenpäin. Mies, joka loi suhteellisuusteorian ja osoitti atomien olemassaolon, on jäänyt elämään keskuuteemme myös puheellaan. Sama pätee moniin muihinkin suurmiehiin. Martin Luther Kingin Washingtonissa vuonna 1963 pitämän puheen pitkää sisältöä osaa harva ulkoa, mutta sen avainajatus on kaikkien tunnistettavissa. I have a dream. Minulla on unelma. Voiko tuollainen jättää ketään kylmäksi? Entäpä Mark Twainin humoristinen toteamus: Huhut kuolemastani ovat vahvasti liioiteltuja. Se on kiertänyt sukupolvelta toiselle, niin että amerikkalaisissa gettoissa syntyneet räppäritkin hokevat sitä omanaan. Itseeni on tehnyt vaikutuksen alkuperältään tuntematon lause, jota kannettiin t-paidoissa 60-luvulla Vietnamin sotaa vastustaneissa mielenosoituksissa: Jos et ole osa ratkaisua, olet osa ongelmaa. Se on herättävä ja suorastaan vaatii toimimaan. Se, miten käytämme sanoja, muokkaa vaikutuspiirissämme olevien asenteita. Yhtälö pätee kotioloihin sekä laajoihin kansan joukkoihin. Negatiivinen viestittäminen levittää ahdistusta. Hyvät sanat taas kannustavat ja kohottavat ihmisiä toimimaan itsekin paremmin. Meillä on valinnan mahdollisuus. Me voimme päättää omat sanamme sekä kulkea niiden viitoittamaa tietä. Haasteita ei yhteiskunnasta puutu nyt tai tulevaisuudessakaan, mutta oikealla asenteella ja yhdessä tehtävällä työllä niistä selvitään. MARIA GUZENINA- RICHARDSON

4 6 7 Jutta Urpilaisen uudet tuulet SDP sai kesällä uuden puheenjohtajan. Hän on Jutta Urpilainen. Hän on sekä nuori että nainen. Hän puhuu unelmista ja uutuuksista. Vaan entäs sisältö? Jutta Urpilainen, mitä uudessa SDP:ssä on uutta ja mitä vikaa vanhassa oli? Katse on tiiviimmin tulevaisuudessa ja kaikkien suomalaisten unelmissa. SDP:n arvot ovat entiset. Ne ovat SDP:n vahvuus, koska vapauden, tasaarvon ja yhteisvastuun arvoilla on laaja luottamus. Tämän vuoksi meillä on mahdollisuus nousta kokoavaksi arvopuolueeksi. Tämän lisäksi meidän on oltava johtava tulevaisuuspuolue ja avoin kansalaispuolue. SDP on aina elänyt ajassa, joten nyt on uuden SDP:n aika. Mitkä ovat uuden SDP:n keskeiset, uudet poliittiset linjaukset? Keskeisin viesti on tulevaisuuden tekeminen. Olen jäsentänyt SDP:n poliittista työtä sanomalla, että haluamme rakentaa uudenlaista sivistys-suomea, hyvinvointi-suomea, ympäristö-suomea ja EU- Suomea. Esimerkiksi hyvinvointi-suomen uudistaminen on tärkeä haaste. Meidän on otettava siinä aloite, muuten oikeistolaiset remonttimiehet purkavat myös kantavia seiniä. Viittaako uusi SDP brittien New Labouriin? Vertailu on siinä mielessä sopiva, että brittien työväenpuolue uudistui ja sai kansan luottamuksen. Tämä on tavoitteemme myös SDP:n uudistumisessa. Suomen ja Iso-Britannian haasteet kuitenkin eroavat toisistaan niin sisä- kuin ulkopolitiikassa. Myös aika on toinen, kun Tony Blairin tultua valituksi. Toisessa iskulauseessa kerrotaan, että vaihtoehdottomuuden aika on ohi. Miten SDP aikoo taistella uusliberaalia hegemoniaa vastaan? Puhe vaihtoehdottomuudesta on tosiaan tuttua jo thatcheriläisestä There Is No Alternative -politiikasta. Lama-ajan kipeiden päätösten perusteleminen toi vaihtoehtoa ei ole -puheen myös Suomen politiikkaan. Nyt laman jälkeenkin uusliberalistit perustelevat sillä hyvinvointiyhteiskunnan alasajoa. Politiikka ei kuitenkaan ole vääjäämättömään sopeutumista, vaan tulevaisuuden tekemistä. Tämän vuoksi SDP on aloittanut keskustelun unelmista, joihin tulevaisuuspolitiikan tulisi vastata. Mikä on uuden SDP: n suhde globaaliin demokratiaan? Tärkeä kysymys. Sosialidemokratia on globaali aate. Meidän on myös toimittava entistä enemmän ylikansallisesti. Globaalit kansanliikkeet ovat tärkeä globaalin demokratian suuntaan. Yhteistyön tiivistäminen on aloitettava EU:ssa - ja EU-vaaleihin valmistauduttaessa. Esimerkiksi eurooppalaisten työväenpuolueiden yhteinen ohjelma ja yhteinen ehdokas EU:n komission puheenjohtajaksi olisi linjakas ratkaisu. Yhteisessä ohjelmassa tarvitaan myös yhteinen näkemys globaalista EU:sta, joka edistää maailmassa arvojaan - kuten demokratiaa, ihmisoikeuksia, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää kehitystä. Tässä ohjelmatyössä uuden SDP: n pitää olla aktiivisesti mukana. Meidän tuettava ja kehitettävä erilaisia globaalin hallinnan aloitteita - esimerkiksi globaaliveroja, joilla kannetaan yhteisvastuuta maailmanlaajuisista köyhyys- ja ympäristöongelmista. Toimivaa markkinataloutta tarvitaan, mutta renkinä - ei isäntänä. Kuntavaalit lähestyvät. SDP tavoittelee suurimman puolueen asemaa. Miten se saavutetaan? Hyvällä ehdokasasettelulla ja selkeällä omaan vaihtoehtoon perustuvalla ohjelmalla. Vaalityöhön Tehtävä 2a) Määritä lyhyesti seuraavat käsitteet: Sosialismi Olen sitä mieltä, että toimiva markkinatalous on huono isäntä. Olen siis sosialidemokraatti. Feminismi Ihmisoikeusajatteluun kuuluu tasa-arvo myös eri sukupuolia edustavien välillä. Olen siis feministi. Kapitalismi Olen sitä mieltä, että toimiva markkinatalous on hyvä renki. Tarvitaan valtion ohjaavaa roolia ja yhteisvastuuta verotuksen kautta. Ei voi olla niin, että yritystoiminnan toteutuneet riskit siirretään yhteiskunnan maksettavaksi, mutta voitto jaetaan vain omistajien kesken. Uusliberalismi tarvitaan jokaisen panosta. Mikä on opiskelija- ja nuorisoliikkeen rooli SDP:ssä? Opiskelija- ja nuorisoliike on uudistuvan kansanliikkeen sydän. Se on uusien ideoiden lähde - joukko, joka haastaa uudistamaan kaikkea vanhentunutta uudestaan ja uudestaan. Tämän joukon äänen kuuluminen on turvattava jo tämän päivän Politiikan tulee edistää taloudellista tehokkuutta ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta samaan aikaan. Talouspolitiikka ei voi tähdätä vain verojen alentamiseen, hyvinvointivaltion purkamiseen ja poliittisen toiminnan korvaamiseen markkinaohjauksella. Sivistysyliopisto SDP:n päätöksenteossa. Nuoret ja opiskelijat eivät ole vain tulevaisuus - he ovat myös nykyisyys. SONK ja Demarinuoret vaativat jäsenäänestystä puolueen puheenjohtajasta. Kuuluit aluksi äänestyksen kannattajiin, mutta muutit mielesi. Miksi? En ole muuttanut mielipidettäni. Olen edelleen sitä mieltä, että Tarvitsemme yleissivistävää sivistysyliopistoa, joka tuottaa meille tietoa. Tarvitsemme tutkimusta, josta syntyy innovaatioita myös elinkeinoelämän käyttöön. Yliopisto ei kuitenkaan voi olla pelkkä innovaatioiden tuotantolaitos. Nato Nato on EU:n kumppani monissa kriisinhallintaoperaatioissa. Yhteistyötä tulee tiivistää. Nato on ollut myös kylmän jäsenäänestys puolueen puheenjohtajasta sopisi avoimelle kansalaispuolueelle. Puoluekokous harkitsi kuitenkin niin, ettei jäsenäänestyksen käyttöönotto ollut ajankohtaista. Silläkin valinnalla oli hyvät perusteensa. Puolueen puheenjohtajana toimin voimassaolevien sääntöjen mukaan. Mikään ei kuitenkaan estä, että palaamme aloitteeseen myöhemmissä puoluekokouksissa. sodan toinen osapuoli. Tästä historiallisesta painolastistaan se ei ole vielä täysin kuoriintunut. Ekki Tuomioja Taitava ulkoministeri, joka on nostanut ilmastonmuutosta ja globalisaation hallintaa poliittisen keskustelun ytimeen. Paavo Lipponen Taitava pääministeri, joka on ollut nostamassa Suomea lamasta ja nostamassa meitä vaikuttajaksi EU:n ytimeen. KUNTAVAALIT Ennakkoäänestys kotimaassa , Varsinainen vaalipäivä Panostamalla joukkoliikenteeseen saadaan liikkuminen kaupungissa toimivaksi, oltiin sitten liikkeellä kävellen, pyörällä tai autolla. Puhdasta ilmaa hengittävät kansalaiset ovat terveempiä ja kaupunki kokonaisuudessaan miellyttävämpi paikka asua. Keskustelu joukkoliikenteen ympärillä on kuitenkin usein negatiivista. Vuoroja jää ajamatta, lippujen hintoja korotetaan säännöllisesti ja palvelutaso laskee. Rahaa ja panostusta tarvitaan lisää. Hinnat on saatava alas tai kokonaan pois asiakkailta, raideliikennettä on lisättävä ja aikatauluja tulee tarkastella uudestaan. Tavoitteet kuulostavat selkeiltä ja yksinkertaisilta, mutta silti puutelista Helsingin joukkoliikenteessä on pitkä. Sosiaalinen näkökulma tarvitaan Kuka voi äänestää kuntavaaleissa? Äänioikeutetun on: on oltava Suomen tai muun EU:n jäsenvation, Islannin ja Norjan kansalainen; muun maan kansalainen on äänioikeutettu jos hänellä on ollut kotikunta Suomessa kahden vuoden ajan on täytettävä viimeistään vaalipäivänä 18 vuotta Äänestää voi kunnassa, joka on äänestäjän kotikunta väestötietojärjestelmässä olevien tietojen mukaan 51. päivänä ennen vaalipäivää päivän päättyessä. Äänioikeudesta säädetään Kuntalaissa (26 ). Missä voi äänestää? Äänestyspäivänä: Äänestyspäivänä äänestetään aina siinä paikassa, joka on ilmoitettu postitse saadussa, äänioikeudesta kertovassa, ilmoituskortissa. Ennakkoäänestysaikana: Kunta päättää ennakkoäänestyspaikoista, tavallisimpia ovat postikonttorit ja virastot. Ennakkoäänestysaikana voit äänestää missä ennakkoäänestyspaikassa tahansa riippumatta siitä, missä kunnassa asut. Joukkoliikenteestä on uskallettava puhua sosiaalipoliittisesta näkökulmasta, sillä juuri siitä Helsingissä on kysymys. Kaupungin joka kulmalta on päästävä liikkumaan kätevästi ja edullisesti julkisilla kulkuvälineillä. Tämä on peruspalvelu, jonka tulee olla mahdollinen jokaiselle. Tällä hetkellä näin ei ole. Edulliset hinnat tai jopa maksuttomuus ovat merkityksellisiä pienituloisille. Siinä missä joukkoliikenteen käyttö on usein ideologinen valinta, tulisi sen olla kannattava myös muilla kriteereillä. Kysymys on rahasta ja seuraavan valtuuston tulee pohtia rahoituskeinoja tavoitteiden saavuttamiseen. Hintoja ei tule enää nostaa, vaan seuraavalla valtuustokaudella on määrätietoisesti laskettava lippujen hintoja. Matka maksuttomuuteen on niin rahallisesti kuin asenteellisestikin pitkä ja tarvitsee poliittista tahtoa. Hintakeskustelun sijasta ohjataan puhe usein vetovoiman lisäämiseen. Turvallisuus ja sujuvuus ovat tärkeitä laatukriteereitä, eikä joukkoliikenne saa kehittyä vain köyhille tarkoitetuksi avuksi. Joukkoliikenteen käytön tulee olla luonnollista kaikille ihmisryhmille, eivätkä tuloerot saa määritellä liikkumista. Opiskelijat ovat merkittävä joukkoliikenteen käyttäjäryhmä ja ongelmia hinnoittelussa on tälläkin hetkellä. Yli 30-vuotiaat opiskelijat eivät kuulu alennettuun hintaluokkaan, ja HKL on päättänyt toimia opiskelijastatuksen määrittelijänä. Tämä epätasa-arvon kohta on poistettava. Joukkoliikenteen käyttö on tottumus, ja valmistuttuaankin opiskelijat luontevasti jatkavat liikkumista julkisilla oman auton sijasta. Mikäli hinnoittelu tekee sen mahdolliseksi. Valtion kannettava vastuunsa Mitä pitää ottaa mukaan? Äänestämistä varten tarvitaan kuvallinen henkilöllisyystodistus. Postitse saatu ilmoituskortti äänioikeudesta on myös hyvä ottaa mukaan. Mitä vaaleissa valitaan? Vaaleissa valitaan valtuusto, joka on kunnan ylin toimielin ja vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta. Valittavien valtuutettujen määrä riippuu kunnan asukasmäärästä. Alas lippujen hinnat! TIINA HILTUNEN Lähde: Oikeusministeriö MATTI NIEMI Keinoja rahoitukseen on jo olemassa, mutta uusia tarvitaan lisää. Tukea valtion varoista tarvitaan pääkaupunkiseudulla jatkossa huomattavasti enemmän. Joukkoliikenteen julkisen rahoituksen osuus on edelleen liian pieni. Valtion on kannettava vastuunsa joukkoliikenteen rahoituksesta. Matkalippujen hinnan alentaminen edellyttää julkisen tuen lisäämistä ja joukkoliikenteen vapauttamista arvonlisäverotuksesta. Ruuhkamaksuilla voidaan vähentää yksityisautoilua. Saadut maksut tulee ohjata suoraan joukkoliikenteen kehittämiseen ja hintojen alentamiseen Samoin työsuhdematkalippu on saatava yleistymään ja sen on oltava kokonaan verovapaa etu. Suomalaisen liikennepolitiikan ensisijaisena tavoitteena tulee olla yksityisautoilun vähentäminen ja joukkoliikenteen lisääminen nykyisen tiepolitiikan sijasta, sillä sosiaalipoliittinen kysymys muodostuu ympäristöpoliittisesti merkittäväksi vasta saavutettuaan valtakunnan tason. On saatava yhteisymmärrys joukkoliikenteeseen panostamisesta. Joukkoliikennettä on lisättävä ja erityisesti raideliikenteen hinnat on saatava selkeästi alemmalle tasolle.

5 8 9 Mistä Helsingissä päätetään? Malmin lentokenttä Saako vanhalle lentokentllä rakentaa tukun uusia asuntoja vai ei? Malmin lentokentän kohtalo kuumentaa tunteita ensi valtuustokaudella. Kuntavaalien neljän vuoden kauteen mahtuu paljon yllätyksiä, mutta myös pitkään harkittuja projekteja. Monet kaupunkisuunnittelun hankkeet vievät aikaa kymmeniä vuosia, joten yksissä vaaleissa niitä ei edes ratkota. Hyvänä esimerkkinä käy Espoon metrolinja, jonka rakentamisesta kiisteltiin alunalkaen jo 1960-luvulla. Vasta tänä vuonna asiasta saatiin tehtyä lopulliset rakentamispäätökset. Monet asiat odottavat kuitenkin vielä ratkaisua. Esimerkiksi metroasemien lopulliset paikat ja yksityiskohdat jäänevät ensi valtuustokauden murheiksi. Muuttoliike haasteena Helsingin ja koko pääkaupunkiseudun suurimpia haasteita on jatkuvaan muuttoliikkeeseen suhtautuminen. Poliitikkojen ja etujärjestöjen huolena on se, että asuntoja rakennetaan tällä hetkellä liian vähän kattamaan maahanja maaltamuuton tarpeet. Vuoden vaihteessa Helsinkiin liitettävä Länsi- Sipoo on yksi valtuustokauden tärkeimmistä kaupunkikuvaa muokkaavista asioista. Suunnittelua on jo aloitettu, mutta päätöksiä esimerkiksi liikenneratkaisuista tai asuinalueiden sijoittelusta ei ole vielä tehty. Palvelut pulassa Kasvava kaupunkirakenne aiheuttaa omat ongelmansa myös palveluille. Terveydenhuolto maksaa kuntalaisille valtavasti rahaa, ja sen karsimiseksi on kovaa painetta erityisesti puoluekentän oikealta laidalta. Sosialidemokraattien mielestä palveluista tulisi kuitenkin pitää tiukasti kiinni. Erityisesti nuorten terveyspalvelut pitäisi saada kuntoon ja joka kouluun saatava täysipäiväinen terveydenhoitaja. Demarit vastustavat myös lipun hintojen korotuksia, joita vihreät ja kokoomus ovat ajaneet joukkoliikennelautakunnassa. Lippujen hinnat pitäisi puolittaa ja tavoitteena olla maksuton joukkoliikenne kaikille. Koulutuspolitiikassa tullaan ensi vaalikaudella keskutelemaan erityisesti eriarvoistumisesta. Pääkaupunkiseudun koulut ovat alkaneet eriytyä eliittikouluiksi ja tavallisten lasten kouluiksi. Kehitys on pysäytettävä ja siksi demarit haluavatkin lisää rahaa esimerkiksi lukio-opetukseen. Luokkakokoja on pienenettävä, jotta kaikissa kouluissa voidaan tarjota hyvää opetusta. Länsimetro Ruuhkamaksut Helsingissä pitäisi kokeilla ruuhkaaikaan autoilta perittäviä lisämaksuja Tukholman ja Lontoon tapaan. Tarkastuspisteet sijaitsisivat sisääntuloväylillä. Suvilahden voimala-alue Flow-festivaalin kotipaikkanakin tunnettu entisen kaasuvoimalan alue on tarkoitus muuttaa kulttuuri- ja nuorisotiloiksi. Pikaraitiotie Laajasaloon Kruunuvuorenrantaan öljyvarastojen tilalle rakennetaan uusi asuinalue. Sinne on tarkoitus tehdä silta Kruununhaasta ja siltaa pitkin voisivat liikennöidä esimerkiksi nopeat pikaraitiovaunut. SAMI HEISKANEN Kuntaliitoksia? Pääkaupunkiseudun kuntien yhteistyö on pahimmillaan muistuttanut tappelevaa kukkolaumaa. Espoo ei halua luopua rikkaammista veronmaksajistaan saamastaan edusta ja Helsinki ei taas suurimpana kaupunkina halua muiden maksumieheksi. Konkreettisia askeleita kohti kuntaliitosta on kuitenkin jo alettu tapailla. Ensimmäinen vaihe voisi olla Helsingin ja Vantaan sektori kerrallaan etenevä yhteistyö. Omaa suhtautumistaan Suur-Helsinkiin kannattaa miettiä myös vaaleissa ja katsoa ehdokkaita heidän asennoitumisensa mukaan. Vaalien jälkeen on turha urputtaa, jos löytääkin itsensä samasta kunnasta korsolaisten kanssa. Metrolinjaa jatketaan pitkän kädenväännön jälkeen Ruoholahdesta kohti Tapiolaa. Päättämättä on tosin vielä monta yksityiskohtaa. Asuntoja jätkäsaareen Jätkäsaareen halutaan tehdä uusia asuntoja. Meidän mielestämme tänne pitäisi tehdä myös opiskelija-asuntoja. KSV Muita aiheita: Sairaalat ja terveyskeskukset Helsingin terveydenhuolto tarvitsisi lisää rahaa. Kaikille opiskelijoille, myös lukiolaisille ja amk-opiskelijoille on voitava antaa hyvää, ilmaista opiskelijaterveydenhuoltoa Lisää jätekierrätyspisteitä Kodin roskien kierrättämäinen voi olla nykyisellään lähes mahdotonta. Kierrätyspisteitä on saatava lisää ja ne on sijoitettava lähemmäs asukkaita. Ei slummeja Helsinkiin Eri asuinalueiden eriytyminen näkyy Helsingissä jo esimerkiksi koulujen tuloksissa. Kehitykselle pitää pistää loppu ja varmistaa tasa-arvo kaupunkilaisten välillä.

6 10 11 Kolme hyvää Joona Iso-Lotila joonaiso-lotila.blogspot.com Yksi vuosi ehdokasta Syksyn kunnallisvaaleissa on ehdolla kolme Helsingin yliopistolta ponnistavaa demariehdokasta. Osyläiset vahvistavat Helsingin ennätysvahvaa nuorten kaartia: demarinuoria ja -opiskelijoita on syksyn vaaleissa yli 30 kappaletta. Yliopiston asiat tulevat näkymään OSY:n omassa vaalikampanjassa sekä ehdokkaiden teemoissa. Helsingin Demarinuoret järjestävät myös esimerkiksi kouluvierailuja sekä kampanjatilaisuuksia. Tiina Hiltunen Olen Osyn ikiaktiivi, demari, tuore valtio-oppinut maisteri, nainen, vallilalainen 29-vuotias kunnallisvaaliehdokas. Pidän uimisesta, valokuvauksesta, kirppiksistä, sanaristikoista ja palapeleistä. Unelmieni Helsinki muodostuu pienistä kylistä. Lähiöissä on oltava kauppoja, peruspalvelut ja joka päivä auki oleva kirjasto. Omalla alueella on oltava hyvä olla, elää ja viettää aikaa. Haluan, että Helsinki on mahdollinen asuinpaikka myös nuorille aikuisille. On rakennettava lisää asuntoja, erityisesti vuokra-asuntoja, vanhoja vuokra-asuntoja saa myydä eikä kaupungin tonttien vuokrasopimusten tarkistuksissa saa tehdä kohtuuttomia korotuksia. Keskustassakin tulee voida hengittää ja siksi ruuhkamaksut on otettava käyttöön heti, kevyen liikenteen väyliä on lisättävä ja pyöräilystä tehtävä entistä kätevämpi tapa liikkua. Julkiseen liikenteeseen on satsattava. Sen on oltava Ehdokkaihin saat helpoiten yhteyden käymällä alla mainituilla nettisivuilla. Kaikki ehdokkaat vastaavat ilomielin kysymyksiisi, haasteisiisi tai muihin mieltä askarruttaviin seikkoihin. Ehdokkaisiin kannattaa käydä tutustumassa netin lisäksi tosielämässä. Parhaiten tiedot demareiden liikkeistä löytyvät Helsingin SDP:n sivuilta osoitteesta stadindemarit.fi. Syksyllä nähdään! edullista tai jopa maksutonta, toimivaa kellon ympäri ja opiskelija-alennuksen on koskettava myös yli 30-vuotiaita opiskelijoita. Meriliikenteelle on saatava rajoituksia sekä sanktioita, sillä haluan uida jatkossakin Helsingissä. Terveyspalveluihin on panostettava, hoitoa on saatava maksuttomasti ja nuorten ennaltaehkäisevään terveydenhoitoon on saatava lisää resursseja. Toimin mm. kaupunginhallituksen ja joukkoliikennelautakunnan varajäsenenä, Stadin demarinuorten puheenjohtajana, Pääkaupunkiseudun kuluttajien puheenjohtajana, Vanhan ylioppilastalon tukisäätiön hallituksessa, Attacissa, Demossa ja Toveriliitossa. Olen 25-vuotias hammaslääketieteen opiskelija Helsingistä. Asun Ruskeasuolla yhdessä tyttöystäväni ja yhteisen koiramme kanssa. Harrastan juoksemista, salilla käyntiä ja kitaran soittoa. Ajan tällä hetkellä myös taksia osa-aikaisena rahoittaakseni opintoja. Olen ehdolla Helsingin kaupunginvaltuustoon, koska haluan vaikuttaa yhteiseen elinympäristöömme ja tehdä Helsingistä entistä miellyttävämmän ja paremmin toimivan kaupungin kaikille. Julkisia palveluita tulee kehittää ja niiden tulee olla kaikkien ulottuvilla. Palvelujen laatua ei voi kilpailuttaa laadun lopulta kärsimättä. Ja miksi maksaa välikäsille: palvelut tulee ensisijaisesti toteuttaa kaupungin omana työnä. Hammashuollon jonot ovat paisuneet kohtuuttomiksi mm. Helsingin alueella. Hoitotakuu toteutuu mutta onko Matti Niemi mattiniemi.fi Kun jotakuta sorsitaan, minua korpeaa. Siksi olen luonnoltani sosialidemokraatti. Luontoasioihin olen tutustunut tarkemmin Helsingin kaupungin ympäristölautakunnassa, jonka jäsen olen. Kunnallinen vaikuttaminen on ehkä paikoin tylsää: paljon paperia ja vaikeita asioita. Siinä on kuitenkin yksi loistava puoli. Kun näkee, että jotain sorsitaan, niin minä voin tehdä asialle jotain. Olenkin ehdolla Helsingin kaupunginvaltuustoon, jotta voisin tehdä asioille enemmän. Helsingin kokoisessa paikassa kaupunginvaltuutetulla on oikeasti aika paljon sananvaltaa. Haluaisin ensimmäiseksi auttaa Helsingin asuntoasioita tulemaan paremmalle tolalle. Yksi pieni valtiotieteiden ylioppilas ei sitä voine tehdä, mutta ehkä tuoreilla oikein, että ihminen odottaa 6 kuukautta aikaa hampaiden perustarkastukseen? Kaikilla tulee olla koti. Erityisesti vuokra-asuntoja tulee rakentaa tuntuvasti lisää - myös nuorten on voitava asua Helsingissä! Julkista liikennettä tulee edelleen parantaa lyhentämällä vuorovälejä ja sen käyttö tulee tehdä houkuttelevaksi: helpoksi ja turvalliseksi. Lipunhintoja on asteittain alennettava. Joukkoliikenne on myös yksi vastaus ympäristökysymyksiin. Kaikilla tulee olla oikeus liikkua tasavertaisina kaupungissa. Vanhusten ja vammaisten kuljetukset on viimeinkin saatava kuntoon. ideoilla voisi päästä alkuun. Pitäiskö vanhoja toimistorakennuksia muuttaa nykyistä tiuhemmin asumiskäyttöön? Tulisiko enemmistö uusista opiskelija-asunnoista toimeen ilman seitsemän neliön kylpyhuonetta, jos vuokra samalla alenisi? Asuminen ympäristöystävällisesti on suuressa mittakaavassa mahdollista vain kaupungissa. Hyvällä ja realistiset kulkuyhteydet tarjoavalla joukkoliikenteellä ratkaistaan jo paljon. Toivottavasti minäkin saan olla suunnitelemassa tulevaisuuden Helsinkiä. luottokriisiä MATTI NIEMI Hieman yli vuosi sitten elokuussa maailman keskuspankit joutuivat turvautumaan poikkeuksellisiin toimiin, koska merkit subprime-luottojen ongelmista alkoivat haitata globaalin finanssijärjestelmän toimintaa. Loppua ei ole vieläkään näkyvissä. Vuosi sitten elokuussa Euroopan keskuspankin pääjohtajalla Jean-Claude Trichet llä oli hikiset paikat. Muutamat ranskalaiset ja hollantilaiset pankit, Ranskan suurin listattu pankki BNP Paribas etunenässä, olivat kertoneet ongelmista asuntoluottoihin sijoittaneiden rahastojen kanssa. Alkujaan lähinnä Yhdysvalloissa huolta herättäneen kriisin leviäminen vanhalle mantereelle sai pankkien välisen yönylirahaliikenteen lähes jäätymään. Korot nousivat taivaisiin, ja tilanne uhkasi koko rahoitusalaa. EKP päätti järjestää 9.8. matalakorkoisen lainahuutokaupan, jossa katto oli auki. Pankit saivat lainata keskuspankilta halpaa rahaa niin paljon kuin halusivat ja ne nostivatkin sitä peräti 95 miljardin euron edestä. Muut keskuspankit seurasivat pian esimerkkiä. Yhdysvaltain Fed ruiskutti pankkijärjestelmään 24 miljardia dollaria ja Japanin keskuspankki lainasi niin ikään kahdeksan miljardia dollarin edestä rahaa. Keskuspankkien reaktio oli ollut samanlainen viimeksi syyskuun 11. päivän terrori-iskujen jälkeen. Brittipankki kansallistetaan Valtava rahanlainaus rauhoitti osakekurssit, mutta sijoittajat jäivät ymmälleen. Keskuspankkien poikkeukselliset toimet herättivät huolta siitä, ettei tilanne olisikaan ohi nopeasti. Epävarmuus siirtyi pankkien välisen luotonannon korkoihin, ja pian se saikin ensimmäisen uhrinsa. Brittiläinen asuntoluottopankki Northern Rock ei enää syyskuussa pystynyt lainoittamaan liiketoimintaansa lyhyillä luotoilla, vaan se joutui turvautumaan Englannin keskuspankin hätärahoitukseen. Northern Rockin selkäranka, piensijoittajat ja säästäjät, panikoivat ja vetivät miljardikaupalla rahaa pois pankin tileiltä. Osakekurssi syöksyi, mutta niin valtiovarainministeri Alistair Darling kuin pankin johtokin vakuuttivat, ettei pankkia kansallistettaisi. Kuluvan vuoden helmikuun 17. päivä pörssin Eikös tuon pitänyt mennä ylöspäin? sulkeuduttua Darling ilmoitti, että Northern Rock siirtyy väliaikaiseen julkiseen omistukseen. Pankin kansallistaminen heilautti puntaa ja sai ristiriitaisen vastaanoton finanssimaailmassa. Jättipankeille jättitappiot Sillä välin muutkin pankit olivat joutuneet tarkastelemaan asemiaan. Maailman suurimpiin rahoituslaitoksiin kuuluvat Citigroup ja Merrill Lynch ilmoittivat syksyllä asuntoluottoihin liittyvistä jättitappioista. Viime vuoden kolmannella neljänneksellä tehdyt 5 miljardin alaskirjaukset sekä pankin historian suurin tappio maksoivat Merrill Lynchin toimitusjohtajalle Stan O Nealille hänen työpaikkansa. Merrill Lynchin tappiot ja alaskirjaukset ovat kohonneet yhteensä 36,8 miljardiin dollariin jääden kakkoseksi vain Citigroupin 46,4 miljardin potille. Sveitsiläispankki UBS on sekin joutunut myöntämään yli 36 miljardin Ongelmat levisivät ruokakasseihin Finanssimaailman ongelmat ovat vuodessa levinneet ihmisten ruokakoreihin ja bensatankkeihin. Asuntoluottoja säikkyvät hedge-rahastot ovat siirtyneet käymään kauppaa öljyllä ja viljalla. Kuluttajien luottamus talouteen on rapissut tasaisesti vuoden aikana ja asunnonostoa, niin kuin kaikkia suuria hankintoja, lykätään nyt hamaan tulevaisuuteen. Tilastokeskuksen kuluttajien luottamusta Suomen kansantalouteen mittaava barometri on pudonnut vuodessa 1,5:stä -20,8:aan. Suomalaiset ja Suomessa toimivat pankit ovat toistaiseksi välttyneet luottokriisiltä. Rahoitustarkastuksen selvityksen mukaan pankeilla ei juurikaan ole asuntoluottosidonnaista velkaa. Maailmantalouden hidastuminen tuntuu kuitenkin dollarin tappiot. Kaksoissisarten seikkailut Omia sydämentykytyksiään aiheuttivat Yhdysvaltojen 12 biljoonan dollarin asuntomarkkinoista puolet taanneet Fannie Mae ja Freddie Mac. Pitkään esimerkiksi kirjanpitorikosten ja liian riskialtiiden sijoitusten varjostamat luottojätit ovat jenkkiasuntomarkkinoiden viimeinen kivijalka. Sijoittajien on aina annettu ymmärtää, että niillä on myös täällä. Vaikka varoituksia subprime-ongelmien vakavuudesta oli kuultu jo pitkin 2000-lukua, kulunut vuosi on tullut markkinoille yllätyksenä. Sijoittajat, yrittäjät, ja asuntoluottoja ottaneet kuluttajat ovat kaikki epävarmuuden vallassa, mitä seuraavaksi? Brittiläisen HBOS-pankin entinen johtaja Sir James Crosby sanoi viime REDNUHT tarvittaessa Yhdysvaltojen valtion takaus. Vaikka ne pyrkivät välttämään subprime-luottojen rahoittamista, Fannie ja Freddiekin ovat joutuneet ennennäkemättömän tiukalle, kun asuntojen hinnat ovat kääntyneet Yhdysvalloissa laskuun. Lopulta tilanne äityi niin pahaksi, että luottoyhtiöille räätälöitiin heinäkuussa 300 miljardin dollarin apupaketti. Ne saavat myös ottaa vapaasti lainaa Fedin hätävaroista, eikä valtio ole sulkenut pois osakkeiden ostamistakaan. viikolla, että luottokriisi tulee jatkumaan ainakin vuoteen 2011 asti. Sir James, joka varoitti kriisistä jo hyvissä ajoin alkuvuonna 2007, ei raportissaan osannut kuitenkaan kertoa, millä kriisi saadaan loppumaan. MATTI NIEMI

7 12 13 Vantaa ainoana kuntana kehitysyhteistyössä KUVAT: LAURI LAPILA, TAUSTA: EMILBACIK Vantaan ja Windhoekin valtuutettuja yhteiskokouksessa Vantaa ja Namibian pääkaupunki Windhoek sijaitsevat 10,000km päässä toisistaan. Namibia on tullut tutuksi monille suomalaisille Martti Ahtisaaren ja lähetystyön kautta. Silti, Namibian on kaukainen ja kaukana myös Suomen kehitystasosta. Vantaan tavoitteena on olla Suomen kansainvälisin kaupunki. Sitähän se on, jos mukaan saa lukea kaikki Helsinki-Vantaan lentokentän kautta kulkevat. Tämän lisäksi Vantaalla on huo- mattu, että globalisaatio tuo mukanaan myös uu- sia haasteita: ongelmista on tullut yhteisiä, ja vastuu niistä kannetaan yhdessä. Tästä esimerkkinä ympäristöhaasteet. Vantaan ja Windhoekin yhteistyö on osa Ulkoministeriön Kuntaliiton kautta rahoittamaa pohjoisen ja etelän kuntien yhteistyöohjelmaa, joka keskittyy tänä vuonna alkaneella kolmivuotisjaksolla Afrikkaan. Ohjelman painoalueet ovat peruspalveluiden kehittäminen, hyvä hallinto ja osallisuuden lisääminen. Kunnat saavat päättää yhteistyön sisällöstä itse, kunhan se mahtuu vuoden 2007 kehityspoliittisen ohjelman asettamiin raameihin. Vantaa on pääkaupunkiseudun ainoa kunta, joka on lähtenyt mukaan Kuntaliiton tukemaan yhteistyöhön. Kaupunki aloitti liudan projekteja ystäväkaupunkinsa Windhoekin kanssa jo vuonna Vantaa Windhoek yhteistyö sisältää esimerkiksi kaupunginvaltuutettujen osaamisen vahvistamista ja Windhoekin kaupungin kulttuuriperinnön tukemista. Lisäksi Windhoekin varhaiskasvatuksen ja päivähoidon strategiaa hiotaan suomalaisten kanssa, kirjastotointa tuetaan sekä paikallista elinkeinoelämää vahvistetaan. Monikulttuurisuutta ja kulttuurista identiteetttiä halutaan vahvistaa niin Vantaalla kuin Windhoekissakin. Uutena projektina ollaan aloittamassa myös ympäristöaiheista projektia, joka aluksi keskittyy jätteidenhuoltoon. Lisäksi tavoitteena on tukea Windhoekin kaupunkia Namibiassa meneillään olevassa hallinon keskittyneisyyttä purkavassa projektissa. Windhoekin ja Vantaan yhteistyötä hallinnoiva kansainvälisten asioiden koordinaattori Anna Holmström pitää kuntien välistä yhteistyötä ehdottoman tärkeänä: kehitysprojektit kun usein sijoittuvat sektoreille, joista Suomessa vastaavat kunnat. Holmström painottaakin, että mikäli kehitysapu kanavoitaisiin kokonaisuudessaan suoraan valtion kautta, kuntatason ammattitaito ja sen tuoma lisäarvo menisi hukkaan. Kuntien vahvuus kehitysyhteistyön toimijoina on myös stabiili asema, joka mahdollistaa pitkäjänteisen yhteistyön. Ongelmana on kuitenkin ollut vuosittain myönnettävä rahoitus, mikä rajoittaa mahdollisuutta aloittaa projekteja, jotka eivät tuota näkyvää tulosta lyhyellä tähtäimellä. Holmström kokee kuitenkin, että yhteistyöprojektista on ollut hyötyä myös Vantaalle. Sen lisäksi, että kunnan työntekijät hyötyvät kansainvälisestä kokemuksesta sekä uusien kulttuurien tuntemuksesta, he saavat kokemusta myös projektityöstä. Lisäksi esimerkiksi kirjastoprojektin puitteissa Vantaalla ollaan tarkasteltu Windhoekin käyttämää mallia, jossa kirjasto toimii eräänlaisena kuntakeskuksena, tarjoten asukkaille laajan valikoiman palveluita ja ajanviettomahdollisuuksia. Vantaalla ollaan oltu kiinnostuneita myös Windhoekin nuorisovaltuustomallista, jossa nuorille annetaan todellista päätösvaltaa kunnallisessa päätöksenteossa. Projekteista raportoidaan sekä omalle ohjausryhmälle, Kuntaliitolle että Ulkoministeriölle. Namibia on ollut pitkään yksi Suomen kahdenvälisen kehitysyhteistyön pääkumppanimaista, mutta maan kehityttyä entisestä yhteistyömallista ollaan siirrytty kohti uutta, institutionaaliseen yhteistyöhön perustuvaa mallia. Vastikään Ulkoministeriön teettämä puolueeton arvio nimesi Vantaan ja Windhoekin yhteistyön toimivimmaksi esimerkiksi uudenmallisesta yhteistyöstä. Ongelmana yhteistyössä on ollut lähinnä pitkästä välimatkasta johtuvat kommunikaatiovaikeudet, joita pyritään tulevaisuudessa välttämään aloittamalla esimerkiksi vakituiset videokonferenssit. Lisäksi Vantaa pyrkii kehittämään yhteistyötään muiden Namibiassa toimivien suomalaistahojen kanssa. Holmström suosittelee ehdottomasti vastaavaa yhteistyötä myös muille kunnille. Tällä hetkellä yhteistyökumppania Suomesta etsii kahdeksan afrikkalaista kuntaa. PIA MARTTILA

8 14 15 Politiikka putosi MATTI NIEMI Vuonna 1968 laivat olivat puuta, Vanhalla juotiin omia juomia ja Erkki Tuomiojalla meni lujaa. Vuonna 2008 olut Vanhan kuppilassa on kalliimpaa kuin naapuriravintolassa ja puuta käytetään enää saunan lämmittämiseen, jos kohta siihenkään. Erkki tosin jatkaa edelleen. Takavuosina myös musiikki oli erilaista. Vahvat yhteiskunnalliset virtaukset heijastuivat melodioihin, ja kappaleiden sanoitukset hakivat rinnastuksia vallitseviin epäkohtiin. Yhtä matkaa yleisen poliittisen kiinnostuksen myötä nousi myös musiikin merkitys. Ihmiset reagoivat ympärillään näkemiin vääryyksiin, kuka tekemällä niistä kappaleita ja kuka kuuntelemalla niitä. Yhteistä oli halu muuttaa pahaa maailmaa hyvän taiteen avulla. Vuonna 1971 julkaistu Marvin Gayen What s going on -levy ja sen nimikkoraita ilmensivät kaikkea sitä mihin muusikot ja ihmiset halusivat vaikuttaa. Vietnamin sota, köyhyys ja turhautuminen maailman hulluuteen saivat Gayen tekemään historiallisen hyvän kappaleen. What s going on valittiin Rolling Stone -lehden äänestyksesä kaikkien aikojen neljänneksi parhaaksi biisiksi. Autoja, viinaa, naisia ja ties mitä soittolistoilta Brasialaisen CSS-yhtyeen laulaja hyppäsi Barcelonassa lavalta. Yhtä matkaa poliittisen innostuksen hiipumisen kanssa vaimeni kuitenkin myös musiikin yhteiskunnallinen sanoma. Tilalle tulivat nopeat autot, kauniit naiset sekä isot dollaritukut. Maallisen mammonan tavoittelusta tuli ykkösasia niin sukkahousuissa roikkuville skandinaaveille kuin norsunkorvan kokoisilla kaulakoruilla varustetulle ex-köyhälistölle. Yhtä asiaa tosin rahakaan ei onnistunut syrjäyttämään: lyriikoiden kestoteema rakkaus hallitsee yhä tänäänkin soittolistoja. Kuumaa politiikkaa Tämän hetken kuumimpiin nimiin lukeutuva brasilialainen Cansei de ser sexy (eli kyllästynyt olemaan seksikäs ) on sanoituksissaan avoimen epäpoliittinen. Musiikki on kuumaa seksiä ja kuuma Paris Hilton kävelee kuumalla biitsillä. CSS on kuitenkin kaikkea muuta kuin yhteiskunnasta irti oleva yhtye. Bändin jäsenet ovat kotoisin São Paolosta, jonka slummeille vetävät vertoa vain naapurikaupunki Rion favelat. Brasilialaisen bändin ponkaiseminen länsimaisen maailman tietoisuuteen on sekin uutta ja ilmentää ehkäpä kolmannen maailman nousua yleisemminkin. Aikaisemmin Yhdysvaltojen tai Euroopan ulkopuolelta tulleet bändit ovat lähinnä keskittyneet kopioimaan tuttuja suosikkiakteja, mutta CSS:n lähestymistapa on omalaatuinen ja tuore. Myös yhtyeen tapa suhtautua itseensä ja seksuaalisuuteensa on uutta. Sukupuoliroolien unohtaminen tai niistä välittämättä oleminen on poikkeuksellista Christina Aguileran tai Britney Spearsin teollisseksuaalisessa mediaympäristössä kasvaneille teineille. Ei me koskaan ajateltu olevamme mitään feministejä, yhtyeen keulakuva Lovefoxxx sanoi haastattelussa vuonna Emme tee tyttömäistä musiikkia, muttemme myöskään poikamaista. Mihin katosivat kuuntelijat? Katosiko yhteiskunnallisuus oikeastaan musiikista? Punkskene ainakin on säilynyt elinvoimaisena läpi kylmän sodan ja kapitalismin riemusaattueen. KUVA: ICANTEACHYOUHOWTODOIT Kysymys ei ehkä olekaan siitä, minne politiikka katosi musiikista, vaan se, minne poliittiset kuuntelijat hävisivät. CSS edustaa omine uutta seksuaalisuutta korostavine lyriikoineen tietynlaista yhteiskunnallista suuntausta tiukemmista punk-akteista puhumattakaan. Nämä yhtyeet tuskin kuitenkaan onnistuvat uransa aikana lyömään läpi valtavirtanuorison pään sisään. Politiikan ajatteleminen on joko liian rankkaa tai liian vaikeaa ja siksi tylsää. Jotain saattaa kuitenkin olla muuttumassa ja ehkä vielä koittaa sekin päivä, kun Vanhalta saa opiskelijabudjetille paremmin sopivia antimia. Sitä odotellessa kannattaa pitää mieli virkeänä vaikkapa harrastamalla politiikkaa. Yliopistolaki uudistuu kuka välittää? REETTA TILVIS Uuden yliopistolain on tarkoitus astua voimaan ensi vuonna. Laki vaikuttaa ennen kaikkea yliopistojen hallintoon ja taloudenpidon rakenteisiin. Yksi konkreettinen muutos koskettaa yliopistojen työntekijöitä: nykyiset virkasuhteet korvataan työsuhteilla. Lakiehdotus on lausuntokierroksella, ja lain sisällöstä odotellaan kiivasta toivon mukaan avointa keskustelua syksyn ja talven aikana. Jokaisen yliopistolaisen, myös sinun, on mahdollista osallistua keskusteluun lokakuun puoleenväliin mennessä, esimerkiksi ylioppilaskunnan kautta. Jos tieteessä, sivistyksessä ja innovaatioissa on oleva Suomen tulevaisuuden turva, niin yliopistomaailma tarvitsee uudistamista. Hallitus pitää valtiovallan ja yliopiston keskinäistä suhdetta ongelmakohtana ja siihen lakiuudistus ensisijaisesti tarttuu. Yliopiston vapautta, itsenäisyyttä ja vastuita halutaan lisätä. Yliopistoa koskevan lain uudistamiseen kohdistuu suuria odotuksia: itsenäisen oikeushenkilöaseman on tarkoitus lisätä yliopistojen autonomiaa eli päätäntävaltaa niitä koskevissa asioissa. Lisää vapauksia odotetaan myös rahoituspuolelle: lisärahoitusta voi uudistuksen myötä haalia yksityiseltä sektorilta. Uusi taloudenpidon vapaus aiheuttaa yliopistoväen keskuudessa ainakin kahdenlaista huolta. Sen pelätään päästävän liikaa yritysmaailman valtaa tieteen tontille. Lisäksi vapaus jää näennäiseksi, jos valtion antama perusrahoitus jää niukaksi, eikä yliopisto pysty suorittamaan perustehtäviään kunnialla, saati kehittämään niitä tieteen ja sivistyksen vaatimusten mukaisesti. Mikä muuttuu, mikä säilyy? Vuonna 1997 säädetyn nykyisen lain mukaisesti yliopistojen tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja taiteellista sivistystä, antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta sekä kasvattaa opiskelijoita palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa (Yliopistolaki, 4 ). Nämä tehtävät tulevat säilymään ennallaan. Laissa mainitaan myös yliopistojen toiminta yhteistyössä sekä yhteiskunnan kanssa että keskenään. Lisäksi vanha laki vaatii toiminnan järjestämistä siten, että tutkimuksessa, koulutuksessa ja opetuksessa saavutetaan korkea kansainvälinen taso eettisiä periaatteita ja hyvää tieteellistä käytäntöä noudattaen. Perustuslaki turvaa edelleen yliopistojen itsehallinnon. Tähän asti yliopistot ovat toimineen valtion tilivirastoina. Itsenäisen oikeushenkilön asema tulee mahdollistamaan vapaamman päätöksenteon. Entistä tilivirastoasemaa pidettiin liian kahlitsevana, ja sen koettiin rajoittavan yliopistojen toimintaa ja kehitystä. Flow testasi Suvilahden Uutta musiikkia esitellyt kolmipäiväinen Flow-festivaali valtasi Helsingin Sörnäisistä vanhan kaasutehtaan pihan. Nuspirit Helsinki -kollektiivin tuottama Flow järjestettiin Suvilahden vanhalla voimala-alueella toisena vuonna peräkkäin. Järjestäjien mukaan laajentunut festivaali-alue mahdollisti kasvun verrattuna edelliseen vuoteen. Kolmen päivän aikana Flow ssa vieraili noin kävijää. Osana Helsingin juhlaviikkoja järjestetty Flow testasi Suvilahden alueen tomivuuden kulttuuriareenana. Suvilahteen on suunniteltu teatterija musiikkitiloja Ruoholahdessa sijaitsevan Kaapelitehtaan tapaan. Suvilahden ongelmana on saastunut maaperä, joka saattaa haitata alueen käyttöä. Flow-festivaalikin saattaa joutua vaihtamaan paikkaa maaperätutkimusten ajaksi. Vasemmalla päätetään, mitä oikealla oikein saa tehdä. KUVAT: MATTI NIEMI

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

TURVALLISUUS JA KOETUT UHKATEKIJÄT (%).

TURVALLISUUS JA KOETUT UHKATEKIJÄT (%). Suomi/Nyt-kysely Osa Demokratian kohtalo -hanketta, jota johtaa ajatushautomo Magma Taloustutkimus Oy kokosi 7.2. 8.3.207 kaksi valtakunnallisesti edustavaa kyselyaineistoa 8 79 -vuotiaista suomalaisista.

Lisätiedot

Tasavallan presidentin vaali

Tasavallan presidentin vaali Tasavallan presidentin vaali 2012 Selkoesite Presidentinvaali Tämä esite kertoo presidentinvaalista, joka järjestetään Suomessa vuonna 2012. Presidentin tehtävät Presidentti johtaa Suomen ulkopolitiikkaa

Lisätiedot

Pidetään kaikki mukana. Jokaista ihmistä pitää arvostaa

Pidetään kaikki mukana. Jokaista ihmistä pitää arvostaa ver Ohjelma kuntavaaleihin Pidetään kaikki mukana Jokaista ihmistä pitää arvostaa SDP:n tavoite on inhimillinen Suomi. SDP haluaa, että Suomessa kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia. Jokaista ihmistä pitää

Lisätiedot

PERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA

PERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA PERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA Suomen Markkinointitutkimusseura 18.11.2014 Juho Rahkonen POLIITTINEN YLEISTILANNE MARRASKUUSSA 2014 Vielä muutama vuosi sitten

Lisätiedot

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

KUNTAVAALIT. Ennakkoäänestys Vaalipäivä sunnuntai Selkoesite

KUNTAVAALIT. Ennakkoäänestys Vaalipäivä sunnuntai Selkoesite KUNTAVAALIT 2017 Ennakkoäänestys 29.3. 4.4.2017 Vaalipäivä sunnuntai 9.4.2017 Selkoesite Miksi kuntavaaleissa kannattaa äänestää? Suomi jakautuu kuntiin, joilla on itsehallinto. Kunnat päättävät monista

Lisätiedot

Mitä välii? Tutkimus nuorten suhteesta politiikkaan Mikael Thuneberg, T-Media

Mitä välii? Tutkimus nuorten suhteesta politiikkaan Mikael Thuneberg, T-Media Mitä välii? Tutkimus nuorten suhteesta politiikkaan Mikael Thuneberg, T-Media Tutkimuskohteet 1. Yleisellä tasolla nuorten suhtautuminen yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja politiikkaan, nuorille tärkeät

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Asumisen näkymiä Helsingin seudulla. ARY-seminaari 9.12.2008 Osmo Soininvaara

Asumisen näkymiä Helsingin seudulla. ARY-seminaari 9.12.2008 Osmo Soininvaara Asumisen näkymiä Helsingin seudulla ARY-seminaari 9.12.2008 Osmo Soininvaara Oikeisiin paikkoihin vai haluttuihin Missä ihmiset halauvat asua? Missä heidän pitäisi haluta? Onko ristiriitaa suunnittelijoiden

Lisätiedot

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU 1.9. 30.11.2016 Alustava vastausraportti (28.11.2016) Vantaan kaupunkisuunnittelussa tehdään parhaillaan suunnitelmaa tulevaisuuden Myyrmäestä. Suunnitelmalla varmistetaan

Lisätiedot

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua?

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? STTK:N TULEVAISUUSLUOTAIN Tavoitteena on hakea tuoreita näkemyksiä vuoden 2012 kunnallisvaalien ohjelmatyötä varten sekä omaan edunvalvontaan. Luotaus oli avoinna

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,

Lisätiedot

Suomalaisen Naisliiton tulevaisuusstrategia MISSIO

Suomalaisen Naisliiton tulevaisuusstrategia MISSIO MISSIO Suomalaisen Naisliiton tehtävänä on edistää naisten todellisen tasa-arvon saavuttamista yhteiskunnassa VISIO Olemme vahvasti verkostoitunut, elinvoimainen erilaisista ja eri-ikäisistä naisista koostuva

Lisätiedot

Vuokra-asuntojen asuntojen omistamisen ja tuottamisen ongelmat metropolialueella

Vuokra-asuntojen asuntojen omistamisen ja tuottamisen ongelmat metropolialueella Vuokra-asuntojen asuntojen omistamisen ja tuottamisen ongelmat metropolialueella Metropolitiikka ja seudun kilpailu- kyky -seminaari 16.10.2007 Dipoli, Espoo Liiketoimintajohtaja Eero Saastamoinen Investoinnit

Lisätiedot

Hollola Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta

Hollola Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta KUNTALAISTUTKIMUS 2015 Suomen Kuntaliitto Marianne Pekola-Sjöblom Yleisiä näkemyksiä, päätöksentekoa ja osallistumista koskevat kysymykset 2015 Kyselylomakkeen kysymykset: 13-17, 24-, -,, 37 Näpäytä solua

Lisätiedot

Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma

Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma Ikärakenne Lähtökohtia Palvelujen tarve lisääntyy ja painopiste muuttuu Palveluja tuottavat työntekijät siirtyvät eläkkeelle Työvoimakilpailu

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Eduskuntavaalit 18.3.2007

Eduskuntavaalit 18.3.2007 Eduskuntavaalit 18.3.2007 Ennakkoäänestys 7. 13.3.2007 Eduskuntavaalit Suomen ensimmäiset eduskuntavaalit järjestettiin 100 vuotta sitten. Ne olivat myös ensimmäiset vaalit, joissa kaikilla Suomen kansalaisilla

Lisätiedot

Marko Ekqvist Perussuomalaiset

Marko Ekqvist Perussuomalaiset 1 / 14 27.9.2012 9:45 Yle logo Hae Uutiset Areena TV Radio Svenska Yle Helsinki Vastausten esikatselu Marko Ekqvist Perussuomalaiset Tietoja minusta Nimi: Puolue: Ikä: Ammatti: Kaupunginosa/kylä: Marko

Lisätiedot

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille?

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Maailman Alzheimer -päivän muistiseminaari 20.9.2013 Seminaarin teema: Välitä Timo Järvensivu, KTT, tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu KESTÄVÄ

Lisätiedot

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankin Säästämisbarometri 2013 HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankit osa suomalaista yhteiskuntaa jo 191 vuotta Suomen vanhin pankkiryhmä. Ensimmäinen Säästöpankki perustettiin

Lisätiedot

MITÄ OPITTIIN KAINUUN MAAKUNTAVAALEISTA? KAINUUN HALLINTOKOKEILUN ARVIOINNIN NÄKÖKULMA Demokratiapäivä , Helsinki

MITÄ OPITTIIN KAINUUN MAAKUNTAVAALEISTA? KAINUUN HALLINTOKOKEILUN ARVIOINNIN NÄKÖKULMA Demokratiapäivä , Helsinki MITÄ OPITTIIN KAINUUN MAAKUNTAVAALEISTA? KAINUUN HALLINTOKOKEILUN ARVIOINNIN NÄKÖKULMA Demokratiapäivä 17.10.2017, Helsinki Anni Jäntti kunta- ja aluejohtamisen yliopistonlehtori Tampereen yliopisto KAINUUN

Lisätiedot

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! VAIKUTA VALINNOILLASI

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! VAIKUTA VALINNOILLASI VAIKUTA VALINNOILLASI Oletko kyllästynyt nykyiseen yltiökapitalistiseen ja keinotteluun perustuvaan talousjärjestelmäämme, joka perustuu aineellisen ja tarpeettoman kulutuksen kasvattamiseen ja kulutuksen

Lisätiedot

KUNTAVAALEISSA ÄÄNESTETTIIN VELVOLLISUUDEN TUNNOSTA

KUNTAVAALEISSA ÄÄNESTETTIIN VELVOLLISUUDEN TUNNOSTA KUNTAVAALEISSA ÄÄNESTETTIIN VELVOLLISUUDEN TUNNOSTA Tärkein äänestämään ajava tekijä kuntavaaleissa oli velvollisuuden tunne, käy ilmi KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksesta. Enemmän kuin neljä

Lisätiedot

Mitä kuntalaiset ajattelevat kuntapäättäjistä?

Mitä kuntalaiset ajattelevat kuntapäättäjistä? Mitä kuntalaiset ajattelevat kuntapäättäjistä? - Ensimmäisiä osatuloksia kevään 2015 kuntalaiskyselystä Kuntapuheenjohtajapäivä 10.6.2015 Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö marianne.pekola-sjoblom@kuntaliitto.fi

Lisätiedot

Mauno Rahikainen 2009-09-29

Mauno Rahikainen 2009-09-29 SISÄLTÖ - Alustus - Tutustutaan toisiimme - Omat odotukset (mitä minä haluan tietää) - Vaalivaliokunnan tehtävät (sääntöjen vaatimat) - Miksi vaalivaliokunta on tärkein vaikuttaja järjestöissä? - Järjestön

Lisätiedot

Seurakuntavaalit 2014

Seurakuntavaalit 2014 Seurakuntavaalit 2014 Kirkossa on vaalivuosi. Seurakuntavaalit järjestetään marraskuussa 2014. Seurakuntavaalit ovat paikalliset vaalit, jotka järjestetään neljän vuoden välein. Vuoden 2014 seurakuntavaalit

Lisätiedot

Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR. Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy

Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR. Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy Esitykseni 8.12.2014 Diacor terveyspalvelut Oy osana Suomen suurinta yhteiskunnallista

Lisätiedot

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK-2015 strategian ydin Missio, visio ja arvot Missio = Perustehtävä, olemassaolon

Lisätiedot

Bussivuorot katoavat, jos seutulippujen käyttö loppuu. Vastuu joukkoliikenteestä. siirtyy kunnille.

Bussivuorot katoavat, jos seutulippujen käyttö loppuu. Vastuu joukkoliikenteestä. siirtyy kunnille. Bussivuorot katoavat, jos seutulippujen käyttö loppuu. Vastuu joukkoliikenteestä siirtyy kunnille.? Arvoisa kuntapäättäjä Linja-autoliikenteen tulevaisuus ratkaistaan tänä syksynä valittavien valtuustojen

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita.

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. 1. Miten laki ja perustuslaki säädetään Suomessa 3 4 p. 5 6 p. Hallitus valmistelee ja antaa

Lisätiedot

Sosiaalinen media. Havaintoja eduskuntavaalien kampanjasta ja pohdintoja koskien presidentinvaaleja

Sosiaalinen media. Havaintoja eduskuntavaalien kampanjasta ja pohdintoja koskien presidentinvaaleja Sosiaalinen media Havaintoja eduskuntavaalien kampanjasta ja pohdintoja koskien presidentinvaaleja Eduskuntavaalit käydään vuonna 2011 Facebookissa [ ] puolueet menevät sinne, missä ihmiset jo ovat Helsingin

Lisätiedot

Eduskuntavaalit 2011

Eduskuntavaalit 2011 2011 Eduskuntavaalit Eduskuntavaalit Eduskuntavaalit pidetään joka neljäs vuosi. Vaaleissa valitaan 200 kansanedustajaa päättämään yhteisistä asioistamme. Vuoden 2011 eduskuntavaalit järjestetään sunnuntaina

Lisätiedot

TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI

TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI TALENTUM HELSINKI 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Terhi Majasalmi ISBN: 978-952-14-1884-6 ISBN:978-952-14-1883-9 Ulkoasu: Lapine Oy Paino: BALTO print 2012

Lisätiedot

Vihreä lista. Edusta jistovaalit 2017 VAALIOHJELMA

Vihreä lista. Edusta jistovaalit 2017 VAALIOHJELMA Vihreä lista Edusta jistovaalit 2017 VAALIOHJELMA Ylioppilaskunta edustaa yliopiston opiskelijoita ja on siten merkittävä yhteiskunnallinen ja poliittinen vaikuttaja niin yliopistolla ja opiskelukaupungissa

Lisätiedot

Hyria. Strategia määrittelee, mitkä tavoitteet ovat Hyriassa tärkeitä ja mikä on se tapa, jolla niitä halutaan toteuttaa.

Hyria. Strategia määrittelee, mitkä tavoitteet ovat Hyriassa tärkeitä ja mikä on se tapa, jolla niitä halutaan toteuttaa. Hyria 2018 Strategia määrittelee, mitkä tavoitteet ovat Hyriassa tärkeitä ja mikä on se tapa, jolla niitä halutaan toteuttaa. Strategian avulla toteutamme visiomme. Hyria 2018 Strategia ei anna suoraa

Lisätiedot

Tietoja Manner-Suomen kuntien valtuuston ja hallituksen puheenjohtajista

Tietoja Manner-Suomen kuntien valtuuston ja hallituksen puheenjohtajista Tietoja Manner-Suomen kuntien valtuuston ja hallituksen puheenjohtajista 1.6.2017 alkaneella valtuustokaudella sekä vertailutietoa edellisiltä valtuustokausilta Sirkka-Liisa Piipponen & Marianne Pekola-Sjöblom

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Ohjeet eduskuntavaaliehdokkaiden yhteydenottoihin

Ohjeet eduskuntavaaliehdokkaiden yhteydenottoihin Ohjeet eduskuntavaaliehdokkaiden yhteydenottoihin Ennen puhelua - Opettele argumentit huolella niin, että osaat kertoa opintotuen indeksiin sitomisesta, maksuttomasta koulutuksesta ja opintotuen huoltajakorotuksesta

Lisätiedot

KUNTAVAALIEN YKKÖSTEEMAT: VANHUKSET, TERVEYSPALVELUT, KUNTATALOUS JA TYÖLLISYYS

KUNTAVAALIEN YKKÖSTEEMAT: VANHUKSET, TERVEYSPALVELUT, KUNTATALOUS JA TYÖLLISYYS KUNTAVAALIEN YKKÖSTEEMAT: VANHUKSET, TERVEYSPALVELUT, KUNTATALOUS JA TYÖLLISYYS Lähes kaikki äänestäjät haluavat nostaa tärkeimmiksi kuntavaaliteemoiksi vanhusten huollon ( %), kotikunnan talouden ja velkaantumisen

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Poliittinen riski Suomessa. Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset

Poliittinen riski Suomessa. Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset Poliittinen riski Suomessa Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset 16.10.2014 Taustaa tutkimuksesta Aula Research Oy toteutti syys-lokakuussa kyselytutkimuksen poliittisesta riskistä Suomessa Tutkimus

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

LIITE 2: Kyselylomake

LIITE 2: Kyselylomake LIITE 2: Kyselylomake 1. Opistosi Alkio-opisto Paasikivi - opisto Työväen Akatemia 2. Kuinka kiinnostunut olet politiikasta? Erittäin kiinnostunut kiinnostunut Vain vähän kiinnostunut En lainkaan kiinnostunut

Lisätiedot

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 PALTAMON YRITTÄJIEN JA YRITTÄJÄJÄRJESTÖN YHTEISTYÖ TYÖVOIMATALON KANSSA Kysely postitettu 27.10.2010 Kyselyn saanut n. 111 yritystä (n=111) Yhteistyössä Kainuun Yrittäjien kanssa

Lisätiedot

Työmatkaliikkumissuunnitelma kestävä liikkuminen osaksi yrityksen arkea

Työmatkaliikkumissuunnitelma kestävä liikkuminen osaksi yrityksen arkea Työmatkaliikkumissuunnitelma kestävä liikkuminen osaksi yrityksen arkea HSL:n ja Motivan työnantajaseminaari 14.3.2013 Päivi Huhtala Tuko Logistics Osuuskunta Päivittäistavarakaupan valikoima-, hankinta-

Lisätiedot

Hyvä kauniaislainen! Tällä kyselyllä haluamme selvittää mielipiteesi kaupungin palveluista. Kiitämme Sinua arvokkaasta tutkimusavustasi!

Hyvä kauniaislainen! Tällä kyselyllä haluamme selvittää mielipiteesi kaupungin palveluista. Kiitämme Sinua arvokkaasta tutkimusavustasi! ASUKASKYSELY 2016 2 Hyvä kauniaislainen! Tällä kyselyllä haluamme selvittää mielipiteesi kaupungin palveluista. Kiitämme Sinua arvokkaasta tutkimusavustasi! 1. MITEN TÄRKEINÄ PIDÄT ALLA MAINITTUJA HYVINVOINTIIN

Lisätiedot

Global Pension Plan TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ!

Global Pension Plan TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ! TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ! GPP on ohjelma, missä hyvin toimeentulevat rahoittajat suunnittelevat investoivansa iäkkäiden ihmisten eläkevakuutuksiin. Siksi GPP etsii 100.000 henkilöä, jotka haluavat

Lisätiedot

Uudessa Suomessa tärkeimpiä luonnonvarojamme ovat ihmisten taidot. Niiden perusta luodaan kouluissa. 1.3.2011 Helsinki

Uudessa Suomessa tärkeimpiä luonnonvarojamme ovat ihmisten taidot. Niiden perusta luodaan kouluissa. 1.3.2011 Helsinki Uudessa Suomessa tärkeimpiä luonnonvarojamme ovat ihmisten taidot. Niiden perusta luodaan kouluissa. 1.3.2011 Helsinki Kestävät investoinnit ratoihin, puurakentami seen ja älykkääseen sähköverkkoo n Viihtyisämpi

Lisätiedot

SUUNTA SUOMELLE SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA FINANSSIKRIISIN PITKÄ VARJO UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA

SUUNTA SUOMELLE SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA FINANSSIKRIISIN PITKÄ VARJO UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA SUUNTA SUOMELLE UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA SDP:n talouspolitiikan kantava linja on kestävä, työllistävä kasvu. Kasvu on väline tavoiteltaessa eheää, oikeudenmukaista

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2015

Asuntotuotantokysely 2/2015 Asuntotuotantokysely 2/2015 Sami Pakarinen Kesäkuu 2015 1 (2) Kesäkuun 2015 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

VESANTO KYSELY VESANNON TULEVAISUUDESTA

VESANTO KYSELY VESANNON TULEVAISUUDESTA VESANTO KYSELY VESANNON TULEVAISUUDESTA Kuntien asema muuttuu lähitulevaisuudessa merkittävästi sote- ja maakuntauudistusten myötä. Myös Vesannon kunta valmistautuu näihin muutoksiin laatimalla uuden strategian

Lisätiedot

Sipoon Sanomat on Sipoon ykköslehti, sillä millään muulla lehdellä ei ole yhtä suurta levikkiä Sipoossa.

Sipoon Sanomat on Sipoon ykköslehti, sillä millään muulla lehdellä ei ole yhtä suurta levikkiä Sipoossa. Kuntavaalit 0 Kuntavaalit 0 Sipoon Sanomat on täysillä mukana kuntavaaleissa ja vaalikoneemme on taatusti puheenaihe! Sipoon Sanomat käy tiivistä keskustelua kuntalaisille tärkeistä asioista, heidän kanssaan.

Lisätiedot

Suomen Changemakerin säännöt

Suomen Changemakerin säännöt Suomen Changemakerin säännöt Hyväksytty jäsenkokouksessa 6.10.2012 1 Tavoitteet ja yleiset toimintaperiaatteet A) Tavoite Suomen Changemaker on nuorten vaikuttamisverkosto, jonka tavoitteena on globaali

Lisätiedot

TIETOISKU 7/

TIETOISKU 7/ TIETOISKU 7/2003 30.7.2003 EDUSKUNTAVAALIT ESPOOSSA 2003 Kok. 28,5 34,1 35,4 SDP 17,6 19,5 23,1 Vihr. 9,9 12,6 12,8 Kesk. 4,4 7,1 11,0 RKP 8,6 10,2 12,1 Vas. 6,7 6,9 7,3 KD PS Lib. 3,3 2,5 1,6 1,5 0,2

Lisätiedot

Päijät-Hämeen seminaari: YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN

Päijät-Hämeen seminaari: YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN Päijät-Hämeen seminaari: YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN Sibelius talo, Lahti Maakuntajohtaja Juho Savo 19.4.2012 Johdantona aiheeseen: Kadonnutta kansanvaltaa etsimässä Maakunta 2020 Sitran ja maakuntajohtajien

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013

VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 1. Perustiedot a) Ikä 12 vuotta 67 % 6 13 vuotta 33 % 3 b) Kuinka monetta vuotta olet oppilaana kuvataidekoulussa? 1. vuotta 22 % 2 3. vuotta 11 % 1 4. vuotta

Lisätiedot

Testaajan eettiset periaatteet

Testaajan eettiset periaatteet Testaajan eettiset periaatteet Eettiset periaatteet ovat nousseet esille monien ammattiryhmien toiminnan yhteydessä. Tämä kalvosarja esittelee 2010-luvun testaajan työssä sovellettavia eettisiä periaatteita.

Lisätiedot

Kuvat: Katri Saarela ja Kirkon kuvapankki KCSA Maria Manelius ja Vesa Ranta

Kuvat: Katri Saarela ja Kirkon kuvapankki KCSA Maria Manelius ja Vesa Ranta Kuvat: Katri Saarela ja Kirkon kuvapankki KCSA Maria Manelius ja Vesa Ranta Mihin hyvään sinä uskot? Ehdokkaaksi tarvitaan juuri sinua! Ehdokkaiksi tarvitaan kaikenikäisiä ja eri tavoin ajattelevia seurakuntalaisia,

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

KATSE TULEVAISUUDESSA

KATSE TULEVAISUUDESSA NUORISOBAROMETRI 2016 KATSE TULEVAISUUDESSA Luottamus tulevaisuuteen on elämän mielekkyyden kannalta ratkaisevan tärkeää. Ilman myönteisiä tulevaisuuden näkymiä nykyisyyskin näyttää synkältä. Nuoret suhtautuvat

Lisätiedot

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008 Haastattelu- ja tutkimuspalvelut A SUOMI EUROOPASSA 2008 ITSETÄYTETTÄVÄ LOMAKE GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rengastakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus

Lisätiedot

Mitä tämä vihko sisältää?

Mitä tämä vihko sisältää? Asuntotoiveeni Mitä tämä vihko sisältää? 1. Kuka minä olen? 4 2. Milloin haluan muuttaa omaan asuntoon? 5 3. Mihin haluan muuttaa? 5 4. Millaisessa asunnossa haluan asua? 6 5. Millaisella asuinalueella

Lisätiedot

Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä. Pasi Kuoppamäki. Imatra

Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä. Pasi Kuoppamäki. Imatra Maailmantalouden kasvu hiipuu Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti Imatra 23.8.2011 2 Markkinalevottomuuden syitä ja seurauksia Länsimaiden heikko suhdannekuva löi

Lisätiedot

SOTE-UUDISTUS Sosiaaliturvan uudistukset- 2020-luvun sosiaalipolitiikan kokonaiskuvaa hahmottelemassa Sosiaalipoliittinen yhdistys 3.2.

SOTE-UUDISTUS Sosiaaliturvan uudistukset- 2020-luvun sosiaalipolitiikan kokonaiskuvaa hahmottelemassa Sosiaalipoliittinen yhdistys 3.2. SOTE-UUDISTUS Sosiaaliturvan uudistukset- 2020-luvun sosiaalipolitiikan kokonaiskuvaa hahmottelemassa Sosiaalipoliittinen yhdistys 3.2.2015 Reijo Väärälä 1 Sote politiikkaprosessina Politiikan toimintatavan

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Suvi von Becker Miksi yhdessä tekeminen? Johtoporras: Ymmärrys valuu kuin vesi hanhen selästä Ovat niin hankalia, asennevamma. Eikö sana kuulu vai eikö se mene perille?

Lisätiedot

SYL:n toiminnan suunnittelun ja kuvaamisen uudistaminen

SYL:n toiminnan suunnittelun ja kuvaamisen uudistaminen Hyvä ylioppilaskuntatoimija, Liittokokousmateriaaleista järjestettiin lausuntokierros 21.9. 12.10. Lausunnot liittokokousmateriaaleista saatiin 15 jäsenyhteisöltä. Lausuntojen pohjalta liiton hallitus

Lisätiedot

KATSE TULEVAISUUDESSA

KATSE TULEVAISUUDESSA NUORISOBAROMETRI 2016 KATSE TULEVAISUUDESSA Luottamus tulevaisuuteen on elämän mielekkyyden kannalta ratkaisevan tärkeää. Ilman myönteisiä tulevaisuuden näkymiä nykyisyyskin näyttää synkältä. Nuoret suhtautuvat

Lisätiedot

Markkinoinnin ulkoistamisella liiketoiminnalle arvoa. CASE Tampereen Rakennustiimi Oy

Markkinoinnin ulkoistamisella liiketoiminnalle arvoa. CASE Tampereen Rakennustiimi Oy Markkinoinnin ulkoistamisella liiketoiminnalle arvoa. CASE Tampereen Rakennustiimi Oy + Toimiala: Rakentaminen ja remontointi Yritys: Tampereen Rakennustiimi Oy Olemme saaneet Fonectalta selkeää näyttöä

Lisätiedot

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut Fiksulla kunnalla on Oikeat kumppanit & parhaat palvelut Fiksusti toimiva pärjää aina. Myös tiukkoina aikoina. Fiksu katsoo eteenpäin Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä

Lisätiedot

Miten olemme onnistuneet, millaisia viestejä tulevalle valtuustokaudelle?

Miten olemme onnistuneet, millaisia viestejä tulevalle valtuustokaudelle? Miten olemme onnistuneet, millaisia viestejä tulevalle valtuustokaudelle? Tampereen kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari, 2.5.2017, Tampere-talo 1 Osana kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaaria

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 1 JOUKKOLIIKENNELAUTAKUNTA 6.3.2008

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 1 JOUKKOLIIKENNELAUTAKUNTA 6.3.2008 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 1 1 LAUSUNTO VALTUUSTOALOITTEESTA (ANTTILA) KOSKIEN JOUKKOLIIKENTEEN VAPAA- TAI ALENNUSLIPPUJEN MYÖNTÄMISTÄ IKÄIHMISILLE HKL Halke 2007-2242 / 666 10.10.2007 (Määräaika

Lisätiedot

KESKUSTELUJA KELASSA. Kansalaisopistot kotouttamisen tukena hanke/opetushallitus 2007 2008 Kuopion kansalaisopisto

KESKUSTELUJA KELASSA. Kansalaisopistot kotouttamisen tukena hanke/opetushallitus 2007 2008 Kuopion kansalaisopisto KESKUSTELUJA KELASSA Kansalaisopistot kotouttamisen tukena hanke/opetushallitus 2007 2008 Kuopion kansalaisopisto Materiaalin tekijät: Teksti: Mirja Manninen Ulkoasu/muokkaus: Sari Pajarinen Piirroskuvat:

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2527 Nuorisobarometri syksy 1998 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Antti Yli-Tainio Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Tervetuliaissanat Arvoisa rehtori, hyvät opiskelijatoverit ja henkilökunnan edustajat, Haluan toivottaa

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

Nuoret mukana! - demokratiatapahtuma

Nuoret mukana! - demokratiatapahtuma Nuoret mukana! - demokratiatapahtuma Ennakkokyselyn purku Säätytalo 26.10.2017 Toni Niiranen & Mikaeli Langinvainio Kyselyyn osallistui 110 nuorta TULOKSET: https://reports.inforglobe.com/nuoretmukana-1771100/index.html

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1.

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1. Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020 Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä Klaukkalan koulu 30.1.2014 Vaihe 1A. Osallistujia pyydettiin kertomaan, millaiset olisivat

Lisätiedot

Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin viestit

Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin viestit Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin viestit Ilmastonmuutokseen sopeutuminen sosiaalisena ja yhteiskuntaa läpäisevänä tehtävänä Jukka Noponen ja Juho Saari 22.4.2014 Asiantuntijapaneeli kokoontunut

Lisätiedot

KUNTAVAALIT LISÄSIVÄT LUOTTAMUSTA PÄÄTTÄJIIN

KUNTAVAALIT LISÄSIVÄT LUOTTAMUSTA PÄÄTTÄJIIN KUNTAVAALIT LISÄSIVÄT LUOTTAMUSTA PÄÄTTÄJIIN Sivu Luottamus päättäjiin lisääntyi kuntavaalien seurauksena. Enemmistö kansalaisista ( %) luottaa erittäin tai melko paljon kotikunnan päättäjiin ja reilu

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa

Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa KAMPA seminaarikokkola 5.10.2010 Ritva Pihlaja projektipäällikkö, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä

Lisätiedot

Äänestystutkimus. Syksy 2006

Äänestystutkimus. Syksy 2006 Äänestystutkimus Syksy Lokakuu Tilaukset: SAK puh. + SAK Äänestystutkimus syksy ÄÄNESTYSTUTKIMUS TNS Gallup Oy on tutkinut SAK:n toimeksiannosta äänestysikäisen väestön äänestysaikeita ja suhtautumista

Lisätiedot

OPISKELIJAN KAUPUNKI

OPISKELIJAN KAUPUNKI OPISKELIJAN KAUPUNKI Ideoita, uhkia ja mahdollisuuksia kaupunkikehittämiseen Tutkimusraportti Maria Rytkönen & Juhani Saari Esityksen tulokset Juhani Saari Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 7/ (5) Kaupunginhallituksen johtamisen jaosto Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 7/ (5) Kaupunginhallituksen johtamisen jaosto Kj/ Helsingin kaupunki Esityslista 7/2015 1 (5) 5 Lausunto pormestarin ja alueellisten toimielinten suoria vaaleja koskevasta hallituksen esitysluonnoksesta HEL 2015-005013 T 03 00 00 Esitysehdotus esittää

Lisätiedot

Mitä kotitalouden pitää tietää taloudesta? Pasi Sorjonen 12.9.2012 18.3.2013 Markets

Mitä kotitalouden pitää tietää taloudesta? Pasi Sorjonen 12.9.2012 18.3.2013 Markets Mitä kotitalouden pitää tietää taloudesta? Pasi Sorjonen 1.9.1 18.3.13 Markets OSAA TÄMÄ PÄÄSET PITKÄLLE Budjettirajoite oma talous on tasapainossa, nyt ja yli ajan Korkomatematiikka haltuun lainat, sijoitukset,

Lisätiedot

NUORET OSAAJAT TYÖELÄMÄSSÄ 2017

NUORET OSAAJAT TYÖELÄMÄSSÄ 2017 NUORET OSAAJAT TYÖELÄMÄSSÄ 2017 GRADUATES AT WORK Millaisia ajatuksia ja odotuksia nuorilla osaajilla on työelämästä? Nuoret Osaajat työelämässä -tutkimus on Studentworkin vuosittain toteuttama selvitys

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012

Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012 Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012 Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja Tammikuussa 2012 toteutettiin valtakunnallinen Yritys- Suomi lanseerauskampanja. Mikkelin

Lisätiedot