Porvoon Taidetehtaan vaikuttavuuden arviointi

Transkriptio

1 Porvoon Taidetehtaan vaikuttavuuden arviointi Räätälöity Yritysprojekti Osapuolet: Aalto yliopisto ja Porvoon kaupunki Kevät 2015

2 Räätälöidyn yritysprojektin tekijät Laatijat Virpi Hytönen Opiskelija, KTK Aalto-ylipisto Ilse Larsén Opiskelija, KTK Aalto-yliopisto Ohjaaja Jari Melgin Opettava tutkija, Aalto-yliopisto Projektiyhteyshenkilö Karo Tammela Project Specialist Aalto-yliopisto 1

3 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO ALUEELLINEN VAIKUTTAVUUS Vaikutus Porvoon kaupungin houkuttelevuuteen ja kaupungin kehitykseen... 8 Väestönkehitys... 9 Asukaskohtainen verotettava tulo Kunnallisveroaste Asukaskohtaisen lainan osuus Yhteisöverojen kehitys Yhteenveto Asuntojen neliöhintojen kehitys TALOUDELLINEN VAIKUTTAVUUS Taidetehtaan suora vaikutus Porvoon kaupungin talouteen Porvoon kaupungin kokonaisavustus Taidetehtaaseen Matkailijoiden kerrannaisvaikutus Taidetehtaan välittömät taloudelliset vaikutukset Liikevaihto ja henkilöstömäärä Kauppakujalla Maksavien asiakkaiden osuus Taidetehtaassa ja Kauppakujalla KULTTUURINEN VAIKUTTAVUUS Taidetehtaan ja kauppakujan kokonaiskävijämäärät Taidetehtaan Internet-sivujen kävijämäärät Taidetehtaan sisällöllinen tarjonta Tyytyväisyys kunnallisiin palveluihin: EPSI Ratingin kuntarating Asukaskyselyjen yhteenveto: suhtautuminen Taidetehtaaseen YHTEENVETO LÄHTEET

4 LIITTEET LIITE 1: Alueellisten mittareiden taulukot LIITE 2: Taidetehtaan kävijämäärät 2013 ja LIITE 3: Taidetehtaan rahavirrat TAULUKOT: Taulukko 1: Verrokkikaupungit, asukasluku, kilometrit Helsingistä... 8 Taulukko 2: Asukasluvun muutos... 9 Taulukko 3: Asukaskohtaisen verotettavan tulon muutos Taulukko 4: Kunnallisveroprosentin kokonaismuutos Taulukko 5: Kunnallisveroprosentti vuonna Taulukko 6: Lainakannan keskimääräinen vuosittainen muutos euroa/asukas Taulukko 7: Yhteisöveron vuosimuutos euroa/asukas Taulukko 8: Sijoitus valittujen mittareiden perustella Taulukko 9: Asuntojen keskineliöhinnat Porvoossa ja valtakunnallisesti Taulukko 10: Taidetehdas.fi ja visitporvoo.fi -sivujen käyntikerrat ja vuotuinen muutos Taulukko 11: EPSI kuntaratingin indeksit Porvoolle ja verrokkikunnille Taulukko 12: Asukaskyselyiden yhteenvedon tulokset vuosina Taulukko 13: Seurannan jaksotus

5 1. JOHDANTO Kulttuuri- ja kongressikeskuksena toimiva Porvoon Taidetehdas avattiin nykyiseen käyttöönsä toukokuussa Taidetehtaan merkitys Porvoon kaupungille on suuri, sillä se on eräänlainen ankkuri-investointi Porvoon merkittävimpään kaupunkikehitysprojektiin, Länsirannan alueen kehittämiseen. Sijainniltaan erinomainen Taidetehdas vaikuttaa positiivisesti koko alueen mielikuvaan tehden Länsirannasta houkuttelevan asuinalueen. Taidetehtaan ja koko Länsirannan alueen pitkän tähtäimen alueelliset, kulttuuriset ja taloudelliset vaikutukset ovat ratkaisevia koko Porvoon kehityksen kannalta. Tämä selvitys on jatkotyö Aalto-yliopiston opiskelijoiden vuonna 2013 toteuttamalle Taidetehtaan vaikutukset Länsirannassa räätälöidylle yritysprojektille. Aiemman projektin luomien suuntaviivojen mukaisesti tässä raportissa on keskitytty luotujen mittareiden operationalisointiin sekä jatkokehittämiseen. Aihealueista on saatavilla runsaasti tietoa, ja tämän tutkimuksen tavoitteena on kasata niistä Porvoon kaupungin päätöksentekoa tukeva kokonaisnäkemys. Työn keskeiset tulokset voidaan tiivistää kolmeen pääväittämään: 1. Porvoon kaupungin kehitys on kääntynyt positiiviseen suuntaan vuoden 2011 jälkeen suhteessa sen luontaiseen verrokkiryhmään 2. Taidetehtaan suorat ja välilliset taloudelliset vaikutukset ovat suotuisia, mutta vielä toistaiseksi Porvoon kokonaisuuden kannalta rajallisia, minkä vuoksi alueen jatkokehittäminen olisi tärkeää kerrannaisvaikutusten voimistamiseksi 3. Asukkaiden suhtautuminen Taidetehtaaseen on muuttunut positiivisemmaksi, mutta erityisesti tiedottamisessa on edelleen merkittävästi parannettavaa Tämä raportti jatkaa ja täydentää Aalto-yliopiston ensimmäisen projektiryhmän luomaa mittaristoa. Mittariston viitekehyksenä ovat edellisessä projektissa määritellyt kolme ulottuvuutta: taloudellinen, alueellinen ja kulttuurillinen vaikuttavuus. Alueellista fokusta on 4

6 laajennettu Taidetehtaan ja Länsirannan lisäksi myös koko Porvoon tasolle, jotta Taidetehtaan vaikutusta voidaan arvioida myös kaupunkikehityksen kannalta. Raportin tavoitteena on tuoda esiin Taidetehtaan ja Länsirannan välittömien vaikutusten lisäksi myös Taidetehtaan epäsuorat vaikutukset. Raportin mittaristo auttaa jäsentämään Taidetehtaan vaikutusta Porvoon vetovoimaisuuteen esimerkiksi potentiaalisena asuin- ja matkailukaupunkina. Useat tutkimukset ovat nimittäin osoittaneet, että kulttuurilla on positiivinen vaikutus alueen kilpailukykyyn, tuottavuuden lisääntymiseen, työllistämiseen ja matkailuelinkeinoon. Kulttuurin avulla luotu myönteinen alueellinen imago houkuttelee niin matkailijoita kuin uusia asukkaita ja lisäksi tukee yritystoiminnan kehitystä. 1 Tänä päivänä kulttuurin merkitys kaupunkien houkuttelevuudelle ja vetovoimalle on kiistaton. Kulttuuri ja taide muodostavat tärkeän osan nykyistä kaupunkien talouselämää tarjoten mahdollisuuksia yrittäjyydelle ja työpaikkojen syntymiselle 2. Luova kaupunki pyrkii hyödyntämään taiteen ja kulttuurin tarjoamia mahdollisuuksia kaupunkitaloudessa ja kaupungin kehittämisessä. Monet luovan kaupungin ideaa noudattavat kaupungit ovat muuttaneet vanhoja tehdas- ja varastohalleja kulttuurin ja muiden palveluiden käyttötarkoituksiin sopiviksi 3. Vaikka kriittisiäkin näkemyksiä kulttuurin taloudellisista vaikutuksissa on esitetty, on mahdoton kiistää kulttuurin luomaa alueellista virikkeellisyyttä, luovuuden kehitystä ja yritteliäämpää ilmapiiriä. Nämä tekijät ovat omiaan lisäämään taloudellista vaikuttavuutta muun muassa uusien työpaikkojen kautta. 4 Taide- ja kulttuuritoiminnan ohella Taidetehdas toimii suurtenkin kongressien järjestämispaikkana, mikä osaltaan rakentaa Porvoon tunnettavuutta sekä luo Porvoolle moniulotteista imagoa matkailu- ja kongressikaupunkina. Kongressimatkailussa onkin havaittavissa merkittävää kasvupotentiaalia, sillä Suomessa järjestetään vuosi vuodelta yhä enemmän kongresseja 5. Kokousmatkailun suosio kasvaa siitäkin huolimatta, että 1 Kainulainen, K. Lakso, T. (2001). 2 Kainulainen, K. (2005). 3 Anttiroiko, A-V. (2010). 4 Kainulainen, K. Lakso, T. (2001). 5 Uudenmaan liitto (2014) < kansainvalinen_kongressimatkailu> ja Talouselämä < +euron+tulot/a > 5

7 muun matkailun suosio on samaan aikaan taloudellisessa taantumassa laantunut 6. Realistinen tavoite onkin, että Taidetehdas kilpailee kokous- ja kongressikeskuksena tulevaisuudessa tasavertaisesti muiden vastaavien talojen kanssa kansainvälisistä suurista kongresseista. Porvoon hyvä strateginen sijainti lähellä lentokenttää ja pääkaupunkia luo osaltaan tälle hyvät edellytykset. Alueellisesti Porvoon kulttuurillinen kehitys piristää kaupungin itsensä lisäksi myös koko Itä-Uudenmaan seutukunnan kehitystä monilla osa-alueilla vaikuttaen myönteisesti alueen elinkeinoelämään ja Itä-Uudellemaalle suuntautuvaan kongressi- ja vapaa-ajan matkailuun. Suorien ja välillisten taloudellisten vaikutusten ohella erityisesti kulttuuritoiminnot säteilevät ympäristöönsä erilaisia sosiaalisia, psykologisia ja symbolisia vaikutuksia. Nämä vaikutukset ovat taloudellisten vaikutusten ohella merkittäviä, vaikka ne eivät olekaan mitattavissa. 7 Alueellisen vaikuttavuuteen liittyvät vahvasti alueiden imagon kehittyminen, taloudellinen kehitys ja positiivinen vaikutus työllisyyteen. Myös kulttuuritoiminnan avulla voidaan vaikuttaa alueellisen identiteetin ylläpitämiseen ja luovuuden edistämiseen, mikä luo edellytykset alueen erikoistumiselle ja erottautumiselle. Kulttuurillinen erottautuminen edistää alueen kilpailukykyä, vetovoimaisuutta ja siten myös taloudellista kehitystä. Kulttuurin ja yrityselämän kohtaaminen saman katon alla Taidetehtaalla on herättänyt mielenkiintoa valtakunnallisestikin ja tämä profiloi Porvoota myös koko Suomen tasolla positiivisella tavalla ALUEELLINEN VAIKUTTAVUUS Nykyaikaiset kaupungit kilpaillevat viihtyisyydellä ja elämisen laadulla. Kilpailukykyä voidaan parantaa luomalla toimiva yhdyskuntarakenne, jossa asuminen, palvelut, työpaikat ja vapaa-ajanviettomahdollisuudet ovat tasapainossa ja helposti saavutettavissa. Kulttuurin merkitys on kasvanut alueiden houkuttelevuudessa ja kilpailukyvyssä. Keskeisiksi kaupungin kilpailukyvyn kehittämisen keinoksi on listattu muun muassa 6 Visit Finland ( ) < 7 Kainulainen, K. (2004). 8 Kainulainen, K & Lakso, T. (2001). 6

8 luovuus, kulttuuri, asuminen, logistiikka ja julkinen tila. 9 Taidetehdas tarjoaa sekä kulttuurillisia elämyksiä kuten konsertteja ja näyttelyitä että kaupallisia ja vapaa-ajan palveluita, kuten kauppakeskus, elokuvateatteri ja ravintola. Taidetehdas itsessään tarjoaa puitteet musiikille, taiteelle, kongressitapahtumille ja myös kaupallisille tilaisuuksille kuten joulumarkkinoille. Tällöin Taidetehdas palvelee julkisena tilana, jossa ihmisten on mahdollisuus kohdata ja viihtyä. Taidetehdas voidaan nähdä Länsirannan ankkuri-investointina, jonka vaikutus uuden asuin- ja työpaikka-alueen imagon luomisessa on ratkaiseva. Koko Länsiranta itsessään on Porvoon kaupunkirakenteen ja suunnittelun yksi merkittävimmistä pitkäaikaisista kehitysprojekteista, jossa kaupungin keskustaa on laajennettu Porvoonjoen länsirannalle. Sijainnillisesti Länsiranta on monessa mielessä ihanteellinen kasvusuunta: se on kiinteässä yhteydessä nykyiseen keskustaan Aleksanterinkadun sillalla ja toisaalta sen suora yhteys Porvoon sisääntulotiehen 10 tarjoaa erinomaiset liikenneyhteydet. Lisäksi jokiranta ja Kokonniemen alue luovat asukasviihtyvyydelle hyvät edellytykset. Koska Taidetehdas ja Länsirannan asuinalue liittyvät tiivisti toisiinsa, on luontevaa arvioida Taidetehtaan vaikutusta niin Porvoon kaupunkikehityksen kuin itse Länsirannankin näkökulmasta. Tässä raportissa Taidetehtaan alueellista vaikuttavuutta tutkitaan sen vetovoiman ja houkuttelevuuden näkökulmasta. Lähtökohtana on, että Taidetehdas ja Länsiranta -projektilla on merkittävää vaikutusta Porvoon kaupunkisuunnitteluun, ja lisäksi sen voidaan olettaa lisäävän viihtyvyyttä, asukkaiden elämänlaatua ja erinäistä matkailullista potentiaalia. Alueellisen vaikuttavuuden mittariston ensisijainen tarkoitus on selvittää, onko Taidetehtaalla ollut vaikutusta Porvoon kaupungin houkuttelevuuteen, imagoon ja kaupungin kehitykseen. Tarkoitus on myös selvittää, onko Taidetehtaalla ollut vaikutusta Porvoon arvostukseen asuinalueena. 9 Hautamäki, A. (2009). 10 Porvoon sisääntulotienä voidaan nähdä olevan Läntisen Mannerheiminväylän kautta Porvoonväylälle. 7

9 2.1. Vaikutus Porvoon kaupungin houkuttelevuuteen ja kaupungin kehitykseen Porvoon Länsiranta projektilla on merkittävyytensä vuoksi potentiaalia vaikuttaa Porvoon kehitykseen tavalla, mikä poikkeaisi muista samanlaisista kaupungeista eli verrokkiryhmästä. Vaikka tarkasteluajanjakso on varsin lyhyt, voidaan silti tehdä jo joitakin alustavia johtopäätöksiä. Porvoon luontaisena verrokkiryhmänä voidaan pitää Uudellamaalla sijaitsevia, noin tunnin ajomatkan etäisyydellä Helsingistä olevia keskisuuria kaupunkeja, joiden asukasmäärä on n asukasta. Tällaisiksi kaupungeiksi valikoituvat Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Lohja, Nurmijärvi, Raasepori, Tuusula ja Vihti. Edellä mainittujen kaupunkien lisäksi verrokkiryhmään on valittu väkiluvultaan pienempi kaupunki Loviisa, joka on kuitenkin sijainniltaan lähellä Porvoota ja siksi mielenkiintoinen vertailukunta (Taulukko 1). Vertailuanalyysissa on käytetty lähteenä Uudenmaan liiton tekemää tilastoa kunnallistalouden tunnusluvuista aikavälillä Verrokkiryhmä Asukasluku Etäisyys Helsingistä n. km Porvoo Lohja Hyvinkää Nurmijärvi Järvenpää Tuusula Kirkkonummi Kerava Vihti Raasepori Loviisa Verrokkiryhmän keskiarvo Taulukko 1: Verrokkikaupungit, asukasluku, kilometrit Helsingistä Uudenmaan liitto. (2015). 12 Uudenmaan liitto. (2015). 8

10 Kaupunkikehityksen vertaisarviointiin on valittu viisi tunnuslukua, joiden trendiä tarkastellaan kahdella eri ajanjaksolla. Valitut tunnusluvut ovat väestönkehitys, asukaskohtainen tulojen kehitys, kunnallisveroprosentti, asukaskohtainen lainakanta ja yhteisöveron kehitys. Ajanjaksoiksi on valittu aikakaudet ennen Taidetehtaan vaikutusta ja Taidetehtaan mahdollisen vaikutuksen jälkeen. Taitekohdaksi eli ns. katkosvuodeksi on valittu vuosi 2011, sillä vuonna 2010 alkaneet rakennustyöt ovat jo alkaneet luoda mielikuvia alueesta sekä vaikuttamaan mm. ihmisten asumispäätöksiin. Tunnuslukujen trendin laskentakaavana on käytetty kertyvää vuotuista kasvuprosenttia, joka kertoo kasvun kehityssuunnasta yli ajan. Väestönkehitys Väestönkehitys verrattuna verrokkiryhmän keskiarvoon indikoi Porvoon houkuttelevuutta asuinalueena verrattuna muihin vertailuryhmän kaupunkeihin. Kuten taulukosta 2 voidaan nähdä, Porvoon vuosittainen väestönkasvu on tarkastelujakson alussa (vuosina ) huomattavasti hitaampaa verrattuna verrokkiryhmän kuntiin keskimäärin, kun taas vuoden 2011 jälkeen (vuosina ) Porvoon väestönkasvu saavutti vertailuryhmänsä (0,61 %). Näin ollen Porvoon suhteellinen houkuttelevuus asuinkuntana on selvästi parantunut suhteessa verrokkiryhmään. Asukasluvun muutos 1,2% 1,06% 0,9% 0,7% 0,73% 0,61% Porvoo Verrokkiryhmä 0,4% Vuosimuutos % Vuosimuutos % Taulukko 2: Asukasluvun muutos Uudenmaan liitto. (2015). 9

11 Asukaskohtainen verotettava tulo Verotettavien tulojen kehitys per asukas indikoi paitsi porvoolaisten tulojen kehitystä, niin myös sitä, millaisessa elämäntilanteessa olevia ihmisiä muuttaa Porvooseen. Timo Aron tutkimuksen mukaan Porvoon tilanne vuonna oli optimaalinen muuttajien työmarkkina-aseman näkökulmasta; tulijat olivat työllisiä ja poismuuttajat työvoimaan kuulumattomia 14. Verotustietojen perusteella voidaan olettaa tämän positiivisen kehityksen jatkuneen ja jopa voimistuneen. Verotettavien tulojen muutos / asukas 3,20% 3,00% 2,80% 3,15% 3,07% 2,88% 2,71% Porvoo Verrokkiryhmä 2,60% Vuosimuutos % Vuosimuutos % Taulukko 3: Asukaskohtaisen verotettavan tulon muutos 15 Vaikka vertailuajankohtana verotettavien tulojen kasvu hidastui yleisesti kautta linjan, on Porvoon suhteellinen kehitys parantunut omassa verrokkiryhmässään. Kuten taulukosta 3 voidaan nähdä, porvoolaisten keskimääräisten verotettavien tulojen vuosittainen kasvu ylitti vertailuryhmän jo ennen vuotta 2011 ja vuoden 2011 ero on edelleen kasvanut. Porvoon verotettavien tulojen kasvu per asukas todistaa siten kaupungin elinvoimaa. 14 Aro, T. (2012). 15 Uudenmaan liitto. (2015). 10

12 Kunnallisveroaste Kunnallisveroaste heijastaa laajalti kaupungin taloudellista tilannetta ja kunnallisveroastetta eri kuntien välillä vertaillaan esimerkiksi tiedotusvälineissä säännöllisesti. Muuttotappiosta kärsivien haja-asutusalueen kuntien kunnallisveroaste on valtakunnallisessa vertailussa säännönmukaisesti korkein, kun taas etelän muuttovoittoiset kasvukeskukset voivat pitää pienempää kunnallisveroprosenttia silti säilyttäen vähintään kohtuullisen kuntataloudellisen tilanteen. Matala kunnallisveroaste on merkittävä kilpailuetu kaupunkien houkutellessa erityisesti työikäistä väestöä, sillä kunnallisvero on arvonlisäveron ohella verotuskertymältään merkittävin vero Suomessa 16. Erot kunnallisveroprosentissa kuvastavat erisuuruista liikkumavaraa eri kuntien kuntataloudessa. Maltillinen kunnallisveroaste mahdollistaa kaupunkilaisten käytettävissä olevien tulojen ja kulutuksen kasvun, sillä ero käteen jäävissä tuloissa voi eri kunnissa asuvilla kuntalaisilla olla jopa tuhansia euroja. Kunnallisveroprosentin kokonaismuutos 1,5 1,0 Porvoo 1,30 1,00 Verrokkiryhmä 0,5 0,50 0,0 Muutos ,00 Muutos Taulukko 4: Kunnallisveroprosentin kokonaismuutos Veronmaksajien keskusliitto. (2014). 17 Uudenmaan liitto. (2015). 11

13 Porvoon kunnallisvero nousi vertailuryhmää hitaammin vertailuajanjaksona jo ennen vuotta 2011 (taulukko 4), mutta sen jälkeen Porvoon ohella ainoastaan Loviisa on onnistunut pitämään veroasteensa ennallaan. Lisäksi Porvoon tuloveroprosentti vuonna 2014 oli keskimääräistä matalampi verrattuna verrokkiryhmän keskiarvoon (taulukko 5). 20,0 Kunnallisveroprosentti vuonna 2014 Porvoo Verrokkiryhmä 19,85 19,5 19,25 19,0 18,5 Taulukko 5: Kunnallisveroprosentti vuonna Se, että Porvoon kunnallisvero on noussut hitaammin kuin vertailukunnissa 19, on ollut merkittävä kilpailuetu kaupungille: paineet kunnallisveroprosentin nostolle ovat valtakunnallisesti olleet suuret luvulla kuntien valtionosuuksien leikkausten ja pienentyneiden kunnallisverotulokertymien takia. Veronmaksajien keskusliiton tilaston mukaan veroasteen noston huippuvuonna 2010 jopa 53 % kunnista nosti kuntaveroastettaan ja vielä tällekin verovuodelle 2015 miltei kolmasosa Suomen kunnista nosti kunnallisveroprosenttiaan Uudenmaan liitto. (2015). 19 Vuonna 2015 Porvoon kunnallisveroprosentti on nostettu 19,75 %:iin, verrokkiryhmän kunnista Lohja, Tuusula ja Vihti nostivat myös veroprosenttiaan seuraavasti: Lohja 20,50 %, Tuusula 19,50 % ja Vihti 20,50 %. 20 Veronmaksajien keskusliitto. (2014). 12

14 Asukaskohtaisen lainan osuus Matala kunnallisveroaste ei yksinään ole riittävä indikaattori kunnan taloudellisesta tilanteesta, koska veroprosentin pitämistä ennallaan on voitu kompensoida lainanotolla. Kuitenkin, kuten taulukosta 6 voidaan havaita, Porvoon veroastetta ei ole pidetty keinotekoisen alhaalla lisävelkaantumisen kautta. Kaupungin asukaskohtainen lainakanta on itse asiassa pienentynyt vuoden 2011 jälkeen, mikä poikkeaa huomattavasti vertailukaupungeista. Lainakanta muutos / asukas 11% 5% -1% (vuosina ja vuosina ) 9,25% 8,93% 8,03% Porvoo Verrokkiryhmä -7% -6,75% Taulukko 6: Lainakannan keskimääräinen vuosittainen muutos euroa/asukas 21 Yhteisöverojen kehitys Porvoon yhteisöverotulojen muutos indikoi Porvoon elinkeinoelämän elinvoimaa. Vuoden 2010 jälkeen yhteisöverotulot ovat valtakunnallisesti pienentyneet, mikä johtuu yritysten voittojen supistumisesta taloudellisen matalasuhdanteen aikana. Lisäksi on huomioitava, että yhteisöverokanta laski vuoden 2012 alusta 24 prosenttiin, kun se oli tätä ennen pitkään 26 prosenttia. Porvoon kehitys poikkeaa selvästi verrokkiryhmän kunnista (taulukko 7), sillä sen yhteisöverokertymä on säilynyt vakaana huolimatta kansantalouden taantumasta. Tämä kehitys poikkeaa merkittävästi verrokkikuntien yhteisöveron kehityksestä. On kuitenkin muistettava, että yhteisöverojen aikasarja on hyvin volatiili, ja yksittäisten suurten yritysten 21 Uudenmaan liitto. (2015). 13

15 merkitys kertymälle saattaa kuntakohtaisesti olla ratkaiseva. Vuodesta 2011 lähtien Porvoo on ylittänyt verrokkiryhmän kuntien keskiarvon. 22 Sen sijaan kaikissa muissa kunnissa, Hyvinkäätä lukuun ottamatta, muutos on tällä aikavälillä ollut reilusti negatiivista. Yhteisöveron muutos 4,0% 0,0% -4,0% -8,0% ( ja ) 2,57% -0,07% 0,11% -7,21% Porvoo Verrokkiryhmä Taulukko 7: Yhteisöveron vuosimuutos euroa/asukas 23 Yhteenveto Edellä mainitut tunnusluvut antavat kaikki samansuuntaisen tuloksen; vuoden 2011 jälkeen Porvoon kaupungin kehitys on poikennut selvästi positiivisesti sen luontaisesta verrokkiryhmästä. Myönteinen muutos osuu ajallisesti samaan aikaan kuin Taidetehtaan ja Länsirannan kehittäminen on varsinaisesti käynnistynyt. Kokonaiskuvaa selventää, kun kaupungit järjestetään paremmuusjärjestykseen eri tunnuslukujen muutoksen perusteella. Järjestyslukujen keskiarvolla mitaten Porvoo sijoittui ajanjaksolla neljännelle sijaille, kun taas vuoden 2011 jälkeen se nousi ensimmäiselle sijalle (taulukko 8). 22 Vaikka yhteisöveronmuutoksen aikasarja on hyvin volatiili, tulokset eivät poikenneet merkittävästi käyttäen kolmen vuoden liukuvia keskiarvoja. 23 Uudenmaan liitto. (2015). 14

16 SIJOITUS VALITTUJEN MITTAREIDEN PERUSTEELLA Nurmijärvi Loviisa Kirkkonummi Porvoo Järvenpää Tuusula Kerava Vihti Hyvinkää Lohja Porvoo Loviisa Hyvinkää Nurmijärvi Vihti Tuusula Järvenpää Kirkkonummi Lohja Kerava Raasepori Raasepori Vuosimuutos % Vuosimuutos % Taulukko 8: Sijoitus valittujen mittareiden perustella. Voidaankin perustellusti sanoa, että omassa verrokkiryhmässään Porvoon houkuttelevuus sekä kaupungin kehitys on vuoden 2011 jälkeen ollut selvästi suotuisaa. Taidetehdas ja Länsiranta ovat merkittävin kaupunkikehitysprojekti Porvoossa, ja Länsirannan alueen kehittämistä voitaneen pitää keskeisenä syynä tähän positiiviseen kehitykseen Asuntojen neliöhintojen kehitys Alla oleva kaavio kuvaa Porvoossa myytyjen asuntojen keskineliöhintojen kehitystä vuosina suhteessa valtakunnalliseen kehitykseen samana ajanjaksona. Hinnat ovat kerrostalo-osakehuoneistojen keskineliöhintoja, eli omakotitaloja ei ole otettu huomioon vertailukelpoisuuden parantamiseksi. Vastaavaa informaatiota ei ole luotettavasti saatavilla edellä mainituista verrokkikunnista, minkä vuoksi asuntohintojen vertailu ei ole yhteismitallinen aiempien mittareiden kanssa. 15

17 Porvoon asuntojen keskineliöhinnat ovat lähellä valtakunnan keskiarvoa ja mukailevat valtakunnallisia trendejä. Viimeisten vuosien aikana pääkaupunkiseudun asuntojen hintakehitys on poikennut merkittävästi muun Suomen kehityksestä, minkä vuoksi valtakunnallisesta tilastosta on näin lyhyellä ajanjaksolla vaikea vetää voimakkaita johtopäätöksiä. On kuitenkin selvää, että asuntomarkkina Porvoossa on kehittynyt suunnilleen yleisen hintakehityksen mukaisesti, eli erityistä kysynnän ja tarjonnan tasapainoa markkinahinnoista ei ole havaittavissa. Taulukko 9: Asuntojen keskineliöhinnat Porvoossa ja valtakunnallisesti Huoneistokeskus Porvoo / Myyntisihteeri, LKV Catarina Heikkilä 16

18 3. TALOUDELLINEN VAIKUTTAVUUS Taidetehtaan taloudellista vaikuttavuutta voidaan tarkastella usealla eri tasolla. Ensinnäkin Taidetehdasta voidaan ensin tarkastella osana Porvoon kaupungintaloutta sekä arvioida sen roolia kaupungin matkailussa. Toisekseen Taidetehtaan välittömät taloudelliset vaikutukset liittyvät itse Taidetehtaan ja sen yhteydessä toimivan kauppakujan asiakkaisiin sekä heidän rahankäyttöön Taidetehtaan suora vaikutus Porvoon kaupungin talouteen Porvoon kaupungin kokonaisavustus Taidetehtaaseen Porvoon kaupungin budjettitalouden näkökulmasta Taidetehdasta voidaan tarkastella kiinteistöinvestointina. Vaikka Taidetehtaan omistavat kolme eri kulttuurialan säätiötä 25, on todellinen taloudellinen vastuu Porvoon kaupungilla. Kaupunki on sitoutunut pitkäaikaiseen, 20 vuoden vuokrasopimukseen ja maksaa tällä hetkellä vuokraa kiinteistöstä noin euroa vuodessa. 26 Vuonna 2014 ulkopuoliset tahot maksoivat Porvoon kaupungille korvausta tilojen käytöstä noin euroa 27 eli noin puolet kaupungin vuokrakulun suuruudesta. 28 Kaupunki on perustanut tai siirtänyt muista kiinteistöistään Taidetehtaalle muun muassa kulttuuripalveluiden tilat ja matkailu- ja markkinointiyksikön matkailuneuvontapisteen. Näiden toimintojen nettovaikutusta kiinteistöinvestoinnin tuottoon on vaikea arvioida, koska osa oman käytön kustannuksista heijastaa ainoastaan siirtymää toimitiloista toisiin. Taidetehdas ei myöskään ole itsenäinen toimija vaan sitä tulisi tarkastella osana Porvoon kaupunkikehitystä sekä lisäksi kaupungin markkinoinnin ja matkailun näkökulmasta. Vuoden 2015 talousarvion mukaan Porvoon kaupungin toimintakulut ovat noin 346 miljoonaa euroa ja toimintatuotot noin 92 miljoonaa euroa. Taidetehdas on taas osa konsernihallinnon kaupunkikehitysyksikköä, jonka tuotot vuoden 2015 talousarvion mukaan ovat 11,4 ja kulut 16,4 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaa n. 12 % kaupungin toimintatuotoista ja n. 5 % toimintakuluista. Lisäksi Taidetehtaalla on liittymäpintoja 25 Suomen Kulttuurirahasto, Alfred Kordelinin säätiö ja Emil Aaltosen säätiö. 26 Liite 3 27 Valor/NAG Partners. (2013) 28 Mainittakoon, että vuokratuloja kaupungille tulee myös Porvoon kaupungin omistama Event Factory Oy:n kautta noin euroa ja Porvoon matkailun kautta noin euroa. 17

19 sivistystoimen kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluihin, jonka toimintatuotot ovat n. 4,1 miljoonaa euroa ja toimintakulut 18,1 miljoonaa euroa. 29 Kun Taidetehtaan laskennalliset nettovuokrakustannukset ovat euroa, vastaavat ne noin 0,3 %:a Porvoon kaikista nettokuluista ja 4,5 %:a kaupunkikehitysyksikön ja kulttuuri- ja vapaaajanpalveluiden yhteenlasketuista nettokuluista. Taidetehtaan tapahtumatilojen vuokrauksesta ja alihankintapalveluiden koordinoinnista vastaa Event Factory Oy ja Taidetehtaan markkinoinnista vastaa kaupungin matkailu- ja markkinointiyksikkö osana kaupunkimarkkinointia. Molemmat näistä toimijoista pyrkivät osaltaan lisäämään Porvooseen suuntautuvaa matkailijavirtaa ja siten lisäämään alueen työllisyyttä ja verotuloja. Matkailu- ja markkinointiyksikön lisäksi myös Event Factory Oy on osa Porvoon konsernihallintoa ja sen kaupunkikehitysyksikköä, sillä Porvoon kaupungin omistusosuus yrityksestä on 100 prosenttia. Tässä yhteydessä olisi luontevaa mitata myös Taidetehtaan tilojen käyttöastetta eli onko vuokrattu tila hyötykäytössä. Tiloja vuokrataan kahdelta eri taholta: Porvoon kaupungin toimitilajohto vuokraa Taidetehtaan tiloja kiinteistössä toimiville yrityksille ja toimijoille kuten ravintoloille, elokuvateatterille ja taitelijoiden työtiloiksi. Event Factory Oy:n vastuulla on puolestaan Taidetehtaan kokous- ja tapahtumatilojen jälleenvuokraaminen. Porvoon kaupungin toimitilajohdon vuokramenoa ei saada katettua vuokratuloilla, eikä tämä ole pääasiallinen tarkoituskaan. Tiloja hyödynnetään taiteen ja kulttuurin luomiseen ja ylläpitämiseen, jolle ei rahamääräistä arvoa voi suoranaisesti laskea. Event Factory Oy:n toimesta vuokrattujen tiloja tulisi tarkastella joko tilojen kokonaiskäyttöastetta tapahtumapäivien määrän avulla eli kuinka usein tiloja jälleen vuokrataan (käyttöpäivät / kalenteripäivät) tai konsertteihin sekä muihin tapahtumiin tarjolla olevien paikkojen käyttöasteen kautta. Tällä hetkellä Event Factory Oy mittaa konserttien ja tapahtumien kapasiteettia, joka perustuu lipunmyyntiin eli myytyjen lippujen lukumäärää (toteutuma) verrataan myynnissä oleviin paikkoihin (kapasiteetti) 30. Dahlqvist huomauttaa, että yksittäisten konserttien ja tapahtumien lipputietoja täytyy seurata myös siitä syystä, että konserttijärjestäjät ovat kiinnostuneita siitä, kuinka monta prosenttia myynnissä olevista lipuista myydään Taidetehtaalla, jotta he pystyvät arvioimaan konsertin 29 Porvoon Talousarvio 2015, Taloussuunnitelma Dahlqvist, S. (2015) 18

20 järjestämisen riskejä. Vuonna 2013 myytyjä paikkoja oli 57 % ja vastaavasti vuonna 2014 niitä oli 60 %. Tosin vuonna 2014 on 3000 paikkaa enemmän myynnissä kuin edellisenä vuonna 31. Matkailijoiden kerrannaisvaikutus Matkailun kokonaistaloudelliset vaikutukset muodostuvat välittömän matkailutulon lisäksi matkailun kerrannaisvaikutuksista. Matkailijat tuovat välitöntä tuloa varsinaisen aktiviteettiinsa, kuten taidenäyttelylipun ostamisen lisäksi lisätuloina sekä hankintayritysten jälleen ostettujen palveluiden ja tuotteiden kautta että julkiselle sektorille lisääntyneinä verotuloina. Suomessa matkailun kerrannaisvaikutus on arvioitu vaihtelevan alueen koon ja sijainnin mukaan 1,2 ja 1,5 välillä. 32 Kerroin on sitä suurempi, mitä monipuolisempi tuotanto- ja palvelurakenne on. Porvoon osalta voitaneen käyttää näiden lukujen keskiarvoa eli kerrointa 1, Tämä tarkoittaa sitä, että kerrannaisvaikutuksen seurauksena euron matkailutulo tuottaa 350 euron välilliset vaikutukset Porvoon elinkeinoelämään. 34 Taidetehtaalla on vahvat liittymät sekä Porvoon kulttuuritoimeen että matkailuun, ja tämän vuoksi sitä tulee arvioida näiden luomaa viitekehystä vasten. Taidetehdas on pyrkinyt voimakkaasti nostamaan Porvoon perinteisen matkailun rinnalle kokous- ja kongressimatkailua, ja tavoitteen on, lisätä näiden osalta uusia asiakasryhmiä myös muille kaupungin matkailupalveluja tarjoaville yrityksille. Taidetehtaan suoraa vaikutusta Porvoon kaupungin talouteen voidaan arvioida myös siitä näkökulmasta, kuinka paljon se on tuonut uusia kävijöitä Porvooseen lisääntyneen tapahtumatarjonnan ansiosta. Uudenmaan matkailua käsittelevän selvityksen mukaan vuonna 2013 keskimääräinen matkailija kulutti Itä-Uudellamaalla matkaillessaan 43,90 euroa päivää kohden ja hotellissa yöpyjä 92,50 euroa vuorokautta kohden. Tutkimuksen mukaan seutukunnan vuotuinen päiväkävijöiden määrä oli noin henkilöä. Koska hotellimajoituksen tarjonta Porvoon seudulla on Haikon kartanoa lukuun ottamatta 31 Dahlqvist, S. (2015) 32 mm. Hietala, Hätälä & Kauppila. (1999); Piekkola, Suojanen & Vainio. (2013); Kainulainen. (2004) 33 Ritalahti, J. (2010). 34 Piekkola et al. (2013) 19

21 niukkaa, oli hotelliyöpymisiä yhteensä vain noin vuorokautta. Kun huomioidaan myös mökkeilijät, veneilijät ja muut sukulaisten ja tuttavien luona yöpyvät, Itä-Uudellemaalle suuntatuvan matkailun välitön matkailutulo oli 168 miljoonaa euroa 35. Porvoon osuus Itä-Uudenmaan matkailutuloista on noin 80 % mikä tarkoittaa noin 134,4 miljoonan vuosittaista välitöntä matkailutuloa. 36 Luku edustaa arviolta hiukan yli kahta prosenttia Porvoon BKT:sta, kun vastaava luku koko Uudellamaalla on n. 0,8 %:a, eli vain kolmannes Porvoosta. 37 Kun tähän lisätään matkailun kerrannaisvaikutukset, voidaan karkeasti arvioida matkailun merkityksen Porvoon kuntataloudelle olevan n 2,7 %:a sen BKT:sta. 38 Siten matkailun merkitys Porvoolle on Uudenmaan vertailuryhmään verrattuna poikkeuksellisen suuri. Taidetehtaan vaikutus matkailuun Porvoon hotellitarjonnan niukkuuden ja yöpymisten vähyyden vuoksi päiväkävijöiden käyttämä rahasumma on hyvä arvio siitä summasta, minkä Taidetehtaalla vieraileva matkailija käyttää keskimääräisesti Porvoossa päivässä. Taidetehtaan vuotuinen kävijämäärä ( henkilöä 39 ) kerrottuna matkailijan keskimääräisellä päiväkulutuksella antaa arvion siitä, kuinka paljon Taidetehdas tuottaa taloudellisesti matkailun näkökulmasta katsottuna. Tällä hetkellä ei ole saatavilla tarkkaa tietoa siitä, kuinka moni Taidetehtaalla vierailevista on porvoolainen ja kuinka suuri osa vierailijoista on ulkopaikkakuntalaisia. Suuntaaantavan arvion antaa Taidetehdas.fi Internet sivujen IP-osoitteiden analyysi. Taidetehdas.fi -sivuston käynneistä 70 % on Porvoon ulkopuolisista IP-osoitteista, joten sitä voitaneen käyttää karkeana arviona ulkopaikkakuntalaisten Taidetehtaan-kävijöiden 35 sis. alv :n 36 Holmberg et al. (2014) 37 Arvion laskettu: Suomen matkailun kokonaistulot vuonna 2013 olivat n MRD euroa, ja sen bruttokansantuotevaikutus on n. 4.4 MRD euroa (Tyo. Ja elinkeinoministeriö, Suomen henkeä kohti laskettu bruttokansantuote v oli tilastokeskuksen mukaan euroa / henkilö, mikä antaisi Porvoon väkiluvulla ( hlöä v.2013) kaupungin BKT:ksi noin 1,846 MRD euroa. Porvoon matkailun suoraksi BTK-osuudeksi saadaan: (134,4 x 4.4/14.4) /1,846 MRD = n. 2,2 %:a. 38 BKT:n vaikutus huomioimalla matkailun kerrannaisvaikutukset (kerroin 1,2) laskentakaavalla: ((134 x 1,35) x (4,4 / 14,4 )) / 1,864 MRD euroa = 2,7 % 39 Dahlqvist, Susanne. (2015). Liite 2 20

22 osuudesta. Siten Taidetehtaan ulkopaikkakuntalaisten päiväkävijöiden laskennallinen välitön matkailutulo on noin 3,6 miljoonaa euroa 40, eli vajaat 3 prosenttia Porvoon matkailun kokonaistuloista. Kun otamme huomioon matkailun kerrannaisvaikutukset, jotka sisältävät muun muassa alihankkijayritysten liiketoiminnan kasvun ja työllistämisvaikutuksen sekä kaupungin kasvaneet verotulot, nousee ulkopaikkakuntalaisten päiväkävijöiden tuoma matkailutulo laskennallisesti noin 5 miljoonaan euroon 41. Yleisölle suunnatun tapahtumamarkkinoinnin ohella Taidetehdas tarjoaa puitteet myös erilaisille kokous- ja yritystapahtumille, mikä osaltaan lisää Porvoon kiinnostavuutta ulkopaikkakuntalaisille. Kokous-, kongressi- ja muiden yritysasiakkaiden määrä on kahden vuoden aikana kasvanut 100 %:lla ja jo tällä hetkellä yritysasiakkaiden määrä on yhtä suuri asiakaskuntana kuin kulttuuritapahtumien ja Taidehallin yhteenlaskettu asiakaskunta. 42 Vuonna 2014 Taidetehtaan kävijämäärästä yritystapahtumissa kävi reilut kävijää, mikä vastaa 45 % kaikista kävijöistä 43. Ei ole olemassa tarkkaa tilastoa siitä, kuinka paljon rahaa kokous- ja kongressivieraat tuovat Uudellemaalle. Osviittaa antavat Tampereella ja Helsingissä tehdyt selvitykset, joiden mukaan päiväkävijät käyttivät rahaa noin euroa kun taas yöpyjät euroa. 44 Kokous- ja kongressimatkailun kaikkea potentiaalia ei Porvoossa pystytä vielä täysin hyödyntämään, sillä hotellitarjonnan niukkuus on rajoittava tekijä kokousmatkojen järjestäjille. Porvoo pystyisi siis tarjoamaan paremmat edellytykset tällaiselle matkailulle kasvattamalla hotellikapasiteettia. Kongressimatkailijoiden korkeammaksi arvioidun rahankäytön vuoksi laskennallinen matkailutulo on mahdollisesti selvästikin korkeampi kuin yllä käytetty 43,90 euroa per päiväkävijä ,90 eur x hlöä x 70% = euroa 41 3,6 milj. eur x 1,35 = 4,9 42 Myllynen, S. (2015) 43 Laskukaava / = 45,07 % 44 ja < 94?b=u_mediuutiset> 21

23 3.2. Taidetehtaan välittömät taloudelliset vaikutukset Taidetehtaan välittömät taloudelliset vaikutukset syntyvät sen toiminnasta itsenäisenä talousyksikkönä. Taidetehtaan kaupallisuutta ja yritysten taloudellisia vaikutuksia voidaan arvioida maksavien asiakkaiden osuudella, yritysten liikevaihdon sekä työllisyysvaikutusten kautta. On kuitenkin mahdotonta arvioida liikevaihdon ja työllistämisvaikutuksen kokonaisvaikutusta Porvoon kaupungille, sillä osa niistä on siirtynyt muualta tai muusta kulutuksesta Porvoon sisällä. Selvää kuitenkin on, että lisääntynyt kauppojen tarjonta on vähentänyt Porvoon ulkopuolelle suuntautunutta ostosmatkailua ja siten vaikuttanut positiivisesti alueen elinkeinoelämään ja työpaikkojen määrään palvelualoilla. Taidetehtaan kävijämäärät ja niistä syntyvät rahavirrat Edellisellä sivulla oleva kuva kuvastaa rinnakkain Taidetehtaan kävijä- ja rahavirtoja. Kaavio käsittää sekä Taidetehtaan kauppakujan, Event Factory Oy:n ja muun lipunmyyntitoiminnan kävijämäärät ja tuottamat taloudelliset tuotot. Tiedot kauppakujan 22

24 kävijämääristä ja liikevaihdosta on saatu Taidetehtaan kauppiasyhdistykseltä. Taidetehtaan kävijämäärä henkilöä on Taidetehtaan ovilaskureiden tuottama luku, mutta on huomattava, ettei ovilaskureita ole Taidetehtaalla jokaisen sisäänkäynnin yhteydessä. Event Factory Oy:tä koskevat tiedot on saatu Event Factory Oy:ltä itseltään ja liikevaihto yrityksen vuoden 2013 tilinpäätöksestä. Maksullisiin tapahtumiin myytyjen lippujen määrä kpl on Lippupisteen kautta myytyjen lippujen lukumäärä. Lisäksi on huomattava, että laskentatavasta riippuen jopa % Event Factory Oy:n vuotuisesta liikevaihdosta muodostuu kokous-, kongressi- ja yritystapahtumista saadusta tulovirrasta 45. Kokous- ja kongressivieraiden osuus Taidetehtaan asiakaskunnasta on merkittävä: vuonna 2014 B2B-liiketoiminta toi Taidetehtaalle enemmän yksittäisiä asiakkaita kuin Taidetehtaalla järjestetyissä kulttuuritapahtumissa kävi asiakkaita. Liikevaihto ja henkilöstömäärä Kauppakujalla Taidetehtaan taloudelliseen vaikuttavuuteen liittyy olennaisesti siellä toimivien yritysten kannattavuus ja työllistämisvaikutus ja näitä tekijöitä voidaan mitata yritysten liikevaihdon ja henkilöstömäärän muutoksena. Mittari indikoi Taidetehtaan houkuttavuutta sekä toimitilana että ostospaikkana. Taidetehtaan yritysten liikevaihto 46 vuonna 2014 oli n. 11 miljoonaa euroa ja ne työllistivät n. 80 henkilöä. 47 Vertailulukua edelliseen vuoteen ei valitettavasti ole saatavilla, joten liikevaihdon ja henkilöstömäärän vuosittaista muutosta ei ole mahdollista laskea. Taidetehtaan vaikutus Länsirannan muihin yrityksiin, kuten S-Marketin, Alkon tai Porvoon vanhaan apteekin on todennäköisesti positiivinen mutta vähäinen, johtuen näiden palveluiden erilaisuudesta sekä fyysisestä välimatkasta. Jatkossa alueen yrityskannan kehittyessä voisi olla järkevää verrata Taidetehtaan tai Länsirannan yritysten liikevaihtoa ja henkilöstömäärää Porvoon yleiseen vastaavaan indeksiin, jotta pystyttäisiin selvittämään Taidetehtaan tai Länsirannan houkuttelevuutta liiketoiminnallisesta näkökulmasta suhteessa muuhun Porvooseen. 45 Dahlqvist, Susanne. (2015) 46 Luvuissa ei ole Point Collegen tietoja 47 Dahlqvist, Susanne. (2015). 23

25 Maksavien asiakkaiden osuus Taidetehtaassa ja Kauppakujalla Taidetehtaan tapahtumiin myyntiin vuonna 2013 noin lippua 48 ja kokonaiskävijämäärä Taidetehtaan tapahtumissa oli noin henkilöä 49. Molemmissa luvuissa oli ollut kasvua, sillä vuonna 2014 myytiin noin lippua ja kokonaiskävijämäärä oli henkilöä. Silti maksavien asiakkaiden osuus kokonaiskävijämäärästä on pysynyt käytännössä vakiona, lähellä 15 %:a. Vertailujakson olleessa näin lyhyt on vielä vaikea nähdä profiloituuko Taidetehtaan kokonaisuus enemmän kaupallisena kulttuurin tuottajana vai kiinnostaako se enemmän kaikille avoimena kulttuurin ja taiteen kohtauspaikkana. Kauppakujan kävijämääriä voidaan arvioida kauppakujan ostostapahtumien määrän kautta. Taidetehtaan kauppiasyhdistyksen tietojen mukaan vuonna 2014 kassatapahtumia oli yhteensä noin kappaletta. Yhdistyksen arvion mukaan noin joka neljäs kävijä tekee myös ostoksen, mikä antaisi kokonaiskävijämääräksi noin 2 miljoonaa henkeä. Tämän luvun voi suhteuttaa Taidetehtaan ovilaskureiden rekisteröimään kävijään. 50 Johtopäätöksenä on, että noin neljä viidesosaa alueen kävijöistä tulee sinne ensisijaisesti kaupallisten palveluiden vuoksi. 48 Luvut ovat Lippupisteen kautta myytyjä lippujen määrät. Luvuissa ei ole mukana näyttelyiden sisäänpääsyt eikä kulttuuripalveluiden alle 10 euron liput, jotka myydään ovelta tai Taidehallilta. 49 Dahlqvist, Susanne. (2015). Liite 2 50 Dahlqvist, Susanne. (2015). 24

26 4. KULTTUURINEN VAIKUTTAVUUS Kulttuurista vaikuttavuutta tutkitaan tässä raportissa kävijämäärien kautta sekä Taidetehtaalla että taidetehdas.fi internetsivujen kautta. Lisäksi olemme selvittäneet Taidetehtaan säätiöltä ja Porvoon kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluista, kuinka monimuotoista Taidetehtaan kulttuuritarjonta heidän mielestään on. Yhtenä kulttuurisen vaikuttavuuden ulottuvuutena raportissa on koottu yhteen kolmen, vuosina 2011 ja 2013 tehtyjen, Länsirannan asukaskyselyjen tulokset. Tätä kautta on selvitetty, onko Länsirannan alueen asukkaiden suhtautuminen Taidetehtaaseen muuttunut Taidetehtaan toiminnan käynnistymisen jälkeen ja millainen asukkaiden käyttöaktiivisuus on ollut kulttuuripalveluissa verrattuna heidän omiin etukäteisodotuksiinsa asiasta. Kunnallisiin palveluihin liittyvää imagonkehitystä on asukaskyselyiden lisäksi tarkasteltu EPSI Ratingin tuottaman kuntarating -kyselyn tuloksilla Taidetehtaan ja kauppakujan kokonaiskävijämäärät Taidetehtaan kokonaiskävijämäärät indikoivat sen kiinnostavuutta ja vetovoimaa. Taidetehtaan pääoville sijoitettujen ovilaskurien mukaan Taidetehtaan kävijämäärät ovat vakiintuneet noin henkilöön ( henkilöä vuonna 2013 ja henkilöä vuonna 2014) 51. Taidetehtaaseen tullaan tosin kolmesta muustakin ovesta, joissa ei ole laskuria. Näitä ovia myös käytetään nykyisin kasvavissa määrin. Tämän seikan vuoksi laskurin antama tulos aliarvioi todellista kävijämäärää ja mahdollisesti myös kehityssuuntaa. Taidetehtaan kauppakujan kävijöiden määrä ensimmäisen täytenä toimintavuotena 2014 arvioidaan olleen noin henkeä 52. Luvut ovat vain yllä esitetyllä tavalla laadittuja arvioita, koska kauppakujalla ei ole erillisiä ovilaskureita. 51 Dahlqvist, Susanne. (2015). 52 Luku perustuu kassatapahtumien määrän ja arvioituun maksavien asiakkaiden osuuteen. Vuonna 2014 kassatapahtumia oli ja maksavien asiakkaita arvioidaan olevan joka kolmas tai joka neljäs asiakas. (Dahlqvist) 25

27 4.2. Taidetehtaan Internet-sivujen kävijämäärät Taidetehdas.fi internetsivujen kävijämäärät kuvastavat Taidetehtaan kiinnostavuutta ja potentiaalisia kävijöitä. Kävijämäärien muutos kertoo, pystyykö Taidetehdas lisäämään kiinnostavuuttaan. Käyntimäärien kasvuun vaikuttaa myös yleinen internetin käytön lisääntyminen, joten tästä syystä kävijämäärien muutosta kannattaa verrata Porvoon matkailun VisitPorvoo.fi sivujen kävijämäärän muutokseen. Tämä vertailu indikoi Taidetehtaan kiinnostavuutta verrattuna Porvoon muuhun matkailutuotantoon ja sitä, kuinka suureen osaan Porvooseen suuntautuvasta matkailusta Taidetehdas vaikuttaa. Taidetehdas.fi ja VisitPorvoo.fi -sivujen käyntikerrat ,35 0,3 0,25 0,2 0,15 0,1 0,05 0 Taidetehdas.fi käynnit kpl VisitPorvoo.fi käynnit kpl Taidetehdas.fi käyntien kasvu (% p.a.) VisitPorvoo.fi käyntien kasvu (% p.a.) Taulukko 10: Taidetehdas.fi ja visitporvoo.fi -sivujen käyntikerrat ja vuotuinen muutos. 53 Kuten taulukosta 10 voidaan nähdä, VisitPorvoo.fi on edelleen merkittävin tiedonlähde matkailijoille. Taidetehdas.fi sivuston kävijämäärät ovat kasvaneet suhteellisesti nopeammin, mutta kokonaisuudessaan niiden merkitys markkinointi- ja tiedonsaantikanavana on edelleen rajallinen. Porvoon kannattaneekin miettiä keinoja niiden kävijämäärien kasvattamiseen Taidetehtaan tunnettavuuden lisäämiseksi. Tämä trendi ilmenee myös Aalto yliopiston 54 ja Haaga-Helia ammattikorkeakoulun 55 toteuttamissa kyselyissä, joiden mukaan tiedon hankinta Taidetehdas.fi sivujen kautta on tähän mennessä ollut hyvin vähäistä. Edellä mainittujen kyselyiden tuloksia käydään tarkemmin läpi kappaleessa Myllynen, S. (2015) ja Palo, H. (2015). 54 Nurmio et al. (2013) 55 Manner et al. (2014) 26

28 4.3. Taidetehtaan sisällöllinen tarjonta Taide- ja kulttuuripalveluiden sisällön mittaaminen on tunnetusti vaikeaa arvioinnin subjektiivisen luonteen vuoksi. Ei ole olemassa yksiselitteistä vastausta siihen, missä laajuudessa kulttuuritarjonnan voidaan todeta olevan monipuolista. Porvoon kaupungin kulttuuripalvelujen päällikön Susann Hartmanin mukaan kaupungin kulttuuri- ja vapaaaikapalvelujen yksikkö seuraa omien tapahtumiensa, oman toimintansa ja tukemansa toiminnan kävijämääriä koko kaupungissa ja luonnollisesti myös Taidetehtaalla. Näin saadaan pidemmällä aikavälillä luotua johtopäätöksiä siitä, millaiset tapahtuvat kiinnostaisivat kaupunkilaisia ja millaista tarjontaa tulisi mahdollisesti lisätä. Event Factory Oy:n toimitusjohtaja Susanne Dahlqvistin keräämien tietojen mukaan vuonna 2014 eniten kävijöitä Taidetehtaalla oli seuraavissa tapahtumissa: joulumarkkinat ( kävijää), Tove Janssonin taiteellisia töitä esitellyt Tove100-näyttely ( kävijää) ja Avantin Suvisoitto (3.000 kävijää). Lisäksi konserteista eniten kävijöitä vetivät suomalaiset viihdealan tähdet Vesa-Matti Loiri, Paula Koivuniemi, Robin ja Yö-yhtye. Porvoon kulttuuripalveluyksikkö kerää Internet-sivuillaan asiakaspalautetta Taidetehtaan kulttuuritarjonnasta ja asiakkaat voivat lisäksi kertoa ideoitaan Taidetehtaan kehittämiseksi. Tätä työtä tehtäessä ei ole tietoa siitä, kuinka paljon asiakaspalautetta ja kehitysideoita vastaanotetaan. Taidetehtaalla on monipuolinen kattaus erilaisia palveluita, kuten ostosmahdollisuuksia, kahvila- ja ravintolapalveluita, seminaari- ja kokoustiloja, kulttuuritilaisuuksia ja harrastusmahdollisuuksia. Koska Porvoosta puuttuu sekä oma kaupunginteatteri että kaupunginorkesteri, pyrkii Taidetehtaan Klassikot vierailuorkesterisarja osaltaan Taidetehtaan säätiön asiamiehen Heini Haapaniemen mukaan kompensoimaan kaupunginteatterin ja orkesterin puutetta tarjoten kulttuuria myös korkeakulttuurin ystäville. Toiminta kulttuuritapahtumatyön edistämiseksi tehdään yhteistyössä Taidetehtaan toimintaa toteuttavien ja tukevien tahojen kanssa. Näitä toimijoita ovat esimerkiksi tapahtumatuottajat, Taidetehtaalla toimivat taiteilijat ja luovan alan yrittäjät, rahoittajat, korkeakoulut sekä kuntien ja kolmannen sektorin panos Taidetehtaan kehittämiseksi. Haapaniemi toteaa, että työ suunnataan siten, että se palvelee tuotantojen jatkuvuuden vahvistamisen lisäksi samalla yleisömäärän kasvattamista. Lisäksi yhtenä merkittävänä 27

29 painopisteenä on rahoitusmahdollisuuksien pitkäjänteiseen lisääminen ja toiminnan taloudellisen kestävyyden ylläpitäminen. Yhtenä olennaisen tärkeänä ulottuvuutena kulttuuripuolen toiminnan rahoittamisessa on Taidetehtaalla tapahtuva kokous- ja kongressitoiminta: tasaisesti ja jatkuvasti Taidetehtaan toimintavuosien aikana kasvanut kongressitoiminta generoi tulovirtaa, jolla katetaan tapahtumatilojen toiminnan operatiiviset kulut (pois lukien kiinteistömenot) ja samalla tuetaan kulttuuritoimintaa vuokrasubventioiden kautta. Porvoon kulttuuri- ja vapaaajan palveluiden yksikkö myöntää tällä hetkellä vuokra-avustusta omille kulttuurituotannoilleen ja kolmannelle sektorille noin euroa vuodessa. Tämän summan ulkopuolelle jäävät ylimenevät kulttuurituotannot mahdollistetaan täten Event Factory Oy:n vuokrahinnoittelun avulla. Tulevaisuudessa paine kulttuurin kunnallisten määrärahojen leikkaamiselle luultavasti kasvaa ja tämä malli on tulevaisuudessa yksi vaihtoehto kulttuuritapahtumien mahdollistamiseksi. Totuus kuitenkin on, etteivät suuret kulttuuriproduktiot toteudu ilman kunnallisen puolen taloudellista subventiota. Porvoo osallistuu syksyllä 2015 kulttuuripoliittiseen pilottitutkimukseen, jonka tekevät Uudenmaan liitto ja kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö Cupore. Porvoon lisäksi tutkimuksen muita tutkimuskuntia ovat Lohja ja Hyvinkää, jotka ovat myös tämän raportin verrokkikuntien joukossa. Kulttuuripoliittisen pilottitutkimuksen tavoitteena on Hartmanin mukaan valtakunnallisen kulttuuripolitiikan indikaattorien kehittäminen Tyytyväisyys kunnallisiin palveluihin: EPSI Ratingin kuntarating Riippumaton mittausorganisaatio EPSI Rating mittaa vuosittain kuntalaisten tyytyväisyyttä kunnallisiin palveluihin ja laittaa kunnat paremmuusjärjestykseen asukastyytyväisyyden perusteella. Porvoon sijoitus suhteessa soveltuviin vertailukuntiin on parantunut molempina mittausvuosina, ja vaikka tällaisiin rajallisiin otoksiin perustuviin mielikuvatutkimuksiin kannattaneekin suhtautua pienellä varauksella, ovat EPSI -tutkimuksen tulokset samansuuntaiset tämän arvion muiden mittareiden kanssa. 28

30 Taulukko 11: EPSI kuntaratingin indeksit Porvoolle ja verrokkikunnille Vuonna 2012 Porvoon sijoitus (taulukon sarake S 2012) oli kuuden verrokkikunnan ryhmässä viides, mutta vuonna 2014 Porvoo oli verrokkiryhmässään jo toisena heti Hyvinkään jälkeen. EPSI:n tuottaman kuntaratingin perusteella voidaan todeta porvoolaisten tyytyväisyyden kasvaneen kuntansa palveluihin suhteellisesti nopeammin kuin Porvoon verrokkikunnissa tai keskimäärin muualla Suomessa. Tähän osaltaan lienee vaikuttanut taide- ja kulttuuripalvelujen monipuolistuminen Taidetehtaan perustamisen myötä, sillä monien tutkimusten mukaan taide ja kulttuuri lisäävät yksilön hyvinvointia Asukaskyselyjen yhteenveto: suhtautuminen Taidetehtaaseen Porvoolaisten suhtautumista Taidetehtaaseen on tutkittu viime vuosina useita kertoja. Vaikka tutkimukset eivät ole yhdenmukaisia, voidaan niistä tehdä muutamia keskeisiä havaintoja asenneilmapiirin kehityksestä. Vuoden 2011 TNS Gallup teki asukaskyselyn jossa tutkittiin porvoolaisten käsityksiä Taidetehdas-hankkeesta. Vuonna 2013 Aalto -yliopiston 56 ohella myös Haaga-Helia -ammattikorkeakoulu 57 tekivät asukaskyselyt, jotka käsittelivät Taidetehdasta. 56 Nurmio et al. (2013) 57 Manner et al. (2014) 29

31 Oheiseen taulukkoon on yksinkertaistettu em. tutkimusten tulokset liikennevaloperiaatteella: vihreä väri tarkoittaa, että kyseisellä mittarilla mitattuna on vähintään tyydyttävällä tasolla, keltainen väri puolestaan indikoi että kuntalaiset eivät kaikilta osin ole tyytyväisiä asiaan. Taulukko 12: Asukaskyselyiden yhteenvedon tulokset vuosina Vuonna 2011 TNS Gallupin tutkimuksessa 58 kyselyyn vastanneet esittivät olettamuksiaan pian aukeavan Taidetehtaan palveluiden käytöstä. Kaupalliset palvelut eli Taidetehtaan kauppakuja, elokuvateatteri ja ravintola- ja kahvilapalvelut vetäisivät tuolloin oletuksen mukaan eniten käyttäjiä. Sen sijaan todennäköisyys sille, että he varmuudella kävisivät esimerkiksi taidenäyttelyissä, oli 28 %. Taidetehtaan avautumisen jälkeen kulttuuripalveluiden suosio osoittautui etukäteisoletusta aktiivisemmaksi. Taidetehtaan kauppakuja, ravintola- ja kahvilapalvelut ovat pitäneet pintansa, mutta korkeakulttuuripalvelujen suosio on kasvanut. Vuonna 2013 tehdyn Aaltoyliopiston tutkimuksen mukaan yli 70 % kävijöistä oli käynyt Taidetehtaalla järjestetyissä taidenäyttelyissä. Myös Haaga-Helian tutkimuksen mukaan 40 % vastaajien käynneistä suuntautui taidenäyttelyihin. Lähtötilanteessa 89 % vastaajista oli tietoisia Taidetehtaan olemassaolosta, mutta vain 6 % seurasi aktiivisesti Taidetehtaan kehitystä. Sanomalehti oli yleisin tiedonhankinnan 58 Nurmela S. (2011) 30

32 kanava, sillä hieman yli 80 % oli lukenut hankkeesta sanomalehdestä ja reilu kolmasosa oli kuullut siitä tuttavalta tai ystävältä. Internetiä tiedonlähteenä käytti 15 % ja vain 3 % käytti tiedonlähteenään Taidetehdas.fi sivustoa. Hankkeen tiedotus oli hoidettu hyvin tai aika hyvin vain 46 % mielestä, ylimmissä tuloluokissa ja johtavassa asemassa olevilla oli eniten tyytymättömyyttä tiedotuksen tasoon. Haaga-Helian tutkimuksen mukaan vajaa 60 % vastanneista haluaisi tietoa Taidetehtaan tapahtumista ja palveluista sanomalehtien kautta ja toiseksi halutuimmaksi tiedonlähteeksi on vuoden 2011 tutkimuksen jälkeen kiilannut sosiaalinen media, esimerkiksi Facebook. Nyttemmin vajaa 40 % haluaisi saada tietoa Taidetehtaasta sen omien internet -sivujen välityksellä entisen 3 % sijaan. Tapahtumista tiedottamista ja markkinointia kaivataan edelleenkin tämänhetkistä tasoa enemmän ja tämä tulee ilmi sekä Haaga-Helian että Aalto-yliopiston tekemistä asukaskyselyistä. TNS Gallupin kyselyyn vuonna 2011 vastanneista 78 % mielestä Taidetehdas oli hyvä tai aika hyvä hanke. Vajaa kolmasosa uskoi Taidetehtaan käynnistymisvaiheessa, että hanke lisää seudun vetovoimaa. Näistä luvuista huolimatta 50 % pelkäsi Taidetehtaan taloudellista kaatumista ja eläkeläisten, yrittäjien ja yli euroa vuodessa tienaavien kohdalla tämä pelko korostui eniten. Aalto-yliopiston vuonna 2013 tekemän tutkimuksen mukaan Länsirannan nykyisistä asukkaista yli 70 % sanoo, että Taidetehtaan läheisyys ja sen tarjoamat kulttuuri- ja viihdepalvelut vaikuttavat heidän kiinnittymiseensä Länsirannan alueelle. Samassa tutkimuksessa ilmenee, että yli 80 % uskoo Taidetehtaan vaikuttavan positiivisesti heidän asuntonsa arvonkehitykseen. Haaga-Helian tutkimukseen vastanneista 70 % toteaa, että Taidetehdas on vähintäänkin kohtuullisen hyvin vastannut heidän odotuksiinsa. 31

33 5. YHTEENVETO Projektiryhmän alkuperäinen tehtävänanto oli kehittää ja tarkentaa edellisen, Aallon ensimmäisen, projektiryhmän luomaa mittaristoa. Työn edetessä näkökulma koettiin tarpeelliseksi laajentaa aiemmasta vain Länsirannan alueeseen suuntautuneesta fokuksesta kohti koko Porvoon kattavaa näkökulmaa. Selvitystyömme ja siitä saatujen tulosten perusteella voimme todeta, että mielestämme Porvoon kaupungin kehitys on kääntynyt positiiviseen suuntaan vuoden 2011 jälkeen, kun sitä verrataan Porvoon luontaiseen verrokkiryhmään. Tähän samaan ajankohtaan ajoittuu myös Taidetehtaan avautuminen Länsirannalla. Vaikka tarkasteluajanjakso on ollut kuntataloudellisesti haastava ympäri Suomea, on Porvoo onnistunut ylläpitämään vahvaa kuntataloudellista asemaa taloudellisesta taantumasta huolimatta. Taidetehdas on ollut toiminnassa vasta toukokuusta 2012 ja siten Taidetehtaan vaikutukset ovat vielä Porvoon kokonaisuuden kannalta toistaiseksi rajallisia. Selvityksemme mukaan Taidetehtaan suorat ja välilliset taloudelliset vaikutukset ovat kuitenkin jo nyt suotuisia, ja tämän vuoksi alueen jatkokehittäminen olisi tärkeää kerrannaisvaikutusten voimistamiseksi. Alueen jatkokehittämisellä saataisiin parhaalla mahdollisella tavalla hyödynnettyä Taidetehtaan matkailuun ja kongressiliiketoimintaan liittyvä potentiaali ja toisaalta kehitettyä Porvoon uutta keskustaa ja Länsirannan asuinaluetta mahdollisimman viihtyisäksi ja asumiseen houkuttelevaksi. Taidetehtaan kongressiliiketoiminta on kasvanut tasaisesti vuotuisella 20 % tahdilla Taidetehtaan avaamisesta lähtien ja kyseisen liiketoiminnan kasvua on onnistuttu ylläpitämään talouden matalasuhdanteesta huolimatta. Porvoonjoen rantaan kaavaillun hotellin rakentaminen voisi tukea Porvoon tavoitetta kasvattaa sekä kongressi- että vapaaajan matkailijoiden osuutta. Kongressiliiketoiminnasta tulevat tuotot myös edistävät kulttuuristen produktioiden rahoitusta ja jatkuvuutta. Muun muassa tämän vuoksi sekä kongressiliiketoiminnan kasvun että kulttuurisen kasvupotentiaalin hyödyntäminen myös jatkossa on tärkeää koko Porvoon kokonaiskehitystä ajatellen. Molemmat näistä toiminnoista vaikuttavat lisäksi myönteisesti Porvoon imagoon kulttuuri-, matkailu- ja kongressikaupunkina. 32

34 Asukaskyselyiden perusteella asukkaiden suhtautuminen Taidetehtaaseen on muuttunut positiivisemmaksi, mutta erityisesti tiedottamisessa on edelleen merkittävästi parannettavaa. Johtopäätöksenä onkin, että Taidetehtaan tapahtumista tiedottaminen ja tapahtumamarkkinoinnin tulisi olla nykyistäkin aktiivisempaa. Tämä on looginen johtopäätelmä siksi, että asukaskyselyistä oli löydettävissä yhtenä ajallisena trendinä sosiaalisen median suosion nousu viestintäkanavana perinteisen sanomalehtiviestinnän sijaan. Taidetehtaalla on tosin jo tällä hetkellä erittäin aktiivinen Facebook-sivu, jolla on 2703 tykkääjää 59 (tilanne ). Taidetehtaan Facebook-sivuilla nostetaankin aktiivisesti tapahtumia, kokoustuotteita ja järjestetään kilpailuja. Taidetehtaalla on lisäksi oma Instagram-sivusto, jolla on 88 tykkääjää (tilanne ). Aalto-yliopiston ensimmäinen projekti määritteli seurannan aikajänteen seuraavasti: Taulukko 13: Seurannan jaksotus 60 Tämä selvitys vastaa vuosien 2014 ja 2015 taloudellista katsausta ja asiantuntijaselvitystä, ja työryhmä esittääkin harkittavaksi seurannan frekvenssiä. Mielestämme joka toinen vuosi voisi olla riittävä aikajänne seurannalle. Lisäksi useiden saatavilla olleiden asukaskyselyiden vuoksi työryhmä ei nähnyt mielekkääksi tehdä uutta kyselyä heti edellisten jatkoksi, ja se suositteleekin Porvoolle tulevien asukaskyselyjen koordinointia. 59 Hämeenlinnassa sijaitsevalla kulttuuri- ja kongressikeskus Verkatehtaan Facebook-sivuilla on tykkääjiä 2499 ja Instagram-seuraajia 75 henkillöä (tilanne ). SIjainnillisesti Taidetehdasta lähellä sijaitseva, myös kongressiliiketoimintaa harjoittavalla Haikon Kartanolla on Facebook-sivuillaan tykkääjiä ja Instagram-seuraajia 16 henkilöä (tilanne ). 60 Nurmio A., Pyrhönen E. & Varis J. (2013) 33

35 Näin kaupungilla olisi käytössään yksi malli, jolla se seuraa asukkaidensa asenteiden ja näkemysten kehitystä esimerkiksi kahden tai kolmen vuoden välein. Tässä tutkimuksessa on operationalisoitu ja kehitetty edelleen ensimmäisen työryhmän luomia mittareita. Uskomme nyt käytössä olevan mittariston, jonka aikasarjojen tietojen saatavuus ja luotettavuusaste on hyvä. Porvoon kaupunki seuraa jo nyt toimintaansa lukuisilla erinomaisilla ja analyyttisilla mittareilla, ja toivomme tämän työn täydentävän edelleen jo olemassa olevaa hyvää työtä. Haluamme kiittää kaikkia niitä tahoja, jotka ovat antaneet tietämystään sekä osaamistaan projektimme käyttöön ja sitä kautta edistäneet projektimme tiedonkeruuta ja raporttimme edistymistä. Erityisesti kiitämme apulaiskaupunginjohtaja Fredrick von Schoultzia ja hallintojohtaja Martin Söderlundia, jotka olivat toimeksiantajiamme Porvoon kaupungilla. Lisäksi kiitämme lämpimästi liitteessä mainitsemiamme haastateltavia avoimen avuliaasta suhtautumisesta hankkeeseemme. 34

36 LÄHTEET Anttiroiko, A-V. (2010). Luova kaupunkikehittäminen kaupunkikonseptit innovatiivisen kaupunkikehitttämisen apuna. Tampereen yliopiston alueellisen kehittämisen tutkimusyksikkö. Sente-julkaisu 32/2010. Aro, T. (2012). Analyysi Porvoon demografisesta kilpailukyvystä muuttoliikkeen näkökulmasta. Porvoo Hautamäki, A. (2009). Luova talous ja kulttuuri innovaatiopolitiikan ytimessä. Opetusministeriön julkaisuja 2009 (30) Holmberg E., Lopez M., Ritalahti J. (2014). Matkailun tulo- ja työllisyysselvitys Uudellamaalla Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. Itä-Uudenmaan matkailustrategia , Toteuttamissuunnitelma Itä-Uudenmaan liitto (2006) Kainulainen, K. (2004a) Elämyksistä elinkeinoja kulttuuritapahtumien paikallistaloudelliset merkitykset maaseutukunnille ja kaupungeille. Helsingin yliopisto, Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus. Kainulainen, K. (2004b) Kulttuuriteollisuuden ja aluetalouden kehityksen moniulotteinen yhteys. Tampere University Press. Kainulainen, K. (2005) Kunta ja kulttuurin talous. Tampere: Tampere University Press. Kainulainen, K. & Lakso, T. (2001). Kulttuuripoliittisten arvostusten yhteensovittaminen alueellisessa ohjelmatyössä. Maaseudun Uusi Aika (2) Manner S., Minin A., Myllymäki H., Piironen J. (2014) Taidetehtaan markkinointitutkimus. Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. 35

37 Nurmela S. (2011). Logomo ja Taidetehdas turkulaisten ja porvoolaisten käsitykset oman kaupungin hankkeesta. TNS Gallup. Nurmio A., Pyrhönen E. & Varis J. (2013). Taidetehtaan vaikutukset Länsirannassa Tilannekartoituksesta viitekehykseen, mittariston laatiminen. Aalto-yliopisto. Piekkola H., Suojanen O. & Vainio A. (2013). Museoiden taloudellinen vaikuttavuus. Vaasan-yliopiston Levón- instituutti. Porvoo Tilinpäätös Saatavilla: < toksenteko/talous/tilinpaatos/tp2013.pdf> Ritalahti, J. (2010). Itä-Uudenmaan matkailun tulo- ja työllisyystutkimus Haaga-Helia amk (2010). Haaga-Helian tutkimuksia 3/2010. Talouselämä, < +helsinkiin+75+miljoonan+euron+tulot/a >, Uudenmaan liitto. (2015). Kunnallistalouden tunnuslukuja Luettu: < Uudenmaan liitto (2014). Kansainvälinen kongressimatkailu. Luettu: < Valor/NAG Partners. (2013). Selvitys Taidetehtaan hallintomallista, Veronmaksajien keskusliitto. (2014) Kuntien tuloveroprosentit Luettu: < Visit Finland, Luettu: < >

38 Raporttia varten haastatellut henkilöt Dahlqvist Susanne, toimitusjohtaja. Event Factory Oy Taidetehdas. Haastattelu , ja Haapaniemi, Heini, asiamies. Taidetehtaan säätiö. Haastattelu Hartmann, Susann, kulttuuripalveluiden päällikkö. Porvoon kaupunki. Haastattelu Heikkilä, Catarina, myyntisihteeri / LKV. Huoneistokeskus Porvoo Myllynen, Sari, matkailu- ja markkinointipäällikkö. Porvoon kaupungin matkailu- ja markkinointiyksikkö. Haastattelu , ja Nybondas, Mats, toimitusjohtaja. EPSI Rating. Haastattelu Palo, Hanna, markkinointisuunnittelija. Porvoon kaupungin matkailu- ja markkinointiyksikkö. Haastattelu ja

39 LIITTEET LIITE 1: Alueellisten mittareiden taulukot Asukasluvun muutos kunnittain Vuosimuutos % Vuosimuutos % Hyvinkää 0,64 % 0,72 % Järvenpää 0,70 % 1,26 % Kerava 1,32 % 0,53 % Kirkkonummi 2,07 % 0,95 % Lohja 0,76 % 0,35 % Loviisa -0,08 % -0,19 % Nurmijärvi 1,66 % 1,02 % Porvoo 0,73 % 0,61 % Raasepori 0,18 % -0,46 % Tuusula 1,35 % 0,61 % Vihti 1,62 % 0,61 % Verrokkiryhmä 1,06 % 0,61 % Verottetavat tulot /asukas Euroa Vuosimuutos % Vuosimuutos% Hyvinkää ,98 % 3,29 % Järvenpää ,14 % 2,53 % Kerava ,74 % 2,07 % Kirkkonummi ,21 % 2,33 % Lohja ,76 % 2,57 % Loviisa ,18 % 2,56 % Nurmijärvi ,23 % 3,27 % Porvoo ,15 % 2,88 % Raasepori ,82 % 1,90 % Tuusula ,42 % 3,01 % Vihti ,11 % 3,47 % Verrokkiryhmä ,07 % 2,71 % 38

40 Tuloveroprosentti 2014 Veroprosentti 2014 Vuosimuutos Vuosimuutos Hyvinkää 19,75 1,3 % 0,5 % Järvenpää 19,75 0,8 % 0,8 % Kerava 19,00 1,3 % 0,3 % Kirkkonummi 19,50 1,3 % 0,5 % Lohja 20,00 1,6 % 0,4 % Loviisa 19,75 1,2 % 0,0 % Nurmijärvi 19,50 0,8 % 0,5 % Porvoo 19,25 1,0 % 0,0 % Raasepori 22,00 2,1 % 1,0 % Tuusula 19,25 1,0 % 1,0 % Vihti 20,00 1,5 % 0,5 % Verrokkiryhmä 1,3 % 0,5 % Lainakanta , /asukas Vuosi 2013 Vuosimuutos % Vuosimuutos% Hyvinkää ,79 % 16,96 % 2 Järvenpää ,03 % 14,42 % 3 Kerava ,15 % 7,16 % 4 Kirkkonummi ,01 % 1,53 % 5 Lohja ,42 % 8,35 % 6 Loviisa ,16 % -4,18 % 7 Nurmijärvi ,01 % 11,37 % 8 Porvoo ,03 % -6,75 % 9 Raasepori ,62 % 17,09 % 10 Tuusula ,43 % 4,03 % 11 Vihti ,26 % 4,78 % Verrokkiryhmä ,25 % 8,93 % 39

41 Yhteisövero, /asukas 2013 Vuosi-muutos Vuosi- muutos Hyvinkää 381 1,62 % 12,98 % Järvenpää 105-2,29 % -9,86 % Kerava 195 2,54 % -19,40 % Kirkkonummi 170 3,85 % -21,66 % Lohja 115 2,52 % -14,51 % Loviisa 627 8,71 % 4,83 % Nurmijärvi 130 6,34 % -9,28 % Porvoo 339-0,07 % 0,11 % Raasepori 103-5,37 % -18,05 % Tuusula 159-0,09 % -13,62 % Vihti 102 3,43 % -21,74 % Verrokkiryhmä 209 2,57 % -7,21 % 40

42 LIITE 2: Taidetehtaan kävijämäärät 2013 ja

43 LIITE 3: Taidetehtaan rahavirrat