TOIMINTA- JA TALOUS- SUUNNITELMA

Transkriptio

1 TOIMINTA- JA TALOUS- SUUNNITELMA 2016

2 KUUMA-SEUDUN YHTEISTYÖ TIIVISTYY 1 KUUMA-YHTEISTYÖ 1.1 KUUMA-yhteistyön tarkoitus ja organisointi 1.2 Toiminta- ja taloussuunnitelman lähtökohdat 2 KUUMA-SEUTU JA MUUTTUVA TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2.1 KUUMA-kuntien kuvaus 2.2 Hallinnon rakenteiden kehittäminen 2.3 Muut seutuun vaikuttavat, käynnissä olevat suunnitelmat 3 KUUMA-SEUDUN PERUSTOIMINTA 3.1 perustoiminnan tavoitteet toimintakaudelle ja toiminnalliset tavoitteet KUUMA-yhteistyön koordinointi ja kehittäminen KUUMA -omistajapolitiikka Metropolipolitiikka ja edunvalvonta Strategisen ilmasto-ohjelman toteuttaminen Maankäyttöön ja asumiseen liittyvä edunvalvonta 22 4 KUUMA-SEUDUN HANKETOIMINTA 4.1 hanketoiminnan tavoitteet toimintakaudelle ja toimenpiteet HANKEKUVAUKSET Pohjoisen kasvuvyöhykkeen teknologiateollisuuden pk-yritysten älykäs erikoistuminen (POKA) Työllisyyttä ja investointeja vauhdittavat toimenpiteet DIGI-hanke Julkisten rakennusten energiatehokkuuden parantaminen Tieto- ja viestintätekniikan kehittäminen sivistystoimialalla Sote-järjestämislain mukaisen tuotanto-organisaation valmistelutyö 30 5 LIIKELAITOKSEN TALOUS

3 KUUMA-SEUDUN YHTEISTYÖ TIIVISTYY Toimintaympäristön muutos jatkuu. Euroopan ja sen myötä Suomen talouden haasteet eivät näytä juurikaan helpottuvan lähitulevaisuudessa vaan niukkuuden jakaminen leimaa toimintaa. Vuosi 2015 jäänee historiankirjoihin yllättävän pakolaistulvan vuotena, jonka heijastusvaikutukset tuntuvat pitkään koko alueella. Talouden epävarmuus heijastuu kuntien työhön ja toiminnan suunnitteluun. Työttömyys kasvoi vuoden 2015 kuluessa KUUMA-seudulla lähes 15 %, kun se lisääntyi koko maassa keskimäärin 8,5%. Alueen työttömyyden keskiarvo oli kuitenkin selvästi valtakunnallista ja pääkaupunkiseutua alempi jääden alle 10 %:n. KUUMA-seudun osalta tapahtui vuoden aikana paljon. Kesäkuun lopussa valmistui selvityshenkilö Rolf Paqvalinin johtaman ryhmän raportti sote-uudistukseen liittyen. Paqvalin suositteli Uudenmaan sote-itsehallintoalueen jakamista alueyksiköihin. Tähän liittyen hän ehdottaa, että Keski-Uudenmaan kunnat Hyvinkää, Järvenpää, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen ja Tuusula aloittavat alueyksikön perustamistoimet mahdollisimman pian. Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvitys ei edennyt konkreettiseen vaiheeseen vaan kuivui kokoon syyskuun aikana. Valmiutta kuntien yhdistymiselle ei lopulta löytynyt riittävästi. Selvityksen aikana syntyi kuitenkin paljon hyviä yhteistyöideoita ja KUUMA-seudun kuntien halu jatkaa vapaaehtoista yhteistyötä sai uuden sysäyksen. KUUMA-seudun kuntien halu ja kyky tehdä yhteistyötä edustaa poikkeusta suomalaisessa kuntakentässä. Yhteistyö perustuu ymmärrykseen yhteisistä intresseistä hupenevien valtionosuuksien ja verotulojen hiipumisen toimintaympäristössä. Yhteistyöpotentiaalia ei suinkaan ole hyödynnetty riittävästi. Sitä löytyy vielä yllin kyllin muun muassa sosiaali- ja terveyspalvelujen, maankäytön, asumisen, liikenteen ja sähköisten palvelujen piiristä. Kuntien osaamispotentiaalia tullaan jatkossa hyödyntämään yhä tehokkaammin yhteiseksi kuntalaisten ja elinkeinoelämän hyväksi. Yhteistyön voima on rajaton! Antti Kuusela vs. yhteistyöjohtaja KUUMA-seutu

4 1 KUUMA-YHTEISTYÖ 1.1 KUUMA-YHTEISTYÖN TARKOITUS JA ORGANISOINTI Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti ovat joulukuussa 2012 sopineet kuntalain (365/1995) 76 :ssä tarkoitetulla kuntien välisellä yhteistoimintasopimuksella yhteisistä edunvalvontapalveluista. Yhteinen edunvalvonta järjestetään KUUMA-seutu liikelaitoksen muodossa osana Keravan kaupungin organisaatiota. KUUMA-seutu liikelaitoksen tarkoituksena on jäsenkuntiensa sijaintialueen kilpailukyvyn ja vetovoiman vahvistaminen osana metropolialuetta, edunvalvonnan ja omistajapolitiikan tehostaminen sekä palvelutuotannon laadun ja tehokkuuden parantaminen. Tarkoituksensa toteuttamiseksi liikelaitos käynnistää, organisoi ja järjestää maankäyttöön, asumiseen ja liikenteeseen, ympäristöasioihin, elinkeinoyhteistyöhön sekä palveluyhteistyöhön liittyvää kuntayhteistyötä sekä hankkeita, tapahtumia, tutkimuksia ja selvityksiä. Liikelaitos valvoo jäsentensä etua yhteisöissä, toimielimissä, työryhmissä tai vastaavissa, joihin liikelaitos tai sen jäsenet kuuluvat sekä tekee aloitteita viranomaisille, yhteisöille, toimielimille ja erilaisille työryhmille. Liikelaitos välittää tietoa toiminnastaan päätöksentekijöille sekä järjestää tiedotus-, koulutus- ja valistustoimintaa. Liikelaitoksen toimintaa johtaa, kehittää ja valvoo KUUMA-johtokunta. Siihen nimitetään asemavaltuutuksen perusteella kustakin kunnasta valtuuston ja hallituksen puheenjohtajat. Lisäksi johtokuntaan voidaan valita enintään neljä lisäjäsentä. Johtokunnan puheenjohtajana toimii yhden vuoden jaksoissa kunkin kunnan valtuuston puheenjohtaja. Varapuheenjohtajana toimii yhden vuoden jaksoissa seuraavan vuoden puheenjohtajakunnan valtuuston puheenjohtaja. Vuoden 2016 puheenjohtajana toimii Sipoo. Varapuheenjohtajana toimii Järvenpää. Kuva 1: Sipoon kunnantalo, kuvaoikeus Sipoon kunta

5 1.2 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT KUUMA-kuntien yhteistyösopimus ja KUUMA-seutu -liikelaitoksen johtosääntö KUUMA-johtokunta hyväksyy liikelaitoksen talousarvion ja -suunnitelman. Talousarviossa ja -suunnitelmassa esitetään yhteistyön sisältö ja rahoitus. Johtokunnan päätökseen talousarvion ja -suunnitelman hyväksymisestä ei Keravan kaupungilla ole muutosoikeutta. Keravan kaupunginvaltuusto asettaa ja hyväksyy KUUMA-seutu liikelaitoksen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet johtokunnan esityksestä. Liikelaitoksen talousarvio ja -suunnitelma lähetetään vuosittain muihin KUUMA-kuntiin tiedoksi. Taloudenhoitoon liittyvissä asioissa noudatetaan kuntalain 10 a -luvun määräysten ohella Keravan kaupungin hallintosääntöä ja KUUMA-seutu liikelaitoksen johtosääntöä. Valtuustokauden arviointi KUUMA-seudun toimintaa on arvioitu valtuustokausittain. Ensimmäisen arvioinnin teki FCG vuonna 2008 ja seuraavan Palmenia vuonna Käynnissä olevan valtuustokauden toiminnan arviointi tehdään vuoden 2016 kuluessa. Kuva 2: Näkymää Hyvinkäältä, kuvaoikeus Hyvinkään kaupunki, SkyFoto 2012

6 2 KUUMA-SEUTU JA MUUTTUVA TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2.1 KUUMA-KUNTIEN KUVAUS 1 Väkiluvun kasvu 2000-luvun hitainta Vuonna 2014 KUUMA-seudun väkiluku kasvoi asukkaalla ja 0,7 prosenttia. Kasvu oli 2000-luvun hitainta. Tällä vuosituhannella väkiluku on kasvanut keskimäärin asukkaalla vuodessa. Vuonna 2014 KUUMA-seudun väkiluvun kasvu poikkesi olennaisesti pääkaupunkiseudusta, jossa kasvu oli 2000-luvun nopeinta. Väkiluku Muutos vuonna Abs. % Hyvinkää ,4 Järvenpää ,1 Kerava ,2 Kirkkonummi ,8 Mäntsälä ,4 Nurmijärvi ,0 Pornainen ,1 Sipoo ,6 Tuusula ,2 Vihti ,2 KUUMA-seutu ,7 Taulukko 1. Väkiluku ja sen muutos Vuonna 2014 väkiluku kasvoi kaikissa KUUMA-kunnissa. Suhteellisesti suurinta kasvu oli Keravalla. Seuraavina olivat Järvenpää ja Nurmijärvi. Pienimmän väkiluvun kasvun kuntia olivat Pornainen, Tuusula ja Vihti. Työttömyys kasvussa Elokuussa 2015 KUUMA-seudulla oli työtöntä 2. Vuotta aiemmin työttömiä oli vähemmän. Kasvua oli lähes 15 prosenttia. Se on selvästi enemmän kuin koko maan 8,5 prosenttia. Vain Vihdin työttömyyden kasvu alitti koko maan keskimääräisen tason. Vihdin lisäksi Hyvinkään työttömyyden kasvu alitti Uudenmaan tason. Erityisen suurta työttömyyden kasvu oli Mäntsälässä ja Pornaisissa, joissa työttömien määrä lisääntyi lähes neljänneksen 12 kuukaudessa. Pornaisten kaltaisessa pienessä kunnassa satunnaistekijöiden merkitys voi olla suuri.

7 Mäntsälä Pornainen Kerava Sipoo Tuusula Järvenpää Kirkkonummi KUUMA-seutu Nurmijärvi Pääkaupunkiseutu Uusimaa Hyvinkää Koko maa Vihti Kuvio 1. Työttömien määrän kasvu (%) elokuu 2014 elokuu 2015 Vaikka KUUMA-seudun työttömyys on kasvanut suhteellisesti enemmän kuin koko maan, niin seudun työttömyysaste alittaa yhä selvästi koko maan ja pääkaupunkiseudun tason. Elokuussa 2015 seudun korkein työttömyysaste oli Hyvinkään lähes 12 prosenttia ja matalin Sipoon 7 prosenttia. Viiden KUUMA-kunnan työttömyysaste ylitti 10 prosenttia. Toisissa viidessä KUUMA-kunnassa työttömyysaste oli 7 8 prosenttia. Koko maa Pääkaupunkiseutu Hyvinkää Uusimaa Kerava Järvenpää Kirkkonummi Vihti KUUMA-seutu Tuusula Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Kuvio 2. Työttömyysaste (%) elokuussa 2015

8 Asuntotuotanto piristyi 2014 Tällä vuosituhannella KUUMA-seudulla on valmistunut keskimäärin lähes asuntoa vuodessa. Vuonna 2014 niitä valmistui lähes eli 300 keskimääräistä enemmän. Vuoden 2014 asuntotuotanto kompensoi edellisten vuosien alhaista tuotantotasoa. Keskimäärin luvulla Hyvinkää Järvenpää Kerava Kirkkonummi Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula Vihti KUUMA-seutu Taulukko 2. Asuntotuotanto ja keskimäärin 2000-luvulla Talouden kehitysnäkymissä orastavaa optimismia Syksyllä 2015 useimmat taloudelliset tutkimuslaitokset ja pankkien tutkimusyksiköt ennakoivat, että Suomen talous kasvaa hyvin lievästi vuonna 2015 ja että kasvu voimistuu jonkin verran vuonna Kasvu jäänee niin alhaiseksi, ettei se vielä pysäytä työttömyyden kasvua, mutta kuitenkin hidastaa sitä. Ennakkoarvioiden mukaan Helsingin seudun BKT kääntyi kasvuun syksyllä 2014, kun koko maan BKT vielä supistui. Helsingin seudun BKT:n hidas kasvu on jatkunut noin vuoden. KUUMA-seutu kuuluu Helsingin seutuun, jonka taloudellisen toiminnan valtaosa tapahtuu kuitenkin pääkaupunkiseudulla. Joka tapauksessa Helsingin seudun koko maata parempi BKT:n kehitys on heikko alueellinen lisäsignaali, että työttömyyden kasvu ainakin hidastuu vuonna Kuntatalouden näkymät ovat heikot vielä useaksi vuodeksi. Pääministeri Juha Sipilän hallitus on linjannut, että kuntien tehtäviä ja velvoitteita vähennetään miljardi euroa vuodessa. Nämä uudistukset eivät kuitenkaan ehdi vaikuttaa juurikaan vielä vuonna 2016 vaan aikaisintaan vuonna 2017.

9 2.2 HALLINNON RAKENTEIDEN KEHITTÄMINEN Sote-uudistus Sipilän hallituksen hallitusohjelmaan on kirjattu enintään 19 itsehallintoalueen muodostaminen ja sote-järjestämisvastuun siirtäminen niille. Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä tulee voimaan porrastetusti siten, että tehtävät siirtyvät itsehallintoalueille vuoden 2019 alusta lukien. Uudistuksen aikataulu (syyskuussa 2015) on seuraava: Aluehallinnon uudistaminen Edellisten hallitusten aikana valmisteltu metropolilaki on sellaisenaan kuopattu. Uuden hallitusohjelman mukaan valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon yhteensovituksesta tehdään erikseen päätös, jolla yksinkertaistetaan julkisen hallinnon järjestämistä valtakunnallisesti (valtio, alueet ja kunnat). Ensisijaisena ratkaisuna on toimintojen keskittäminen tehtäviltään ja toimivallaltaan selkeille itsehallintoalueille. Metropolipolitiikka Vaikka hallitusohjelmassa ei ole erikseen mainittu metropolipolitiikkaa, sitä edistetään osana MAL-asioita, elinkeino- ja työllisyyspolitiikkaa sekä hallituksen kärkihankkeita. Tällä hallituskaudella metropolipolitiikka kuuluu erityisesti työ- ja elinkeinoministeriölle ja ympäristöministeriölle. Tarkoitus on, että myös aiemmin toiminut metropolipolitiikan neuvottelukunta tai vastaava asetetaan myös tällä hallituskaudella. Maankäyttö, asuminen ja liikenne Seudulliset MAL-suunnitelmat Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 2015 (HLJ 2015) on valmisteltu rinnakkain Helsingin seudun yhteisen maankäyttösuunnitelman (MASU 2050) ja asuntostrategian (ASTRA 2025) kanssa. Suunnitelmat ovat valmistuneet alkuvuodesta 2015 ja ne on käsitelty kunnissa ja seudullisissa elimissä kesään 2015 mennessä. Hyväksytyt liikennejärjestelmäsuunnitelma, maankäyttösuunnitelma ja asuntostrategia toimivat pohjana MAL-sopimuksen toimenpiteistä ja resursseista käytäville neuvotteluille.

10 Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen sopimus suurten infrahankkeiden tukemiseksi ja asumisen edistämiseksi Valtio, Helsingin seudun kunnat ja HSL (Helsingin seudun liikenne) ovat elokuussa 2014 neuvotelleet maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskevan sopimuksen pääministeri Stubbin hallitusohjelmaan ( ) perustuen. Hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite tukea Helsingin seudun suuria infrastruktuurihankkeita ja edistää samalla alueen asuntotuotantoa, jos kunnat puolestaan sitoutuvat kaavoituksen vauhdittamiseen ja tonttitarjonnan merkittävään lisäämiseen. Sopimus täydentää vuosien MAL-aiesopimusta ja toimii pohja-aineistona vuosien MAL-sopimukselle. Sopimuksen mukaiset kuntien velvoitteet syntyvät kaavoituksesta ja tonttitarjonnasta. Kunnat sitoutuvat siihen, että MAL-aiesopimuksen mukainen asuntotonttien asemakaavoitustavoite, yhteensä 4,8 milj. kem 2, saavutetaan kaikissa sopimuskunnissa. Kunnat sitoutuvat myös kasvattamaan asuntotonttien kaavoitusta vuosina kerrosalana mitattuna noin 25 %:lla verrattuna voimassa olevaan MAL -aiesopimukseen. Kaavoitusvelvoitteen toteutumista arvioitaessa otetaan huomioon kunnan olemassa oleva asemakaavavaranto. Valtio osallistuu osaltaan sopimuksessa mainittujen suurien infrastruktuurihankkeiden rahoittamiseen edellyttäen, että sopimuksen mukaiset kaavoitustavoitteet toteutuvat. Sopimus koskee vain siinä mainittuja suuria infrastruktuurihankkeita, eikä sillä ole vaikutusta vuosien MAL-aiesopimuksessa tai vuoden 2012 liikennepoliittisessa selonteossa mainittuihin muihin liikennehankkeisiin. Sopimuksessa linjataan myös KUUMA-seudun kannalta tärkeää KUHA-rahoitusta jatkettavaksi vuosille KUHA toteuttamis- ja rahoitusohjelmat on liitetty osaksi HLJ suunnitelmaa ja vuosittaiseksi rahoitustasoksi määritetty 30 M. Valtion ja kuntien välisen sopimuksen erillisessä allekirjoituspöytäkirjassa on lisäksi linjattu, että liityntäpysäköinnin vastuu- ja kustannusjako sekä KUUMA-kärkihankkeisiin lukeutuvat Hyrylän ja Klaukkalan ohikulkutiet sisällytetään MAL-aiesopimukseen vuosille Sopimuksessa on lisäksi todettu, jos hankkeita ei ryhdytä toteuttamaan vuosina , tarkastellaan KUUMA-kuntien lisäkaavoitusvelvoitetta uudelleen ja vähennetään vastaavasti. MAL-sopimus MAL-sopimus perustuu valtion ja seudun kuntien yhteiseen tahtotilaan Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämisestä. Sopimuksen tarkoituksena on vahvistaa Helsingin seudun toimivuutta ja kilpailukykyä, lisätä seudun asuntotuotantoa ja sen edellytyksiä sekä vahvistaa metropolipolitiikan kansallisten tavoitteiden toteuttamista maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämisessä. Sopimuksella tuetaan seudun elinkeinopolitiikan toteuttamista, seudun kuntien tasapainoista kehittämistä sekä kestävää kehitystä edistäviä suunnitteluratkaisuja ja yhteistyötä. Maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelu, toimenpiteet ja niiden vaiheistus sovitetaan yhteen siten, että ne vahvistavat seudun toimivuutta ja kilpailukykyä kuntarajoista riippumattomana toiminnallisena kokonaisuutena ympäristöllisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla. Sopimusta valmistelevassa neuvotteluryhmässä ovat edustettuina ympäristöministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, valtiovarainministeriö, Helsinki, Espoo, Vantaa, KUUMA-kunnat, HSL, Uudenmaan ELY-keskus, liikennevirasto ja ARA. MAL-sopimus syntynee vuoden 2015 loppuun mennessä. MAL-sopimusten

11 tavoitteena on tukea kuntien ja valtion yhteistyötä yhdyskuntarakenteen ohjauksessa sekä maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamisessa. Sopimuksessa tultaneen määrittämään esimerkiksi tavoitteet asuntotuotannolle sekä liikenneverkon keskeiset kehittämishankkeet. Helsingin seudulla keskeistä on asuntotuotanto. MAL-aiesopimuksessa asetettiin yhteiseksi tavoitteeksi asunnon rakentaminen vuosittain. Aiesopimus sisälsi kuntakohtaiset kiintiöt, joihin kunnat ovat sitoutuneet. Kohtuuhintaisten asuntojen lisäämiseksi ARA-vuokra-asuntotuotannon osuuden tuli olla uudistuotantotavoitteesta vähintään 20 prosenttia. KUUMA-kunnissa ARA-tuotannosta voi olla puolet asumisoikeusasuntoja. Lokakuussa 2015 eivät MAL-sopimuksen yksityiskohtaiset tavoitteet ole tiedossa. Liikenne KUUMA-seudun nykyinen liikennejärjestelmä edellyttää jatkuvaa ja pitkäjänteistä kehittämistä. Liikenneverkolla on nykytilanteessa useita erityyppisiä puutteita esimerkiksi poikittaisyhteyksien ja maankäytön kehittämisen kannalta tärkeiden yhteyksien näkökulmasta. Toimiva liikennejärjestelmä eri kulkumuotoineen luo osaltaan edellytyksiä koko seudun kehittymiselle ja esimerkiksi elinkeinoelämän kilpailukyvylle. Joukkoliikenteessä KUUMA-kunnat jakautuvat kolmen toimivaltaisen viranomaisen alueeseen. HSL vastaa joukkoliikenteen järjestämisestä Kirkkonummella, Keravalla ja Sipoossa. Järvenpää, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula ja Vihti vuorostaan ovat osa Uudenmaan ELY-keskuksen toimialuetta. Lisäksi ELY toimii viranomaisena Hyvinkään, Kirkkonummen ja Sipoon läpimenevän joukkoliikenteen osalta. Hyvinkää on toimivaltainen viranomainen omassa sisäisessä liikenteessään. Joukkoliikenteen nykyiset vahvistetut palvelutasot ovat voimassa vuoden 2016 loppuun asti. Palvelutasomäärittelyn (PATA) päivitystyö tullaan aloittamaan vuoden 2015 aikana yhteistyössä kuntien ja muiden viranomaisten kanssa. KUUMA-seudun keskeisimmät liikenteen kärkihankkeet on linjattu HLJ suunnitelmaa koskevan lausunnon yhteydessä. Näihin sisältyvät: Pienet kustannustehokkaat hankkeet (KUHA). KUHA-ohjelmassa tulee huomioida joukkoliikenteen, liityntäpysäköinnin, kävelyn ja pyöräilyn ohella myös tiivistyvän maankäytön yhteyksien, logistiikan, liikenneturvallisuuden ja meluntorjunnan tarpeet. Myös keskisuuret hankkeet tulee ottaa huomioon KUHA-ohjelmoinnissa. Pääradan kapasiteetin lisäämisen 1. vaiheen aloitus vuonna 2015 ja toisen vaiheen toteuttaminen vuoteen 2022 mennessä. Henkilöliikenteen mahdollistaminen Kerava - Nikkilä radalla ja Hangon radan sähköistäminen vuoteen 2025 mennessä. ESA-radan ja Lentoradan suunnittelun aloitus vuoteen 2025 mennessä. KUUMA-seudun ajoneuvoliikenteen verkon priorisoitujen hankkeiden toteuttaminen vuoteen 2025 mennessä.

12 Liityntäpysäköinnin kustannus- ja vastuunjakomallin jalkauttaminen käytäntöön HLJ päätöksen yhteydessä. Pääpyöräilyverkon puuttuvien yhteyksien toteuttaminen KUHA-hankkeina. Kärkihankkeiden rinnalla KUUMA-seudulla korostetaan myös joukkoliikenteen rahoituksen turvaamisesta ja kuntien liikenneturvallisuussuunnitelmissa esitettyjen hankkeiden edistämistä. Myös kävelyn ja pyöräilyn, liikkumisen ohjauksen ja hallinnan, liikennetutkimusten ja -mallinnuksen sekä muiden liikenteen osa-alueiden toimintaedellytysten edistäminen on keskeistä. Kansainvälinen kilpailukyky Helsingin seudun 14 kuntaa ovat laatineet yhdessä metropolialueen kilpailukykystrategian. Sen pohjalta kunnat ja valtio allekirjoittivat vuonna 2013 kasvusopimuksen. Kasvusopimuksen tavoitteena on Helsingin seudun eli metropolialueen kilpailukyvyn vahvistaminen. Se ohjaa ja suuntaa osaltaan valtion kehittämisrahoitusta. Osana kasvusopimusta edistetään seudun matkailullista vetovoimaa, parannetaan maahanmuuttajataustaisen työvoiman työllistymismahdollisuuksia, vahvistetaan teollisuuden pk-yritysten uudistumista ja kansainvälistymistä, kytketään luovien alojen osaamista yritystoiminnan kehittämiseen ja vahvistetaan alueen yrityspalveluekosysteemiä. KUUMA-kuntien painopisteinä ovat olleet teknologiateollisuuden ja elintarviketeollisuuden pkyritysten uudistuminen. Elintarvikealan osalta toteutettiin EAKR-rahoitteinen hanke elintarviketeollisuuden kehittämiseksi vuonna 2014 yhteistyössä Makery kehittämisyrityksen kanssa. Teknologiateollisuuden yhteistyökumppanina toimii Techvilla Oy. Elintarvikealan osalta toiminnan jatkoa ei esitetä. Uutena avauksena Kilpailukyky- ja elinvoimaryhmä esittää KUUMA:n yhteistä sijoittumispalveluiden sekä aluemarkkinoinnin (kansallinen + kansainvälinen) kehittämistä, joka konkretisoidaan hankkeeksi. Sosiaalinen eheys ja maahanmuuttokysymykset Sosiaalisen eheyden kumppanuusohjelmaa valmistellaan yhteistyössä valtion ja Helsingin seudun kuntien kanssa. Sen tavoitteiksi on asetettu: 1. nuorten ylisukupolvisen syrjäytymisen ilmiöihin tarttumista 2. asumisen ja asuinalueiden eriarvoistumiseen puuttumista sekä 3. maahanmuuttoon liittyviä esityksiä. Maahanmuuttokysymykset erillisenä metropolipolitiikan painopisteenä eivät koske KUUMAkuntia, mutta osana sosiaalisen eheyden kumppanuusohjelmaa toimenpiteisiin on mahdollista saada tukea. Maahanmuuttokysymys nousee esille eri työryhmien työssä seuraavan toimintavuoden aikana; kotouttamistoimenpiteet sekä seudun asuntotilanne nousevat esille merkittävästi lisääntyneen turvapaikanhakijoiden myötä.

13 2.3 MUUT SEUTUUN VAIKUTTAVAT, KÄYNNISSÄ OLEVAT SUUNNITELMAT Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava on edennyt ehdotusvaiheeseen ja se tulee nähtäville vuoden 2016 alussa. Kaava pyritään saamaan maakuntavaltuuston käsiteltäväksi ja hyväksyttäväksi vuoden 2016 loppuun mennessä. KUUMA-seudun näkökulmasta erityisesti uusien asemanseutujen, Ristikydön ja Palopuron, huomioiminen maakuntakaavoituksessa on tärkeässä roolissa. Myös Helsingin seudun maankäyttösuunnitelmassa (MASU) julkituotu tavoite sijoittaa asumista ja työpaikkoja suunnitelmassa esitetyille ensisijaisesille alueille on KUUMA-seudun kannalta tärkeää. Tavoitteena on sijoittaa 80 % asuntotuotannosta ensisijaisille alueille. Uudenmaan kokonaismaakuntakaava Uudenmaan kokonaismaakuntakaavan valmistelutyö tulee mahdollisesti alkamaan vuoden 2016 aikana. Kuva 3 Monipuolisten liikkumismahdollisuuksien KUUMA-seutu (Kuva: KUUMA-seutu liikelaitos)

14 3 KUUMA-SEUDUN PERUSTOIMINTA KUUMA-seutu liikelaitoksen toiminta voidaan jakaa perustoimintaan ja hanketoimintaan. Perustoiminta on pääosin edunvalvontaan liittyvää toimintaa, jota kunnat rahoittavat sataprosenttisesti. Osa perustoimintaa on myös KUUMA-johtokunnan toiminta, KUUMA-seudun perustoimintaan vuodelle 2016 on talousarviossa varattu yhteensä euroa, joka kattaa kolmen kokoaikaisen henkilön (yhteistyöjohtaja, liikennesuunnittelija ja kuntayhteistyön assistentti) palkkakulut sekä yhden osa-aikaisen (ilmasto-ohjelman koordinaattori) henkilön palkkakulut, kokousten ja seminaarin järjestämisen sekä muun muassa vuokrat, sekä hallinnon ja viestinnän kustannukset. Perustoiminta on pääosin edunvalvontaan liittyvää toimintaa, jota kunnat rahoittavat sataprosenttisesti. jonka kustannukset koostuvat kokouksista, seminaarista ja niihin liittyvästä hallinnosta. Kuva 4 KUUMA-seudun puheenjohtajakuntana 2015 toimi Mäntsälä (Kuva: Tuula Palaste-Eerola)

15 Omistajapoliittiset ohjeet KUUMA-hallitus hyväksyi lokakuussa 2012 KUUMA-seudun uudet omistajapoliittiset menettelytavat -ohjeen, joka päivitti aiemmin käytössä olleen ohjeen ja jota sovelletaan myös uudessa KUUMA-seutu -liikelaitoksessa Omistajapoliittiset tavoitteet perustuvat kuntien omistajapoliittisiin linjauksiin ja talousarvion hyväksymisen yhteydessä asetettuihin tavoitteisiin. Periaatteena on, että operatiivisesta omistajapolitiikasta vastaavat KUUMA-työryhmät, jotka tuovat merkittävät muutokset ja päätökset KUUMA-komission sekä tarvittaessa myös KUUMA-johtokunnan käsiteltäviksi. KUUMA-omistajapolitiikkaohjeissa on määritelty organisaatiot, joihin KUUMAomistajapolitiikkaa sovelletaan. Lisäksi ohjeissa on määritelty tarkemmin kunkin KUUMAtyöryhmän vastuulla olevat organisaatiot. Liikelaitoksen johtaminen ja jatkuva perustoiminta KUUMA-seutu liikelaitosta johtaa liikelaitoksen johtaja. Liikelaitoksen johtajan tehtävänä on muun muassa: johtaa liikelaitoksen toimistoa vastata yhteistyön koordinoinnista ja toteutuksen ohjauksesta, suunnitelmien ja resursoinnin valmistelusta sekä seurannan ja arvioinnin käytännöistä huolehtia työryhmien toimivuudesta ja tukemisesta vastata talousarvion ja -suunnitelman sekä tilinpäätöksen valmistelusta sekä yhteistyötä koskevien selvitysten laatimisesta tarvittaville viranomaisille tehdä selvityksiä ja aloitteita seutuyhteistyön kehittämiseksi huolehtia johtokunnan päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja tiedottamisesta KUUMA-seudun toimesta järjestetään KUUMA-johtokunnan ja -komission kokoukset ja seminaari ja tuetaan KUUMA-asioiden käsittelyä kuntien toimielimissä samanaikaisesti ja samoin materiaalein. Tavoitteena on, että kulloinkin käsittelyssä olevasta asiasta on etukäteen muodostettu yhteinen mielipide. Työryhmien työskentely mahdollistetaan hakemalla tarvittaessa toimintaan ulkopuolista rahoitusta ja huolehtimalla tarvittavasta projektihallinnoinnista ja työryhmien projektiosaamisesta. Tavoitteena on välttää liiallista organisoitumista. Uusien esille nousevien asioiden työstämiseen käytetään olemassa olevia työryhmiä ja toimielimiä. Tärkeänä tehtävänä on ylläpitää ja kehittää yhteyksiä tärkeimpiin rahoittajiin ja sidosryhmiin kuten elinkeinoelämään ja alueen koulutuksen järjestäjiin, Uudenmaan liittoon, HSL- ja HSYkuntayhtymiin, ELY-keskukseen, alueen osaamiskeskuksiin sekä eri ministeriöihin.

16 Edunvalvontaa ja vaikuttamista yhteistyön kautta Yhteistyöjohtaja ja KUUMA-liikennesuunnittelija osallistuvat metropolipolitiikkaan, Helsingin seutuun ja koko Uuteenmaahan liittyvien eri sihteeristöjen ja työryhmien työhön, välittävät tietoa KUUMA-työryhmistä valtiolle ja pääkaupunkiseudulle sekä vastaavasti välittävät tietoa KUUMA-työryhmiin päin. Yhteistyöjohtaja vastaa asioiden valmistelusta komissiolle ja KUUMA-johtokunnalle sekä tarvittaessa edelleen KUUMA-kuntiin. Helsingin seudun yhteistyökokous (HSYK), Helsingin seudun kuntajohtajien valmistelukunta ja MAL-neuvottelukunta lukeutuvat keskeisimpiin yhteistyö- ja vaikuttamiskanaviin. Maakunnan tasolla taas Uudenmaan liitto organisoi mm. kuntajohtajakokouksia ja sen valmistelusihteeristön kokouksia. KUUMA-seutu tekee yhteistyötä myös Länsi- ja Itä- Uudenmaan kuntaryhmien kanssa. KUUMA-seutu on myös mukana liikenne- ja viestintäministeriön sekä ympäristöministeriön asettamassa Helsingin seudun maankäyttö- ja liikenneneuvottelukunnan toiminnassa. Sen taustalla on välttämättömäksi nähty maankäytön ja liikenteen yhteen sovittava suunnittelu ja kehittäminen. MAL-sopimuksen toteutumista seuraa sopijaosapuolten edustajien vuosittain kokoontuva seurantakokous, jonka valmistelusta vastaa MAL-seurantasihteeristö. Sihteeristö valmistelee keväisin valtion ja kuntien edustajien muodostamalle seurantakokoukselle seurantaraportin sekä syksyllä seurantakatsauksen. Seuranta-aineiston kokoamisesta vastaa sopijaosapuolten ja seututiedon tuottajista muodostettu työryhmä. Seuranta-aineiston ylläpidosta vastaa Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (HSY). Energiatehokkuutta Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksesta KUUMA-kunnat ovat mukana Uudenmaan energianeuvonnan verkostossa Keski- Uudenmaan ympäristökeskuksen kautta. Lisäksi KUUMA-seudulla on käytössä vuonna 2016 ilmastokoordinaattori, jonka palkasta 1/3 tulee KUUMA-seudun hankerahoituksen kautta ja 1/3 maksetaan osana KUUMA-seudun perustoimintaa. Ilmastokoordinaattorin tehtävänä on huolehtia, että vuona 2013 alkanutta Julkisten kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen hanketta jatketaan ja energiatehokkuuskoulutusta ja -verkostoa laajennetaan vuonna Koordinaattori huolehtii raportoinnista, kiinteistöjen energiakulutuksen seurannasta ja katselmuksista, ekotukihenkilöiden koulutuksesta, verkostoyhteydenpidosta ja koulutusyhteistyöstä KEUDA:n kanssa. Koordinaattori toimii myös muissa KUUMA-ilmastoryhmän antamissa tehtävissä: KUUMA-ilmastokatsauksen julkaiseminen, -internetsivuston ylläpitäminen, pienrakentajille ja kuntalaisille suunnattujen energiatehokkuusiltojen järjestäminen ja ilmastoryhmän sihteerin tehtävien hoitaminen. Energiatehokkuusiltojen teemoina ovat mm. energiatehokas pientalorakentaminen, ilmalämpöpumput ja aurinkoenergia. KUUMA-työryhmät ja toimintasuunnitelmat vuonna 2016 Vuonna 2015 osa KUUMA-seudun työryhmistä on ollut passiivisessa tilassa johtuen erityisesti KU-selvitystyöstä. Yhdistymisselvityksen päätyttyä tuloksettomana ja yhteistyön palatessa normaalitilaan, on noussut esille tarve aktivoida ja tehostaa työryhmätyötä. Työryhmiä oli aiempina vuosina varsin laaja joukko. Uudessa tilanteessa työryhmien määrää ja tehtäväkenttää on kenties syytä tarkistaa. Työryhmien tehtävät liittyvät edunvalvontaan sekä erilaisiin hankkeisiin. Ryhmät vastaavat tarvittaessa toimialaansa liittyviin KUUMA-

17 seutua koskeviin tarpeisiin. KUUMA-komissio voi perustaa tarpeen mukaan väliaikaisia työryhmiä. Kilpailukyky- ja elinvoimaryhmä (aikaisemmin kilpailukyky-johtoryhmä) Tekniikkaryhmä Kaavoitusryhmä (aiemmin kaavoittajat-ryhmä) Liikenneryhmä Asuntoryhmä Ilmasto-ohjelman seurantaryhmä Hallintoryhmä Tietohallinnon yhteistyöryhmä Tietohuolto- ja paikkatietoryhmä (aiemmin erillisiä) Sivistysryhmä Sosiaali- ja terveysasioiden ryhmä (aiemmin sosiaali- ja terveydenhuollon neuvottelukunta) Kilpailukyky- ja elinvoimaryhmä toimii digitaalisten palveluiden koordinaatioryhmän sekä ilmasto-ohjelman seurantaryhmän ohjausryhmänä. Työryhmien puheenjohtajana toimii pääsääntöisesti vuoden 2016 puheenjohtajakunnan edustaja, mutta resurssitilanteen mukaan puheenjohtaja voi olla myös jostain toisesta kunnasta. Vuonna 2016 työryhmien puheenjohtajana toimii Sipoon edustaja. Kilpailukyky- ja elinvoimaryhmä Vuonna 2016 kilpailukyky- ja elinvoimaryhmän tehtävänä on ohjata valitsemiensa kehittämishankkeiden toteutusta ja seurata muiden seudullisten toimijoiden toimenpiteitä, joihin voidaan mennä hankekumppaniksi, mikäli toimenpiteet palvelevat kehittämistavoitteitamme ja voidaan kohdistaa alueellemme. Kilpailukyky- ja elinvoimaryhmän tavoitteena on voimistaa taloudellisen kehityksen edellytyksiä alueella osaamista, innovaatioita ja investointeja edistämällä sekä tukien toimintaympäristön ja verkostojen uusiutumista ja dynamiikkaa. Tavoitteena on yhdessä hyödyntää EUrakennerahastojen sekä kansallisten rahoituslähteiden tarjoamia mahdollisuuksia hankepohjaisessa toiminnassa vuosina Tekniikkaryhmä Tekniikkaryhmä osallistuu KUUMA-seudun edunvalvontaan ja hyvien käytäntöjen jakamiseen sekä niiden hyödyntämiseen. Kaavoitusryhmä Kaavoitusryhmän keskeisenä tehtävänä on seurata, että vuoden 2015 loppuun mennessä solmittavan MAL-sopimuksen kaavoitusta ja maankäyttöä koskeva seuranta perustuu aidosti KUUMA-kuntien tilanteeseen. Ryhmä myös toteuttaa osaltaan aktiivisesti MAL-sopimuksessa esitettäviä toimia esimerkiksi valmistautumalla mahdolliseen uuteen MASU-kierrokseen. Maakuntakaavoituksen osalta ryhmä seuraa ja tarvittaessa kommentoi ehdotusvaiheeseen etenevän 4. vaihemaakuntakaavan valmistelua sekä seuraa vuonna 2016 mahdollisesti alkavan kokonaismaakuntakaavan valmistelutyön aloittamista. Lisäksi ryhmä valmistelee KUUMA-seudun mahdolliset yhteiset lausunnot maankäyttöön ja kaavoitukseen liittyen sekä reagoi tarvittaessa muihin maankäyttöä koskeviin KUUMA-seutua koskeviin tarpeisiin.

18 Seudullisten suunnitelmien rinnalla myös hyvien käytäntöjen jakaminen ja uusiin toimintatapoihin tutustuminen lukeutuvat kaavoitusryhmän tehtäviin. Ryhmässä on myös tarkoitus julkaista laatuasumisprojektin tulokset ja jakaa kokemuksia kaavoituksen tietohuollosta. Lisäksi seurataan maankäyttö- ja rakennuslain muutosten valmistelua esimerkiksi antamalla yhteisiä lausuntoja. Liikenneryhmä Liikenneryhmä edistää KUUMA-kuntien keskinäistä liikenneyhteistyötä ja valvoo seudun liikenteeseen liittyviä etuja. Keväällä 2015 käynnistynyt ja alkuvuoteen 2016 ulottuva HLJ jatkotöiden valmisteluprosessi edellyttää merkittävää edunvalvonnallista työpanosta vuosina Jatkotöiden ohella liikenneryhmä seuraa myös HLJ suunnitelmassa esitettyjen linjausten ja toimenpiteiden toteutumista sekä vuoden 2016 kuluessa toteutettavaa Helsingin seudun seuraavan liikennejärjestelmäsuunnitelman ohjelmointityötä. Ryhmä osallistuu myös HSL:n koordinoimien seudullisten yhteistyö- ja seurantaryhmien toimintaan vuonna 2016 ja edistää osaltaan KUUMA-seudun seudun liikenteen kärkihankkeita. Ryhmä myös valmistelee KUUMA-seudun yhteiset liikenteeseen liittyvät lausunnot. Liikenneryhmän keskeisenä tehtävänä vuonna 2016 on toimia myös kuntien asiantuntijoiden yhteisenä liikennefoorumina. Liikenneryhmän kautta kunnat voivat jakaa hyviä käytäntöjä, esitellä omia hankkeitaan, saada tietoa ajankohtaisista asioista ja saada tukea omalle työlleen. Jatkuvan keskusteluyhteyden ylläpitäminen maantieteellisesti laajalla ja yhdyskuntarakenteeltaan monimuotoisella KUUMA-seudulla on erittäin tärkeää, jotta uudenlaisten seudullisten liikenneratkaisujen kehittäminen olisi mahdollista. Asuntoryhmä Asuntoryhmä toimii osaltaan komission työrukkasena MAL sopimuksen valmistelussa ja Helsingin seudun asumisen strategia 2025 toimeenpanossa. Asuntoryhmän edustaja toimii MAL sopimuksen seurantaryhmän ja MASUn koordinaatioryhmän jäsenenä. Lisäksi asuntoryhmä järjestää tarvittaessa ajankohtaisia seminaareja ja koulutustilaisuuksia kuntien ja tytäryhtiöiden ao. työntekijöille ja luottamushenkilöille. Vuoden 2016 budjettiin on esitetty varattavaksi määräraha Kiinkon Kuuma-seudulle räätälöimään koulutukseen. Ilmasto-ohjelman seurantaryhmä Ilmastoryhmä keskittyy vuonna 2016 kuntien palvelukiinteistöjen energiatehokkuuden parantamiseen. Energiatehokkuutta parantamalla tavoitellaan säästöä kiinteistöjen energiakustannuksissa ja päästöissä, seurattavissa kiinteistöissä noin 8 % vuonna Työssä koulutetaan kiinteistöjen käyttäjiä ja kiinteistöhuollon henkilökuntaa ekotukihenkilöiksi. Koulutusta ja toimenpiteitä suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä kuntien energia-asiantuntijoiden, yhteyshenkilöiden ja kiinteistöhuollon kanssa. Hallintoryhmä Hallintoryhmän toiminta aktivoituu vuonna Ryhmän tehtävänä on yhteisten, hallinnon toimintatapojen edistäminen. Ryhmä myös vastaa erillisiin toimeksiantoihin.

19 Tietohallinnon yhteistyöryhmä Tietohallinnon yhteistyöryhmä yhteensovittaa kuntien ICT-toimintatapoja ja levittää hyviä käytäntöjä. Tietohuolto- ja paikkatietoryhmä Ryhmä toimii paikkatietoaineistojen- ja paikkatietojärjestelmien sekä tilastointijärjestelmien yhteensovittajana sekä osallistuu seudun kehityshankkeisiin. Sivistysryhmä Sivistysryhmä seuraa oppimisen ympäristöjä ja opetushenkilöstön tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön osaamista kehitettävää KUUMA-kuntien yhteistä TVT-hanketta. Ryhmä vastaa tarvittaessa erillisiin toimeksiantoihin. Sosiaali- ja terveysasioiden ryhmä Sosiaali- ja terveysasioiden ryhmä toimii kuntayhteistyön keskustelufoorumina ja vastaa tarvittaessa erillisiin toimeksiantoihin. Työryhmien lisäksi vuonna 2016 aloittaa toimintansa Nuorten KUUMA-ryhmä. Nuorten KUUMA Nuorten KUUMA on ryhmä, jonka tarkoitus on olla nuorten virallinen kanava vaikuttaa KUUMA-kuntia koskeviin asioihin ja päätöksiin sekä olla alueen nuorisovaltuustojen keskustelufoorumi. Ryhmä koostuu KUUMA-kuntien nuorisovaltuustojen edustajista, joita jokaisesta kunnasta valitaan kaksi. Nuorisovaltuustot valitsevat itse edustajansa. Ryhmä vaikuttaa pääasiallisesti tekemällä aloitteita KUUMAlle ja laatimalla kannanottoja. Sillä on oikeus nimetä kaksi edustajaa KUUMA-johtokuntaan ja halutessaan se voi pyytää johtokunnalta lupaa edustautua muissakin luottamushenkilöistä koostuvissa ryhmissä, kuten soteohjausryhmässä. Nuorten KUUMA-jakamisesta alaryhmiin päätetään vuosittain TTSvalmistelussa..

20 3.1 PERUSTOIMINNAN TAVOITTEET TOIMINTAKAUDELLE JA TOIMINNALLISET TAVOITTEET 2016 Seuraavassa on kuvattu keskipitkän aikavälin tavoitteet, joilla KUUMA -seudun toimintaa kehitetään. Taulukoissa on vuodelle 2016 asetetut tavoitteet ja toimenpiteet, sekä niiden valmistelusta/toteuttamisesta vastaavat tahot KUUMA-yhteistyön koordinointi ja kehittäminen Tavoite toimintakaudelle Perustoimintaa kehitetään yhteistyössä seudun yrityskehitystyötä tekevien toimijoiden kanssa. KUUMA-liikelaitos keskittyy kuntayhteistyön hallinnointiin, edunvalvontaan sekä omistajaohjauksen koordinointiin. Vuoden 2016 perustoiminnan toiminnalliset tavoitteet TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO(t) Kuuma liikelaitoksen toiminnan kehittäminen sekä vaikuttava ja yhteinen edunvalvonta Kuuma - yhteistyöstä tiedottaminen Yhteistyö kehitysyhtiöiden ja elinkeinoelämän kanssa sekä toimintamallien kehittäminen ja edunvalvonnan koordinointi Arvioidaan liikelaitoksen toimivuus, toimintamalli ja toiminnan kärjet, kun toiminta palautuu 10 kunnan yhteistyöhankkeeksi pois lukien soteprojekti Tehostetaan ja kehitetään KUUMAviestintää. Kohderyhminä erityisesti asukkaat ja luottamushenkilöt. Pyritään lisäämään tietoisuutta yhteistyön ideasta ja tuloksista. Tutkitaan mahdollisuuksia näkyvyyden lisäämiseksi myös sosiaalisessa mediassa. Yhteistyöjohtaja Kilpailukyky- ja elinvoima ryhmä Yhteistyöjohtaja KUUMA-komissio Yhteistyöjohtaja Assistentti

21 3.1.2 KUUMA -omistajapolitiikka Tavoite toimintakaudelle Tavoitteena on yhteisöjen toiminnan kehittäminen ja tukeminen siten, että KUUMA-kuntien eli omistajien yhteiset tavoitteet toteutuvat. Vuoden 2016 toiminnalliset tavoitteet TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO(t) Omistajapolitiikan toteuttaminen Omistajapolitiikan ohjeiden käyttöönotto Yhteistyöjohtaja Kilpailukyky- ja elinvoimaryhmä KUUMA-komissio Metropolipolitiikka ja edunvalvonta Tavoite toimintakaudelle KUUMA-seutu menestyy metropolialueella pääkaupunkiseudun rinnalla. Tämä tarkoittaa, että KUUMA-kunnille tärkeät asiat sisältyvät metropolialueen yhteisiin suunnitelmiin ja ohjelmiin ja niille ohjautuu sitä kautta valtion rahoitusta. Vuoden 2016 toiminnalliset tavoitteet TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO(t) Vaikuttava ja yhteinen edunvalvonta Arvioidaan valtuustokauden toiminta. Pyritään edelleen vahvistamaan KUUMAseudun asemaa/vaikutusvaltaa seudulla erilaisilla foorumeilla ja päätöksenteossa Seurataan ja edistetään HLJ suunnitelman ensimmäiselle kaudelle ( ) sisällytettyjen KUUMAseudun liikenteen kärkihankkeiden toteutumista. KUUMA-komissio Yhteistyöjohtaja KUUMA -työryhmät Yhteistyöjohtaja KUUMA-komissio Liikenneryhmä Liikennesuunnittelija Seurataan ja valmistaudutaan Helsingin seudun seuraavan liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ) ohjelmointikierrokseen ottaen huomioon myös maankäyttösuunnitelman (MASU) ja asuntostrategian (ASTRA) mahdolliset jatkotoimet. Liikenneryhmä Liikennesuunnittelija Kaavoitusryhmä Asuntoryhmä

22 3.1.4 Strategisen ilmasto-ohjelman toteuttaminen Tavoite toimintakaudelle Tavoitteena on edistää alueellisin keinoin sopeutumista ilmastonmuutokseen sekä vähentää alueen kasvihuonekaasupäästöjä neljänneksellä vuoden 2006 tasosta vuoteen 2020 mennessä (keskimäärin tasolle 6,0 tonnia hiilidioksidia/asukas). Vuoden 2016 toiminnalliset tavoitteet TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO(t) KUUMAstrategisen ilmastoohjelman edistäminen, kuntien energiatehokkuuden parantaminen Julkaistaan kuudes KUUMA-seudun ilmastokatsaus Jatketaan ja laajennetaan kuntakiinteistöjen ekotukihenkilöiden koulutusta ja kiinteistöjen energiatehokkuuden seurantaa Osallistutaan seudulla järjestettävien kuntalaisille suunnattujen energiatehokkuusiltojen järjestämiseen Ilmasto-ohjelman seurantaryhmä Ilmasto-ohjelman seurantaryhmä Ilmasto-ohjelman seurantaryhmä Maankäyttöön ja asumiseen liittyvä edunvalvonta Tavoite toimintakaudelle MAL-sopimuskokonaisuuden toteuttaminen ja seuranta tehdään siten, että KUUMA seudun erityispiirteet tulevat huomioon otetuiksi. Vuoden 2016 toiminnalliset tavoitteet TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO(t) MAL-sopimuskokonaisuuden toteuttaminen ja seuranta siten, että molemmat osapuolet eli kunnat ja valtio noudattavat sopimusta. MAL-sopimuskokonaisuuden seurannan koordinointi. Kaavoitusryhmä Asuntoryhmä Liikenneryhmä Yhteistyöjohtaja Liikennesuunnittelija KUUMA seudun tarpeiden huomioiminen 4. vaihemaakuntakaavan ja mahdollisen kokonaismaakuntakaavan valmistelussa Osallistutaan 4 vaihemaakuntakaavan ja mahdollisen tulevan kokonaismaakuntakaavan valmisteluun. Kilpailukyky- ja elinvoimaryhmä Ilmasto-ohjelman seurantaryhmä Kaavoitusryhmä Yhteistyöjohtaja

23 3.1.6 KUUMA -liikenneyhteistyö ja edunvalvonta Tavoite toimintakaudelle Tavoitteena on KUUMA-seudun liikenteen kärkihankkeiden, KUHA-työn, kuntien keskinäisen tiedonvaihdon ja liikenteen eri osa-alueiden yhteistyön edistäminen osana seudullista liikennejärjestelmäsuunnittelua. Vuoden 2016 toiminnalliset tavoitteet TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO(t) KUUMA - seudun liikenteen kärkihankkeiden ja KUHA-työn edistäminen Kuntien keskinäisen tiedonvaihdon edistäminen Liikenteen eri osa-alueiden yhteistyön edistäminen Edistetään KUUMA-seudun liikenteen kärkihankkeita seudullisessa liikennejärjestelmätyössä. Osallistutaan aktiivisesti KUHA-ohjelmointityöhön ja KUUMA-seudun kannalta tärkeiden hankkeiden edistämiseen seudullisen yhteistyön kautta. Jaetaan kuntien kesken asiantuntemusta, hyviä käytäntöjä ja tietoja ajankohtaisista liikenneasioista. Esitellään omia hankkeita ja kokemuksia liikenteellisistä ratkaisuista. Edistetään joukkoliikenteen rahoituksen turvaamista ja kuntien liikenneturvallisuushankkeita. Edistetään liityntäpysäköintiin, kävelyyn ja pyöräilyyn, liikennetutkimuksiin ja muihin liikenteen osa-alueisiin liittyvää yhteistyötä. Liikenneryhmä Liikennesuunnittelija Liikenneryhmä Liikennesuunnittelija Liikenneryhmä Liikennesuunnittelija

24 4 KUUMA-SEUDUN HANKETOIMINTA KUUMA-seutu liikelaitoksen toiminta voidaan jakaa perustoimintaan ja hanketoimintaan. Hanketoiminta on kehittämistyötä, johon haetaan kuntien maksuosuuksien lisäksi ulkopuolista rahoitusta. Hanketoiminta voi tarkoittaa myös sitä, että KUUMA-kunnat ovat KUUMA-seutu liikelaitoksen kautta, yhteisellä maksuosuudella mukana jonkun toisen organisaation käynnistämässä hankkeessa. KUUMA-seudun hanketoimintaan on vuoden 2016 talousarviossa varattu yhteensä euroa. Hankkeissa keskitytään teknologiateollisuuden toimialan kehittämiseen ja julkisten kiinteistöjen energiatehokkuuteen sekä palvelujen digitalisointiin sekä yritysten sijoittumispalveluiden kehittämiseen, investointien houkuttelemiseen ja työllisyyden edistämiseen. Lisäksi vuonna 2016 toimii Tieto- ja viestintäteknologian kehittämishanke sivistystoimialalla. Kaikki seudulliset rahoitushakemukset käsitellään KUUMA komissiossa ennen rahoituksen hakemista. Seuraavan vuoden hankkeet käsitellään ja niihin sitoudutaan edellisen vuoden syksyllä talousarviokäsittelyn yhteydessä. Henkilöstöä koskevissa palveluyhteistyöhankkeissa asia käsitellään henkilöstöryhmässä ennen KUUMA-johtokunnan päätöksentekoa. Hanketoiminnasta vastaavat KUUMA-työryhmät. Lisäksi vuonna 2016 KUUMA-seutu liikelaitos vastaa yhden erillisprojektin taloudesta ja kirjanpidosta. Projekti koskevat vain osaa KUUMA-kunnista. Kustannukset kulkevat KUUMAliikelaitoksen kautta, mutta eivät jää liikelaitoksen lopullisiksi kuluiksi. Osa KUUMA-kunnista toteuttaa erillisprojektina Sote-järjestämislain mukaisen tuotanto-organisaation valmistelutyön. Projektin kustannukset jaetaan valmistelutyöhön osallistuvien kuntien kesken niiden väestömäärän suhteessa. Kuva 5 Tuusulanjärvi (Kuva: Jenny Viita)

25 4.1 HANKETOIMINNAN TAVOITTEET TOIMINTAKAUDELLE JA TOIMENPITEET 2016 TAVOITE TOIMENPIDE 2016 VASTUUTAHO Kasvusopimuksen toteuttamiseksi KUUMA-kuntien, elinkeinoelämän, valtion ja muiden yhteistyökumppaneiden kesken on sovittu toimintaja rahoitusmallista teknologia- ja elintarviketeollisuuden pkyritysten uudistamiseksi. Pohjoisen kasvuvyöhykkeen teknologiateollisuuden pk-yritysten älykäs erikoistuminen (POKA). Hankkeeseen on varattu vuodelle euroa. Hanke jatkuu vuoteen 2017 ja sen kokonaiskustannukset ovat KUUMA -seudulle euroa (hankkeen rahoitus yhteensä ). Techvilla Oy Kilpailukyky- ja elinvoimaryhmä Tavoitteena on toteuttaa työllisyyttä ja investointeja vauhdittavia toimenpiteitä Hankkeen aikana kohdennetaan sijoittumismarkkinointia uusille ja alueelle siirtyville yrityksille, kehitetään yhteismarkkinointia sekä rakennetaan sijoittaumisportaalia koko seudulle. Kaski-hankkeelle on varattu KUUMA-seudun talousarvioon euroa sekä euroa muuhun aluemarkkinointia ja työllisyyttä tukevaan toimintaan. KUUMA-komissio Kilpailukyky- ja elinvoimaryhmä TAVOITE TOIMENPIDE 2016 VASTUUHENKILÖ/ TAHO Tavoitteena on, että Julkisten kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen - hankkeeseen valittujen kuntien omistamien pilottikiinteistöjen energiatehokkuus paranee 8% vuoteen 2016 mennessä. Hankkeen tavoitteena on löytää kustannussäästöjä kuntien palvelukiinteistöjen energia- ja materiaalitehokkuutta parantamalla ja vähentää kuntien kasvihuonekaasupäästöjä. Hanke jatkaa ja laajentaa vuosina toteutettua kuntien yhteistä energiatehokkuushankketta Ilmasto-ohjelman seurantaryhmä Tavoitteena on edistää sähköistä asiointia KUUMA-seudulla. Ensivaiheen toimenpiteet liittyvät yhteisen sähköisen alustan käyttöönottoon kuntien omilla Tietohuoltoryhmä

26 päätöksillä sekä asiantuntija palkkaamiseen vuodeksi Kilpailukyky- ja elinvoima ryhmä Tieto- ja viestintätekniikan kehittäminen sivistystoimialalla Keski-Uudenmaan kuntien sote-tuotannon suunnittelu ja valmistelu Oppimisen ympäristöjä ja opetushenkilöstön tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön osaamista kehitetään KUUMAkuntien yhteisessä TVThankkeessa Hankkeen kustannukset sen koko ajalta vuoden 2016 loppuun asti ovat euroa. Summaan sisältyy sekä ulkopuolinen rahoitus että kuntien omarahoitusosuudet. Hankkeen kustannukset eivät sisälly KUUMA-seudun talousarvioon. Keski-Uudenmaan alueyksikön perustaminen vuonna 2015 tehdyn sote-raportin sekä valmisteluun osallistuvien kuntien päätösten mukaan KUUMA-komissio Yhteistyöjohtaja Sivistysryhmä Projektin ohjaus ja siihen liittyvä päätöksenteko organisoidaan projektiin mukaan lähtevien kuntien kesken.

27 4.2 HANKEKUVAUKSET Pohjoisen kasvuvyöhykkeen teknologiateollisuuden pk-yritysten älykäs erikoistuminen (POKA) POKA-hankkeeseen osallistuvat pk-yritykset kasvattavat liikevaihtoa kehittämällä uusia tuotteita, palveluja ja yhteistarjoamia. Yritykset keskittyvät aiempaa enemmän vain tiettyihin osiin arvoketjua ja omiin vahvuuksiinsa, kehittävät resurssiviisaampia arvoketjuja toisten pkyritysten kanssa sekä hakevat volyymietuja esim. yhteisistä hankinnoista ja logistisista prosesseista. Uudistamalla myynnin ja markkinoinnin prosesseja yritykset erottuvat kansainvälisessä kilpailussa ja kehittävät uusia tuote- ja palvelukehityksen menetelmiä tarjoamansa kilpailukyvyn varmistamiseksi. Tuloksena syntyy yritysten uusia liiketoiminta-alueita tai avauksia uusille markkinoille. Erityisenä vahvuutena on tiivis yhteistyö neljän eri hanketoimijan kesken yritysten verkottamisessa yli maakuntarajojen, hyvien käytäntöjen siirrossa sekä hanketoimijoiden erikoisosaamisten hyödyntämisessä. Pohjoisen kasvuvyöhykkeen teknologiateollisuuden pk-yritysten älykäs erikoistuminen hanke on keskeinen osa vuonna 2015 laaditun, teknologiateollisuuden toimintaympäristöä kehittävän hankestrategian toimenpiteitä. Täydentäviä kehittämishankkeita käynnistetään yritysten tunnistamien tärkeimpien tarpeiden mukaisesti. Hanketoiminnassa korostuvat erityisesti teollisuuden digitaaliseen uudistumiseen liittyvät teemat. POKA-hanke jatkuu vuodelle 2017 saakka. KUUMA -seutu on sitoutunut hankkeen rahoittamiseen koko sen keston ajan siten, että sen kustannukset KUUMA -seudulle hankkeen koko ajalta vuoden 2017 loppuun asti ovat euroa. Vuodelle 2016 hankkeeseen on varattu euroa. Hankkeen rahoituspäätöksen mukainen kokonaisrahoitus on euora, jonka lisäksi hankkeen on arvioitu hankkivan yritystuottoja yhteensä euroa. Vastuullisena toimijana Teknologiakeskus TechVilla Oy Työllisyyttä ja investointeja vauhdittavat toimenpiteet Alueen markkinoinnin, uuden osaamisen ja uudenlaisen tasapainoisemman elinkeinorakenteen aikaansaaminen on seudullisen kehittymisen tärkeitä avauksia. KASKI-hankkeen tarkoituksena on kääntää haastava tilanne mahdollisuudeksi yrittäjyyden, sijoittumismarkkinoinnin ja olemassa olevien yritysten kehittymisen. Hankkeen aikana kohdennetaan sijoittumismarkkinointia uusille ja alueelle siirtyville yrityksille, kehitetään yhteismarkkinointia sekä rakennetaan sijoittaumisportaalia koko seudulle.

28 4.2.3 DIGI-hanke Hankkeen toimenpiteinä vuonna 2016 ovat yhteisen sähköisen alustan käyttöönotto kuntien omilla päätöksillä sekä asiantuntijan palkkaaminen. Asiantuntija tehtävänä on mm. valmistella hankerahoitusta VM:ltä, tehdä uusien sähköisten palveluiden roadmap sekä priorisoida yhteiset tarpeet sekä kuntien aikataulujen ja palveluiden kokoaminen niin, että syntyy yksi yhteinen aikataulu palveluiden käyttöönotolle Julkisten rakennusten energiatehokkuuden parantaminen Hankkeen tavoitteena on löytää kustannussäästöjä kuntien palvelukiinteistöjen energia- ja materiaalitehokkuutta parantamalla ja vähentää kuntien kasvihuonekaasupäästöjä. Hanke jatkaa ja laajentaa vuosina toteutettua kuntien yhteistä energiatehokkuushanketta, jonka tulokset raportoidaan 11/2015. Hankkeessa mukana olleista pilottikiinteistöstä saatiin vertailukelpoista tietoa 10:stä kiinteistöstä, joissa saavutettiin yhteensä noin :n säästö energiakustannuksissa vuonna Keskimääräiset säästöasteet olivat sähköllä 8,8 %, kaukolämmöllä 6,4 % ja vedellä 7,7 %. Tulos vastaa hyvin muissa kaupungeissa vastaavalla toiminnalla saavutettua säästöä. KUUMA-seudun kuntien palvelukiinteistöjen energiatehokkuuspotentiaali ilman merkittäviä investointeja on alustavan arvion mukaan noin 2 miljoonaa (sisältää 0 ja 0+ -investoinnit ja energiatehokkaan käytön vaikutuksen), arvio täsmentyy loppuraportissa. Vuonna 2016 hankkeessa: - Laajennetaan ja ylläpidetään seudun ekotukiverkostoa. Hankkeessa on vuoteen 2015 mennessä koulutettu 97 energiatehokkuuteen perehdytettyä ekotukihenkilöä, joista noin 50 % on kiinteistöjen käyttäjiä ja 50 % on kiinteistöhuollosta. Verkostoa laajennetaan niin, että vuoteen 2017 mennessä koulutettujen ekotukihenkilöiden määrä olisi yhteensä noin 200 henkeä. - Laajennetaan seurattavien kiinteistöjen verkostoa. Hankkeessa oli vuonna 2015 seurattavana 27 kiinteistöä. Verkostoa laajennetaan niin että vuoteen 2017 mennessä kiinteistöjä, joissa seurataan tarkemmin energian kulutusta ja kustannuksia olisi 50 kpl. Seurannan laajentaminen ja jatkaminen mahdollistaa laajemman vertailukelpoisen aineiston ja säästöjen kehityksen seurannan pidemmällä aikavälillä. - Edistetään energia- ja materiaalitehokkuuden ammatillista koulutusta. Ensimmäiseksi olemme käynnistäneet neuvottelut yhteistyössä Järvenpään Mestaritoimintojen ja KEUDAn kanssa teeman sisällyttämiseksi KEUDAn koulutukseen ja pyrimme räätälöimään kuntien kiinteistönhoitajille sopivan energiatehokkuuden osaamista täydentävän aikuiskoulutusohjelman, jota on tarkoitus tarjota kunnille edulliseen hintaan. - Kehitetään kiinteistöjen energiatehokkuuden motivointia ja palkitsemista. Kyseeseen tulevat esim. kuntien oma saavutettuun säästöön suhteutettu palkitseminen tai seudullinen parhaan energiatehokkuustoiminnan palkitseminen. Hankkeen tuloksena pyritään saavuttamaan seurattavien kiinteistöjen käytössä ja hoidossa 8 %:n vähennys kasvihuonekaasupäästöissä ja energiankulutuksessa ja kustannuksissa sekä pitämään yllä alueelle perustettua ekotukihenkilöverkostoa. Seurattavat kiinteistöt voisivat jatkossa toimia kunnan mallikiinteistöinä.