Arjen turvallisuus harvaan asuttujen alueiden uutena politiikkana

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Arjen turvallisuus harvaan asuttujen alueiden uutena politiikkana"

Transkriptio

1 Arjen turvallisuus harvaan asuttujen alueiden uutena politiikkana Tiina Laitinen Pohjois-Suomen infrastruktuurin ja palvelujen rakentamiseen panostettiin sotien jälkeisinä jälleenrakennuksen vuosikymmeninä. Valtion ja kuntien rooli oli keskeinen. Ilkka Lehtola (2001) kuvaa Syrjäkylä-Suomen sodanjälkeistä kukoistuskautta, jolloin [m]aaseutu kukoisti: lapsia oli paljon, ja valtio ja kunnat aktivoituivat infrastruktuurin rakentajina, sillä teitä, kouluja ja postitoimistoja rakennettiin syrjäisimpiinkin kolkkiin. ( ) Kylissä oli omat palvelunsa, ja ihmisten välillä oli toiminnallista vuorovaikutusta, joka loi yhteisyyttä ja paikallisidentiteettiä. Näiden piirteiden avulla omat kylät erotettiin muista alueista. (Lehtola 2001, 95.) Sotien jälkeisen ajan iloiset sävelet ovat kuitenkin vuosikymmenten saatossa muuttuneet mollivoittoisiksi. Tarkasteltaessa elämää sivukylillä 2000-luvun alkupuolella avautuu silmien eteen monia erilaisia kuvia kylien elämästä. Yhteistä monille näille kuville on palvelujen etääntyminen: palveluita joko keskitetään Rovaniemen esimerkin tavoin palvelukyliin tai kyliltä kuntakeskuksiin, tai palvelut etääntyvät kyliltä niiden saavutettavuuden heikentyessä (esimerkiksi palvelun siirtyessä sähköiseksi palveluksi). Paradoksaalista on, että samanaikaisesti, kun julkisesti keskustellaan suureen ääneen väestön ikääntymisestä ja ikääntyvien kasvavista palvelutarpeista, monet kunnat heikentävät palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta nimeomaan kyliltä kyliltä, joissa ikääntyneiden suhteellinen osuus väestöstä on tunnetusti usein keskimääräistä korkeampi. Sivukylien lähipalveluita karsitaan vedoten niiden vähäiseen kysyntään, vaikka samanaikaisesti puhutaan ikääntyvistä kylistä ja ikääntyvien kasvavista palvelutarpeista. Arki voidaan ymmärtää siunattuna rutiinin tilana (Jokinen 2005, 7). Arjen käsite itsessään sisältää ajatuksen sujuvuudesta ja turvallisuudesta. Arjen turvallisuutta edistävät tuttu ja toimiva koti- ja asuinympäristö, apua tarjoavat tukiverkostot, erilaiset turvalaitteet ja tekniset apuvälineet sekä saavutettavissa olevat palvelut. Harvaan asutuilla alueilla palvelujen saatavuus on nostettu keskeiseksi arjen turvallisuutta rakentavaksi tekijäksi (ks. SM 2009). Palveluiden merkityksen tarkastelu asukkaiden hyvinvoinnille ja turvallisuudelle on ajankohtaista aikana, jolloin kunnat pohtivat ja tekevät päätöksiä palvelurakennemuutoksista. Esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) tullee muuttamaan sosiaali- ja terveydenhuollon tuottamistapoja kunnissa ja vaikuttamaan myös palveluiden saatavuuteen ja saavutettavuuteen sivukylillä. Kolmannen sektorin toimintaympäristön muutokset ja esimerkiksi valtakunnallisten sosiaali- ja terveysjärjestöjen arviot taloudellisen tilanteen heikkenemisestä (ks. Peltosalmi & al. 2009, 81) nostavat esiin tarpeen tarkastella, millä resursseilla arjen turvallisuutta ja sujuvuutta sivukylillä tuotetaan. Turvallisuusteeman ajankohtaisuus nousee myös sisäasiainministeriön johdolla valmistellusta sisäisen turvallisuuden ohjelmasta (Valtioneuvoston periaatepäätös ), jonka tavoitteeksi on asetettu Suomen kehittyminen Euroopan turvallisimmaksi maaksi vuoteen 2015 mennessä. Arjen sujuvuuden perusta on infrastruktuuri, jota ylläpidetään julkisin tai yksityisin varoin. Tekninen infrastruktuuri (liikenneverkot, energiahuollon verkostot, jätehuolto, vesihuolto, tietoliikenneverkot) ja sen ylläpito sanelevat sen, missä ihmisen on ylipäätään mahdollista asua. Sosiaalinen infrastruktuuri (sisältäen julkiset ja yksityiset palvelut) puolestaan tukee asumisen ja elämisen mahdollisuuksia. Tarkastelen tässä artikkelissa Lapin yliopiston sosiaalityön laitoksella Arjen turvaa kylissä -tut- YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 75 (2010):6 659

2 kimushankkeen 1 aikana toteutetun asukaskyselyn tulosten valossa sitä, millaisena arjen turvallisuus ja sen tukeminen näyttäytyvät lappilaisilla kylillä palvelutarjonnan ja palvelujen käyttökulttuurin näkökulmista. Näkökulma on palveluiden käyttäjän, kyläläisen. Selvitän, millaisiin palvelutuotannon malleihin sivukylien asukkaat mielipiteidensä kautta suuntautuvat, ja pohdin asukkaiden asenteiden valossa erityisesti sitä, mitkä ovat järjestöjen ja teknologian mahdollisuudet täydentää sivukylien palvelutarjontaa ja vahvistaa kyläläisten arjen turvallisuutta. Asukaskysely toteutettiin kokonaistutkimuksena siten, että se jaettiin postikyselynä jokaiseen vakinaisesti asuttuun kotitalouteen Savukosken kunnan ja Rovaniemen kaupungin Yläkemijoen aluelautakunnan alueella. Kyselyn vastaanotti taloutta 16 kylässä ja kyläalueiden ulkopuolella. Kyselyn palautti 382 kotitaloutta. Aluksi tarkastelen palvelujen merkitystä kyläläisten arjen turvallisuudelle turvallisuuden tunteen suojavaipan sekä kylillä ilmenevän palvelujen käyttökulttuurin valossa. Seuraavaksi erittelen sitä, missä määrin kylillä ilmenevä asenneilmasto tukee palvelutuotannon vastuiden ja roolien jakamista kunnan, kolmannen sektorin ja teknologian kesken. Lopuksi esittelen lyhyesti hallinnonrajat ylittävää, verkostomaista ja poikkisektoraalista yhteistyötä, jota Lapissa arjen turvan eteen tehdään. Johtopäätöksissä vedän yhteen esittämäni tulokset. Tavoitteena on empiirisen aineiston kautta hahmottaa, millaiset ovat julkisten palvelujen, kolmannen sektorin ja teknologian mahdollisuudet tuottaa arjen turvallisuutta harvaan asutuilla alueilla. Turvallisuuden tunteen suojavaippa Harvaan asutuilla alueilla monet julkiset palvelut ovat etääntyneet kyliltä kuntakeskuksiin. Lakisääteisesti palvelujen on oltava saatavilla kaikille kuntalaisille, mutta sivukylissä asuville monet valtion ja kunnan järjestämät palvelut ovat näkymättömissä ja siten saavuttamattomissa. Palvelujen saavutettavuuden yhdenvertaisuus ei harvaan asutuilla alueilla toteudu kuntalaisten kesken. Palveluita voidaan karkeasti jaotella sen mukaan, miten läheisesti ne tukevat kyläläisen ar- 1. Tutkimusta rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö. KRIISEIHIN REAGOIVA Poliisi, pelastustoimi, rajavartiosto TARPEISIIN VASTAAVA Lakisääteiset peruspalvelut ENNALTAEHKÄISEVÄ Kolmas sektori Yksilön arjessa selviytyminen, oma-apu Kuvio 1. Turvallisuuden tunteen suojavaippa palveluiden näkökulmasta jessa selviytymistä. Kuvio 1 jaottelee kyläläisten turvallisuuden tunteen kannalta merkityksellisiä palveluja niiden saatavuuden perusteella. Turvallisuuden tunteen suojavaippa havainnollistaa, miten yksilö itse elää elämäänsä arjen rutiinien keskellä. Arkea ympäröivät suojavaipat, jotka suojaavat ydintä, yksilön arjessa selviytymistä. Poliisin, pelastustoimen ja rajavartioston tehtäviä voidaan tarkastella reaktioina tai vastauksina ilmeneviin satunnaisiin akuutteihin kriiseihin ja uhkiin (esimerkiksi tulipalo, sairauskohtaus, onnettomuus, luonnonmullistus). Siten ne voidaan sijoittaa ulommaiselle kehälle, kauimmas yksilön arjesta. Lakisääteiset peruspalvelut sijoittuvat ulommaisen vaipan sisään niin, että niiden tehtävänä on ylläpitää turvallisuuden tunnetta vastaamalla kuntalaisten enemmän tai vähemmän satunnaisiin tarpeisiin. Nämä tarpeet (esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta) ilmenevät tyypillisesti kriisitapauksia useammin. On toki huomattava, että pieni osa kyläläisistä on myös jatkuvan, jopa päivittäisen julkisen palvelun (esimerkiksi kotiavun) piirissä. Yksilön omaavun ja julkisen palvelujen väliin jää ennaltaehkäisevien palvelujen alue, joka harvaan asutuilla 660 YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 75 (2010):6

3 alueilla tyypillisesti määrittyy kolmannen sektorin toiminta-alueena 2. Ennaltaehkäisevän vaipan tehtävänä on ehkäistä satunnaisten kriisien ja riskien toteutumista ja siten myös vähentää tarvetta ulompien kehien palveluille. Raija Julkunen (2006) on tehnyt syväluotaavan analyysin hyvinvointivaltion tilasta rajojen ja vastuiden näkökulmasta. Kansalaisille tarjotaan jatkuvasti lisää omaa vastuuta, vastuuta omista teoista, eettisistä valinnoista, toimeentulosta, läheisten hoivasta ja lasten kasvatuksesta, osaamisesta ja työllistyvyydestä, terveydestä ja toimintakyvystä [..] (mts. 20). Hyvinvointivaltion rajan asettamisella Julkunen (2006, 140) tarkoittaa hyvinvoinnin yksityisten tuottajien varaan laskemista sillä ajatuksella, että hyvinvointivaltion roolia voidaan supistaa ja sen tehtäviä siirtää ihmisille itselleen, järjestöille tai yrityksille ja että politiikan sijasta markkinat voivat ohjata hyvinvoinnin tuotantoa ja jakamista. Kahden ulommaisen vaipan etääntyessä yksilöiden ja kyläyhteisöjen oma-avulle asetetaan uusia odotuksia. Ennaltaehkäisevän vaipan merkitys harvaan asuttujen alueiden turvallisuuden ja hyvinvoinnin takaajana kasvaa. Mitkä ovat ne keinot, joilla yhden vaipan oheneminen saadaan kompensoitua toisen vaipan vahvistamisella? Ratkaisuna harvaan asuttujen alueiden suojavaipan säilyttämiseksi riittävän paksuna nähdään esimerkiksi sopimuksellisuuteen, kumppanuuksiin tai verkostoihin perustuvat toimintatavat. Tällöin suojavaipan kehien rajat murtuvat ja ylittävät toisensa, mikä yhtäältä on valtava resurssi, mutta toisaalta voi johtaa epäselvyyksiin esimerkiksi vastuukysymyksissä. Kenen vastuulla ja missä rajoissa on huolehtia kylällä yksin asuvan vanhuksen kotona selviytymisestä: vanhuksen itse, omaisen, naapuriapuringin vai kunnan kotihoidon henkilökunnan? Olennaista yksilön turvallisuuden tunteen kannalta on tieto ja varmuus siitä, että apua on tarvittaessa saatavilla. Usein palvelujen kehittämisinnokkuus kuitenkin jää etäiseksi kansalaisten arjen avun ja tuen tarpeista. Luottamuksen säilyttäminen avun saantiin tarvittaessa vaatii hanketoimintaa pysyvämpiä ratkaisuja. 2. Myös poliisi, pelastustoimi ja rajavartiosto sekä kunnalliset palvelut tuovat panoksensa ennaltaehkäisevyyteen, mutta esimerkiksi monet kunnat harvaan asutuilla alueilla kykenevät järjestämään vain välttämättömimmät palvelut. Palvelujen käyttökulttuuri sivukylillä Palveluiden etäisyys nostaa sivukylillä asuvien kynnystä hakeutua palveluiden piiriin. Tämä jättää kyläläiset esimerkiksi monien kuntakeskuksissa tarjolla olevien, sosiaalisia ongelmia ennaltaehkäisevien palvelujen ulkopuolelle. Arjen askareisiin kunta tarjoaa apua esimerkiksi kotiavun muodossa, mutta asukaskyselyn perusteella kunnan kotiapu tavoittaa vain pienen osan sitä todellisuudessa tarvitsevien joukosta. Vastuu arjen sujuvuudesta jää kyläläisten omille harteille. Julkisten palvelujen mahdollisuudet vastata kyläläisten äkillisiin arjen sujuvuutta huojuttaviin tilanteisiin on pieni. Kyläläisten kynnys hakeutua julkisten palvelujen piiriin on korkea, mikä johtuu palvelujen etäisyydestä niin maantieteellisesti, tiedollisesti kuin sosiaalisesti. Moni kyläläinen kokee, ettei avun ja tuen tarpeissaan ole riittävän oikeutettu palveluun, koska tunnen kylältä paljon vanhempia ja sairaampiakin. Kaksi kolmesta kyläläisestä on jollain tasolla huolestunut kylällä asuvan lähimmäisen pärjäämisestä, kun omasta kotona selviytymisestä huolestuneita on 38 prosenttia 3. On siis selvää, että kunnan heikko kyky vastata asukkaiden tarpeisiin ei johdu ainoastaan taloudellisten resurssien puutteesta vaan syytä on myös kyläläisissä itsessään. Omien avun ja tuen tarpeiden hyväksyminen ja tarjolla olevien palvelujen piiriin hakeutuminen rohkeammin tekisi palvelutarpeet näkyviksi, mikä puolestaan auttaisi paremmin kohdentamaan niin kunnan kuin järjestöjenkin vähiä resursseja vastaamaan kyläläisten tarpeita. Arja Kilpeläinen ja Anneli Pohjola (2007) tarkastelevat kylätasolla ihmisten arkielämän suhdetta palvelujärjestelmään. Sivukylillä asuvat pitävät kunnan järjestämiä sosiaali- ja terveyspalveluja sekä peruskoulutusta itsestään selvinä, lakiin kirjattuina oikeuksinaan. Palvelutarjonta ei muodosta kyläläisten elämän keskiötä, vaan siihen turvaudutaan tarvittaessa. (Kilpeläinen & Pohjola 2007, ) Tällaisessa palvelujen käyttökulttuurissa ennaltaehkäisevien toimintojen merkitys korostuu, samalla kun mahdollisuudet en- 3. Huolestuneisuutta kysyttiin asteikolla ei huoleta lainkaan / huolettaa jonkin verran / huolettaa erittäin paljon / en osaa sanoa. Kotona asumiseen tukea tarvitsevien osuus kyläläisistä lienee näiden lukujen (38 66%) välissä. Ero luvuissa selittynee sillä, että asukaskysely ei todennäköisesti tavoittanut kaikkein vaikeimmassa asemassa olevia kyläläisiä. YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 75 (2010):6 661

4 naltaehkäiseviin, jatkuviin toimintoihin ja palvelujen tuottamiseen kaventuvat. Kyläläisten rohkaistuminen avun ja tuen hakemiseen edellyttää myös palveluiden tuottajien taholta palveluiden markkinoimista, niiden näkyväksi tekemistä ja kansalaisten oikeuksista tiedottamista. Moni kunta tarjoaa vain hiljaisesti palveluitaan ja tietoa asukkaiden oikeuksista tiettyihin palveluihin. Samoin useat järjestöt tarjoavat passiivisesti palveluitaan: järjestöillä voi olla erinomaisia välineitä ja ratkaisuja myös sivukylien asukkaiden tarpeisiin. Ulkopuolisen avun vastaanottaminen arjen askareisiin tai hoivaan voi olla vaikeaa, kun siihen ei ole totuttu. Kuitenkin juuri palvelutarjonnan näkyvyys on avain asenteelliseen muutokseen, joka helpottaa kotitalouden ulkopuolisen avun vastaanottamista ja lisää sen hyödyntämistä arjen askareissa. Tästä hyötyvät niin asukkaat avun saajina, yrittäjät ja järjestöt palvelujen tuottajina sekä kunta palvelun järjestäjänä. Kuka tuottaisi kylien palvelut? Asukaskyselyn mukaan 72 prosenttia lappilaisista kyläläisistä on jollain tasolla huolestuneita tarvitsemiensa palvelujen saatavuudesta. Valtakunnallisesti huolestuneisuutta kuvaavat luvut ovat 37 prosenttia sosiaalipalveluiden ja 57 terveyspalvelujen osalta (Suomi Euroopan turvallisin maa? 2009, 35). Vielä useampi kyläläinen kantaa huolta avun saamisesta tarvittaessa riittävän nopeasti. 87 prosenttia kyselyyn vastanneista on jollain tasolla huolissaan ja reilu viidennes erittäin huolissaan avun saamisesta tarvittaessa riittävän nopeasti. Kuntakeskuksesta tai kaupungista katsottuna tai pelastustoimen vasteaikojen valossa sivukylät näyttäytyvät kaikessa palveluköyhyydessään (ks. Laitinen & Pohjola 2001) turvattomuuden tyyssijoina: kun poliisin, palokunnan tai ambulanssin ehtiminen ajoissa paikalle on kysymysmerkki tai kun puhelin tai tietoverkkoyhteydet eivät välttämättä toimi, herää kysymys, kuka noille turvattomille sivukylille tahtoisikaan muuttaa asumaan? Ei kovin moni, mikäli väestön muuttoliikettä kuvaavia tilastoja on uskominen. Silti, paradoksaalista kyllä, maaseudun kyliä pidetään yleisesti turvallisina ja ihanteellisena kasvuympäristönä erityisesti lapsille. 97 prosenttia kyläläisistä pitää asuinkyläänsä hyvin tai melko turvallisena. Asuinkylä koetaan vähintään yhtä turvallisena kuin oma koti (96 prosenttia) ja turvallisempana kuin asuinkunta (81 prosenttia). Luottamuksen merkitys turvallisuuden tunteen määrittäjänä korostuu, kun arjen sujuvuus kokee säröjä, uhat tai riskit tulevat näkyviksi tai, kuten Adam B. Seligman (1997, 25) asian ilmaisee, kun toimijoiden roolit ja rooliodotukset jäävät avoimiksi. Kun hyvinvointivaltiolliset toimenpiteet eivät enää riitä takaamaan tarvittavien palvelujen tai avun saantia ajoissa, nousee sivukylillä asuvien luottamus tärkeäksi turvallisuuden tunnetta määrittäväksi asiaksi. Onkin tarpeen tarkastella, miten valmiita asukkaat ovat vastaanottamaan julkisista palveluista eroavaa palvelutoimintaa ja palvelutuotannon malleja. Missä määrin kylillä vallitseva asenneilmasto tukee palvelutuotannon vastuun jakamista eri toimijoiden (kunta, lähiyhteisö, järjestöt, teknologia) kesken? 4 Kansalaisten on todettu tukevan laajaa hyvinvointivaltiota. Hyvinvointivaltion uudelleenmuotoilun keinoista kannatetaan hyvin yksimielisesti sellaisia vaihtoehtoja, jotka eivät merkittävästi muuta nykyistä järjestelmää julkisesti tuotettuine palveluineen. (Kallio 2010, 90.) Toisaalta on myös tutkimuksin (ks. Kinnunen 1998) todettu, että kansalaiset tukeutuvat arjessaan lukuisiin sosiaalisen tuen tuottamisstrategioihin. Analyysin lähtökohtana (hypoteesina) oli, että palvelutuotannon mahdollisuuksista perinteinen malli, jossa kunta tuottaa palvelut asukkailleen nousisi vallitsevaksi ulottuvuudeksi. Tarkastelun lähtötavoitteena oli selvittää, miten järjestötoiminta ja teknologian mahdollisuudet sijoittuvat tällaiseen kuntapainotteiseen näkemykseen palvelujen tuotannossa. Toisena ulottuvuutena oletettiin ilmenevän eräänlainen monituottajamalli, joksi tässä yhteydessä luetaan lähiverkoston sekä kolmannen sektorin ja kunnan tekemä yhteistyö palvelujen tuottamisessa. Analyysimenetelmänä palvelutuotannon vastuita koskevien asenneväittämien sisällöllisen yhteenkuuluvuuden tarkistamiseksi hyödynnettiin 4. Tässä yhteydessä yritysten palvelut jätetään tarkastelun ulkopuolelle. Yritysten osuus sivukylien palvelutuotannosta on kysynnän vähyyden vuoksi melko pieni. Asukaskyselyn asenneväittämät mahdollistivat parhaiten lähiyhteisön, järjestöjen, kunnan ja teknologian roolien tarkastelun kylien palveluiden tuottamisessa. 662 YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 75 (2010):6

5 faktorianalyysin keinoja. Pääkomponenttianalyysin keinoin tarkasteltiin, miten asukaskyselyssä esitetyt väittämät korreloivat keskenään sekä kuinka monelle ulottuvuudelle (faktorille) väittämät jakautuivat. Analyysimenetelmä tuotti kaksijakoista hypoteesia rikkaamman kuvan asukkaiden asennoitumisesta ja suuntautumisesta palvelutuotannon vastuiden jaossa. Kaikkiaan väittämät jakautuivat neljälle faktorille (ulottuvuudelle), joista muodostettiin lähempää tarkastelua varten kolme summamuuttujaa. Summamuuttujat nimettiin Kuntavastuuksi, Järjestö- ja lähiyhteisövastuuksi ja Teknologiavastuuksi. Kuntavastuuta kannattaa lähes puolet (46 prosenttia) kyläläisistä (taulukko 1). Nämä kyläläiset uskovat, että kunnat selviytyvät niille kuuluvista tehtävistä ilman järjestöjen aktiivista panosta. Kuntavastuuta kannattavat suhtautuvat kielteisesti siihen, että järjestöt alkaisivat tuottaa maksullisia palveluja, ja näkevät, että järjestöjen organisoima vapaaehtoistyö ei koskaan voi korvata julkisia palveluja heidän kotiseudullaan. Kuntavastuuseen myönteisesti ja kielteisesti suhtautuvien osuudet kyläläisistä ovat jotakuinkin samansuuruiset. Herääkin kysymys, mikä jakoa kahteen leiriin selittää? Iällä, sukupuolella tai vastaajan elämäntilanteella ei asukaskyselyaineistossa ollut tilastollisesti merkitsevää yhteyttä kuntavastuuseen suhtautumisessa. Sen sijaan sillä, luottaako siihen, että saa tarvitessaan apua ja tukea kunnan palveluista, on tilastollisesti merkitsevä 5 yhteys kuntavastuuseen suhtautumisen kanssa. Ainoastaan 15 prosenttia kyläläisistä luottaa saavansa riittävän avun ja tuen kunnallisista palveluista, kun 27 prosenttia kyläläisistä kokee, että ei saa tarvitsemaansa apua kunnallisista palveluista. Hieman yllättäen ne, jotka kokevat, että eivät saa apua kunnallisista palveluista, ovat useammin myönteisiä kuntavastuulle. Näiden kyläläisten kohdalla kuntapalvelujen ulkopuolisen tukiverkoston voi olettaa toimivan riittävän hyvin. Kuitenkin reilu kolmannes (36 prosenttia) niistä, jotka eivät koe saavansa apua kunnallisista palveluista, on täysin tai jokseenkin eri mieltä väittämän saan tarvitessani apua naapureilta tai kyläläisiltä kanssa. Tämä kaikkiaan noin kymmenen prosentin osuus kyläläisistä on siis arjen 5. Tulos on tilastollisesti merkitsevä; Khiin neliö -testin p- arvo=0,001; p<0,01. Taulukko 1. Kyläläisten suhtautuminen kuntavastuuseen, järjestö- ja lähiyhteisövastuuseen ja teknologiavastuuseen tarvitsemiensa palvelujen tuottamisessa, % Kuntavastuu Kielteinen Myönteinen Ei osaa sanoa Yhteensä: * Järjestö- ja lähiyhteisövastuu Teknologiavastuu N= 327 N=323 N=339 * Poikkeama 100 prosentista johtuu pyöristysvirheestä. tuen ja avun tarpeissaan muiden kuin kunnan tai naapuri-/kyläläisavun varassa. Luottamus lähipiiriin, naapureihin tai kyläläisiin on sivukylillä asuville tukiverkko, resurssi, jonka olemassaolo lisää turvallisuuden tunnetta. Kyläläiset ovat kuitenkin vähiten halukkaita painottamaan järjestö- tai lähiyhteisövastuuta 6 palvelujen tuottamisessa: 56 prosenttia kyläläisistä suhtautuu kielteisesti järjestö- ja lähiyhteisövastuun lisäämiseen kyläläisten tarvitsemien palvelujen tuottamisessa. Kielteisyys ei kuitenkaan selity yhteisöllisyyden tai kyläläisten auttamisen halun puutteella, vaan ennemminkin kyläläisten halulla säilyttää olemassa oleva palvelujen järjestämismalli. Järjestöjen ja lähiyhteisön toiminnan merkitys kyläläisille nousee sen erillisyydestä ja erilaisuudesta suhteessa palvelutuotantoon. 60 prosenttia asukaskyselyyn vastanneista kyläläisistä luottaa siihen, että saa tarvitessaan apua naapureilta tai kyläläisiltä. Analyyttisesti mielenkiintoinen on epätasapaino sen välillä, miten paljon apua naapuriapua annetaan ja miten paljon siihen ilmoitetaan tukeuduttavan. Kaikkiaan kyläläiset ilmoittavat useammin olevansa avun antajia (88 prosenttia vastaajista) kuin vastaanotta- 6. Järjestö- ja lähiyhteisövastuu -ulottuvuus määrittyy seuraavien väittämien kautta: Järjestöille ja yhdistyksille olisi annettava huomattavasti nykyistä enemmän vastuuta kyläläisten tarvitsemien palveluiden tuottamisesta; Järjestöjen organisoima vapaaehtoistyö voi täydentää julkisia palveluja kotiseudullani; Julkisia palveluja voitaisiin luovuttaa järjestöjen hoidettavaksi; Naapuriapurinkien perustaminen kylille kannustaisi ihmisiä auttamaan lähimmäistään; Luotan siihen, että saan tarvitessani apua naapureilta tai kyläläisiltä. YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 75 (2010):6 663

6 jia (64 prosenttia). 23 prosenttia auttaa naapureita vähintään kerran viikossa, mutta vain 14 prosenttia ilmoittaa tukeutuvansa naapuriapuun kerran viikossa tai useammin. Kyläläiset ovat valmiita auttamaan naapureitaan, mutta samalla huonoja pyytämään apua ja tukea. Teknologiavastuu sai asukaskyselyssä sisältönsä väittämien Kylämme palveluja tulisi toteuttaa teknologisilla välineillä ja sähköisillä palveluilla huomattavasti nykyistä enemmän, Teknologialla voidaan täydentää sivukylien palveluita sekä Olen kiinnostunut ottamaan käyttöön turvateknisiä laitteita kautta. Kolmannen sektorin ohella teknologian odotetaan mahdollistavan uusien palveluratkaisujen toteuttamisen harvaan asutuilla alueilla. Teknologisilla sovelluksilla pyritään kehittämään asiakkaiden tarpeisiin vastaavia ja räätälöityjä palveluja sekä luomaan erityisesti sosiaali- ja terveystoimen asiakkaille mahdollisuus asioiden hoitamiseen sähköisesti ja tietoturvallisesti. (Ks. Lapin hyvinvointiohjelma , 37.) Kyläläisissä teknologian mahdollisuudet palveluiden tuottamisessa aiheuttavat muita arvioituja toimijoita enemmän epätietoisuutta. 13 prosenttia kyläläisistä ei osannut ilmoittaa kantaansa teknologiaa koskeviin väittämiin. Kaikkiaan kyläläiset suhtautuvat kuitenkin hiukan myönteisemmin teknologian mahdollisuuksiin kuin järjestötai lähiyhteisövastuun kasvattamiseen palvelujen tuottamisessa. Iällä on yhteys 7 siihen, millaisina teknologian mahdollisuudet kylien palvelutuotannossa nähdään. Teknologian mahdollisuuksiin palvelujen turvaamisessa sivukylille suhtautuvat positiivisimmin vuotiaat kyläläiset (taulukko 2). 7. Tulos on tilastollisesti merkitsevä; Khiin neliö-testin p-arvo=0,003; p<0,005. Heistä 53 prosenttia suhtautuu positiivisesti teknologian mahdollisuuksiin palveluiden tuottamisessa. Kaikkiaan teknologiamyönteisyys vähenee iän karttuessa. Palvelutarpeiden luonteen muuttuminen, kokemattomuus hyödyntää palveluita, mutta myös tietämättömyys teknologian mahdollisuuksista selittänevät myönteisyyden vähenemistä vanhempiin ikäryhmiin siirryttäessä. 75-vuotiaat ja iäkkäämmät ovat jonkin verran suuria ikäluokkia (65 74-vuotiaita) myönteisempiä teknologialle. Eroa voitaneen selittää sillä, että teknologian hyödyntäminen palvelutuotannossa nähdään vielä kaukaisena, tulevaisuuteen liittyvänä asiana, josta iäkkäimmät eivät näe tulevansa osalliseksi. Huomionarvoista on, että mikäli palvelutuotannossa halutaan tukeutua teknologian mahdollisuuksiin, on suurten ikäluokkien teknologiamyönteisyyden lisäämiseen kiinnitettävä huomiota. Huomionarvoista on myös se, että niistä kyläläisistä, jotka eivät ota mielellään vastaan apua kotitalouden ulkopuoliselta henkilöltä, 43 prosenttia on kuitenkin teknologiamyönteisiä. Tämä vahvistaa käsitystä siitä, että teknologia on tärkeä sosiaalisen tuen saamisen väline niille, jotka muuten saattavat jäädä muiden tukiverkkojen ulkopuolelle. Ajan kuluessa ja kokemusten karttuessa myös ikääntyvälle väestölle tullaan tarjoamaan yhä enemmän teknologia-avusteisia palveluja, mikä madaltaa kynnystä teknologian käyttöönottoon ja tekee teknologiasta luontevan osan palveluja niin palvelujen tuottajille kuin asiakkaille. Myös järjestöjen teknologiaosaamisen ja -tietoisuuden lisäämiseen on alettu kasvavassa määrin kiinnittää huomiota. Kehitys tullee jatkossa korostamaan teknologian merkitystä olemassa olevia palveluja täydentävänä, ei niistä irrallisena osana. Taulukko 2. Eri-ikäisten suhtautuminen teknologiaan kylien palvelutuotannossa (n=321), % vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat 75-vuotiaat ja iäkkäämmät Kielteinen Myönteinen Ei osaa sanoa Yhteensä (n=36) (n=120) (n=47) (n=70) (n=48) 664 YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 75 (2010):6

7 Pienissä kunnissa ja kylissä, joissa kaikki tuntevat kaikki, jopa julkisten viranhaltijoiden kanssa asiointi voi olla hankalaa tai mahdotonta, jos asukas ei luota palvelujärjestelmään tai viranhaltijaan henkilökohtaisesti. Esimerkiksi verkon kautta saatu apu, palvelu tai vertaistuki voi arkaluonteisissa asioissa olla helpommin lähestyttävä ja enemmän luottamusta herättävä kuin esimerkiksi paikallisen yhdistyksen tarjoama apu, jossa mukana on myös henkilökohtaisuus. Kyläläisten odotukset kunnan, kolmannen sektorin ja teknologian asemasta palvelutuotannossa Tutkimusten (esim. Kallio 2010) mukaan kansalaiset ovat edelleen sitoutuneita hyvinvointivaltioon ja julkisesti tuotettuihin hyvinvointipalveluihin. Tämä ilmeni myös kyläläisille toteutetusta asukaskyselystä. Kyläläiset kannattavat julkisesti tuotettuja palveluja, vaikka palvelut eivät tavoittaisi avun ja tuen tarpeita. Erityisesti ikääntyneiden on todettu olevan sitoutuneita järjestelmään, jota he ovat olleet rakentamassa hyvinvointivaltion kultaisina vuosikymmeninä (Kallio 2010, 94). Se, murtaako iän myötä lisääntyvä tarve avulle ja tuelle tätä sitoutuneisuutta harvaan asutuilla alueilla, kaipaa lisää tutkimusta. Kunnalle laissa määritelty vastuu palvelujen saatavuudesta toteutuu myös sivukylillä, mutta heikko saavutettavuus tekee saatavuudesta vain näennäistä. Kyläläisten luottavaisuus julkiseen palvelujärjestelmään onkin pitkälti luottavaisuutta näkymättömään, jossa merkittävämmässä asemassa ovat palveluita koskeva julkinen puhe kuin omat henkilökohtaiset palvelukokemukset. Myös Ilkka Lehtola (2001, 195) nostaa tutkimuksessaan esille näkymättömän sosiaalisen tuen merkityksen ja seuraukset. Vanhukset luottavat tuttuun elinympäristöön ja tuttuihin ihmisiin siellä. Näkymätöntä sosiaalista tukea on Lehtolan mukaan myös vahva elämäkerrallisen sisäisyyden kokemus: perhe, talo ja sitä ympäröivät pellot ovat keskeinen osa elämänhistorian muotoutumista. Kunnat ovat lakisääteisesti vastuussa palveluiden järjestämisestä alueellaan. 46 prosenttia asukaskyselyyn vastanneista kyläläisistä suhtautuukin myönteisesti kuntavastuuseen ja luottaa kunnan kykyyn selviytyä sille kuuluvista tehtävistä. Nämä myönteisesti kuntavastuuseen suhtautuvat ovat useammin myös halukkaita hyödyntämään teknologisia välineitä ja sähköisiä palveluja. Kuntavastuuta kannattavien teknologiamyönteisyys selittynee sillä, että juuri kunnat ovat ottaneet sähköisiä palveluja käyttöönsä ja kyläläiset kykenevät, jos eivät käyttämään ja olemaan tyytyväisiä sähköisiin palveluihin, ainakin hahmottamaan sähköisten palvelujen mahdollisuudet eräiden kuntapalveluiden järjestämisessä. Tietoja viestintäteknologian hyödyntäminen ja sähköiset palvelut ovat osa myös tämän päivän järjestötoimintaa. Se, miten tietoisia kyläläiset ovat järjestöjen tarjoamista sähköisistä palveluista, riippuu vahvasti kyläläisten tiedoista ja taidoista löytää järjestöt palvelujen tarjoajina. Kyläläisten tarpeiden valossa sivukyliin kohdistettu järjestöjen toiminnan mainonta synnyttäisi varmasti uusia jäsenyyksiä ja asiakkuuksia myös maakunnan ja valtakunnan tasoilla toimiville järjestöille. Kuntavastuuta painottavat kyläläiset eivät kuitenkaan antaisi järjestöille ja lähiyhteisöille vastuuta palvelujen järjestämisestä: 60 prosenttia kuntavastuuta kannattavista suhtautuu kielteisesti järjestö- ja lähiyhteisövastuun lisäämiseen. Voidaankin pohtia, mitä hyviä puolia kunnan itsensä tuottamissa palveluissa on kyläläisen palvelun käyttäjän näkökulmasta ja mitä vastuun jakaminen palvelutuotannossa merkitsee tästä näkökulmasta? Hieman yllättäen asukaskyselyn teknologiaa koskevat väittämät latautuivat hyvin vahvasti omaksi faktorikseen. Olisi voinut olettaa, että teknologia näyttäytyisi kyläläisille asiana, joka edes jollain tasolla läpäisisi eri sektorit lähiyhteisöistä järjestöihin ja kuntiin. Tulokset kertovat sen, että teknologia ja sen tuomat mahdollisuudet palvelutuotannossa ovat kyläläisille ainakin toistaiseksi etäisiä asioita. Aiemmin kylillä saatavilla olleita palveluja on muutettu sähköisiksi palveluiksi, mutta niiden käyttöä kyläläisten keskuudessa rajoittavat toimimattomat Internetyhteydet, tietämättömyys sähköisten palvelujen olemassaolosta tai osaamattomuus käyttää sähköisiä palveluja. On myös syytä pohtia, vähentääkö palvelujen siirtäminen Internetiin sähköisiksi palveluiksi ihmisten kokemaa turvallisuuden tunnetta. Sähköisissä palveluissa kun luottamuksen täytyy kohdistua ensisijaisesti laitteiden ja yhteyksien toimivuuteen ja vasta toissijaisesti palvelun tuottajaan. Kasvokkaisessa palvelutapahtumassahan YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 75 (2010):6 665

8 luottamus kohdentuu ensisijaisesti instituutioon, jota palvelun antaja edustaa. Instituutiot ovat, ainakin toistaiseksi, pysyvämpiä ja siten luotettavampia kuin tekniset sovellukset. Arjen turvallisuustyö Lapissa Harvaan asuttujen alueiden turvallisuudesta puhuttaessa ei enää tarkoiteta pelkästään poliisin, pelastustoimen tai rajavartioston palveluja, vaan turvallisuus ymmärretään laajasti sosiaalisen turvallisuuden ja turvallisuuden tunteen kautta arjen turvallisuutena. Tällöin myös kunnan tarjoamien palvelujen (sosiaali- ja terveyspalvelut, opetus- ja kulttuuripalvelut sekä infrastruktuurin ylläpitäminen) sekä kolmannen sektorin palvelutoiminnan nähdään muodostavan kansalaisen perusturvan ja vaikuttavan keskeisesti turvallisuuden tunteeseen (SM 2009, 5). Sisäisen turvallisuuden työhön Lapissa on aktivoitu laaja joukko viranomais-, järjestö- sekä koulutus- ja tutkimuslaitosten edustajia. Aktiivisen yhdistystoiminnan varaan on rakennettu arjen tuki- ja turvaverkostoja, kylien yhteisöllisiä ja omaehtoisia varautumisen tukiverkkoja. Tällaisia ovat esimerkiksi Suomen kylätoiminta ry:n 8 organisoimat naapuriapuringit ja Suomen Punaisen Ristin 9 kehittämät kyläläisten hyvinvoinnin ja turvallisuuden lisäämiseen tähtäävät koulutukset, tapahtumat, tiedotustilaisuudet ja vertaistukiryhmät. Kolmannen sektorin panosta kylien arjen turvallisuuden tuottamisessa toivotaan, odotetaan, jopa vaaditaan lukuisilla poliittisilla areenoilla (ks. esim. Maaseutu ja hyvinvoiva Suomi 2009; SM 2008). Järjestöjen osallistumisen turvallisuussuunnitteluun tukemiseksi sisäasiainministeriö julkaisi keväällä 2010 työkirjan (ks. SM 2010). Tulevaisuus näyttää, mitä uusia toimintamalleja sisäisen turvallisuuden työ Lapissa synnyttää ja millaisia uusia palveluverkostoja toiminta juurruttaa kyliin. Olennaiseksi ja varsin haastavaksi on osoittautunut verkostossa toteutettavan työn kiinnittäminen osaksi julkista palvelujärjestelmää ja kuntien tuottamia palveluja. 8. Kylä auttaa ja välittää -hanke 9. SPR:n Elämisen arvoista hyvinvointia ja turvallisuutta (EHYT) -hanke Vuorovaikutus ohjelmatason (valtakunnallinen, maakunnallinen ja kuntataso) ja ruohonjuuritason toimijoiden välillä arjen turvan parantamisessa toteutuu Lapissa avoimen verkostoyhteistyön kautta. Yhteistyötä koordinoi Lapin aluehallintovirasto. Yhteistyötä viranomaisten, elinkeinoelämän, tutkimuslaitosten sekä lukuisten yhdistysten kanssa on toteutettu tiedon ja kokemusten vaihdolla, yhteisillä toimintavoilla ja ennen kaikkea yhteisen tavoitteen, maaseudun turvallisuuden, hyvinvoinnin ja elinvoimaisuuden saavuttamiseksi. Lappilaisen turvallisuustyön erityisenä ansiona voidaan pitää sitä, että se käytännössä toteuttaa poikkisektoraalista ja hallinnonrajat ylittävää yhteistyötä. Lappilainen turvallisuustyö sisäisen turvallisuuden ohjelman (SM 2008) toimeenpanijana vastaa hyvinvoinnin alueellisen hajautumisen aiheuttamiin ongelmiin sitouttamalla laajassa verkostossa mukanaolevat tahot yhteisen vision ja tavoitteiden saavuttamiseen. Tiedon valtaväylät ovat auenneet, olennaista on kuitenkin se, miten jaettava tieto ja kokemukset omaksutaan verkostossa, miten vahvasti toimintaan sitoudutaan, sekä ennen kaikkea, miten tietoa luovasti hyödynnetään käytännön työssä lappilaisten turvallisuuden hyväksi. Käytännössä arjen turvaa on viety kyliin esimerkiksi kylien turvallisuussuunnitelmien, kyläapurinkien sekä kylien palvelujen kehittämisen kautta. Toteutettava turvallisuustyö tarjoaa sisältöjä myös Lapin yliopiston sosiaalityön laitoksella toteutettavalle hyvinvointipalvelujärjestelmän tutkimukselle. Sisäisen turvallisuuden ohjelmaprosessissa syntyvät uudenlaiset kuntien ja kylien turvallisuussuunnitelmat sekä niiden turvallisuusnäkemys tulevat jatkossa olemaan kiinnostavia myös tutkimuksellisesti. Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa on asetettu tavoitteeksi, että uudenmuotoiset paikalliset turvallisuussuunnitelmat käsitellään valtuustoissa viimeistään vuoden 2010 aikana (SM 2008). Turvallisuus kaikki elämänalueet läpäisevänä näkökulmana (esim. Niemelä & Lahikainen 2000) näyttääkin avaavan aivan uudenlaisia yhteisiä kosketuspintoja viranomaisten, kolmannen sektorin ja elinkeinoelämän yhteistyöhön sekä teknologian hyödyntämiseen palveluja tuotettaessa. 666 YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 75 (2010):6

9 Johtopäätökset Hyvinvointipalvelujärjestelmän ylläpitoa koskevat haasteet ovat vuosien saatossa realisoituneet harvaan asuttujen alueiden asukkaille palvelujen etääntymisenä tai loppumisena. Silti kansalaiset, kyläläiset mukaan luettuna, luottavat edelleen palvelujärjestelmään. Sivukylillä asuvien arkielämän toiminnallisuus rakentuu vähiin palveluihin tukeutuen (ks. myös Kilpeläinen & Pohjola 2007). Palveluiden etääntyminen kyliltä on asettanut harvaan asuttujen alueiden asukkaat uudenlaisen vaateen eteen: olisi luotettava siihen, että apua ja tukea on saatavilla tarvittaessa. Arjen turvaa kylissä -tutkimushankkeessa toteutetun asukaskyselyn mukaan harvaan asuttujen alueiden asukkaat luottavat edelleen siihen, että kunta järjestää lakisääteiset palvelut alueensa asukkaille. Luottamus on kuitenkin vahvaa ainoastaan välttämättömien palvelujen osalta. Asukkaiden odotukset palvelutarjonnan lisäämiseen kylissä ovat vähäiset ja tilanteeseen on tyydytty. Yksilötasolla palvelutarpeita on, mutta ne sopeutetaan vastaamaan palvelutarjontaa tai sivuutetaan, mikä vaikeuttaa välttämättömien palvelujen määrittelyä sekä kuormittaa kalliita palveluratkaisuja. Palvelujen etääntyminen kyliltä on johtanut siihen, että kyläläiset hakeutuvat palvelujen piiriin vasta välttämättömän tarpeen ilmetessä. Omien avun ja tuen tarpeiden väheksyminen ja vertailu muiden kyläläisten tilanteeseen nostaa kynnystä hakea tarvitsemiaan palveluita. Kun apua haetaan vasta viime hetkellä, ovat viranomaispalvelut usein liian kaukana ja kyläyhteisön kyky vastata tarpeeseen pieni: kylissä toimivat yhteisöt kun kykenevät voimavaroillaan tarjoamaan juuri ennaltaehkäisevää, sosiaalista pääomaa kerryttävää toimintaa ja vain vähäisessä määrin vaativia, nopeaa toimintaa edellyttäviä (viranomais)palveluja. Kylillä vallitseva kulttuuri, jossa kotitalouden ulkopuolisen avun ja tuen hakemista viivytetään, paitsi lopulta lisää laitoshoidon kysyntää, myös yleisesti vaikeuttaa ennaltaehkäisevien palvelujen kohdentamista ja järjestämistä. Kyläläisten avun ja tuen tarpeet eivät tule riittävän ajoissa näkyviksi. Palvelukulttuurin juurtumattomuus, toisin sanoen kyläläisten tottumattomuus käyttää arkea sujuvoittavia palveluja myös heikentää palveluyrittäjien tai kolmannen sektorin toimintaedellytyksiä kylissä sekä vähentää esimerkiksi kotitalousvähennyksen ja palvelusetelijärjestelmän laajempaa hyödyntämistä kyläläisten keskuudessa. Kyläläisten asenteista ja toimintakulttuurista johtuvista haasteista huolimatta kolmannen sektorin ja teknologian mahdollisuudet nähdään tärkeinä lappilaisten hyvinvoinnin ja turvallisuuden tuottamisen kannalta. (ks. esim. Lapin hyvinvointiohjelma , 19; SM 2009; Maaseutu ja hyvinvoiva Suomi 2009). Kyläläisten odotetaan ottavan kolmannen sektorin tuottamat palvelut tai sähköiset palvelut vastaan avosylin. Asukaskyselyn valossa asukkaiden asenteet tukevat jossain määrin palvelutuotannon painopisteen siirtämistä pois kunnalta, mutta järjestö- tai lähiyhteisövastuun tai teknologiavastuun kasvattamiseen negatiivisesti suhtautuvien määrä kylillä on edelleen suuri. Palvelujen käyttökulttuurista johtuen sivukylien asukkaiden arjen turvallisuutta ei horjuta palvelujen vähäinen saatavuus. Turvallisuuden tunnetta kuitenkin vähentää riskin varassa eläminen: tietoisuus ja huoli siitä, että apu ei hätätilanteessa välttämättä saavu paikalle ajoissa. Palvelujen puutetta merkittävämpänä arjen turvallisuuden tunnetta huojuttavana tekijänä harvaan asutuilla alueilla ovatkin mediassa harjoitettavat diskurssit harvaan asuttujen seutujen unohtamisesta, jälkeen jäämisestä, hiljenemisestä, jotka tekevät harvaan asuttuja alueita koskevat uhat ja riskit näkyviksi. Se, miten harvaan asutuista alueista, niiden elinvoimasta, palveluista ja tulevaisuudesta puhutaan julkisessa keskustelussa, rakentaa merkittävällä tavalla harvaan asuttujen alueiden todellisuutta. Julkisella puheella voi myös olla merkitystä sille, miten oikeutetuiksi asukkaat mieltävät avun ja tuen tarpeensa sekä oikeutensa palveluihin. Tietoyhteiskunta tuo uhat ja riskit näkyvämmiksi, mutta se tarjoaa myös erinomaisen mahdollisuuden nostaa esiin positiivisia diskursseja, myönteisiä kuvia kyläelämästä ja kyläläisten yksilöllisistä ja yhteisöllisistä resursseista selvitä arjessa. Kyläläisten turvallisuuden tunnetta rakennetaan ylläpitämällä ja vahvistamalla asukkaiden luottamusta elämän edellytysten jatkumiseen kylillä ja avun saamiseen tarvittaessa. Esimerkiksi turvallisuussuunnittelusta tiedottaminen lisää luottamusta, avoimuutta ja yhteisvastuullisuutta kylillä (SM 2010, 11). Harjoitettu palvelujen priorisointi- ja keskittämispolitiikka on tekijä, jolla on omat taloudelliset, yhteiskunnalliset ja sosiaaliset seurauk- YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 75 (2010):6 667

10 sensa erityisesti harvaan asutuille alueille, niiden kyliin ja kyläläisten yksilöllisiin elämänkulkuihin ja valintoihin. Laadullista tutkimustietoa ohjelma- ja politiikkatason linjausten seurauksista kansalaisten arkeen tarvittaisiin enemmän. Myös niiden toteuttamiseen ja toteutumisen reunaehtoihin olisi kiinnitettävä entistä enemmän huomiota. Tässä hetkessä kiivaasti käytävä puhe kolmannen sektorin mahdollisuuksista palvelutuotannossa uhkaa jättää varjoon kylät, joihin suurten järjestöjen palvelutoiminta ei ulotu ja joissa yhteisöllisiä voimavaroja tai resursseja kyläläisten tarvitsemien palveluiden tuottamiseksi ei ole. Miten käy näiden kylien? Uusien, toimijoita yhteen kokoavien näkökulmien löytäminen harvaan asuttujen alueiden hyvinvoinnin ja elinvoiman käsitteellistämiseksi ja niiden eteen toimimiseksi on aina mahdollisuus. Uudet politiikat tai näkökulmat eivät kuitenkaan saa olla väline tai peruste julkisen vastuun vetäytymiselle sieltä, missä sitä edelleen tarvitaan. Tiivistelmä Tiina Laitinen: Arjen turvallisuus harvaan asuttujen alueiden uutena politiikkana Palvelujen saatavuus on osa kansalaisten hyvinvointia. Harvaan asutuilla alueilla palvelujen saatavuuden heikkenemisen nähdään olevan jo uhka arjen turvallisuudelle. Eri hallinnonalojen ohjelmat ja strategiat ovat halukkaita korostamaan julkisen vastuun rinnalla tai jopa sijasta yksilöiden omaa sekä yhdistysten ja yritysten vastuuta hyvinvoinnin ja turvallisuuden tuottamisessa. Myös teknologian mahdollisuuksia hyvinvointivaltion roolin supistajana ollaan halukkaita hyödyntämään laajasti. Miten harvaan asuttujen alueiden asukkaat näkevät ja kokevat palvelujen merkityksen hyvinvoinnilleen? Entä miten kyläläiset suhtautuvat palvelutuotannon vastuiden uudelleen jakoon? Artikkeli antaa suunvuoron kansalaiselle, kyläläiselle, pureutuen palveluiden merkitykseen harvaan asuttujen seutujen asukkaiden turvallisuuden tunteelle. Aineistona on hyödynnetty asukaskyselyaineistoa, joka on kerätty Lapin yliopiston sosiaalityön laitoksella vuosina toteutettavassa, maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa Arjen turvaa kylissä -tutkimushankkeessa. Analyysi avaa kyläläisten asenteita kuntavastuuta, järjestö- ja lähiyhteisövastuuta sekä teknologiavastuuta kohtaan kyläläisten tarvitsemien palvelujen tuottamisessa. Artikkeli osoittaa muun muassa, että kyläläiset sopeuttavat tarpeitaan vastaamaan vähäistä palvelutarjontaa siirtämällä avun ja tuen piiriin hakeutumista. Kylillä vallitseva palvelujen käyttökulttuuri paitsi lopulta lisää laitoshoidon tarvetta, myös vaikeuttaa ennaltaehkäisevien palvelujen kohdentamista ja järjestämistä, kun kyläläisten avun ja tuen tarpeet eivät tule riittävän ajoissa näkyviksi. Palvelujen käyttökulttuuri myös heikentää yrittäjien tai kolmannen sektorin toimintaedellytyksiä sekä vähentää kotitalousvähennyksen ja palvelusetelijärjestelmän laajempaa hyödyntämistä kyläläisten keskuudessa. Kyläläiset kannattavat edelleen vahvasti julkisesti tuotettuja palveluja vaikka ne kykenisivät vain heikosti vastaamaan arjen avun ja tuen tarpeisiin. Kyläläiset näyttäisivät olevan enemmän halukkaita hyödyntämään teknologian mahdollisuuksia kuin järjestö- ja lähiyhteisövastuun kasvattamista tarvitsemiensa palvelujen tuottamisessa. Lopuksi artikkeli esittelee ja ehdottaa arjen turvallisuutta näkökulmana, joka avaa uusia mahdollisuuksia palveluiden järjestämiseen ollen samanaikaiseksi riittävän väljä sektori- ja hallinnonrajat ylittävän yhteistyön rakentamiseksi ja samalla kohdistetumpi kuin esimerkiksi laaja-alaisuuteensa jo kaatuva hyvinvointi-käsite. 668 YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 75 (2010):6

11 Kirjallisuus Jokinen, Eeva: Aikuisten arki. Helsinki: Gaudeamus, 2005 Julkunen, Raija: Kuka vastaa? Hyvinvointivaltion rajat ja julkinen vastuu. Helsinki: Stakes, 2007 Kallio, Johanna: Hyvinvointipalvelujärjestelmän muutos ja suomalaisten mielipiteet Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 108. Helsinki: Kela, 2010 Karvonen, Sakari: Miten ihmiset voivat? Maaseudun hyvinvointi 2000-luvulla. Teoksessa: Haverinen, Riitta & Ilmarinen, Katja (toim.): Hyvinvoinnin arkea maaseudulla. Tekeviä käsiä ja tietoteknologiaa. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 3/2008 Kilpeläinen, Arja & Pohjola, Anneli: Kyläläiset keskiössä. Tutkimus kylien hyvinvointipalveluista. Rovaniemi: Lapin yliopiston yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, 2007 Kinnunen, Petri: Hyvinvoinnin ruletti. Tutkimus sosiaalisen tuen verkostojen jäsentymisestä 1990-luvun lopun Suomessa. Rovaniemi: Lapin yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta, 1998 Laitinen, Merja & Pohjola, Anneli: Ei tää niin syrjässä. Tutkimus elämisen mahdollisuuksista ja palveluista syrjäkylissä. Lapin yliopiston yhteiskuntatieteellisiä julkaisuja B 37. Tutkimusraportteja ja selvityksiä. Rovaniemi: Lapin yliopisto, 2001 Lapin hyvinvointiohjelma : Lappi antaa elämänvoimaa! Lapin liitto, 2010 Lehtola, Ilkka: Palvelujen muutos ja syrjäkyläläisten arki. Joensuu: Joensuun yliopisto, 2001 Maaseutu ja hyvinvoiva Suomi. Valtioneuvoston maaseutupoliittinen selonteko eduskunnalle. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 8/2009. Saatavilla osoitteesta: Viitattu Niemelä, Pauli & Lahikainen, Anja Riitta (toim.): Inhimillinen turvallisuus. Tampere: Vastapaino, 2000 Peltosalmi, Juha & Vuorinen, Marja & Särkelä, Riitta: Järjestöbarometri Ajankohtaiskuva sosiaalija terveysjärjestöistä. Helsinki: Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry, 2009 Seligman, Adam B.: The Problem of Trust. Princeton, New Jersey: Princeton University Press, 1997 SM: Turvallinen elämä jokaiselle. Sisäisen turvallisuuden ohjelma. Sisäasiainministeriön julkaisuja 16/2008 SM: Turvallisuus harvaan asutuilla alueilla. Tilanneraportti Sisäasiainministeriön julkaisuja 20/2009. Saatavilla osoitteesta: Viitattu SM: Järjestöt mukaan turvallisuussuunnitteluun. Työkirja. Sisäasiainministeriön julkaisuja 4/2010. Saatavilla osoitteesta: Viitattu Suomi Euroopan turvallisin maa? Tutkimus suomalaisten turvallisuuskäsityksistä. Poliisin ylijohdon julkaisusarja 7/2009. YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 75 (2010):6 669

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa?

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Valtakunnallinen harvaan asuttujen alueiden turvallisuusseminaari Mikkeli 29.1.2013 Ari Evwaraye Sisäministeriö 29.1.2013 Sisäisen

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

Kansalaisyhteiskunta järjestöt mukaan. Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti

Kansalaisyhteiskunta järjestöt mukaan. Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti Kansalaisyhteiskunta järjestöt mukaan Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti Sisäisen turvallisuuden kehittäminen 06.09.2013 Järjestöillä erilaisia rooleja Kansalaisyhteiskunta on laajempi

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Hyvinvoinnin palvelutuotannon tulevaisuus. 5.11.2014 Avainalueen vetäjä Tuomo Melin, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Hyvinvoinnin palvelutuotannon tulevaisuus. 5.11.2014 Avainalueen vetäjä Tuomo Melin, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Hyvinvoinnin palvelutuotannon tulevaisuus Palvelutorin tavoitteet aktiivinen ikäihminen Tavoitteet Ikäihmisten aktivointi ottamalla vastuuta omasta ja läheisten hyvinvoinnista

Lisätiedot

Kolmas sektori. Lapin 23. kylätoimintapäivät Saariselkä 15.10.2011. Ritva Pihlaja. tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Kolmas sektori. Lapin 23. kylätoimintapäivät Saariselkä 15.10.2011. Ritva Pihlaja. tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Kolmas sektori tuottajana Lapin 23. kylätoimintapäivät Saariselkä 15.10.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Lisätiedot

Tämä maa ja oma koti - työtä kyläturvallisuuden parantamiseksi

Tämä maa ja oma koti - työtä kyläturvallisuuden parantamiseksi Tämä maa ja oma koti - työtä kyläturvallisuuden parantamiseksi Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Pohjois-Karjalan Sairaskotiyhdistys

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Maaseudun palvelujen erityiset haasteet

Maaseudun palvelujen erityiset haasteet Maaseudun erityiset haasteet Maaseudun palvelut politiikkadialogi 2013 Kuntatalo 5.3.2013 Ritva Pihlaja Näkökulma ratkaisee, mitä koemme haasteena Miten maaseudun palvelut pitäisi järjestää, maaseudun

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

Turvallisempi huominen

Turvallisempi huominen lähiturvallisuus 3STO Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti 23.01.2013 Tulevaisuuden usko Minkälaisena näet tulevaisuuden? Uskotko, että saat tukea ja apua, jos sitä tarvitset? Sosiaalinen

Lisätiedot

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö 17.4.2013 Sisäisen turvallisuuden tavoite Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelma 20.6.2011 Suomi on Euroopan

Lisätiedot

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Vapaaehtoisuus on muuttunt pakoksi Joudumme hallinnollisiin tehtäviin, emme voi keskittyä meille tärkeiden asioiden kehittämiseen

Lisätiedot

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Mikkelin Tiedepäivä 7.4.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

Peruspalvelujen tila 2013 Arvioinnista nousevat yhteisen tekemisen haasteet

Peruspalvelujen tila 2013 Arvioinnista nousevat yhteisen tekemisen haasteet Peruspalvelujen tila 2013 Arvioinnista nousevat yhteisen tekemisen haasteet Sirkka Jakonen, johtaja, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Aluehallintovirasto edistää

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys 1.2.2011 Anne Korhonen Toteutus etsittiin viitteitä Green Care -malliin soveltuvista palvelutarpeista palvelustrategiat, palvelutarve- ja väestöselvitykset,

Lisätiedot

Järjestöt, yhteisöllisyys ja sosiaalisesti kestävä kehitys. Pohjois-Suomen järjestöpäivät Rovaniemi 16.3.2012 Arja Kilpeläinen Lapin yliopisto

Järjestöt, yhteisöllisyys ja sosiaalisesti kestävä kehitys. Pohjois-Suomen järjestöpäivät Rovaniemi 16.3.2012 Arja Kilpeläinen Lapin yliopisto Järjestöt, yhteisöllisyys ja sosiaalisesti kestävä kehitys Pohjois-Suomen järjestöpäivät Rovaniemi 16.3.2012 Arja Kilpeläinen Lapin yliopisto Miksi olen tässä? Yliopisto-opettajana Sosiaalityön e- osaamisen

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS 21.11.2013 Lapin pääkaupunki ja Joulupukin virallinen kotikaupunki 21.11.2013 Matkailufaktoja

Lisätiedot

Vaikea yhtälö. Palvelujen järjestämisen haasteet ja elinvoiman vahvistaminen. Näkökulmana kolmas sektori. Mitä tälle tehdään? 31.1.

Vaikea yhtälö. Palvelujen järjestämisen haasteet ja elinvoiman vahvistaminen. Näkökulmana kolmas sektori. Mitä tälle tehdään? 31.1. Palvelujen järjestämisen haasteet ja elinvoiman vahvistaminen Näkökulmana kolmas sektori Kuntajohtajapäivät 2011 Seinäjoki 11.8.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Turvassa kyläss. Willa Elsa 7.9.2009 Outi Tikkanen Kylä auttaa ja välittää kriisissä-hanke

Turvassa kyläss. Willa Elsa 7.9.2009 Outi Tikkanen Kylä auttaa ja välittää kriisissä-hanke Turvassa kyläss ssä? Willa Elsa 7.9.2009 Outi Tikkanen Kylä auttaa ja välittää kriisissä-hanke 1.3.2009-31.12.2011 31.12.2011 Suomen kylätoiminta ry Mitä on turvallisuus? Turvallinen työ-, koti-ja asuinympäristö

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Julkiset palveluinnovaatiot syntyvät organisoidusti ja yhteistyönä. Merja Sankelo, THT, Dosentti,Tutkijayliopettaja, Seinäjoen ammattikorkeakoulu

Julkiset palveluinnovaatiot syntyvät organisoidusti ja yhteistyönä. Merja Sankelo, THT, Dosentti,Tutkijayliopettaja, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Julkiset palveluinnovaatiot syntyvät organisoidusti ja yhteistyönä Merja Sankelo, THT, Dosentti,Tutkijayliopettaja, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Julkiset palvelut Ovat palveluita, jotka ovat luonteeltaan

Lisätiedot

Turvallisuus osana hyvinvointia

Turvallisuus osana hyvinvointia Turvallisuus osana hyvinvointia Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 12.5.2009 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@helsinki.fi Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi =

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Kolmas sektori ja maaseutukunnat

Kolmas sektori ja maaseutukunnat Kolmas sektori ja maaseutukunnat Maaseudun PARAS-seminaari Kuntatalo 5.12.2008 Ritva Pihlaja Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Kolmas sektori maaseutukunnissa tutkimus Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä,

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö

Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Tampereen A-kilta ry:n 22 asunnon asumisyksikkö pitkäaikaisasunnottomille päihde- tai/ja mielenterveysongelmaisille henkilöille

Lisätiedot

Järjestöbarometri 2013

Järjestöbarometri 2013 Järjestöbarometri 2013 Järjestöbarometri Julkaistu vuosittain vuodesta 2006, Järjestöbarometri 2013 järjestyksessään kahdeksas Barometri kertoo vuosittain ajankohtaiset tiedot sosiaalija terveysjärjestöjen

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi - ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit Tieteiden talo 18.5.2010 Arto Huuskonen, DI TUTKIMUKSEN TAUSTATEKIJÄT Väestö ikääntyy ja palvelutarpeet muuttuvat Ikääntyvä väestö viettää enemmän

Lisätiedot

Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015

Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015 Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015 Äänestysaktiivisuuden lasku Ilkeät ongelmat Luottamustoimien ei-houkuttelevuus Vallankäytön korostuminen

Lisätiedot

Järjestöjen aluetyön kokous. Kuopio 24.4.2012

Järjestöjen aluetyön kokous. Kuopio 24.4.2012 Järjestöjen aluetyön kokous Kuopio 24.4.2012 Ohjelma klo 10.00 Avaus ja esittäytyminen klo 10.15 KASTE ohjelman tps Itä-Suomessa - alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen - klo 11.00 Järjestöt ja

Lisätiedot

Selvitys terveyspalvelujen tulevaisuudesta Suomessa

Selvitys terveyspalvelujen tulevaisuudesta Suomessa Selvitys terveyspalvelujen tulevaisuudesta Suomessa Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti terveyspolitiikan vaikuttajien parissa tutkimuksen

Lisätiedot

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Toimintaohje 1.1.2015 Palvelutuotantolautakunta xx.xx.2015 Sisältö 1. VASTUUTYÖNTEKIJÄ VANHUSPALVELULAKI 17 3 2. VASTUUTYÖNTEKIJÄ OULUNKAARELLA 4 2.1 Vastuutyöntekijän tarpeen

Lisätiedot

Tilaaja-tuottajamalli sosiaalija terveydenhuollon palvelujärjestelmässä. Merja Ala-Nikkola merja.ala-nikkola@hamk.fi

Tilaaja-tuottajamalli sosiaalija terveydenhuollon palvelujärjestelmässä. Merja Ala-Nikkola merja.ala-nikkola@hamk.fi Tilaaja-tuottajamalli sosiaalija terveydenhuollon palvelujärjestelmässä Merja Ala-Nikkola merja.ala-nikkola@hamk.fi Palvelujärjestelmän ongelmia (Ala-Nikkola & Sipilä 1996) Palvelut ja etuudet ovat joustamattomia

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

RAJOITTUNUT TOIMINTAKYKY, HENKILÖKUNNAN JA ASUKKAIDEN ROOLI TURVALLISUUSTYÖSSÄ.

RAJOITTUNUT TOIMINTAKYKY, HENKILÖKUNNAN JA ASUKKAIDEN ROOLI TURVALLISUUSTYÖSSÄ. RAJOITTUNUT TOIMINTAKYKY, HENKILÖKUNNAN JA ASUKKAIDEN ROOLI TURVALLISUUSTYÖSSÄ. 10.12.2014 Seppo Tuominen 2 MEHILÄINEN Perustehtävä: Yhdessä luomme parempaa terveyttä ja hyvinvointia Visio: Sosiaali- ja

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan Hankekuvaus Hanke Turvallisuus kotona vuorokauden ympäri alkoi elokuussa 2010. Kaksivuotinen hanke on Kristiinankaupungin oma ja sen osarahoittajana toimii Pohjanmaan liitto. Hankkeen pääasiallisena kohderyhmänä

Lisätiedot

Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013

Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013 Etelä-Kymenlaaksoon turvallisuutta yhteistyöllä Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013 KyAMK Sosiaali- ja terveysala / EK-ARTU-hanke 21.5.2013 1 Virojoella 19.11.2012 tapaamisessa tuotettuja turvallisuuteen

Lisätiedot

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011 SISÄLTÖ Vapaaehtoistoiminnan määritelmä Vapaaehtoistoiminta Suomessa Vapaaehtoistoiminnan merkitys RAY:n rahoittamissa järjestöissä Vapaaehtoistoiminnan trendit Vapaaehtoistoiminnan vahvuudet ja heikkoudet,

Lisätiedot

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta. 1 Ikääntymisen ennakointi Vanhuuteen varautumisen keinot: Jos sairastun vakavasti enkä

Lisätiedot

Kolmas sektori hyvinvointiyhteiskunnan pelastusrengas?

Kolmas sektori hyvinvointiyhteiskunnan pelastusrengas? Kolmas sektori maaseutukunnissa (HY Ruralia) Kolmas sektori ja julkinen valta (www.kaks.fi) Kolmas sektori hyvinvointiyhteiskunnan pelastusrengas? Pirkanmaan maaseutufoorumi, Tampere 19.11.2010 Ritva Pihlaja

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 1 Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 2 Hyvinvointipalvelut murroksessa Kansantalouden ja yleisen varallisuuden kasvu ovat keskeisiä hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Lähidemokratia ja kuntarakenneuudistus (tiivistelmä)

Lähidemokratia ja kuntarakenneuudistus (tiivistelmä) Lähidemokratia ja kuntarakenneuudistus (tiivistelmä) MTK-Pohjois-Savo ry Kylpylähotelli Kunnonpaikka, Siilinjärvi 2.12.2013 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä,

Lisätiedot

Lähidemokratian vahvistaminen

Lähidemokratian vahvistaminen Lähidemokratian vahvistaminen Kuntaliitosverkoston seminaari Kuntatalo 4.6.2014 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Lähidemokratiasta on? enemmän kysymyksiä kuin vastauksia,

Lisätiedot

Sairas- ja veljeskodit osana tulevaisuuden ratkaisuja

Sairas- ja veljeskodit osana tulevaisuuden ratkaisuja Sairas- ja veljeskodit osana tulevaisuuden ratkaisuja Seinäjoki, 12.11.2012 Sosiaali- ja terveysministeri Väestön nopea ikääntyminen lisää palveluiden tarvetta Yli 75 -vuotiaiden osuus koko väestöstä kasvaa

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa. Etelä-Suomen aluetulokset

Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa. Etelä-Suomen aluetulokset Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa Etelä-Suomen aluetulokset Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kunnanvaltuutettujen, kunnanjohtajien ja ylimpien sote-virkamiesten parissa

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa Yhteenveto kuntapää5äjien ja kuntalaisten parissa toteute5ujen tutkimusten tuloksista

Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa Yhteenveto kuntapää5äjien ja kuntalaisten parissa toteute5ujen tutkimusten tuloksista Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa Yhteenveto kuntapää5äjien ja kuntalaisten parissa toteute5ujen tutkimusten tuloksista Lääkäripalveluyritykset ry Ismo Partanen 040 518 5799 ismo.partanen@lpy.fi www.lpy.fi

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ohjelma ja järjestöt. Elina Pajula, 24.4.2012 järjestöjen aluetyön kokous, Kuopio

Sisäisen turvallisuuden ohjelma ja järjestöt. Elina Pajula, 24.4.2012 järjestöjen aluetyön kokous, Kuopio Sisäisen turvallisuuden ohjelma ja järjestöt Elina Pajula, 24.4.2012 järjestöjen aluetyön kokous, Kuopio 3. Sisäisen turvallisuuden ohjelma Laaja käsitys turvallisuudesta Ennalta ehkäisy, tilanteen mukainen,

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

Mitä kyläturvallisuus oikein on ja miten sitä parannetaan Ideapaja Jyväskylässä 15.8.2014

Mitä kyläturvallisuus oikein on ja miten sitä parannetaan Ideapaja Jyväskylässä 15.8.2014 Mitä kyläturvallisuus oikein on ja miten sitä parannetaan Ideapaja Jyväskylässä 15.8.2014 Veli-Matti Ahtiainen projektipäällikkö Punainen Risti Lapin piiri Hyvinvointia ja turvallisuutta v-ma 2014 Punaisen

Lisätiedot

OULU-KOILLISMAAN PELASTUSLAITOS Alue

OULU-KOILLISMAAN PELASTUSLAITOS Alue Dia 1 Alue 12 kuntaa (1.1.2004 18 kuntaa) Noin 280 000 asukasta (vrk 12/2013) Noin 23 160 km 2 260 km Dia 2 Alue Noin 250 000 asukasta (50 km säteellä Oulusta) Dia 3 Yhteistyö arjen turvallisuuden parantamisessa

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Mistä vauhtia ja tehoa ikäihmisten palveluihin? Johtava asiantuntija Tuomo Melin 3.6.2015

Mistä vauhtia ja tehoa ikäihmisten palveluihin? Johtava asiantuntija Tuomo Melin 3.6.2015 Mistä vauhtia ja tehoa ikäihmisten palveluihin? Johtava asiantuntija Tuomo Melin 3.6.2015 Avainalueen tavoitteet Strategiset tavoitteet Aktiivinen ja hyvinvoiva kansalainen - kansalaiset osallistuvat yhteisen

Lisätiedot

Yhteistyöstä yhteiseen tekemiseen seminaari 26.-27.11.2013 EK-ARTU-hanke, Päivi Okuogume

Yhteistyöstä yhteiseen tekemiseen seminaari 26.-27.11.2013 EK-ARTU-hanke, Päivi Okuogume Yhteistyöstä yhteiseen tekemiseen seminaari 26.-27.11.2013 EK-ARTU-hanke, Päivi Okuogume Etelä-Kymenlaakso Asukkaita Kunnan v. 2012 lopussa perustamisvuosi HAMINA 21 257 1653 KOTKA 54 877 1879 MIEHIKKÄLÄ

Lisätiedot

Järvenpäässä meitä kuullaan ja meillä on mahdollisuus vaikuttaa

Järvenpäässä meitä kuullaan ja meillä on mahdollisuus vaikuttaa Järvenpäässä meitä kuullaan ja meillä on mahdollisuus vaikuttaa Iltapäiväseminaari 5.4.2016 Johanna Sinkkonen koti- ja erityisasumisen johtaja Esimerkkejä lainsäädännöstä tulevasta kuulemisen ja vaikuttamismahdollisuuksien

Lisätiedot

KAMU -yhteistyö. Suomen Punainen Risti. Savo-Karjalan ja Kaakkois-Suomen piirit. Suomen Punainen Risti

KAMU -yhteistyö. Suomen Punainen Risti. Savo-Karjalan ja Kaakkois-Suomen piirit. Suomen Punainen Risti KAMU -yhteistyö Savo-Karjalan ja Kaakkois-Suomen piirit Toiminta - alue Toiminta- alueeseen kuuluu Savo Karjalan piirin alueella 51 paikallista osastoa Kaakkois Suomen piirin alueella 22 osastoa Yhteensä

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kuopio 30.8.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Kehitysvammaisten asumisen ohjelma (Kehas ohjelma) 1. Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN VAMMAISSTRATEGIA

KESKI-SUOMEN VAMMAISSTRATEGIA KESKI-SUOMEN VAMMAISSTRATEGIA VISIO Keski-Suomi: Yhdessä uutta kohti Visio kuvastaa koko Keski-Suomen yhteistä tahtotilaa rakentaa tulevaisuudesta sellainen, että kaikilla maakunnan asukkailla on hyvä

Lisätiedot

Ratkaisuja. kunnan terveyspalveluihin

Ratkaisuja. kunnan terveyspalveluihin Ratkaisuja kunnan terveyspalveluihin Valinnanvapaus parantaa kuntalaisten asemaa. Terveyspalvelut kuntalaisille Terveyspalveluiden tuotanto LPY korostaa kuntavaaleissa kansalaisten valinnanvapauden lisäämistä.

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Miia Pitkänen Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Tavoitteena kuvata ja analysoida ammatillisen

Lisätiedot

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto Sari Salmela, Welliving-hanke Anitta Juntunen, Kajaanin ammattikorkeakoulu 9.6.2010 Työpajojen idea KOKO Kainuun tavoitteina 1) Parantaa hyvinvointialan

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Jokainen meistä. Mielenterveyden keskusliiton strategia 18.5.2014

Jokainen meistä. Mielenterveyden keskusliiton strategia 18.5.2014 Jokainen meistä Mielenterveyden keskusliiton strategia 18.5.2014 Suomen hyvinvoinnin tila murroksessa Tarve julkisten palveluiden tuottavuuden parantamiseen Kunta- ja SoTe -palvelurakenteet keskellä murrosta

Lisätiedot

Kuntamarkkinat 11.9.2013

Kuntamarkkinat 11.9.2013 Kuntamarkkinat 11.9.2013 Järvenpään kaupungin turvallisuussuunnitelma Erkki Kukkonen kaupunginjohtaja LÄHTÖKOHTIA JÄRVENPÄÄN TURVALLISUUSSUUNNITTELULLE - Syrjäytyminen on sisäisen turvallisuuden keskeisin

Lisätiedot

Maaseudun turvallisuus Viranomaispalveluista omatoimiseen varautumiseen

Maaseudun turvallisuus Viranomaispalveluista omatoimiseen varautumiseen Maaseudun turvallisuus Viranomaispalveluista omatoimiseen varautumiseen Heikki Laurikainen Omatoiminen varautuminen nouseva trendi Demografiset muutokset Urbanisoituminen Julkisen talouden ongelmat Resilienssi

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella. Niina Lehtinen

Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella. Niina Lehtinen Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella Niina Lehtinen Tavoite Vastaus kysymykseen Mitkä kuntien toimenpiteet vaikuttavat niin, että ihmiset kykenevät vahvistamaan elämänhallintataitojansa?

Lisätiedot

Muistiohjelman eteneminen

Muistiohjelman eteneminen Kansallinen muistiohjelma: tavoitteena muistiystävällinen Suomi Pirkanmaan kunnille tehdyn kyselyn tuloksia Kirsti Kuusterä Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta Sihteeri, STM:n muistiohjelman

Lisätiedot

Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen?

Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen? Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen? Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 2. 4.10.2012 mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen 1 Toimintaympäristön muutos Asiakkaiden

Lisätiedot

KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY. Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto

KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY. Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto Kotisairaanhoito Harmonia Oy Pienestä suureksi v.2001-2010 Tuotteet: Kotihoidon palvelut Kaikki palvelut samasta osoitteesta.

Lisätiedot

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Missä JHL:n jäsen kohtaa vapaaehtoisen? Kotityöpalvelu Kiinteistönhoito

Lisätiedot

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Espoo Kouvola Oulu Tampere Turku Kuntien Tiera Oy Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1 Hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013. Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto. Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat!

Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013. Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto. Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat! Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013 Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat! Rautavaara-päivien monipuolinen ohjelma ja päivien näkyvyys kertovat

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia. FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy

ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia. FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy 1 . KAIKKI MUUTTUU Ansaintalogiikka on muuttumassa tavaroiden saatavuuden

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö

Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Tampereen A-kilta ry:n 22 asunnon asumisyksikkö pitkäaikaisasunnottomille päihde- tai/ja mielenterveysongelmaisille henkilöille

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry VAIKUTA KUNNALLISVAALEISSA Kunnallisvaalimateriaali omaishoidosta paikallisyhdistyksille ja puolueiden ehdokkaille Kunnallisvaalit 28.10.2012 ennakkoäänestys kotimaassa

Lisätiedot