Varhaiskasvatus. Turvallisuus arjen käytännöissä

Transkriptio

1 Varhaiskasvatus Turvallisuus arjen käytännöissä Helena Esiintyjä Kuusisto 1

2 Uusi Kouvola yhdistyneet kunnat Asukkaita noin km 2 Kodikas Kouvola Ketterä kumppani Kiehtova kaupunki Helena Kuusisto

3 LASTEN JA NUORTEN PALVELUT Kustaa III tie 10, Valkeala OPPIMISEN JA KASVATUKSEN PROSESSI KASVUN JA OPPIMISEN ERITYINEN TUKI Päällikkö Pirjo Piiroinen Koordinaattori Terttu Hänninen VARHAISKASVATUS Päällikkö Helena Kuusisto Palvelupäälliköt: Anja Kettunen Asta Nikander Satu Hyytiä Johtava erityisopettaja Raija Untolahti PERUSOPETUS Päällikkö Katja Bergbacka Palvelupäällikkö Maija Saksa Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta Koordinaattori Satu Kyläkallio NUORISOPALVELUT Päällikkö Heikki Rinne Perusnuorisotyö Koordinaattori Anne Pänkäläinen Erityispalvelut Koordinaattori Esko Lavonen Tiedotus ja vaikuttaminen Koordinaattori Leila Mukkila Koordinaattori Anita Nikkanen Työpajatoiminta Nuorisokeskus Anjala ELÄMÄNLAATUPROSESSI Esiintyjä Helena Kuusisto

4 Turvallisuus (WHO 1998) Ympäristö Käyttäytyminen Turvallisuus Terveys ja hyvinvointi yksilön ja yhteisön käyttäytyminen fyysinen, sosiaalinen, kulttuurinen, teknologinen, poliittinen, taloudellinen ja organisatorinen ympäristö Esiintyjä Helena Kuusisto

5 Lapsi ja turvallisuus Lapsen turvallisuudentunne Laajasti käsitetty kasvatuskumppanuus, yhteisvastuullisuus ja sitoutuminen Laaduttomuuden kustannusten välttäminen (esim. päällekkäisyydet, ristiriitaisuudet, väliin putoamiset, tuen kohdentumisen ja oikea-aikaisuuden ongelmat, sektori- /yksikkö-keskeisyys, roolien epäselvyys) Laadukkuuden vahvistaminen (esim. toimivat ja riittävät peruspalvelut, ryhmäkoot, osaaminen, asenne, palvelustrategia lapsen edun näkökulmasta, varhaiskasvatustutkimuksen hyödyntäminen ja sen näkyminen, lapsen ja vanhemman osallisuus) Esiintyjä Helena Kuusisto

6 Kouvolan perhepalveluverkosto lasten ja nuorten varhaisen tuen ja osallisuuden toimintamallien kehittäminen laaja-alaisena yhteistyönä psykiatristen sairaanhoitajien työskentely kouluterveydenhuollossa Kouvola - turvallinen kunta Tavoitteet kehittää toiminta- ja elinolosuhteita siten, että asukkaiden ja kunnan työntekijöiden tapaturmat vähenevät hyvinvointi lisääntyy ja terveydenhuollon kustannukset alenevat kehittää tapaturmaosaamiseen liittyvää tutkimustoimintaa Esiintyjä Helena Kuusisto

7 START - tapaturmien ja väkivallan ehkäisykeskus tapaturmien jatkuva tilastointi ja seuranta ( TAPE - työväline) sekä tiedon hyväksikäyttö tapaturmien ehkäisyyn tapaturmilla tarkoitetaan tavallisten tapaturmien lisäksi myös väkivaltaa sekä itsensä vahingoittamisia ja itsemurhayrityksiä toimialueet ovat päivähoito, koulut, vanhusten koti-, avo- ja laitoshoito sekä sairaalat päätehtävät varmistaa tapaturmatilastoinnin jatkuvuus ja käyttöedellytykset, tunnistaa tapaturmien ja väkivallan riskiryhmät suunnitella riskiryhmille ja koko alueen väestölle tapaturmien ehkäisytoimenpiteitä arvioida toimenpiteiden vaikutusta ja mallintaa tehokkaita ehkäisykäytäntöjä Esiintyjä Helena Kuusisto

8 PÄIVÄHOITO -TAPE Tapaturma tai sattumus, johon aikuinen reagoi (esim. lohduttamalla) päivähoidon tapaturmat ovat lieviä, joka 10. edellytti terveydenhuollollisia toimenpiteitä 58 % tapaturmista sattui pojille 2/3 tapaturmista sattui ulkona, pihan laitteet ja välineet liittyivät joka toiseen tapaturmaan aikuinen näki tapaturman sattumisen joka kolmannessa tapauksessa Toisen lapsen aiheuttamia oli tapaturmista 11 % Tyypillinen tapaturma sattui 3-6-vuotiaalle pojalle tai 5-vuotiaalle tytölle, joka kaatui, putosi tai törmäsi ja sai päähänsä pinnallisen vamman, joka ei vaatinut hoitoa päivähoitopaikan ulkopuolella Esiintyjä Helena Kuusisto

9 PÄIVÄHOITO -TAPE Esiintyjä Helena Kuusisto

10 PÄIVÄHOITO -TAPE Esiintyjä Helena Kuusisto

11 PÄIVÄHOITO -TAPE Esiintyjä Helena Kuusisto

12 Kasvun ja oppimisen tukipalvelujen sähköinen käsikirja (KOT) Kasvun ja oppimisen tukipalvelut/hyvinvointipalvelut Varhaiskasvatus Esiopetus Esikoulust a alakouluu n Perusope tus 1-6 Alakoulu sta yläkoulu un Perusope tus 7-9 YLEINEN TUKI Peruskoulu sta 2. asteelle 2. aste ammattiopi sto 2. aste lukio 2. asteelta jatkoopintoihin Tuki varhaiskasvatuksen Tuki arjessa esiopetuksen Varhaiskasvatusuunnitelm arjessa a (VASU) Yleisen tuen Yleisen tuen toteuttaminen Oppilashuolto n Ohjaus Oppilashuolto Ohjaus Nivelvaiheen toimintamalli Nivelvaiheen toimintamalli Tuki koulun arjessa Tukiopetus Opetuksen eriyttäminen Tuki koulun arjessa Opetukse n eriyttämin en TEHOSTETTU TUKI ERITYINEN TUKI Esiintyjä Helena Kuusisto

13 Perheiden tuki varhaiskasvatuksessa Perhekeskeisen työotteen vahvistaminen Kasvatuskumppanuus Varhaisen vuorovaikutus Keskustelufoorumit (stressitön lapsuus, case foorumit, asennefoorumit, perhepäivähoidon työkäytänteiden koulutus) Lapsen vasu keskustelut ja vanhempien haastattelut Monikulttuurisuus varhaiskasvatuksessa Romanikulttuuri ja varhaiskasvatus Avoimen varhaiskasvatuksen kehittäminen Koordinaattorina Anita Nikkanen Helena Kuusisto

14 ENNALTAEHKÄISEVÄN TYÖN -, VARHAISEN AVOIMEN YHTEISTYÖN- JA VÄLITTÖMÄN PUUTTUMISEN YHTEISTOIMINTASOPIMUS Lapset ja lapsiperheet ENNALTAEHKÄISEVÄT TOIMINTATAVAT, PALVELUT JA VARHAINEN AVOIN YHTEISTYÖ RAKENTEET LAPSIPERHEIDEN PALVELUISSA VARHAINEN JA VÄLITÖN PUUTTUMINEN LAPSI KERTOO LAPSI OIREILEE TAI KÄYTTÄYTYY HUOLESTUTTAVASTI PERHEEN TILANNE HUOLESTUTTAA VANHEMPI KERTOO HUOLESTAAN Helena Kuusisto

15 ENNALTAEHKÄISEVÄT TOIMINTATAVAT, PALVELUT JA RAKENTEET LAPSIPERHEIDEN PALVELUISSA Varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen vanhemmuuden tukeminen kasvatuskumppanuus henkilöstöllä vastuu yhteistyön mahdollistamisesta tietoa saatavilla olevasta tuesta ja avusta tietoa väkivallan vaikutuksista vanhempien vastuuttaminen Lastensuojelulain tiedostaminen ja siitä tiedottaminen lähtökohtana lapsen etu ja avun saaminen ilmoitus ei ole yhtä kuin huostaanotto Osaaminen ja sen tukeminen Lapsen puolesta puhuminen Vavu, Hupu, huolen vyöhykkeet selkeät toimintamallit tietoa perheelle tarjolla olevasta avusta lapsen kuunteleminen, lapsen havainnointi kirjaaminen, dokumentointi Seurakunnan lasta ja perheitä tukeva työskentely Perhekerhotoiminta Tapahtumat perheille Diakoniatyö Neuvolan ja varhaiskasvatuksen yhteistyö 4-vuotistarkastukset terveydenhoitajan keskustelukäynnit varhaiskasvatusyksiköissä konsultaatiot Lasten turvakasvatus Tenavien turvataito, aggressiokasvatus, Lions Quest vanhempien osallisuus Varhaiskasvatusyksikön työskentelykulttuuri yhteiset arvot ja periaatteet varhaiskasvatuksen laatu on vuorovaikutuksen laadussa tärkeysjärjestys, resurssien suuntaaminen perustehtävä lapsihavainnointi tiimityö ja tiimin tuki työnohjauksen mahdollisuus Läheisverkko PERHE Lapsi Vuorovaikutus Kasvatusyhteistyö Poliisin, sosiaalipäivystyksen ja lääkäripäivystyksen toimintamallit Ongelmakohtia lastensuojelun resurssit.perheiden kotipalvelun resurssit avoimen varhaiskasvatuksen vähyys Yhteistyö perheneuvolan, lastensuojelun avopalvelujen kanssa selkeät toimintamallit ja vastuut konsultaatiot lähetteet verkostopalaverit avohuollon tukitoimet, toimintamalli Äitiys- ja lastenneuvolan perheitä ja lasta tukeva työskentely kasvatuskeskustelut lapsen kehityksen ja kasvun seuraaminen vanhemmuuden tukeminen perhetyö Perheneuvolan, lastensuojelun avopalvelujen perheitä ja lasta tukeva työskentely perheohjaajien tuki perheille lastensuojelun ja perheneuvolan työtavat

16 HUOLEN VYÖHYKKEET EI HUOLTA PIENI HUOLI HUOLEN HARMAA SUURI HUOLI VYÖHYKE Ei huolta lainkaan Pieni huoli tai Huoli tai Huoli kasvaa: Huoli tuntuva: Huolta paljon Huoli erittäin ihmettely käynyt mielessä: luottamus omiin mahdollisuuksiin vahva. ihmettely käynyt toistuvasti mielessä: luottamus omiin mahdollisuuksiin hyvä. Ajatuksia luottamus omiin mahdollisuuksiin heikkenee. Mielessä toivomus lisävoimavaroista ja omat voimavarat ehtymässä. Selvästi koettu lisävoimavarojen ja kontrollin lisäämisen ja jatkuvasti: lapsi/nuori vaarassa. Omat keinot loppumassa. Lisävoimavaroja ja kontrollia saatava suuri: lapsi/nuori välittömässä vaarassa. Omat keinot lopussa. Muutos lapsen tilanteeseen saatava heti. lisävoimavarojen kontrollin lisäämisestä. tarve. mukaan heti. Minulla ei ole huolta. Minulla on huoli. tarpeesta. Huoleni kasvaa Olen erittäin huolissani. HUOLEN PUHEEKSIOTTO Tiimityö, konsultaatiot LISÄVOIMAVAROJEN HAKEMINEN Konsultaatiot, tiimityö YHTEISTYÖPYYNTÖ, LASTENSUOJELU- Lastensuojeluilmoitus, konsultaatiot, tiimityö

17 HUOLEN VYÖHYKKEET (Lähde: Arnkil et al., Stakes) Sinulla on huoli lapsesta, perheestä, vanhemmasta kuinka voimakas huolesi on? Huolen vyöhykkeet toimivat välineenä pohdinnoille Huolen aste vaihtelee työntekijästä toiseen ja eri palveluissa verkoston sisällä. Huolen määrä riippuu myös siitä, minkälainen suhde on syntynyt asiakkaan kanssa. Toivo selviytymisestä vaihtelee samanlaisen huolen suhteenkin. Huoli on aina jonkun kokemaa, siis subjektiivista. Se on tunne, se on mutua. Fakta on, että ammattilainen on huolissaan. Huoli vaikuttaa aina toimintaan, suhtautumiseen lapseen ja perheeseen. Ensisijaisesti on huoli lapsesta, perheestä tai vanhemmasta. Huoli nousee myös omista mahdollisuuksistaan auttaa tarpeeksi ja oikein Mitä isompi huoli on, sitä isompi on tarve lisävoimavaroille ja kontrollille

18 ESIMERKKEJÄ MAHDOLLISISTA HUOLISTA Lapsen käyttäytymiseen liittyvät huolet Lapsen aggressiivisuus muita kohtaan väkivalta aikuisia ja toisia lapsia kohtaan pelokkuus, ahdistus, masennus ylikiltteys, levottomuus, hermostuneisuus varovainen käytös; ettei aikuinen suutu ripustautuvuus, aikuisen nälkä kiinnittyminen kehen tahansa aikuiseen lapsen eroaminen vanhemmistaan on erityisen vaikeaa ja jatkuu pitkään kyltymätön herkkujen nälkä yliherkistyminen (äänet, äkkinäiset liikkeet, vahingon sattuessa) kertomisesta/vaikenemisesta syntyvät huolet käytöksen äkillinen muutos kosketuksen välttäminen Lapsen olemukseen liittyvät huolet Lapsella on selittämättömiä jälkiä, mustelmia ja aristavuutta yleiskunto heikko hoitamattomuutta väsymystä, nälkää yksinäisyyden tunne 1

19 ESIMERKKEJÄ MAHDOLLISISTA HUOLISTA Perheen oireiluun, vanhempien käyttäytymiseen liittyvät huolet Vanhemmassa tai muissa lapsissa näkyvät fyysisen väkivallan jäljet Vanhemman päihtymys Lapsi on vanhempien välissä riitakapulana Lasta ei haeta päivähoidosta/-kerhosta, vanhempiin ei saada yhteyttä Lasta ei tuoda sovitusti päivähoitoon, selittämättömät poissaolot Vanhemman epämääräiset selitykset poissaoloista Lapsi aina päivähoidossa, esimerkiksi vaikka vanhemmat olisivat lomalla Kasvatuskumppanuus ei toteudu riittävästi Lapsi pyrkii ylisuojelemaan vanhempiaan, perhettään Vanhempien väsymys, välinpitämättömyys, aggressiivisuus Vanhemman vastuullisuuden puuttuminen Lapsen kuntoutuksen tai hoidon laiminlyönti tai vähättely Lapsen fyysiset oireet ja vammat jätetään hoitamatta Lapsen hylkääminen, yksinjättäminen Lasta ei suojella tarpeettomalta viihteeltä Vanhempi väistelee yhteistyötä ja keskustelua Vanhemman jatkuva kiire Lapsen huomiotta/ kuuntelematta jättäminen Lapsen eristäminen kavereista/ muista läheisistä Lapsen kotona on turvallisuuteen liittyviä riskitekijöitä (ulkona tai sisällä) Autossa tai polkupyörässä ei ole asianmukaisia turvalaitteita käytössä 2

20 ESIMERKKEJÄ MAHDOLLISISTA HUOLISTA 3 Lapseen kohdistuva fyysinen väkivalta, muu perheessä tapahtuva väkivalta Lapsen tai lapsen läheisen lyöminen, potkiminen, selkäsauna, tukistaminen, töniminen, kaataminen, ravistaminen, tukistaminen, luunapit, läpsiminen, sylkeminen, saippuan tai esim. pippurin suuhun laittaminen, palovammojen aiheuttaminen, huumaaminen lääkkeillä tai alkoholilla, kuristaminen, tukehduttaminen Lapsen muu kaltoinkohtelu: terveyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin laiminlyönti Terveydenhoidon, ravitsemuksen, hygienian, vaatetuksen, suojan, turvallisen ympäristön valvonnan, kasvatuksen, opetuksen laiminlyönti Seksuaalinen väkivalta Insesti, seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö, lapsen altistaminen seksille, lapsen sukupuolielinten tai muu seksuaalinen koskettelu, itsensä paljastelu, lapsen tirkistely, lapsiprostituutio Henkinen väkivalta Lapsen aiheeton syyllistäminen, pelottelu, vähättely, pilkkaaminen, nöyryyttäminen, liian korkeat odotukset ja vaatimukset kehitystasoon nähden Lapsen tai hänen vanhempansa mitätöinti

21 VARHAINEN AVOIN YHTEISTYÖ

22 VARHAINEN AVOIN YHTEISTYÖ YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 Lapsi kertoo kohtaamastaan tai kokemastaan huolestuttavasta asiasta tai tapahtumasta Lapsen aito kuuleminen. Esimerkkinä askeleittain toimintamalli (s.13) Kerro lapselle, mitä aiot tehdä seuraavaksi. Kirjaa lapsen kertoma sanasta sanaan (ja myös omat kysymykset) Lapsi oireilee huolestuttavasti Kirjataan havaintoja lapsen käyttäytymisestä. Ei tehdä tulkintoja. Keskustelu huolestasi tiimissä ja esimiehen kanssa arvioidaan tilanne. Konsultaatioyhteys tarvittaessa lastensuojeluyksikkö Polkuun tai perheneuvolaan. Lapsi ja perhe pidetään konsultaatiossa nimettömänä. Sovitaan tiimissä puheeksiotosta vanhempien kanssa: kuka, milloin sekä käytännön järjestelyistä Mahdollisimman nopea puheeksiotto Huolen kirjaaminen on tärkeää, jotta sen muistaa ja tulee ottaneeksi puheeksi

23 VARHAINEN AVOIN YHTEISTYÖ YHTEISTOIMINTASOPIMUS 2 Keskustelussa vanhempien kanssa kerrotaan, mitä lapsi on kertonut/miten lapsi oireilee. Kuullaan vanhempia. Keskustellaan tilanteesta. Huolen kartoitusta yhdessä esimerkiksi huolen vyöhykkeistön avulla (sivu 3). Pysytään tosiasioissa, ei tehdä tulkintoja. Ei tyrkytetä valmiita ratkaisuja vaan pyritään löytämään ne yhdessä. Lapsilähtöisyys ja myönteisyys. Kerrotaan tarvittaessa miten tilanne/olosuhteet/tapahtuma vaikuttaa lapseen ja hänen hyvinvointiinsa Kerrotaan varhaiskasvatuksen mahdollisuudesta antaa tukea. Kartoitetaan läheisverkkoa ja perheen jo saamaa tukea. Kerrotaan muusta saatavilla olevasta avusta ja tuesta. Tarvittaessa kerrotaan lastensuojeluilmoituksen tekemisestä ja mitä se tarkoittaa. Kysytään miten vanhempi aikoo käsitellä asiaa lapsen kanssa. Keskustelun tuntemusten purkaminen. Sovitaan jatkosta ja seurannasta. Kirjataan sovitut asiat. Tarvittavat luvat yhteistyöhön muiden tahojen kanssa. Asian purku tiimissä, tarvittaessa työnohjaus tai kriisiapu, esimerkiksi perheneuvolasta Lapsen erityinen huomiointi ryhmässä, lähellä olo ja kiinnostus lapseen. Saatavilla oleminen. Ymmärrys. Vanhempien uudelleen kohtaamiseen valmistautuminen, tilanteen purkamista vanhemman kanssa. Ajan antaminen. Sovittujen asioiden toteuttaminen ja seuranta

24 VARHAINEN AVOIN YHTEISTYÖ YHTEISTOIMINTASOPIMUS Vanhempi kertoo väsymyksestään tai ongelmistaan/ antaa vihjeitä niistä Mahdollisimman pikaisesti sovitussa keskustelussa vanhemman kanssa kuunnellaan ja keskustellaan tilanteesta. Huolen kartoitusta yhdessä. Ei tyrkytetä valmiita ratkaisuja vaan pyritään löytämään ne yhdessä. Lapsilähtöisyys ja myönteisyys. Lapsen hyvinvoinnista keskusteleminen. Kerrotaan varhaiskasvatuksen mahdollisuudesta antaa tukea. Kartoitetaan läheisverkkoa ja perheen jo saamaa tukea. Kerrotaan muusta saatavilla olevasta avusta ja tuesta. Autetaan tarvittaessa yhteydenotossa/ lähetekäytännöt Keskustelun tuntemusten purkaminen. Sovitaan jatkosta ja seurannasta. Kirjataan sovitut asiat. Tarvittavat luvat yhteistyöhön muiden tahojen kanssa. Lapsen erityinen huomiointi ryhmässä, lähellä olo ja kiinnostus lapseen. Saatavilla oleminen. Ymmärrys. Vanhempien uudelleen kohtaamiseen valmistautuminen, tilanteen purkamista vanhemman kanssa. Ajan antaminen. Sovittujen asioiden toteuttaminen ja seuranta TIIMITYÖ TUO VOIMAVAROJA 3

25 VARHAINEN JA VÄLITÖN PUUTTUMINEN

26 VÄLITTÖMÄN PUUTTUMISEN YHTEISTOIMINTASOPIMUS Lapsen turvallisuus ja/tai kehitys on välittömässä vaarassa Konsultoidaan lastensuojelua, jos on tarvetta. Vanhempiin otetaan yhteys. Kerrotaan vanhemmille lastensuojelulain ilmoitusvelvollisuudesta (kts s. 14 ja 15). Selvitetään vanhemmalle mitä ilmoituksesta seuraa. Kerrotaan, että tarkoituksena on lapsen suojaaminen ja perheen auttaminen. Lastensuojelussa kartoitetaan avun tarve tavoitteena ehkäistä lisäongelmien syntyminen. Lastensuojeluilmoituksen tekeminen Yhteistapaamisessa vanhempien ja lastensuojelun työntekijöiden kanssa tehdään yhteistyöpyyntö/lastensuojeluilmoitus, jos tämä on mahdollista. Ensisijaisesti esimies tekee ilmoituksen. Ilmoituksen yhteydessä sosiaalityöntekijä voi delegoida työntekijän viemään lapsen lääkärin tarkastukseen pahoinpitelyn tai seksuaalisen väkivalta epäilyn ollessa kyseessä. Lastensuojelusta tehdään tarvittaessa tutkintapyyntö poliisille. 1

27 VÄLITTÖMÄN PUUTTUMISEN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 2 Lastensuojeluilmoitus tehdään kirjallisena, vanhemmille annetaan kopio ilmoituksesta (Liitteenä lastensuojeluilmoituslomake ). Jossain tapauksessa voidaan sopia, että vanhemmat itse ottavat yhteyden lastensuojeluun. Tarkistetaan ovatko vanhemmat ottaneet yhteyttä sovittuun ajankohtaan mennessä. Jos yhteydenottoa ei ole tehty, esimies tekee lastensuojeluilmoituksen. Lastensuojeluilmoituksen jälkeen Tilanneselvityksen jälkeen lastensuojelu vastaa jatkosuunnitelman laadinnasta vanhempien kanssa, mukana voi olla laajakin yhteistyöverkosto. Lapsen kuuleminen voidaan tehdä lapselle tutussa ympäristössä, esimerkiksi päiväkodissa. Asian purku tiimissä, tarvittaessa työnohjaus ja kriisiapu, esimerkiksi perheneuvolasta Lapsen erityinen huomiointi ryhmässä, lähellä olo ja kiinnostus lapseen. Saatavilla oleminen. Ymmärrys. Vanhempien uudelleen kohtaamiseen valmistautuminen, tilanteen purkamista. Ajan antamista. Sovittujen asioiden toteuttaminen ja seuranta EDELLYTTÄÄ ENNALTA SOVITTUA TYÖNJAKOA TYÖYHTEISÖSSÄ JA - TIIMISSÄ

28 ASKELEITTAIN TOIMINTAMALLI Kun lapsi kertoo huolestuttavasta asiasta: 1. Reagoi lapsen kertomukseen välittömästi, mutta rauhallisesti. 2. Sano esimerkiksi: Hyvä, että kerroit minulle. Puhutaan siitä lisää. 3. Vie lapsi rauhalliseen paikkaan. 4. Määrittele avun kiireellisyys. Jos lapsi tuntee olonsa turvattomaksi, asiaan on reagoitava saman päivän aikana. 5. Vakuuta lapselle, että hän teki oikein kertoessaan sinulle. 6. Varmista, että lapsi tietää, ettei tapahtunut ole hänen vikansa, ja että hän ei ole paha. 7. Kerro lapselle, että teet parhaasi suojellaksesi ja tukeaksesi häntä. 8. Kerro lapselle, mitä aiot tehdä seuraavaksi 9. Kerro asiasta esimiehellesi tai lastensuojeluviranomaiselle.

29 Turvakasvatus - turvataidot Itsearvostus, itsetuntemus ja itseluottamus Tunnetaidot Vuorovaikutustaidot Hyvät kaverisuhteet Tietoisuus omasta kehosta ja itsemääräämisoikeudestaan Uhkaavien tilanteiden tunnistaminen Valmius ja rohkeus toimia jämäkästi ja itseään suojellen (kiusaaminen, alistaminen, väkivallan ja ahdistelun tilanteissa) Rohkeus hakea apua ja kertoa huolistaan luotettavalle aikuiselle OLEN ARVOKAS JA AINUTLAATUINEN KIVAT KAVERIT EIVÄT KIUSAA JOKAISELLA ON OIKEUS TUNTEA OLONSA TURVALLISEKSI Esiintyjä Helena Kuusisto

30 Turvakasvatus - turvataidot Toteutus: Lasten arjessa heidän vertaisryhmässään Tutun aikuisen ohjauksessa Lapsilähtöisesti Yhteistyössä kotien kanssa Yhteisöllisesti, alueellisesti ja moniammatillisesti verkottuen OLEN ARVOKAS JA AINUTLAATUINEN KIVAT KAVERIT EIVÄT KIUSAA JOKAISELLA ON OIKEUS TUNTEA OLONSA TURVALLISEKSI Esiintyjä Helena Kuusisto

31 Kiitos! Esiintyjä 31